sulkavan suursoudut • • helsingin viraston suodatin

Transcription

sulkavan suursoudut • • helsingin viraston suodatin
4
2014
• SULKAVAN SUURSOUDUT •
• HELSINGIN VIRASTON SUODATIN •
• POHJOISMAIDEN YLIMMÄT AHVENANMAALLA •
SISÄLTÖ
TÄSSÄ NUMEROSSA
Me juoksemme…………………………………………………3
REK on korvaamaton apu
syyttäjänvirastolle ja poliisille…………………………………4
Pohjoismaiden ylimmät syyttäjät Ahvenanmaalla……………8
Kosovolaisia vieraita VKSV:ssä ……………………………… 11
Sukupuolenvaihdosta ja virkistysjuomakelluntaa………… 12
Syyttäjät voittivat pesisottelun ……………………………… 17
Henkilöstö …………………………………………………… 18
4/2014
9.10.2014
Valtakunnansyyttäjänviraston
julkaisema tiedotuslehti
syyttäjälaitokselle
Tiedotus
[email protected]
VKSV juoksi kahden joukkueen voimin Run Fest -tapahtumassa elokuun lopulla. Sää ei suosinut, yhden 4,2 kilometrin matkan aikana nähtiin aurinkoa,
rankkasadetta, rakeita ja ukkosta, mutta yhteishenki oli korkealla. Tapahtu-
Päätoimittaja Pilvi Isotalus
[email protected]
Toimitussihteeri
Maria Turkia
[email protected]
Puhelin 029 562 0820
Faksi 029 562 0888
PL 333, 00181 HELSINKI
(Albertinkatu 25 A)
vksv.fi
maan osallistui myös Helsingin syyttäjänvirasto usealla joukkueella.
PÄÄTOIMITTAJALTA
ME JUOKSEMME
T
ämän lehden lukijat eivät ole voineet olla huomaamatta, että syyttäjälaitoksessa tykätään juosta. Tässäkin numerossa raportoimme Run Fest -tapahtumasta
(s. 2), jossa Valtakunnansyyttäjänviraston ja Helsingin syyttäjänviraston joukkueet kävivät nostamassa yhteishenkeä. Henkilöstön yhteisellä liikunnalla on meillä pitkät perinteet. Sulkavan souduista raportoi Marianna Semi (s. 12) hauskalla, jo tutulla tyylillään. Perinteinen pesisottelu pelattiin syyskuussa (s. 17).
Liikunnalla on nykyihmiselle suuri merkitys. Sen on todettu merkittävästi lisäävän
jo pienten koululaisten keskittymiskykyä, puhumattakaan sen hyödyistä istumatyötä
tekeville aikuisille. Liikunta auttaa myös moniin mielen ongelmiin. Se takuuvarmasti
poistaa stressiä ja tekee meistä näin mukavampia ihmisiä.
Eräs syyttäjänsihteeri kertoi juuri, että kun jumpassa on tarpeeksi vauhtia, työpäivän
ikävät asiat katoavat mielestä. Onpa valtakunnansyyttäjäkin kirjoittanut VKSV:n henkilökunnalle lähettämässään viikkoviestissä, että joskus ei kovan kuormituksen alla
edes rankka liikunta auta – mutta yleensä se kuitenkin auttaa.
I
tse aloin harrastaa juoksemista lähes nollasta kaksi vuotta sitten, kun ruuhkavuodet
painoivat päälle. Juostessa käsittelin lapseni ja äitini sairauksia. Asiat alkoivat loksahdella kohdilleen ja oikeaan perspektiiviin. Juostessa sain olla yksin omine ajatuksineni. Lenkin jälkeen olo oli aina niin hyvä, että hetkittäin innostustani saattoi kutsua
jopa jonkinasteiseksi addiktioksi. Nyt olen juossut kolme puolimaratonia, ja jos jokin
painaa mieltä, parannuskeino on lenkki.
Olen osallistunut innokkaasti virastomme juoksutapahtumiin ja todennut konkreettisesti niiden merkityksen yhteishengelle. Tuntuu hienolta panna itsensä ainakin
leikkimielisesti likoon muiden joukkuetovereiden – eli työtovereiden – puolesta ja toisaalta kannustaa heitä ylittämään itsensä.
L
iikunnan merkitys työelämässä on nähtävissä laajemminkin. Jos pääministeri on
triathlonisti, ei laiskanpulskea ilmestys enää välttämättä ole uskottava esimies. Jo
työhaastattelussa saatetaan kysyä liikuntaharrastuksista. Työnantajat ovat ymmärtäneet, että satsaamalla työntekijöiden terveyteen ja jaksamiseen saavutetaan monenlaisia etuja. Työntekijät myös sitoutuvat mielellään sellaiseen työnantajaan, joka tukee
heidän harrastuksiaan.
Koska meillä kaikilla on aika kortilla, ovat lounaslenkkeilijät ja juoksupalaverit ehkä
pian arkipäivää. Tutkimustenkin mukaan työntekijää kannustaa parhaiten liikkumaan
se, että jumpassa, salilla tai lenkillä voi käydä työpäivän aikana. Ja mikä parempaa, jos
sen voi tehdä työtoverin seurassa ja samalla hoitaa myös muutaman työasian.
Esimerkillä on suurin voima siinä, miten liikuntaharrastus periytyy vanhemmilta
lapsille. Myös työtovereiden ja esimiehen innostuksella tuntuu olevan samantapainen
tartuntavaikutus: jos muut juoksevat tämän matkan, niin kyllä minäkin.
T
oisaalta ei voi unohtaa niitäkään, jotka eivät pysty tai halua liikkua samaan tahtiin. Mutta heilläkin on suuri merkitys kannustus- ja huoltojoukoissa. Vaikka en
todellakaan ole mikään penkkiurheilija, kai työtoverinkin kannustaminen jonkinlaista
penkkiurheilua on. Ja siihen olen tainnut hurahtaa. m
AKKUSASTOORI 4| 2014
Pilvi Isotalus
3
Helsingin viraston
suodatin
REK on korvaamaton apu
syyttäjänvirastolle ja poliisille
m
Teksti ja kuvat: Viestintäpäällikkö Pilvi Isotalus
Pasilan poliisitalolla sijaitsevassa rikosten esikäsittely-yksikössä poliisin ja syyttäjien
yhteistyö on saumatonta. Toiminta on hyvin organisoitua ja asioiden läpivirtaus
tehokasta. Helsingin syyttäjänviraston suodattimena toimiva yksikkö on korvaamaton apu.
AKKUSASTOORI 4| 2014
H
4
elsingin poliisilaitoksen Pasilan poliisitalo 1:n
keskellä, toisessa kerroksessa, on kyltti "Syyttäjänvirasto". Täällä työskentelee neljä Helsingin
syyttäjänviraston syyttäjää, kolme korkeakouluharjoittelijaa ja kaksi sihteeriä. He muodostavat rikosten esikäsittely-yksikön (REK), joka on toiminut
poliisilaitoksen tiloissa vuodesta 2008 alkaen.
”Yksikön nimi ei oikein kuvasta toimintaamme,
koska täällä hoidetaan jutut kehdosta hautaan. Käsittelemme kuitenkin vain päivittäisrikoksia, jotka
eivät vaadi erikoisosaamista. Keskitymme siis tavanomaiseen massarikollisuuteen”, kihlakunnansyyttäjä
Lasse Ylevä kertoo.
Ylevä on yksikön vastuusyyttäjä, mutta esimiesasemaa hänellä ei ole. Hän kuitenkin vastaa REKin
toiminnasta syyttäjänvirastoon ja poliisilaitokseen
päin.
”Pyrimme siihen, että tavanomaisissa asioissa läpivirtaus on tehokasta, mutta juttuihin perehdytään
huolellisesti. Asiat etenevät sillä ripeydellä, joka on
oikeuskäytännön mukainen.”
Pasilan poliisitalo 1:n käytävällä on kyltti "Syyttäjänvirasto".
Sen takana työskentelevät muun muassa kihlakunnansyyttäjät Lasse Ylevä (vas.), Toni Pörsti sekä syyttäjäsihteerit
Petteri Olkkonen ja Riina Karma.
TUHANSIA RAJOITTAMISPÄÄTÖKSIÄ
REKissä syyttäjän rooli rikosprosessin suodattimena on korostunut, koska siellä tehdään esitutkinnan
rajoittamispäätöksiä jopa 2 000–3 000 vuodessa.
Syyttäjänsihteerit Petteri Olkkonen (vas.) ja Riina Karma valmistevat jutut REKin syyttäjille mahdollisimman valmiiksi pake-
Syyttäjän päätöksellä on näin mahdollista säästää ja
kohdentaa resursseja.
”Karsimme vähäiset jutut pois ja rajoitamme viranomaistyön tarkoituksetonta käyttämistä. Yleisimmät rajoittamisen perusteet ovat asian vähäisyys
ja kustannukset. Syynä voi olla myös se, ettei tarvittavaa näyttöä tulla saamaan. Tällaisia ovat tyypillisesti sana vastaan sana -tapaukset”, Ylevä kertoo.
Osittain juuri REKin ansiosta Helsingissä tehdään enemmän rajoittamispäätöksiä kuin muualla maassa. Toisaalta Helsingissä on Suomen suurin
poliisilaitos ja syyttäjänvirasto. Ylevän mukaan niille
on elinehto, että rajoittamiskuvio toimii ja rajoittamispäätöksiä tehdään mahdollisimman varhaisessa
vaiheessa.
”Jokainen juttu harkitaan tarkkaan, mutta poliisin ja syyttäjien saumattoman yhteistyön tuloksena
rajoittamiset syntyvät tehokkaasti.”
KOLMASOSA JUTUISTA KÄSITELLÄÄN REKISSÄ
Helsingin syyttäjänvirastoon saapuu vuosittain
15 000 asiaa, joista 5 000 käsitellään alusta loppuun
REKissä neljän syyttäjän voimin.
”Jokaisella syyttäjällä on viikossa yksi istuntopäivä käräjäoikeudessa jutuissa, joiden syyteharkinta on
tehty meillä. Se on hyvä asia, koska näin säilyy kosketus istuntotyöhön.”
Työskentely REKissä on määräaikaista. Paikkaa
pidetään hyvänä syyttäjäkouluna apulaissyyttäjävaiheen jälkeen. Työ on omiaan kehittämään syyttäjäntyön rutiineja, koska jutut ovat näytöllisesti suhteellisen selviä.
”Tämä on myös loistava näköalapaikka poliisiin
‒ esitutkintaan ja taktiikkaan. Syyttäjä saa ainutlaatuista kokemusta, ja siitä on taatusti hyötyä jatkossakin. On tärkeää, että olemme poliisilaitoksella
fyysisesti läsnä. Olemme tulleet hyvin tutuiksi tutkinnanjohtajien kanssa, ja tuttujen ihmisten kanssa
on jatkossakin helpompaa olla tekemisissä.”
JOKAISELLA ON ROOLINSA
Kihlakunnansyyttäjä Toni Pörsti on tänä syksynä
aloittanut REKissä syyttäjänä, mutta työskennellyt siellä jo aiemmin harjoittelijana. REKin käytäntönä on, että asiakirja tulee ensin poliisilta yksikön
sihteerille, joka jakaa sen harjoittelijalle. Harjoitte-
AKKUSASTOORI 4| 2014
teiksi. Toni Pöstin mukaan tämä säästää merkittävästi syyttäjien työaikaa.
5
AKKUSASTOORI 4| 2014
6
Kihlakunnasyyttäjä Lasse Ylevä (takana)
toimii REKin vastuusyyttäjänä vielä tämän
syksyn.
lija, tässä yksikössä syyttäjänsihteeri, luonnostelee
haastehakemuksen mahdollisimman valmiiksi syyttäjää varten.
”Harjoittelijoiden työpanos säästää paljon syyttäjien työaikaa”, Pörsti uskoo.
”Meillä on fraasipankki, josta voimme lainata fraaseja yksinkertaisissa jutuissa. Niitä käytetään
paljon esimerkiksi rattijuopumuksissa ja liikennerikkomuksissa”, kertoo syyttäjänsihteeri, harjoittelija Riina Karma.
”Mitä enemmän jutuissa on vivahteita, sitä vähemmän fraaseja voi käyttää. Esimerkiksi omaisuus- ja väkivaltarikoksiin ne eivät yleensä suoraan sovellu”, syyttäjänsihteeri, harjoittelija Petteri
Olkkonen jatkaa.
Myös Karma ja Olkkonen arvostavat sitä, että
poliisien kanssa voi asioida kasvokkain.
”Se nopeuttaa asioiden käsittelyä merkittävästi”,
Karma sanoo.
Yksikön jokaisella jäsenellä on selkeä rooli, ja
toiminta on sisäisesti hyvin organisoitua.
Siteet Salmisaaressa sijaitsevaan syyttäjänvirastoon ovat kiinteät.
VIRASTOLLE ELINEHTO
Lasse Ylevä uskoo, että REKin kaltainen toiminta on Helsingin syyttäjänvirastolle elinehto. Hän
toivoo yhteistyön tiivistyvän myös käräjäoikeuden
suuntaan. Jonkin verran yhteistyötä jo on: muun
muassa syyttäjähaasteet hoidetaan poliisilaitoksen
tiloissa, jos vaikka pitää järjestää suullinen pikaoikeudenkäynti pidätysaikojen sisällä. Ylevä on mukana rikosprosessin kehittämistyöryhmässä, jossa
viranomaisten yhteistyötä pyritään tiivistämään.
Ylevä toivoo, etteivät säästöt kohdistu REKin
toimintaan, vaikka määräaikaisissa työsuhteissa oleville yksikön työntekijöille ajatus ei ole vieras.
”REKin toiminnan supistaminen koskettaisi
90-prosenttisesti tavallisia kansalaisia, koska kyse
on päivittäisrikoksista.”
Yksikön tuomat edut nähdään myös poliisissa ja
käräjäoikeudessa.
”Työhuoneeni seinällä on sähköpostiviesti, jossa
sanotaan Helsingin käräjäoikeuden suulla, että tämä
on ollut Helsingin syyttäjänviraston historian paras
uudistus”, Pörsti toteaa. m
Yksikön merkitys poliisille on valtava
”Nykyään on helppo tehdä rikosilmoitus netissä pienestäkin mielipahasta. Jokainen voi miettiä, missä mielentilassa on tehty viikonloppuyön ilmoitukset, joissa
on yleensä myös paljon kirjoitusvirheitä. Mutta ne
kaikki täytyy käsitellä”, Myöhänen toteaa.
Myöhänen ja Jehkonen tekevät eniten esitutkinnan
rajoittamispäätöksiä Suomen poliisissa yhteistyössä
REKin kanssa. Myöhäsen mukaan REKin merkitys poliisille on valtava.
Hän näkee, että muurit ovat murtuneet syyttäjien ja
poliisien väliltä, eikä tässä yhteistyömuodossa ole hänen mielestään mitään huonoa.
Myös tutkinnanjohtajilla on matala kynnys käydä kysymässä syyttäjän mielipidettä jo esitutkinnan varhaisessa vaiheessa.
”Täällä työskenteleviä syyttäjiä on helppo lähestyä, ja
heidän luokseen tuntee aina olevansa tervetullut. Aluksi monet nuoret tutkijat kävivät teitittelemässä syyttäjiä, mutta huomasivat, ettei heitä tarvitse ujostella.”
Yhteistyö REKin kautta toimii myös toiseen suuntaan.
Poliisit tarjoavat virka-apua nopeasti, jos on tarpeen ottaa epäilty kiinni tai käydä jututtamassa.
”Lisäksi pystymme tarjoamaan syyttäjille kokoavaa tietoa rötöstelijöistä, joilla on useita juttuja tutkinnassa.
Moni asia tapahtuu tässä ja nyt, eikä tule usean viikon
viivettä kuten joskus ennen. Tämä on onnistunut yhteistyömalli. Uusien syyttäjienkin rohkeus ja tekemisen
meininki kasvavat silmissä. Paluu vanhaan olisi paha
taka-askel.” m
AKKUSASTOORI 4| 2014
Viime vuonna Helsingin poliisilaitos otti vastaan yli
87 000 rikosilmoitusta. Uusia juttuja tulee joka aamu
100–200. Ne kulkevat rikosylikonstaapeli Mika
Myöhäsen ja rikosylikonstaapeli Petri Jehkosen kautta tutkijoille ja sieltä syyttäjille.
7
Pohjoismaiden ylimmät syyttäjät Ahvenanmaalla
Nordiskt riksåklagarmöte
på Åland
18–20 augusti 2014
m
Teksti ja kuvat: Kihlakunnansyyttäjät Maren Salvesen ja Hanna Kankaala
Pohjoismaiden ylimmät syyttäjät kokoontuivat tänä vuonna Ahvenanmaalla.
Edustettuna oli koko Skandinavia, ja puhetta johti oma valtakunnansyyttäjämme
Matti. Suomesta osallistuivat myös pohjoismaisen yhteistyön konkari Christer,
paikallisten olojen erikoisasiantuntia Roger sekä skandinaavisen kielen taitajat
Hanna ja Maren.
Työ- ja seurustelukieli oli eri pohjoismaisten kielten sekamelska – ja kyllä, meidän
Matti puhui kolmen päivän ajan ainoastaan ruotsia! Nyt on teidän vuoronne –
ei puhua vaan lukea.
AKKUSASTOORI 4| 2014
Lycka till!
8
D
en finska delegationen tog emot gästerna vid
Mariehamns flygfält, terminal nr. 1, dvs. den
enda. Alla utom Islands delegater anlände utan
problem och vi fick busstransport till Geta (norra
Åland) där alla inkvarterades och vår värd Matti
Nissinen öppnade mötet.
SEGLATS MED GALEASEN ALBANUS
Efter första dagens möte bar det iväg till Sjökvarteret där vi steg ombord på det ca. 30 meter långa segelfartyget Albanus. En nybyggd kopia på det
gamla fraktfartyget Albanus som förlist. Alla deltagare var nöjda med seglatsen och den goda maten i
Rödhamn.
NYHETER FRÅN NORDEN
EN DAG MED MÅNGA ÄMNEN OCH UTBYTE AV
ERFARENHETER
Nästa dag diskuterades olika ämnen som deltagarländerna turvis presenterade. Danmark inledde förmiddagen med reformer inom åklagarmyndigheten,
Norge var bekymrad över kvaliteten av polisutredningen, Sverige presenterade de etiska riktlinjer som
utarbetats för åklagare och Island funderade över
oaktsamt vållande av död inom hälsovården. Efter
lunch fortsatte diskussionen under rubrikerna gott
ledarskap inom åklagarmyndigheten, hantering av
stora mål rörande grov organiserad brottslighet, kriminalitet i byggbranschen och kvalitetskontroll i
straffärenden.
KASTELHOLMS SLOTT
På kvällen fick vi en guidad tur på Kastelholms slott.
Murarnas första delar är byggda på 1500-talet men
slottet var aldrig en permanent bostad för kungligheter utan snarare ett ställe för förnäma jaktsällskap och en viloplats för kungliga resanden mellan Stockholm och Åbo.
AKKUSASTOORI 4| 2014
Varje delegation gav en översikt över aktuella ärenden och nyheter från sitt eget land: Danmark har
infört ett slags objektivt ansvar i trafikärenden så att
det automatiskt är bilens ägare som ansvarar för böter vid bl.a. hastighetsöverträdelser som konstaterats med automatisk kamerabevakning och vid över
2 promilles rattfylla skall bilen konfiskeras till staten. I Sverige är det numera möjligt att dela upp
stora och långa rättsprocesser, sk. självtvätt har kriminaliserats och HD (högsta domstolen) är upptagen med ungefär 100 resningsärenden i sådana ne
bis in idem -fall som åklagarväsendet självmant gått
igenom och skickat till HD. Norge har en ny regering, en ny straffprocesslag och ett nytt ungdomsstraff för 15–18-åringar, med olika förpliktelser
enligt en ungdomsplan. Island har också en ny regering men inga större lagändringar, men som första
land i världen har Island tagit med de transsexuellas
rättigheter även i strafflagen. I Finland har en ny lag
om förundersökning och tvångsmedel trätt i kraft,
möjligheten till åtalsförhandling har fått ett tudelat
mottagande och ministeriet har nyligen meddelat
om nya sparkrav som också gäller åklagarna.
9
Islänningarna var väl de enda nordborna som inte
var med i slottets långa historia, men alla nordiska
länder var däremot representerade vid den ypperliga middagen som avslutade den långa dagen.
AVSLUTNING
Sista dagen diskuterades ännu disciplinära böter
som domstolen dömt åt försvarare på Island, erfarenheter med stora brottsutredningar med utredning i många länder eller med stort mediaintres-
se och avslutningsvis behandlades även frågor kring
krigare som reser från de nordiska länderna till Syrien för att delta i striderna där.
Årets nordiska riksåklagarmöte avslutades med
ett besök på Ålands lagting och det nyligen utbyggda Sjöfartsmuséet och sedan var det redan dags att
följa gästerna till flygfältet.
Ett stort tack åt Roger för alla de praktiska arrangemangen! Tack vare dig gick hela mötet som
på räls och alla deltagarna verkade nöjda. Nästa år
möts de ledande åklagarna i dailige Danmark. m
10
KUVA: MARIA TURKIA
AKKUSASTOORI 4| 2014
Syyttäjävieraita Italiasta ja Saksasta VKSV:ssä
Syyttäjävaihdokit Tommaso Pagano
Italiasta (Procura di Siracusa) ja Christiane Schmitz-Kern Saksasta (Staatsanwaltschaft Erfurt) kävivät syys-lokakuun
vaihteessa Suomessa tutustumassa syyttäjälaitoksemme ja oikeushallintomme
toimintaan. Eurooppalainen tuomari- ja
syyttäjävaihto-ohjelma (EJTN) tarjoaa
mahdollisuuden tutustua europpalaiseen syyttäjän työhön. Vaihdon pituus
on kaksi viikkoa. Christianen ja Tommason ensimmäisen viikon ohjelmassa olivat mukana myös EJTN tuomarit, toinen
viikko oli vain syyttäjävaihdokeille.
AJANKOHTAISTA
Latvialaiset tutustuivat
tulkkaus- ja käännöspalveluihin
Selvitys liittyy ns. tulkkausdirektiiviin:
Euroopan parlamentin ja neuvoston
direktiiviin oikeudesta tulkkaukseen
ja käännöksiin rikosoikeudellisissa
menettelyissä.
Latvialainen delegaatio Valtakunnansyyttäjänvirastossa, isäntänä Sampsa Hakala..
Suomen käytäntöihin kävi tutustumassa elokuun puolivälissä joukko
latvialaisia vieraita.
Delegaatioon kuuluivat Latvian valtion kielikeskuksen projektipäällik-
kö Ieva Lībķena, assistentti Sanita
Lāce, tuomioistuinhallinnon henkilöstö- ja lakiosaston johtaja Inese
Nīcgale, oikeustulkki Lāsma Drozde
KUVA: MARIA TURKIA
Latvian oikeusministeriö teettää parhaillaan selvitystä siitä, miten tulkkaus- ja käännöspalvelut on järjestetty
muissa eurooppalaisissa oikeuslaitoksissa.
sekä konsulttiyhtiö EY Latvian edustajina lakimies Diāna Baļķena ja projektikoordinaattori Līga
Indriksone. m
Kosovolaisia vieraita VKSV:ssä 2.10.2014
AKKUSASTOORI 4| 2014
KUVAT: MARIA TURKIA
R
yhmä kosovolaisia tuomareita, syyttäjiä ja
analyytikkoja sekä mm. poliisin, tullin ja verohallinnon edustajia vieraili VKSV:ssä lokakuun
alussa.
He tutustuivat Suomen syyttäjälaitoksen
tulosohjaukseen, talousrikosten tutkintaan ja harmaan talouden ohjelmaan. Isäntinä toimivat valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen, valtionsyyttäjä Christer Lundström, valtionsyyttäjä Maarit
Loimukoski ja kihlakunnansyyttäjä Malla Sunell.
11
KUVAT: MAARIT KETONEN
Sulkavan
suursoudut 2014
Sukupuolenvaihdosta ja
virkistysjuomakelluntaa
m
AKKUSASTOORI 4| 2014
Y
12
Kihlakunnansyyttäjä, apulaispäällikkö Marianna Semi
öllä viereeni kömpi mies, sellainen lihaksikas
Nimittäin yksi asia on joka ikinen vuosi muutja nuori, sen pystyi huomaamaan kännykän va- tumaton ja mahdoton (ottaen huomioon, että suulossa. En minä häntä kännykälläni valaissut,
rin osa soutajista on veronmaksajien kusvaan hän itse sometti, siitä valo. Ennen
tannuksella koulutettu juristeiksi):
Yksi asia
olisi sytytetty taskulamppu ja katsottu,
majoituspaikkana toimivalle huvilalon joka ikinen
kuka viereen tulee. Jos siis olisi ollut
le ei löydetä. Erimerkkiset navigaatvuosi
epäselvää, että kuka. Niin kuin nyt oli.
torit ja syyttäjälaitoksen työntekijöimuuttumaton ja
Nukahdin sitten, somepoikakin lakden muistit eivät toimi, ja joka toinen
mahdoton.
kasi somettamasta ja nukahti.
ajaa aina harhaan.
Lukijalle tarkennan, että olimLänsi-Uudenmaan Liisa Laine oli
me yötä Juva Campingissa, matkalla Sultulostanut isotekstiset Syyttöminä soutakavan soutuihin, mutta ylimääräisen yöpymineet -kyltit ja nakuttanut niihin raamit ja jasen Juvalla aiheutti tehtävämme kyltittää reitti lustan. Niitä hakkasimme aamuaikaisessa pystyyn
yöpymispaikkaan.
tien varrelle. Aika moni soutaja ajoi samaan aikaan
ohi ja löytyi myöhemmin eksyneenä reitin varrelta
tai kauempaa Puumalasta. Ja se viereeni kömpijä oli
Lapin syyttäjä Niko Siikaluoma, joka saapui Juvalle
meidän aittaamme yhdessä Oulun Maarit Ketosen
kanssa matkan pituutta näin katkaisten. Eikä Niko
oikeasti edes viereen kömpinyt, vaan viereisen kerrossängyn yläsänkyyn.
Niko oli soutajana keltanokka, mutta veteli matkan reippaasti valittamatta esittäen meille palkintojenjakogaalassa hetkessä tekemänsä runon:
SOUTURUNO TAI JOTAIN SEMMOSTA
ekstra smallin, trendin aavistaneena – ennen kuin
jalkapallon maailmanmestaruuskisat edes aloitettiin
ja opimme, että ihoa nuoleva urheilupaita on seksikäs. Olin ajatellut, että liian pieni paita päällä varmistan itselleni monta hakijaa soututansseissa.
Ei sitten sekään onnistunut. Soutajien kerätessä
tavaroitaan ja kömpiessä autoihin repäisi joku vielä
soutulippiksenkin kädestäni. Sitten lähtivät, sitä oltiin niin innoissaan. Hakovirran sillalla otettiin ryhmäkuva soutajista, vaikka minusta tuntui pahalta,
kun en edes siihen päässyt. Tällaista se on, riemua,
iloa ja hyvää tuulta, kun on päässyt joukkueeseen.
Tasainen veto venhettä vie,
jokaisella vedolla kivisemmäksi muuttuu
soutajan vetinen tie.
Ei penkki säästä pakaroita noita,
meidän jokaisen ainoita.
Missä liuku, joku takatuhdolta huokaa,
miten yhteishenki luodaan?
Kovakuntoiset tahtiairot ja perämies pitävät kuria,
ei pohjoisensoutaja ehdi eväitänsä puria.
Jostain löytyy kuitenkin hegemonia
ja onhan meitä uusia monia.
Syyttöminä olemme kaikki yhdessä soutaneet,
maaliviivan ylittäneet
ja paikkamme veneessä lunastaneet.
Ei pidä myöskään unohtaa huoltoa,
jonka huomassa on jokaisen hyvä palautua.
Välkkyvät veet, paisuvat rakot ja käsien rakot.
Selkien krampit ja kitisevät airot.
Nämä ovat Sulkavan soutajan airut.
Me tytöt olimme sanattomia tällaisen soutajan
edessä.
Olin treenannut tammikuusta asti, taisin hankkia
soututreeniohjeetkin huippukuntoa varten. Lihaksia näkyi, ja olin ottanut 30 euron suihkurusketuksen näyttääkseni hyvältä. Kohtalo päätti toisin. Pitkään muhinut ruokamyrkytys otti vallan, ja jouduin
väistymään.
Aika nopeaa oli toiminta ilmoitettuani olevani
poissa pelistä. Ei empatiaa, ei pään silitystä eikä voivottelua. Ainakaan tarpeeksi. Ottivat soutajien Tpaidankin pois. Ensimmäistä kertaa olin tilannut
Syyttäjälaitoksen soutujoukkue vuosimallia 2014.
VÄLIRIKKOA
Myönnetään nyt jälkikäteen, että soutulähtö oli todella upea. Seisoimme Hakovirran sillalla katsomassa, kun Syyttöminä soutaneet -joukkue vilkutteli meille alhaalta neonkeltaisissa paidoissaan. PUM!
Lähtölaukaus, ja 159 venekuntaa lähti soutamaan
marssin tahdissa. Olin soutajille hyvin kateellinen ja
surullisen haikea.
AKKUSASTOORI 4| 2014
SOUTUSYRJINTÄÄ
13
Lähdön jälkeen palattiin ykkösleiriin valmistelemaan soutajien ateriaa. Sairaana ihmisenä menin
telttaani nukkumaan. Tai niin sitä luuli: "Mariannaaaaaaaaaaa! Perkaa kymmenen kiloa mansikoita!” Huoltopäällikkö Matleena Sandberg vieritti
omia tehtäviään sairauden heikentämälle ruumiilleni. Olin enempi tottunut siihen, että en souduissa
laita tikkua ristiin, ja se olisi sopinut nytkin. Matleena komensi kyllä valtakunnansyyttäjän apupojaksi. Sekään ei ollut hyvä. Matti Nissinen perkasi uudelleen minun jo perkaamiani mansikoita. Jouduin
siitä hänelle huomauttamaan, jolloin hän sanoi ääntäni kylmäksi.
Meninkin takaisin telttaan. Ja heti ylös: "Mariannaaaaaaaa! Lähdetkö hurraamaan soutajia lähiluodolle?” Voi miten minä olin kipeä, mutta kun
kysymys tuli korkeimmalta taholta, Nissiseltä, oli
pakko. Sitä aina pelkää, että joutuu epäsuosioon ja
päätyy nopeutetulla virkasiirrolla Lappiin syyttä-
mään. Anteeksi vaan, Lappi, mutta minun elämäni
on etelässä.
Laitoin bikinit, uudet, että jos vaikka nyt otettaisiin kuvia suihkurusketetuista lihaksistani ja laitettaisiin kuva Aksuun, tämän jutun yhteyteen. Että jos
minäkin kerran olisin kuvassa.
Eipä sekään mennyt suunnitelmieni mukaan.
Matti työnsi käteeni banderollin, jossa luki: Iho
muistaa kosketuksen, souda syytön! Minut hän käski seisomaan banderollin taakse. Erään mukavan,
luodolla istuneen melojan ystävällisesti ottamassa
kuvassa minusta näkyvät vain varpaat. Sitä banderollia pääsi näköjään tähän juttuun mainostamaan
Itä-Suomen Tiina Karppinen. Tiina on kuitenkin
velho soittamaan vaikka mitä instrumenttia ja kova
soutaja, joten en lue tätä asiaa hänelle lastiksi.
SUKUPUOLENVAIHDOS
Syyttäjälaitoksen naisistuminen näkyi veneessä.
Tahtiairoina oli kova kaksikko, teräskuntoiset ItäUudenmaan Anna-Riikka Ruuth ja Itä-Suomen
Leila Suvantola. Siitä vaan ottivat vapaaehtoisesti
ja ehdoitta homman, joka on veneen kululle ja saavutettavalle ajalle tärkeä. Entinen tahtiairo Matti
Nissinen oli päättänyt siirtyä kaksinsoutuun Länsi-Uudenmaan Erkki Huhtalan kanssa, ja toinen
tahtiairo, Oulun Pasi Vainio, satutti jalkansa. Pasia kyllä kehotettiin ottamaan kipupiikkiä ja muuta
puudutusta ja hoitamaan hommansa. Onneksi hän
viisaasti päätti olla vastaamatta hullujen huutoon.
AKKUSASTOORI 4| 2014
HUOLTOPÄÄLLIKKÖ MATLEENA SANDBERG JA
NUKKUMATON MARKKU AHONEN
14
Banderollia pääsi tähän juttuun mainostamaan Itä-Suomen
Tiina Karppinen. Tiina on velho soittamaan vaikka mitä
instrumenttia ja kova soutaja.
Matleena on pystyvyydeltään samaa luokkaa kuin
Myrskyluodon Maija. Kuusi kertaa on hän hoitanut soutajien ruokailut neljästi vuorokaudessa perjantaista sunnuntaihin. Ensimmäisinä vuosina hän
ja Markku kyselivät, että mitä te haluatte syödä,
kunnes ymmärsivät, että me haluamme samaa joka
vuosi: spagetti bolognesea, porokeittoa, fetasalaattia,
grillattuja liha- ja kasvisvartaita, täytettyjä herkkusieniä, yömakkaraa ja mannermaisen aamiaisen.
Matleena aikoo hiljalleen jättää päällikkyytensä.
Ensi vuoden soutuun hän aikoo osallistua tarkkailijana, muovidelfiinin päällä kelluen, järveltä ohjeita
huudellen.
Soutuviikonloppuun tulee joka vuosi jotain uutta, tällä kertaa se oli virkistysjuomakellunta.
SOUTU
Hyvinhän se meni ilman miestahtiairoja. Joukkue
saapui maaliin hyvällä ajalla ja tyytyväisenä. Olin
heistä niin ylpeä ja jaoin kaikille hyvin kaupaksi käyvää virkistysjuomaa. Autoihin tallusti jäykkä joukko
soutajia, joille huvilalla annettiin vielä kuohuviiniä,
mansikoita, kultamitalit ja kunniakirja. Tämänvuotinen norsusoutajapatsas lähti Lappiin. Hyvä, Lapin
syyttäjänvirasto!
VIRKISTYSJUOMAKELLUNTAA
Soutuviikonloppuun tulee joka vuosi jotain uutta,
tällä kertaa se oli virkistysjuomakellunta. Maarit
Ketonen oli tuonut puhallettavia vesileluja. Minut
välittömästi soutajana korvannut Itä-Uudenmaan
Sari Aho ja Maarit lähtivät lasten kumiveneellä
kohti hurrausluotoa. Tällä kertaa hurrattavina olivat
Matti Nissinen ja Erkki Huhtala kaksinsoudussa.
Kumiveneessä lähti mukana muutama pullo
kuohuvaa, Pepsi Maxia se taisi olla. Siinä kelluivat
tytöt päivän, välillä mukana roikkui iloisessa energiajuomassa viisikin naista veneen kelluessa sinne
tänne Saimaata. Iloinen laulu veren hyytävin äänin
kaikui huvilaan.
Luodolla nähtiin myös kaksi iltapukuista naista
tarkoituksenaan vetäistä mekot pois ja glitterbikinit
AKKUSASTOORI 4| 2014
Ahosen Markku on toinen ässä, perjantaista alkaen ahertaa hän soutajien eteen väsymättä, tuo, vie,
pilkkoo, tiskaa, lämmittää saunaa, vie ja hakee juhlijoita Sulkavan keskustasta yökaudet, kattaa yöpalaa, ehtii jutella ja vielä grillaa koko sakille vartaita,
maissia, kasviksia, perunoita.
Täytyy vain luottaa, että Matleena ja Markku tietävät, miten paljon viikonlopun onnistuminen on heidän varassaan. Sanoin ja lahjoin ei heitä riittävästi voi ylistää. Vaikka ei pidä unohtaa, että
minä perkasin mansikat. Ja Anna-Riikka leipoi
mansikkakakun.
Toiveessa on, että Länsi-Uudenmaan Liisa Laine ottaa huoltopäällikkyyden hoitaakseen. Toiveessa
on myös, että minä en enää joudu auttamaan.
15
peliin, kun soutajaurhomme soutivat ohi. Toteutus
oli hupaisa, kun mekot jämähtivät lantiolle. Nissinen kertoi nähneensä jotakin epätoivoista nykimistä, mutta arvostavansa ajatusta. Kiitos siitä.
VUONNA 2015!
Silloin minä kyllä soudan kuudennen kertani!
Keitä on silloin mukana, ainakin tutut entiset. Jos siis arpaonni suosii meidät veneeseen. Jotkut ehkä lipeävät kaksinsoutuun, vaan ei haittaa,
KAKSIKKOSOUTAJAT
kirkkoveneeseen tulee uusille tilaa, ja onhan sitten
Hattua nostan sellaiselle, joka kahden lähkahdelle päivälle hurrattavaa soutujen ollessa eri
tee Sulkavan Partalansaarta kiertämään.
päivinä.
Matti ja Erkki vetivät soudun upeNyt on aikaa myös keksiä uusia atrapasti läpi. Aika olisi ollut tavoitteen
peja hurrausluodolle soutajia virkistäTule mukaan
mukainen, jos he olisivat kooltaan
mään. Virkistysjuomakellunta on jo hysoutamaan
hieman sirompia. Kun soutupari viiväksi koettu, muutama vesilelu vain lisää,
ensi kesänä!
den minuutin välein vaihtaa paikja syyttäjälaitos näkyy entistä kuuluvamkaa soutajasta melojaksi, vaihtoja tulee
min. Ehkä saamme VKVS:n maksamat,
kymmeniä.
laitoksen väriset puhallettavat krokotiilit?
Katselin, kun eräs naispari vaihtoi, viuh! nopeLaita kalenteriisi heinäkuun puolenvälin tieasti, veneen liukuessa, toistensa kylkiä hipoen, no- noille ruksit ja tule syyttömäksi soutamaan vuonna
peuden muuttumatta, vauh! Meidän kaksikkomme 2015! m
ei nähtemme vaihtanut, mutta Erkki Huhtala kuvasi vaihtoa näin: ”Romulus Romulus”. Ensi talvi kannattaa heidän siis keskittyä vaihtoharjoituksiin. Onnea siihen!
AKKUSASTOORI 4| 2014
SOUTUTANSSIT
16
Markku Ahonen lähti kuljettamaan osaa remuavasta tanssisakista, minä osaa. Virve Rosti oli soutustadionin tähtiesiintyjä, minun suosikkejani, koska hän
laulaa teinivuosieni hittejä. Kovalla kiireellä työntyivät mekotetut ja partavesitetyt soutajamme Sulkavan kylän raitille. Yksikään heistä ei ottanut osaa
siihen, että minä jäin pois. Ajoin takaisin huvilalle
telkkariporukan luo.
Nyt voin muuten tunnustaa, että yöllä juhlijoita
takaisin hakiessa ajoin melkein yhden lemmenparin
perään. Olivat kuumissaan pysähtyneet tien sivuun
takapenkille toisiinsa syventymään, ja kun siinä tyhjäksi luulemallani tiellä rajoitusten mukaan kaasuttelin, nosti irtosora auton ”hallinnan menetykseen”.
Jarrutin reippaasti, mutta toisiinsa syventynyt pari ei
kyllä mitään huomannut, kun auto pysähtyi vinosti
kahden metrin päähän kivet sinkoillen. Olin onnellinen heidän puolestaan ja iloinen siitä, etten mäiskäissyt Helsingin Heli Vesaajan omistamaa autoa
heidän peräänsä. Näistä syistä en lähtenyt huutamaan heille valittuja sanoja liikenneturvallisuuden
vaarantamisesta ja varoituskolmioista.
Luodolla nähtiin myös kaksi iltapukuista naista tarkoituksenaan vetäistä mekot pois ja glitterbikinit peliin kannustuksen vuoksi.
Syyttäjät voittivat pesisottelun luvuin 11-7
ja KRP:n apulaispäällikkö Tero
Kurenmaa - Nissinen vei voiton
jo siinä.
Syyttäjien
joukkueessa nähtiin tänä vuonna useita nuoria ja innokkaita pelaajia. Erityismaininnan ansaitsee
Perttu Könönen useista kunnareistaan ja juoksuistaan.
Ensi vuonna onkin luvassa pesisperinteen 10-vuotisjuhlaottelu.
Pelaajat haaveilevat, että se pelattaisiin Tallinnassa juhlavuoden
kunniaksi. m
KUVAT: RAIKKA LARKIALA/KRP
Perinteinen pesisottelu syyttäjät
vastaan keskusrikospoliisi pelattiin 18.9. Vantaalla. Tällä kertaa
syyttäjien joukkue "sai pojan kotiin" ja vei voiton luvuin 11-7.
Hutunkeitossa olivat valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen
Kerro mielipiteesi
kehittämisen pohjaksi!
Työtyytyväisyyskysely
Syyttäjälaitoksen työtyytyväisyyskyselyssä lokakuussa 2014 jokaisella syyttäjälaitoksen työntekijällä on
mahdollisuus antaa arvionsa mm.
– syyttäjälaitoksen johtamisesta
– oman työnsä sisällöstä ja haasteellisuudesta
– palkkauksesta
– saamastaan kehittymisen tuesta
– työilmapiiristä ja yhteistyöstä
– työoloista
– tiedonkulusta
– syyttäjälaitoksen työnantajakuvasta.
Työtyytyväisyysbarometri on yksi
syyttäjälaitoksen johtamisen ja kehittämisen väline, jonka avulla seurataan säännöllisesti työyhteisön tilaa
ja kehitystä. Työtyytyväisyysindeksin lisäksi tutkimuksesta pystytään
raportoimaan myös kolme muuta indeksiä: johtajuusindeksi, osaamisen
johtamisindeksi ja työhyvinvointi-in-
Syyttäjien joukkueen taidonnäyte.
deksi. Vuoden 2014 tutkimukseen on
lisätty kysymykset työuran jatkamisesta ja taloudellisen tilanteen vaikutuksesta työtyytyväisyyteen.
Tarkempaa tietoa kyselyn täyttämisestä ja siihen varatusta ajankohdasta sekä linkki kyselyyn lähetetään
syyttäjänvirastoihin sähköpostitse,
kun tutkimus on avautunut. Ohjeet
vastaamiseen ja linkki kyselyyn löytyvät myös intrasta.
Työtyytyväisyyskyselyn tulosten
käsittely
Tietoja kyselyyn vastaamisesta ja
edellisen vuoden tulokset löytyvät
intrasta: Henkilöstöasiat > Työhyvinvointi ja työsuojelu > Työtyytyväisyys
> Työtyytyväisyys syyttäjälaitoksessa.
Työtyytyväisyysbarometrin tulokset
käsitellään virastoissa yhteistyössä
henkilökunnan kanssa. Tuloksia hyödynnetään myös tulosneuvotteluissa.
Nyt on mahdollisuus ja jopa
velvollisuus vaikuttaa!
XIII Syyttäjägolfin tulokset
22.8.2014, Nevas Golf
VOITTAJA: Jani Jukka, Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirasto
PISIN DRAIVI: Joona Partanen, ItäUudenmaan syyttäjänvirasto
LÄHIMMÄS LIPPUA: Jouni Peräinen, Helsingin syyttäjänvirasto
Onnea voittajille ja
kiitokset kaikille osallistujille!
AKKUSASTOORI 4| 2014
Nissinen ja Kurenmaa hutunkeitossa.
Toivottavasti ensi vuonna nähdään
useita uusiakin pelaajia!
17
HENKILÖSTÖ
NIMITYKSIÄ
SALPAUSSELÄN SYYTTÄJÄNVIRASTO
ITÄ-UUDENMAAN SYYTTÄJÄNVIRASTO
Lasse Vehviläinen apulaissyyttäjän S11 määräaikaiseen
virkasuhteeseen 18.8.2014–28.2.2015
Anna-Mari Jukola kihlakunnansyyttäjän S11 virakaan
1.10.2014 lukien.
Miia Pöllänen kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen
virkasuhteeseen 1.9.–31.12.2014
Heidi Savurinne kihlakunnansyyttäjän S12 määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.9.–31.12.2014
Taru Alanaatu kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen
virkasuhteeseen 1.10.–31.12.2014
Lotta Eriksson kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen
virkasuhteeseen 1.9.–31.12.2014
Henry Lehti kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen
virkasuhteeseen 1.10.–31.12.2014
Inna Sohlström syyttäjänsihteerin Y8 määräaikaiseen virkasuhteeseen 8.9.–27.11.2014
Mika Lopmeri kihlakunnasyyttäjän S12 virkaan
1.10. 2014 alkaen
Paula-Katariina Isojärvi kihlakunnansyyttäjän S11 virkaan 1.10.2014 alkaen
Heidi Savurinne kihlakunnansyyttäjän S12 virkaan
1.1.2015 alkaen
Katja Kyrö kihlakunnansyyttäjän S12 virkaan 1.9.2014
lukien
Pieti Kannala kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen
virkasuhteeseen 1.6.–31.12.2014
Noora Virta kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen
virkasuhteeseen 1.7.–31.12.2014
Kati Lindholm kihlakunnansyyttäjän S12 määräaikaiseen
virkasuhteeseen 1.7.–31.12.2014
Antero Olli kihlakunnansyyttäjän S12 määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.7.–31.12.2014
Juha Hannila kihlakunnansyyttäjän S12 määräaikaiseen
virkasuhteeseen 1.6.–31.12.2014
Emilia Ilander kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen
virkasuhteeseen 1.7.–31.12.2014
Eeva Ahola kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen
virkasuhteeseen 1.7.–31.12.2014
Antti Repo kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.7.–31.12.2014
Annukka Juntunen kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.7.–31.12.2014
Virva Ylén kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.8.–31.12.2014
Pihla Keto-Huovinen on määrätty kihlakunnansyyttäjän
S13 tehtävään ajaksi 1.7.2014–31.3.2015.
AKKUSASTOORI 4| 2014
HELSINGIN SYYTTÄJÄNVIRASTO
18
Juho Heiskala kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.9.–31.12.2014
Nina Keskinen kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen 13.10.2014–31.3.2015
Mikko Larkia kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.9.–31.12.2014
Heikki Stenius kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.10.–31.12.2014
Patrik Voss-Lagerlund kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.7.–31.12.2014
Tuula Hiltunen syyttäjänsihteerin Y10 virkasuhteeseen
1.3.2014 lukien
Riikka Naakka syyttäjänsihteerin Y7 virkasuhteeseen
1.4.2014 lukien
Karoliina Nissinen syyttäjänsihteerin Y11 virkasuhteeseen 1.3.2014 lukien
Hanne Rautiainen syyttäjänsihteerin Y10 virkasuhteeseen 1.3.2014 lukien
LÄNSI-UUDENMAAN SYYTTÄJÄNVIRASTO
Ilkka Komulainen syyttäjänsihteerin Y7 virkaan ajaksi
4.9.–31.12.2014
LÄNSI-SUOMEN SYYTTÄJÄNVIRASTO
Heli Haapalaehto apulaispäälliköksi 7.10.2014 31.12.2015
Kristian Lehtola kihlakunnansyyttäjän S12-vaativuustason virkaan 1.10.2014 lukien
Juha Leiritie kihlakunnansyyttäjän S12-vaativuustason
virkaan 1.10.2014 lukien
Kai Minttumäki kihlakunnansyyttäjän S11-vaativuustason virkaan 1.5.2014 lukien
SISÄ-SUOMEN SYYTTÄJÄNVIRASTO
Ulla Veihtola kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen 11.7.–31.12.2014
Mira Kärkkäinen syyttäjänsihteerin Y7 määräaikaiseen
virkasuhteeseen 22.4.2014–31.3.2015
Eero Teivaala kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.7.–31.12.2014
Lauri Tammiaho kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen
virkasuhteeseen 1.9.2014–28.2.2015
Heidi Nieminen kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen
virkasuhteeseen 1.9.–31.12.2014
Eero Teivaala kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.7.–31.12.2014
Aleksi Pakkanen kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen
virkasuhteeseen 1.8.–31.12.2014
Maija Kurki kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.9.–31.12.2014
Heidi Nieminen kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen
virkasuhteeseen 1.9.–31.12.2014
KUVA: MARIA TURKIA
HENKILÖSTÖ
Osastosihteeri
Nina Eriksson ja
kihlakunnansyyttäjä Tero Kekki
aloittivat työskentelyn Valtakunnansyyttäjänvirastossa 1.9.2014.
Nina toimii johdon
ja kansaivälisen
yksikön sihteerinä,
Tero tutkinnanjohtajana poliisirikostiimissä.
Lauri Tammiaho kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen
virkasuhteeseen 1.9.2014–28.2.2015
Ville Muinonen kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen
virkasuhteeseen 1.–31.10.2014
Anu Välimäki kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.10.–30.11.2014
Marjut Pikkarainen syyttäjänsihteerin Y7 määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.5.–31.12.2014
Anna-Leena Jaako kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.8.–31.12.2014
Suvi Kangas kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen
virkasuhteeseen 1.7.–31.12.2014
VIRKAVAPAUDET
LAPIN SYYTTÄJÄNVIRASTO
Timo Partanen 1.8.–31.12.2014
Heli Leinonen 1.9.–31.12.2014
Jukka Oikarainen 6.10.2014–31.5.2015
LAPIN SYYTTÄJÄNVIRASTO
Mikko Valanne 1.4.–28.9.2014
Ëlina Karvo 16.6.2014–28.4.2015
SALPAUSSELÄN SYYTTÄJÄNVIRASTO
ELÄKKEELLE
SALPAUSSELÄN SYYTTÄJÄNVIRASTO
VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO
Kihlakunnansyyttäjä Pertti Kemppi 1.1.2015
Komisario Heikki Sandberg Helsingin poliisilaitokselta
on virkamiesvaihdossa 1.10.2014–30.9.2015.
LÄNSI-SUOMEN SYYTTÄJÄNVIRASTO
Suunnittelija Jukka-Pekka Sirviö siirtyy Aipa-hankkeeseen hankekoordinaattoriksi seuraavilla työajoilla:
1.–31.10.2014 työaika hankkeessa 50 %, 1.11.–31.12.2014
työaika hankkeessa 80 %.
Kihlakunnansyyttäjä Mervi Virtanen 1.9.2014
OULUN SYYTTÄJÄNVIRASTO
Syyttäjänsihteeri Kerttu Laukka 1.6.2014
AKKUSASTOORI 4|
4|2014
2014
Matti Lukkarila kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen 16.6.2014–28.4.2015
Niko Siikaluoma kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.8.–31.12.2014
OULUN SYYTTÄJÄNVIRASTO
19
Tiedotus
[email protected]
PL 333, 00181 HELSINKI
vksv.fi
ISSN-L 2242-7384
ISSN 2242-7384 (Painettu)
ISSN 2242-7392 (Verkkolehti)
Kirjoitukset seuraavaan numeroon toimitukselle viimeistään 27.10.2014