docAkkusastoori 1/2015 - Valtakunnansyyttäjänvirasto
download 
Report Transcription
Akkusastoori 1/2015 - Valtakunnansyyttäjänvirasto
1 2015 Valtakunnansyyttäjän virasto vai valtakunnan syyttäjänvirasto? Åklagarmyndigheten i Sverige organiserar sig för framtiden Saumatonta yhteistyötä Eurojustissa SISÄLTÖ TÄSSÄ NUMEROSSA PÄÄKIRJOITUS: Tästä en haluaisi luopua………………………3 Åklagarmyndigheten i Sverige organiserar sig för framtiden……………………………………4 Valtakunnansyyttäjän virasto vai valtakunnan syyttäjänvirasto?…………………………………8 LUKIJAKYSELY AKKUSASTOORISTA: Tuore sen pitää olla………9 Saumatonta yhteistyötä Eurojustissa……………………… 11 Viron ja Suomen yhteistyö jatkuu tiiviinä: yhteyshenkilöt nimetty……………………………………… 13 Ne bis in idemin tulkintaa muualla Euroopassa…………… 14 1/2015 Olet mitä syöt – mutta tiedätkö, mitä syöt?………………… 18 13.3.2015 Valtakunnansyyttäjänviraston julkaisema tiedotuslehti syyttäjälaitokselle Yhteistyökokous KRP–VKSV………………………………… 19 MUISTOKIRJOITUS: Looginen ajattelija tuotti valmista oikeustieteellistä, tiedemiestasoista tekstiä………………… 20 Henkilöstö…………………………………………………… 21 KUVA: PILVI ISOTALUS Tiedotus [email protected] Päätoimittaja Pilvi Isotalus [email protected] Toimitussihteeri Maria Turkia [email protected] Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen järjesti tammikuussa ensimmäisen kerran Puhelin 029 562 0820 Faksi 029 562 0888 PL 333, 00181 HELSINKI (Albertinkatu 25 A) vksv.fi päätoimittajatapaamisen osana mediasuhteiden hoitoa. Tapaamiseen osallistuivat Turun Sanomien päätoimittaja Kari Vainio (vas.), STT-Lehtikuvan päätoimittaja Mika Pettersson, Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi ja Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan päätoimittaja Atte Jääskeläinen. Kannen kuva: Maria Turkia PÄÄTOIMITTAJALTA Tästä en haluaisi luopua P L uonto kiittää, kun et matkusta, ja perhe kiittää, kun olet kotona vastaanottamassa koululaista. Väitän myös, että etäpäivä voi olla tehokkaampi kuin toimistossa vietetty, ainakin paneutumista vaativissa töissä. Toimistolla työtovereiden kanssa jää helposti juttelemaan, työasiaa ja asian vierestä. Etätöissä teet työtäsi yksin – hyvässä ja pahassa. Parhaimmillaan työkaverit lisäävät työviihtyvyyttä, ja sosiaalinen vuorovaikutus on meille tärkeää – mutta ei välttämätöntä joka päivä. Etätyö voi merkittävästi vahvistaa työssä viihtymistä. Kokemus luottamuksesta, mahdollisuus vaikuttaa omaan ajankäyttöön sekä perheen ja työn sopuisa yhteensovittaminen lisäävät työmotivaatiota ja hyvää oloa. Toki etätyö saattaa tuoda myös ongelmia, jos esimies ei luota tai jos työntekijä ei hallitse ajankäyttöään. Kannattaa myös muistaa, että esimerkiksi tapaturma etätyössä on työtapaturma vain, jos se liittyy hyvin kiinteästi työhön. Jos tipahdan tuolilta työkonetta naputellessani, työtapaturmavakuutus korvaa vahingon. Jos taas kompastun matkalla kotivessaan, sitä ei lasketa työtapaturmaksi. Toimistossa kompastuminen korvattaisiin. K irjoitan tätä etänä ja ajattelen, että tästä en haluaisi luopua. Etätyö on siis valtti myös työantajan sitouttamisessa ja työpaikkojen etuja punnittaessa. Kun ekaluokkalaiseni taas kysyy, että ”äiti, milloin olet etätöissä?”, olen onnellinen voidessani kertoa sen hänelle. Vaikka lapselle etäpäiväni tarkoittaa vain, että olen kotona häntä vastassa ja teen omia hommiani, etätyöni ehkä lisää hänenkin jaksamistaan koulussa ja viihtymistään kotona. Se on paljon 8-vuotiaan elämässä. m AKKUSASTOORI 1/2015 Pilvi Isotalus yykkikone pyörii, tiskikone pesee, minä vedän verkkarit jalkaan ja avaan työkoneen. Sähköpostin lukemisen lomasta huikkaan ekaluokkalaiselle, että on aika lähteä kouluun. Kun hän laittaa repun selkään, konttoriini laskeutuu rauha, ja voin uppoutua kirjoitus- ja lukutehtäviin ilman häiriöitä. Päivä on pitkällä, kun havahdun siihen, että lounasaika meni jo. Tämä on osa yhä useamman arkea syyttäjälaitoksessa. Vuonna 2014 henkilökunnasta 132 (2013: 96) teki etätöitä, ja etätyöpäivät lisääntyivät edellisvuodesta lähes 300:lla (2013: 803; 2014: 1091). Syyttäjälaitoksen 540 työntekijästä etätyöläisten osuus on pieni. Se ei yllä maan keskiarvoon – Suomessa noin kolmannes palkansaajista tekee etätöitä. Joskus ajatellaan, ettei etätyö sovi kaikkien työnkuvaan. Kuitenkin lähes joka työssä on ainakin satunnaisesti tehtäviä, jotka voitaisiin hoitaa etänä. Pitkän tekstimateriaalin omaksuminen, raportin kirjoittaminen tai muu rauhaa vaativa työ olisi omiaan tehtäväksi kotona. Etäyhteyden ja kännykän avulla päivärutiinit hoituvat missä tahansa. Tarvitaan vain luottamusta, intoa ja tahtoa pohtia etätyön järjestelyjä. Kaikilla on oltava tasa-arvoinen mahdollisuus etätyöhön. 3 På besök 20.–21.1.2015 Åklagarmyndigheten i Sverige organiserar sig för framtiden m Avdelningssekreterare Nina Eriksson Den 1 oktober 2014 inordnades Åklagarmyndighetens 39 åklagarkammare i sju geografiska åklagarområden och en nationell åklagaravdelning. Syftet med den nya organisationen är ökad flexibilitet, förbättrad ledning och större samverkan mellan åklagarkamrarna och med polisen. AKKUSASTOORI 1/2015 Å 4 klagarmyndigheten i Sverige fick ny organisation från början av oktober 2014. Riksåklagare Matti Nissinen, statsåklagare Christer Lundström, jurist Henrika Räsänen och avdelningssekreterare Nina Eriksson från Riksåklagarämbetet hade glädjen att besöka Sverige under två dagar i januari för att få höra hur den nya organisationen är uppbyggd, varför organisationsförändringen gjordes och vilka erfarenheter man har av den nya organisationen efter det första kvartalet. Den första dagen tillbringade vi på Åklagarmyndighetens huvudkontor där vi togs emot av riksåklagare Anders Perklev, vice riksåklagare Kerstin Skarp, kansliåklagare Anna Svedin och tillsynschef Per Lindqvist. Åklagarväsendet i Sverige består av Åklagarmyndigheten och Ekobrottsmyndigheten. Båda åklagarmyndigheterna är självständiga under regeringen och riksåklagaren är rättsligt överordnad åklagare inom båda myndigheterna. Ekobrottsmyndigheten har en egen generaldirektör. NY ORGANISATION Den 1 oktober 2014 inordnades Åklagarmyndighetens 39 åklagarkammare i sju geografiska åklagarområden och en nationell åklagaravdelning. Den nationella åklagaravdelningen består av de riksenheter och kammare som har ett nationellt ansvar (Miljö/Arbetsmiljö, Korruption, Säkerhet, Internationella åkagarkammaren Stockholm, Eurojust). Därtill finns som förut Särskilda åklagarkammaren som är direkt underställd riksåklagaren. Särskilda åklagarkammaren handlägger misstankar om brott av bland annat poliser, åklagare och doma- re. Ett åklagarområde leds av en områdeschef. O rganisationsförändr ingen gällde endast den operativa verksamheten, huvudkontoret och utvecklingscentren fungerar som förut. De lokala kontoren är oförändrade till antal och geografisk placering. Inom Åklagarmyndigheten arbetar ca 1 300 anställda varav ca 900 är åklagare, de övriga arbetar med olika stödfunktioner. Åklagarna för det allmännas talan i brottmål, leder förundersökningar, fattar beslut i åtalsfrågan och för talan i domstol. ÖKADE MÖJLIGHETER Den nya organisationen ger ökade möjligheter för åklagarkammare i samma område att samverka. Åklagarkamrarna inom ett område har ett gemensamt ansvar för resurser, kvalitet och resultat. Med KUVA: ÅKLAGARMYNDIGHETEN I SVERIGE Ett annat skäl till den nya organisationen är att de sju åklagarområdena geografiskt motsvarar polisens nya organisation, som trädde i kraft 1.1.2015. Åklagarområdenas huvudorter är de samma som polisregionernas. En likartad struktur hos polis och åklagare främjar samarbetet och de gemensamma resultaten blir lättare att följa upp. HUVUDKONTORET På Åklagarmyndighetens huvudkontor finns en rättsavdelning och en tillsynsavdelning för rättslig tillsyn och information, verksamheten i Högsta domstolen och internationella frågor samt centrala funktioner för bland annat ekonomi, information, personal och IT. Också utbildningen handhas av huvudkontoret. Vid huvudkontoret arbetar ca 120 anställda. Åklagarmyndigheten leds av verksledningen som består av riksåklagaren och vice riksåklagaren. Riksåklagaren har till sin hjälp en ledningsgrupp som sammanträder en gång i månaden. I ledningsgruppen sitter förutom riksåklagaren, vice riksåklagaren och personal från huvudkontoret också de åtta områdescheferna. PLANERING OCH UPPFÖLJNING Riksåklagaren ansvarar för Åklagarmyndighetens verksamhetsplan. Verksamhetsplanen styr arbetet under året och innefattar också budget för verksamhetens olika delar. Regeringen presenterar sin budgetproposition i september och då börjar det konkreta arbetet med uppläggandet av nästa års verksamhetsplan och budget. Uppföljning av samtliga mål i verksamhetsplanen samt budgetens utfall sker per månad och AKKUSASTOORI 1/2015 organisationsförändringen strävar man efter förbättrad ledning och ökad flexibilitet. Ärendena fördelas mellan kamrarna inom åklagarområdet med hänsyn till geografisk anknytning, tillgänglig kapacitet och specialkunskap. Genom att jämna ut arbetsbördan mellan olika åklagarkammare kan långa handläggningstider motverkas och arbetsmiljön förbättras. Genom ärendefördelningen kan också kompetensen på åklagarkamrarna inom ett område utnyttjas på bästa sätt. Organisationsförändringen medför att verksledningen nu har åtta kontaktpunkter i den operativa verksamheten istället för 39. Områdescheferna ingår i Åklagarmyndighetens ledningsgrupp, vilket innebär att den operativa verksamheten knyts närmare ledningen. Områdescheferna ansvarar för styrning och samordning av den operativa verksamheten på åklagarkamrarna inom respektive område. 5 KUVA: NINA ERIKSSON På Åklagarmyndigheten togs vi emot av riksåklagare Anders Perklev (längst t. v.), vice riksåklagare Kerstin Skarp AKKUSASTOORI 1/2015 och tillsynschef Per Lindqvist. 6 tertial. Vid tertialuppföljningarna beslutas om åtgärder och ändringar i verksamhetsplanen. Uppföljningen ger verksledningen en översikt av verksamhetens utveckling och vilka eventuella avvikelser som finns samt ger de verksamhetsansvariga cheferna ett underlag för vidare analys om vad avvikelserna beror på och vilka åtgärder som ska vidtas. Vid ledningsgruppsmöten föredras verksamhetsstatistik och områdescheferna har tre veckor på sig efter ledningsgruppsmötena att lämna in en analys av siffrorna. anser att det dessutom är viktigt med en fungerande inre tillsyn. Tillsynsavdelningen granskar åklagarnas rättstillämpning utgående från bl.a. klagomål, rapportering i massmedia samt anmälan från chefsåklagare och domstolar. Kammarcheferna har en skyldighet att anmäla fel som skett inom kamrarna. Tanken bakom tillsynsavdelningens arbete är att förhindra fel i framtiden och ifall beslutet anses vara av allmänt intresse publiceras det anonymt på Åklagarmyndighetens intranät. TILLSYN ÅKLAGAROMRÅDE STOCKHOLM Vid huvudkontoret finns sedan 2012 en tillsynsavdelning som leds av tillsynschef Per Lindqvist. Justitiekanslern och justitieombudsmannen utövar rättslig tillsyn, men riksåklagaren Vi inledde den andra dagen på City åklagarkammare i Stockholm där vi träffade Åklagarområde Stockholms områdeschef, överåklagare Katarina Johansson Welin och chefsåklagare Eva Thunegard som ansvarar för Västerort åklagarkammare. Vi fick under förmiddagen höra hur den nya organisationen fungerar ur områdets och åklagarkamrarnas synvinkel. Åklagarområde Stockholm (Åo Stockholm) har den minsta geografiska ytan av områdena, men sköter 26 % av alla ärendena och har motsvarande mängd personal. Ca 320 personer arbetar inom området, området omfattar fem åklagarkammare. Områdeschefen är placerad på den mest centrala åklagarkammaren inom området, i Åo Stockholms fall är det City åklagarkammare. Varje område har en ledningsgrupp som består av områdeschefen och områdets chefsåklagare (kammarcheferna). Ledningsgruppen i Åo Stockholm sammanträder varannan vecka. Områdeschefen samarbetar med polisens regionschef och åklagarkamrarna på lokal nivå. Åklagarområdena måste i vissa saker arbeta på samma sätt som polisregionerna, därför är det viktigt att diskutera och gemensamt komma fram till riktlinjer för arbetet. garkamrarna. Kammaråklagarna bl.a. handlägger överprövningsärenden, jobbar med utvecklingsprojekt och förbereder remissutlåtanden. Vid UC Stockholm arbetar 12 personer. UTVECKLINGSARBETET FORTSÄTTER Riksåklagare Anders Perklev har en klar vision om hur Åklagarmyndigheten ska fungera i framPå eftermiddagen flyttade vi oss tiden och den visionen tycks omett par våningar uppåt i huset fattas av fältet. Än så länge har till Utvecklingscentrum Stock- man en rätt så kort erfarenhet av holm, där vi träffade överåklagare den nya organisationen, men de Thomas Häggström (chef för ut- flesta inom Åklagarmyndigheten vecklingscentret) och kammaråk- verkar nöjda med den. lagare Helena Wigelius. Organisationen verkar ockDet finns tre utvecklingscent- så uppnå de uppsatta målen: bätrum inom Åklagarmyndigheten tre ledning, ökad flexibilitet och i Sverige (UC Stockholm, UC bättre samverkan inom ÅklagarGöteborg och UC Malmö). Ut- myndigheten och med polisen. vecklingscentrens uppgift Men som Anders är att bedriva metodPerklev konstaoch rättsutveckterade: ”Fö"Utvecklingsarbetet ling inom olika rändringen kommer aldrig att avstanna. brottsområden. av ÅklaVi ska kunna möta De utövar rättsgarmynsåväl dagens som lig styrning och dighetens morgondagens krav på kontroll samt organisatiåklagarväsendet." handhar brottson är bara målsfrågor. Deras en liten del ansvarsområden är av allt det arbeuppdelade ämnesvis och te som fortlöpantäcker hela landet. Överåklade görs för att utveckla garna och vice överåklagarna vid och anpassa åklagarverksamhede tre Utvecklingscentren utgör ten till nya förutsättningar. Utockså den andra rättsliga nivån vecklingsarbetet kommer aldrig och handhar ca 2 500 överpröv- att avstanna. Vi ska kunna möta ningsärenden årligen. såväl dagens som morgondagens Utvecklingscentrum leds av krav på åklagarväsendet”. en överåklagare. KammaråklaVi önskar dem lycka till med garna som jobbar som handläg- det fortsatta utvecklingsarbetet! gare vid utvecklingscentren är m tidsbundet anställda på två år och kommer från någon av åklaUTVECKLINGSCENTRUM STOCKHOLM AKKUSASTOORI 1/2015 I och med den nya organisationen görs budgeten på områdesnivå och områdeschefen fördelar pengarna vidare. Områdeschefen ansvarar för resurser, verksamhet och budget. I praktiken betyder detta också omfördelning av ärenden så att fördelningen blir så jämn som möjligt och handläggningstiderna så korta som möjligt. Områdeschefen har dock inga rättsliga uppgifter och får inte styra undersökningen eller handläggningen av ärenden. Kammarchefen leder verksamheten på åklagarkammaren. En utmaning inom den nya organisationen är att få åklagarkamrarna att arbeta som en del av området och se till områdets bästa, inte bara den egna åklagarkammarens bästa (t.ex. när det gäller överflyttning av ärenden). Samarbete mellan områdena är viktigt eftersom förutsättningarna för områdena är så olika. Med åtta områdeschefer utspridda över hela landet kräver samarbetet struktur. Områdescheferna samlas till eget möte dagen innan Åklagarmyndighetens ledningsgrupp sammanträder. Områdescheferna har också nationella uppdrag av varierande omfattning. Områdeschef Katarina Johansson Welin och chefsåklagare Eva Thunegard är överens om att de operativa synpunkterna bättre kommer fram till ledningen i den nya organisationen. Åtta områdeschefer har lättare att formulera gemensamma åsikter än 39 kammarchefer och har möjlighet att föra fram dessa åsikter på ledningsgruppens möten. Inom området samarbetar man med polisen på olika nivåer. 7 Valtakunnansyyttäjän virasto vai valtakunnan syyttäjänvirasto? m Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen Ruotsissa on tehty organisaatiomuutoksia. Niillä on oma, merkittävä vaikutuksensa myös työhön, jota sikäläinen "VKSV" eli RÅ siellä tekee. Pohjanlahden tällä puolella rakenteellinen perusratkaisu on erilainen: organisaatio on kaksiportainen, ja meillä ovat erilliset ja itsenäiset paikallisvirastot omine rakenteineen ja päällikköineen. V altakunnansyyttäjänvirasto perustettiin runsaat 14 vuotta sitten (1997). Aika moni asia on sen jälkeen muuttunut. Toimintaympäristömme ja jopa oma virastokenttämme ovat ihan erinäköiset kuin silloin. Vain vanha tuttumme Sakari on pystynyt torjumaan muutosten tuulet. Organisaation muuttaminen ei ole itsetarkoitus eikä päällikön oma hiekkalaatikko. Muutosten tarkoituksena on tietysti luoda paras mahdollinen organisatorinen vaste erilaisiin toiminnallisiin vaatimuksiin. Niistähän ei meillä ole pulaa. Organisaatio on samalla miehitettävä – vastaavaa nais-ilmaisua ei valitettavasti taida olla – niin, että osaamiset ja tehtävät kohtaavat mahdollisimman hyvin. Filosofi Esa Saarinen saattaisi muotoilla saman asian niin, että organisaatiossa pitäisi kaikilla siinä työtä tekevillä olla mahdollisuus kukoistaa. AKKUSASTOORI 1/2015 V 8 altakunnansyyttäjänviraston osaamisia ja organisaatioita on jo tarkasteltu laajasti valtionsyyttäjä Olavi Lipun vetämässä työryhmässä ja siitä annetuissa lausunnoissa. Viime joulukuussa aloimme johtoryhmässä keskustella asiasta. Sitä keskustelua on käyty nyt myös viraston yt-komiteassa ja viime päälliköiden kokouksessa. Johtopäätösten ja toimeenpanoon tähtäävien päätösten aika on pian käsillä. Valmista pitäisi olla ensi vuoden syksyllä. VKSV:n toiminta-ajatustakin on johtoryhmässä pohdittu. Itse tiivistäisin sen näin: "Valtakunnansyyttäjänvirasto johtaa yhtenäistä syyttäjälaitosta, luo mahdollisuuksia onnistumisille ja haastaa yhteistyöhön.” Valtakunnansyyttäjänvirasto johtaa yhtenäistä syyttäjälaitosta, luo mahdollisuuksia onnistumisille ja haastaa yhteistyöhön. A ivan keskeinen rajankäynti sen käytännön toteutuksessa liittyy siihen, millaisen painotuksen viraston työssä saavat yhtäältä keskushallinnon tehtävät ja toisaalta omat syytejutut. Olemmeko oikeastaan valtakunnansyyttäjän virasto vai valtakunnan syyttäjänvirasto? Tuo rajankäynti vaikuttaa muun muassa valtionsyyttäjärekrytointeihimme: haetaanko laaja-alaisia moniottelijoita vai erikoisosaavia käräjätykkejä. Uskon, että myös nämä rajankäynnit tarkentuvat tehtävien ratkaisujen myötä. P alataanpa Ruotsiin. Itseeni suurimman vaikutuksen ohessa (s. 4-7) selostettavalla vierailulla teki henkilöstön sitoutuminen uuteen organisaatioon ja sen ilmentämään toimintatapaan. Kaikki puhalsivat yhteen hiileen. Yhtään poikkipuolista sanaa en kuullut, vaikka sellaisten lausumiseen olisi ollut tilaisuus erinäisten vapaamuotoisten keskustelujen yhteydessä. Ehkä se onnistuisi meilläkin. Ei maailma siihen kaadu, vaikka se oma, tuttu ja turvallinen organisaatiolaatikko toiseksi muuttuisikin. m Lukijakysely Akkusastoorista Tuore sen pitää olla m Toimitussihteeri Maria Turkia Akkusastoori sai lukijakyselyssä arvosanan 8. Ei huono, mutta parannettavaakin riittää. AKKUSASTOORI 1/2015 E i kaikkea tarvitse muuttaa muuttamisen tehtäisiin vuorotellen eri virastoista. ”Tulkaa lähemilosta, jos jokin toimii”, totesi yksi vastaajis- mäs meitä”, pyysi joku vastaajista. ”Aiheita tässä yhta. Totta – mutta ehkä kuitenkin alkaisi olla teisössä kyllä riittää”, sanoi toinen. jo aika. VKSV:n johtoryhmässä on linjattu, että AkYhtenä Akkusastoorin roolina nähtiin syytkusastoori uudistuu vuoden 2016 alusta. Uudistuk- täjälaitoksen yhteishengen luominen. Siitäkin sen sisällöstä ei ole vielä päätetty. lähtökohdasta juttuja olisi hyvä tehdä ympäri maaMuutoksen pohjaksi tehdyllä lukijakyselyllä ha- ta. Toimitus kävisi mielellään raportoimassa eri vilusimme selvittää muun muassa, kuinka tärkeänä rastoista, jos resurssit riittäisivät. Toisaalta myös vilukijat pitävät painettua lehteä ja mitä muita toi- rastot itse voisivat nykyistä aktiivisemmin tarjota veita heillä on. Vastaajia oli 53, joista syyttäjiä 31, juttuja. toimistohenkilökuntaa 20 ja muita asiantuntijoita 2. Tämä tarkoittaa, että vain noin 10 % lukijoista il- "MYÖS SIHTEERIT PITÄÄ OTTAA HUOMIOON" maisi mielipiteensä. Jos Akkusastoori olisi pelkästään verkkolehti, Lehteen kaivattiin sisältöä syyttäjän työn tuekvastaajista 81 % lukisi sen yhtä usein kuin nyt. Tästä si: ajankohtaisia rikosilmiöitä, kriminaalipoliittisia joukosta 68 % lukee sen verkosta nykyäänkin. kannanottoja, erikois- ja avainsyyttäjien vinkkeMoni kuitenkin toivoi, ettei Akkusasjä, lainsäädäntöhankkeita, lakimuutoksia, tooria muutettaisi kokonaan sähköiuusien säännösten tulkintaa, uutta seksi: on mukavaa, jos painettu lehoikeuskäytäntöä, juridisia ongelJos Akkusastoori olisi ti on viraston kahvihuoneessa, jossa mia ja kaikkea, mitä syyttäjä työspelkästään verkkolehti, sitä voi lukea vaikka lounastauolla. sään kohtaa. vastaajista 81 % Tosin jotkut muistuttivat, että voiEsitutkinta-teemaa olisi tarlukisi sen yhtä han sen lehden itsekin tulostaa. peen käsitellä edelleen. ”Tieto, usein kuin nyt. Vastaajissa oli myös niitä, jotjota syyttäjät pitävät selviönä, ei ka pitivät painettua lehteä turhana, ole selvää esitutkinnassa poliisille koska nettiversio on usein ehditty jo – ja päinvastoin”, totesi yksi vastaaja. lukea, kun painettu lehti saapuu. Toiveena ”Poliisit – toisin kuin syyttäjät – ovat oli, että jos painettu Akkusastoori saa jatkaa, se tulivalmiita ottamaan kantaa, ja kannanottoja me si virastoihin nykyistä nopeammin. Oleellista on se, tarvitsemme”, sanoi yksi vastaaja. Myös syvälliettä jutut saadaan lukea tuoreina. siä juttuja haluttiin, muun muassa arvokeskustelua. Jonkun mielestä Akkusastoorin tehtävä olisi levittää hyviä käytänteitä valtakunnallisesti. ”TULKAA LÄHEMMÄS MEITÄ” Toimistohenkilökunta toivoi lehteen omaa työMoni piti Akkusastooria liian VKSV-painotteise- tään koskettavaa sisältöä. Tästä oli vastauksissa na. Paikallisvirastojen näkökulmaa toivottiin tyyliin monta mainintaa. ”Mitä kuuluu Lappiin?” Toiveena oli, että juttuja 9 ”PAREMPAA LAATUA JA TYYLIÄ” Akkusastoorin ulkoasun muutosta toivottiin jonkin verran ja pidettiin virkistävänä sitä, että ulkoasu silloin tällöin muuttuu. Kuvien teknistä ja visuaalista laatua moitittiin: ”Kovin on mustavalkoharmaata ja tummasävyistä.” Toimitus tiedostaa ongelman. Paitsi että suurin osa kuvista on mustavalkoisia, myös painojälki on viime aikoina ollut liian tumma. Toiveena oli muun muassa verkkolehti samaan tyyliin kuin Asianajajaliiton Advokaatti. Tyylikkyyttä haluttiin: ”Painopistettä pitäisi siirtää siihen suuntaan, että lehdestä tulisi verrannollinen Lakimiehen ja Defensor Legisin kanssa.” (toim. huom. Resussit ovat näissä esimerkkilehdissä aivan toista luokkaa kuin meillä!) KUVA: MARIA TURKIA ”ARTIKKELIT AKKUUN, UUTISET INTRAAN” Akkusastooreja vuodesta 2002 vuoteen 2015. Ammattiyhdistysasialle haluttiin lisää tilaa: ”Akkusastoori voisi olla avoin keskustelupalsta edunvalvontajärjestöjen mielipiteille eikä vain tiedotteille.” Lisäksi VKSV:n koulutuksista toivottiin lyhyitä referaatteja, koska ”aina ei pääse tai ehdi mielenkiintoisille kursseille, eivätkä kursseilla käyneet osaa tai ehdi jakaa saamaansa tietoa.” Ura-asiaakin toivottiin. Erilaisissa virkamiesvaihdoissa käyneiden kokemukset kiinnostavat. AKKUSASTOORI 1/2015 ”LUKEMISESTA PITÄÄ JÄÄDÄ HYVÄ MIELI” 10 Lehdessä kuuluu olla myös viihdettä: ”Marianna Semin jutut esimerkiksi Sulkavan Souduista ovat omaa luokkaansa. ” Tätä mieltä oli moni. Pakinoita pyydettiin myös rikosteemasta. Ylipäänsä toivottiin ”mukavasti kirjoitettua asiaa”. Viihdyttäviksi jutuiksi voinee jossain määrin laskea myös henkilöjutut, esimerkiksi tulijoiden ja lähtijöiden haastattelut. Niitä pyysivät useat. ”Näinä ankeina aikoina lehden lukemisesta pitää jäädä hyvä mieli”, sanoi eräs vastaaja. Kysyimme, millaista sisältöä pitäisi julkaista intrassa ja millaista Akkusastoorissa. Useimpien mielestä intraan kuuluisivat lyhyet, kiireelliset ja ajankohtaiset uutiset, ohjeet ja nimitykset. Kaiken virallisen asian pitäisi olla intrassa, ”jotta Akkusastooria ei tarvitse lukea sen, joka ei halua”. Jonkun mielestä kiinnostavat asiat voisivat tulla nopeasti julki intranetissä, minkä jälkeen niitä voisi käsitellä syvällisemmin Akkusastoorissa. Lehteen haluttaisiin myös matkakertomukset, henkilöhaastattelut, pakinat ja muut lukujutut – aineisto, joka ei ole aikaan sidottu. Eräät sanoivat, että liiallisen informaation vuoksi tiedottaminen pitäisi rajoittaa vain työn sisältöä koskeviin asioihin, ja niistä sitten kerrottaisiin mahdollisimman tehokkaasti kaikilla kanavilla. ”Informaatiotulva on hillitön kuormittaja työssä, joten intrassa julkaistu asia tulee helposti sivuutettua.” m Kiitos! Kiitos kaikille Akkusastoorin lukijakyselyyn vastanneille! Elokuvalippuja voitti arvonnassa syyttäjänsihteeri Satu Koponen Itä-Suomen syyttäjänvirastosta. KUULUMISIA EUROJUSTISTA Saumatonta yhteistyötä Eurojustissa Olennaisinta ovat koordinaatiokokoukset m Eurojustin kansallinen asiantuntija, KRP:n rikostarkastaja Karl Linderborg Ensimmäinen poliisihallinnon edustaja Suomen kansallisena asiantuntijana Eurojustissa, Karl Linderborg, on nyt puolen vuoden mittaista työrupeamaansa viisaampi. HISSISSÄ PUHUTAAN SÄÄSTÄ Kuulin viime kesänä mahdollisuudesta hakea kansalliseksi asiantuntijaksi Eurojustiin. Aika ja paikka komennukselle sattuivat olemaan kohdillaan – laajahko juttu, jossa olin yhtenä tutkinnanjohtajana, oli siirtymässä syyteharkintaan. Loput jutut jäivätkin sitten suurilta osin odottamaan paluutani. Laitoin paperit sisään, ja reilun kuukauden päästä olin jo Haagissa. Käytännön asiat oli helppo järjestää, koska Suomen deskin hallinnollinen avustaja Kaisa-Mari Bosch hoitaa niitä jo rutiinilla. Pitää kiittää myös KRP:n henkilökuntaa, joka hoiti paperit kuntoon. Asunto järjestyi edellisen SNE:n kautta – kiitokset Lilja Limingojalle! Päivittäinen elämä Haagissa ei poikkea elämästä Suomessa, mutta ihan omanlaiseensa säähän tottuminen vie aikansa. Vettä tulee usein, ajoittain vaakasuoraan. Monesti myös tuulee niin, että pyöräily vastatuuleen on erittäin hidasta, ellei mahdotonta. Sää on aamuisin tavallinen puheenaihe Eurojustin hississä, varsinkin niiden kanssa, jotka tulevat Euroopan eteläisimmistä valtioista. PYÖRIÄ SINGAHTELEE JOKA SUUNNASTA Pyörällä kulkeminen on maan tapa. Poljin itsekin koko syksyn aina jouluun saakka. Sain pyörän käyttööni vuokranantajan kautta, ja sama pyörä oli myös edellisen SNE:n käytössä. Täällä pitää muistaa, että valoja on käytettävä aina, ellei halua lahjoittaa varojaan poliisille. Muuten turvallisuus ei ole pääasia, koska esimerkiksi kypärää ei kukaan näytä käyttävän. Pyörät aiheuttavat haasteita liikenteessä. Toin auton Haagiin vuodenvaihteen jälkeen ja havaitsin, että Helsingissä autoileminen on melko yksinkertaista. Täällä pitää katsoa ensin vasemmalle ja oikealle, sitten eteen ja taakse sekä lopuksi vielä vasemmalle ja oikealle, ettei tule vahingossa ajaneeksi pyöräilijän päälle. Pyöriä singahtelee joka suunnasta, välillä liikennesäännöistä piittaamatta. Samaa varovaisuutta kannattaa jalankulkijankin noudattaa, etenkin Amsterdamin keskustassa. HENKILÖKOHTAINEN KÄYNTI EDISTÄÄ ASIOITA Työ Suomen deskillä on jokseenkin sellaista kuin kuvittelin. Tyypillinen päivä kuluu pitkälti sähköposteja kirjoitellen. Lisäksi yläkerrassa tulee käytyä tämän tästä (deskimme on kolmannessa kerroksessa, ja alemmissa kerroksissa deskejä ei ole). Olen oppinut, että samalla kierroksella kannattaa käydä usean AKKUSASTOORI 1/2015 J okaisen SNE:n (Seconded National Expert) kokemus Eurojustissa työskentelystä on yksilöllinen. Minulla on erona edeltäjiini se, etten ole syyttäjälaitoksen palveluksessa, vaikka tulin tänne VKSV:n määräyksellä. Olen ensimmäinen poliisihallinnosta nimitetty suomalainen SNE. Jäljempänä mainitsemistani syistä toivon, etten ole viimeinen. 11 AKKUSASTOORI 1/2015 KUULUMISIA EUROJUSTISTA 12 nia työskennellä Eurojustissa kansallisena asiantuntijana nimenomaan poliisihenkilönä. On ollut ilo havaita, että kansainvälinen syyttäjäyhteistyö toimii hyvin. On tärkeätä, että mm. koordinaatiokokouksiin osallistuvat sekä syyttäjä että poliisi, ja että vireillä olevista asioista informoidaan kumpaakin. Tätä kirjoittaessani olen juuri läPyörät Haagissa ovat tyypillisesti mummomallia ja usein huonokuntoisia. Nii- hettänyt kutsut läksiäisjuhliini. Kun tä varastetaan paljon, joten huonokin pyörä kannattaa lukita monella lukolla. muutama kuukausi sitten esittäydyin kollegoille Eurojustissa, en mitenkään voinut uskoa, että myöhemmin deskin kautta, vaikkei akuuttia syytä olisikaan. Näin lähettäisin kutsun yli 50 henkilölle. Olen puolessa jutuista tulee muistutettua muutoinkin kuin sähkö- vuodessa luonut melkoisen määrän kontakteja, ja aipostitse. Yleensä tämä myös edistää asioita. nakin osan kanssa tulen melko varmasti pitämään Tietyillä deskeillä tulee käytyä useasti. Erityi- yhteyttä. set suhteet olen muodostanut Alankomaiden desTyöskentelyn luonteeseen täällä kuuluu, että kin kanssa, mikä on helpottanut asioiden hoitamis- väki tulee ja menee, ja läksiäisiä on jatkuvasti. Osa ta. Hyvät välit ja keskinäinen luottamus ovat näissä on ollut täällä muita pidempään, eräät kansalliset jätehtävissä avainasemassa. senet jopa Eurojustin perustamisesta, vuodesta 2002 Suomi oli viime vuonna mukana 21 koordinaa- lähtien, ja osa jo Pro-Eurojustin aikana. tiokokouksessa ja kuluvana vuonna jo useassa. Tämä on selvästi enemmän kuin aiemmin. Pidän koordi- SNE:N TOIMIKAUSI PIDEMMÄKSI naatiokokouksia olennaisimpana asiana koko Eurojustin tehtävän kannalta. Tavoitteena on yhteis- Suomen kansallisen asiantuntijan toimikausi on ymmärrys oikeudellisesta yhteistyöstä projektin kuusi kuukautta. Mielestäni kausi voisi olla pivaltioiden kesken ja sovittujen asioiden kirjaaminen. dempi. Syitä on useita, mutta päällimmäisenä tuSopiminen näyttää olevan sitä hankalampaa, lee mieleen kaksi perustetta. Ensimmäinen liittyy mitä enemmän valtioita osallistuu. Suurimmissa ko- kansallisen asiantuntijan tehtävän operatiiviseen kouksissa osallistujamaita on ollut 15. Siksi koko- luonteeseen ja siihen, miten työn tehokkuus ja kesuksiin tulee valmistautua huolella, eikä niiden mer- keytymättömyys voitaisiin hoitaa mahdollisimman kitystä pidä aliarvioida. Koordinaatiokokouksissa hyvin. Puolessa vuodessa ei ole mahdollista perehoppii erittäin paljon kansainvälisestä yhteistyöstä. tyä yksittäisiin juttuihin eikä Eurojustin työryhmätyöskentelyyn kovin syvällisesti. Vaikka juttumäärä KANSAINVÄLINEN SYYTTÄJÄYHTEISTYÖ TOIMII ei meillä ole yhtä suuri kuin isoilla jäsenvaltioilla, osa jutuista on hyvin laajoja, useita vuosia kestäviä Poliisin näkökulmasta tehtävän hoitaminen on ol- kokonaisuuksia. lut erityisen mielekästä. Poliisimiehen on helpToinen peruste liittyy yhteistyöhön Eurojuspo olla yhteydessä toiseen poliisihallinnossa tin deskien ja lähinnä Europolin Suomen deskin työskentelevään henkilöön, joten yhteistyö on su- kanssa. Kontaktien luomiseen menee aikaa, ja puojunut saumattomasti ja yhteydenpito ajoittain lähes li vuotta on tästä näkökulmasta melko lyhyt jakso. ympärivuorokautisesti. Olen kuitenkin nyt yhtä merkittävää kokemusta Koska Suomi on Euroopassa yhä erityisasemassa rikkaampi ja uskon, että siitä on hyötyä tulevaisuututkinnanjohtajuuden näkökulmasta, on ollut kun- dessa sekä itselleni että työnantajalleni. m Viron ja Suomen yhteistyö jatkuu tiiviinä Yhteyshenkilöt nimetty m Neuvotteleva virkamies Tuuli Eerolainen Viron ja Suomen väliset yhteyshenkilöt syyttäjänvirastoissa auttavat toisen valtion syyttäjiä, kun nämä tarvitsevat nopeasti tietoa esimerkiksi toisen valtion lain sisällöstä. Sovittiin myös, että kymmenen vuotta sitten alkanut huumausainesyyttäjien vuosittainen tapaaminen käsittelee jatkossa järjestäytynyttä rikollisuutta yleisemmin. Osallistujat pohtivat, miten ehkäistä ongelmat, joita voi aiheutua maidemme välisen yhteyssyyttäjän tehtävän lakkaamisesta. Perling esitti, että nimettäisiin yhteyshenkilöt, joihin toisen maan syyttäjät voivat ottaa yhteyttä tarvitessaan tietoja tai neuvoja. Viron yhteyshenkilöinä toimivat Perlingin mukana olleet kolme syyttäjää. Pernin alue on sama kuin hänen virastonsa, ja Tamm, joka osaa suomea, hoitaa muiden alueellisten syyttäjänvirastojen osuuden (Eteläinen, Läntinen ja Viru). Evestus työskentelee valtakunnansyyttäjänviraston syyteasiainyksikön päällikkönä alaisuudessaan myös kansainvälinen yhteistyö. Lisäksi Viron yhteyshenkilöinä toimivat valtionsyyttäjä Eve Olesk ja apulaissyyttäjä Robert Laid. Suomi on nyt nimittänyt yhteyshenkilöiksi Sirpa Väätäisen Helsingistä, Kati Ruohon SisäSuomesta, Hannu Koistisen Oulusta ja Ulla Oinosen Itä-Suomesta sekä Tuuli Eerolaisen.m AKKUSASTOORI 1/2015 KUVA: MARIA TURKIA V iro sai viime syksynä uuden valtakunnansyyttäjän. Tehtävään nimitettiin Lavly Perling (ent. Lepp). Maidemme välisen tiiviin yhteistyön vahvistamiseksi valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen kutsui Perlingin vierailulle. Seurueeseen kuuluivat johtava valtionsyyttäjä Steven-Hristo Evestus Viron valtakunnansyyttäjänvirastosta, johtava aluesyyttäjä Taavi Pern Pohjoisesta syyttäjänvirastosta ja vanhempi syyttäjä Kretel Tamm Eteläisestä syyttäjänvirastosta. Nissisen lisäksi tapaamiseen osallistuivat valtionsyyttäjä Raija Toiviainen ja neuvotteleva virkamies Tuuli Eerolainen VKSV:stä. Kokouksessa käsiteltiin ajankohtaisia asioita ja yhteistyöhön vaikuttavaa lainsäädäntöä. Virossa on tänä vuonna tullut voimaan useita muutoksia muun muassa rikoslakiin. Myös lukuisia EU-instrumentteja on saatettu voimaan. Viro otti ongelmana esiin Suomen JIT-oikeusapupyyntöjen teonkuvausten puutteet. Yhteisissä tutkintaryhmissä mukana olevien syyttäjien pitää varmistaa teonkuvauksen riittävyys. Vas. Kretel Tamm, Taavi Pern, Lavly Perling, Matti Nissinen, Raija Toiviainen, Steven-Hristo Evestus, ja Tuuli Eerolainen. 13 KUULUMISIA EUROJUSTISTA Ne bis in idemin tulkintaa muualla Euroopassa m Suomen kansallinen jäsen Harri Tiesmaa Oheiset ratkaisuesimerkit kuvaavat, miten ne bis in idem -periaatetta on tulkittu eräissä Euroopan maissa. AKKUSASTOORI 1/2015 N 14 e bis in idem -periaat- BIS-ELEMENTIN TULKINTA YK:n huumausaineyleissopiteen (ei kahdesti samas- ON SELKEYTYNYT muksen 36 artiklassa puolestaan sa asiassa) juuret ovat määrätään, että siinä luetellut riroomalaisessa oikeudessa. Com- EU:n jäsenvaltioiden välillä ri- kokset katsotaan erillisiksi rikokmon law -maissa periaate tunne- koksen johdosta tapahtuvaa luo- siksi, jos ne on tehty eri maissa. taan double jeopardy -periaatteena. vuttamista koskevan yleissopiTuoreet ECtHR:n Suomea Yleisesti tätä periaatetta on muksen (1957) 9 artikla mainitsee koskevat ratkaisut ovat selkeyttäpidetty nimenomaan epäillyn kieltäytymisperusteena päätök- neet bis-elementin tulkintaa – eli oikeutena, mutta se ei sisen olla aloittamatta tutkintaa millaiset rikos- tai hallintoprosessälly Euroopan ihmisja tutkinnan päättämis- sissa annetut lopulliset ratkaisut oikeussopimuksen 6 tä koskevan ratkaisun. estävät asian uudelleenkäsittelyn. Ne bis in idem artiklan mukaisiin pePeriaate on kirjat- Oikeudellisesti kiinnostavampi - ei kahdesti rusoikeuksiin. Sen voitu useisiin muihinkin ja tulkinnanvaraisempi on kysysamassa asiassa daan kuitenkin osaksi kansainvälisiin instmys idem-elementin tulkinkatsoa kuuluvan tämän rumentteihin ja nasta – sitä koskevia artiklan oikeudenmukaisen sopimuksiin eri ECJ:n ratkaisuja Uudelleen oikeudenkäynnin periaatteisiin. muodoissa, mikä käsitellään jäljemtutkittavaksi ottaminen Euroopan ihmisoikeustuo- aiheuttaa osaltaan pänä. Euroopan voi perustua sellaiseen mioistuin ECtHR ja Euroopan tulkintakysymykECtHR:n kiruuteen näyttöön tai unionin tuomioistuin ECJ tul- siä. joituksen teeperustavanlaatuiseen kitsevat yleissopimuksia autonoIhmisoikeukmaan liittyvät virheeseen, joka on voinut misesti. Jäljempänä referoiduis- sien ja perusvaparatkaisut koskevaikuttaa ratkaisuun. ta ratkaisukäytännöistä ilmenee, uksien suojaamiseksi vat ainoastaan kanettä ne bis in idem ulottuu laa- tehdyn yleissopimuksen sallista res judicata jemmalle kuin 54 artiklassa ja 7. (Rooma 1950) 7. lisäpöytäkir-vaikutusta. lisäpöytäkirjan 4 artiklassa tar- jan 4 artiklan mukaan uudelleen koitettuihin tuomioistuimen tutkittavaksi ottaminen voi kui- MIKÄ VOI ESTÄÄ UUDELLEEN lainvoimaisiin ratkaisuihin, ran- tenkin perustua sellaiseen uuteen ARVIOINNIN? gaistuksen luonteisiin muihin näyttöön tai perustavanlaatuiseen päätöksiin ja syyllisyyskysymyk- virheeseen, joka voi tai on voinut Milloin sitten voidaan katsoa, seen kantaa ottaviin ratkaisuihin. vaikuttaa ratkaisuun. että samassa asiassa, idem, on teh- KUULUMISIA EUROJUSTISTA Ratkaisuja muualta Euroopasta Yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisussa asiassa C-150/05 van Straaten vastaan Hollanti todetaan, että ne bis in idem -periaatetta sovelletaan sellaiseen lainkäyttöviranomaisen ratkaisuun, jolla syytetty vapautetaan lainvoimaisesti puutteellisen näytön takia. Tarkastelun kohteena olivat seuraavat kysymykset: Onko se, että henkilö pitää 27.– 30.3.1983 tai tätä lähellä olleena ajankohtana Alankomaissa hallussaan noin tuhatta grammaa heroiinia, sama teko kuin se, että hän pitää 27.3.1983 tai tätä lähellä olleena ajankohtana Italiassa hallussaan noin viittä kilogrammaa heroiinia, kun otetaan huomioon, että Alankomaiden heroiinierä on osa Italian heroiinierää? Onko heroiinierän vienti Italiasta Alankomaihin sama teko kuin saman heroiinierän tuonti Italiasta Alankomaihin, kun otetaan huomioon, että Van Straatenin kanssasyytetyt eivät ole Alankomaissa ja Italiassa täysin samat? Merkitsevätkö kaikki nämä teot, eli kyseisen heroiinin hallussapito Italiassa, sen vienti Italiasta, sen tuonti Alankomaihin ja sen hallussapito Alankomaissa, samaa tekoa? Ratkaisun mukaan huumausainerikosten osalta ei edellytetä, että kyseisissä sopimusvaltioissa kyseiset huumemäärät tai henkilöt, joiden väitetään osallistuneen tekoihin molemmissa valtioissa, olisivat samat. Lopullinen arviointi siitä, milloin kyseessä ovat identtiset teot, kuuluu kansalliselle viranomaiselle. päätös ei ole luonteeltaan oikeudellinen ratkaisu, ei ole peruste ne bis in idem -periaatteen soveltamatta jättämiselle. Molemmissa tapauksissa annettiin merkitystä sille, että epäillyt täyttivät maksuvelvoitteen, vaikka syyllisyys jäi avoimeksi. Yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisussa asiassa C-187/01 Gözütok vastaan Saksa ja Italia C-385/01 Brügge vastaan Belgia syyttäjä oli tehnyt prosessuaalisen ratkaisun olla aloittamatta rikostutkintaa. Yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisu asiassa C-367/05 (Kraaijenbrink) Gözütokin hallitsemista ravintolatiloista oli löytynyt 2,5 kg haista ja marihuanaa. Päätökseen liittyi velvollisuus maksaa syyttäjän vaatima 3 750 hollannin guldenin suoritus. Myöskään Brüggen tapauksessa syyllisyyttä ei tutkittu, eikä suoritus ollut sakko. Saksan viranomaiset kiinnittivät huomiota Gözütokin saksalaiselle pankkitilille tulleisiin suorituksiin, ja hänet pidätettiin Hollannissa tapahtuneista epäillyistä huumausainerikoksista. Sittemmin hänet tuomittiin vuoden ja viiden kuukauden mittaiseen vankeusrangaistukseen asiassa. Tarkasteltavina olivat seuraavat kysymykset: Onko Saksan syyttäjäviranomainen estynyt syytetoimien osalta, kun Hollannin syyttäjäviranomainen oli keskeyttänyt prosessin maksuehdon täytyttyä, vaikka tällainen menettely olisi Saksassa vaatinut oikeudellisen tai tuomioistuimen ratkaisun? Ratkaisussa todetaan, että syyttäjäviranomaisen toimivaltansa rajoissa tekemä päätös olla jatkamatta syytetoimia, kun epäilty on täyttänyt tietyt velvoitteensa, estää myöhemmät syytetoimet asiassa. Se, että kyse ei ole tuomioistuimen päätöksestä tai että Belgia pyysi ennakkoratkaisua Schengen-sopimuksen 54 artiklan saman teon käsitteen selventämiseksi sekä siitä, milloin teot muodostavat joukon sellaisia tosiseikkoja, jotka liittyvät erottamattomasti toisiinsa ajallisesti, alueellisesti ja sisällöltään. Schengen-sopimuksen 71 artiklan kohta 2 velvoittaa yhdessä 36 artiklan kanssa sopimusvaltiota rankaisemaan huumausainerikoksista. Ennakkoratkaisun mukaan 58 artiklassa ei sallita mitenkään, että sopimusvaltio jättää huumausainerikoksen ratkaisematta vastoin yleissopimuksen 71 artiklasta – luettuna yhdessä huumausaineyleissopimuksen 36 artiklan kanssa – johtuvia velvoitteitaan pelkästään sen perusteella, että syytetty on jo saanut tuomion toisessa sopimusvaltiossa sellaisista toisista rikoksista, jotka tehtiin samassa rikollisessa tarkoituksessa. Vaikka itse tapaus koskee huumausainerikoshyödyn hallussapitoa toisessa sopimusvaltiossa ja saman hyödyn pesemistä toisessa sopimusvaltiossa, se on perusteluiltaan mielenkiintoinen, sillä asioiden identtisyys jää yksittäisessä tapauksessa kansallisen tuomioistuimen arvioitavaksi. Jäsenvaltioiden velvoite huumausainerikoksista syyttämiseen on laajempi kuin monessa muussa rikostyypissä. AKKUSASTOORI 1/2015 ty aiempi ratkaisu? Millaiset eri oikeusjärjestyksissä tehdyt viranomaispäätökset estävät syyllisyyden uudelleen arvioimisen? Tulkintaohjeita voi hakea jäljempänä siteeratuista ratkaisusta. On kuitenkin muistettava EUtuomioistuinten ratkaisujen tapauskohtaisuus, kun arvioidaan, ovatko rikosten teko-olosuhteet ja tosiseikat perustavanlaatuisesti yhtenevät. 15 KUULUMISIA EUROJUSTISTA Yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisu asiassa C-436/05 (van Esbroeck) Belgia pyysi ennakkoratkaisua Schengen-sopimuksen 54 artiklan saman teon käsitteen selventämiseksi ja siitä, milloin teoista muodostuu joukko sellaisia tosiseikkoja, jotka liittyvät erottamattomasti toisiinsa ajallisesti, alueellisesti ja sisällöltään. Ratkaisun mukaan rangaistavat teot, jotka ovat samojen huumausaineiden maastavienti ja maahantuonti ja joista nostetaan syyte yleissopimuksen eri sopimusvaltioissa, on lähtökohtaisesti katsottava kyseisessä 54 artiklassa tarkoitetuksi "samaksi teoksi", mutta tätä koskeva lopullinen arviointi kuuluu toimivaltaisille kansallisille tuomioistuimille. Yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisu asiassa C-469/03 (Miraglia) AKKUSASTOORI 1/2015 Italia tiedusteli ennakkoratkaisua siitä, sovelletaanko yleissopimuksen 54 artiklassa vahvistettua ne bis in idem -periaatetta jäsenvaltion lainkäyttöviranomaisten tekemään päätökseen, jolla asian käsittely lopetetaan, kun yleinen syyttäjä on päättänyt olla ajamatta syytettä siitä ainoasta syystä, että samaa syytettyä vastaan on jo aloitettu rikosoikeudellinen menettely saman teon johdosta toisessa jäsenvaltiossa, ja jossa pääasiaa ei arvioida mitenkään. 16 Ratkaisun mukaan 54 artiklassa vahvistettua ne bis in idem -periaatetta ei sovelleta jäsenvaltion lainkäyttöviranomaisten tekemään päätökseen, jolla asian käsittely lopetetaan, kun yleinen syyttäjä on päättänyt olla ajamatta syytettä vain siitä syystä, että samaa syytettyä vastaan on jo aloitettu rikosoikeudellinen menettely samasta teosta toisessa jäsenvaltiossa, ja jossa pääasiaa ei arvioida mitenkään, koska se olisi vastoin yleissopimuksen päämäärää, kun otetaan huomioon rikollisuuden ehkäisy ja torjunta. Vastakkainen tulkinta mahdollisesti estäisi jopa kokonaisuudessaan mahdollisuuden määrätä rangaistus syytteen alaisesta teosta. Yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisu asiassa C-398/12 (Italia) Schengen-yleissopimuksen 54 artiklaa on tulkittava siten, että kun on tehty päätös menettelyn keskeyttämisestä siirtämättä asiaa rikosasian pääkäsittelyyn, päätöstä on pidettävä mainitussa artiklassa tarkoitettuna lainvoimaisena tuomiona. Tämä tuomio siis estää uuden rikosoikeudellisen menettelyn samaa henkilöä vastaan samasta teosta toisessa sopimusvaltiossa, jossa tällainen päätös on tehty. Päätöksen saaneeseen henkilöön ei voitaisi kohdistaa uutta rikosoikeudellista menettelyä samasta teosta, ellei häntä vastaan ilmene uusia tosiseikkoja tai uutta näyttöä. Kyseistä päätöstä on pidettävä mainitussa artiklassa tarkoitettuna lainvoimaisena tuomiona, joka estää uuden rikosoikeudellisen menettelyn samaa henkilöä vastaan samasta teosta toisessa sopimusvaltiossa. Euroopan ihmisoikeussopimuksen seitsemännen lisäpöytäkirjan 4 artiklan 2 kappaleesta ilmenee, että artiklan 1 kappaleessa vahvistettu ne bis in idem -periaate ei estä mahdollisuutta ottaa asia uudelleen tutkittavaksi, ”jos on näyttöä uusista tai vasta esiin tulleista tosiseikoista”, jotka voisivat vaikuttaa annettuun ratkaisuun. Yhteisöjen tuomioistuimen mukaan tällaiseen uudelleen aloittamisen mahdollisuuteen perustuva menettely samaa henkilöä vastaan samasta teosta voidaan kuitenkin aloittaa vain siinä sopimusvaltiossa, jonka alueella menettelyn keskeyttämisestä on päätetty. Johtopäätökset V iimeksi kuvattu ratkaisu on mielenkiintoinen. Suomessa ratkaisun tarkoittamia päätöksiä ovat ainakin tutkinnan rajoittaminen ja lopettaminen sekä syyttämättä jättäminen. Tulkintani mukaan myös valtakunnansyyttäjän päätös olla antamatta syytemääräystä ulkomailla tehdystä rikoksesta voi olla tällainen päätös ainakin joissakin olosuhteissa, sillä ne bis in idem -periaatetta ei voi perustaa yksin objektiiviseen arvioon ”samasta asiasta”. Asiassa voi olla merkityksellistä myös se, miten epäilty on ymmärtänyt jutun tosiseikkojen ajallisen ja paikallisen yhteyden. Merkitystä saattaa olla myös sillä, miten rikoksen toisistaan erottamattomia tosiseikkoja käsitellään esitutkinnan aikana tai esimerkiksi EAW-luovutusprosessissa. E urojust pyrkii koordinaatiotehtävässään ehkäisemään ja ratkaisemaan negatiivisia ja positiivisia intressiristiriitoja rajat ylittävissä rikosprosesseissa. Koordinoinnissa pyritään myös välttämään rikosvastuun toteutumatta jättäminen esimerkiksi ne bis in idem -tilanteissa. KUULUMISIA EUROJUSTISTA Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden lujittamista koskevan Haagin-ohjelman (EUVL C 053, 3.3.2005) mukaan viranomaisten tulee toiminnassaan kiinnittää huomiota mahdollisuuksiin keskittää syytetoimet rajat ylittävissä, monenvälisissä asioissa yhteen jäsenvaltioon syytetoimien tehostamiseksi. Haagin-ohjelmaan pohjautuu laki rikosoikeusmenettelyjä koskevien toimivaltaristiriitojen ehkäisemisestä ja ratkaisemisesta sekä esitutkinnan ja syytetoimien siirtämisestä Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä. E urojustin koordinoimissa tapauksissa on ilmennyt, että forum-kysymyksiä ei ole aina mietitty tai voitu miettiä riittävästi ennen luovutusprosessin käynnistämistä. Rikostutkinnassa on kuitenkin tavallista, että vangitsemisen jälkeen esimerkiksi kotietsinnässä löytyy selvitystä muistakin teoista kuin vangitsemisvaatimuksen perusteena olleista teoista, ja teot voivat olla eri valtioissa tehtyjä. Forumin valintaan vaikuttaa moni tutkinnallisiin syihin ja rikosvastuun toteutumiseen liittyvä näkökohta. Merkityksellistä on se, • missä valtiossa epäilty oleskelee • missä valtiossa asian selvitys on parhaiten kerättävissä • onko rikostutkinta jo käynnistynyt ulkomailla ja missä vaiheessa se on. V irallisella syyttäjällä on tärkeä asema silloin, kun arvioidaan, käynnistetäänkö ulkomailla tehdyksi epäillyn rikoksen esitutkinta Suomessa (HE 222/2010). Tällaisten rikosten tutkinnan käynnistämisen voidaan katsoa kuuluvan uuden esitutkintalain 5 luvun 3 §:n 1 momentin mukaisen yhteistyövelvoitteen piiriin. Lain esitöiden mukaan näkökohta korostuu tapauksissa, joissa tarvitaan valtakunnansyyttäjän syytemääräys. Viranomaisten olisi yhdessä selvitettävä tarkoituksenmukaisin paikka tutkinta- ja syytetoimille. HE 222/2010 (s. 184) korostaa tässä yhteydessä rikosvastuun ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteumista. Merkitystä tulisi antaa myös rikosasian käsittelyn alkamiselle ja vaiheelle ulkomailla. P rosessiekonomiaa ei voi tarkastella vain kotimaisesta näkökulmasta. Kun rikos on tehty ulkomailla, esitutkintaviranomaisten tulee olla yhteydessä tekopaikan viranomaisiin sen selvittämiseksi, missä tutkinta- ja syytetoimet on tarkoituksenmukaisinta tehdä. Selkeä pääsääntö on, että luovutettua henkilöä sekä samaa ja samoissa oloissa tehtyä tekoa koskevat syytteet pitää edellä mainittujen tehokkuusperiaatteiden mukaan käsitellä keskitetysti kerralla. Samalla vähenee riski idemvaikutuksesta ja rikosvastuun toteutumatta jäämisestä. m Schengenin yleissopimuksen 54 artiklan mukaan: ”Henkilöä, jota koskevassa asiassa sopimuspuoli on antanut lainvoimaisen tuomion, ei voida syyttää samasta teosta toisen sopimuspuolen toimesta edellyttäen, että tämä henkilö on tuomion saatuaan suorittanut rangaistuksensa tai parhaillaan suorittaa sitä taikka että sitä ei voida tuomion antaneen sopimuspuolen lain mukaan enää suorittaa.” Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskevan yleissopimuksen seitsemännen pöytäkirjan 4 artiklan mukaan: ”Ketään ei saa saman valtion tuomiovallan nojalla tutkia uudelleen tai rangaista oikeudenkäynnissä rikoksesta, josta hänet on jo lopullisesti vapautettu tai tuomittu syylliseksi kyseisen valtion lakien ja oikeudenkäyntimenettelyn mukaisesti.” AKKUSASTOORI 1/2015 Info 17 Olet mitä syöt – mutta tiedätkö, mitä syöt? m Kihlakunnansyyttäjä Heidi Nummela Elintarvikerikokset ovat globaaleja ja petostyyppisiä, ja niitä tehdään taloudellisessa hyötymistarkoituksessa. Ne eivät kuitenkaan kaikkialla ole välttämättä rikoksia. Italiassa elintarvikepetoksiin suhtaudutaan vakavasti, ja niitä paljastetaan siellä eniten koko Euroopassa. E uropolin arvion mukaan elintarvikepetosten määrä on lisääntynyt. Suuntauksen odotetaan myös jatkuvan. Perinteisiä väärennyskohteita ovat yrtit, mausteet ja alkoholi. Usein väärennetään italialaisia juustoja, hunajaa ja oliiviöljyä. Kalaa myydään todellisuutta kalliimpina kalalajeina. Suomessakin ovat olleet esillä hevosenlihaskandaali sekä Kiinassa sattuneet kuolemantapaukset ja sairastumiset, kun lapset ovat juoneet melamiinia sisältänyttä maitoa. AKKUSASTOORI 1/2015 ROOMAN-KONFERENSSI OLI OSA TAISTELUN ALOITTAMISTA 18 Kun Euroopan komissio lokakuussa 2014 järjesti yhdessä Italian terveysministeriön kanssa konferenssin Roomassa, tavoitteena oli lisätä tietoisuutta elintarvikerikoksista. Myös jäsenvaltioiden yhteistyötä haluttiin kehittää. Vuoden 2013 hevosenlihapetoksen seurauksena Euroopan komissio oli laatinut toimintasuunnitelman, jonka mukaan se aikoo priorisoida elintarvikepetoksia vastaan käytävää taistelua ja tehostaa virallista valvontaa. Rooman-konferenssi oli osa taistelun aloittamista. Roomassa kuultiin muun muassa Eurojustin ja Euroopan komission sekä Italian ja IsonBritannian tilannekatsaukset. Lisäksi toistakymmentä aiheesta perillä olevaa eri maiden edustajaa ja muuta asiantuntijaa toi esiin näkökantojaan elintarviketurvallisuudesta. TANSKALLA ON TEHOYKSIKKÖ Erityisesti jäi mieleeni tanskalaisen kollegan Michael Rosenmarkin (Danish Flying Squad) esitys. Hän kertoi elintarviketurvallisuuteen liittyviin rikoksiin keskittyvästä, 19-henkisestä yksiköstään, johon kuuluu poliiseja, tutkijoita, syyttäjiä, tuomari, toimittaja ja muita asiantuntijoita. Yksikön tietoon tulee rikosepäilyjä muun muassa omien tarkastusten, kansalaisten ja viranomaisten ilmoitusten kautta. Vuosittain yksikkö tekee lukuisia tarkastuksia, ja sillä on laajat tiedonsaantioikeudet. Se myös kouluttaa muita viranomaisia tunnistamaan elintarvikerikollisuutta. EUROPOLIN JA EUROJUSTIN APU KANNATTAA OTTAA VASTAAN Elintarvikepetokset ovat pääsääntöisesti erittäin hankalia tunnistaa ja tutkia. Tuotteiden koostumuksen selvittäminen vaatii aikaa ja asiantuntemusta. Väärennetyt tuotteet leviävät maailmalla nopeasti, ja rikollisuus on lähes aina hyvin organisoitua. Viranomaisten kansainvälinen yhteistyö onkin välttämätöntä ja nopea tiedonvälitys elintärkeää. Haastavuutta asiassa lisää se, että elintarvikepetoksille ei ole löydetty yhteistä määritelmää. Ne eivät myöskään välttämättä ole kaikkialla rikoksia. Byrokratian keventäminen parantaisi yhteistyötä. Kansainvälisessä yhteistoiminnassa Europolin ja Eurojustin apu kannattaa ottaa vastaan. TURVALLISUUDESTA ON VOITAVA VARMISTUA Keskeinen viesti Roomassa oli, että kyse ei ole pelkästään kuluttajan harhauttamisesta elintarvikkeen alkuperää ilmoitettaessa. Tärkeää on myös voida var- mistua tuotteen turvallisuudesta. Tämä ei onnistu ilman todenmukaisia sisältö- ja alkuperämerkintöjä. Väärennettyjen tuotteiden kauppa aiheuttaa taloudellista vahinkoa myös alkuperäisten tuotteiden valmistajille ja vääristää näin kilpailua. m Näin meillä Suomessa on asetettu elintarvikepetosten torjuntaan tähtäävä koordinaatioryhmä. Jäseniä siinä on useista viranomaisista – syyttäjälaitoksesta ovat mukana ympäristörikosasioiden avainsyyttäjät. Elintarviketurvallisuusrikoksia on meillä toistaiseksi havaittu vähän. Syyttäjän pöydälle juttu voisi tulla muun muassa elintarvikerikkomuksena (elintarvikelaki 79 §), terveysrikoksena (RL 44 luku 1 §), markkinointirikoksena (RL 30 luku 1 §) tai petosrikoksena (RL 36 luku 1–3 §). Asia voi toki päätyä syyttäjälle myös vedellä paisutettujen kanasuikaleiden tai kotimaisina tai luomutuotteina myytyjen marjojen vuoksi. Yhteistyökokous KRP–VKSV Keskusrikospoliisin ja Valtakunnansyyttäjänviraston vuotuinen yhteistyöpalaveri pidettiin 5.3.2015. Teemana olivat ajankohtaiset asiat ja tietojen päivitys puolin ja toisin. Keskusrikospoliisin esikuntapäällikkö Björn Weckström (vas.) tiedusteluosaston päällikkö Sanna Keskusrikospoliisia tapaamisessa edustivat päällikkö Robin Lardot (vas.), rikoskemisti Laura Aalberg ja hallintojohtaja Reine Inkeroinen. KUVAT: MARIA TURKIA AKKUSASTOORI 1/2015 Palo ja tutkintaosaston päällikkö Heikki Kopperoinen. 19 MUISTOKIRJOITUS Lasse Ylevä 1983-2015 Looginen ajattelija tuotti valmista oikeustieteellistä, tiedemiestasoista tekstiä AKKUSASTOORI 1/2015 K 20 ihlakunnansyyttäjä, hovioikeuden esittelijä, varatuomari Lasse Ylevä nukkui pois sunnuntain vastaisena yönä 22.2.2015 vain 31-vuotiaana, kun hän oli käymässä äitinsä luona Hämeenkyrössä. Lasse Ylevä tiesi jo opiskellessaan, mitä hän halusi tehdä valmistumisensa jälkeen. Hän oli opiskeluaikanaan harjoittelijana Valtakunnansyyttäjänvirastossa kesän 2006 ja sitten keväällä 2007 Helsingin syyttäjänvirastossa. Hän teki tutkielmansa täyden kympin arvosanalla aiheena "Syyttäjän rooli esitutkinnassa". Valmistuttuaan ja auskultoituaan Ylevä tuli apulaissyyttäjäksi Helsinkiin syksyllä 2009. Hän toimi runsaan vuoden Helsingin syyttäjänviraston REK-esikäsittely-yksikön vastuusyyttäjänä, jolloin hän syvensi syyttäjän ja poliisin yhteistyötä entisestään. Hänen osaamiseensa luotettiin. Nuorena syyttäjänä Ylevä oli valmis ja halukas lyhyelläkin varoitusajalla ryhtymään syyttäjäksi erääseen hyvin vaativaan järjestäytyneen rikollisuuden juttuun hovioikeusvaiheessa. Tämän jutun tiimoilta hän alkoi suunnitella tohtorin väitöskirjan kirjoittamista teemana "rakenteellinen näyttö" etenkin järjestäytyneen rikollisuuden jutuissa. Voi sanoa, että Ylevä lähes harrasti työtään ja seurasi rikosilmiöitä laajemmaltikin. Hänen looginen ajattelunsa pystyi tuottamaan valmista oikeustieteellistä, tiedemiestasoista tekstiä. Kirjoituksia on julkaistu mm. Defensor Legis -aikakausikirjassa. Viime joulukuun alusta lukien Ylevä työskenteli Helsingin hovioikeudessa esittelijänä virkavapaalla syyttäjän tehtävistä. Jo parissa kuukaudessa hän sai hovioikeuden vakuuttuneeksi osaamisestaan. Hän oli innostunut juuri alkaneesta tuomarin työstään. Nyt kaikki työt jäivät kesken aivan liian varhain. Ylevä oli luonteeltaan avoin ja sosiaalinen. Näin hän itsekin kuvaili luonnettaan hakiessaan apulaissyyttäjäksi. Ja sitä hän todella oli. Hänen huumorintajunsa oli omaa luokkaansa, eikä hän jäänyt sanattomaksi tukalassakaan paikassa. Hän oli myös herkkä ja sydämellinen ihminen, todellinen tuntojemme tulkki. Hän ajatteli yhteisen hyvän puolesta ja jokaisen parasta. Hän oli aina valmis auttamaan ja herätti meissä jokaisessa lämpimiä tunteita. Hän oli värikäs persoona ja sai ympäristönsä hyvälle tuulelle. Lasse Ylevä. Lasse Ylevä ehti elää vaiheikkaan elämän ja saavuttaa paljon. Hän eli täydellä sydämellään, mutta nyt se suuri sydän pysähtyi eikä jaksanut enää. Vaikka hän on poissa, hän jää elämään mielissämme. Heikki Poukka Kirjoittaja on Helsingin syyttäjänviraston johtava kihlakunnansyyttäjä. HENKILÖSTÖ Valtakunnansyyttäjänvirasto Juha-Mikko Hämäläinen ja Tea Kangasniemi on nimitetty valtionsyyttäjiksi ajaksi 1.4.–31.12.2015. Salpausselän syyttäjänvirasto Timo Partanen on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S12 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.1.–31.12.2015. Miia Pöllänen on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.1.–31.12. 2015. Oulun syyttäjänvirasto Hannu Koistinen on määrätty kihlakunnansyyttäjän S13 tehtävään ajaksi 1.1.–31.12.2015. Maarit Ketonen on määrätty kihlakunnansyyttäjän S13 tehtävään ajaksi 1.1.–31.12.2015. Helsingin syyttäjänvirasto Kaisa Ahla on nimitetty määräaikaiseen kihlakunnansyyttäjän virkaan ajaksi 1.8.–31.12.2015. Krista Mannerhovi on nimitetty määräaikaiseen kihlakunnansyyttäjän virkaan ajaksi 9.9.–31.12.2015. Satu Pomoell on nimitetty määräaikaiseen kihlakunnansyyttäjän virkaan ajaksi 1.7.–31.12.2015. Toni Pörsti on nimitetty määräaikaiseen kihlakunnansyyttäjän virkaan ajaksi 1.7.– 31.12.2015. Sonja Varpasuo on nimitetty määräaikaiseen kihlakunnansyyttäjän virkaan ajaksi 1.7.–31.12.2015. Magdaleena Hillner on nimitetty määräaikaiseen syyttäjänsihteerin virkaan ajaksi 1.9.–31.12.2015. Riina Karma on nimitetty määräaikaiseen syyttäjänsihteerin virkaan ajaksi 1.4.–30.6.2015. Hannes Salovaara on nimitetty määräaikaiseen syyttäjänsihteerin virkaan ajaksi 1.4.–30.6.2015. Noora Väätäinen on nimitetty määräaikaiseen syyttäjänsihteerin virkaan ajaksi 1.9.–31.12.2015. Lapin syyttäjänvirasto Emilia Välimaa on nimitetty määräaikaiseen kihlakunnansyyttäjän virkaan ajaksi 6.4.–27.9.2015. Matti Lukkarila on nimitetty määräaikaiseen kihlakunnansyyttäjän virkaan ajaksi 29.4.2015–24.2.2016. Virkavapaudet Lapin syyttäjänvirasto Mikko Valanne 6.4.–27.9.2015 Sanna Huttunen 15.4.2015–24.2.2016 Elina Karvo 20.7.–31.12.2015 Oulun syyttäjänvirasto Jukka Oikarainen 1.–30.6.2015 Suvi Kangas 1.–31.5.2015 Eläkkeelle Helsingin syyttäjänvirasto Syyttäjänsihteeri Sirke Kaitajärvi 1.6.2015 Valtakunnansyyttäjän infotilaisuus koko syyttäjälaitoksen henkilöstölle 31.3. Valtakunnansyyttäjä pitää infotilaisuuden koko syyttäjälaitoksen henkilöstölle tiistaina 31.3. Tilaisuus liittyy mahdollisiin syyttäjälaitosta koskeviin yt-neuvotteluihin. Maaliskuun aikana selviää, täytyykö syyttäjälaitoksessa aloittaa yt-neuvottelut vai säästytäänkö niiltä. Infotilaisuus henkilöstölle pidetään joka tapauksessa. Syyttäjälaitosta uhkaavat yt-neuvottelut, koska harmaan talouden torjuntaan osoitettu lisärahoitus loppuu, mikä aiheuttaa resurssien vähentämistarpeen. Koska syyttäjälaitoksen määrärahoista palkkakustannusten osuus on noin 80 prosenttia, muista kuin henkilöstökuluista ei ole mahdollista tehdä riittäviä vähennyksiä. Mikäli hallitus päättää olla vähentämättä syyttäjälaitoksen määrärahoja, henkilöstövähennyksiä ei tarvitse tehdä. Lisätietoja löytyy intrasta: Etusivu | Toiminta | Sisäiset työryhmät ja hankkeet | Syyttäjälaitoksen hankkeet | Syyttäjälaitoksen yt-neuvottelut Ohjeet rekrytointijärjestelmän vaihdokseen – nyky-Helin alasajo Uuden Heli2-järjestelmän käyttö alkaa maanantaina 20.4., ja vanhan Helin käyttö lakkaa. • Kaikkien rekrytointien viimeiseksi hakupäiväksi on laitettava nyky-Helissä viimeistään perjantai 17.4. Hakijat voivat lähettää hakemuksia Helin kautta 17.4. • 18.–19.4. valtiolle.fi-sivusto ja haku suljetaan. • Rekrytoijat pääsevät kirjautumaan vanhaan Heliin 30.4. saakka. Siihen mennessä virastojen on käsiteltävä ja arkistoitava vanhat rekrytoinnit. • 20.4. otetaan käyttöön uusi Heli2. Samalla avataan uudet valtiolle.fi-sivut. • Kun kaikki rekrytoinnit on päätetty vanhassa Helissä, järjestelmä ajetaan alas ja sähköinen arkisto siirretään Valtiokonttoriin. HUOM. Jos virastollanne on Helissä arkistointia odottavia rekrytointeja, aloittakaa arkistointi välittömästi. Järjestelmässä tulee arkistoida kaikki ilmoitukset viimeistään 30.4. Vanhasta Helistä ei siirretä ilmoituksia uuteen. Myöskään hakijoiden hakemukset eivät siirry Heli2:een. Vuosilomaohje Syyttäjälaitoksen vuosilomaohje on päivitetty 27.2.2015. Ohje on tullut voimaan 1.3.2015 ja korvaa aiemman vuosilomaohjeen. Vuosilomaohje ja siinä mainitut lomakkeet löytyvät intrasta: Etusivu | Henkilöstöasiat | Palvelussuhdeasiat | Vuosilomat |Syyttäjälaitoksen vuosilomaohje Syyttäjälaitoksen henkilöstötilinpäätös vuodelta 2014 on valmistunut. Se löytyy VKSV:n verkkosivuilta osoitteesta vksv.fi AKKUSASTOORI 1| 1/2015 2015 Nimitykset 21 KUVA: MARIA TURKIA HENKILÖSTÖ 22 KUVA: PILVI ISOTALUS AKKUSASTOORI 1/2015 1| 2015 VKSV:n henkilöstöpäällikkö Sirpa Nousiainen jää eläkkeelle 1.5.2015. Nousiaisen (vas.) ja valtionsyyttäjä Christian Lundqvistin (oik.) läksiäisiä juhlittiin VKSV:n henkilökunnan kesken 14.1.2015. Samalla juhlistettiin tasavallan presidentin kirjaaja Marja Sevónille (kesk.) myöntämää kunniamerkkiä. Valtionsyyttäjä Christian Lundqvist (oik.) kutsui tammikuun lopulla sidosryhmien edustajia yhteistyötapaamiseen – töiden päättyessä. Lundqvistin eläkkeelle lähtöä kunnioitti vierailullaan myös oikeusministeriön kansliapäällikkö Tiina Astola (vas.). HENKILÖSTÖ Iho muistaa kosketuksen – souda, syytön, souda! Sulkavan Suursoudut 2015 kutsuu syyttäjälaitosta! Syyttäjälaitos ja Syyttöminä soutaneet lähtee tänäkin vuonna soutamaan ja huopaamaan Saimaan häikäiseviin maisemiin. Kirkkovene odottaa – ilmoittaudu mukaan viimeistään 30.4.2015 joko sähköpostitse [email protected] tai puhelimitse 029 56 21033. Syyttäjälaitoksen soututapahtuma on antoisa niin fyysisesti kuin henkisesti. Reissulla nautitaan kesäisestä viikonlopusta mukavien työkavereiden kanssa. Matkaan ei lähdetä hampaat irvessä vaan hyvässä hengessä voittamaan itsemme, kannustamaan toisiamme ja murskaamaan edellisten vuosien soutuajat (ylös- tai alaspäin). Työnantaja kustantaa osallistumisen ja ylöspidon Sulkavalla. Kirkkoveneeseen mahtuu sekä konkareita että uusia soutajia. Ole rohkea ja ilmoittaudu vaikka heti! Lisätietoja voit kysyä kaikilta aiemmin soutuihin osallistuneilta. Kesän 2014 soututunnelmia. www.suursoudut.fi Tullin ansiomitali Mikko Valanteelle IAP:n konferenssi 13.–17.9.2015, Zürich Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen on myöntänyt Tullin ansiomitalin soljen kera Lapin syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjälle Mikko Valanteelle Suomen Tullin hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä. Ansiomitali luovutettiin 31.10.2014 Helsingissä. Kansainvälisen syyttäjäyhdistyksen IAP:n vuosikonferenssissa syyskuussa on odotettavissa kiinnostavaa tietoa myös suomalaisille syyttäjille. Päivien teemana on WhiteCollar Crime, Corruption and Money Laundering. Teema puhuttaa joka valtiossa. Erityisesti keinot saada rikoshyöty pois rikoksentekijältä on tavoite, johon viranomaisten toivotaan panostavan nykyistä enemmän. Luvassa on teorialuentoja, caseharjoituksia ja ryhmäkeskusteluja. Ohjelmasta vastaa mm. Sveitsi, jolla on paljon kokemusta rahanpesurikosten tutkinnasta sekä rikoshyödyn jäljittämisestä ja pois ottamisesta. Konferenssissa tapaat kollegoita ympäri maailmaa ja voit verkostoitua ammatillisesti. Päivien aikana on mahdollisuus osallistua esimerkiksi tiettyjen erityisryhmien tapaamisiin (mm. kansalliset syyttäjäyhdistykset, tietoverkko- ja terrorismirikossyyttäjät sekä syyttäjävaihdosta kiinnostuneet). Lisätietoa VKSV:n kansainvälisestä yksiköstä esim. IAP:n varapuheenjohtajiin kuuluvalta valtionsyyttäjä Raija Toiviaiselta sekä verkkosivuilta www.iapzurich2015.com ja www.iap-association.org AKKUSASTOORI 1| 1/2015 2015 Talousrikollisuus, korruptio ja rahanpesu 23 Tiedotus [email protected] PL 333, 00181 HELSINKI vksv.fi ISSN-L 2242-7384 ISSN 2242-7384 (Painettu) ISSN 2242-7392 (Verkkolehti) Kirjoitukset seuraavaan numeroon toimitukselle viimeistään 13.4.2015
