docEsri Finland asiakaslehden
download 
Report Transcription
Esri Finland asiakaslehden
1/2013 Asiakaslehti CityEngine apuna kaavoituksessa 12 Mihin sijoittaisi uusia McDonald’seja? 6 Ajankohtaista asiaa Sovelluskohteita Tuotetietoa Käyttäjävinkkejä ArcGISillä tehty karttoja Marsista 31 Kuljetussuunnitteluun ArcGIS Online -palvelu 14 Uutisia Tapahtumia ja koulutusta Logica on nyt CGI CGI panostaa vahvasti sijaintipohjaisiin ratkaisuihin ja on keskittänyt alan osaamisensa kymmeneen paikkatiedon osaamiskeskukseen. Yksi niistä on aivan lähelläsi täällä Suomessa. Ota yhteyttä, kerromme mielellämme kuinka voit paikkatiedolla tehostaa liiketoimintaasi. Lisätietoja: Emmi Jouslehto, 040 172 3657, [email protected] CGI tarjoaa palveluja it:n ja liiketoimintaprosessien kehittämisen tueksi. Konsultoimme asiakkaitamme liiketoiminnan kehittämisessä, integroimme tietojärjestelmiä ja olemme asiakkaidemme ulkoistus-kumppani. Meitä on 71 000 asiantuntijaa yli 40 maassa. Asiakaskeskeinen toimintamallimme takaa sen, että asiakkaidemme käytössä on pysyvä, omistautunut ja joustava tiimi, joka vastaa toiminnasta paikallisesti, lähellä asiakasta. Lisätietoa cgi.fi. Pääkirjoitus 1/2013 “Esri Finland voi toimittaa asiakkaan tiettyyn tarpeeseen valmiin ratkaisupaketin, jota pääsee hyödyntämään heti.” Jukka Rouhe Toimitusjohtaja Esri Finland Esri Inc:n investointien tuloksena asiakkaat saavat yhä uusia sovelluksia, joiden avulla paikkatiedon hyödyntäminen käy aina vaan helpommaksi ja integroituu muihin työkaluihin ja järjestelmiin, kuten Officeen, Sharepointiin, Cognokseen, Business Objectsiin sekä CRM- ja ERP-järjestelmiin. Organisaatioiden toimintaan liittyy loputtomasti missä-kysymyksiä, joihin Esrin työkaluilla saa vastauksia, kunhan käytettävissä on sopivaa dataa. Missä ovat parhaat asiakkaamme, missä on paras paikka uudelle toimipisteellemme, missä myyntimme kaipaa kohennusta, missä pohjavesi uhkaa saastua, missä sairastavuus ja ympäröivät olosuhteet korreloivat – kysymyslistan pituutta rajoittaa vain mielikuvitus. Jotta organisaatio pystyisi vastaamaan missä-kysymyksiin, sen omaa dataa täytyy usein rikastaa ulkopuolisilla aineistoilla. Kaupan kanta-asiakastietojen arvo moninkertaistuu, kun niitä rikastetaan väestötiedoilla, jotka kertovat 250×250 metristen karttaruutujen tarkkuudella myymälän vaikutusalueella asuvan väestön ikä- ja sukupuolijakauman, ostovoiman, koulutustason, kotitalouksien koon ja paljon muuta. Parasta tontin paikkaa uudelle asuinkerrostalolle etsivä rakennuttaja puolestaan saa omasta datastaan paljon enemmän irti, kun sitä rikastetaan tiedolla muista rakennushankkeista, väestöstä, maaperästä, liikenteestä ja kaavoituksesta. Oman tiedon rikastaminen ulkopuolisilla aineistoilla käy kätevästi Esrin työkaluilla. Lopputuotoksena voi olla esimerkiksi älykäs web-kartta, joka esittää rikastetun tiedon havainnollisessa ja helposti hyödynnettävässä muodossa. Ja web-karttaa voi käyttää milloin vaan, missä vaan ja lähes millä tahansa päätelaitteella, kuten iPadilla ja älypuhelimella. Viranomaisilla ja muilla toimijoilla on valtava määrä hyödyllisiä paikkatietoaineistoja, joilla organisaatiot voivat rikastaa omaa dataansa. Tehdäkseen aineistojen löytämisen ja käytön mahdollisimman helpoksi, Esri Finland on pystyttänyt verkkopalvelun (aineistot.esri.fi), jonka kautta tarjoamme erilaisia aineistoja valmiiksi käyttöönotettavassa muodossa ja pääosin ilmaiseksi ArcGIS-käyttäjille. Jos organisaatio tai vaikkapa vain yksi päätöksentekijä haluaa saada rikastettua paikkatietoa tiettyyn tarpeeseen vieläkin helpommin, nopeammin ja kustannustehokkaammin, Esri Finland voi markkinoiden ainoana toimittajana rakentaa valmiin ratkaisupaketin, jota pääsee hyödyntämään heti. Paketti sisältää ArcGIS Online -järjestelmän, jonka työkaluilla esimerkiksi saa Excel-taulun tiedot parilla hiiren klikkauksella kartalle ja julkaistua ArcGIS Onlinessa. Paketti sisältää myös aineistot, joilla asiakkaan omaa dataa rikastetaan, sekä valmiiksi tehdyn älykkään web-kartan, jonka kautta rikastettu paikkatieto on heti käytettävissä. ■ 3 1/2013 Julkaisija Esri Finland Oy Esri Finland Oy:n asiakaslehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Osoitelähde: Esri Finland Oy:n asiakas- ja markkinointirekisteri. Osoitteenmuutokset, tilaukset ja peruutukset: [email protected] Päätoimittaja: Nina-Maarit Laitinen Tuotanto: Press Features Oy ([email protected]), Salaperä Oy ([email protected]) Paino: Forssa Print 2013 Painos: 5 000 kpl 441 612 Painotuote PEFC/02-31-162 Yhteystiedot Esri Finland Oy Sinikalliontie 3 B 02630 Espoo Puh. 0207 435 435 Fax 0207 435 430 Sähköposti: [email protected] Internet: esri.fi Myynti: Puh. 0207 435 435 [email protected] Käyttäjätuki: Puh. 0207 435 445 [email protected] Metsäninventoijien reitit optimaalisiksi Suomen metsäkeskuksen tutkimus- ja kehityshankkeessa selvitetään, voitaisiinko maastossa tehtävää metsäninventointia tehostaa reitinoptimoinnin avulla. esri.fi Esri Finlandin internet-sivuilta löydät esimerkkejä paikkatiedon hyödyntämismahdollisuuksista eri toimialoilla sekä tietoa Esri Finlandin tarjoamista tuotteista, palveluista ja koulutuksista. Sivusto tarjoaa myös vinkkejä ohjelmistojen käyttöön sekä ajankohtaisia uutisia ja tietoja tulevista tapahtumista. Esri.fi-sivuston lisäksi Esri Finland on läsnä verkossa myös Facebookissa ja Youtubessa, joista löydät sivumme helpoiten googlettamalla ”Esri Finland”. Ethän myöskään unohda tutustua uuteen aineistopalveluumme osoitteessa aineistot.esri.fi sekä ArcGIS Onlinen suomenkieliseen tutustumissivuun osoitteessa agol.esri.fi! Esri Finland asiakaslehti selailtavissa myös internetissä Voit lukea Esri Finland asiakaslehden myös internetissä helppokäyttöisenä selailuversiona. Lehti löytyy suoraan esri.fi-etusivulta. Tilaa sähköinen uutiskirje ja pysyt ajan tasalla Esri Finlandin sähköisen uutiskirjeen kautta saat tuoretta tietoa ohjelmistopäivityksistä, tulevista koulutuksista ja tapahtumista ynnä muista ajankohtaisista asioista. Voit tilata uutiskirjeen joko osoitteessa esri.fi tai lähettämällä sähköpostia osoitteella [email protected] otsikolla ”Sähköisen uutiskirjeen tilaus”. 4 24 Sisältö 1/2013 9 Paikkatiedolla tehoa puuhuoltoon 16 30 Puolustusvoimille uudet analyysimallit 20 McDonald’s etsii uusia paikkoja ravintoloilleen 6 Reitinoptimoinnilla tehoa metsäninventointiin maastossa 24 Uudenlaisia karttapalveluja 9 Esri tukee vahvasti Windows 8 -teknologiaa 26 Tarkkoja karttoja monikosketusnäytölle ArcGIS Onlinesta sovellusmallipohjia Tässä numerossa: Tietääkö organisaatiosi, mitä paikkatietoa sillä on? 10 ArcGIS Onlineen uusia ominaisuuksia 26 Kotimaisia aineistoja Esrin verkkopalvelusta 11 Tyylikkäitä karttoja representaatioiden avulla 28 Virroilla innostuttiin hyödyntämään CityEngineä 12 Tietoa ja tukea Esrin ohjelmistoista 29 Kuljetussuunnittelua palveluna 14 ArcGIS Onlinessa runsaasti valmiita sovellusmallipohjia 30 Puutavaralogistiikkaan lisää kustannustehokkuutta 16 GIS in Action 18 Koulutusta 34 Puolustusvoimat uudisti maastoanalyysisovelluksen 20 Tapahtumia 35 Sovellus piirisuunnitteluun 23 Uutisia 31 5 1/2013 McDonald’s etsii uusia paikkoja ravintoloilleen Ravintoloidensa määrän kasvuun tähtäävä McDonald’s Oy on ottanut ArcGIS Onlinen avuksi uusien liikepaikkojen suunnittelussa. Yhtiö etsii paikkatiedon avulla uusia sijaintipaikkoja myös monille jo olemassa oleville ravintoloilleen. Ensimmäinen McDonald’s avattiin Suomessa 1984 Tampereelle. Nykyisin ketjulla on Suomessa 83 ravintolaa. Maailmalla Mäkkäreitä on yli sadassa maassa yhteensä noin 33 000. Niillä on päivittäin jopa 64 miljoonaa asiakasta, ja työntekijöitä ketjulla on 1,7 miljoonaa. Suomessa Mäkkäreitä on lähinnä suuremmissa taajamissa, ja valtaosa niistä on avattu 1980- ja 1990-luvuilla. 2000-luvulla Mäkkäreiden määrä ei ole Suomessa juurikaan kasvanut. Nyt ketjulla kuitenkin on kiinteistöpäällikkö Kirsi Soikkelin mukaan selkeät kasvutavoitteet. ”Meidän pitäisi löytää sijaintipaikkoja uusille ravintoloille ja myös uudelleensi- joittaa joitain jo olemassa olevia ravintoloita. Nyt on oikea hetki hakea niille entistä parempaa sijaintipaikkaa”, hän kertoo. Apuvälineeksi liikepaikkojen suunnitteluun McDonald’s on ottanut ArcGIS Online for Organizationsin. Kartat korvaamaan helikopterilentoja Kun Mäkkäreitä nousi 1980-90-luvuilla Suomeen kuin sieniä sateella, menetelmät sijaintipaikkojen etsimiseksi olivat kovin erilaisia kuin nyt. Sopivaa paikkaa McDonald’sin Esri Finlandilla teettämistä analyyseistä selviää esimerkiksi ajoaikavyöhykkeet Tampereen Mäkkäreihin sekä erilaista tietoa ravintoloiden vaikutusalueiden väestöstä ja työpaikoista. 6 ArcGIS Onlinesta on tullut Kirsi Soikkelille keskeinen apuväline, kun hän etsii työkseen sijaintipaikkoja McDonald’sin ravintoloille. ravintolalle saatettiin Soikkelin mukaan etsiä jopa tutkimalla kaupunkimaisemia helikopterilennoilla. Ehdotetun kiinteistön pihaan saatettiin myös tilata nosturiauto, jonka ylös nostetulla lavalla joku heilutteli lakanaa sillä aikaa, kun toiset ajelivat lähitienoon teillä ja kaduilla tähyilemässä, mihin kaikkialle Mäkkärin mainosta markkeeraava lakana näkyi. Samaa tehtiin myös narun päässä ilmaan päästettyjen ilmapallojen avulla. ”Nykyäänhän on aivan loistavaa, kun kaikista alueista on olemassa laserkeilausaineistot. Niissä näkyvät maaston korkeuserot, joten näkyvyyksiä pystytään tarkastelemaan kartalla”, Soikkeli huomauttaa. Myös liiketoimintasuunnitelmat olivat vielä 1980-90-luvuilla aika manuaalisia ja staattisia. Niissä ei ollut Soikkelin mukaan 1/2013 mahdollisuuksia tarkastella asioita dynaamisesti, tehdä muutoksia ja katsoa niiden vaikutuksia. Visualisoinnilla suuri merkitys ArcGIS Online for Organizationsia McDonald’s käyttää Soikkelin mukaan ennen kaikkea tiedon visualisointiin. ”Itse kunkin on helpompi katsoa asioita kartalta kuin lukumuodossa. Visualisoinnilla, sillä miltä asiat näyttävät, on yllättävän suuri merkitys”, hän sanoo. Kartalle voidaan esimerkiksi laittaa ketjun nykyiset ravintolat ja suunnitellut uudet sijaintipaikat sekä ajoaikavyöhykkeet, jotka näyttävät, mistä kaikkialta ravintoloihin pääsee vaikkapa 15 tai 5 minuutissa eri kulkumuotoja käyttäen. ”Silloin pystyy ihan silmämääräisestikin arvioimaan, kuinka paljon mahdollinen uusi ravintola vaikuttaisi olemassa olevaan ravintolaan. Sellaista olen tehnyt, ja se on erittäin helppoa.” Kartalle voi laittaa myös ajoaikavyöhykkeiden väestömäärän ja taustakartaksi voi valita vaikkapa satelliittikuvan. Visualisointi paljastaa tällöin myös asioita, jotka eivät nouse esiin pelkän numerotiedon viemisellä kartalle. Ravintolan hyvän sijaintipaikan kannalta merkitystä on esimerkiksi maantieteellisillä jakajilla, kuten isoilla kaduilla. Helsingissä esimerkiksi Hämeentie on Soikkelin mukaan jakaja, jonka yli ihmiset eivät hevin kävele, vaan valitsevat ravintolan sen mukaan, millä puolella tietä he valmiiksi ovat. ”Pelkkiin numeroihin perustuvaa totuutta ei ole olemassakaan. Moni totuus tulee tuntumasta, ja karttaohjelmalla sitä tuntumaa saa.” Helposti tietoa päätöksentekoon McDonald’s on teettänyt Esri Finlandilla analyysin, jossa ketjun kaikkien ravintoloiden vaikutusalueille on laskettu Tilastokeskuksen ruututietokannan aineistosta joukko keskeisiä tunnuslukuja, kuten väestön, työssäkäyvien ja teini-ikäisten määrä, työpaikat ja väestön ostovoima. Lisäksi McDonald’silla on käytettävissä aiemminkin eri konsulteilla teetettyjä analyysejä, joiden tulokset on viety ArcGIS Onlineen. ”Kun aineistot ovat ArcGIS Onlinessa, voin ottaa ne pohjaksi ja lisätä sinne muu- 7 1/2013 Kävellen kulkevien asiakkaiden pitää McDonald’sin tavoitteiden mukaan löytää lähin Mäkkäri viidessä minuutissa. Ravintolat, joissa on autoilijoille Drive through -kaista, laajentavat huomattavasti ravintolan vaikutusaluetta. Noutoruoan kasvavan suosion myötä Drive through -ravintolat tuovat lisähaastetta liikepaikkojen sijainnin suunnitteluun. ta tietoa, kuten jonkun uuden sijaintipaikan tai kilpailijan, ja yhdistää tietoja keskenään. Voin siis hyödyntää tietoja paljon pidemmälle, jolloin niiden arvo on paljon suurempi kuin yhden analyysin arvo”, Soikkeli kertoo. Hänen mukaansa nykyisin on saatavissa avoimena datana valtava määrä tietoa, ja lähes kaikille merkittäville asioille on saatavissa myös osoitteet tai koordinaatit, joiden avulla tieto saadaan kartalle. Soikkeli on itse laittanut ArcGIS Onlinessa kartalle esimerkiksi kuntarajoja, kilpailijoiden ravintoloita, päivittäistavarakauppojen myymälöitä ja paljon muuta. ”Se on helppoa kuin heinänteko”, hän toteaa. Kun taustalla ovat perustiedot omien ravintoloiden vaikutusalueista, liikennemääristä ja erilaisista ennusteista, ArcGIS Onlinessa pystyy Soikkelin mukaan tekemään helposti karkeaa analyysiä, jonka avulla näkee nopeasti, kannattaako asiasta ryhtyä tekemään jotain suurempaa analyysiä tarkemmin tiedoin. Asioita on myös helppo varioida, muuttaa vaikkapa jotain parametreja ja tuottaa päätöksentekijöille eri vaihtoehtoja pohdittavaksi. ”Karttapohjalle on erittäin helppo tulostaa erilaisia näkökulmia, kun teen esimerkiksi Powerpoint-esityksiä ja esittelen asioita eteenpäin.” ■ Paikkatietoummikosta sujuvaksi käyttäjäksi Kun Kirsi Soikkeli vuosi sitten palkattiin McDonald'siin etsimään uusia liikepaikkoja, hänellä ei alkuvaiheessa ollut juuri muita apuvälineitä kuin Google Maps. Varsin pian hän kuitenkin löysi ja hankki työkalukseen ArcGIS Online for Organizationsin. Paikkatietomaailma oli Soikkelille jotakin aivan uutta ja outoa. Hän on rakennusalan diplomi-insinööri eikä ollut lähinnä yksittäisiin rakennuskohteisiin liittyneissä työtehtävissään joutunut aikaisemman työuransa aikana lainkaan tekemisiin paikkatietoteknologian kanssa. ArcGIS Onlinen käyttö osoittautui paikkatietoummikolle aluksi aika vaikeaksi, mutta lopulta kuitenkin helpoksi. Monet asiat Soikkeli pystyi selvittämään omin päin, mutta hän kertoo myös saaneensa ihan korvaamatonta apua ja tukea Esri Finlandin "mahtavalta" porukalta. Esrin koulutuskurssin käymisen jälkeen ArcGIS Onlinen käyttö alkoi sujua entistäkin sutjakkaammin. Soikkeli muun muassa oppi siirtämään karttapohjalle CSV-aineistoja sekä käyttämään Esri Maps for Officea, jolla Excelin 8 taulukkotiedot saa kartalle muutamalla klikkauksella. "Excel on tullut mieleeni muutenkin monta kertaa. Jos henkilö tykkää käyttää Exceliä, hän tykkää kyllä käyttää myös ArcGIS Onlinea." Kaikkiin niihin asioihin, mitä Soikkeli nykyisin ArcGIS Onlinella tekee, hän sanoo jo olevansa itsekin aika tyytyväinen. "Niistä on minulle oikeasti hyötyä, koska pystyn tekemään ne asiat niin nopeasti." Käyttöönotto helppoa A rc G I S O n l i n e n k ä y t t ö ö n o t o n McDonald'sissa Soikkeli pystyi pääosin hoitamaan itse. Yhtiön it-tuen osuus rajoittui Esri Maps for Officen lataamiseen hänen Exceliinsä. "Kaiken muun olen tehnyt itse. Se kertoo, että ArcGIS Online on tosi helppo ottaa käyttöön." Palvelun varsinaisessa käyttämisessä lähtökitka oli kuitenkin suuri ennen kuin ensimmäiset kartat olivat ruudulla ja tiedot kartalla. Asioista, joita Kirsi Soikkeli nykyisin jo pystyy ArcGIS Onlinella tekemään, on hänelle oikeasti hyötyä, koska hän pystyy tekemään ne niin nopeasti. "Kun siitä selviää, ArcGIS Online on erittäin anteeksiantava ja myös hyvin luotettava. Se ei ole koskaan kaatunut, mikä on nykyisessä maailmassa todella hieno asia", Soikkeli sanoo. ■ 1/2013 Nuuksion uuteen luontokeskus Haltiaan yleisön käyttöön tulevan monikosketusnäytön alla myhäilevät kehitystyöhönsä tyytyväisinä vasemmalta lukien tutkijat Susanne Suvanto ja Mikko Rönneberg sekä osastonjohtaja Tapani Sarjakoski ja tutkimuspäällikkö Juha Oksanen. Uudenlaisia karttapalveluja Geodeettinen laitos kehittää luonnossa liikkujille monikanavaisia karttapalveluja, joissa hyödynnetään uusimman tietotekniikan ja hyvin tarkkojen laserkeilausaineistojen tarjoamia mahdollisuuksia. Pääosin Tekes-rahoitteisissa MenoMaps I ja MenoMaps II -projekteissa Geodeettisen laitoksen ja sen yhteistyökumppanien tavoitteena on kehittää menetelmiä, prototyyppejä ja pilotteja nykyistä parempien karttojen ja karttapalvelujen tuottamiseksi luonnossa liikkujille. "Koska käytettävissä on erilaisia jakelukanavia, kuten kännykät, internet, paperikartat ja monikosketusnäytöt, tutkimme myös, miten niitä kaikkia voitaisiin hyödyntää yhdessä", Geoinformatiikan ja kartografian osaston johtaja, professori Tapani Sarjakoski kertoo. Testiympäristönä projekteissa on käytetty Nuuksion kansallispuistoa, jonne toukokuun lopussa avattavan upouuden Suomen luontokeskus Haltian kanssa hankkeissa on tehty alusta asti läheistä yhteistyötä. Kehitystyötä varten Nuuksion alueesta teetettiin laserkeilaus. Sen pistetiheys on niin suuri, että siitä erottuvat yksittäisten puiden paikat, puiden korkeus ja leveys sekä infrapunakuvien avulla myös puuston laji. "Kartografista esitystä varten tiedot on yleistetty. Emme näytä jokaista puuta, mutta ne jotka näytämme, ovat oikeilla paikoilla", Sarjakoski sanoo. Laserkeilausaineistosta on saatu myös todella tarkka korkeusmalli. Sen pohjalta on voitu tehdä tekstuuririkkaita rinnevarjostuksia, jotka synnyttävät kartalla puolittaisen 3D-vaikutelman. Lisäksi Nuuksiosta teetettiin tarkat ortokuvat, joiden oikaisussa käytetyn tarkan korkeusmallin ansiosta oikaistuissa ortokuvissa on sijain- tivirheitä käytännössä vain yhden pikselin verran. "Olemme kehittäneet sellaisenkin tuotteen, jossa myös ortokuvaan on yhdistetty rinnevarjostus, jolloin siihenkin syntyy 3D-vaikutelma", hankkeiden karttadesignista vastannut tutkimuspäällikkö Juha Oksanen kertoo. Yleisön käyttöön luontokeskuksessa Nuuksion jälkeen MenoMapsprojekteissa on tehty uudenlaisia karttoja myös koko pääkaupunkiseudun luonto- ja viheralueista, Viherkehästä. Uudenlaisten karttojen ja karttapalveluiden prototyypit projekteissa on tuotettu kaikille eri jakelukanaville. Suoraan kansalaisten käyttöön prototyypeistä päätyy ainakin Nuuksion uuteen luontokeskukseen tulevalla monikosketusnäytöllä esitet- tävät kartat ja karttapalvelut. Yksittäisten sormienkin paikan ja liikkeet tunnistavaan monikosketusnäyttöön on kehitetty niin intuitiivista käyttöliittymää, että sen toiminnot oppii jo muutamassa sekunnissa. Viherkehän kartat ovat pääosin syntyneet ArcGIS-työkaluilla, jotka ovat Geodeettisella laitoksella prototyyppien alustana ja työkaluna monissa muissakin tutkimuksissa. "Tällaisissa integroiduissa ympäristöissä on hienoa se, että koko ketju aineistojen esiprosessoinnista karttadesignin kautta loppuun asti eli siihen, että saadaan rasteroidut tiilet ulos, voidaan tehdä yhdessä ja samassa ympäristössä", hän toteaa. Kaikkien Tekes-rahoitteisten tutkimusprojektien lailla Meno Maps-projektienkin tavoite on, että yksityiset yritykset ryhtyisivät jatkokehittämään ja kaupallistamaan projekteissa kehitettyjä uusia menetelmiä. ■ 9 1/2013 Tietääkö organisaatiosi, mitä paikkatietoa sillä on? Monilla organisaatioilla on enemmän paikkatietoa tai sellaiseksi muunnettavissa olevaa tietoa kuin ne tulevat ajatelleeksikaan. Moni hyöty jää saamatta, jos kaikkea paikkatietoa ei ole tunnistettu. Paikkatietona pidetään usein vain tietoa, jonka sisältämän osoitteen tai koordinaattien avulla tieto on suoraan siirrettävissä kartalle. Tällöin saattaa jäädä hyödyntämättä paljon sellaista tietoa, joka ei suoraan sisällä osoitteita eikä koordinaatteja, mutta on helposti muunnettavissa paikkatiedoksi jonkin liiketoimintatietoon sisältyvän paikantavan ominaisuuden ja sopivan sijaintiaineiston avulla. Jos johonkin tietoon esimerkiksi liittyy paikantavana ominaisuutena postinumero, kyse ei vielä ole paikkatiedosta. Kun postinumero yhdistetään postinumeroalueiden rajoja koskevaan sijaintiaineistoon, kaikki postinumeroiden avulla paikantuva tieto saadaan muutettua paikkatiedoksi. Paikantava tieto askeleiden päässä Kaikilla organisaatioilla on liiketoiminnastaan taulukkomuotoista tietoa, jolla on myös paikantava ominaisuus. Usein sitä ei ehkä ole tunnis- Esimerkiksi ArcGIS Online for Organizationsiin kuuluva Esri Maps for Office sisältää seitsemän erilaista sijaintiaineistoa sekä mahdollisuuden lisätä omia aineistoja. Niiden avulla Excel-taulun sisältämä liiketoimintatieto saadaan sijoitettua kartalle, jos Excel-taulussa on jokin paikantava ominaisuus, joka voidaan sitoa sijaintiaineistoon. Kuvassa sijaintiaineistona on ”kunta”. tettu, koska paikantava ominaisuus on yhden tai useamman askeleen päässä tiedosta, jolle se auttaisi määrittämään sijainnin. Yrityksellä voi esimerkiksi olla viisi myyntipiiriä, jotka kattavat koko valtakunnan. Raportointijärjestelmän tauluissa myyntipiirien tunnistetietona ovat vain numerot 1:stä 5:een. Jossakin yrityksellä on kuitenkin paikantava ominaisuustieto, jonka mukaan esimerkiksi myyntipiirin 1 muodostaa vaikkapa Uudenmaan maakunta, myyntipiirin 2 Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pirkanmaan maakunnat jne. Kun sijaintiaineistoksi otetaan maakuntarajat kartalle sijoittava aineisto, kaikki myyntipiireihin liittyvä liiketoimintatieto saadaan muutettua paikkatiedoksi, joka pystytään esittämään myös kartalla. Sijaintiaineisto voitaisiin tehdä myös digitoimalla myyntipiirit kartalle. Sillä tavalla sijaintiaineisto saadaan yleensä tehtyä, vaikka tarkoitukseen sopivaa valmista aineistoa ei olisi olemassa. Paikantavan ominaisuuden sisältävää tietoa organisaatioilla voi olla lukemattomista asioista: huoltopiireistä, sairaanhoitopiireistä, vaalipiireistä, äänestysalueista, aluepäälliköiden vastuualueista, kunnista, koulupiireistä, kotisairaanhoitajien alueista, pelloista, palstoista, tonteista, tulva-alueista, geologisista muodostumista, luonnonsuo- jelualueista, viheralueista ja vaikka mistä muusta. Aluemaisten kohteiden lisäksi tieto voi liittyä myös pistemäisiin kohteisiin, kuten asiakkaisiin, nouto- tai toimituskohteisiin ja rakennuksiin, tai viivamaisiin kohteisiin, kuten maantie-, rautatie-, sähkö-, vesijohto- ja viemäriverkostoihin tai jakelureitteihin. Jos ihminen pystyy mielessään yhdistämään tietyn tiedon johonkin maantieteelliseen sijaintiin, tiedolle mitä todennäköisimmin löytyy jokin paikantava ominaisuus. Paikantavalle ominaisuudelle taas on valmiina tai voidaan tehdä sellainen sijaintiaineisto, jonka avulla tieto saadaan muutettua paikkatiedoksi ja sijoitettua kartalle. Esri Maps for Officessa voidaan käyttää myös organisaation omia tai kolmannen osapuolen sijaintiaineistoja, joiden avulla Exceltaulun tiedot saadaan sijoitettua kartalle Excel-tiedoissa olevan tai sinne varta vasten lisätyn paikantavan ominaisuuden mukaisesti. 10 1/2013 Esri Finland tarjoaa käytettäväksi erilaisia sijaintiaineistoja aineistot.esri.fi-verkkopalvelussaan ja voi myös tehdä asiakkaille tilaustyönä sijaintiaineiston tiettyyn käyttötarkoitukseen. ArcGIS-tuotteissa sijaintiaineistoina voi myös käyttää esimerkiksi organisaatioiden omia aluejakoja, jotka eivät perustu mihinkään yhteiskunnassa yleisesti käytettyyn aluejakoon. Uutta näkemystä liiketoiminnasta Kun liiketoimintatieto saadaan muutettua paikkatiedoksi jonkin paikantavan ominaisuuden ja sijaintiaineiston avulla, avautuu kokonaan uusia mahdollisuuksia liiketoiminnan tarkastelemiseen. Pelkästään liiketoimintatiedon visualisointi kartalle saattaa jo monissa organisaatioissa synnyttää olennai- sia ahaa-elämyksiä. Sijainnin saaneen liiketoimintatiedon pohjalta voidaan kuitenkin tehdä myös paikkatietoanalyysejä, jotka tuottavat täysin uutta tietoa. Analyysit voivat esimerkiksi paljastaa sellaisia asioiden välisiä riippuvuussuhteita, joita taulukkomuotoisesta datasta on vaikea tai jopa mahdoton havaita. Organisaatio voi myös rikastuttaa vaikkapa omia asiakastietojaan ulkopuolelta hankituilla demografiatiedoilla, jolloin paikkatietoanalyyseistä saadaan vielä paljon enemmän irti. Uudet helppokäyttöiset työkalut, kuten Esri Maps for Office, Esri Maps for IBM Cognos ja ArcGIS Online for Organizations, mahdollistavat paikkatiedon hyödyntämisen lähes kenelle tahansa käyttäjälle ilman paikkatietoteknologian osaamista ja ilman koodaustaitoja. ■ Kotimaisia aineistoja Esrin verkkopalvelusta Esri Finland on avannut verkkopalvelun, josta yleisimmin käytetyt kotimaiset paikkatietoaineistot ovat ArcGIS-käyttäjien saatavissa pääosin maksutta helposti käyttöönotettavassa muodossa rajapintapalveluna. Uuteen palveluun (http://aineistot.esri. fi) on koottu sellaisia perusaineistoja, kuten taustakarttoja, hallinnollisia rajoja, teema-aineistoja ja kohdeaineistoja, joita ArcGIS-käyttäjät useimmin tarvitsevat omien aineistojensa täydennykseksi käytännön työssään. ”Myöhemmin laajennamme palvelutarjontaa myös toimialakohtaisilla aineistoilla, joille on riittävästi käyttäjäkuntaa. Aineistotarjonta Huhtikuun alussa julkistetussa verkkopalvelussa on tällä hetkellä seuraavat aineistot, mutta tarjontaa täydennetään jatkuvasti: ● Taustakartta ● Ilmakuvat ● Harmaasävykartta ● Maakuntarajat ● Kuntarajat ● Kaupunkialueet ● Väestö ● Maakuntakaavat ● Rakennukset ● Nimistö Tarkemmat esittelyt ja käyttöehdot tarjolla olevista aineistoista löytyvät verkkopalvelusta. ■ aineistot.esri.fi Esimerkiksi kiinteistöalaa kiinnostavat tonttien rajat ja kaivosalaa maaperää koskevat aineistot”, projektipäällikkö Jussi Lehtonen kertoo. Palveluun tuodaan hänen mukaansa nimenomaan sisältöä, joka tukee ArcGIStuotteiden käyttöä ja jota Esri tai muut tahot eivät ole tähän asti tarjonneet helposti käyttöönotettavassa muodossa. Esimerkiksi Maanmittauslaitos tarjoaa avoimeksi dataksi muutetut taustakarttansa JPG-tiedostoina, joita ei sellaisenaan saa helposti käyttöön vaikkapa mobiilipalveluissa, vaan niistä on ensin tehtävä palvelinympäristössä pyörivä karttapalvelu. ”Esri Finlandin verkkopalvelussa aineistot ovat ArcGIS Serverillä, josta käyttäjät saavat ne rajapintapalveluna lataamatta aineistoja itselleen. Omat aineistonsa käyttäjät voivat sitten tuoda muualta”, Lehtonen sanoo. Verkkopalvelun aineistot auttavat aloittelevia ArcGIS-käyttäjiä pääsemään nopeammin liikkeelle, koska järjestelmään on heti helposti saatavilla suomalaisia perusaineistoja. Edistyneemmät käyttäjät puolestaan hyötyvät muun muassa siitä, että aineistoja ei tarvitse ladata omille koneille, vaan ne ovat käytettävissä palveluna. Lisäksi Esri myös huolehtii aineistojen päivityksistä. ”Jos palvelusta esimerkiksi nappaa kuntaraja-aineiston, voi luottaa siihen, että vuodenvaihteen jälkeen aineisto päivittyy eikä itse tarvitse tehdä mitään sen eteen.” Tällä hetkellä kaikki verkkopalvelussa olevat aineistot ovat maksuttomia. Jatkossa sinne voidaan Lehtosen mukaan tuoda myös spesifimpiin tarkoituksiin tar- Esri Finlandin uuteen verkkopalveluun on koottu perusaineistoja, kuten taustakarttoja, hallinnollisia rajoja, teema-aineistoja ja kohdeaineistoja, joita ArcGIS-käyttäjät useimmin tarvitsevat omien aineistojensa täydennykseksi käytännön työssään. jottavia maksullisia aineistoja. ”Harkitsemme vuosimaksuun perustuvaa käyttöoikeutta sellaisille palveluille, joiden tuottaminen vaatii erityisosaamista tai ylläpito vie runsaasti aikaa - esimerkkinä tilastoista johdetut, pitkälle viedyt analyysit.” Maksullisiksi tulevat myös palvelut, jotka perustuvat maksullisiin tuotteisiin tai lisensointiin, kuten kaupallisten toimijoiden ylläpitämiin rekistereihin ja tilastoihin. ”Joka tapauksessa tällaisetkin aineistot saa Esri Finlandin palvelusta käyttöön helpommin.” Esri Finland ottaa Lehtosen mukaan mielellään vastaan ehdotuksia verkkopalvelussa tarjolle tuotavista aineistoista sekä palautetta palvelusta ja sen sisällöstä. Esri Finlandilla on aineistopalvelun lisäksi myös verkkopalvelu (http://kartat. esri.fi), jonne on koottu joitakin hyviä esimerkkejä ArcGIS-tuotteilla toteutetuista sovelluksista ja karttapalveluista. ■ 11 1/2013 Virroilla innostuttiin hyödyntämään CityEngineä Virroilla tehdään kuntalaisille ja päättäjille havainnollisia 3Dvirtuaalimalleja kaavahankkeista Esrin SLG ELA -kuntalisenssiin kuuluvalla CityEnginellä, mutta sille nähdään paljon muitakin käyttökohteita. Virtain kaupungin paikkatietoinsinööri Marko Saastamoinen kuuli 3D-virtuaalimallien tekemiseen tarkoitetusta CityEnginestä jo pari vuotta sitten. Hän kuitenkin rohkaistui tutustumaan siihen tarkemmin vasta viime syksynä huomattuaan, että ohjelmisto oli tullut Esrin kuntalisenssisopimuksen piiriin, joten sen käyttö ei aiheuttaisi kaupungille mitään lisäkustannuksia. Tehtyään CityEnginellä iltapuhteina kotonaan hyvin onnistuneen harjoitustyön Saastamoinen oivalsi, että kaupunki voisi ohjelmiston avulla tehdä omin voimin 3D-virtuaalimalleja kaavahankkeistaan. ”Virtuaalimallejahan ei ole pakko tehdä kaavoituksessa, joten niitä ei ole kustannussyistä yleensä tehty, vaan on tyydytty tavallisiin 2D-havainnepiirustuksiin”, hän kertoo. Virroilla oli juuri tuolloin sopivassa vaiheessa KeituriVihriälän kaavahanke, josta Saastamoinen ryhtyi tekemään 3D-virtuaalimallia. Harjoitustyössään hän oli kolmessa tunnissa jo oppinut CityEnginen käytön perusteet ja mietti nyt tavat, joiden mukaisesti 3D-mallin tekeminen saataisiin säännönmukaiseksi osaksi kaavoitusprosessia. Googlettamalla ilmaisia 3D-objekteja Uuden kaavan valmistuessa ehdotusvaiheeseen kaavakartasta ja havainnepiirustukses- 12 ta kannattaa Saastamoisen mukaan tuoda CityEngineen seuraavat perusasiat: katujen keskilinjat, talojen keskipisteet ja niiden harjan suunta sekä kortteli- ja puistoalueet. Näistä aineksista 3D-mallia voi alkaa rakentaa CityEnginellä. Katujen keskilinjat Saastamoinen valmisteli ensin ArcMapissa, samoin mallin pohjalle asetettavan korkeusvärirasterin, joka tehtiin Maanmittauslaitokselta hankitusta korkeusmallista. ”CityEngine osaa lukea värirasterin niin, että se tekee sen mukaan maaston pinnanmuodot 3D-malliin. Lisäksi pintaan voi kiinnittää rasterimuotoisen ilmavalokuvan, jolloin pinnanmuodoista syntyy 3D-vaikutelma ilmakuvan avulla.” Korttelialueet Saastamoinen nosti mallissa esiin maalaamalla niiden pinnan CityEnginen valikoimista löytyneellä nurmikkorasterilla. Puistoalueet puolestaan syntyivät naputtelemalle vapaalla kädellä alueille pisteitä, joista CityEngine kasvatti hiiren klikkauksella 3D-puita. Jos rakennuksista olisi tuotu CityEngineen pohjapiirrokset kaavan 2D-havainnekuvasta, myös rakennukset olisi voitu kasvattaa 3D-objekteiksi napin painalluksella jonkin CityEnginen valmiin säännön perusteella. ”Päädyin kuitenkin siihen, että vien rakennukset sinne valmiina 3D-objekteina, jotka ovat näyttävämmän näköisiä Tältä KeituriVihriälän kaava-alue näytti 2D-kuvana ArcMapissa ennen kuin 3D-mallia alettiin rakentaa CityEnginessä. kuin säännöillä kasvatetut. Etsin googlaamalla ilmaisia 3D-malleja suomalaiseen ympäristöön sopivista omakoti- ja rivitaloista ja muista rakennuksista ja löysin muutaman mallin, joita pystyin käyttämään.” Kadut malliin syntyivät CityEnginen sääntöjen avulla. Käyttäjä voi valita, montako Keituri-Vihriälän kaavaalueesta syntyi CityEnginen avulla nopein askelin valmis 3D-virtuaalimalli, johon kuntalaiset ja päättäjät voivat tutustua kaupungin verkkosivuilla julkaistun web-sovelluksen muodossa. kaistaa katuihin halutaan, kuinka tiheässä ovat katuvalopylväät jne. Kadut saa 1/2013 CityEngine kuuluu Esrin kuntalisenssiin, joten se ei ole vaatinut Virtain kaupungilta mitään hankintoja. ”Kyse on vain siitä, että on oivallettu käyttää sitä”, Marko Saastamoinen sanoo. myötäilemään maaston pinnanmuotoja, ja jopa sillat ja tasoristeykset syntyvät hiirtä klikkailemalla. Valmis malli nettiin kuntalaisten nähtäväksi Kun 3D-malli on saatu CityEnginessä valmiiksi, siitä voi tuottaa automaattisesti virtuaalimallin, joka toimii selaimessa. Tällaisen selainsovelluksen avulla Virroillakin on jaettu Keituri-Vihriälän kaavaalueesta tehty 3D-malli kuntalaisten nähtäväksi nettisivuilla. ”Selainsovelluksessa on tiettyjä hienoja ominaisuuksia. Siinä voi esimerkiksi katsoa, miten vaikkapa korkean rakennuksen varjot vaikuttavat kyseisellä alueella eri vuodenaikoina ja kellonaikoina”, Saastamoinen sanoo. Virtuaalimallin tekemisellä ehdotusvaiheessa olevasta kaava-alueesta pyritään Saastamoisen mukaan Virroilla ennen kaikkea luomaan sekä päättäjille että kuntalaisille havainnollinen mielikuva siitä, miltä kaavaalue tulevaisuudessa näyttäisi. ”3D-malli kertoo paljon enemmän kuin kaavakartta, josta moni ei tahdo ymmärtää mitään. Malli konkretisoi, mitä oikeasti tarkoittaa, kun kaavassa on tietty määrä rakennuksia, katujen paikat ja muuta.” Myöskään 2D-havainnepiirrustukset eivät paljasta mattimeikäläiselle, miltä kaavaalue todellisuudessa näyttäisi, koska ne ovat pelkkiä ylhäältä päin kuvattuja pohjapiirroksia alueesta. 3D-arkisto yhteiskäyttöön CityEnginessä on runsaasti valmiita sääntöjä ja 3D-objekteja, joiden avulla virtuaalimalleja voi rakentaa. Rakennusten 3D-mallit eivät kuitenkaan välttämättä ole suomalaisen rakennustyylin mukaisia eikä valmiita sääntöjäkään riitä joka lähtöön, mutta niitä voi tehdä itse lisää. Marko Saastamoinen toivoo, että CityEnginen käytön yleistyessä kunnat voisivat ryhtyä yhteistyö- Paljon muitakin käyttömahdollisuuksia CityEnginea voidaan Saastamoisen mukaan käyttää kaavoituksen apuna myös jo suunnitteluvaiheessa. Esimerkiksi kaava-alueen maastosta voidaan tehdä laserkeilausaineistoon perustuvan korkeusmallin avulla 3D-virtuaalimalli, josta voidaan vaikkapa etsiä maaston luontaisia tasanteita, joihin rakennuksia ja katuja kannattaa sijoittaa. ”3D-korkeusmalliin voidaan CityEnginessä tehdä myös keinotekoisia leikkauksia maastoon ja katsoa, miltä maasto näyttäisi muokattuna.” hön ja hyödyntää toistensa tekemiä uusia sääntöjä ja 3D-objekteja. ”Jos joku on tehnyt jonkun hyvän säännön, ei ole mitään järkeä, että joku toinen käyttää paljon aikaa samanlaisen säännön tekemiseen. Eikö olisi järkevämpää, että olisi olemassa jonkinlainen 3D-arkisto, josta suomalaiset CityEnginen käyttäjät saisivat sääntöjä ja 3D-objekteja käyttöönsä”, hän pohtii. ■ Vastaavasti 3D-mallin avulla voidaan tutkia, miten jokin suunniteltu uudisrakennus tai asuinalue sulautuu olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön tai arvokkaaseen luonnonmaisemaan. ”Selainsovelluksessa kuntalaisille voitaisiin eri karttatasoilla näyttää, miltä suunniteltu alue näyttää tällä hetkellä ja miltä se näyttäisi sen jälkeen, kun uudet rakennukset on rakennettu sinne.” Monenlaista muutakin käyttö Saastamoinen on CityEnginelle ideoinut. Sen avulla voitaisiin esimerkiksi tehdä kuntalaisille webiin 3D-malli kaupungin hyvin mäkisessä maastossa kulkevista latureiteistä. Metsäasioissa ohjelmiston avulla voitaisiin vaikka tutkia, miltä tietty maisema näyttää, jos alueella tehdään isompi avohakkuu. Näin luotaisiin ehkä hieman erilainen mielikuva avohakkuualueesta kuin vain katsomalla kartalta, että tiettyyn kohtaan tulee reikä metsään. ”CityEnginen käytölle on todella paljon mahdollisuuksia. En itsekään osaa niitä kaikkia vielä kuvitella. Kun tilanteita tulee vastaan, varmaan huomaamme, että hei, miksi emme muuten käyttäisi CityEngineä tässä”, Saastamoinen toteaa. ■ 13 1/2013 ArcGIS Online -palveluna saatava Transportation Analytics -ratkaisu madaltaa olennaisesti kynnystä kuljetussuunnittelun aloittamiselle tehokkuutta ja kustannussäästöjä tuovan paikkatietoteknologian avulla. Kuljetussuunnittelua palveluna Esrin kuljetussuunnittelujärjestelmä on nyt saatavissa helposti käyttöönotettavana ArcGIS Online -palveluna. Suurten ajoneuvomäärien kuljetussuunnitteluun tarjolla on ArcGIS for Server -pohjainen valmisratkaisu. Esrin uutuuspalvelu Transportation Analytics ArcGIS Online on kevyt valmisratkaisu, joka mahdollistaa kerta-ajolla korkeintaan 50 ajoneuvon kuljetussuunnittelun ja reitinoptimoinnin. Toki ajoja on mahdollista tehdä päivän aikana useita, jolloin ratkaisulla voi hoitaa suuremmankin ajoneuvomäärän kuljetus- ja reittisuunnittelun. Kevytversion rinnalle Esri on tuonut ArcGIS for Server -pohjaisen Tranportation Analytics Enterprise -ratkaisun, joka toimii asiakkaan omassa omistuksessa ja hallinnassa. Sillä pystytään tekemään kerta-ajolla kohtuullisessa ajassa muutaman sadan ajoneuvon tai kahden tuhannen nouto-toimitusparin kuljetus- ja reittisuunnitelmat. Jos käyttäjiä on enemmän kuin yksi, voidaan myös ajoja tehdä rinnakkain useampia. 14 Uudet ratkaisut korvaavat Esrin ArcLogistics-tuotteen, jonka tuki jatkuu vielä pitkään, vaikka sen tuotekehittely on nyt päättynyt. Online- ja Enterprise-versioissa on sama avoimen lähdekoodin client-ohjelmisto, joka hyödyntää ArcGIS Onlinen tai ArcGIS for Serverin osoitepaikannus-, taustakartta- ja reitityspalveluita. Ratkaisujen perustoiminnot ovat pitkälti samoja kuin ArcLogisticsissa, mutta niissä on aikaisempaa helpompi käyttöliittymä ja paljon muuta uutta. Uusia toimintoja Transportation Analytics -ratkaisujen avulla kaikenlaiset ajo- ja kuljetusjärjestelyjä hoitavat organisaatiot pystyvät laatimaan kustannuksiltaan mahdollisimman edulliset ajoreitit ja aikataulut. Ratkaisut ottavat suunnittelussa huomioon useita tekijöitä, kuten aikarajat, asiakkaiden erityistarpeet, ajojärjestyksen, tieverkoston nopeusrajoitukset sekä ajoneuvojen määrän, kapasiteetin ja varustuksen. Ajoneuvojen ominaisuuksien lisäksi huomioon voidaan ottaa myös kuljettajien ominaisuuksia, vaikkapa kodinkoneiden asennustaitoja kotiinkuljetustehtävissä. Kuljettajille voidaan myös määritellä työaikalainsäädännön mukaiset työ- ja lepoajat. Ratkaisut ovat entistäkin helpommin integroitavissa organisaation muihin tietojärjestelmiin, esimerkiksi toiminnanohjausjärjestelmään, jossa kuljetussuunnitteluun tarvittavia tilaustietoja ylläpidetään. 1/2013 Jos organisaatio käyttää ajoneuvoseurantajärjestelmää, myös se saadaan integroitua Esrin ratkaisuihin, joihin voidaan myös luoda dashboard-näkymä koko kuljetustoimintaan. Ajoneuvoista voidaan esimerkiksi kuitata toimitukset suoritetuksi ja tieto siitä näkyy heti toimistolla. Ratkaisuista voidaan lähettää reittisuunnitelmat ja ohjeet Esrin omaan navigointisovellukseen, ajoneuvotietokoneeseen tai kuljettajan mobiililaitteeseen. Jos saatavilla on reaaliaikaista liikennetietoa, sitä pystytään hyödyntämään ratkaisuissa. Tilauksille voidaan käyttöliittymässä konfiguroida tarvittava määrä lisäkenttiä pakollisten kenttien täydennykseksi. Raportointi on sisäänrakennettuna, ja raportit voidaan räätälöidä halutunlaisiksi. Nopeasti käyttöön Transportation Analytics ArcGIS Online riittää varmasti useimpien suomalaisten organisaatioiden kuljetussuunnittelun tarpeisiin. Sen ratkaiseva etu on erittäin helppo ja nopea käyttöönotto, joka ei vaadi investointeja enempää laitteistoihin kuin ohjelmistoihinkaan. Online-versiota voi alkaa käyttää ArcGIS Online for Organizationsin vuosimaksulla. Se sisältää tietyn määrän nimettyjä käyttäjiä ja käytön mukaan kuluvia krediittejä, jotka ovat palvelun "valuuttaa". ArcGIS Online for Organizations sisältää myös suuren joukon muita paikkatietotyökaluja ja aineistoja, jotka asiakas saa käyttöönsä. Esimerkiksi Esri Maps for Officen avulla Excelissä olevan taulukon tiedot saa karttapohjalle yhtä helposti kuin Excelissä syntyy graafi. ■ Kuljetus- ja liikennesuunnittelu yhteiselle paikkatietoalustalle ArcGIS-järjestelmä tarjoaa julkisen liikenteen, eri kuljetusmuotojen ja liikenneverkostojen suunnittelijoille yhteisen alustan, joka mahdollistaa eri osapuolten yhteistyön ja toimintojen koordinoinnin. Julkisen liikenteen virastoilla ja muilla kuljetus- ja liikennealan toimijoilla on käytössä monenlaista tietotekniikkaa. Ratkaisuja ei kuitenkaan ole useinkaan integroitu toimivaksi kokonaisuudeksi, joka mahdollistaisi eri kuljetusmuotojen, liikenneverkostojen ja niitä koskevien toimintojen kokonaisvaltaisen tarkastelun ja tasapainoisen kehittämisen. "Esrin mielestä paikkatieto auttaisi toimijoita tuomaan eri palaset ja komponentit yhteen kokonaisvaltaiseksi järjestelmäksi", toteaa Ian Koeppel, Esri Europen Transportation-alueen Business Development Manager. Esimerkiksi Euroopan Unioni pyrkii hänen mukaansa tasapainottamaan eri liikenneverkostojen käyttöä, jotta ihmisten ja tavaroiden liikuttelu ei painottuisi nykyiseen tapaan liiaksi tieverkostoon. "Miten siis saada eri kuljetusmuotojen ja eri liikenneverkostojen suunnittelijat tekemään yhteistyötä ja esimerkiksi käyttämään yhteisiä tietomalleja? Eri toimijat eivät välttämättä aina edes puhu keskenään", Koeppel pohtii. Hän uskoo, että Esrin ArcGIS-järjestelmä voi auttaa eri toimijoita tekemään yhteistyötä, jakamaan resursseja ja hyödyntämään toistensa datavarantoja yhteisellä ja yhdenmukaisella paikkatietoalustalla. Esrin tanskalainen yhteistyökumppani on esimerkiksi rakentanut EU:lle ArcGISpohjaisen liikenteensuunnitteluratkaisun, jotta suunnittelijat eri maissa voisivat puhua samaa kieltä ja käyttää samoja työkaluja. Esri on Koeppelin mukaan myös seurannut kiinnostuksella, miten eri liikennemuotojen hallinnon yhdistäminen yhden viraston alaisuuteen on edistänyt tasapainoisempaa suunnittelua esimerkiksi Suomessa ja Norjassa. Yhteiset työkalut yhteistyötä varten Lisätietoja: Ilkka Suojanen Manager Solutions Esri Finland Lisätietoja: Jalmari Talola Account Manager Esri Finland Esimerkiksi Pariisin liikennevirastolla RATP:llä on Koeppelin mukaan Esrin ELA-sopimus, jonka ansiosta viraston eri osastot voivat käyttää vapaasti lisenssiin Ian Koeppelin mielestä paikkatietojärjestelmä voi tarjota perustan kuljetus- ja liikennealan eri toimijoiden yhteistyölle. kuuluvia ArcGIS-ohjelmistoja aina, kun tarpeita ilmenee. "Se luo yhtenäisen paikkatietoalustan osastojen kesken ja säästää paljon aikaa ja vaivaa, koska paikkatietoteknologiaa voi alkaa käyttää saman tien tarvitsematta aina järjestää tarjouskilpailuja ja solmia uusia sopimuksia eri toimittajien kanssa." RATP:n vastuulla ovat Pariisissa metro-, raitiovaunu-, bussi- ja paikallisjunaliikenne, joiden muodostamaa kokonaisuutta viraston on pystyttävä suunnittelemaan ja kehittämään kokonaisvaltaisesti. "Matkustajatkaan eivät valitse vain yhtä kulkumuotoa, vaan käyttävät julkisen liikenteen eri kulkumuotojen yhdistelmää", Koeppel huomauttaa. Espanjassa ja Norjassa ilmailuhallinnot ovat hänen mukaansa vastuussa sekä ilmatilasta että lentoasemista ja käyttävät Esrin ohjelmistoja molemmilla osa-alueilla. "Eri toimintojen koordinointi ilmailualalla on hyvin monimutkaista. Paikkatietojärjestelmä voi olla liima ja perusta, jonka avulla eri toiminnot voivat puhaltaa paremmin yhteen hiileen." Kuljetus- ja liikennealalla täytyy myös tehdä yhteistyötä monien muiden toimialojen kanssa, koska liikenne liittyy vahvasti muun muassa kaupunkisuunnitteluun ja turvallisuusviranomaisten, kuten poliisin, toimintaan. Vastaavasti esimerkiksi sähkö-, kaasu-, vesi- ja viemäriverkoston ylläpitotyöt vaikuttavat liikennejärjestelyihin. "Myös tällaiseen yhteistyöhön Esri voi tarjota yhteisiä työkaluja, joiden avulla eri osapuolet voivat jakaa tietoa keskenään, hyödyntää erilaisia tietolähteitä ja koordinoida toimintojaan", Koeppel sanoo. ■ 15 1/2013 Puutavaralogistiikkaan lisää kustannustehokkuutta Paikkatiedon tehokkaampi hyödyntäminen auttaa lisäämään puuhuollon koko logistiikkaketjun tuottavuutta ja kustannustehokkuutta, mikä puolestaan parantaa metsäteollisuuden kansainvälistä kilpailukykyä. Puuhuollon logistiikan haasteista kertoo muun muassa se, että kuvan tienvarsipinosta Kirkkonummelta puutavara on menossa puulajin, laadun ja järeyden perusteella neljään eri tehtaaseen eri puolille Suomea. Suomen metsäsektori hyödyntää paikkatietoa useimpia muita toimialoja laajemmin lähes kaikessa toiminnassaan ja erityisesti puuhuollon logistiikassa puukaupoista ja puun korjuusta aina tehdaskuljetuksiin asti. ”Alan koko toimintahan perustuu siihen, että hakattavilla leimikoilla ja puutavaravarastoilla teiden varsilla on tietty sijainti, kuten myös tehtailla, jonne puut kuljetetaan. Ketjun varrella eritasoista paikkatietoa hyödynnetään kaiken aikaa ja kattavasti koko maassa”, Metsätehon tutkimuspäällikkö Jarmo Hämäläinen toteaa. Metsäteho on suurten metsäteollisuusyritysten, Metsähallituksen ja eräiden metsäalan järjestöjen omistama tutkimus- ja kehitysyhtiö, joka kehittää metsäteollisuuden puuhuoltoa ja erityisesti puutavaran toimitusketjua metsästä tuotantolaitoksille. Se pyrkii ennen muuta alan operatiivisten toimintojen kustannustehokkuuden parantamiseen. Vuosi sitten Metsäteho teki omistajiensa kanssa Puutavaralogistiikka 2020 -kehittämisvision ja t&k-ohjelman. Sen tavoitteena on, että puuraaka-aineen toi- 16 mitusketjun kustannustehokkuus vuonna 2020 on 30 prosenttia nykyistä parempi ja täyttää samalla kestävän kehityksen vaatimukset. Tavoitteen toteuttamiseen ei ole mitään yhtä keinoa, vaan tulokset on saatava pienemmistä puroista ottamalla enemmän irti nykyisistä metsäkoneista ja kuljetuskalustosta sekä hyödyntämällä tehokkaammin tietotekniikkaa. ”Paikkatieto nähtiin yhdeksi merkittäväksi kehittämisalueeksi. Sen merkitys kasvaa kaikkien puuhuollon toimijoiden parissa. Siinä on uutta potentiaalia, jota metsäala ei ole vielä täysin hyödyntänyt”, Hämäläinen kertoo. Metsäteho satsaakin nyt Hämäläisen mukaan paikkatietoasioihin entistä enemmän ja on hiljattain muun muassa korvannut aiemmat paikkatietovälineensä Esrin tehokkaammilla ArcGIS for Desktop -työkaluilla. ”Meillä pitää olla sellaiset välineet, jotka antavat kasvuvaraa, koska näköpiirissä olevat kysymyksenasettelut ovat aiempaa isompia ja merkittävämpiä myös tutkimustehtävien kannalta”, hän sanoo. Metsäsektori näkee Jarmo Hämäläisen (vas.) ja Tapio Räsäsen mukaan suurta kehittämispotentiaalia paikkatiedon hyödyntämisessä, joten myös Metsäteho panostaa siihen tutkimus- ja kehitystyössään entistä enemmän. Lisäarvoa etsitään uusista tietolähteistä Ajantasaiset, sijaintiin sidotut metsävaraja olosuhdetiedot ovat tehokkaan puuhuollon perusta. Tarkat tiedot puustosta 1/2013 telmästä. Sinänsähän uusi järjestelmä on vienyt asioita mukavasti eteenpäin, mutta tarpeet tiedon tarkkuudelle kasvavat.” Puutavaraterminaalit oikeille paikoille Metsätehon alustavissa testeissä laserkeilauksen maastomalliin ja siitä laskettavaan kosteusindeksiin perustuva menetelmä on osoittautunut lupaavaksi tavaksi kuvata maastokohtia, joihin vesi kerääntyy ja jotka voivat olla metsäkoneiden liikkumisen kannalta ongelmallisia. sekä korjuu- ja kuljetusolosuhteista auttavat suunnittelemaan ja ohjaamaan koko logistiikkaketjua. Maasto- ja tiekarttojen, ilmakuvien ja metsävaratietojen käyttö on metsäsektorilla arkipäivää. Metsäteho tutkii erityisesti uusien tietolähteiden, kuten laserkeilaukseen perustuvan korkeusmallin, siitä johdetun kosteusindeksin, maaperäkarttojen ja kosteutta kuvaavien gammasäteilyaineistojen mahdollisesti tuomaa lisäarvoa. Uudet tietolähteet saattavat tarjota entistä tarkempia perusteita puunkorjuun ja kuljetusten ajankohtien valintaan sekä ajourien sijoitteluun niin, että vältetään maaston upottavat riskikohdat ja vähennetään puunkorjuun aiheuttamia vaurioita. ArcGIS Spatial Analyst -lisäosa on Hämäläisen mukaan näppärä työväline tutkimuksessa. Sen avulla analysoidaan eri tietolähteiden tietoja ja esimerkiksi vaihtoehtoisten kosteusindeksin laskentaalgoritmien soveltuvuutta maaston kantavuuden arviointiin. Seuraavana tavoitteena on ottaa säädatan ja säämallien avulla huomioon myös kulkukelpoisuuteen vaikuttavat muuttuvat olosuhteet, kuten sademäärä ja routaantuminen. Mikäli tiedot osoittautuvat hyödyllisiksi, Metsäteho tekee lopulta ehdotuksen, miten metsäyhtiöt sekä puunkorjuu- ja kuljetusyritykset voisivat käyttää niitä osana suunnittelu- ja ohjausjärjestelmiään. Käytännössä tiedot voisivat Hämäläisen mielestä olla tulevaisuudessa saatavilla julkishallinnon avoimena datana, jonka voi ladata uudeksi karttatasoksi metsäsektorin järjestelmiin. ”Metsäsektorin toive kaiken kaikkiaan on, että eri tahojen julkiset aineistot saadaan nopeasti ja kattavasti käyttöön mahdollisimman käyttökelpoisessa muodossa ja että uusia tietolähteitä kehitetään myös puuhuollon tarpeista lähtien”, hän toteaa. Puustosta yhä tarkempaa tietoa Yhtenä tavoitteena metsäsektorilla on myös puustoa koskevan tiedon tarkentaminen niin, että hakattavan leimikon katkomista erilaisilla ostajien käyttämillä katkontaperiaatteilla voitaisiin jo etukäteen simuloida, jotta tiedettäisiin, minkälaista raaka-ainetta ja kuinka paljon mistäkin leimikosta on luvassa. ”Uusilla laserkeilausmenetelmillä pystytään puustoa kuvaamaan aika hyvin. Tiedon ajantasaisuus ratkaisee aika pitkälti sen, pitääkö tietoon sitten lisätä jotain puuston kasvun mallinnusta”, Metsätehon erikoistutkija Tapio Räsänen sanoo. Nykyisestä Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistosta puuston laatutekijät, kuten järeys, oksaisuus, lenkous, mutkaisuus ja tyvilaho, eivät kuitenkaan suoraan vielä selviä riittävän hyvin. Kaikkien hakattavien leimikoiden mittauksiin paikanpäällä eivät kenenkään resurssit nykyisin riitä, joten tieto haluttaisiin Räsäsen mukaan saada kaukokartoituksella. ”Hyvä tietenkin olisi, että tieto saataisiin olemassa olevasta metsävaratietojärjes- Metsäteollisuuden rakennemuutokset ja esimerkiksi energiapuun käytön lisääntyminen ovat aiheuttaneet ja aiheuttavat muutoksia puuraaka-aineen kuljetusetäisyyksissä ja eri kuljetusmuotojen osuuksissa. Sen vuoksi Metsäteho aikoo Hämäläisen mukaan tutkia jatkossa myös hakkuukohteista, kuljetusväylistä ja tuotantolaitoksista koostuvaa kuljetusverkostoa, mihin tarkoitukseen se on hankkinut ArcGIS Network Analyst -lisäosan. ”Tutkimme, miten puuvirrat nykyisin suuntautuvat ja tarjoamme siitä tietoa esimerkiksi tienpidosta vastaaville organisaatioille. Myös ne jakavat rajallisia resursseja, joten kannattaisi tietenkin kunnostaa väyliä, joilla on suurin merkitys.” Lisäksi tutkimuskohteeksi nousevat puutavaraterminaalien sijainnin optimointiin liittyvät kysymykset. Tie- ja rataverkoston varrelle tarvitaan nykyistä suurempia välivarastointi- ja kuormauspaikkoja, jotka auttavat säästämään kuljetuskustannuksia ja parantavat puun toimitusvarmuutta erityisesti kelirikkokauden aikana. ■ Tavoitteena 350 miljoonan säästöt Logistiikkakustannusten osuus metsäteollisuusyritysten liikevaihdosta on Suomessa lähes 20 prosenttia. Puutavaralogistiikan kokonaiskustannukset ovat noin 1,2 miljardia euroa vuodessa. Metsätehon kehittämisvision ja t&k-ohjelman tavoite puutavaralogistiikan kustannustehokkuuden parantamisesta 30 prosentilla vuoteen 2020 mennessä merkitsisi noin 350 miljoonan euron kustannussäästöjä vuosittain metsäteollisuuden puuhuollossa. Vision toteuttamiseksi haetaan nopeasti käyttöön sovellettavia ratkaisuja jokaisella logistiikkaketjun osa-alueella. Yhdeksi kehittämisalueeksi t&k-ohjelmassa on nostettu paikkatiedon entistä tehokkaampi hyödyntäminen. ■ 17 1/2013 GIS in Action Suomen Esri-käyttäjäpäivien GIS in Action -osuudessa syntyi tänä vuonna muun muassa tieliikenneonnettomuuksia koskeva kartta yleisön silmien edessä ja nähtiin innovatiivisia kuntasovelluksia. Excelissä ollut avoin data liikenneonnettomuuksista sisälsi tietoa muun muassa onnettomuuden lajista, tapahtumavuodesta, vakavuudesta ja sijainnista. Tiedot Account Manager Antti Ahola siirsi kartalle nappaamalla hiirellä kiinni Excel-tiedostosta ja raahaamalla sen kartan päälle. Sinne tupsahtivat. Muutamalla napin painalluksella Ahola pystyi ArcGIS Onlinessa myös teemoittamaan dataa, jotta onnettomuustieto olisi ymmärrettävämpää. Tarkemmat tiedot onnettomuuksista näkyivät web-kartan puhekuplissa. BlomStreet-katunäkymäpalvelusta onnettomuuspaikkoja tarkasteltiin 360 asteen valokuvista. Oikea sijainti katunäkymään löytyi samoilla Exceltaulukossa olleilla koordinaateilla, joilla onnettomuuspaikat saatiin kartallekin. Onnettomuustarkastajaa esittänyt projektipäällikkö Jus- si Lehtonen näytti, että sama web-kartta saatiin näkyviin eri mobiililaitteissa ja käyttöjärjestelmissä Panasonicin Toughpadista ja Trimblen GeoExplorerista iPhoneen ja Windows 8:sta Androidiin. Toki sama kartta toimii myös selaimella. Lehtonen demosi, kuinka maksuttoman Collector for ArcGIS -sovelluksen avulla voi suorittaa maastossa onnettomuuspaikan tarkastuksen ja raportoida tiedot eteenpäin ArcGIS Onlinen kautta. Sovelluksella voi muun muassa katsella kohdetta koskevia tietoja ja editoida niitä, lisätä kartalle uusia kohteita ja liittää raporttiin mobiililaitteen kameralla otettuja tai kirjastosta haettuja kuvia. ”Koko tämä järjestelmä vaatii investoinnin vain ArcGIS Online for Organizationsiin. Kaikki aineistot ja työkalut ovat siellä”, Lehtonen totesi. Aivan uutena työkaluna Onlinessa on Dashboard-sovel- Kenttätiedonkeruuseen tarkoitetun Collector for ArcGIS -sovelluksen avulla voi vaikkapa tarkastaa maastossa liikenneonnettomuuspaikan ja raportoida tiedot eteenpäin ArcGIS Onlinen kautta. lus, jonka avulla toimistolla voidaan seurata kartalla, missä kenttäväki liikkuu ja mitä tietoa he syöttävät järjestelmään. Lisäksi sovellukseen voidaan määritellä vapaasti erilaisia mittareita toiminnan seurantaan. Kaavakatselmointia mobiililaitteella Uudenlaisia kuntasovelluksia GIS in Action -osuudessa esitteli Aholan kanssa Marko Saastamoinen Virtain kaupungista. ArcGIS Online kiinnosti Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) paikkatietoasiantuntija Henna-Kaisa Räsänen osallistui ensimmäistä kertaa Esri-käyttäjäpäiville ja oli tyytyväinen tapahtumaan. ”Järjestelyt, tila ja tarjoilu toimivat hyvin. Aikataulut pitivät, esitykset olivat mielenEsri-käyttäjäpäivien ohjelma toimi Henna-Kaisa Räsäsen mukaan hyvänä muistutuksena Esri-ohjelmistojen monipuolisista mahdollisuuksista ja tarjosi kotiinviemisiksi myös ideoita myöhempää käyttöä varten. 18 kiintoisia ja tukivat toisiaan. Sisältö oli monipuolinen ja kattava. Myös verkostoitumiseen oli aikaa, ja Esrin edustajilta pääsi kysymään asioita kasvotusten”, hän summaa. HSY käyttää Esri-ohjelmistoja muun muassa aineistojen tarkastelussa ja vaativissa paikkatietoanalyyseissä. ArcGIS Onlinessa HSY:llä on esillä avoimet datansa ja kartalle sijoitetut toimipisteensä. Käyttäjäpäivillä Räsänen kuunteli lähinnä käyttäjäesityksiä ja Desktop GIS -ohjelmalinjan esityksiä. Erityisesti häntä kiinnosti ArcGIS Online for Organizations. ”Meidän pitäisi HSY:ssä selvittää, miten voisimme sitä hyödyntää ja siirrymmekö käyttämään sitä. Organisaatioversiohan on paljon monipuolisempi kuin kaikille avoin versio, ja sitä voisi hyödyntää enemmän”, hän sanoo. Tapahtuman toisena päivänä Räsäsellä oli oma esitys, jossa hän kertoi HSY:n seudullisten paikkatietoaineistojen julkaisemisesta avoimena datana. Aineistot löytyvät osoitteesta www.hsy.fi/ avoindata. ■ 1/2013 Virrat on Oriveden, MänttäVilppulan, Ruoveden ja Pälkäneen kanssa perustanut ArcGIS Onlineen paikkatietopalvelujen portaalin, jota kunnat käyttävät sekä sisäisesti että paikkatiedon jakelukanavana kuntalaisille. Palvelussa on muun muassa Virtain kaupungin palvelukartta, jossa käytetään paikkatietopalvelimella olevia aineistoja REST-rajapinnan kautta. Ratkaisun ansiosta kaupunki pystyy Saastamoisen mukaan ylläpitämään palvelua helposti omin voimin. Myös käyttöliittymän palveluun kaupunki on rakentanut itse ArcGIS Viewer for Flexillä. Myös kaavoituksessa käytetään Virroilla apuna ArcGIS Onlinea ja iPadissa toimivaa Virtain kaupunki ylläpitää omin voimin monipuolista palvelukarttaa, jonka käyttöliittymänkin kaupunki on rakentanut itse ArcGIS Viewer for Flexillä. Collector for ArcGIS -sovellusta. Kaavoittajat voivat ladata kaavan työversion iPadiin ja käydä sen avulla tarkastelemassa pai- kan päällä kaavan istuvuutta todelliseen maastoon. Kaikki maastossa iPadiin kirjatut huomiot, muutokset ja paikalla otetut valokuvat tallentuvat suoraan paikkatietojärjestelmään, josta ne ovat käytettävissä ArcMapissa tai ArcGIS Onlinen työkaluilla. Virroilla on myös ryhdytty visualisoimaan tulevia kaavoitusalueita Esrin kuntalisenssiin kuuluvan City Engine -ohjelman avulla. Se muuttaa 2D-paikkatietoaineistot 3D-aineistoiksi ja luo kaavoitusalueista 3D-virtuaalimalleja vaikkapa kuntalaisille esitettäväksi ArcGIS Onlinen kautta. ”Meillä on ajatuksena viedä työkalu kaavoitusprosessin tasolle. Jatkossa yksi osa prosessia on, että kaavasta voidaan luoda 3D-virtuaalimalli, jonka avulla visualisoidaan tulevia kohteita”, Saastamoinen kertoi. ■ Digimaailma rikastuttaa Suomen Esri-käyttäjäpäivien 2013 keynote-esiintyjä, liikkeenjohdon neuvonantaja ja visionääri Esko Kilpi pohti esityksessään, miten fyysinen ja digitaalinen maailma voivat kohdata rikastavalla tavalla toisensa. Asiakassuhteiden näkökulmasta elämme Kilven mukaan nyt valintojen aikakautta, jolloin yritysten keskeinen menestystekijä on ollut asiakkaille annettu mahdollisuus konfiguroida yritysten tarjontaa omista tarpeistaan lähtien. Enää sekään ei kuitenkaan riitä. ”Yrityksen ja asiakkaan välillä vallinnut transaktiosuhde muuttuu interaktiosuhteeksi, jolloin asiakasvuorovaikutus ja siinä tapahtuva oppiminen ovat kaikkein keskeisimmät menestystekijät”, Kilpi sanoi. Suurin haaste yrityksen toiminnassa ei enää ole sisäisen tehokkuuden lisääminen, vaan läsnäolo tilanteissa, joissa asiakkaat käyttävät yrityksen tuotteita ja palveluja, luovat niillä arvoa itselleen sekä keskustelevat niistä esimerkiksi sosiaalisen median yhteisöissä. ”Jokainen asiakassuhde pitäisi määritellä oppimissuhteeksi. Mitä enemmän asiakas oppii yrityksestä, sitä lojaalimpi hän on, ja mitä enemmän yritys oppii asiakkaasta, sitä enemmän yrityksen tuotteet kehittyvät.” Yrityksen läsnäolo tuotteidensa käyttötilanteissa on mahdollista nimenomaan digitaalisesti aikana, jolloin ihmiset tutkimusten mukaan osaavat käyttää esimerkiksi älypuhelimiaan paremmin kuin keittiön uunia. Ongelmana on, että asioita tehdään yrityksissä yhä vanhoilla tavoilla, vaikka uudet tavat ja teknologiat ovat jo olemassa. Työ on oppimista Työ on Kilven mukaan toisiaan tarvitsevien ihmisten vuorovaikutusta. Työn arkkitehtuuri ei enää muodostu organisaatio- Digitaalisessa kulttuurissa koodaaminen on Esko Kilven mielestä uusi kansalaistaito, jonka avulla itse kukin voi tehdä omia tarpeitaan palvelevia sovelluksia. hierarkiasta tai prosessikartasta, vaan tietoverkosta. Työnteko ei ole ensisijaisesti fyysinen tapahtuma, vaan digitaalinen vuorovaikutustapahtuma. Työnteolle ei ole enää tayloristisesti yhtä oikeaa tapaa, vaan työ on luovaa oppimista. Työntekijöiden rekrytoinnissakaan tärkeintä ei ole se, mitä hakijat osaavat, vaan se, kuinka hyvin ja nopeasti he pystyvät hyödyntämään vuorovaikutusverkostoa, jossa he ovat mukana. ”Osaaminen ei ole yksilön korvien välissä oleva ominai- suus, vaan verkoston vuorovaikutuksen ominaisuus. Ykköshaasteena on kehittää työntekijöiden kykyä olla vuorovaikutuksessa sellaisella tavalla, että kaikkien yhteinen älykkyys ja osaaminen kasvavat.” Olemme Kilven mukaan siirtymässä aikaan, jolloin ihmiset eivät enää palvele koneita, vaan koneet palvelevat ihmisiä. Tietotekniikka saadaan hänen mielestään palvelemaan ihmisiä vain sitä kautta, että käyttäjät pystyvät itse tekemään sovelluksia, jotka palvelevat heitä. ■ 19 1/2013 Rami Immonen on kuvassa Puolustusvoimien paikkatietokontissa, jonka varustus sisältää tietokoneet, paikkatieto-ohjelmistot, A0-koon skannerin, kaksi A0-tulostinta, pari pienempää tulostinta sekä viestintäyhteydet. Kontti voidaan siirtää kuorma-autolla minne tahansa, esimerkiksi sotaharjoitusalueelle tai EU:n taisteluosaston tehtäviin. Puolustusvoimat uudisti maastoanalyysisovelluksen Puolustusvoimat on uudistanut Esri Finlandilla teettämässään Terra III -projektissa ArcGIS-pohjaisen maastoanalyysisovelluksensa ja sillä tehtävät analyysit, jotka palvelevat nyt entistä kattavammin operatiivisen suunnittelun tarpeita maavoimien eri aselajeissa. Puolustusvoimilla on ollut vuodesta 2005 lähtien ArcGIS-alustalla toimiva maastoanalyysisovellus, Terra II, jonka avulla on tehty operatiivisessa suunnittelussa tarvittavia analyysejä muun muassa maaston kulkukelpoisuudesta, linnoitettavuudesta ja rakennuspuun määrästä. Kun Terra II:n ArcGIS-versio haluttiin päivittää, Puolustusvoimat päätti samalla päivittää myös maastoanalyysien lähtöaineistot, tehdä analyysisovellukseen joukon kokonaan uusia analyysejä sekä uudistaa sen käyttöliittymän. Työ tilattiin kokonaistoimituksena Esri Finlandilta, ja tuloksena on nyt syntynyt täysin uusittu maastoanalyysisovellus, Terra III, jonka testausvaihe on parhaillaan käynnissä Puolustusvoimissa. ”Terra II:ssa oli pitkälti ne analyysit, mitä 20 aikoinaan ajattelin sotilaiden haluavan ja mitä pioneerit tarvitsevat. Terra III:n kaikki uudet analyysit ovat nyt sellaisia, joihin tarve on tullut muista aselajeista, lähinnä maavoimista”, kertoo Pioneerirykmentin Pioneeri- ja suojelukoulussa paikkatietoteknologian hyödyntämistä vuodesta 1995 lähtien kehittänyt geologi, FM Rami Immonen, joka on tehnyt Terra III:n määrittelytyön ja sen analyyseissä käytettävät laskenta-algoritmit. Esikäsittelyt uusiksi Osa projektissa päivitetyistä maastoanalyysien lähtöaineistoista saatiin suoraan eri tahoilta, kuten Maanmittauslaitokselta, ja osan Puolustusvoimat tekee itse yhdistelemällä Terra III:n avulla eri tahoilta saatuja aineistoja. Lähtöaineistojen yhdistely ja kaikkien aineistojen muuttaminen rasteriaineistoiksi tapahtuu Esri Finlandin Terra III:een tekemien esikäsittelymallien avulla. Rasteriaineistot puolestaan toimivat varsinaisten maastoanalyysien lähtöaineistona. ”Käytännössä kaikki esikäsittelymallit menivät projektissa uusiksi, koska vanhojakin analyysejä varten otettiin käyttöön paljon uusia aineistoja”, Immonen sanoo. Tulosaineistojen tarkkuutta parannettiin projektissa 25 × 25 metristä pääsääntöisesti 10 × 10 metriin, koska monet lähtöaineistot ovat tarkentuneet ja tietokoneiden laskentatehokin riittää nyt tarkemman aineiston käsittelyyn. Aiemmin lähtöaineistojen esikäsitte- 1/2013 ly tehtiin tiedostoina olleista 80 × 80 kilometrin karttalehdistä yksi kerrallaan, mutta Terra III:ssa lähtöaineisto on tietokannassa koko maasta ja esikäsitellään kerralla. Monipuolisia lähtöaineistoja Maastoanalyysien lähtöaineistoista tärkein on Immosen mukaan sotilasmaaperäaineisto, joka on tehty yhdistelemällä Geologian tutkimuskeskuksen eri mittakaavaisia maaperäaineistoja sekä maastotietokannan tiettyjä elementtejä. ”Terra III tekee aineistoista analyysejä varten luokittelun, joka kuvaa sotilaallisesta näkökulmasta maaperän käyttöteknisiä ominaisuuksia. Se on lähtökohtana erittäin monessa analyysissä”, hän kertoo. Maastotietokannasta tulevat myös tiedot asutuksesta, rakennuksista, vesistöistä, teistä ja urista. Tiestön osalta tietoja täydennettiin Terra III:ssa Liikenneviraston Digiroad-aineistolla. Maaston kaltevuusaineisto lasketaan Terra III:ssa maastotietokannan tietyistä elementeistä ja maaston korkeusmallista. Metsäntutkimuslaitoksen puustoaineistoja käytetään useissa eri analyyseissä. Tietyt tiedot, kuten puuston kuutiotilavuus ja puiden runkolukumäärä, saadaan aineistoista suoraan, mutta puiden etäisyys toisistaan sekä puuston laatu lasketaan aineistojen pohjalta Terra III:ssa. Suomen ympäristökeskuksen jää-, lumija routa-aineistoista käytetään rauhanajan suunnittelussa eri vuodenaikoja koskevia tilastotietoja, mutta kriisitilanteessa voidaan käyttää tietyltä alueelta juuri silloin varta vasten mitattuja lukuja. ”Riittää, että meillä on halutulta alueelta vähintään kolmen eri pisteen mittaustiedot. Syötämme ne järjestelmään, ja se laskee kaikki analyysit uudestaan mittaustietojen perusteella”, Immonen sanoo. Muut analyyseissä käytettävät lähtöaineistot liittyvät muun muassa rinnevarjostukseen, tiestön puskurivyöhykkeisiin sekä pintamaalajien yhdistelmään, joka sisältää myös suot ja maastossa olevat lohkareet. Eri vuodenajoille omat analyysinsä Esikäsiteltyjen lähtöaineistojen pohjalta Puolustusvoimat tekee Terra III:lla varsi- T72-taistelupanssarivaunulle tehty kulkukelpoisuusanalyysi kertoo, kuinka hyvin sillä voi missäkin kesällä liikkua asteikolla, joka ulottuu mahdottomasta erinomaiseen. Routa-analyysin tuloksena syntyneestä kartasta näkee, kuinka paksua routa on eri puolilla maata keväällä aukeilla paikoilla. naiset maastoanalyysit koko maasta Esri Finlandin projektissa toteuttamien geoprosessointimallien avulla. Terra II:ssakin jo olleet analyysit tehtiin projektissa uudestaan, ja ne koskevat kaivettavuutta, kulkukelpoisuutta, estevaikutusta ja linnoitettavuutta. Esimerkiksi kulkukelpoisuusanalyysin lähtöaineistoina ovat entiseen tapaan maaperäaineisto, kaltevuusaineisto sekä lumi-, jää- ja routa-aineistot ja kokonaan uutena aineisto, joka kuvaa puiden etäisyyttä toisistaan. Kulkukelpoisuusanalyysi tehdään erikseen eri kulkuneuvoille ja monien muiden analyysien tapaan myös eri vuodenajoille ottaen huomioon, että talvi lumineen, jäineen ja routineen on eripituinen eri puolilla maata. Kulkukelpoisuusanalyysiin voidaan Immosen mukaan lisätä mitä tahansa uusia ajoneuvotyyppejä syöttämällä niistä järjestelmään erilaisia kantavuustietoja. Paljon kokonaan uusia analyysejä Terra III -projektissa tehtyjen uusien maastoanalyysien aiheita ovat näkemä, tykistön ja ilmatorjunnan tuliasemat, puuston suojaisuus, johtamispaikat ja vesistöjen rannat. Lisäksi projektissa automatisoitiin peitteistön nimeämisprosessi, jossa annetaan taustakartalla oleville tietyille kohteille, kuten tienristeyksille, koodinimet, jotta sotilaat voivat kommunikoida niistä paljastamatta vastustajalle, mistä paikoista he puhuvat. Esimerkiksi uuden näkemäanalyysin tarkoituksena on Immosen mukaan kertoa, miten hyvin nähdään metsän sisälle tai metsän sisällä. ”Siinä käytetään kahta aineistoa, puuston runkolukua ja puuston keskiläpimittaa. Niistä lasketaan, kuinka paljon puusto peittää 10 metrin levyisen ruudun takaseinästä.” 21 1/2013 Haastava projekti Esri Finlandin asiantuntijoille Terra III oli mielenkiintoinen ja iso projekti, jossa oli myös haasteita, koska aiemman Terra II:n maastoanalyysien geoprosessointimallit eivät olleet Esri Finlandin vaan kumppaniyrityksen tekemiä. ”Taisi olla meille molemmille ensimmäinen kerta, kun jouduimme ensin kaivamaan esiin jonkun toisen tekemistä malleista, mitä ne oikein tekevät. Yleensä olemme aina tehneet mallit alusta asti itse”, Esrin paikkatietoanalyytikot Tiia Palvimo ja Aki Kaapro kertovat. Tällaista selvitystyötä oli paljon, sillä Terra II:n analyysit piti tehdä uudestaan Terra III:n ArcGIS 10.0 -alustalle, jonka työkalut eivät ole kaikilta osin samanlaisia kuin Terra II:n ArcGIS 9.1:ssä. ”Jotkut geoprosessointimallit olivat erittäin isoja, ja niitä piti lähteä purkamaan osiin, jotta saimme selville, mitä mikin osa tekee kokonaisuuden kannalta”, Kaapro toteaa. Terra III:n kokonaan uudet analyysit Palvimo ja Kaapro rakensivat alusta asti itse. Työtä riitti myös lähtöaineistojen päivityksessä, täysin uusien lähtöaineistojen sisällyttämisessä järjestelmään ja esikäsittelymallien rakentamisessa kaikille lähtöaineistoille. Terra III:n entistä helppokäyttöisemmän käyttöliittymän Esrillä rakensi Antti Hannikainen. ”Aiemmin käyttöliittymässä oli lähinnä vain taulukkonäkymiä, joita piti täytellä ennen kuin pystyi ajamaan malleja. Nyt tilalla on yksinkertainen valikko, josta valitaan, mikä analyysi ajetaan ja mille vuodenajalle ja sitten ajetaan se”, Palvimo sanoo. Terra III:n varsin tarkat määrittelyt ja analyyseissä käytettävät laskenta-algoritmit Esri Finland sai Puolustusvoimilta, käytännössä Rami Immoselta, mutta toki niitä hiottiin yhteistyössä projektin aikana. ”Asiakas oli erittäin asiantunteva, joten yhteistyötä oli mukava tehdä. Puhuimme samaa kieltä alusta alkaen”, Palvimo toteaa. ■ 22 Lopputulosta käytetään hyväksi, kun esimerkiksi arvioidaan, mistä metsässä olevasta tähystyspaikasta nähdään läheiselle tielle tai kun linnoitettavuusanalyysin tuloksiin yhdistettynä arvioidaan, mihin tulipesäkkeet kannattaa sijoittaa ja paljonko puustoa pitää kaataa pois tulialueiden tieltä. Tykistön tuliasemien analyysissä puolestaan käytetään aineistoja, jotka kuvaavat maaperän kantavuutta, tiestöluokkaa, tien läheisyyttä, puuston pituutta ja etäisyyttä toisistaan, asutusta, aukeita, lunta, routaa ja rinnevarjostusta. Haasteena on Immosen mukaan määritellä analyysin parametrit niin, ettei hyviksi tykistön tuliasemapaikoiksi tulisi puolet koko maasta. Tavoitteena on, että viitisen prosenttia maasta saadaan peitettyä kolmeen eri luokkaan luokitelluilla paikoilla. ”Niidenkään ei ole tarkoitus ohjata päätöksentekoa muuten kuin niin, että ne ohjaavat maastotiedustelun otollisiin paikkoihin.” Käyttöliittymä entistä helpompi Terra II perustui Terra III:n tapaan ArcGISjärjestelmään, mutta siinä piti avata ArcCatalog, jonka päällä sovellus varsinaisesti toimi. Terra III:n uudistettu käyttöliit- tymä on Immosen mukaan helppokäyttöisempi ja sisältää paljon uutta toiminnallisuutta Terra II:een verrattuna. ”Siinä ei ollut läheskään kaikkia ArcMapin ominaisuuksia käytössä, mutta Terra III:ssa kaikki ArcMapin natiivit ominaisuudet ovat suoraan käytettävissä, tehtiinpä esikäsittelyä tai analyysejä. Terra III:n käyttöliittymä on ikään kuin komponentti ArcMapissä, joten siihen ei tarvinnut tehdä kokonaan räätälöityä käyttöliittymää”, hän kertoo. Lisää ominaisuuksia ja toiminnallisuutta Terra III:een toi se, että ArcGIS-versio päivitettiin projektissa 9.1:stä suoraan 10.0:aan. Uudistettua maastoanalyysisovellusta käyttävät Puolustusvoimien paikkatietoammattilaiset, joita on Immosen lisäksi Topografikunnassa ja maavoimien esikunnassa sekä tulevaisuudessa ehkä eri joukko-osastoissakin. Sotilaat hyödyntävät vain analyysien lopputuloksia. Terra III:ea voidaan käyttää jatkossa myös ulkomailla rauhanturva- ja kriisinhallintatehtävissä, kunhan saatavilla on tarvittavia lähtöaineistoja kohdemaasta. Terra II:llakin tehtiin jo aikoinaan rauhanturvatehtäviin liittyviä kulkukelpoisuusanalyysejä Keski-Afrikan Tsadista. ”On mukava tietää, kuinka paljon elinpiiri kutistuu, kun sadekausi alkaa tropiikissa”, Immonen toteaa. ■ Tykistön tuliasemia koskevassa analyysissä ei ole luokiteltu koko maasta jokaista 10 × 10 metrin ruutua, vaan on etsitty tarkoitukseen parhaiten soveltuvat paikat. 1/2013 Kun piirisuunnittelu sovelluksessa siirtää hiirellä koulupiirien rajoja, pylväsgraafi näyttää lennosta, kuinka paljon tiettyinä vuosina syntyneitä lapsia valitun koulun alueella on. Tero Seitsonen on tyytyväinen testaamaansa piirisuunnittelusovellukseen ja uskoo, että se otetaan käyttöön laajemminkin Järvenpäässä. Sovellus piirisuunnitteluun Esri Finland on tehnyt kuntaasiakkailleen ArcGIS for Serverin päällä toimivan selainkäyttöisen valmissovelluksen sivistys- ja sotetoimen erilaisten piirijakojen suunnittelua varten. Järvenpään kaupunki testaa sovellusta parhaillaan peruskoulun oppilaaksiottoalueiden suunnittelussa, jota aiemmin tehtiin käyttäjän kannalta paljon vaativammalla ArcGIS for Desktopilla. ”Oppilaaksiottoalueita tarkastellaan vain kerran vuodessa, joten aiemmin jouduin aina muistelemaan, miten desktop-ohjelmaa oikein käytettiinkään. Uusi sovellus on paljon käyttäjäystävällisempi ja helpompi”, kertoo kaupungin Lasten ja nuorten palvelualueen erikoissuunnittelija Tero Seitsonen. Sovelluksessa on taustakartalla vanhat oppilaaksiottoalueiden rajat, joihin voi tarttua hiirellä ja siirrellä niitä. Vieressä oleva pylväsgrafiikka näyttää, kuinka paljon tiettyinä vuosina syntyneitä lapsia valitun koulun alueella on, ja luvut muuttuvat lennosta, kun rajoja siirrellään. ”Sovelluksella pystyy tekemään erilaisia hahmotelmia alueista sekä tallentamaan niitä ja vertailemaan niitä”, Seitsonen sanoo. Tiedot alueilla asuvista lapsista tulevat Väestörekisteristä ja päivittyvät automaattisesti kahden viikon välein. Karttatasoa vaihtamalla kaikki lapset saadaan kartalle pisteinä. Asiakkaiden toivomuksesta Esri Finland on lisäämässä sovellukseen sellaisen toiminnon, että lapsia kuvaavia pisteitä klikkaamalla saadaan pop up -ikkunaan perustiedot kustakin lapsesta. Piirisuunnittelusovellusta voidaan käyttää myös neuvolapiirien ja päiväkotipiirien sekä sosiaali- ja terveystoimen erilaisten piirijakojen suunnittelussa. Esri Finlandin asiakkaat saavat sovelluksen käyttöönsä sovituskustannuksilla. Esri Finland on tehnyt kuntaasiakkaitaan varten myös sovelluksen, jolla voidaan helposti mitata kodin ja koulun välinen etäisyys koulukuljetusten suunnittelua silmällä pitäen. ■ Kunnille kymmeniä ilmaisia sovelluksia Kuntasektorin ilmaiset valmissovellukset auttavat saamaan kunnan ArcGIS-järjestelmästä paljon enemmän irti nopeasti ja helposti. Esrillä on tarjota kuntasektorille noin 50 ilmaista ArcGIS-alustalla toimivaa valmissovellusta ja älykästä web-karttaa, joiden avulla kunnat saavat nopeasti pystytettyä paikkatietoratkaisuja lukuisten eri tehtäviensä hoitamiseen useimmilla eri hallinnonaloilla. Sovellukset ja kartat on rakennettu yhteisen tietomallin pohjalle, joten ne toimivat integroidusti yhteen yli hallintorajojen, mikä helpottaa entisestään myös niiden käyttöönottoa ja ylläpitoa. Sovellukset ja kartat on organisoitu moduuleiksi, jotka tarjoavat ratkaisuja tehtävien hoitamiseen eri hallinnonalojen johdosta aina kenttätyöntekijöihin asti. Tällä hetkellä moduuleita on muun muassa seuraavilta alueilta: maankäyttö, kaavoitus ja palautepalvelu, kuntainfran hallinta sekä vesi- ja viemäriverkoston hallinta. Luvassa on moduuleita muun muassa julkiseen terveydenhoitoon sekä viher- alueisiin ja vapaa-ajan palveluihin liittyen. Osa sovelluksista on helppo ottaa käyttöön jopa kunnan oman henkilöstön toimesta. Tarvittaessa Esri Finland voi toteuttaa pienen projektin, jossa sovellus konfiguroidaan kunnan erityistarpeisiin, lokalisoidaan Suomen olosuhteisiin ja ladataan sen tietomalliin kunnan oma data. Esri on myös julkaissut ArcGIS Online -alustalla toimivan Operations Dashboardin, jonka pohjalle on rakennettu useita valmiita johdon tilannekuvasovelluksia eri hallinnonaloille. Uutta ArcGIS Onlinessa ovat myös kuljetussuunnitteluun tarkoitettu sovellus, paikkatietoanalyysit mahdollistava Spatial Analysis -toiminto ja CityEngine Web Viewer. Näille kunnissa voi olla käyttöä monissa eri tehtävissä. ■ Lisätietoja osoitteessa resources.arcgis. com/en/communities/local-government/. 23 1/2013 Reitinoptimoinnilla tehoa metsäninventointiin maastossa Suomen metsäkeskus selvittää tutkimus- ja kehityshankkeessa, voitaisiinko maastossa tehtävää metsäninventointia tehostaa reitin optimoinnin avulla. Logistisesti vaativassa hankkeessa reitinoptimointi on automatisoitu ArcGISin perustyökaluilla. Perinteisesti metsäninventointia on tehty lampsimalla saappaat jalassa maastoon keräämään tiedot halutuilta metsikkökuvioilta. Vuodesta 2010 alkaen pääosa työstä on tehty koealamittaukseen, ilmakuvaukseen ja laserkeilaukseen perustuvien aineistojen avulla. Ongelmaksi kuitenkin jäävät metsämaaston aukkopaikat ja taimikot, jotka joudutaan edelleen inventoimaan paikan päällä maastossa. "Puhumme kohdennetusta maastoinventoinnista, jossa käydään vain niillä metsikkökuvioilla, joista ei saada riittävän tarkkaa tietoa kaukokartoituksen perusteella", Suomen metsäkeskuksen Rannikon alueyksikössä toimiva paikkatietoasiantuntija Henna Etula kertoo. Kaukokartoituksen avulla tavoitteena on ollut lisätä vuosittain inventoitavan metsäalan määrää 800 000 hehtaarista 1,5 miljoonaan hehtaariin sekä pudottaa samalla tiedonkeruun hehtaarikohtaisia kustannuksia jopa 40 prosentilla. Apuna Suomen metsäkeskuksella ja sen alueyksiköillä on ArcGIS-pohjainen metsävaratietojärjestelmä Aarni, joka kattaa kaikki inventointiprosessin vaatimat toiminnot. Tavoitteet ovat Etulan mukaan pitkälti jo toteutuneet, mutta nyt lisätehokkuutta etsitään reitinoptimoinnista, joka voisi ehkä nopeuttaa prosessin pullonkaulaksi muodostunutta taimikoiden ja aukkopaikkojen inventointia maastossa. Vuosittain tällaisia alueita on noin 25 prosenttia 1,5 miljoonan hehtaarin kokonaismäärästä. "Jos tässä vaiheessa saataisiin edes kahdenkin prosentin säästöt, kyse olisi koko maan tasolla isoista rahasummista", Etula sanoo. Reitti valmistuu kolmessa vaiheessa Reitinoptimoinnin haaste maastossa on se, missä järjestyksessä metsäneuvojan kannattaa käydä läpi päivittäin inventoitavat metsikkökuviot, mitä reittiä hän siirtyy kuviolta toiselle ja mitä reittiä hän kulkee kuvion sisällä. Valmiiseen tieverkkoon pohjautuva reitinoptimointi autolle on aika helppoa. Metsäninventoinnissa kuljetaan kuiten- kin jalan maastossa, jossa metsikkökuviot sijaitsevat miten sattuu eikä niiden välillä ole mitään valmista reittiverkostoa. "Auton parkkeerauspaikasta voi lähteä mihin suuntaan tahansa. Se tekee optimoinnista hankalan logistisen tehtävän", toteaa Etula, joka tekee kehityshankkeen yhteydessä aiheesta myös väitöskirjaa Oulun yliopiston maantieteen laitokselle. Kehitetyssä ratkaisussa ensimmäisenä vaiheena on asiantuntijoiden suullisten arvioiden pohjalta tapahtuva maaston mallinnus, jonka tuloksena maastosta syntyy jalankulkemisen miellyttävyyttä kuvaava kustannuspinta. Kustannuspinta teemoitetaan, jolloin värikoodit kartalla kertovat, kuinka helppo- tai vaikeakulkuista maasto on. Toisessa vaiheessa ratkaisulla lasketaan, missä järjestyksessä metsikkökuviot on optimaalisinta käydä läpi. Tätä varten Inventoitavien metsikkökuvioiden sijainti on reitinoptimoinnin kannalta epämääräinen ja niiden muoto ja pinta-ala vaihtelevat. Punainen piste kuvassa osoittaa paikan, johon metsäneuvoja jättää autonsa. Valmista reittiä kuvaava kartta näyttää inventoitavat metsikkökuviot, värikoodein teemoitetun maaston kustannuspinnan, optimaalisen järjestyksen, jossa kuviot kannattaa käydä läpi, reitit kuviolta seuraavalle sekä sisääntulo- ja ulosmenopisteet joka kuviolla. 24 1/2013 Kohdennettua maastoinventointia tekee Henna Etulan mukaan yli sata henkilöä noin satana päivänä vuodessa, joten reitinoptimoinnilla voidaan potentiaalisesti saavuttaa varsin suuria kustannussäästöjä. "Tarkoitus on tehdä kuvion sisällä sellainen reitti, että kuvion pinta-alasta tulee nähdyksi riittävän suuri osuus, esimerkiksi 60 prosenttia, mutta niin, että reitti on kuitenkin mahdollisimman lyhyt, koska tavoitteena on tehostaa toimintaa." Ratkaisu testaukseen kesän aikana kustannuspinnalle tuotetaan ikään kuin tieverkkoa vastaava viivasto, jonka ansiosta reitinoptimoinnissa voidaan käyttää samoja laskentamenetelmiä kuin tieverkon päälle optimoitaessa. Kolmannessa vaiheessa ratkaisulla optimoidaan lopullinen reitti, jonka mukaisesti metsikkökuviot käydään läpi, ja tuotetaan kuvioille pisteet, joiden kautta inventoija tulee kuviolle ja poistuu sieltä. Kaikki nämä reitinoptimointiratkaisun vaiheet Etula on toteuttanut itse työkaluinaan ArcGIS 10.1 for Desktop Advanced sekä Spatial Analyst ja Network Analyst. Lisäksi Esri Finlandin analyytikkotiimillä on teetetty erityisen vaativa geoprosessointimalli, jolla tuotetaan metsikkökuvioiden sisällä kuljettava optimoitu reitti. Optimointiratkaisua ryhdytään Etulan mukaan testaamaan maastossa kesän aikana kymmenen testaajan voimin eri puolilla maata. Tarkoitus on selvittää, parantaako reitinoptimointi työn tuottavuutta. Nähtäväksi jää, tuleeko mahdollinen lisätehokkuus siitä, että optimointi vie metsikkökuviolta toiselle helppokulkuisinta reittiä vai siitä, että kuviot käydään läpi optimaalisessa järjestyksessä. Mikäli testitulokset ovat myönteisiä, reitinoptimointi aiotaan Etulan mukaan integroida metsävaratietojärjestelmään. Metsikkökuvioiden kustannuspinnat ja reitinoptimointi syntyvät järjestelmässä automaattisesti, ja inventoijat saavat reittiviivat maastotietokoneille, joihin he tallentavat inventointitiedot. ■ Kaikki irti osaamisesta Esri Finlandilla teetetyn geoprosessointimallin avulla optimoidaan Suomen metsäkeskuksen reitinoptimointijärjestelmässä metsäkuvioiden sisällä kuljettava reitti niin, että inventoija näkee kuvion pintaalasta riittävän osuuden, esimerkiksi 60 prosenttia. Laskentaratkaisua varten metsäkeskuksen asiantuntijat määrittelevät etukäteen kuvioiden halutun peittoprosentin, näkyvyyttä kuvaavan puskurivyöhykkeen leveyden reitin varrelle, kuvioiden sisääntulo- ja ulosmenopisteet, pistematriisin pisteiden etäisyyden sekä niiden pisteiden määrän, joiden kautta reitin tulee kulkea. Jos mallissa kokeiltaisiin kaikki mahdolliset reitit, vaihtoehtojen määrä voisi nousta jopa miljardiin. Siksi Esrin analyytikko Antti Mansikka kehitti kokonaan toisenlaisen lähestymistavan. Mallissa luodaan metsäkuviolle 20 metrin pistematriisi ja pisteiden välille Network Analystin käyttämä kuljetusverkko laskemalla viivat kaikista pisteistä muihin pisteisiin. Lisäksi lasketaan, missä on kuvion keskipiste. Sen jälkeen luodaan kuvion sisääntulo- ja ulosmenopisteiden välille lyhin mahdollinen siemenreitti. Sitten matriisipisteille lasketaan keskeisyysindeksi, joka kuvaa kuinka lähellä ne ovat keskipistettä ja siemenreittiä. Jos reitin pitää kulkea kuvion sisällä esimerkiksi kuuden pisteen kautta, keskeisyysindeksin mukaiseen järjestykseen laitetuista matriisipisteistä valitaan ensimmäiseksi pisteet 1.–6., lasketaan niiden välille optimoitu reitti ja katsotaan, tuleeko nähdyksi 60 prosenttia kuvion pinta-alasta. Jos ei, tehdään sama pisteille 2.–7., pisteille 3.–8. jne. Iterointikierrokset loppuvat, kun peittoprosentti saavutetaan tai kun kaikki menetelmän mahdollistamat pistekombinaatiot on käyty läpi. Käyttäjä voi myös määritellä, että malli saa tehdä enintään vaikkapa kymmenen iterointikierrosta. Syntynyt geoprosessointimalli on tehty Network Analystilla ilman koodausta käyttämällä Model Builderia, jolla on Geoprosessointimalli luo metsikkökuvion sisälle optimoidun reitin, jolta inventoija näkee 60 prosenttia kuvion koko pintaalasta. vedelty graafisessa käyttöliittymässä eri työkaluja toistensa jatkeeksi malliin. ”Tämä on ehkä kaikkein monimutkaisin Model Builderilla rakennettu malli, mitä olen koskaan tehnyt. Jouduin kyllä ottamaan kaiken irti omasta osaamisestani”, Mansikka kertoo. ■ 25 1/2013 ArcGIS Uuden SDK:n beta-versiolla tehdyssä testisovelluksessa on visualisoitu aineistot.esri.fi-sivustolla käytettävissä olevia aineistoja. Esri tukee vahvasti Windows 8 -teknologiaa Esri toimii jatkuvasti läheisessä yhteistyössä Microsoftin kanssa ja tukee vahvasti myös uutta Windows 8 -teknologiaa. Viime marraskuussa Esri julkisti Windows 8 -teknologiaa varten avoimena beta-versiona ArcGIS Runtime SDK for Windows Store -sovelluskehitysympäristön. Esri Finlandin sovellusarkkitehdin Antti Kajanuksen mukaan uusi SDK noudattaa samoja toimintaperiaatteita kuin Esrin aiemmatkin Windows-ympäristöön tarkoitetut sovelluskehitysympäristöt. "Se on nopeasti ja sujuvasti toimiva kehitysympäristö. Sillä pystyy tekemään helposti ja nopeasti pieniä, yksinkertaisia sovelluksia, jotka vastaavat juuri sen hetkisiä käyttäjien tarpeita", hän toteaa. Jos sovelluskehittäjä on käyttänyt Esrin Silverlight-, WPF- ja/tai Windows Phone -sovelluskehitysvälineitä, valtaosa kertyneestä osaamisesta on Kajanuksen mukaan sellaisenaan hyödynnettävissä myös Windows 8:lle tarkoitetun SDK:n käytössä. "Se pienentää oppimiseen tarvittavia investointeja, ja liikkeelle pääsee tosi nopeasti." Suunnittelussa korostuu sisältö Perinteiseen pöytäkoneiden Windows-ympäristöön voi Kajanuksen mukaan edelleen tehdä paikkatietosovelluksia Esrin jo aikaisemmin julkaisemilla Windowsin sovelluskehitysympäristöillä. Uusi SDK on tarkoitettu ensisijaisesti Windows Store -sovellusten eli Windows 8 -alustalla toimivien kosketusnäyttösovellusten kehittämistä varten. Laitteet ovat tällöin tabletteja tai muita kevyitä, mukana kuljetettavia laitteita. "Olennaista on, että Windows Store -sovelluksia pystyy kuitenkin käyttämään myös pc- 26 laitteilla hiiren ja näppäimistön kautta", Kajanus huomauttaa. Windows Store -sovellusten suunnittelussa uudenlaisena trendinä on hänen mukaansa se, että suunnittelu keskittyy ennen muuta sisältöön. "Sisältö tuodaan esille niin, että sovelluksesta häivytetään pois näkyvistä turhia elementtejä. Silloin korostuu nimenomaan se, mikä sovelluksessa on olennaista. Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, miten tämä vaikuttaa karttasovelluksiin." Kaikki tervetulleita testaamaan beta-versiota Koska uusi SDK on nyt saatavilla avoimena beta-versiona, kaikki siitä kiinnostuneet voivat Kajanuksen mukaan vielä vaikuttaa siihen, millaisia toiminnallisuuksia ensimmäisessä virallisessa versiossa tulee olemaan. "Jokainen, joka haluaa osallistua beta-versio testaukseen, on tervetullut esittämään omia näkemyksiään ja ehdotuksiaan", hän sanoo. Virallinen versio julkaistaan todennäköisesti kesän aikana. Kajanus ennustaa, että SDK kehittyy erittäin nopeasti myös ensimmäisen virallisen version julkaisemisen jälkeen vielä tämän vuoden aikana. Esriltä on tulossa myös Windows Phone 8:lle tarkoitettu SDK, mutta siitä ei ole vielä julkaistu beta-versiota. ArcGIS Runtime SDK for Windows Store -sovelluskehitysympäristön beta-version voi ladata osoitteessa http://beta.esri.com/community. Beta-versiosta löytyy lisätietoa, dokumentaatiota ja paljon muuta Esrin uudelta sovelluskehittäjille tarkoitetulta sivustolta osoitteesta http://developers.arcgis.com. Siellä Windows Store SDK on osoitteessa http://developers. arcgis.com/en/windows-store/. ■ ArcGIS Online uudistuu ja kehittyy tiuhaan tahtiin. Tuorein versiopäivitys julkaistiin maaliskuussa 2013, sitä edellinen joulukuussa 2012 ja seuraava on luvassa heinäkuussa 2013. Maaliskuun päivityksessä uutta on muun muassa reittiohjeiden sisällyttäminen ArcGIS Online Map Vieweriin. Reittiohjeita saa kahden tai useamman kohteen välille. Web-karttoihin voi nyt lisätä OGC Web Map Tile Services (WMTS) -tasoja, tiilitettyjä tasoja ja GeoRSS-tasoja. ArcGIS Server 10.1:stä webkarttaan omaksi tasokseen lisätyissä dynaamisissa karttapalveluissa pystyy muuttamaan ja muokkaamaan symboleita haluamansa laisiksi. Kun julkaistaan houstattuja palveluja ArcGIS Onlinessa, ziptiedostoon voi sisällyttää useita shape-tiedostoja, mikä helpottaa ja nopeuttaa toimintaa. ArcGIS Onlinen sovellusmallipohjia (template) on uudistettu. Editointimallipohjalla on helpompi muokata webkartan muokattavissa olevia tasoja ja sitä on helpompi käyttää mobiililaitteissa. Kahden web-kartan rinnakkaiseen vertailuun tarkoitettu pyyhkäisymallipohja on nyt saatavilla sovellusgalleriassa. CityEngine Web Viewerissä kommentit ovat nyt paikkatietoisia ja niitä voi tarkastella 3D-avaruudessa. Malleja voi Palvelupaketti auttaa alkuun ArcGIS Onlinessa Esri Finlandilla on ArcGIS Online for Organizationsin käyttöä aloitteleville asiakkaille tarjolla palvelupaketti, jonka avulla Online-käytössä pääsee vauhtiin ensimmäisestä päivästä lähtien. Palvelussa Esrin edusta- 1/2013 Onlineen uusia ominaisuuksia Uudet konfigurointivaihtoehdot Esri Maps for Officessa monipuolistavat klusterointi- ja heat map -toimintoja, joilla havainnollistetaan ilmiöiden ryvästymistä tai tiheyttä. Karttakohteita voi nyt suodattaa Esri Maps for Officessa selitteen kautta. Geokoodaustyökaluja on parannettu, ja taustakarttagallerian voi konfiguroida Excelissä mieleisekseen. Operations Dashboard for ArcGISiä varten on uusia tutoriaaleja ja videoita, jotka helpottavat sovelluksen käyttöönottoa. Beta-versiona ArcGIS Onlinessa on veloituksetta testattavissa ja käytettävissä monia uusia ominaisuuksia, kuten sisäänkirjautuminen Online-tilille samoilla tunnuksilla, joilla käyttäjä kirjautuu omalle tietokoneelleen. Myös Spatial Analysis -toiminnot, joilla voi tehdä muun muassa päällekkäisyys- ja vyöhykkeistämisanalyysejä, ovat kokeiltavissa beta-versiona. Lisäksi saatavilla on valmiita elämäntyyli- ja väestökarttoja Yhdysvalloista ja 19 Euroopan maasta, myös Suomesta. Ne löytyvät ArcGIS Onlinen Demographics and Lifestyle -ryhmästä. ArcGIS Onlinen versiopäivitykset ovat automaattisesti kaikkien käytettävissä, eikä käyttäjien tarvitse tehdä niiden eteen mitään. ArcGIS Online for Organiza- Esri julkaisi alkuvuonna iOS- ja Android-pohjaisissa älypuhelimissa ja tableteissa toimivan Collector for ArcGIS -sovelluksen, joka on tarkoitettu kentällä tapahtuvaan tiedonkeruuseen. Collector-sovellusta käytettäessä luodaan ensin ArcGIS Onlinessa web-kartta. Webkartan kautta määritellään mitä tietoa ja mistä asioista sitä kentällä kerätään. Web-kartan asetuksiin on myös mahdollista määrittää kenttähenkilökunnan reaaliaikainen sijainnin seuranta esimerkiksi tilannekuvan tarkkailua varten. Sovelluksella voi katsella kohdetta koskevia tietoja ja editoida niitä, lisätä kartalle uusia kohteita, ja liittää niihin mobiililaitteen kameralla otettuja tai kuvakirjastosta haettuja kuvia ja videoita. Kohteet, joihin kerättävä tieto liittyy, voidaan paikantaa kartalle mobiililaitteen GPS:llä tai tökkäämällä kosketusnäyttöä. Kerätyt tiedot päivittyvät automaattisesti ArcGIS Onlinessa olevalle web-kartalle, ja niitä pääsevät katsomaan kaikki, joilla on pääsy karttaan. Tiedon keruun ja editoinnin lisäksi sovellus mahdollistaa muun muassa erilaisten hakujen tekemisen, reitityksen eri paikkojen välillä ja mittaustyökalujen käytön. Collector for ArcGIS toimii toistaiseksi vain online-tilassa, joten tiedonkeruu offline-tilassa ei vielä ole mahdollista. ArcGIS Online for Organizations -asiakkaat voivat ladata sovelluksen veloituksetta AppStoresta tai Google play -verkkokaupasta. Lisätietoja osoitteessa http: //resources.arcgis.com/en/collector/. ■ Collector for ArcGIS -sovelluksen käyttöliittymä on suunniteltu varta vasten kentällä tapahtuvaa tiedonkeruuta silmällä pitäen. ja laittaa yhdessä asiakkaan kanssa Online-tilin pystyyn ja asetukset kuntoon sekä luo käyttäjätilit ja käyttäjäryhmät. Lisäksi hän antaa saman päivän aikana asiakkaan kaikille Online-käyttäjille peruskoulutuksen kädestä pitäen. ”Aika käytetään tehokkaasti nimenomaan käytön opettelemiseen eikä tilin pystyttämisen ja asetusten tekemiseen, joihin kuuluu yleensä vain puolisen tuntia. Käyttäjät pääsevät nopeasti itse tekemään asioita”, Esri Finlandin GIS-asiantuntija Sanna Paavilainen kertoo. Asiakkaan omia datoja hyödyntävässä koulutuksessa otetaan huomioon asiakkaan tarpeet ja koulutukseen osallistuvien osaamistaso. Onlinekäytön perusteet voi Paavilaisen mukaan oppia koulutuksessa, vaikka henkilöllä ei olisi lainkaan kokemusta paikkatietoasioista. ”Koulutettavat saavat hyvin nopeasti aikaan konkreettisia asioita ArcGIS Onlinessa. He ovat yleensä aika innostuneita, kun he huomaavat, minkälaisia asioita organisaation omalla aineistolla voi tehdä. Omaan aineistoon saa aivan uuden näkökulman”, hän sanoo. Koulutuksessa käydään myös läpi paikkatiedon ja ArcGIS Onlinen keskeisimmät peruskäsitteet, jotta käyttäjät pystyvät myöhemmin hyödyntämään helpommin ArcGIS Onlinen help-dokumentteja. Palvelupaketin avulla myös kokeneet ArcGIS-käyttäjät pääsevät Paavilaisen mukaan tehokkaimmin liikkeelle ArcGIS Onlinen käytössä, koska siihen liittyy koko joukko heillekin uudenlaisia asioita. ■ ArcGIS Onlineen on tuotu beta-versiona valmiita elämäntyyli- ja väestökarttoja Yhdysvalloista ja 19 Euroopan maasta, myös Suomesta. vertailla rinnakkain ja niistä voi keskustella kommenttien avulla. Muun muassa taivaan heijastusten ja veden visualisointia on parannettu. Uusi sovellus tiedonkeruuseen ArcGIS Onlinessa on nyt mahdollisuus tehdä paikkatietoanalyysejä beta-versiona julkaistulla Spatial Analysis -toiminnolla. tions -tilien järjestelmänvalvojat saavat päivityksistä tietoa Esriltä sähköpostitse. Päivitysten sisällöstä kerrotaan myös ArcGIS Onlinen Helpin What’s new -osiossa, Esrin blogeissa sekä Esri Finlandin kotisivuilla. ■ 27 1/2013 Kaksoiskatkoviiva on muutettu vapaaksi representaatioksi ja sen osat jaettu erillisiksi representaatiogeometrioiksi, joiden geometriaa ja ominaisuuksia on muokattu. Alkuperäinen polkusymboli (vertailuna harmaa viiva) on muutettu mustan kaksoiskatkoviivan kuvaavaksi representaatiosäännöksi. Tyylikkäitä karttoja representaatioiden avulla ArcGIS-maailmassa representaatiot tarjoavat mahdollisuuden kuvata kohteita selkeällä ja tarvittaessa yksilöllisellä kartografialla. Representaatiot ovat eräänlainen tallennusmalli, jossa kohteen tai kohteiden esitystapa tallennetaan geometrian mukana ominaisuustiedoksi kohdeluokan sisään. Yhdellä kohdeluokalla voi olla useita representaatioita, jolloin sama data voidaan esittää eri tavoin kartografisista tarpeista riippuen. Representaatioita hallitaan käytännössä karttatasoina. Representaation voi luoda suoraan kohdeluokalle sen ominaisuustietojen kautta. Toinen tapa representaation luomiseksi on muuntaa karttatason symbologia representaatiokarttatasoksi. Representaatiot perustuvat representaatiosääntöihin, joista kukin kuvaa yksilöllisen symbolin. Säännön peruselementtejä ovat symbolitasot, joilla määritetään haluttujen kohteiden piirtotapa. Symbolitasot ovat joko piste-, 28 viiva- tai täyttösymbolityyppisiä. Esimerkiksi useammalla päällekkäisellä viivasymbolitasolla voidaan muodostaa erilaisia porrasviivoja. Täyttösymbolin muodostavia pistesymboleja voidaan sijoitella alueen sisään erilaisten sääntöjen mukaisesti sekä muokata aivan kuten normaaleja yksittäisiä pistesymboleita. Representaatiosääntö voi sisältää symbolitasojen lisäksi geometriatehosteita, joilla voidaan muuttaa kohteiden geometriaa piirtovaiheessa dynaamisesti ilman, että itse kohteiden geometria tai spatiaaliset suhteet muuttuvat. Tehosteilla voidaan myös muuttaa geometriatyyppejä representaation niin vaatiessa. Geometriatehosteet ovat joko paikallisia tai globaaleja riippuen siitä, koskevatko ne yhtä vai kaikkia säännön symbolitasoja. Tehosteita käy- tetään peräkkäin eli edellisen tehosteen ”tulos” toimii syötteenä järjestyksessä seuraavalle tehosteelle. Poikkeuksia sääntöihin Representaatiopoikkeukset ovat poikkeuksia representaatiosääntöihin. Niillä voidaan muotoilla yksittäisiä kohteita. Poikkeukset voivat olla ominaisuuksiin tai geometriaan kohdistuvia. Äärimmäinen vaihtoehto täysin erilaisen tai monimutkaisen kohteen esitykseen on käyttää niin kutsuttua vapaata representaatiota, jolla kohteen esitystavan voi luoda ja muokata täysin vapaasti. Vapaan representaation representaatiosääntö kohdistuu aina vain yhdelle kohteelle, ja sille voikin lisätä vaikkapa uusia symbolitasoja tai geo- metriatyyppejä. Esimerkiksi viivakohteen yhteyteen voi piirtää monikulmion, jonka muoto ja koko tallennetaan kokonaisuudessaan viivakohteen symbologiaan muuttamatta kuitenkaan itse viivan geometriatietoja. Vapaita representaatioita kannattaa käyttää vain yksittäistapauksissa. Representaatioiden symbologian muokkaamista ja representaatioiden hallintaa varten ArcGIS tarjoaa lukuisan joukon geoprosessointityökaluja. Desktop-lisenssitasoista Basic sallii representaatiokarttatason ja sen ominaisuuksien katselun. Representaatioiden luominen ja muokkaaminen vaativat Standard-lisenssin, jolla pystyy myös käyttämään osaa representaatioita koskevia geoprosessointityökaluja. Kaikki työkalut saa käyttöönsä Advanced-lisenssitasolla. ■ 1/2013 Tietoa ja tukea Esrin ohjelmistoista Esri Finland ja Esri tarjoavat monia eri kanavia, joista löytyy asiakkaille ja kumppaneille tärkeää tietoa olipa kyse ongelman ratkaisemisesta, demon tekemisestä tai ajan tasalla pysymisestä. Useassa tapauksessa asiakas ei ole yksin ongelmansa kanssa, vaan jollain muulla on sama ongelma. Esri Finlandin verkkosivuston käyttäjätuki-osio tarjoaa apua ongelmatilanteisiin suomen kielellä. Parhaiten apua ongelmatilanteisiin löytyy Esrin tukisivuilta (support.esri.com) sekä Esrin keskustelupalstoilta (forums. arcgis.com). Asiakkaamme voivat myös soittaa tai lähettää sähköpostia Esri Finlandin käyttäjätukeen. Esrillä on lukuisia internet-sivustoja, jotka auttavat tutustumaan Esrin tuotteisiin, kouluttautumaan niiden käyttöön ja ratkomaan käyttöongelmia. Käyttöoppaat ja referenssit Paikkatietokoulutus Esri Finlandin kotisivuilta löytyy ArcGISohjelmistojen asennusohjeita suomen kielellä. Lisäksi Esrin kansainvälisiltä sivuilta löytyy käyttöohjeita ja apua (help.arcgis.com). ArcGIS Resource Center tarjoaa runsaasti tietoa ja referenssejä erilaisista tuotteista ja ratkaisuista (resources.arcgis. com). Sovelluskehittäjille Esrillä on oma sivusto, joka sisältää runsaasti tietoa ja dokumentaatiota sovelluskehityksen avuksi (developers.arcgis.com). Esri Finland järjestää paikkatietokursseja niin aloittelijoille, edistyneille käyttäjille kuin sovelluskehittäjille. Esrin auktorisoitujen kouluttajien pitämät paikkatietokurssit mahdollistavat Esrin paikkatieto-ohjelmistojen nopean ja tehokkaan oppimisen sekä osaamisen ylläpidon. Kurssit koostuvat luento-osioista sekä harjoituksista, jotka yhdessä muodostavat harkitun kokonaisuuden. Kursseja järjestetään sekä kurssikalenterin mukaisesti että erikseen sovittavina Tips&Tricks siirtyy nettiin Aikaisemmin asiakaslehdessä ilmestyneet Tips&Tricks -artikkelit julkaistaan jatkossa vain Esri Finlandin internetsivuilla. Tips&Tricks -vinkit ovat usein dynaamisia, ja niitä pitää pystyä päivittämään uusien ohjelmistoversioiden myötä. Esri haluaa tarjota asiakkailleen tuoreita ja ajantasaisia käyttövinkkejä tarpeellisine linkkeineen, ja se onnistuu parhaiten netissä. Tutustu uudistuneeseen käyttövinkit-sivuun osoitteessa esri.fi/kayttajatuki/vinkit/. ■ ajankohtina tai asiakaskohtaisesti. Tutustu kurssikalenteriimme sekä erikseen järjestettävien kurssien kurssikuvauksiin kotisivullamme ja ota meihin yhteyttä. Lisäksi Esri tarjoaa kaikille kiinnostuneille erittäin mielenkiintoisia webinaareja, joista monet ovat ilmaisia. Tarjolla on myös live-seminaareja (training.esri. com). Pysy ajan tasalla Seuraamalla Esrin lukuisia blogeja kuulet aina ensimmäisenä tuoteuutuuksista ja päivityksistä (blogs.esri.com). Esri ja Esri Finland ovat myös aktiivisia sosiaalisessa mediassa, kuten Facebookissa ja Twitterissä. Sekä Esri Finlandin että Esrin julkaisemista videoista saa myös paljon hyödyllistä tietoa (youtube.com/ esrifinland, video.esri.com). ■ Esri Finland käyttäjätuki: [email protected] puh. 0207 435 445 esri.fi/kayttajatuki Esri Finlandin asiakaslehdessä perinteisesti julkaistut Tips&Tricks-artikkelit ilmestyvät jatkossa vain netissä, jotta ne palvelisivat asiakkaita paremmin. Koulutus: [email protected] puh. 0207 435 445 esri.fi/koulutus 29 1/2013 Kuvassa on kahden eri sovellusmallipohjan avulla tehdyt web-kartat, joilla esitetään Digitrafficistä peräisin olevaa tietoa pääkaupunkiseudun liikenteestä. Toisessa kuvassa pop up -ikkunassa näkyy liikennekameran kuva valitusta kohteesta ja toisessa Twitter-viesti sosiaalisesta mediasta. ArcGIS Onlinessa runsaasti valmiita sovellusmallipohjia Web-karttojen tekeminen ArcGIS Onlinessa on helppoa, kun käyttää jotakin tarjolla olevista sovellusmallipohjista, joissa kartan ulkoasu ja toiminnallisuudet ovat valmiina. Mallipohjat ovat avointa lähdekoodia, joten niitä voi myös itse muokata eteenpäin. A rc G I S O n l i n e s s a o n vapaasti käytettävissä jo parikymmentä erilaista sovellusmallipohjaa (template), joiden avulla voi tehdä web-karttoja valmiine toiminnallisuuksineen moniin eri tarkoituksiin ilman koodin kirjoittamista. ”Esri panostaa kovasti siihen, että ArcGIS-alustalle on saatavilla nopeita ja yksinkertaisia työkaluja, joiden avulla organisaatiot voivat jakaa paikkatietoaineistoja sekä sisäisesti että ulkoisesti. Uusia mallipohjia ja mallipohjien uusia ominaisuuksia tulee koko ajan lisää”, Esri Finlandin sovellusarkkitehti Antti Kajanus kertoo. Tehdessään web-karttaa ArcGIS Onlinessa käyttäjä valitsee haluamansa taustakartan sekä omat ja/tai ulkopuoliset paikkatietoaineistot, jotka hän haluaa web-kartassa näyttää eri karttatasoina. 30 Sen jälkeen käyttäjä voi valita ArcGIS Onlinessa sovellusmallipohjan, jonka ulkoasu ja valmiit toiminnallisuudet vastaavat käyttäjän tarpeita. ”Web-kartta on ikään kuin määrittelytiedosto, joka kertoo, mitä taustakarttaa ja aineistoja kartassa käytetään. Sovellusmallipohja osaa sitten näyttää määrittelyn mukaisen kartan ja tuo siihen ne toiminnallisuudet ja ulkoasun, jotka mallipohjaan on luotu ja jotka toimivat yhdessä kartan kanssa”, Kajanus sanoo. Jos käyttäjä ei itse valitse mitään sovellusmallipohjaa, ArcGIS Online käyttää webkarttaan perusmallipohjaa, Basic Vieweriä. Web-kartat toimivat kaikissa selaimissa Kun taustakartta, kartalla näytettävä aineisto ja mallipohja on valittu, kartan tekijä voi esikatselussa tarkastella, miltä web-kartta näyttää. Joissakin mallipohjissa on myös klikkailemalla konfiguroitavia toimintoja, jotka voi ottaa tai olla ottamatta käyttöön. Hiiren klikkauksilla kar- tan tekijä voi myös kokeilla eri mallipohjia, kunnes löytää omiin tarkoituksiinsa sopivimman. ”Tavallisen käyttäjän ei tarvitse ajatella sitä, miten hän saa esimerkiksi mittaustyökalun tai reititysohjetoiminnon web-karttaansa, koska hän voi vain valita mallipohjan, jossa halutut toiminnallisuudet ovat valmiina”, Kajanus korostaa. Kun käyttäjä on tyytyväinen lopputulokseen, hän voi muutamalla klikkauksella julkaista web-kartan ArcGIS Onlinessa. Html-, JavaScript- ja CSSteknologioilla toteutetut mallipohjat toimivat missä tahansa selaimessa, eikä niitä siis tarvitse ladata omalle koneelleen päästäkseen katsomaan niillä toteutettuja web-karttoja. Web-kartan määrittelytiedosto ja mallipohja houstataan Kajanuksen mukaan kokonaan ArcGIS Onlinessa, joten kartan tekijän ei tarvitse ladata niitä oman organisaationsa palvelimelle missään vaiheessa. ”Teknisesti asiat menevät niin, että sovellusmallipohjalle annetaan tunnistetieto webkartan määrittelytiedostoon, minkä jälkeen se osaa hakea taustakartan ja aineistot webkarttaan.” Aineistoa web-karttaan voi tuoda muun muassa ArcGIS Onlinesta, omalta ArcGIS Serveriltä, Excelistä, erilaisista CSV-tiedostoista ja kolmansien osapuolten aineistopalveluista. Valmiita pohjia sovelluskehittäjille Kaikki ArcGIS Onlinen tarjoamat sovellusmallipohjat ovat avointa lähdekoodia, jonka sovelluskehittäjät voivat ladata itselleen ja ryhtyä kooditasolla muokkaamaan mallipohjaan organisaation kenties tarvitsemia lisäominaisuuksia, joita mallipohjissa ei ole valmiina. ”Organisaatioissa voidaan näin hyödyntää Esrin kehityspanosta eikä tarvitse tehdä kaikkea alusta asti itse, mikä vaatisi tietenkin paljon enemmän työtä”, Kajanus toteaa. ArcGIS Onlinen sovellusmallipohjista löytyy sovelluskehittäjille runsaasti tietoa GitHubpalvelusta (esri.github.com), jonka kautta on saatavissa myös paljon muuta Esrin avoimen lähdekoodin materiaalia. ■ Uutisia 1/2013 Paikkatieto apuna Mars-tutkimusmatkalla Mars-tutkimusmatkan suunnittelijat NASA ja Jet Propulsion Laboratory (JPL) riemuitsivat, kun yksi avaruustutkimuksen historian edistyneimmistä tieteellisistä laitteista laskeutui Marsin pinnalle elokuussa 2012. Kyseessä oli jo NASAn seitsemäs onnistunut laskeutuminen Marsiin. Mars Science Laboratory (MSL) eli auton kokoinen Curiosity-mönkijä vaeltaa Marsin meteoriittikraatterissa etsien vihjeitä planeetan historiasta. Mönkijä on varustettu huippuluokan optiikalla ja antureilla, ja se kerää ja lähettää tietoja takaisin maahan ainakin kahden vuoden ajan. Liikkuminen avaruudessa ja laskeutuminen planeetan pinnalle oli vain osa insinöörien haasteesta. Kuusipyöräisen mönkijän tehtävänä on kuljettaa sisältämäänsä laboratoriota ennalta määrättyihin paikkoihin ja tehdä erilaisia kokeita. Sen on selviydyttävä Marsin maastossa omin voimin. Mars on täynnä rosoisia kiviä ja lohkareita, jotka voivat milloin tahansa pysäyttää koko operaation. Siksi tehtävän huolellinen mallinnus ja suunnittelu oli erityisen tärkeää. NASA ja JPL halusivat kartoittaa tutkimusmatkansa etukäteen käyttämällä paikkatietoa ja paikkatietotyökaluja mallintamiseen ja analysointiin. Operaation suunnittelijat käyttivät ArcGISiä ja aiemmilla Mars-lennoilla kerättyä kuvaaineistoa saadakseen parhaan mahdollisen tiedon planeetan vaihtelevasta maastosta ja monimutkaisista olosuhteista. Tarkkoja karttoja planeetan pinnasta Satelliittikuvat ovat erittäin tärkeitä karttoja rakennettaessa, olipa kyse planeetasta, kuusta tai asteroidista. Kuvat Kuvan 25×20 kilometrin kartoissa on neljä lopullista soikioilla kuvattua laskeutumisalue vaihtoehtoa. Niistä laskeutumispaikaksi valittiin lopulta b-kartan Galekraatteri, jonne Curiosity laskeutui 5. elokuuta 2012. Kaltevuuskartta (a) ja HiRISE-kuva (b) näyttävät violetin värisillä viivoilla Curiosity-mönkijän kulkukelpoiset reitit tieteellisesti kiinnostavien savi- ja sulfaattiesiintymien läpi Gale-kraaatterin laskeutumissoikion eteläpuolella. Pienet ympyrät osoittavat paikat, joissa reittien on pakko kulkea kapeiden kanjonien läpi. Mars-operaation suunnitteluun tulivat kolmesta satelliitista, jotka ovat kiertäneet Marsia jo vuosia ja tuottaneet monispektristä kuvatietoa planeetan pinnasta. Kolmesta satelliitista uusin on Mars Reconnaissance Orbiter, joka saavutti planeetan kiertoradan 2006. Siinä on pisimmälle kehittynyttä optiikkaa ja parhaat kuvausominaisuudet, ja se antaa eväitä myös tulevaisuuden tutkimusmatkoille Marsiin. Mönkijä haluttiin geologisesti rikkaalle alueelle, jonka lähellä on myös suhteellisen tasaista maastoa, jonne mönkijä voisi laskeutua turvallisesti ja edetä sieltä kohdaten mah- dollisimman vähän esteitä. Satelliittikuvista ArcGISin avulla tehdyt kartat olivat laskeutusmispaikan valinnassa olennaisena apuna. Suunnittelijat toteuttivat erillisen paikkatietoprojektin kustakin laskeutumispaikkakandidaatista käsitellen kymmeniä gigatavuja geospatiaalista dataa, kuten korkeusmalleja ja tietoa planeetan pinnan kivikoista. ArcGIS auttoi suunnittelijatiimiä saavuttamaan parhaan mahdollisen geodeettisen kontrollin Mars-aluksen laskeutumista varten. Syntyneet kartat kattavat jopa 85 prosenttia laskeutumisaluesoikioista, mikä on enemmän kuin tarpeeksi tukemaan sijaintiin liittyvää tietoisuutta koko tutkimusmatkan ajan. Paikkatieto toimii myös Curiosity-mönkijän kulkureitin suunnittelun taktisena ja strategisena välineenä sekä tukee uuden tieteellisen tiedon luomista ja arviointia koko tutkimusmatkan ajan. Kanavat ja kanjonit Marsissa viittaavat siihen, että kaukaisessa menneisyydessä planeetan pinnalla on liikkunut suuria määriä nestemäistä vettä. Curiosityn ensisijainen tehtävä on tarjota yksityiskohtaisempaa ymmärrystä Marsin kehityshistoriasta, geofysikaalisista prosesseista ja olosuhteista, jotka olisivat voineet mahdollistaa elämän synnyn planeetalla. ■ 31 1/2013 Uutisia Motion Mapper tunnistaa käden liikkeet ja puheen Esrin seuraava Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan käyttäjäkonferenssi järjestetään Münchenissä Saksassa. Esrin käyttäjäkonferenssi Münchenissä – lähde mukaan! Esrin Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan käyttäjäkonferenssi (EMEAUC) järjestetään 23.–25. lokakuuta Münchenissä Saksassa. Lähde mukaan verkostoitumaan sekä kuulemaan paikkatietoteknologian uusimmista trendeistä, viimeisimmät kuulumiset Esrin ratkaisuista sekä oppimaan parhaita käytäntöjä eri toimialoilta. Voit myös ehdottaa omaa esitystäsi mukaan tapahtuman luento-ohjelmaan 28.6. mennessä. Tapahtumaan voi ilmoittautua myös näytteilleasettajaksi. Lisätietoja: emeauc.esri. com ■ Esri on kehittänyt Motion Mapper -sovelluksen, joka mahdollistaa vuorovaikutuksen kartan kanssa puheen ja käden liikkeiden avulla. Motion Mapper on rakennettu käyttäen Esrin ArcGIS Runtime for WPF:ää ja Microsoftin Kinect for Windows SDK:ta. Sovellus käyttää Kinectin äänen ja liikkeen tunnistusta ja hyödyntää Landsat-satelliittikuvia ilman näppäimistöä tai hiirtä. Hieman yli vuosi sitten Esri julkaisi ArcGlobe-laajennusosan, jonka avulla käyttäjä voi navigoida kartalla kolmiulotteisesti käyttämällä käsien liikkeitä. Kun tarkkailtiin, miten ihmiset käyttivät sovellusta, havaittiin nopeasti, että käden ja käsivarren liikuttamisen säännöt olivat liian monimutkaisia. Näiden havaintojen ja Microsoftin suosituksien perusteella Esri tutki vaihto- ehtoisia tekniikoita Kinectintegraatioon. Netflixin ja Xbox 360 -pelikonsolin sovellusten innoittamana Esri päätti, että puhe oli avainasemassa karttatyökaluissa. Sen sijaan, että käytetään monimutkaisia käden liikkeitä tarkoittamaan eri karttatoimintoja, toiminnosta toiseen, kuten pannauksesta zoomaukseen, voidaan nyt siirtyä puheohjauksen avulla. Kehittämistyön tuloksena käsillä elehtiminen on sovelluksessa paljon aiempaa yksinkertaisempaa, mutta puheohjaustoiminnot vievät toisaalta hieman enemmän aikaa. Esrin kansainvälisillä nettisivuilla on havainnollinen video, jossa näytetään, miten Motion Mapper toimii. Video löytyy osoitteesta http://blogs. esri.com/esri/apl/2013/01/14/ motion-mapper/. ■ IBM Cognos -kumppanit yhteistyöhön Esrin kanssa Monet suomalaiset IBM Cognos -kumppanit tarjoavat yhteistyössä Esri Finlandin kanssa asiakkailleen uutta Esri Maps for IBM Cognos -tuotetta, jonka avulla Cognos-raporteissa olevaa liiketoimintatietoa voidaan esittää ja analysoida karttapohjaisesti sekä rikastuttaa muunlaisella paikkatiedolla. ”Kun yhdistämme voimavaroja ja osaamisia yhteistyökumppaneiden kanssa, pystymme tarjoamaan asiakkaille entistä parempaa palvelua”, Esri Finlandin myyntijohtaja Juha Raunama toteaa. IBM Finlandilla on puoli- 32 sen tusinaa Cognos-kumppania, jotka ovat tehneet jo aiemminkin sekä Cognosiin että paikkatietoon liittyviä ratkaisuja. ”Asiakkaat ovat kiinnostuneita hyödyntämään tiedon analysoinnissa ja ymmärtämisessä myös paikkatietoa, joten Esri Maps for IBM Cognos on luonnollinen ratkaisu IBM:n kumppaneille”, sanoo johtaja Tommi Tulisalo, liiketoiminnan analytiikka, Oy IBM Finland Ab. Esri Maps for IBM Cognos -osaamista on hänen mukaansa seuraavilla IBM Cognos -kumppaneilla Suomessa: Affecto Finland Oy ja sen sisaryhtiö Karttakeskus Oy, Capgemini Finland Oy, CGI Suomi Oy, Midanos Oy, OlapCon Oy, Rongo Oy ja Tieto Finland Oy. Karttakeskuksen toimitusjohtaja Mika Leivo arvioi, että Cognosin käyttäjäorganisaatioista noin 30-50 prosenttia on sellaisia, joille paikkatietoulottuvuus toisi välitöntä lisäarvoa. ”Se on sen verran suuri potentiaali, että olemme innostuneita asian edistämisestä ja uskomme, että tästä saadaan kunnon liiketoimintaa aikaiseksi”, hän toteaa. Paikkatieto ei ole Leivon mukaan vain sitä, että esi- tetään asioita kartan avulla. Kyse on ylimalkaan siitä, että tiedolla on sijainti ja tiedon yhtenä attribuuttina voidaan käyttää sen sijaintia. ”Sen avulla yritykset voivat kysyä esimerkiksi, missä uusi kauppa kannattaa avata tai pitäisikö alueella X autojen vakuutusehtojen olla tavallista tiukempia – tai tehdä hakuja, joissa kysytään, paljonko yritys on tehnyt myyntiä Helsingissä yhteensä ja miten se jakautuu eri kaupunginosien sisällä sen sijaan, että kysyttäisiin, mikä oli myyntimme viime kuussa.” ■ Uutisia 1/2013 Esri ja Microsoft tarjoavat yhdessä apua katastrofeissa Esri Finlandin näyttelyosastolla riitti LOGISTICS 13 -tapahtumassa kävijöitä. Esri herätti kiinnostusta LOGISTICS 13 -tapahtumassa Esri Finland oli mukana Helsingissä Wanhassa Satamassa 9.4.2013 järjestetyssä LOGISTICS 13 -tapahtumassa esittelemässä Esrin ratkai- suja logistiikan haasteisiin. Osastolla vieraili kiitettävästi aiheesta kiinnostuneita kävijöitä, ja myös Location Analytics -aiheinen tietoisku keräsi runsaasti kuulijoita. Tapahtumaan osallistui tänä vuonna 651 logistiikka-alan asiantuntijaa ja päätöksentekijää. ■ Vuoden GIS-palkinto Porin kaupungille Esri Finland myönsi käyttäjäpäivillä tammikuussa vuoden 2013 GIS-palkinnon Porin kaupungille. Palkinto myönnetään vuosittain organisaatiolle tai henkilölle, joka on hyödyntänyt toiminnassaan innovatiivisesti ja merkittävällä tavalla paikkatietoa tai muutoin tukenut paikkatiedon tunnettuutta ja hyödyntämistä Suomessa. Porin kaupunki on käyttänyt Esrin tuotteita yli kymmenen vuotta ja erityisen intensiivisesti 2–3 viime vuoden aikana. Se on toteuttanut ArcGIS-alustan päälle muun muassa lumenaurauksen reitinoptimointiin tarkoitetun sovelluksen, joka on tuonut selkeitä kustannussäästöjä. Yhdessä seudun kahdeksan muun kunnan kanssa Pori on ottanut käyttöön internetissä ja mobiililaitteissa toimivan karttapalvelun, joka auttaa valitsemaan erityyppisiä pyöräilyreittejä ja suunnistamaan niillä. Kuntalisenssin hankinnan myötä Pori sai viime vuonna käyttöönsä paljon aiempaa monipuolisemman ArcGIStuotevalikoiman. Kaupunki pystyy nyt laajentamaan paikkatiedon hyödyntämistä muun muassa kaupunki- ja katusuunnitteluun, opetuskäyttöön sekä paikkatiedon tuottamiseen ja jakeluun kaupungin koko organisaatiossa. ■ Vuoden 2013 GIS-palkinnon otti Esri-käyttäjäpäivillä vastaan Porin kaupungin puolesta tietopalveluasiantuntija Timo Widbom. Esri ja Microsoft ovat solmineet strategisen liittoutuman avustaakseen julkisia ja yksityisiä organisaatioita ja kansalaisia ympäri maailman suuronnettomuuksissa ja luonnonkatastrofeissa. Microsoft sijoittaa Esrin julkistamat tietopalvelukartat Disaster Response Incident Portal -palvelunsa sivuille ja ohjaa kansalaisia karttojen ääreen online-palvelujensa, kuten MSN:n ja Bingin kautta. ArcGIS-integraatio Microsoftin lukuisten katastrofitilanteiden hallintaan tarkoitettujen sovellusten kanssa tarjoaa valtioille ja johtaville avustusjärjestöille kattavamman työkaluvalikoiman, joka auttaa niitä vastaamaan katastrofitilanteiden haasteisiin. ”Mahdollisuus sisällyttää Esrin älykkäitä, interaktiivisia web-karttoja Microsoftin katastrofienhallinnan sovelluksiin parantaa kykyämme auttaa viranomaisia ja kansalaisia. Sekä avustusjoukot että kansalaiset saavat katastrofin vaikutuksista yksityiskohtaisempaa tietoa, joka auttaa tekemään tietoon perustuvia päätöksiä”, toteaa Harmony Mabrey, Senior Operations Manager, Microsoft Disaster Response. ■ 33 1/2013 Koulutusta ArcGIS Online tutuksi YouTubessa ArcGIS Online on Esrin pilvessä toimiva palvelu, jolla voidaan tehdä muun muassa paikkatietoanalyysejä, koota monikäyttöisiä web-karttoja erilaisista paikkatietoaineistoista ja luoda sovelluksia vaivattomasti valmiisiin malleihin pohjautuen. ArcGIS Onlinesta on saatavilla sekä organisaatioille että yksityishenkilöille suunnattu versio. ArcGIS Onlinen herättämän kiinnostuksen ja suosion kasvun myötä Esri Finland on ryhtynyt toteuttamaan erilaisia ArcGIS Online -aiheisia videoita YouTubeen. Videopätkät ovat lyhyitä ja ytimekkäitä, ja niissä esitetään käyttäjälle tiettyyn teemaan keskittyvä työnkulku. Videoiden kautta asiakkaamme voivat perehtyä itsenäisesti ArcGIS Onlinen toiminnallisuuksiin sekä saada hyödyllisiä käyttövinkkejä ja uusia ideoita omaan työhönsä. Videoilla puhutaan suomea tai niissä on suomenkielinen tekstitys. Videot onkin suunnattu suomalaisille asiakkaillemme, ja ne on suunniteltu heidän tarpeitaan silmällä pitäen. Tällä hetkellä videoita löytyy noin 20 kappaletta, ja tarkoituksena on tuottaa niitä tasaisin väliajoin lisää ajankohtaisiin ArcGIS Online -aiheisiin liittyen. Videot löytyvät YouTubesta hakusanalla Esri Finland. ■ Poimintoja syksyn 2013 kursseista Online ja pilvipalvelu ArcGIS Online ja Esri Maps for Microsoft Office Kurssi on tarkoitettu kaikille, jotka ovat kiinnostuneita tiedon hyödyntämisestä ja jakamisesta karttojen avulla. Uudistunut ArcGIS Online on joko itsenäinen palvelu tai täydentävä osa ArcGIS-järjestelmää. Esri Maps for Office on Esrin ja Microsoftin yhteistyössä kehittämä Office-tuotteiden karttalaajennus, joka mahdollistaa karttojen luomisen taulukkomuotoisesta datasta suoraan Excelissä sekä interaktiivisten karttojen upottamisen osaksi PowerPoint-esityksiä ja karttojen julkaisemisen ArcGIS Onlinessa. Vastaavasti ArcGIS Onlinen geospatiaalinen sisältö on otettavissa käyttöön Office-tuotteissa. Liikenneverkot Verkostoanalyysit – Network Analyst ja logistiikkatehokäyttöön Kurssi on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat selvittää tieverkkoaineiston avulla kohteiden välisiä etäisyyksiä, kohteiden saavutettavuutta ajan tai matkan suhteen, tehdä yhden tai useamman ajoneuvon ajojärjestelysuunnittelua tai analysoida esimerkiksi myymäläverkoston kattavuutta. Kurssi esittelee verkostoanalyysien koko kirjon käsitellen niistä saatavia hyötyjä monipuolisesti. Imagery ja LAS Laserkeilausaineiston hyödyt tehokäyttöön Kurssi on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat hyödyntää laserkeilausaineistoa tarkkojen korkeusmallien tekemiseen ja analysoida sitä. Kurssin aikana opetellaan muun muassa käsittelemään laserkeilausaineistoa, hyödyntämään LAStyökaluja, tuottamaan Lidar-pohjainen korkeusmalli, jakamaan laserkeilausaineistoja ja suorittamaan laserkeilausaineistolle tehtäviä toimenpiteitä ja analyyseja. Rasterianalyysit Rasterianalyysit - johdanto Spatial Analystin käyttöön UUSI KURSSI! Kurssi on yhden päivän tehokas katsaus Spatial Analyst -laajennusosan toiminnallisuuteen sekä rasteriaineistojen hallintaan. Kurssi sopii kaikille, jotka haluavat oppia käsittelemään rastereita. Voit olla uusi Spatial Analyst -laajennusosan käyttäjä tai käyttänyt laajennusta jo vuosia, mutta haluat oppia hyödyntämään rastereiden analyysimahdollisuuksia monipuolisemmin. Spatial Analyst -laajennusosassa on yli 200 työkalua ja funktiota. Kurssin keskeinen sisältö on oppia periaatteet työkalujen käyttöön. Kurssilla esitellään kaikki työkaluryhmät ja työnkulun logiikka; esimerkiksi miten korkeuspisteaineistosta luodaan korkeuspinta, josta lasketaan hydrologiatyökaluilla valuma-alueet ja jokiverkosto, tai miten sijoituspaikka-analyysi rakentuu lähtötietojen prosessoinnista aina painotettuun päällekkäisyysanalyysiin asti. Kaikki rasterianalyysit pohjautuvat rasterialgebraan, jonka periaatteiden ymmärtäminen on luonnollisesti osa kurssin sisältöä. Kurssilla käsitellään myös ympäristöasetusten vaikutusta rasterien prosessointiin. Demografisen paikka- tiedon jalostaminen Tilastoruuduista tehokkuutta päätöksentekoon Kurssi on tarkoitettu henkilöille, jotka pyrkivät löytämään mahdollisimman hyvän sijainnin palvelulle suhteessa kysyntään. Ruututietokannasta voidaan luoda erityyppisiä kysyntää kuvaavia alueellisia tietoaineistoja, joihin oma liiketoiminta on mahdollista yhdistää sijainnin kautta. Kurssin aikana opitaan hyödyllisiä taitoja paikkatietoaineiston valmistelusta analysointia varten sekä monipuolisia paikkatietoanalyysimenetelmiä ja niiden hyödyntämismahdollisuuksia. Opittuja taitoja on mahdollista hyödyntää jatkossa myös muilla vastaavilla aineistoilla. 34 Tapahtumia 1/2013 Paikkatietoaineiston Editointi ja paikkatietokannan rakentaminen muokkaaminen ja hallintaKurssi on tarkoitettu kaikille paikkatietoaineistojen käyt- täjille, ylläpitäjille ja tuottajille. Kurssin ensimmäisenä päivänä editoidaan eli luodaan ja muokataan paikkatietoaineistoa monipuolisesti hyödyntäen Desktop 10.1 -ohjelman uusimpia toimintoja. Toisena päivänä suunnitellaan ja rakennetaan paikkatietokanta ja harjoitellaan aineiston ominaisuustietojen laadun varmistusta. Kolmas päivä perehdyttää edistyneisiin tekniikoihin, joiden avulla voidaan varmistaa myös geometrinen laatu ja luoda erilaisia esittämistekniikoita. Palvelin-GIS ArcGIS for Server: Sharing GIS Content on the Web Tämä ArcGIS for Server- introkurssi on suunnattu paikkatietoanalyytikoille, asiantuntijoille ja muille kokeneille ArcGISkäyttäjille, jotka haluavat jakaa paikkatietoa web-kartoissa ja karttasovelluksissa. Kurssi soveltuu myös sovelluskehittäjille, jotka haluavat sisällyttää paikkatietopalveluita ja web-karttoja osaksi räätälöityjä sovelluksia. Kurssilla opitaan jakamaan paikkatietoa siten, että se on tehokkaasti kollegoiden, päätöksentekijöiden ja muun kuin GIS-yleisön käytettävissä. Opit jakamaan ammattimaisia karttojasi aineistoa ja työnkulkuja luomalla ja julkaisemalla suorituskykyisiä paikkatietopalveluita, joita voidaan edelleen hyödyntää työasemilla, internetselaimilla ja mobiililaitteissa. Maksuttomia seminaareja! CodeCampit jatkuvat kesäkuussa 2013 Viime joulukuussa järjestetty ensimmäinen CodeCampseminaari ”Getting started with mobile and web GIS application development” keräsi parikymmentä osallistujaa ja varsin hyvää palautetta. Kehittäjille suunnatut CodeCampiltaseminaarit jatkuvat kesällä ja syksyn 2013 aikana teemalla ArcGIS Online ja sen tuomat mahdollisuudet sovelluskehityksen näkökulmasta. ArcGIS Online CodeCamp -seminaarisarjassa pyritään antamaan kehittäjille kattava kuva siitä, mikä ArcGIS Online on ja miten sen tarjoamia palveluita voidaan hyödyntää erilaisissa käyttötarpeissa. Käsiteltäviä asioita ovat muun muassa paikkatietoinfrastruktuurin luominen suoraan pilveen, erilaisten reititys- ja osoitepaikannuspalveluiden käyttäminen, sijaintitiedon visualisointi, ArcGIS Onlinen tarjoamien valmiiden kartta-aineistojen hyödyntäminen sekä ArcGIS Onlinen sisällön jakaminen sovelluksiin. CodeCamp-seminaareja pyritään järjestämään vähintään kolme, ja ne pyritään rakentamaan omiksi kokonaisuuksikseen, jotta osallistujat voivat valita heitä kiinnostavat aiheet tai halutessaan osallistua kaikkiin. Tapahtumat ovat osallistujille maksuttomia ja ne pidetään joko suomeksi tai englanniksi. Aikataulut ja täsmälliset aiheet ilmoitetaan myöhemmin, joten nyt on hyvä aika ottaa myös kantaa tapahtumien sisältöön. Sisältöehdotuksia voi lähettää osoitteeseen [email protected]. Samasta osoitteesta saa myös lisätietoa tapahtumista. Tarkemmat kurssikuvaukset: esri.fi/koulutus/ kurssikuvaukset/ Kurssikalenteri: esri.fi/koulutus/kurssikalenteri/ Mikäli kurssikalenterista ei löydy organisaatiosi tarpeisiin sopivaa kurssia tai ajankohtaa, ota yhteyttä: [email protected] Tulevia tapahtumia Esri Education GIS Conference 2013 6.–9.7.2013 San Diego, Kalifornia Lisätietoja: esri.com/educ Esri International User Conference 2013 8.–12.7.2013 San Diego, Kalifornia Lisätietoja: esri.com/uc Geodesign Summit Europe 19.–20.9.2013 Herwijnen, Hollanti Lisätietoja: geodesignsummit. com/europe/ Esri Europe, Middle East and Africa (EMEA) User Conference 2013 23.–25.10.2013 München, Saksa Lisätietoja: esri.com/emeauc Paikkatietomarkkinat 2013 5.–6.11.2013 Helsingin Messukeskus, Kongressisiipi Lisätietoja: maanmittauslaitos.fi Suomen Esri-käyttäjäpäivät 2014 22.– 23.1.2014 Royal at Crowne Plaza Helsinki Lisätietoja: esri.fi Seuraa päivittyviä tapahtumatietoja osoitteessa: esri.fi ■ 35 Integraatioon tarvitaan kaksi. GIS BI Affecto ja Karttakeskus tarjoavat ainutlaatuista osaamista, jossa integroituvat Location Analytics ja Business Intelligence. Kun haluat että sijaintitiedolla johtaminen sujuu integroidusti, ota yhteyttä Karttakeskuksen analytiikkatiimiin: [email protected] www.karttakeskus.fi
