Junat kartalla lähes reaaliajassa - Esri

Transcription

Junat kartalla lähes reaaliajassa - Esri
2/2011
Asiakaslehti
Junat kartalla
lähes reaaliajassa 6
Julkisdatan hinta
hankkeiden jarruna
26
Ajankohtaista asiaa
Sovelluskohteita
Tuotetietoa
Käyttäjävinkkejä
ArcGIS 10.1 vahvemmin
online-järjestelmä
14
SYKE rakentaa
metatietoportaalia
9
Uutisia
Tapahtumia ja koulutusta
Ilmaiset karttasovellukset
Ei ohjelmistoasennuksia, ei laitehankintoja,
ei maksuja. Paikkatieto on nyt helpompaa
kuin koskaan!
Tee ja julkaise omia karttoja ilmaiseksi!
Pystyt luomaan helposti ja ilmaiseksi paljon
erilaisia karttoja. Esimerkiksi reittikarttoja ja
sijaintikarttoja.
Sinun ei tarvitse olla paikkatietoalan
ammattilainen luodaksesi näyttävän kartan.
Käytössäsi on paljon taustakarttoja sekä
muiden käyttäjien luomia karttoja. Lisäksi
julkisten toimijoiden avaamat aineistot ovat
käytettävissäsi.
Voit myös muokata kartan graafista ilmettä,
lisätä valokuvia ja paljon muuta.
Käy tutustumassa: www.arcgis.com
Pääkirjoitus
2/2011
”Julkisdatan vapauttaminen luo pohjaa kasvulle,
uusille liikeideoille ja työpaikkojen luomiselle.”
Jukka Rouhe
Toimitusjohtaja
Esri Finland
Marraskuun alussa järjestetyillä Paikkatietomarkkinoilla kuultiin paikkatietoalaa ilahduttava uutinen. Maanmittauslaitos ilmoitti ehdottaneensa
maa- ja metsätalousministeriölle asetuksen muutosta, jolla laitoksen koko
maastotietoaineisto, digitaaliset ilmakuvat ja laserkeilausaineistot vapautettaisiin ensi keväänä. Laitos ei enää perisi aineistoista käyttöoikeusmaksua,
ja aineistot voitaisiin luovuttaakin ilmaiseksi, jos luovutuskustannukset ovat
vähäiset.
Aineistojen vapauttaminen vastaa niin Esri Finlandin kuin koko paikkatietoalankin toiveita ja toteuttaa samalla valtioneuvoston periaatepäätöstä
julkishallinnon tietoaineistojen avaamisesta laajaan käyttöön pääsääntöisesti
maksutta. Nyt sopiikin toivoa, että Maanmittauslaitos onnistuu merkittävänä
datanhaltijana murtamaan jäätä ja näyttämään tietä myös muille julkisorganisaatioille, joiden aineistot ovat maksullisia.
Julkisdatan vapauttaminen luo pohjaa liiketoiminnan kasvulle, uusille
liikeideoille ja työpaikkojen luomiselle, mikä on parasta torjuntalääkettä
Eurooppaa ja koko maailmaa uhkaavalle taantumalle.
Tätä näkemystä vahvisti Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuspäällikön Heli Kosken Paikkatietomarkkinoilla kertomat tulokset laajaan kansainväliseen yritysaineistoon perustuvasta tutkimuksesta. Niiden mukaan maissa,
joissa paikkatieto on ollut tarjolla maksutta tai korkeintaan rajakustannushintaan, yritykset ovat kasvaneet keskimäärin 14-15 prosenttia enemmän
kuin maissa, joissa tieto on hinnoiteltu kustannusperusteisesti. Halvemmasta
datasta ovat tutkimuksen mukaan hyötyneet erityisesti pk-yritykset.
Kokemus monissa maissa myös osoittaa, että datan vapauttamisen
tuomasta kasvusta ja työpaikoista saatava verokertymä korvaa jopa seitsemänkertaisesti menetyksen datan myyntituloissa. Sen vuoksi valtion tulisi
meilläkin korvata budjettirahoituksella myyntitulojen menetykset datansa
vapauttaville virastoille.
Kun dataa alkaa olla saatavilla, pitäisi olla myös edulliset välineet sen hyödyntämiseen. Esrin ArcGIS Online -palvelussa kuka tahansa voi luoda, tallentaa, editoida, julkaista ja jakaa paikkatietoa ilmaisilla taustakartoilla ja työkaluilla. Ne ovat niin helppokäyttöisiä, että olen itsekin tehnyt niillä esimerkiksi
maastopyöräilyyn liittyviä reittikarttoja ja jopa kuntakohtaisen analyysin
eduskuntavaalien tuloksista, varttitunnissa. Ilmaisen datan ja ArcGIS Online
-palvelujen avulla uusia paikkatiedon hyödyntämiseen perustuvia liikeideoita
voivat helposti toteuttaa pienimmätkin startup-yritykset. ■
3
2/2011
Kuva: Helsingin kaupunginsuunnitteluvirasto, Simo Karisalo
Julkaisija
Esri Finland Oy
Esri Finland Oy:n asiakaslehti
ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.
Osoitelähde: Esri Finland Oy:n
asiakas- ja markkinointirekisteri.
Osoitteenmuutokset,
tilaukset ja peruutukset: [email protected]
Päätoimittaja: Katri Raevuori
Tuotanto: Press Features Oy
([email protected]), Salaperä Oy
([email protected])
Kannen kuva: Matti Matikaisen
Paino: Forssa Print 2011
Painos: 6500 kpl
441 612
Painotuote
PEFC/02-31-162
Yhteystiedot
Esri Finland Oy
Sinikalliontie 3 B
02630 Espoo
Puh. 0207 435 435
Fax 0207 435 430
Sähköposti: [email protected]
Internet: esri.fi
Myynti: Puh. 0207 435 435
[email protected]
Käyttäjätuki: Puh. 0207 435 445
[email protected]
Helsinkiä tiivistetään
Helsingin kaupunkirakennetta pyritään
tiivistämään, ja hyvänä apuna toimivat
ArcGISillä tehtävät saavutettavuus- ja
vaikutusanalyysit.
esri.fi
Uudistettu ArcGIS 10 on enemmän kuin paikkatietojärjestelmä. Se tarjoaa niin Desktop- ja Server-käyttäjille kuin web-selaimen tai mobiililaitteiden avulla työskenteleville entistä tehokkaampia tapoja hyödyntää
paikkatietoa eri käyttökohteissa. Lue lisää internet-sivuiltamme osoitteesta esri.fi/tuotteet/arcgis10/.
ArcGIS 10 -ohjelmistot ovat jakelussa, toimitus tapahtuu internetin
välityksellä. Internet-sivuiltamme löydät asennus- ja rekisteröintiohjeet
osoitteesta esri.fi/kayttajatuki/asennus/.
Esri Finland asiakaslehti
selailtavissa myös internetissä
Voit lukea Esri Finland asiakaslehden myös internetissä helppokäyttöisenä selailuversiona. Lehti löytyy suoraan esri.fi-etusivulta.
4
18
Sisältö
2/2011
12
Ulataksialueen
ruudutus ArcGISillä
Kahviin laatua
paikkatiedolla
10
24
VATT löysi
paikkatiedon
Tässä numerossa:
VR:n palvelu näyttää junien kulun kartalla 6
Esri tarjoaa mullistavan työkalun 3D-suunnitteluun 20
SYKEltä nettiin metatietoportaali 9
Esri-käyttäjäpäivät 2012
22
VATT yhdistää paikkatietoa ja ekonometrisiä mallej 10
Ruanda nousi laatukahvin tuottajaksi paikkatiedon avulla 24
Lahden Seudun Ulataksissa ruutujako syntyy omin voimin 12
Laajakaistahankkeeseen ei saatu kattavia paikkatietoja 26
ArcGIS 10.1:ssä paljon uutta 14
Tips&Tricks 28
Paikkatietoresurssit kaikkien ulottuville 16
Kaupunki tiiviimmäksi 18
Uutisia 31
Tapahtumia ja koulutusta 35
5
2/2011
Lähes reaaliaikaisen tiedon
tarjoaminen junien kulusta ja
sijainnista on Kari Lehtipuun
mukaan yksi tapa, jolla VR
parantaa asiakaskokemusta.
VR:n palvelu näyttää
junien kulun kartalla
VR on avannut verkkosivuillaan uuden Junat kartalla -palvelun, jonka
avulla asiakkaat voivat seurata matkustajaliikenteen junien kulkua lähes
reaaliaikaisesti. Ennen vuodenvaihdetta VR pyrkii julkistamaan palvelusta
myös mobiilisovelluksen eri käyttöjärjestelmäalustoille.
6
2/2011
VR haluaa matkustajaliikenteen markkinointijohtaja Kari Lehtipuun mukaan
palvella asiakkaitaan sekä ennen matkaa, matkan aikana että matkan jälkeen.
Yhden keinon siihen tarjoavat yhtiön
monipuoliset verkkopalvelut, joiden joukkoon Junat kartalla -palvelukin kuuluu.
”Teemme kovasti töitä nimenomaan
asiakaskokemuksen parantamiseksi, ja
asiakaskokemushan koostuu monista
asioista, ei pelkästään junassa matkustamisesta”, Lehtipuu sanoo.
Asiakaskokemukseen kuuluu matkan
suunnittelu, tiedon etsiminen ennen
matkaa, saapuminen asemalle ja asioiminen siellä, itse junamatka, saapuminen
määränpääasemalle, jossain tilanteessa
kenties palautteen antaminen VR:lle ja
mahdollisesti seuraavan matkan suunnittelu.
Yksi tapa palvella asiakkaita koko
matkaketjun varrella on tarjota entistä
tarkempaa tietoa junien kulusta, niiden
kunkin hetkisestä sijainnista ja aikataulussa pysymisestä. Tähän tarkoitukseen VR
on Lehtipuun mukaan kehittänyt Junat
kartalla -palvelun, jonka beta-version se
julkaisi verkossa asiakkaiden käyttöön jo
kesäkuussa.
Reaaliaikaisuutta
GPS-paikannuksella
Palvelun käyttäjät voivat nähdä karttapohjalla tarkan tiedon siitä, missä tietty
liikenteessä oleva matkustajajuna kullakin
hetkellä kulkee ja kuinka tarkalleen se on
aikataulussa.
Tieto junien kulloisestakin sijainnista
on verkkopalvelussa lähes reaaliaikaista,
koska se perustuu junien GPS-paikannukseen. Pienen viiveen reaaliaikaisuuteen voi
aiheuttaa muun muassa se, että GPS-tieto
välitetään junista palvelun taustajärjestelmään mobiiliverkon kautta, ja verkon
nopeus vaihtelee eri puolilla maata.
Yksittäisen junan kulkutiedot voi tarkistaa palvelussa usealla eri tavalla: kaukoliikenteessä junan numeron ja lähiliikenteessä linjatunnuksen perusteella, junan lähtö- ja pääteaseman avulla tai klikkaamalla
kartalla näkyvää kyseisen junan symbolia.
Kunkin hetkistä liikennetilannetta ja
yksittäisten junien kulun ajanmukaisuutta voi tarkastella myös asemakohtaisesti.
Palvelun taustakarttaa voi vierittää,
lähentää ja loitontaa näytöllä olevien painikkeiden ja hiiren avulla. Kartan voi myös
Kartalla oleva
symboli näyttää,
missä kiinnostuksen kohteena
oleva juna parhaillaan kulkee.
Symbolia klikkaamalla avautuu
ikkuna, jossa kerrotaan junan tarkat
kulkutiedot lähes
reaaliajassa.
laajentaa koko näytölle, ja yhden painikkeen takaa löytyy VR:n ajankohtaisia liikennetiedotuksia.
Kaikki toiminnot on suunniteltu niin
helppokäyttöisiksi, että kuka tahansa nettikäyttäjä osaa niitä käyttää.
Mobiilisovelluksesta
paljon käytettävämpi
Julkaisemalla palvelun beta-version verkkosivuillaan asiakkaiden käyttöön ja kommentoitavaksi VR on Lehtipuun mukaan
halunnut kerätä palautetta ja kehitysideoita lopullista tuotantoversiota varten.
”Palautteen perusvire on ollut reilusti
positiivinen. Toki olemme alkuvaiheessa
saaneet palautetta myös pikkuvirheistä ja
bugeista, jotka on pitänyt korjata, mutta
sehän kuuluu beta-versiovaiheeseen.”
Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun
VR on kerännyt asiakaspalautetta uudesta
verkkopalvelusta julkaisemalla sen betaversion yleiseen käyttöön. Crowd sourcing eli joukkoistaminen on Lehtipuun
mukaan nykyaikaa.
Marraskuun alussa jo 1 307 käyttäjää
oli painanut Junat kartalla -palvelussa
olevaa Facebookin Tykkää-nappia, vaikka
kyseessä on vasta beta-versio, jota VR ei
ole vielä erityisesti edes markkinoinut.
Valmis tuotantoversio selainsovelluksesta saadaan Lehtipuun mukaan julkaistua vielä kuluvan vuoden aikana. Ennen
vuodenvaihdetta VR pyrkii julkaisemaan
karttapalvelusta myös mobiilisovelluksen useille eri käyttöjärjestelmäalustoille.
Mobiilisovelluksen kehittämisessä on niin
ikään hyödynnetty beta-versiosta saatua
asiakaspalautetta.
”Uskomme, että mobiilisovellus on
varsinaisesti se iso juttu. Se on käytettävyydeltään paljon parempi ja antaa enemmän mahdollisuuksia, koska asiakkaat
voivat käyttää sitä esimerkiksi matkalla
töihin tai kotiin eikä vain paikan päällä
kotona tai työpaikalla.”
Mobiilisovelluksen toiminnot ovat periaatteessa samanlaiset kuin selainversion, mutta käyttöliittymä on suunniteltu
nimenomaan mobiilipäätelaitteita ja niiden pienempiä näyttöjä silmällä pitäen.
Tiukalla aikataululla
Junat kartalla -palvelun selain- ja mobiilisovellukset on rakennettu Esrin ArcGISohjelmistoilla, ja molempien projektitoimituksista on vastannut Esri Finland.
”Haimme koko konsernille tuotepohjaista teknistä alustaratkaisua, jolla voimme
toteuttaa ratkaisut useampaan ekosysteemiin. Esrin tekninen ratkaisu ja projektitoimitus tuntuivat sopivan tähän, ja tulosta
Junat kartalla -palvelun
mobiilisovellusta asiakkaat
voivat käyttää missä tahansa,
vaikkapa asemalaiturilla, kun
verkkosovellusta käytetään
lähinnä kotikoneella tai
työpaikalla.
7
2/2011
Käyttövarma
järjestelmä
Junat kartalla -verkkopalvelun käyttöliittymä on tehty ArcGIS API for
Flex -ohjelmointirajapinnalla, koska sillä tehdyt sovellukset toimivat
samalla tavalla kaikissa selaimissa ja
Flexin vaatima Flash plug-in on käytännössä lähes kaikkien selainkäyttäjien koneella.
"Flash on hyvä ratkaisu myös siksi,
että suuri osa sovelluksen toiminnallisuudesta tapahtuu käyttäjän koneen
ulkopuolella. Se keventää sovellusta
käyttäjän päässä, vaikka se tekee
näyttäviä asioita", Esrin projektipäällikkö Jussi Lehtonen kertoo.
Verkkosovelluksen taustakartalla
näkyvät raiteet ja asemat ominaisuustietoineen tuotetaan ArcGIS
Serverissä. ArcGIS Serverissä myös
yhdistetään päivittyvä junien sijaintitieto aikataulutietoihin ja tehdään
niistä kevyitä GeoRSS-syötteitä, joista verkkosovellus muodostaa junien
kulkutiedot.
VR:n palvelussa käytetään ensimmäistä kertaa Suomessa Esrin
Tracking Serveriä, jolla pystytään
kokoamaan, hallinnoimaan ja jakelemaan tietoa suuresta määrästä
liikkuvia kohteita. Tracking Server
tuottaa GPS-järjestelmästä saatavasta tiedosta ArcGIS Serverille junien
sijaintitietoa.
Esri-ympäristön pohjalla on vielä
tietokantapalvelin, jossa muun muassa liitetään junien aikataulutiedot
paikannustietoon.
Tuotantojärjestelmä koostuu kahdesta ArcGIS Serveristä ja Tracking
Serveristä, jotta teho riittää olipa junia
liikkeellä kuinka paljon tahansa. Käyttövarmuuden vuoksi järjestelmä on
lisäksi kahdennettu. Varajärjestelmä
peilaa koko ajan tuotantojärjestelmän
tietoja ja astuu palvelukseen heti, jos
tuotantojärjestelmä vikaantuu. ■
8
voi itse kukin nyt arvioida”, tietohallintojohtaja Jukka-Pekka Suonikko toteaa.
Junat kartalla -palvelun mobiilisovellus
on hänen mukaansa VR:n ensimmäinen
uuden sukupolven mobiilipalvelu. Uutta
on sekin, että palautetta ja jatkokehitysideoita on ensimäistä kertaa kerätty myös
sosiaalisen median kautta.
Verkko- ja mobiilipalvelujen toteutusprojektit ovat Lehtipuun mukaan sujuneet
mainiosti, vaikka aikataulu on ollut varsin
tiukka.
”Tällaisessa projektissa on tärkeää, että
yhteispeli asiakkaan ja projektitoimittajan
välillä sujuu kitkatta ja kommunikointi
toimii. Esri Finland on myös hyödyntänyt
hyvin Esrin kansainvälisen organisaation
osaamista”, hän toteaa.
GPS-paikannukselle
muutakin käyttöä
Soile Laaksonen/VR Group
VR:n ratkaisussa
junien sijaintitietoa
GPS-tiedosta tuottaa
Esrin Tracking Server,
jota käytetään nyt
ensimmäistä kertaa
Suomessa.
Myös VR:n operatiivisessa toiminnassa on
Henri Pekosen mukaan
paljon käyttöä lähes
reaaliaikaiselle tiedolla
junien kulusta.
VR:llä on ollut tähänkin asti verkossa taulukkomuotoinen palvelu, josta asiakkaat
ovat voineet tarkistaa, mihin aikaan tietty juna on lähtenyt tietyltä asemalta tai
saapunut tietylle asemalle. Lisäksi junien
kulusta on saanut tietoa Liikenneviraston
vastuulla olevista laiturinäytöistä sekä asemien monitorinäytöiltä ja seinätauluilta.
Kaikkiin näihin asiakaspalveluihin tiedot
tulevat Liikenneviraston liikenteenohjausjärjestelmistä, jotka seuraavat automaattisesti junien kulkua rataverkolla. Seuranta
perustuu rataverkolla oleviin akselinlaskentalaitteisiin ja raidevirtapiireihin, jotka
lähettävät eteenpäin tiedon siitä, mihin
aikaan juna on kulkenut niiden yli.
Seurantalaitteita on tiheimmin suurten
kaupunkien lähellä, mutta sitä harvem-
massa, mitä etäämpänä isoista asutuskeskuksista rata kulkee. Samaan tahtiin
vähenee myös junien kulkua koskevan
tiedon tarkkuus.
VR:n oma GPS-paikannukseen perustuva seurantajärjestelmä sen sijaan tuottaa
lähes reaaliaikaista tietoa junien kulusta
myös niiltä rataosuuksilta, missä ei ole
kenties useiden kymmenien kilometrien
matkalla Liikenneviraston seurantalaitteita. Siksi Junat kartalla -palvelun tiedot
saattavat jonkin verran poiketa Liikenneviraston palveluissa olevista tiedoista, jotka
eivät ole reaaliaikaisia.
Puolisen vuotta sitten käyttöönotettua
junien GPS-paikannusta VR hyödyntää
Junat kartalla -palvelun ohella myös operatiivisessa toiminnassaan.
”Tietoa käytetään meillä hyvin paljon
nykyään, koska se päivittyy meidän järjestelmiimme puolen minuutin välein. Jos
esimerkiksi juna vikaantuu ja pysähtyy
johonkin, näemme erittäin tarkasti, missä
se on”, kuljetuspäällikkö Henri Pekonen
VR:n operaatiokeskuksesta kertoo.
VR ja Liikennevirasto ovat Lehtipuun
mukaan käyneet keskusteluja GPS-paikkatiedon luovuttamisesta Liikennevirastolle matkustajainformaation
kehittämiseksi ja
junien liikenteenohjauksen tueksi.
Junat kartalla
-palvelu löytyy
osoitteesta www.
vr.fi/fi/index/aikaLisätietoja:
taulut/liikennetiJalmari Talola
lanne/junatkarAccount Manager
talla.html. ■
Esri Finland
2/2011
SYKEltä nettiin
metatietoportaali
Suomen ympäristökeskus (SYKE) rakentaa
Esri Geoportal Serverin avulla verkkopalvelua, jonka kautta SYKEn paikkatietoaineistojen metatiedot ovat helposti käyttäjien saatavilla.
Metatietoja on tähän asti ylläpidetty
SYKEssä htm-sivuilla, mutta tietojen jakelua haluttiin suunnittelija Kaisu Harjun
mukaan uudistaa monestakin syystä.
"Koska iso osa aineistoistamme on
vapaasti kaikkien käytettävissä, on tärkeää, että myös metatiedot ovat helposti
saatavilla. Ajattelimme, että web-pohjainen palvelu, jossa metatietoja voi etsiä
hakusanoilla, helpottaisi tietojen löytämistä. Uudistustyöhön ryhtymistä on vauhdittanut myös INSPIRE-direktiivin vaatimukset metatietojen osalta", hän kertoo.
Teknologia on vanhan ratkaisun syntyajoista kehittynyt niin, että rajapintojen
avulla SYKEn metatietoportaalin kautta voidaan jatkossa lukea myös muiden
aineistontuottajien metatietovarastoissa
olevia tietoja.
SYKE käyttää esimerkiksi Maanmittauslaitoksen aineistoja, joiden metatiedot se
on aiemmin itse kirjoittanut omille htmsivuilleen.
"Nyt pyrimme pääsemään siitä työstä
eroon, koska tiedot voidaan lukea oman
metatietoportaalimme kautta suoraan
Maanmittauslaitoksen metatietovarastosta", kehitysinsinööri Yki Laine toteaa.
Hakuominaisuudet
entistä parempia
Alkuvuodesta 2012 tuotantokäyttöön
saatava metatietoportaali rakennetaan
SYKEssä Geoportal Serverillä, joka on
Esrin ilmainen avoimen lähdekoodin tuote. Se on sellaisenaan valmis käyttöönotettavaksi, mutta SYKEssä sitä on räätälöity, jotta portaalista saadaan ulkonäöltään
oman organisaation näköinen.
"Jos olisimme lähteneet tekemään portaalia alusta asti itse ilman valmistuotetta,
aikaa olisi mennyt paljon enemmän kuin
tähän nyt on mennyt", Laine sanoo.
Esimerkiksi portaalin värimaailma ja
muut visuaaliset elementit on hänen
mukaansa helppo muuttaa organisaation
näköiseksi.
Metatietojen tarvitsijoille portaali tarjoaa
muun muassa entistä paremmat hakuominaisuudet. Metatietoja voi hakea esimerkiksi Esrin ArcGIS.com-yhteisöpalvelusta
saadun taustakartan avulla sijainnin perusteella. Kartalta voi vaikkapa rajata tietyn
alueen ja hakea aineistoja, jotka koskevat
kokonaan alueen sisällä olevia asioita.
Hakuja voi tehdä myös avainsanoilla tai
aiheluokan mukaan. Esille saa vaikkapa
kaikki Liikenne-aiheluokkaan kuuluvien
aineistojen metatiedot.
Geoportal Server käyttää Laineen
mukaan XML-tiedostoja ja pystyy muun-
Kaisu Harjun ja Yki Laineen mukaan maailmalla menossa on suoranainen metatietobuumi, sillä monissa organisaatioissa ollaan laittamassa aineistojen metatietoja kuntoon ja
saataville verkkopalvelun kautta.
SYKEn metatietoportaali on saatu oman
organisaation näköiseksi räätälöimällä Esri
Geoportal Serveriä, joka valmistuotteena on
sellaisenaankin täysin käyttövalmis.
tamaan hankalasti luettavat XML-tiedostot luettavampaan muotoon. Metatiedot
luodaan SYKEn yhdessä Geologian tutkimuskeskuksen kanssa kehittämällä editorilla. Se toimii Esrin valmiiden editorien
rinnalla ArcCatalogissa.
Editorilla kirjoitetut metatiedot tallentuvat Esrin oman metatietoprofiilin
mukaiseen XML-muotoon. INSPIREn
vaatimista aineistoista metatiedot muunnetaan INSPIRE-määritelmien mukaisiksi
XML-tiedostoiksi ja ladataan kansalliseen
metatietoportaaliin.
Omaan portaaliinsa SYKE aikoo laittaa
alkuperäiset editorilla tuotetut metatiedot. Ne ovat Harjun mukaan hieman
laajempia kuin INSPIRE-aineistojen metatiedot.
Metatietoa muustakin
kuin paikkatiedosta
Metatietoportaaliin aiotaan Harjun
mukaan jatkossa tehdä kuvauksia myös
sellaisista paikkatietoaineistoista, joista metatietoja ei ole tähän asti SYKEssä
kovin systemaattisesti tuotettu. Sellaisia
aineistoja syntyy esimerkiksi erilaisissa
projekteissa.
"Keskustelua on käyty myös siitä, että
portaalissa voitaisiin kuvata muitakin kuin
paikkatietoaineistoja. Esimerkiksi tutkijoille voidaan antaa mahdollisuus kuvata omia tutkimusaineistojaan, vaikka ne
eivät olisikaan paikkatietoa."
Geoportal Server sisältää metatietoeditorin, jossa on erilaisia metatietoprofiileja
eri tarkoituksiin. Siihen pystyy myös tekemään omia profiileja, jos mikään valmis
profiili ei vastaa tarpeita. ■
9
Paikkatieto on Antti Moision (vas.) ja Oskari
Harjusen mukaan hyvä apuväline myös
taloustutkimuslaitokselle, ja paikkatietoa
voidaan yhdistää taloustutkimuksessa
käytettäviin ekonometrisiin malleihin.
2/2011
VATT yhdistää paikkatietoa
ja ekonometrisiä malleja
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on ottanut tuntumaa
paikkatiedon ja ekonometristen mallien yhdistämiseen. Jatkossa
paikkatietoa on tarkoitus hyödyntää monenlaisissa tutkimuksissa.
Virikkeen paikkatiedon käyttämiseen
VATT sai Julkisten palvelujen vaikuttavuus
-yksikön tutkimusjohtajan Antti Moision
mukaan pari vuotta sitten London School of
Economicsista, jossa Esrin ArcGIS- ohjelmistoja käytetään intensiivisesti tutkimustyössä.
”He kävivät meillä pitämässä muutaman päivän kurssin siitä, miten he ovat
paikkatietoa käyttäneet. Näimme, että
sitä voitaisiin käyttää monenlaisissa
tutkimuksissa, myös sellaisissa, joissa
etäisyydet tai palvelupiirit eivät ole pää-
10
osassa, vaan ovat osa kokonaisuutta.”
Ajatus paikkatiedon hyödyntämisestä ei
ole Moision mukaan sinänsä uusi. Taloustutkimuksen kannalta hän pitää kuitenkin
Suomessa avauksena sitä, että paikkatietoa yhdistetään nyt VATTin käyttämiin
ekonometrisiin malleihin.
”Tämä on ollut enemmänkin testailua tähän mennessä, mutta jatkossa
paikkatiedon käyttö tulee olemaan yhä
suurempi osa työtämme. Se merkitsee
myös isompia investointeja ohjelmis-
toon, aineistoihin ja ihmisiin.”
Kun uusia tutkimushankkeita mietitään, alkaa Moision mukaan olla jo osa
rutiinia, että katsotaan myös paikkatiedon mahdollista osuutta hankkeessa.
”Jos tutkimuskysymykseen liittyy jokin
maantieteellinen ominaisuus, siihen
päästään nyt kiinni paljon helpommin
ja todella tarkasti, jos aineistoja vaan on
käytettävissä. Ennen se jäi aika karkealle
kunta- tai postinumerotasolle”, tutkija
Oskari Harjunen puolestaan toteaa.
2/2011
Kuntien määrä voisi
pudota kolmannekseen
Ensimmäisiä kokeiluja ArcGISillä on
VATT:ssa tehty kuntarakenteen uudistamiseen liittyvässä tutkimuksessa. Lisäksi sitä
on jo käytetty myös asuntojen hintoja sekä
työmarkkinoita koskevissa tutkimuksissa.
Kuntarakennetutkimuksessa kokeiltiin
Max-P-algoritmia käyttäen, kuinka monta
ja minkälaisia kuntia Suomeen muodostuisi, jos kuntien asukasmäärä olisi vähintään 6 000, 10 000 tai 20 000.
Lisäkriteereinä kuntarakenteen optimoinnissa käytettiin yhdistyvien kuntien
keskustojen välisen etäisyyden minimointia sekä kuntien samankaltaista kunnallisveroastetta ja valtuustojen puoluejakaumaa, joilla pyrittiin kuntaliitosten maantieteelliseen yhtenäisyyteen.
Kun asukasmäärä oli vähintään
20 000, algoritmi muodosti 111 kuntaa,
kun ilman Ahvenanmaata kuntia oli viime
vuonna 326 kappaletta.
Kahden kunnan liitoksia syntyi vähintään 20 000 asukasmäärällä 29, kolmen
kunnan 22, neljän kunnan 16, viiden kunnan 10 sekä kuuden ja seitsemän kunnan
yhteensä 10 kappaletta. Kuntien väestön
mediaani lähes viisinkertaistui 27 776:een
ja keskiarvo kolminkertaistui 47 533:een.
Myös asukasta kohti laskettavat verotulot nousivat asukasmäärän kasvaessa, koska
pienen, usein köyhemmän kunnan ja isomman rikkaan kunnan liitos johtaa keskimääräisten verotulojen kasvuun. Tästä käytännössä seuraisi, että verotuloihin perustuvan
valtionosuuksien tasajärjestelmän merkitys
kuntien erojen tasaamisessa pienenisi.
Tutkimuksessaan Harjunen ja Tuukka
Saarimaa tosin toteavat, että ei ole täysin selvää, miksi keskimääräisten verotulojen kasvu olisi parempi kuin nykytilanne,
jossa valtionosuuksilla tasataan kuntien
välisiä eroja.
Käytetty algoritmi osoittautui Harjusen
mukaan käyttökelpoiseksi työkaluksi kuntaliitoksia suunniteltaessa. Siihen kuitenkin liittyy myös ongelmia muun muassa
siksi, että ei ole olemassa yleisesti hyväksyttyjä kriteereitä, jotka kuntaliitoksia
muodostettaessa olisi otettava huomioon.
Matka terveysasemalle
ei välttämättä pitene
Kuntarakennetutkimuksessa tarkasteltiin
myös, miten kuntaliitokset vaikuttaisivat
terveysasemien saavutettavuuteen. Esimerkkialueena käytettiin Keski-Suomen
maakuntaa, jossa oli viime vuonna 23
kuntaa. Vähintään 20 000 asukkaan väestö vähentäisi määrän kuuteen kuntaan.
Jos kaikki terveysasemat jatkaisivat
toimintaansa kuntaliitosten jälkeen,
vähintään 20 000 asukkaan kuntakoko
lyhentäisi noin 11 200 henkilön matkaaikaa terveyskeskukseen, koska he voisivat käydä aiemmin eri kunnan alueella,
vaikkakin heitä lähempänä, sijainneella
terveysasemalla.
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös tilannetta, jossa uuden rakenteen kaikista kuudesta kunnasta poistetaan yksi terveysasema. ArcGIS-ohjelmiston Location Allocation -työvälineen avulla lakkautettavat terveysasemat voitiin valita niin, että väestön
keskimääräinen etäisyys jäljelle jääneisiin
asemiin on mahdollisimman pieni.
Tulosten mukaan terveysasemien saavutettavuus heikkeni yllättävän vähän.
Alkuperäisellä kuntajaolla ja terveysasemien sijainnilla alle 10 minuutin
matka-ajan päässä terveysasemasta asui
Keski-Suomen väestöstä 55 prosenttia ja
uudessa kuntajaossa 52 prosenttia. Alle
20 minuutin päässä asui alun perin 88 ja
uudessa kuntajaossa 86 prosenttia. Alle
30 minuutin matka-ajalla vastaavat luvut
olivat 96 ja 95 prosenttia.
Eri vaihtoehtojen
vertaileminen toimii
Kuntarakennetutkimuksen tarkoituksena
ei ollut suinkaan tuottaa VATTin ehdotusta Suomen uudeksi kuntarakenteeksi,
vaan kokeilla paikkatietovälineiden soveltuvuutta kuntarakenteen suunnitteluun.
”Meidän tutkimuksessamme käytettyjen muuttujien lisäksi on paljon muitakin
asioita, jotka pitäisi ottaa huomioon tällaisessa optimoinnissa ja sisällyttää paikkatietoalgoritmiin”, Moisio sanoo.
Paikkatieto kuitenkin osoittautui hänen
mukaansa erittäin hyväksi apuvälineeksi
muun muassa kuntarakenteen uudistamisen kaltaiseen kysymykseen, mutta pelkästään sen avulla asioita ei voida ratkaista.
Ongelmana on myös se, että esimerkiksi
nykyistä suurempien kuntien mittakaavaeduista kunnallisten palveluiden tuotannossa ei ole riittävästi tutkittua tietoa, jota
rakenneuudistuksessa voitaisiin käyttää.
Esimerkiksi terveysasemien, koulujen, päiväkotien ja kirjastojen sijainnin
optimointia ja lakkautusten vaikutusten
arviointia voidaan kuitenkin aivan hyvin
tehdä olemassa olevien tietojen pohjalta.
”Kun vertaillaan erilaisia vaihtoehtoja,
paikkatieto-ohjelmistolla tehtävät tarkastelut toimivat erittäin hyvin”, Harjunen
toteaa. ■
Kun kuntarakennetta
uudistettiin vähintään
20 000 asukkaan kynnysarvolla
ottaen huomioon vain
kuntien keskustojen välisen
etäisyyden minimoiminen,
kuntien lukumääräksi saatiin
VATTin tutkimuksessa 107
(vasemmanpuoleinen kartta).
Kun huomioon otettiin lisäksi
kuntien samankaltaisuutta
kuvaavat muuttujat, kuntia
syntyi 111 (oikeanpuoleinen
kartta).
Alkuperäiset kuntarajat: Maanmittauslaitos
Alkuperäiset kuntarajat: Maanmittauslaitos
Terveysasemien saavutettavuus matkaajassa mitaten ei heikentyisi KeskiSuomessa juuri lainkaan, vaikka kuntien
määrä vähenisi vasemmanpuoleisen
kartan 23:sta oikeanpuoleisen kartan
kuuteen ja jokaisesta kuudesta kunnasta
lakkautettaisiin yksi terveysasema.
11
2/2011
ArcGIS on Harri Malkin mukaan
osoittautunut erittäin toimivaksi
ohjelmistoksi, joka tarjoaa kaikki
paikkatietotyökalut, joita Lahden
Seudun Ulataksissa voidaan
kuvitellakaan tarvittavan.
Lahden Seudun Ulataksissa
ruutujako syntyy omin voimin
Lahden Seudun Ulataksi tilasi alueensa ruudutusjaon aikaisemmin
ulkopuoliselta toimittajalta. Kun ruudutusta piti alkaa päivittää,
tilausvälitysyhtiö päättikin hankkia ArcGISin ja tehdä työn itse.
Ulataksien tilausvälitysyhtiöissä oma alue
on aina jaettu suureen määrään ruutuja,
joiden perusteella autoille välitetään tilaukset.
Autojen GPS-paikannin kertoo tilausjärjestelmälle, missä alueen autot ovat. Kun
välityskeskus syöttää järjestelmään tilauksen, se yhdistyy osoitteen perusteella
automaattisesti tiettyyn ruutuun. Järjestelmä alkaa tällöin etsiä lähintä vapaata
tai pian vapautuvaa taksia tietyn logiikan
mukaan laajentaen hakua tarvittaessa yhä
uusiin ruutuihin.
"Ruutujakoon vaikuttavat monet asiat,
kuten asukasmäärät, tiet ja niiden kul-
12
kusuunnat, liikenneolosuhteet, ajoajat
ja maastolliset esteet", kertoo Lahden
Seudun Ulataksi Oy:n järjestelmävastaava
Harri Malkki, itsekin taksiyrittäjä.
Tilausvälitysyhtiön osakkaana on noin
160 taksiautoilijaa Lahden, Hollolan ja
Nastolan alueelta. Heille yhtiö tarjoaa
kaikki keskeiset yrittäjien tarvitsemat palvelut, kuten sähköisen kyydinvälityksen,
laskutuksen ja korttimaksujen reaaliaikaisen maksunvälityksen autojen maksupäätteistä yhtiön järjestelmän kautta
luottokorttiyhtiöille ja pankeille.
Lisäksi tilausvälitysyhtiö tarjoaa kyydinvälityspalvelua ydinseudun ympäristökun-
tien autoilijoille, joille tilaukset välitetään
vielä toistaiseksi puhekanavalla. Monet
näistä autoilijoista hyödyntävät myös
yhtiön maksunvälityspalvelua samoin kuin
monet ympäristökuntien autoilijat, jotka
eivät käytä yhtiön kyydinvälityspalvelua.
Työ omiin käsiin
Lahden Seudun Ulataksin ruutujaon teki
aikoinaan yhtiön edelliseen tilausjärjestelmään henkilö, joka ei ole enää alalla. Jos
siihen olisi haluttu muutoksia, ne olisi jouduttu teettämään ulkopuolisella toimitta-
2/2011
jalla. Alan osaajia on kuitenkin Suomessa
todella vähän.
Yhtiön ruudutusta ei ollut Malkin
mukaan päivitetty hyvin pitkään aikaan,
joten siinä oli selkeitä korjaustarpeita.
Seudulle on esimerkiksi rakennettu
uusia asuinalueita ja teitä. Kun ruuturaja
menee jossakin hieman hassusta kohdasta, se vaikuttaa vääristävästi kyydinvälitykseen ja autojen paikannukseen.
"Kaiken lähtökohtana on tietenkin
asiakaspalvelu. Toiminnan täytyy olla
tehokasta, ja autot pitää saada mahdollisimman pian asiakkaan luo."
Kun päivittämisestä alettiin yhtiössä
keskustella, pidettiin ensin itsestään selvänä, että työ ostetaan palveluna. Ainoa
tunnettu alan osaaja työskentelee Helsingin Lähitaksissa, ja hänen tiedettiin olevan
erittäin kiireinen. Niinpä Lahdessa ryhdyttiin harkitsemaan työn tekemistä itse.
"Teimme vähän kustannuslaskentaa
ja päädyimme aika nopeasti siihen, että
ostamme itsellemme tarvittavat laitteet ja
ohjelmiston", Malkki kertoo.
tu toimivaksi, koska Helsingin Lähitaksin
ruutujentekijä käyttää samaa prosessia.
Emme suotta lähteneet hankkimaan
hankaluuksia siihen valitsemalla jonkun
toisen ohjelmiston ruudutuksen tekoon",
Malkki sanoo.
Kun asiaan perehdyttiin Lahdessa yhä
syvällisemmin, huomattiin myös, että
ArcGIS on erittäin laajalti käytetty ohjelmisto, jolle on hyvät tuki- ja koulutuspalvelut, keskustelupalstat ja kaikki tarvittava.
"Se näytti sillä tavalla toimivalta tuotteelta, että sen käyttäjäksi on helppo
hypätä mukaan."
Apua myös taksiasemien
sijainnin optimointiin
ArcGISiin helppo hypätä
Taksitilausten välitys perustuu ruutujakoon,
jonka muodostamiseen vaikuttavat muun
muassa asukasmäärät, tiet ja niiden kulkusuunnat, liikenneolosuhteet, ajoajat ja
maastolliset esteet.
Ohjelmistovalinnassa yhtiö päätyi Esrin
ArcGIS-työasemaohjelmistoon, jota myös
Helsingin Lähitaksin ruudutusosaaja käyttää. Hänen kanssaan käytiin keskusteluja
ja voidaan jatkossakin vaihtaa puolin ja
toisin ajatuksia.
Kun ruudutus on tehty, yhtiön tilausvälitysjärjestelmän toimittaja muuntaa sen
muotoon, jossa se on ladattavissa autojen
ajonvälitystietokoneisiin, ja hoitaa myös
varsinaisen latauksen.
"Tämä prosessi on entuudestaan hiot-
Yhtiön oman alueen ja ympäristökuntien ruutujaon päivitys on päässyt Malkin
mukaan Lahdessa jo hyvään vauhtiin.
"ArcGIS on ollut meidän käytössämme
erittäin toimiva ja monipuolinen ohjelmisto. Se tarjoaa kaikki työkalut, mitä voi
kuvitellakaan tarvittavan", hän toteaa.
Ruudutuksen ohella ohjelmistoa voidaan käyttää jatkossa vaikkapa alueen
taksiasemien sijainnin optimointiin.
Kun osaaminen karttuu ja kiireisimmät
omat työt saadaan tehtyä, Lahden Seudun Ulataksi voi Malkin mukaan tarjota
ruudutuspalveluja muillekin tilausvälitysyhtiöille ympäri maan. ■
Koko maa ruudutettava Kela-korvausten vuoksi
Oman seudun ruutujaon päivittämisen
lisäksi ruutujakoa joudutaan Lahden Seudun Ulataksissa myös laajentamaan koko
maahan, koska taksit ovat Suomessa siirtymässä Kelan suorakorvausjärjestelmän
piiriin. Laajennustarve koskee jokaisen
sairaanhoitopiirin alueella sitä tilausvälitysyhtiötä, jonka kanssa Kela on tehnyt
sopimuksen suorakorvausjärjestelmästä.
Kun asiakas jatkossa tarvitsee Kelan
kustantaman taksikyydin ja soittaa tilausvälityskeskukseen, tilauksenvälittäjä kartoittaa lähes 30 kysymystä sisältävän sähköisen lomakkeen avulla, onko asiakas
oikeutettu Kela-kyytiin.
Jos oikeus kyytiin on, kuljettaja vain
ajaa kyydin ja syöttää auton tietokoneeseen tilausjärjestelmästä saamansa laskutuskoodin. Tieto siirtyy sähköisesti välitys-
keskuksen järjestelmään ja sieltä suoraan
Kelan järjestelmään.
"Taksikuljettajan ei enää tarvitse täyttää asiakkaan kanssa mitään lomakkeita
eikä asiakkaalla tarvitse olla mukanaan
kyytiin oikeuttavaa lääkärintodistusta",
Harri Malkki toteaa.
Kela haluaa järjestelmäänsä tarkan tiedon taksikyydin alku- ja loppupisteestä.
Takseilla saatetaan kuljettaa esimerkiksi
erikoissairaanhoidon potilaita hyvinkin
kauas lähtöpisteestä, ja siksi tilausvälitysyhtiöt joutuvat ruuduttamaan koko
maan.
Yhtiön oman toiminta-alueen ulkopuolella riittää Malkin mukaan kuntarajojen
mukainen ruudutus, mutta oman alueen
sairaanhoitopiirin alueesta tarvitaan tarkempi ruutujako. ■
Kelan suorakorvausjärjestelmässä
taksikuskin ei tarvitse täyttää asiakkaan
kanssa lomakkeita, vaan laskutustieto
Kelan korvaamasta kyydistä siirtyy
ajoneuvotietokoneesta välityskeskuksen
kautta suoraan Kelan järjestelmään.
13
2/2011
ArcGIS 10.1:ssä paljon uutta
Keväällä 2012 julkaistava ArcGIS 10.1 muodostaa yhä kiinteämmin
kokonaisuutena toimivan paikkatietojärjestelmän, jonka avulla voi
jakaa paikkatietoa entistä helpommin myös ei-ammattilaisille ja tehdä
organisaatiossa sujuvaa yhteistyötä paikkatietoa hyödyntäen.
ArcGIS 10.1 jatkaa Esrin suurta linjaa, joka
tähtää paikkatiedon tuomiseen kaikkien
ulottuville. Loppukäyttäjiltä vaaditaan yhä
vähemmän paikkatietosovellusten teknisen puolen ymmärtämistä. Sen sijaan he
voivat keskittyä enemmän paikkatiedon
hyödyntämiseen.
Kaikenlaiset paikkatietoresurssit, kuten
älykkäät kartat, ilma- ja satelliittikuvat,
analyysit ja työkalut, voidaan ArcGIS
10.1:ssä julkaista web-palveluina. Niitä
voi käyttää sekä ArcGIS-ohjelmilla että
kaikilla ArcGIS API -ohjelmointirajapinnoilla rakennetuilla sovelluksilla ja periaatteessa lähes millä tahansa päätelaitteilla.
Palvelut voidaan julkaista joko organisaation oman ArcGIS Serverin tai ArcGIS
Onlinen kautta niin yleiseen kuin sisäiseenkin käyttöön.
Kartta- ja karttatasopakettien lisäksi uudella versiolla pystytään jakamaan
muille ammattikäyttäjille paketteina myös
tiilitettyjä rasteriaineistoja, osoitepaikantimia sekä geoprosessointimalleja kaikkine
tykötarpeineen.
Paketteja hyödyntää myös uusi ArcGIS
Runtime. Sovellus ja aineistot tallennetaan tällöin pakettina vaikka muistitikulle
ja ajetaan sieltä suoraan esimerkiksi kevyessä mobiilipäätelaitteessa.
Kevyenä ja nopeana kehitysalustana
ArcGIS Online on
sisäänrakennettu ArcGIS
10.1:een ja muodostaa
olennaisen osan ArcGISin
käyttäjäkokemusta.
ArcGIS Runtime mahdollistaa helppokäyttöisten sovellusten tekemisen kevyisiin päätelaitteisiin jotain tiettyä rajattua
tarkoitusta varten hyvin edullisesti.
Tietojen jakamista 10.1:ssä helpottaa
myös OGC-standardin laajentunut tuki,
mikä mahdollistaa geoprosessointimallien julkaisemisen myös WPS- ja WMT-Srajapintojen kautta.
Online-järjestelmä
ArcGIS 10.1 on entistä vahvemmin onlinejärjestelmä, koska se on integroitu kaikilla
tasoilla ArcGIS Onlineen. Työasemaohjelmistoilla voi esimerkiksi hakea suoraan
ArcGIS Onlinesta taustakarttoja ja muita
pilvestä tarjottavia palveluja.
Organisaation paikkatietoresursseja voi
tallentaa ArcGIS Onlineen. Resursseja voi
myös hallita ja organisoida siellä ja pitää
ne vain tietyn suljetun piirin käytössä tai
jakaa julkisesti kaikille.
ArcGIS Onlinessa voi luoda ja julkaista
nopeasti monipuolisella toiminnallisuudella varustettuja web-karttoja joko omalla
ArcGIS-työasemaohjelmistolla tai ArcGIS
Onlinen tarjoamilla työkaluilla. Web-kartat voi julkaista helposti myös organisaation omilla web-sivuilla tai sisäänrakennet-
tuna johonkin liiketoimintasovellukseen.
Pilvessä konfiguroitava web-karttadokumentti sisältää itsessään kaiken toiminnallisuuden. Web-sovelluksen tehtäväksi jää tällöin vain älykkään web-kartan esittäminen,
joten käyttöliittymäkerros päätelaitteissa ja
päätelaitesovelluksissa on entistä ohuempi.
Asiakasorganisaatiot voivat 10.1:n
myötä saada ArcGIS Onlinesta tilattavia
karttapalveluita, jolloin asiakas ei tarvitse
omia palvelimia eikä teknistä osaamista
paikkatietoinfrastruktuurinsa ylläpitämiseen. Esimerkiksi ammattitaitoa vaativan
ilmakuva-aineiston tiilityksen voi jatkossa
teettää Esrillä palveluna.
Halutessaan organisaatio voit myös
pystyttää oman palomuurilla suojatun,
ArcGIS.comin palveluilla varustetun paikkatietoportaalin, jonka ulkonäönkin saa
organisaation näköiseksi.
Parannuksia palvelimeen
ArcGIS Server on kokonaisuutena toimivan paikkatietojärjestelmän ydin, joten
10.1:ssä sitä on kehitetty huomattavasti
eteenpäin.
ArcGIS for Server 10.1 on ennen kaikkea Web Services -kone. Sen päätehtävänä on tarjota paikkatieto käyttäjille
Mitä 10.1:ssä
ei enää ole?
ArcGIS 10.1:stä jäävät pois
seuraavat asiat:
● ArcInfo
Worksation (mutta
10.0 toimii edelleen)
● ArcIMS
● 32-bittinen
14
ArcGIS Server
● tuki
SQL Server 2005:lle
● tuki
Visual Stuodio 2008:lle
● tuki
Windows Server 2003:lle
● VBA
ArcObjects SDK
2/2011
muutenkin yhä paremmin pilvipalvelujen
käyttöön. Linux-tuki on vankempaa, ja palvelin on kaikin puolin it-ystävällisempi.
Uutuuksia työasemaan
Karttatulosteisiin saadaan jatkossa tunnustekstit tarvittaessa viitteinä.
web-palveluina, joita mitkä tahansa päätelaitesovellukset pystyvät hyödyntämään
missä ja milloin tahansa.
Natiivisti 64-bittisenä ArcGIS for Server pystyy käyttämään entistä enemmän
muistia, mikä tekee siitä huomattavasti
nopeamman. Sitäkin enemmän nopeutta
tosin lisää optimoitu koodi.
Web-selaimeen 10.1 tuo printtausominaisuuden. Tarkkoja, laadukkaita karttoja
voidaan tulostaa mittakaavassa karttadokumentin valmiiksi määritellyn layoutin pohjalta suoraan REST-rajapinnasta.
Uutta on myös On-the-Fly-symboliikka.
Tuottavuus kasvaa, kun symboliikan voi
renderöidä palvelimessa ja saada tuloksena clientiin pelkän kuvan.
Amazonin pilvipalvelujen laajemman
tuen lisäksi ArcGIS for Server tukee myös
Microsoft Azurea ja sopii arkkitehtuuriltaan
Työasemaohjelmistoihin ArcGIS 10.1
tuo paljon kokonaan uusia sekä joukon
paranneltuja ominaisuuksia. Esimerkiksi
uusia työkaluja geoprosessointiin ArcGIS
for Desktopissa on kaikkiaan 85 kappaletta.
Uutuuksista yksi on aika-paikka-klusterien tunnistaminen. Sen avulla saadaan
esiin sijaintiin liittyvät klusterit, jotka ovat
klustereita myös ajallisesti. Näin nähdään,
miten, milloin ja missä tietty ilmiö kehittyy.
Dynaamisten selitteiden ansiosta kartalle voidaan tulostaa vain ne symbolit, joita
on näkyvissä senhetkisessä aineistokehyksessä. Karttatulosteisiin saadaan ahtaisiin
paikkoihin automatisoidusti viitenumeroita, joihin liittyvät tekstit sijoitetaan sivummalle.
Koordinaattijärjestelmien hakutoiminto helpottaa Suomeen liittyvien koordinaatistojen löytämistä. Myös kohteiden
etsiminen tehostuu, koska niitä voidaan
etsiä tietyltä alueelta sekä spatiaalisesti
että sanallisesti.
Editointiin voidaan määritellä dynaamisia, automaattisesti täyttyviä tietoja
esimerkiksi siitä, kuka on luonut tai muokannut kohdetta ja milloin.
ArcGIS for Desktop 10.1:n päivitysprosessi on entistä helpompi. Kun 10.0-versio poistetaan, lisenssejä ei tarvitse
vapauttaa, sillä ohjattu toiminto päivittää
lisenssit internet-yhteyden kautta 10.1:n
asentamisen jälkeen.
10.0:n työasemakäyttäjät voivat hyödyntää 10.1:n lisenssimanageria, joten
ison organisaation ei tarvitse päivittää
kaikkia työasemia samana päivänä. Asennukset voidaan tehdä joustavasti. ■
Lisätietoja:
Antti Ahola
Projektipäällikkö
Esri Finland
Heikki Niemisara
Paikkatietoasiantuntija
Esri Finland
ArcGIS on kokonaisjärjestelmä
ArcGIS ei ole vain paikkatieto-ohjelmisto,
paikkatietokanta tai paikkatietopalvelin,
vaan kaikenkattava paikkatietojärjestelmä, jolla voi katsella, luoda, hallita, visualisoida, analysoida ja jakaa paikkatietoa.
Käyttäjät voivat päästä järjestelmään
käsiksi monin eri tavoin: ArcGIS-työasemaohjelmistoilla, selainpohjaisilla sovelluksilla, mobiilipäätelaitteilla tai valmiiden
ohjelmointirajapintojen ja sovelluskehityskirjastojen avulla kehitetyillä sovelluksilla.
Datalähteenä voi järjestelmässä olla
yhtä hyvin oman työaseman kovalevy,
sisäverkko tai muistitikku kuin organisaation yhteinen paikkatietokanta tai ne
kaikki rinnakkain. Järjestelmä voi myös
hyödyntää pilvipalveluita tai vaikkapa
pyöriä kokonaan pilvessä.
Olennaista on, että kaikki järjestelmän
osat käyttöliittymästä datalähteille liittyvät
saumattomasti yhteen. Jos tietokannassa
vaikkapa jokin tieto muuttuu, se näkyy
samanlaisena jokaisessa päätelaitteessa
ja sovelluksessa. Kaikilla eri päätelaitteilla
voidaan myös luoda ja tallentaa paikkatietoa eri datalähteisiin.
ArcGIS Online on kaikkia ArcGIS-järjestelmän osasia yhdistävä palvelu. Sen
monipuolinen valikoima ilmaisia taustakarttoja, sovelluksia, työkaluja, sovelluskehitysvälineitä ja yhteisöjä muodostaa laajenevan, globaalin paikkatiedon
ekosysteemin.
ArcGIS on avoin järjestelmä, joten
sovelluskehittäjät voivat kehittää siihen
helposti ja nopeasti omia selain-, työasema- tai mobiilisovelluksia. Järjestelmän
osien väliset rajapinnat ovat avoimia ja
hyvin dokumentoituja.
Esri tarjoaa sovelluskehitystä varten
WebMapping APIt JavaScriptille, Flexille ja
Silverlightille. Android-, iOS- ja Windows
Phone -alustoille on myös runtime-SDKt.
ArcGIS Onlinen palveluita voi hyödyntää
kullakin näistä teknologioista.
Kokonaisjärjestelmänä ArcGIS tarjoaa
ArcGIS on kattava, integroitu
paikkatietojärjestelmä, jonka osat
käyttöliittymästä aina datalähteisiin asti
liittyvät saumattomasti yhteen.
käyttäjäorganisaatioille mahdollisuuden
hyödyntää paikkatietoa ensin johonkin
rajattuun ajankohtaiseen tarpeeseen ja
laajentaa järjestelmää tarpeiden kasvaessa.
Hyödyntäessään ArcGISiä kokonaisjärjestelmänä organisaatio saa täyden hyödyn myös Esrin vahvasta tuotekehityksestä, johon yhtiö investoi vuosittain noin 20
prosenttia liikevaihdostaan. ■
15
2/2011
Paikkatietoresurssit
kaikkien ulottuville
Esrin paikkatietoratkaisuja ovat pitkään
käyttäneet lähinnä alan ammattilaiset,
mutta ArcGIS Onlinen kautta Esri tarjoaa
nyt monipuolisia paikkatietoresursseja
ilmaiseksi kaikkien saataville.
ArcGIS Onlinen tarjoamilla resursseilla
voi käytännössä tehdä lähes kaikkea sitä,
mitä kattavalla ArcGIS-järjestelmällä on
voitu tehdä.
”Online-resurssien avulla voi katsoa,
luoda, hallita, visualisoida, analysoida ja
jakaa paikkatietoa sekä hyödyntää sitä
yhteistyössä muiden kanssa. Ja tätä kaikkea voi tehdä joko työasemaohjelmistolla, selaimella tai mobiililaitesovelluksilla”,
Esrin projektipäällikkö Antti Ahola kertoo.
Aiemmin mahdollisuus tällaiseen on
ollut vain ArcGIS-järjestelmää käyttävissä organisaatioissa. Nyt kattavat resurssit
ovat kenen tahansa saatavilla yhtä hyvin
työtehtävissä kuin yksityiselämässä.
”Paikkatieto tuo sitä enemmän lisäar-
ArcGIS Online tarjoa paikkatietoresursseja niin
kokeneille ArcGIS-käyttäjille kuin keille tahansa
paikkatiedosta kiinnostuneille. Kuka vaan voi tehdä
omia karttoja palvelun tarjoamilla työkaluilla.
voa, mitä useamman ihmisen ulottuvilla
se on”, Ahola korostaa.
Kartta ja paikkatieto ovat hänen mukaansa loistava tapa koota ja kommunikoida
suuria tietomääriä. Niiden avulla voi löytää
erilaisia riippuvuussuhteita ja säännönmukaisuuksia, luoda analyysien avulla uutta
tietoa, kommunikoida ideoita, konsepteja
ja suunnitelmia sekä tuottaa tilannekuvaraportteja ja ymmärtää laajoja kokonaisuuksia.
Paikkatietoresursseja käytetään muun
muassa karttojen tekemiseen, palvelujen
tarjontaan, suunnitteluun, infrastruktuurin hallintaan, ympäristönsuojeluun, paikantamiseen, toimintojen koordinointiin
katastrofitilanteissa, liiketoiminnan kehittämiseen ja moniin muihin tarkoituksiin.
Kuin iso varasto
Käytännössä ArcGIS Online on Aholan
mukaan kuin iso varasto, joka tarjoaa
vapaasti käytettäväksi karttoja, sovelluksia, työkaluja ja yhteisöjä sekä julkaisufoorumin käyttäjän omille sovelluksille ja
kartoille.
Tarkemmin katsottuna ArcGIS Online
tarjoaa muun muassa seuraavaa:
● Taustakarttoja, satelliitti- ja ilmakuvia,
karttoja, karttatasoja ja karttamalleja (template), joita voi käyttää omien
karttojen ja karttapalvelujen tekemiseen.
● Käyttövalmiita selain- ja mobiilisovelluksia, kuten ArcGIS.com Viewer,
Karttapalveluja SharePointiin
Esrin valmisratkaisun avulla voi nyt visualisoida, analysoida ja jakaa käyttäjien kesken liiketoimintadataa karttasovellusten
avulla organisaation käyttämän Microsoft
SharePointin palvelualustalla.
Monipuolisen paikkatietotoiminnallisuuden tuominen SharePointiin kaikkien
tarvitsijoiden ulottuville onnistuu ArcGIS
for SharePoint -ratkaisulla helposti ja
nopeasti ilman minkäänlaista ohjelmointia. Liiketoiminta pystyy siihen jopa itse
ilman it-ammattilaisten apua.
SharePointiin voidaan tuoda kaikki tyypilliset paikkatietopalvelut, joita liiketoiminnassa saatetaan tarvita. Mahdollisia
toimintoja ovat muun muassa editointi,
etsiminen, valitseminen, filtteröinti ja
klusterointi sekä kyselyjen ja selitteiden
tekeminen, karttatasojen lisääminen tai
poistaminen ja moni muu asia.
Karttapalvelun luominen tapahtuu
valitsemalla ensin taustakartta ja kartta-
16
tasot ArcGIS Serveriltä tai ArcGIS.comista
ja pudottelemalla niiden päälle halutut
toiminnallisuudet.
Esimerkiksi SharePoint-luetteloon tuodun Excel-taulukon sisältämät osoitteet
saadaan geokoodattua kartalle.
Yritys voi sijoittaa vaikka kaikki
asiakkaansa kartalle tai tehdä
teemakartan, joka visualisoi asiakkaiden maantieteellisen jakauman
asiakaskannattavuuden mukaan.
SharePointissa voidaan ajaa
geoprosessointimalleja, jotka
tarjoavat käyttäjille tietyn palvelun, vaikkapa reitinoptimoinnin
myyjille. Kartalta voi myös valita
kohteita ja nähdä niitä koskevat
tiedot taulukkona, joka voidaan
viedä Exceliin jatkokäsiteltäväksi.
ArcGIS for Sharepoint on
useimmille Esrin asiakkaille maksuton.
Lisätietoja: esri.com/sharepoint. ■
ArgGIS for SharePoint tuo
paikkatietotoiminnallisuudet organisaation
yhteiseen työskentely-ympäristöön.
2/2011
ArcGIS Explorer Online ja ArcGISsovellukset iOS, Android- ja Windows
Phone -alustoille.
● Flex- ja Silverlight-ympäristöihin sovelluskehitysmalleja, joiden valmiita toiminnallisuuksia voi täydentää itse koodaamalla.
● ArcGIS API -ohjelmointirajapinnat Java­
Script-, Flex-, Silverlight-, iOS-, Androidja Windows Phone 7 -ympäristöihin.
● Valmista koodia ja mallitoteutuksia
(sample).
● Työkaluja, kuten globaali lokaattori
osoitteiden geokoodausta varten.
● Geoprosessointipalveluja esimerkiksi
reititystä varten.
● Lisäpalikoita (add-in) esimerkiksi ilmaiseen ArcGIS Explorer Desktop -ohjelmistoon. Paikkatieto-osaajat ympäri
maailman ovat laittaneet ArcGIS Onlinen kautta muiden käytettäväksi jo yli
500 itse tekemäänsä lisäpalikkaa, ja
määrä kasvaa koko ajan.
● Avoimia tai suljettuja yhteisöjä paikkatiedon jakamiseen.
Integroitu osa
ArcGIS-järjestelmää
Yksinkertaisimmin ArcGIS Onlinen sisältöön pääsee Aholan mukaan käsiksi
web-selaimella ArcGIS.com-yhteisöpalvelusivuston kautta.
ArcGIS.comissa voi katsella
valmiita karttoja ja luoda omia
web-karttoja helppokäyttöisellä ArcGIS.com Viewer -katselusovelluksella tai monipuolisempaa toiminnallisuutta tarjoavalla ArcGIS Explorer Online
-sovelluksella.
Itse tehtäviin karttoihin saa
ArcGIS Onlinen tarjoamilla työkaluilla sisällytettyä monenlaista paikkatietotoiminnallisuutta, ja ne voi helposti julkaista
vaikkapa ArcGIS Onlinessa,
Facebookissa, tekijän oman
organisaation web-sivuilla tai muualla.
Vaikka ArcGIS Onlinen palveluja voi käyttää kuka tahansa ilman omalla työasemalla
olevaa ArcGIS-ohjelmistoa, online-palvelut
on Aholan mukaan sisäänrakennettu myös
koko ArcGIS-järjestelmään.
”ArcGIS Online on integroitu osa
ArcGISin käyttäjäkokemusta. Käyttäjät
voivat hyödyntää työasemaohjelmillaan
ArcGIS Onlinen taustakarttoja, aineistojen
haku- ja jakamistoimintoja sekä erilaisia
työkaluja ja palveluja, kuten geokoodausta”, hän toteaa. ■
Lisätietoja:
Antti Ahola
Projektipäällikkö
Esri Finland
Web-sovellus syntyy helpoilla työkaluilla
Kun organisaatio tarvitsee selainkäyttöisen karttasovelluksen, se on helppo tehdä
Esrin tarjoamilla ohjelmointirajapinnoilla.
Niissä on valtaisa määrä valmista toiminnallisuutta, joten sovelluskehitys sujuu
nopeasti ja paljon halvemmalla kuin
kokonaan itse tehtynä.
Esrillä on ArcGIS-ohjelmointirajapinnat
JavaScript-, Silverlight- ja Flex-kehitysalustoille. Kaikki sisältävät käytännöllisesti
katsoen samat mahdollisuudet ja käyttävät hyväksi ArcGIS Serverin tehokkaita kartta-, editointi-, geokoodaus- ja
geoprosessointipalveluja.
Kullekin ohjelmointirajapinnalle Esri
ylläpitää sovelluskehittäjien avuksi
omaa web-sivustoa, joka sisältää yksityiskohtaisia ohjeita, jopa toista sataa
malliesimerkkiä eri toiminnoista lähdekoodeineen, täyden dokumentaation
luokkakirjastoista, metodeista ja funktioista, koodigallerian sekä kehittäjäyhtei-
sön keskustelupalstan ja blogeja.
Ohjelmointirajapintojen avulla karttasovelluksiin saa rakennettua monipuolisia
palveluja, kuten osoitteiden paikannusta,
kyselyjä, editointia, analyysejä, reititystä,
ominaisuustietojen etsimistä, geoprosessointia, infoikkunoita sekä alueen ja matkan mittausta.
Lisätietoja: http://resources.arcgis.com/
content/web/web-apis. ■
Kullekin ohjelmointirajapinnalle on Esrillä
omat laajat sivustot sovelluskehittäjien
avuksi.
Flex Viewerin valmiskomponenteista
tehdystä käyttöliittymästä saa halutessaan oman organisaation näköisen
esimerkiksi värejä ja logoja vaihtamalla.
Flex-sovelluksia
valmispalikoista
ArcGIS Viewer for Flex on yksinkertainen työkalu karttasovellusten
tekemiseen ilman koodaustaitoja.
Sillä saa tehtyä verkkoon näyttäviä ja
vuorovaikutteisia paikkatietopalveluja
edullisesti.
Flex Viewerissä on valmiit komponentit useimpiin toimintoihin, joita
organisaatiot tarvitsevat karttasovellusten käyttöliittymiä varten.
Huikeasti lisätoiminnallisuutta sovelluksiin saa widgeteillä, joita on ArcGIS
Onlinessa tarjolla ilmaiseksi jo pari
sataa. Jos sopivaa ei löydy, widgettejä
voi koodata Flexillä myös itse.
Työkalun avulla loppukäyttäjille voidaan tarjota helposti ArcGIS Serverin
kartta-, geokoodaus- ja geoprosessointipalveluja. Siihen voidaan kuitenkin tuoda dataa myös ArcGIS Onlinesta sekä KML- ja WMS-rajapinnoista,
joten ArcGIS Serveriä ei välttämättä
tarvita.
Flex Viewerillä saa nopeasti aikaan
web-sovelluksia juuri tiettyyn tarpeeseen sen sijaan, että alkaisi rakentaa
kuukausitolkulla sovelluskehitystyötä
vaativaa monimutkaista ja kattavaa
sovellusta.
Työkalun monipuolisiin mahdollisuuksiin voi tutustua ArcGIS.comin
galleriassa etsimällä Flexillä tehtyjä
web-sovelluksia.
Lisätietoja: http://help.arcgis.com/
en/webapps/flexviewer/. ■
17
2/2011
Kaupunki tiiviimmäksi
Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto käyttää paikkatiedon avulla
tehtäviä saavutettavuus- ja vaikutusanalyysejä suunnitellessaan
maankäyttöä, jonka tavoitteena on kaupunkirakenteen tiivistäminen.
Tiiviimpi kaupunkirakenne
on muun muassa ympäristö-,
viihtyvyys- ja kustannussyistä laajalti omaksuttu tavoite,
johon myös Helsingin kaupunki tähtää esimerkiksi strategisella Esikaupunkien renessanssi -hankkeella ja pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä
kehittämällä.
Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosastossa uudeksi maankäytön suunnittelun apuvälineeksi otettiin alkukesästä ArcGIStyöasemaohjelmisto ArcEditor
sekä lisäosat Network Analyst
ja Spatial Analyst.
"Itse asiassa ArcGIS hankittiin meille lähinnä Network
Analystin vuoksi saavutettavuusanalyysien tekoa varten.
Analyyseille on ollut kovasti
kysyntää", yleiskaavasuunnittelija Susa Tulikoura kertoo.
Aikaisemmin saavutettavuusanalyysejä ei ole hänen
mukaansa pystytty tekemään
toimistossa juuri lainkaan.
Todella tärkeää tarvetta varten
niitä on tosin tehty manuaalisesti, mutta se on vienyt liian
paljon aikaa, ja tulokset ovat
olleet epätarkkuuden vuoksi
vain suuntaa antavia.
Tärkeää tietoa
suunnitteluun
Saavutettavuusanalyysejä on jo
tehty ArcGISillä muun muassa
eri työpaikka-alueiden saavutettavuudesta ja metroasemien palvelualueista 5–10
minuutin kävelyetäisyyksillä.
Analyysien avulla on esimerkiksi selvitetty, kuinka paljon
asukkaita ja työvoimaa metroasemien palvelualueilla on.
"Aikaisemmin olemme käyttäneet tähän tarkoitukseen
vain buffereita, jotka antavat
vähän väärän kuvan, koska ne
mittaavat etäisyyksiä linnuntietä pitkin", Tulikoura sanoo.
Saavutettavuusanalyysit
tuovat tärkeää tietoa mahdollisten uusien metroasemien ja
-linjojen, kuten Östersundomin metrolinjan, suunnitteluun. Myös olemassa olevien
asemien palvelualueet ovat
kuitenkin kiinnostavia muun
muassa juuri kaupunkirakenteen tiivistämistä ajatellen.
"Voimme selvittää, missä
ovat saavutettavuuden kannalta parhaimmat alueet asumisen ja työpaikkojen näkökulmasta ja missä kannattaisi
tiivistää kaupunkirakennetta."
Selvitystyö ei ole rajoittunut
metroon, vaan on Tulikouran
mukaan koskenut myös pääkaupunkiseudun poikittaisliikennettä eli olemassa olevaa
Jokeri I -linjaa ja suunnitteilla
olevaa Jokeri II -linjaa.
Tarkoituksena on selvittää,
missä linjojen varrella on suurempia työpaikkakeskittymiä
ja asukastihentymiä, mitkä
alueet ovat hyvin tai heikosti
saavutettavia ja mitkä alueet
kaipaavat parannuksia saavutettavuudessa tai mahdollistavat kaupunkirakennetta
tiivistävän täydennysrakentamisen.
Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosasto
on virastossa vastuussa joukkoliikenteen suunnittelusta,
mutta yleissuunnitteluosastossa liikennettä koskevia sel-
Kuvat: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, Simo Karisalo
Elinvoimaa esikaupungeille
Helsingissä käynnistetty Esikaupunkien renessanssi
-hanke merkitsee strategista maankäytön suunnittelua, jolla luodaan edellytyksiä kaupunkirakennetta
tiivistävälle täydennysrakentamiselle ja lisätään esikaupunkien elinvoimaa, viihtyisyyttä ja asumistasoa.
Täydennysrakentaminen hyödyntää ja tukee alueiden olemassa olevaa joukkoliikennettä sekä julkisia
ja kaupallisia palveluita. Olemassa olevaan kunnallistekniikkaan ja palveluihin tukeutuva rakentaminen on taloudellisesti erittäin
tehokasta.
Esikaupunkien kehittäminen muuttaa ne pelkistä nukkumalähiöistä eläviksi kaupunginosiksi, joissa on myös työpaikkoja, palveluita ja vapaa-ajanviettopaikkoja. ■
18
vityksiä tehdään nimenomaan
maankäytön yleissuunnittelun
näkökulmasta.
Eri näkökulmista
syntyy kokonaiskuva
Nykyisin bussilinjana toimiva
Jokeri I -linja aiotaan jollain
aikavälillä muuttaa pikaraitiotieksi.
Yleissuunnitteluosastossa
on tehty analyysejä nykyisen
Jokeri I:n pysäkkien saavutettavuudesta ja niiden palvelualueiden väestö- ja työpaikkamääristä. Raide-Jokeria
silmällä pitäen tavoitteena on
selvittää, ovatko pysäkit sijainniltaan optimaalisia ja onko
joillakin alueilla mahdollisuuksia täydennysrakentamiseen.
"Tarkastelemme asioita eri
näkökulmista ja saamme siten
paremmin kokonaiskuvan
2/2011
vaikkapa 20 minuutin automatkan päässä tai vaihtoehtoisesti joukkoliikennettä käyttäen. Kokonaistarkasteluja on
tarkoitus tehdä Spatial Analyst
-laajennoksen avulla.
Tarkempia
tuloksia kaupan
vaikutusalueista
Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston
käyttöön ottamalla ArcGISillä on Susa Tulikouran mukaan saatu
aikaisemmin käytettyjä työkaluja ja menetelmiä tarkempia tuloksia
muun muassa saavutettavuus- ja vaikutusanalyyseissä.
myös muita asioita koskevista
tarkasteluista. Saavutettavuus
on aina yksi tärkeä osatekijä",
Tulikoura toteaa.
Esimerkiksi Raide-Jokerin
suunnitelmista on analyyseillä
löydetty muutamia pysäkkejä, jotka voisi ehkä sijoittaa
paremmin ja joitakin pysäkkejä voisi myös vähentää, mikä
saattaisi mahdollisesti nopeuttaa reittiä.
Analyyseissä on hyödynnetty Network Analystiin kuuluvaa
Location Allocation -työkalua.
Joukkoliikenteen asemien ja
pysäkkien saavutettavuutta on
tähän mennessä ehditty Tulikouran mukaan analysoida
ArcGISillä lähinnä kävelyetäisyyksien näkökulmasta. Jatkossa analyysejä on tarkoitus
päästä tekemään koko pääkaupunkiseudun joukkoliikenneverkostosta eikä vain asemien ja pysäkkien lähiseuduista.
Tällöin voitaisiin esimerkiksi
analysoida, mitkä ovat parhaiten ja heikoimmin saavutettavia asuin- ja työpaikka-alueita
Joukkol i i kenteen l i s äks i
ArcGIS­illä on analysoitu myös
vähittäiskaupan myymälöiden
ja kauppakeskusten saavutettavuusalueita eri etäisyyksillä sekä
sen pohjalta arvioitu alueiden
potentiaalista ostovoimaa.
Aikaisemmin väestömäärää eri etäisyyksillä on voitu
tarkastella vain linnuntie-etäisyyksillä buffereiden avulla.
Lisäksi on Tulikouran mukaan
käytetty Huffin teoreettista
vetovoimamallia, jonka avulla on pystytty suhteuttamaan
alueen eri myymälöitä ja
kauppakeskuksia toisiinsa.
"Kun olemme nyt tutkineet
saavutettavuutta ArcGISillä
esimerkiksi kymmenen minuutin kävelyetäisyydellä, väestön
määrässä on joissakin tapauksissa havaittu jopa erittäin suuria eroja verrattuna vanhaan
menetelmään", hän sanoo.
Uudelle kaupan toimipisteelle saattaa joutua hakemaan asemakaavamuutosta
tai -lupaa. Tässä tapauksessa
kaavan vaikutukset on arvioitava riittävällä tarkkuudella,
joten saavutettavuusanalyy-
sin avulla selvitetään muun
muassa alueen väestömäärät
eri etäisyyksillä myymälästä.
"Tätä kautta voidaan arvioida myymälän vaikutusaluetta
sekä vaikutusta palvelujen
saatavuuteen, myymäläverkkoon ja asiointietäisyyksiin."
Kaupunkiin ei Tulikouran
mukaan välttämättä haluta
lisää valtavia automarketteja,
jotka vain lisäisivät autoliikennettä, koska ne houkuttelevat asiakkaita pitkienkin
etäisyyksien päästä. Samalla
ne saattaisivat viedä elinmahdollisuuksia asuinalueita palvelevilta pieniltä päivittäistavarakaupoilta ja lisätä sitäkin
kautta autolla tehtäviä ostosmatkoja.
Käyttö laajenee
Niin Tulikoura itse kuin ArcGISiä
käyttänyt muutama työtoverikin ovat tyytyväisiä uuteen
työkaluunsa. Sen hyvinä puolina Tulikoura pitää monipuolisia toimintoja ja mahdollisuutta tehdä helposti todella
kauniita karttoja.
Ensimmäisten kuukausien
aikana työkalua on ehditty
käyttää lähinnä vain saavutettavuus- ja vaikutusanalyyseihin, mutta Tulikouran mukaan
käyttö kyllä laajenee, koska
työkalulla voi tehdä mitä vaan.
"Kysyntää ja uusia käyttötarpeita tulee varmasti, koska
me lähdemme tekemään uutta yleiskaavaa", hän toteaa. ■
Helsingin Kalasataman keskuksen
saavutettavuusanalyysista tuotettu
kartta havainnollistaa keskuksen
saavutettavuusalueen laajuutta
kävelyetäisyyden perusteella
suhteessa väestöön ja alueella
työskentelevään työvoimaan.
Analyysi suunnitteilla olevan
Raide-Jokerin pysäkkien sijainnista
suhteessa suurimpiin työpaikkakeskittymiin kertoo, että Helsingin
esikaupunkialueella hyvän saavutettavuusetäisyyden ulkopuolelle
jäävät vain Konala ja Malmi. Pitäjänmäen työpaikkakeskittymää
Raide-Jokeri palvelisi erityisen hyvin.
19
2/2011
Esri tarjoaa mullistavan
ohjelmiston 3D-suunnitteluun
Esri on hankkinut yritysoston kautta ainutlaatuisen 3D-ohjelmiston,
joka mullistaa 3D-mallintamisen ja -suunnittelun. Esri CityEnginen avulla
2D-paikkatietoaineistot saa muutettua 3D-aineistoiksi, ja kokonaiset
3D-kaupungit syntyvät työkalun avulla sääntöpohjaisesti.
CityEngine-ohjelmiston on
kehittänyt sveitsiläinen Procedural-yhtiö, jonka Esri Inc.
osti tänä vuonna tuodakseen
ArcGIS-käyttäjille aivan uudenlaisen työkalun 3D-sisällön luomiseen ja suunnitteluun.
”Monet organisaatiot haluaisivat tehdä suunnittelua ja
mallinnusta 3D:nä, mutta niillä on nykyisin vain 2D-dataa.
Tähän tarpeeseen CityEngine
tarjoaa nyt erinomaisen ratkaisun”, Esrin GIS-kouluttaja
Jukka Nykänen toteaa.
CityEngine pystyy hyödyntämään 2D-paikkatietoaineistoa
ja muuttamaan sen sääntöjen
ja funktioiden avulla helposti
3D-aineistoksi. Näin organisaatiot pääsevät käyttämään
olemassa olevia 2D-aineistoja
3D-mallintamiseen ja -suunnitteluun.
Sääntö on periaatteessa
script-tiedosto, joka kertoo
ohjelmistolle, miten 2D-paikkatietodatasta muodostetaan
3D-kohteita. Sääntöjä on City-
Enginessä valmiina valtaisa
määrä, mutta niitä voi Nykäsen mukaan myös muokata ja
kirjoittaa itse lisää.
”Sääntöjä tehdessä joutuu näkemään ensin vähän
enemmän vaivaa. Sen jälkeen
3D-sisällön luominen käy kuitenkin todella helposti. Jos on
tehty esimerkiksi sääntö, joka
kertoo, millainen kadun yli
menevä jalankulkusilta yleensä
on, sääntö vaan otetaan käyttöön ja silta syntyy haluttuun
paikkaan automaattisesti.”
Suunnittelua
suoraan 3D:nä
takin ominaisuustietoa, kuten
rakennuksiin tulevien kerrosten määrä, kerroskorkeus ja
kattotyyppi, CityEngine pystyy
käyttämään tietoja ja lisäämään yksityiskohtia 3D-malleihin.
”Aineistoja voi siis editoida
joko editoimalla ominaisuustietoja ArcGISissä tai muuttamalla käytettäviä sääntöjä
CityEnginessä”, Nykänen huomauttaa.
Jos rakennuksista on jo olemassa muilla ohjelmilla tuotettuja 3D-malleja, ne voidaan
tuoda mukaan CityEnginellä
rakennettavaan virtuaaliseen
3D-kaupunkikuvaan.
CityEnginellä ei vain luoda
3D-malleja 2D-datasta, vaan
sillä voi Nykäsen mukaan
myös suunnitella kohteita suoraan 3D:nä.
Tyylit helpottavat
muutosten tekemistä
CityEnginellä voi tehdä kokonaisen kaupungin tai kaupunkialueen 3D-massoitusmalleja
soveltamalla sääntöjä, jotka
noudattavat annettuja kaupunkisuunnittelun säädöksiä
ja ohjeita.
Tyypillisesti kaupunkisuunnittelu CityEnginellä käynnistyy
Kun ArcGISistä esimerkiksi
tuodaan CityEngineen rakennusjoukon pohjakuvat sekä
tieto rakennusten korkeudesta, niistä saadaan haluttuja
sääntöjä soveltamalla muodostettua kädenkäänteessä
3D-malleja.
Jos käytettävissä on muu-
Kokonaisen kaupungin tai kaupunkialueen suunnittelu tapahtuu
CityEnginen sääntöjen avulla tehokkaasti.
CityEnginen
intuitiivisilla
työkaluilla voi
suunnitella,
editoida ja muunnella helposti ja
vuorovaikutteisesti
kaupunkiympäristön katuja,
tontteja ja
kortteleita.
20
Kuvasta tai teksturoidusta massamallista
voi CityEnginessä luoda nopeasti julkisivusääntöjä visuaalisella wizard-työkalulla.
2/2011
CityEnginen kohokohtia
Esri CityEngine -ohjelmisto sisältää suuren määrän toiminnallisuutta ja ominaisuuksia, joista tässä joitakin tärkeimpiä:
● Tukee
GIS/CAD-dataa eli standardimuotoja, kuten Esri Shapefile ja DFX, mikä mahdollistaa kaikenlaisen paikkatiedon ja
vektoridatan sisäänluvun ja viennin toisiin sovelluksiin.
● Mahdollistaa
OpenStreetMap-aineistojen käytön.
● Tarjoaa
intuitiiviset työkalut kaupunkiympäristön katujen,
tonttien ja kortteleiden vuorovaikutteiseen suunnitteluun,
editointiin ja muunteluun.
● Sisältää
ainutlaatuiset työkalut kaupungin katuverkoston
suunnitteluun, jossa otetaan huomioon myös maaston topografia.
● Sääntöpohjainen mallinnus tarjoaa rajattomat mahdollisuudet
massojen, geometrioiden, mittasuhteiden ja tekstuurien käsittelyyn kaupunginlaajuisesti.
● Tukee
seuraavia 3D-formaatteja: Collada, Autodesk, FBX,
3DS, Wavefront OBJ, RenderMan RIB, mental ray MI, e-on
softwaren Vue.
● Automaattisesti
päivittyvät, sääntöpohjaiset raportit voivat
analysoida kaupunkisuunnitelmaa ja esimerkiksi laskea GFAja FAR-määriä.
● Mukana
tulee integroitu Python-skriptauskäyttöliittymä.
luomalla katuverkosto joko siihen tarkoitetulla työkalulla tai
tuomalla pohjaksi esimerkiksi
OpenStreetMap-katukartta.
Sen jälkeen tehdään tonttijako ja pystytetään rakennukset
valituille tonteille. Sääntöpohjaisen mallinnuksen ansiosta
rakennuksista saadaan jo alkuvaiheessa täysin yksilöllisiä.
Haluttuja sääntöjä käyttämällä kaupunkisuunnitelmaa
voi kehittää eteenpäin vaikkapa muuttamalla talojen etäisyyttä tonttirajoista.
Yksi CityEnginen vahvuus
on Nykäsen mukaan myös se,
että se tukee tyylejä. Tyylit ovat
ennalta määriteltyjen sääntöparametrien valikoimia, joiden
avulla suunnitelmiin voi tehdä
erittäin helposti ja nopeasti
muutoksia ja tuottaa useita
vaihtoehtoisia ehdotuksia.
Esimerkiksi rakennusten
julkisivumateriaalia, ikkunakehysten muotoa ja lukemattomia muita ominaisuuksia voi
muutella lennosta pelkästään
valitsemalla tietyn tyylin CityEnginen valmiista tyylivalikoi-
masta. Muutokset päivittyvät
suunnitelmaan saman tien.
Myös katujen 3D-suunnittelu onnistuu CityEnginellä.
Suunnittelija yksinkertaisesti
vetää virtuaalikaupunkiinsa kadun keskiviivan, jolloin
ohjelma luo katusääntönsä
pohjalta rakennusten väliin
3D-kadun ja tarvittaessa
rakentaa vaikka ylikulkusillan
automaattisesti.
Tehokkuutta ja
kustannussäästöjä
CityEngine soveltuu Nykäsen
mukaan työkaluksi kaikille toimialoille, jotka tarvitsevat tai
tuottavat 3D-aineistoja rakennuksista ja jopa kokonaisista
kaupungeista. Sääntöpohjaisten toimintojensa vuoksi
se tehostaa 3D-työskentelyä
tavattomasti ja säästää siten
kustannuksia.
Ohjelmistoa käyttävät maailmalla muun muassa kaupunkisuunnittelijat, arkkitehdit,
puolustusvoimat, akateemiset
Vuorovaikutteisella käyttöliittymällä voi CityEnginessä
kontrolloida katuja tai rakennuksia koskevia erityisiä
parametreja, kuten korkeutta ja ikää.
● E rittäin
laaja valikoima koulutusmateriaaleja ja käyttöesimerkkejä.
● Saatavana
32- ja 64-bittiselle Windows-alustalle, 64-bittiselle
Mac OSX -alustalle sekä 32- ja 64-bittiselle Linux-alustalle.
Tarkempaa tietoa CityEnginestä on osoitteissa: esri.com/software/cityengine/index.html ja www.procedural.com. Näyttävä
esittelyvideo on osoitteessa http://video.esri.com/watch/455/3dmodelling-and-design. ■
tutkijat sekä elokuva- ja peliteollisuus.
Käyttäjäorganisaatioita
ovat muun muassa Singaporen, Brisbanen ja Rotterdamin kaupungit, elokuvateollisuuden johtavat nimet,
kuten Disney, Pixar ja DreamWorks, huippusuositun World
of Warcraft -pelin tekijänä
tunnettu Blizzard sekä Harvardin yliopisto ja MIT.
”Kun tällaiset tahot käyttävät CityEngineä, sen täytyy
olla tehokas työkalu, joka
säästää aikaa ja kustannuksia”, Nykänen hehkuttaa.
Esrin tuoteperheessä CityEngine täydentää hänen
mukaansa mainiosti ArcGIS
3D Analyst -laajennusosaa.
3D Analystilla voi visualisoida,
editoida, hallita, analysoida ja
jakaa 3D-paikkatietoa, mutta
sillä ei vielä toistaiseksi voi luoda korkeatasoista 3D-sisältöä,
kuten monipuolisilla tekstuureilla varustettuja rakennuksia.
”CityEnginellä kaikki tuo
onnistuu. Sillä luodut 3D-mallit voi myös tuoda ArcGISiin
visualisointia, hallintaa, analysointia ja jakelua varten.”
CityEngine on toistaiseksi standalone-tuote, mutta Nykäsen mukaan se
integroidaan vaiheittain yhä
tiiviimmin ArcGIS-alustalle. Jo
tällä hetkellä ohjelmisto pystyy lukemaan Esrin paikkatietokannassa olevaa aineistoa
sekä ymmärtää Esrin Shapefile-tiedostoja ja projektioita.
Keväällä 2012 julkaistavassa
ArcGIS 10.1:ssä CityEnginen
integrointi etenee aimo askeleen eteenpäin. ■
Lisätietoja:
Jukka Nykänen
GIS-kouluttaja
Esri Finland
21
2/2011
ESRI-KÄYTTÄJÄPÄIVÄT 2012
25.–26.1.2012 Crowne Plaza
Helsinki
Järjestämme 25.–26. tammikuuta Suomen Esri-käyttäjäpäivät 2012. Tapahtumapaikkana on Royal
at Crowne Plaza Helsinki (Mannerheimintie 50). Esri-käyttäjäpäivät tarjoavat käyttäjille,
sovelluskehittäjille ja päättäjille paljon hyödyllistä ja käytännönläheistä tietoa Esrin tuotteista,
teknologiasta ja eri sovellusmahdollisuuksista sekä loistavan tilaisuuden verkostoitua muiden
osaajien kanssa. Ohjelmassa on omat luentoryhmänsä käyttäjien puheenvuoroille sekä työasemaja yritysratkaisuille. Kaikkien luentoryhmien tarkat ja ajantasaiset ohjelmat julkaisemme internetsivuillamme osoitteessa: esri.fi. Luentojen lisäksi käyttäjäpäivien ohjelmaan kuuluu näyttely, jossa
Esri Finlandin kumppanit esittelevät tuotteitaan ja palvelujaan. Käyttäjäpäivien ohjelmassa on
perinteiseen tapaan myös keskiviikon iltajuhla hyvän ruoan ja rennon ohjelman kera. Keskiviikon
ilmoittautuminen alkaa kello 8.30. Torstain ohjelma loppuu noin kello 16.30.
Ohjelma keskiviikko 25.1.
Ilmoittautuminen ja aamukahvi
Avauspuhe: Jukka Rouhe, Esri Finland
Keynote-puheenvuoro:
ArcGIS Online
Andrew Hendrickson, Esri Inc
Kahvitauko
Keynote-puheenvuoro:
Kotona maailmankaikkeudessa
Esko Valtaoja, avaruustähtitieteen professori
Lounas
GIS in Action: Esri Finland
Kahvitauko
Ryhmä 1: Käyttäjäesitykset
Ryhmä 2: Desktop GIS - ArcGIS 10
Ryhmä 3: Enterprise GIS
VR Yhtymän reaaliaikainen junien
informaatiojärjestelmä – ”Junat Kartalla”
Jarmo Suoranta
VR
ArcGIS for Desktop 10.1. – Mitä uutta tulossa?
Heikki Niemisara
Esri Finland
ArcGIS kokonaisvaltaisena järjestelmänä
Esri Finland
Taksien tilausvälitysyhtiön toiminnan
tehostaminen paikkatiedon avulla
Harri Malkki
Lahden Seudun Ulataksi
Laserkeilausaineston käsittely 3D Analystilla.
Uuden CityEnginen esittely
Antti Mansikka ja Jukka Nykänen
Esri Finland
ArcGIS Online
Esri Finland
Tauko
Get Together
Illallinen
22
2/2011
Osallistumishinnat:
25.–26.1. 2012 Molemmat päivät, sisältää iltaohjelman ja illallisen
19.12.2011 mennessä ilmoittautuneet
350 EUR
9.1.2012 mennessä ilmoittautuneet
400 EUR
25.1. tai 26.1. Yksi päivä, sisältää iltaohjelman ja illallisen (1. päivänä)
19.12.2011 mennessä ilmoittautuneet
280 EUR
10.1.2012 mennessä ilmoittautuneet
300 EUR
25.1. tai 26.1. Yksi päivä, pelkkä luento-osuus
19.12.2011 mennessä ilmoittautuneet
200 EUR
9.1. 2012 mennessä ilmoittautuneet
220 EUR
Kaikki hinnat sisältävät luennot, konferenssipalvelut, kahvit ja
lounaan. Hinnat ovat verottomia.
Pyydämme ilmoittautumisia viimeistään 9.1.2012 mennessä
Ohjelma torstai 26.1.
Aamukahvi
Ryhmä 1: Käyttäjäesitykset
Ryhmä 2: Desktop GIS
Ryhmä 3: Enterprise GIS
Geoportal Server taipui SYKEn
metatietopalveluksi
Kaisu Harju
SYKE
Editoinnin perusteet
Jukka Nykänen
Esri Finland
Tiedonhallinta ja kuvat
Esri Finland
Kokemuksia ketterästä selainkarttasovellusten
kehittämisestä
Vesa Honkonen
SOK
Business-analyysit. Location allocation, multi
mod., taulukot ja kaaviot
Esri Finland
ArcGISin integroiminen toisiin järjestelmiin
Esri Finland
GTK:n uudistetut web-palvelut
Niina Ahtonen
GTK
Pythonin hyödyntämisesimerkkejä ArcGISissä
Esri Finland
Sosiaalisen median hyödyntäminen
paikkatiedossa
Esri Finland
Python ja lentoesteaineistojen analysointi
Matti Olkinuora
Finavia
Regressioanalyysi
Antti Mansikka
Esri Finland
Mobiilisovellukset
Esri Finland
Paikkatietoaineistojen hyödyntäminen
Puolustusvoimat
Temporal data. Aika + animaatio
Tiia Palvimo
Esri Finland
ArcGIS for Server
Organisational accounts, Managed Services,
pilvi, Online, 10.1. uudet ominaisuudet
Esri Finland
Aihe ilmoitetaan myöhemmin
Petri Särkisaari
HALTIK
Rasterianalyysin perusteet
Heikki Niemisara
Esri Finland
Sovelluskehitys
Esri Finland
Kahvitauko
Lounas
Kahvitauko
Andrew Hendrickson, Esri Inc
Loppusanat: Jukka Rouhe, Esri Finland
23
2/2011
Ruandalaisista kahvilaaduista tunnistettiin joukko ainutlaatuisia ja haluttavia makuprofiileja, jotka vaihtelevat eri alueilla.
Kahvin makua luonnehtivien muuttujien ja niihin vaikuttavien
lukuisten ympäristötekijöiden riippuvuussuhteita pystyttiin
selvittämään paikkatiedon ja tilastollisen analyysin avulla.
Ruanda nousi laatukahvin
tuottajaksi paikkatiedon avulla
Lähihistorian suurimpiin kuuluvasta kansanmurhasta toipuva Ruanda on noussut
huippulaatuisen kahvin tuottajaksi pitkälti
paikkatiedon avulla. Laatukahvista maailmanmarkkinoilla saatu korkeampi hinta
on jopa kuusinkertaistanut miljoonien
ruandalaisten ansiotulot.
Ruandalaiset eivät itse juurikaan juo
kahvia, joten he joutuivat opettelemaan
ammattimaista viininmaistamista muistuttavan kahvinmaistamisen taidon voidakseen arvioida tuotteensa laatua.
24
Vuoden 1994 kansanmurhassa kuoli
miljoona ruandalaista. Piskuista KeskiAfrikan maata koetteli pian kansanmurhan jälkeen myös globaali kahvikriisi, joka
romahdutti kahvin maailmanmarkkinahinnat. Noin 500 000 ruandalaista kahvinviljelijäperhettä, joissa on keskimäärin
seitsemän perheenjäsentä, jäi lähes kokonaan vaille ansiotuloja.
Kriisi koski laajemminkin maan 9-miljoonaista väestöä, josta 40-50 prosenttia
saa ainakin osan tuloistaan kahvinviljelyyn
liittyen.
Ruandan dynaaminen uusi hallitus
käynnisti nopeasti Visio 2020 -ohjelman
maan nostamiseksi jaloilleen. Keskeisen
aseman sai maatalouden jälleenrakentaminen ja erityisesti koko kahvisektorin
perusteellinen uudistaminen.
Maatalouden uudistamiseen osallistui
myös USAIDin rahoittama Sustaining
Partnerships to Enhance Rural Enterprise
(SPREAD) -projekti ja sitä johtava agronomi, Timothy Schilling, PhD, joka
tuli Ruandaan 2001. Hänen vaimonsa,
maantieteen tohtori Michele Schilling,
puolestaan ryhtyi opettamaan paikkatie-
toa Ruandan yliopistossa ja päätyi pian
perustamaan ja kehittämään maalle kansallista GIS-keskusta.
Laatuun parannusta
kahvinpesuasemilla
Kesällä San Diegossa järjestetyssä
Esrin käyttäjäkonferenssissa Schillingin
pariskunta kertoi Ruandan kahvisektorin uudistushankkeen uskomattoman
menestystarinan, jossa paikkatiedolla on
ollut hyvin keskeinen rooli.
Vaikka kahvia tuotettiin Ruandassa valtavia määriä, sen laatu oli surkea. Kaikki
500 000 viljelijäperhettä hoiti viljelyksiään
omalla tavallaan eikä laatukontrollista
ollut tietoakaan. Siksi Ruandan kahvista
maksettiin maailmanmarkkinoilla erittäin
alhaista hintaa.
SPREAD-projektissa tavoitteeksi otettiin laadun nostaminen, jonka avulla
viljelijöiden tulot kyettäisiin moninkertaistamaan. Tarkoitus oli keskittyä
nopeasti kasvaville erikoiskahvimarkkinoille, joiden arvo maailmanlaajuisesti
2/2011
korkeammalla, jolloin painovoima hoitaisi
vedenkuljetuksen asemalle.
Vajaassa kymmenessä vuodessa kahvinpesuasemia perustettiin noin 200. Niissä
käsitellään jo puolet maan kahvisadosta,
mikä on parantanut laatua ja luonut paljon työpaikkoja. Silti kahvi ei vieläkään
ollut huippulaatuista.
Alalta puuttui koulutusta, johtaminen
oli heikkoa, laatukontrolli ei ollut riittävää
ja ennen kaikkea ruandalaiset itse eivät
juo kahvia. He eivät siis osanneet arvioida
tuotteensa laatua.
päästä erikoiskahvimarkkinoille laadun
yhä parantuessa. Tavoitteet asetettiin
kuitenkin projektissa entistä korkeammalle. Kahvista haluttiin vieläkin korkeampi
hinta kehittämällä useita huippulaatuisia
kahvibrändejä samaan tapaan kuin Ranskassa viinejä.
Ruandalaisista kahvilaaduista tunnistettiin projektissa joukko ainutlaatuisia ja
haluttavia makuprofiileja. Paikkatiedon
avulla pyrittiin sen jälkeen yhdistämään
tietyt maut tiettyyn sijaintipaikkaan, jossa
kyseinen kahvi oli viljelty.
Maantieteilijöistä, agronomeista, kahvinmaistajista ja muista asiantuntijoista koostuva tutkijatiimi onnistui paikkatiedon avulla
yhdistämään maut sijaintiin, mutta sekään
ei vielä riittänyt. Haluttiin vielä löytää luonnonoloihin liittyvät muuttujat, jotka selittävät kahvin makuvivahde-erot.
Kahvin makua luonnehtii 20-30 eri
muuttujaa, ja niihin vaikuttavia ympäristötekijöitä on suuri joukko ilmankosteudesta ja lämpötilasta maaperän pHarvoon asti. Muuttujien keskinäisiä riippuvuussuhteita onnistuttiin projektissa
selvittämään paikkatiedon ja tilastollisen
analyysin avulla. Samaa on viininviljelyssä
tehty jo vuosikymmeniä.
Maut yhdistettiin
sijaintipaikkoihin
Menestystä kopioidaan nyt
muualla Afrikassa
SPREAD-projekti tuotti maahan amerikkalaisen kahviteollisuuden asiantuntijoita,
jotka opettivat ruandalaisia arvioimaan
kahviaan. Kyse on samantapaisesta taidosta kuin ammattimaisessa viinin maistamisessa.
Nopeasti ruandalainen kahvi alkoi
Projektin tuloksena ruandalaisen kahvin
laatua on pystytty nostamaan entisestään. Maan kahvisektori pystyy myös
yhä paremmin takaamaan vakiolaatuisen
kahvin säännölliset toimitukset suurille
ostajille erikoiskahvimarkkinoilla. Vastaavasti ostajat maksavat kahvista entistäkin
korkeampaa hintaa.
Sadat tuhannet ruandalaiset kahvinviljelijäperheet saavat nykyisin kahvistaan
kuusi kertaa enemmän tuloja kuin vuonna 2000. Projektissa on myös todennettu,
että lisääntyneiden tulojen avulla perheet
ovat laittaneet lapsensa kouluun, huolehtineet paremmin terveydestään ja muutenkin nostaneet elämänlaatuaan.
Ruandan menestystarina on herättänyt
suurta kiinnostusta ympäri Afrikan. Samoja
menestystekijöitä ollaan jo hyödyntämässä
ainakin Tansaniassa ja Kongossa.
Katso koko menestystarina livenä
Timothy ja Michele Schillingin kertomana
ja loistavilla GIS-kartoilla kuvitettuna videolta osoitteessa: http://video.esri.com/
watch/471/grounds-for-change. ■
Kahvin makuun vaikuttaviin ympäristötekijöihin kuuluvat muun
muassa ilmankosteus, lämpötila,
viljelmän korkeus merenpinnasta sekä maaperän pH-arvo ja
erinäisten hivenaineiden pitoisuus.
on nykyisin yli 50 miljardia dollaria.
Ruandan luonnonolot ovat ihanteelliset
kahvinviljelylle, joten kahvin huono laatu
ihmetytti. Tutustuminen paremmin menestyneiden tuottajamaiden, kuten Kenian ja
Nicaraguan, menetelmiin paljasti, että laatua voitaisiin parantaa olennaisesti kahvinpesuasemilla, joissa juuri poimitut pavut
pestään ja huonolaatuiset poistetaan.
Ensimmäinen kahvinpesuasema perustettiin projektissa Ruandaan 2002 Maraban alueelle, ja menestys oli huikea. Noin
30 tonnia laadukasta kahvia saatiin myytyä markkinoille USA:han ja Englantiin
yli kaksi kertaa aiempaa korkeampaan
hintaan. Pian koko maan kahvinviljelijät
halusivat mukaan hankkeeseen.
Paikkatieto nousi kuvaan mukaan, kun
piti päättää, mihin kaikkialle perustettaisiin parisataa muuta pesuasemaa. Sijaintipaikkojen piti olla lähellä suuria kahvinviljelyalueita, lähellä vedensaantipaikkaa ja
tieverkkoa eikä liian lähellä luonnonsuojelualueita. Jotta selvittäisiin ilman kallista sähköä, vesilähteen piti sijaita asemaa
Ruandalaiset kahviviljelmät
tuottavat yhä enemmän
huippulaatuista kahvia,
josta viljelijät saavat
maailmanmarkkinoilla paljon
aiempaa korkeamman hinnan.
25
2/2011
Laajakaistahankkeeseen ei
saatu kattavia paikkatietoja
Maakuntien liitot eivät saaneet 200 miljoonan euron
Laajakaista 2015 -hankkeen
suunnittelua varten julkishallinnon omia tietoaineistoja
maksutta, vaikka maksuttoman tietojenluovutuksen eri
virastoille aiheuttama myyntitulojen menetys olisi saatu
jopa moninkertaisesti takaisin
aineistojen mahdollistaman
paremman suunnittelun kautta.
Julkisdatan hinnoittelun vaikutuksia koskevan Esri Finlandin kyselyn puhuttelevimmalle
vastaukselle luvatun palkinnon, ArcGIS for iOS -paikkatietosovelluksella varustetun
iPadin, voitti Varsinais-Suomen liiton maakuntainsinööri
Tapio Tuhkanen.
Vastauksessaan Tuhkanen
kertoi liikenne- ja viestintäministeriön Laajakaista 2015
-hankkeesta, jossa rakennetaan laajakaistayhteyksiä
sellaisille haja-asutusalueille,
joille ne eivät toteudu kaupallisesti.
Noin 200 miljoonan euron
kustannukset jaetaan hankkeessa valtion, kuntien ja
teleoperaattoreiden kesken
tasan siten, että kukin maksaa
66 miljoonaa euroa. Lisäksi
EU:lta saadaan hankkeisiin 25
miljoonan euron rahoitus.
Maan kaikki maakuntien
liitot kytkettiin Tuhkasen
mukaan hankkeeseen talkoohengessä laatimaan hankeohjelmat, joiden perusteella
varsinaiset hankekilpailutukset teleoperaattoreille toteutetaan.
"Kyse on maakuntaliittojen
osalta puhdasoppisesta paikkatietojen sovelluskohteesta,
koska hankeohjelmissa piti tietysti optimoida laajakaistaverkon rakennetta", hän sanoo.
Hankesuunnittelu pohjau-
26
tuu olemassa olevan verkon
kapasiteettiin ja sijaintiin, keskittimien ja muiden liityntäpisteiden sijaintiin, tuhansien
asiakaskiinteistöjen sijaintiin
ja käyttötarkoitukseen, tieverkon, sähkö- ja kupariverkon
sijaintiin sekä maaperätietoihin.
"Keskeisenä suunnittelutehtävänä on minimoida useimmiten tien penkkaa seurailevan valokaapelin
maahan kaivuun tai aurauksen määrä sekä maksimoida
yhteen kaivuu-uraan tulevien
asiakaskuitujen määrä."
Kaapelin upottaminen maahan muodostaa noin 80 prosenttia laajakaistayhteyksien
rakentamisen kokonaiskustannuksista.
Paikkatiedon avulla voidaan
hankkeissa myös profiloida
alueita sen mukaan, kuinka
paljon laajakaistayhteyksiä
haluavia asiakkaita alueilla
on. Yritykset ja lapsiperheet
esimerkiksi ovat varmaan kiinnostuneempia laajakaistasta
kuin yksin asuvat vanhukset.
Osaaminen jää
hyödyntämättä
Kun maakuntien liittojen rooli
hankkeessa selvisi, Tuhkanen
teki viestintäministeriölle aloitteen, että ministeriö hankkisi
kaikkien liittojen käyttöön
suunnittelussa tarvittavat
Maanmittauslaitoksen karttaaineistot ja Tilastokeskuksen
ruutuaineistot.
Tulos oli, että liitot eivät
saaneet aineistoja maksutta
käyttöönsä. Viestintävirasto
ehdotti liitoille Tilastokeskuksen tarjoamaa aineistojen
kertakäyttöistä yhteisostoa,
mihin liitot eivät periaatteellisistakaan syistä suostuneet.
Tapio Tuhkasen
mielestä julkishallinnon
tietoaineistojen pitäisi
olla maksuttomia, jotta jo
hankkeiden alkuvaiheessa
päästäisiin kokeilemaan
paikkatiedon käytön
mahdollisia hyötyjä
joutumatta heti ostamaan
kalliita aineistoja.
"Näin liittojen hyvä paikkatieto-osaaminen jää koko
hankkeessa pitkälti hyödyntämättä", Tuhkanen toteaa.
Osalla liitoista on kuitenkin joitakin aineistoja, joiden
pohjalta suunnittelua on voitu tehdä. Varsinais-Suomessa
käytössä on ollut karkea ja
hitaasti päivittyvä ruutuaineisto, jonka pohjalta alueiden
halukkuutta laajakaistan saamiseen on profiloitu.
Verkon optimointia ei liiton
käytettävissä olevilla tiedoilla
ole voitu Tuhkasen mukaan
tehdä. Se olisi kuitenkin tarpeen jo senkin vuoksi, että
osan hankkeiden rahoitusvastuusta kantaville kunnille
Maakuntien liittojen käytössä
olleella suhteellisen karkealla
ja viiveellä päivittyvällä YKRruutuaineistolla ja Digiroadtieaineistolla toteutettiin
Varsinais-Suomen liitossa
profilointi, jolla pyrittiin selvittämään missä kunnan osassa
kannattaa avata ensimmäinen
tarjouspyyntö laajakaistayhteyksien rakentamisesta ja miten
tarjousalue tulisi rajata. Oletus
oli, että lapsiperheet ja yritykset
ovat halukkaimpia hankkimaan
laajakaistaliittymän. Kuvassa
tarjousalueet Kustavin alueella.
2/2011
saataisiin tarkkaa tietoa kustannuksista. Optimointia olisi
myös voitu hyödyntää arvioitaessa operaattoreiden tekemiä hanketarjouksia ja niiden
sisältämiä verkkoratkaisuja.
"Jos voisimme paikkatietojen avulla suunnitella hiukankin paremman verkon, virastojen maksuttomassa tietojenluovutuksessa menettämät
myyntitulot saataisiin kuntien
ja valtion kassaan moninkertaisina takaisin", Tuhkanen
huomauttaa.
Hän ihmettelee, että julkistiedon nykyisen hinnoittelumallin mukaan valtio ei pysty
hankkimaan edes omaa laajakaistahankettaan varten julkis­
hallinnon omia tietoaineistoja
maksutta.
Maakuntien liittojen itse
tuottamat paikkatietoaineistot
ovat Tuhkasen mukaan julkisia
ja maksutta myös muiden käytettävissä.
Luova työ tukahtuu
Julkistiedon maksullisuuden
ehkä suurimpana ongelmana
Tuhkanen pitää sitä, että minkä tahansa hankkeen alkuvaiheessa ei päästä kokeilemaan
ja ideoimaan paikkatiedon
mahdollista käyttöä ja hyötyjä.
Aineistoilla pitäisi Tuhkasen
mielestä päästä "leikkimään"
heti, kun jollakulla on pieninkin ideanpoikanen aineistojen
hyödyntämisestä. Alkuvaiheen
luova työ kuitenkin tukahtuu,
jos idean saanut henkilö joutuu anomaan rahaa aineistojen ostoon jo ennen kuin hän
on päässyt edes tutkimaan,
olisiko aineistojen käytöstä
hankkeessa hyötyä.
"Itse ajattelen, että julkishallinnon tietoaineistojen tulisi olla ilmaisia. Valtio saisi siitä
kyllä aikanaan kokonaistaloudellisen hyödyn kilpailukykyisempien yritysten, parempien
suunnitelmien ja optimoidumpien hankkeiden muodossa",
Tuhkanen toteaa. ■
Esrin tekemän
kyselyn vastaukset
osoittavat Jukka
Rouheen mukaan,
että julkisdatan
maksuttomuus toisi
valtavasti uusia
mahdollisuuksia
paikkatiedon
hyödyntämiselle
lukemattomissa
eri tarkoituksissa.
Julkisdatan hinta jarruna
paikkatiedon hyödyntämiselle
Julkishallinnon digitaalisten tietoaineistojen
maksullisuus tai liian korkea hinta estää Esri
Finlandin tekemän kyselyn mukaan monissa
yrityksissä ja julkisen sektorin omissa organisaatioissa paikkatiedon täysipainoisen hyödyntämisen.
Esri Finlandin keväällä julkistamaan kyselyyn julkisdatan hinnan vaikutuksista tuli runsaasti vastauksia. Kaikissa vastauksissa kerrottiin konkreettisia esimerkkejä siitä, kuinka
julkistiedon maksullisuus on estänyt tai vaikeuttanut paikkatiedon hyödyntämistä.
”Moni uusi liikeidea, tuote, palvelu, projekti ja tutkimushanke jää kokonaan toteutumatta tai toteutuu vaillinaisesti datan kalleuden vuoksi”, Esrin toimitusjohtaja Jukka
Rouhe toteaa kyselyvastauksiin viitaten.
Vastauksissa kerrotut esimerkit koskivat
muun muassa energia-alaa, puolustusvoimia, pankki- ja vakuutustoimintaa, karttatuotantoa, kiinteistönhallintaa, koululaitosta,
ympäristöhallintoa, start up -yrityksiä, vähittäiskauppaa, maakuntaliittoja, sääpalveluja,
ict-alan yrityksiä sekä paikkatietoalan ohjelmisto-, palvelu- ja projektitoimintaa.
Runsaudestaan huolimatta Esrin tekemän kyselyn vastaukset edustavat Rouheen
mukaan ainoastaan jäävuoren huippua niistä
lukemattomista tapauksista, joissa julkistiedon
hinta on ollut suurimpana esteenä tai vaikeuttavana tekijänä paikkatiedon hyödyntämiselle.
Tiedot maksuttomiksi
myös yksityissektorille
Esri on toimittanut yhteenvedon kyselyyn
saaduista vastauksista valtiovarainministeriön työryhmälle, joka parhaillaan valmistelee
julkishallinnon tietoaineistojen uutta hinnoittelua.
Valtioneuvosto teki kuluvan vuoden maaliskuussa periaatepäätöksen julkisen sektorin
digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden
parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä. Päätöksen mukaan tietoaineistojen
tulee jatkossa olla pääsääntöisesti maksuttomia käyttäjille.
Julkistiedon vapauttamisella kaupallisesti
ja ei-kaupallisesti hyödynnettäväksi voidaan
valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan
saavuttaa merkittäviä yhteiskunnallisia ja
taloudellisia hyötyjä.
Esrin tekemä kysely koski ainoastaan paikkatietosovelluksissa ja -palveluissa tarvittavan julkistiedon korkean hinnan vaikutuksia.
Maksuttomana tai nykyistä edullisempana
tiedolle olisi epäilemättä käyttöä koko yhteiskunnassa moniin muihinkin tarkoituksiin.
Sitä kautta myös saavutettavat hyödyt olisivat Rouheen mukaan selvästi suurempia kuin
pelkästään paikkatietoalalla saatavat hyödyt.
”Paikkatiedon kasvava tarve koko yhteiskunnassa kuitenkin antaa erityistä painoarvoa
juuri paikkatietoalalla ja paikkatiedon käyttäjien parissa saavutettaville hyödyille, jotka
julkistiedon vapauttaminen mahdollistaisi”,
hän toteaa.
Uutta julkistiedon hinnoittelua valmistelevalta työryhmältä Rouhe odottaakin työn
lopputuloksena esitystä, joka kirjaimellisesti
toteuttaa valtioneuvoston periaatepäätöksen
linjauksen tietojen pääsääntöisestä maksuttomuudesta.
”Ei riitä, että tietoluovutukset olisivat aina
maksuttomia vain julkishallinnon viranomaisille, kuten työryhmä on väliraportissaan
linjannut. Aineistojen pääsääntöisen maksuttomuuden tulee koskea myös yksityistä sektoria, jotta kaikki periaatepäätöksen korostamat yhteiskunnalliset ja taloudelliset hyödyt
toteutuvat”, hän sanoo. ■
27
2/2011
Tips&Tricks
Annotaatioden luominen
tunnusteksteistä
Tunnusteksteillä (labels) saadaan tuotua
tekstejä attribuuttitaulusta kartalle, kohteen lähelle asetettuna. Tunnustekstit
käsitellään aina ryhmänä. Ryhmän teksteille on määritetty ulkoasu ja oletussijainti sekä muita ominaisuuksia.
Yksittäisiä tunnustekstejä ei voi liikutella, muotoilla tai tekstiä muuttaa kartalla,
mutta tekstin muuttaminen onnistuu toki
kohteen attribuuttia muuttamalla. Annotaatioita käyttäen saadaan jokainen teksti
muokattavaksi kohteeksi.
Annotaatiot voidaan tallentaa joko
Geodatabaseen tai karttadokumenttiin.
Geodatabaseen tallennetut annotaatiot
ovat kuten muutkin kohdeluokat: niitä
voidaan muokata editointityökaluilla,
niitä voidaan hyödyntää useissa karttadokumenteissa ja ne voidaan jakaa useiden käyttäjien hyödynnettäväksi. Karttadokumenttiin tallennetut annotaatiot on
tarkoitettu kertakäyttöisten karttatulosteiden tarpeisiin ja tilanteisiin, joissa tekstikohteita ei ole kovin suurta määrää.
kentästä ja se voi sisältää myös vakiotekstejä sekä erilaisia muotoilukäskyjä.
2. Määritä aineistokehykselle mittakaavaluku, joka toimii vertailumittakaavana
tunnustekstien koolle (jokin tasaluku on
suositeltava). Tarkista, että tunnustekstien koko ja sijoittelu (esimerkiksi kohteen oikealle yläpuolelle) ovat tällä mittakaavalla useimmille kohteille sopiva;
tällä vähennetään myöhemmin tehtävää
muokkaustyötä.
3. Näpäytä tunnustekstit sisältävän karttatason nimeä ArcMapin sisällysluettelossa ja valitse esille tulevasta ponnahdusvalikosta Convert Labels to Annotation /
Muunna tunnustekstit annotaatioiksi.
d) Linkittyminen alkuperäisiin kohteisiin
on mahdollinen valinta vain ArcInfo- ja
ArcEditor-lisenssien käyttäjille. Linkitystä käytettäessä annotaatio muuttuu
alkuperäisen kohteen muuttuessa.
e) Append-valinnalla kohteet liitetään
aiemmin luotuun annotaatio-kohdeluokkaan.
Annotaatioita muokataan eri tavoin
tallennustavasta riippuen:
● K arttadokumenttiin
tallennettuja
annotaatioita muokataan Draw / Piirtäminen -työkalurivin toiminnoilla. Nämä
annotaatiot ovat karttadokumentin
ominaisuus, joten karttadokumentin
tallentaminen on välttämätöntä.
luokat, joiden kohteet halutaan luokittaa, on merkitty valituiksi. Paina Add /
Lisää -painiketta, niin saat kunkin luokan omaksi tunnustekstiryhmäksi.
1. Luokittele karttatason kohteet.
2. Näpäytä aineistokehyksen nimeä
hiiren kakkosnäppäimellä (yleensä ylin
taso ArcMapin sisällysluettelossa) ja
valitse ponnahdusvalikosta Labelling
/ Tekstitys > Label Manager / Tekstien
hallinta.
28
c) Kaikkien, näkyvissä olevien tai valittujen kohteiden muunnos annotaatioiksi.
5. Paina Convert / Muunna, niin saat
annotaatiot muodostumaan.
Tunnustekstiryhmät
3. Valitse tekstienhallintaikkunan
vasemman laidan listalta karttatason
nimi (ei Default-tekstitystapaa). Näet
ikkunan keskiosassa listan karttatasossa käytetyistä luokista. Tarkista, että ne
b) Referenssimittakaava on kartan mittakaava muunnoshetkellä.
f) Annotaatio-kohdeluokan nimi on
muokattavissa, samoin muutamat lisäasetukset.
Annotaatiot muodostetaan yleensä
tunnusteksteistä muuntamalla:
1. Lisää karttataso ArcMapiin ja luo sille
tunnustekstit. Voit hyödyntää tunnustekstiluokkia, erilaisia esitystekniikoita ja muita
tunnustekstien ominaisuuksia. Tunnusteksti voidaan muodostaa yhdestä tai useasta
Tunnustekstiryhmillä voidaan karttatason eri luokille muodostaa omat tunnustekstit. Helpoiten tämä onnistuu
seuraavasti:
4. Tarkista ikkunan tiedot:
a) Annotaatioiden tallennuspaikkana
joko Geodatabase tai karttadokumentti.
4. Valitse vasemmalta laidan listalta
tunnustekstiluokka, niin pääset muokkaamaan sen ulkoasua. ■
● Geodatabaseen
tallennettuja annotaatioita muokataan Editor / Editointi
-työkalurivin toiminnoilla. Tallennukset
tehdään aineistoon editointityökalurivin tallennuskäskyllä. ■
Tips&Tricks
2/2011
Koordinaatti­­järjestelmän määritys
Kaikille paikkatietoaineistoille tulee määrittää koordinaattijärjestelmä. Tämä helpottaa aineistojen käyttöä missä tahansa
ArcGIS-ohjelmistossa.
Ellei aineistoilla ole määritettyä koordinaattijärjestelmää, ohjelmistot olettavat
sen olevan samassa koordinaatistossa
aineistokehyksen määrityksen tai muiden
aineistojen kanssa. Jos aineistot eivät näin
todellisuudessa olekaan, piirtyvät kohteet
väärään paikkaan.
On tärkeää huomata, että aineistolle
määritetään sen oma koordinaattijärjestelmä eikä esimerkiksi sitä koordinaatistoa, missä se haluttaisiin esittää.
Mistä sitten tietää aineiston oikean
koordinaatiston? Tämä tieto saattaa löytyä aineiston mukana tulleesta
dokumentaatiosta tai kysymällä aineiston tuottajalta. Jos
tietoa ei ole saatavissa, pitää
tyytyä tarkastelemaan aineistoa ArcCatalogissa ja päätellä
koordinaattilukemista (näkyvät
esikatselutilassa ohjelman alalaidassa), minkä koordinaatiston
mukaisia ne voisivat olla.
perties -ikkunassa. Paina Select-painiketta
ja valitse koordinaattijärjestelmän prj-tiedosto. Yleisimpiä ovat:
(mm.
Finland Zone 3) ja EUREF-FIN TM35 löytyvät Projected Coordinate Systems >
National Grids > Europe -polusta.
5. Sulje ikkunat OK-painikkeita käyttäen,
niin tieto koordinaattijärjestelmästä tallentuu aineiston yhteyteen. ■
● Kartastokoordinaattijärjestelmät
● GK-kaistojen
mukaiset koordinaatistot
löytyvät Projected Coordinate Systems
> Gauss Kruger > Europe -polusta.
● WGS84
löytyy Geographic Coordinate
Systems > World -polusta.
● EUREF
FIN löytyy Geographic Coordinate Systems > Europe -polusta.
Eräajon
hyödyntäminen
Jos koordinaatistomäärityksiä pitää
tehdä usealle aineistolle, voidaan
hyödyntää työkalun ajamista eräajona.
1. Näpäytä Define Projection -työkalun nimeä ArcToolboxista hiiren
kakkosnäppäimellä ja valitse esille
tulevasta ponnahdusvalikosta Batch
/ Eräajo. Saat esille Define Projection -työkalun taulukkomuotoisena.
2. Lisää aineistot Input Dataset or
Feature Class -sarakkeeseen. Voit
raahata useita karttatasoja ArcCatalogista tämän sarakkeen kohdalle. Yksittäisiä tasoja voi myös lisätä
kaksoisnäpäyttämällä sarakkeen
ylintä tyhjää solua, jolloin saat
aineiston valintaikkunan esille.
Koordinaatistojärjestelmä
määritetään aineistolle seuraavasti:
3. Kaksoisnäpäytä Coordinate System -sarakkeen ylintä solua. Saat
auki ikkunan, jonka kautta voit valita koordinaattijärjestelmän.
1. Ota esille ArcCatalog tai ArcMapin
Catalog-ikkuna. Siirry hakemistopuussa
aineistot sisältävään hakemistoon tai tietokantaan.
4. Jos kaikilla aineistoilla on sama
koordinaatisto, saat tiedon kopioitua seuraaville riveille. Näpäytä
äsken määritettyä koordinaatistonimeä hiiren kakkospainikkeella ja
valitse Fill / Täytä.
2. Ota esille ArcToolbox. Avaa Data Management Tools > Projections and Transformations -työkalupakista Define Projection
-työkalu.
3. Valitse lähtöaineistoksi se karttataso,
jolle koordinaatistomääritys tehdään.
Lähes kaikkia ArcToolboxin työkaluja voidaan käyttää eräajona. ■
4. Määritä koordinaatisto
-painikkeen
kautta avautuvassa Spatial Reference Pro-
Pikalinkki koordinaatistomäärityksiin
Koordinaatiston valintaikkunassa suomalaisten koordinaatistot löytyvät varsin pitkän polun päästä. Asiaa voi helpottaa tekemällä kopiot useimmin tarvituista prj-tiedostoista ja
sijoittamalla ne koordinaatistojen päähakemistoon.
Files\ArcGIS\Desktop10.0\Coordinate Systems\Projected
Coordinate Systems\National Grids\Europe -hakemistoon.
Näin kopioit EUREF-FIN TM35 -koordinaatiston
nopeasti löydettäväksi:
1. Käytä Windowsin resurssienhallintaa ja siirry C:\Program
3. Siirry kolme tasoa ylemmäs eli C:\Program Files\ArcGIS\
Desktop10.0\Coordinate Systems -hakemistoon. Sijoita kopioitu tiedosto tänne. ■
2. Tee kopio EUREF FIN TM35FIN.prj -tiedostosta.
29
2/2011
Tips&Tricks
Rajapintapalvelujen
hyödyntäminen ArcGISillä
WMS-palvelut ovat rajapintapalveluja, joita käytetään karttakuvien välitykseen internetissä. Eri järjestelmillä toteutettuja WMSstandardin mukaisia WMS-palveluja voi käyttää muun muassa
ArcMapissä, ArcGIS Onlinessa ja Esrin teknologialla toteutetuissa
web-sovelluksissa. Niitä voi käyttää yhtäaikaisesti muiden karttatasojen kanssa.
5. Raahaa karttataso kartalle.
WMS-karttatasojen
lisääminen ArcMapiin:
1. Avaa ArcMapissa Catalog-ikkuna ja valitse sieltä GIS Servers
ja Add WMS Server.
2. Syötä WMS-palvelun URL, esim. http://geomaps2.gtk.fi/
ArcGIS/services/GTKWMS/MapServer/WMSServer? ja tarvittaessa
käyttäjätunnus ja salasana.
CSW-rajapintaa voidaan hyödyntää paikkatietoaineistoja kuvailevien metatietojen hakemiseen metatietohakemistopalvelusta,
esimerkiksi kansallisesta Paikkatietohakemistosta. CSW-hakupalvelu voidaan liittää ArcMap 10:een, Esri Geoportal Serveriin tai
esimerkiksi Flex Viewer -sovellukseen.
3. Raahaa karttatasot näkyviin kartalle.
CSW-hakemiston liittäminen ArcMapiin:
1. Lataa Esrin toteuttama ilmainen CSW-lisäosa ArcMapiin
osoitteessa http:/sourceforge.net/projects/geoportal/files/Applications/CSWClients ja asenna se ohjeiden mukaisesti. Katso
ohje osoitteessa http://gptogc.esri.com/geoportal/webhelp/en/
geoportal/index.html#/CSW_Clients/00t00000001w000000.
Latauksen jälkeen ArcMap pitää käynnistää uudelleen, jotta
Geoportal on valittavissa Customize Mode -valikon Commandslistalta.
WFS-palvelut ovat latauspalveluja, jotka mahdollistavat vektorikohteiden suorakäytön. Niiden kautta saatavia kohteita voi hyödyntää ArcMapissä sellaisenaan tai tallentaa ne Geodatabasen
kohdeluokiksi tai shape-tiedostoiksi.
WFS-palvelun kohteiden lisääminen
ArcMapillä karttatasoksi:
1. WFS-palvelun käyttö vaati Data Interoperability -laajennusosan asentamisen, muttei edellytä kyseistä lisenssiä. Data
Interoperability voidaan asentaa ArcGIS Desktopin asennusmedialta.
2. Avaa ArcMapissa Catalog-ikkuna ja valitse Inteoperability
Connections ja Add Interoperability connection.
3. Valitse WFS ja kirjoita palvelun verkko-osoite, esim. http://geomaps2.gtk.fi/ArcGIS/services/GTKWFS/MapServer/WFSServer?
4. Paina Parameters ja valitse Table List -kohdassa yksi karttatasoista. Halutessasi voit antaa myös esimerkiksi palvelun palauttamien kohteiden määrän ja aluerajauksen sekä käyttäjätunnuksen
ja salasanan.
30
2. Liitä CSW-palvelu Configure-välilehdellä klikkaamalla Newkuvaketta ja lisäämällä URL omaan kenttäänsä, esimerkiksi URL
http://www.paikkatietohakemisto.fi/geonetwork/srv/en/csw?ser
vice=CSW&request=GetCapabilities, Display name Paikkatietohakemisto ja profiili GeoNetwork CSW 2.02 APISO. Paina Savekuvaketta.
3. Käytä palvelua Find-välilehdellä. Palvelun palauttamien tulosten määrä (Maximum) kannattaa nostaa esimerkiksi kolmeen
sataan. ■
Uutisia
2/2011
Karttojen teko ja ylläpito ilmaiseksi
Kunnat, kaupungit, muut julkishallinnon organisaatiot ja
kaupalliset toimijat voivat saada Esriltä täysin maksuttoman
karttojen teko- ja ylläpitopalvelun, jos tuotetut kartat voidaan
liittää osaksi ArcGIS Onlinen
taustakarttoja, jotka ovat kaikkien vapaasti käytettävissä.
Ilmaispalvelu liittyy Esrin
käynnistämään Community
Maps -ohjelmaan, jonka tarkoituksena on tarjota maailmanlaajuisesti yhä kattavampia ja tarkempia karttoja
vapaasti kenen tahansa käyttöön ArcGIS Onlinen karttapalvelun kautta.
ArcGIS Onlinen karttapalvelu julkaisee maksuttomasti
käytettävissä olevia ilmakuvia
sekä koko maailman tiekartastoa ja topografista kartastoa,
jotka perustuvat julkishallinnon
organisaatioilta sekä kaupallisilta toimijoilta ympäri maailman saatuihin aineistoihin.
Community Maps -ohjelmaan voivat osallistua Esrin
ohjelmistojen käyttäjäorganisaatiot ja muut paikkatietoaineistojen tuottajat, jotka
haluavat tarjota omista aineis-
voi käyttää taustakarttoina kaikilla päätelaitesovelluksilla, jotka osaavat hyödyntää ArcGIS
Serverin REST-rajapintaa.
● Tuottajan ei tarvitse itse pystyttää eikä ylläpitää infrastruktuuria, jota karttojen tarjoaminen laajasti saataville vaatii.
● Esri ylläpitää karttoja yhdessä tai useammassa konesalissa
USA:ssa varmistaakseen niiden korkean käytettävyyden
ja suorituskyvyn.
● Tuottajalla säilyy omistusoikeus omaan dataansa.
Esri ei käytä tuottajilta
saatuja aineistoja mihinkään
muuhun kuin ArcGIS Onlinessa julkaistavien karttojen
tekoon eikä myöskään myy
aineistoja eteenpäin.
ArcGIS Onlinen World Imagery -karttaan tuottajilta toivotaan vähintään yhden metrin
resoluutiolla otettuja ilmakuvia, jotka eivät ole kolmea
vuotta vanhempia ja parantavat World Imagery -kartassa nykyisin olevaa ilmakuvaaineistoa kyseiseltä alueelta.
World Street Map -karttaan
tarvitaan yksityiskohtaisia
katukartta-aineistoja 1:50 000
tai suuremmassa mittakaavassa ja World Topographic Map
-karttaan yksityiskohtaisia
peruskarttoja 1:50 000 tai
suuremmassa mittakaavassa sekä paikallisten alueiden
peruskarttoja 1:5 000 tai suuremmassa mittakaavassa.
Lisätietoja Community Map
-ohjelmasta ja siihen osallistumisesta on osoitteessa www.
esri.com/communitymaps.
Voit myös ottaa yhteyttä Esri
Finlandiin sähköpostitse osoitteeseen [email protected]. ■
turvattomuutta sen sijaan
koetaan esimerkiksi Taka-Töölössä ja Lauttasaaressa, mutta
näilläkään alueilla ei ole kovin
paljon lapsiperheitä.
Turvallisin elinympäristö
lapsilla on Tuomarinkylässä
ja Östersundomissa. Molem-
missa lapsiperheiden osuus
väestöstä on Helsingin suurin, 60,9–73,8 prosenttia, ja
turvattomuutta kokee vain
3,0–7,5 prosenttia asukkaista.
Lisää analyysejä ja paljon
muuta osoitteessa www.facebook.com/esri.finland. ■
Kuvan kartta Pariisista Notre-Damen ympäristöstä on tehty Esrin
Community Map -ohjelmaan toimitetusta aineistosta ja julkaistu
ArcGIS Onlinessa kenen tahansa käytettäväksi osana koko
maailman topografista kartastoa.
toistaan tehdyt kartat laajasti
saataville.
Aineistojen tuottajat hyötyvät Esrin Community Maps
-ohjelmaan osallistumisesta
monin tavoin:
● Kartat ovat ArcGIS Online -palvelussa niin tuottajan
oman organisaation kuin
ulkopuolistenkin käyttäjien,
kuten paikallisen liike-elämän
ja suuren yleisön, käytettävissä
Esrin ohjelmistojen tai pelkän
selaimen kautta.
● Community Maps -karttoja
Esri Finland julkaisee Facebook-sivuillaan analyytikoidensa tekemiä paikkatietoanalyysejä kiinnostavista
aiheista, jotka samalla demonstroivat paikkatietoanalyysien
monipuolisia mahdollisuuksia.
Sivuilla on myös paljon muuta
ajankohtaista tietoa Esrin ja
koko suomalaisen paikkatietoyhteisön kuulumisista.
Ensimmäisessä Facebooksivuilla julkaistussa analyysissä
vertailtiin lasten elinympäristön turvallisuutta Helsingissä
perustuen asukkaiden kokemaan turvattomuuteen ja lapsiperheiden osuuteen väestöstä eri alueilla.
Heikoin turvallisuustilanne
lasten kannalta on alueilla,
joissa sekä koettu turvattomuus että lapsiperheiden
osuus alueen väestöstä ovat
suuria. Tällaisia alueita ovat
erityisesti Koillis- ja Itä-Helsingin kaupunginosat, kuten
Jakomäki, Mellunkylä ja Vuosaari. Näillä alueilla yli 22 prosenttia asukkaista koki turvattomuutta, ja lapsiperheiden
osuus väestöstä on 48,0–68,8
prosenttia.
Myös esimerkiksi Pasilassa
ja Kalliossa koetaan paljon
turvattomuutta, mutta lapsiperheiden osuus siellä on
hyvin pieni. Erittäin vähän
© Microsoft® Bing™ Maps
© Kaupunkimittausosasto, peruspiirijako
Facebook-sivuilla
paikkatietoanalyysejä
31
2/2011
Uutisia
OpenStreetMapille ArcGIS-editori
Esri tarjoaa OpenStreetMapin (OSM) editointiin ilmaisen ArcGIS-työasemaohjelmiston laajennoksen. Sen avulla ArcGISkäyttäjät voivat osallistua OSM-vapaaehtoistyöhön tuttuja työkaluja käyttäen sekä
hyödyntää OSM-vektoriaineistoja myös
varsinaisissa työtehtävissään.
OSM on avoin ja vapaasti muokattava
maailmankartta, jonka tekemiseen voi
osallistua kuka tahansa. Se on wiki-periaatteiden mukaisesti rakennettava kartta,
jota voi selata, muokata ja käyttää kuka
vaan ja missä vaan.
Vapaaehtoistyön avulla rakentuva kartta tarjoaa maailmanlaajuisesti jo varsin
kattavan kartta-aineiston, ja kartta täydentyy koko ajan lukemattomien projektiin osallistuvien kartoittajien työn tuloksena.
OSM:lla on hankkeeseen osallistuvia
varten oma web-editorinsa, mutta nyt
myös Esri tarjoaa OSM-aineiston tuottamista varten oman ArcGIS Editor for
OpenStreetMap -tuotteen työasemaohjelmiston maksuttomana laajennoksena.
Sen voi ladata osoitteessa http://esriosmeditor.codeplex.cpm/.
Laajennos lisää ArcMap-ohjelmaan
Toolboxin, joka sisältää kaikki tarvittavat
työkalut OSM-aineistojen lataamiseen,
ArcGIS Editor for OpenStreetMap -laajennoksen avulla ArcGIS-käyttäjät voivat rakentaa
OpenStreetMapia tutuilla työkaluilla.
muokkaamiseen ja hallintaan. Lisäksi laajennos sisältää työkalurivin (OSM Conflict
Editor) sekä karttatasotiedostot eli LYRtiedostot OSM-aineiston symboloimiseksi.
ArcGIS-laajennoksen avulla käyttäjä voi
ladata OSM-aineiston halutulta alueelta vektorimuodossa omalle koneelleen,
symboloida aineiston, editoida aineistoa
ArcGIS-työkaluilla sekä ladata muokatun
aineiston OSM-palvelimelle, jonka kautta
aineisto heti julkaistaan osaksi kaikkien
käytettävissä olevaa OSM-karttaa.
Omassa työssään ArcGIS-ohjelmistoja
käyttävät henkilöt voivat Esrin OpenStreetMap-editorin avulla osallistua vapaaehtoistyöhön OSM:n rakentamiseksi käyttäen tuttuja ja kehittyneitä ArcGIS-työvälineitä.
Hyöty on molemminpuolinen, sillä
ArcGIS-käyttäjät pystyvät antamaan merkittävän panoksen OSM-kartan rakentamisessa. Toisaalta ArcGIS-käyttäjät voivat Esrin OpenStreetMap-editorin avulla
hyödyntää OSM:n vektoriaineistoja myös
varsinaisissa työtehtävissään muun maussa täydentämään aukkoja organisaationsa
omissa vektoriaineistoissa.
Uutta OSM-dataa luodessaan käyttäjät
saavat hyödyntää Microsoftin Bing-ilmakuvia ja -satelliittikuvia OSM-taustakarttojen luomisessa Basemap-tasolla. Bingin
katukarttoja OSM-työssä ei kuitenkaan
saa käyttää. Sallittuja lähteitä ovat myös
muun muassa Landsatin ja Yahoon kuvaaineistot. ■
Monipuolista tietoa Esrin kumppaneille
Esri Finland järjesti lokakuussa
kumppaneilleen perinteisen
Esri Partner Network -tilaisuuden, jossa kumppanit saivat
monipuolista ja ajankohtaista
tietoa Esrin tuotteista, teknologiasta ja palveluista.
Tilaisuuden avanneen toimitusjohtaja Jukka Rouheen
mukaan Esrillä on vahva halu
tehdä ja kehittää yhteistyötä
kumppaneidensa kanssa niin
maailmanlaajuisesti kuin Suomessakin. Kumppanitoiminnan kehittäminen oli aiheena
myös Rotterdamissa järjestetyssä kansainvälisessä Esrin
kokouksessa, johon Rouhe oli
juuri osallistunut.
Esrin asiantuntijat kertoivat
tilaisuudessa kumppaneille
32
muun muassa ArcGIS Onlinen
tarjoamista mahdollisuuksista asiakasprojekteissa, ensi
keväänä julkaistavan ArcGIS
10.1:n uusista ominaisuuksista palvelin- ja työasemaympäristössä, erilaisista mobiilin
ArcGISin vaihtoehdoista sekä
sovelluskehityksen uusista teknologioista.
Kumppanipuheenvuoron
tilaisuudessa käytti Logican
erittäin kokenut paikkatietokonsultti Jarkko Kuoppamäki, jonka aiheena olivat Esrin
moninaiset tuki- ja tietopalvelut. Esiin nousivat muun
muassa Esrin blogit, keskustelupalstat, tukisivustot, ArcGIS
Resource Center, web-kurssit
ja verkon kautta välitettä-
Toimitusjohtaja Jukka Rouhe korosti Partner Network -tilaisuudessa
Esrin vahvaa halua tehdä ja kehittää yhteistyötä kumppaneidensa
kanssa.
vät live-seminaarit, verkon
kautta jaeltavat tapahtumien
videotallennukset ja esitys-
materiaalit sekä Esrin läsnäolo
Facebookissa, LinkedInissä ja
Twitterissä. ■
Uutisia
Uusittu karttapalvelu Suomen vesien hylyistä
Suomen rannikon ja sisävedet
kattava haaksirikkojen ja hylkylöytöjen tietopankki hylyt.
net on julkistanut Esri Finlandin sponsoroimana uudistetun
karttapalvelun nettiin. Hylyt
ja niitä koskevat tiedot on
nyt entistä helpompi löytää
uudesta verkkopalvelusta.
Suomen rannikkovesillä on
erittäin paljon uponneita laivanhylkyjä, jotka säilyvät hyväkuntoisina jopa vuosisatoja,
koska puuveneitä lahottava
mato ei elä Itämeren vähäsuolaisessa
vedessä. Hyväkuntoisia hylkyjä on rannikkovesissä 1500-luvulta lähtien.
Pohjalla ry:n ylläpitämän hylyt.netin
uudistetussa karttapalvelussa on merkitty pisteinä kartalle kaikki tietopankin
hylyt. Pistettä klikkaamalla
avautuu hylyn perustiedoista
infoikkuna, jossa on myös linkki tarkempiin tietoihin hylyistä.
Karttapalvelussa voi myös
tehdä valintoja näytettävistä
hylyistä niiden ominaisuustietojen perusteella. Samoin pal-
Helppokäyttöisestä karttapalvelusta hylkyjen sijaintitiedot
ja muut tiedot löytyvät parilla
hiiren klikkauksella.
Hylkysukeltajille uusi karttapalvelu tarjoaa korvaamatonta
apua kiinnostavien hylkyjen
löytämiseen.
velussa voi hakea nimellä juuri
tiettyä hylkyä ja sen tietoja
sekä mitata etäisyyksiä.
Hylyt.netin tarkoituksena
on koota alan harrastajien tiedot hylyistä yhteen paikkaan
kaikkien hylkysukeltamisesta,
merihistoriasta ja meriarkeologiasta kiinnostuneiden
käyttöön.
Uuden karttapalvelun ovat
rakentaneet Esrin Flex APIa
hyödyntäen TKK:n ”GIS Application Development” -kurssin
opiskelijat. Datat ovat ArcGIS
Serverillä, joka toimii Amazonin pilvessä. Esri Finland
on lupautunut ylläpitämään
palvelua TKK:n opiskelijoiden
saatua sen valmiiksi. ■
Uudet nimet ArcGIS-tuotteille
Esri muuttaa useiden ArcGIS-tuoteperheen tuotteiden nimiä ensi vuoden alkupuolella julkistettavan ArcGIS 10.1 -version myötä.
Muutoksilla Esri pyrkii yhtenäistämään tuotenimiä ja tekemään tuotteiden valinnan helpommaksi asiakkaille. Lisäksi uudet nimet tuovat paremmin esiin sen, että käytettiinpä
ArcGISiä missä ja milloin tahansa, kyse on aina samasta järjestelmästä.
Taulukkoon on kirjattu tärkeimmät nimenmuutokset, jotka siis astuvat voimaan ArcGIS
10.1 -versiossa.
Nimi ennen ArcGIS 10.1:tä ArcGIS Desktop ArcInfo ArcEditor ArcView ArcGIS Server ArcGIS Mobile ArcGIS Mobile SDK Esri Data and Maps Esri StreetMap Premium ArcGIS Data Appliance ArcGIS Mapping for SharePoint Uusi nimi
ArcGIS for Desktop
ArcGIS for Desktop Advanced
ArcGIS for Desktop Standard
ArcGIS for Desktop Basic
ArcGIS for Server
ArcGIS for Windows Mobile
ArcGIS SDK for Windows Mobile
Data and Maps for ArcGIS
StreetMap Premium for ArcGIS
Data Appliance for ArcGIS
ArcGIS for SharePoint ■
2/2011
ArcGIS
koti­
käyttöön
ArcGIS-työasemaohjelmisto on nyt kenen
tahansa saatavilla myös
kotikäyttöön. ArcGIS for
Home Use sopii erityisesti työssään ArcGISiä
käyttäville henkilöille,
jotka haluavat hyödyntää samaa monipuolista
ohjelmistoa myös kotona ei-kaupallisessa, henkilökohtaisessa käytössä.
Ohjelmisto sopii kaikille muillekin, jotka tarvitsevat paikkatieto-ohjelmistoa yksityiskäyttöön
ja/tai haluavat kehittää
paikkatietotaitojaan
vapaa-ajallaan.
Kotiohjelmistolisenssi
sisältää seuraavat ohjelmat: ArcView, ArcGIS
3D Analyst, ArcGIS
Geostatistical Analyst,
ArcGIS Network Analyst,
ArcGIS Publisher, ArcGIS
Schematics, ArcGIS Spatial Analyst ja ArcGIS
Tracking Analyst.
Esri tarjoaa kotikäyttäjille monia ilmaisia
koulutusseminaareja,
verkkokursseja, podcast-ohjelmia ja opetusohjelmia, joiden avulla
paikkatietotaitoja pystyy
opiskelemaan tehokkaasti.
Lisätietoja ArcGIS
for Home Use -ohjelmistosta ja koulutusmahdollisuuksista on
osoitteissa www.esri.fi/
esrin_arcgis_tuotteet/
arcgis_kotikäyttöön/ ja
www.esri.com/arcgisfor-home/.
Ohjelmiston 12 kuukauden lisenssi maksaa
100 euroa (+ alv). Jos
olet kiinnostunut, ota
yhteyttä [email protected]. ■
33
2/2011
Uutisia
Esri mukana Nenäpäivässä
Esri Finland on osallistunut kuluvan vuoden Nenäpäivä-kampanjaan tuottamalla www.nenapaiva.fi-sivustolle vapaaehtoistyönä
kartan, jossa näytetään, mihin
päin maailmaa Nenäpäivän
keräysvarat menevät.
Kartta on osoitteessa www.
nenapaiva.fi/avustuskohteet/
muuta-lasten-elm. Karttakuvan alla olevasta linkistä
pääsee varsinaiselle Nenäpäivä-kartalle, joka on julkaistu ArcGIS.com-sivustolla.
Klikkaamalla kartalla näkyviä
avustuskohteita käyttäjä saa
kuvia ja tietoja kohteista.
Nenäpäivän keräysvarat
käytetään pitkäjänteiseen
kehitystyöhön lasten oikeuksien, koulutuksen ja terveyden
edistämiseksi useissa Afrikan
ja Etelä-Aasian maissa. Varoilla ei rahoiteta pelkästään välitöntä apua, vaan myös vahvistetaan kansalaisyhteiskuntaa
apua saavissa maissa.
Esri Finland kokee Nenäpäivän kaltaiset kampanjat tärkeiksi ja on mielellään tukemassa niitä.
Nenäpäivän huipentuma oli
YLE TV2:n perjantaina 4.11.
suorana lähetyksenä esittämä viiden tunnin Nenäpäiväshow, jossa esiintyi iso joukko
maamme kirkkaimpia tähtiä.
Rahankeräys jatkuu vuoden
loppuun asti. ■
Nenäpäivän kartta näyttää,
mihin keräysvarat menevät.
Näyttelijä Kari Ketonen kävi
tapaamassa lapsia, joiden
elinolojen parantamiseksi
Nenäpäivän hassutuksilla
kerätään varoja.
Maisemakuvat näppärästi kartalle
Monipuolista ja hienosti kuvitettua tietoa
kasvi- ja eläinlajeista tarjoava LuontoPortti-sivusto on julkistanut uuden karttapalvelun, jossa ympäri Suomea otetut maisemavalokuvat on sijoitettu hiirellä klikattavan symbolin taakse kartalle paikkaan,
missä kuva on otettu.
Esri Finlandin sponsoroimana toteutettu karttapalvelu saatiin helposti pystyyn ArcGIS Onlinen tarjoaman ilmaisen
taustakartan ja ilmaisten työvälineiden
avulla.
Kun kartalla olevaa symbolia klikkaa
hiirellä, ruudulle avautuu pop up -ikkuna,
LuontoPortti-sivustolla voi nyt katsella
maisemavalokuvia, jotka on sijoitettu karttapohjalla juuri sinne, missä kuva on otettu.
jossa on kyseinen valokuva pienessä koossa sekä kuvaus valokuvan ottopaikasta.
Pop up -ikkunasta voi suoraan zoomata
tarkan tason karttaan alueesta ja kuvaa
klikkaamalla avata täysikokoisen version
kuvasta.
Vastaavilla toiminnallisuuksilla varustettuja web-karttoja voi tehdä kuka tahansa
ja mikä tahansa organisaatio ArcGIS Onlinen tarjoamien taustakarttojen ja työvälineiden avulla. Kartalta avautuviin pop
up -ikkunoihin voi laittaa mitä tahansa
tekstisisältöä ja kuvia sekä linkin vaikkapa
YouTube-videoon.
LuontoPortti toimii osoitteessa www.
luontoportti.com. ■
Tuplasti lisää tilaa kasvulle
Esri on kaksinkertaistanut toimitilansa
laajentamalla toimistoaan rakennuksen
samassa kerroksessa toiseen siipeen.
34
Esri Finlandin voimakas kasvu on jatkunut myös kuluvana vuonna. Vastatakseen
entistä paremmin asiakkaidensa tarpeisiin
Esri on rekrytoinut palvelukseensa jatkuvasti uusia paikkatieto-osaajia.
Kasvun myötä yhtiön olemassa olevat
toimitilat kävivät jo ahtaiksi. Kesän aikana
toimistoa laajennettiin rakennuksen samassa kerroksessa toiseen siipeen, mikä kaksin-
kertaisti aiemmat 800 neliön toimitilat.
Esrin omalla henkilöstöllä on nyt entistä
väljemmät työpisteet ja yhteiset oleskelutilat, ja tilaa riittää myös henkilöstön kasvulle.
Myös asiakkuuksien hoitamiseen laajentuneet toimitilat tarjoavat entistäkin
paremmat puitteet.
Esrin osoite on siis edelleen sama, Sinikalliontie 3 B, 02630 Espoo. ■
Tapahtumia ja koulutusta
2/2011
Tulevia tapahtumia
Esri Finlandin käyttäjäpäivät 2012
25–26.1.2012, Helsinki
Tapahtumamme tarjoaa päättäjille, käyttäjille ja sovelluskehittäjille loistavan tilaisuuden vaihtaa ideoita ja
päivittää tietämyksensä paikkatiedosta. Tapahtumapaikkana on Hotel Royal at Crowne Plaza Helsingissä
(Mannerheimintie 50).
Logistiikka ja kuljetus 2012
9–12.5.2012, Helsingin Messukeskus
Jo 19. kerran järjestettävä Logistiikka ja kuljetus -tapahtuma kerää logistiikan, kuljetuksen, varastoinnin ja alan
ICT-ratkaisujen ammattilaiset Helsingin Messukeskukseen keskiviikosta lauantaihin.
Tulevaisuuden toimitusketjut tuovat kansainväliset
markkinat kotiovellesi. Logistiikka ja kuljetus 2012
tapahtuma on teollisuuden, kaupan ja logistiikan
palvelutarjoajien asiakastapahtuma, jossa päättäjien,
käyttäjien ja ratkaisujen tarjoajien on helppo löytää
kontakteja. ■
Esri Finlandin syksyn ja talven paikkatietokursseja:
Esri Finland tarjoaa kattavan valikoiman paikkatietokursseja sekä työasema-, palvelin- että tietokantaympäristöön.
Kurssi
AjankohtaHinta
ArcGIS Viewer for Flex ja ArcGIS Online 22–23.11.
ArcGIS 10 -peruskurssi
28–30.11.
ArcGIS 10 ja uudistunut editointi
Performing Analysis with ArcGIS Desktop 995 EUR
1425 EUR
1.12.
540 EUR
12–14.12.
1425 EUR
Keväällä järjestetään tuttujen Desktop-koulutusten lisäksi muun muassa erikoiskurssit Silverlight-kehittämisestä mobiilimaailman tarpeet huomioiden, kurssi Python-kielen käytöstä, syventävä kurssi ArcGIS 10 -editoinnista ja aiheesta Imagery eli miten
kuvia hallitaan ArcGIS for Desktop ja Server –tuotteilla.
Toivomme yhteydenottoja kurssitarpeiden tunnistamiseksi. Järjestämme kursseja tilauksesta kattaen kaikki Esrin vakiokurssit
tai räätälöitynä organisaationne tarpeisiin.
Kevätkauden kurssikalenteri julkaistaan marraskuun aikana. Tiedotamme asiasta uutiskirjeellä ja www-sivuillamme.
Tarkemmat tiedot, kurssikuvaukset ja
ilmoittautuminen kursseille:
Internetissä: esri.fi > Koulutus > Kurssikalenteri
Sähköpostitse: [email protected]
Puhelimitse: 0207 435 435
Osallistumisvahvistus lähetetään viikkoa ennen kurssin
alkua. Kurssimateriaali, päivittäinen lounas ja kahvit sisältyvät kurssien hintoihin. Hintoihin lisätään alv (23 %).
Kurssit järjestetään Esri Finlandin koulutusluokassa
osoitteessa:
Sinikalliontie 3 B (4. krs.), Espoo.
Kattava kurssitarjonta
Järjestämme runsaasti erilaisia kursseja asiakaskohtaisesti
sekä erikseen sovittavina ajankohtina. Kursseja voidaan
myös lisätä kurssikalenteriin riittävän kysynnän ilmaantuessa.
Tutustu koko kurssitarjontaamme osoitteessa: esri.fi > Koulutus > Kurssikuvaukset
Esrin Virtual Campus on verkko-oppimisympäristö, jossa
on tarjolla sekä ilmaisia että maksullisia paikkatietokursseja
ja -seminaareja moniin eri tarpeisiin. Lisätietoa Esrin Virtual
Campus -kursseista: http://training.esri.com
Lisätietoja:
Esri Finland Oy, Sinikalliontie 3 B, 02630 Espoo
Puh. 0207 435 435, [email protected]
35
Mobiililla paikkatietoteknologialla tehoa liikkuvaan työhön!
Integroi mobiililaitteesi ArcGIS.comin kanssa ja saat täyden hyödyn
sen tarjoamista mahdollisuuksista myös mobiilisti. Hyödynnä
ArcGIS.comin ilmaisia sovelluksia ja karttoja. Luo ArcGIS.comissa
palveluja, joita voit käyttää mobiilisti. Lue lisää www.esri.fi!
iPhone, iPad, WindowsPhone7, Windows Tablet.
Nyt myös Android!
Esri Finland Oy
Sinikalliontie 3 B, 02630 Espoo, FINLAND
Puh: 0207 435 435
[email protected] www.esri.fi