docNro 4/2013 - SuomiViihde
download 
Report Transcription
Nro 4/2013 - SuomiViihde
Kotimaisen viihteen puolesta! S U O M I Viihde ® SUOMALAISEN MUSIIKIN, TANSSIN JA TEATTERIN ERIKOISLEHTI •4/2013 7.vsk S U O M A L A I S E N M U S I I K I N , TA N S S I N J A T E AT T E R I N E R I K O I S L E H T I Pääyhteistyökumppanit: Suvi Teräsniska TÄYDELLINEN ELÄMÄ Juha Tapio KEPEÄMMÄLLÄ OTTEELLA LORENZ BACKMAN KOKO SUOMI TANSSII -PALSTALLA Tapani Kansa KUNINKAAN SAAPPAISSA TANSSI&VIIHDELIITTEESSÄ: Matti Nykänen LAITTAA PELIIN PERSOONANSA Dancing on Ice TEMPPUJA JÄÄLLÄ ILON KAUTTA Valkeakosken kaupunginteatterissa JAMES DEAN ON YHÄ KAPINALLINEN • Auran Nuortentalo • Hirvensuuli, Huittinen • Hotelli IsoValkeinen, Kuopio • Kankaanpään Kuntoutuskeskus • Kartano Kievari, Hietama • Kylpylähotelli Päiväkumpu, Karjalohja • Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio • Kylpylä Kivitippu, Lappajärvi • Limingan NS • Loimaan Seurahuone • Merikievari, Merikarvia • Monrepos, Lappeenranta • Pesäkallio, Vääksy • Puistokulma, Vantaa • Riemuliiteri, Äkäslompolo • Satulinna, Parola • Sokos Hotel Vantaa / Tulisuudelma • Tanssikeskus TESSU, Tampere • Tanssikrouvi, Häijää • Teeriharju, Somero • Tyrnävän Seurojentalo • V2, Harjavalta Haastatteluissa mm. • FBI Beat • Hauli Bros • Heli Ruotsalainen • Hurma • Jesse Kaikuranta • Mikko Alatalo • Mira Luoti • Olli Lindholm • Onnentähti • Pauliina Jokinen • PÄÄTOIMITTAJAN SANANEN KUVA: J.VUORENPÄÄ LEHDEN 4/2013 JAKELUPAIKAT TALVEN AJATUKSIA... S yksy on mennyt kovaa vauhtia eteenpäin. Apua - Kohta on taas joulu ovella vaikka vastahan se oli. Tällä kirjoitushetkellä on enää noin reilu kuukausi aikaa jouluaattoon. En ole hankkinut vielä ainuttakaan lahjaa. Mietin tosin, että jospa antaisin tänä vuonna jotain erilaista. Eihän lahjan tarvitse olla aina fyysinen paketti vaan vaikka lupaus erityisestä yhteisestä ajanvietosta. Esimerkiksi äitien- ja isäinpäivänä lahjoin vanhempani lupautumalla ”kotiorjaksi” päivän ajaksi. Teimme äidin kanssa tuolloin yhdessä mm. kukkapenkkejä ja muita puutarhahommia, jotka olivat hänelle terveydellisistä syistä hetkellisesti hieman haastavampia. Se oli oikein nautittava päivä ja mukavaa yhdessäoloa. Nähtäväksi jää, mitä isukki keksii pääni menoksi isäinpäivälahjakseen. Toki yhteistä aikaa voi ja pitää olla muulloinkin. Syksyäni ovat sulostuttaneet ahkeran lehden tekemisen ja tanssimassa käymisen ohella myös television musiikillinen että tanssillinen viihdetarjonta. Nelosen Vain elämää –ohjelman toinen tuotantokausi on ollut viikonloppujeni ilo tai yksi niiden kohokohdista. Jokainen jakso on saanut minut naurun ja kyynelten sekaiseen hurmiolliseen mielentilaan. Miten ihmeellinen onkaan musiikin voima ja miten se vaikuttaa meihin ihmisiin! Ohjelman kaikista artisteista on tullut myös positiivisella tavalla esiin herkempi ja yksityisempi persoona. Tällä kertaa ohjelmasta ei ole juttua erikseen mutta saamme ehkä palan siitä Juha Tapion ja NettiExtrassa olevan Maarit Hurmerinnan juttujen kautta. Nelosen Dancing on Ice ja MTV3:n Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelmat ovat tuoneet puolestaan vauhtia ja vaarallisia tilanteita kotikatsomoihin tanssin maailmasta. Näiden formaattien huimat katsojaluvut kertovat, että tanssi kiinnostaa ihmisiä todella paljon, on se sitten jäällä tai parketilla. Tanssi on liikkeen ja musiikin kombinaatiota ja sillä on todistettavasti hyvin laaja ja moninainen merkitys ihmisille niin henkisellä kuin fyysisellä tasolla. Itselleni tanssi on tärkeä henkireikä, vahva energian ja ilon lähde, siten myös eräänlainen masennuslääkekin. Kun kuulen hyvää musiikkia, alkaa jalkani kuin itsestään napsaamaan sen tahdissa ja vetää puoleensa tanssilattialle magneetin tavoin. Konsertit ovat itselleni toisinaan aika haastavia, kun siellä ei pääse tanssimaan. Ollessani lokakuussa erään ystäväni kanssa Lasse Hoikan & Souvareiden upeassa 35-vuotisjuhlakonsertissa Tampere-talolla, päätimme musiikin inspiroimina tanssia (lue: hytkyä paikoillaan) lopulta tuolillamme. Ehdotankin Lasselle tässä julkisesti, että voisimmeko tulla seuraavaan juhlakonserttiinne tanssimaan taustalle vaikka sellaisena varjokuvana sermin taakse?! Aika loistava idea, eikös? ;D Talven lehden sisältö on erityisen huikea niin tämän painolehden kuin SuomiViihde NettiExtrankin osalta. Toivon kaikille antoisia lukuhetkiä niiden parissa ja toivotan tässä yhteisesti myös lukijoille ja yhteistyökumppaneille ihanan rauhaisaa joulua ja onnellista uutta vuotta 2014! Lahjoitan tänäkin vuonna joulukortteihin varatut varat hyväntekeväisyyteen. En ole tosin vielä tässä hetkessä päättänyt, minne lahjoitukseni kohdistan. Mahdollisia kohteita on monia. Sydämellisin talven terveisin, Jaana ”Jande” Vuorenpää, Päätoimittaja OSALLISTU TALVIKAUDEN KILPAILUUN - upeat palkinnot! www.univisio.fi SoftDram Luxus tyynyt - Ylellisen untuvaisiin uniin, täytteenä on untuvainen ShinSoft™ -mikrokuitutäyte, joka siirtää tehokkaasti kosteutta ainutlaatuisen 4Trakenteensa ansiosta ja tuntuu kuivalta ja kuohkealta. JULKAISUTIEDOT Julkaisija ja Kustantaja JAAMEDIA PL 57, 33711 Tampere Lehden toimitus Päätoimittaja/taitto:Jaana Vuorenpää, GSM 050 569 1969 [email protected] Toimittajat: Juhamatti Nieminen [email protected] Jasmi Kuusisto, [email protected] Sanna Heinonen, [email protected] Juha Lahti, [email protected] Christina Lokkinen [email protected] Toimitusneuvosto: Kalevi Lystimäki SUSEL ry, Pentti Teräväinen Discopress Oy, Suomen Huvijärjestäjien Keskusliiton ja Suomen Ohjelmatoimistojen liiton sekä Muusikkojen liiton edustajat, Erkki Puumalainen 2 SUOMIVIIHDE LEHTI 4/2013 Kerro SUOMIVIIHDE.FI -sivuston kilpailulomakkeella tai lehden palvelukortilla, mikä on mielestäsi SuomiViihde lehden 4/2013 numeron parhain juttu ja äänestä myös Talven Viihtyisintä tanssipaikkaa. Kilpailuaika 27.1.2014 asti! Palkintoina arvotaan kaikkien kilpailykysymykseen vastannaiden kesken lippupaketti (2 kpl) vapaavalintaiseen EASTWAY:n järjestämään konserttiin, lippupaketti (2 kpl) vapaavalintaiseen MagnumLiven:n järjestämään konserttiin, Univisionin SoftDream Luxus -uutuustyynyt 2 kpl (arvo 120 eur), Magnum Iskelmä kotikaraoke 2 kpl, Tapani Kansa Särkyneen toiveen katu - uutuuslevyt (3 kpl), Jenni Vartiainen Terra -uutuuslevy (3 kpl), Cheek Kuka muu muka -uutuuslevy (3 kpl), Jesse Kaikuranta Vaikka minä muutuin -uutuuslevy (3 kpl), Suvi Teräsniska Pohjantuuli -uutuuslevy (3 kpl), Maarit Hurmerinta Miten elämästä kertoisin -uutuuslevy (3 kpl), Robin Boom Kah - uutuuslevy (3 kpl), Juha Tapion Lapislatsulia -uutuslevy (3 kpl) Poptori Oy, Lasse Finska, Jaana Vuorenpää Painopaikka Alma Manu Oy, Tampere Painosmäärä 120 000 kpl Kannen pääkuva Janne Kulosaari Kuvassa Christian Sandström ja Viivi Pumpanen / James Dean -musikaali Ilmoitusmyynti ja lehden tilaukset: Jaana Vuorenpää 050 569 1969 / suomiviihde@suomiviihde.fi (soitot arkisin klo 10-17) Aineiston toimitus postiosoite; Jaamedia/SuomiViihde lehti PL 57, 33711 Tampere E-mail; [email protected] Ilmestymisajankohdat 2014: 1/2013 - helmikuu vko 7 - 14.2.2014 2/2013 - toukokuu vko 20 - 16.5.2014 3/2013- syyskuu vko 37 - 12.9.2014 4/2013 - marraskuu vko 46 - 14.11.2014 Lehden 1/2014 varsinainen aineistopäivä on maanantai 20.1.2014 (Valmiit ilmoitukset viimeistään 3.2.2014. mennessä) Jakelu: Julkaisua jaetaan ilmaisjakelulehtenä mm. liikennemyymälöissä, kauppakeskuksissa, ruokakaupoissa, kylpylöissä, kuntokeskuksissa ja tanssipaikoilla eri puolilla Suomea sekä sopimuksen mukaan SUSEL ry:n jäsenistölle. Lehti on myös tilattavissa kotiin maksua vastaan ja luettavissa sähköisesssä muodossa sivustolla suomiviihde.fi. Katso lehden ilmoitushinnasto: www.suomiviihde.fi ISSN-L 2243-4828 ISSN 2243-4828 (painettu) ISSN 2243-4836 (verkkojulkaisu) Aikakauslehtien Liiton jäsen YHTEISTYÖSSÄ mm.; Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry Oy Matkahuolto Ab Suomen Huvijärjestäjien Keskusliitto ry Ohjelmatoimistojen Liitto ry Suomen Tanssinopettajien Liitto ry Discopress Oy, Eastway Oy ja MagnumLive SUSEL jäsenistö (kts. yhteystiedot s. 23). Lehtiä on saatavilla pienempiä määriä myös vapaajakeluna SUSEL jäsenten toimesta satunnaisissa kohteissa kautta maan. Jakelupaikkojen tarkemmat yhteystiedot ovat luettavissa verkkosivustolla; www.suomiviihde.fi ABC Amiraali Kotka ABC Anjalankoski ABC Aura ABC Hiekkasärkät Kalajoki ABC Huittinen ABC Härkähovi Somero ABC Kajaani ABC Karjaa ABC Kemijärvi ABC Kiikoinen ABC Kippari Hamina ABC Kiuruvesi ABC Kokkola ABC Koria ABC Kuninkaantie Pernaja ABC Kuortti ABC Laitila ABC Lieksa ABC Majakka Pyhtää ABC Masuuni, Karkkila ABC Nurmes ABC Pitkäjärvi Mikkeli ABC Pitkälahti Kuopio ABC Pulkkila ABC Pyhäjärvi ABC Savonlinna ABC Siilinjärvi ABC Tikkula Pori ABC Tupos ABC Tuukkala Mikkeli ABC Utti ABC Valkeala ABC Varkaus ABC Viipurinportti Lappeenranta Alapitkän nuorisoseurantalo Autokeidas Forssa Helsingin Linja-autoasema Kamppi, kaukoliikenneterminaali Hesestoppi, Parkano Hirvensuuli, Huittinen Hotelli Aquarius, Uusikaupunki Hotelli Hiittenharju, Harjavalta Hotelli Iso-Valkeinen, Kuopio Hotelli Luostotunturi, Sodankylä Hotelli Sommelo, Kuusankoski Hotelli Tallukka, Vääksy Hotelli-Ravintola Pitkä-Jussi, Kurikka Huhkotalo, Raisio Humppilan lasi, Humppila Hämeenlinna kaupunginkirjasto Hämeenlinna linja-autoasema Härkäpakari Oy, Huittinen Härmän Kuntokeskus, Ylihärmä Imatran Kylpylä Inarin Kuukkeli Joensuun linja-autoasema Jounin Kauppa, Äkäslompolo Jyväskylän Matkakeskus Järvenpään Kaupunginkirjasto Kahvila-Ravintola Taukotupa, Hartola Kankaanpään Kuntoutuskeskus Kartano Kievari, Hietama Kauppa ja Kahvila, Vihteljärvi Kauppakeskus Elo, Ylöjärvi Kauppakeskus Iso Myy Joensuu Kauppakeskus Karisma Lahti Kauppakeskus Kärkkäinen, Ylivieska Kauppakeskus Rajalla Tornio Kauppakeskus Skanssi Turku Kauppakeskus Tuulonen/S-Market Tuulos Kauppakeskus Veturi Kouvola K-Citymarket Forssa K-Citymarket Imatra K-Citymarket Kaakkuri Oulu K-Citymarket Kankaanpää K-Citymarket Kemi K-Citymarket Keminmaa K-Citymarket Kuusamo K-Citymarket Lappeenranta K-Citymarket Lielahti Tampere K-Citymarket Linnainmaa Tampere K-Citymarket Lohja K-Citymarket Loimaa K-Citymarket Mikkeli K-Citymarket Pirkkala K-Citymarket Pori Mikkola K-Citymarket Päiväranta Kuopio K-Citymarket Raahe K-Citymarket Rauma K-Citymarket Riihimäki K-Citymarket Rovaniemi K-Citymarket Seinäjoki Jouppi K-Citymarket Seinäjoki Päivölä K-Citymarket Turtola Tampere K-Citymarket Valkeakoski K-Citymarket Vihti Nummela K-Citymarket, Salo Keljon Kauppakeskus Jyväskylä Kisaranta, Kangasala Kokkolan linja-autoasema Kouvola Matkakeskus Kruunupuisto, Punkaharju K-Supermarket Alavus K-Supermarket Jalasjärvi K-Supermarket Kangasala K-Supermarket Linkki Ylöjärvi K-Supermarket Minttu Saarijärvi K-Supermarket Pihtipudas K-Supermarket Sotkamo K-Supermarket Torikulma Iisalmi Kuopion linja-autoasema Kylpylä Kivitippu, Lappajärvi Kylpylähotelli Keurusselkä Keuruu Kylpylähotelli Levitunturi, Sirkka Kylpylähotelli Peurunka Laukaa Kylpylähotelli Päiväkumpu,Karjalohja Kylpylähotelli Rauhalahti Kuopio Kylpylähotelli Summassaari, Saarijärvi Kyläkauppa Veljekset Keskinen, Tuuri Käenkoski, Parkano Lahden linja-autoasema Lahden Pesäkallio, Lahti Linjurin kauppakeskus Salo Lomahotelli Jämi, Jämijärvi Lomakeskus Revontuli, Hankasalmi Maalaispuoti Niemelä Lavia Malmin työväentalo, Helsinki Matin ja Liisan asema / Neste Lapinlahti Merihelmen matkailualue, Kuivaniemi Merikievari, Tuorila Mikkelin linja-autoasema Neste Aapiskukko Pälkäne Neste Häijää Neste Iitti / Matkakeidas, Kausala Neste Imatra Korvenkangas Neste Jämsän Portti Neste Karisto Lahti Neste Kuhmoinen Neste Linnatuuli Tervakoski Neste Länsituuli Noormarkku Neste Napapiiri Rovaniemi Neste Paanulinna Kärsämäki Oulun Linja-autoasema Pajarinhovi, Kitee Pieksamäen linja-autoasema Piruetti, Tampere Porin linja-autoasema Puistokulma, Vantaa Rantacafe Sammi, Ikaalinen Ravintola Shamrock, Vantaa Rokuan Kuntokeskus Saariselän Kuukkeli Satulinna, Hattula Seinäjoen Matkakeskus SEO Pentinkulma Urjala S-Market Eura S-Market Haapajärvi S-Market Hämeenkyrö S-Market Ikaalinen S-Market Kauhajoki S-Market Levi S-Market Mänttä S-Market Nokia S-Market Orivesi S-Market Ruka S-Market Sastamala S-Market Urjala S-Market Vakka-Suomenkatu Uusikaupunki S-Market Viitasaari S-Market Virrat S-Market Vuokatti S-Market Ähtäri Sokos Hotel Presidentti Helsinki Sokos Hotel Vantaa ST1 Kankaanpää Keskuskatu ST1 Kukonlinna, Hollola ST1 Luvia ST1 Rauma Suikkalan lava, Ruokolahti Suomen Tanssitarvike Oy, Hki Tampereen linja-autoasema Tanhuhovi, Lohja Tanssikrouvi Häijää Teboil Kivihovi Suomusjärvi Teboil Pirkanhovi Lempäälä Teboil Tähtihovi Heinola Teeriharju, Somero Turun Linja-autoasema Tyrnävän seurojentalo Vaasan linja-autoasema Valkeakosken Matkailutoimisto Valtatie 2, Harjavalta Wanhan Tanssikellari, Helsinki Viihdekeskus Kalliojärvi, Orismala Viihdekeskus Merisärkkä, Kalajoki Vuoksenniskan työväentalo, Imatra Yyterin kylpylä, Pori Käy lukemassa www.suomiviihde.fi -sivustolta erillinen TALVEN verkkojulkaisu: Kati & JOnes issa tanssittavat Por ! ja ympäri Suomen nettiextra SSIEN PARITAN UNNIT, T A JA KOT ALKEIS- J IC, ZUMBA LATINOB NTANSSI JA LASTE nit netistä! Kurkkaa tun S U O M A L A I S E N M U S I I K I N , TA N S S I N J A T E AT T E R I N E R I K O I S L E H T I OULU TANSSIK KISSA FACEBOO SISÄLLYSLUETTELO: • Maarit Hurmerinta • Teleks • Robin • Mainio Juha Vainio -esitys • Club for Five • Mikko Sipola • Leif Lindeman • Jope Ruonansuu • Kai Hyttinen • Jaakko Teppo • Syksyn SuomiViihde-tanssit • Baila Baila 20 vuotta • SUSEL tiedottaa • Humppa-Helenan palsta • Tanssikurssit tarinoi ISTO KATI KOIV pydance.fi ap h @ isto kati.koiv nssinopettaja (AMK) diplomita WWW.HAPPYDANCE.FI SISÄLLYSLUETTELO Tässä numerossa mm. 4 Mira Luoti Ei usko uskottavuuteen 5 Kauden puheenvuoro Mikko Alatalo 10 Jesse Kaikuranta Jalat maan päällä PS. Löydät myös painetun lehden näköislehden verkkosivustoltamme! ASENNE RATKAISEE. AINA. -PALSTA 12 Hauli Bros 12 14 16 PIDÄ HAARUKKASI Nainen oli todettu vakavasti sairaaksi, ja hänelle oli luvattu kolme kuukautta elinaikaa. Järjestellessään asioitaan kuntoon, hän pyysi pappinsa luokseen keskustellakseen viimeisistä toiveistaan.Nainen kertoi, mitä virsiä tahtoi hautajaisissaan laulettavan, mitä raamatunkohtia luettavan, ja missä asussa hän halusi itsensä haudattavan. Hän myös pyysi tulla haudatuksi lempiraamattunsa kanssa. Kaikki oli järjestyksessä ja pappi teki jo lähtöä, kun nainen vielä muisti jotain erittäin tärkeää. ”On vielä yksi asia,” hän sanoi painokkaasti. ”Mikähän se olisi?” kysyi pappi. ”Tämä on todella tärkeää,” nainen jatkoi. ”Haluan, että minut haudataan haarukka oikeassa kädessäni.”Pastori seisoi ja tuijotti naista tietämättä mitä tähän sanoisi. ”Tämä taisi yllättää sinut?” nainen sanoi. ”No, rehellisesti sanottuna kyllä. Olen hieman ymmälläni.” Nainen selitti. ”Niistä useista kerroista, kun olen osallistunut seurakunnan tilaisuuksiin ja nyyttikestipäivällisiin, muistan aina sen, kun astiat kerättiin pois, ja joku kumartui kuiskaamaan: ”Pidä haarukkasi.” Se oli minun suosikkihetkeni, koska tiesin, että jotain vielä parempaa oli tulossa; samettinen suklaakakku tai ihana omenapiirakka. Jotain nautinnollista ja mahtavaa. Niinpä minä haluan ihmisten näkevän minut arkussa haarukka kädessäni, ja miettivän, miksi tuo haarukka? Ja minä haluan, että sinä sanot heille: ”Pidä haarukkasi, paras on vielä tulossa.”Papin silmät täyttyivät kyynelistä hänen halatessaan naista hyvästiksi. Kun sinä seuraavan kerran tartut haarukkaan, anna sen hiljaa muistuttaa sinua; paras on vielä tulossa. 17 20 Harjurockia Pispalasta Matti Nykänen Laittaa peliin persoonansa Hurma Vihdoin omaa tuotantoa Olli Lindholm Kirkkonsertti ja joululevy Mitä sulle kuuluu? -palstalla; Heli Ruotsalainen, Onnentähti, Pauliina Jokinen ja FBI Beat Dancing on Ice Temppuja jäällä ilon kautta ARTIKKELIT aihealueittain 4-7 TEATTERI JA VIIHDE 8-17 ARTISTIT JA MUSIIKKI TANSSI 18-21 JOKA LEHDESSÄ MM. MITÄ ENEMMÄN TUNNET Elämän pituutta ei tule mitata vuosien mukaan. Ihmisen elämää tulee mitata sen mukaan, mitä hän on tehnyt ja tuntenut sen kestäessä. Mitä enemmän hän suorittaa hyödyllistä, mitä enem-män hän ajattelee ja tuntee, sitä enemmän hän elää. Siellä missä olet, siellä minne jäät, toimita mitä voit ja iloitse nykyhetkestä. - Goethe TAPAHTUMAKALENTERI 22-23 SUSEL JÄSENSEURATIEDOT SUSEL YHTEISTYÖJÄSENET SUSEL JÄSENETUPAIKAT TANSSIPAIKKALIITE WWW.SUOMIVIIHDE.FI 3 TEATTERI JA VIIHDE MIRA LUOTI EI USKO USKOTTAVUUTEEN Ennen kaikkea PMMP-yhtyeestä tuttu Mira Luoti on nyt uuden edessä. Koko Suomen omakseen ottanut yhtye lopettaa, ja 10 vuotta suomalaisen musiikkimaailman huipulla on ainakin sen osalta ohi. Luodin ura esiintymislavoilla kuitenkaan tuskin päättyy tähän. Tällä hetkellä hänet nähdään Lahden Sibeliustalolla Sleepy Sleepersistä kertovassa Kuka mitä häh -musikaalissa. K TEKSTI: SANNA HEINONEN / KUVAT: SIBELIUSTALO, KUVAPANKKI un Sleepy Sleepers, eli Sliipparit, aloitti, Mira Luoti ei ollut vielä edes syntynyt. - Minulla oli 10 vuotta vanhempi isoveli, jonka levyvarastoissa törmäsin bändiin ensimmäisen kerran. Luoti ei yritä edes väittää ottaneensa bändiä omakseen ennen Kuka mitä häh -esitystä. Samaistumispintaa kuitenkin löytyy siitä, että myös Luodilla on ollut aluksi cover-bändi Supertrouper. Luoti uskoo, että Sliippareista tuli Suomessa ilmiö, koska bändi rikkoi rajoja. - Se oli hyvin tiukkapipoista aikaa Suomessa. Sliippareiden kovin menestys ajoittuikin Kekkosen aikaan, jolloin jopa levyn nimi piti levy-yhtiön mukaan vaihtaa, ettei Neuvostoliitto hermostuisi. MITÄ ON USKOTTAVUUS? Luodin roolihahmo Saara on ainut musikaalissa esiintyvä fiktiivinen hahmo. Totuudellisia tapahtumia ja asioita Saarankin pohjalla kuitenkin on. - Koitan pitää noista rokuleista huolet ja kattoo niiden perään, kuvailee Luoti rooliaan. PMMP:n kanssa keikkaillessaan Luoti on tottunut laulamaan lavalla omana itsenään. - Jos olen lavalla Mira Luoti, en voi kyllästyä rooliini. Mut- ta jos hypin keikalla, niin ei se joittama ja ohjaama hahmo. tarkoita, että hypin kotisohvalla, Jos ohjaaja pyytää tekemään jotain, hän tekee sen parhaansa Luoti toteaa. mukaan. Kun kysyy, onko hänelle ” Minulla oli 10 vaikea saavuttaa uskottavuutta vuotta vanhempi näyttelijänä, Luoti kyseenalaistaa koko uskottavuuden. isoveli, jonka outo käsite. Miksi pilevyvarastoissa täisi- Seollaonuskottava? Mitä edes törmäsin bändiin on uskottavuus? Jokaisella on omat mielipiteensä siitä, mikä ensimmäisen on uskottavaa. kerran. ” EI LIIKAA SUUNNITELMIA - Tai saatan hyppiäkin, hän Tulevaisuudestaan Luoti ei vielä lisää pienen tauon jälkeen. tiedä. Kaikki on auki. Toisaalta hän ei ole aiemminkaan suunnitellut elämässää asioita pitkälle eteenpäin. ” Nuorena - Nuorena harrastin voimisharrastin telua, tanssi ja kävin kuorossa voimistelua, sekä nuorisoteatterissa. Samalla tanssi ja kävin opiskelin kokiksi ja tein kaikkia näitä asioita. kuorossa Luodista tuli kokki, mutta sekä nuorisomyös yksi 2000-luvun menesteatterissa. tyneimmistä suomalaismuusiSamalla koista. Ensi kevääksi on sovittuna opiskelin vain pesti The Voice of Finlankokiksi din aikuisten kilpailun tähtivalja tein mentajaksi. kaikkia näitä - Tulevaisuus on aivan kiinni siitä, mitä tulee vastaan. Toiasioita. ” saalta minua kiinnostaa mennä vaikka kahvilaan töihin, toisaalTeatterin lavalla ollessaan ta voi tulla jotain aivan muuta. Luoti kuitenkin keskittyy ole- Tärkeintä on kuunnella intuitiomaan jonkun toisen käsikir- ta, Luoti lataa. • Pyssääs ny kato vähä, mulla olis tässä yks juttu. Niin. Sulla on kato toi kämppä – ja ruokakaappi – ja sänky. Sulla on niinku asiat aika kivasti. Mutta ooks nääs miettiny, että kaikilla ei oo yhtä kivasti. Meitä on aika monta, joilla ei ole omaa kotia. Niin, että oo ny ihminen ja ota joku meistä asuun sun kanssa! Ei me paljon pyydetä ja lämmitetään sun varpaita yöllä. Jooko, hei? www.kissojensuojelu.fi 4 SUOMIVIIHDE LEHTI 4/2013 Talvikauden PUHEENVUORO - Mikko Alatalo MUSIIKKIVIIHDE - LASKEVAN VAI NOUSEVAN AURINGON ALA KUVA: TERO MÄENPÄÄ V iihdeala, tuo unelmatehdas, kiinnostaa ihmisiä heidän arkipäivässään. Tähdistä ja tähteydestä voi rakentaa pilvilinnoja. Nuoren miehen on mukavampaa kertoa tulevalle tyttöystävälle, että hän soittaa bluesbändissä kuin että hän hitsaisi ammatikseen – paitsi, jos tyttöystävä haluaa omakotitalon. Musiikkialalla itsensä elättävien määrä on Suomessa vain 5000 henkeä. Musa on siis pientä bisnestä kaikkeen julkisuuteen nähden. Voisi vaikka verrata yhden loistoristeilijän hintaan ja siihen käytettyihin miestyövuosiin. Montako hitsaria on Iltiksen lööpeissä? Tanssimusiikki taas on vain viisi prosenttia koko musabisneksestä. Laivat ja yritystapahtumat ovat kolmanneksen, festarit ja konsertit lähes kaksi kolmasosaa. On positiivista, että elävän musiikin tapahtumat lisääntyvät. Tanssipaikoillakin pahin romahdus on pysähtynyt. Trendi näkyy Teoston raportoinneissa ja uutisoinnissakin. Ongelma on, että alalla pyörivä raha ei ole lisääntynyt, mutta jakajia on yhä enemmän. Menestyvät pärjäävät, toiset jäävät jalkoihin. Musiikkia opiskellaan. Laitteita ostetaan. Musiikkipajoja perustetaan ja pikkukeikkoja järjestetään kiih- tyvää tahtia. Kotikaupunkini lehdessä on klubi-ilmoituksia kymmenien eri bändien keikoista kuukaudessa. Ammattimaisuus on tullut jopa amatöörien musiikkiin, hypetys on ennennäkemätöntä. Kyllä sillä tulevaisuudessa on pakko olla merkitystä rahavirtojenkin kannalta, mutta kansainvälinen menestys on ehdoton edellytys alan arvovallan ja rahoituksen kannalta. Tapahtumatuottajia huolettavat uudet suunnitelmat alkoholilain kiristämisestä. Gluhweinin kieltämiselläkö ”Jepen” ongelmat poistuvat? ’Jeppe’ ei edes juo gluhweinia... Toinen todella huolestuttava verolaki on yritysten edustuskulujen vähennysoikeuden poisto. Se ei kosketa pelkästään Lapin ja laivakeikkojen vähenemistä, vaan myös suurten musiikkitapahtumien kannattavuuden vähenemistä. Firmat miettivät tarkkaan, paljonko tapahtumiin voidaan viedä asiakkaita tai sidosryhmiä, kun ei kuluja enää voi vähentää verotuksessa. Äänitemyynnissä huolettaa se, että cd-myynti laskee, mutta digitaalinen myynti ei nouse tarpeeksi nopeasti. Spotifyin soitolla ei moni rikastu, sen verran pieniä ovat korvaukset. Myös ilmainen imurointi syö äänitemyyntiä. On toki uusi sukupolvi musiikintekijöitä, mm. räppäreitä, jotka haluavat itse jakaa musiikkiansa ohi levy-yhtiöiden netin kautta. Se on kasvavaa aluskasvillisuutta. Silti taiteilijan teoksien levittämisessä netissä pitää olla rajat ja laki, jos musiikin levittäminen selvästi aiheuttaa rahallista haittaa taiteilijalle. Live-puolella tuntuu tarjontaa olevan enemmän kuin kysyntää. Harvoilla isoilla artisteilla menee hyvin, mutta droppi muihin on iso. Muutamat suuret lavatähdet keräävät väkeä ja myös rahaa, mutta monet takavuosien pop- ja rock-tähdet laulavat nyt samojen pizzerioiden nurkissa. Siellä huolena ovat alihinnoittelijat, jotka tekevät duo-triokeikkoja soolokeikkojen hinnalla. Tämä johtuu huonosta työtilanteesta, mutta joku roti pitäisi olla. Kun muutamasta satasesta laskee palkkakulut, verot, matkat ja majoitukset pois, niin eipä taida näppiin jäädä hikistä satastakaan keikasta. Yksi ongelma Suomen yleisössä on se, että toiset juovat liikaa, toiset liian vähän. Tanssiravintoloiden aikaisin tulevat himotanssijat juovat vettä ja kuluttavat vain parkettia. Toinen porukka tulee yhdeltä yöllä Virosta ostetun viinan ja kalsarikännien voimalla. Esiintyjän pitää sinnitellä siihen saakka, että pääsee lauteille katsomaan kaatuvaa laumaa. Nyt jotkut ravintolat ovat ymmärtäneet aikaisen esiintymisajan hyödyt. Kun opetetaan asiakkaat olemaan ajoissa paikalla, se on win/win -tilanne: ravintola saa enemmän myyntiä, jengi juo hallituissa olosuhteissa ja artistikin saa esiintyä tajuissaan olevalle yleisölle. Juice ei aikoinaan suostunut soittamaan klo 23 jälkeen tyyliin: ota tai jätä. Tanssipaikkojen ongelmana taas on tanssikansan ikääntymisen myötä pienentyneet lipputulot. Suuret ikäluokat eivät jaksa enää bilettää. Ravintoloiden viikkoillat ovat kuolleet kuin muistojemme lehdet. Myös karaoke tappaa. Edes perjantaisin ei väki liiku. Tili on tehtävä lauantaisin. Sama asiakaskunta käy tansseissa vuodesta toiseen, nuoria ei paritanssi kiinnosta aivan samassa määrin, vaikka selkeää nousua on tapahtunutkin viimeisen 10 vuoden aikana. Esimerkiksi Tampereen, Oulun ja Turun seudulla nuoria käy paljon tanssilavoilla, mutta vielä lisää saisi käydä. Nuorten pitäisi ’vallata’ lavoja, että muutkin nuoret uskaltavat tulla. Uskon, että popiskelmäartistit kuten Suvi Teräsniska ja hyvät modernit tanssibändit tyyliin Neljän suora, Taikakuu, Jani & Jetsetters, Yölintu kuosissaan ja monet muut tuovat tanssilavoille uuden sukupolven. Tämä on tärkeä tilanteessa, kun yleisöä todella paljon vetävät artistit ovat harvassa ja heidän hintansa ovat ryöstäytyneet käsistä. Kaikenlaisten tv-kisojen ja median myötä luodaan puskista ”megastaroja”, joilla megaa on vain ostohinta, joka ei lippukassalla korreloidu. Muutamat ykkösartistit taas ovat keskittyneet ulkomaisessa omistuksessa oleville 360 asteen levy-yhtiö-ohjelmatoimistoille, jotka sitten säätelevät hinnat ja keikkaperiodit levyn ilmestymisen ja omien intressiensä mukaan. Vaikka levyjen tekeminen on mahdollista monille musiikintekijöille, ei indie-tuottaja saa helposti biisejänsä soimaan radioissa eikä levyjään jakelijoille. Tämän vuoksi levy-yhtiön selkänoja on pääsylippu molempiin. Yleisesti puhutaan – en tiedä, pitääkö paikkansa – että, että jotkut radiot ottavat mainosrahaa vastineeksi sille, että soittavat voimasoittona joidenkin biisejä. Näin radioiden kautta pakkosyötetään musiikkia, jota kansa ei haluaisi kuunnella, mutta on pakko, kun ei ole vaihtoehtoja. Ne vanhat artistit, jotka eivät kelpaa enää näihin yhtiöihin, on Suomen kansa nostanut ikään kuin protestiksi uuteen suosioon. Se näkyy vanhojen starojen konserttiyleisön lisääntymisenä, Finnhits ja Dannyn konserttikiertue esimerkkeinä. Positiivistakin on, ainakin viihteen monimuotoistuminen. Takavuosien korpihotelleiden floor show’t ovat historiaa, nyt uutena ilmiönä ovat stand up ja ravintolateatterit. Mitään rahasampoja nekään eivät ole. Lehdet hypettävät artistien keikkapalkkioita. Ne eivät kerro, mitkä ovat kasvavat kulut. Luulevatko toimittajat, että keikkahinnat ovat solistin tai bändin nettopalkkaa? Eivät varmasti. Vedättävät tahallaan, kun kateus myy lehtiä. Artistit itse eivät kehtaa kertoa, kuinka huonosti menee. Oli rehellistä, että rock-mies Yrjänä uskalsi puhkaista kuplan Rytmi-lehdessä. Hänen bändinsä CMX oli alkuvuodesta listaykkönen. Kun jätkät lähtivät rundille isojen kamojen kanssa – niin kuin uskottavan rockbändin on tehtävä – jäi soittajille käteen peräti 50 euroa mieheen per keikka. Tosi kiva kertoa pikkuveljelle, että alapa muusikoksi – sillä pärjää. Urheiluseurojen huvipaikat eivät tahdo saada talkooväkeä, koska toimiva porukka ikääntyy eikä nuoria kiinnosta talkoot ”humppatansseissa”. Seurojen rahan keruu tansseilla pienenee eikä nuorten urheilu saa tarvitsemiaan varoja. Tansseja uskaltaa enää järjestää tusinan verran kesässä. Riskit ovat suuret. Muutama floppi voi tuhota kesän tuoton. Yksi kummallinen ”elvistely”-jäänne rock-puolella ovat ns. raiderit. Viinaa, olutta, siideriä, viiniä, karkkia ja jopa uudet puhtaat sukat on ollut starojen vaatimuslistoilla. Nekin maksaa huvilipun ostaja. Miksi järjestäjät rutisevat hinnoista, kun suostuvat moisiin lapsellisuuksiin? Meistä moni on tehnyt yli 40 vuotta keikkaa ilman raidereita. Kyllä sukat pitää osata itse ostaa. Puuttuu enää, että pitää järkkärin laittaa yöllä tutti suuhun. Loppujen lopuksi viihdealan suurin yhteinen huoli on ihmisten jumiutuminen kotiin telkkarin ja tietsikan ääreen. Läppäri ja padi liimaavat yleisön kotisohvalle. Näin äsken elokuvan, jossa unelmien naisen kanssa seurusteleva nuori mies roikkuu pornosivuilla. Eikö todellisuus enää riitä nykysukupolvelle? Eikö artisti ole livenä parempi kuin säilykkeenä? Elävän musiikin esittäjiä tulvii joka ovesta. Kaikenlaista harrastajaa, esiintyjää ja orkesteria löytyy. Kirjo on laajentunut. Toisaalta myös äänitteen ja videon tekeminen on halventunut ja tullut lähes kaikille mahdolliseksi. Myös omia tuotoksia esittäviä medioita on vapaasti käytettävissä kuten YouTube ja muut. Niillä tavoitetaan erikoisyleisöjä, jolloin kaikki artistit eivät edes tarvitse perinteisiä mainstream-musiikin promo-keinoja. Viihde on demokratisoitunut, vaikka leipä onkin tiukassa. Kaikesta inhorealismista huolimatta uskon, että viihdeala on Suomessa nousevan eikä laskevan auringon ala. Ihmiset tarvitsevat edelleen elävää musiikkia. Me tarvitsemme myös toistemme seuraa vaikka pubeissa. Tanssit ovat edelleen luvallinen tapa ilman rangaistusta lähestyä toista sukupuolta, joskus jopa samaakin. Nyt opiskelevat, tulevat musiikkityöläiset tulevat tekemään työtänsä muuttuvassa ympäristössä, mutta yksi on ja pysyy: soittajille keikoilla käynti on palkitsevaa henkisesti, joskus jopa fyysisesti. Juuri luin lehdestä, että eräskin arvostamani rokkari joutuu nyt aikuisella iällä kirjoittamaan nimmareita rintoihin. Sama täällä. Sillä sitä jaksaa taas painaa baanaa eteenpäin, vaikka naftalitra maksaa euroina sen, mitä ennen markkoina. Kerran eräältä vanhalta soittajalta kysyttiin, miksi sinä kierrät keikoilla, vaikka olet hyväpalkkaisissa töissä metallitehtaassa? Soittaja totesi: Vaikka minä kuinka hyvin hitsaisin, ei ne naiset tule sanomaan, että ai, kuinka sinä hitsaat ihanasti! Hitsaa toinenkin puikko! Hyviä kilometrejä toivottaen Mikko Alatalo – keikoilla vuodesta 1968 PS. Kiitos muutamille ystäville palautteesta viihdealan tilanteesta. UUSIA JAKELUPAIKKOJA Nroista 3-4/2013 alkaen: K-Citymarket Rauma, Keljon Kauppakeskus Jyväskylä, Vaasan Linja-autoasema, K-Citymarket Kaakkuri Oulu, K-Citymarket Rovaniemi WWW.SUOMIVIIHDE.FI 5 TEATTERI JA VIIHDE VALKEAKOSKEN KAUPUNGINTEATTERISSA JAMES DEAN ON YHÄ KAPINALLINEN 50-luvun New York ei koskaan nuku. Nuori James Dean saa kokea esiintymisen ilon ja onnen, mutta myös viihdemaailman varjopuolia, ennen kuin lopulta menehtyy draagisesti ja jää elämään Hollywoodin kenties legendaarisimpana näyttelijänä. Tästä kertoo James Dean -ikuisesti sinun -musikaali. Sen takana on Valkeakosken oma James Dean, käsikirjoittaja Christian Sandström. Lavalla debyyttinsä ammattinäyttelijänä tekee samalla Viivi Pumpanen. TEKSTI: SANNA HEINONEN / KUVAT: JANNE KULOSAARI J ames Dean -Ikuisesti sinun -musikaalin taustatyö alkoi jo kaksi vuotta sitten. Valkeakosken kaupunginteatterin johtajaksi valittiin Christian Sandström, internet-tietosanakirja Wikipediankin mukaan Suomen James Dean. Sandström törmäsi otsikoihin, joissa kerrottiin, että James Dean on nyt saapunut Valkeakoskelle. Siitä lähti ajatus kirjoittaa tähdestä musikaali. Nyt Sandström on itse myös sen pääosassa. Matka esityksen tekoon alkoi Googlesta ja Wikipediasta, ja jatkui Youtube-videoihin ja kirjoihin. KULTALUSIKATON POIKA Nuorena kapinallisena tunnettu näyttelijä oli todella ristiriitainen persoona. James Dean kuoli vain 24-vuotiaana autokolarissa. Sandtröm haluaa nostaa esiin sen, ettei Dean ollut mikään kiiltokuvapoika. -Hän ei saanut asioita kultalusikalla. James uskalsi tehdä omat valintansa kuuntelematta muita ja oli äärimmäisen rohkea. 6 Dean oli todella kiinnostunut lähes kaikesta, niin autoista kuin härkätaisteluistakin. Hän tahtoi eläytyä jokaiseen rooliinsa, ja elää niiden elämää, joita esitti. - Yritän itse tehdä saman, sanoo Sandström. ” Olen myös yhtä kiinnostunut maailmasta ja ihmisistä kuin James. Menen mielummin kahvilaan katsomaan ihmisiä kuin elokuviin. ” Sandtrömille Dean oli lapsuuden ja nuoruuden idoli. Vaikka Sandström kieltäytyy itse vertaamasta itseään Deaniin, on miehissä paljon samaa. Lapsuus maaseudulla, jonka jälkeen edessä oli lähtö suureen kaupunkiin. Myös molempien miesten isäsuhde on ollut vaikea. James Deanin äiti kuoli tämän ollessa vasta lapsi, ja isä ei SUOMIVIIHDE LEHTI 4/2013 halunnut pitää yhteyttä poikaansa. Sandströmillä tilanne ei ollut yhtä radikaali, mutta nuoruuden konflikteja oli, ja nyt ne on puhuttu läpi. -Olen myös yhtä kiinnostunut maailmasta ja ihmisistä kuin James. Menen mielummin kahvilaan katsomaan ihmisiä kuin elokuviin, kertoo Sandtröm. Musikaalin muita tähtiä ovat Viivi Pumpanen, Panu Larnos ja Saija-Reetta Kotirinta. -Viivi näyttää aivan Pier Angelilta, Jamesin rakastetulta, toteaa Sandström. Kun Pumpanen voitti Tanssii tähtien kanssa -ohjelman, oli Sandström varma mielipiteestään: Pumpanen olisi täydellinen rooliin. Musikaalissa käydään läpi Pier Angelin ja Deanin suhde ensitapaamisesta ja rakastumisesta asti Warner Brosin studiolla aina Jamesin menehtymisen murheeseen saakka. TANSSII TÄHTIEN KANSSA AUTTOI Pumpanen itse on innoissaan roolistaan. - Roolini perustuu siis täysin todelliseen henkilöön eikä siis mihinkään fiktiiviseen hah- Christian Sandström ja Viivi Pumpanen James Dean -musikaalin rooliasuissaan. alusta loppuun Hollywoodin myllerryksessä. Hän on hyvä esimerkki meille kaikille esiintyjille,siitä kuinka unelmat voivat kantaa, kun vaan uskaltaa niihin luottaa! toteaa Pumpanen. Vaikka Pumpanen on ensimmäistä kertaa ammattinäyt” Onneksi telijänä teatterissa, on näyttekuitenkin leminen hänelle vähän tuttua työstäni onneksi ennestään. Pumpanen on näytellyt Subtv:llä sketsijuontajana on sarjassa ja suorittanut lukionsa ollut suurta musikaali- näyttämö- linjaisesapua tekstin sa koulussa. käsittelyn - Onneksi kuitenkin työstäni juontajana on ollut suurta apua puolesta. tekstin käsittelyn puolesta. Olen Olen nopea nopea oppimaan repliikkini, ja oppimaan mallina työskentely on opetrepliikkini, tanut eläytymään rooleihini milloin missäkin. Mutta enja mallina simmäistä kertaa kun on ollut työskentely näyttämöllä virallisesti roolissa, on opettanut niin kyllä siinä on ollut paljon eläytymään opittavaa ja sisäistettävää. Tanssii tähtien kanssa -ohjelrooleihini milloin man voitosta on ollut Pumpaselmissäkin. ” le paljon hyötyä. - Siitä ohjelmasta ja kaikista Hän kertoo pitävänsä James niistä treeneistä on ollut iso apu Deanin asennetta esikuvanaan. tässä näytelmässä, koska roolii- Arvostan hänen asennet- ni kuuluu paljon tanssia tässä taan pysyä omana itsenään musikaalissa! moon. On ollut hyvin mielenkiintoista päästä tutustumaan ja seuraamaan vanhoja kirjoituksia ja videoita oikeasta AnnMarie Pier Angelista ja tutustua hänen elämäänsä, kertoo Pumpanen. RAKKAUSTARINA NAISISTA JA MIEHISTÄ Musikaali on rakennettu Jamesin ja Pierin rakkaustarinan varaan. Musikaalissa esiin tulevat silti myös Jamesin rakkaussuhteet muihin naisiin ja miehiin. - 1950-luvulla rakkaussuhteet olivat hyvin monimutkaisia. On todella mahdollista, että James oli biseksuuali. Hänen haastatteluvastauksensa kertovat sen rivien välistä, sanoo Sandström. Rakkauden ja ystävyyden lisäksi musikaali kertoo siitä, kuinka nuori näyttelijäopiskelija James Byron Dean Fairmountista etsii elokuvarooleja viihdemaailman suurkaupungissa. Musikaaliin tuodaan 1950-luvun henkeä musiikkivalinnoilla. Ikivihreät, kuten Kaunis nainen, Blue Moon ja Rock Around the Clock soivat musikaalissa. -Musiikkivalinnat kyllä liittyvät enemmän 1950-lukuun kuin Jamesiin, kertoo Sandström. Monista Hollywoodin menneiden vuosikymmenten menestyjästä on tehty omat musikaalinsa, mutta Sandströmin mukaan James Dean on jäänyt niistä paitsi. Nyt on hänen vuoronsa. • KATRI HELENA SUOMI-ISKELMÄN KUNINGATAR SOI MYÖS MUSIKAALISSA Katri Helena on levyttänyt 456 laulua, julkaissut 51 albumia ja kokoelmaa ja myynyt 1,5 miljoonaa äänitettä. Hän on saanut 17 kultalevyä, neljä platinalevyä ja yhden tuplaplatinan. Ei ole kummallista, että artististä tehtyä musikaalia esitetään kiivaasti. TEKSTI: SANNA HEINONEN / KUVAT: JOHANNA KOKKOLA Y ksi näistä esityksistä on käynnissä Joensuun Kaupunginteatterissa. Musikaalin ohjaajana on Mikko Rasila, Tanssii tähtien kanssa -tuomaristostakin tuttu mies. - Katri Helena on lapsuuttani ja nuoruuttani. Kun luin käsikirjoituksen, huomasin osaavani kaikki sen laulut. Rasilaan voi samaistua moni. Kenties juuri siksi Katri Helena eli kuu järven yllä -musikaali onkin saanut suuren suosion. Suomessa ei ole ketään, joka ei tietäisi, kuka on Katri Helena. Hän on itsessään instituutio. - Katri on alansa kiistaton kuningatar. Jokainen tuntee yhä tähden ensimmäisen suuren hitin vuodelta 1964, Puhelinlangat laulaa. Laulajan uran kohokohtia sen lisäksi ovat olleet esimerkiksi Euroviisukilpailut. Rasila myöntää, että toisen elämästä kertominen jännittää. Katri Helena -musikaali poikkeaa monista muista artisteista tehdyistä musikaaleista siinä, että kohteen ura yhä jatkuu. Katri hengittää, ja hänen elä- ” Ihmiset ovat keksineet, että Katri on sinivalkoinen ääni, sinivalkoinen valo. Katri on alansa kiistaton kuningatar. ” mässään tapahtuu uusia käänteitä jatkuvasti. Rasilan mukaan kaikissa Katrin lauluissa on sanomaa. Jokainen niistä tarkoittaa jotakin. Siksi ne iskevät yleisöön. Ohjaaja kertoo ajattelevansa tarinaa ennen kaikkea esiintyKEIKALLE jän tarinana. Katri Helenakin MENNÄÄN AINA on usein joutunut tilanteeseen, Rasila kertoo tavanneensa jossa keikalle mennään tilanKatri Helenan ainakin kerran. teesta huolimatta. -Keikalle mennään, piste, -Hän on mukava, hyvin toteaa Rasila ja jatkaa: sympaattinen ihminen. Rasilan mukaan se on tär-Omatkin näyttelijäntyönopettajani ovat todenneet, et- keää. - Silloin tietää, millaista on tä ei ole sellaista syytä, ettei lähteä töihin, kun pienet lapset näyttelijä nousisi lavalle. ovat kotona. KOLAUKSIA JA MENESTYKSIÄ SINIVALKOINEN alkaa VALO Näytelmän tarina 12-vuotiaasta Katrista, ja jatkuu hänen 40-vuotistaiteilijajuhlaansa asti. Nyt oikealla Katri Helenalla on meneillään 50-vuotistaiteilijajuhla. Näytelmän loppuun kuuluu myös Katrin ero Professorista. Panu Rajalaan viittaavan hahmon nimi ei lavalla ole kuitenkaan mikään muu kuin Professori. Menestyksen lisäksi Katri Helenan elämään kuuluu myös paljon kolauksia. Pahimpana kenties Timo Kalaojan kuolema, kun parilla on kolme pientä lasta. Tarina lähtee kasvamaan, kun tulee talvi ja Katri jää yksin lasten kanssa. Suomalaisen naisen kasvutarinaksi luonnehditun esityksen pääroolissa vuorottelevat Suvi-Maaria Virta ja Kirsi Kärnä. Molemmat Katria esittävät näyttelijättäret ovat itsekin äitejä. -Ihmiset ovat keksineet, että Katri on sinivalkoinen ääni, sinivalkoinen valo, luonnehtii Rasila. Vaikka näytelmä on kirjoitettu ennen kuin Katri Helena ja hänen nykyinen managerinsa ja seurustelukumppaninsa Tommi Liimatainen ovat tavanneet, vihjataan näytelmässä myös siihen. -Mutta se tehdään kauniisti, sillä rakkaus on kaunista ja tärkeintä, sanoo Rasila. Katri Helenan lisäksi suomalaisesta musiikkimaailmasta musikaaliin on kirjoitettu Dannyn rooli, jota esittää Tuukka Juhola. - Se on rehellinen shownumero jonka inspiraationa ovat 60-luvun Danny-showt. Siis pääosin laulusta, tanssista ja valoista rokkaava pläjäys, kertoo Juhola. Katri Helenan ura on koskettanut myös häntä: - Tuo musiikki on jostain lapsuudesta imeytynyt minunkin ihoni alle yllättävän syvälle, vaikka jollain punkilla ja muulla luulen itseäni jo vuosia hartaasti kyllästäneeni, hän pohtii. Tähän voi samaistua moni. KATRIN MUKANA VANHENEE MONI Ohjaaja Rasilan tanssitaustan vuoksi myös koreografiat ovat esillä. Hän on tahtonut rakentaa niillä ajankuvaa. 50–70-vuotiaat ihmiset voivat tunnistaa lavalta tansseja. Aivan samanlaisia kuin ne, joita he ovat itse tanssineet. Rasilaa yhdistää Katri Helenaan myös se, että hän uskoo enteisiin, ja siihen, että edesmenneet läheiset ovat läsnä. -Eräs seikka Katrissa on niinkuin näytelmässä sanotaan: ”Minun mukanani vanhenee suuri joukko suomalaisia ihmisiä.” • 24.11. - 15.12. 18 PAIKKAKUNTAA LIPUT ALK: 32,5€ / 37,5€ (sis. palvelu- ja toimitusmaksut) LISÄTIETOJA KIERTUEESTA www.jaakkoteppo.fi YHTEISTYÖSSÄ: LIPUT: WWW.SUOMIVIIHDE.FI 7 ARTISTIT JA MUSIIKKI V JUHA TAPIO KEPEÄMMÄLLÄ OTTEELLA Vakavan ja totisen miehen maineessa oleva Juha Tapio kaivoi uusimmalla albumillaan itsestään esiin valoisamman puolen. Kehuja miehelle on sadellut myös vapautuneesta esiintymisestä suositussa Vain elämää – tv-sarjassa. TEKSTI: JUHAMATTI NIEMINEN / KUVA: JERE HIETALA iisitoista vuotta levytysuraa takana, läpimurtoalbumista ja –biisistä Mitä silmät ei nää tulee kymmenen vuotta ja juuri ilmestynyt pitkäsoitto on järjestyksessään on kymmenes studioalbumi. Kyseiset virstapylväät saivat gospel-piireissä kannuksensa hankkineen Juha Tapion, 39, pohtimaan muusikkoidentiteettiään, mikä hänen mukaansa on ollut turhan tosikkomainen. – Minulle syntyi tarve tehdä lauluja uudella tavalla. Samalla kaavalla ei voi mennä päätyyn saakka, vaan välillä pitää myös ottaa uusi suunta, Tapio kertoo. Tunnelmaa Lapislatsulialevylle (nimi tulee puolijalokivestä) haettiin livesoittomeiningillä: kärrättiin ammattimuusikoista koostunut iso bändi studioon ja pantiin nauhuri pyörimään. – Lähtökohtana oli saada siirrettyä keikoilla koettua iloa, valoa ja energiaa levylle. Toiveissa on, että soittamisen ilo ja riemu välittyy kuulijalle. Olen ollut aiemmin liiankin tosikko tekemisen suhteen. Tosikkomaisuudestaan jäyhäksi pohjalaiseksi itsensä määrittelevä artisti luopui levyn sinkkulohkaisun TSNE- I TAPANI KANSA KUNINKAAN SAAPPAISSA Iskelmälegenda Tapani Kansa löi hynttyyt yhteen ex-soittajatoverinsa Pedro Hietasen kanssa 50 vuoden tauon jälkeen. Yhteistyön hedelmiä kuullaan Kansan uusimmalla pitkäsoitolla Särkyneen toiveen katu, mikä koostuu Nat ”King” Colen ikivihreistä. TEKSTI: JUHAMATTI NIEMINEN / KUVA: SONY MUSIC FINLAND 8 SUOMIVIIHDE LEHTI 4/2013 skelmämusiikin ikonin Tapani Kansan, 64, ura musiikin parissa hakee Suomessa vertaistaan. Yli 50 vuotta on kulunut siitä, kun hän 12-vuotiaana osallistui Kotkan Karhulassa iskelmälaulukisaan. Siitä innostuneena Kansa aloitti musiikinopinnot Kotkan musiikkiopistossa 1960-luvun puolivälissä. – Minulla on aina ollut laulu huulilla ja taipumusta ottaa lava haltuun, mikä on osaltaan vanhemmilta perittyjen piirteiden ansiosta. Äitini harrasti laulua ja isä oli tuttu näky näyttämöille, Kansa muistelee. Uransa alkuaikoina Kansa sai kiinnityksen kouvolalaisen Matti Lavin orkesterin solistiksi. Yhtyeen hanuristina oli muuan Heikki ”Pedro” Hietanen. – Kävimme soittamassa Kouvolan Kuntotalolla monet täpötäydet lauantaitanssit. Pedrolla oli jo silloin, nyttemmin koko kansalle tutuksi tullut veikeän myönteinen virneensä viiksensä vieressä, kun hän laittoi hanurillaan Tico-Ticoa tulemaan, Kansa virnistää. Nyt 50 vuotta myöhemmin parivaljakon tiet yhdistyivät, kun Hietanen tuotti Kansan Hin (Tykkään susta niin että halkeen) kohdalla. Ensi kuulemalta Tapio piti kirjainyhdistelmää ”hönönä” ja hän oli aikeissa jättää kappaleen jopa pois levyltä, kunnes tuli toisiin ajatuksiin. Onneksi. ” Minulle syntyi tarve tehdä lauluja uudella tavalla. Samalla kaavalla ei voi mennä päätyyn saakka, vaan välillä pitää myös ottaa uusi suunta. ” – Monet ihmiset ovat tulleet kertomaan, kuinka ovat oppineet kappaleen myötä sanomaan rakkailleen ”tykkään susta niin että halkeen”. Se on osoittanut kappaleen painoarvon myös minulle, Tapio tunnustaa. Kappaleiden valintaprosessissa pedantin luonteen omaavan Tapion apuna olivat hänen pitkäaikainen sparraajansa Pekka Ruuska ja uusia näkökulmia tuonut tuottaja Eppu Kosonen. – Heihin oli helppo nojata ja luottaa. Omalle tekemiselle marraskuun alussa ilmestyneen Särkyneen toiveen katu –albumin. Levyn tekoa edelsivät keskustelut siitä, minkälaista musiikin pitäisi olla, miten siihen saataisiin tarpeeksi haastetta ja voimakasta sointia. ” Minulla on aina ollut laulu huulilla ja taipumusta ottaa lava haltuun, mikä on osaltaan vanhemmilta perittyjen piirteiden ansiosta. Äitini harrasti laulua ja isä oli tuttu näky näyttämöille. ” – Puolen vuoden kuluttua Pedro tuli innoissaan tapaamaan minua ja ehdotti, että tehtäisiin levy isolla orkesterilla jazz-pianistina aloittaneen Nat ”King” Colen laulusta, Kansa taustoittaa. Ehdotuksen kuultuaan, Kansa oli myytyä miestä. kun tulee usein liian sokeaksi. palkitsevaa. sarjassa. Tapion karismaattiSyksyn mittaan Juha Tapion suus ja humoristisuus on heiLAULUSSA jastunut myös ohjelman kautta. PITÄÄ OLLA POINTTI – Paljon ihmiset ovat tulleet ” Hyvä laulu voi kiittelemään ja ihanaksi minua Kepeämmästä linjasta huoolla viihdyttävä on tituleerattu. limatta levyn kappaleista on olematta Ohjelmaan lähtö ei ollut kuultavissa edelleen tuttuja tyhjänpäiväinen. Tapiolle itsestäänselvyys. tapiomaisia elementtejä mieSuhtautuminen muuttui hänen tiskelevinä teksteineen ja tartMinulle on pohtiessaan asiaa, ja nyt Tapio tuvine melodioineen. Tekstit aina ollut tunnustaa katuvansa, mikäli ei sisältävät arkisia tarinoita ja tärkeää esittää olisi lähtenyt. kaihoa parisuhdemaailmasta, pelkistetysti – Ohjelmassa musiikki on mutta leikkisyydellä höystetpääosassa ja meillä oli koltynä. lauluja, joissa legoiden kanssa kuvauksissa – Hyvä laulu voi olla viihdyton taustalla hauskaa. Siellä vallitsi perhetävä olematta tyhjänpäiväinen. jokin tärkeä, keskeinen, veljellinen ja sisaMinulle on aina ollut tärkeää rellinen rakkaus. painava asia. ” esittää pelkistetysti lauluja, joissa on taustalla jokin tärkeä, painava asia. Sen ei tarvitse taitavista tulkinnoista saadaan JALKAPALLO aina olla murheellinen, vaan nauttia paitsi konserttikiertu- HENKIREIKÄNÄ pointti voi olla myös humorisSeesteistä perheenisän elämää tinen ja toiveikas, Tapio pohtii. Tuusulassa viettävä muusikko ” Totta Paneutuminen laulun tekoon rentoutuu parhaiten urheilun kai nautin on kantanut hedelmää ja vuosi parissa. menestyksestä, toisensa jälkeen Tapion herkät – Kuntosalia, lenkkeilyä ja mutta ei laulut ovat löytäneet kuulijanfutista, Tapio luettelee. sa. Kaksi tuplaplatinaa, viisi Jalkapalloa hän pelasi aise ole ollut platinaa ja yksi kultalevy pukanaan aina parikymppiseksi minulle mikään huvat omaa kieltään. saakka, kunnes tilalle tuli mupäämäärä. Se – Totta kai nautin menessiikki. Jalkapallo on säilynyt on tullut kuin tyksestä, mutta ei se ole ollut kuitenkin intohimona näihin minulle mikään päämäärä. Se päiviin asti. itsestään, kun on tullut kuin itsestään, kun – Futis on henkireikä, lajissa olen saanut olen saanut aikaiseksi lauluja. vetoaa kauneus, oivaltavuus aikaiseksi Tärkeämpää minulle on ollut ja luovuus. Kun pääsen potkilauluja. ” päästä esittämään musiikkia ja maan palloa kentälle, unohdan jakamaan tuntemuksia toisten kaiken muun ja kasvoilleni ilkanssa, se on ollut hienoa ja eella, myös Vain elämää – tv- mestyy hymy. • – Nat ”King” Cole on ollut minulle aina yksi suurista, hän on yksi herkistelyn ja fraseerauksen mestareista. Hänen leveä ja sydämellinen hymynsä sekä pehmeä ja soinnikas äänensä lämmittää yhä miljoonien ihmisten sydämiä pian 50 vuotta hänen ennen aikaisen kuolemansa jälkeen, toteaa Kansa. kihittävä naurunsa loi studioon iloisen ilmapiiriin. Meitä yhdistää myös samanlainen tausta, sillä olemme saaneet kasvaa Toivo Kärjen, Reino Helismaan, Juha Vainion, Jaakko Salon, Esa Pethmanin ja muiden suurten muusikoiden ja lauluntekijöi- menien, on musiikin kenttä kokeneen laulajakonkarin mukaan yksinkertaistunut rock-rämpyttelyn tasolle. – Koneet ovat vallanneet studiot, eikä luoville orkesteroinnin ja muusikkouden hallitseville sovittajille ole enää juuri tilaa. Sävellyksissä melodiat ovat köyhtyneet ja sointurakenteet tylsisty” Jotkut, kuten neet, Kansa jyrähtää. Riku Niemi RENNOSTI Ilahduttavia poikkeuksiaJA TUNTEELLA orkestereineen kin musiikin kentältä löytyy. jaksaa taistella – Jotkut, kuten Riku Niemi Levylle valikoitui Nat ”King” orkestereineen jaksaa taisColen tunnetuksi tekemiä ikitasokkaan tella tasokkaan musisoinnin vihreitä, kuten Kenties, kenmusisoinnin puolesta ja siitä hattuni nouties, kenties (Quizaz, Quizaz, puolesta ja siitä see korkealle. Nuoremmasta Quizaz), Roosan tie (Ramblin hattuni nousee kaartista laulaja-lauluntekijä Rose), Luonnonlapsi (nature Mariskan tyylistä pidän koBoy) ja Särkyneen toiveen korkealle. vasti. Hänen sanoituksissaan katu (Boulevard of Broken Nuoremmasta on laaja-alaisuutta ja kiinDreams). Sovitukset kappakaartista laulaja- nostavia ilmaisuja, Kansa leisiin teki Arttu Takalo, jolauluntekijä kiittelee. ka johti myös yli 30-henkisen Kansalla on perspektiiviä Tallinnan radion filharmoniMariskan vertailla musiikin muutossen orkesterin nauhoituksen tyylistä pidän ta. Hänen ensilevystä on 44 Tallinnassa. kovasti. ” vuotta, Deliahista 43. Uraan – Minun tehtäväkseni jäi sisältyy 15 kultalevyä, 10 vain tulkita rennosti ja tunteella, tein oman osuuteni an- den henkisessä ilmapiirissä isoa kiertuetta, tuhansia keiktaumuksella. Lauloin lauluni 1960- ja 70-luvulla, Kansa koja, konsertteja, teatteria, operettia ja tv-työtä. Finnvoxin studioilla parissa huomauttaa. – Olen saanut tehdä työiltapäivässä viime helmikuusLUOVUUS tä, jota olen aina rakastanut. sa, Kansa selventää. Laulaminen on ollut hauskaa Yhteistyö Pedron kanssa JÄÄNYT KONEIDEN JALKOIHIN ja antoisaa, mutta myös haassujui Kansan mukaan hyvin. – Hänen hyväntuulinen Sitten menneiden vuosikym- tavaa. Tampere 107,8 MHz Etelä-Pirkanmaa 96,7 MHz Kankaanpään seutu 106,7 MHz Ikaalinen ja Hämeenkyrö 96,3 MHz Ylä-Pirkanmaa 106,1 MHz Parkanon seutu 91,7 MHz Hämeenlinna 88,8 MHz Uransa merkittävimmäksi asiaksi Kansa nostaa 1980-luvun alussa aloittamansa konserttisalikeikat. – Tein loppuunmyytyjä konsertteja yli 20 vuotta ja monet laulajat tulivat sittemmin perässä. Panostin ohjelmistoon ja orkesterin tasoon. Parhaimmillaan kiertueilla oli soittajia yli 30 henkeä, Kansa toteaa. Intoa keikkailuun Kansalla riittää edelleen. – Kun ääni on kunnossa, samoin pää ja muu fysiikka, niin mikä tässä on jatkaessa. • WWW.SUOMIVIIHDE.FI 9 ARTISTIT JA MUSIIKKI K SUVI TERÄSNISKA TÄYDELLINEN ELÄMÄ Nuorin osaanottaja tuli, hurmasi ja korjasi potin. Syksyn sävel kilpailun voittanut Suvi Teräsniska on onnellinen, etenkin kappaleen tekijöiden puolesta. Kilpailuhan on nimenomaan lauluntekijöille tärkeä, vaikka tietenkin tulkitsijallakin on merkitystä. TEKSTI: JASMI KUUSISTO / KUVA: LAURI LAUKKANEN JESSE KAIKURANTA JALAT MAAN PINNALLA Voice of Finland 2012 – kilpailusta kuuluisuuteen ponnahtaneen Jesse Kaikurannan läpilyönti tähtitaivaalle tapahtui raketin lailla. Viime vuoden marraskuussa julkaistua Vie mut kotiin – debyyttialbumia seurasivat lukuisat eri palkinnot, mikä heijastui myös vastajulkaistun tuoreen kakkoslevyn Vaikka minä muutuin tekoprosessiin positiivisena itsevarmuutena. TEKSTI: JUHAMATTI NIEMINEN / KUVA: JOHANNES POIKKIMÄKI 10 SUOMIVIIHDE LEHTI 4/2013 S iinä missä debyyttialbumi tehtiin pikavauhtia Voice of Finlandin jälkimainingeissa, oli Jesse Kaikurannalla toisen levyn teon aikana mahdollisuus kypsytellä kappaleita pidempään. – Se rauhoitti ja helpotti levyn tekemistä. Sitä kautta syntyi harkitumpi ja yhtenäisempi kokonaisuus. Levyn taustalla toimivat samat tekijät kuin ensimmäiselläkin. Tuottajina häärivät Eppu Kosonen ja Matti Mikkola. Sanoituksissa suuri rooli on ollut Saara Törmällä. – Kyllähän se oli helpompaa, kun tunnettiin entuudestaan. Pääsi tekemään töitä samoilta pohjilta ja minulla oli mahdollisuus tuoda mielipiteeni paremmin julki. Minulla oli paineita, kun aloimme tehdä albumia. Kun albumi on nyt valmis, luotan sen menestymiseen. Tyylillisesti kakkoslevyn musiikki on lähempänä Kaikurannan omaa makua, elektronisempaa tyyliä. Mukana kuullaan muun muassa ambient- ja etnovaikutteita. – Olen aina pitänyt elektropainotteisemmasta popista. Viime levyllä sitä oli aistittavissa muutamissa kappaleissa, muun muassa Kuljit täällä appale Täydellinen elämä on Sana Mustosen sanoittama ja Petri Somerin säveltämä. Suvi Teräsniska valitsi laulun, jossa on posiitivisuutta, johon tarttua pahoinakin hetkinä. - Täydellinen elämä sopii tähän päivään, maailmaan ja tilanteeseen. Ihmisiin vetoaa se, että jaksetaan uskoa täydelliseen elämään, vaikka se ei aina näytä tai tunnu siltä. Yt-neuvottelut ja taloushuolet painavat useiden mieltä. Siksi lohtua pitää monesti hakea muualta, musiikilla on auttava voima ja tämäkin laulu on toivottavasti sellainen, joka tuo parempaa oloa näihin hetkiin, Teräsniska kuvailee. Teräsniska oli Syksyn Sävelen nuorin osanottaja. Kilpailussa oli mukana myös vanhoja konkareita kuten Virve Rosti, Kake Randellin ja Markku Aro. Yhteishenki takahuoneessa oli oikein hyvä. Välillä sukupolvien kuilu oli huomattavissa, kun ”konkarit” kertasivat muistojaan ja Teräsniska tokaisi, ettei hän oli tapahtumien aikaan ollut kolmevuotias. Muistoja ohjelmasta on kuitenkin kertynyt paljon. Hän muistaa hyvin etenkin Antti Huovilan, ja monet ovat jääneet mieleen myös äidin musiikkimieltymysten kautta. joskus, mutta nyt elektronisempaa otetta on kautta linjan. Kaikurannan suuria innoittajia ovat olleet Tori Amos ja Björk. ” Olen aina pitänyt elektropainotteisemmasta popista. Viime levyllä sitä oli aistittavissa muutamissa kappaleissa, muun muassa Kuljit täällä joskus, mutta nyt elektronisempaa otetta on kautta linjan. ” – Tori Amos oli aikanaan suuri tekijä siihen, miksi aloin 5-vuotiaana soittaa pianoa. Björkissä minua kiehtoo hänen tapansa uusiutua ja keksiä uusia juttuja. Kotimaisista nimistä Kaikuranta mainitsee suosikeikseen Stella-yhtyeen ja Emma Salokosken. – Kuuntelen musiikkia laidasta laitaan. Jos on hyvä biisi, - Osa muistoistani liittyy varmasti muutama vuotta sitten tulleisiin Syksyn Sävel retro -lähetyksiin. Esimerkiksi Rikoo on riskillä ruma ja Evakkoreki olivat sellaisia, jotka luulin muistaneeni kunnes huomasin, etten ollut edes syntynyt niiden ollessa mukana kilpailussa, Teräsniska naurahtaa. ” Täydellinen elämä sopii tähän päivään, maailmaan ja tilanteeseen. Ihmisiin vetoaa se, että jaksetaan uskoa täydelliseen elämään, vaikka se ei aina näytä tai tunnu siltä. ” Suvi Teräsniska pitää Syksyn Sävel -kilpailua tärkeänä suomalaiselle musiikille. Se on ollut tärkeä väylä saada kappaleensa ihmisten kuuluville. Vaikka voittoa ei aina tullutkaan, ovat monien esiintyjien kappaleet jääneet muistoihin juuri Syksyn Sävelen ansiosta. Teräsniskan uralle voitto oli merkittävä saavutus ja hän uskoo monien muidenkin esiintyjien saaneen lisää näkyvyttä kilpailusta. - Esimerkiksi Antti Railion Ruostunut ankkuri tulee todennäköisesti soimaan enemmän radioissa kilpailun jälkeen. Antti oli oma suosikkini. Tulkinnasta huokui, että taustalla saattaa olla omakohtaisia kokemuksia. Antti lauloi kappaleen tosi varmasti, tarina oli hyvä ja tykkäsin hänen asenteestaan, Teräsniska hehkuttaa. Syksyn Sävelen ohella Tenavatähti -kilpailu teki aikoinaan Teräsniskaan suuren vaikutuksen. Hän kuvaa vuotta 2013 onnen vuodeksi, sillä hän on tavannut paljon Tenavatähden aikaisia idoleitaan. - Olin vaahtosammuttimen kokoinen natiainen, kun katsoin Tenavatähteä. Tänä vuonna olen tavannut Karoliina Moilasen ja Matias Sassalin. Se on ollut todella hienoa. Syksyn Sävel -voiton varmistuttua Suvi soitti ensimmäisen puhelun isälleen. Hänen isänsä ei ollut työmatkan takia ehtinyt katsoa tuloslähetystä loppuun, mutta saatuaan yli kymmenen tekstiviestiä putkeen mies oli ollut varma Suvin voitosta. Hiljaisuudessa ei pysynyt Suvinkaan puhelin. - Mummokin oli osannut naputella onnitteluviestin. Väliyöntejä siinä ei ollut, kaikki yhtä pötköä, mutta aivan ihanaa ja herttaista. Onnitteluviestin Teräsniska sai tietenkin myös yhdeltä suurimmista idoleistaan, Yöyhtyeen Olli Lindholmilta. Lindholmille hän lähetti myös uunituoreen levynsä ja kertoo saaneensa paljon positiivista palautetta häneltä. - Joka päivä Olli löytää uuden biisin, jota jaksaa kehua. ” Esimerkiksi Antti Railion Ruostunut ankkuri tulee todennäköisesti soimaan enemmän radioissa kilpailun jälkeen. Antti oli oma suosikkini. Tulkinnasta huokui, että taustalla saattaa olla omakohtaisia kokemuksia. ” En enää edes tiedä, mikä on hänen suosikkinsa, kun jokaisesta on jo löytänyt niin paljon hyvää, Teräsniska naurahtaa. Suvi Teräsniskan uusin levy Pohjantuuli julkaistiin 1.marraskuuta 2013. Vietä pikkujoulut SIBELIUSTALOSSA! Sibeliustalon pikkujoulubileet KAIJA KOO & SAMULI EDELMANN LAURI TÄHKÄ La 30.11. klo 20-01.30 Su 24.11. klo 19 Metsähalli. Ei istumapaikkoja. Järj. Lahden Sibeliustalo Oy. Liput: 45 €. Tarjolla myös Dinner & Show -paketti Kaikki tahtoo 83 €, Ruokailu klo 19 alkaen. Pakettihintaan sisältyy lippu, ruokailu, naulakko ja palvelumaksu. Paketti saatavilla ke 20.11. asti. Tässä. Nyt ja Aina. Järj. Lahden Sibeliustalo Oy ja Koetinkivi Oy. Liput: 32,50 € 1 v. Rytmiklubi Lastun pikkujoulut! Pro Pop & Rock Since 2003 To 05.12. klo 21 Michael Monroe Liput: 25,50 € / ovelta 30,50 € RIKU NIEMI La 07.12. klo 21 Apulanta SULKASATO SHOW joulutunnelmissa Pe 13.12. klo 20 Liput: 17,50 € / 21,50 € ovelta Ke 04.12. klo 19 Liput: 23,50 € / ovelta 28,50 € Katso koko tapahtumakalenteri www.sibeliustalo.fi ENSIMMÄINEN JOULU Riku Niemi Orchestra solisteinaan Mikko Leppilampi ja Johanna Iivanainen. Järj. Sibeliustalo ja Joe Lunnas Oy. Liput: 45 / 35 €, S-etukortilla 40 € / 30 € Hinnat sisältävät palvelumaksun. SIBELIUSTALON LIPPUKASSA, Ankkurikatu 7. Avoinna ma-pe klo 13-17, p. 0600 39 3949 (1,53 € / min+pvm) puh.var. ma-pe klo 11-17. KAI HYTTISEN UUTUUS: musiikkityylillä ei ole merki- listä henkilökohtaisempi, ei tystä. Kaikuranta ole ammentanut aiheita omasta elämästä. KOSKETTAVILLA – Minun on helpompi olla TEKSTEILLÄ lauluissa kertojan roolissa. KUULIJAN IHOLLE Harvoin laulan omasta eläKeski-Pohjanmaan ammat- mästä. tikorkeasta laulunopettajan koulutuksen saaneen, kokko” Kuuntelen lalaistuneen helsinkiläisen tavaramerkiksi on tullut laulujen musiikkia laidasta vahva tulkinta. Voice of Finlaitaan. Jos landin aikana hän sai valtakunon hyvä biisi, nan itkettäjän maineen johtumusiikkityylillä ei en tavastaan tulkita erilaisia ole merkitystä.” tunnelmia syvästi ja tuomalla kappaleiden koskettavat tekstit Menestyksestä ja selkään takuulijan iholle moniulotteisen puttelijoista huolimatta Kaikupehmeän äänensä turvin. – Ei se (valtakunnan itkettä- ranta on onnistunut pitämään jän leima) minua haittaa, eikä jalat maan pinnalla. häiritse. Jos musiikkini lohduttaa, mikäs siinä. ” Olen pyrkinyt Koskettavia ovat myös tuopitämään reen levyn kappaleet. Saaran artisti- ja siviiliTörmän räätälöimät vahvat tekstit käsittelevät muun muminän erillään, assa suurta ystävyyttä, rakkauenkä mieti den loppumista ja kolmiodraalevynmyyntimaa. asioita – Haluaisin, että ihmiset voivat samaistua kappaleisiin kotisohvalla. ” ja saada voimia jatkaa hässäkästä eteenpäin. Musiikin – Olen pyrkinyt pitämään avulla on helpompaa käsitellä asioita ja sillä on parantava artisti- ja siviili-minän erillään, enkä mieti levynmyyntivoima. Vaikka toinen levy on edel- asioita kotisohvalla. Voice of Finland esitteli Jesse Kaikurannan Suomen kansalle, mutta keikkailu on kuulunut 31-vuotiaan miehen elämään jo kymmenkunta vuotta. Hän on toiminut solistina useissa eri produktioissa ja keikkaillut eri kokoonpanoilla sekä ollut mukana Kokkolan oopperassa. – Minulle laulaminen on luonteva tapa ilmaista itseäni. En osaa edes jännittää sitä. HOIKEMMASSA KUNNOSSA KIERTUEELLE Uuden levynsä myötä Kaikuranta lähtee trio-yhtyeensä kanssa kiertueelle. Yleisön eteen astelee entistä hoikempi artisti, mikä on terveellisemmän ruokavalion ansiota. – Urheilua en harrasta lainkaan, mutta ruokavalioon olen kiinnittänyt huomiota. Olen jättänyt hiilihydraattipitoisia ruokia, kuten pastat ja perunat, pois ja korvannut niitä proteiineja sisältävillä ruoilla. Kaikuranta nähdään syksyn mittaan niin konserttisaleissa kuin yökerhoissa. – Molemmissa on oma viehätyksensä. Viihdyn niin konserttisaleissa kuin pubeissa ja yökerhoissa. • Kosketus Kai Hyttinen 14 herkkää ja ihmisläheistä Hyttisen tulkintaa maestro Rauno Lehtisen sävellyksistä. Mm. On hetki, Muistan kesän, Lauluni,Toiset meistä, Muuttuvat laulut,Tom, tom, tom. Tilaa omasi heti verkkokaupastamme ilman postikuluja! Kosketus www.fiftyrecords.com SOITA MEILLE JOS: • haluat vuokrata keikkabussia • olet hankkimassa itse bussia ja haluat konsultointiapua • oma autosi hajoaa ja tarvitset apua ehtiäksesi keikalle tai kotiin • tarvitset apua varaosien hankinnassa Puhelin 045 130 6600 www.yolento.fi WWW.SUOMIVIIHDE.FI 11 ARTISTIT JA MUSIIKKI HAULI BROS HARJUROCKIA PISPALASTA Vaikka uusin Hauli Bros on kevyempi, romanttisempi ja positiivisempi, juhlii se manserockia edelleen mollissa. Hauli Brosin neljäs albumi Jota elämäksi kutsut, oli ehtinyt olla myynnissä alle kuukauden, kun sen single Sä saat mut, kipusi Radio Suomen listalla toiseksi soitetuimmaksi kappaleeksi. TEKSTI: JASMI KUUSISTO / KUVA: SAMI REIVINEN U utta levyä promoava ja kiireistä keikkakalenteria kiertävä Hauli Bros on erittäin tyytyväinen levyn vastaanottoon. - Aina toivoo, että ihmiset löytävät musiikkimme. Kolme edellistäkin ovat menestyneet, mutta enimmäkseen pikku hiljaa. Uuden levyn myötä fiilis on todella hyvä. Myynnillisestikin se on Suomen virallisen listan mukaan hyvässä asemassa. Selvästi ihmiset alkavat löytää meidänkin orkesterin. Hienoa jos kuulijat ovat innoissaan, vähintään yhtä innoissaan kuin minä uudesta jutusta. Ei sitä oikein pysty varmasti sanomaan, miten yleisöä miellyttää, voi vaan toivoa, että se osuu ja uppoo, Hauli Brosin solisti ja kitaristi Juri Lindeman hehkuttaa. MANSEROCKIN LÄHETTILÄS Hauli Bros yhdistetään usein niinkutsutun manserockin jalanjälkiin. Manserockiksi luonnehditaan tamperelaista rockmusiikkia, etenkin 1970-luvulta. Nimitys ei ole harhaanjohtava, sillä monet yhtyeen esikuvista ovat perinteisiä manserockkareita. Joidenkin mukaan Hauli Bros on enemmänkin harjurockia, rockia Pispalasta, maailman korkeimmalta soraharjulta. It- seään yhtye luonnehtii paljon kattavammin, he ovat ennemminkin manserockin jalanjäljissä kulkeva, toisen sukupolven yhtye, jonka musiikissa on rockin lisäksi myös vivahteita popista ja iskelmästä. Sukupolvenvaihdos on ilmeinen, soittaahan yhtyeessä Mikko Alatalon poika Kalle Alatalo. ” Kyllä meillä vaikutteet ovat tulleet manserockista, etenkin Leskiseltä, Alatalolta, Kasevalta, Epuilta ja Popedalta. Olemme kuunnelleet niitä ja osalle vaikutteet tulleet jo pitkälti äidinmaidosta. ” - Kyllä meillä vaikutteet ovat tulleet manserockista, etenkin Leskiseltä, Alatalolta, Kasevalta, Epuilta ja Popedalta. Olemme kuunnelleet niitä ja osalle vaikutteet tulleet jo pitkälti äidinmaidosta. On hieno nähdä, että manserock tulee MATTI NYKÄNEN LAITTAA PELIIN PERSOONANSA Kiireisen keikkakesän viettänyt Matti Nykänen lupaa uutta materiaalia ensi vuoden alussa. TEKSTI: JUHAMATTI NIEMINEN / KUVA: MAGNUMLIVE KUVAPANKKI L egendaarisen mäkikotkan Matti Nykäsen hyppäys musiikin uralle tapahtui jo 1990-luvun alussa, kun hän julkaisi debyyttialbuminsa Yllätysten yö vuonna 1992. Tuolloin monet kokeneemmat muusikot katsoivat Nykästä pitkin nenän vartta, eikä hän itsekään kokenut oloaan mukavaksi keikkayleisön edessä. – Olin silloin täysin untuvikko. En tiennyt, pidänkö lavalla käsiäni taskussa vai mikkiä kädessä. Kaikki oli hirveää hakemista ja tarvitsin ohjausta keikoilla, Matti Nykänen muistelee yli 20 vuoden takaisia aikoja. Keikkakokemuksen kautta Nykänen on saanut tekemiseensä ja esiintymiseensä varmuutta. Pelkästään viime kesänä Nykäselle kirjattiin 80 12 SUOMIVIIHDE LEHTI 4/2013 tessa lavalle, jännitys purkaukeikkaa. – Kyllä minua siitä huolimatta tuu. jännittää ennen jokaista keik- – Keikalla ihmiset ovat olleet hyvin mukana, eikä yhtään inhottavaa keikkaa ole tänä” Keikalla ihmiset kään vuonna osunut kohdalle. ovat olleet hyvin Hienoa on ollut huomata, että yleisö osaa kappaleiden sanomukana, eikä ja fiilistelee mukana. yhtään inhottavaa ja Kunniaa keikoista Nykänen ei keikkaa ole halua ottaa kokonaan itselle, tänäkään vuonna vaan hän jakaa kiitosta koko osunut kohdalle. bändille. Totta kai pyrin aina laittaHienoa on ollut –maan oman persoonani peliin, huomata, että mutta kyse ei ole mistään yhyleisö osaa den miehen show´sta. Kaikki lähtee kokonaisuudesta, koko kappaleiden bändi vetää täysillä. Ilman sanoja ja loistavaa bändiä en jaksaisi. fiilistelee mukana.” HAUSKOJA BIISEJÄ JA HYVIÄ SANOITUKSIA kaa, Nykänen tunnustaa. Laulavan mäkikotkan nous- Räväkät kappaleet, kuten Eh- ” Tampereelta on kiva lähteä ja ihan mahtava aina palata takaisin. Tämä seutu on niin sydäntä lähellä, en voisi kuvitellakaan asuvani jossain muualla. ” Tampere ja tamperelaisuus on yhtyeelle tärkeää. Vaikka Lindeman on syntynyt Kuopiossa, hän on jo pienenä poikana muuttanut perheensä kanssa Tampereelle. Hän arvostaa Tampereen hyvää tasoa kulttuurissa. Musiikkia on paljon, kuin myös museoita ja teatteria. Musiikkipiireissä lähes kaikki tietävät toisensa, jolloin myös keikoille ja levyille tuuraavia soittajia löytyy helposti ja kaikki ovat kavereita, lähes yhtä suurta perhettä. Manselaiset tekevät paljon yhteistyötä keskenään, esimer- kä otin, ehkä en, Elämä on laiffii, Lennä Nykäsen Matti ja viimeisin, miehen 50-vuotisjuhlan kunniaksi kesällä tehty singleä Jokainen tsäänssi on mahdollisuus lukeutuvat Nykäsen tuotantoon. Lisää on tulossa ensi vuoden alussa, kun Nykänen julkaisee levyllisen verran uutta materiaalia. ” Hauskoja biisejä ja hemmetin hyviä sanoituksia on joukossa. Innolla odotan tammikuuta, kun uusi levy paukahtaa ulos. ” – Hauskoja biisejä ja hemmetin hyviä sanoituksia on joukossa. Innolla odotan tammikuuta, kun uusi levy paukahtaa ulos. Levyn äänimaailma on monipuolinen. – On vauhdikasta rockia, välillä vedetään hitaampia biisejä. Emme halua tarjota kuulijoille samaa junnaavaa toistoa, vaan tempo biiseissä vaihtelee. Levyä Nykänen on parsinut kokoon luottokitaristinsa, le- kiksi Hauli Broskin on tehnyt Pauli Hanhiniemen ja Heikki Salon kanssa. Pauli Hanhiniemen tekstien lisäksi Hauli Brosin uudella levyllä on Juice Leskisen sanoja. - Kunniakasta olla täällä muiden soittoveljien kanssa. Tämä on hieno paikka. Tampereelta on kiva lähteä ja ihan mahtava aina palata takaisin. Tämä seutu on niin sydäntä lähellä, en voisi kuvitellakaan asuvani jossain muualla, Lindeman pohtii. MUSIIKKI ON ELÄMÄNTAPA Sillä hetkellä, kun levyä tehdään, menee siihen bändin pyrkimykset ja toiveisiin hyvästä vastaanotosta. Tavoitteena on, että levyjä myydään, radiosoittoa tulee ja keikkailu jatkuu. Hauli Bros vakuuttaa, ettei musiikillisesti ole suurta eroa, kuunteleeko kappaleita levyltä vai keikalla, vaikka jollain orkestereilla ero on huomattavakin. - Pyrimme hyvään musiikkiin. Eikä meillä kikkailla koneilla, vaan sen tekee miehet ja vehkeet. Eikä pelkkä nimi, niinkuin Leskinen on joskus sanonut. Musiikki on jokaiselle meidän bändissä olevalle elämäntapa. Se on pirun tärkeetä, musiikki on the Fuel for life. Yhtye on ollut kasassa jo vyn taiteellisen johtajan Jussi Niemen kanssa. Sanoituksissa apuna on ollut sanoittajavelho Vexi Salmi. – Na-na-nainen on levyn todennäköinen ykkösbiisi. Se kertoo hyvin paljon menneisyydestäni humoristiseen tyyliin ”hän aamupalan laittaa sianydinluuta, tappaa talossa ja puutarhassa”. RAKKAUS KUKOISTAA Naisia Nykäsellä on vuosien saatossa riittänyt, mutta tällä hetkellä miehen rakkauselämään kuuluu hyvää. Hän on pitänyt elokuun lopusta saakka yhtä joutsenolaisen Pian kanssa. – Pia on elämäni nainen, rakastan häntä yli kaiken. Tykkään hänestä kovasti, hän ymmärtää minua ja pärjään hänen kanssaan, Nykänen kertoi SuomiViihteelle lokakuun puolivälissä. Jos on Nykänen löytänyt rakkaudessaan seesteisemmän vaiheen, saattavat kipinät lentää senkin edestä marraskuun lopulla Finlandia-talossa koettavassa Matti Nykänen Roast & Show –illassa. Tuolloin joukko tunnettuja stand up – koomikkoja pyrkii laittamaan julkisuuden valokeilassa vuodesta 1992 ja vuosivauhdin keikkailut alkoivat 2000 vuoden vaihteessa. Siitä lähtien keikkatahti on ollut kova ja jatkumoa toivotaan. ” Pyrimme hyvään musiikkiin. Eikä meillä kikkailla koneilla, vaan sen tekee miehet ja vehkeet. Eikä pelkkä nimi, niinkuin Leskinen on joskus sanonut. Musiikki on jokaiselle meidän bändissä olevalle elämäntapa. Se on pirun tärkeetä, musiikki on the Fuel for life. ” - Keikkailua vaan kovaan totuttuun tahtiin ympäri Suomea painellaan pakoputki punaisena, Lindeman naurahtaa. Parhaaksi paikaksi Tampereella Lindeman vastaa empimättä Pispalan harjun ja Pispalan kokonaisuudessaan ja arvuuttelee, voisiko hän edes vastata mitään muuta. • BLUESCASE - - Tapahtumasi rakentaja - KULJETUSKOTELOT AMMATTILAISILLE YLI 25 VUODEN KOKEMUKSELLA! MarRent VUOKRAAMME Li s ät i et oj a: P uh. & Fax. ( 02) 842 4285 G S M 050 569 7495 [email protected] www. b l u e s c a s e . c o m Elämänohjaaja näkijä ja parantaja AVA AVA elämään myös kolmannessa sukupolvessa. Tampereella on paljon hyviä tulokkaita, esimerkiksi Rockwalli, jonka jäsenet ovat vielä nuoria jätkiä, Lindeman sanoo. PUHELINAIKOJA p. 044 030 5258 1h / 45 € ½h / 30 € *************************** p. 0700 825 85 2,33 € / min + ppm [email protected] www.elamanohjaaja.info • Teltat • Esiintymislavat • Lavakatteet • Pöydät ja penkit • Aidat • Lattiat • WC:t • Yms. Toimimme ympäri Suomen. Toimipisteemme sijaitsevat Rovaniemellä, Oulussa ja Viialassa. Telttoja löytyy useita eri kokoja kunkin tarpeen mukaan: 16 - 3000 m2. Marko Pekkala 0400 695 443 Joni Karjalainen 040 548 3005 [email protected] www.marrent.fi neljän vuosikymmenen ajan eläneelle, kesällä 50 vuotta täyttäneelle Matille jauhot suuhun kaikessa laajuudessa ja karmeudessa. – Olen varautunut härskeihin kysymyksiin. Se ei minua haittaa, jos pysytään minun henkilökohtaisissa asioissa, mutta jos viitataan ystäviini ja kavereihini, joutuvat hermot koville. Levytyskiireiden ohella Nykäsellä on riittänyt aikaa myös entiselle lajilleen mäkihypylle. Legendan on määrä hypätä koehyppääjänä Venäjällä Sotšin talviolympialaisissa helmikuussa 2014. – Helmikuun 9. päivä on edessä lähtö Sotsiin. Se on vakaa aikomus, että siellä ollaan puomilla ja tullaan vaikka takaperin alas, Nykänen pamauttaa. Takapakkia projekti sai alkukesästä, kun sietämättömiksi yltyneet vatsakivut pakottivat Nykäsen paksusuolen leikkaukseen ja sairaalavuoteeseen. Sen takia hänen treeninsä ovat jääneet vähin. – Nyt tilanne näyttää paremmalta, enkä ole enää joutunut syömään särkylääkkeitä. Tarkoituksenani on suunnata tammikuussa hyppyleireille niin Rukalla kuin Taivalkoskelle. • WWW.SUOMIVIIHDE.FI 13 ARTISTIT JA MUSIIKKI HURMA VIHDOIN OMAA TUOTANTOA Parikymppisistä soittajista koostuva Hurma astui muutama vuosi sitten suuren kansan tietoisuuteen saatuaan Viihdyttäjä 2011 – voiton myötä kiinnityksen Kesäillan valssi –ohjelmaan. Sen jälkeen yhtyeellä on pitänyt kiirettä keikkarintamalla ympäri Suomea, josta johtuen yhtyeen ensimmäinen albumi näkee päivänvalon vasta nyt. TEKSTI: JUHAMATTI NIEMINEN / KUVA: AKIFOTO K un omaa tuotantoa ei ole ollut, on Hurma esittänyt keikoilla enimmäkseen lainakappaleita uusiksi sovitettuina muun muassa Mariskalta, Tuure Kilpeläiseltä, Marko Haavistolta ja Tehosekoittimelta. – Olemme olleet siinä mielessä hieman hajuton ja mauton bändi, kun ei ole ollut omia biisejä. Nyt pikkuhiljaa palaset ovat loksahtamassa kohdalleen ja olemme löytäneet oman linjamme, Hurma-yhtyeen basisti-laulusolisti Jarno Ollikainen kertoo. Uusi lehti Hurman historiassa on kääntymässä ensi vuoden alussa, kun yhtyeen valmisteilla oleva albumi näkee päivänvalon. Biisivalintoja yhtye on tehnyt radiosoittoa ajatellen. – Emme halunneet tehdä puhdasta tanssilevyä, vaan enemmänkin musiikki on kallellaan pop-iskelmän suuntaan. Tavoitteenamme on saada levyn kautta jalkaa radiokanavien ovien väliin. Kappaleista neljä on Tommi Kaleniuksen ja kolme Janne Saksan säveltämiä. Sanoituspuolella suurimman panoksen ovat antaneet Sana Mustonen ja Johanna Vuoksenmaa. – Kappaleiden teksteissä kaksi aihetta on ylitse muiden. Ne ovat rakkaus ja tytöt. Esimakua uudelta levyltä on saatu paitsi kesän alussa tulleen Marjanpoimija-sinkun, myös Kilkkaa mua –tv-sarjasta tutun Tahdon-kappaleen muodossa, jonka yhtye työsti yhdessä The Voice of Finlandista tutun Jenni Lambertin kanssa. Ollikaisen ja Lambertin duettona kuultavassa kappaleessa sekoittuvat nykypäivän rakkaudentunnustus, ihmissuhdekoukerot, ristiriidat ja monivivahteinen eletty elämä. ” Olemme olleet siinä mielessä hieman hajuton ja mauton bändi, kun ei ole ollut omia biisejä. Nyt pikkuhiljaa palaset ovat loksahtamassa kohdalleen ja olemme löytäneet oman linjamme. ” – Kappaletta on jo nyt kyselty yleisön pyynnöstä häiden häävalssiksi. Taustavoimana on toiminut monikansallinen Universal, jonka kanssa Hurma solmi levytyssopimuksen. –On hienoa kuulua samaan talliin Madonnan ja vastaavien kanssa, Ollikainen hymyilee. VIIHDYTTÄJÄ 2011 – VOITTO KÄYNNISTI HURMION Levytyssopimuksen arvoa nostaa, että Hurma on perustettu vasta vuonna 2010. Tuolloin yhtyeen piti tehdä vai yksi hääkeikka Tirvan lavalla Kouvolassa, mutta vastaanotto ylitti odotukset ja pari viikkoa ensiesiintymisen jälkeen yhtye huomasi olevansa mukana Tirvan lavakauden päättäjäisissä yhdessä Sinitaivas-orkesterin kanssa. Alkuhypeä seurannut voitto Viihdyttäjä 2011 -kisassa toi Hurman koko kansan tuntemaksi housebandiksi Kesäillan valssi- ohjelmassa. Se oli menoa. – Olin juuri aloittanut musiikkiopinnot Kymen konservatoriossa ja tein samalla näyttelijän hommia Kotkan kaupunginteatterissa. Teatterityöt saivat jäädä kokonaan ja koulukin jäi vähemmälle huomiolle, kun musiikkihommat veivät mennessään, tunnustaa Ollikainen. Aktiivinen kiertäminen ja kovassa kasvussa oleva fanijoukko ovat nostaneet Hurman suuren yleisön tietoisuuteen. Keikkoja yhtyeellä on ollut keskimäärin 160 vuodessa. – Autossa istuminen on isoin työsarka koko hommassa ja roudaaminen päälle. Itse keikat ovat leppoisia ja lempeitä Yötä päivää Radio Musa 107,1 itsenäisyyspäivän iltaan asti. Maaliskuusta 2014 alkaen taajuus 100,5. 14 SUOMIVIIHDE LEHTI 4/2013 Joni Sorsa (rummut, laulu), Harri Arvila (haitari, accordina, perc, laulu), Jarno Ollikainen (laulu, basso), Jaakko Lahtinen (koskettimet, laulu), Aleksi Autere (kitara). tapahtumia, Ollikainen luonnehtii. Keikkakiireistä huolimatta Ollikainen sai koulun päätökseen viime keväänä. Samasta ” Autossa istuminen on isoin työsarka koko hommassa ja roudaaminen päälle. Itse keikat ovat leppoisia ja lempeitä tapahtumia.” jaa, kosketinsoittaja, rumpali ja alkuperäinen kitaristi. – Koulu saattoi meidät yhteen. Sitä kautta toimintamme lähti käyntiin. Koulun jääminen taakse on vapauttanut aikaa bänditoiminnalle. – Se on helpottavaa. Soittaminen on paljon mielekkäämpää, kun saa keskittyä pelkästään siihen. IDOLS-LEIMA SEURAA Musiikki on ollut aina lähellä Ollikaisen sydäntä. Takavuosina hänet on nähty niin Karuselli-lastenlaulukilpailussa opinahjoista valmistui myös vuonna 1998 kuin myös Idolskolme muuta yhtyeen soitta- kilpailussa vuonna 2007. Ol- likainen kertoo yhä tänä päivänä saavansa kotikaupungin kaduilla liikkuessaan palautetta Idols-menneisyydestään. – Kyllä ihmiset muistavat minut edelleen paremmin Idolsista kuin Hurmasta. Televisionäkyvyydellä on ihmeellinen voima, Ollikainen pohtii. Ollikaisen tie kilpailussa nousi pystyyn semifinaalivaiheessa. – Luojalle kiitos, etten päässyt jatkoon. Ei minusta olisi ollut taipumaan esittämään ulkomaista musiikkia, sillä koen oloni kotoisaksi tanssikeikoilla. Haluan esittää suomalaista musiikkia suomalaisille.• MIKKO ALATALO: MAAILMA TARVII DUUNARIA - KANTRI 1, 2 & 3. Tuhtia ja tunteikasta kantria 43 biisiä. Bluegrassia, western swingiä, texmexiä, cajunia, kantrirokkia ja balladeja. Maan huippupelimannit. Duettokavereina mm. Raittinen, Vepsä, Silmu, Matti Esko. ALR-CD 042. www.mikkoalatalo.net MIKKO ALATALO MITTAVASTA URAKASTA TULI TOTTA Hiljattain julkaistu Kantri III – levy täydensi kansantaiteilija Mikko Alatalon kunnianhimoisen kantritrilogian, jonka työstämiseen kului kaikkiaan 14 vuotta. Trilogian aiemmat osat Kantri I ja Kantri II on julkaistu vuosina 2001 ja 2008. TEKSTI: JUHAMATTI NIEMINEN / KUVA: TERO MÄENPÄÄ V uosikausien ponnistus huipentui tuplalevyyn, mikä sisältää 20 uutta kappaletta ja 23 kappaleen bonuskokoelman aiempien Kantri-albumien sisällöstä. – Kyllä kantri-trilogia oli niin mittava urakka, että vastaavanlaista ei pysty tekemän heti, tuskin koskaan. Trilogiaa ei hinkattu hiirellä, vaan mukana on ollut 60 livesoittajaa, muusikko ja kansanedustaja Mikko Alatalo paaluttaa. Tuoreimmalla Maailma tarvii duunaria – Kantri III -tuplalevyllä on liuta nimekkäitä vierailijoita, muun muassa Jussi Raittinen, Kari Vepsä, Pekka Myllykoski ja Heikki Kinnunen. Mukana on myös Mikon oma poika Kalle Alatalo sekä nippu Suomen parhaita pelimanneja, kuten Olli Haavisto, VeliMatti Järvenpää ja Jussi Syren. – Kaikki vierailijat niin maan huippupelimannit kantriosastolta kuin solistit olivat innolla mukana. Kaikki panivat parastaan, mikä oli järjettömän hienoa, Alatalo kiittelee. Levyn nimikkokappale, Jukka Harjun kitaroima Duunari on Alatalon mukaan kantria parhaimmillaan. ” Kaikki vierailijat niin maan huippupelimannit kantriosastolta kuin solistit olivat innolla mukana. Kaikki panivat parastaan, mikä oli järjettömän hienoa. ” – Kappale ylistää kädentaitajia, Alatalo selventää. On kotipiha hiljainen – kappaleeseen kätkeytyy koskettava syntyhistoria. Alatalo kertoo tekstin syntyneen äitinsä kuolinpäivää seuranneena aamuna hänen herätessään lapsuuden kodissaan Kiimingissä. – Kyseessä on omakohtainen laulu siitä, mitä on olla suvun vanhin ja mikä on elä- män kiertokulku. TUNNUSTUSTA PAIKALLISRADIOILTA Albumilla Alatalo duetoi Matti Eskon kanssa kappaleen nimeltä Itkukännit, joka on omistettu vuonna 2010 kuolleelle Kari Tapiolle. Myös Yölintu-yhtyeen solistin Simo Silmun kanssa vokaloitu kappale Jippijai-Jou on saanut hyvän vastaanoton. – Kappale on ollut radiolistojen kärkisijoilla, Alatalo myhäilee. Syyskuussa Alatalon uutuuslevy äänestettiin ykköseksi paikallisradioiden Kuukauden Levy – kilpailussa. Taakse jäi kakkoseksi sijoittunut Cheekin Kuka muu muka –levy. – Hienoa on ollut huomata myös se, että monet kantritanssiryhmät ovat ottaneet levyn omakseen. Alatalon itsensä mukaan kantritrilogia on hänen toinen päätyönsä, 1970- ja 80-luvun taitteessa ilmestyneiden Siirtomaa-Suomen laulujen ohella. Kaikkiaan Alatalo on kirjoittanut vuosien saatossa yli 600 laulua, yksin tai Harri Rinteen kanssa, sekä tehnyt yli 50 levyä. – Kolme kantrilevyäni ovat opinnäyte eri kantrin tyyleistä. Levyillä on kantrirokkia ja balladeja, western swingiä (Pispala Cowboys), texmexiä (Veli-Matti Järvenpää), bluegrassia (Jussi Syren & Groundbreakers) ja jopa cajunia (Zydeco Superstars), Alatalo innostuu. Alatalon, 62, kantriharrastus alkoi jo 6-vuotiaana, kun hänen Erkki-setänsä lähetti Amerikasta aidot lännenvaatteet. Varsinainen rakkaus kantrimusiikkiin syttyi 1960-lopulla hänen viettäessä koulupoikana muutaman viikon Teksasissa. Miehen ensimmäinen kantrilevytyskin julkaistiin jo vuonna 1976 Vanha Isäntä – yhtyeen kanssa, ja jo aiemmin hän soitti kantrisoittimia, kuten viulua, huuliharppua, banjoa ja lap steel –kitaraa, Juice Leskinen & Coitus Int. –yhtyeen debyyttialbumilla vuonna 1973. – Kantrimusiikissa minuun vetoavat hienot tarinat ja virtuoosimaiset soittajat. LAULUJEN AIHEET LÄSNÄ POLITIIKASSA Pitkän linjan muusikko on ajanut viime vuosina kulttuuriväen etuja keskustan kansanedustajana Arkadianmäellä. Politiikka ja musiikki sopivat Alatalon mukaan hyvin yhteen. – Olen voinut eduskunnassa puhua samoista asioista, mistä olen laulanutkin, muun muassa maaseudun ja maakuntien puolesta, huomauttaa Alatalo. – Totta kai tänä talvena puolustan taiteilijoiden tekijänoikeuksia holtittoman nettilevityksen oloissa. Samoin vastustan sitä, että yritysten edustuskulujen verovähennysoikeus aiotaan poistaa. Se vähentää muusikoiden töitä Lapissa, mutta myös tapahtumien ja teattereiden tuloja, hän lisää. Lappi on myös lähellä Alatalon sydäntä. Oma lomamökki on toiminut tukikohtana Levillä jo vuosia ja muuten on Lappi tullut tutuksi 1970-luvun puolivälistä lähtien. – Lappiin on aina mukava suunnata keikoille talvella ja ottaa sukset mukaan. • WWW.SUOMIVIIHDE.FI 15 ARTISTIT JA MUSIIKKI TÄTÄ SUOMI TANSSII Musiikkijuontajien lista maan tanssituimmista iskelmistä marraskuun alkupuolella 2013. Uusi lista ilmestyy kahdesti kuussa netissä www.hitit.fi LEVYLAULAJAKSI? Älä jää odottelemaan, toteuta haaveesi itse! Tuotamme valmiit taustat oikeiden soittajien kanssa toiveidesi mukaan. Kaikki tyylilajit pitkällä ammattimuusikon kokemuksella. Myös CD-monistus ja kannen suunnittelu sekä paperityöt julkaisua varten hoituvat kauttamme. Äänitysstudio ja musiikkituotanto: Beeduuri Oy Tampere Masi Luoma 0400-640616 [email protected] www.beeduuri.fi Kyllä se vaan on ihan mahdollista! Kerro suunnitelmistasi ja pyydä näyte radiolistoillakin keikkuneista jo toteutuneista töistämme. edvk Kappale 1 3 2 Mitä tahdot 2 1 20 Sääret 3 2 24 Kesällä kello viisi 4 8 15 Tosirakkautta 5 15 36 Roviolla 6 4 30 Tulinen 7 10 2 Kotiseutuni 8 14 6 Sadan vuoden kuluttua 9 9 15 Kylpee kullassa niityt elokuun 10 26 8 Kesäilta 11 24 2 Rakkauden joella 12 16 2 Cha cha 13 11 30 Toisesta todellisuudesta 14 12 4 Ruusut nää on sulle vain 15 5 20 Duunari 16 13 13 Reissumies ja kissa 17 20 2 Alttaritaulutaivas 18 6 6 Wanha arkku 19 25 6 Tekstiviesti 20 18 44 Liekeissä 21 * * Mestareiden jäljillä 22 7 22 Suuri mahdollisuus 23 * * Värähtelyjä 24 19 30 Mitä etsit 25 22 15 Kesäiltaan rakastun 26 23 4 Moottoritie on kylmä 27 28 6 Suomalainen sisu 28 re 27 Joki ja tuuli 29 29 2 Mambo Rock 30 17 6 Kesä -92 Artisti Levymerkki Helminauha Magnum Sinitaivas Warner Jani & Jetsetters Sony Music Kaija Pohjola Poptori Jani & Jetsetters Sony Music Virpi Piippo omak. Sami Keskitalo MuFa Mikko Mäkeläinen & Myrskylyhty AXR Souvarit Mager Rainer Bollström RB-Records Sakke Kotilainen Fifty Records Kaija Lustila Jari Puhakka Helminauha Magnum Jaska Mäkynen Poptori Mikko Alatalo Busola Ratto-band Magnum Keijo Nurmen Yhtye Pavi Sarian Smilemusic Marjut Ståhls pienk. Jari Sillanpää Warner Kalle Jussila AXR Kurre Romance Heidi Pakarinen Sony Music Marko Lundberg MuFa / Magnum Eino Grön AXR Pekka Tiilikainen ft. Esa Eloranta Turenki Kake Randelin Sony Music Arja Havakka AXR Marino & Sunrise-orchestra Raita Finlanders FLD Records © Discopress Oy OLLI LINDHOLM KIRKKOKONSERTTI JA JOULULEVY Y TEKSTI: JASMI KUUSISTO / KUVA: MAREK SABOGAL ö-yhtyeen keulahahmo, paljon sooloartistinakin kiertänyt Olli Lindholm tekee tänä vuonna täysin uuden aluevaltauksen. Marraskuussa julkaistaan joululevy ja siitä lähtee kirkkokonserttikiertue. - Melkein kaikki muu on tullut koettua musiikin saralla, nyt tulee sitten kokeiltua kirkkokonsertitkin, Lindholm kertoo. Minun Jouluni -levyn taustalla on laaja kirjo maamme menestyneimpiä muusikoita. Tekstit ovat Vexi Salmen kynästä. Sävellyksiä on tehnyt Lindholmin itsensä lisäksi mm. Mariska, Paula Vesala, Tuure Kilpeläinen ja Jonne Aaron. Idea levyyn lähti jo muutama vuosi sitten, Salmen kanssa tehdyn lastenlaululevyn jälkeen. - Vexi sanoi, että nostetaan hartausastetta ja tehdään joululevy. Siitä en lämmennyt, että olisin itse tehnyt kaikki sävellykset, olisi voinut olla 16 tasapaksua. Suomessa on niin paljon hyviä säveltäjiä, olisi ollut tyhmääkin tehdä Yön kaltainen levy. Ensi vuonna tarkoitus tehdä uusi Yö levy, joten säästetään ne jutut sinne. Tähän valittiin säveltäjiä, joita itsekin arvostan paljon. Mariska ja Paulakin ovat niin mielenkiintoisia tyyppejä, sellaisia, joita on aina mukava nähdä. Chisua pyysin, mutta hänellä oli niin paljon kiireitä, ettei uskaltanut luvata mitään. Totesin, ettei aleta väkisin tekemään mitään, Lindholm valottaa taustoja artistien valinnasta. Lindholm kuvailee levyä jopa epämuodikkaaksi. Muut julkaisevat joulunalla vanhoja joulukappaleita, he lähtevät ihan erilaisella kattauksella. - Tekstit ovat hyvin hartaita, jopa vakavia, mutta perinteisiä joulutekstejä. Kaikki ylimääräinen dingdongeli on jätetty pois. Tämä toimii minulle hienosti haasteenakin, eri säveltäjillä on niin erilaiset sävyt. SUOMIVIIHDE LEHTI 4/2013 Mariskankin sävellyksessä rytmiset jaot ihan eri tavalla. Olen todella tyytyväinen lopputulokseen ja tietenkin toivon, että muutkin tykkäävät. Levy on harras, kaunis ja vanhanaikainen. Levyn kautta pystyy kokemaan uudestaan sen lapsuuden joulun, Lindholm sanoo. Pomarkusta kotoisin oleva Olli Lindholm muistaa edelleenkin Pomarkun VPK:n pelottavat muovinaamaiset joulupukit. - Kun ne tulivat ovesta sisään, juoksin suoraan sändyn alle. Olivat ne niin kamalan näköisiä. Pitkän taivuttelun jälkeen, suostuin tulemaan pois ja on niistä kuviakin. Kuvista kyllä huomaa, miten paljon mä pelkään niitä, Lindholm muistelee. Joulun tärkeys tuli Olli Lindholmille uudelleen omien lasten myötä yhdeksänkymmentäluvun alussa. Silloin sai kokea jälleen joulun täysin eritavalla. Nyt lasten ollessa jo vanhempia, Lindholm vierailee joulupukkina ystäväperheiden kodeissa. - Se on mielenkiintoista hommaa ja alkaa jo odottamaan joulua ihan eri tavalla. Tyttäreni laittaa minulle vermeet päälle ja poikani on kuskina. Se on hauskaa, mutta todella kuumaa. Ihan naama hiestä märkänä, kulmakarvat menevät silmiin ja rillit on huurussa, ja se tyynykin mahassa. Meidän kitaristin Duffyn perheessä kun olin, ja hänen poikansa alkaa olla jo sen ikäinen, että ymmärtää, muttei tunnistanut minua. Kyselin vähän, että mitäs mieltä olet siitä Ollista, lapsi vastasi että onhan se ihan kiva. Totesin, että pukin mielestä se on kyllä todella miellyttävä kaveri, Lindholm naurahtaa. Muutama joulu on tullut vietettyä myös Thaimaan auringon alla. Siitä on Lindholmin mukaan oikea joulu kaukana. - Thaimaalainen tekoparta tulee ja antaa jonkun vedettävän pommin lahjaksi. Tulee siitä aika erilainen tunnelma, kun mummolan jouluista. Mummolasta on jäänyt mieleen se kaunis luonto, paljon lunta ja hiljaisuutta. Juuri niistä ominaisuuksista koostuu Olli Lindholmin mukaan täydellinen jouluaatto. - Monta vuotta mentiin lasten kanssa vähän ennen kahtatoista ajelemaan ja kuunneltiin joulurauhanjulistus autossa. Vaimo sai laittaa kaikki rauhassa kuntoon. Käydään Tampereella haudoilla, syödään, jaetaan lahjat ja jutellaan. Tilanne on sellainen, että kaikki ovat läsnä ja juttelevat keskenään, mulle se riittää. • MITÄ SULLE KUULUU? TEKSTI: JUHAMATTI NIEMINEN HELI RUOTSALAINEN - Äänen ehdoilla KUVA: ANRIETTA KUOSKU Vuoden 2004 Somero Soikoon –laulukilpailun voittajana muistettavan Heli Ruotsalaisen viime vuodet ovat hiljaisempia. Hänellä todettiin viisi vuotta sitten pian Tuulen suuntaan –albumin ilmestymisen jälkeen toiminnallinen äänihäiriö, mikä on estänyt täysipainoisen keikkailun. – Parempaan päin ollaan menossa äänen kestävyyden suhteen ja toiveissani on, että pääsisin jatkamaan keikkailua ensi vuoden puolella, Heli Ruotsalainen toteaa. Perinteisten tanssikeikkojen ohella Kangasalalla asuvan Ruotsalaisen suunnitelmissa on laajentaa tulevaisuudessa omaa ohjelmistoa myös varta vasten ravintoloihin sopivaksi. – Kun tansseissa esittäisin monipuolisesti kappaleita hitaista valsseista tangoihin, ravintoloissa perusrungon muodostaisivat rautalanka- ja beat-tyylinen musiikki rock´n rolleista Beatles-slovareihin. Ruotsalainen julkaisi hiljattain Youtubessa Kuu ja minä –musiikkivideon. Laulaja on itse paitsi säveltänyt ja sanoittanut kitaravetoista tanssittavaa tekstiä edustavan kappaleen tekstin, myös ollut mukana käsikirjoittamassa, kuvaamassa, leikkaamassa ja editoimassa videota. – Videon teon mahdollistavat audiovisuaalisen alan opintoni. Se oli erittäin hauskaa. Av-opintojen ohella esinesuunnitteluartenomin koulutuksen omaava lahjakas taiteilija on jatkanut oman alan töitään sekä toiminut myös spiiikerinä antaen äänensä radio- ja tv-mainoksien käyttöön. – Teen oman toiminimeni kautta muun muassa kynsi- ja korutaitelutöitä. KUVA: AKIFOTO PAULIINA JOKINEN - Tuttu Salkkareista Vasta 18-vuotias Pauliina Jokinen lukeutuu musiikkitaivaan tuoreisiin tulokkaisiin. Aikaisemmin tämä Jyväskylästä kotoisin oleva tummakutrinen laulaja on tullut tunnetuksi MTV3:n suositusta Salatut elämät –sarjasta, missä hän ehti ihastuttaa Matleenan roolissa vajaan kahden vuoden ajan. – Siitä (taustasta Salkkareissa) on varmasti sekä hyötyä että haittaa. Naamani on monille tuttu ja ihmisiä kiinnostaa tulla keikoille katsomaan ja kuuntelemaan, osaanko minä oikeasti soittaa ja laulaa, mutta toisaalta toisille mieleen saattaa olla juurtunut syvälle kuva roolihahmostani ja he eivät pidä minua vakavasti otettavana muusikkona, Pauliina pohtii. Näyttelijän työt saivat jäädä, kun Pauliina aloitti syksyllä musiikkiopinnot Kuopion konservatoriossa rytmimusiikkipuolella. Viime kesänä julkaistun Siitä hetkestä –sinkun jatkeeksi lupaavan laulajan toivelistalla on oman levyn tekeminen ja ura artistina. – Teen koko ajan omaa musiikkia ja haluaisin jossain vaiheessa päästä levyttämään. Pääasiassa trubaduurina kitaran kanssa keikkailevan artistin biisivalikoimasta löytyy niin suomen- kuin englanninkielisiä, tunnettuja pop- ja rock-kappaleita. – Pyrin keikoilla herättämään tunteita, oli se sitten itkua tai naurua. Keikka on täydellisesti onnistunut, jos pystyn edes yhdelle ihmiselle tuottamaan musiikilla hyvän olon tunteen. KUVA: AKIFOTO FBI BEAT - Uudistunut ilme UUSILLA ÄÄNILEVYILLÄ Tätä Suomi tanssii –listan laatijat ja radioiden musiikkitoimittajat arvioivat levyuutuuksia. Mikko Alatalo - Maailma Tarvii Duunaria - Kantri III CD - Albumi täydentää hienosti Kantri-sarjan. Mikolla riittää vielä virtaa ja moni kappale vetää mukaansa. Ehdottomasti kuuntelemisen ja hankinnan arvoinen paketti, kun toisella cd:llä on vielä parhaat kipaleet edellisista osista. Speaker - Maailma tarvii Alataloa... Jussi Häkkilä / Radio Pooki - Kantri-trilogia on kulttuuriteko! Suomalaiset rakastavat kantrimusiikkia, vaikka eivät sitä tiedäkään. Alatalo esittelee lajityypin koko kirjon Suomeen sovellettuna. Levyllä riittää soitettavaa ja kuunneltavaa. Pentti Teräväinen / Radio Musa Tampere Kalle Jussila - Iskelmälaulaja - Vakaata ja perinteistä ääntä löytyy Kalle Jussilalta, pisteet siitä. Levy on perusvarmaa tavaraa ilman ihmeellisempiä juttuja. Parhaiten esille nousevat lainabiisit Tyttö Metsässä ja Vanha Tie. Speaker - Ura sai varmasti uutta ja ehkä kaivattuakin potkua kesän Tangomarkkinoilta. Hyvän äänen omaavalle Kallelle varmaan riittää uusia ihailijoita ja toivottavasti keikoille tanssijoita. Kun äänessä riittää potentiaalia, niin tehokeinoksi ajateltu voimakkuus ja liukuminen nuotista toiseen syö tehoa jatkuvasti käytettynä. Itselläni se jo lähinnä otti korviin. Joten napakkuutta fraseeraukseen, niin tulos paranee huomattavasti. Levyn parhaimpia ovat ”Tyttö metsässä” ja ”Soitan sulle kitarallain”. Ultsi Aron & Cool Company - If we can dream - Aron on maailman parhaita Elvis-tulkitsijoita, mutta on riskaabelia lähteä englanniksi samalle viivalle Elviksen kanssa, kun tämän haastajaa ei ole vieläkään löytynyt tästä maailmasta. Kirkossa-kappaleen kääntäminen englanniksi on osoitus siitä, mitä kannattaisi tehdä. Epäilemättä tämä CD myy hyvin Aronin joulukonserteissa. Urmas - Ajatuksella Aron Elviksensä laulaa. Hieno kokonaisuus ei-niinklassikkokappaleista, mukavana höysteenä joululaulut. Lasse - Pakko se on taas uskoa, Elvis on elossa. Vaikken Elvis-asiantuntija olekaan, niin kyllä se ainakin sinne päin meni ja nostettaan esille vaikka biisi Santa Claus Is Back In Town. Speaker Kikka Laitinen Co. - Parhaat 1990 - 2000 - Trilogian päätteeksi tulee sitten kokoelmaa varhaisemmasta tuotannosta. Taidan pitää tästä vanhemmasta tuotannosta paljon enemmän, jotenkin reippaampia biisejä, joita voisi vaikka jammailla tanssilattialla. Speaker - Tunnustan heti alkuun, että olin jo unohtanut miten loistavia biisejä Kikka Laitinen on tehnyt. Tunnustan myös sen, että olen luukuttanut, siis soittanut kovalla volyymillä tätä kokoelmaa siitä lähtien, kun sen sain. On kerrassaan loistava! Eipä tästä sen enempää, kun kerran toimii. Ultsi Vuodesta 1997 tanssikansaa viihdyttänyt FBI-Beat sai uutta verta riveihinsä viime vuoden marraskuussa, kun yhtyeen remmiin liittyi uusi rumpali Juha Kangassalo. Juhan tulon myötä bändin ohjelmistoa uudistettiin ja toimintaan on tullut uutta energiaa. – Palasimme vanhan monipuolisen tanssimusiikin pariin, unohtamatta lattareita ja 1960-luvun rautalankamusaa. Soitamme siis uuden sukupolven turvetta eli vanhaa tanssimusiikkia uusin ottein ja soundein, bändin soolokitaristi Markus Törmälä kuvaa. Ohjelmisto valitaan aina keikkapaikan mukaan, masurkasta rock´n rolliin. – Periaatteenamme on, että jokaiselle jotain ja monipuolisuus on valttinamme. Iskelmämusiikin ystävien iloksi FBI-Beatilta ilmestyi keväällä uusi sinkku Jäädä mä voin nyt ja jatkoa seuraa pitkäsoiton merkeissä lähiaikoina. – Tavoitteena on saada levy valmiiksi ensi kesään mennessä. Kun yhteisiä kilometrejä on takana 15 vuodelta, on yhtye ehtinyt hitsautua hyvin yhteen. – Tunnemme toisemme ja tiedämme, miten saada helpoiten uusi kappale kuulostamaan meiltä. ONNENTÄHTI - Taustalta eturiviin UUTUUSLEVYT AMMATTILAISRAADISSA ISKELMÄ- JA TANSSIMUSIIKKIA KUVA: AKIFOTO Neljän miehen voimalla porskuttava tanssiorkesteri Onnentähti hankki kannuksensa kotikaupungin Jyväskylän Laajavuoressa kesäteatterissa kesällä 2012 esitetystä Suuresta Tangomusikaalista. Heti perään yhtye pääsi esiintymään konserttisaleihin, kun Arja Korisevan, Tommi Soidinmäen ja Saija Tuupasen siivittämään, suuren suosion saanutta tangomusikaalia, esitettiin konserttisaleissa viime syksynä. – Suuren Tangomusikaalin alkuvaiheessa meille syntyi palava halu jatkaa orkesterin toimintaa. Halusimme tehdä musiikkia, joka kuulostaa ja näyttää meiltä, kertaa yhtyeen veljensä Petjan sekä Johannes Lintusen ja Joel Vierikon kanssa muodostava laulaja-rumpali Miska Venäläinen. Esiintymisessä kokoonpano vannoo iloisuuden, energisyyden ja täysillä tekemisen nimeen. Keikoilla kuullaan laaja valikoima kappaleita aina vahoista hiteistä tämän päivän uutuuksiin. – Erityisen paljon kiitosta olemme saaneet tämän päivän hiteistä tehdyistä tanssiversioista. Yhtyeen esikoissingle Ajatustenlukija näki päivänvalon lokakuussa. – Se on tarina miehen ja naisen välisestä kommunikaatiosta. Syksyn ja loppuvuoden kuluessa Onnentähti nähdään omien keikkojensa ohella sota-ajan musiikkiin perehtyvällä Lotta & Luutnantin sydän – konserttikiertueella, jonka solisteina toimivat Tommi Soidinmäki, Terhi Matikainen ja Raimo Salo. – Kiertueella on ollut todella mieluisaa. Olemme päässeet säestämään hienoja artisteja. Ilkka Vainio & Matkakumppanit - Ystävän Risti - Ilkka Vainion ja ystävien kappaleita. Nostettakoon esille kansivihkon kivat valokuvat ja kappaleista nimikkobiisi Ystävän Risti ja Kari Tapion Valaise Yö, jonka tippuminen Euroviisuista kaivelee vieläkin, niin hieno esitys ja kappale. Speaker - Kappaleiden teemana tällä levyllä on kaipaus ja menetys, mikä eittämättä pohjautuu Ilkka Vainion ja Kari Tapion ystävyyteen ja jälkimmäisen äkilliseen poismenoon. Kauniita kappaleita on löytynyt. Erityisesti itse pidin Mikko Salmen ”Jätkän kynttilä”- ja Eija Kantola ”Ennen kuolemaa”- kappaleista. Mukana levyllä ovat myös mm. Kari Tapio, Ilkka Vainio & Timo Kiiskinen, Jani Jalkanen ja Saija Varjus. Ultsi WWW.SUOMIVIIHDE.FI 17 TANSSI KOKO SUOMI TANSSII TEKSTI: JUHAMATTI NIEMINEN / KUVA: NELONEN, DANCING ON ICE LORENZ BACKMAN RAKENNUSTYÖMAALTA RUUTUKASVOKSI Tällä palstalla haastattelemme suomalaisia julkisuuden henkilöitä; miten tanssi ja musiikki kuuluvat heidän elämäänsä sekä miten he kokevat sen merkityksen. Näyttelijän koulutuksen omaava Lorenz ”Lore” Backman on tehnyt viihdealan töitä laajalla otteella. Television puolella hän on juontanut useita tunnettuja ohjelmia, kuten Huuma, Biisikärpänen ja Talent Suomi. Tänä syksynä tämän sulavasanaisen velikullan on voinut bongata televisiosta lauantai-iltaisin Dancing on Ice –uutuusohjelmasta, joka huipentuu finaalilähetykseen 30. marraskuuta. Mitä tanssi sinulle merkitsee? Tanssi merkitsee minulle paljon. Tanssin klassista balettia kansallisoopperassa koko lapsuuteni ja nuoruuteni. Ooppera oli toinen kotini, minne menin joka päivä koulun jälkeen ja murrosiässä tulin kotiin vasta myöhään illalla. Baletissa opin työnteon merkityksen: vaikkei jotain osaisi heti, niin ehkä kolmen vuoden päästä tulos on toisenlainen, jos jaksaa hinkata samaa asiaa päivä toisensa jälkeen. Tanssi on myös ilmaisukanava tunteille. Siinä voi unohtaa järjen ja antaa sydämen puhua. Millaisia ovat varhaisimmat muistosi tanssimisesta tai yleensä liikunnasta? Olen ollut ylikierroksilla käyvä liikkuja pienestä pitäen. Kun synnyin, olin heti pää pystyssä maatessani mahallani. Kai se siemen tanssille kylvettiin jo silloin. Olet valmistunut teatteritieteen maisteriksi Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitokselta vuonna 1999, minkälaisen pohjan koulu antoi? Kouluaika oli sekavaa aikaa ja siitä on ristiriitaiset muistot. Olisin voinut keskittyä enemmän näyttelijäntyöhön ja vähemmän maailmanparannukseen. Koulun peruja on se, että ajattelen itseni siluettina kuvaan, olen sitten teatterinäyttämöllä tai televisiossa. Pyrin hahmottamaan itseni liikkeen ja muodon kautta esiintymistilaan siten, että se tukisi kokonaisuutta. Se on lopulta tanssimaailmasta tuttua hahmotusta. Kuinka tulit ruutukasvoksi? Sitä ihmettelen vieläkin. Olin alussa niin luokattoman huono juontaja, että edelleen hämmästelen, miten hyviä töitä olen päässyt tekemään. Minut taidettiin löytää festivaalien rakennustyömaalta rautaa kantamasta. Pelleilin ja hauskuutin työkavereita, jonka johdosta minussa kai nähtiin potentiaalia television puolelle. Ensimmäinen viihdeohjelma juontajana minulle oli TV2.n Umpimähkä vuonna 2004. Toki olin sitä ennen ollut pienissä rooleissa saman kanavan tv-sarjoissa. Mikä on Dancing on Ice – ohjelman teossa parasta / hauskinta? Parasta ja hauskinta ovat kilpailijat ja heidän haastattelunsa. Haastattelutilanteet ovat aina arvaamattomia ja hallitsemattomia. Niissä pitää osata olla hetkessä kiinni, ja se on parhaimmillaan haastavaa ja palkitsevaa. Mitä työpäiväsi sisältävät? Dancing on Icessä suoran lähetyksen päivä alkaa noin kello 11. Ensimmäiseksi järjestän juontokortit oikeaan järjestykseen, teen muistiinpanoja ja opettelen tekstiä ulkoa. Sitten katselen luistelijoiden ohjelmanumerot läpi tehden niistä huomioita ja muistiinpanoja. Kello 14 on lounas ja sen jälkeen aloitetaan kenraali. Kenraalin jälkeen teen lopulliset päätökset siitä, mitä kysyn kilpailijoilta ohjelmassa. Lopulta suorassa lähetyksessä joutuu kuitenkin muuttamaan kysymyksiä lennosta, jos tapahtuukin jotain mielenkiintoisempaa kuin mitä on ajatellut. Parhaat kysymykset syntyvät ex tempore ja ne kirvoittavat hyviä vastauksia. Pääasia on, että saan muut loistamaan. Millainen on suhtautumisesi paritanssiin? Ensimmäiset muistoni paritanssista ovat balettituntien Pas de deux –tunneilta pikkupoikana. Oli hieman pelottavaa pyöritellä tyttöjä trikoot jalassa herkässä iässä. Enemmän pääsin nauttimaan viemisen ja parinvaihdon huumasta teatterikoulun aikaan, kun näyttelimme Hannu Salaman Juhannustansseissa. Harjoittelimme vakioita ja lattareita tanssilavoilla. Se oli mahtavaa, kun pystyi hetkeksi unohtamaan itsensä ja tekniikan, sai antaa menemään tunteella. Mitä ajattelet lavatanssikulttuurista? Lavatanssilla on hienot ja vanhat perinteet. Ne vievät nostalgiallaan menneisyyteen ja tunteisiin. Lavatansseissa on myös hienoa huomata, miten erilaista tanssiminen on eri parin kanssa. Käytkö itse tansseissa? Olen liikuntavammainen, enkä liiku nykyään kuin kävellen (toim. huom. Lorenzin tanssiura päättyi nuorena, kun hänen polvensa hajosi). Mitkä tanssit sinua kiinnostavat eniten? Mitä vaaditaan hyvältä juontajalta? Rohkeutta laittaa itsensä likoon. Tärkeää on myös ottaa huo- Moderni- ja butotanssi. mioon ohjelman rytmi ja fiilis. Toisiin ohjelmiin sopii pieni Esiintyjällä on suuri vaikutus tanssien onnistumiseen. Milpelleily, joissain pitää olla vähän vakavampi. lainen on hyvä esiintyjä? Hyvä esiintyjä on sellainen, joka uskaltaa levittää sisäelimensä Lorenz Backman on varsinainen monilahkaikkien nähtäville. Sellainen, joka uskaltaa näyttää pelkonsa, jakkuus, hän on niin näyttelijä, juontaja kuin vihansa ja ilonsa muiden edessä. Tietenkin tämä yhdistettynä muusikkokin. äärimmilleen vietyyn taitoon - sellaiseen, mitä muilla ei ole. Tanssikoulu TanssiAalto 4 1 3.-6.1. 20 - 20 vuotta tanssinopetusta - IEN SI TANSS UO ALOITA V AVALTA V2, HARJ TANSSIASKELINUOTTA: KOHTI JUHLAV 7.12. Cava, Järvenpää 6. 12 8. Turku Härmä 10-11.1. Pori 31.1-1.2. Nurmes 7-8.2. Parikkala 7-8.3. lu 14-16.3. TanssiAalto 20v, Ou . Finlanders! Bileissä mukana mm ALKEET | ALKEISJATKO | JATKO | TEEMA www.tanssikurssit.fi 18 SUOMIVIIHDE LEHTI 4/2013 Viikko-opetus: Oulu / Rovaniemi / Raahe / Tornio / Pulkkila TANSSI KÄY TANSSIMAAN HENKILÖKUVA Käy Tanssimaan -palsta esittelee paritanssia tanssinopettajien ja tanssinohjaajien näkökulmasta. Artikkelien kirjoittajina tulevat toimimaan pitkän linjan tanssinammattilaiset ja –ohjaajat Suomen Tanssinopettajain liiton opettajien, Suomen Seuratanssiliiton ohjaajien sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulun kasvattien tanssinopettajien joukosta. Artikkelit lähestyvät seuratanssia eri lähtökohdista ja luvassa on mielenkiintoisia juttuja tanssinopetuksellisista asioista, tanssista kuntoilumuotona, tanssilajien kehittymisestä jne. Lukijat saavat lisäksi tutustua artikkelien kirjoittajiin, sillä jokaista kirjoittajaa on pyydetty lyhyesti esittelemään itsensä ja omaa toimintaansa seuratanssin parissa. Palstan koordinaattorina toimii Liisa Kontturi-Paasikko. TEKSTI: ANNI HEIKKINEN / KUVAT: JAANA VUORENPÄÄ ANNI HEIKKINEN (s.1982) työskentelee tällä hetkellä Oulun seudun ammattikorkeakoulun tanssinopettajakoulutuksessa. Opetettavina aineina hänellä on swingtanssit, seuratanssit, tanssipedagogiikka sekä tanssin historia. Ryhmien liikuttamisen Anni on aloittanut 15-vuotiaana joukkuevoimistelun parissa. Liikunnan ja urheilun parista hän ajautui tanssialalle vuonna 2005. Paritanssin maailmassa Annia kiehtovat erityisesti kahden ihmisen sanattoman yhteyden mahdollisuudet sekä tanssin kulttuuriset ilmiöt. TANSSI TUNTEILLE SUOMALAINEN TANGO Suomalaisesta tangosta on tullut käsite ja sen mahdollisuudet vientituotteenakin on huomattu. Tangosta on tullut suomalaista eksoottisuutta esittelevä tanssi. Tanssijat puhuvat tangosta tunnetilana. Sen kuvailuun liittyy usein sanat intohimo, intensiivisyys ja tulisuus. Mutta mikä on suomalaisen tangon salaisuus? Miksi se kiehtoo ja kuohuttaa vuosikymmenestä toiseen? L iikkeellisesti suomalainen tango ei ole erityisen haastava. Tanssin liikekieli on hyvin riisuttua verraten vaikkapa Argentiinan sukulaiseen. Väitän, että tangon vetovoima tanssilajina on jossain muualla kuin tanssiteknisissä haasteissa. Tangon kohdalla on helppoa puuttua tanssin ulospäin näkyviin seikkoihin, kuten pään ja kehon asentoihin, askeltekniikkaan, linjoihin ja taivutuksiin sekä musiikin ilmentämiseen tietyllä normilla. Haastavampaa on lähteä opettamaan ja puhumaan sitä, mitä emme tanssia katsoessa niin helposti näe. Itsellä onkin herännyt kysymyksiä opettajaminälleni: Mikä tämän tanssin ydin on? Mihin tangon opetuksessa oikeastaan tulisikaan keskittyä? Juuri nyt vastaan: tärkeää on se, miten tunteen saa purettua liikkeeseen ja liikkeen kautta. ” Haastavampaa on lähteä opettamaan ja puhumaan sitä, mitä emme tanssia katsoessa niin helposti näe. ” Luulen, että suomalaisen tangon menestyksen salaisuus piilee siinä, kuinka se on luonut yleisesti hyväksytyn ja turvallisen paikan tanssia esiin: kaipaus, rakkaus, odoerilaisia tunteita ja tunnelmia. tus, pakahduttava onni ja menetetty onni. Jos näitä teemoja TANGON tutkii oman kehon kautta, käy TUNNENELIÖ Muutama vuosi sitten pidin tangotunnin tanssiseurassa teemalla tunneneliö. Tanssitunnin aikana ei käyty läpi ainuttakaan tanssiteknistä asiaa, vaan tanssimme tangona erilaisia tunnetiloja: suru – onni – rakkaus – kaipaus. Tunnin jälkeisen palautteen perusteella useat tanssijat kokivat tämän hyvin syventäväksi tangotunniksi. Tämä kokemus on kannustanut minua pohtimaan asiaa pidemmälle. Jos kuuntelee suomalaisia klassikkotangoja, tietyt teemat nousevat toistuvasti hossa jonnekin. Itselläni useat edellä mainituista tunteista tuntuvat rintakehä-nielu -alueella. Ehkäpä tässä on yksi ” Jokainen tunne asettuu kehossa jonnekin. Itselläni useat edellä mainituista tunteista tuntuvat rintakehä-nielu -alueella. Ehkäpä tässä on yksi syy lisää, miksi tangoa kutsutaan sydänten tanssiksi. ” niitä yksitellen läpi vaikkapa muistellen tilanteita, joissa kyseisiä tunteita on kokenut, ja yrittää saada kiinni juuri siitä tunteen valtaamasta hetkestä huomaa, että tunteilla on fyysinen paikka kehossa. Jokainen tunne asettuu ke- syy lisää, miksi tangoa kutsutaan sydänten tanssiksi. Sydämen lähellä on paljon tangon tunteiden fyysisiä paikkoja. LÄHELLÄ TOISTA IHMISTÄ Seuratanssit luovat yleisesti hyväksytyn paikan olla toista ihmistä lähellä. Toisen ihmisen kosketus on aina merkityksellinen. Kosketus voi olla vaikkapa lohduttava, hoitava tai elinvoimainen – harvoin kosketus on vailla mitään tuntemusta. Suomalainen tango luo puitteet, missä nainen ja mies saavat luvalla tuntea sekä halutessaan käsitellä tunteitaan liikkeen kautta. Usein jo pelkkä tangomusiikki virittää kehossamme jonkinlaisia tuntemuksia, jotka liikkeellistyvät tanssiessamme. Suomalainen tango on arvokas ja herkkä asia. Sen sisäiset vaikutukset tulisi olla yhtä arvossa kuin sen ulkoiset saavutukset. • WWW.SUOMIVIIHDE.FI 19 TANSSI DOI:n kuopuspari Sara Chafak ja Sasha Palomäki uppoutui ohjelman musikaalilähetyksessä Aladdin-elokuvan maailmaan. Herkkiä tunteita a´la Sauli Koskinen ja Nea Ojala (vas.). Arttu Wiskari on päässyt irrottelemaan parinsa Eveliina Pölläsen kanssa. DANCING ON ICE TEMPPUJA JÄÄLLÄ ILON KAUTTA Syksyn ajan Nelosella pyörinyt Dancing on Ice – uutuusohjelma on kerännyt suomalaiset katsojat suurin joukoin tv-ruutujen ääreen. Parin kuukauden aikana tähtiluistelijoista on hioutunut opettajiensa valmennuksessa huikeita temppukoneita. Y TEKSTI: JUHAMATTI NIEMINEN / KUVAT: NELONEN, DANCING ON ICE ksi Dancing on Ice – ohjelman pirteimmistä väriläiskistä on ollut muusikko Arttu Wiskari. Hänestä on kuoriutunut ohjelman kautta uusia puolia, mitä hän ei laulajana ole päässyt esittämään. – Minulle on ollut antoisaa päästä näyttelemään ja elämään jokaista ohjelmanumeroa. Artistina olen tottunut olemaan lavalla oma itseni, kun jäällä olen päässyt sonnustautumaan eri rooleihin. Lisäksi olen tanssinut enemmän kuin koskaan aiemmin elämäni aikana, Wiskari heittää. Taitoluistelun saloihin muusikkoa on perehdyttänyt Disney On Ice –jääshow´ssa ympäri maailmaa kiertänyt Eveliina Pöllänen. Muiden 20 parien ohella kaksikko treenasi viisi viikkoa lähes päivittäin ennen ohjelman syyskuista starttia. Sen jälkeen harjoittelu on jatkunut tiiviinä aina seuraavaan lähetykseen valmistuen. ” Mitään ei ole tullut ilmaiseksi. Aina kun on tullut uusi ohjelma, on pitänyt tehdä uudet askeleet ja olen ollut ihan pihalla. ” – Mitään ei ole tullut ilmaiseksi. Aina kun on tullut uusi ohjelma, on pitänyt tehdä uudet askeleet ja olen ollut ihan SUOMIVIIHDE LEHTI 4/2013 pihalla, Wiskari tunnustaa. Uusien temppujen opettelu on saanut ärräpäät lentelemään, eikä kaatumisiltakaan ole vältytty. – Kyllähän lajissa loukkaantumisriski on olemassa. Kehoa on pitänyt huoltaa enemmän kuin normaalisti. Täysin nollista ei Wiskari joutunut jäälle, sillä hän pelasi jääkiekkoa A-junioreihin asti ja on käynyt sen jälkeenkin kaukalossa satunnaisesti pelaamassa ”höntsäkiekkoa”. – Toki jää elementtinä oli minulle tuttu, mutta ei jääkiekosta juurikaan hyötyä ole ollut. Luistinten terät ovat täysin erilaiset, sillä hokkareissa on kaarevat ja kaunoluistimissa suorat, Wiskari huomauttaa. Wiskariakin kauemmin jäällä on viihtynyt DOI:n kan- sanedustajavahvistus, entinen jääkiekkomaalivahti Sinuhe Wallinheimo. – Tasapainossa, notkeudessa ja elastisuudessa minulla oli ehkä etulyöntiasema, mutta teknisesti olin samalla lähtöviivalla muiden kanssa, Wallinheimo toppuuttelee. AIKUISENAKIN VOI OPPIA LUISTELEMAAN Lätkäjätkien vastakohtana ohjelmassa voidaan pitää tv-kasvoa, vuoden 2007 Big Brother – voittajaa Sauli Koskista. Hän vihasi alkujaan taitoluistelua, mutta nyt tuomarit ovat nimenneet hänet ”Piruetti-Sauliksi”. – Aikuisenakin voi oppia luistelemaan. Mikään ei ole mahdotonta, kun kykenee selättämään itsesuojelukynnyksen ja laittamaan itsensä rohkeasti likoon, Dancing on Ice –kisassa tuomariston puheenjohtajana toimiva, extaitoluistelija Mila KajasVirtanen vakuuttaa. Paitsi piruetteja, on ohjelmassa nähty myös muita huikeita suorituksia, kuten hyppyjä, nostoja ja kaarteita. – On ollut käsittämätöntä huomata, kuinka nopeasti oppilaat ovat opettajiensa johdolla kehittyneet aina perusluistelusta lähtien. Jalkojen ohella kaikilla on ollut sydän mukana jäällä, kun he ovat heittäytyneet koreografioiden tunnelmaan ja tarinaan täysillä, Kajas-Virtanen kiittelee. Vaikka ohjelmaformaattiin kuuluen yksi pari lähetetään aina lauantaisin kotiin, eivät kilpailijat ole luistelleet veren maku suussa. – Ohjelmaa on tehty ilon kautta. Kilpailijoiden keskuudessa on vallinnut hyvä huumori ja kaikilla on ollut hauskaa. Vakiotuomareiden, KajasVirtasen, Anuliisa Uotilan ja Mika Saarelaisen, ohella ohjelmassa on nähty joka viikko vieraileva tuomari, jota virkaa ovat hoitaneet vuorollaan muun muassa Jenni Vartiainen ja Robin. – Vierailevat tuomarit ovat tuoneet raikkaan tuulahduksen lähetyksiin. TAITOLUISTELU ON IN Aiemmin muun muassa Isossa-Britanniassa menestystä niittänyt ohjelma on nostanut taitoluistelun suosiota Suomessa, mikä lämmittää KajasVirtasen sydäntä. – Taitoluistelu on tällä hetkellä in. Saattaa olla, että monet jääprinsessana olosta haaveilevat kaivavat tulevana talvena luistimet kaapista ja suuntaavat ulkojäille. Myös osalle kilpailijoista taitoluistelukärpänen on puraissut uudelleen. – Pelkään, että minulle tulee ohjelman jälkeen pakkomielle olla jäällä koko ajan, virnistää vuoden 2012 Miss Suomi Sara Chafak, yksi kilpailijoista. Viimeksi Chafak oli ollut jäällä yläasteen liikuntatunneilla. – Alussa ajattelin, etten koskaan pystyisi edes pyörimään yhdellä jalalla jäällä saati tekemään kolmosia tai kaksoiskolmosia. Nyt osaan ja olen onnellinen.• TEKSTI: CHRISTINA LOKKINEN / KUVAT: JAANA VUORENPÄÄ MINUN TARINANI PETE HEIMONEN TANSSILAVOJEN HURMURI Pete Heimonen on läheistensä mukaan poikkeuksellinen Down-poika. 24-vuotias nuori hurmuri innostuu jos lavalla laulaa hehkeä naissolisti. Tanssivan perheen myötä itsekin tanssimaan ryhtynyt Pete on kerännyt valtaisan keikkajulistekokoelman lisäksi paljon hyviä ystäviä. P Paavo Heimonen (vas.) käy poikansa Pete Heimosen kanssa paljon tansseissa. Pete on kerää myös esiintyjien keikkajulisteita, joita on kertynyt jo noin huimat 800 kpl. ete Heimosen isä Paavo Heimonen ylistää poikansa tanssi-intoa. Tanssilavoilla Pete on saanut eräänlaisen maskotin roolin iloisella asenteellaan ja innokkaalla ihailullaan orkesteria kohtaan. - Hän ei ole sisäistänyt vaihtoaskelia vielä, mutta omilla ehdoillaan menee kyllä tsatsatsa ja hitaat. Kävelyhumppa onkin sitten se bravuuri. Pete vie ja pyörittää tyttöjä jännästi, Paavo-isä hymyilee. Pete on tanssija jo toisessa polvessa. Kesälomalla hän tanssii kahdesti viikossa, talvella kerran viikossa. - Pete on orkesterista hyvin tarkka. Hänellä on monipuolinen musiikkimaku, mutta tanssiessa on erityisesti mieleen nätti tyttö joka laulaa kauniisti, Peten isä naurahtaa. HALATAAN KUN TAVATAAN Paavo Heimonen ja tämän naisystävä Tuula kertovat perheen rakkaudentäyteisestä arjesta onnessaan. Pete saa auringon paistamaan kodin ulkopuolellakin. - Pete oli noin 13-14-vuotias kun hän lähti tanssimaan. Aluksi hän oli vain katselemassa ja tutuiksi tulleet tanssittivat häntä. Sitten tanssiope Maija antoi hänelle vähän alkeisopetusta. Nyt he halaavat lujaa kun tapaavat, Paavo kertoo. - Pete ei halua lähteä tans- seista ennen kuin orkesteri on lopettanut ja hän saa nimikirjoituksen. Naissolistia hän käy aina halaamassa. Jos lähdemme kuitenkin etuajassa ja Pete jää ilman illan kohokohtaa, hän suutahtaa ja menee sanaa sanomatta autoon istumaan. Jos jokin asia menee poikittain, hän ilmaisee sen hyvin jyrkästi. Muuten hän on aurinkoinen, Paavoisä kuvailee. 800 JULISTETTA JA IHANIA TYTTÖJÄ Peten kaiuttimissa soi suomalaisen musiikin isot nimet Jukka Poika ja Cheek. Isän kanssa yhteinen suosikki on huumorilaulaja Jaakko Teppo. Tanssimusiikki on kuiten- ” Pete on orkesterista hyvin tarkka. Hänellä on monipuolinen musiikkimaku, mutta tanssiessa on erityisesti mieleen nätti tyttö joka laulaa kauniisti. ” kin se kovin juttu. - Pete oli itku silmässä kun näki julisteen Syke-orkesterin jäähyväisesityksestä. Hän sai Sykkeen levyn lohdutukseksi, Paavo muistelee. Pete on kerännyt 11 tanssivuotensa aikana 800 keikkajulistetta. Jokaiseen on käyty nimmarit hakemassa. Kokoelman helmiksi nousevat kauniiden naissolistien kuvat, kuten esimerkiksi Mattilan sisarukset. - Radiotoimittaja Susanna Heikki on Peten suuri ihastus. Pete halusi naimisiin Susannan kanssa, mutta tämä oli valitettavasti tahollaan jo suhteessa, isä-Heimonen hihittää. - Pete lähettää naislaulajalle aina lentosuukkoja tanssiessaan lavan ohi, Paavon naisystävä Tuula lisää. VAMMAISUUS EI OLE ESTE Heimosen tanssiva perhe suosittelee tanssiharrastusta jokaiselle. Paavo-isä tituleeraa itseään ”tunnetuksi tanssilavojen linkkuveitseksi” ja siinä sivussa Tuulakin saa ”tanssihullun” kruunun. Fyysisen puolen lisäksi henkinen puoli lepää letkeiden askelien tahdissa. - Tansseissa tapaa raittiita rehellisiä ihmisiä. Yksikin ihana tango voi pelastaa päivän. Tulee oikein euforinen olo, Paavon naisystävä Tuula ylistää. Tanssiharrastus on tuonut paljon hyvää myös Peten elämään. Kroppa on pysynyt timminä ja mieli virkeänä. - Petellä on hyvä rytmitaju ja omintakeinen tapa tanssia. Tanssista saa voimaa elämään ja läheisyyttä luvan kanssa, Tuula tietää. - Vammaisuus ei ole este, päinvastoin - sitä jopa nauttii enemmän! Petellä on sellainen vilpitön iloinen meno, Paavo lisää. EI PELKKÄÄ TYTTÖJAHTIA Pete reagoi lempimusiikkiinsa nykyään maltillisen aikuisen tavoin. Lapsena kuitenkin lantio karkasi musiikin mukana. - Hän tunnistaa kappaleen omakseen ja erityisesti siihen nättiin tyttöön hän reagoi. Hän kuuntelee tarkasti ja erottelee ne lempikappaleet sieltä joukosta, Paavo Heimonen sanoo. Peten isä tietää, että tanssilavoilla käynti ei ole pelkkää tyttöjahtia. - Siihen tulee se liikunnan nautinto mukaan kun oppii tanssimaan. Ja onhan se kivempaa mennä hyvien ystävien joukkoon tanssimaan kuin juosta tuolla vesisateessa lenkkipolkuja pitkin. Käykää siis tansseissa ja kosketelkaa toisianne! • Asiantuntevaa ja asiakaslähtöistä palvelua • Varastossa tuhansia kenkiä ja satoja malleja! • Valikoimissa myös huolto- ja oheistuotteet! • Tilaa tuotteita suoraan verkkokaupastamme! • Oma maahantuonti, kymmeniä toimittajia Opiskele tanssinopettajaksi, suuntautumisvaihtoehtoina pari- ja kansantanssi. Hae Oamkiin 3.3.–1.4.2014 oamk.fi/hakijalle Kierrämme myös eri tanssipaikolla tai -tapahtumissa myymässä. Katso myyntipaikat verkkosivustoltamme! Lisätiedot 04 0 9 5 2 3 3 4 1 / i n f o @ t a n s s i v a e n k e l i . f i w w w. t a n s s i v a e n ke l i . f i WWW.SUOMIVIIHDE.FI 21 Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry SUSEL on valtakunnallinen seuratanssia ja tanssikulttuuria vaaliva ja kehittävä yhdistys sekä merkittävin seuratanssiohjaajakouluttaja. Liitto on luonut vahvan ympäristön paritanssille maata kattavan jäsenseura- ja yhteistyöjäsenverkoston avulla. Suselin toiminnan tarkoitus on •kouluttaa seuratanssiohjaajia ja järjestää ohjaajien osaamisen ylläpitoon päivitys- ja teemakoulutuksia •toimia jäsenistön tukiorganisaationa •tarjota ajankohtaista, jäsenistön toiveiden pohjalta suunniteltua koulutusta •osallistua valtakunnallisella tasolla erilaisiin seuratanssia edistäviin tapahtumiin •kansainvälisten suhteiden kehittäminen •avustaa uusien seurojen perustamisessa Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry on myös facebookissa. Katso lisätiedot www.susel.fi Susel-kalenteri Parhaat tanssitapahtumat netissä. www.susel.fi PALVELUKORTTI Päiväys ___/___201__ Tilaan SuomiViihde lehden alkaen seur. ilm. numerosta itselleni lahjaksi määräaikaistilaus 12 kk / 30 eur kestotilaus / 25 eur (sis. alv 10%, laskutusväli 12 kk) muutan tilaukseni kestotilaukseksi irtisanon tilaukseni maksetun ajan loppuun päättymään heti osoitteen muutos alkaen ___/___201__ ajaksi ___/___201__ - ___/___201__ Osallistun kauden kilpailuun. Vastaukseni on: Entinen osoite tai lehden saaja tai lahjatilauksen maksaja Sukunimi Etunimi E-mail Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Verkkolaskuosoite Lyhenteet: TK - tanssikurssi tai -leiri, KIL - tanssikilpailu, MUU - muu tilaisuus, KON - konsertti, TAP - tapahtuma, KOU - koulutus TK / 15.-16.11. / Tanssikurssit Pesäkallio & Tallukka / Lahti / Sari & Jari Aaltonen / alkeet ja jatko / www.tanssikurssit.fi KOU / 15.-17.11. / SUSEL ohjaajakoulutus / Turenki / www.susel.fi TK / 16.11. / Tanssikurssit Jenkka ja Masurkka / Tampere / Ari Vaskelainen ja Minna Forss / alkeet ja alkeisjatko / www.hurmio.fi TK / 16.-17.11. / Bugg ja Fusku jatko / Pori / Rake Salo / www.tanssitaivas.net KON / 19.11.-10.12. / Suomi-iskelmän helmet -konserttikiertue / Markku Aro, Lea Laven, Kake Randelin ja Anne Mattila. Konsertin juontaa Iris Mattila. Musiikista vastaa Mistral-yhtye / www.auraviihde.fi TK / 22.11. / Lindy hop kertaus / Kittilä / Kari Laitinen / www.menomono.fi TK / 22.-23.11. / Tanssikurssit V2 / Harjavalta / Matti ja Sannu Heikkilä sekä Antti Törmänen / www.tanssikurssit.fi TK / 23.11. / Rumba ja Bolero alkeisjatko ja jatko / Pori / Antti-Ville Heikkilä / www.tanssitaivas.net TAP / 23.11. / Lapin tanssiseurojen yhteinen Pikkujoulu / Riemuliiteri Äkäslompolo / www.menomono.fi TK / 24.11. / Hidas Valssi alkeisjatko ja jatko / Pori / Antti-Ville Heikkilä / www.tanssitaivas.net TK / 30.11-01.12. / Lindy hop kurssi / Kittilä / Saku Päivärintä ja Laura Robinson / alkeisjatko / www.menomono.fi TK / 06.-07.12. / Itsenäisyyspäivän tanssikurssit Cavalla / Järvenpää / Sari ja Jari Aaltonen sekä Liisa Kontturi-Paasikko / alkeet ja jatko www.tanssikurssit.fi KON / 07.-18.12. / Iloinen joulukonsertti -konserttikiertue / Finlanders ja Seitsemän Seinähullua Veljestä / www.auraviihde.fi TK / 08.12. / Argentiinalainen Tango jatko / Pori / John Caesar / www.tanssitaivas.net TK / 13.-14.12. / Tanssikurssit Pesäkallio ja Tallukka / Lahti / Joonas Piippola, Maikki Koivuniemi ja Antti Törmänen / www.tanssikurssit.fi TK / 15.12. / Joonas Piippola Cavalla / Järvenpää / www.tanssikurssit.fi TK / 03.-06.01. / TanssiStartti 2014 / Harjavalta / Susa Matson, Joonas Piippola, Maria ja Pasi Lauren, Rake Salo, Hanna Tuominen, Kati Koivisto, Jones Kainulainen, Antti Törmänen, Maikki Koivuniemi... / www.tanssikurssit.fi TK / 10.-11.01. / Pesäkallio & Tallukka / Lahti / Kati Koivisto ja Jones Kainulainen / alkeis ja jatko / www.tanssikurssit.fi TK / 10.-11.01. / Tanssikurssit Härmässä / Ylihärmä / Sari ja Jari Aaltonen / www.tanssikurssit.fi TK / 17.-18.01. / Tanssikurssit Cavalla / Järvenpää / Liisa Kontturi-Paasikko, Maikki Koivuniemi ja Antti Törmänen / www.tanssikurssit.fi KOU / 17.-19.01. / SUSEL ohjaajakoulutus / www.susel.fi KOU / 18.-19.01. / SUSEL ohjaajien teemakoulutus / www.susel.fi TK / 18.-19.01. / Fuskun ja valssin iloja / Kittilä / Kimmo Lasanen ja Marika Vesanen / Alkeisjatkotaso / www.menomono.fi TK / 24.-26.01. / LeviLatinot / Kittilä / Päivi Perttunen ja Kimmo Lasanen / Neliörumba, Jive, Parisalsa, kuubalainen Cha Cha, Bachata / www.menomono.fi TK / 01.02. / Ohjaajien teemapäivä / Hyvinkää / Liisa Kontturi-Paasikko / www.tanssintahti.com TK / 07.-08.02. / Pesäkallio & Tallukka / Lahti / alkeis ja jatko / www.tanssikurssit.fi TK / 07.-08.02. / Aaltosen tanssikurssi Nurmeksessa / Nurmes / Salsa, Jive, Hidas lavafoksi / www.tanssikerhotaysikuu.com TK / 08.02. / Lumitango MM 2014 / Tampere Keskustori / www.hurmio.fi TK / 14.-15.02. / Tanssikurssit Cavalla / Järvenpää / Kati Koivisto ja Jones Kainulainen / www.tanssikurssit.fi TK / 22.-23.02. / Bugg -kurssi / Kittilä / Saara Hakala / www.menomono.fi TK / 28.02-01.03. / Tanssikurssit V2 / Harjavalta / Liisa Kontturi-Paasikko, Maikki Koivuniemi ja Antti Törmänen / www.tanssikurssit.fi HUOM! Tanssikursseja ja myös muita yksittäisiä tapahtumia kannattaa käydä katsomassa aina myös suoraan kunkin SUSEL jäsenten ylläpitämiltä verkkosivuilta. Osoitteet löytyvät viereiseltä sivulta. www.suomiviihde.fi E-mail Lähiosoite Postitoimipaikka SUOMIVIIHDE LEHTI 4/2013 Puhelin LEHDEN TILAUS SuomiViihde lehden voi myös tilata suoraan kotiin. Tilausmuodot ovat: - kestotilaus / 25 € / vuosi (sis. alv 10%) - määräaikaistilaus 12 kk / 30 € (sis. alv 10%). Maksuehto 14 pv netto, maksukehotus 5 eur (yksityishenkilöt) ja 7 eur (yritykset ja yhteisöt). Ulkomaan postituslisä 5 eur. Kestotilaus on voimassa jatkuvasti ilman uudistamista, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. Jatkuva tilaus laskutetaan 12 kuukauden välein aina kunkin laskutusjakson alussa. Tilaaja voi irtisanoa jatkuvan tilauksen ilmoittamalla siitä viimeistään uutta tilausjaksoa koskevan laskun eräpäivään mennessä. Kirjemaksu Jaamedia PL 57 33711 TAMPERE 22 SUSEL jäsenten ilmoittamat tapahtumat. Katso kaikki tapahtumat osoitteesta: http://www.susel.fi/tapahtumakalenteri.php Uusi osoite tai lahjatilauksen saaja Sukunimi Etunimi Postinumero TAPAHTUMAKALENTERI Määräaikaistilaus on voimassa 12 kk ajan, joka on samalla tilauksen laskutusjakso. Määräaikaistilaus laskutetaan määräajan alussa. Tilaaja voi milloin tahansa pidentää määräaikaisen tilauksen pituutta tai siirtyä jatkuvan tilauksen tilaajaksi ilmoittamalla siitä tilauspalveluun. Yhteyshenkilö lehden tilauksissa: Jaana Vuorenpää, GSM 050 569 1969, [email protected] Lehden voi tilata myös verkkosivuston kautta tai oheisella tilauslomakkeella. Ilmestyy neljä kertaa vuodessa! SUOMEN SEURATANSSILIITTO SUSEL RY:N Etelä-Suomen lääni Itä-Suomen lääni JOENSUU, Suomalaisen Humpan yhdistys ry, www.freewebs.com/humpanyhdistys JOENSUU, Tanssiseura PoKaTa, www.pokata.fi JUANKOSKI, Koillis-Savon Tanssijat ry, www.koillissavontanssijat.nettisivu.org KIURUVESI, Tanssiseura Ylä-Savon Vuskarit ry, www.tanssileiri.fi KUOPIO,Tanssiseura J & V ry, www.tanssiseurajetv.fi LIPERI, Liperin Lavatanssijat LiLat ry, www.lilat.com MIKKELI, Mikkelin Tanssihullut ry, www.tanssihullut.net NURMES, Tanssikerho Täysikuu ry, www.tanssikerhotaysikuu.com VARKAUS, Dancing Foxes ry, www.dancingfoxes.net VARPAISJÄRVI, Jumis-Palosten ns ry/Viäntymättömät, www.viantymattomat.arkku.net Lapin lääni INARI, Tanssiseura Heinäkengät ry, www.heinakengat.palvelee.fi KEMI, Meri-Lapin Seuratanssijat SwengiJengi ry, www.swengijengi.net KEMIJÄRVI, Kemijärven Seuratanssijat ry, www. kemijarvi.fi/seuratanssijat KITTILÄ, Tanssiseura Menomono ry, www.menomono.fi, ROVANIEMI, Saarenkylän Nuorisoseura ry/NASTAT, www. nastat.net SODANKYLÄ, Sodankylän Seuratanssijat ry, www.seuratanssijat.com HARJAVALTA, Lavatanssiseura TanssiTossut ry, www.sataviestinta.fi/tanssitossut HUMPPILA, Humppilan Lavatanssiseura HaLata ry, www.halata.info JÄMSÄ, Himos Tanssijat ry, www.himostanssijat.fi JÄMSÄ, Tahtoo Tanssia ry,www.tahtootanssia.fi JYVÄSKYLÄ, Tanssin Taikaa ry, www. tanssittaa.fi KOKKOLA, Kokkolan Tanssiklubi ry, www.kokkolantanssiklubi.fi LAUKAA, Keski-Suomen Tanssin Ystävät KESTÄVÄT ry, www. kestavat.fi PORI, Tanssitaivas ry, www.tanssitaivas.net RAUMA, Rauman Dansseor ry, www.raumandansseor.net SALO, Salon Seuratanssi Klubi ry, www.salonseuratanssiklubi.com SEINÄJOKI, Botafogo ry, www.botafogo.fi SEINÄJOKI, Fuskaajat ry, www.fuskaajat.fi SOMERO, Lavatanssiseura Monokas ry, www.monokas.fi TAMPERE, Tanssiseura Hurmio ry, www.hurmio.fi TURKU, Lavatanssikerho Sekahaku, www.sekahaku.net TURKU, Tanssiurheiluseura Bolero ry/ Flying Steps, www.flyingsteps.fi TURKU, Turku Swing Society ry, www.turkuswingsociety.com VAASA, Tanssiurheiluseura Rolling ry, www.rolling.fi VAASA, Vaasan Viuhka ry, www.vaasanviuhka.fi YLIHÄRMÄ, Tanssiseura Vaihtoaskel ry, www.vaihtoaskel.fi ÄHTÄRI, Tanssiliikuntaseura Mesikämmenet ry, www. mesikammenet.webs.com Sykettä ja viihdettä Syksyn huikea viihdeohjelmisto! Koe Suomen eturivin artistit livenä Peurungassa. Villipeuran Tähti-illat to 14.11. to 21.11. la 23.11. to 28.11. to 5.12. pe 6.12. to 12.12. la 14.12. Eija Kantola & Omega Hurma Bilebändi Beatwave Tapani Kansa & Pepito Tarja Lunnas & Rosso Bilebändi Supersonics Neljänsuora Bilebändi Deestyle ma 6.1. to 16.1. to 23.1. to 30.1. to 6.2. to 13.2. Korpatshow Tulipunaruusut Marion & Raider ja Passion Markku Aro & Diesel Varjokuva Saija tuupanen & Ex miehet Taverna Apollossa lauletaan karaokea lähes joka ilta. Areenan Pop-iltoina livemusiikkia Areenan esiintyjän jälkeen. KAJAANI,Tanssiurheiluseura Kajaanin Casamba ry, www. casamba.fi KALAJOKILAAKSO, Tanssikerho Jammarit ry, www. jammarit.net RAAHE, Raahen Tanssiklubi ry, www.raahentanssiklubi.com OULU, Tanssiseura Iso O ry, www.iso-o.com RUOTSI GÖTEBORG, Saanko Luvan Seuratanssijat ry, www.saankoluvan.se Jäsenetupaikat Yhteistyöjäsenet Oulun lääni HELSINKI, Rock’n’Roll Dance Club Comets ry, www.comets.fi HYVINKÄÄ, Tanssiseura Hyvinkään Hymyhuulet ry, www.hymyhuulet.fi KELLOKOSKI, Keravan Tanssinharrastajat Taitokolmio ry, www.taitokolmio.net KIRKKONUMMI, Tanssin Ilo ry, www.tanssinilo.net KOUVOLA, Lavatanssiseura Tanssikas ry, www. tanssikas.net LAHTI, Lahden Lavarientäjät LAVARIT ry, www.lavarit.com LAHTI, Möysän Nuorisoseura ry, www.tonttila-sali.com LAHTI, Tanssiklubi Dancing ry / Tanssikerho Jam’n Roll, www. jamroll.com LAPPEENRANTA, Saimaan Seuratanssijat SaiSet ry, www. saiset.net LOHJA, Lavatanssiseura Chasee ry, www.tanssifestivaalit.fi LOHJA, Lohjan Lockstep ry, www.lockstep.fi LOHJA, Tanssiliikuntaseura Lohjan Lavatanssijat LoLa ry, http://lohjanlavatanssijatlola. nettisivu.org PORVOO, Porvoon Lavatanssiseura ry, www.porvoonlavatanssiseura.fi PORVOO, Suomen Pyörätuolitanssiliitto ry, www.pyoratuolitanssi.fi VANTAA, Tanssin Taitajat ry, www.tanssintaitajat.fi VIHTI, Vihdin tanssiseura VISE, www.vise.nettisivu.org Länsi-Suomen lääni JÄSENTANSSISEURAT LÄÄNEITTÄIN WWW.SUSEL.FI • • • • • • • • • • Alemana Dance Center • Auraviihde Oy • Dance Stop Oy • MagnumLive Oy • Kylpylähotelli Levitunturi • Iskelmä Kiuruvesi Oy • Mainostoimisto 2t • Matkatoimisto Unique Tour • OAMK / Tanssinopettajan koulutusohjelma • Ohjelmatoimisto Atlas • Piruetti Oy • Salsa De Cuba Ay • Suomen Media & Action • Tanssistudio Centro • Tanssikoulu EdBH • Tanssikoulu Eija Puranen • Tanssikoulu Happy Dance • Tanssikoulu Sulava • Tanssistudio Centro • Tanssitarvike Tanssiva Enkeli • • • • • • • • • • • • • • • • • • • Aulavan lava, Alavus Haikan lava, Pirkkala Hangan Lava, Hankasalmi Hotelli Rauhalahti, Kuopio Höyryveturipuisto, Haapamäki Kalliojärven Viihdekeskus, Isokyrö Kapakanmäki, Tuulos Kerhola, Nokia Kisaranta, Kangasala Kohoniemi, Pielavesi Krouvin lava, Hartola Kulttuuritalo, Helsinki Liperin lava, Liperi Littoisten lava, Kaarina Lomakeskus Revontuli, Hankasalmi Lusan halli, Kurikka Kartano Kievari, Hietama Mäntymotelli, Karankamäki Mäntsälän Suurlava www.alemana.fi www.auraviihde.fi www.dancestop.fi www.magnumlive.fi www.hotellilevitunturi.fi www.iskelmaviikko.fi www.2t.fi www.uniquetour.fi www.oamk.fi/tanssi www.ohjelmatoimisto-atlas.com www.piruetti.fi www.salsadecuba.fi www.tanssikurssit.fi www.tanssistudiocentro.fi www.edbh.fi www.tanssikoulueijapuranen.fi www.happydance.fi www.tanssikoulusulava.fi www.tanssistudiocentro.fi www.dancing-angel.net Pori Turku Äänekoski Riihimäki Sirkka Kiuruvesi Turku Espoo Oulu Turku Tampere Turku Piikkiö Turku Helsinki Ikaalinen Pori Oulu Turku Koski as. • Mäntyrinne, Savonlinna • Pesäkallio, Lahti • Pistohiekan Lava, Puumala • Pukkilansaari, Isokyrö • Riutanharju, Riihimäki • Rönnin lava, Eräjärvi • Savion lava, Laukaa • Sivakan lava, Kaavi • Suukosken keidas, Tervola • Syvälahden lava, Kangasniemi • Tähtiranta, Keminmaa • Tanhuhovi, Lohja • T-talo, Turku • Tanssi- ja huvikeskus Satulinna, Hattula • Tähtiranta, Keminmaa • Vesivehmaan Jenkkapirtti, Asikkala • Viihdekeskus Hojo hojo, Tuusniemi • Viihdekeskus Tulenliekki, Leppävirta • Viihteen Valtatie 2, Harjavalta Alemana Dance Center, Pori, Tre, Jkylä; alkaen -5 % Intersport, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista. Joensuun Erä-Urheilu Oy, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista. Joen Kultakeidas, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista. Kelloliike Ilmankangas ky, Joensuu; kaikista normaalihintaisista tuotteista 20% Muotiputiikki Helmi, Somero; -12 % norm.hinnoista Roset Ideat; -10 % norm.hinnoista Suomen Media & Action; -10% tanssikursseista ja -leireistä Suutari Kake, Lappeenranta; -10 % norm.hinnoista Edut voimassa toistaiseksi ellei toisin ilmoiteta! LISÄTIETOJA JÄSENETUPAIKOISTA WWW.SUSEL.FI Peurunka Areenan viihdeohjelmisto la 23.11. Apulanta la 30.11. Pandora sekä Disco Inferno ja Dj Jaba pe 6.12. Elonkerjuu la 7.12. Popeda la 14.12 Samuli Edelmann ti 31.12. Bilebändi The Coverfield la 18.1. Sixties sykettä, rautalangasta hurmioon Steeples, Kultamaa ja Jouko Lukkonen & Safiiri pe 31.1. WINTER POP Cheek, Jvg ja Lord Est la 1.2. WINTER POP Lauri Tähkä, Anssi Kela ja Lipsaset la 15.2. Jenni Vartiainen Katso lisää www.peurunka.fi/viihdeohjelmisto Myyntipalvelu puh. 020 751 6300 Peurungantie 85, Laukaa, [email protected], www.peurunka.fi Puhelut 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min, matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min. Pidätämme oikeuden muutoksiin. WWW.SUOMIVIIHDE.FI 23 ISKUSÄVELMIÄ VALON JUHLAAN Viihteen elävän legendan uusi tyylikäs levy. Mukana uusi single ”Kenties, kenties, kenties”. OLLI LINDHOLM MINUN JOULUNI Yö-yhtyeen solistin ensimmäinen joululevy sisältää 14 Vexi Salmen sanoittamaa joulun tunnelmaan sopivaa laulua. Sävellyksistä vastaa nimekäs joukko Suomen eturivin viihdetaiteilijoita kuten Mariska, Jonne Aaron, Paula Vesala, Kassu Halonen, Juha Tapio, Tuure Kilpeläinen ja Antti Kleemola. MAARIT MITEN ELÄMÄSTÄ KERTOISIN MARKKU ARO ANNA TULTA CHARLES PLOGMAN ON ELÄMÄ LAULU ANNE MATTILA JOULUYÖN HILJAISUUS TAPANI KANSA SÄRKYNEEN TOIVEEN KATU Suomalaisen iskelmätaivaan kiintotähden uusi albumi. Sisältää Syksyn sävel-radiohitin ”Anna tulta” Vuoden 2009 Iskelmä-Finlandia-voittaja ja tanssilavojen kestosuosikki kunnioittaa kahdeksannella sooloalbumillaan suomalaisen iskelmän menestyneimpiä naisartisteja Paula Koivuniemeä ja Katri Helenaa. Mukana singlet ”Kuuleeko yö” ja ”Olet ystäväin”. KYÖSTI MÄKIMATTILA SUUNTATÄHTI www.sonymusic.fi Vuoden 2013 tangokuningas tulkitsee debyyttialbumillaan iskelmän klassikoita Unto Monoselta, George de Godzinskyltä, Toivo Kärjeltä ja Reino Helismaalta. Levyn ensimmäinen single ”Pieni kukkanen” nousi Radio Suomen Soitetuimmat-listan kärkeen! Suomipopin kuningattaren uusi sympaattinen albumi. Maarit mukana Vain elämää TV-sarjassa! Koko kansan rakastaman iskelmätähden ensimmäinen oma joululevy. Sisältää perinteisten joululaulujen lisäksi kaksi Annen omaa uutta sävellystä ”Jouluyön hiljaisuus” ja ”Joululaulu äidille”. JUHA HOSTIKKA & DALLAPÉ MATKALLA TIMBUKTUUN Dallapé on suomalaisen viihdekulttuurin järkkymätön kivipaasi ja vanhin maassa yhä toimiva orkesteri. Solisti ja orkesterinjohtaja Juha Hostikan komennossa esiintyvän orkesterin uudella levyllä vierailee myös Lauluyhtye Rajaton.
