Nro 1/2013

Transcription

Nro 1/2013
nettiextra
SUOMALAISEN MUSIIKIN, TANSSIN JA TEATTERIN ERIKOISLEHTI •1/2013 2.vsk
Pääyhteistyökumppanit:
Anneli Saaristo
Musiikki ei jää koskaan
Mikko Alatalo
Kikka Laitinen
Paluu
kantrimusiikin
pariin
Muurarin
tytär
Olli Helenius
Taustalta
eturiviin
Mika Waltarin
Gabriel
tule takaisin
Kalle Kaaja
& Kulkurkoirat
Perinteitä
kunnioittaen
Iskelmä Gaala 2013
jesse kaikuranta putsasi pöydän
Lähde Tanssiristeilylle uudelle, upealle
VIKING GRACELLE
Lähtö Turusta su 14.4.
Viking Gracen tanssiristeilyllä pääset nauttimaan elävästä musiikista ja tanssin hurmasta
Finlandersin sekä Varjokuvan tahdittamina. Tanssin ohessa voit nauttia uuden,
upean Gracen monipuolisista palveluista herkutellen, ostoksia tehden ja rentoutuen meren
aalloilla. Matkapoikien asiakkaat saavat VIPpassin, joka oikeuttaa ilmaisiin tanssikursseihin sekä muihin tuote-etuihin laivalla!
15€
4
/alk/hlö
Kysy edullista liityntäkuljetusta
satamaan paikkakunnaltasi!
Esiintyjät sitoumuksetta.
VARAUKSET 24 h:
matkapojat.fi
Toimitusmaksu 0 €!
Myyntipalvelu: 010 2323 200 ma–ke 8–19, to–pe 8–17, su 10–14.30
Hinnat ovat alkaen-hintoja/hlö. Alk-hintaa ei kaikilla lähdöillä. Hinnat sis. polttoainelisän. Palvelumaksu 10 €/varaus, netistä varattaessa 0€.
Puhelut 8,21 snt/puh + 2snt/min /matkapuh. +14,9 snt/min. KUVI4808/04/MjMvU SMAL 1395
6
10
2
SUOMIVIIHDE NETTIEXTRA 1/2013
Sisällysluettelo
8
19
14
• Mika Waltarin - Gabriel, tule takaisin / s. 4
• Iskelmä Gaala - Jesse Kaikuranta putsasi pöydän / s. 6
• Kalle Kaaja & Kulkukoirat - Perinteita kunnioittaen / s. 8
• Anneli Saaristo - Musiikki ei jää koskaan / s. 10
• Stratovarius - Uuden levyn myötä alkaa uusi aika / s. 12
• Mikko Alatalo - Paluu kantrimusiikin pariin / s. 14
• Seppo Tammilehto - Juhlavuoden merkeissä / s. 16
• Olli Helenius - Taustalta eturiviin / s. 18
• Kikka Laitinen - Muurarin tytär / s. 19
• Elina Loueranta ja Eeva Kähärä - Pukevat tähtiä jäällä ja juhlassa / s. 20
• Lavalta laivalle - Tanssilavojen tulevaisuusseminaari / s. 22
20
18
16
JULKAISUTIEDOT
Julkaisija ja Kustantaja
JAAMEDIA
PL 57, 33711 Tampere
Lehden toimitus
Päätoimittaja/taitto ja ilmoitusmyynti:
Jaana Vuorenpää,
GSM 050 569 1969
[email protected]
Toimittajat:
Juhamatti Nieminen
[email protected]
Sanna Heinonen
[email protected]
Jasmi Kuusisto
[email protected]
ISSN-L 2243-4844
ISSN 2243-4844
Aikakauslehtien Liiton jäsen
12
WWW.SUOMIVIIHDE.FI
3
TEATTERI JA VIIHDE
4
SUOMIVIIHDE NETTIEXTRA 1/2013
- Tapahtumasi rakentaja -
MarRent
VUOKRAAMME
mika waltarin
Gabriel,
tule
takaisin
Teatteri Vantaa jatkaa Mika Waltarin rakastetun klassikkokomedian esittämistä kevätkaudella. Syksyllä Silkkisalissa ensi-iltansa saaneen näytelmän esitykset olivat loppuunmyytyjä ja palaute yleisöltä suorastaan ylistävää!
On hienoa olla mukana produktiossa jossa
kaikki teatteriesityksen osa-alueet –teksti, lavastus, näyttelijäryhmä ,ohjaus, tila ja yleisö
kohtaavat innostuksen vallassa. Mika Waltari
kirjoitti näytelmän vuonna 1945 ja siitä tuli
heti hyvin suosittu. Ihmiskuvauksessaan Waltari on tarkkanäköinen ja tarjoaa näyttelijöille
mehukkaan maaston.
• Teltat
• Esiintymislavat
• Lavakatteet
• Pöydät ja penkit
• Aidat
• Lattiat
• WC:t
• Yms.
Toimimme ympäri Suomen.
Toimipisteemme sijaitsevat
Rovaniemellä, Oulussa ja
Tampereella.
Telttoja löytyy useita eri
kokoja kunkin tarpeen
mukaan: 16 - 3000 m2.
Juhlakirja ja
Meitä enkelit
koskettaa
-uutuuslevy
Tilaa netistä
www.kuukkeli.org
tai soita tilaus
(016) 668 741
Marko Pekkala 0400 695 443
Joni Karjalainen 040 548 3005
[email protected]
www.marrent.fi
Puh.tilaukset
joka päivä 9-21!
Mainitse tilausta tehdessäsi “SuomiViihde”,
niin saat yllätysedun!
www.souvarit.net
teksti: anne nielsen / Kuva: Kare Bonsdorff
I
nnoittunut työryhmämme halusi olla uskollinen
Waltarin kielelle mutta
näki tarpeelliseksi lyhentää
näytelmää turhista rönsyistä
ja toistoista. Kielen kiehtova
vanhanaikaisuus ja sen loistokkaat sävyt tekivät mahdolliseksi viedä niin itsemme
kuin katsojatkin aikamatkalle 40-lukuun, sodanjälkeiseen pikkukaupunkiin,
jossa vastustamattomalle,
häikäilemättömälle kapteeni
Lindströmille tarjoutuu riutuvien Angelin sisarusten luona
temmellyskenttä rakkautta
janoavien naisten helmoissa.
Huolellinen paneutuminen
ajankuvaan lavastaja-pukusuunnittelija Jyrki Sepän
ja ohjaaja Taneli Mäkelän
luotsaamina synnytti työryh-
tuu parin vuorokauden aikana huimia käänteitä joissa
tunnelmat vaihtuvat nopeaan
tahtiin.
Gabriel, tule takaisin!
” Näytelmässä tapahtuu parin
vuorokauden aikana huimia
käänteitä joissa tunnelmat vaihtuvat
nopeaan tahtiin. ”
mämme parissa ilmapiirin,
jossa oli luottavaista antautua
tarinan vietäväksi, tunteiden
tulkiksi. Näytelmässä tapah-
näytelmä voisi houkuttaa kliseemäiseen työskentelyyn ja
helppoon tyypittelyyn mutta
me halusimme tehdä näytel-
män ihmisistä lihaa ja verta,
tunteissaan uskottavia; kuin
taustalla höyryäisivät sodanjälkeinen puute ja menneet
kärsimykset. Ohjaajamme
kannusti ja rauhallisella tavallaan vaati –totuudellisuuteen, liioitteluun, tarkkuuteen ja iloitteluun ja itsekin
näyttelijä kun on, monet
hulvattomat kohdat ovat kokeneen komediakonkarin
ohjeistamia. Esitys rytmittyi
vauhdikkaasti joskus farssin
tempoon, joskus kauniisiin
suvantovaiheisiin ja dramaattisiin käänteisiin.
On hauskaa kun lähes jo-
kaisessa näytännössä kuuluu jät osaamme jo kymmenien
yleisön suusta näyttämön näytäntöjen jälkeen odottaa
reaktioita jotka aina toistuvat. Monesti olemme häm” Esitys rytmittyi mentyneinä todenneet että
näyttelijän kärsiessä kaltoinvauhdikkaasti
kohdeltuna näyttämöllä yleijoskus farssin
sö nauraa – todisteena tragitempoon,
koomisuudesta mikä pätee ”
joskus kauniisiin oikeassakin elämässä”. Ja
suvantovaiheisiin naurunremakka on kovimmillaan kun Gabriel valloitettuja dramaattisiin aan lopullisesti vanhemman
käänteisiin. ”
sisaren Ulriikan sanoo itsekseen… enpä kerrokaan sillä
sehän teidän täytyy tulla itse
tapahtumia kommentoivia kokemaan vielä tänä keväänä
lausahduksia ja me näytteli- Silkkisaliin! •
WWW.SUOMIVIIHDE.FI
5
AR” Olen aina
halunnut
laulaa, enkä
ole välittänyt
mistään
hehkutuksesta.
Nöyrästi
eteenpäin. ”
Iskelmä Gaala 2013 palkitut:
Pro Iskelmä: Vain elämää -ohjelma
Vuoden iskelmä: Jesse Kaikuranta Vie mut kotiin
Vuoden yhtye: Yö
Vuoden miesartisti: Jesse Kaikuranta
Vuoden naisartisti: Laura Närhi
Vuoden tulokas: Jesse Kaikuranta
Vuoden albumi: Jesse Kaikuranta Vie mut kotiin
Vuoden viihdyttäjä: Chisu
Upea Paula Koivuniemi
sai kuvausparikseen
iskelmämusiikin faniksi tunnustautuneen
Elastisen, joka on myös
tuomarikollega kevään
Voice of Finland -kilpailussa.
iskelmä gaala 2013
Jesse Kaikuranta
putsasi pöydän
Viime keväänä koko kansan tietoisuuteen The Voice of Finland – ohjelmasta ponnahtanut
Jesse Kaikuranta kahmi Iskelmä Gaalassa peräti viisi ehdokkuutta. Kokkolalaisartistin viime
marraskuussa ilmestynyt Vie mut kotiin -esikoisalbumi oli ehdolla vuoden albumiksi ja mies itse tavoitteli vuoden tulokkaan ja miesartistin titteleitä. Lisäksi esikoisalbumin nimikkoraita Vie
mut kotiin ja toinen single Järjetön rakkaus olivat ehdolla vuoden iskelmäksi.
teksti: juhamatti nieminen / Kuvat: jaana vuorenpää
E
hdokkuudet eivät jääneet pelkiksi ehdokkuuksiksi, vaan Jesse
Kaikuranta myös voitti kaikki sarjat. Vuoden parhaaksi iskelmäksi kansa äänesti Vie mut
kotiin –kappaleen.
– Ihan mieletöntä. Eniten minua lämmittää vuoden
miesartistin palkinto, sillä
6
koen itseni melko tuoreeksi
tulokkaaksi, Kaikuranta fiilistelee.
Menestyksestä huolimatta
Kaikurannalla on tukevasti jalat maan pinnalla.
– Olen aina halunnut laulaa,
enkä ole välittänyt mistään
hehkutuksesta. Nöyrästi eteenpäin, linjaa Kaikuranta.
SUOMIVIIHDE NETTIEXTRA 1/2013
Yhden saamastaan neljästä
voittoradiosta Kaikuranta lupasi luovuttaa iskelmälegenda
Paula Koivuniemelle, jonka
tiimissä hän viime keväänä
VoF – ohjelmassa kisasi edeten aina finaaliin saakka.
– Olemme yhä lähes päivittäin tekemisissä. Paula on kuin
äitini, Kaikuranta hymyilee.
Paula Koivuniemi suitsutti
löytöään.
– Ääni on Jessen salaisuus.
Se koskettaa. Lisäksi Jesse on
persoonallinen ja fiksu, Koivuniemi kehaisee.
Tunnustusta Kaikurannalle
sateli myös muilta kollegoilta.
– Viime vuodelta minulle
jäi päällimmäisenä mieleen
Jesse Kaikuranta. Hänen tulkinnassaan ja persoonassaan
on jotain, mikä vetoaa, viime
vuoden Iskelmä Gaalassa palkittu Suvi Teräsniska pohtii.
seen, koettiin naisten sarjassa pienoinen yllätys. Vuoden
naisartistin palkinnon pokkasi
hentoääninen Laura Närhi –
omaksikin yllätykseksi.
– Olin varma, että Paula
Naisissa
Koivuniemi voittaa, Närhi
koettiin yllätys
tunnustaa.
Kemopetrolin solistina tunJos meni vuoden miesartistin
netuksi
tullut Närhi kiertää
palkinto oikeaan osoittee-
Upea Suvi Teräsniska hehkui Yön
Olli Lindholmin
rinnalla. Suvi
oli ehdolla tällä
kertaa kahdessa eri
kategoriassa. Olli
kävi pokkaamassa
Vuoden Viihdyttäjä
-palkinnon.
koko kevään ja kesän keikkapaikkoja pitkin Suomea ristiin
ja rastiin viime lokakuussa
ilmestyneen sooloalbuminsa
Tuhlarin siivittämänä.
– Lomailin juuri Australiassa, missä sain ladata akkuja. Ohjelmassa oli kiertelyä,
hyvää ruokaa ja kengurujen
bongaamista, Närhi paljastaa.
Närhen tavoin vuoden naisartisti – sarjassa kisasi näyttävään mekkoon pukeutunut
Anna Puu, jonka muodonmuutos vaaleasta blondista
räväkäksi punapääksi on puhututtanut kansaa viime kuukausien aikana.
– Olen saanut paljon positiivista palautetta. Persoonani
pääsee paremmin nyt esiin,
minussa on karaktääriä, runsaan 2-vuotiaan tyttövauvan
äiti luonnehtii.
Tarinoiden tulkitsijana tunnettu Arttu Wiskari oli Iskelmä Gaalassa yhtä hymyä. Mies
ei ollut ehdokkaana, mutta aihetta tyytyväisyyteen toi piakkoin, huhtikuussa ilmestyvä
albumi.
” Ääni on
Jessen
salaisuus. Se
koskettaa.
Lisäksi Jesse on
persoonallinen
ja fiksu. ”
– Kappaleet käsittelevät
vahvoja stooreja ja kiperiä
aiheita, jotka ovat olleet esillä
yhteiskunnallisessa keskustelussakin, Wiskari kertoo.
Esimakua uudelta levyltä
saatiin juuri ennen Iskelmä
Gaalaa, kun levyn ensimmäi-
nen single Ikuisesti kahdestaan näki päivänvalon. Kappale kertoo lapsettomuudesta.
– Lapsettomuus on todella
yleistä, mutta siitä ei puhuta
juuri lainkaan.
Olli Lindholm
lukeutuu
vakiovieraisiin
Vuoden yhtyeenä palkitun
Yö-yhtyeen nokkamies Olli
Lindholm nauratti Tamperetalon loppuunmyytyä, yli 2
000-päistä yleisöä toteamalla
anelleensa ennen gaalan alkua
järjestäjiltä vaikkapa korvalappustereoita palkinnoksi
siitä, että on ainoana artistina
ollut paikalla jokaisessa Iskelmä Gaalassa vuodesta 2007
alkaen.
– Iskelmä Radiolle suuri
kiitos siitä, että he ovat onnistuneet viemään gaalaa oikeaan
suuntaan. Aikaisemman kyräilyn sijaan niin artistit kuin levy yhtiön edustajat ovat hyvää
pataa keskenään ja palkittujen
puolesta ollaan oikeasti iloisia,
Olli Lindholm hehkuttaa.
Yö oli ehdolla myös vuoden
viihdyttäjä – sarjassa, mutta
siinä sarjassa voiton vei Chisu. Parhaillaan keikkatauolla
oleva Chisu kunnioitti gaalaa
läsnäolollaan käyden itse niiaamassa palkinnon.
– Olin viime vuonna ensimmäistä kertaa Iskelmä Gaalassa ja pidin tunnelmasta. Oli
pakko päästä uudelleen, vaikka jatkobailut jäävätkin minulta väliin, Helsinkiin palannut
Chisu sanoo.
Paluuta keikkalavoille Chisu ei ole miettinyt, vaan hän
on keskittynyt taidehistorian
opintoihin.
– Vietän mietintätaukoa. En
osaa sanoa tulevaisuudesta mitään, kuittaa Chisu.
Iskelmä Gaalan vauhdikkaimmasta show´sta vastasi
Elonkerjuu laittamalla kannat
kattoon kolmen esittämänsä
kappaleen, Viistäköön siipesi
maata, Surun ja ilon kaupunki
ja Viiltävä ikävä, voimin.
” Iskelmämusiikki on
mukavaa
vastapainoa
räppipaukutukselle, se
rauhoittaa ja
pitää ajatuksen
virkeänä.
Kulutan
kotimaista
musiikkia
muutenkin hyvin
laajalla
skaalalla. ”
Vuoden miesartisti –sarjassa ehdolla ollut Samuli Putro
tempaisi Olet puolisoni nyt
–kappaleen saattelemana yleisön mukaan kokeneen esiintyjän varmuudella ja intoutui
villeihin tanssiliikkeisiin. Vuoden tulokas –sarjassa kisaillut
Ilpo Kaikkonen paljasti takahuoneessa olevansa Samuli
Putron fani aina Zen Cafe –yhtyeen ajoilta saakka.
– Samuli Putro on nuoruuteni esikuva. Oli hienoa päästä
juttelemaan hänen kanssaan,
Kaikkonen hymyilee.
Laulajat Johanna Kurkela ja Idolsista tuttu
Ilpo Kaikkonen olivat esiintymässä Gaalassa
ja myös ehdolla eri kategorioissa.
Elämää -ohjelmalle. Perusteluissa korostettiin ohjelman
sekä sitä seuranneiden levyjen ja konserttien nostaneen
iskelmä- ja kevyen musiikin
huomiota ja arvostusta maassamme.
Yksi Vain Elämää – sarjassa nähdyistä muusikoista,
Jonne Aaron paljasti Iskelmä
Gaalassa rohkaistuneensa ohjelman myötä tekemään oman
suomenkielisen iskelmälevyn.
Uusi levy ilmestyy keväällä ja
sen myötä Negative-yhtyeen
kipparina tunnettu Jonne lähtee soolokiertueelle.
– Minulla on kytenyt pitkään ajatusta siitä, että 30
vuotta täytettyäni julkaisen
suomenkielisen albumin, ja
virstapylväs tulee täyteen tänä
vuonna. Olen kirjoittanut levylle biisejä jo kolmen vuoden
ajan. Luvassa on monipuolista, mutta perinteistä musiikkia,
Aaron kertoo.
Lauri Närhi
nimitettiin tänä
vuonna Vuoden
naisartistiksi.
Anna Puu lauloi Gaalassa uuden Säännöt
rakkaudelle -kappaleensa.
Iskelmämusiikki
rauhoittaa
Iskelmägaalan tunnelmia oli
haistelemassa myös Voice of
Finland –ohjelman suosikkituomarina tunnettu, rap-muusikko Elastinen.
– Iskelmämusiikki on
mukavaa vastapainoa räppipaukutukselle, se rauhoittaa
ja pitää ajatuksen virkeänä.
Kulutan kotimaista musiikkia
muutenkin hyvin laajalla skaalalla, Elastinen myöntää.
Keväällä Elastinen on mukana Kari Tapion Turussa pidettävässä muistokonsertissa
18. huhtikuuta.
Vain Elämää
– Pyysin itse päästä mukaan.
–ohjelmalle
Kari on ollut minulle suuri
kunniaa
suomalainen musiikki-ikoni ja
Pro Iskelmä -tunnustuspalkin- -idoli aina. Olen saanut hänen
to myönnettiin tänä vuonna musiikistaan energiaa, ElastiNelosen huippusuositulle Vain nen huomauttaa.•
Arttu Wiskari sai
kuvaustilanteessa kainaloonsa Elonkerjuun
Johanna Koivun.
WWW.SUOMIVIIHDE.FI
7
ARTISTIT JA MUSIIKKI
BLUESCASE
-
KULJETUSKOTELOT
Tallukka Tanssii
Lattarileiri 4. -5.5.2013
SuomiViihde -nimikkotanssien yhteydessä
AMMATTILAISILLE
YLI 25 VUODEN
KOKEMUKSELLA!
Opettamassa mm.
Carlos Correa
Jussi ja Maija Kuosmanen sekä
Tanssii Tähtien kanssa -ohjelmasta tuttu
Susa Matson
SOITA MEILLE JOS:
• haluat vuokrata keikkabussia
• olet hankkimassa itse bussia ja haluat
konsultointiapua
• oma autosi hajoaa ja tarvitset apua ehtiäksesi
keikalle tai kotiin
• tarvitset apua varaosien hankinnassa
Puhelin 045 130 6600
8
www.yolento.fi
Cha Chata, Boleroa, Salsaa, Bachataa,
Disco-swingiä…
www.staditanssii.fi
050 572 2779
Li s ät i et oj a:
P uh. & Fax. ( 02) 842 4285
G S M 050 569 7495
[email protected]
www. b l u e s c a s e . c o m
Hyvinvointi-, kokous- ja golfhotelli Tallukka
Tallukantie 1, 17200 Vääksy / www.tallukka.fi
p. 03 - 88 881 / [email protected]
kalle kaaja & kulkukoirat
Perinteitä
kunnioittaen
Rockabillykuvioissa kannuksensa hankkinut, kolmesti Tangomarkkinoille osallistunut Kalle Kaaja on totutellut vuoden päivät uuteen rooliinsa edesmenneen Topi Sorsakosken yhtyeen Kulkuteksti: juhamatti nieminen / Kuvat: minna puranen
koirien solistina.
L
aihialainen Kalle Kaaja, 38, astui
maaliskuussa 2012
suuriin saappaisiin, kun
hän aloitti edesmenneen legendan Topi Sorsakosken
taustaorkesterina tunnetun
Kulkukoirien keulakuvana.
– Totta kai hieman jännitti
lähteä mukaan, mutta ei minua varsinaisesti pelottanut.
Olen aina pyrkinyt olemaan
oma itseni, enkä yleensäkään ole välittänyt siitä,
mitä muut sanovat, Kaaja
pamauttaa.
Kaajan kannalta kyseessä ei ollut täysi hyppy tuntemattomaan, sillä hän oli
muun muassa käynyt Topi Sorsakosken keikoilla
1990-luvulta lähtien ja Topi
toimi Kaajan edellisen Caravan-yhtyeen kanssa vuonna
2009 tehdyn albumin Kuljen
matkan taakse eiliseen tuottajana ja mentorina.
– Tiedustelin Topin managerilta Juhani Mansikkamäeltä mahdollisuutta
yhteistyöhön ja sitä kautta
päädyimme tekemään levyä
Topin Ähtärin studiolle. Se
oli mielenkiintoista aikaa.
Yli 20 vuotta toiminut
Nyt Kaajalla on Kulkukoirien kanssa takana noin 80 Kulkukoirat saa Kaajalta
yhteistä keikkaa. Alkukan- tunnustusta.
– Kaikki ovat ammattisokeuden jälkeen palaset ovat
ittajia.
loksahtaneet paikalleen.
Yhtyeen jäsenet ovat hajaantuneet pitkin Suomea,
mikä asettaa haasteita kei” Totta kai
koille kulkemisessa.
hieman jännitti
– Olen ainoa, joka asuu
lähteä mukaan, Pohjanmaalla. Valtaosa soitmutta ei minua
tajista tulee Pirkanmaalta.
Yhteistyön ensimmäinen
varsinaisesti
yhteinen voimannäyttö,
pelottanut. Olen
Matkamies maan –albumi,
aina pyrkinyt
näki päivänvalon viime loolemaan oma
kakuussa. Levyn tuottajana
toimi Kulkukoirien kapelitseni, enkä
limestari Tapani Puranen,
yleensäkään
ja kappaleet ovat muun muole välittänyt
assa Jonne Aaronin, Esa
siitä, mitä muut Elorannan ja Vexi Salmen
käsialaa.
sanovat. ”
Vertailu Topiin
ei haittaa
– Alussa oli outoa, kun
mietti lavalla Topin biisejä
esittäessä, mitä minä täällä
teen. Siitä olen päässyt kuitenkin yli. Olemme nivoutuneet hyvin yhteen bändin
kanssa ja kemiat pelaavat
myös.
Palautteen mukaan Kalle
Kaajan lauluääni muistuttaa huomattavan paljon Topi
Sorsakosken ääntä.
– En pidä vertailua Topiin
pahana asiana. Topi on kuitenkin jäljittelemätön, joten
on vain positiivista, jos mi-
nua verrataan häneen, Kaaja
muotoilee.
Yhtye tekee pääasiassa
lavatanssikeikkoja. Keikoilla kuullaan perinteisen iskelmämusiikin ohella myös
rokkaavampia biisejä ja
covereita, mikä sopii myös
monipuoliselle solistille.
” Haavekuva
on sellainen. Se
henkilöityy niin
paljon Topiin,
että kokisin sen
esittämisen
vaivalloiseksi. ”
– Settilistaa ei ole lokeroitu, vaan minullakin on
solistijana ollut lupa esittää
rokahtavampaa materiaalia
samoin kuin Topilla aikanaan.
Yhtä Topin tunnetuksi tekemään biisiä Kaaja ei mielellään esitä.
– Haavekuva on sellainen.
Se henkilöityy niin paljon
Topiin, että kokisin sen esit-
tämisen vaivalloiseksi.
Vuosien saatossa Kaaja
on kokeillut siipiään musiikkikilpailuissa. Vuonna
2001 Kaaja voitti Illan varjoon himmeään –laulukilpailun (nykyinen Somero
soikoon), sittemmin hän on
ollut mukana Tangomarkkinoilla kaikkiaan kolme
kertaa (2005, 2010 ja 2011).
Parhaiten hän sijoittui toistaiseksi viimeisenä osallistumisvuotenaan, kun hän
pääsi viiden parhaan miehen
joukkoon.
– Kilpailut ovat olleet
hyvä kanava tuoda itseään
esille. Ne ovat olleet minulle enemmän markkinointia
kuin kilpailua, mutta toki
olen saanut niistä myös itsevarmuutta.
Alkujuuret Kaajalla on
rockabillyssä. Hän on ehtinyt seikkailemaan rock´n
rollin ihmemaassa niin The
Wagtails- kuin The Monkey
Mess –bändien kanssa.
– Minulle on ollut helppo
siirtyä rockabillystä tanssimusiikkiin. Vaikka tyylilajit
ovat erilaisia, on niissä paljon samoja elementtejä. Ky-
se on juurevasta musiikista,
jossa on kaikuja menneiltä
vuosikymmeniltä.
Musiikin rinnalla kahden,
10- ja 12-vuotiaiden poikien
” Minulle
on ollut
helppo siirtyä
rockabillystä
tanssimusiikkiin.
Vaikka tyylilajit
ovat erilaisia,
on niissä
paljon samoja
elementtejä.
Kyse on
juurevasta
musiikista,
jossa on kaikuja
menneiltä vuosikymmeniltä. ”
perheenisä on toiminut metallialan yrittäjänä.
– Keikkailukin käy nykyään työstä, mutta se on kuitenkin mielekästä. •
WWW.SUOMIVIIHDE.FI
9
ARTISTIT JA MUSIIKKI
anneli saaristo
Musiikki
10
ei jää koskaan
SUOMIVIIHDE NETTIEXTRA 1/2013
MAAILMAN ENSIMMäINEN GANESMUSIKAALI!
Liput 32/28/22, show&dinner alk. 59,-
Liput 25-38€
S&D alk. 60,-
ENSI-ILTA
29.5.2013
REMU &
HURRIGANES
ABBA
Ohjaus: Petri Lairikko
Käsikirjoitus: Katariina Leino
-Dancing queen
Esiintyjät: Miro HonkanEn, Jussi oJanEn, Teemu
PääEsiinTyJäT
RaJaMäki, ari MyllysElkä, Jukka MänTyCapri sElo, Päivi lEPisTö,
kimmo BloM, aleksi aRoMaa
soRvaRi, Päivi lEPisTö, annika Eklund
UPEA ESITyS jA IHANA ILLALLINEN SAMAN KATON ALLA!
Musiikkiteatteri Palatsi, Hämeenkatu 30 TAMPErE PALATSITEATTErI.fI
MAAILMAN SUOSITUIN MUSIKAALI!
ENSI-ILTA 18.9.2013
Kun Anneli Saaristo vuonna 1989 esitti Suomen siihen asti yhden menestyksekkäimmistä
kappaleista euroviisuestradeilla, oli artistin meno aika huimaa. Kotona poikettiin vain vaihtamassa matkalaukku uuteen, ja taas mentiin.
Nyt on Anneli Saariston työtahti rauhoittunut,
mutta luomisvoima ja – tarve ovat yhä tallella.
EsiinTyJäT:
sami HinTsanEn, nina TaPio,
Hanna-Riikka siiTonEn,
ville Pusa
PääOSISSA:
Satu SILvO
Tommi SOIDINMäKI
Laura vIrTALA
Miro HONKANEN
Ari MyLLySELKä
OHjAUS: Petri Lairikko
Palatsin 5-vuotis juhlanäytös!
Ensi-ilTa 30.4.2013
Liput 38/35/25,
show&dinner alk. 60,-
Musiikkiteatteri Palatsi, Myynti 0600 550 108, [email protected],
ryhmämyynti 0600 550 109 [email protected], Puhelut (1,96/min+pvm) PALATSITEATTErI.fI
teksti: juha lahti / Kuvat: rauno johansson
-Jo 80-luvun puolivälin
paikkeilla oli suosioni aika
huimaa, mutta totta kai euroviisut ja La Dolce Vita antoivat
uralle vielä lisänostetta. Se oli
minulle itsellenikin sellainen ainutkertainen kokemus,
jonka tulen aina muistamaan.
Esiintymistä jännitti aika kovin, sillä se koko ympäristö
siellä oli niin valtavan suuri,
Anneli Saaristo muistelee.
Huimat vuodet jatkuivat
vielä 90- luvulla, mutta pian
tuli mukaan myös muita esiintymismahdollisuuksia.
-2000- luvulla aloitin näyttelemisen. Olin mukana muun
muassa Turun Kaupunginteatterissa, oli kesäteatteria ja
näyttelinpä yhdessä elokuvaroolissakin Timo Koivusalon elokuvassa Kaksipäisen
kotkan varjossa. Lisäksi tein
myös elokuvien dumppaus- töitä. Niistä pidin oikein
kovastikin, niitä oli hauskaa
tehdä.
Anneli Saaristo on uransa
alkuaikoina tehnyt paljonkin juuri tanssilavakeikkoja.
Myöhemmin nämä esiintymiset ovat jääneet, ja artisti
on tehnyt enemmänkin konserttityyppisiä juttuja. Näistä
ehkä tunnetuimpia on Eija
Kantolan ja Marjorien kanssa yhteistyössä toteutettu Rakkauden kiertokulku- konserttisarja.
” Vaikka nyt
nautinkin jo
eläkkeestä, en
ole silti halukas
vielä kokonaan
lopettamaan
esiintymisiä.. ”
-Vaikka nyt nautinkin jo
eläkkeestä, en ole silti halukas
vielä kokonaan lopettamaan
esiintymisiä. Keväällä esimerkiksi esiinnymme yhdessä
Fredin kanssa pienimuotoisessa konsertissa. Tulemme
esittämään tilaisuudessa hyviä
lauluja sekä yhdessä että erikseen, Saaristo kertoo.
Juuri pienimuotoisia pianon
säestyksellä tehtäviä konsertteja Anneli Saaristo haikaileekin lisää, niissä kun on poikkeuksetta varsin läheinen ja
intiimi tunnelma.
Uusi albumi
Anneli Saaristo on uransa aikana tehnyt monia albumeja ja
ne ovat tuoneet suomalaiseen
musiikkitarjontaan monia kuolemattomia lauluja. Uusimman albuminsa artisti julkaisi
muutama kuukausi sitten. Pitkäsoitto kantaa nimeä Kissan
mieli.
-Kaikki sävellykset on tehnyt Eero Tiikasalo ja teksteistä vastaa Pia Friberg. Tämä
on levy, joka on kestänyt hyvin
jopa omaa kuunteluani. Yleensä, kun levyä tehdään, niin sitä
hiotaan ja toistetaan studiossa
niin paljon, että kappaleisiin
vähän kyllästyy. Tämän levyn
osalta näin ei ole käynyt.
Anneli Saaristo huokuu
muutenkin tyytyväisyyttä varsinkin puhuttaessa kokonaisuuden onnistumisesta.
-Vaikka albumilla totta kai
on joitakin haikeitakin kappaleita, niin kyllä siitä kokonaisuutena jää mieleen sellainen
positiivinen fiilis. Se on hauska albumi.
Jonkin verran on artistin it-
Kevään uutuudet tanssikansalle:
Mikko Alatalo - Kaiken kansan Mikko
Arja Havakka - Joki ja tuuli
Bablo - Reissumies
Tulossa huhtikuussa
Joel Hallikaisen
odotettu uusi albumi
www.levyosasto.fi
sensäkin korviin kantautunut tätä asiaa kuitenkaan alleviihuhuja siitä, että Kissan mieli vaa.
-Jos hyviä kappaleita löytyy,
niin teen levyjä kyllä jatkos” Kärsin
sakin.
Anneli Saaristo viettää
unihäiriöstä ja se
tällä hetkellä siis rauhallista
on saanut ehkä
elämää, ja tunnustautuu kotiihmiset ja jotkin ihmiseksi. Neljäkymmentä
tahot luulemaan, vuotta uraa on jo takana, mutta kipinä esiintymisiin ei suinetten enää tee
keikkoja. Se on kaan ole vielä laantunut.
-Kärsin unihäiriöstä ja se on
kuitenkin väärä saanut ehkä ihmiset ja jotkin
luulo. ”
tahot luulemaan, etten enää
tee keikkoja. Se on kuitenkin
väärä luulo. Teen kyllä edeljäisi Anneli Saariston viimei- leen mielelläni keikkoja. Sitä
seksi albumiksi. Artisti itse ei jotenkin jumiutuu kotiin, jos
ei käy välillä esiintymässä. Ja
kun minulla on vielä kuitenkin
ääni hyvässä kunnossa, niin
miksi en sitä käyttäisi.
Fredin kanssa tehtävä esiintyminen keväällä ei suinkaan
olekaan ainoa tiedossa oleva
projekti, vaan euroviisumenestyksen tiimoilta on tulossa
myös jotain ensi vuodelle.
-La Dolce Vita täyttää silloin 25 vuotta, ja sen tiimoilta
tulen tekemään joitakin esiintymisiä. Ja varmasti muitakin
esiintymisiä sitä ennen vielä
teen. Musiikki on kuitenkin
minulle sellainen asia, etten
siitä koskaan tule eroon pääsemään. •
WWW.SUOMIVIIHDE.FI
11
ARTISTIT JA MUSIIKKI
stratovarius
Uuden levyn myötä
alkaa uusi aika
12
SUOMIVIIHDE NETTIEXTRA 1/2013
”
” Paljon köyhiä maita, ihmisellä ei ole juuri mitään
ja silti he ovat iloisia. Eivät murehdi asioista niin
kuin me täällä. Onhan täällä vähän kylmä, mutta ei
se niin paha ole. Maailmalla oppii nöyräksi. ”
Stratovariuksen kulta-aikaa elettiin solistin Timo Kotipellon mukaan 90-luvun puolivälistä
2000-luvun alkuun. Silloin yhtye oli nykytilanteeseen verrattuna kansainvälisesti isompi ja levyjä myytiin enemmän. Tällä hetkellä levymyynti on tipahdellut vähän joka puolella, joten Kotipellon mukaan menestystä ei voida suoraan rinnastaa myynteihin. 22. helmikuuta julkaistaan
uusi albumi Nemesis. Nähtäväksi jää, nouseeko Stratovarius uudelleen kultalistoille.
teksti: jasmi kuusisto/ Kuvat: nauska
- Jos kolmen vuoden päästä kysytään uudelleen, toivon
voivani vastata Stratovariuksen kokeneen kaksi kultaaikaa, joista toinen alkaa
Nemesis-levyn myötä, Timo
Kotipelto pohtii.
Tähän mennessä Nemesis
on jakanut yhtyeen kriittisen
kaveripiirin ja toimittajien
keskuudessa hyvää palautetta. Kotipeltoa mietityttää,
mitä stratofanit siitä ajattelevat, sillä levy ei ole täysin
perinteistä Stratovariusta.
Nemesis on modernimpaa
ja melodisempaa, verrattuna
edeltäjiinsä.
- Jos olisimme halunneet
pelata varman päälle, olisimme jatkaneen samaa linjaa.
Ei Nemesis ole täysin erilainen, mutta olemme ottaneet
pieniä riskejä. Rumpalin si hukassa, Kotipelto kertoo.
Musiikillaan Kotipelto havaihtuminenkin tuo oman
mausteensa levyyn. Jos läh- luaa jakaa positiivista energiaa. Sanoitukset ovat rankkoja
asioita elämän varrelta. Jos
”Jos olisimme
kuunneltaessa vapautuu voimakas energia, niin hyvässä
halunneet
kuin pahassa, tuntee Kotipelpelata varman
to olevansa onnistunut.
päälle, olisimme
jatkaneen
samaa linjaa.
Ei Nemesis ole
täysin erilainen,
mutta olemme
ottaneet pieniä
riskejä. ”
Maailmalla
matkalla
Maailmalla suurta suosiota
saavuttanut Stratovarius on
välillä puolikin vuotta pois
Suomesta. Erityisesti Kotipelto kaipaa maaseudun rauhaa ja järviä. Lappajärveltä
kotoisin oleva muusikko
haluaa pois suurkaupunkitee laskelmoimaan, että nyt en sykkeestä. Tällä hetkellä
tehdään musiikkia, joka var- Stratovariuksen kalenteri
masti myy, ollaan jo valmiik- näyttää siltä, että maailmal-
kutsu
la oltaisiin kuluvana vuonna
kolme kuukautta, mutta vasta
loppuvuodesta tietää todellisen määrän. Tällä hetkellä
”Ei tarvii voittaa
lotossa. Näkee
ystävän, jota
ei ole nähnyt
vuosiin.
Tärkeintä olisi
osata nauttia
täysillä tästä
hetkestä. ”
kalentereihin vaikuttavat
Etelä-Amerikan ja Idän kiertueet. Kesäksi on muutamia
festarikeikkoja suunnitteilla
myös Suomessa. Kohta 20
vuotta Stratovairuksessa vaikuttanut Kotipelto toivoo,
että tulisivat kesällä Suomenkin lavoille.
Paljon matkustava Kotipelto kertoo monien asioiden
avautuneen maailmalla. Hän
toteaa Suomen olevan luonnollisesti paras valtio, mutta on täälläkin asioita, joita
pitäisi muuttaa. Vähemmän
selkäänpuukotusta, enemmän
kannustamista ja itsetunnon
kohottamista.
- Itsekin olen välillä samanlainen, joten en syyllistä muita. Mutta kovin juttu
on nähdä, minkälainen voima musiikilla on. Me täällä
pienessä Suomessa väsätään
jotain trallaa ja mennään esittämään Etelä-Amerikkaan.
Brasiliakin on samba maa
ja vaikka levyjä ei juurikaan
myyty, kaksi tuhatta tyyppiä
osaa sanat. Paljon köyhiä
maita, ihmisillä ei ole juuri
mitään ja silti ovat iloisia.
Eivät murehdi asioista niin
kuin me täällä. Onhan täällä
vähän kylmä, mutta ei se niin
paha ole. Maailmalla oppii
nöyräksi.
Timo Kotipellon elämän
paras päivä koostuu onnistuneesta keikasta, iloisista
läheisistä ja hyvästä ruuasta.
Pienet asiat tekevät päivästä
onnellisen ja miten toisille
saa hyvän mielen on hänestä
tärkeää.
- Ei tarvii voittaa lotossa.
Näkee ystävän, jota ei ole
nähnyt vuosiin. Tärkeintä
olisi osata nauttia täysillä
tästä hetkestä. •
Lattarileirin järjestää:
kaikille lehden lukijoille
ja yhteistyökumppaneille
Suomiviihde lehden ensimmäisiin nimikkotansseihin,
jotka järjestetään Hotelli Tallukassa Vääksyssä
3.- 4.5.2013 Tallukka tanssii -lattarileirin yhteydessä.
Esiintyjinä:
pe 3.5 Janne Tulkki & Tulinen Sydän
La 4.5 Pekka Nebelung & Sanna-Mari Titov & Palapeli
Iltojen aikana myös arvontoja ja kilpailuja!
Tanssit molempina iltoina: 20 - 02
Liput: 13 eur / ilta (sis. narikan)
Majoitus: katso tapahtuman tarjoushinnat www.tallukka.fi
Lisätietoja tansseista ja lattarileiristä:
Jaana Vuorenpää • 050 569 1969 • [email protected]
www.suomiviihde.fi • www.staditanssii.fi • www.tallukka.fi
tervetuloa juhlimaan hyvän musiikin ja tanssien merkeissä!
Tallukantie 1, 17200 Vääksy
Puh. (03) 8888 1 | email: [email protected]
WWW.SUOMIVIIHDE.FI
13
ARTISTIT JA MUSIIKKI
”
14
SUOMIVIIHDE NETTIEXTRA 1/2013
Vaikka suomalainen
musiikkiperinne on elänyt
minussa vahvana Tapio
Rautavaaran ja Reino
Helismaan kautta, olen
pyrkinyt tuomaan koko ajan
esille myös kantrimusiikkia
kaikessa tekemissäni.
mikko alatalo
Paluu kantrimusiikin pariin
Tiikeri ei pääse raidoistaan, eikä kansanedustaja-kansantaiteilija Mikko Alatalo laulaja-lauluntekijän poltteesta. Senaattorin työn ohella koko kansan tuntema maalaispoika on jatkanut
ahkerasti levyjen julkaisua ja keikkailua.
teksti: juhamatti nieminen / Kuvat: petri nuutinen
K
ansanedustajan ja
muusikon työn yhdistäminen on onnistunut tamperelaistuneelta
kiiminkiläiseltä Mikko Alatalolta hyvin. Alatalo, 61,
vetää noin yhden keikan viikkotahtia edelleen. Talvella hän
kiertää trubaduuri-hengessä
esiintymässä pääasiassa klubeilla ja pubeissa, mutta kesällä kalenteri täyttyy myös
lavakeikoista.
– Kun tekee koko ajan keikkaa, niin ääni pysyy kunnossa,
Mikko Alatalo velmuilee.
Vuonna 1974 ilmestynyt
Maalaispoika oon –levy nosti
Alatalon aikanaan suuren yleisön tietoisuuteen. Sen jälkeen
mies on julkaissut runsaat 600
laulukappaletta ja yli 50 CDlevyä, eikä loppua näy.
Helmikuun alussa Ilkka
Vainion johtama AXR Music
–levy-yhtiö kunnioitti Manserockin pioneerin pitkäaikaista
uraa julkaisemalla Koko kansan Mikko - kaikkien aikojen
parhaat –kokoelman.
Uutta materiaalia on luvassa
hieman myöhemmin, kun Alatalo julkaisee kesällä Maailma
tarvii duunaria –kantrilevyn.
Levy on jatkoa Alatalon aiemmin julkaisemille kantrilevyille, Kantri 1:lle (2001) ja Kantri
2:lle (2008).
– Levyllä vierailee joukko
Suomen parhaimpia kantrisoittajia, kuten kitaristi Jukka
Harju, viulisti Kukka Lehto,
pedal steel –kitaristi Olli Haavisto ja haitaristi Veli-Matti
Järvenpää, Alatalo luettelee.
Oman erikoisosaamisensa
levylle tuo kolme vierailevaa
bändiä, Zydeco Superstars,
Jussi Syren & Groundbreakers ja Pispala Cowboys.
Levyllä Alatalo duetoi Yölinnusta tutun Simo Silmun
ja legendaarisen Matti Eskon
kanssa.
– ”Masan” kanssa vedämme
kappaleen Itkukännit, mikä on
kunnianosoituksemme Kari
Tapiolle. ”Klabillahan oli aina tapana sanoa, että nyt pojat
vedetään itkukännit. Se oli hänen mukaansa miesten parasta
ystävyyttä, Alatalo muistelee.
”Kantrimusiikki
käy jalalle, mutta
radioasemat
ovat
suhtautuneet
musiikkiin
penseästi. ”
Alatalon rakkaus kantria
kohtaan juontaa kesään 1968,
jolloin hän oli muutaman viikon stipendiaattina Texasissa.
Tuona aikana hän ihastui Bob
Wills –tyyppiseen western
swingiin ja myös muuhun
kantrimusiikkiin, kuten banjo- ja viulupohjaiseen bluegrassiin. Sittemmin hän teki
yhteistyötä bluegrassia soittaneen Vanha Isäntä – yhtyeen
kanssa.
– Vaikka suomalainen musiikkiperinne on elänyt minussa vahvana Tapio Rautavaaran ja Reino Helismaan
kautta, olen pyrkinyt tuomaan
koko ajan esille myös kantrimusiikkia kaikessa tekemissäni. Esimerkiksi Maalaispoika-kappaleessa soitin itse
slidekitaraa (liukukitara), hän
huomauttaa.
Kantrimusiikin
mekkaan
Tulevaisuudessa Alatalon
haaveissa on levyn tekeminen
Nashvillessa, kantrimusiikin
mekassa, paikallisten muusikoiden kanssa.
– Unelmanani olisi päästä
tekemään yhteistyötä Ame-
rikan Kari Tapion eli Alan
Jacksonin vakiosoittajien
kuten Brent Masonin kanssa. Kitaristi Brad Paisley on
myös huikea virtuoosi, mutta
ehkä liian suuri stara tullakseen Suomi-pojan levylle,
Alatalo arvelee.
Suomessa kantrimusiikki
on jäänyt Alatalon mukaan
tuntemattomaksi käsitteeksi
huolimatta siitä, että useat rivitanssiryhmät tanssivat kantrimusiikin tahdissa.
– Kantrimusiikki käy jalalle, mutta radioasemat ovat
suhtautuneet musiikkiin penseästi. En tiedä, onko kyse ennakkoluuloista vai mistä, että
mandoliinin, banjon, viulun ja
slidekitaran ääniä ei radioissa
suvaita, Alatalon pohtii.
Television puolelle entinen
viihdetoimittaja- ja juontaja
kaipaa ohjelmaa, joka toisi
kotimaista iskelmä-, rock- ja
pop-musiikkia esille kokonai-
suudessaan laajasti.
– On sääli, ettei aikanaan
juontamieni Iltatähden, Hittimittarin tai Jukeboxin kaltaisia
ohjelmia enää ole. Tänä päivänä uudet artistit pääsevät televisioon lähinnä pelleilemään,
tekemään ruokaa tai laulamaan
muiden biisejä Tartu mikkiin –
ohjelmassa, Alatalo tykittää.
Alatalon oma musiikki
pääsee pramille ensi kesänä Viitasaaren kesäteatterin
musiikkinäytelmässä Maailmanlopun meininki. Kyseessä on fiktionäytelmä, missä
käytetään hyväksi aluetta,
sen historiaa, paikkoja ja
ihmisiä muokaten niitä ajankohtaiseen ja puhuttelevaan
muotoon.
– Jaakko Tepon tähdittämässä näytelmässä kuullaan
ainakin kappaleet Maailmanlopun meininki, Rokkilaulaja,
Ihmisen ikävä toisen luo ja
Saara. •
WWW.SUOMIVIIHDE.FI
15
seppo tammilehto
Juhlavuoden
merkeissä
Seppo Tammilehto on julkaissut juhlavuotensa kunniaksi kokoelmalevyn. Paketissa mukana
oleva dvd-julkaisu sisältää viime vuoden maaliskuussa Kangasalla taltioidun juhlakonsertin,
sekä Sepon kuvaamaa dokumenttia keikkamatkoilta. Luvassa on myös lisää konsertteja saman
aiheen tiimoilta. Mies on myös monessa muussa kokoonpanossa mukana.
teksti: timo niemi ja s. tammilehto / Kuva: kari hellsten
S
eppo Tammilehto
vastailee kysymyksiin
Tampereelta, jonne hän
muutti Kangasalta asumaan
vuoden lopulla.
- Keväällä on tarkoitus vetää muutama keikka 60-vuotisjuhlateemalla. 1952-kokoelmalevy sisältää tuttujen
biisien lisäksi joitakin huomiotta jääneitä laulujani, joista sainkin hyvää palautetta
levyn ostaneilta. Dvd:n nauhoituksiin kutsuin 100 tuttavaa illanviettoon, joka alkoi
ruokailulla. Kasasin laajemman bändin ja treenautin heidät ottamalla mukaan muutaman vieraan biisin, joita olen
keikoilla vuosien saatossa
vedellyt ja minulta on myös
niitä aina toivottu. Konsertti
kuvattiin viidellä kameralla
ja Sundqvistin Mika äänitti
ne, jonka jälkeen miksasimme
materiaalin yhdessä. Lisäksi
liitin dokumentaarisia juttuja
mukaan, jotka olin kuvannut
omalla kameralla keikkareissuillani.
Hauskoja tarinoita tuttaviltani, joihin sain idean Per
Gessleltä. Hän oli tehnyt
omalle kokoelmalleen vastaavanlaisen jutun.
Yhtyeitä ovat olleet mm. Alwari Tuohitorvi, Mika Sundqvistin Nonstop-band sekä
nykyäänkin Antsa Mertaranta
Allstars, jonka pääsolistina
Seppo toimii.
Seppo Tammilehto on tehnyt kappaleita muille artisteille, paikallisradioasemille
musiikkiohjelmia, sekä käsikirjoittanut ja tuottanut puolentusinaa musiikkirevyytä.
Laulu serkun
muistolle ja
juuret Ähtärissä
Syksyllä 2011 sai ensi-iltansa
Sepon suunnittelema Irwin
Goodman-revyy Vain elämää.
Kokoelmalevyllä on mukana
myös neljä aivan uunituoretta
kappaletta, joista hyvin radioissa soinut Yhtä vähemmän
on tehty serkun Topi Sorsakosken muistolle.
- Kun Topi kuoli viime elokuussa 2011 niin Iltalehti pyysi minulta muistokirjoituksen.
Tein tekstin siltä pohjalta mitä
Ähtärin suunnalta juuret
omaava Seppo Tammilehto
on ollut monessa mukana suomalaisella musiikkikentällä ja
suvussa musiikki on soinut
jo kauan. Hänen enonsa oli
Tapio Tammilehto, serkkuja
ovat Antti Tammilehto sekä
edesmennyt Pekka Tammilehto eli Topi Sorsakoski.
16
”Kun Topi kuoli
viime elokuussa
2011 niin Iltalehti
pyysi minulta
muistokirjoituksen.
Tein tekstin siltä
pohjalta mitä
me olimme aina
Topin kanssa
keikkojemme
jälkeen sanoneet,
niin kuin monet
muutkin muusikot
ja laulajat. ”Nyt
näitä olisi
taas yhtä
vähemmän. ”
SUOMIVIIHDE NETTIEXTRA 1/2013
me olimme aina Topin kanssa
keikkojemme jälkeen sanoneet, niin kuin monet muutkin
muusikot ja laulajat. ”Nyt näitä olisi taas yhtä vähemmän”
- Kirjoitin ensin tekstin ja
sävelsin sen Jyväskylässä
pari kuukautta myöhemmin.
Halusin nuoremman tuottajan
kanssa tehdä muutaman uuden
biisin 1952-levylle ja löysin
Sampo Neuvosen. Hän sovitti sen ja teimme sen valmiiksi
viime keväänä.
- Koko suku on ollut musiikkiporukkaa, joten musiikin tekeminen ja esittäminen
sinällään on ollut hyvinkin
arkipäiväisen selkeää. Topin
ja Antin isä Yrjö ”Tapio” Tammilehto oli minulle erittäin
merkittävä eno, joka opetti
soittamista myös koko poikakolmikolle. Jossain vaiheessa nuorena, kun olin päässyt
kahteen kauppakouluun, sekä
Virroille että Seinäjoelle, niin
Ylli pyysi minua rumpaliksi
omaan tanssibändiinsä Seinäjoelle. Olin tuolloin vasta
16-vuotias. Minun mummoni,
eli Yllin äiti kielsi kuitenkin
Seinäjoen kouluun menemisen, koska ei halunnut minua
Tammilehdon Tangoyhtyeeseen. Menin Virroille kouluun
ja samalla Ähtärissä perustettiin Alwari Tuohitorvi.
- Ratkaisu lähteä siihen oli
oikea, kun historiaa miettii.
Topin eli Pekan kanssa meillä oli eka duo. Minä soitin
komppikitaraa ja Pekka sooloa, muun muassa Surujen
Kitara oli ohjelmistossa. Tein
ensimmäisen rumpukeikan
14-vuotiaana ja Topi istui
lavalla mun settini vieressä
ja jännitti muakin enemmän.
Myöhemmin soitin keikkoja,
sekä Pekan että Antin kanssa
Kalle Kiwes- bluesbändissä.
Se oli hienoa. Lauloimme Pekan kanssa molemmat ja homma toimi. Sitten Alwari vei
minut omalle uralle ja Pekka
lähti Jussi& The Boys yhtyeeseen ja myöhemmin Antin
kanssa isänsä tanssibändiin
Helsinkiin. Teimme kunnioituksella sukuamme kohtaan
keväällä-94 kiertueen Tammilehdon Tangoyhtyeen nimissä.
”Koko suku on
ollut musiikkiporukkaa,
joten musiikin
tekeminen ja
esittäminen
sinällään on
ollut hyvinkin
arkipäiväisen
selkeää. ”
- Alwari Tuohitorvi aika oli
mahtavaa. Olin alkuperäisessä
kokoonpanossa neljä vuotta,
vuoteen -72 saakka, jolloin
lähdin armeijaan Hämeenlinnaan. Siellä tapasin muuten
Freemanin ensimmäisen kerran. Palasin bändiin takaisin
elokuussa 1976 ja olin siinä
yhtyeen lopetukseen saakka 1979. Oltiin suosittuja ja
keikkoja tehtiin kovimmillaan
parisataa per vuosi. Lauloin
rumpujen takaa tuolloin jo
paljon. Mika Sundqvist kertoo
nykyisin historiasta niin, että
bändi lopetti sen tähden että
tuli punk-aika. Olen eri mieltä. Toki väki väheni tuolloin
keikoilta, mutta suurin syy oli
bändin sisäiset ristiriidat Rautiaisen ja Sundqvistin välillä.
Mika halusi oman soolouran
ja tekikin sen hienosti levyttämällä omia biisejään hiteiksi. Rautiainen taas tahtoi
muuttaa bändin tyyliä, joista
me muut emme olleet innostuneita. ”Kala” Alajoki ja
minä olisimme mielellämme
jatkaneet, mutta päätös lopettamiseen tuli Emi-yhtiön
viimeisen levytyksen jälkeen.
Paimenpojan tanssiinkutsu
oli se levy ja sitä en kovinkaan kaksisena pidä. Ekat
mun biisit ovat siellä varsin
yksinkertaisina, se mua harmitti myöhemmin, koska en
vielä tuolloin pystynyt tuotannollisiin ratkaisuihin itse.
Ehkä muutaman vuoden tauko
bändin lopetukseen olisi ollut
kohdallaan. Mutta... näin se
meni. Nykyisinkin vielä soitellaan muutamia keikkoja
homma vielä toimiessa yllättävän hyvin. Itse tykkään rumpujen soitosta edelleenkin kovasti ja jopa välillä treenailen
sitä hommaa.
Seppo Tammilehto näkee
nykyisessä musiikkibisneksessä positiivisia puolia sekä
haasteita.
- En paljon kuuntele musaa
levyiltä omassa soittimessa.
On helppoa avata tietokone
nettiin ja mennä esim. Spotify-linjalle. Sieltä löytyy mitä
vaan. Uudet muusikot, bändit
ja solistit ovat hyviä ja heitä on
pirun paljon. Tulee olemaan
vaikeaa, että he vetävät niin
pitkän uran että tekevät sitä
vielä vuosikymmenien päästä.
Uusia siis tulee koko ajan. Biisien suhteen ongelmallista on
se, että enää ei ole merkitystä
sillä onko biisi hyvä. Vain sellaiset lähtevät soimaan jotka
sopivat eri radiokanaville ja
ovat merkityksellisiä esittäjiensä kannalta markkinatuottajille. Harmi että ollaan tultu
siihen. Nykyiset biisit kuulostavat tutuilta jo menneiden
vuosien aikana tehdyiltä. Kun
avaan jonkin radiokanavan ja
kuuntelen esim. uusia suomalaisia biisejä. Pystyn yhdellä
kuuntelulla ottamaan esiin
vanhan biisin jota se muistuttaa. Uusia melodioita ei enää
tänä päivänä tehdä.
- En ole koskaan halunnut
olla rokkari, en rumpali, en
kitaristi, enkä iskelmälaulaja,
en soitinkauppias, en radiotoimittaja ,en revyytuottaja
enkä ohjelmamyyjä, mutta
poppari olisin halunnut olla.
Varsin nopeasti minulle kuitenkin selvisi, että en olisi
popparikaan, koska brittiläisillä esikuvillani oli huomattavasti ohuemmat jalat kuin
minulla. Sitten yritin olla
mod-nuori. Siihen Ähtärissä
riitti 60-luvun lopulla Mike Neshmith-pipo, jossa oli
Batman-badge. Niillä eväillä
lähdin suomalaiseen viihdeelämään ja opettelin tekemään
lauluja, josta hommasta pidän
edelleenkin. Nyt kun takana
on viitisentuhatta keikkaa ja
kymmenen sooloalbumia,
niin täytyy vain todeta, että
kaikkea on tullut tehtyä. Koko
musiikillinen taustani ja luovuuteni perustuu numerolla 6
alkavaan vuosikymmeneen.
Se toimii edelleen ehtymättömänä voimavarana rakentaessani erityyppisiä viihdekokonaisuuksia.
”
”En ole koskaan
halunnut olla
rokkari, en rumpali,
en kitaristi, enkä
iskelmälaulaja, en
soitinkauppias, en
radiotoimittaja ,en
revyytuottaja enkä
ohjelmamyyjä,
mutta poppari olisin
halunnut olla. ”
WWW.SUOMIVIIHDE.FI
17
ARTISTIT JA MUSIIKKI
olli helenius
Taustalta eturiviin
Pitkän linjan muusikko Olli Helenius on soittanut rumpuja Bass´n Helen -gospelrockyhtyeessä
ja Juha Tapion bändissä sekä toiminut tuottajana kymmenillä eri levyillä. Tuoreen albuminsa
myötä tämä pehmeänrosoinen laulaja nousee nyt itse parrasvaloihin.
teksti: juhamatti nieminen / Kuva: ville juurikkala
S
oolouraansa Olli Helenius, 41, alkoi toden teolla panostaa
jo kaksi vuotta sitten, jolloin hän aloitti uuden levyn
suunnittelun ajatuksenaan
liikkua ulos gospel-kentästä
ilman ulkopuolisten odotuksia. Työn hedelmät saatiin
julkisuuteen tammikuun
lopulla ilmestyneen Nyt ja
aina –albumin siivittämänä.
– Kappaleet olivat olleet
valmiina käytännössä jo
vuoden päivät, joten niiden
julkaisemisen odotus oli tuskaista, Helenius myöntää.
Hyvää kannattaa usein
odottaa. Vanha sananlasku
piti paikkansa myös vantaalaisen Heleniuksen kohdalla, sillä hänen taustalle
vuosi sitten tulleen levyyhtiön Sony Music Finlandin johdolla levyä hiottiin ja
miksattiin.
– Hyvä niin, sillä lopputulos oli paljon parempi kuin
alussa.
18
Melodista poppia edustavat kappaleet ovat kaikki
Heleniuksen itsensä kirjoittamia ja niistä on aistittavissa elämänmakuisuus.
” Sellaisia
päiväkirjamaisia
tekstejä. Monet
kappaleet
kertovat
arkielämästä,
sen iloista ja
suruista, mutta
niistä välittyy
myös uskoa
huomiseen
enemmän tai
vähemmän. ”
– Sellaisia päiväkirjamaisia tekstejä. Monet kappaleet kertovat arkielämästä,
sen iloista ja suruista, mutta
SUOMIVIIHDE NETTIEXTRA 1/2013
niistä välittyy myös uskoa
huomiseen enemmän tai
vähemmän, Helenius avaa
biisejänsä.
Dokumentti
vie pintaa
syvemmälle
Pehmeänrosoisesta äänestään tunnetun Heleniuksen
pään sisälle on mahdollisuus kurkistaa helmikuussa
MTV3:n AVA – kanavalla
esitettävässä Olli – Ikuinen
intiaani? – dokumentissa.
Ensi kertaa maanantaina
18.2. klo 17.30 ja uusintana
sunnuntaina 24.2. klo 14.20
tulevassa puolen tunnin mittaisessa dokumentissa pureudutaan Heleniuksen muusikon uran matkan varrelle
osuneisiin pettymyksiin,
kuinka ne ovat muovanneet
häntä ihmisenä, miehenä,
aviomiehenä, perheenisänä
sekä muusikkona.
– Idea dokumentin tekoon
lähti siitä, että kaveri, joka
on seurannut musiikkijuttujani vuosia, halusi tehdä minusta dokumentin, Helenius
taustoittaa.
” Soittelin kotona
sukkapuikoilla
tyynyjä ja kun
lähes päivittäin
niillä ”tamppasin”
meidän perheen
tyynyt, ostivat
vanhemmat
minulle rummut
11-vuotiaana.
Siitä sitten alkoi
bänditoiminta. ”
Muusikkona Helenius ei
ole mikään eilisen teeren
poika. Taustaa löytyy gospel-piireistä, hän perusti 20
vuotta sitten vuonna 1992
veljensä Harrin kanssa yh-
den suosituimmista genren
yhtyeistä, Bass’n’Helenin.
Sitä ennen hän ehti toimia
myös Focus- ja Heaven up –
nimisten yhtyeiden taustalla.
Laulajana hän on toiminut
aiemmin L-60°-rockyhtyeessä ja rumpalina suositun
Juha Tapion bändissä.
– E r i t y i s e s t i
Bass´n´Helenin vuodet
(1992–96, 1998–2002) olivat hienoa aikaa. Tehtiin
rakkaiden ystävien kanssa
tosi paljon duunia ja keikkoja, muistelee Helenius.
Miehen musiikkiharrastus
on lähtöisin kuitenkin varhaisemmilta ajoilta. Hänen
vanhempansa ilmoittivat
pojan kitaratunneille 7-vuotiaana, pian kuitenkin kitara
vaihtui rumpuihin.
– Soittelin kotona sukkapuikoilla tyynyjä ja kun lähes päivittäin niillä ”tamppasin” meidän perheen tyynyt,
ostivat vanhemmat minulle
rummut 11-vuotiaana. Siitä
sitten alkoi bänditoiminta,
Helenius kertaa.
Oppia Helenius on saanut
Helsingin Oulunkylän Pop
Jazz Konservatoriosta, josta
hän valmistui muusikoksi
vuonna 1997.
– Satunnaisesti tein lähikoululla opettajan sijaisuuksia 2000-luvun lopulla,
mutta pääasiassa kaikki aika
on mennyt musiikkia tehden.
Musiikki-perhe
Musiikki näyttelee suurta
roolia myös aamukahvipöydän ääressä, sillä Ollin Hanna-Maria-vaimo on myös
lahjakas muusikko, hän ollut
mukana TriSis-laulutriossa
ja laulanut monien maamme huippuartistien taustalla.
Vanhempien myötä pariskunnan kaksi tytärtä ovat
kasvaneet kiinni musiikkiin.
– Tytöt katsovat päivittäin
Youtubesta musavideoita sekä laulavat ja tanssivat täysillä mukana. •
kikka laitinen
Muurarin
tytär
”
Lauluni ovat kuin otteita
ja ajatuksia eri-ikäisten ja
erilaisissa elämäntilanteissa
olevien suomalaisten elämästä,
arjesta, rakkaudesta, eroista,
kaipauksesta ja kuolemastakin.
Kikka Laitinen on noussut köyhän talon tyttärestä rock-uransa kautta suomalaisen iskelmän
kestosuosikiksi. Hän kirjoittaa lauluja paitsi itselleen myös monille muille artisteille.
K
ikka Laitinen on
todellinen esimerkki
siitä, että maailmassa voi menestyä, jos vain taitoa ja tahtoa riittää. Köyhän
muurarin perheeseen runsaat
50 vuotta sitten syntyneestä
Kikasta on tullut menestyvä
säveltäjä ja sanoittaja. Lisäksi
hän on vahva kulttuurivaikuttaja, joka on edennyt ansioillaan aina Yleisradion hallituksen jäseneksi saakka.
Laitinen aloitti musiikkiharrastuksen kotonaan isänsä
opastuksella jo pienenä tyttönä. Kitara ja monet muutkin
soittimet tulivat Kikalle tutuiksi. 17-vuotiaana hän sai
ensimmäisen kiinnityksensä
rockyhtyeeseen kosketinsoittajaksi.
Kikan ammattimainen musiikkiura sai alkunsa vuonna
1986, kun hän perusti yhtyeen
Gasoline Girls And Petrol Boys. Laitinen lauloi yhtyeessä
ja kitaraa. Gasoline Girls And
teksti: tomi lindblom / Kuvat: tiina santavirta
Petrol Boys toimi vuosina osa julkaistiin vuonna 2006,
1986–1992 ja ehti tehdä neljä toinen osa 2008 ja kolmas
albumia ja lähes tuhat kon- vuonna 2012.
Laitinen on säveltänyt ja
serttia.
sanoittanut lauluja runsain
mitoin myös muille artisteil” Levy tarttuu
le, kuten Paula Koivuniemen tuoreelle albumille ja
ihoon ja käy
tehnyt huomattavan määrän
sydämeen
yhteistyötä muusikko Janne
kuin lämmin,
Halmelan kanssa. Erityisen
lohduttava tuuli, hyvin Kikka on menestynyt
Seinäjoen tangosävellys- ja
jossa Edun
sanoituskilpailussa, jonka hän
lämpöinen
voitti vuonna 2005 ja sai kolläsnäolo
mannen sijan vuonna 2006.
on helposti
Uusimman albuminsa, Suomalaisia
rakkaustarinoita
aistittavissa. ”
3, Kikka Laitinen on tehnyt
yhteistyössä Edu Kettusen
1990-luvun alussa Laiti- kanssa.
– Levy tarttuu ihoon ja käy
nen perusti nimeään kantavan pop-rock-soul-yhtyeensä sydämeen kuin lämmin, lohKikka Laitinen Co. Kikan duttava tuuli, jossa Edun lämkolme tuoreinta studioalbu- pöinen läsnäolo on helposti
mia muodostavat Suomalai- aistittavissa, Laitinen kertoo.
Kikka Laitisen nykyiset
sia rakkaustarinoita -nimisen
kokonaisuuden. Ensimmäinen laulut ovat akustispainottei-
sia sekä vähäeleisiä, tyylillä
ja taidolla soitettuja ja sovitettuja. Suomalaisia rakkaustarinoita –levytrilogia
on saanut upeat arvostelut, ja
sen lauluista on radiosoittoon
noussut useita hittejä. Uuden
albumin ensimmäiset singlet
nousivat nopeasti radiosoittojen kärkeen. ”Rakkaus naista
” Nyt voimme
vihdoinkin tuoda
nämä ihanat,
koskettavat
laulut yleisön
kuultaviksi. ”
kuljettaa” ampaisi heti Radio
Suomen soitetuimpien kakkoseksi, ja jo aiemmin olivat
myös paikallisradioiden soitetuimpien joukkoon kivunneet
”Da?” sekä ”Enää linnut laula
ei” Radio Suomen ykkösenä.
Kikka Laitisen elämästä ei
ole viime aikoina käänteitä
puuttunut: Ensin ero pitkästä
liitosta, sitten äkkirakastuminen ja muutto Lahteen. Koko
ajan on Laitisen mukana kulkenut piano, ja uusia lauluja
on elämän tyrskyissä syntynyt.
Muuttuneet elämänkuviot
ovat lisänneet entisestäänkin
tunnetta ja syvyyttä Laitisen
lauluihin, jotka käsittelevät
suomalaista rakkautta eri näkökulmista.
– Lauluni ovat kuin otteita
ja ajatuksia eri-ikäisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien suomalaisten elämästä,
arjesta, rakkaudesta, eroista,
kaipauksesta ja kuolemastakin, Laitinen kuvaa musiikkiaan.
Parhaillaan Laitinen kiertää
ympäri Suomea uusien laulujensa kanssa. Suomalaisia rakkaustarinoita –albumitrilogian musiikkia kuullaan kevään
aikana usealla paikkakunnalla
ympäri Suomen. Kikka Laitinen konsertoi nainen ja piano
-tyyliin kitaristinsa Kustaa
Kantelisen kanssa sekä oman
yhtyeen säestyksellä.
– Nyt voimme vihdoinkin
tuoda nämä ihanat, koskettavat laulut yleisön kuultaviksi.
Lempeän pianon ja kitaran
siivittämänä laulut tulevat
lähelle, eloon, toteaa Kikka
Laitinen.
– Yllätysnumeroitakin on,
kuten meille rakkaita coverbiisejä jazzin, soulin, rokin ja
iskelmän tutuista ihanista lauluista. On upeaa päästä lauluntekijän yksinäisestä kammiosta taas ulos ja ihmisten pariin,
Laitinen jatkaa.
Kuluvana vuonna julkaistaan vielä kokoelma-albumi
Laitisen suosituimmista lauluista. Keikkojen ja levytysten
ohella hän jatkaa myös suurta
suosiota saaneita luentojaan
luovuudesta ja rohkeudesta. •
WWW.SUOMIVIIHDE.FI
19
TANSSI
Elina Louerannan toiminta-alueeseen kuuluu
monenmoisia asusteita aina päästä jalkoihin että
myös eri esineiden tuunausta.
elina louerAnta ja eeva kähärä
Pukevat tähtiä
jäällä ja juhlassa
Tanssiasuissa seurataan muotia, mutta hohto ja kimallus ovat säilyviä klassikoita. Värit ja helmoje
pituudet tulevat maailman muodista. Biancaneven Elina Loueranta ja Eeva Kähärä Dancestopista
ovat molemmat sitä mieltä, että kauniin puvusta tekee kuitenkin aina sen kantaja.
T
teksti: jasmi kuusisto / Kuvat: jaana vuorenpää
oimintansa 1970-luvulla aloittanut Eeva
Kähärä tietää koruttomuuden vaativan rohkeutta.
Tällä hetkellä Kähärän pitää
kiireisenä muun muassa vanhojen tanssipuvut. Kähärä
niitti suurta huomiota erityisesti Tanssii tähtien kanssa –
ohjelman puvustajana. Viime
vuotta lukuunottamatta kaikki
20
aiemmat ohjelmassa nähdyt
puvut olivat Kähärän luomuksia. Hänen mielestään asulla
on tärkeä merkitys kokonaisuuden kannalta.
- Onnistunut puku tukee
tarinaa. Sen on sovittava tyyliltään musiikkiin ja täydennettävä koreografien tuomaa
viestiä. Parhaimmillaan tekee
esityksestä kokonaisuuden.
SUOMIVIIHDE NETTIEXTRA 1/2013
Tanssiasut seuraavat muotia, etenkin laskokset, värimaailma ja helmojen pituudet
tulevat maailmalta. Kuten
aina, muodissa pysyminen ei
ole ehdoton tae onnistumisesta. Koristeet ja korut ovat
tanssiasuissa aina muodissa,
ne tuovat pukuun glamouria ja
ilmettä. Täysin koruton pukukin voi Kähärän mielestä olla
kaunis.
- Muistan erään menestyneen tanssijan, jolla oli täysin
koko musta puku. Kantaja tekee puvusta kauniin ja hänen
päällään se oli erityisen kaunis. Vaatii rohkeutta käyttää
pukua, jossa ei ole koristeita.
Merkittävintä kuitenkin on,
miten pukua käytetään, minkälainen olo tanssijalla itsellään
on puvun kanssa. Vain hän itse
voi tehdä puvusta kauniin, sen
ollessa itsensä näköinen, Kähärä kertoo.
tynyt. Hän ompelee esiintymisasut muun muassa Kiira
Korvelle ja myös suunnitelee
hänen iltapukunsa. Lapsuudestaan Loueranta muistaa
Louerannan
käännekohtana Susanna
luistimet
Rahkamon ja Petri Kokon
vaihtuivat
voiton. Sillon hän päätti, että
lankaan
hän alkaa tehdä edustuspukuTanssiasuja ompelevan Elina ja. Muodostelmaluistelussakin
Louerannan unelma on täyt- siipiään koittanut Loueranta
en
Puh. 040 505 2507
E-mail: [email protected]
• Tanssikengät ja –tarvikkeet!
• Nyt uutuutena tanssivaatteet
ja harjoitusasut suoraan
nettikaupasta!
• Löydät meidät tanssilavoilta
ja tanssileireiltä!
TERVETULOA TUTUSTUMAAN!
www.dancestop.fi
Koe tanssin huumaa
parin kanssa tai yksin.
Opettajat Suomen huipulta!
Tanssikoulu
Onnenmaan
Lattarileiri 7.-9.6.2013
Taavetissa(Lappeenrannan kupeessa)
OPETTAJAT:
• Matti ja Sannu Heikkilä,
Tanssikoulu Matti & Sannu
• Mika ja Anna Väisänen,
Tanssikoulu Onnenmaa
• Marko Keränen
LAJIT:
• Lavalattarit: Cha cha, Rumba-Bolero ja Samba
• Soolosalsa (yksintanssi)
Kurssitasoina alkeisjatko ja jatko-konkarit
Lisätiedot 0 5 0 5 1 2 5 0 5 3 / o n n e n m a a @ p p . i n e t . f i
www.tanssikouluonnenmaa.com
ompeli ensimmäiset puvut etsitään, mutta me emme sitä
luistelujoukkueelleen 13-vuo- tavoittele. Teen myös Bikini
Fitness –asuja, niissä tietentiaana.
kin fysiikka pääasiassa, mutta
niissä seksikkyys näkyy.
” Onnistunut
Haasteita Louerannankin
puku tukee
uralle on mahtunut. Vesivahinko tuli mieleen ensimmäisenä
tarinaa. Sen
menneisyydestä. Tällä hetkellä
on sovittava
onneksi kaavat ovat varmassa
tyyliltään
tallessa kassakaapissa, joten
musiikkiin ja
vaikka painajainen tulipalosta tulisi toteen, jatkuisivat
täydennettävä
työt entisellään. Ompelija tekoreografien
kee palvelutyötä asiakkaalle,
tuomaa viestiä. ” mutta onko mahdollista huomauttaa, mikäli puku on aivan
- Silloin aikuiset epäilivät. kamala?
Sanoivat ettei lapsi voi olla
vastuussa puvuista. Seuraava” Nykyään
na vuonna aloin tehdä pukuja
muillekin joukkueille. Minulla
olen sen verran
oli suuri halu toteuttaa haavetitsevarma, että
tani, sillä pääsin jo pitkälle.
uskallan sanoa
Sen jälkeen opiskelin pujos asu ei vain
kuompelijan lukiolinjan ja artenomin ammattikorkeakoulutoimi. ”
tutkinnon. Sain valmiudet sekä
ommella että suunnitella pu- Nykyään olen sen verran
kuja. Seurasin suunnitelmaani
itsevarma, että uskallan sanoa
ja ryhdyin yrittäjäksi.
Iltapäivälehdet nostavat jos asu ei vain toimi. Aluksi
usein Kiira Korven asuissa tein aina vain haluttiin. Haasotsikoihin seksikkyyden. Sitä tavin puku on ollut Kiiran
ei kuitenkaan Louerannan mu- Evita-puku. Siinä käytettiin
joustosatiinia ja vedostukset
kaan tavoitella.
- Välillä ihan naurattaa, mi- olivat vaikeita. Myös ajankohten hehkutettaan seksikkyyt- ta toi lisää jännitystä, sain sen
tä. Oli sitten rinnan muodon valmiiksi viikkoa ennen toisen
paljastava leikkaus tai muu lapseni syntymää, Elina Louesellainen. Kyllä sitä löytyy jos ranta kertoo. •
P ä äs iä is l e i r i
28.3. - 1.4. Somero
Kati & JOnes
issa
tanssittavat Por
!
ja ympäri Suomen
SSIEN
PARITAN
UNNIT,
T
A
A J KOT
ALKEIS- J IC, ZUMBA
LATINOB
NTANSSI
JA LASTE
nit netistä!
Kurkkaa tun
OULU
TANSSIK
KISSA
FACEBOO
ISTO
KATI KOIV pydance.fi
to@hap
kati.koivisnssinopettaja (AMK)
diplomita
WWW.HAPPYDANCE.FI
Tanssikoulu TanssiAalto
Tanssileirit ja -tapahtumat
ympäri Suomen
Viikkotunnit
Oulu Rovaniemi
Raahe Tornio Pulkkila
‘‘ ‘‘ ohjelma
Katso kevaan lloittaville
va
netista‘‘ ja tule mme!
tunneille
www.tanssikurssit.fi
suomen media&action
WWW.SUOMIVIIHDE.FI
21
TANSSIPAIKAT
Tanssilavojen tulevaisuutta käsittelevässä paneelissa oli puhujina mm. kuvissa olevatLasse
Finska, Raksu Airaksinen ja Anssi Repo sekä
Pekkaniskan Pojat Matti-Sakari ja Tase. Koko
tapahtuman takana ja puuhamies on Syvälahden lavaa vetävä Reijo Pynnönen, joka on
tehnyt sitkeästi töitä lavatanssikulttuurin parissa
jo usean vuosikymmenen ajan.
lavalta laivalle -risteily
Tanssilavojen
tulevaisuus puhuttaa
Viking Linen Viking Isabellalla järjestettiin 4.-5.11.2012 Suomen tanssilavakulttuurin ja sen
tulevaisuuden kannalta hyvin oleellinen tapahtuma, kun Lavalta laivalle-tapahtuma polkaistiin käyntiin. Sen yhteydessä pidettiin myös Tanssilavojen tulevaisuus-seminaari. Paikalla oli
edustajia useista eri toimijoista ja medioista ja keskustelu kävikin vilkkaana. Kukin alustaja toi
oman näkökulmansa käsiteltävään aiheeseen ja alustusten pohjalta luotiin keskustelua.
teksti: leo runsas / Kuvat: eevu hirvelä
Y
hteinen näkemys
oli, että tanssilavatoiminta on turvattava. Tanssilavat ovat
ainutlaatuisia maailmassa,
sillä niitä löytyy vain Suomesta ja jos ne katoavat,
niin mitään vastaavaa ei
ole olemassa tilalle. Niiden
säilyttämiseksi tarvitaan
yhteiskunnan apua, sillä
tanssilavatoimintakin on
nykyisin liiketoimintaa, ei
vain harrastus. Riskinä on
varsinkin pienten lavojen
katoaminen. Lavoille haetaankin kulttuuriarvoa Opetus- ja kulttuuriministeriön
22
kautta. Lavat ovat keskeinen osa esim. taantuvalla
maaseudulla ja ne ovat paikoittain ainoita elävää mu-
Repo kertoi omassa alustuksessaan näkökulmaa aiheeseen median puolelta.
Hänen mukaansa on fakta,
” Tanssilavat ovat ainutlaatuisia
maailmassa, sillä niitä löytyy vain
Suomesta ja jos ne katoavat, niin
mitään vastaavaa ei ole olemassa
tilalle.
siikkia tuottavia paikkoja.
että yli 40-vuotiaille on tarjolla vähän musiikkia sekä
Tanssimusiikki
televisiossa että radiossa.
mediassa
Mm. Tartu mikkiin-ohjelma
Yleisradion ohjaaja Anssi TV 2:ssa on piristävä poik-
SUOMIVIIHDE NETTIEXTRA 1/2013
keus tähän. Tämä on ongelmallista varsinkin uusien
tanssiyhtyeiden kannalta,
koska niillä on vaikeuksia
päästä esille. Myös ohjelmatoimistojen listoilla toistuu sama ongelma.
Vanhempienkaan yhtyeiden
on vaikea saada riittävästi
keikkoja, sillä esiintymispaikkoja on niukasti. Näkyvyyttä pitäisi siis saada
lisää.
Aiheesta käydyn keskustelun pohjalta todettiin,
että näkyvyyden kannalta
oleellista olisi saada lisää
ohjelma-aikaa televisioon.
Lisäksi lavoille pitäisi saada monipuolisempaa ohjelmaa, sillä pelkällä tanssilla
ei nykyään enää pärjää. Ohjelmaa pitäisi myös tuoda
esille kaikenikäisille ja erilaisille ihmisryhmille, jotta
vanhentunut käsitys tanssilavoista vain vanhemman
kansan ajanviettopaikkoina
saataisiin korjattua.
entistä suurempaa ammattilaisuus-astetta. Etenkin
lavojen vetäjiltä vaaditaan
nykyään korkeaa ammattimaisuutta. Henkilökunnan
vanhetessa uutta väkeä on
hankalaa löytää tanssipaikoille ja tästä kärsivät kaikki. Koulutukset tapahtuvat
tällä hetkellä pääasiassa
hankkeiden kautta ja niiden
kustannukset ovat korkeita.
Haasteet
Siksi niihin pitäisikin saada
ja niiden
avustusta muualta. Lisäksi
kohtaaminen
mm. A-oikeuksien hankkiHaasteita tuovat mm. tiu- minen tuo omat haasteensa
kentuneet koulutusvaati- niin koulutuksen kuin järmukset, jotka edellyttävät jestelyjenkin osalta.
Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry
”
Pinnalle nousi myös
huoli uusien isojen tähtien
syntymisestä. Tänä päivänä
ei tahdo syntyä jättisuosioon
nousevia tanssimusiikkiyhtyeitä ja vanhat suosikit
kulutetaan loppuun.
SUSEL on valtakunnallinen seuratanssia ja tanssikulttuuria vaaliva ja
kehittävä yhdistys Suomessa.
Lähes 60 jäsenseuraa ympäri maan
Katso netistä lähin tanssiseura ja osallistu alueesi seuratoimintaan.
Seuratanssiohjaajakoulutukset
SUSEL on merkittävin seuratanssiohjaajakouluttaja. Koulutusvalikoimassa perus- ja jatko-ohjaajakoulutukset sekä päivitys- ja teemakoulutukset.
Ohjaajakoulutukset
Salsa- ja Bachata -erilliskoulutus 6.-7.4.
Kiipulan koulutus- ja kuntoutukeskus, Turenki. Ilm. 22.3. mennessä.
Koulutukseen voivat osallistua kaikki SUSEL-jäsenseurojen jäsenet.
Perusohjaaja Taso II ja Jatko-ohjaaja Taso III 12.-14.4.
Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus, Turenki. Ilm. 29.3. mennessä.
Teemakoulutus, aiheena Foksi ja Fusku 13.-14.4.
Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus, Turenki. Ilm. 29.3. mennessä.
Paritanssin pedagogiikka -erilliskoulutus 17.-19.5.
Yhteistyössä OAMK:n kanssa Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus, Turenki.
Ilm. 10.4. mennessä.
Muut koulutukset ja tapahtumat kaikille kiinnostuneille
Tanssin riemua Puistokulmassa 16.3.
Jukka Airaksinen kertoi ja tämä johtaa vääjäämättä syö uusien nimien pinnalleomassa alustuksessaan kak- tanssien keston lyhenemi- nousemis-mahdollisuuksia.
sivuotisesta Vaahto-hank- seen. Pienemmät tanssipai- Myös uusia naistähtiä kaikeesta, jota ollaan tekemäs- kat ovat vaikeuksissa myös vattaisiin kuvioihin. Tässä Opetus- ja kulttuurimi- tämän ilmiön kanssa, sillä säkin yhteydessä yhteisnisteriön kanssa. Sen kautta isot esiintyjänimet ovat kal- työtä pitää korostaa, sillä
tarjoamalla esiintyvoitaisiin kouluttaa
mismahdollisuuksia
huvipaikan vetä” Tekeillä on myös opaskirjanen, uusille nimille luojiä ja kouluttajia
voitaisiin kerätä jossa esitellään mm. uusia voimaan daan pohja suosion
pitkän linjan vetä- tulleita lakeja, joita on runsaasti. ” kasvamiselle ja täten
tanssimusiikin ja lajistä. Haasteena on
vakulttuurin elossa
löytää innostuneita
pysymiselle.
koulutettavia. Hän
aikoo kerätä mielipiteitä ai- liita ja pienemmillä esiinty- Toimittaja Lasse Finska
heesta vetäjiltä. Tekeillä on jillä ei taas saada tarpeeksi toi esille myös huolen nuorten päätöksentekijöiden
myös opaskirjanen, jossa tuottoa aikaan.
tietämättömyydestä tanssiesitellään mm. uusia voimaan tulleita lakeja, joita Ohjelmalavojen lavakulttuurin suhteen. He
t u l e vais u u d e n - ovat monesti sitä sukupolon runsaasti.
näkymät
vea, joka ei ole koskaan
Myös huvipaikkojen yhteistyöstä keskusteltiin ja Myös sähköisen median hy- käynyt tansseissa eivätkä
todettiin sen olevan todella väksikäytöstä keskusteltiin he tunne toimintaympärisoleellista. Sen kautta saa- ja sen oleellisuudesta nyky- töä. Keskustelua kaivataan
daan edistystä ja parempaa päivänä. Varsinkin nuorem- myös isommassa kaavassa
kannattavuutta. Ongelmana pi polvi osaa jo hyödyntää ja eri yhteyksissä. Mukaan
on paikoittain todella ko- sitä tehokkaasti ja sen hyö- tarvitaan myös valtiovallan
vana käyvä kilpailu, joka dyntämistä tullaan jatkossa edustajia.
ilmenee siten, että esim. kehittämään. Samalla myös Seminaarin päätteeksi toperäkkäisinä iltoina saat- perinteinen media säilyttää dettiin, että uskoa tulevaitaa sama yhtye esiintyä asemansa oleellisena vies- suuteen on. Varsinkin uusitut paikat ovat elinvoimailähekkäisillä lavoilla, jo- tintävälineenä.
sia, mutta haasteena
ka syö kummankin
on lavojen kokokannattavuutta, eikä
” Huvipaikkojen
naismäärän väheneole kenenkään etu.
Reilu yhteistoiminta
yhteistyöstä keskusteltiin minen. Nykyisellään
niitä on enää n. 150,
on oleellista, jotta
ja todettiin sen olevan
kun parhaimmillaan
toiminnan jatkuvuus
todella oleellista. Sen
niitä oli takavuosina
ei vaarannu.
Yksi esiin noste- kautta saadaan edistystä ja monta tuhatta. Myös
Opetus- ja kulttuutuista ongelmista oli
parempaa
riministeriöltä toiyhtyeiden kohonneet
kannattavuutta. ”
votaan toimintaa
esiintymishinnat.
mahdollisimman piSamalla myös esiintymisajat ovat lyhentyneet
Pinnalle nousi myös huoli an. Puhetta oli myös siitä,
ja nykyään jopa puolet yh- uusien isojen tähtien synty- että myös jatkossa olisi tartyeistä ei soita kuin osan misestä. Tänä päivänä ei koitus kokoontua keskusteillasta. Tällöin joudutaan tahdo syntyä jättisuosioon lemaan toiminnasta ja että
hankkimaan lisäesiintyjä, nousevia tanssimusiikki- yhteistoimintaa kehitetään
joka taas nostaa koituvia yhtyeitä ja vanhat suosikit ja jatketaan. Uusia toimijoikuluja. Suuntaus on ikävä, kulutetaan loppuun. Haas- ta koetetaan saada innostusillä levyltä tulevaa musiik- teena on myös medianä- maan ja vanhat hyvät asiat
kia ei mielellään käytettäisi kyvyyden rajallisuus, joka koetetaan säilyttää. •
Tähtiopettajana Sami Helenius. Foksi & Fusku klo 10-14.30. Puistokulma, Vantaa.
Salsamatka keväiseen Madridiin 8.-12.5.
Upea tanssimatka SUSEL-etuhintaan. Varaukset 1.3. mennessä.
Tanssimatka Kuubaan vuodenvaihteessa 2013-2014
Unohtumaton tanssimatka Havannaan. Ilmoittautuminen 15.3. mennessä.
Tutustu tapahtumiin, toimintaan,
jäsenseuroihin, etuihin ja koulutuksiin
www.susel.fi
TALLUKASSA TANSSITAAN SUOMEN SUURIMMALLA RAVINTOLAPARKETILLA
Pe 01.03. Eki Jantunen & Mutkattomat
La 09.03. Yö
Viihteen superviikonloppu
Pe 05.04. Syke
La 06.04. Tallukka Twang & Beat 60´s -tanssit
Pe 12.04. Tulipunaruusut
Viihteen superviikonloppu
Pe 26.04. Eki Jantunen & Mutkattomat
La 27.04. Danny & D´Voices
Tanssin Superviikonloppu
TALLUKKA TANSSII -lattarileiri Järjestäjänä StadiTanssii ry
SuomiViihde juhlatanssit: Perjantaina 3.5 Janne Tulkki & Tulinen Sydän
ja lauantaina 4.5 Sanna-Mari Titov & Pekka Nebelung & Palapeli.
Iltojen aikana mm. yleisöarvontoja.
Viihdemajoituspaketti alkaen:
1 hh 73 eur/hlö/vrk
2 hh 55 eur/hlö/vrk
lisävuode 43 eur/hlö/vrk
aamiaisen
Sis. ** Majoituksen,
Illan viihdelipun
* Saunan, allasosaston sekä
kuntosalimme käytön
Tiistaisin iltapäivätanssit klo 13-17. www.tallukka.fi/tapahtumat/esiintyjat/.
Katso huikeat maisemakokoustarjoukset www.tallukka.fi
Tallukantie 1, 17200 Vääksy / p. (03) - 88 881
[email protected] / www.tallukka.fi
Tallukka tekee
tanssijoillekin hyvää
Asiantuntevaa ja asiakaslähtöistä palvelua
• Varastossa tuhansia kenkiä ja satoja malleja!
• Valikoimissa myös huolto- ja oheistuotteet!
• Tilaa tuotteita suoraan verkkokaupastamme!
• Oma maahantuonti, kymmeniä toimittajia
Kierrämme myös eri tanssipaikolla tai -tapahtumissa
myymässä. Katso myyntipaikat verkkosivustoltamme!
Lisätiedot 04 0 9 5 2 3 3 4 1 / i n f o @ d a n c i n g - a n g e l . n e t
w w w. d a n c i n g - a n g e l . n e t
WWW.SUOMIVIIHDE.FI
23
n
ä
ä
Kev
ä
t
t
e
d
h
i
i
v
u
pp
hui
TÄHTIYöT 2 VRK
KYLPYLÄSSÄ
alk.
146 €
/hlö (norm. 182 €)
hengen huoneessa,
Tarjous sis. majoituksen 2
intola Villipeuraan,
Rav
ut
aamiaiset, tanssilip
käytön, ohjattua
kylpylän ja kuntosalien vapaan
Voimassa 2013.
.
maa
hjel
ikao
aa-a
vap
ja
liikunta-
Kuuntele
Suurtampereenkiäliset
uutiset
SUN Radiossa joka arkipäivä
klo 7:30, 11:30, 16:30, 20:00 ja 24:00
Ohjelman Sinulle tarjoaa:
La 23.3.
La 13.4.
La 27.4.
La 18.5.
Tampere
EteläPirkanmaa
Ylä-Pirkanmaa
107,8
96,7
106,1
Kankaanpään
seutu
Parkanon
seutu
Hämeenlinna
96,3
106,7
91,7
88,8
Osallistu Höntän ja Toipparin Reino -kilpailuun ja
voit voittaa ainutlaatuiset Hönttä & Toippari-Reinot!
Kuuntele SUN Radiosta Suurtampereenkiäliset uutiset maanantaisin, kuulet viikon kysymyksen. Vastaa viikon
kysymykseen tiistaihin klo 12 mennessä sähköpostilla osoitteeseen [email protected] tai kilpailulomakkeella
osoitteessa radiosun.fi/kilpailut. Muista ilmoittaa kengännumerosi. Oikein vastanneiden kesken
arvotaan harvinaisuudeksi muodostuvat Hönttä ja Toippari-Reinot! Voittaja julkistetaan keskiviikon Suurtampereenkiälisissä uutisissa ja hänelle ilmoitetaan henkilökohtaisesti.
Laura Närhi
PMMP
Klamydia
Irwin Goodman Revyy
Tähtitanssit
To 14.2.
To 21.2.
To 28.2.
To 7.3.
To 14.3.
Hitti-illat
To 21.3.
Cheek
La 23.2. Virve Rosti & Toyboys
La 2.3.
Aimo
La 9.3.
Laura Voutilainen
La 16.3. Haloo Helsinki
La 30.3. Matti Nykänen
La 6.4.
Mariska & Pahat Sudet
Ma 15.4. Osmos Cosmos
La 20.4. O´Jess
Pe 3.5.
Beatwave
La 11.5. Telaketju
La 25.5. Trace Element
To 4.4.
La 16.2.
Ikaalinen ja
Hämeenkyrö
Yhteistyössä
Peurunka
Areena
To 28.3.
To 11.4.
To 18.4.
To 25.4.
To 2.5.
La 4.5.
To 9.5.
To 16.5.
To 23.5.
To 30.5.
Kalle Kaaja & Kulkukoirat
Neljänsuora
Charles Plogman &
Ronnies
Taikakuu
Sinitaivas
Syke
Pekkaniskan Pojat
Myrskytuuli
Hurma
Kake Randelin & Presto
Sirpa Jokinen & Veijarit
Ässät
Tarja Lunnas & Rosso
Matti Esko Yhtyeineen
Väriloiste
Tommi Soidinmäki &
Energia
Teemu Harjukari &
Taivaanrannanmaalarit
Keskiviikkoisin ja perjantaisin tanssiorkesteri. Karaokea lähes joka ilta.
www.peurunka.fi/viihdeohjelmisto
facebook.com/KylpylahotelliPeurunka
Mainostaja! Hyödynnä supersuosittu
ohjelma - kysy mainospaketeistamme
SUN Radiosta.
Tai tilaa hulvattomat Hönttä ja Toippari
kinkereihisi esiintymään.
Lisätietoja: myyntipäällikkö Sammo Hyttilä,
043 217 0270 tai [email protected]
Peurungantie 85, Laukaa | [email protected] | puh. 020 751 6300