Nyt loppuu se talouskasvu! / Mursuvuosikertomus / Afrikka

Transcription

Nyt loppuu se talouskasvu! / Mursuvuosikertomus / Afrikka
Kylteri
Nyt loppuu se talouskasvu! / Mursuvuosikertomus / Afrikka - sarvikuonojen maa / Terveisiä vessasta!
3 / 2012
2
3 / 2012 / / k y lt e r i / k o h u d i e t i t
Lehden tekivät:
Tiina-Mari Haka / Sofia Wilkman
Laura Brotkin / Sauli Böhm / Noora Haraholma / Nelli Huikari /
Henna Husso / Sini Jokinen / Iiro Kormi / Annaleena Kuronen /
Maria Kvickström / Ville Larimo / Esa-Pekka Mattila / Tapio
Melgin / Pilvi Paakkarinen / Sebastian Solomon / Tiina Vesa
Henna Husso, 3. vsk.
Pääaine: Johtaminen
Kesällä: Aion tehdä vähän töitä ja nauttia lopun
ajan auringosta!
Parasta mursuissa: Välitön, aito innostus.
Tähän lehteen: Kirjoitin jutun Kehyn Afrikanmatkasta ja koulunkäyntimahdollisuuksista
Swazimaassa.
Ville Larimo, 4. vsk.
Pääaine: Taloustiede (the science of
explaining tomorrow why the predictions
you made yesterday didn’t come true today)
Kesällä: Twistin’ by the Pool
Parasta mursuissa: Viikset
Tähän lehteen: Rikoin omia ja toisten
ennakkoluuloja perehtymällä degrowthiin.
Kiitämme: Elämää, maailmankaikkeutta ja kaikkien uskontojen jumalia.
www.kylteri.fi
3
4
3 / 2012 / / k y lt e r i / pä ä k i r j o i t u s / s i s ä l ly s
13
kylteri on Helsingin kauppatieteiden ylioppilaiden aikakaustyyppinen ylioppilaslehti.
Syksyllä 1999 perustettu lehti
toimii ikkunana Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijoiden maailmaan ja käsittelee ajankohtaisia aiheita heidän
näkökulmastaan kauppakorkeakoulun kampuksella.
MoA vaan sullekin!
Taiteilijoilta viedään kaikki. Nykyään MoA:kin on Masters
of Aalto, jossa kaiken maailman kylterit ja teekkarit esittelevät lopputöitään.
Sitä fiilistä en koskaan unohda. Kun
aloitin Kauppiksessa, olin ehkä ylimielisempi kuin koskaan. Pääsin nippanappa
sisään, mutta sitähän ei kukaan tiennyt,
kun tärkeänä kaivoin järkälemäisen
peruskurssin kirjan aamuruuhkaisessa
bussissa matkalla perä-Espoosta Helsinkiin. Muistan mursusyksyn luennoista
lähinnä sen, että olin aina hikinen ja
huohottava juostuani Elielinaukiolta
Nokia-saliin.
Luentoja enemmän olin haltioissani
uusista ihmisistä. Poissa oli peruskouluja lukioaikainen kyräily ja nurkkakuntaisuus. Kalenteri oli helppo täyttää
vapaaehtoistoiminnalla. Pakoilin vastuuta koulutöistä tämä on ainoa mursuvuoteni -mantran taakse. Mantra on
äärimmäisen totta, ja mursuvuodesta
todellakin kannattaa ottaa kaikki irti.
Sen voi tehdä monella tapaa (s. 24), ja
tärkeintä on tehdä valinnat itse ja seisoa
niiden takana. Vapaus ja vastuu kulkevat käsi kädessä.
16
26
pelastettaisko
maailma?
Paitsi omasta oppimisestaan (s. 12),
vastuuta voi ja pitää kantaa vähän muidenkin asioista. Kaikkien ei kuitenkaan tarvitse mennä Afrikkaan (s.20).
Tulevaisuuden yrityselämän päättäjinä
velvollisuutemme on paitsi hoitaa duunimme hyvin, myös kyseenalaistaa vallitsevia käsityksiä – esimerkiksi jatkuvan
talouskasvun välttämättömyydestä (s.
16). Ennen kuin olemme osavuosikatsauksen pääpuhujia tai markkinointiguruja, jakakaamme hyviä ajatuksia vaikka
vessassa (s. 26).
Tämä lehti postitetaan vastavalituille
mursuille. Terve vaan, sinä joka sait
tämän kirjekuoressa kotiisi muun KYpostin kanssa. Kohta alkaa elämäsi
ensimmäinen ja viimeinen mursuvuosi,
elä se joka solullasi!
Tiina
päätoimittaja
päätoimittaja
Tiina-Mari Haka
050 541 3563
[email protected]
ad
Sofia Wilkman
040 353 8287
[email protected]
ky:: n tiedottaja
Tiina Vesa
040 353 8279
[email protected]
Vessajuttuja.
Jo riittää talouskasvu!
Kauppiksen miestenvessojen seinillä
käydään keskustelua - naistenvessoissa on
hiljaista. Miksi?
Degrowth on kaikkien huulilla, mutta tiedetäänkö siitä tarpeeksi? Kylteri otti selvää.
Muut
6
Puheenjohtajalta
8 Briiffaus
12 Kolumni
20
Kehy Afrikassa 24 Mursuvuoden tilinpäätös
31
Benchmark
35 Reittaus
36
META
37 Raflapoliisi
38 KY Looks
39 KY tiedottaa
ilmoitusmyynti
Aku-Jaakko Saukkonen
040 507 5081
[email protected]
paperi Amber 250 g / 120 g
painatus Forssa Print issn-l
1457-0890, issn 1457-0890 (Painettu), issn 2242-6779 (Verkkolehti) julkaisija ky-säätiö,
Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat ry, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b 3. krs, 00100 Helsinki
5
6
3 / 2012 / / k y lt e r i / p u h e e n j o h ta j a lta
Intuitiota?
Pursuatko ideoita, kuinka soveltaa
kaikki oppimasi käytäntöön?
Tarjolla huipputraineepaikkoja
Audit, Tax ja Advisory palvelualueillamme. Haku syksyn
trainee-ohjelmaan käynnissä nyt.
Katso lisätiedot ja
tarkemmat ohjeet kpmg.fi
Kansainvälisyys
ei ole pelkkää
vaihto-opiskelua
Kansainvälistyminen on haaste suomalaisille yliopistoille.
Korkeakoulumme eivät ole riittävän
houkuttelevia laadultaan, kooltaan
tai tarjonnaltaan. Aallon kauppakorkeakoulussa kansainvälisyyden painoarvo on selkeästi nousemassa.
Kansainvälisyys ei ole pelottava
mörkö vaan osa arkea. Vahvan kansainvälisen statuksen tavoittelussa on kuitenkin omat riskinsä, jos me opiskelijat
emme osaa olla varpaillamme. Vahvan kansainvälisen aseman edellytykset, kuten esimerkiksi akkreditoinnit,
panostukset tutkimukseen ja julkaisuihin sekä toimiva tenure-prosessi eivät
sano suurimmalle osalle koulumme
opiskelijoista yhtään mitään. Koulutuspolitiikka ja opintoasioihin vaikuttaminen on erittäin näkymätöntä työtä, jota
yksittäinen riviopiskelija ei näe – etenkään jos se on onnistunutta.
Koulumme uuden dekaanin myötä
opiskelijakeskeisen ajattelun ajaminen
nousee todella tärkeään rooliin. Kansainvälisyyden edistäminen on ilman
muuta kannatettava ja KY:n tukema
asia Kauppakorkeakoulun strategiapohdinnoissa. Opintojen eteneminen
tavoiteajassa edellyttää liikkuvuudelta ja
vieraskieliseltä opetukselta suunnitelmallisuutta ja monipuolisten opetusvälineiden hyödyntämistä sekä alojen ja
korkeakoulujen tiivistä yhteistyötä. Jos
johto ei tunne opiskelijaa, on aihetta
pelkoon.
Kannustankin teitä, sekä uudet että
vanhemmat opiskelijat, näyttämään
kiinnostuksenne laajasti koulumme
tulevaisuutta ja kansainvälistä vetovoi-
maa kohtaan haastamalla laitoksia ja
johtoa toimimaan opiskelijalähtöisesti,
tilanteessa kuin tilanteessa. Jotta keskustelu olisi vastavuoroista, kannustan
teitä myös vaatimaan palautetta omasta
toiminnastamme ja tulemaan vastaan
samalla tavalla kuin henkilökunta ja
hallinto tulevat toivottavasti meitä vastaan – toisin sanoen, uskaltakaamme
tehdä kompromisseja molemmin puolin, paremman tulevaisuuden toivossa.
Kansainvälisyys on hyvästä, sekä koulutuksen arvon että uuden oppimisen
kannalta.
Sauli Böhm
puheenjohtaja, KYH’12
kuva / sofia wilkman
Tule tapaamaan meitä
Kauppiksen ala-aulaan
keskiviikkona 9.5.
klo 10-14.30.
7
8
3 / 2012 / / k y lt e r i / b r i i f fa u s
briiffaus
a j a n ko h ta i s u u k s i a
kyweb 3.0 tulee!
Nousussa: unelmien kaupunkifestivaali
Kaupunkifestareita ja teemapäiviä on putkahdellut Helsinkiin
kuin sieniä sateella. Toukokuussa iloiset kaupunkikarnevaalit
saavat uuden pikkusiskon, kun Aallon idbm-opiskelijoiden järjestämä inspire-tapahtuma valtaa Katajanokan.
- Festivaalin tavoitteena on rohkaista ihmisiä tavoittelemaan
omia unelmiaan ja intohimojaan. Lavalle nousee innostavia puhujia, kuten Minna Parikka ja Antto Melasniemi. Lisäksi meillä
on esimerkiksi työpaja, josta saa mukaan to do -listan siitä, miten
omat haaveet saavutetaan, kertoo kauppislainen Jemina Lehmuskoski inspiren taustajoukoista.
Yhden päivän ja yön mittainen festari on lähtenyt aaltolaisten
omasta innostuksesta. Poikkitieteellisen ohjelman opiskelijoista
löytyy omasta takaa muun muassa graafinen suunnittelija, dj ja
markkinointiosaajia. Ja innostus leviää.
- Ajatusta ei ole tarvinnut myydä kenellekään. Upeita juttuja
tapahtuu, kun vain aloittaa tekemisen. Ei se ole sen kummempaa. Jos
joku haluaa vielä osallistua järkkäilyihin, voi ottaa rohkeasti yhteyttä.
Me ollaan tosi hyviä istumaan kahviloissa ja juttelemaan tästä.
Reippaalla otteella uudistettu ky:n nettisivusto julkaistaan kesällä. Kyweb 3.0 -työnimellä kulkenutta,
entistä käyttäjälähtöisempää sivustoa on ky:llä
työstetty koko vuosi. Tekninen toteutus on ulkoistettu digimediatoimistolle.
– Uuden sivuston rakenne palvelee paremmin niin
jäseniä kuin ulkopuolisia tahojakin. Vanha sivusto on
rakennettu palvelemaan ylioppilaskunta-aikaisia tarpeita, joten uudistukselle oli todella tilausta, kertoo
projektia vetänyt ky:n hallituksen viestintävastaava
Heta Havu. Uusi sivusto on selkeämpi ja mahdollistaa esimerkiksi ajankohtaisten aiheiden nostamisen paremmin kuin aiemmin. Myös kansainväliset
opiskelijat otetaan entistä paremmin huomioon, sillä
tietoa löytyy kattavammin myös englanniksi.
– Halusimme, että uusi sivusto tuo ky:tä lähemmäksi jäseniään. Yksittäinen uusi elementti on
esimerkiksi pääsektorin blogi, jossa avataan ky:n
toimintaa sitä johtavien ihmisten äänellä, paljastaa
Havu.
kyweb . fi
– stay tuned !
inspire 2012 -kaupunkifestivaali Katajanokan Tulli- ja pakkahuoneella
26.5. klo 9-00.
teks t i / a n n a l e e n a k u r o nen kuva / hanna - mari vahtik ari
teksti / tiina vesa
mentori tukee valmistuvaa
Jännittääkö valmistuminen ja opiskelijaelämän päättyminen?
Tänä vuonna viittä vaille ekonomeille järjestetään mentorointiohjelma suurempana ja poikkitieteellisempänä kuin
koskaan ennen. Mentorit ovat alumneja, jotka ovat olleet
työelämässä ja ohjaavat opintojen loppuvaiheessa olevia opiskelijoita. Tänä vuonna opiskelijoilla on mahdollisuus toivoa
mentorikseen myös muun kuin oman korkeakoulun alumnia.
Mentorointi rakentuu pääasiallisesti mentoroitavan ja
mentorin kuukausittaisiin kahdenkeskisiin tapaamisiin, joiden sisällöstä parit sopivat keskenään. Jotkut haluavat keskustella asioista kahvikupposen äärellä, toiset taas mieluummin
vaihtavat ajatuksiaan golfkentällä. Jokainen mentorointisuhde rakentuu omanlaisekseen. Lisäksi järjestetään kaikille
yhteisiä seminaareja, pienryhmätilaisuuksia sekä yritysvierailuita täydentämään paritapaamisia.
Vuoden 2011–2012 ohjelman mentoroitava Virve Tulamo
kertoo kokemuksistaan:
– Näimme mentorini kanssa noin kerran kuussa ja
kävimme kahvilla. Olin usein tehnyt edellisen tapaamisen jäl-
jiltä ”tehtäviä” ja lähettänyt seuraavan tapaamisen teemat sähköpostitse. Keskustelimme yleensä parista eri teemasta, kuten
itsensä kehittämisestä uran aikana, rekrytointiprosessista ja
kansainvälisistä työtehtävistä.
– Halusin mahdollisuuden sparrata omia ajatuksiani kokeneemman ihmisen kanssa ja saada uusia näkökulmia aiheisiin, joita olin pyöritellyt mielessäni. Halusin myös kuulla
kokeneemman henkilön ajatuksia ja näkemyksiä työelämästä,
Tulamo kertoo syistä, miksi haki ohjelmaan
– Mentori sparrasi graduprosessissani ja koen saaneeni
paljonkin apua työelämässä eteenpäin menemisessä ja tulevien vuosien suunnittelussa. Parasta oli saada vahvistusta
omille ajatuksille mentorin todella laajan työelämäkokemuksen kautta. Suosittelen ehdottomasti!
Haku vuoden 2012–2013 mentorointiohjelmaan on auki. Katso ohjeet
kywebistä tai Aallon alumninetistä ja hae!
t e k s t i / n o o r a h a r a h o l ma k u va / a a l lo n u r a - j a r e k ry to i n t i pa lv e lu t
9
10
www.pwc.com/fi
/ k y lt e r i / b r i i f fa u s
Talo täynnä
mahdollisuuksia
kesästä kolmas lukukausi
Suuri osa opiskelijoista aloittelee parhaillaan muutaman kuukauden kesätyörupeamaa. Osa vielä arpoo, miten kesän viettäisi. Moni ei edes miellä kesää potentiaaliseksi kolmanneksi
lukukaudeksi, jonka voisikin käyttää opiskellen.
Tutkintoon kuuluvien kurssien suorttaminen kesällä on
mahdollista Aalto-yliopiston avoimen yliopiston kautta.
Avoin yliopisto tarjoaa tutkinto-opetusta vastaavia kursseja
kolmena lukukautena, keväällä, kesällä ja syksyllä. Kesäisin
opiskelu on Aallon tutkinto-opiskelijoille täysin ilmaista. Kesä
onkin oivallinen tapa suorittaa esimerkiksi kielten opintoja,
ja kursseille pääsykin on usein helpompaa. Läsnäolopakollisia
kursseja voi olla myös hankala sovittaa aikatauluun syksyllä tai
keväällä, jos on paljon muita opintoja tai käy töissä samalla.
Tällä hetkellä avoimen yliopiston kurssitarjonta on melko
suppeaa ja koostuu lähinnä peruskurssien ja kielten opetuksesta. Esimerkiksi maisteriopintojen suorittaminen kesällä
kariutuu äkkiä kurssien puutteeseen. Avoin yliopisto tarjoaa
kursseja, joita laitokset sille tarjoutuvat tuottamaan. Monella
laitoksella kesä halutaan pyhittää tutkimukselle. Epäselvyyttä
on myös opiskelijoiden kiinnostuksesta opiskella kesäisin.
Toisaalta avoimen yliopiston tarkoitus ei ole tarjota tutkintokoulutusta vaan tutustuttaa yliopisto-opiskeluun ja tar-
jota yksittäisiä kursseja oman ammattitaidon kehittämiseen.
Se ei parhaalla mahdollisella tavalla sovi tutkinto-opiskelijan
kesäopintoihin.
Opintojen kehittämisen yhteydessä koulun puolella on
ajatuksen tasolla pyöritelty mahdollisuutta kesälukukauteen.
Tämä tarkoittaisi, että lukuvuosi koostuisi kahden sijaan kolmesta lukukaudesta ja myös kesällä voisi täysipainoisesti opiskella. Opintojen suunnittelun vapaus ja joustavuus lisääntyisi
huomattavasti. Opintoja olisi mahdollista suorittaa nopeammin, ja joku voisi valita opiskelevansa kesällä ja tekevänsä
töitä esimerkiksi syksyn. Tämä vastaisi myös yritysten tarpeeseen saada opiskelijoita erilaisiin harjoittelujaksoihin myös
muulloin kuin kesällä.
Kesälukukausi ei voi perustua vain opiskelijoiden tarpeeseen käydä töissä opintojen ohella ja tämän myötä syntyvään
joustavuuden tarpeeseen opintojen osalta. Olisi kuitenkin
ilahduttavaa, mikäli kesälukukauden hyödyntäminen joustavoittaisi opintoja eikä jäisi opetuksen kehittämisessä vain
puheen tasolle.
teksti / sini jokinen kuva / sofia wilkman
Kiinnostaako sinua työskennellä yhdessä Suomen johtavista kansainvälisistä
asiantuntijaorganisaatioista? Palvelukokonaisuuteemme kuuluvat liikkeenjohdon
konsultointi, tilintarkastus sekä yritysjärjestelyihin, verotukseen ja varmennukseen
liittyvät palvelut. Katso tietoa mm. harjoittelumahdollisuuksista osoitteesta
www.pwc.com/fi/rekry!
PwC Suomi on vastuullinen suomalainen työnantaja, joka kuuluu kansainväliseen 158 maassa toimivaan
PwC-ketjuun. Suomessa meitä on yli 700 asiantuntijaa 20 paikkakunnalla ympäri maan. Etsimme joukkoomme päämäärätietoisia ja aikaansaavia ihmisiä, joilla on aito halu kuunnella asiakasta ja kehittyä
kanssamme. Tarjoamme sinulle hyvät edellytykset ammatilliseen ja henkilökohtaiseen kehittymiseen,
mielenkiintoiset asiakkaat, osaavat työkaverit sekä erinomaiset työsuhde-edut.
PwC Suomi
12
3 / 2012 / / k y lt e r i / k o l u m n i
kolumni
Vaihtuva kolumnisti avautuu
valitsemastaan aiheesta.
Ei koulua, vaan ________ varten?
Korkeakoulun käyminen on suuri investointi niin yksilölle
kuin yhteiskunnallekin. Suomelle maisteriksi kouluttaminen
on strateginen ja aatteellinen valinta kilpailukyvyn ja yhteiskuntarakenteen kannalta. Jokaisen opiskelijan pitäisi miettiä,
mitä itse haluaa saada irti tästä ajallisesta investoinnista.
Väitän, että stereotyyppisesti moni hakee Kauppiksesta
mahdollisimman turvallista, korkean tuotto-odotuksen investointia. Tai nopeaa exitiä, opiskeluaikaa minimoiden. Matti
Pohjola on kuvannut tätä nasevasti: äkkiä paperit ja sitten ulos,
4300 euroa kuussa, kaksi miljoonaa elämän aikana – kyllä sillä saa
kämpän keskustasta. Näissä tavoitteissa ei ole mitään väärää,
mutta kauppiksesta voi saada enemmänkin irti. Se vaatii paitsi
jatkuvaa halua kehittää itseään monipuolisesti, myös vuorovaikutusta muiden opiskelijoiden kanssa.
Akateemiset tavoitteet voi asettaa korkealle, vaikka ei tutkijan hommista kiinnostunut olisikaan. Havainnollistan asiaa
vastaesimerkin kautta, joka on luonnehdinta Hong Kongin yliopisto-opiskelijoista: Students tend to be very practical and do not
view education as a pathway to knowledge but as a means to achieve
high scores on the examinations, which will lead to improving their
social and economic status. Hyvään kurssiarvosanaan käytettyä
aikaa optimoimalla voikin lopputuloksena olla yhä hyvä keskiarvo, mutta oppimiskeskeistä lähestymistapaa heikompi kokonaisuuksien hahmotus.
Vasta määrätietoisella ja pitkäjänteisellä työllä saavutetaan
sellaista erityisosaamisen syvyyttä, analyysikykyä ja tiedon
luonteen ymmärrystä, jota maisterilta odotetaan.
Korkealle asetetut henkilökohtaiset tavoitteet eivät kuitenkaan riitä yksinään. Kauppiksessa yksi tyypillisimmistä oppimistavoista on vuorovaikutukseen perustuva oppiminen, peer
learning, kuten esimerkiksi case-työskentely. Tämän metodin
edellytys on, että jokainen ryhmän jäsen on motivoitunut,
kriittinen ja luova. Ryhmä pyrkii yhdessä ymmärtämään kokonaisuuksia paremmin. Onneksi kauppiksessa korkeaa tavoitetasoa voi lähtökohtaisesti odottaa koko opiskeluyhteisöltä.
Tavoitteellisuus antaa hyvän pohjan, mutta kestävää kilpailuetua ei ilman valintoja saavuta. Tyypillisimmät opintopolut
kauppiksessa -indeksiin sijoittava voinee odottaa myös indeksin
mukaisia tuloksia. Samaa sanoi dekaanimme Ingmar Björkman vuoden ensimmäisessä Kylterissä: on strategian perusjuttuja, että kannattaa erikoistua.
Haasteeksi jää päättää, mitkä valinnat tekisi ja mitä niillä
tavoittelee. Kvantitatiiviset mittarit ymmärtää naapurikin,
making difference lienee taas kiinni enemmän elämänasenteesta. Valinta on harvoin helppo, mutta monesti inspiraatio
löytyykin jostain aivan muualta, kuin koulun penkiltä. Opiskelijan onneksi näille valinnoille, jopa virheille, on suomalaisessa
yliopistojärjestelmässä sekä aikaa että mahdollisuuksia.
teksti / tapio melgin kuva / sofia wilkman
MOa ktm
t e k s t i / p i lv i pa a k k a r i n e n k u vat / m oa n k u va pa n k k i
13
14
3 / 2012 / / k y lt e r i / m a s t e r s o f a a lt o
Jooyeon Lee
15
Yvonne Finell
MoA ei ole entisensä. Poikkitieteellinen Masters of
Aalto on jyrännyt vanhan Masters of Artsin. Toukokuussa Jätkäsaaren karu varastoalue herää henkiin,
kun lähes sata aaltolaista esittelee osaamistaan niin
tieteen kuin taiteen saralla lopputyönäyttelyssä.
Ismo Bouillin
Maija Liiri
Masters of Aallossa opiskelijat kaikista Aallon kouluista esittelevät opinnäytetyönsä opiskelutovereilleen, ammattilaisille ja mahdollisille työnantajille. Vuosittainen tapahtuma
sai alkunsa vuonna 2002. Silloin se kulki nimellä Masters of
Arts ja toimi ainoastaan Taideteollisen korkeakoulun opinnäytetöiden näyttelytapahtumana. Aalto-yliopiston myötä
tapahtuma on laajentunut kattamaan kaikki yliopiston koulut.
Viime vuonna teknillisen ja kaupallisen alan opiskelijat saivat
ensimmäistä kertaa mahdollisuuden osallistua tapahtumaan.
Nimi muuttui Masters of Aalloksi tänä vuonna.
Tänä vuonna MoA-näyttelyssä töitään esittelee kuusi
kylteriä. Yksi heistä on Ismo Bouillin. Bouillinin työ koostuu kahdesta minuutin mittaisesta videosta, joissa hän esittelee pro gradu -tutkielmansa tuloksia, sekä poimintoja
asiantuntijahaastattelusta.
– MoA on vastannut odotuksiani melko hyvin. Toivomukseni olisi, että materiaalipuolelle saisi vahvistuksia. Koululta
ei saa lainattua mitään materiaalia videon esittämiseen, mutta
Kauppiksen AV-palvelut olivat onneksi avuksi videoiden
tekemisessä.
Kauppakorkeakoululle MoA on täysin uudenlainen hanke,
eikä koululla olla täysin valmistauduttu siihen. Useat maisterit
eivät tiedä lopputyönäyttelyn tarjoamista mahdollisuuksista,
eikä koulu tiedä miten parhaiten tukea omiaan.
Tapahtuman laajentuminen koko Aallon koulut kattavaksi
on tullut monelle yllätyksenä. Miten kuusi kauppatieteilijää on
kuitenkin osallistujien joukossa?
– Konsepti on mielenkiintoinen ja hyvin hoidettuna siitä on
mahdollisuus saada pysyvää näkyvyyttä ja molemminpuolista
hyötyä, kertoo Bouillin. MoAssa toivotaan teknillisen ja kauppatieteellisen alan opiskelijoiden osallistumisen kasvavan tulevaisuudessa voimakkaasti. Tämän vuoden osallistujajakaumaan
ollaan tyytyväisiä. Kuuden kylterin lisäksi näyttelyyn osallistuu
tänä vuonna 11 teekkaria. Kaiken kaikkiaan lopputyönsä esittelee
93 Aallon maisteria.
MoAn tulevaisuus myös kauppislaisten taidonnäytteiden
esittelyfoorumina näyttää valoisalta. Taidekentässä perinteeksi
muodostunut tapahtuma kerää paikalle sekä alan tutkijoita,
mediaa että työnantajia ja tarjoaa siten maistereille hyvän mahdollisuuden osoittaa osaamisensa.
– Verkostoituminen oli yksi tavoitteeni ja olen onnistunut
siinä melko hyvin jo tässä vaiheessa projektia, toteaa Bouillin.
Master of Aalto 2012 alkaa 9. toukokuuta ja jatkuu kesäkuun
alkuun. Katsasta Ismo Bouillinin ja muiden kyltereiden työt osoitteessa www.moa.fi tai paikan päällä Jätkäsaaressa Tyynenmerenkatu 6:ssa.
MoA’12:ssa on esillä seuraavat kauppislaisten lopputyöt:
Anni Ahola: Asiakaslähtöisen risteilyliiketoimintamallin kehittäminen:
Case Royal Caribbean Cruise Lines Ltd.
Ismo Bouillin: From Purple into Green
Anni Harju: Muotoilu & yrityksen aineeton pääoma
Tiina Landau ja Inka-Mari Wellman: Kaivo Burkina Fasoon
Karolus Viitala: Erilaiset jokapäivät
16
3 / 2012 / / k y lt e r i / d e g r o w t h
Stop kasvulle
t e k s t i / v i l l e l a r i m o k u va / ma r i a k v i c k s t r ö m
Niin kauan kuin on ollut talouskasvua, on ollut sen vastustajiakin. 1970-luvulla otettiin käyttöön käsite
degrowth, jolle ei ole vieläkään keksitty sopivaa suomenkielistä vastinetta. Suoraan käännettynä käsite merkitsee ei-kasvua, mutta mistä sen ympärillä oikein kohkataan?
– Degrowth-ajattelussa on keskeistä luopua pakonomaisesta
talouskasvun tavoittelusta, selventää Aalto-yliopiston tutkija
Paavo Järvensivu, joka on veljensä Timon kanssa tutkinut
aihepiiriä. Kauppakorkeakoulun alumni, vuonna 2007 valmistunut ja 2010 väitellyt Järvensivu turhautui opiskeluaikanaan opinahjossamme tarjottavien näkökulmien kapea-alaisuuteen sekä ennen kaikkea ”valtavirran” kansantaloustieteen
näkökulmiin.
– Kansantaloustiedehän on varsinaisesti sosiaalitiede,
vaikka yrittää kovasti tavoitella luonnontieteellistä lähestymistapaa, kritisoi Järvensivu.
– Mutta siinä mielessä kansis on huonoa sosiaalitiedettä,
että se ei reflektoi itseään: kun puhutaan talouskasvusta,
ei koskaan kysytä miksi. Opetuksessa voitaisiin painottaa
nykyistä enemmän vaikka ekologista tai poliittista taloustiedettä. Degrowthin radikaali ydin on saavuttaa mahdollisimman paljon hyvinvointia mahdollisimman vähällä tuotannolla
ja etsiä hyvinvoinnin lähteitä muista asioista kuin materiaalisesta elintasosta.
Keskiajalla kirkon oppeja ja Raamattua kyseenalaistaneita
pidettiin harhaoppisina eli kerettiläisinä. Joutuvatko roviolle
nykyään ne, jotka uskaltavat kyseenalaistaa jatkuvan talouskasvun autuutta?
– Tavallaan juuri tästä on kysymys. Talouskasvu nähdään
mallina, jolle ei ole vaihtoehtoja ja siitä pyritään pitämään
kiinni henkeen ja vereen.
Kauppakorkeakoulun taloustieteen professori Matti Pohjola näkee asian toisin:
– Nykyajan talouskasvu on enemmän tuotannon arvon
kuin määrän kasvua, ja se perustuu tiedon lisääntymiseen. Tiedon kasvulle ei ole mitään käsitteellistä ylärajaa, joten periaatteessa kasvukin voi jatkua ikuisesti, etenkin jos arvo erkanee
materiasta, Pohjola toteaa.
– Sitä en hyväksy, että talouskasvu leimataan ideologiaksi,
vaan kehotan asiasta kiinnostuneita opiskelemaan sen verran
kansantaloustiedettä, että tietävät mitä se oikeasti on.
Degrowth on syntynyt reaktiona globaaleihin ympäristöongelmiin ja luonnonvarojen hupenemiseen. Ajatus siitä, että
tavoitellaan hyvinvointia muuten kuin materiaalisen elintason
lisäämisen kautta kuulostaa ideologisella tasolla houkuttele-
17
18
/ k y lt e r i / d e g r o w t h
stop th!1!
row
the g
slo
valta. Mitään yhtenäistä teoriapohjaa degrowthilla ei kuitenkaan ole ja akateemikkojen näkemykset poikkeavat jyrkästi.
– Laajasti ottaen degrowth ei ole vakava vaihtoehto energia- ja ympäristöongelmiin, koska hyvin harva on valmis toimimaan tämän mallin mukaisesti. Enemmistö ihmisistä ajattelee oman kukkaronsa kautta, tyrmää Kauppakorkeakoulun
laskentatoimen professori Seppo Ikäheimo.
Pohjola on puolestaan hieman suopeampi.
– Tällainen ajattelu on erittäin hyödyllistä. On hyvä, että
yhteiskunnan epäkohtiin kiinnitetään huomiota.
Pohjola näkee hintamekanismin epäonnistumisem suurimpana epäkohtana.
– Ympäristöongelmien taustalla on, ettei luonnonvarojen niukkuutta ja ympäristöä ole hinnoiteltu oikealla tavalla.
Ongelmat aiheutuvat siis pikemminkin talouspolitiikan epäonnistumisesta kuin talouskasvusta.
Degrowth-filosofian tarjoamat käytännön ratkaisut sosiaalisiin ja ekologisiin ongelmiin kuitenkin loistavat poissaolollaan. Hiukan yllättäen liike vastustaa myös kestävän
kehityksen periaatteita, koska myös kestävä kehitys perustuu
talouskasvuun
Järvensivun oma ala Kauppakorkeakoulussa oli markkinointi. Jokainen vähintään markkinoinnin mursukurssin
käynyt varmasti muistaa, kuinka markkinoinnissa julistetaan
”tarpeiden luomista” ja markkinoiden ”keksimistä” ylivoimaisina strategioina – vaihtoehtoina sille, että yritys lähtisi
mukaan perinteisemmille markkinoille, joilla kilpailu on jo
valmiiksi kovaa. Kuluttajille luodaan tarpeita, jotta voidaan
luoda markkinat näiden tarpeiden täyttämiseksi, jotta voidaan
wd
own
!!
myydä (ja tuottaa) lisää. Kuinka markkinointimies voi edustaa
talouskasvun supistamiseen perustuvaa ajattelua? Eikö edellä
kuvattu ajatteluketju muodosta perustavanlaatuinen ristiriidan
degrowthin kanssa?
Järvensivua hymyilyttää.
– Onhan tuo oppikirjojen muotoilu hämmentävä. Yritysten
tulisi tietenkin ajatella tuotteitaan ja tavoitteitaan laajemmassa
yhteiskunnallisessa kontekstissa. Yritysten johdon on kuitenkin vaikea perustella, että supistetaan myyntiä – että myytäisiin vähemmän mutta laadukkaampaa. Järvensivu korostaa
itsekriittisyyden tärkeyttä, mutta varsinaisia haittapuolia hän ei
kuitenkaan degrowthista keksi. Professori Ikäheimo sen sijaan
tyrmää ajattelun täysin.
– Mielestäni degrowth-ajattelu voi heikentää ihmisten
hyvinvointia hyvinkin paljon, koska sen seurauksena joudutaan luomaan keinotekoisia rajoitteita talouskasvulle ja innovatiivisuuden toteutumiselle.
Puheet talouskasvun supistamisesta tuskin saisivat kovinkaan suurta suosiota maissa, joissa ihmisillä ei ole edes alkeellisimpia elämisen edellytyksiä. Järvensivu myöntää, että
tällaisissa maissa tietenkin tarvitaan talouskasvua. Siksi degrowthista jääkin hiukan vaikutelma lähinnä teollisuusmaiden
itsekriittisten nuorten kapina-ajatteluna.
– Jos halutaan maailmanlaajuista tasa-arvoa, tulisi rikkaiden maiden olla valmiita luopumaan osasta elintasoaan, toteaa
Järvensivu.
– Koko maailman ei tarvitse olla kuten Yhdysvallat. Tällaista tavoitetta on kuitenkin erittäin hankala myydä missään.
Käytitpä heistä mitä nimitystä
tahansa, paras paikka rekrytoida
pomoja on KULMAHUONE.
Mikäs muu! Se tavoittaa liikeelämän parhaat osaajat kustannustehokkaammin kuin yksikään
toinen media. Kauppalehdessä
joka keskiviikko, Kauppalehden
verkkopalvelussa joka päivä.
Varaa oma paikkasi:
010 665 2180 tai [email protected]
20
3 / 2012 / / k y lt e r i / k e h y a f r i k a s s a
Afrikan
nousevat
tähdet
teksti / henna husso kuvat / sebastian solomon
Afrikasta ei ensimmäisenä tule mieleen koulutetut
nuoret. Se ei tarkoita etteikö monelle lähinnä pelilaudasta tutun mantereen nuorilla olisi tulevaisuudennälkää. Aallon kehitysyhteistyöjaosto vieraili helmikuussa Swazimaan-hankkeella ja pääsi kurkistamaan
paikallisten lasten ja nuorten elämään.
Delegaatiomme on juuri taittanut 23 000 kilometrin ja 53
tunnin matkan Helsingistä Lontoon ja Johannesburgin kautta
Swazimaahan. Ensimmäinen vierailukohteemme on maan
pääkaupungissa Mbabanessa. Havulaakson Lapset ry:n esikoulu on suomalaispariskunnan perustama, ja Kehy:n matkaryhmä osallistui rakennustalkoisiin syksyllä 2009. Esikoulu
tarjoaa köyhimpien perheiden lapsille ilmaiseksi mahdollisuuden kerryttää valmiuksia peruskoulua varten. Poikkeuksellista
toimintatavassa on, että täällä lapsia ei rangaista väkivalloin,
vaan heille pyritään antamaan mahdollisimman paljon hellyyttä ja läheisyyttä opetuksen lomassa. Esikoulun ensisijainen tehtävä on tarjota lapsille päivittäin ruokaa ja turvallinen
ympäristö. Plussaa on se, että lapset oppivat täällä paljon:
muun muassa lukemisen alkeet ja sosiaalisia taitoja, joiden
avulla he pärjäävät peruskoulussa yleensä muita paremmin.
Kaikki lapset vaikuttavat todella iloisilta ja innostuneilta.
Etenkin jalkapalloista, jotka toimme Suomesta.
Olisi ihanaa leikkiä nauravaisten lasten kanssa pidempäänkin, mutta pian suuntaamme autolla kohti Lavumisaa, jossa
varsinainen hanke odottaa. Sinne rakennetaan uutta esikoulua. Lavumisa on yksi maan köyhimmistä alueista: suurin osa
kylän asukkaista asuu pienissä savimajoissa perheineen, eikä
kaikilla ole mahdollisuutta edes puhtaaseen veteen. Kaupungin 1,2 miljoonasta asukkaasta noin kolmasosa elää ilman
puhdasta vettä. Lavumisan lapset ja nuoret ovat kuitenkin
onnekkaita, sillä kylässä on peruskoulu, johon kaikilla on
oikeus. Koulun aloittaa joka vuosi noin 80 prosenttia lapsista,
mutta opin tie katkeaa valitettavan usealta. Swazimaassa
peruskoulu on pakollinen kaikille. Ja ilmainen – periaatteessa. Käytännössä kaikilla ei ole varaa kouluun, sillä matka
kouluun voi olla pitkä ja pakolliset koulupuvut ja -välineet,
kuten kirjat, kynät ja sen sellaiset on hankittava itse. Ylemmät
koulut vaativat lisäksi lukukausimaksuja, joten ne ovat usein
köyhimpien ulottumattomissa.
Olemme henkisesti valmistautuneet raskaaseen työhön.
21
22
3 / 2012 / / k y lt e r i / k e h y a f r i k a s s a
Perustusten kaivaminen ja betonin, tuttavallisemmin lödön,
lapioiminen ei ole hietöntä puuhaa Afrikan keskipäivän
auringon paahteessa. Palovammoilta, rakoilta, mustelmilta
ja muilta erinäköisiltä nirhaumilta ei voi välttyä. Onneksi
mukana on kuitenkin oma teekkarilääkintämies, joka teippailee meitä kasaan uudestaan ja uudestaan. Matkaryhmämme
pätevöityy nopeasti tekemään betonia käsin eli lapioin sekä
valamaan betonielementtejä.
Vaikka esikoulu ei ole vielä valmis, ei lapsia Lavumisan
työmaalta puutu. Raksalle kokoontuu päivittäin työmiesten
ja matkaryhmämme lisäksi sekalainen joukko kyläläisiä miehiä, naisia ja lapsia. Naiset hoitavat lapsia ja ruokkivat samalla
työmiehet ja muut, jotka enemmän tai vähemmän osallistuvat
rakentamiseen ilmaiseksi. Naisten ja miesten roolit ovat täällä
selkeät. Muutaman päivän päästä kylän naiset saavat kuitenkin inspiraation – ehkä ryhmämme naisenergiasta – ja ryhtyvät töihin keneltäkään sen kummemmin kyselemättä. Paikal-
liset naiset ovat kovia mimmejä, voimaa löytyy kuin pienestä
kylästä ja lödö nousee kevyesti kerta toisensa jälkeen. Reilun
viikon yhteistyön tuloksena esikoulun perusteet ovat valmiit.
Tämä oli todellakin kaiken arvoista.
Ennen kotiinlähtöä ehdimme vierailla vielä Mosambikin
pääkaupungissa Maputossa Suomen suurlähetystössä ja käydä
slummeissa tutustumassa Kepan nuorisohankkeeseen. Piipahdamme myös Johannesburgissa Finpron pakeilla ja tutustumme Soveton lähiöön.
Kotona mietin, mitä jäi käteen. Jähmeä olo autossa istumisesta. Tuntuma Etelä-Afrikan hostellien sänkykirjoon. Avartava kokemus slummeista. Erikoinen ravintolakulttuuri, jossa
pohjoisen yksinkertainen asukki saa ruokansa vasta kolmen
tunnin jälkeen. Pelon ja jännityksen sekainen takaa-ajotilanne
höystettynä lahjusneuvottelulla poliisien kanssa. Suosittelen
lämpimästi.
Kehy kyseli swazimaalaisilta nuorilta
heidän unelmistaan ja tulevaisuuden
suunnitelmistaan.
Sdumo Motsa, 11, ei käy koulua. Työttömän yksinhuoltajaäidin rahat eivät riitä Sdumon koulunkäyntiin. Suuret kyyneleet valuvat lapsen poskille, kun hän puhuu. Juuri nyt hän saa
seurata muiden koululaisten pääsevän koulusta kotiin. Silti
Sdumo toivoo olevansa isona poliisi.
Sifiso Dube, 17, opiskelee Boscon lukiossa englantia, siswatia
(Swazimaan kieli), fysiikkaa, kemiaa, maantietoa, kirjallisuutta,
uskontotieteitä sekä matematiikkaa. Koulu alkaa joka päivä
ennen kahdeksaa ja päättyy ennen neljää. Opiskelijoilla on vain
kaksi taukoa päivän aikana ja toinen niistä on lounastunti.
Keskiviikkoisin iltapäivällä kaikilla on urheilua ja perjantaisin
koulu loppuu jo kahdelta. Sifison mukaan kouluttautuminen
on helppoa, jos on rahaa. Yliopistot ovat kalliita ja jotkut lahjovat virkamiehiä päästäkseen sisään. Sifizon arvion mukaan
tytöillä ja pojilla on Swazimaassa samat mahdollisuudet koulunkäyntiin. Hän toivoo pääsevänsä opiskelemaan lääkäriksi
yliopistolle. Noin kuuden vuoden opiskelun jälkeen ura voisi
jatkua Mbabanen valtiollisessa sairaalassa. Sifiso haaveilee olevansa 28-vuotiaana naimisissa ja kahden lapsen ylpeä isä. Sifiso
aikoo kuitenkin harjoittaa maanviljelyä ollakseen omavarainen, jos suunnitelmat lääkärin ammatista eivät toteudukaan.
Vusi Mdzebele, 16, opiskelee viimeistä vuotta Wisdom Academyn yksityislukiossa. Hän aikoo vakaasti olla perheensä
ensimmäinen, joka pääsee yliopistoon ja unelmoi lakiopinnoista. Siksi hänen täytyykin kirjoittaa ylioppilaskokeensa
valtion lukiossa, sillä lakimiehet ovat valtion virkamiehiä.
Vusi haaveilee naivansa australialaisen.
23
24
3 / 2012 / / k y lt e r i / m u r s u v u o d e n t i l i n pä ät ö s
Mursuvuoden
tilinpäätös
Mursuvuoden voi kokea vain
kerran. Se kannattaa elää täysillä.
Kysyimme kahdelta eri tavalla
antoisan vuoden viettäneeltä exmursulta, mikä oli parasta.
174
ky
op
t e k s t i j a k u vat / tiina - mari hak a & annaleena
k u r o n e n & s o f i a wilkman
“Opiskella ehtii myöhemminkin” – 30 op
Alexander Pihlainen, mursu 2010:
“En alunperin ajatellut lähteväni järjestötoimintaan sen kummemmin mukaan. Pääsin Kauppikseen suoraan lukiosta, ja oli
helpostus lähteä armeijaan kun oli opiskelupaikka plakkarissa.
Mursusyksy oli hauskaa aikaa. Ensimmäisenä koulupäivänä
muistan tunnistaneeni Pohjolan orientaatioluennolla. En edes
tiennyt, mikä ky on. Minulla oli hyvä tutor, joka ei ohjannut
tai painostanut mihinkään. Jossain vaiheessa syksyä päätin,
etten halua olla pelkkää koulua käynyt kauppislainen, vaan
haluan tehdä muutakin.
Kävin eri jaostojen ja kerhojen infoilloissa, joista sitten
Kulttuurijaosto eli kuj alkoi kiinnostaa eniten, vaikka se vaati
ehkä suurempaa sitoutumista kuin jokin muu. Syksyllä aukesi
myös haku Speksiin. Olin aiemmin harrastanut näyttelemistä
ja arvoin pitkään, voinko vielä mursuna hakea – etenkin kun
olin samaan aikaan kuj:ssa. Hain ja pääsin näyttelijäksi. Siinä
vaiheessa viimeistään tein tietoisen rankkauksen: koulu ei
vaan mitenkään mahdu ykkösprioriteetiksi ekana vuonna.
Syksyn ensimmäinen periodi oli vielä mennyt suht mallikkaasti, mutta toinen periodi oli todella rankkaa aikaa. Olin
käytännössä kaiken ajan koulussa tai ky:llä – speksitreeneissä
tai järjestämässä jotain kuj:n tapahtumaa. Välillä kävin kotona
“Menin ja tein” – 174 op
Liisa Itkonen, mursu 2009:
Malminkartanossa nukkumassa ja vaihtamassa reppuun uudet
vaihtovaatteet.
Kevät meni vauhdilla, ja olin tyytyväinen tekemääni valintaan ottaa mursuvuodesta kaikki mahdollinen irti, vaikka
sitten opintojen kustannuksella. Suoritin ekana vuonna noin
puolet peruskursseista – tiesin, että teen puuttuvat kurssit
vaikka yhdessä periodissa sitten, kun haluan keskittyä kouluun.
Nyt katuisin, jos en olisi lähtenyt rohkeasti isoihin juttuihin
mukaan. Pelkästään opiskelemalla olisin tavannut vain murtoosan nyt tuntemistani ihmisistä. Erityisesti vanhempiin opiskelijoihin tutustuminen on ollut tärkeää. Tajusin varhain, että
mitään valtavaa muuria ei mursujen ja vanhempien tieteenharjoittajien välillä ole – ollaan kyltereitä kaikki.”
Yleisarvosana mursuvuodelle: 5.
Paras hetki: Speksin ensi-ilta.
Raskain muisto: Loppusyksyn synkät illat, jolloin olin rättiväsynyt.
Yritin suorittaa kolme vaikeaa kurssia, KUJ:n ja Speksin.
Vinkit tuleville mursuille: Muodosta omat mielipiteesi
ja tee valintasi niiden pohjalta.
“En ole hikkeilijä, mutta mursuvuonna mopo lähti käsistä.
Suoritin vuoden aikana yhteensä 174 opintopistettä*, joihin
sisältyi myös kansiksen kandityö.
Tulin Kauppikseen 2009 ilman paineita, sillä olin opiskellut aiemmin farmasiaa ja ollut työelämässä. Pääsykokeessa
hihittelin panikoiville abiparoille ja tein kokeen mentaliteetilla
kuulostaa hauskalta, kokeillaan.
Mursusyksynä aloin opiskella samalla asenteella. Täytin lukujärjestystäni itsenäisesti – jos oli tyhjä slotti, otin kuluttajan käyttäytymistä tai muuta innostavaa. En kysynyt keneltäkään lupaa
edes ilmoittautuessani kandiseminaariin. Menin vaan ja tein toivoen, että kukaan ei kiinnitä vuosikurssiini huomiota. Pakollisia
metodikursseja kävin rinnakkain kandisemman kanssa.
Halusin elää myös opiskelijaelämää. Liityin heti mursuna
ainejärjestöni hallitukseen ja yrityssuhdevaliokuntaan. Elämä
oli lennokasta ja kiireistä, mutta ajankäyttöni oli tehokasta.
Saatoin käydä vääntämässä yli 10 tenttiä saman periodin
aikana. Asuin Runeberginkadulla, joten koululle ei ollut pitkä
matka. En omistanut televisiota, ja pärjäsin vähillä yöunilla.
En tuhlannut päiviä darrassa makaamiseen. Vaikka on bileissä
aamukuuteen, ei tarvitse olla ympärikännissä aamukuuteen.
Suoritin kanditutkintoni kertarytinällä, koska se oli mahdollista. Tunsin jo oman tapani opiskella ja olin nopea oppimaan.
Olisi ärsyttänyt jättää kursseja roikkumaan – halusin valmista
enkä melkein valmista. Petasin samalla itselleni kakkosvuodelle
vaihtopaikan ja option jatkaa elämässä miten huvittaa.
Mursuvuodessani oli puolet intoa, uteliaisuutta ja oppimiskykyä ja puolet resurssien optimointia. En tykkää jäädä nyhväämään – haluan saada hommat pakettiin ja siirtyä eteenpäin.
Jos alkaa miettiä, millä ajalla jotain tekee, ei ehdi tehdä mitään.
Kun kerran tekee, tekee sitten paljon ja kunnolla.”
* sis. 150 op kanditutkintoon sisältyviä ja 24 op ylimääräisiä kursseja.
Hyväksilukuja 8 op. Keskiarvo ekan vuoden jälkeen noin 3.
Yleisarvosana: 5.
Paras kurssi: Tarkkalan tuotantotalouden perusteet.
Huonoin kurssi: Kielten kursseilla monilla ainoa tavoite on suoritusmerkintä. Se tekee oppimisesta tehotonta.
Vinkit tuleville mursuille: Kokeile kaikkea mutta keskity olennaiseen. Älä ole liian perfektionisti, priorisoi rohkeasti. Seuraavalla
viikolla tulee aina uudet harkat ja pisteet.
25
26
3 / 2012 / / k y lt e r i / v e s s a k i r j o i t u k s e t
vessalukemista
myös tytöille?
t e k s t i / t i i n a - ma r i h a k a k u vat / e s a - p e k k a mat t i l a & s o f i a w i l k ma n
Vessakirjoitukset eivät todellakaan ole mikään yläasteikäisten yksinoikeus. Myös Kauppiksen käymälöiden seinillä käydään keskustelua päivänpolttavista
aiheista. Mutta miksi vain poikien vessassa?
Jokainen nainen, joka on joskus käynyt Helsingin yliopiston
päärakennuksessa vessassa, tietää, että kovimmat väännöt
niin Jeesuksesta, seksuaalisuudesta kuin päihteistä käydään
WC-koppien ovissa. Tussilla, lyijykynällä, alleviivaustussilla
tai kajal-kynällä kirjoitetut statementit ovat nuorten akateemisten vastike kaksplus-keskustelupalstalle. Viihdyttävä lukea
puolella silmällä, mutta kukaan ei tiedä ketkä sinne oikeasti
kirjoittavat.
Kauppiksen päärakennuksen tyttöjenvessassa asioiva
joutuu pöntöllä kasvotusten kliinisen puhtaan oven kanssa.
Näinkö paljon meillä kauppismimmeillä on sanottavaa? Kyllä
normaalin ihmisen ajatuksista väkisinkin jää juuri sen verran yli, että sen voisi jakaa raapustamalla vessan seinään. Vai
liittyykö tämä nyt jotenkin siihen kypsyyden, järkevyyden ja
sääntöjen noudattamisen pyhään liittoon, joka tekee meistä
myös hyviä työntekijöitä?
Miestenvessan kopeissa sen sijaan käydään keskustelua ja
haastetaan kanssakusijoita. Seinille ja oviin on taltioitu – joskin harvakseltaan – hajatelmia ja iskulauseita, jotka ovat alkaneet elää omaa elämäänsä ja jalostuneet eräänlaisiksi urbaanin, modernin sanataiteen ilmentymiksi. Esimerkiksi ”Mene
amikseen, jos ei kansis kiinnosta” on hioutunut muotoon:
”Mene amikseen, jos ei anus kiinnosta”. Presidentinvaalit ovat
myös puhuttaneet (ks. viereisen sivun kuva). Luulisi, että
pojilla on kopeissa kädet täydempänä töitä kuin tytöillä.
Vessakirjoituksia on tutkittu niin sosiaali- kuin kielitieteissäkin. WC-kirjoitukset on itse asiassa ihan oma tekstilajinsa.
Berkeleyläinen folkloristi Allan Dundes kehitti vuonna 1966
termin latrinalia, joka kuvasti aiemmin käytettyä paskahuussirunoutta paremmin vessakirjoitusten monimuotoisuutta
– harva teksti kun on todella runomitassa. Dundes erikoistui
latrinaliaan, ja tutkimustensa tuloksena johti teorian,
Seksuaalista suuntautumista mittaavasta asteikostaan
ja omaa nimeään kantavan seksi- ja lisääntymisinstituutin
perustamisesta tunnettu yhdysvaltalainen eläintutkija Alfred
Kinsey havaitsi tutkimuksissaan 1950-luvulla, että miehet
ovat aktiivisempia vessakirjoittelijoita kuin naiset. Miesten
kirjoitukset olivat vahvasti homoseksuaalisia, mikä saattaa
osaltaan selittää aktiivisuuden: yleisillä käymälöillä on aivan
erityinen asema länsimaalaisen homouden historiassa. Kauppiksen miestenvessa kuitenkaan tuskin on tehokkain seuranhakufoorumi, eikä ”Pilluhullun päiväkirjä: viikko ilman märkää” varsinaisesti kuulosta treffikutsulta.
Liekö siis poikien lyyrinen aktiivisuus vessoissa yksinkertaisesti kulttuurinen jäänne, joka on aikojen saatossa menettänyt merkityksensä seksuaalisena purkautumiskanavana. Oli
miten oli, se ei selitä tyttöjenvessojen tyhjiä seiniä. Ehkä tyhjän paperin kammo selittää. Tussit viuhumaan!
27
hekon vuoden 2012 opiskelijastipendit
haettavana!
Helsingin Ekonomit ry - HEKO julistaa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa
kauppatieteellistä tutkintoa suorittavien opiskelijoiden haettavaksi neljä
1000 €:n opiskelijastipendiä, joista vähintään yksi jaetaan Mikkelin yksikössä opiskelevalle.
Stipendien myöntämisperusteet ovat:
• hyvä opintomenestys
ja /tai
• aktiivisuus erilaisissa verkostoissa (myös muu kuin KY ry, esim. harrastustoiminta, kuten urheilu tai kulttuuri)
• toiminnan suunnitelmallisuus & tavoitteellisuus
Lähetä vapaamuotoinen hakemus liitteineen 21.6.2012 mennessä osoitteeseen
[email protected]. Mainitse hakemuksessa muista stipendeistä ja apurahoista sekä liitä mukaan opintorekisteriotteesi sekä CV. (Yhdistä kaikki materiaalit yhdeksi liitteeksi). Laita viestin otsikoksi ”HEKOn opiskelijastipendi 2012”.
Etsimme kannattavia ja kestävän
kehityksen mukaisia kasvumahdollisuuksia hiilidioksidittomassa
sähköntuotannossa. Analysoimme
markkinoita ja teknologioita,
laadimme toimintasuunnitelmia,
strategioita ja investointiesityksiä.
Parasta tässä ovat haasteelliset
tehtävät, taitavat työkaverit ja
tekemisen meininki.
HEKOn hallitus päättää stipendien myöntämisestä kokouksessaan 12.9.2012, jonka
jälkeen stipendien saajille ilmoitetaan myönteisestä päätöksestä henkilökohtaisesti.
Lisätiedot:
Toiminnanjohtaja Marjaana Töyli, puh. 0201 299 234, [email protected].
Joonas Rauramo
Business Development Manager
Power-divisioona
Helsingin Ekonomit ry
Hallitus
Helsingin Ekonomit ry - HEKO on vuonna 1935 perustettu maailman suurin ja aktiivisin ekonomiosaamisen verkosto. Se on 17000 jäsenellään Suomen Ekonomiliitto
SEFEn suurin jäsenyhdistys. HEKOn toiminta sisältää mm. koulutusta, yritysvierailuja, ajankohtaisesitelmiä, kulttuuria ja opintomatkoja. Opiskelijat ovat tervetulleita
mukaan HEKOn toimintaan!
www.heko.fi
Työllä tulosta – jo pienestä pitäen.
Fortum tutkii kaiken aikaa, miten energiaa voidaan tuottaa ja käyttää
entistä tehokkaammin ja puhtaammin – kestävää kehitystä edistäen.
Näin energiamme edesauttaa niin nykyisten kuin tulevien sukupolvien
elämää. Jos löydät itsestäsi samaa energiaa, tervetuloa töihin. Tarjoamme
sinulle monipuolisia mahdollisuuksia kasvaa, kehittyä ja mennä eteenpäin
omalla urallasi. Luodaan yhdessä uuden sukupolven energiaa!
Oppia ikä kaikki.
Menestystä opintoihin!
fortum.fi/urapolku
30
/ k y lt e r i / h e n k i l ö k o h ta i s e s t i
3 / 2012 / Assurance | Tax | Transactions | Advisory | Law
Rakenna
meillä itsesi
näköinen ura!
benchmark
k y lt e r i k u o k k i i to i s t e n b i l e i s s ä , lu e n n o i l l a ta i m u i s s a m e i n i n g e i s s ä .
Ernst & Young on tutkitusti
alansa suosituin työnantaja
kauppatieteilijöiden
keskuudessa niin Suomessa
kuin Pohjoismaissa.
© 2012 Ernst & Young Oy. All Rights Reserved.
Tutustu uramahdollisuuksiimme:
www.ey.com/fi/careers
facebook.com/EYSuomiUrasivut
Käytännön
tutkimusmatkalla
teksti ja kuvat / lot ta punk anen
Benchmark-sarjassa vieraillaan tällä kertaa ammattikorkeakoulussa. Onko AMK-vitseissä ja käytännönläheisyyden parjaamisessa ehkä jotain kumottavia myyttejä?
31
32
3 / 2012 / / k y lt e r i / b e n c h m a r k
// mukaan mahtuu hiuksiaan
harjaava silikonimyöhästelijä, parikymppisiä pissiksiä,
seitsemän veljestä. //
”Mikseivät kaikki korkeakoulut voi sijaita Helsingin keskustassa?” on päällimmäinen päässäni pyörivä kysymys juostessani N-junaan. Saan puistatuksia pelkästä ajatuksesta, että
pian joudun astumaan samaisesta junasta ulos Malmilla, ItäHelsingin ghetossa, joka asuntoilmoituksissa naamioidaan
Pohjois-Helsingiksi hyväuskoisten ulkopaikkakuntalaissijoittajien rahojen toivossa.
Olen matkalla elämäni ensimmäiselle ammattikorkeakoulun luennolle. Tukihenkilöni, Haaga-Heliassa opiskeleva ystävä, on Malmilla vastassa ja johdattaa minut kanssaan
yhdelle koulunsa kolmesta kampuksesta halki seesteisen,
kevätauringossa kylpevän omakotitaloalueen. Luvassa on kolmituntinen ilta HR-lainsäädännön parissa.
Viime tingassa saapuminen ei haittaa, sillä ensimmäinen
vartti käytetään kurssityön aihealueiden läpikäyntiin. Käyn
esittäytymässä eläinkuosiin, kotelomekkoon, ruotsalaismerkin ballerinoihin sekä kadehdittavan viimeisteltyihin, viininpunaisiin kynsiin verhoutuneelle luennoitsijalle. Minut toivotetaan kädestä pitäen tervetulleeksi.
Ammattikoulun ja ammattikorkeakoulun jakamien tilojen
arkkitehtuurin lisäksi koulufiilis välittyy lähinnä ryhmän pienuudesta, sekä suuresta osallistujaprosentista. Läsnäolopakon
puutteesta huolimatta paikalla on 30 opiskelijaa, kun kurssien
maksimiosallistujamäärä on seminaarimuotoisia lukuun ottamatta 40. Osallistujakunta ei ole sen värikkäämpää kuin Töölössä, mutta sitäkin kirjavampaa. Mukaan mahtuu hiuksiaan
harjaava silikonimyöhästelijä, parikymppisiä pissiksiä sekä
seitsemän veljestä. Valtaosa iltaluennolla on 25-30-vuotiaita
päivätyössä käyviä yhteiskunnan rattaiden pyörittäjiä. Juuri
kun mietin, voiko luennolla tosiaan kuulla päänsisäiset pohdintansakin, pyytää yksi vanhemmista osallistujista nuorempiaan olemaan hii-ren-hiljaa. Ordnung muss sein.
Mutta mikä täällä oikeasti on toisin kuin yliopistossa?
Ainakin se, että kuivaakin kuivempi aihe saa minut syttymään. Ensimmäisen puolen tunnin aikana osallistun keskusteluun kolmesti, luennon päätyttyä olen ollut äänessä
enemmän kuin koko nelivuotisen kauppisurani luennoilla
yhteensä. Luento etenee käytännön keissien ja niihin linkitettävän lainsäädännön kautta. Toisinaan loppupäätelmät jäävät
kuulijan oman tulkinnan varaan, ja opiskelijoilta tulee opettajaa pätevämpiä vastauksia. Täällä ei taideta olla pönkittämässä
luennoitsijan itsetuntoa tai facebookkaamassa, vaan oppimassa toinen toisiltaan.
Tauko tulee ennen kuin ehdin uhrata sen odottamiselle ajatustakaan, minkä jälkeen aiheessa pysyvä, polveileva keskustelu jatkuu aiempaakin vilkkaampana. Kyseenalaistus ja rakentava väittely saavat poskeni hehkumaan,
kun käsittelemme työntekijän yksityiselämän suojaa
työhaastattelutilanteissa.
Luennon päätteeksi käyn kiittämässä luennoitsijaa, joka
kyselee minulta kiinnostuneena omista opinnoistani ja kauppakorkean juridiikkatarjonnasta. Luennon jälkeen siirrymme
ystäväni kanssa Mäkkiin, missä hän kertoo pääomatulojen
sotkevan ikävästi tulorajojaan.
33
34
3 / 2012 / / k y lt e r i / h e n k i l ö k o h ta i s e s t i
shh...
henkilökohtaisesti
reittaus
Kerromme miltä se tuntuu. Ehdota
aihetta: kylteri.fi.
Kylteri arvostelee ja vertailee elokuvia, kirjoja,
kukkaruukkuja tai muita luovia tuotoksia.
KY:n kerhokentällä tapahtuu. Ajan hermolla oleva Kylteri vertailee nyt erilaisiin nautintoaineisiin keskittyviä kerhoja ja esittelee kevään uudet tulokkaat.
viskikerho whis-ky riippuvuusriski elitistisyys miten pääsee mukaan
no. 7
***** Elämänvedeksikin
tituleeratun juoman harrastaminen on elitistisyyden
huipentuma.
Hallitus valitaan syyskokouksessa marras-joulukuun
aikana. Sähköpostilistalle voi
liittyä lähettämällä viestiä
viskikerhowhisky@gmail.
com.
*** Valitettavasti alkoholiin voi
jäädä riippuvaiseksi, vaikka moni
opiskelija sitä yrittääkin todistaa
vääräksi.
**** ”Runsas suutuntuma ryhdittyy reilun mutta pehmeän
tanniinisuuden ja hedelmähapokkuuden ansiosta…” Viini
on viisasten juoma, ja viinien
harrastaminen on lähes täysien porvaripisteiden arvoista.
Tapahtumissa pääsee tutustumaan toimintaan ja juttelemaan nykyisten toimijoiden
kanssa. Hallitus vaihtuu
kalenterivuosittain.
***** Päiväkin ilman kofeiinia voi ajaa vakituisen
kahvinjuojan migreenin
partaalle.
** Kahvi on kulutustavara,
jota perusopiskelija lipittää
litratolkulla viikoittain.
Vaikka toki erikoiskahvien kanssakin voi hifistellä
äärimmäisyyksiin asti.
Vasta perustetun kerhon kuvioihin pääsee ottamalla yhteyttä
sähköpostitse: alexander.
[email protected]. Eikä tarvitse
olla hifistelijä – kerho on kaikille,
jotka diggaavat kahvista tai
teestä.
* Ruoka on välttämättömyys, joten hyvästä ruoasta
pitämistä tuskin voidaan
rinnastaa riippuvuuteen.
**** Ruokakulttuuri on
nyt nosteessa, ja tietoinen
kylteri näyttäytyykin syömässä parsaa pönkittääkseen
porvaristatustaan.
Helpoin tapa tulla mukaan on
klikata Facebookissa tykkäänappia KY-Culinaryn kohdalla.
Hallitukseenkin haetaan tällä
hetkellä jäseniä. Hakemusta voi
laittaa osoitteeseen kyculinary@
gmail.com.
viinikerho baccus
KUN kauppiksen ovet ei aukene
Miltä tuntuu jäädä parin pisteen päähän?
”Tiesin jo lukiossa haluavani Kauppikseen, ja nimenomaan
Helsinkiin, koska olen täältä kotoisin ja kauppatieteellinen opetus on Suomen parasta. Abikeväänä aloitin lukemisen kirjoitusten jälkeen, kuten tuhannet muutkin. Minusta
tuli rutinoitunut kirjastossalukija, ja meille muodostui oma
porukka, jonka takia jaksoi raahautua kauniina kevätpäivinäkin pölyiseen lukusaliin. Ei siksi, että se olisi ollut erityisen
kivaa, vaan koska ajattelin, että jos kukaan pääsee sanomaan,
etten ole tarpeeksi tosissani, joku korkeampi voima estää
sisäänpääsyni.
Vappunakin kertailin musitiinpanoja. Lakkiaispäivän pidin
vapaata, ja seuraavana päivänä aloitin luvut vasta iltapäivällä.
Ajattelin, että mitä kurinalaisemmin toimin, sitä itsevarmempi olen pääsykokeessa ja muistan paremmin.
Elin sosiaalisessa tyhjiössä - kaikki elämässäni liittyi pääsykoekirjoihin ja sisäänpääsyyn. Kävelin toisinaan Kauppiksen
eteen ja kuvittelin itseni marssimassa itsevarmasti ovista.
Pääsykoepäivänä jännitin aivan hulluna. En kyennyt syömään ja tärisin. Tuntui, että nyt oli loppuelämäni kannalta
ratkaiseva hetki. Kun koe alkoi, pääni oli tyhjä. En muistanut
mitään lukemastani. Sydän hakkasi, suuta kuivasi. Hengitin
pari kertaa syvään ja join vettä. Sain itseni rauhoitettua, ja
tartuin kokeeseen. Sain vastattua lähes kaikkiin kysymyksiin
ja varsin varmoin ottein. Kirjoitin vastausrivin varta vasten
hankkimaani pyyhekumiin.
** Alkoholi kuin alkoholi,
riippuvuusriski on olemassa.
Viskin hinta kuitenkin rajoittaa kulutuksen määrää ainakin
opiskelijoilla, vaikka eihän
kyltereillä ole jeneistä kii.
Illalla katsoin oikeat vastaukset. Olin tehnyt virheitä,
mutta oli ihan mahdollista, että pääsisin. Kuukaudessa ehdin
hankkia muuta sisältöä elämääni. Oli ihan kiva viettää taas
normaalia elämää. Kun tulokset tulivat, kävin aamulla netissä
katsomassa nimilistan, vain todetakseni että oma nimeni
puuttui. En päässyt. Tavallaan olin sen jo hyväksynyt, mutta
silti tuli itku. Pahinta oli, että moni kavereista pääsi.
Olin hakenut myös muualle, mutta päätin, etten lähde toiseen kaupunkiin tai mene ammattikorkeaan vielä, vaan haen
uudestaan. Tein syksyn töitä ja keväällä menin valmennuskurssille. Tein varasuunnitelmia, ja hain opiskelemaan muitakin aloja.
Suhtauduin vähemmän neuroottisesti lukemiseen, ja pyrin
ulkoaopettelun sijaan ymmärtämään asioita syvällisemmin.
Välillä uskalsin jopa epäillä, olenko edes hakemassa oikeaan
kouluun.
Pääsykokeen jälkeen en katsonut tuloksia, vaan odotin
tulosten julkistamispäivään. Nimeäni ei taaskaan ollut listalla.
Nyt se ei tuntunut niin pahalta, ja otin vastaan opiskelupaikan
toisesta tiedekunnasta. Olen ihan tyytyväinen päätökseen ja
uskon, että näin asioiden kuului mennäkin.”
Nainen, 23 vuotta.
kahvikerho ky culinary t e k s t i / n e l l i h u i k a r i k u vat / s o f i a w i l k ma n
t e k s t i / t i i n a - ma r i h a k a k u va / maria k vickstr öm
35
36
3 / 2012 / / k y lt e r i / m e ta
wtf?!
raflapoliisi
meta
Kylterin tiedustelukoneisto
ylläpitää yleistä järjestystä.
Muut esille tulevat asiat, jotka
eivät yleensä liity mihinkään.
1. Kuinka saavutat mursukunnon?
2. Monta päivää toivut Vapun vietosta?
3. Määrittele degrowth.
4. Ei kesää ilman..?
5. Kumman kaa, Lumia vai iPhone?
lauri wahlroos, 22
4. vsk, International Business
1. Olen mahdollisimman lähellä uusia mursuja, tutorointi on hyvä keino.
2. Tänä vuonna yritän selvitä tutoreiden laitosrastiradalle 3.5.
3. Vähemmän tavaraa ahneille kauppatieteilijöille
4. (En mä kehtaa sanoo…) No sanotaan nyt vaikka olutta!
5. Lumia, iPhone on h***a kun se ollut jo niin monen kanssa
kuinka hämäät itsesi
muita paremmaksi
Schoolmanship on elämänkatsomus, joka tähtää opintomenestyksen maksimoimiseen. Sen tärkein
muistisääntö kuuluu: Ensimmäinen
opiskelutoverisi kiristynyt hermo
on ensimmäinen voitettu kurssipiste. Gaussin käyrän yläpäähän
sijoittuminen ei vaadi pelkästään,
että olet muita parempi. Muiden on
oltava myös sinua heikompia.
Alkeiskurssi: Käytännön vinkkejä
tenttitilanteisiin
Schoolman ei voi kontrolloida tovereidensa valmistautumista, mutta voi vaikuttaa heidän keskittymiseensä tentissä.
Voit ehdottaa juuri ennen tentin alkua
pientä vedonlyöntiä: Alemmat pisteet
saanut tarjoaa pizzat! Riippumatta vedon
hyväksymisestä, tulee veto pyörimään
toverisi päässä koko tentin ajan, eikä
hän enää suorita tenttiä pelkästään itseään varten.
Jos taas tiedät opiskelijatoveristasi
jotain häpeällistä, voit viedä hänen ajatuksensa kurssimateriaalista elämän
monivalintoihin.
Schoolman: Oli hauska tavata poikaystäväsi eilen kuntiksessa, hänen käsivartensahan olivat suuret kuin aarnihongat!
Toveri: Nyt kyllä puhut siitä Erikin
kaverista, Veijosta.
Schoolman: Aah, anteeksi. Muistelin
vaan, että joskus kerroit pitäväsi lihaksikkaista miehistä.
Erikoistumisopinnot: Ryhmätöissä
menestyminen
Ryhmätyöt ovat schoolmanille usein
haasteellisia, koska muiden epäonnistuminen voi vaikuttaa myös omaan
arvosanaan. Siksi kannattaa panostaa
tovereiden mahdollisuuksien heikentämiseen kurssin henkilökohtaisissa
osuuksissa, kuten tentissä. Valitse itsellesi ne tehtävät, jotka sisältävät tentin
kannalta oleellista materiaalia. Anna
numeroniilon ja presispirkon loistaa
omalla mukavuusalueellaan, kun sinä
voit kerätä kurssin sisällön kannalta ratkaisevat hedelmät.
Ammattilaisschoolman ei jätä mitään
sattuman varaan, ja siksi varmistaa, että
myös varustepuoli on kunnossa. Pukeu-
tumisen ja asenteen kuuluu olla ryhmän/
parin vastakohta. Jos muut näyttävät
rahiksen assareilta, pukeudu casetapaamisiin mökkivaatteisiin ja painota, että
ei caseja tarvitse ottaa vakavasti, sillä ne
ovat vain viiden kurssipisteen arvoisia. Pitkitä taukoja ja keksi aikaiselle
lopettamiselle tekosyitä, kuten terassikeli. Jos taas parinasi on rento hupparityyppi, pukeudu itse pukuun. Mainitse,
että suhtaudut koulutyöhön erittäin
vakavasti ja haluat näyttää siltä. Kannattaa tasaisin väliajoin puhua siitä, miten
yksikin nelonen voi estää pääsyn unelmien vaihtopaikkaan ja konsulttifirman
haastatteluun. Jokaisen menestyminen
on nimittäin oikeasti heidän omissa
käsissään.
Teksti on mukaelma Stephen Potterin peliteorian klassikosta The Theory and Practice
of Gamesmanship or The Art of Winning
Games Without Actually Cheating.
Olli hopeasaari, 22
2. vsk, laskentatoimi
1. Tiukalla kesätreenillä
2. Varmaan se viikko siihen menee
3. VMP
4. Mirrin silittelyä
5. iPhone, koska siinä on kiva omena
jelena othman, 24
1. vsk maisteriopiskelija, ISM
1. Hangover management
2. Yhtä monta päivää kuin juhlin
3. Miesten kaljuuntuminen
4. Rakkautta
5. iPhone (omistaa Nokian), se on niin söpö
iiro vaniala, 23
3. vsk, markkinointi
1. Niinkun kaikessa treenaamisessa, tarpeeksi lepoa, kesällä pitää levätä
2. Useimmiten yhtä pitkään kuin vappu kestää, eli varmaan 7 päivää
3. (Hiljaisuus, juo kahvia, hiljaisuus.) Käsitteenä selittämätön.
4. Bussikaljaa kolmosen sporassa (vieressä istuva kaveri facepalmaa)
5. Lumia, se kuulostaa viehättävämmältä.
t e k s t i / a l e k s i a a lto k u va / maria k vickstr ö m
t e k s t i & k u vat / l au r a b r ot k i n & i i r o ko r m i
37
3 / 2012 / KYLOOKS
39
KY tiedottaa
ky @
facebook
Käy tykkäämässä ky:n virallisesta
sivusta facebook.com/ky1911, niin pysyt
kartalla mitä ky:llä tapahtuu. Sivulla jaetaan virallista ky-aiheista asiaa sekä epävirallisempaa sisältöä ky:n arjesta ja juhlasta. Muista liittyä myös ky Kanavalle,
jossa mm. ky:n kerhot ja ainejärjestöt
viestivät tekemisistään sekä ky Kulttuurikanavalle, jossa kuva, kuj ja nesu-ky
kertovat tapahtumistaan.
Kyltereille
tilaa: KY
Lounge
Lotta Punkanen, 4. vsk.:
”Hameeni on vintage-Dieseliä
Amsterdamista, mokkanahkatakki second hand-liikkeestä,
neulepusero jostain ketjuliikkeestä, nahkalaukku Buenos
Airesista, ja kengät ovat vanhat
Vagabondit. Hankin vaatteita
milloin mistäkin. Olen tehnyt
paljon löytöjä vanhempien vintiltä ja ulkomailta. Inspiroidun
väreistä, vintagesta ja erilaista
materiaaleista.”
KY Looks myös netissä: kylteri.fi.
teksti & kuva / tiina - mari hak a
Oletko jo tutustunut uudistuneeseen
ky Loungeen? Kyltereiden hengailutila Lounge muutti keväällä ky-talon 4.
kerrokseen. Loungessa voi viettää aikaa
arkisin klo 9–23, tilan ovet ovat avoinna
klo 19 asti.
KYCC
Liikuttaa
Tänä vuonna pääset seuraamaan hulppean seikkailu-urheilukilpailun tapahtumia läheltä. Kilpailu starttaa 11.5. klo
17 Ruoholahden Itämerentorilta, mutta
jo ennen sitä pääset näkemään kilpaili-
joiden näyttävän laskeutumisen pwc:n
rakennuksesta 70 metrin korkeudesta
vain yhden köyden varassa. Tämä on
nähtävä! Hartwall tarjoaa sinulle mahdollisuuden seurata kilpailun tapaht
mia ky:n saunalla samana iltana.
kisastudio
KY:llä
Lätkän mm-kotikisojen kunniaksi Hartwall järjestää Karjala-kisastudion ky:n
Yläkertsillä perjantaina 11.5. klo 17 asianmukaisten virvokkeiden siivittämänä.
Illan aikana screenillä pyörii ItaliaTsekki-ottelu klo 17.15, alkaen ja pääpelinä Suomi-Kanada klo 20.15 alkaen.
Tapahtuma on ilmainen ja avoin kaikille
ky:n jäsenille.
Hae pääsykoevalvojaksi
Syksyllä aloittavilla mursuilla on vielä
se rankin koitos edessä, kun 12.6. heidät istutetaan penkkeihin pääsykokeen
merkeissä. Onnistunut koe tarvitsee
valvojia! Ilmoittaudu pääsykoevalvojaksi viimeistään 14.5.2012. Lue lisää
osoitteesta https://eage.aalto.fi/?ff/
econ_valintakoevalvoja_2012
Boston Promenade goes
Swinging
Big band Boston Promenade esiintyy 26.5. Korjaamolla. Keinahtelevien
swing-klassikoiden lisäksi luvassa on
taattuun Boston-tyyliin myös energistä rockmeininkiä. Lisätietoa kywebin
tapahtumakalenterista.
Kesälläkin
voi juhlia!
Mursukokelaat pääsevät nollaamaan
pääsykoeahdistusta koepäivän 12.6. iltana
kujin järjestämissä pääsykoebileissä The
Tigerissa. Vanhemmat tieteenharjoittajat ovat myös tervetulleita katsastamaan
uutta satoa!
Perinteistä kesäkuntista vietetään
taas elokuussa. Lisätietoja tulossa kesän
aikana, seuraa kywebiä.
KY:n aukioloajat kesällä
ky:n toimisto palvelee normaalisti 1.6.
asti. 4.6.–19.6. toimisto on auki ma-to
10–15. Syksyllä ky:n toimisto palvelee
jälleen 13.8. alkaen ma-to 10–15, ja 27.8.
alkaen normaalisti. Hyvää kesää kaikille
toimistolta!
Kannen kuva : Maria Kvickström