Kylteri - Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat ry

Transcription

Kylteri - Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat ry
no. 3 2011
www.kylteri.fi
Kylteri
Päivä opintotoimistossa / Haalarikansalle kebabia / Kampusvisio
kylteri
no. 3
Tekijät
aleksi aalto
pistaasia
tuukka hetemäki
vadelmasorbettia
nelli huikari
minttusuklaata
hulius jurri
kinuski-pähkinää
tommi kaikkonen
kinuski-suklaata
tiina kanninen
pistaasia
heidi kärkkäinen
kahvia
katariina laine
mangomelonia
jemina lehmuskoski
minttusuklaata
harri liimatainen
rommirusinaa
aku-ville lehtimäki
vaniljaa
susanna marin
suklaata
esa-pekka mattila
lime-suklaata
tapio melgin
suklaata
silja niemi
lakritsia
riikka nuutinen
sitruunasorbettia
jane ora
suklaata
alexander
patouchas
mangomelonia
anastasia seregina
vaniljaa
heini toivanen
suklaa-nougatia
Kiitämme myös:
Tuomas Silverang, Teemu Eskola, veeläiset, toimiston parhaudet, aurinko.
Toivotamme myös:
tuhmaa kesää kaikille Kylterin lukijoille.
www.kylteri.fi
2
3
2011
kylteri
no. 3
Pääkirjoitus
2011
Menu
ihmiset
8
Päiväntasaaja
10
Legenda Arkadian Kebabista
20
Kyltereiden kesä
Kauppiksen opintotoimiston päällikkö Margareta “Masse”
Soismaa tulee joka aamu puoli seitsemäksi töihin vastailemaan
opiskelijoiden (vihaisiin) sähköposteihin.
Pohjoisen Rautatiekadun öinen majakka, kelmeä kebab-kyltti,
lohduttaa jatkojen jatkoilta kotiin raahautuvia sankareita.
Ravintoloitsija Pablo suhtautuu haalarikansan ruokintaan
intohimolla.
Keskiviikkoiltaisin Cubaan ja viikonloppuisin festareille –
mutta mitä kauppislaiset puuhaavat päivisin? Esittelyssä viisi
tapaa viettää vuoden kuumimmat kuukaudet.
päätoimittaja
Annaleena Kuronen
040 827 3803
[email protected]
ky
14
22
kylteri on Helsingin kauppatieteiden ylioppilaiden aikakaustyyppinen ylioppilaslehti. Syksyllä
1999 perustettu lehti toimii ikkunana Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijoiden maailmaan
ja käsittelee ajankohtaisia aiheita
heidän näkökulmastaan.
Kylterissä ilmoituksesi tavoittaa
kampuksen noin 4000 tulevaa
talouselämän vaikuttajaa. Kylteri
ilmestyy kuusi kertaa vuodessa.
Lehteä jaetaan Aalto-yliopiston
kauppakorkeakoulun toimipisteissä.
Koulutuspolitiikkaa ja kampusvisioita
… toisin sanoen painavaa asiaa, joka koskettaa myös sinua. KY
ry:n koulutuspoliittinen vastaava kirjoittaa opintouudistuksista ja
kesäkuussa tehtävästä Aalto-yliopiston kampuspäätöksestä.
ad
Sofia Wilkman
040 353 8287
[email protected]
“Täysiä, saatana”
Kauppiksen big band Boston Promenade tunkeutuu pian myös
kotistereoihisi. Uuden levyn julkaisee myös kolmekymppisiään
juhliva KYN (s. 22).
viivan alla
Noteeraus s. 30
Reittaus s. 31
Raflapoliisi s. 32
Munapulma s. 33
Haalarikohtaamisia (tirsk) s.33
Punakulma s. 35
ky ry:n tiedottaja
Tiina-Mari Haka
040 353 8279
[email protected]
ilmoitusmyynti
Efekta Oy
Timo Herttua
045 277 5285
[email protected]
paperi Edixion 190 g / CyclusOffset 115 g (100 % kierrätetty) julkaisija ky-säätiö painatus Forssan Kirjapaino
issn 1457-0890 | Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat ry, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b 3. krs, 00100 Helsinki
4
5
kylteri
no. 3
KY:n jäsenkyselyn tulokset
”Kyweb? Maanantaiposti? Mitä
ne on? Tiedotus taitaa olla aika
Helsinki-keskeistä...”
“Keep up the good work!”
”Tärkeää: aktiivinen
toimintaympäristön seuraaminen,
vastaaminen haasteisiin (kampus,
tutkintomuutokset), olla edelleen
maailman paras opiskelijärjestö ja
kyltereiden koti.”
Kultapossukerho
vai maailman paras
opiskelijayhteisö?
teksti
”Se, onko tapahtuma KY:n vai
AYY:n vai minkä järjestämä, ei
ole aina selkeää, eikä järjestäjä
jää välttämättä mieleen.”
Tiina Kanninen
KY toteutti kevättalvella 2011 jäsenkyselyn, jossa kartoitettiin nykymuotoisen
kylteriyhteisön toimintaa, palveluita
sekä opiskelijoiden toiveita. Jäsenkysely
on pohja KY:n strategiatyölle. Muistatko sinäkin vastanneesi? Tulokset ovat
täällä.
Yleisesti KY:n toimintaan ja palveluihin oltiin varsin
tyytyväisiä (86 % vastaajista). Vajaa kolmannes kertoi olevansa tällä hetkellä aktiivisesti mukana KY:n
toiminnassa. Kerhot ja jaostot olivat suosituimpia
KY-aktiviteetteja ainejärjestöjen ja valiokuntien seuratessa perässä.
Suurin osa (87 % suomenkielisistä vastaajista)
kertoi tietävänsä hyvin, mistä hankkia tietoa KY:n
järjestämistä tapahtumista ja palveluista. Suosituimpia tietolähteitä olivat kyweb sekä Facebook-kavereiden profiilit ja statuspäivitykset. Maanantaipostia
luki aktiivisesti noin puolet. Tänä vuonna kampuk-
6
”Minutkin leimataan osaksi
samaa kuppikuntaista
kultapossukerhoa, miksi???”
KYSELYN TAUSTAA
Ryhmä Market Research –
kurssilaisia (Mira Halonen, Iida Heikkinen, Tiina
Kanninen ja Anna Saarinen)
toteutti KY ry:n jäsenkyselyn kurssityönä. Webropolilla toteutettu kysely oli
auki 10.–23.2. Suomenkielisiä vastaajia oli 850, englanninkielisiä 50. Vastausprosentti oli siten n. 25 %
jäsenistöstä. Onnekkaimmat
vastaajat voittivat lahjakortteja, leffalippupaketteja ja KY100-viinejä.
”Ainejärjestöasiat kiinnostavat, ihmiset hyvään käyttöön
– ei vain lampunjaloiksi, vaan
ihan oikeasti johonkin hyödylliseen toimintaan.”
silla jaettavaa Kylteri-lehteä ilmoitti lukevansa säännöllisesti 41 % vastaajista.
Mikkelissä BScBA-tutkintoa suorittavat kauppislaiset, jatko-opiskelijat ja kansainväliset opiskelijat
olivat tyytymättömimpiä. Englanninkielisistä vastaajista jopa 72 % kertoi, ettei ole tällä hetkellä eikä ole
aiemmin ollut aktiivisena mukana KY:n toiminnassa.
Mikkeliläiset kuvailivat, ettei KY tavoita heitä juuri
lainkaan. Palvelut, tapahtumat ja jäsenedut onkin
suunnattu Helsingissä opiskeleville, mutta kyselyn
perusteella myöskään jatko- ja kv-opiskelijat eivät
kokeneet niitä omikseen.
jaettavista apurahoista kaivattiin lisää tietoa.
KY:n tärkeimmiksi palveluiksi nostettiin vaihtoapurahat, bileet, edunvalvonta ja yhteisöllisyys.
Valtaosa oli sitä mieltä, että KY:n tulee edelleen jatkaa kauppislaisten edunvalvontaa Aalto-yliopistossa
AYY:n rinnalla.
>>
LUE KOKO RAPORTTI:
KYLTERI.FI
KY ry, KY-säätiö, AYY – häh?
Vastaajat kokivat KY:n roolin Aalto-yhteisössä erittäin tärkeäksi. Suurin osa kyltereistä ei kuitenkaan
hahmota vielä eri organisaatioiden rooleja ja tehtäviä. Vain alle kolmannes vastaajista (28 %) koki, että
KY:n rooli Aallossa on selkeä. KY-säätiön toimintaan
toivottiin lisää läpinäkyvyyttä. Säätiön tehtävistä ja
7
2011
Päiväntasaaja. Sarjassa seurataan kauppakorkea-
no. 3
koululaisen elämää yhden vuorokauden ajan.
Päivä opintotoimiston
Margareta Soismaan kanssa
6:00
Herätys
– Menen joka aamu töihin puoli
seitsemäksi. Matka Tapiolasta
Töölöön sujuu omalla autolla,
joten kuudelta herääminen riittää.
Aamulla puhelin ei soi eikä palavereita ole, joten töitä saa oikeasti
tehtyä. Samasta syystä tulen
silloin tällöin myös sunnuntaisin
hommiin.
Luen yön aikana tulleita ja edelliseltä päivältä jääneitä sähköposteja. Viestejä tulee paljon Aallon ja
kauppiksen sisäisistä asioista, mutta
myös opiskelijoilta – ja erityisesti
näin keväisin myös hakijoilta.
7:00 Sulkapallo
– Keskiviikkoisin pelaamme
vakioporukalla sulkapalloa liikuntasalissa. Se on hyvä aloitus
päivälle. Työhuoneeseen palattuani jatkan sähköposteihin vastailua ja juttelen controllerin kanssa
hankintavaltakirjoista.
teksti
kuvat
9:15 Aamukahvi
– Sekalainen opintotoimiston
porukka kokoontuu yleensä ennen
yhdeksää taukohuoneeseen.
Puimme siellä vaikka päivän lehdessä olleet otsikot. Työasioistakin
jutellaan, mutta aika harvoin. Sama
toistuu iltapäiväkahvien merkeissä
puoli kolmen maissa. Tänään en
valitettavasti ehdi paikalle, mutta
saan sentään kannusta viimeisen
kahvitilkan.
”Kun opiskelija tulee
juttusille, hänellä on
useimmiten jokin
ongelma.”
8
Riikka Nuutinen
11:00 Työhuoneella
13:00 Otaniemeen
– Postitan hakijoille tiedon parista
siirtoanomuspäätöksestä, jotka
dekaani on tehnyt edellisenä päivänä. Pääasiassa työni on asioiden
esittelyä esimerkiksi dekaaneille
ja Kauppatieteiden akateemisten
asioiden komitealle. Teen itse päätöksiä lähinnä meillä jo opiskelevien oikeuksista ja velvollisuuksista.
Hoidan esimerkiksi opintojen
hyväksilukuun, koulutusohjelman
valintaan ja vaihtamiseen sekä
opintojen jatkoajan myöntämiseen
liittyviä asioita.
Sehän tässä työssä on kurjaa,
että kun opiskelija tulee juttusille, hänellä on useimmiten joku
ongelma. Välillä tuntuu, että positiivisia tapauksia ei olekaan, vaikka
todellisuudessa suurimmalla osalla
kaikki sujuu hyvin. Meillä on tosi
fiksuja opiskelijoita, joilla on usein
hyviä ideoita ja ehdotuksia. Olen
kyllä mielelläni heidän kanssaan
tekemisissä.
– Käyn Proffassa lounaalla ja
hurautan sitten Otaniemeen Aallon kaikkien opinto- ja opiskelijapalveluiden päälliköiden palaveriin.
Tapaamme joka viikko. Tänään
keskustellaan lukuvuosi-ilmoittautumisen ja uusien opiskelijoiden
ilmoittautumisen järjestämisestä.
Lisäksi agendalla on jatkoajan
myöntäminen opinto-oikeuden
päätyttyä.
Opintoaikojen rajaushan koskettaa jo monia vuonna 2005 ja sen
jälkeen maisteriohjelmissa aloittaneita. Joillekin on jo useamman
kerran annettu jatkoaikaa. Laki
on tässä aika epäselvä. Tavallaan
toivoisin, että tulisi vastaan jokin
helppo tapaus, jossa jatkoaikahakemus voitaisiin hylätä, ja opiskelija
ottaisi sitten oikeuden päätöksen
asiasta. Silloin saataisiin tietää,
onko tarkoituksena oikeasti rajata
opintoaikoja vai vain työllistää
opiskelijoita ja hallintoa lähettelemällä leikisti hakemuksia ja
päätöksiä edestakaisin.
päärakennuksessa
16:15 Mursujen
koulutusohjelmavalintainfo
– Ajan takaisin Töölöön kertomaan
mursuille siitä, miten koulutusohjelmavalinta toimii. Kalvot kävin
läpi ja päivitin jo edellisenä iltana.
Meillä koulutusohjelmavalintaa
tehdään oikeastaan vain siksi, että
rahoituksen aineessa paikkojen
kysyntä on suurempi kuin tarjonta.
On kuitenkin kiintoisaa seurata
valintojen muuttumista. Esityksen
jälkeen vilkaisen vielä sähköpostin.
18:00 Kotiin
– Tänään työpäivä oli aika normaalin mittainen.
23:00 Nukkumaan
– Kotona jatkan vielä sivutoimen
hoitamista lukemalla erään säätiön
apurahahakemuksia. Tämä on jäänyt vähän viime tippaan, ja hommaan kuluukin koko loppuilta.
MARGARETA SOISMAA
Ikä: 60
Koti: Tapiolassa
Koulutus: Kauppatieteiden tohtori, väitöskirja
”Game theoretic analyses of the Finnish timber
market” julkaistu vuonna 1988
Työ kauppiksella: Opintotoimiston päällikkönä vuodesta 2002, aiemmin tohtorikoulutuskeskuksessa
Paras kesäruoka: Kesäkeitto.
– Mikään ei ole parempaa kuin suomalaiset tuoreet
vihannekset. Tätä osaan jopa itse valmistaa, vaikka
muuten keittotaitoni on hyvin rajallinen.
9
2011
kylteri
no. 3
V*!@#:n opintotoimisto?
Harva kauppiksen opiskelijapiireissä vaikuttava on
välttynyt kuulemasta erinäisiä vähemmän mairittelevia luonnehdintoja armaan opinahjomme opintotoimistosta. Kovaäänisimmät valitusvirret tuntuvat
viime aikoina kuitenkin vaimenneen. Tehdäänkö
opintotoimistossa nykyään jotain toisin, vai onko
urputtaminen vain mennyt muodista?
– Palveluasennetta on kyllä korostettu meillä
paljon. Kaikki huono palaute on otettu vakavasti,
opintotoimiston päällikkö Margareta Soismaa
kertoo. Hän kannustaa avautumaan ongelmista
suoraan niiden alkulähteille.
– Tietenkin me täällä toivomme, että opiskelijat
kertoisivat suoraan mikä mättää ja miten asiat voisi
tehdä paremmin sen sijaan, että ongelmia puidaan
vain netin keskustelupalstoilla. Esimerkiksi minulle
voi aina lähettää sähköpostia. Vastaan kyllä kaikkiin viesteihin.
Tiukkoihin käytäntöihin turhautuneen opiskelijan kannattaa myös muistaa, että opintotoimiston toiminta perustuu pitkälti muualla Aallon
organisaatiossa tehtyihin päätöksiin. Opiskelijaa
läheisesti koskettavia asioita pohtii esimerkiksi
Kauppatieteiden akateemisten asioiden komitea,
jonka kokousten asialistoihin voi jokainen tutustua
Aalto Insidessa. Soismaa rohkaisee opiskelijoita
kommentoimaan rohkeasti myös näitä.
– KY tekee hyvää työtä koulun suuntaan, mutta
monesti myös riviopiskelijoiden näkemykset olisivat todella tärkeitä.
Pablon tarina
teksti
kuvat
Aleksi Aalto
Sofia Wilkman
Arkadian Kebabin legendaarinen
ravintoloitsija on ehtinyt ruokkia jo monta vuosikurssillista
kyltereitä.
10
Pohjoisella Rautatiekadulla, KYtalon juurella majailevasta Arkadian Kebabista kuului kummia
vuonna 2009. Seitsemän vuotta
ravintolaa johtanut Pablo oli
kadonnut taivaan tuuliin. Uudet
omistajat eivät tarjoilleet nälkäisille kyltereille heidän vaatimaansa
laatua ja palvelua.
Pian asiakkaat hylkäsivät
ravintolan lähes täysin. Monella
meni kebabista vatsa sekaisin. Lounasaikaan ruokalistalle
ilmestyi vähintäänkin epäilyttävä
’kotiruokabuffet’.
Syksyllä 2010 tilanne kärjistyi
jo niin huonoksi, että Pabloa pyydettiin palaamaan. Pablohan palasi;
samalla palasivat laatu ja asiakkaat.
KY-talon kanta-asiakkaat juhlistivat
tiettävästi Pablon paluuta viemällä
hänelle esimerkiksi I<3KY -paidan
sisältävän joululahjapaketin.
Nykyisin Pablo tekee Arkadian Kebabissa pitkää päivää.
Tuuli on pikkuhiljaa kääntymässä.
Omaa suosiotaan Pablo perustelee
intohimolla.
– Ravintolayrittäjyys on minun
ammattini. Rakastan tehdä ruokaa.
Yrityksen hyvä maine tulee siitä,
että työtä tekee sydämestään. Se
on syy Arkadian Kebabin suosioon,
Pablo kertoo.
Arkadian Kebab on Pablon uran
kuudesta ravintolasta menestyksekkäin ja pitkäikäisin. Ensikosketus ravintolatoimintaan Suomessa
syntyi Caloniuksenkadun Pizza
Ässässä vuonna 1992.
Yrittäjyyden ohessa Pablo
osallistui tuolloin useisiin maailmanmestaruuskilpailuihin, joista
pizzanpyörityssarjassa tuli kaksi
kultamitalia ja maailmanennätystä
vuosina 1997 ja 1998. Pizza sai
kuitenkin jäädä, sillä pikaruokapelissä pärjäsi vain hinnalla.
– Laadukasta pizzaa ei voi
myydä viidellä eurolla. Minä
en halua myydä paskaa, Pablo
11
naurahtaa.
Pablosta tuli Arkadian Kebabin omistaja vuonna 2002. Hän
suunnitteli ensi töikseen ruoissa
käytettävät kastikkeet, ja edelleen valmistaa ne joka aamu itse.
Pablo sopi myös alennuksista KY:n
kanssa, mikä nosti opiskelijaruokailijoiden määrää räjähdysmäisesti.
Kebabravintolassa Pablo voi itse
valikoida lihan ja reseptit ja jättää
palkkatyöntekijöille vain yksinkertaisimmat työvaiheet.
– Henkilökunta ei aina tiedä
ruoasta. He eivät välttämättä
rakasta ruoanlaittoa niin kuin minä.
Huonoissa paikoissa asiakkaille
voidaan tarjoilla kuivunutta lihaa
tai vanhentunutta kastiketta. Laatu
ja sydän erottavat ammattilaisen
ja amatöörin pitämän ravintolan,
Pablo filosofoi.
Pablo työskenteli KY-talon
kivijalassa yhtäjaksoisesti seitsemän
vuotta vuoden 2009 syyskuuhun
asti. Silloin hän siirtyi yllättäen
toisen kebabravintolan vetäjäksi.
Pablon lähdön vaikutus Arkadian
Kebabiin oli välitön.
– Ravintoloille maine on todella
tärkeä. Uusilla kilpailijoilla, esimerkiksi Kampin Pippurilla, ei ollut
2011
päivystävä dosentti. Sarjassa tunkeudutaan pimeisiin
kylteri
no. 3
tutkijaluoliin ja popularisoidaan kauppatieteitä.
Pablon tarina
viineistä kirjoitettu paljonkin kauppatieteellisen
alan graduja?
Siihen aikaan graduja viinistä ei ollut tehty montaakaan. Tutkin työssäni viinin brändin rakentamisen
problematiikkaa. Markkinat ovat pirstaleiset, ja pientiloilla on hyvin rajalliset resurssit markkinointiin.
Viinissä henkilökohtaisten suositusten ja puskaradion rooli on poikkeuksellisen suuri. Varsinainen
mainonta voi jopa olla haitallista tilan laatuimagolle.
mitään vaikutusta myyntiin. Mutta
kun Arkadian Kebab sai lähtöni
jälkeen huonon maineen, ei asiakkaita enää tullut vanhaan malliin.
Pablon paluusta on nyt neljä
kuukautta, mutta ravintola kärsii
edelleen aikaisempien omistajien
aiheuttamasta maineenmenetyksestä edelleen. Vaikka moni vanha
asiakas onkin palannut, ei ole
varmaa, että Arkadian Kebabissa
suosio kasvaisi taas vanhalle tasolle.
Pablo onkin kaikessa hiljaisuudessa miettinyt vaihtoehtoisia
urasuunnitelmia.
”Jos lähden taas pois,
muistan ilmoittaa siitä
kaikille etukäteen!”
Pablon suurin haave oman
ravintolan perustaminen. Silloin
hän saisi suunnitella ja tehdä
kaiken alusta alkaen itse. Nykyisin
Pablo toimii alivuokralaisena, joten
hän ei voi esimerkiksi vaikuttaa
sisustukseen tai vaihtaa laitteita
uudempiin. Oma ravintola olisi
jokin terveelliseen, kasvispainotteeseen ruokaan keskittyvä – tai
sitten huippupizzeria, jossa kaikki
tehdään käsin laadukkaista raakaaineista. Vaikka Pablo ei kaikkea
paljastakaan, on selvää, että hänen
visionsa on jo nyt kirkas:
– Tekisin tuoreen taikinan joka
aamu. Tomaattikastike olisi myös
itsetehtyä, en todellakaan käyttäisi
mitään purkkikastiketta! Olen
varma, että ravintola menestyisi.
Tiedän, mistä puhun.
Haaveet omasta ravintolasta
eivät ole ainoita uhkia Arkadian
Kebabin renesanssille. Aallon
kampuskysymys on tällä hetkellä
käsittelyssä. Rehtori Teerin ajaman
skenaarion mukaan kauppis siirtyisi jossakin vaiheessa läntiseen
maalaispitäjään.
– Se olisi Arkadian Kebabin
loppu! huudahtaa Pablo.
– Kymmenenkin opiskelijaasiakasta päivässä on hyvä määrä
myynnin kannalta. Puhumattakaan
haalarijuhlista!
Pablo on kuitenkin tällä hetkellä
keskuudessamme ja valmistaa
maittavaa lähiruokaa kaikille koululla ja KY-talossa käyville. Täten
myös ensi syksyn mursusato pääsee
tutustumaan tähän liki kymmenen
12
kylterivuosikurssia muonittaneeseen legendaan. Kyltereiden suosikkiannokset ovat pysyneet yhdeksän
vuotta muuttumattomia – pitakebab ja kebab ranskalaisilla. Pablon
viesti lukijoille on selvä:
– Tervetuloa syömään! Ja jos
lähden taas pois, muistan ilmoittaa
siitä kaikille etukäteen!
PABLON UROTEOT
Pablo on...
... esitellyt pizzanpyöritystaitojaan Silliksellä
... taistellut maailman parhaan originaalipizzan palkinnosta kombinaatiolla ”kana,
purjo & munakas”
... toimittanut tilauskebabit
useille sitseille
... myöntänyt VIP-kortin
eräälle päivittäin vierailevalle kylterille
... yöpynyt ravintolassaan,
jotta hän voisi valmistaa
kello 10 ”aamupalaa” Kympin
tapahtumaan
... pelannut jalkapalloa
Ranskan juniori- ja Marokon ammattilaissarjojen
I-divisioonissa.
AKATEEMINEN
VIININMAISTELIJA
teksti
Heidi Kärkkäinen
Suomalaisten mieltymys viiniin, jumalten juomaan,
on kasvanut koko 2000-luvun ajan. Viinit eivät kuitenkaan ole pelkkää nautintoa vaan myös tieteenala.
Kunnianhimoisimmat suorittavat huippuarvostetun Master of Wine -tutkinnon. Suomessa Master
of Wine -tittelin haltijoita on tällä hetkellä kaksi.
Heistä tutkinnon on ensimmäisenä suorittanut Essi
Avellàn, KTM Turun kauppakorkeakoulusta.
Miten viinimaisteriksi kouluttaudutaan?
Master of Wine on minimissään kolme vuotta
kestävä koulutus, johon kuuluu teoriaosuus, maisteluosuus sekä pro gradu -tasoinen lopputyö. Se on
ikään kuin kypsyyskoe, jossa opiskelija tulee osoittaa
ymmärryksensä viinialasta globaalisti. Tutkinto on
erittäin vaikea saavuttaa, vain noin 10 prosenttia
aloittaneista saa tittelin. Meitä on tällä hetkellä
maailmassa 289.
Mitä hyötyä kauppatieteiden opinnoista on ollut
Master of Wine -tutkinnossa?
Kansainvälisen markkinoinnin opintoni englanniksi olivat todella hyödyllisiä. Master of Wine -tutkinnossa viinibisneksen ymmärtämisessä on myös
hyvin suuri rooli. Erityisesti gradustani oli iso apu!
Mikä oli vaikeinta ja palkitsevinta Master of
Wine -opiskelussa?
Vaikeinta oli laaja-alaisuus viininviljelystä kemiaan ja koko maailman viinien sokkomaistamisen hallitsemiseen. Palkitsevinta olivat korkeat läpäisystandardit. Ne antoivat erinomaisen pohjan tietotaidolle.
Essi Avellàn, miten kauppatieteilijä kiinnostui
viineistä?
Viinikiinnostukseni heräsi opiskeluaikoina,
kun kävin sadonkorjuussa Château Carsinilla
Bordeaux’ssa. (Toim. huom. Kyseessä on sama tila,
mistä KY100-viinit tulevat – tarhan omistaja on entinen kylteri.) Koin silloin myös aistinvaraisen arvioinnin osalta ahaa-elämyksen. Seuraavana vuonna asuin
tilalla puoli vuotta ja tein toimeksiantona graduni
viinitilan brändin rakentamisesta. Sen jälkeen uravalinta oli helppo.
ESSI AVELLÀN
Ikä: 35
Opinnot: KTM, Master of Wine
Työ: FINE Champagne -lehden päätoimittaja,
viinikirjoittaja, -konsultti ja -kouluttaja
Viinisuositus: Charles Heidsieck Brut
Réserve NV, Champagne, Ranska
Harrastukset: Golf ja hevospoolo
Mistä haaveilet: Omasta samppanjasta
Graduaiheesi oli ”Corporate Brand Building
through Communications for Wineries”. Onko
13
2011
kylteri
no. 3
Kauppakorkeakoulussa tuulee
Mikä kandiuudistus,
kenen kampusvisio?
teksti
kuvitus
UUDISTUKSILLA
KOHTI KÄRKEÄ
Kauppakorkeakoulun strategisessa toimeenpanosuunnitelmassa todetaan: “Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu on maailmanluokan kauppakorkeakoulu
vuonna 2020”. Tavoite voi kuulostaa hurjalta, mutta
tämän vision toteutumiseksi moni muutosprosessi on
jo alkanut.
Tavoitteena on muun muassa nostaa opettajaopiskelijasuhde lähemmäksi kansainvälistä standardia. Suhdeluvun kolminkertaistaminen on kova
tavoite. Eräs merkittävä työkalu on opiskelijamäärien
leikkaaminen. Entisestä 380 opiskelijan kandivaiheen sisäänotosta on jo päästy 300 opiskelijaan, ja
tähtäin on 240:ssä. Myös maisteriohjelmien sisäänottoa pienennetään, mutta pienemmässä suhteessa.
Tapio Melgin
Anastasia Seregina
Kandi- ja maisteriohjelmien
sisäänottoa pienennetään.
Viime vuosina kauppakorkeakoulu on käynyt
läpi merkittäviä mullistuksia Aallon myötä.
Opiskelijan arjessa moni asia ei kenties vielä
näy. Suuria muutoksia on kuitenkin tiedossa,
kirjoittaa KY ry:n hallituksen koulutuspoliittinen vastaava Tapio Melgin.
14
Myös kysymys siitä, miksi uudistetaan, voi herätä.
Nykyistä opiskelijaa uudistukset eivät suoraan
hetkauta, mutta kauppakorkeakoulun arvostuksen
noustessa myös oman tutkinnon arvo työmarkkinoilla todennäköisesti nousee.
Opetuksen uudistushankkeita johtava varadekaani Arto Lindblom pohtii uudistuksen mahdollisuuksia: ”Nyt tehtävien uudistusten keskeisenä
tavoitteena on nostaa kauppiksen opetuksen laatuja vaatimustasoa hallitusti kohti maailmanluokkaa. Samalla halutaan luoda edellytykset aidosti
monialaiselle opiskelulle ja opetusyhteistyölle sekä
uudenlaisten opetusmetodien käyttöönotolle.
Uskon, että rohkea, rajat ylittävä yhteistyö sekä
uudenlaiset oppimisympäristöt ovat juuri niitä
asioita, millä voimme erilaistua ja ottaa irtioton
kilpailevista kauppatieteellisiä yksiköistä ja nousta
maailmanluokan kauppakorkeakouluksi.”
Tämän jälkeenkin on vielä tehtävää esimerkiksi
valmistumisaikojen kanssa, mutta erityisesti lisähenkilökunnan palkkaamisen suhteen. Olihan merkittävä Aaltoon mukaan lähtemisen syy lisäresurssien
saanti.
Toinen merkittävä uudistus koskee vuotta 2013,
jolloin uusi kandiohjelma alkaa. Nykyiset markkinointi, johtaminen, taloushallinto ja muut koulutusohjelmat lyödään kaikki saman Aalto-yliopiston
kandidaatintutkinnon ohjelmanimikkeen alle.
Keskusteluita ohjelman tarkemmasta rakenteesta
käydään parhaillaan.
Kahden vuoden päästä aloittavat mursut eivät
myöskään saa automaattisesti jatkaa maisteriksi.
Väliin tulee valintamenettely, jonka pohdinta on jo
alkanut. Samalla myös maisteriohjelmia uudistetaan.
Uudistetut ohjelmat käynnistyvät jo syksyllä 2012.
Muutokset voivat tuntua ja kuulostaa suurilta.
INTO JA NOPPA – MITÄ NE OVAT?
Myös sähköiset järjestelmät uudistuvat
Aallossa. Maaliskuun lopulla kauppiksen
sisäisen tiedotuskanava Piazzan päivittäminen lakkasi, ja vanhan järjestelmän korvasi
Into. Portaali on avoin ja kokoaa opiskelijalle relevantit ajankohtaiset opetukseen
liittyvät tiedot etusivulle. Sivusto on myös
muokattavissa omien tarpeiden ja mielenkiinnon kohteiden mukaan.
Syksyllä uudistukset jatkuvat, kun vanhoista cie.hkkk.fi–kurssisivustoista päästään
eroon ja portaalin korvaa kehitetty versio
TKK:lla käytössä olleesta Nopasta. Käytännön
muutoksena on uusi osoite. WebOodi pysyy
käytössä kolmantena opiskelija-arjen keskeisenä verkkopalveluna.
15
2011
kylteri
no. 3
Kauppakorkeakoulussa tuulee
NÄKYMÄ MANNERHEIMINTIELTÄ
S A N A K S E N A H O
A R K K I T E H D I T
O Y
S e p ä n k a t u
1 5
C
4 5 ,
0 0 1 5 0
H e l s i n k i ,
( 0 9 )
1 7 7
3 4 1 ,
a r k @ s a n a k s e n a h o . c o m
Aallon kampuksesta
päätetään kesäkuussa
Kampusratkaisu on ollut tänä vuonna aktiivisesti
keskustelun alla. Tuula Teeri esitteli tammikuussa
Aalto-yliopiston säätiön hallituksen pyynnöstä
selkeän vision keskustelun pohjaksi. Tässä visiossa
koko Aalto-yliopisto siirtyy Otaniemeen, ja kauppakorkeakoulun osalta kutsu käy vuonna 2018. Säätiön
hallitus tekee asiasta päätöksen kesäkuussa. Päätöksenteko on matkan varrella venynyt, mutta nyt
päätöksen uskotaan syntyvän.
Käytännön tasolla kampuskysymystä pohtii viisi
työryhmää, joissa on opiskelijaedustus myös KY
ry:ltä. Ryhmät on jaettu teemojen mukaan pohtimaan muun muassa opetus- ja tutkimustiloja sekä
kampuksen sosiaalista rakennetta. Samalla kauppakorkeakoulu on käynyt sisäisesti runsasta keskustelua
ehdotetusta mallista. Dekaani Jyrki Wallenius esitteli dekaanin aamukahveillaan maaliskuun lopulla
kauppakorkeakoulun kannanoton perusteluita vastavetona Teerin visiolle. Yhteenveto kannanotosta on
löydettävissä Aalto Insidesta.
Kauppakorkean henkilökunnan ja opiskelijoiden
16
5(21)
α
AALTO - KAM P US
SISÄNÄKYMÄ / ATRIUMPIHA
S A N A K S E N A H O
näkemys on vuosi sitten tehdyn gallupin mukaan
käytännössä yhtenäinen: kauppakorkeakoulun siirtämistä Otaniemeen ei nähdä perusteltuna. Nykyisen
sijainnin katsotaan olevan parhaaksi sekä korkeakoululle että Aallolle. Kauppakorkeakoulun kannanotto
tiivistääkin: ”Kampusratkaisu, jossa lähes kaikki
toiminnot sijoitettaisiin Otaniemeen, ei ole avain
Aalto-yliopiston eikä sen kauppakorkeakoulun tulevaisuuden menestykseen.”
Argumentaatio kampuksen nykyiselle sijainnille
on monisyinen, mutta muutamia erityisiä seikkoja
nousee esiin: ”Kauppakorkeakoulu tunnistaa erityiseksi tehtäväkseen täydentää suomalaista innovaatiojärjestelmää kansainvälisen liiketoiminnan ihmis- ja
palveluosaajana. Keskeistä on verkottuminen Helsingin yliopiston kanssa, korkeatasoisten professoreiden
rekrytointi sekä opettaja-/oppilassuhteen parantaminen. Resurssit on allokoitava kahteen viimeksi
mainittuun asiakokonaisuuteen.”
Taloudelliset perustelut ovat toiminnallisen strategian ohella keskiössä – neliövuokrat Aallon kampuksilla Töölössä ja Otaniemessä ovat lähes samat, noin
12 euroa neliöltä kuukaudessa. Maallikon korviin
Töölön vuokra saattaa kuulostaa edulliselta, mutta
yhtenä osatekijänä ovat muun muassa tarkoin käyt-
A R K K I T E H D I T
O Y
S e p ä n k a t u
1 5
C
4 5 ,
0 0 1 5 0
H e l s i n k i ,
( 0 9 )
1 7 7
3 4 1 ,
a r k @ s a n a k s e n a h o . c o m
21(21)
S A N A K S E N A H O
α
TAPAHTUMATORI / KESKUSTAN SUUNTAAN
HAVAINNEKUVIA TÖÖLÖNLAHDEN AALTO-KAMPUKSESTA / SANAKSENAHO ARKKITEHDIT OY
A A LTO - K A M P U S
A R K K I T E H D I T
2011
O Y
S e p ä n k a t u
tötarkoitukseltaan suojellut tilat. Lisäksi kauppakorkean tilat ovat kunnoltaan myös huomattavasti Otaniemen tiloja paremmassa kunnossa, sillä Otaniemi
vaatii joka tapauksessa kalliita perusparannuksia ja
lisäinvestointeja.
Kohtaamiset ja läheisyys ovat keskeisin perustelu,
jolla all to Otaniemi -ratkaisua ajetaan. Kuitenkin
on muistettava, että myös Otaniemi on täyteen
rakennettu ja osin suojeltu alue. Espoon kaupungin
T3-visioissa Keilaniemen ja Tapiolan kehitykseen
investoidaan paljon, ja lisämaata saadaan teiden
kattamisella. Tarkoituksena on luoda uusi taiteen,
talouden ja tekniikan keskittymä Helsingin kupeeseen. Tässä mallissa taideteollinen opetus voisi siirtyä
Tapiolan taakse ja kauppakorkeakoulu Keilaniemeen.
Siis lähemmäs kuin nykyään, mutta kuitenkin 2-3
km päähän toisistaan. Jos Otaniemi-malliin päädytään, on syytä toivoa edes kandeille löytyvän tilat
kampuksen ytimestä, integraatiohyötyjen nimissä.
Kauppakorkeakoulun kannanotossa nähdään
kuitenkin paljon mahdollisuuksia yhteisön lähentymiselle, ihmisten kohtaamiselle ja Teerin vision
saavuttamiselle hengen osalta vahvassa kaksikampusmallissakin. Luentoaikojen yhtenäistäminen,
periodien tasolla tehtävät ratkaisut, metro, learning
1 5
C
4 5 ,
0 0 1 5 0
H e l s i n k i ,
( 0 9 )
1 7 7
3 4 1 ,
a r k @ s a n a k s e n a h o . c o m
17(21)
hubit ja professorikierto ovat konkreettisia esimerkkejä, miten yhteisöä pystytään yhdessä rakentamaan,
mutta samalla saamaan merkittävät hyödyt irti
nykyisestä kampuksesta ja keskustan läheisyydestä.
Helsingin kaupunki on ollut kampuskysymyksen
suhteen pitkään hiljaa, mutta nyt on alkanut tapahtua. Kaupunkisuunnittelulautakunnassa nuijittiin
nopeasti kaavat läpi, kun Helsingiltä tuli ehdotus
Aalto-yliopiston presenssille ydinkeskustassa: 50 000
neliömetriä tilaa Töölönlahdella, Suomen mittakaavassa hulppeissa puitteissa arkkitehtuurillisesti, kiinni
keskustakirjastossa ja ydinkeskustan sykkeessä. Vielä
huhtikuun puolessa välissä Aalto ei ollut julkisesti
osoittanut kiinnostusta Helsingin tarjoukseen.
Keskeinen kysymys kampusasiassa kuuluu, mikä
on kauppakorkeakoulun rooli Aalto-yliopiston sisällä.
Kauppakorkeakoululla on voimakas tahtotila identifioitua vahvaksi kauppakorkeakouluksi monitieteellisessä innovaatioyliopistossa, suuren maailman tapaan.
Keskustelun aika on nyt. Kampuspäätös ei näy
vielä nykyisten opiskelijoiden arjessa, mutta samoin
kuin opetushankkeiden uudistusten kanssa, merkitys
on tutkinnon arvossa tulevaisuudessa. Oikeus visioida kymmenien vuosienkin päähän on yhtäläinen
koko akateemisella yhteisöllä.
17
α
A A LTO - K A M PU S
kylteri
no. 3
Ompeluilloista alastomiin kesäpäiviin
opiskeluaikana avioituneen pariskunnan vaimo-osapuoli keskeytti
opintonsa ja jäi hoitamaan kotia.
Liike-elämässä naisille oli tarjolla
rajallinen määrä työnimikkeitä.
Ekonominaiset toimivatkin pääasiassa konttoristeina, kirjeenvaihtajina ja sihteereinä.
Nykyään meininki työelämässä
on vähän erilaista, mutta puhe
Kauppaopistonkorkean naiset
teksti
kuvitus
Riikka Nuutinen
Jemina Lehmuskoski
KY:n naiskerho Seireenit juhli
5-vuotissynttäreitään viime syksynä. Kylterityttöjen välisen yhteisöllisyyden vaalimiseen on kuitenkin panostettu jo kauan ennen
Seireenejä: virallisesti vuonna
1956 perustettu KY:n Naisten
Kerho toimi aktiivisesti erityisesti
60-luvun alkupuolella.
KY:n arkistoja tonkimalla
selviää, että nykymimmien ja muutaman vuosikymmenen takaisten
kauppissiskojen puuhissa on paljon
yhteistä. Esimerkiksi kulttuuriharrastukset, kerholaisten sivistäminen
ja vähempiosaisten auttaminen
ovat olleet lähellä kylterinaisten sydämiä niin 1960- kuin
2000-luvullakin.
Jokin on toki myös muuttunut:
siinä missä viime vuosisadan puolivälissä kylterityttöjä kurssitettiin
kokkaamisen, kasvojenhoidon ja
vaateompelun saralla, tänä päivänä inspiroidutaan naisjohtajien
uratarinoista, opiskellaan sosiaalisen median käyttöä työnhaussa ja
tutustutaan viini- ja suklaamaistelun saloihin. Pohjois- ja Itä-Suomen köyhien perheiden auttaminenkin on vaihtunut kehitysmaiden
tyttöjen koulutuksen tukemiseen.
Naiskerhotoiminta heijastelee
tietenkin aikaansa. Vastikään ilmestynyt KY-historiikki Sata vuotta
opintojen tiellä kertoo, ettei vielä
60-luvullakaan ollut tavatonta, että
18
aiheesta ei ole ainakaan vähentynyt. Seireenitkin ilmoittaa tavoitteekseen KY:n naisten yhteishengen
ja verkostoitumisen kehittämisen
ja ylläpidon lisäksi myös sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisen
yhteiskunnassa. Vakavaa asiaa luvataan kuitenkin ajaa pilke silmäkulmassa. Huhu kertoo, että eräälläkin Seireeni-mökillä osallistujien
tervettä naisellista itsetuntoa ja
yleistä vapauden tunnetta pyrittiin
edistämään viettämällä kokonainen
kesäpäivä alasti.
MIKÄ KERHO?
KY:N NAISTEN KERHO, 1956-?
SEIREENIT, 2005-
KENELLE?
Kaikille KY:n tytöille
Naisille ja naisenmielisille
TAPAHTUMIA
Ekskursioita kulttuurikohteisiin, ruoanlaittokursseja,
ompeluiltoja ja keskustelutilaisuuksia, aiheina esim.
”Moderni nainen nykyajan
työyhteisössä” ja ”Miksi naiset
opiskelevat?”
Ekskursioita yrityksiin, seminaareja ja teemailtoja, aiheina
esim. lasikatto työelämässä,
naisyrittäjyys, naisjohtajuus ja
verkostoituminen
HYVÄNTEKEVÄISYYTTÄ
Djellaba-kaapujen ompelua sodan
runtelemille alueille Afganistaniin, lelujen valmistusta Ylioppilaiden Lastenseimeen, operaatio
Jouluiloa vähäosaisille
Hyväntekeväisyysgaaloja ja
-etkoja, joissa on kerätty
varoja esim. UNICEF:lle ja
Roosanauha-kampanjaan
HAUSKANPITOA
Teatteri- ja taidenäyttelyvierailuja, illanviettoja
yhdessä muiden koulujen
naisjärjestöjen kanssa,
muotinäytöksiä
Perinteiset pikkujoulut,
leffamaratoneja, mökkireissuja, kaikille KY:n kerhoille tarkoitettu keväinen
Massiivipiknik
YHTEISTYÖTAHOJA
Teekkaritytöt, eri osakuntien naisten kerhot
Teekkaritytöt,
Ekonominaiset
MUUTA
Naisten Kerhon muotinäytöksissä esiteltiin esimerkiksi
Marimekon uusimpia mallistoja.
Mannekiineina toimia KY:läisiä
ja näytöksiä ohjasi seurapiirikaunotar ja aikansa superjulkkis Tabe Slioor.
Seireenit nimeää vuosittain yhden Seireeni-arvojen
mukaisesti toimivan miehen
Odysseuksekseen.
19
2011
kylteri
no. 3
Mökille, Cuban terassille, purjehtimaan...
2.
1.
1. >> TOIMISTOON
KylterEIDEn kesä
teksti
kuvat
Aku-Ville Lehtimäki
Annaleena Kuronen
Aurinko kuivattaa pian tenttien ja casevääntöjen otsalle puskemat hikikarpalot, kun kauppatieteilijät kirmaavat kesälaitumille. Iltaisin terassille,
mutta mitä tehdä päivisin? Esittelyssä
viisi tapaa viettää vuoden kuumimmat
kuukaudet.
20
4.
3.
Talouselämän viestintää lukeva
Sanna Salo suuntaa kesätöihin
Nordeaan. Vuonna 2006 kauppiksessa aloittanut Salo on ollut töissä
Nordealla jo aiemminkin. Tämän
kesän paikan hän kertoo saaneensa
oman aktiivisen tiedustelun tuloksena. Duunin vastapainoksi Salo
aikoo vierailla ainakin kolmilla eri
festareilla.
2. >> YRITTÄJÄKSI
Kesän vietto yrittäjänä onnistuu,
vaikka ei olisikaan vielä valmistunut tai halukas jättämään kauppista
kesken. 2. vuoden rahoituksen
opiskelijan, Aalto Entrepreneurship
Societyn puheenjohtajan MikkoKuusen kaikki kesäsuunnitelmat
liittyvät yrittäjyyteen. Kuusi pyö-
rittää omaa firmaansa, on mukana
järjestämässä Summer of Startups
-ohjelmaa ja työmatkailee Suomessa ja ulkomailla.
3. >> OPISKELEMAAN
Valtiovallan mielestä kauppiksessakin olisi pääasiassa tarkoitus opiskella ja saada nopat rivakasti suoritettua. Opintopisteitä kesän aikana
kartuttaa 6. vuoden johtamisen
lukija Karo Tammela. Tammela
tekee graduaan eräässä suomalaissa
tutkimusorganisaatiossa Otaniemessä. Gradupaikka löytyi mutkan
ja kandiohjaajan kautta.
4. >> EKSPATRIAATIKSI
Muu maa mansikka. Viidennen
vuoden johtamisen opiskelija Katariina Lindholm lähtee kesätöihin
21
2011
5.
Ruotsiin. Lindholm viettää kesänsä
ahkeroiden päivittäistavarajätti
Procter & Gamblen palveluksessa Tukholmassa. Tarkoituksena
on toteuttaa jokin kesän kestävä
projekti. Duunipaikan Lindholm
hankki omalla aktiivisuudellaan.
5. >> KOHTI SEIKKAILUJA
Toisen vuoden Business Technologyn opiskelijan Ate Klemetin
vaihto Uudessa-Seelannissa siirtyi
maanjäristysten takia puolella
vuodella. Kesäsuunnitelmat menivät siis uusiksi, mutta hätä ei ole
tämän näköinen. Klemetti kertoo
aikovansa viettää kesänsä seikkaillen. Luvassa on ainakin kiipeilyä,
Baltian maiden kiertelyä ja perehtymistä uusiin aluevaltauksiin, kuten
kiinteistötalouteen.
kylteri
no. 3
Boston Promenade kävi studiossa
2011
”Täysiä, saatana”
teksti
kuvat
Riikka Nuutinen
Teemu Eskola ja Lars Johnson
KY:n big band Boston Promenade on viihdyttänyt kyltereitä
jo 60-luvulta saakka. Bändin
musiikkia pääsee tänä vuonna
makustelemaan myös kotistereoiden ääressä. Uusin albumi
From the Red Book julkaistaan
kesäkuun alussa.
22
23
Boston Promenaden puheenjohtajana ja yhtenä kuudesta solistista
hääräävä Antti Pasanen kertoo
uuden pitkäsoiton olevan parhaillaan viimeisteltävänä. Raakamiksauksia on jo fiilistelty bänditreeneissä. Luvassa on kuulemma
”ehkä paras Boston-levy ikinä”.
Boston ei ole levyttävänä yhtyeenä keltanokka. Ensimmäinen LP
julkaistiin jo 70-luvulla. Sittemmin
studiossa on vierailtu enemmän tai
vähemmän tasaiseen tahtiin. Levytyksen ideana on taltioida se, mitä
Boston Promenade on juuri nyt.
– Rokki- ja bilemusan lisäksi
mukana on myös pari varta vasten
meille sävellettyä instrumentaalibiisiä, mukaan lukien Bostonin
45-vuotisjuhlateos, Pasanen kertoo.
Historiankirjoituksen ohella tärkeä syy studioon menolle on tietysti
pelastakaa sotamies patouchas. Kauluspaita vaihtui kurkkusalaattiunivormuun.
kylteri
Alexander raportoi tilapäisestä urastaan Puolustusvoimissa.
”Täysiä, saatana”
se, että siellä on hemmetin kivaa.
– Iso projekti luo aina bändiin
yhteishenkeä ja sytyttää porukan
ihan uudella tavalla.
Levynteko käynnistyi jo vuosi
sitten aikataulujen ja budjetin
kartoituksella. Soitinäänitysten aika
koitti viime syksynä, laulut nauhoitettiin loppuvuodesta. Studiokeikka
vaati bostonlaisilta ylimääräistä
treeniä, sillä valtaosa soittajista on
ex-kyltereitä.
– Soittoa pitää hinkata äänitystä
varten huomattavasti pidemmälle
kuin normaaleissa livevedoissa.
Puhaltimien ja laulujen sointiin
sekä äänen väriin täytyy kiinnittää erityistä huomiota. Se, mikä
toimii keikalla, ei välttämättä toimi
levyllä, Pasanen selventää.
Miten albumiprojekti sitten
rahoitetaan? Omakustanneäänitteen kaupittelu ei tänä päivänä ole
kovin kummoinen bisnes. Pasanen
muistuttaa, ettei kukaan Bostonin
muusikoista saa bändissä soittamisesta rahaa. Keikkapalkkiot
kerätään yhteiseen pottiin, josta
maksetaan esimerkiksi levypro-
jekteja ja ulkomaille suuntautuvia
soittomatkoja.
– Emme siis odota albumilta
tuottoja, Pasanen tiivistää.
Perinteiseen KY-tyyliin Bostonissa satsataan myös yrityssuhteisiin. Uuden albumin yhteistyökumppaneiksi ovat vahvistuneet
Ernst & Young ja CapMan.
From the Red Book -levyn lisäksi
Bostonille kuuluu myös muuta
uutta: bändin kapellimestari vaihtui hiljattain. Vaihdos vaikuttaneekin Bostonin musiikilliseen linjaan
tulevaisuudessa.
– Viime vuodet on liikuttu aika
pitkälti siellä ’täysiä saatana, ja
hyvät bileet’-osastolla. Bostonin
juuret ovat kuitenkin vähän jazzahtavammassa kamassa. Siihen suuntaan ollaan nyt osittain palaamassa,
Pasanen arvioi.
Hurjaan bilemeininkiin mieltyneen KY:läisen ei kuitenkaan ole
syytä huolestua. Vuoden aikana on
vielä monta mahdollisuutta hytkyä
Bostonin tahtiin eri KY-tapahtumissa. – Tavastia-keikka tulee anta-
24
maan normaalia KY-vetoa kattavamman kuvan siitä, millainen
meininki Boston Promenadella on
tällä hetkellä. Ja keikalta voi ostaa
uunituoretta levyä!
Levyjulkkarit Tavastialla pe 3.6.
Liput Tiketistä.
TIESITKÖ...
• Vuonna 1964 perustettu
yhtye oli alun perin nimeltään KY-Humppa. Myös Messinginpurijat-nimeä ehdittiin
kokeilla ennen päätymistä
nykyiseen titteliin.
• Vuosien varrella esiintymismatkoja on tehty
mm. Australiaan, Japaniin,
Väli-Amerikkaan, Karibialle,
Yhdysvaltoihin ja Kiinaan.
Viime vuoden Panaman-reissulla oppaana toimi Folke
West.
• Bostonin treenikämpän
juoma-automaatin valikoimaan huhutaan kuuluvan
kevyempien virvokkeiden
lisäksi myös Jaloviinaa.
Osa 3:
BACK TO THE FUTURE
Pettymyksen kyyneleet värittävät
tekstiä, jota luet. Niin minun kuin
omasi. (SARJA PÄÄTTYY.)
Alexander Patouchas
jep, ah-niin-ihanat siviilikledjut päällä ja
elämä edessä!
April 6 at 12:21am · Like · Comment
9 people like this.
no. 3
2011
It was fun while it lasted. Kaikki loppuu aikanaan. Mitä näitä
nyt on. Viime Kylteri-lehden pyöriessä painokoneiden puristuksissa sotamies Patouchas puki päälleen Puman tennareita,
nautti Mythos-oluesta ja söi lampaan potkaa rosmariinikastikkeella. Kyseessä ei ollut pidennetty iltaloma saati viikonloppuvapaa. Ei – vaan pahamaiset E-paperit. Lääkärin mukaan
12 kuukauden lykkäyksen jälkeen aikoinaan operoitu nilkka
kestäisi marssit ja leirit. No, se jää nähtäväksi. I’m out.
Kahteen muutokseen sopeutuminen yhden kvartaalin
aikana on henkisesti koettelevaa. Intin alkaessa koko ympäristö oli täysin vieras. Talon tapojen oppiminen vei aikaa ja
vaati monin paikoin oman itsensä muuttamista. Aliupseerikoulussa viettämieni 2,5 viikon aikana peruskaudella luodut
ihmissuhteet syvenivät. Mindset koko touhua kohtaan alkoi jo
löytää oikeille urilleen.
Äkkinäinen paluu vanhaan arkeen oli yksi ristiriitaisimmista tapahtumista. Kevätaurinko, vapaus asettaa itse
aamuherätys, mahdollisuus syödä keittoa, jossa on jotain
kiinteääkin – miten ihanalta kaikki tuntuukaan! Pahinta ovat
ne muutokset, joihin oma asenne ei voi valmistaa. Kohta jo
kuukauden siviilissä espressoja hörppineenä ja kesätöitä hakeneena on tosin sanottava, että kyllä tämä maistuu.
Asevelvollisuudesta voi perustellusti olla montaa mieltä.
Johtajakoulutus RUK kirkkaimpana keihäänkärkenään on
maamme elinkeinoelämän perusta – tai pikemminkin alkukantainen hierarkiaan perustuva järjestelmä. Mene ja tiedä.
Varmaa on, että intissä oppii arvostamaan pieniä jokapäiväisiä
asioita, jotka niin helposti valuvat kliseiseen itsestäänselvyyksien laariin. Armeijaa voidaan pitää jonkin sortin miehuuskokeena tai riittinä. Oli miten oli, kokemus on ollut kuitenkin
KY-termein ilmaistuna mahtava. Uusi taitoja, uusia kavereita
ja uusia ajatuksia.
Eikä intin käyminen näin vanhuksena ole lähtökohtaisesti
erityisen vaikeaa. Pelottelut finninaamojen huonoista läpistä,
vaihtoehtoiskustannusten suuruudesta ja jokapäiväisestä vitutuksesta ovat helposti taklattavissa omalla asennoitumisella.
Siispä kaikki te muut vanhukset, joiden aika koittaa vielä –
fear not.
avautumisia.
Kolumnissa auotaan päätä päivänpolttavista asioista.
no. 3
Tarkoin varjeltu
salaisuus
teksti
Heini Toivanen
Vuosi sitten jäin bussista Runeberginkadulla. Muutamaa penkkiriviä taaempana pari tyttöä katsoi
haaveilevasti ulos. Tytöt totesivat toisilleen, miten
siistiä olisi päästä kauppikseen opiskelemaan. Tilanne
hymyilytti. Olin mursu. Edellisvuonna olin vielä itsekin haaveillut bussin ikkunassa.
Toisen vuoden opiskelijana nousen aamulla
bussista eri fiiliksellä. Kävellessäni kouluun pohdin
itsekseni, kuinka harmaata pakerrusta opiskelusta
on tullut. Mursun into on haalistunut, oppimisen
ilo vaihtunut pisteiden suorittamiseksi. Kouluun
tullaan kavereiden takia. Tilaa, valoa tai pistorasioita
ei koskaan ole tarpeeksi. Kursseja, tenttejä, uusintoja, harmaita hiuksia... Jos tästä kurssista ei tule
vähintäänkin nelosta, haluttu vaihtopaikka lipuu
ulottumattomiin!
Jatkan matkaani periodin starttaavalle luennolle.
Eka luento kertoo yleensä paljon tulevasta kurssista – kannattaako edes osallistua, ja kuinka paljon
harkkojen eteen täytyy treenata istumalihaksia. Olen
jo henkisesti valmistautunut ajan hampaan nakertamaan professoriin. Luennoitsijan äänenkäytön volatiliteetti saa yleensä valtion velkakirjan näyttämään
riskisijoitukselta.
Yllätyn. Ovesta astuukin sisään nuorekas, innostunut opettaja. Hän aloittaa tuttavallisesti kertomalla
työmatkastaan. Oli kuulemma törmännyt sporassa
vanhaan opiskelukaveriinsa, jota ei ollut nähnyt 20
vuoteen. Luento jatkuu vauhdikkaasti, anekdootteja
26
satelee. Opin, kiinnostun. Opettaja lopettaa kertomalla, että haluaa pitää jokaiselle harkkaryhmälle
lyhyen palautekeskustelun kurssin päätyttyä. Äimistyn. Meille kandiopiskelijoilleko?
Luennon jälkeen tuntuu siltä, että silmäni olisivat
auenneet. Energia virtaa sormenpäissä asti. Parasta
on, että luennolla olleet kaverini jakavat mielipiteeni.
Tällä kurssilla casejen työstäminen ei luultavasti olekaan normaalia bullshit-generaattorin pyörittämistä,
vaan innovointia ja ideoiden pallottelua. Päässä
hyrrää, olen ihmeissäni. Kuka minulta on piilottanut
tätä tarkoin varjeltua salaisuutta – oikeasti innostavaa
kurssia?
Seuraavana päivänä herään kuitenkin pilviseen
arkiaamuun. Olinko sittenkin vain nähnyt unta?
Kerään kamppeeni, hyppään bussiin. Pieni epäilys
edellisen päivän hurmiosta pyörii päässäni, kun tuijotan ulos ikkunasta. Nousen Runeberginkadulla ja
toivon, että edes printterit toimisivat tänään.
>>
Kirjoitus perustuu
huhtikuun Kehitä!päivien palautteeseen.
Lue lisää:
kehita.kyweb.fi
NOSTA
KÄTES
ILMAAN
JA HUUDA
”Po”!
teksti
Tänä keväänä markkinoinnin, kv-liiketoiminnan
ja yrittäjyyden ainejärjestö Acti lähti kilpailemaan
pre-vappubileiden kuninkuudesta Hukkaputken ja
Mikkeli Road Tripin kaltaisten veteraanien kanssa.
ActiON! -nimeä kantaneiden kekkereiden tarkoitus oli tarjota osallistujille jotain täysin uutta – illan
täydeltä kilpailuja, joista yleisö palkittiin musiikki-,
tanssi- ja anniskeluperformansseilla. Speksitanssijoiden muuvit, Roope Salmisen & Koirien hip hop
Tuomas Silverang
-tulkinnat sekä MC Robon ja Loka-Saken silkka
hämmentävyys muodostivat paketin, jolle yleisökin
tuntui lämpiävän.
Virgin Oilissa 7. huhtikuuta räjähtäneisiin bileisiin saapui yli 500 opiskelijaa ja alumnia. ActiON!
oli siten yksi kaikkien aikojen suurimmista yksittäisen kauppislaisen ainejärjestön järjestämistä
tapahtumista.
27
2011
kylteri
no. 3
Vakavasti otettavan naisen ikäinen KYN
Kolmekymppinen KYN
antaa musiikin virrata
teksti
kuva
Susanna Marin
30 ikävuoden kohdalla moni herää
tarkastelemaan, mitä on elämässään
saanut aikaan. Näin tekee myös
Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Naislaulajat eli KYN.
Esa-Pekka Mattila
28
Hei KYN, miltä tuntuu täyttää
30 vuotta?
– Hienolta, kiitos kysymästä. 30
vuotta alkaa olla jo vakavasti otettavan naisen ikä. En kärsi ikäkriisistäkään – olen tyytyväinen elämääni
ja suuntaan, johon se on menossa.
Levyn monipuolisten tekstien
tulkinta on ollut haastavaa mutta
myös antoisaa. Koenkin, että olen
tämän levyn myötä kehittynyt
ilmaisullisesti paljon. Olen antanut
musiikin virrata – siitä levyn nimikin tulee.
Mitä kaikkea olet ehtinyt elämässäsi tehdä? Mistä saavutuksistasi olet erityisen ylpeä?
– Mielestäni olen saavuttanut
merkittävän aseman Suomen naiskuorojen joukossa. Koen, että olen
jatkuvasti pystynyt uudistumaan ja
kehittymään. Erityisen iloinen olen
siitä, että vuonna 2008 Suomen
naiskuoroliitto valitsi minut Vuoden kuoroksi.
Yhteistyö Suomen eturivin
muusikoiden ja säveltäjien kanssa
on ollut mielekästä. Olen konsertoinut ahkerasti ja kilpaillut voitokkaasti Suomessa ja ulkomailla.
Esimerkiksi vuonna 2002 minut
palkittiin parhaana naiskuorona
Klemetti-kilpailussa.
Miten aiot juhlia
syntymäpäiviäsi?
– Pitkän kaavan mukaan! Koko
vuosi on täynnä erilaisia kekkereitä.
Tammikuussa osallistuin koulun
100-vuotisjuhlaan ja helmikuussa
KY100-juhliin. Seuraavaksi tiedossa
on levynjulkistuskonsertti 12. toukokuuta Sellosalissa sekä Kauppakorkeakoulun promootioviikon
juhlatilaisuudet. Kesällä luvassa on
Tampereen Sävel -kuorokatselmus,
syksyllä juhlavuosikonsertti sekä
vuosijuhla. Pienempiäkin tapahtumia juhlavuoteeni toki mahtuu.
Sinulta ilmestyy toukokuussa
uusi levy. Minkälainen siitä on
tulossa?
– Seitsemännen levyni nimi on
Virtaan. Sen ohjelmisto on kolmen
säveltäjän, Jukka Linkolan, AnnaMari Kähärän ja Soila Sariolan,
käsialaa. Musiikkiani voisi kuvailla
etniseksi jazziksi. Levy on jatkoa
vuonna 2006 ilmestyneelle levylleni Kynnyksellä, jossa musisoin
yhdessä jazztrion kanssa.
Mitä toivot tulevaisuudelta?
– Aikomukseni on kehittyä koko
ajan. Tulevaisuudessa haluaisin
laajentaa ohjelmistoani ja tarttua
sellaisiin klassisiin teoksiin, jotka
istuvat äänelleni hyvin. Toisaalta
haluan jatkaa omaa linjaani ja
luoda uutta musiikkia naiskuoroille. Toivonkin, että yhteistyö
säveltäjien ja muusikoiden kanssa
voisi jatkua.
Miten elämääsi voi seurata?
– Minulla on omat nettisivut
(www.kyn.fi), jonne päivitän tietoja
tulevista tapahtumista. Sieltä voi
29
myös tilata levyjäni. Kerron ahkerasti kuulumisiani Facebookissa,
missä minua voi niin sanotusti
likettää. Lisäksi pidän blogia osoitteessa kynblogi.kyweb.fi. Toivottavasti törmätään!
Virtaan-levyllä ovat mukana
pianisti Kirmo Lintinen, basisti Ville
Herrala, rumpali Mika Kallio, haitaristi Johanna Juhola, viulisti Kukka
Lehto, sellisti Ulla Lampela, saksofonisti Manuel Dunkel sekä maailmanluokan beatboxaaja Felix Zenger
ja ”joikaaja” Jussi Chydenius.
Nimi: KYN – Kauppakorkeakoulun
Ylioppilaskunnan Naislaulajat
Syntymävuosi: 1981
Johtaja: Kaija Viitasalo
Levyt (alkaen uusimmasta):
Virtaan, Hiljaisuudessa valo,
Kynnyksellä, Jouluna, Hämärää
vailla, Sydän liekeissä, Kissa
vieköön
Harrastukset: Laulaminen,
nauraminen, kutominen ja
juhliminen
2011
reittaus. Kylteri arvostelee elokuvia, kirjoja,
viivan alla
no. 3
kukkaruukkuja tai muita luovia tuotoksia.
2011
noteeraus. Palstalla esitettävät asiat
takaavat tuoton vaativammallekin sijoittajalle.
aurinkoa ja pussikaljaa!
teksti
Arvostelussa Helsingin parhaat piknik-puistot.
kuvat
Hajauta kaveriportfoliotasi
VALMISTUMINEN UHKAA –
MENTORI AUTTAA
Talousjohtajafaija saattaa siirtää jälkipolvelleen muutakin kuin rivitalon ja kesämökin. Kasvatustieteiden tohtori Hanna Nori Turun yliopistosta tutki helmikuussa
julkaistussa väitöskirjassaan koulutuksen periytymistä.
Pääkaupunkiseudun yliopistot, erityisesti kauppatieteellinen ala, osoittautuivat elitistisiksi muihin
yliopistoihin verrattaessa. Kriteerinä käytettiin hakijan
taustaa, joka määriteltiin isän aseman mukaan.
Hyvässä asemassa olevien vanhempien lapset pääsevät siis opiskelemaan useammin kuin muut. Kaupunkilaisten koulutustason odotusarvo on korkeampi kuin
maaseudulla asuvien. Nori kertoo, että tätä voivat
selittää valmennuskurssien parempi saatavuus ja huippulukioiden keskittyminen kaupunkeihin. Irtaantuminen alkaa kuitenkin jo peruskoulusta.
Tutkija toivoisi enemmän volatiliteettia pääkaupunkiseudun yliopistoihin.
– Olisi hirvittävän tervettä jos opiskelijoilla olisi
erilaisia taustoja. Se toisi erilaisia näkökulmia elämään
ja opiskeluun.
Onko vaarana, että KTM-putkessa viilettävä pyörii
pelkästään kaltaistensa kanssa lätkäjuniorista junior
traineeksi? Kannattaako kylterin lähteä hajauttamaan
tuttavapiiriään Etu-Töölön kampuksen ulkopuolelle?
– On hyvä tiedostaa, että koulutus periytyy. Työelämässä erilaisten ihmisten kanssa pitää joka tapauksessa tulla toimeen. Elämänpiirin laajentaminen voi
olla fiksu sijoitus tulevaisuuteen.
T. H.
HANNA NORI
Ikä: 39
Asuinpaikka: Naantali
Ammatti: Tutkija
Some: 2 kk Facebookissa
riitti
Isän asema: Alakoulun
rehtori
PALVELUT
OLETUSKÄVIJÄ
ERITYISTÄ
Neliömäinen ja
pieni. Ruohoa,
kukkaistutuksia.
Penkkejä pienelle
joukkiolle.
Lähellä Mechelininkadun Siwa, kebabmesta ja lounaskahvila. Parin askeleen
päässä Rafla &
koulun vessat.
Kevään viimeisiin
tentteihin lukeva
tai luentotauolla
aurinkoa ottava
kauppislainen.
Puistossa
on muinoin
järjestetty
mursujaisia.
MILJÖÖ
PALVELUT
OLETUSKÄVIJÄ
ERITYISTÄ
Suojaisa. Jyrkkää mäkeä, nurmi
tasaista ja hyväkuntoista. Penkkejä
ja roskiksia reilusti.
Varaudu siirtymään
auringon perässä!
S-Market ja
R-kioski. Ilmaiset
vessakopit. Myös
läheisen kahvilan vessassa
saa käydä luvan
kanssa (jes).
Yläasteensa päättänyt siideriteini, Punavuoren
hipsterit.
Oluen tuoksu
leijaili ilmassa
ennen pussikaljaakin. Tontilla
toimi panimo v.
1992 asti.
MILJÖÖ
PALVELUT
OLETUSKÄVIJÄ
ERITYISTÄ
Autoteitä ja läpikävelyliikennettä.
Aurinkoplänttejä ja penkkejä
rajallisesti.
Tunnelmallisia
kahviloita. Ydinkeskustan kaupat
lähellä. Puiston
laidassa WC.
Boheemi rastapää.
Kesäiltaisin paikalla usein poliiseja häätämässä
kaljoittelijoita
kirkonportailta.
Oikea nimi Vanha
kirkkopuisto. Lempinimi vakiintunut,
sillä maahan on
haudattu 1700luvun ruttoepidemian uhreja.
MILJÖÖ
PALVELUT
OLETUSKÄVIJÄ
ERITYISTÄ
Promenad-puisto.
Rajallisesti tilaa
viltillä istuskeluun. Merellinen,
suurkaupunkimainen
tunnelma. Penkkejä
saa kärkkyä.
Hintavia ravintoloita
ja kahviloita. Kauppatorilta saa piknikeväät, Stockan Herkku
sijaitsee kivenheiton
päässä. Puistossa jäätelökioskeja ja WC.
Japanilainen
turisti, lapsiperhe
tai livemusiikin
fiilistelijä.
Loistavat edellytykset tuhlata
kesätyörahat esimerkiksi viereisessä Louis Vuitton
-putiikissa.
**
RUTTOPUISTO
ESPLANADIN PUISTO
*** 1/2
Käynnistyykö n:näs vuosikurssi? Tuntuuko, että tulevaisuutesi on vailla suuntaa? Ennen kuin vaivut epätoivoon, zoomaa KY:n ja ura- ja rekrytointipalvelujen ja
alumnisuhteiden yhdessä järjestämään mentorointiohjelmaan. Mentoroitava on opintojensa loppuvaiheessa
oleva opiskelija, ja hänen mentorinaan toimii työelämässä jo kokemusta kerännyt alumni. Mentorivuoden
aikana pari tapaa noin kerran kuussa.
Viime vuoden mentorointipari Ulla HiekkanenMäkelä ja Jukka-Pekka Kokkonen, mistä ohjelmassa
on kyse?
– Lähdin mukaan, koska halusin tutustua nuoren
sukupolven ajatuksiin tulevaisuudesta. On ollut hienoa
seurata, miten mentoroitavani odotukset työelämästä
ovat konkretisoituneet keskusteluissamme. En ole antanut valmiita vastauksia, vaan kertonut omista kokemuksistani ja haastanut vastavuoroisilla kysymyksillä,
mentori Hiekkanen-Mäkelä kuvailee.
– Alun perin odotin mentoroinnilta uusia ideoita.
Lopulta suurimmat opit tulivat kuitenkin itsetuntemukseeni liittyen. Mentoroinnista on ollut valtavasti apua
esimerkiksi työnhaussa. Olen käynyt läpi osaamistani
ja vahvuuksiani yhdessä mentorini kanssa. Suosittelisin
toisaalta ohjelmaa myös niille, jotka uskovat jo tietävänsä, mitä haluavat tulevaisuudelta. Omia ajatusmalleja kannattaa tuulettaa säännöllisin väliajoin, Kokkonen
kehottaa.
Hakuaika vuoden 2011–2012 mentorointiohjelmaan on
käynnissä. Katso ohjeet kywebistä!
**** 1/2
KOFFIN PUISTO
J. L.
30
Harri Liimatainen
MILJÖÖ
** 1/2
SAMMONPUISTIKKO
Katariina Laine & Silja Niemi
31
raflapoliisi. Kylterin sympaattinen tiedustelu-
munapulma. Kylterin oma keittiöpsykologi pohtii ratkaisuja opiskelijoiden huoliin.
koneisto ylläpitää yleistä järjestystä.
Lue lisää pulmia netistä: kylteri.fi
1.Kesäsuunnitelmasi?
2. Kuinka usein käyt Arkadian Kebabissa?
3. Mitä mieltä olet siitä, että kanditutkinnot yhdistyvät?
4. Mielleyhtymät sanalle opintotoimisto?
5. Paras vinkkisi sadepäivän varalle?
6. Mitä terveisiä lähetät syksyn 2011 uusille mursuille?
teksti
&
kuvat
Nelli Huikari
Jane Ora
Tuomas Silverang, 22 v
2. vuosikurssi, markkinointi
Jukka Kylliäinen, 24 v
5. vuosikurssi, International Business
1. Teen markkinatutkimusta verkkokaupan
potentiaalista Suomessa.
2. Torstaiaamuyö on aika yleinen. 3,5 euron
pitakebabia ei helposti voiteta!
3. Jenkkityylinen bisnestutkinto kuulostaa
hyvältä. Toisaalta kolmen vuoden massaluennot
pelottavat hieman, mihin ne johtavat?
4. Ainakin byrokratia, hitaus ja jähmeys.
5. Chilli musa, esim. Jack Johnson.
6. Tervetuloa, teitte oikean valinnan! Nauttikaa ekasta vuodesta. Siitä voi tehdä elämänsä
parhaan.
1. Suoritan ITP:n (Information Technology
Program), eli koulua.
2. Liian usein. Aina kun satun lähistölle
to-su välisenä yönä.
3. Jaa’a. Mitä ne kandit sitten osaavat, jos
ne lukevat vähän kaikkea?
4. Ei ikinä auki, hidas, ei jousta missään.
5. Kalja. Ja tietysti kotona nautittuna.
6. Opiskelijatoiminnassa oppii enemmän
kuin luennoilla.
”Apua Julius, miten Suomesta tuli
Perus-Suomi?”
Nimim. Yksi Ruotsiin muuttavista
Persus-Suomi voitti koska kaikki muut puolueet
hävisivät. Miksi? Dr vastaa:
Kepu on pettänyt useammin kuin Vanhanen söhinyt väärää pesää. Maalaisromantiikka saa jyväjemmarit ristiinsikiämään heinäladoissaan ja tuottamaan
yhä kromosomirikkaampia äänestäjiä.
Viherpiipertäjien apokalyptiset visiot eivät toteutuneet, ja globaalit talouspulmat veivät mediaprioriteetin hippihössötykseltä.
Vassarit? Tarvitseeko tätä selittää? Paavo < Fidel.
Kokkarit ja demarit pitävät itseään vaalivoittajina –
häviäjien retoriikkaa. Eihän tällainen ylimielisyys
iske pershärmäläiseen äänestäjään.
Ja toisaalta – perässähiihtäjien kansa tahtoo latukoneen. Urkki vetosi aikanaan kaljullaan. Timpan
mursuisaa olemusta pystyi tuskin vastustamaan
monikaan n:nen vuosikurssin himokas kylteri. Toisaalta myös ylihuoliteltu semihipster-/metroseksualistinen monimediaspämmäys ja lauantaioptioiden
generöösi jako oli ilmeisen vetoavaa.
Tilanne ei kuitenkaan ole lopullinen. Perustasolta
ponnistetaan eteenpäin tanssitunneillakin – lähitulevaisuudessa edennemme Jatko-Suomeen?
no. 3
pamfleteissa, yksinkertaistan, ts. jytkytän hieman.
Kauneus on suhteellista. Kylterin näkövinkkelistä
pykälisti ei vaan miellytä. Avaruuden kaareutuvuus,
eli geometrian muuttuminen avaruudessa, jargonia,
lisää kovempaa jargonia, E=mc², pari kaavaa todistamaan edellinen, aspergereita, sulkeutumista ja Dustin
Hoffmanin lasittunut katse. Meikäläisittäin: pykälistit
on väärin segmentoitu.
Hankenilaisten kohdalla taas pätee ikiaikainen
sanonta ”liha on aina mehukkaampaa kadun toisella
puolen”.
xoxo, Hulius Jurri.
haalarikohtaamisia /
~
Harri Liimatainen, 23 v
3. vuosikurssi, markkinointi
1. Duunissa HSL:n tiedotusosastolla.
2. Istun siellä usein, mutta olen syönyt
siellä vaan kerran.
3. En ole perehtynyt vielä hirveästi. Voi
karsia kiinnostusta tulla kauppikseen,
jos kaikkien pitää opiskella samaa.
4. Ahdistus!
5. Hyvän TV-sarjan DVD-boksi. Olen
kokeillut joskus, ehtii hyvin katsomaan
yhden päivän aikana.
6. Toivottavasti olette mun
tuutoroitaviani!
1. Ekaan oman alan kesätyöhön!
2. Kerran kuussa, juhlien jälkeen.
3. Toivottavasti ihmiset pääsevät edelleen erikoistumaan ja opiskelemaan sitä, mikä kiinnostaa.
4. Turhautuminen, opinnot viivästyy, HOPS.
5. Jokin hyvä leffa.
6. Nauttikaa mursuvuodestanne ja
lähtekää mukaan KY:n toimintaan!
32
”Haluaisin kuulla teoriasi, miksi kylterit ovat pääsääntöisesti kauniimpia tai
komeampia kuin pykälistit. Ja miksi taas
hankenilaiset peittoavat kylterit?”
Nimim. Kesämies
Teoriani perustuu puhtaasti palkitun fyysikon Allu
E:n (ei tule sekoittaa palkittuun anatomisti Allu
P:hen) suhteellisuusteoriaan. Koska palstaani ei –
syystä X – julkaista Aino-lehdessä (vt. päätoimittaja
armahdettu kritiikiltä) tai muissa propaganda-
Tommi Kaikkonen
Anni Laurikka, 20 v
1. vuosikurssi
2011
kylteri
Punakulma
Loppukevään
tapahtumia
Aarremarkkinat
KY-talolla 7.5. yhteistyössä KY:n ja
AYY:n kanssa järjestettävillä Aarremarkkinoilla Aalto-yliopiston opiskelijat myyvät ylimääräisiä tavaroitaan kirpparimeiningillä. AYY-Kehy
järjestää hyväntekeväisyyskirppiksen, jonka tuotot käytetään Swazimaan kehitysyhteistyöhankkeeseen.
Kirpputorin lisäksi markkinoilla on myyjäiset, joissa
Aallon taideopiskelijat myyvät
aikaansaannoksiaan.
Kaupantekoon ei aina tarvita
rahaa, vaan vaihdon välineenä voi
käyttää esimerkiksi itselle kertyneitä ylimääräisiä tavaroita tai
omaa aikaa – vaikkapa haalarimerkkien ompelua hartiahierontaa
vastaan. Lisätiedot Kassi-palvelun
kautta: http://aalto.kassi.eu/.
(Vaihto)kauppaa ei tarvitse
käydä nälkäisenä, sillä Ravintola
Nollassa on tarjolla 12 euron hintainen kirpparibrunssi! Myös osan
myyntipöydistä löydät Nollasta.
Tule tekemään löytöjä!
KY City Challenge
Yhdeksättä kertaa järjestettävä
KY City Challenge on urbaani
seikkailu-urheilukilpailu opiskelijoille. Kilpailu alkaa perjantaina
14.5. klo 17.00 Kaisaniemen kentältä ja jatkuu pitkälle lauantaihin.
Kilpailijat etenevät kolmen hengen
joukkueissa juosten, suunnistaen,
no. 2
Punakulma
meloen sekä pyöräillen. Lisäksi
he kohtaavat quest-rasteja, joissa
heidän kykyjään mitatataan aikaa
vastaan. KY:n satavuotisjuhlavuoden kunniaksi kilpailu on tänä
vuonna suurempi kuin koskaan.
Huikeimmat ja näyttävimmät rastit
on sijoitettu keskustan välittömään läheisyyteen, joten kilpailun
seuraaminen on helpompaa myös
yleisölle.
Lue lisää osoitteesta
kycitychallenge.fi!
Makuja maailmalta
Running Dinnereillä
KY:n kansainvälinen valiokunta
ICo lanseeraa toukokuussa Running Dinner –tapahtumakonseptin
KY:lle. Ideana on yhdistää eri maiden ruokakulttuureja ja tarjota niin
ulkomaisille kuin suomalaisillekin
mahdollisuus tutustua eksoottisiin
makuihin. Tulevista Dinnereistä
tiedotetaan kywebissä, eli ei hätää
vaikka et olisi ehtinyt mukaan
ensimmäiseen.
Kesä tulee,
oletko valmis?
KY:n aukioloajat kesällä
KY:n toimisto palvelee normaalien
aukioloaikojen mukaisesti 27.5.
asti. 30.5. – 17.6. toimisto on auki
10 – 15, jonka jälkeen se palvelee
normaalisti taas 8.8. alkaen. Toimiston väki toivottaa hyviä kesälomia jo tässä vaiheessa!
34
YOU <3 KY @ Facebook?
Tykkää KY:n virallisesta sivusta facebook.com/KY1911, ja pysyt kartalla
kesälläkin. Sivulla jaetaan virallista
KY-aiheista asiaa sekä epävirallisempaa sisältöä KY:n arjesta ja juhlasta.
Kesälläkin tapahtuu:
Pääsykoebileet
Mursukokelaat hikoilevat pääsykokeessa 14.6., ja illalla luvassa on
palauttavaa toimintaa KUJin järjestämissä pääsykoebileissä Onnelassa!
Vanhemmat tieteenharjoittajat ovat
tietenkin tervetulleita katsastamaan
mursusatoa.
Kesäkuntis
Elokuussa järjestetään jälleen kesäkuntis, jossa pääsee vertailemaan
rusketusta ja kesätyökokemuksia
kanssakylterien seurassa. Lisää tietoa
lähempänä, seuraa kywebiä!
Kesällä opiskelemaan
Kiinnostaako opintojen edistäminen kesällä? Osoitteesta studies.
aalto.fi/fi/open_university/courses/
summer/ löytyy Avoimen yliopiston
kesäkurssitarjonta, josta löytyy helpotusta pahimpaan pänttäysikävään
tai järkevää tekemistä, jos jäi vaikka
kesäduuni saamatta. Kesäopiskelu
avoimessa on läsnä oleville opiskelijoille maksutonta.
Mitähän ne siellä ITP:llä
oikein tekee koko kesän?
Information Technology Program
eli ITP on käynnissä koko kesän.
ITP:läiset jakavat kokemuksiaan
ainakin blogipostausten ja videoiden muodossa. Seuraa osoitteessa
itpblog.kyweb.fi, millaista kesäopiskelu voi olla!
Uuden mursun
muistilista
Tervetuloa KY:lle! Mursut johdatetaan tutorien hellässä huomassa
opintojen ja opiskelijaelämän
ihmeelliseen maailmaan syksyn
alussa orientaatioviikolla. Alla
muutama tärkeä juttu, joista niin
ikään lisätietoa orientaatioviikolla:
Mursupassi
Mursumessuilla jokainen mursu
saa oman mursupassin, johon voi
kerätä tarroja esimerkiksi osallistumisesta KY:n tapahtumiin. Tapahtumat on pisteytetty, ja eniten
pisteitä keränneet palkitaan syksyn
päätteeksi.
Maanantaiposti
Maanantaiposti on KY:n sähköinen viikkotiedote, joka kokoaa
tulevat tapahtumat ja ajankohtaiset
puheenaihet tiiviiseen pakettiin.
Tilaa ’Posti sähköpostiisi osoitteesta
maanantaiposti.kyweb.fi
KY:n jäsenyys
Liittymällä KY:n jäseneksi pääset
nauttimaan KY:n tarjoamista
eduista ja palveluista, sekä verkostoitumaan muiden oman koulutussuuntasi opiskelijoiden kanssa.
Jäsenyys on maksuton, ja liittyä
voit osoitteessa tietotoimisto.fi/
ky/liity
Haalarit
TULE TEKEMÄÄN KYLTERIÄ
Kylteri hakee syksylle innokkaita kirjoittajia, kuvittajia ja valokuvaajia.
Kaikki kiinnostuneet ovat lämpimästi
tervetulleita mukaan aiempaan kokemukseen tai vuosikurssiin katsomatta.
Lehdentekijöille maksetaan vuonna
2011 pieniä palkkioita.
Meilaa: [email protected]
Seuraa: facebook.com/kylteri
Helsingin kylterin tunnistaa dollarinvihreistä haalareista. Mursut voivat tilata omansa Mursumessuilta
orientaatioviikolla.
35
no.
3
2011
2011
”
Kylterissä 2/2011 miellyttivät etenkin päheä kansikuva,
Päiväntasaaja-juttu sekä KY100-vuosijuhlan fiilistely. Kaikkien
palautetta jättäneiden kesken arvottiin skumppapullo, jonka
pokkasi Laura Vuorelma. Kylteri onnittelee!
“Hienoa että tuttuni Jaakko Halmetoja oli superfoodeineen esillä.
Hassua että kylterit eivät tunne pakurikääpää, kun sitä on teenä
juotu koko talvi meidän kommuunissa.”
“Toivoisin että Kylteri tulisi vielä kotiosoitteeseeni.”
“Kuinkakohan monelta kauppislaiselta oli kysytty politiikkajuttua
varten, mitä puoluetta he kannattavat. Tunnen itse monia kokoomuslaisia ja vihreitä, mutta myös lukuisia muiden puolueiden
kannattajia. En jaksa uskoa, että toisenlaisia mielipiteitä olisi ollut
vaikea haalia mukaan. Kauppis ei ole niin sininen valtameri kuin
kirjoittaja ja muut porvarit kuvittelevat.”
“Ihanaa nähdä, että Kylteri elää vahvempana kuin koskaan.”
Anna palautetta Kylteristä 3/2011.
Palautetta lähettäneiden kesken arvotaan yllätyspalkinto.
www.kylteri.fi