Taas SE nähtiin, kun yleisö jaksoi kunnolla kannustaa

SUNNUNTAINA 17.10.2010
KESKISUOMALAINEN | 27
URHEILU
h
Tällä jortikkalais-neuvostoliittolaisella tyylillä ei enää
johdeta jääkiekko-otteluita missään. Petteri Sihvonen
Urheilulehdessä
RATAMOOTTORIPYÖRÄILY
UINTI
SALIBANDY
Tuuli ja huonosti totellut
pyörä Kallion harmina
HANNA-MARIA SEPPÄLÄ
NELJÄS SINGAPORESSA
Helminen ja ylivoima
Happee-voiton takana
Hanna-Maria Seppälä ylsi neljänneksi
200 metrin vapaauinnissa maailmancupin kilpailussa Singaporessa. Seppälä
kauhoi lyhyellä 25-metrisellä radalla
kahdeksan altaanmittaa aikaan 1.58,61.
Voiton vei kiinalainen Jiaqi Zhang ennen
uusiseelantilaista Melissa Ingramia ja
brasilialaista Tatiana Lemos-Barbosaa.
Johanna Helmisen show oli
tarpeeksi hyvä Happeen naisten kannalta, kun joukkue haki
pisteet Espoosta sarjanousija
Indiansilta. Helminen teki kolme maalia ja syötti yhden 3–4
(1–1, 1–1, 1–2) päättyneessä
ottelussa.
– Pelin taso oli huono,
kumpikaan ei oikein saanut
kontrollia hommaan. On-
Australialainen Casey Stoner
juhlisti 25-vuotispäiväänsä
MotoGP-luokan paalupaikalla
ratamoottoripyörien MMsarjan kotikilpailussaan. Stoner oli lauantain aika-ajossa
vajaat seitsemän sekunnin
kymmenystä nopeampi kuin
espanjalainen Jorge Lorenzo
(kuvassa).
Aika-ajoa häiritsivät sade
ja navakka tuuli. Mika Kallio
ylsi sijalle 12 noin 2,7 sekunnin
päähän kärjestä. Sijoitus on
hänelle parhaasta päästä kuluvalla kaudella. Australian gp
on Kalliolle kauden viimeinen.
– Pyörä on muutenkin
vaikea ajaa, joten olosuhteet
eivät ainakaan helpottaneet
tilannetta, Kallio harmitteli
tuulista säätä.
1 LENTOPALLON MESTARUUSLIIGA
neksi kuitenkin Helminen ja
ylivoima toivat meille voiton,
kahdesti ylivoimalla osuneen
Happeen valmentaja Juha
Hirvonen totesi.
Helminen pelasi kolmesta
maalistaan huolimatta normaalisti puolustajana.
– Hän on puolustaja, joka
tykkää osallistua hyökkäykseen, Hirvonen mainitsi.
Kolumni
Mihin MuurLe ehtiikään? Hento ote
Ilkka
Kulmala
Muurame voitti ja nousi sarjakakkoseksi. Valmentaja odottaa parempaa.
TIINA MUTILA
MUURLE–VALEPA 3–1
Ilkka Kulmala
M
ihinkähän Muuramen
Lentopallon rahkeet
tämän kauden lentopalloliigassa riittävätkään?
Mielenkiintoinen kysymys
kimpoili lauantai-iltana Muuramen Kulttuurikeskuksen salin
seinillä. MuurLe ei yltänyt läheskään parhaimpaansa, mutta lähetti silti vierasjoukkue VaLePan
tyhjin taskuin kotimatkalle.
Muuramen voitto ilmoitettiin
lukemin 3–1 (19–25, 25–23, 26–
24, 25–22). Samalla häntäpäähän niin usein niittautunut joukkue nousi sarjakakkoseksi.
Syöttö hukassa
Kotijoukkueen valmentajan Aki
Grekulan mietteet olivat kamppailun jälkeen kaksijakoiset.
– Niin... Voittoon olen tyytyväinen, siis siihen että tuollaisellakin esityksellä pystyimme kaivamaan pisteet. Peli sen sijaan ei
suuremmin miellyttänyt, Grekula kuittasi.
Käskijää jäi vaivaamaan erityisesti se, että joukkueen ykkösase eli syöttötyöskentely oli
ruosteessa.
– Tehokkailla syötöillä meidän joukkueemme elää, Grekula valaisi.
Tällä kertaa mylly ei pyörinyt
odotetusti.
– Kävi niin, että emme saaneet
jauhettua VaLePan vastaanottoa
rikki. Siihen meidän olisi aina
pystyttävä. Näin saisimme tylsytettyä vastustajan hyökkäyspelin, Grekula selvitti.
Hankala erä
Avauserä oli MuurLelle kaikkein hankalin.
– Jotain kertoi se, että teimme
erän aikana 19 omaa virhettä.
Jokainen ymmärtää, että moisella esityksellä ei voi menestyä, Grekula totesi.
Ryhti kuitenkin löytyi. Toisen
jakson alussa MuurLen passariksi vaihtui Tero Seppälän tilalle Kasper Vuorinen. Samal-
on MuurLen ilme juuri nyt. Vaikka Ronald Mendez (vas.) ja Tero Seppälä eivät yltäneetkään lauantaina parhaimmilleen, he pääsivät tuulettamaan onnistumisia riittävän usein.
ONNISTUMISEN RIEMU Tämä
la passit alkoivat yhä paremmin
löytää hakkurina loistaneen Angel Penan.
Penan saadessa tulitusvaihteensa päälle, joutui VaLePa väkisinkin vastaanottavaksi osapuoleksi.
– Pena on sarjan paras hakku-
ri, Grekula arvioi.
Kahden muun venezuelalaisen rooli jäi tällä kertaa valjummaksi. Leonard Colina oli alussa hyvin epävarma, mutta hänkin piristyi kamppailun vanhetessa. Ronald Mendez ei puolestaan saanut paljon palloja.
– Toisaalta Mendez teki paljon
hyvää näkymätöntä työtä, Grekula kiitteli.
Komea startti
MuurLe on pelannut nyt neljä
liigakamppailua. Voittoja on tilillä kolme.
– Olen starttiin tyytyväinen
pisteiden osalta. Otteissamme
on kuitenkin vielä hirvittävä
määrä parannettavaa, valmentaja mietti.
Entä, jos otteet todella paranevat ”hirvittävästi”...?
Pitkästä aikaa on helppo to-
deta, että Muuramessa eletään
mielenkiintoista lentopallokautta.
Seuraavan kerran joukkue
esittäytyy kotiyleisölleen jo tiistaina, jolloin se kohtaa liigacupin ottelussa Pielaveden Sampon.
ARKISTOKUVA: MIKKO VÄHÄNIITTY
Taas SE nähtiin, kun yleisö
jaksoi kunnolla kannustaa
V
arsinkaan lokakuussa syvempää
sipaisua ei saata
välttää.
Se on sitä, kun pimeä lyö
oven kiinni valon edestä aina
vain hätäisemmin ja näkymätön känsäinen koura tarttuu
olkapäähän ja ravistaa – totta vie, että vatkaa.
Oletko hereillä? Tajuatko
mitään?
Pääsetkö koskaan peremmälle?
MAANANTAI OLI tilulilupäivä. Se pyöritti tivolia
ja lopulta pudotti, pakotti
hiljaisuuteen.
Aamulla sylkäisi autolehti
Top Gear silmille Jyväskylän
MM-rallin. Selasin huvittuneena brittitoimittajan
arviota syväjuoppoisesta
vauhtiparaatista. Entä sitten?
Tämähän tiedetään: näkyvin
osa rallikansasta käy etanolilla.
Hymy jäätyi vasta päivällä.
Entä jos olemme tienneet,
mutta emme ole ymmärtäneet? Entä jos emme ole
tajunneet sitäkään, että urheilu on kolunnut MM-rallin
yhteydessä jo kauan aikaa ojien pohjia? Tarvittiinko joku
brittihavainnoija sytyttämään
valot?
Iltapäivällä alkoi varjostaa.
Keskustelin pitkästä aikaa
Kari-Pekka Kyrön kanssa.
Antoisaa debattia, kuten aina.
Kyrö arvioi, että kymmenen
prosenttia suomalaisen urheilumedian suoltamasta mössöstä pitää kutinsa. Laskeskelin, että siinä tapauksessa
90 prosenttia tuotoksistamme
on silkkaa sontaa.
Kyrö luokitteli minut hurskastelijaksi.
Mene ja tiedä. Kaiketi hän
oli oikeassa.
MUTTA ITSENI eteen jouduin
vasta illan tullen.
Haastattelin Jyväskylän
kaupunginjohtaja Markku
Anderssonia, joka puhui
budjettiesitykseen loihtimastaan lisäyksestä: Hippoksen
pesäpallokentälle olisi syytä
raapia 600 000 euroa ensi
vuodelle ja 2,7 miljoonaa
kaiken kaikkiaan.
Mahtava juttu, hyvä Ande,
fiilistelin yhden vuoroparin
verran. Pesisväki tarvitsee
läpilyönnin, se ansaitsee
meikatun areenansa.
Sitten korvani alkoivat
ottaa koppeja sieltä sun täältä: Kaupungin velka kasvaa
pilviin (lähes 400 miljoonaa),
punakynä viuhuu, niukkuutta
terveydenhuoltoon, vähää
sinne ja kurjaa tänne.
”Kipuraja on ylitetty”,
opettajat ilmoittivat mielenosoituksessaan.
”Edessä on synkkä polku”,
Andersson julisti.
Rojahdin istumaan. En
ottanut sotkusta selvää.
Kannatin yhä pesissaneerausta, mutta jos Hippokselle
tai Harjulle tai Synergialle
ohjautuvilla julkisilla rahoilla
olisi mahdollista paikata edes
yksi reikä koulumaailman
puhjenneesta kumista,
liputtaisin niljakkaana takinkääntäjänä heti varainsiirron
puolesta.
Urheilu on hulvatonta
hupia, mutta en malta olla
”
Mutta itseni
eteen jouduin
vasta illan
tullen.
”
lainaamatta armoitettua ja
arvostettua jääkiekkoihmistä.
”Jos päätetään, että jääkiekko lopetetaan tänään,
sitä ei kahden viikon päästä
kaipaa kukaan.”
Lukekaa mietelmä toisenkin kerran.
MAANANTAIN PIMEÄ talutti kotiin. Syksyn varisevien lehtien
mukana putosi levylautaselle
pölyttynyt Dave Lindholmin
klassikkovinyyli Aino (1982).
Se sisältää karhean kappaleen
Pieni&hento ote.
”Turhanpäiväinen älykkyys
syö ihmistä rotan lailla”,
Isokynä lauloi nenäänsä.
Sillä siunaamalla, päivän
tamppautuessa kasaan, se
tapahtui. Syvempi sipaisu
ja känsäinen koura. Ohikiitävän hetken tajusin, roolit
ropisivat, ahdasmielisyys lensi helvettiin ja tuuli puhalsi
perille asti.
”Pieni ja hento ote, siinä
kaikki.”
Kun heräsin tiistaihin, uin
ylös arkeen. Ymmärrys oli
luikkinut tiehensä ja Luoja
ripottanut pihaan ensilumen.
ilkka.kulmala@
keskisuomalainen.fi
Kirjoittaja
on Keskisuomalaisen urheilutoimittaja
Tommi Pasanen kiitti katsojia voimapunnerruksen ennätyksestä.
MUURAME
Ilkka Kulmala
Kyllä se vain niin menee. Äänekkäällä yleisöllä on tärkeä rooli
urheilukilpailuissa, ehkä golfia
lukuunottamatta.
Lauantaina taisteli Tommi Pasanen, 36, Muuramessa itsensä
merkillisen lajin – voimapunnerruksen – Suomen mestariksi SEtuloksella. Vakuuttavan puhkumistyönsä jälkeen Pasanen ylisti
auliisti Kulttuurikeskuksen salin
kotiyleisöään.
– Yleensä yritän sulkea suorituksen aikana ympäröivän maailman jonnekin ajatusten ulkopuolelle. Tällä kertaa kannustus
tuli väkisin läpi – ja auttoi suunnattomasti, Pasanen kertoi.
– Muurame on kisapaikkana
ilman muuta Suomen ehdotonta kärkikastia.
Ei siis ihme, että sarjassa alle
90 kiloa kisaileva mies teki uu-
den ennätyksen: 41 toistoa. Pasanen edustaa Jyväskylän Voimaparoneita, joka on pienen kaveriporukan perustama erikoisseura.
Hassu idea
Toistovoimapunnerrus on penkkipunnerruksen ja voimanoston kumppanuuslaji. Vielä viime vuonna laji totteli nimeä sotilaspenkkipunnerrus.
– Nimi muutettiin, koska ulkopuolisilla oli virheellinen mielikuva, että lajin parissa on ainoastaan sotilaita, Pasanen valotti.
Voimapunnerruksen idea on
vähän hullu. Tavoitteena on
tempoa penkiltä, vielä jalat ilmassa, oman painon verran kiloja suorille käsille niin monta kertaa kuin sielu ja lihaksisto sietävät. Toisin sanoen reilut
80 kiloa painava Pasanen rykäisi Muuramessa 82,5 kg:n raudat
41 kertaa penkiltä ylös. Entinen
saman miehen nimissä ollut SE
oli 39 toistoa.
– Homman täytyy mennä niin,
että ensimmäisten 20 punnerruksen on tunnuttava siltä kuin
maitotölkkiä nostelisi ilmaan,
Pasanen kuvaili.
– Senkin jälkeen on yritettävä olla mahdollisimman rivakka. Pitkään kestävä painojen
kanssa leikkiminen syö luonnollisesti papua.
”41 oli maksimi”
Voimapunnertaja pyrkii riuhtomaan painojen kanssa tikkamaisesti.
– Sinne 30 nostoon saakka on
tarkoitus toimia pysähtymättä.
Sen jälkeen on painoja pidettävä
hetken suorilla käsillä ylhäällä,
että saa haukattua vähän happea. Sääntöjen mukaan liike saa
pysähtyä kerrallaan korkeintaan
viideksi sekunniksi.
Lopun voimapunnertajat ve-
tävät sitten sisulla – ja yleisön
tuella.
– 41 oli minulle tänään ehdoton maksimi, Pasanen myönsi.
Urakkansa jälkeen mies joutui odottelemaan kolmatta tuntia, että sai puristettua ulos Antidopingtoimikunnan vaatiman
virtsanäytteen.
LP Viesti odotetusti
liian kova Plokille
LP VIESTI–PLOKI 3–0
Kuusikolle kultaa
Tommi Roimela
Keskisuomalaiset olivat vahvasti
esillä Muuramen Yrityksen Power-jaoston järjestämissä SMkisoissa.
Miesten 100 kg:n sarjassa saalisti kultaa viitasaarelainen Jussi Kuusikko, joka punnersi 100
kiloa ylös uskomattomat 39 kertaa. 110 kg:n kategoriassa sijoittui puolestaan Pihtiputaan Eino
Pöntiö hopealle: 33 toistoa.
Kakkoseksi sijoittui myös
muuramelainen Annastiina
Rajaniemi naisten 70 kg:n sarjassa.
Viimeksi Suomessa helmikuussa 2009 hävinnyt salolainen LP
Viesti ei antanut kotisalissaan
Pihtiputaan Pislaplokille mahdollisuuksia, vaan naisten lentopallon mestaruusliigan hallitsija takoi taululle lukemat 3–0
(25–16, 25–10, 25–22).
– Eiköhän se ole tiedossa, että
Salo on kova joukkue, jota vastaan jokaisen pitäisi pystyä pelaamaan omalla tasollaan ja jopa ylittämään itsensä, Plokin valmentaja Satu Natunen myönsi.
Jyväskyläläinen Tommi Pasanen nosti oman painonsa verran
rautaa 41 kertaa penkiltä ylös.
Parhaiten Ploki haastoi salolaiset kolmannessa erässä, jota
pihtiputaalaiset johtivat alusta asti. LP Viesti tuli kuitenkin
rinnalle ja numeroista 19–19 se
karkasi erävoittoon.
– Siinä tuli pari rajapalloa, jotka tuomittiin Viestin eduksi. Ainahan sitä tuollaisissa tilanteissa miettii, että entäpä jos ne olisi
tuomittu meille. Täällä kuitenkin
erävoitotkin olisi mukavia, Natunen totesi.
– Vastaanotto meillä oli tänään hyvää, mutta hyökkäyspeliin ja syöttöön olisin kaivannut lisää aggressiivisuutta, Natunen summasi.