Reijo Kangas

Transcription

Reijo Kangas
11.11.2013
Taitoharjoittelu ja pelkotilojen
hallinta
Taitovalmennuksen seminaari
Virpiniemi 11/2013
Primitiivinen tunne: pelko
• Tunteiden hallinta limbisen järjestelmän vastuulla
• Primitiivinen pelko aiheuttaa ”pakene tai taistele”
reaktion
• Taito ei ole yhdistettävissä pelkoon muuten kuin
harjoittelun ja tunteen säätelyn avulla
• Urheilussa pelon tunne voi johtua monesta syystä
• Motivaatio on ratkaiseva tekijä ”pelon
voittamisessa” urheilussa
1
11.11.2013
Päätöksentekokyky (pelkoa?)
• Eräs psyykkinen valmius on päätöksentekokyky,
jossa kulminoituu kova harjoittelu ja
lahjakkuuden lajit
• Pitkän aikajänteen päätöksen teko on prosessi
• ”Silmän räpäykselisellä hetkellä”, ”nyt tai ei
koskaan” päätöksenteko on reagointia
• Päätöksentekoon liittyy ns. ”riskivalmius”, joka on
psyykkinen kyky reagoida kuten taito motorisesti
automatisoituneena kykynä
• Riskinottokyky on osa flow'ta, jossa otetaan
hallittuja riskejä niitä sen enempää ajattelematta.
Päätöksenteko neuropsykologisella
tasolla
• Uusissa tilanteissa toimiminen edellyttää
kognitiivista toimintaa eli suunnittelua, joka
perustuu käsitykseen toiminnasta, toteutuksesta
ja sen aloituksesta.
• Liikkeet täytyy ohjelmoida eli aivojen pitää valita
ne lihakset, joiden avulla päämäärään päästään.
– isot aivot (päämäärä)
– pikkuaivot (liikkeen koordinaatio ja ajoitus)
– basaaligangliot (tarvittavat toimintatavat)
• Pelko, epäröinti ja riskinottokyky vaikuttaa
lopputulokseen (pakene tai taistele)
2
11.11.2013
Liikkeiden suunnittelu- ja toteutus
aivoissa
Aivojen aktivointi
• Valmiuspotentiaalin luominen 0,500 sek
ennen kuin tietoinen tahto toimimiseen syntyy
• Dopamiini vaikuttaa:
– motivaatioiden syntymisen
– tarkkaavaisuuden ja liikkeiden säätelyyn
– vs. Stressi ja masennuksen vaikutus
• Suoritus on vahvasti kilpailunomaisen
refleksitoiminnan ja tahtotekijöiden varassa,
josta erotetaan toisistaan neljä vaihetta:
3
11.11.2013
Pelon ilmentymä
• Varhainen josko -päätöksessä henkilö arvioi motivoivien
tarpeittensa, halujensa tai toimintapäämääriensä pohjalta
aikooko hän toimia vai ei
• Mikä-päätökseen sisältyvät valinnat siitä, minkä
päämäärän tai tehtävän henkilö aikoo suorittaa sekä
minkälaisilla liikkeillä hän aikoo päämäärän saavuttaa
• Myöhäisessä josko -päätös vaiheessa arvioidaan toiminnan
tuottamat mahdolliset hyödyt ja haitat, jolloin henkilö voi
päätyä estämään aikomansa toiminnan kokonaan
• Milloin-päätös eli toiminnan ajoittaminen riippuu usein
toimintaympäristön olosuhteista ja sisäisistä motivaatioista
Epäröinti ja epäonnistuminen
• Yleensä tapahtuu kilpailutilanteessa tai korkeaintensiteettisessä
harjoituksessa
– virheellisiä tai vajaita lihasjännityssyklejä, voimantuoton
heikentyminen
– johtaa lihasten osittaiseen tai kokonaisvaltaiseen jäykistymiseen
– koordinaation romahtamiseen yksinkertaisessakin tilanteessa
• Epäröinnin syynä on väärä tai negatiivinen ajatus (pelko häviöstä,
menetyksestä tai kivun tunteesta)
• Ajatuksen muuttamisesta toiseksi aivan viime hetkellä
• Itseluottamuksen puute
• Epäröinnin vähentäminen edellyttää paljon korkeaintensiteettistä
harjoittelua, jotta ajattelu ei vaikuttaisi haitallisesti korkeatasoista
koordinaatiota vaativissa tilanteissa
4
11.11.2013
Ylivoimaisen urheilijan kehittäminen
Optimaalisen intensiteetin tunnistaminen:
• Hyvän ja huonon suorituksen välisen tunteen-, teknisen suoritusvaatimuksen ja
voimantuoton mieleen palauttaminen
• Tunnetasolla (emootiot) ajatusten palauttaminen, jotka vallitsivat hyvässä
(positiivinen tai tyhjä) ja huonossa (negatiivinen) suorituksessa.
– tunne energiatasoista (motivaatio, rentous, ponnistelu)
– mieliala hyvän ja huonon suorituksen jälkeen
– intensiteettiero, koska huono suoritus voi syntyä sekä ali- tai ylisuorittamisella.
•
•
•
•
•
•
Vaatii valmentajalta jatkuvaa tarkkailua ja kannustusta
Urheilija oppii hallitun riskin oton avulla siirtämään ylisuorituksen kynnystä eteen
päin
Simuloituja altavastaajatilanteita (pistetasoitusjärjestely)
Tuomalla urheilijalle häntä parempia harjoitusvastustajia
Keskenään kilpailevat tehtävät ja reaktioaika
Valmentajan tulee luoda harjoituksista myönteisiä, hauskoja, vaihtelevia,
huumoriakin sisältäviä tapahtumia, joka estää kyllästymistä tai motivaation
heikkenemistä ja edelleen intensiteetin laskua
Pohdittavaa
•
•
•
•
•
•
•
Pelko-taito
Kannustus-taito
Motivaatio-Taito
Oppimistyylit-Taito
Mielikuvat-Taito
Reaktio-Taito
Kokemus-Taito
5
11.11.2013
Päivittäinen lajivalmennus ja
psyykkinen valmennus yhdessä
Psyykkisen valmennuksen seminaari
Virpiniemi 11/2013
Valmentamista ?
Unelma
Motivaatio
Emootiot
Tavoitteet
Sitoutuminen
Psyykkinen vahvuus
Intohimo
Persoonallisuus
Itseluottamus
Riskinottokyky
Kyvykkyys
Pystyvyys
Kannustus
•
Positiivisuus
•
Voimavarat
•
Itsensä likoon laittaminen
•
Asenteet
•
Uskoa itseensä
•
Voimantunne
•
Voimaantuminen
6
11.11.2013
Urheilupsykologiaa ?
Kestävyys
Stressi
Sinnikkyys
Taito
•
Rentoutuminen
•
Mielikuvaharjoittelu
•
Minäkeskustelu
Sitkeys
Jännitys
Oppiminen
Lahjakkuus
Ravinto
Ongelmanratkaisu
Nopeus
Virheet
Refleksit
Luovuus
Joukkueurheilua ?
Ryhmäkoko
•
Autonomia
•
Kompetenssi
•
Yhteenkuuluvuus
Yksilö
Valtasuhteet
Tunneäly
Intohimo
Vuorovaikutus
Aggressio
Koheesio
Dynamiikka
Myötätunto
Turvallisuus
Empatia
Roolit
Rooliveljeys
7
11.11.2013
Reunaehtoja
• Psyykkisen valmennuksen menetelmiä ja tarvetta
määriteltäessä tulee tarkastella:
– Urheilijan motivaation lähteitä
– Stressoreita, jotka estävät tuloksen tekemistä
– Lajin vaatimuksia, jotka aiheuttavat psykkistä
kuormitusta
• Kysymykseen ”Milloin urheilija tarvitsee
psyykkistä valmennusta (urheilupsykologia)” ei
voi vastata 
1. Urheilupsykologi ei ole sateentekijä
2. Urheilupsykologia ei ole lisäravinne
3. Psyykkinen valmennus ei ole terapiaa
Urheilupsykologian käyttö
• Fyysisten vaatimusten ymmärtämiseen ja
harjoittamiseen
• Taitojen oppimisessa ja opettamisessa
(kehityspsykologia) sekä näiden vaikutuksesta
kuhunkin urheilulajiin ja yksilöön.
• Toiset lajit vaativat psyykeeltä enemmän
(kamppailu-urheilu, tennis) kuin toiset
(kestävyysurheilu, purjehdus) vai onko sittenkään
näin.
• Suorituskykypsykologia taiteilijoille ja
liikkeenjohtamiseen
8
11.11.2013
Psykologian ”kartta”
Yksinkertaistettu malli psykologian ”lajeista”
Kangas, 2013
Urheilupsykologian käyttö
• Urheilupsykologia hieman kärsii kliinisen
psykologian ”eduista” siinä suhteessa, että
urheilijoilta puuttuu ns. ”luotettavia
terapiamenetelmiä”
• Toisaalta urheilijan psyyke tai sen valmennus ei
pitäisikään tarvita terapiamenetelmiä, joita
käytetään psyykkisesti sairaiden potilaiden kanssa
• Urheilijan ongelmat liittyvät psyykkisiin
ongelmiin, jotka esiintyvät enimmäkseen
urheilukilpailutilanteessa, fyysisiä ominaisuuksia
mitattaessa.
9
11.11.2013
Urheilupsykologin käyttötarve
• Psyykkistä valmennusta vaativia tilanteita
– kun urheilu on yksilölle hänen työtään ja ainoa elinkeino
– kokopäiväinen työ tuo mukanaan työn pakkoasetelmat, kun
päivittäisen harjoittelun pitäisi olla hauskaa.
– Kun alituisena uhkana ovat trauma- ja rasitusperäiset vammautumiset.
– jokapäiväisiä rutiineja vammautumisten ehkäisemiseksi, harjoitteluun
ja palautumiseen keskittymistä, ravinnosta huolehtimista,
yhteistyökumppaneiden ja median kanssa toimimista sekä
mahdollisten perhesuhteiden hoitamista
– Näitä ongelmia tulisi aika ajoin käsitellä ulkopuolisen konsultin,
urheilupsykologin kanssa.
• Kaikissa muissa päivittäiseen harjoitteluun ja kilpailemiseen liittyvät
psyykkiset haasteet tulee ratkaista urheilijan ja hänen
henkilökohtaisen valmentajansa kanssa harjoitusohjelman
puitteissa.
Psyykkinen valmennus
• Valmentajan ”psykologinen silmä” (=kokemus)
jokapäiväisen harjoittelun seurannassa,
fyysisten ja lajitaidollisten ominaisuuksien
sekä kilpailukyvyn kehittämiseksi 
– Psyykkinen vahvuus
– Itsensä ylittäminen juuri oikealla hetkellä.
– Henkisesti 60 % läsnäoleva urheilija saa
fysiikastaan irti 40 %
• Onko tämä 100 % suoritus
• Miten päästään 100 % fyysiseen suoritukseen
10
11.11.2013
Psyykkisen valmennuksen tavoite
• Kehittää urheilijoille psyykkisiä taitoja, joilla
saavuttaa menestykseen tarvittava
suorituskyky ja henkilökohtainen hyvinvointi.
– Systemaattista koulutusta
– Esimerkin näyttämiseen pohjautuvaa
valmentamista
– Tiedollisten käyttäytymismallien omaksumista
(vuorovaikutustaidot, sosiaaliset taidot)
– Alkuvaiheessa tehokkainta lajitaitoharjoitteluun
yhdistettynä
Psyykkisten taitojen harjoittelu
Psyykkisen vahvuuden käsitteen oivaltaminen
Tavoitteen asettaminen
Motivaation rakentaminen
Itsetunnon, itseluottamuksen ja minä-pystyvyyden
rakentaminen
• Positiivinen ja tuottava keskustelu (ajatusten
pysäyttäminen)
• Minä-keskustelun ja positiivisen kehonkielen hallinta
(ajatusten pysäyttäminen)
• Keskittyminen, itseluottamus ja paineen sietokyky
•
•
•
•
11
11.11.2013
Psyykkisten taitojen harjoittelu
•
•
•
•
•
•
•
•
Aktivaatio ja stressin hallinta
Kilpailuun valmistautuminen
Kilpailun jälkeinen analysointi
Rutiinien ja rituaalien hallinta (ajatusten
pysäyttäminen)
Kilpailustrategia, taktiikka ja kilpailun perspektiivit
Positiivinen suhtautuminen virheisiin ja niistä
oppiminen
Urheiluhengen ja rehtiyden kasvattaminen
Motivaation ylläpito ja kehittäminen
Psyykkisten taitojen harjoittelu
Systeeminen menetelmä
• Helposta vaikeaan -järjestyksessä ja siirrytään
opitun jälkeen seuraavaan, kun taito on osattu
integroida lajiharjoitteluun
• Huomioidaan osittain myös tarve, joka on
urheilulajista riippuvainen
Ongelmalähtöinen menetelmä
• Tarveharkinnan perusteella joko ”tulipalon
sammuttamisen” tai kilpailukauden ehdoilla
12
11.11.2013
Psyykkisen vahvuuden testaaminen
• Psykometriset mittarit objektiiviseen psyykeen
mittaukseen
• voidaan määritellä asetelmien vaikutusta urheilijaan
harjoittelussa ja kilpailemisessa
• määrittelevät suorituskyvyn parametreista ne osat,
joita ei fyysisissä testeissä ole mahdollista todeta
– Tärkeä osa urheilija- ja lajianalyysiä kilpailemista silmällä
pitäen
• vaaditaan käyttötaitoa, tulkita tuloksia ja soveltaa
tulokset päivittäiseen harjoitteluun ja kilpailemiseen
Testimenetelmiä (kirjallisuus)
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Kilpailuvietti (Achievement Orientation); 18
Aggressio; 7
Ahdistus; 30
Huomiokyky; 5
Liikunta-asenne; 16
Urheiluasenteet ja sukupuoliroolit; 38
Ruumiinkuva; 16
Kognitiiviset strategiat; 12
Koheesio; 24
Itseluottamus; 18
Mielikuvan käyttö harjoittelussa ja kilpailuissa; 5
Johtajuus; 4
Kontrolliorientaatio; 6
Liikuntamotivaatio; 36
Urheilumotivaatio; 19
Muut motivaatiomittaukset; 25
13
11.11.2013
Mittausmenetelmät
Mittarit
•
Psyykkiset ja fyysiset vahvuudet
•
Persoonallisuus
•
Menestystietoisuus (Perception of Success Questionnaire; POSQ)
•
Motivaatio (The Sport Motivation Scale; SMS-28)
•
Ahdistuneisuus, kilpailujännitys; SCAT
•
Itseluottamus (Sources of Sport Confidence Questionnaire; SSCQ)
•
Suoritustyytyväisyys, kilpailuvietti (Sport-Confidence and Competitive Orientation)
•
Piirteet ja yleinen itseluottamus (Trait Sport-Confidence inventory; TSCI)
•
Kilpailutilannekohtainen itseluottamus (State Sport-Confidence inventory; SSCI)
•
Sitoutumisen aste harjoitteluun ja kilpailemiseen
•
Stressin lähteet ja stressitilanteet
•
Kilpailujännitys (Competitive State Anxiety Inventory-2; CSAI-2)
•
Tunnetilaprofiili (Profile of Mood States; POMS)
•
Mielikuvaharjoittelu (Sport Imagery Questionnaire; SIQ)
•
Valmennus- ja opetustyyli (Coaching Behavior Questionnaire; CBQ)
•
Joukkueilmapiiri (Team Climate Questionnaire; TCQ)
•
Valmennusilmapiiri (ryhmädynaaminen motivaatioilmapiiri) (Perceived Motivational Climate in Sport
Questionnaire-2; PMCSQ-2)
•
Joukkueen yhtenäisyys eli koherenssi
Analyysimenetelmät
Analyysit
• Psyykkiset taidot
• Tekniset taidot ja tavoitteet (suorituskykyprofiili)
• Taktiset taidot (suorituskykyprofiili)
• Fyysisten ja psyykkisten taitojen SWOT analyysi
• Urheilijan taustatekijät
• Haasteiden kartoitus ja tavoiteasetelmat
• Motivaatiotekijät
• Stressinhallintastrategiat
• Rutiinien ja rituaalien kartoitus
• Minäkeskustelun kehittäminen
• Mielikuvaharjoittelu (perustaidot ja lajitaidot)
14
11.11.2013
Motivaation kehittäminen
Motivaation kehittämiseen kuuluu:
• Auttaa urheilijaa tuntemaan itsensä kilpailukykyiseksi rohkaisemalla
ja kannustamalla sekä käyttämällä huippu-urheilijoita harjoituksissa
vastustajina
• Opettaa urheilijalle hyvät tavoitteen asettamisen taidot, jota voi
käyttää joka päivä oikealla tavalla
• Rohkaista urheilijaa henkilökohtaiseen kehityssuunnitelmaan ja
opettaa urheilijaa voittamaan (voittamisen merkityksen)
• Rohkaista urheilijaa itse eri tavoin itsensä palkitsemiseen, pyrkimys
jatkuvaan kehittymiseen
• Luomalla positiivisen valmennusilmapiirin, jossa urheilija tuntee
olonsa turvalliseksi ja ponnistelemisen arvoiseksi; urheilijan tulee
haluta päästä harjoittelemaan
Motivaation kehittäminen
• Pitämällä yllä korkeaa harjoitusintensiteettiä kannustamalla
ja kirittämällä, mutta samalla ehkäistä henkistä väsymistä
pitämällä sopivia taukoja
• Antamalla urheilijoille sananvaltaa (turvallisuuden tunne)
päättää osaltaan itse säännöistä ja harjoituksista
• Antamalla ymmärtää, että voittaminen perustuu pysyviin
ominaisuuksiin, kuten ahkeruuteen, taitoon ja henkiseen
vahvuuteen
• Antamalla ymmärtää, että häviäminen johtuu muuttuvista
syistä, kuten huonosta strategiasta (päätöksistä), heikosta
ponnistelusta tai arvaamattomasta käytöksestä
15
11.11.2013
Motivaatioon vaikuttavat tekjiät
Dynaaminen motivaatiomalli
(Kangas, 2013)
Harjoittelun intensiteetti
• Tullaksesi mestariksi, on harjoiteltava kuin mestarit
• Riittävän intensiteetin yllä pitäminen harjoituksissa vaikuttaa psyykkiseen
vahvuuteen kovan fyysisen harjoittelun sietokyvyn myötä
• Riittävien taitojen hallinta kilpailunomaisella intensiteetillä määrittää sen,
kuinka hyvin urheilija on tietoinen välimatkasta omasta tasosta
huippusuoritukseen
• Korkeaintensiteettiset harjoitteet ovat samalla testejä, jotka eniten
vaikuttavat tavoitetietoisuuteen ja sitä kautta harjoittelun määrän ja tehon
tarvetietoisuuteen
• Korkeaintensiteettisellä harjoituksella saadaan aikaan kilpailutilanteen
kaltainen psyykkinen paine, jota vastaan kamppaillaan fyysisten
vahvuuksien riittävyyden ja keskittymiskyvyn puitteissa.
• Korkeaintensiteettisen harjoituksen pitkäaikainen ylläpito ja rajojen
siirtäminen yhä kauemmaksi vaatii fyysisten ominaisuuksien lisäksi
motivaatiota, mikä taas edellyttää urheilijalta selkeitä tavoitteita ja
sitoutumista tulosurheiluun.
16
11.11.2013
Harjoittelun intensiteetti
• Tehon yllä pitäminen harjoituksissa edellyttää oikein ajoitettua levon ja
rasituksen suhdetta, oikeaa ravitsemusta ja riittävää unta.
• Hyvät fyysiset valmiudet ovat korkeaintensiteettisen harjoittelun
lähtökohta, mutta myös psyykkinen viretila täytyy olla hyvä.
• Ylirasittuneisuus aiheuttaa masennusta heikentäen keskittymiskykyä ja
motivaatiota yksittäisissäkin suorituksissa.
• Pyrittäessä optimaaliseen viretilaan ja voimantuottoon, edellytetään sekä
nopeilta että kognitiivisilta refleksitoiminnoilta virheetöntä reagointia
• Suurin osa urheilusuorituksista edellyttää tietoista ja tarkoituksenmukaista
ajatustoimintaa, jotta voidaan tehdä taktisesti ja taitojen puitteissa oikeita
päätöksiä urheilusuorituksen toteutuksesta
• Laadukas suoritus edellyttää rentoutta, riittävää voimankäyttöä, nopeutta
ja refleksejä rutiininomaisesti, jolloin urheilijalle syntyy onnistumisen
myötä ns. ”flow” tunnetila.
Motivaation hyödyntäminen
• Urheilija asettaa valmentajalle vastuun
suunnitella ja valmentaa urheilijaa niin kovaa kuin
on mahdollista
• Valmentajan tulee käyttää häikäilemattömästi
hyväksi urheilijan harjoittelu- ja
kilpailumotivaatiota ja rasittaa urheilijan
suorituskykyä aivan äärirajoille asti
• Urheilijalla ja valmentajalla on keskinäinen
luottamus, että kaikki tehdään tavoitteen
saavuttamiseksi myös terveyden ehdoilla ja
sääntöjen mukaan
17
11.11.2013
Urheilumotivaatiota koskevat keskeiset
kysymykset
• Millaisesta motivoitumisesta on kysymys, kun yksilö
haluaa / ei halua osallistua kilpailuihin ja voidaanko
tästä päätellä urheilijan / kuntoilijan suorituskyky
• Miten eritasoiset kilpailut vaikuttavat erilaisiin
urheilijoihin ja millaisia yksilöiden välisiä eroja näissä
on. Voidaanko tältä osin tehdä eroja urheilijan ja
kuntoilijan välillä
• Mitä eroja voi urheilutulosten välillä olla, jos urheilija ei
motivoidu ”kyläkilpailuista”, motivoituu vain
arvokilpailuista tai motivoituu kaikista kilpailuista
• Mitä riskejä sisältyy ”mielialaurheilijan” suorituskykyyn
ja kuinka tätä tulisi ohjata tilannekohtaisesti
Motivaation tunnistaminen
Matalan motivaatiotason tunnusmerkit ovat:
• Matala psyykkinen energiataso, mikä johtaa fyysiseen alisuorittamiseen
• Kyllästynyt tai menettänyt mielenkiintonsa harjoitusta kohtaan
• Lyhentää harjoituksia (myöhästymällä tms.) tai jättää ne kokonaan väliin
• Laatii tekosyitä harjoitusten välttämiseksi
• Heikko kurinalaisuus tai nöyryys
• Krooninen valittaminen, kverulointi
• Osoittaa hyvin vähän, jos lainkaan kiinnostusta harjoitukselle
• Toistuvia alisuoriutumisia harjoituksissa ja kilpailuissa
• Ennustamatonta käyttäytymistä luotettavuuden tms. osalta
• Motivaation puute johtuu pääasiassa heikoista harjoitteluolosuhteista,
yksipuolisista harjoituksista, valmentajan käyttäytymisestä (vuorovaikutus)
tai turvallisuuden tunteesta  harjoituksissa ei ole hauskaa.
18
11.11.2013
Minäpystyvyys
• Keskeisin ”parametri” henkisen kovuuden määrittelyssä
• Psyykkisen valmennuksen ydin  harjoitteiden suunnittelu, kilpailujen
valinta
• Ihmiset vahvistavat tai menettävät minäpystyvyyden tunteen seuraavista
syistä:
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
Etukäteen ennakoidun menestyksen tai suorituskyvyn virhearvioinnin
vuoksi
Samaistumisen kohteena olevien yksilöiden jäljittelemisen tai matkimisen
yrittämisestä
Sanallisen tai sosiaalisen suostuttelun seurauksesta (”yllytys”)
Fyysisen suorituskyvyn vähättelemisestä, aliarvioinnista ja nolaamisesta,
joka heikentää rentoutumista ja keskittymistä
Yrityksen puutteesta, motivaation heikkenemisestä tai haasteen / tehtävän
aliarvioimisesta
Jatkuvasta yliyrittämisestä ja epärealististen tavoitteiden asettamisesta
Riittämättömästä kontrolloimisesta, testaamisesta ja kilpailemisesta
Fyysisen kestävyyden puutteesta, joka johtaa alhaiseen kivunsietokykyyn
Itseluottamus
• Itseluottamusta punnitaan eniten erikoistilanteissa
• Itseluottamus rakentuu prosessissa, jossa itseluottamus vaihtelee
tilanteen, fyysisen suorituskyvyn tai vastustajien asettamien
haasteiden mukaan.
• Näissä tilanteissa itseluottamus näyttäytyy käyttäytymisenä
(tuloksen tekokykynä), joka ilmentää itseluottamuksen
subjektiivista tasoa ja laatua.
• Subjektiiviseen tulokseen voi siis vaikuttaa piirteet, olosuhteet ja
kilpailuvietti yhdessä, joka on koko urheilun peruslähtökohta;
– vastustaja pyrkii ensisijaisesti vaikuttamaan kanssakilpailijan
itsevarmuuteen voittaakseen hänet
– Positiivinen näkökulma: voitot ja tappiot ovat hyviä tilaisuuksia
(oppimis)kokemuksille
– Näiden kokemusten myötä itseluottamus kasvaa tai sitä on
kasvatettava omaa identiteettiä tarkastelemalla.
19
11.11.2013
Itseluottamuksen mittaus
• Trait Sport Confidence Inventory (TSCI), State Sport Confidence Inventory
(SSCI) sekä Sport Confidence Inventory (COI) ovat soveltuvia
itseluottamuksen ja kilpailuvietin kartoitukseen
• SSCI:tä vastaava mittausmenetelmä on Competitive State Anxiety
Inventory-2 (CSAI-2), jolla voidaan mitata samalla myös kilpailujännitystä.
• Itseluottamus ja kilpailujännitys vaihtelee yksilöiden osalta em.
vaikutusten vuoksi, mutta urheilulajilla on myös oma merkityksensä
• Urheilulaji luo olosuhteet, jossa sen piirteet luovat enemmän tai
vähemmän intensiivisen tunneilmapiirin, jonka tekee haastavammaksi
myös lajin säännöt ja pitkäkestoisuus
– Tennis: psyykkinen intensiteetti vaihtelee suuresti täydellisen flown tunteen ja
hyvin alhaisen itsevarmuuden välillä
– Kamppailu-urheilu: jossa kilpailun suoritusaika on muutamasta sekunnista
muutamiin minuutteihin psyykkisen intensiteetin ollessa äärimmäisen korkea
vaatien erittäin korkealaatuista refleksi-taito-tahto-ominaisuuksia
– Maratonjuoksu: itseluottamusta vaaditaan ennen kaikkea juoksuvauhdin
ylläpitämiseksi kasvavasta väsymyksestä ja kivusta huolimatta.
20