ilmailun ammatteja 2.pdf

Transcription

ilmailun ammatteja 2.pdf
Ilmailu ja nuoret
Suomen Ilmailuliitto
Lennonjohtaja
Lennonjohtaja johtaa siviili- ja/tai sotilaslentoliikennettä ja valvoo ilmatilaa.
Lennonjohtajien vastuulla on lentoliikenteen sujuvuus. Työssä voi suuntautua
lähi-, alue-, tai lähestymislennonjohtajaksi.
Lennonjohtajia koulutetaan Avia Collegessa Helsinki-Vantaan lentoaseman
välittömässä läheisyydessä. Pääsyvaatimuksena on vähintään toisen asteen
koulutus, kielitaidon täytyy olla lähes erinomainen haettaessa koulutukseen.
Koulutus on 120 opintoviikon laajuinen, joista 90 opintoviikkoa opiskellaan
Avia Collegessa ja sen jälkeen on loppuharjoittelu lentokentillä. Vuosittain
koulutetaan 10-15 lennonjohtajaa. Opiskelutahti kurssilla on hyvin
intensiivinen ja vaatii kovaa sitoutumista ja motivaatioita. Opiskelijoilla tämä
ei ole ongelma, koulutuksen kova karsinta on pohjustanut motivaation.
Lennonjohtaja
Lennonjohtajan työ vaatii monen asian samanaikaista
hallintaa, nopeita virheettömiä ratkaisuja ja
paineensietoa. Avaruudellinen hahmotuskyky on
lennonjohtajalle tärkeä ominaisuus, sillä kaikki tapahtuu
neliulotteisesti. Tilanteita pitää katsoa muutamia
minuutteja eteenpäin ja arvioida tilannekuvan
kehittymistä ja valmistautua tekemään ratkaisuja
liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden takaamiseksi.
Tämä "kyky" nähdä ilmatilannetta tulevaisuuteen on
samanlainen vaatimus kuin radioyhteyden toisessa
päässäkin, lentokoneen ohjaamossa. Ruuhkaisessa
ilmatilassa lennonjohtajan on kyettävä oikeisiin
ratkaisuihin vaikka puhelimet soivat, tilannekuva
tutkaruudulla elää, radioliikenne on tauotonta ja säätilan
muutoksiakin on valvottava koko ajan.
Lennonjohtaja
Lennonjohtajan työ on myös monen laitejärjestelmän hallintaa, jatkuvaa
uuden oppimista ja itsensä kehittämistä. Suuressa osassa on jo opitun
kertaaminen, sillä useinkaan lentoliikennettä johtaessa ei ole aikaa katsoa
ilmailulakia tai lennonjohtajan käsikirjaa. Ratkaisujen pitää syntyä nopeasti
”selkärangasta”.
Lennonjohtajien työllisyys on ollut melko vakaata. Taloustilanne 2013 ja
säästöpaineet saattavat vaikuttaa heikentävästi myös lennonjohtajien
näkymiin. Toisaalta ennustettu lentoliikenteen kasvu tulevaisuudessa ja jo
valmiiksi ruuhkaiset ilmatilat tuonevat lisää töitä lennonjohtajille.
Suomessa työskentelee arviolta noin 300 lennonjohtajaa. Työ on varsin hyvin
palkattua.
Lennonjohtaja
Tietokoneistumisen vaikutus lennonjohtajan
tulevaisuuden näkymiin
Syksyllä 2013 Oxfordin yliopiston tutkijat laittoivat
ammatit järjestykseen sen perusteella, kuinka helppo ne
on korvata tietokoneilla, ohjelmistoilla ja tekoälyllä.
Lennonjohtaja tuli sijalle 178 kokonaismäärästä 702 (suuri
sijaluku osoittaa helppoa korvattavuutta). Lennonjohtajaa
ei tuon tutkimuksen perusteella voida korvata, mutta
tietojärjestelmät hoitanevat tulevaisuudessa osan hänen
tehtävistään ja siten lennonjohtajia ei tarvita enää niin
paljon liikenteen nähden kuin nykyään.
Sotilaslentäjä
Sotilaslentäjän koulutus alkaa varusmiehenä Ilmavoimien
Lentoreserviupseerikursilla (LentoRuk). Ilmavoimien lentäjäkoulutuksen
tehtävänä on tuottaa toimintakykyisiä sotilaslentäjiä, joista koostuu
suorituskykyisiä sodan ajan joukkoja. Tyypillisesti Lentoreserviupseerikurssille
on hakenut vuosittain noin 500 vaatimukset täyttävää, joista valintakokeiden
jälkeen valitaan noin 35-40 tervettä, normaalia nuorta, joilla on halua ottaa
haasteita vastaan. Valinnassa ei haeta yli-ihmisiä vaan seulotaan pois
sotilaslentäjälle haitallisia ominaisuuksia.
Oppilaista noin kaksikymmentä valitaan kadettikouluun ohjaajalinjalle
ilmavoimiin, maavoimiin ja rajavartiolaitokseen. Sotilaslentäjän koulutus
kestää useita vuosia ja se koostuu eri koulutusvaiheista.
Sotilaslentäjä
Sotilaslentäjän työ on monipuolista, ei pelkkää lentämistä. Nykyään
kansainvälisyys tuo oman mausteen tähänkin työhön. Lentokalusto Suomessa
on yksi Euroopan moderneimmista. Ohjaamoympäristö ja koneiden lentoominaisuudet ovat huippuluokkaa. Hävittäjäkoneiden ohella yhteys- ja
kuljetuskoneet sekä helikopterikalusto vastaavat nykyaikaisia vaatimuksia ja
ovat kaikki haastavia ja mielenkiintoisia lentää. Kaikki ohjaajat toimivat uransa
aikana monissa haastavissa johto- ja projektitehtävissä lentämisen ohella.
BAE Hawk:
suurin lentonopeus 1 013 km/h
lakikorkeus 14 000 m
nousunopeus 2 800 m/min
Lentomatka 2 400km
Sotilaslentäjä
Lentäjän ura on jatkuvaa kouluttautumista ja oppimista. Lentäjähenki,
luottamus ja elinikäiset ystävät ovat erityisen arvokkaita. Sotilaslentäjän tulee
olla psykofyysisiltä ominaisuuksiltaan työhön sopiva. Jo valintavaiheessa
hakijan soveltuvuus testataan useilla erilaisilla haastavilla testeillä. Näissä
mitataan mm. reaktiokykyä, hahmottamiskykyä, simultaanikapasiteettia,
tarkkaavaisuutta ja muistia. Hakijan tulee pystyä omaksumaan ja
käsittelemään suuren määrän tietoa, löytämään oleellisimman ja nopeasti
hahmottamaan tilanteet sekä tekemään oikeat ja tehokkaat ratkaisut.
F/A 18 C/D:
suurin lentonopeus 1.900 km/h, Mach 1,8 (40.000
jalan korkeudessa)
lakikorkeus 15 000 m
nousunopeus 15 200 m/min
Lentomatka 3 700km (lisäsäiliöillä)
Sotilaslentäjä
Sotilaslentäjän uraa suunnittelevan kannattaa tähdätä ensivaiheessa
ylioppilaaksi ja valita mieluusti matemaattisia aineita opiskeltavaksi
unohtamatta ruotsin kieltä; kielitutkintohan tulee kaikkien
korkeakoulutettujen läpäistä. Kaikki sotilaslentäjät koulutetaan maisteritasolle
ja lukio antaa siihen parhaat valmiudet. Hyvä fyysinen kunto on myös tärkeä.
Tulevaisuus on varsin valoisa. Sotilaslentäjä sitoutuu ammattiinsa
ensimmäisten 13 vuoden ajaksi, mutta läpäistyään sotilaslentäjäkoulutuksen
edessä on taattu työpaikka eläköitymiseen saakka. Tällaista etuoikeutta ei
juuri missään muussa ammatissa pystytä nuorille tarjoamaan.
Pilatus PC-12 NG:
suurin lentonopeus 520 km/h
lakikorkeus 9 000 m
lentomatka 2 800 km
maksimipaino 4 760 kg
Kiitos!
Suomen Ilmailuliitto ry
Helsinki-Malmin lentoasema
00700 Helsinki