Riittääkö ruoka?

Transcription

Riittääkö ruoka?
nuori
Keskusta
Keskustanuorten jäsenlehti 2/12
Riittääkö
ruoka?
– Uhkana
ilmastonmuutos
ja ryöstökalastus
Mistä ruokaperinteemme tulevat?
On Sipilän aika
Matkakohteena Berliini
Ruokatrendit: lähiruoka, luomu, superfood
Road Trip: Huvipuistot
Pinup-mallikilpailu
1
K
eskustan puoluekokouksen puheenvuoroissa korostui yksi teema
ylitse muiden: yhtenäisyys. Näyttää
siltä, että tahtoa rivien suoristamiseen on. Sitä todella tarvitaan tilanteessa,
jossa hallituksen toiminta uhkaa suomalaisen
demokratian peruskiveä, kunnallista itsehallintoa.
Yhtenäisyys ei silti tarkoita sitä, ettei puolueen sisällä saisi olla erilaisia mielipiteitä.
Eikä edes sitä, että näistä mielipiteistä tulisi vaieta. Myös puoluetoverien toimintaan
pitää saada olla tyytymätön, jos siihen on
perusteita. Asioita saa ja pitää yhä nostaa
Kurvailua
K
2
2
eskustaa on perinteisesti pidetty
maatalouspuolueena. Tälle on
vahvat perusteet, sillä olemme
sata vuotta olleet maaseudun
tukipilari. Globaali kehitys on vienyt siihen
suuntaan, että ruoantuotanto on jälleen iso
kysymys. Nälkä syventää konflikteja kehittyvissä maissa ja suomalaisia hämmentävät
kaupan tyhjät muna- ja voitiskit.
Nuorkeskustalaisten
pitäisi
pystyä
kääntämään ruokaa koskeva keskustelu
EU:n maatalous- ja kilpailupolitiikan muttereista laajaksi ruokapolitiikaksi. Ruoka on
poliittista. Se vaikuttaa luontoon ja eläinten
sekä ihmisten hyvinvointiin. Nälänhätä ja vapaakaupan rajat ovat ruokapolitiikkaa kansainvälisillä areenoilla. Suomessa nuorten hyvinvointiongelmat liittyvät useasti ruokaan.
Ylipaino liitännäissairauksineen ja lukuisat
syömishäiriöt johtuvat kyvyttömyydestä hallita ruoan määrää arkipäivässä.
Nuorten nälkäisyys ja nälkä nuoriin on pin-
Yhtenäinen joukkue
esille. Tärkeää on tapa, jolla se tehdään.
Taitava tiimipelaaja rakentaa, eikä revi. Se
onnistuu parhaiten kohtelemalla muita niin
kuin haluaisi itseään kohdeltavan.
“Henkilövaaleissa tulee aina myös haavoja”, lausui Suomen Keskustan tuore puheenjohtaja Juha Sipilä ensi töikseen tuloksen
selvittyä. Hän alkoi heti laastaroida näitä
haavoja tarjoamalla yhteistyön kättä hävinneiden puheenjohtajaehdokkaiden kannattajille, joita varmasti tämänkin lehden
lukijoissa on paljon. Siihen käteen kannattaa tarttua. Yhteistyö on ainoa keino, jolla
alkiolaista ihmisyysaatetta saadaan vietyä
eteenpäin.
Henkilövaalien toinen huono puoli on,
että ehdokkaiksi harvoin sattuu täydellisiä
henkilöitä. Osaavimmalla, älykkäimmällä
ja ahkerimmallakin henkilöllä on omat
puutteensa. Ylen haastattelussa Sipilällä
oli tähänkin vaivaan rohto valmiina: ”Keskustassa löytyy niin laajaa osaamista, että
pystytään sellainen tiimi rakentamaan, että
niitä puutteita, joita minulla on, pystytään
paikkaamaan.” Näin todella on. Nöyryys on
hyvän johtajan tunnuspiirre.
Sipilä pyysi Paavo Väyrystä auttamaan
puolueen nuorten opastamisessa ulko- ja
turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä. ”Lupaan
antaa sinulle mahdollisuuksieni mukaan
kaiken sen tuen, mitä toivot ja pyydät”,
Väyrynen vastasi. Myös Tuomo Puumala teki
selväksi, että seisoo valitun puheenjohtajan takana. ”Joukkue voitti ja sai hienon
puheenjohtajan. Nyt me lähdemme tukemaan yhtenäisenä joukkueena Juha Sipilää”, Puumala totesi. Väyrysen ja Puumalan
asenne toimikoon esimerkkinä meille kaikille.
Voittava joukkue syntyy siten, että sen kapteeni saa käyttöönsä kaiken mahdollisen
osaamisen.
Puheenjohtaja Sipilä on puhunut paljon
realistisesta luontosuhteesta. Yksi osa tätä
on ruoan tuotanto ja kuluttaminen. Tässä
lehdessä puhutaan ruoasta ja muistutetaan
myös niistä uhkista, joita globaaliin ruoantuotantoon ja ruokapulaan liittyy. Ne kannattaa tiedostaa, sillä ongelmat voidaan
välttää parhaiten tarttumalla niihin ajoissa.
sisalto
2 Pääkirjoitus
2 Kurvailua
4 Uutiset
4 Mitä tuli sanottua?
5 Kolumni: Saarikko
6 Luomu ja kasvikset – huomispäivän ruoka
8 Kalastaako vaiko eikö kalastaa?
10 Mitä syöt vuonna 2062?
12 Ruoka kertoo historiasta ja kulttuurista
14 Superfoodeilla superihmiseksi?
16 Mitä Suomi syö?
18 Rovaniemen henki – tunnelmia puoluekokouksesta
20 Ehdokkaita etelästä ja pohjoisesta
22 Road trip maailman huvituksiin
25 Kolumni: Manner
26 Keskustan nuoret edustivat Kööpenhaminassa
27 Kolumni: Hämäläinen
28 Pin me up!
30 Ulkosuhteet: Kulttuurikohde Berliini
31 Leffacorner
32 Kirjahylly
33 Naisenergiaa
34 Piirien yhteystiedot
35 Palmusen pahat
Samuli Nissilä
[email protected]
Nuorten nälkä
nalla myös Suomen politiikassa. Parin viime
vuoden aikana kotimaan politiikan eturiviin
on noussut rivakasti 20–30-vuotiaita. Muutosvaalit 2011 nostivat eduskuntaan kymmenkunta 1980-luvulla syntynyttä. Keskustan
ryhmään Tuomo Puumalan kaveriksi ponkaisivat Annika Saarikko ja Mikko Savola. Lahden ”Uuden alun” puoluekokous 2010 nosti
keskustan varapuheenjohtajiksi nuoret Annikan ja Tuomon. SDP:n puoluekokouksessa
toukokuussa harmaantuva vasemmistopuolue teki saman tempun ja pisti kärkeensä
Antti Lindtmanin ja Eero Vainion.
Nuorten nousun taustalla on kaksi syytä.
Ensinnäkin vihdoin Suomessa politiikan vastainen ilmapiiri kouluissa ja kunnallisessa
nuorisotoimessa alkaa hellittää. Toiseksi
80- ja 90-luvulla syntynyt Y-sukupolvi on
kasvanut aivan eri todellisuudessa kuin juppikulttuurin hapettama edeltävä X-polvi.
Olemme nähneet, että markkinat eivät
pysty ratkaisemaan ilmastonmuutosta ja luonnon tuhoutumista. Maahanmuuton tuomat ongelmat ja muu arvokeskustelu voimistuvat. Politiikkaa tarvitaan taas, eivätkä
oikeita poliittisia valintoja pysty tekemään
kuin uuteen maailmaan kasvaneet nuoret.
Ennustan 2015 eduskuntavaaleista todellisia
”teinivaaleja”. Eduskunnan kasvot tulevat
uudistumaan ja keski-ikä laskemaan.
Rovaniemen puoluekokous 2012 oli suurten tunteiden juhla. Kaikkien vaalien voittaja
oli keskusta. Nuoret näkyivät upeasti messuil-
la, suuressa salissa ja valiokunnissa. Kampanjoimme raivokkaasti kolmen ehdokkaamme
puolesta. Tulos oli loistava. Keskustanuorten
naiset menivät läpi. Annika jatkaa hyvää
työtään varapuheenjohtajana. MEP Riikka Manner tuo puoluejohtoon näkemystä
eurooppa- ja aluepolitiikasta. Nuorilla on
sitten 1970-luvun vahvin asema kansanliikkeessämme.
Tuomo Puumalan jääminen kakkoseksi
pj-kisassa oli raju pettymys. Lappia-Areenassa kuului kirosanoja ja näkyi kyyneleitä.
Politiikassa tärkeää on oppia häviämään ja
voittamaan oikein. Keskusta on perinteinen
tasavaltalainen puolue. Tasavaltalaisuus ei
ole vain presidentin valitsemista kuninkaan
tilalle. Tasavaltalaisuus on asenne. Vaaleissa
ja äänestyksissä ratkaistaan päätökset ja sitten kaikki seisovat niiden takana. Johannes
Virolainen puki asenteen sanoiksi: ”kansa
on puhunut, pulinat pois”. Juha Sipilä tarvitsee nuorten tuen ja hän on valmis tiiviiseen
yhteistyöhön nuorisojärjestön kanssa.
Kesä on loman ja kesäduunien aikaa.
Haluan antaa teille kesätehtäviä. Käykää
ainakin kerran uimassa kesän aikana.
Syökää mansikoita ainakin kerran. Käykää
ainakin yhdessä kesätapahtumassa ja hankkikaa ainakin yksi kuntavaaliehdokas (oma
ehdokkuus kelpaa). Rentoa kesää!
Antti Kurvinen
Keskustanuorten puheenjohtaja
nuori
Keskusta
Pääkirjoitus
Päätoimittaja
Samuli Nissilä
Ulkoasu
Salla Airaksinen
Avustajat
Kaisu Airaksinen
Salla Airaksinen
Jukka Koivula
Saana Kortesalmi
Eeva Kärkkäinen
Markus Manner
Tiina Nyyssönen
Lauri Palmunen
Taina Pelkonen
Hannu Savolainen
Tuomas Vanhanen
Markus Ylimaa
Painopaikka
PunaMusta Oy.
Lehti on painettu
ympäristöystävälliselle paperille.
Julkaisija
Suomen Keskustanuoret
Nuori Keskusta -lehti
ISSN 0453-7769
Keskustanuoret on Suomen suurin
poliittinen nuorisojärjestö.
Nuori Keskusta on kulttuuri-, mielipide-,
ja tiedelehtien liiton jäsen.
Osoite
Apollonkatu 11 A,
00100 Helsinki
Seuraava lehti ilmestyy syksyllä.
Sähköposti
[email protected]
Kansikuva
Markus Manner
3
Uutiset Uutiset
Hengenpelastajat
Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret kävivät luovuttamassa verta. Idea lähteä
tutustumaan veripalveluun ja luovuttamiseen sai alkunsa tapahtumatyöryhmän kokouksessa. Miten voisimme tehdä
jotain hyvää ja vaikuttaa yhteiskuntaan?
Joukostamme löytyi monia, jotka eivät
olleet aikaisemmin luovuttaneet verta,
mutta olivat harkinneet sitä.
– Soitimme Seinäjoen Veripalveluun
ja sovimme ajan, jolloin menimme tutustumiskäynnille. Halukkaat luvuttivat
verta. Joukossa oli muutamia konkareita, jotka käyvät luovuttamassa verta
säännöllisesti. Heihin kuuluu E-P:n piirin
puheenjohtaja Hanna Kasari. Verta voi
luovuttaa kolmen kuukauden välein, 2–3
kertaa vuodessa. Yhdestä veripussista
voi saada avun jopa kolme ihmistä. Mei-
w
Mitä tuli
sanottua..
dän viiden luovuttajan ryhmämme ansiosta apua sai jopa 15 henkilöä.
Miltä verenluovutus tuntui ensikertalaisista?
– Jännitystä oli ilmassa, mutta onneksi
olivat tukijoukot mukana, kertoo Annele
Korkeamäki.
Verenluovutuksen jälkeen on tärkeää
juoda runsaasti sekä syödä, ettei ala huimaamaan. Ensikertalaiset saivat lahjaksi
laukut, joissa lukee ”Hengenpelastaja”.
Ryhmän mielestä mukavinta verenluovutuksessa on avun antaminen toisille.
Veripalvelu tarvitsee luovuttajia joka
päivä. Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret haastavat Pohjanmaan Kokoomusnuoret tekemään hyvää ja tukemaan
veripalvelun toimintaa.
”Tosiasioihin kannattaa nyt perehtyä, ja tosiasiat kannattaa tunnustaa ja uskaltaa kantaa vastuuta, vaikka se olisikin vaikeaa.”
– Pääministeri Jyrki Katainen 10.2.2012 eduskunnassa
Hanna Kasari
”Jos haluaa maksaa asuntolainansa takaisin, pitää tehdä pitkään työtä. Jos haluaa menestyä urheilussa, pitää treenata pitkään. Jos haluaa selättää valtavan kansainvälisen, globaalin finanssikriisin ja talouskriisin, pitää pystyä kantamaan vastuuta ---”
– Pääministeri Jyrki Katainen 13.12.2011 eduskunnassa
”Se ei tule olemaan helppoa, mutta se on meidän vastuumme.
Me olemme vastuuntuntoista kansaa.”
– Pääministeri Jyrki Katainen 1.12.2011 eduskunnassa
”Meillä on isoja asioita. Ne ovat vaikeita asioita ymmärtää. Ne
ovat vaikeita asioita selittää kansalaisille. Mutta kun meillä on
näin upea eduskunta, niin eihän kukaan meistä vaan lähde
vastuuta pakoilemaan.”
– Pääministeri Jyrki Katainen 8.11.2011 eduskunnassa
”Katainen puhuu monesti vastuunkantamisesta. Olen ollut näkevinäni siinä vähän samaa, kun Kempeleen kyläkaupasta tuli
pariskunta ulos. Totta kai vaimolla oli neljä raskasta muovikassia käsissään ja mies käveli kepein askelin edellä. Kysyin, että
näinkö se tasa-arvo teidän perheessä toteutuu? Mies vastasi:
minä kannan vastuun ja vaimo tavarat. Valitettavasti olen näkevinä tässä hallituksessa vähän samaa. Joku kantelee vastuuta ja toiset kantaa tavaroita.”
– Keskustan uusi puheenjohtaja Juha Sipilä linjapuheessaan
keskustan puoluekokouksessa Rovaniemellä 10.6.2012
Pääministeri Jyrki Katainen on vuoden kestäneellä
pääministerikaudellaan ehtinyt peräänkuuluttamaan
vastuuta 49 erillisessä eduskunnassa pitämässään
puheenvuorossa. Parhaimmillaan yhteen puheenvuoroon on sisältynyt 7 kertaa sana vastuu tai jokin sen
johdannainen. Pääministerillä on tosin ollut runsaasti
myös vastuuvapaita puheenvuoroja. Itse asiassa hän
on kantanut vastuuta keskimäärin vain 30 prosentissa
pitämistään puheenvuoroista, mitä voi pitää suorastaan
aika vastuuttomana.
Teksti: Tuomas Vanhanen
Tällä palstalla vuorottelevat kansanedustajat
Tuomo Puumala ja Annika Saarikko
K
Vastuuntuntoisella kansalla on eritäin vastuullisia päätöksiä
tekevä vastuunkantaja pääministerinään: ”Voisi hyvin kysyä, missä on tuollaisten puhujien ja linjausten
vastuu, sillä sitä suurempaa riskiä tuskin voisimme tässä kriisissä
ottaa.”
– Pääministeri Jyrki Katainen 24.4.2012 eduskunnassa
”Hallitus kantaa vastuuta Suomen tulevaisuudesta tehdessään
toimia ylivelkaantumiskierteen katkaisemiseksi. Toimet eivät ole
helppoja eivätkä kaikilta osin miellyttäviä. Niiden tekemättä jättäminen olisi kuitenkin vastuun pakoilua ja kertoisi vain kyvyttömyydestä kantaa vastuuta vaikeina aikoina.”
– Pääministeri Jyrki Katainen 12.4.2012 eduskunnassa
”Me teimme erittäin vastuullisen kehyspäätöksen.”
-– Pääministeri Jyrki Katainen 22.3.2012 eduskunnassa
”--- me olemme kuitenkin edelleen sitä tekijäkansaa, joka tekee, vaikka asiat ovat joskus vaikeita, mutta me kannamme
vastuuta.”
– Pääministeri Jyrki Katainen 20.3.2012 eduskunnassa
”Nyt me sen tiedämme, ja meidän pitää tämän tiedon kanssa toimia vastuullisesti. Ja kun täällä vastuupuheenvuoroa
käytetään, niin olkoon se sitten tässä. Kannetaan sitä vastuuta,
kun meillä on tosiasiat käsillä.”
– Pääministeri Jyrki Katainen 7.3.2012 eduskunnassa
”Puolustusvoimien rakennetta, täytyy uskaltaa ja osata uudistaa, jotta voimme kantaa vastuuta maanpuolustuksesta myös
sellaisissa olosuhteissa, jolloin meillä on vähemmän nuoria miehiä ja naisia koulutettavana maanpuolustuksen tarpeisiin.”
– Pääministeri Jyrki Katainen 7.3.2012 eduskunnassa
”Minä olen ihan vakuuttunut, että tämä sali on myös tulevaisuudessa vastuunkantajien sali.”
– Pääministeri Jyrki Katainen 10.2.2012 eduskunnassa
4
4
Annele Korkeamäki
täyttää tietolomaketta.
eskustaväki lähetti Rovaniemen
puoluekokouksesta voimakkaan
viestin lasten, nuorten ja perheiden puolesta. Puoluekokous esitti vaatimuksen lapsija perheministerin salkun perustamisesta
seuraavaan hallitukseen. Ministerin vastuulle koottaisiin keskeiset lasten ja perheiden
hyvinvointiin liittyvät asiat eri ministeriöistä ja
hänellä olisi aito budjettivalta johtaa perhepolitiikkaa.
Perheiden asemaa parantavia keskustan konkreettisia tavoitteita ovat muun
muassa pienimpien vanhempainetuuksien
ja kotihoidontuen nostaminen työttömien
peruspäivärahan tasolle lapsen ollessa
alle 1,5-vuotias sekä kunnallisen kotiavun
takaaminen kaikille lapsiperheille. Perheiden viestin vahva esiin nostaminen
on osa keskustan uudistuvaa politiikkaa,
jossa korostuu koko Suomen eheys. Perheiden hyvinvointiin pitää satsata, jotta lapsilla ja nuorilla olisi mahdollisuus turvalliseen
kasvuympäristöön. Lapsen ja nuoren hyvän
kasvun edellytykset luodaan yhdessä kodin,
laadukkaan varhaiskasvatuksen ja koulun
sekä perheiden hyvinvointia tukevien sosiaalipalveluiden aitona yhteistyönä.
Suhtautumisessa lapsiin ja nuoriin kulkee
keskustan ja Jyrki Kataisen johtaman sinipunahallituksen välillä ideologinen rajalinja.
Siinä missä keskusta haluaisi satsata perheisiin ja ennaltaehkäisevään toimintaan,
on hallitus karsimassa rujosti kuntien voimavaroja perheiden arjen tukemiseksi. Hallitus
on myös tehnyt monia päätöksiä, jotka valtakunnan tasolla iskevät tavallisten perheiden elämään.
Keskusta on sitoutunut siihen, että lapsiperheiden tilannetta ei heikennetä eikä
etuuksia leikata, vaikka talouden epävarmuus jatkuisi ja julkista taloutta tasapainotetaan edelleen. Lasten ja nuorten etu on
aina asetettava ensisijaiseksi. Se on parasta
tulevaisuuspolitiikkaa. Tiedotusvälineiden ja kokousväen kiinnostuksen huomion keskipiste ei Rovaniemellä kuitenkaan ollut poliittisten asioiden
tärkeydestä huolimatta niissä, vaan luonnollisesti
kokouksen
henkilövalinnoissa.
Mari Kiviniemen päätös luopua keskustan
puheenjohtajuudesta oli jo hyvissä ajoin
keväällä sähköistänyt kokouksen tunnelman.
Keskustanuoret asettuivat tukemaan entisen puheenjohtajansa Tuomo Puumalan
valintaa puolueen uudeksi puheenjohta-
Keskusta pe
rheiden
puhemiehek
si
jaksi. Nuoret tekivät aivan upean kampanjan. Olen varma, että kaikki Tuomon
projektissa mukana olleet oppivat siitä
valtavasti ja saivat hienon yhteisöllisyyden
kokemuksen isosta kilpailusta. Demokratiaan kuitenkin kuuluu, että välillä voitetaan
ja joskus hävitään. Keskustaväki äänestää
paukautti ja valitsi Juha Sipilän johtamaan
liikettämme. Luonnollisesti tappio kismittää
Tuomon takana seisseitä nuoria. Niin sen
pitääkin, sillä muuten ei olisi oltu riittävän tosissaan liikkeellä.
Nuorten nälkä oli kasvanut syödessä.
Kaksi vuotta sitten Lahdessa keskustanuoret tekivät ennenkuulumatonta historiaa,
kun ison puolueen johtoon valittiin kaksi
nuorta edustajaa. Vertauksen vuoksi voisi
esimerkiksi mainita, että lehdistö hehkutti
Sosialidemokraattisten Nuorten tehneen
suorastaan vallankumouksen omassa puoluekokouksessaan muutama viikko sitten.
Vallankumous demarileirissä tarkoitti sitä,
että heidän varapuheenjohtajaksi valittiin
yksi nuori. Keskustanuorille moinen tavoite
olisi ollut alkupala.
Keskustanuoret olivat tällä kertaa hakemassa koko palkintopöydän putsausta.
Nuoret ehdokkaat tavoittelivat puheenjohtajan ja kahden varapuheenjohtajan
paikkaa. Vaikka Puumalasta ei tullutkaan
ensimmäistä 80-luvulla syntynyttä eduskun-
tapuolueen puheenjohtajaa, tekivät nuoret
jälleen historiaa. Kaksi nuorta naista, allekirjoittanut ja europarlamentaarikko Riikka
Manner valittiin varapuheenjohtajiksi kokouksen kahdella kirkkaasti suurimmalla äänimäärällä. Tämä oli keskustalaisilta erittäin
vahva luottamuslause nuorten toimijoiden
ja naisten puolesta.
Laaja-alainen tuki tekee olon nöyräksi
ja tuo samalla kaikille nuorille uudenlaista
vastuuta
keskustalaisen
kansanliikkeen
tulevaisuudesta. Keskustanuorilla on nyt
keskeinen rooli siinä, että puolueen kurssia
reivataan suuntaan, joka luo keskustalle menestyksekkään tulevaisuuden. Tarvitsen teitä
työn tueksi.
Keskustaväki odottaa, että nuoret näyttävät omalla toiminnallaan esimerkkiä.
Nuorten tehtävä on kertoa, miltä keskustan
toiminta näyttää huomenna ja mitä puolue
haluaa äänestäjien antamilla valtakirjoilla
tehdä muuttaakseen kotiseutua, Suomea ja
maailmaa.
Iloista ja kaunista kesää! Tapaamisiin!
Annika Saarikko
Keskustan varapuheenjohtaja
Kansanedustaja
riittääkö ruoka?
riittääkö ruoka?
“
Luomu ja kasvikset –
huomispäivän ruoka
Kun entistä
harvempi syö
elääkseen, on
ruuan laadusta
tulossa aiempaa
merkityksellisemmäksi.
“
Lähi- ja luomuruoan suosio Suomessa kasvaa. Kasvisruokakeskustelu on nousemassa
poliittisille foorumeille. Maapallon viljelymaista tulee ennen pitkää pulaa. Nyt jos koskaan
on aika satsata suomalaiseen maatalouteen.
K
auaksi on tultu 1860-luvun nälkävuosista, jolloin Suomessa nääntyi nykyisten oululaisten verran
kansalaisia ravinnon puutteeseen.
Paljon on henkisiä vuosia vierähtänyt myös
toisen maailmansodan aikaisesta säännöstelystä, jolloin ruoka oli kirjaimellisesti kortilla. Nyt ruoka on itsestäänselvyys. Pieniä
välähdyksiä puutteesta on toki aika ajoin
koettu. Voit, joulukinkut, kananmunat ja grillimakkarat ovat sesonkiluonteisesti uhanneet
huveta kauppojen hyllyiltä tai näin ainakin
lööpit ovat kertoneet.
Toki Suomesta löytyy edelleen ihmisiä, joilla
on todellinen puute kaikesta, myös ruuasta.
Leipäjonoilla, jotka ovat tulleet jäädäkseen,
ei kuitenkaan ole mitään tekoa kansakunnan tosiasiallisen ruokamäärän riittävyyden
kanssa. Ne pikemminkin ilmentävät karulla
kielellä hyvinvointiyhteiskunnan murentumista.
Yleisesti ottaen ruokaa on nimittäin yllin
kyllin. Sitä riittää jopa roskiin heitettäväksi.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
on arvioinut kotimaisen elintarvikeketjun ruokahävikiksi vuositasolla 400 miljoonaa kiloa.
Tämä tekee päivää kohden 270 grammaa
jokaista suomalaista kohden. Kaikki ylijäämä
ei tosin suinkaan päädy biojätteeksi, vaan
osa siitä on rehellisyyden nimissä valahtanut
vyötäröillemme. Suomalaisista aikuisista miehistä normaalipainon ylittää jo kaksi kolmasosaa ja naisista runsas puolet. Nuorten lihavuuden määrä on 2–3-kertaistunut kahdessa
vuosikymmenessä.
6
Luomu-Suomen rakennustalkoot
Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Isompien kaupunkien keskustoihin on jo putkahdellut kuin sieniä sateella pieniä kivijalkamyymälöitä, joiden kilpailuvaltti on pienten
tuottajien lähi- ja luomutuotannossa. Hinta
ei ole esteenä, kun trenditietoinen ja varakas kuluttajaryhmä haluaa syödä hyvin onnellisina kasvaneiden Mansikin ja Mustikin
kyytönmaitojogurttia.
Kun entistä harvempi syö elääkseen,
on ruuan laadusta tulossa aiempaa merkityksellisemmäksi. Määrä ei enää ole valttia.
Eikä kuluttajille ole enää yhdentekevää, mistä ruoka on peräisin. Koko tuotantoketju on
pystyttävä avaamaan asiakkaan nähtäville.
Esimerkiksi kalatiskin myyjän on tiedettävä
missä ja milloin saalis on saatu ja täyttääkö
kalalaji kestävän kalastuksen kriteerit. Tähän
asenneilmapiirin
muutokseen
havahtui
myös Suomen maabrändiä valmistellut
valtuuskunta, joka herätteli pari vuotta sitten valmistuneen raporttinsa ruokaosiolla
keskustelua suomalaisen ruuantuotannon
tulevaisuudesta.
Maabrändityöryhmä tuli siihen tulokseen,
että on ekologista, terveellistä ja muodikasta syödä lähellä tuotettua ja kasvanutta luomuruokaa. Jorma Ollilan johdolla
toiminut valtuuskunta päätyikin tekemään
radikaaliin esityksen. Ryhmä asetti tavoitetilaksi, että vuoteen 2030 mennessä vähintään
puolet Suomen maataloustuotannosta on
luomua. Maaseutubarometri tukee hyvin
tätä maabrändityöryhmän ajatusta, sillä sen
mukaan suomalaisten toivekuvissa luomumaanviljely on keskeinen osa maaseudun
identiteettiä.
Tavoite luomutuotannon osuuden nostamisesta puoleen on raju, kun ottaa huomioon nykytilanteen. Tällä hetkellä luomutuotannon osuus on esimerkiksi maidosta 1,6
prosenttia, viljasta 2 prosenttia ja kananmunista 4 prosenttia. Luomutuotannon kasvuvauhti on kuitenkin hurjaa. Luomumaidon
tuotanto oli kuluvan vuoden huhtikuussa
noin 20 prosenttia viime vuotta korkeammalla tasolla ja luomukananmunia tuotetaan
puolestaan jopa 50 prosenttia viime vuotta
enemmän.
Mikäli luomutuotannon kasvuluvut jatkavat tällaisella tasolla, ei maabrändityöryhmän tavoite enää ole haihattelua. Luomuinnostuksessa ei myöskään ole kyse vain eliitin
utopistisesta haaveilusta. Suomalaisten kuluttajien asenteissa on tapahtumassa kokonaisvaltainen muutos. Ruuasta on tulossa osa
kulttuuria, josta on lupa nauttia. Ruokaan ja
ruokakulttuuriin liittyviä ohjelmia tulee päivittäin useammaltakin kanavalta parhaaseen
katseluaikaan. Viime vuosina lähiruoka on
ollut ruokailun ykköstrendi. Maabrändityöryhmä ennustaa, että luomusta tulee tälle
luonnollinen jatkovaatimus, kunhan kuluttajat ovat ensin oppineet haluamaan lähettyvillä tuotettua lähiruokaa.
Laajamittainen luomutuotantoon siirtyminen vaatii kuluttajien tahtotilan lisäksi myös
maatalouskulttuurin ajattelutavan muutosta. Viime vuosikymmeninä maanviljelytai-
doissa on korostunut koneiden, lannoitteiden
ja rehujen tunteminen. Kyky ymmärtää luonnonjärjestelmiä ei ole ollut yhtä suuressa
roolissa. Luomutuotannon tutkimiseen ja
koulutukseen pitäisikin satsata, jotta maanviljelijät voisivat ymmärtää paremmin, miten
viljely tapahtuu luonnonmukaisissa ekosysteemeissä ja kuinka kallisarvoiset ravinteet
saadaan pysymään suljetussa kiertokulussa.
Kasvisruokakeskustelu on nousemassa
kovaa vauhtia poliittisen päätöksenteon
eri foorumeille. Joissakin kunnissa on jo
käytössä viikoittainen kasvisruokapäivä kouluruokailussa. Erityisesti vihreiden toimijat
ovat ryhtyneet kyseenalaistamaan koulujen aiempaa ruokakulttuuria, jossa liha- tai
kalaruokaa on ollut automaattisesti joka
päivä tarjolla.
Popsi popsi porkkanaa
Ilmastonmuutoksen voittajat?
Vanhan vitsin mukaan lenkkimakkara on
raavaan suomalaismiehen kesävihannes
ja salaatti on puolestaan pupujen ruokaa.
Onneksi näin ajattelee yhä harvempi, sillä
kasvisruokavalion painottaminen on ruokaympyrän suositusten mukaista ja kasvisten ekologinen taakka on pienempi kuin
liharuuan. Lihan osuus on luonnonvarojen
kulutuksesta noin kolmannes, vaikka lihaa
on kaikesta ravinnosta vain noin 10 prosenttia. Lihan suurempi ekologinen selkäreppu
muodostuu lihan tuottamiseen kuluneesta
energiasta ja laidunmaiden sekä rehupeltojen viemästä maa-alueesta.
Myös sillä on merkitystä, millaista lihaa syö.
Lihansyöjä voi pienentää ekologista jalanjälkeä suosimalla luonnonkalaa tai siipikarjanlihaa. Naudanlihan tuotanto vaatii lähes
kaksi kertaa niin paljon rehua kuin sianlihan
tuotanto ja melkein nelinkertaisesti siipikarjan vaatiman määrän. Myös luonnonlaidunta hyödyntävien porojen, lampaiden ja
riistaeläinten liha on ekotehokkaampaa kuin
rehulla kasvatetun naudan lihan.
Yltäkylläisyyden keskellä elävien suomalaisten on vaikea muistaa, että merkittävä osa
maailman ihmisistä näkee tänäkin päivänä
nälkää. Maailman väkiluku on kaksinkertaistunut neljässä vuosikymmenessä, eikä
väestönkasvulle näy loppua. On selvää,
että maapallon viljelyskelpoisista maaoloista
tullaan käymään yhä kovempi taisto. Jo nyt
kiinalaiset ja osin myös intialaiset ovat ostaneet eri puolilta Afrikkaa valtavia määriä
maita, joita on tarkoitus käyttää ruuantuotantoon Aasian kasvavan väestön tarpeisiin.
Ruuasta ja puhtaasta vedestä tulee yhä
pahempi pula. Ilmastonmuutos vaikeuttaa
tilannetta entisestään, sillä se kohdistuu
vakavammin alueille, jotka muutoinkin kärsivät kuivuudesta. Onnenlahjat eivät käy
tasan, sillä Suomi ja muut fossiilisten polttoaineiden kerskakulutukseen osallistuneet
pohjoisen pallon puoliskon maat voivat jopa
hyötyvä ilmaston lämpenemisestä. Lämpenemisen myötä tuotantokyky kasvaa ja kasvukausi pitenee. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta on esitetty arvioita,
jonka mukaan Suomen maatalouden tuotannon uskotaan jopa kaksin- tai kolminkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä, vaikka
tuholaisten tuomat uudet riskit otetaan huomioon.
Maastrategiaraportin
johtopäätösten
mukaan suomalaisen maatalouden lähivuosikymmenien suuri haaste on kehittää
sellaisia tuotantotapoja, jotka menestyvät
maailmantalouden myrskyistä riippumatta. Omavaraisuudella ja paikallistalouden
vahvistamisella on tässä suuri merkitys. Mitä
vähemmän tiloille joudutaan hankkimaan
hinnanvaihteluille alttiita tuotantopanoksia
kuten lannoitteita, sitä pitkäjänteisemmin
tuotantoa voi kehittää. Tästä hyötyvät sekä
alkutuottajat, paikallisyhteisö, kuluttajat että
kauppa.
Keskustan tuore puheenjohtaja Juha Sipilä kertoo julkaisemassaan teoksessa Kohti
2020-lukua, että nyt jos koskaan globaalit
valtavirrat suosivat satsauksia maatalouteen, kotimaiseen lähiruokaan. Tähän näkemykseen on helppo yhtyä.
Teksti: Tuomas Vanhanen
Kuva: Markus Manner
Lähteet:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/
tk.koti?p_osio=100&p_artikkeli=dlk00042&p_
teos=dlk&p_selaus=13173
www.mtt.fi/foodspill
http://www.maakuva.fi/wp-content/
uploads/2011/06/TS_koko_raportti_FIN.pdf
http://www.maataloustilastot.fi/luomusatotilasto
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/
ilmastonmuutos-moninkertaistaasuomen-maataloustuotannon/2010/05/1135241
http://www.kuluttajavirasto.fi/fi-FI/eko-ostaja/
elintarvikkeet/liha/
http://juhasi.fi/17
7
Riittääkö ruoka?
Riittääkö ruoka?
Kalastaako vaiko
eikö kalastaa?
WWF sotii ryöstökalastusta vastaan. Huolena ovat etenkin maailman meriä kyntävät suuret
eurooppalaiset kalastuslaivastot, jotka vievät paikallisilta toimeentulon. Kotimaista kalanpyyntiä
on kuitenkin Suomessa varaa jopa lisätä, jos se tehdään kestävällä tavalla.
S
uomen WWF:n suojeluasiantuntija
Matti Ovaska on menossa kokoukseen kun yritän tavoitella häntä ensimmäistä kertaa. Saan vinkin soittaa myöhemmin iltapäivällä uudestaan,
ja seuraavalla kerralla onnistaakin. Puhelimeen vastaa rauhallisen ja asiantuntevan
kuuloinen luonnonsuojelija.
Ovaska kertoo, että liikakalastusta ei
voi rajata tiettyjen alueiden ongelmaksi.
Kysymys kalakantojen heikkenemisestä on
maailmanlaajuinen.
– Euroopan aluevesillä ongelma on vakava ja kiireinen. Yhteistä kalastuspolitiikkaa pidetään Euroopan unionin epäonnistuneimpana yhteistyöalueena.
Ongelmista johtuen Euroopan komissio
uudistaa parhaillaan kalastuspolitiikkaansa.
Asetusehdotukset ovat lausuntokierroksella
jäsenmaissa. Myös WWF on lausunut näkemyksensä mahdollisista uudistuksista.
Poliittinen kysymys
Matti Ovaskan näkemys on, että liikakalastus johtuu pitkälti poliittisista päätöksistä.
– Kalastuskiintiöiden myöntämisessä noudatettavat pelisäännöt eivät ole toimivia,
eikä ajanmukaisia tieteellisiä suosituksia noudateta. Kiintiöistä päätettäessä annetaan
myös liikaa painoarvoa elinkeinopolitiikalle
ympäristön kustannuksella, Ovaska arvostelee.
Onko WWF väleissä kalastajien kanssa? Suojeluasiantuntija myöntää, että
yhteistyössä olisi parantamisen varaa.
– Kestävässä kalastuksessa on toki kyse
muustakin kuin ekologisesta kestävyydestä.
Ympäristönäkökulman huomioiminen on
kuitenkin välttämätöntä, jotta kalakantojen romahtaminen voidaan estää, hän
huomauttaa.
Suomen linja ongelmallinen
Paitsi kiintiöillä, liikakalastusta on koetettu
rajoittaa myös erilaisia kalastusmenetelmiä
kieltämällä. Ovaskan mukaan rajoitukset
ovat Suomessa vaikuttaneet kalastukseen
positiivisesti. Esimerkiksi lohen ajoverkkoka-
8
lastuksen kieltäminen kasvatti rysäkalastuksen tehokkuutta jopa 40 prosenttia.
Metodirajoitteiden ongelma on, että
tilalle tulee aina uusia menetelmiä. Edellä
mainitussa tapauksessa siimakalastus on
kompensoinut ajoverkkojen kieltämisestä
saadun hyödyn.
Ovaska vaatii Suomea muuttamaan linjaansa suhteessa kalastuskiintiöihin:
– Suomi voisi kansallisesti rajoittaa kalastusta nykyistä enemmän. Sen sijaan ministeriömme on kuitenkin ajanut suurempia
kiintiöitä.
Miten vaikuttaa?
WWF pyrkii vaikuttamaan kalastuskiintiöihin
Suomen ja Euroopan unionin viranomaisten kautta. Kestävästä kalastuksesta kiinnostuneita Ovaska kehottaa tutustumaan
järjestön kalakampanjaan ja kuluttajien
kalaoppaaseen.
– Suomessa 70 prosenttia kulutetuista
kaloista tuodaan ulkomailta. Meillä on varaa kasvattaa reippaasti kestävällä tavalla
pyydettyjen kotimaisten kalojen kulutusta.
Kalaoppaassa suositeltavalla vihreällä
listalla ovat esimerkiksi hauki, lahna, kuha ja
ahven. Vaikka kasvatettu kala voi joskus olla
uhanalaista villiä kalaa parempi vaihtoehto,
myös se kasvatetaan kalalla. Jotta saadaan
Haastattelu Etelä-Suomen merikalastajien liiton kalastusmestari Risto Soljennon kanssa ei ala kaikkein lupaavimmin. Hän kuvittelee minun kauppaavan ”kepulaisten”
lehteä ja lyö luurin korville. Uusi yritys, ja haastattelutarkoituksen kertominen heti ensimmäiseksi, tuottaa paremman tuloksen: Soljento lupaa raottaa kalastajien näkökulmaa asiaan.
Etelä-Suomen merikalastajat olivat ilmiriidasssa WWF:n
kanssa pian kalaoppaan julkistamisen jälkeen. Kalastajat
syyttivät luonnonsuojelijoita siitä, että suosituksia ajetaan
koko Itämerelle samalla sapluunalla. Ylen uutisten mukaan kalastajat epäilivät ympäristöjärjestön motiiveja
ja huomauttivat norjalaisen kalateollisuuden tukevan
WWF:n toimintaa. Soljento ei halua kommentoida liiton
keväisiä lausuntoja, mutta arvioi WWF:n toimintaa kriittisesti.
– Se on tähän mennessä ollut yksipuolista. He tekevät
lausuntonsa kuuntelematta kalastajien mielipiteitä. Mediassa sitten vielä WWF tuppaa saamaan palstatilaa
enemmän kuin kalastajat.
Kalastajien ja ympäristöjärjestön riita koski kalastusoppaan punaiselle listalle joutuneita Itämeren lohta, vael-
lussiikaa ja ankeriasta. Kalastajien mukaan kyseiset kalakannat ovat kalastajien kasvatuksen tulosta ja niiden
jättäminen merimetsojen ja hylkeiden syötäväksi olisi
epäoikeudenmukaista.
Soljennon mukaan kauppaketjut olivat jo poistamassa
vaellussiikaa valikoimistaan, mutta neuvottelut WWF:n,
kalastajien ja kaupan kesken johtivat tuloksiin.
– Kun on oltu saman pöydän ääressä, asiat ovat menneet eteenpäin. Siika säilyy valikoimissa ja me harrastamme valikoivaa pyyntiä eli pyydämme harvemmilla
verkoilla, joihin pienet kalat eivät jää kiinni.
Kalastusmestarin puhe kuulostaa siltä, että hän suhtautuu työhönsä intohimoisesti. Soljento kertoo, että kalastajan ammatti on heillä kulkenut sukupolvelta toiselle.
– On muistettava, että ei kalastajakaan halua tuhota
elinkeinoaan. Suurempi ongelma kalakantoja ajatellen
ovat vedenpilaajat, hylkeet ja merimetsot. Kun kalastajat
ajetaan ahdinkoon, jäljelle jää vain mauton viljelty kala.
Itse en suostu sellaiseen koskemaan.
Teksti: Eeva Kärkkäinen
“
Maailmanlaajuinen vaiva
Kalastuksen valvonta maailmanlaajuisesti
on erittäin vaikeaa. Esimerkiksi Skotlannissa,
Englannissa ja Tanskassa kontrollointia kokeillaan aluksilla olevien videokameroiden
avulla. Ovaskan mielestä kansainvälisillä
areenoilla ongelmana eivät ole niinkään
paikalliset kalastajat kuin suuret eurooppalaiset kalastuslaivastot.
– Ne heikentävät paikallisten toimeentuloa. Yksi troolari voi viedä leivän tuhansilta
ihmisiltä.
Euroopan kalakantojen heikkeneminen
on ajanut eurooppalaiset yhä kauemmas
omilta aluevesiltään. Niinpä Euroopan unioni on alkanut ostaa kalastusoikeuksia esimerkiksi pohjoisen Afrikan mailta.
Kalastajat puolustavat elinkeinoaan
WWF:n suojeluasiantuntija Matti Ovaska
myöntää, että yhteistyössä kalastajien
kanssa olisi parantamisen varaa.
tuotettua kilo norjalaista lohta, tarvitaan yli
kolme kiloa villikalaa.
Paitsi kalastus, myös elinympäristön muutokset vaikuttavat kalakantoihin. Esimerkiksi
järvitaimen on erittäin uhanalainen kala,
vaikka siihen ei kohdistu ammattimaista
kalastusta. Myös vapaa-ajankalastaja voi
vaikuttaa valinnoillaan kalakantoihin.
– Kalaoppaalla ei sinänsä oteta kantaa
vapaa-ajan kalastukseen. On kuitenkin
kalastajan kunnia-asia varmistaa, ettei oma
harrastus vaaranna kalakantoja.
Itsekin kalastusta harrastava Ovaska välttää uhanalaisten lajien kalastamista. Jos
yksikoukkuiseen perhoon tarttuu esimerkiksi
harvinainen taimen, sen voi vapauttaa
koukusta oikeaoppisesti ja laskea takaisin
veteen.
– Etelässä voi hyvillä mielin kalastaa vaikkapa ahvenia ja haukia, pohjoisessa harjusta, Ovaska kannustaa.
Teksti: Eeva Kärkkäinen
Kuvat: s.8 Matti Ovaska,
s.9 www.istockphoto.com
Kalastuskiintiöiden
myöntämisessä noudatettavat
pelisäännöt eivät ole toimivia,
eikä ajanmukaisia tieteellisiä
suosituksia noudateta.
“
Matti Ovaskan mukaan yksi kalastustroolari voi
viedä leivän tuhansilta ihmisiltä.
9
riittääkö ruoka?
riittääkö ruoka?
Naudanlihan syöminen ei ole
ekologisesti kestävää:
peltopinta-ala riittäisi ruokkimaan
maapallon väestön, mutta sillä
kasvatetaan rehua karjalle.
Mitä syöt vuonna 2062?
Suomalainen söi vuoden 2010 aikana 76 kiloa lihaa, 16 kiloa kalaa, 80 kiloa viljaa,
68 kiloa vihanneksia ja 81 kiloa marjoja sekä 183 litraa maitotuotteita.
Mitä ammennat lautasellesi viidenkymmenen vuoden päästä?
V
uonna 2062 olet työurasi lopulla.
Samaa palloa tallaa noin 10 miljardia muuta ihmistä. Jotta kaikilla olisi ruokaa, sitä pitäisi tuottaa kaksi kertaa niin paljon kuin nyt. Mikäli
talouskasvu jatkuu, entistä useampi hyväosainen tahtoo syödä lihaa, ja yhä harvemmalla kehitysmaassa elävällä on kylliksi
ruokaa.
Liha kulkee ensin neljällä jalalla. Sille
viljellään rehuksi muun muassa soijaa, joka
kelpaisi myös ihmisen ravinnoksi. Koska luonnollinen laidunmaa ja soijan viljelymaa käyvät vähiin, metsiä raivataan lisää. Kun puut
eivät enää yhteytä, hiilidioksidia on ilmakehässä entistä enemmän.
Puuttomuus vaikuttaa maaperän viljavuuteen. Aavikoilla maata kuivattavat tuulet
pääsevät puhaltamaan estottomammin.
Ne tuhoavat satoja, jotka ovat muutenkin
lisääntyneiden sään ääri-ilmiöiden armoilla.
Ilmastonmuutos on lämmittänyt maaperää
ja meriä, eikä arktisen alueen jääpeite kasva talvisin kovin laajaksi. Siksi monin paikoin
sataa kerralla runsaasti. Toisinaan ei sada
lainkaan. Maat vuoroin tulvivat tai kärsivät
kuivuudesta.
Tällaiselta maapallo näyttää ilmastoennusteiden mukaan 50 vuoden kuluttua. Mistä silloin saa lihaa, kalaa, viljaa ja kasviksia?
10
10
Omenasatoa Keski-Suomessa?
Ilmastonmuutoksella ja ruoalla on tiivis suhde. Ruoan tuotantotavat kiihdyttävät ilmastonmuutosta ja nopeasti lämmenneet ilma,
meret ja maaperä vaikeuttavat ruoan tuotantoa.
Kuivat aavikot, karjalaumat, meret –
miten nämä meitä suomalaisia koskettavat?
Meillähän karjatalous on pientä, vain miljoona nautaeläintä muutamalla kymmenellä
tuhannella tilalla. Metsää ja marjoja riittää
enemmän kuin ehdimme kuluttaa. Ja järvet
ovat kalaa ja makeaa vettä täynnä! Sitä
paitsi ennusteiden mukaan ilmastomme käy
leudommaksi ja sateisemmaksi. Kasvukausi
vain pitenee.
Moni puutarhaviljeltävä kasvi, kuten
sipuli, hyötyy kasvukauden pitenemisestä.
Kasvihuoneviljely on kannattavampaa,
sillä leutojen talvien vuoksi niiden lämmityskustannukset pienenevät ja ovat vuosisadan puolivälissä vain Hollannin luokkaa.
Saatamme syödä kotimaassa kasvatettuja luumuja tai pensasmustikoita. Nykyään
viljellyt marjat, kuten viinimarjat ja mansikat,
pärjäävät Savon lisäksi Kainuussa. Omenasatoa poimitaan jo ainakin Jyväskylän
korkeudella.
Ammattiviljelijät saattavat Suomessa jopa
hyötyä ilmastonmuutoksesta. Kasvit saavat
enemmän lämpöä ja kosteutta sekä hiilidioksidia, mikä tukee niiden kasvua.
Sitä ei tiedetä, kuinka eri viljelykasvit tuottavat satoa tai sopeutuvat nopeaan muutokseen. Nykyiset viljalajikkeet eivät selviä
mitenkään lisääntyvän lämmön ja märkien
syksyjen kanssa, ainakaan ilman jalostusta.
Vaikutukset voivat olla arvaamattomia, sillä
luonto on mutkikas.
Epävarma ekosysteemi
Kun havumetsävyöhyke pakenee ylemmäksi ja uudet lajit valloittavat pohjoisia
leveyspiirejä, seurauksena ei ole ainoastaan
puuston
muuttuminen
lehtevämmäksi.
Metsämarjasato pienenee luultavasti samassa suhteessa kuin männyn ja kuusen
osuus Suomen metsäpinta-alasta.
Kasvivyöhykkeen nopea muutos liikauttaa
koko luonnon ekosysteemiä, sen eliöiden ja
eläinten tasapainoa ravintoketjussa. Erilaiset tuholaiset, hyönteiset tai jyrsijät, voivat
lisääntyä arvaamattomasti ja uhata viljelysatoa. Kuivuus- ja sadejaksot muuttavat myös
maaperän pieneliöiden toimintaa, mikä
heijastuu maatalouteen, jos ravinteiden ja
hiilen kierto muuttuu.
Lämpimät järvivedet vaikuttavat
kalastukseen
Vesistöjen lämpeneminen muuttaa koko
eliöstöä, mikä heijastuu kalakantoihin.
Suomessa varsinkin kylmien vesien lohikalat
ovat herkkiä matalien vesistöjen lämpenemiselle.
Runsaat sateet ja tulvat valuttavat entistä enemmän ravinteita vesistöihin. Kun
lämpenevien vesistöjen veden laatu heikkenee, kalataudit lisääntyvät. Kalojen joukosta
löytyy häviäjien lisäksi menestyjiä. Sameiden vesien kalat kuten särki- ja ahvenkalat
sopeutuvat ja pärjäävät.
Kalastustoimintakin voi vaikeutua, kun
talvisin ei muodostu ihmisen kestäviä jäitä ja
myrskyt yleistyvät.
Enemmän lihaa, vähemmän
hiilinieluja, riskialttiimpaa viljelyä
Maanviljely ja karjatalous sekä niistä jalostettavat tuotteet lisäävät ilmastokaasuja.
Jopa 14 prosenttia maailman (2005) ja 8
prosenttia Suomen (2008) ilmastopäästöistä
oli maatalouden aiheuttamia. Tehoviljely,
keinotekoiset lannoitteet, raaka-aineiden
jalostaminen elintarvikkeiksi ja kuljetus pallon
toiselle puolelle – kaikki nämä tuotetaan pitkälti fossiilisilla polttoaineilla.
Mitä enemmän lihaa syödään, sitä enemmän laitumella temmeltävät nautaeläimet
päästävät metaania ilmakehään. Karjan ja
sen rehun tieltä hakattava puusto vähentää
hiilinieluja. Hiilinielujen, kuten turvesoiden ja
metsien, ennakoidun kadon vuoksi yhä suurempi osa ihmisen tuottamista ilmastokaasuista jää tulevaisuudessa ilmakehään ja
lämmittää palloa entisestään. Tämä lisää
rajuja myrskyjä, pitkittää kuivia kausia ja
aiheuttaa rankkasateita ja tulvia. Viljelyllä on
siis monia hallitsemattomia riskejä.
Monimuotoisuus tuo turvaa
Luonnonmukainen viljely, siinä avain ruoan
turvaamiseen erityisesti riskialttiissa olosuhteissa, sanotaan Worldwatch-instituutista
ja Rodale-instituutista.
Luomuviljely leimataan Suomessa herkästi
haihatteluksi. Pelätään viljelyalan tuottavuuden laskevan. Jos näköalaa laajennetaan yhden vuoden tuotosta kolmeenkymmeneen
vuoteen, havaitaan luomuviljelyn edut. Näin
tapahtui Pennsylvaniassa tehdyssä Rodaleinstituutin tutkimuksessa.
Luomuviljely voittaa vertailussa tavanomaisen viljelymenetelmän maaperän multavuudessa ja eroosiokestävyydessä, sadon
runsaudessa ja energiatehokkuudessa sekä
ympäristön vähäisessä kuormittavuudessa.
Luomuviljelmillä oli mahdollista tuottaa useampaa lajiketta lyhyemmässä ajassa kuin
tavanomaisilla viljelypalstoilla. Luomutilat
kestävät ilmastonmuutoksen tuomia yllättäviä ja rajuja sääolosuhteita.
Lopulta maanviljelijä päättää, mitä multaan kylvää. Kuluttajille jää ostopäätöksen
tekeminen.
Syö arvostaen se mitä hankit!
Ilmastopäästöihin voi vaikuttaa. Vähähiilisen, kasvispainotteisen ruoan syöminen
takaa paremmat mahdollisuudet saada
vatsa täyteen myös vanhuuden päivinä.
On jotakin, mitä voimme tehdä heti. Kulutuksestamme aiheutuvista ilmastopäästöistä
viidennes eli noin 20 prosenttia aiheutuu
ruoasta. Meillä on asennevamma: emme
arvosta ruokaa, hankimme sitä yli omien tarpeidemme ja iso osa siitä päätyy roskiin.
Ruokaa pitää arvostaa. Mieti siksi
tänään, mitä haluat lautasellesi viiden vuosikymmenen päästä.
Teksti: Taina Pelkonen
Kuvat: Markus Manner
Lähteet:
Karttunen, Koistinen, Saltikoff, Manner:
Ilmakehä, sää ja ilmasto (Ursa 2008)
Worldwatch-instituutti: Maailman tila 2011:
Kuinka maailma ruokitaan. Raportti kehityksestä
kohti kestävää yhteiskuntaa (Gaudeamus 2011)
www.ilmasto-opas.fi
www.luomu.fi
11
11
Riittääkö ruoka?
Suomalaiset selvisivät sotavuosista syömällä
perunaa, jonka kulutus kolminkertaistui.
Ruoka kertoo historiasta
ja kulttuurista
“
1800-luvulla puukaupan
myötä rahaa alkoi virrata
maaseudulle, mikä näkyi myös
ruokapöydissä. Harvinaiset herkut,
kuten voi, munat ja tuore maito,
alkoivat olla arkipäiväisempiä.
Ihminen on sitä, mitä hän syö. Tätä filosofi Feuerbachin ajatusta lainasi muun muassa Juice
riimitellessään joulukinkun elinkaaresta. Ruoka onkin välttämättömyyshyödykkeen lisäksi
meille myös kulttuuria, historiaa ja politiikkaa.
H
arvemmin tulee ajatelleeksi, että
lounaaksi makaronilaatikkoa syödessään pitää yllä ja uusintaa
ruokakulttuuria. Vaikka syöminen
on pakollista hengissä säilymisen kannalta,
sillä on huomattavan laaja merkitys koko inhimillisessä olemisessa.
Eri kulttuureissa on erilaisia tapoja suhtautua ruokaan, hankkia, valmistaa ja nauttia sitä. Keskeisiä ruokakulttuurin tekijöitä
ovat perusraaka-aineet, valmistustavat ja
mausteiden käyttö. Esimerkiksi raaka-aineiden käyttö vaihtelee kulttuureittain. Siinä
missä koiran syöminen on Aasiassa hyväksyttävää, Suomessa sellaista paheksuttaisiin.
Ihminen oppii jo hyvin varhaisessa vaiheessa
oman kulttuurinsa ruokaan liittyvät tavat ja
käytännöt. Kaikkialla ruokaan liittyy sosiaalinen yhdessä oleminen.
Ruokakulttuuria säätelevät erilaiset tavat, perinteet ja uskonto. Tiettyjen raakaaineiden käyttäminen voi olla kiellettyä.
Esimerkiksi juutalaisuudessa kosher-säännöt
määrittelevät tarkasti ruoan valmistamista
ja tarjoilua. Intiassa ylimmän kastin edustajat
ovat perinteisesti puhdistaneet alempikastisten saastuttamat ruoka-aineet kirkastetulla voilla eli gheellä.
Yhdistämisen rinnalla ruoka myös erottaa
sekä sosiaalisesti että kulttuurillisesti. Harvinaiset herkut oli perinteisesti varattu jumalille
ja hallitsijoille. Ruokakulttuuri onkin kehittynyt
ja monipuolistunut ensin eliitin keskuudessa
ja levinnyt vähitellen rahvaan pariin.
Tänäkin päivänä ruokailutottumukset ja
ravintoon liittyvät terveyserot ovat sosioekonomisten ryhmien välillä selviä ja kasvussa. Ylemmän tulotason kotitalouksissa
syödään terveellisemmin ja runsaasti vaikkapa kasviksia. Alemman tulotason perheissä
käytetään enemmän eineksiä.
Suomi idän ja lännen välissä
12
Suomalainen ruoka kertoo paljon historiastamme, kulttuuristamme, sijainnistamme,
yhteiskunnastamme
ja
luonnostamme.
Olemme
saaneet
vaikutteita
idästä
Venäjältä ja lännestä Ruotsista. Omavarais-
taloudessa käytettiin niitä raaka-aineita,
joita paikallisesti oli saatavilla. Näin ovat syntyneet eri pitäjien perinneruoat ja maakuntien ruokaperinteet.
Esihistoriallisena aikana Suomeen syntyi
kaksi kiinteän asutuksen keskusta ja näille
omat ruokakulttuurit. Vuorovaikutus alueiden välillä oli vähäistä. Itäisellä alueella leimallisia olivat uuniruoat, jotka valmistettiin
asuntojen lämmittämisen ohessa. Asuinrakennuksiin kun rakennettiin slaavilaisen perinteen mukaisesti uuni. Leipää leivottiin viikoittain. Itäiset vaikutteet erottavat suomalaisen
ruokaperinteen muista Pohjoismaista.
Läntisen asutuksen alueella asuinrakennuksiin rakennettiin takat, joissa ruoka keitettiin kolmijalkaisessa padassa. Kuivaa hapanleipää leivottiin suuret määrät kahdesti
vuodessa. Läntisellä alueella valmistettiin ns.
pitkää piimää ja kotijuustoja. Perinteisessä
joulupöydässämme on paljon samoja
ruokalajeja kuin läntisessä keskiaikaisessa
pitopöydässä.
Toisen maailmansodan jälkeen evakot
toivat omat ruokaperinteensä uusiin kotipitäjiinsä. Läntinen ja itäinen ruokakulttuuri
alkoivat sekoittua. Aiemmin vain Itä-Suomessa tunnetut karjalanpiirakat ja karjalanpaisti
ottivat paikkansa kaikkien suomalaisten
ruokapöydissä.
Erojakin oli edelleen. Länsisuomalaiset
söivät arkisin hyvin askeettisesti ja juhlissa
pöydät notkuivat. Heidän mielestään karjalaiset söivät liian hyvää arkiruokaa ja vaatimattomasti juhlapäivinä.
Maamme sijainti on näkynyt lautasillamme muutenkin kuin kahden ruokakulttuurin leikkauspisteenä. Suomi on maailman
pohjoisin maatalousmaa. Lyhyt kasvukausi
rajoittaa viljelykasvien määrää. Myös luonnonantimet näkyvät ruokalajeissamme. Satokauden antimia on säilötty eri tavoin talven varalle, koska tuoretta ravintoa saatiin
vain tiettyinä vuodenaikoina.
Ruoka on hankittu pitkään omilta pelloilta tai lähialueiden maatiloilta tai pienistä kaupoista. Vasta 1960-luvulla ruokaa
ryhdyttiin ostamaan pääasiassa kaupoista.
Suomalaiset ovat metsästäneet, kalastaneet, marjastaneet ja pitäneet kotieläimiä
aina kun se on ollut mahdollista. Nykyään
erilaiset ruokasesongit eivät ole ulkomaantuonnin ja pitkäaikaisten säilytysmahdollisuuksien vuoksi niin erottuvia kuin aiempina
vuosikymmeninä.
Niukkuudesta yltäkylläisyyteen
Suomalaisen yhteiskunnan kehitystä voi kuvata nopeana harppauksena niukkuudesta
yltäkylläisyyteen. Tämä on näkynyt myös
ruokavaliossamme.
Vaihtelu puutteen ja paljouden välillä on
ollut aikoinaan kaikkien arkea. Köyhimmät
väestönosat ovat nähneet jopa nälkää. Katovuodet, sodat ja pitkät talvet ovat pakottaneet kiristämään vyötä.
Nyky-Suomeenkin heijastuu historiastamme nälän ehkäiseminen ja selviytyminen vaikeina aikoina. Meillä on edistyksellisiä
ruokajärjestelmiä kuten ilmainen kouluruoka,
kotitalousopetus ja ravitsemusneuvonta.
Useiden vuosisatojen ajan suhdettamme
ruokaan dominoi tavoite pitää nälkä loitolla.
1800-luvulla puukaupan myötä rahaa
alkoi virrata maaseudulle, mikä näkyi myös
ruokapöydissä. Harvinaiset herkut, kuten
voi, munat ja tuore maito, alkoivat olla arkipäiväisempiä. Myös ruokakauppojen valikoimat laajenivat.
Tähän myönteisen kehityksen pysäyttivät
muutamaksi vuodeksi suuret nälkävuodet.
1860-luvun
lopulla,
isovanhempiemme
vanhempien vuosikymmeninä, Suomen
suuriruhtinaskunnassa kuoli nälkään ja sen
aiheuttamiin epidemioihin noin 150 000
ihmistä, kahdeksan prosenttia väestöstä.
Senaatin toimet kriisin lievittämiseksi olivat
heikkoja ja aiempien vuosien virheellinen rahapolitiikka vaikeutti lainojen saamista.
Politiikka on ollut kytköksissä myös muihin
lähihistorian laihoihin vuosiin. Nälkää nähtiin
sisällissodan vuosina, ja helpottavat viljakuljetukset Saksasta sitoivat itsenäistyneen
Suomen tiiviisti Itämeren mahtimaahan.
Sama toistui toisen maailmansodan aikana,
kun suomalaiset pelasti ruoan loppumiselta
“
vain Saksan vilja-apu. Sen poliittista hintaa
maksettiin tiiviillä yhteistyöllä jatkosodan kuluessa.
Sotavuosina 1939–1945 jouduttiin turvautumaan ruoan säännöstelyyn. Kahvi ja sokeri
laitettiin säännöstelyyn syksyllä 1939 ja valtaosa muista elintarvikkeista kesään 1942 mennessä. Suomalaiset selvisivät sotavuosista
perunan voimalla; sen kulutus kolminkertaistui. Sodan jälkeen tilanne helpottui, vuonna
1948 jo puolet elintarvikkeista oli vapautettu
säännöstelystä.
Jälleenrakentamisen ja vaurastumisen
vuodet alkoivat näkyä lautasella. Sokerin,
lihan ja maitotuotteiden kulutus kasvoi
1950-luvulla. Sotien jälkeen tekniikan kehittyminen paransi kylmäsäilytysmahdollisuuksia
ja helpotti kotiaskareita erilaisin kotitalouskonein. Siirryttiin puuhelloista sähköliesiin ja kylmäkomeroista jääkaappeihin.
Elintason kasvu on tuonut mukanaan
uusia syömiseen liittyviä vaivoja. Lihavuus, sydän- ja verisuonisairaudet ja kolesteroli ovat kansanterveydellisiä haasteita.
Nykyään meillä on myös ennennäkemätön
mahdollisuus valikoida ruokia ja valita erilaisia ruokavalioita. Samaan aikaan globaalissa mittakaavassa vain harvalla on varaa
vaikkapa luomuun tai karppaukseen.
Niukkuuden aikana ruokaan liitettiin pyhiä
arvoja. Puutteen henkinen vaikutus näkyy
edelleen. Hyvänä esimerkkinä on vuoden
2007 eduskuntavaalien alla esitetty SAK:n
vaalimainos. Oiva Lohtanderin esittämä
porvarillinen mässäilijä herätti suuresti närää
suomalaisissa, ja mainos pistettiin hyllylle.
Ruoka- ja ravitsemusteemat herättävät
vahvoja intohimoja ja jopa fanaattisuutta.
Julkinen keskustelu rasvoista ja hiilihydraateista on ollut välillä jopa repivää. Taustalla
lienee myös halu haastaa auktoriteetit ja
asiantuntijat. Tieteelliset tutkimustulokset on
kyseenalaistettu välillä varsin tunnepohjaisin
argumentein.
Teksti: Hannu Savolainen
Kirjoittaja toimii tutkijana Ajatuspaja e2:ssa.
Kuva: Markus Manner
13
13
Riittääkö ruoka?
Superfoodeilla
superihmiseksi?
Uskoisitko, että ruokaa on käytetty maapallolla rahana vielä hieman yli sata vuotta sitten?
Kyseessä ovat olleet ravinteikkaat ruoka-aineet, joilla on ollut merkittävä ja jopa jumalallinen asema useiden kulttuurein historiassa. Tänä päivänä me puhumme näistä ruoka-aineista
nimellä superfood tai suomalaisittain superruoka.
Nuori Keskusta testasi!
Tottakai me halusimme myös maistaa näitä superherkkuja ja sen mahdollisuuden tarjosi Helsingin keskustassa, Kampin Ruohonjuuressa sijaitseva
CocoVi Bar.
Myymäläesimies Hanna Antti-Poika toivotti minut tervetulleeksi ja tarjoili
eteeni mustikka teemaisen superfood brunssin. Menulla oli Mustanaamio
nimellä kulkeva smoothie, mustikka raakakakkua, luomu kahvia paikan
päällä tehdyn mantelimaidon kera sekä raakasuklaata.
Kaikki CocoVi Barin tarjoamat herkut ovat sokerittomia ja gluteiinittomia ja
raaka-aineet ovat luomua. Kaikki on myös raakaa, eli mitään ei kypsennetä
valmistusvaiheessa. Aloitin maistelun rohkeasti raakakakusta. Kakku muistutti
rakenteeltaan paljon perinteistä juustokakkua Mantelinen pohja, mustikkainen keskiosa, johon makeutta toi kookos ja päällä makeita mulperinmarjoja
ja kaakao nibsejä eli raakakaakao rouhetta. Nam! Kakku oli ehdottomasti
iloinen yllätys makuelämyksenä. En olisi uskonut, ettei siinä ole sokeria, koska
kokonaisuus oli sopivan makea. Mustikan ja kookoksen ystävälle tämä toimii!
M
istä on kyse ja mitä superfoodit voivat tarjota minulle tai
sinulle? Superfoodit ovat luonnonmukaisesti tuotettuja ruoka-aineita, joilla on uniikkeja ominaisuuksia
ja terapeuttisia vaikutuksia terveyteemme.
Eri korkeakulttuureiden ja mantereiden
hienoimmilla ruoka-aineilla on yleensä ollut tärkeä rooli vanhojen lääkinnällisten
järjestelmien osana. Tämän päivän tieteellinen tutkimus taas osoittaa eri superfoodien
sisältämät valtavat ravinnepitoisuudet.
Miksi superfoodeja?
Suurin osa superfoodeista on kokonaisia
proteiinin lähteitä, eli ne sisältävät kaikki
elimistöllemme välttämättömät aminohapot. Monet superfoodista ovat myös niin
sanottuja adaptogeenejä. Tämä on termi,
jolla kutsutaan ruoka-aineita tai yrttejä, jotka
auttavat kehoamme adaptoitumaan eli
sopeutumaan ympäristön muutoksiin, esimerkiksi stressiin.
Superfoodeille tyypillistä on myös mahdollisimman hyvä imeytyvyys ja palamisjätteiden vähäisyys kehossamme. Nämä
ruoka-aineet rasittavat kehoamme mahdollisimman vähän ja tarjoavat elimistöllemme
mahdollisimman paljon ravinteita tiiviissä
muodossa. Kaikki superfoodit sisältävät suuren määrän vitamiineja, mineraaleja ja bioaktiivisia ainesosia.
Miksi mennä merta edemmäs
kalaan?
Puhuttaessa luonnon tarjoamista ravinteikkaista antimista saattaa miettiä, eikö meidän lähimetsämme mustikka sitten enää
riitä? Sain kysymykseen vastauksen Jaakko
Halmetojalta, joka on ravintoasiantuntija,
luennoitsija ja raakasuklaa-alkemisti.
– Helppo ja yksinkertainen vastaus kysymykseen on, että tietenkin riittää! Haluankin
mainita, että myös oma luontomme, kuten
jokainen ekosysteemi, on täynnä äärimmäisen ravinnerikkaita ja uniikkeja ruoka-aineita.
Aiheeseen vihkiytyneet saavat superfoodeja käytännössä omalta takapihaltamme. Ja
14
14
Täyteläinen Mustanaamio smoothie koostui pääosin mustikoista. Lisäksi
raaka-aineina oli banaani, acai, chia, maca, lucama ja vanilja. Mustikan
vieläpä ihan ilmaiseksi!
– Lähimetsästämme poimittuun marjaan
kiteytyy aina myös erilainen tunne kuin
maailman toiselta puolelta lennätettyyn
marjaan.
Nyrkkisääntönä
kannattaakin
edelleen pitää: mitä tuoreempaa ruokaa
saat käsiisi, sen parempi! Superfoodeja löytyy siis myös omasta kotimaastamme, Halmetoja jatkaa.
Se, että ravinteikkaat ruoka-aineet ovat
tulleet kauppoihin kaikkien saataville, helpottaa niiden elämää, joilla ei ole mahdollisuutta tai halua kerätä ruokaa itse. Kyse ei
myöskään ole kotimaisten tai eksoottisten
ruoka-aineiden kilpailusta keskenään vaan
siitä, että näitä yhdistelemällä päästään
mahdollisimman ravintorikkaaseen ruokavalioon.
Miten tunnistaa laadukkaan
superfoodin?
– Yksinkertainen vastaus on: samalla lailla
kuin minkä tahansa muunkin ruuan. Väri,
maku, tuoksu, koostumus ja ruoka-aineen
vaikutus kehossa indikoivat kaikki superfoodin laatua. Esimerkiksi laadukas goji-marja
on väriltään tumman punainen. Sen koostumus on mehukkaan pehmeä ja maku rusinamaisen kirpeä. Jos marjat ovat kivikovia ja
väri on haalea, on laatu jotain muuta kuin
parasta.
– On hyvä ymmärtää, että superfoodien
ominaisuudet juontavat käytännössä aina
juurensa kasvuympäristöön. Kysymys on
mahdollisimman ravinnerikkaista ja alkuperäisistä ruoka-aineista, joiden vaikutukset pääsevät oikeuksiinsa alkuperäisessä ja
käsittelemättömässä muodossa nautittuna,
Halmetoja päättää.
Miten superfoodeja käytetään?
Superfoodit ovat mainio lisä oman perusruokavalion joukkoon. Laita ensin kuitenkin
päivittäisen ruokavalion kulmakivet kuntoon, jos haluat kestäviä ja kokonaisvaltaisia
muutoksia terveyteesi ja suorituskykyysi. Kaikki
superfoodit kannattaa nauttia mahdollisimman alkuperäisessä muodossa. Kuumen-
raikas maku korostui hyvin täyteläisessä smoothiessa. Loistava aamupala, on
nimittäin todella täyttävää tavaraa!
Raakasuklaata maistelin mantelimaito kahvin kanssa. Raakasuklaan luulisi olevan melko jytkyä tavaraa. Suklaa on kuitenkin makeaa ja täyteläistä
eikä niinkään tumman suklaan makuista kuten kaakaopavut. Suklaaseen
oli lisätty goji marjoja, mitkä lisäävät ravintoarvoja ja tuovat makeutta. Suklaan voi makeuttaa myös hunajalla tai maustaa chilillä. CocoVi Barista voi
ostaa raakasuklaan valmistuspaketin, mistä löytyy kaikki tarvittava suklaan
tekemiseen kotona.
Nuori Keskusta voi suositella käyntiä CocoVi Bariin, kokemus on varmasti
positiivinen ja sivistävä kaikille superfoodien maailmaan astuville! P.S Kokeile
esimerkiksi vehnänorasshottia, jolla on elimistölle puhdistava vaikutus. Erityisesti se puhdistaa keuhkoja, joten esimerkiksi allergisista hengitysteiden oireista kärsivälle tämä voi olla pelastus.
Lisätietoja: http://www.cocovibar.fi/
Jaakko Halmetoja on ravintoasiantuntija ja
luennoitsija, jonka intohimona on luonnonmukaisen ravitsemuksen ja -elämäntavan
yhdistäminen ympärillämme vallitseviin
olosuhteisiin.
taminen tuhoaa näiden ruoka-aineiden
herkkiä ja arvokkaita ainesosia.
Kuivatut marjat, pähkinät tai vaikkapa
kaakaopavut on helppo syödä sellaisenaan, ilman erillistä ruoan valmistamista tai
varsinaista reseptiä.
Rikastuta omaa ruokavaliosi lisäämällä
siihen superfoodeja. Jos esimerkiksi syöt päivittäin jugurttia, aloita superfoodien käyttö
lisäämällä jugurttiin kuivia marjoja.
Päivittäiset käyttömäärät ja saantisuositukset vaihtelevat eri superfoodien kohdalla.
Tuotteiden pakkausselosteissa on mainittu
suositusannostus.
Teksti: Salla Airaksinen
Kuvat: Salla Airaksinen, Peero Lakanen,
CocoVi
Lähteet: www.superfoodit.com
www.jaakkohalmetoja.com
http://cocovishop.com
Innostuitko? Näistä on helppo aloittaa!
Raakakaakao
Raakakaakao on yksi maailman ravinnerikkaimmista ruoka-aineista. Hui-
suorituskykyä, happen määrää veressä ja aivojemme neurotransmittereiden
keat kymmenen prosenttia kaakaon painosta on antioksidantteja. Raakaa
tuotantoa. Maca sopii esimerkiksi aamiaiseksi nautittavan smoothieen tai
kaakaota on perinteisesti käytetty erilaisten kaakaojuomien valmistamiseen.
puuron joukkoon.
Kokonaiset kaakaopavut toimivat sellaisenaan syötynä esimerkiksi osana
eväs-sekoitusta tai dipattuna kotimaiseen luomuhunajaan.
Goji-marja
Spirulina
Spirulina on mikroskooppinen, yksisoluinen merilevä, joka on elänyt maapallolla siitä lähtien, kun täällä on ollut elämää. Tämä levä on luokiteltu maailman
Goji-marjaa pidetään maailman ravinnerikkaimpana hedelmänä (kasvitie-
ravinnerikkaimmaksi ruoka-aineeksi ja se kuuluukin esimerkiksi astronauttien
teellisesti goji-marja on “hedelmä”). Goji-marja sisältää valtavan määrän
ruokapakkiin. Spirulina sisältää 65-71 % hyödynnettävässä muodossa olevaa
arvokkaita antioksidantteja, jotka suojelevat kehoamme hapettumisreak-
proteiinia, joten se on suosittu ravinto-aine esimerkiksi urheilijoiden joukossa.
tioilta. Gojilla voikin olla mainioita vaikutuksia erilaisiin verenkierto- tai tuleh-
Levää voi jauheena sekoittaa mihin tahansa ruokaan. Jos levän voimakas
dussairauksiin. Rusinamaisen kuivatun marjan voi syödä sellaisenaan tai lisätä
maku kuitenkin tökkii, saa spirulinaa myös tableteiksi puristettuna.
lähes minkä tahansa aterian joukkoon.
Maca
Hampunsiemen
Hampunsiemen on loistava lähde kehollemme välttämättömille rasva-
Maca on sukua mm. nauriille, lantulle, kaaleille ja retiiseille. Maca on voi-
hapoille. Nämä rasvahapot toimivat voimakkaina antioksidantteina, suo-
makas adaptogeeni. Tämä on termi, joka annetaan lääkinnällisille kasveille
jelevat ihoamme ja torjuvat tulehdusta kehossamme. Hampunsiemen sopii
joiden avulla keho kykenee mukautumaan (adaptoitumaan) haastaviin
mainiosti esimerkiksi keittoihin, smoothiejuomiin, salaatin joukkoon tai vaik-
olosuhteisiin – esimerkiksi stressiin. Tänä päivänä maca on tunnettu ruoka-
kapa koristeeksi jäätelön päälle. Helppo tapa ottaa hamppu rikastuttamaan
aine urheilumaailmassa, koska se lisää energisyyttä, kestävyyttä, fyysistä
ruokavaliota on myös korvata ruokavaliossa käytetty öljy hamppuöljyllä.
15
p
lu
l
a
g
?
ö
y
s
i
m
o
Mitä Su
Nuori Keskusta kurkisti
kansalaisten jääkaappeihin,
kurkista sinäkin!
Ellu Vornanen
Kaisu Airaksinen
”Satu Sairaslomalainen”
Ikä: 17
Status: työtön
Jääkaapistani löytyy aina kokista,
kananmunia, kermaa ja jauhelihaa
tai kanaa.
Ikä: 23
Status: työssä, naimaton
Jääkaapistani löytyy aina
Pepsiä/Coca-Colaa, leipämakkaraa,
mehua, oivariinia.
Status: työtön kuntoutuja
Ikä: 23
Meidän jääkaapista löytyy aina valo ja
perunaa. Yleensä myös rehuja, lihaa ja
bbq-salaattikastiketta. Ai niin ja
Coca-Colaa toki :D
Minna Vuortio
Nelli Lyijynen
Mari Siirilä
Ikä: 24
Status: työtön, naimaton
Mun jääkaapista löytyy aina:
porkkanaa, maitoa, karpalomehua,
salaattia, äitin tekemää hilloa.
Ikä: 21
Status: sairaslomalla 1,5 vuoden ajan
Ikä: 32v
Status: työssäkäyvä
Jääkaapista löytyy yleensä vähälaktoosista
kevytmaitoa. Kaikki muu saattaakin aika-ajoin
olla loppu.
Normaalisti jääkaappini näyttää melkein yhtä
tyhjältä kuin nytkin, ovessa on vielä maitoa, ketsuppi, sinappi ja vesipullo.
Harvemmin sieltä löytyy limsaa vaikka nyt tuo
kahden litran pullo siinä onkin, jonkinlaista jugurttia (juotavia tms) on aina, maitoa on muutama litra myöskin aina ja voita (ei margariinia).
Joskus jos meinaan tehdä isompaa ruokaa
niin saattaa löytyä jauhelihaa, kurkkua ja salaattia sekä tomaattia. Piltit ja kananmunat
ovat lähinnä jyrsijöilleni (ellen meinaa leipoa).
Siideriä tai jotain alkoholipitoista on välillä
jääkaapissa jos lähiviikkoina on juhlimassa tullut käytyä koska tulee kerralla ostettua sitten
vähän enemmän ja jää ylitse. Muutoin syön
aika paljon lämpimässä säilyvää ruokaa kuten
leipää, muroja, hedelmiä jne.
Ja kun tuosta kuvasta ei kaikkia tuotteita
pysty tunnistamaan, niin kerron:
- kahta erilaista herkkusientä
- kahta erilaista suolakurkkua
- marinoimattomia broilerin rintafileitä 1 paketti
- ohuen ohuita kalkkunaleikkeitä 1 paketti
- 4 l vähälaktoosista maitoa
- 2 prk kermaa
- 2 prk maitorahkaa
- 1 prk mustikkakeittoa
- rypsiöljyä
- voita
- viinietikkaa
- pussillinen persiljaa
- ketsuppi
- thai-kastike
- kuusenkerkkämehua
- punaista currytahnaa
- sitruunamehua
- Vana Tallin Creme -pullo
- 1 prk maitohappobakteeripillereitä
- soijakastiketta
Sharon Garnett
16
16
Petra Vuorela
Liisa Mikkola
Meiju Paappanen
Ikä: 26
Status: Kotiäiti
Meiltä löytyy jääkaapista aina limuja,
maitoa, pilttejä, mehua, omatekoista
ruokaa, salaattia, majoneeseja ja fetajuustoa.
Ikä: 28
Status: apulaismyymäläpäällikkö
Jääkaapistani löytyy aina ruokakermaa,
juustoa ja ketsuppia, sekä jotain säilykettä
kuten hernekeittoa tai tonnikalaa
Ikä: 30
Status: Henkilökohtainen avustaja
Jääkaapistani löytyy aina maitoa, mehua,
perunoita, kanaa, jauhelihaa yms, voita, juustoa,
sinappia, ketsuppia, kananmunia,
ruokakermaa, salaattia, tomaattia, kurkkua,
porkkanoita, pinaattilettuja, hilloa ja
maustamatonta rahkaa.
Ikä: 48
Status: yksinhuoltajaäiti kera kahden lapsen
(10v&17v)
Meiltä löytyy jääkaapista aina maitoa, jogurtteja, margariinia, juustoa, tomaatteja, perunoita,
salaattia, kurkkua, 2– 3 päivän ruoka-ainekset
(jauhelihaa, kanaa tms), suolakurkkuja, salaattikastikkeita ja useimmiten löytyy myös leivontamargariinia, mehuja, kananmunia ja karjalanpiirakoita.
Kuvan jääkaapissa on noin viikon tarpeet kolmelle hengelle.
17
17
i
tt
) noste rii
(keskellä
annerin
stiin.
e
p
Riikka M
n
ja
eenjohta
varapuh
Rovaniemen henki –
tunnelmia
puoluekokouksesta
Keskustan 74. sääntömääräinen puoluekokous keräsi Rovaniemen Lappi Areenaan 8.–10. kesäkuuta lähes nelituhatpäisen joukon. Jännittävä kokousviikonloppu jää historiankirjoihin uuden puheenjohtajan Juha Sipilän valinnan myötä. Paikalla olleet jäävät muistamaan Rovaniemen sen hyvästä
hengestä. Erityisesti nuoret keskustalaiset puhalsivat yhteen hiileen tavoitteidensa puolesta.
Jopa 3600 keskustalaista seurasi
jännitysnäytelmää Rovaniemellä.
Tiukan taiston hävinneet puheenjohtajaehdokkaat lupasivat täyden tukensa Juha Sipilälle.
P
uoluekokouksen painopiste kohdistui puheenjohtajavaaliin. Pari
viikkoa aiemmin järjestetyssä neuvoa-antavassa jäsenäänestyksessä
Paavo Väyrynen selviytyi niukasti voittajaksi
ennen Juha Sipilää ja Tuomo Puumalaa.
Keskustanuorten oma ehdokas Puumala sai
kuitenkin tasaisimman kannatuksen eri puolilla Suomea, joten hän oli vahvasti mukana
pelissä Rovaniemelle tultaessa.
Puoluekokouspäivinä alkoi näyttää vahvasti siltä, että ratkaiseva mittelö käydään
Puumalan ja Sipilän välillä. Nuorkeskustalaiset kampanjoivat täydellä sydämellä Puumalan puolesta. Esitteiden jako, kokouksen
yleiskeskusteluun osallistuminen sekä erilaiset
tempaukset siivittävät Tuomon vahvaan
nousuun.
Puumala hoiti myös oman leiviskänsä
erinomaisesti. Hänen pitämänsä puoluekokouspuhe nousee merkittävimpien suomalaisten poliittisten puheiden joukkoon. Yli
viidessäkymmenessä eri puolueiden puoluekokouksissa vieraillut politiikan kommentaattori Jussi Lähde kertoo blogissaan Puumalan
puheen olleen paras kuulemansa. Puumala
ei puhunut tyypillisen esittelypuheenvuoron
18
tapaan itsestään vaan keskustalaisten
hänelle kertomista elämäntarinoista.
Vaalien asetelma ei kuitenkaan suosinut
lopulta toiseksi sijoittunutta Puumalaa. Juha
Sipilä nousi puheenjohtajavaalin toisella kierroksella selvään voittoon. Hän herätti puoluekokousväen luottamuksen puhumalla
keskustalaisten arvojen ajankohtaisuudesta
ja politiikan ulkopuolella keräämästä kokemuksestaan.
On Sipilän aika
Juha Sipilän nousu politiikan huipulle on kuin
suoraan Hollywood-elokuvasta. Vain vuoden
keskustan jäsenenä olleen ja kansanedustajana toimineen yritystoiminnalla miljoonaomaisuuden keränneen diplomi-insinöörin
valinta oli ihme. Aiemmin keskustajohtajat
ovat olleet kansanliikkeen kasvatteja hankkien kokemusta nuoriso- ja opiskelijapolitiikasta sekä kuntavaikuttamisesta. Kukaan
muu on tuskin päässyt harjoittelemaan
politiikan tekemistä yhtä korkealla paikalla
kuin Sipilä nyt pääsee.
Sipilän valinta on kuitenkin mahdollisuus. Hän tuo mukanaan poliittisen elämän
ulkopuolelta keräämiänsä ajatuksia. Me-
nestyksekkäästä
liiketoimintaosaamisesta
on varmasti ammennettavissa oppeja
yhteiskunnallisessa toiminnassa. Sipilä on
tuonut esiin johtajuuttaan. Mikäli hän onnistuu johtamaan joukkoja ohjaten kansanliikkeen jäseniltä löytyvän poliittisen sekä
järjestöllisen osaamisen yhteen suuntaan,
näyttää puolueen lähitulevaisuus valoisalta.
Poliittisissa kysymyksissä on tuskin odotettavissa muutoksia. Sipilä kertoi valintansa
jälkeisissä haastatteluissa, ettei puolueen
linja muutu. Rohkeita ja raikkaita avauksia on kuitenkin odotettavissa. Sipilä muun
muassa kertoi puheenjohtajakampansa aikana, että nuorisotyöttömyyteen voitaisiin
puuttua ottamalla nuoria töihin palkkaalella alle työehtosopimusten minimitason.
Olen tavoitteesta enemmän kuin eri mieltä.
Suoraselkäisyydestä on annettava kuitenkin
pisteet. Aiemmin keskustan ongelmana on
ollut kirkkaiden kärkiviestien puute.
Vaaleja, vaaleja, vaaleja
Keskustan varapuheenjohtajaksi valittiin Annika Saarikko, Riikka Manner ja Juha Rehula. Timo Laaninen sai jatkokauden puoluesihteerinä. Keskustanuoret kampanjoivat
innokkaasti ehdokkaidensa Annika Saarikon
ja Riikka Mannerin puolesta. Lopputulos
oli erinomainen: Saarikko sai suurimman
äänipotin ja Manner toiseksi suurimman.
Puoluejohdon tehtävä on luotsata keskusta voittoon syksyn kuntavaaleissa. Samalla Jyrki Kataisen hallitus on haastettava
entistä hanakammin. Enää ei riitä sen politiikan ongelmakohtiin puuttuminen, vaan on
tarjottava oma uskottava vaihtoehto.
Uusi puoluejohto kertoi tarvitsevansa kaiken tuen. Erityisesti nuoret on saatava mukaan rakentamaan keskustan uutta nousua.
Kysymys ei ole uuden luomisesta vaan keskustalaisten arvojen mukaisesta toiminnasta
tämän päivän maailmassa. Tuomo Puumalan kampanjassaan käyttämä tunnuslausahdus ”Keskusta tulee takaisin” on tässä
mielessä erinomainen ohje.
Puoluejohto toivoo jokaisen keskustalaisen lähtevän ehdolle kuntavaaleihin.
Myös nuoret on saatava mukaan. Tulevalla
valtuustokaudella tehdään merkittäviä paikallistason päätöksiä peruspalveluiden tulevaisuudesta, jolloin myös nuorten näkökulman on oltava vahvasti edustettuna.
Asiaa ja hauskanpitoa
Henkilövalintojen lisäksi puoluekokous käsitteli tukun asiakysymyksiä. Kokous hyväksyi
keskustan kuntavaaliohjelman sekä antoi
vastaukset yli sataan puoluekokoukselle
lähetettyyn aloitteeseen. Puoluekokouksen
poliittinen kannanotto käsitteli lasten ja perheiden hyvinvointia. Keskusta haluaa panostaa jatkossa yhä vahvemmin arkielämän
kysymyksiin. Nuorten syrjäytymiskierteelle ja
perheiden pahoinvoinnille on pantava piste.
Puoluekokous on kuitenkin enemmän
kuin politiikkaa. Kyseessä on rockfestivaaleihin ja herätysliikkeiden kesäjuhliin verrattava
kansanjuhla. Eri puolilta Suomea kerääntyy
ihmisiä yhteen viettämään tapahtumarikkaita päiviä yhdessä. Kansallispukuihin
pukeutuvat ihmiset, lippumarssi sekä erilaiset
oheistapahtumat kuuluvat olennaisena
osana viikonloppuun. Puoluekokouksen intiimiä tunnelmaa on mahdotonta kuvailla
sanoin. Se pitää kokea itse.
Nuoret järjestivät Rovaniemellä monenlaisia oheistapahtumia. Ohjelmaan kuuluivat
nuorten hyvinvointiseminaari, ulkoilmakonsertti sekä yhteiset hengennostatustilaisuu-
det. Tapahtumista jäi mieleen niiden mahtava yhteishenki. Kaikki lähtivät kotimatkalleen
hyvillä mielin.
Keskustan seuraava puoluekokous järjestetään Turussa kesäkuussa 2014. Ajankohta
tuntuu kaukaiselta, mutta siintää kuitenkin jo
alitajuisesti mielessä. Kahden vuoden aikana on kuitenkin paljon tehtävää. Kuten keskustanuorten puheenjohtaja Antti Kurvinen
sanoi puoluekokouspuheessaan: ”Meidän
on uudesti luotava ohjelma. Meidän on
uudesti luotava keskusta. Meidän on uudesti luotava maa.” Toivon mukaan saamme
poimia työmme hedelmiä kahden vuoden
kuluttua Auran rannoilla Turussa.
Teksti: Markus Ylimaa
Kuvat: Minna Rantala
19
a
j
ä
t
s
ä
l
e
t
e
a
t
i
a
k
k
o
Ehd
a
t
s
e
s
i
o
j
poh
Kuntavaaliehdokkaat kautta maan valmistautuvat syksyn haasteisiin kukin omilla vaalikentillään. Nuoret keskustalaiset vaikuttajat Katri Kulmuni Torniosta ja Markus Ylimaa Vantaalta
ovat ehdolla kotikaupunkiensa valtuustoihin. Asuinpaikasta riippumatta yhteisenä
tavoitteena on parantaa oman kotiseudun asioita.
1. Kuka olet? Millä tavoin yhteiskunnallinen
vaikuttaminen on tullut sinulle tutuksi?
3. Miten ehdokkuus juuri keskustan riveissä
palvelee kotiseutuasi parhaiten?
5. Miten kuntapolitiikka eroaa valtakunnanpolitiikasta?
Katri:
Olen Katri Kulmuni, 24-vuotias torniolainen
opiskelija. Liityin keskustaan vuonna 2006
presidentinvaalien innoittamana. Siitä asti
olen toiminut erilaisissa tehtävissä niin puolueessa kuin nuoriso- ja opiskelijajärjestöissä.
Korkein ponnistukseni politiikassa riitti varakansanedustajaksi kevään 2011 eduskuntavaaleissa.
Katri:
Tornio on monipuolinen kaupunki, jossa yhdistyvät laajat maaseutualueet, kansainvälinen sijainti Ruotsin rajalla ja pohjoisuus.
Mielestäni keskusta on puolue, joka ymmärtää erilaisten alueiden erilaiset tarpeet
parhaiten.
Katri:
Kuntapolitiikassa päätökset tulevat varmasti
lähemmäs niin päättäjiä kuin kuntalaisiakin.
Kuntapolitiikkaa kutsutaan usein politiikan
korkeakouluksi eikä suotta, koska päätökset
voivat usein olla todella kinkkisiä. Valtakunnanpolitiikassa korostuvat ehkä enemmän
poliittinen peli ja mediasuhteet.
Markus:
Olen Markus Ylimaa, Vantaalla asuva
23-vuotias valtio-opin ja teologian opiskelija. Työskentelen keskustanuorten poliittisen
toiminnan asiantuntijana. Vaikuttaminen on
tullut tutuksi toimiessani opiskelijapolitiikassa
ja kansalaisjärjestöissä.
2. Miksi päätit lähteä syksyn 2012 kuntavaaleissa ehdolle kotikunnassasi?
Markus:
Sosiaaliset erot kaupunginosien välillä ovat
kasvaneet, nuorten syrjäytyminen lisääntyy ja elävä kaupunkikulttuuri heikkenee.
Ongelmien listaa voisi jatkaa ties kuinka pitkälle.
Alueellinen ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus, sivistys- ja ympäristönäkökulma ovat
keskustalaisuuteni ydintä. Uskon näiden
teemojen mukaiselle politiikalle olevan
tarvetta myös kotikaupungissani.
Markus:
Kuntapolitiikan kysymykset tulevat lähemmäs ihmistä. Käsiteltävät asiat ovat hyvin
konkreettisia. Ei ole varaa fuskata ideologisella jargonilla, vaan on otettava faktat
haltuun. Valtakunnallisella tasolla kysymys
on enemmän suurten linjojen vetämisestä.
6. Keskustan puoluehallitus on esittänyt
äänestysikärajan alentamista kaikissa vaaleissa 16 vuoteen. Miten suhtaudut asiaan?
4. Tavoitteesi kuntavaaleissa?
Katri:
Olin ehdolla myös edellisissä kunnallisvaaleissa, mutta en tullut tuolloin valituksi kotikaupunkini valtuustoon. Nyt haen revanssia.
Markus:
Kotikaupunkini tulevaisuus huolettaa. Meille
on monessa asiassa parantamisen varaa.
Ärsyynnyn usein toimimattomista palveluista.
Valittaminen on helppoa. Se ei kuitenkaan riitä. On laitettava itsensä likoon
yhteisen hyvän puolesta.
20
Katri:
Päästä kaupunginvaltuustoon.
Katri:
Olen esityksestä iloinen ja toivon, että puolue ryhtyy aktiivisesti ajamaan asiaa.
Markus:
Tavoitteena on paikka kaupunginvaltuustossa. Tärkeintä on kuitenkin, mitä vaalien
välillä tapahtuu. Haluan vaikuttaa omalta
osaltani siihen, että kotikaupunkimme arki
muuttuu toimivammaksi.
Markus:
Kannatan äänestysikärajan alentamista.
Esimerkiksi kuntatasolla nuoret ovat yksiä aktiivisemmista palvelujen käyttäjistä. Heidän
äänensä on kuuluttava vahvemmin myös
päätöksenteossa.
7. Mitkä ovat tärkeimmät kysymykset paikallistasolla kotiseudullasi valtuustokaudella
2012–2016?
Katri:
Valtiovallan korkeakoulupoliittiset linjaukset, koska ilmeisesti nykyhallituksen tavoite
on pikkuhiljaa näivettää Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu. Nykyinen sinipunahallitus
näkisi myös mieluusti kotiseudullani suuren
kuntaliitoksen, johon alueen kunnat eivät
ole kuitenkaan myötämielisiä. Epävarmoina
aikoina myös tarkka taloudenpito korostuu.
Toivon myös, että rajayhteistyössä päästäisiin jälleen reippaita harppauksia eteenpäin.
Markus:
Tulevalla valtuustokaudella on päätettävä
monista tärkeistä asioista. Pääkaupunkiseutujen kuntien välinen yhteistyö, sosiaalihuollon kehittäminen, vuokra-asuntojen
tuotannon lisääminen ja heikkoon kuntoon
ajautuneiden julkisten rakennusten kunnostaminen nousevat varmasti tapetille.
8. Entä mitkä ovat valtakunnallisesti merkittävimmät asiat 2012–2016?
Katri:
Valtakunnallisesti tärkeimpiä asioita ovat
ehdottomasti kuntauudistus, euron kriisi ja
nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen. Toivon, että valtiovalta kuuntelee kuntia, eikä
sanele autoritäärisesti, mihin kuntarajat pitäisi vetää. Kunnat ovat ainutlaatuisia, toimivat
omista lähtökohdistaan ja tarvitsevat näin
ollen myös monenkirjavia keinoja. Samat
konstit eivät toimi kaikkialla eikä kuntarajojen piirtely poista varsinaisia ongelmia, ainoastaan siirtää ja luo niitä lisää.
Talouskriisin aiheuttamat ongelmat heijastuvat totta kai myös kunnallistasolle. Mitä
kauemmin eurokriisi edelleen jatkuu, sitä
epävarmemmaksi myös kuntien taloustilanne muodostuu.
Nuorten syrjäytymisestä puhutaan usein
vaalipuheissa, mutta käytännön toimet ovat
jääneet mitättömiksi. Ehkä hitaisiin uudistuksiin on syynä se, että valtaosa päättäjistä on
hyvin kaukana syrjäytymisvaarassa olevien
nuorten arjesta eikä osata tehdä päätöksiä, jotka todellisuudessa tukisivat nuorten
pysymistä mukana yhteiskunnan rattaissa.
Jokaisella nuorella pitäisi olla töitä tai koulutuspaikka. Arjen onnistumiset ovat kaikista
tärkeimpiä.
9. Miksi tavallisen nuoren kannattaisi hakeutua mukaan kunnallispolitiikkaan?
Markus:
Julkisen talouden haasteet. Pelastaaksemme hyvinvointiyhteiskuntamme meidän
on tehtävä nk. rakenteellisia uudistuksia eli
pyrittävä tuottamaan parempia palveluja
pienemmillä resursseilla.
Kuntien tuottaessa suurimman osan palveluista, on suurin osa uudistuksista tehtävä
kuntasektorilla. Mielestäni avain haasteiden
lukkoon löytyy sosiaali- ja terveyspalveluiden ongelmien ratkaisemisesta. Kannatan
terveydenhuollon ja osan sosiaalipalveluiden irrottamista pois kuntien vastuulta.
Teksti: Jukka Koivula
Kuva: Markus Manner, Katri Kulmuni,
Markus Ylimaa
Katri:
Kunnallispolitiikalla vaikutetaan ihmisten
päivittäiseen arkeen ja asuinympäristöön.
Yhteisten asioiden hoitaminen on mielekästä, opettavaista ja vaativaa. Toivottavasti saan valtuustokavereikseni paljon nuoria,
koska he ovat parhaita henkilöitä vaikuttamaan kotiseutunsa tulevaisuuteen!
Markus:
Konkreettisen vaikuttamisen lisäksi kuntapolitiikassa oppii paljon. Kokous- ja neuvottelutaidoista,
verkostoitumisesta
ja
kunta-asioiden hallinnasta on monenlaista
hyötyä myös elämän muilla osa-alueilla,
kuten opiskeluissa ja työelämässä. Kaiken
muun hyvän lisäksi kuntapolitiikka on myös
mukava harrastus.
21
n
a
m
l
i
a
a
m
p
i
r
t
d
a
o
R
n
i
i
s
k
u
t
i
v
u
h
Jos Disneyland ei riitä
Mikäli reissusi kohdistuu kaukaiseen Amerikkaan, et voi jättää kokematta sitä aitoa, ainutta ja oikeaa Walt Disney Worldia. Maailman
suurin huvipuisto Walt Disney World on laajuudeltaan noin 120
neliökilometriä, ja se sijaitsee Keski-Floridassa noin 32 kilometriä
Orlandon kaupungin lounaispuolella. Disneyn satumaailma on
maailman vetovoimaisimpia käyntikohteita, mistä ovat todisteena vuosittaiset yli 30 miljoonaa turistia. Pahimmat ruuhkat ajoittuvat lomasesongeille heinä- ja elokuuhun, sekä jouluun ja uuteen
vuoteen. Walt Disney World koostuu neljästä tunnelmallisesta
teemapuistosta: Magic Kingdom, Epcot Center, Disney-MGM Studios ja Animal Kingdom. Magic Kingdom on Disneyn huvipuistojen
sydän ja sielu. Siellä Disneyn alkuperäiset hahmot ovat aidoimmillaan. Kaiken keskellä kohoaa koko imperiumin tunnus, Prinsessa
Ruususen linna, jonka ympärillä puisto jakautuu seitsemään eri
teema-alueeseen. Kannattaa muistaa, että tätä puistoa ei ehdi
millään kokea kokonaisvaltaisesti yhdessä päivässä.
Reissaatko kesällä ulkomailla? Tutustu hauskimpiin
huvipaikkoihin ja poimi parhaat vinkit matkalle!
Euroopan isoin huvipuisto
Huvitukset ja ranta yhdessä
Europa Park -huvipuisto sijaitsee Saksan Rustissa, Saksan, Ranskan ja Sveitsin rajan läheisyydessä. 85 hehtaarin puisto on monien suomalaistenkin
suosikkipaikka automatkoilla Euroopassa. Puiston kävijämäärä kesää kohden onkin yli neljä miljoonaa ihmistä! Vuonna 1975 avattu puisto koostuu
kahdentoista eri maan mukaan teemoitetuista alueista. Lukuisia kertoja Euroopan parhaimmaksi huvipuistoksi valittu keskus ja sen ympäristö tarjoavat
matkailijoille myös muuta kuin hilavitkuttimia ja vuoristoratoja: alueella on
korkeatasoisia ravintoloita, iltaviihdettä ja viihdykettä myös talvikuukausille.
Euroopan toiseksi suurin huvipuisto Portaventura sijaitsee Sloussa, Tarragonan
maakunnassa Espanjassa noin tunnin päässä Barcelonasta. Puiston huikein
laite on 750 metriä pitkä vuoristorata, jossa on seitsemän käännöstä. Puistossa on viisi erilaista teemaa: Meksiko, Kaukoitä, Kiina, Polynesia ja Välimeri.
Tästä puistosta löytyy huvitusten lisäksi suuri vesipuisto ja rantaklubi.
http://disneyworld.disney.go.com/
http://www.portaventura.co.uk/
www.europapark.com
Kööpenhaminan klassikko
Keskellä Kööpenhaminaa sijaitseva Tivoli tarjoaa laitteiden ja huvitusten lisäksi kulttuuria. Siellä on esiintynyt muun muassa New Yorkin baletti, ja puistossa pidetään myös paljon konsertteja ja juhlia.
Tivoli on puisto, josta Walt Disney sai aikoinaan ideansa omaan
Disneylandiinsa.
Vinkkinä rakastavaisille, puisto on ihanan romanttinen iltavalaistuksessaan ja sitä ihaillessa voi nauttia vaikkapa tunnelmallisen illallisen mielitiettynsä kanssa.
http://www.tivoli.dk/
Täällä norjalaiset pitävät hauskaa
Naapurin vaihtoehto huvituksiin
Mielikuvituksen ystäville
Halajaako mielesi lapsuuden iloihin? Pariisin Disneyland on aivan
omaa luokkaansa teemapuistona: paikasta löytyy niin elokuvien
rakastajalle, shoppailijalle, Disney-friikille kuin kulinaristillekin sopivaa tekemistä. 32 kilometriä Pariisista itään sijaitseva puisto koostuu
ruoka- ja ajanviettopaikoista koostuvasta Disney Village -kaupungista sekä Studioista, joissa on monipuolista tekemistä kaikenikäisille
ja elokuvia rakastaville ihmisille. Lisäksi puistokokonaisuudesta löytyy toki varsinainen Disneyland prinsessa Ruususen linnoineen.
Hauskanpitoa löytyy läheltäkin. Yksi Pohjoismaiden rakastetuimmista huvipuistoista on Tukholman Gröna Lund. Eräs vuonna 1883
perustetun puiston suosikkikohteista on 80-metrinen vapaapudotustorni Fritt Fall. Myös lukuisat vuoristoradat, erilaiset keinut ja pyörityslaitteet tekevät paikasta kokemisen arvoisen.
http://www.gronalund.com/
http://www.disneylandparis.com/
Ruotsin suosituin käyntikohde
Göteborgin keskustassa sijaitseva Liseberg on yksi Ruotsin suosituimmista käyntikohteista, eikä ihme, sillä se on Pohjois-Euroopan
suurin ja kaunein huvipuisto. Liseberg koostuu noin 35 laitteesta
ja elämyksestä, jotka vaihtelevat rauhallisesta pyörimisestä tukka
putkella -menoksi. Astetta rajumpi laite on esimerkiksi Kanonen,
joka ampuu huvittelijan minuutiksi huippunopeudella silmukoihin,
pyörähdyksiin, korkkiruuveihin ja jyrkkiin syöksyihin. Lisebergin vetonaula on kuitenkin Balder, valtava puurakenteinen vuoristorata.
TusenFryd on klassinen huvipuisto, joka sijaitsee hieman Oslon ulkopuolella hyvien kulkuyhteyksien päässä. Tusenfrydin uutuus
on Nightmare, teräväpiirtokuvalla varustettu interaktiivinen 3Dkauhuelokuva heijastettuna kahdelle suurelle kankaalle. Karmivat
animaatiot, nopeasti kääntyvät jalustat, tuuli, vesi, savu, monikanavaiset äänet ja erityistehosteet takaavat revolverein aseistetuille
katsojille ennennäkemättömän mahdollisuuden osallistua tarinaan
ja nähdä oman panoksensa mukana elokuvassa. Toki puisto tarjoaa erikoisuuksien lisäksi kaikki perushuvitukset peleistä vuoristoratoihin.
http://www.tusenfryd.no
http://liseberg.se
Vuoristoratojen huumaa
Englannissa Manchesterin ja
Birminghamin välissä sijaitseva
Alton Towers on maansa suurin huvikeidas. Puisto on tunnettu huikeista vuoristoradoistaan. Sen lisäksi paikka pitää
sisällään myös vesipuiston, spakeskuksen ja hotelleja, joten
pitkä viikonloppu keskittyen
pelkkään hauskanpitoon on
helppo järjestää.
22
http://www.altontowers.com/
Läträämisen iloa
Itävallasta löytyy vesipuisto Wave. Sen uutuus on L2, joka on maailman ensimmäinen kaksoissilmukan tekevä vesiliukumäki. Raketin
lailla starttaava liuku jatkaa 25 metrin vapaapudotuksella ennen
kiihtymistään huippuvauhtiinsa (peräti 65 km/h!), jonka ansiosta
kyyti vie läpi kahden silmukan. Kokemuksen kuvaavat useat videokamerat useasta eri kulmasta, ja liukuja voi halutessaan ladata
itselleen ajosta koostetun videon. Ei heikkohermoisen valinta!
http://www.woerglerwasserwelt.at
23
road trip maailman huvituksiin
Terveisiä
Brysselistä
Kirjoittaja on vuonna 1981 syntynyt europarlamentaarikko,
Euroopan parlamentin aluekehitysvaliokunnan jäsen,
yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden maisteri sekä äiti.
Puoluekokoustunnelmia
T
Keijukaisten maailma
Jos haluat vuoristoratoja ja hullutuksia naamioituna saduilla, unelmilla ja keijukaisilla, suuntaa Alankomaissa sijaitsevaan Efteling-puistoon. Vuoristoratoja ja hullutuksia naamioituna saduilla, unelmilla ja keijukaisilla. Täällä mielikuvitus herää ja arki unohtuu hetkeksi, kun
oletkin itse sadun päähenkilönä! Puistosta löytyy erilaisia miljöitä kuten tuhannen ja yhden yön satujen kaupunki sekä lasten Winter
Wonderland, jossa voi laskea kotoisasti pulkkamäkeä.
http://www.efteling.com
Kun mikään ei riitä?
Oletko hurahtanut monen muun lailla Harry Potteriin? Ei hätää,
ota kesällä suunta kohti Floridaa! Sieltä löytyy Universalin Orlando
resort, jossa elokuvat ja suosituimmat tv-sarjat heräävät henkiin.
Tämä kohde koostuu kolmesta erillisestä teemapuistosta. Ensimmäinen, Universal´s Studios Florida, keskittyy elokuvien ja tv-sarjojen maailmaan, toinen on Universal´s Islands of Adventures, josta
löytyy muun muassa maailman hurjimmat vuoristoratakyydit ja
kolmas, kokonaisuuden uusin teemapuisto on The Wizarding World
of Harry Potter. Viimeisessä voit tietenkin kokea kaiken taikuuden
luudalla lentämisestä maagisiin olentoihin.
http://www.universalorlando.com/
Legot elävät yhä
Kenenpä pojan tai miehen unelma ei olisi viettää päivää legojen
maailmassa? Jos aiot käydä läpi kaikki Saksan Legolandin laitteet
ja aktiviteetit, menee siihen ilman taukoja kaksitoista tuntia. Tämän
lisäksi ajan saa helposti kulumaan erilaisissa työpajoissa, joissa pääsee luovuuttaan toteuttamaan legojen avulla.
ätä kirjoittaessani on puoluekokouksen jälkeinen maanantai. Eikä fiilis ole
todellakaan perinteistä maanantaita
muistuttava. Olin Rovaniemellä ensimmäistä kertaa eläissäni ehdolla puolueen
varapuheenjohtajaksi. Ja tulin valituksi. Olo
on todella onnellinen. Nyt myös ymmärrän,
mitä puoluejohtoon valituksi tulleet aina
tarkoittavat sanoessaan, että tulos vetää
nöyräksi. Niin se tekee, kun niin moni ihminen osoittaa kannatuksensa sekä omalle
persoonalle että tavoitteille. Sen parempaa tunnetta ei helposti tule.
Puoluekokouksesta jäi takkiin jälleen kerran myös kokousväen tunnelma. Monituhatpäinen keskustaväki sai aikaan valtavan energian ja olen varma, että meistä
yhdessä välittyi ulospäin sisukas ja omaan
asiaansa uskovan porukan kuva. Puoluekokoukseen syntyy aina oma ilmapiirinsä,
joka kantaa meitä kaikkia kauan. Meidän
porukassamme on ainutlaatuista paloa ja
henkeä!
Juha Sipilän nousu puheenjohtajaksi
osoitti sen, että keskustalaiset arvostavat
monenlaista kokemustaustaa. Samaistun
itsekin Juhan tarinaan joiltain osin. Myös
minulta kysyttiin poliittisen urani aluksi usein,
miksi olen valinnut keskustan. Synnyin ja kasvoin Varkaudessa, joka tehdaspaikkakunnalle perinteisesti on poliittiselta kartaltaan
lähestulkoon kaikkea muuta kuin keskustalaisen vihreä. Historiani puoluejärjestöissä
on myös montaa muuta keskustalaista kapeampi ja koostuu lähinnä keskustaopiskelijoissa viettämästäni aktiiviajasta. Silti minulle
luotettiin puolueen varapuheenjohtajan
arvokas tehtävä. Se on näyttö kansanliikeluonteestamme, joka on ainutlaatuista
puoluekirjossa. Keskustassa nähdään se,
että kannattajiemme asiaa ajetaan moninaisilla taustoilla. Kirjavuus on mielestäni yksi
keskustan suurimmista rikkauksista. Sitä ei
pidä pelätä. Sitä pitää vaalia.
Puolueen johtaminen ei kuitenkaan ole
pelkästään puoluejohdon tehtävä. Me
viisikkona olemme puolueen suunnasta
suurimmassa vastuussa, mutta taistelu
keskustan arvojen puolesta ja ponnistelut
järjestötyömme kehittämiseksi ovat meidän
kaikkien yhteinen tehtävä. Samalla tavalla
myöskään menestys ei ole kenenkään oma
menestys. Tästä oma varapuheenjohtajakampanjani on oiva osoitus. Kampanjaani tekivät todella monet ihmiset. Päävastuussa oli muuten muutama oman piirini
aktiivikeskustanuorista. Nuoret osaavat, kun
luottamusta annetaan!
Kesä on vasta aluillaan, mutta pian
eteemme tupsahtavat syksyn kuntavaalit.
Toivottavasti myös te nuoret puurtajat ehditte levätä ennen vaalityötä, sillä työtä
meillä riittää. Olemme paljon vartijoina,
sillä suomalaisten oikeutta lähipalveluihin
ja -demokratiaan uhataan poikkeuksellisen kovasti. Omien periaatteidemme turvaamiseksi tarvitsemme jälleen jokaisen
aktiivin vahvaa puserrusta. Kun seisomme
omien tavoitteidemme takana, saavutamme varmasti voitokkaan tuloksen vaaleissa. Siitä alkaa Suomen turvallinen uudistaminen, joka hyödyntää koko maan
voimavaroja ja on vaihtoehto hallituksen
keskittävälle politiikalle.
Riikka Manner
Euroopan parlamentin jäsen
Keskustan varapuheenjohtaja
http://www.legoland.de
24
Tekstit: Salla Airaksinen
25
25
Keskustan nuoret edustivat
Kööpenhaminassa
Kirjoittaja on paljasjalkainen mäntsäläläinen, ties
kuinka monennen polven järjestöihminen, kätevä
emäntä, tarkkakorvainen musiikinharrastaja ja
päättäväinen äidinkielenopettajaopiskelija
Jyväskylän yliopistossa.
Hämäläinen
Euroopan liberaalinuorten liittokokouksessa puhuttiin arktisten alueiden luonnonsuojelusta.
Keskustanuorille ei paikkaa Lymecin hallitukseen tällä kertaa herunut.
E
uroopan liberaalinuorten liittokokouksessa puhuttiin arktisten alueiden
luonnonsuojelusta.
Keskustanuorille ei paikkaa Lymecin
hallitukseen tällä kertaa herunut.
Euroopan liberaalinuorten (Lymec) liittokokous järjestettiin Tanskan pääkaupungissa
Kööpenhaminassa
11.–13.5.2012.
Keskustanuoret ja Keskustan Opiskelijaliitto
edustivat paikan päällä omilla delegaatioillaan. Lisäksi Suomesta oli paikalla RKP:n
nuorisojärjestö Svensk Ungdom.
Liittokokouksen avaussanat käytti Tanskan
talousministeri Margharete Vesager sosiaaliliberaalista Radikale Venstre -puolueesta.
– On tärkeää, että liberaalisti ajattelevat
voimat Euroopassa tulevat yhteen. Vaikeina
aikoina tarvitaan valtiolliset rajat ylittävää
yhteistyötä ja politiikkaa.
Tanska on menestynyt viime vuosikymmeninä hyvin, ja maa on selvinnyt varsin
kuivin jaloin myös kansainvälisen talouskriisin
tyrskyissä. Vesagerin mukaan tanskalaisessa
yhteiskunnassa on kyetty tekemään tarvittavia reformeja vuosikymmen toisensa jälkeen.
– Sosiaaliturvaa ja työmarkkinoita on uudistettu ajan haasteita vastaaviksi. Nyt täytyy rakentaa taloutta ja elvyttää systeemiä,
mutta myös luoda uutta uskoa ja luottamusta politiikkaan.
Lymecin puheenjohtajuudesta luopuva
saksalaista FDP-puoluetta edustava Alexander Plahr katsoi, että Eurooppa on jatkossakin pidettävä yhtenäisenä ja avoimena. Plahr myös kritisoi nähtävissä olevaa
velkaantumiskehitystä.
– Voidaanko rahaa lainata loputtomasti
ristiin? Vastaus on, että ei voida. Rakenteelliset muutokset EU:n sisällä ovat välttämättömiä.
Arktiset alueet tapetilla
Lymecin julkilausumista käytiin viikonlopun
aikana paljon monipuolista ja värikästäkin
keskustelua. Lymec otti kriittisen kannan
toimimattomina ja liberalismin hengen vastaisina pidettyihin bailouteihin eurokriisin hoidossa.
Lymec päätti äänestyksen jälkeen, että
laittomien maahanmuuttajien karkottamisesta tulee jatkossa päättää kootusti EU-
26
Sano ei salaattilimalle
E
minassa
Kööpenha
ten edustivat
ja KOL:ia
skustanuor
ia
Ke
,
or
en
nu
ta
on
Honk
älä.
Keskus
Topi Sepp
htaja Petri
jo
kä
en
se
he
en
yryläin
), KOL:n pu
, Anne Hy
imaa (vas
ti Kurvinen
Markus Yl
htaja Ant
puheenjo
tasolla sen sijaan, että jokaisella maalla on
asiasta oma lainsäädäntönsä. Linjaus sai
osakseen myös kritiikkiä: sen nähtiin keskittävän päätöksentekoa ja lisäävän byrokratiaa.
Paljon keskustelua herätti kysymys, pitääkö
kansainvälisellä yhteisöllä olla oikeus sotilaalliseen väliintuloon ilman YK:n mandaattia.
Erityisen suurta tyytymättömyyttä herätti Kiinan ja Venäjän viivyttely Syyrian osalta. Tiukan äänestyksen jälkeen Lymec päätti puoltaa sotilaallista väliintuloa ääritapauksissa
myös ilman YK:n tukea.
Suomelle läheinen arktinen politiikka oli
myös tapetilla. Svensk Ungdomin laatimassa
julkilausumassa kiinnitettiin erityishuomiota
luonnonsuojelun tärkeyteen pohjoisilla alueilla sekä EU:n sisäisen yhteistyön tiivistämiseen
arktisissa kysymyksissä. Keskustan Opiskelijali-iton esityksestä julkilausumaan lisättiin, että
EU:n täytyy tiivistää yhteistyötään Venäjän
suuntaan.
Hallituspaikka jäi saamatta
Keskustanuoret
tavoittelivat
paikkaa
Lymecin hallituksessa, mutta äänet eivät
tällä kertaa riittäneet. Tappiosta huolimatta
keskustanuorissa jatketaan nousujohteista
työtä kansainvälisten asioiden parissa.
– Kansainväliseen toimintaan pitää tulevaisuudessa satsata enemmän. Pitkäjänteinen työ jatkuu, ehdolla ollut Topi Seppälä
summaa.
nnen tämän kolumnin kirjoittamista kävin viemässä roskat ulos. Siinä
ei pitäisi olla mitään ihmeellistä.
Erikoista on se, että roskapussi
on jo toinen viikon sisään. Molemmat ovat
olleet sanomalehdestä taiteltuja biojätepusseja täynnä eloperäistä jätettä. Sekajäteroskiksessa sen sijaan on tilaa vaikka
kuinka. Miksi ruokajätettä syntyy niin paljon?
Asun yksittäistaloudessa, kuten miljoona
muutakin suomalaista. Tilastokeskuksen
mukaan Suomessa olevista yhden hengen
talouksista oli viime vuonna noin neljännes
alle 35-vuotiaitten talouksia. Näin muotoiltuna nuorten yksittäistalouksien määrä
ei kuulosta suurelta, mutta kannattaa
muistaa, että maassamme on 2 556 000
kotitaloutta. Yksittäistalouksia on kaikista
kotitalouksista siis kaksi viidesosaa.
Yhden hengen talouksissa ruokajätettä
syntyy suhteessa enemmän. Esimerkiksi
tehdessäni pahaa ruokaa minulla on kaksi
vaihtoehtoa: joko syödä ruoka itse tai heittää se pois. Useamman hengen taloudessa voisin syöttää muonan jollekulle muulle.
Monet elintarvikkeet pakataan liian suuriin
annoksiin, eikä yksinäinen ehdi järkevästi
hyödyntää niitä. Esimerkiksi leikkeleitä tarvitsisi päivässä vain noin kaksi viipaletta,
mutta ne mokomat eivät avatussa pak-
kauksessa säily hyvinä kuin reilun viikon.
Kaikkea ei voi edes pakastaa.
En ole törmännyt tutkimuksiin siitä, minkä
ikäiset tuottavat eniten eloperäistä kotitalousjätettä. Mututuntumalla tästäkin
voisi syyttää nuoria. (Siis siitä, ettei tutkimuksia ole tehty tai julkaistu, ja siitäkin, että
ruokaa menee hukkaan.) On totta, että
nuoret ovat yleensä tottumattomampia
ruoanlaittajia kuin vanhemmat. Kun nuori
muuttaa omaan talouteensa, ruoka ei
varmaankaan ole ensimmäisenä mielessä.
Välillä laitetaan jotain muonaa, mutta
jos sitä ei tule syötyä, se jää jääkaappiin
homehtumaan.
Kotitalousopettajilta olen kuullut samansuuntaista viestiä. Osaa nuorista ruoka ei
kiinnosta. Ihan sama, mitä syö ja milloin,
kunhan ei ole nälkä. Toisaalta on innokkaita kotikokkaajia, jotka haluavat kokeilla
uusia ruoka-aineita ja reseptejä. Jos reseptejä ei osata soveltaa ja aina hankitaan
uusia raaka-aineita, ylimääräiset jäävät
kaappeihin pilaantumaan. Opettajat haluavat muistuttaa, että liiat ruoat kannattaa
pakastaa heti tuoreeltaan. Myös tähteitä
voi opetella hyödyntämään tehokkaasti.
Apua saa vaikka nyt niin muodikkaista tähderuokablogeista.
Taloudellisessa ruoanlaitossa korostuu
suunnitelmallisuus. Ennakkoon mietitään,
mitä tarvitaan, eikä hankita sen enempää.
Mutta vaikka suunnittelisi kuinka hyvin,
epäonnistumisia tulee. Esimerkiksi niitä
minun biojätepussejani täyttivät salaatinkerät, jotka olin hankkinut edellisviikolla.
Yllättäen päätinkin lähteä toiselle paikkakunnalle useaksi päiväksi, ja kotiin palatessani sain kaapia alkulimaksi muuttuneet
salaatit vihanneslokeron pohjalta.
Ruokajätteen runsaus ei ole uusi asia.
Korkean elintason maissa on muka varaa
heittää ruokaa roskiin, on ollut jo pitkään.
Onneksi moni haluaa tuhlaukseen muutoksen.
Pilaantunutta ruokaa ei tietenkään pidä
syödä itse, eikä sitä kannata tarjota kaverillekaan. Kotitalouksissa ruokapakkausten
päiväyksiä kannattaa kuitenkin tarkastella
kriittisesti ja arvioida ruoan kunto aistinvaraisesti. En usko, että kenelläkään ihmisellä on pitemmän päälle varaa ostaa
ruokaa vain heittääkseen sen roskiin. Rikkain onkin se, joka pystyy säästämään niin
ruokakuluissa kuin jätteen määrässä.
Heli Hämäläinen
Teksti ja kuvat: Jukka Koivula
27
27
kulttuuri
Henriikka Huplin taiteilijanimi on Chevi Lane.
!
p
u
e
m
n
Pi
P
allokuvioiset kellohameet, hiuskorut,
punaiset huulet, kiharat hiukset ja
pitkät ripset. Iloinen hymy, hyvä
ryhti ja räväkkä persoona. Näistä
asioista on 2010-luvun pin-up-tyttö tehty!
Pin-up-taide sai alkunsa 1800-luvun lopulla, kun lehtien julkaisutoiminta kasvoi.
Kilpaillessaan lukijoista lehdet ryhtyivät
käyttämään kansikuvinaan värikkäitä piirroksia kauniista ihmisistä, etenkin naisista.
Tuohon aikaan nämä kansikuvat olivat
usein glamour-kuvia, joissa naiset kuvattiin
pikemminkin hohdokkaina kuin seksikkäinä.
Nimitys pin-up syntyi tavasta kiinnittää kuvat
seinälle nastoilla tai neuloilla (pin).
Tänä päivänä pin-up koetaan enemmän
tyyliksi kuin taiteeksi. Tyyli näkyy pukeutumisja hiustyyleissä, myös miehillä. Pin-up-tyyli
laitetaan usein samaan sarjaan ”fiftarimeiningin” ja rockabilly-tyylin kanssa. Ennen
pin-up kuvat toteutettiin usein maalaamalla tai piirtämällä sarjakuvamaisesti, tänä
päivänä ilmiö näkyy selkeämmin valokuvauksen trendeissä.
Mallitoimisto pin-upin ympärille
Sini Tarkkisen luotsaama Mallitoimisto Pinup.fi on
hyvällä asialla. Toiminnalla halutaan muokata naisiin
kohdistuvaa kauneusihannetta langanlaihasta
normaalivartaloisempaan suuntaan.
”Haluan että ihmiset heräävät siihen, ettei
onnellisuus tule pelkästään ulkonäöstä vaan todellisesta, sisäisestä onnellisuuden tunteesta ja hyvästä
itsetunnosta!”, kertoo Sini. Nuori Keskusta selvitti,
miten tätä viestiä viedään eteenpäin.
– Mallikilpailuun voi osallistua kuka tahansa. Kilpailijan tulee olla oma omituinen itsensä, eikä ulkonäöllä ole painavaa
merkitystä. Haemme persoonia ja aitoja
naisia. Pinup.fi-Mallikilpailun kautta toivon
katsojien ymmärtävän, että olemuksillaan
ja rohkeudellaan, meidän kisaajat antavat
kasvot kiusatuille, nälvityille ja huonosta itsetunnosta kärsiville naisille. He toivottavasti
antavat uskoa ja rohkeutta muille samassa
tilassa oleville ja muokkaavat ihmisten käsitystä siitä, että ainoastaan missi-mitoissa
olevat olisivat niin sanotusti kauniita ihmisiä.
Kauneushan on aina katsojan silmissä. Pitää
myös muistaa pitää itse itseään kauniina,
Sini kiteyttää.
Muodokkaat, iloiset ja rohkeat
Keitä ovat nämä ihanat Pinup.fi-tytöt? Tapasimme heistä kaksi.
Annika Koivusalo on 28-vuotias, kahden
lapsen yksinhuoltaja, ammatiltaan kulttuurituottaja ja toimii tällä hetkellä Musiikki
Elämään –hankkeen projektikoordinaattorina. Kuinka Annika innostui pin-up trendistä?
– Kun täytin 18, muutin hiustyyliäni. Leik-
kautin etuhiukset ja laitoin hiukset victory rollseille (klassinen pin-up kampaus) ja tyyli jäi.
Aloin tutkia pin-up-ilmiötä ja törmäsin Bettie
Pageen (kuuluisa pin-up-malli 1950-luvulla),
jolla oli suuri vaikutus elämääni. Innostus ilmiötä kohtaan kasvoi ja näkyy myös vaatetyylissäni. Pidän vintage pinup -tyylistä ja
pyrin seuraamaan sitä linjaa niin pitkälti kun
voin, kertoo Annika.
Henriikka Hupli on 28-vuotias kotiäiti, jonka perheeseen kuuluvat kaksi pientä poikaa
ja avopuoliso. Annikan tavoin myös Henriikka on yksi vuoden 2012 Pinup.fi-Mallikilpailun
finalisteista. Mikä on ollut Henriikan mielestä
parasta pin-up-mallina toimimisessa?
– Kotiäidille nämä pinup-pöhinät ovat kuin
pieniä lomia arjen keskellä. Parasta tässä
kuitenkin ovat nämä ihanat ihmiset, joiden
kanssa muodostamme upean tiimin. Jos
voimme toiminnallamme muuttaa naisten
ajatuksia itsestään positiivisempaan suuntaan ja kohentaa edes yhdenkin naisen itsetuntoa, se olisi mahtavaa, vastaa Henriikka.
Annika kokee myös saaneensa kilpailussa mukana olemisesta paljon. Hän toivoo,
että jokainen nainen voisi kokea saman itse-
Sini Tarkkinen on iloinen, eläväinen malli,
tatuoija ja yrittäjä. Ennen Mallitoimisto
Pinup.fi:n perustamista Sini työskenteli Key
Account Managerina digimarkkinoinnin
alalla. Mistä se ajatus sitten lähti oman yrityksen perustamiseen?
– Halusin tehdä normaalien mallikuvien
lisäksi niin sanottuja karaktääri-kuvia. Pinupissahan on oleellista, että ne muistuttavat sarjakuvaa ja kertovat tarinan. Poseeraukset, ilmeet ja asennon kulmat ovat
absurdeja, mutta samalla hyvin naisellisia ja
kauniita. Halusin siis oppia itse mallina jotain
uutta, kuin pelkkänä henkarina olon. Aloitimme idean kehittelyn jo neljä vuotta sitten
yhtiökumppanini Marika Kiviharjun kanssa,
suuntana Pinup.fi-Mallitoimisto, kertoo Sini.
Mallitoimisto järjestää tänä vuonna
Pinup.fi-Mallikilpailun toista kertaa. Kisa on
parhaillaan käynnissä ja voittaja selviää
heinäkuussa. Jos toiminnan tarkoituksena
on buustata naisten itsetuntoa, kisaillaanko
mallikilpailussa kuitenkin ulkonäkökriteerein?
28
28
e Lily.
s nimellä Pixi
nnetaan myö
usalo tu
Annika Koiv
tunnon kohentumisen kuin hän.
– Kun painoin 58 kg enemmän kuin nyt,
perääni huudettiin haukkumanimiä ja olo
oli kamala. Nyt painonpudotuksen jälkeen,
tunnen itseni itsevarmemmaksi enkä enää
piiloudu säkkivaatteiden alle. En halua
olla langanlaiha, koska se ei ensinnäkään
sovi vartalolleni, halusin pudottaa painoa
terveyteni vuoksi. Terveys ennen kaikkea,
sen tulisi olla määritelmä kauneudelle. On
ihanaa olla pinup-malli, laittautua kauniiksi
ja tuntea itsensä sisäisesti ja ulkoisesti upeaksi
naiseksi!
Pixie Lily, Chevi Lane... ?
Pin-up-mallit käyttävät taitelijanimiä. Annika
tunnetaan myös nimellä Pixie Lily ja Henriikka nimellä Chevi Lane. Kysyimme tytöiltä,
mikä taiteilijanimien tarkoitus on?
– Pin-up-nimeni minulle kertoo hiukan persoonastani paljastamatta liikaa. Oikea nimeni ei ole kovin pin-up, niin Pixie Lily sointuu
paremmin. Minun nimeni on aika simppeli,
Sini Tarkkinen haluaa toiminnallaan parantaa naisten itsetuntoa ja muokata
naisiin kohdistuvaa kauneusihannetta normaalivartaloisempaan suuntaan.
mutta helppo muistaa, varsinkin jos on perehtynyt kasvitieteeseen, valottaa Annika.
– Taiteilijanimi on varmasti monelle kuin
naamio, jonka taakse kätkeytyä ja heittäytyä rooliin. Oma taiteilijanimeni liittyy autoharrastukseeni. “Chevi” tulee automerkistä
Chevrolet ja “Lane” taas puolestaan tarkoittaa ajokaistaa/ajokäytävää, kertoo Henriikka.
Tullut jäädäkseen
Mallitoimisto Pinup.fi on kevään ja kesän aikana saanut paljon yhteistyökumppaneita
ja positiivista palautetta. Ensi vuonna järjestetään jälleen, silloin jo perinteeksi muodostunut, Pinup.fi-Mallikilpailu ja toiminta
laajenee vähitellen. Kisan konseptia ollaan
viemässä myös hyvää vauhtia ulkomaille
ja Siniin voi törmätä juontokeikkojen lisäksi
oman vaatemerkin tiimoilta.
Pyysimme tytöiltä vielä parhaat vinkit oman
pin-up-lookin luomiseen, joten: pin me up!
Sini: Aurinkopuuteri, huulipuna ja pitkät
ripset! Toki otsatukka pyörylälle ja hiuskoru!
Annika: Laita hame tai mekko päällesi.
Huulipunat huulille. Sekä viimeinen, mutta
tärkein vinkki.. hymy ja pilke silmäkulmassa
viimeistelevät pinup lookin.
Henriikka: Lookin saa helposti aikaan punaisilla huulilla, laittamalla kukkasen hiuksiin ja kellohameen päälle. Tärkeämpää
on kuitenkin mielestäni se, kuinka kantaa itsensä. Hyvä ryhti ja iloinen hymy näkyvät pitkälle. Jokainen nainen saa ja voi olla kaunis
ja ylpeä itsestään, koosta riippumatta!
Teksti: Salla Airaksinen
Kuvat: www.pinup.fi
29
29
leffacorner
ulkosuhteet
i
n
i
i
l
r
e
B
e
d
h
o
k
i
r
u
tu
Dark Shadows
Kult
Helsingistä alle kahden tunnin lentomatkan päässä sijaitseva Berliini on
kaupunkilomailijan unelmakohde. Euroopan unionin toiseksi suurimmassa
kaupungissa on muun muassa sataseitsemänkymmentä museota ja kolmesataa
taidegalleriaa. Kaupungin edullinen hintataso houkuttelee erityisesti nuoria ja
opiskelijoita. Nuori Keskusta -lehti esittelee neljä kiinnostavaa kohdetta Berliinistä
ja sen liepeiltä.
Tim Burtonin ohjaama ja loistavan Johnny
Deppin näyttelemä Dark Shadows on jälleen kerran antanut vakituisille ihailijoilleen sen mitä he odottivatkin - kauhuromantiikkaa, vampyyrejä, ihmissusia ja
hullunkurisia käänteitä.
Eletään vuotta 1772, Barnabas
Collins on nuori, erittäin hyvin menestyvä liikemies ja tekee kohtalokkaan virheen särkiessään Angelique Bouchard
nimisen naisen sydämen. Vihan pauloissa Ange-lique, joka onkin noita, päättää kostaa Barnabasille muuttamalla
tämän
vampyyriksi ja sulkemalla tämän elävältä arkkuun
maan alle. 200 vuoden kuluttua vuoden 1972 työmiehet kaivavat haudan ylös ja Barnabas pääsee jälleen omille kotinurkilleen tapaamaan sukulaisiaan. Hän huomaa, että bisnesrintamalla ei enää kukoistakaan entiseen malliin. Kun Barnabas
lähtee ratkaisemaan asiaa uuden perheensä kanssa, hän tulee
huomaamaan että kaikki vanhat tuttavat eivät jääneet historiaan. Rakkausrintamaa rikastaa viehättävä palvelustyttö, jonka
sydämen Barnabas koettaa sulattaa itselleen.
Dark Shadows on vampyyrielokuva, jossa vampyyrit
näyttävät vampyyreiltä, eikä nykyajan Twilight saagan kaltaisilta kiiltokuvapojilta. Olen iloinen siitä, että elokuvassa käytetään
perinteisiä kauhuelokuvien menetelmiä ja tapoja ja niihin onkin
panostettu. Lukemani Deppin haastattelu elokuvan teosta pisti
hihityttämään elokuvaa katseltaessa, sillä herra oli kertonut joutuneensa käymään vessareissuilla avustajien kanssa erikoisten
käsiproteesiensa takia.
Ohjaaja: Tim Burton
Pääosissa: Johnny Depp, Eva Green, Michelle Pfeiffer, Jonny
Lee Miller, Chloë Grace Moretz, Helena Bonham Carter, Gulliver
McGrath, Bella Heathcote, Jackie Earle Haley, Christopher Lee
Lajityyppi: Komedia, fantasia
Arvostelu: Kaisu Airaksinen
Prometheus
Raskaiden aiheiden välillä kannattaa tehdä päiväretki entiseen Preussin pääkaupunkiin Potsdamiin, joka on kuuluisa linnoistaan ja puistoistaan. Fredrik II Suuren palatsi Neues Palais on avoinna yleisölle, ja
sen sisässä on keisarin elämästä kertova näyttely. Palatsin kiertämisen
jälkeen juuri mikään ei hetkeen tunnu juuri miltään.
Berliinin muuri kuuluu pakollisiin nähtävyyksiin. East Side Gallery on 1,3
kilometrin pituinen muurinpätkä, joka on maalattu täyteen taideteoksia.
105 maalausta saavat katselijan pohtimaan vapautta ja sen merkitystä
ihmisen onnellisuudelle.
Sachsenhausenin
keskitysleiri
sijaitsee aivan Berliinin välittömässä
läheisyydessä. Kolmannen valtakunnan aikana leirillä oli vangittuna
yhteensä lähes 200 000 ihmistä, joista
kymmeniätuhansia murhattiin. Leirillä
toimi myös rahanväärennösyksikkö,
ja vangit valmistivat puntia yli sadan
miljoonan edestä. Jokaisen ihmisen
kannattaisi kerran elämässään käydä
keskitysleirillä katsomassa, mitä ihminen voi pahimmillaan saada aikaan.
Berliinin juutalaismuseossa pääsee tutustumaan juutalaiseen kulttuuriin
ja uskontoon. Holokaustia ei toki unohdeta, mutta museossa on paljon
muutakin. Sisään pääsee vain metallinpaljastimen läpi, kadun edessä
turvallisuutta valvoo poliisipartio. Kuvan taideteoksessa on kymmenentuhatta metallista kasvoa, jotka muistuttavat holokaustin uhreista.
30
Teksti: Samuli Nissilä
Kuvat: Samuli Nissilä, Antti Erkkilä, Markus Manner
Ihmisten alkuperää tutkiskeleva elokuva
vie katsojan uuteen tulevaisuuden maailmaan, josta löytyy tuntemattomia olioita,
arvoituksia ja vaaroja. Jos Alien ja Alien
VS. Predator elokuvat ovat tuttuja, niin
tietää mitä tämä elokuva saattaa tarjota. Ridley Scottin ohjaama Prometheus
jatkaa perinteistä alien-linjaa muiden samankaltaisten elokuvien kanssa joita ei
voi katsoa ilman oikeanlaista ”aivot narikkaan” –asennetta.
Arkeologi Elizabeth Shaw löytää
miehensä kanssa muinaisista kalliomaalauksista tähtikuvioita,
joilla on yhteys ulkopuoliseen elämään. Joukko tutkijoita on valittu pitkälle avaruusmatkalle toiselle planeetalle, Prometheus
nimisellä aluksella. Siellä heidän on määrä tutkia planeetan asukkeja, jotka mahdollisesti tietävät vastauksen ihmisten olemassaoloon ja alkuperään. Ilman ongelmia he eivät valitettavasti
selviä matkasta ja huomaavat planeetan sisältävän hengen-
Rat King
Ahdistuneisuutta alusta loppuun saakka.
Hienosti onnistunut suomalais-virolainen
elokuva, joka avaa ikkunan eräänlaisen
terrorismin maailmaan. Kouluampumiset
ja muut terrorismi uutiset ovat olleet viime
vuosina liiankin ajankohtaisia Suomessakin, josta Petri Kotwica on toteuttanut
oman visionsa tavalla mikä luo jännitystä tylsän peliriippuvaisen ihmisen maailmaan. Ensi-iltansa Rat King sai elokuvateattereissa 20.1.2012.
Juri on ylioppilaaksi valmistuva
nuori, jolla on roolipeliriippuvuus. Hän
viettää kaiken aikansa pelaten erilaisia
tietokonepelejä nettituttaviensa kanssa,
eikä aika riitä nukkumiseen saatikka ylioppilaskokeisiin valmistautumiseen. Jurin tyttöystävä Mia päättää jättää tämän
kyllästyttyään ainaiseen pelaamiseen, jonka myötä Juri lopettaa pelaamisen. Nettikavereiden oudon katoamisen myötä
Juri alkaa kuitenkin vielä selvitellä, mistä uu-desta pelistä nämä
vaarallisia vastustajia. Löytäessään ihmisenkaltaisten olioiden
ruumiita ja edetessään tutkimuksissa he joutuvat huomaamaan
ettei heidän mahdolliset luojansa olekaan niin ystävällisiä kuin
olivat toivoneet.
Elokuva on visuaalisesti hyvin toteutettu ja antaa näkökulmaa siitä millaista tulevaisuuden tiede ja tekniikka voisi olla.
Valitettavasti siihen elokuvan parhaimmat puolet jäävätkin, sillä
kokonaisuus on melko sisältököyhä eikä varsinaista juontakaan
löydy. Elokuva ei myöskään anna kunnollista vastausta kaikkiin tapahtumiin, ja loppuunkin olikin jätetty mahdollisuus jatkoosalle. Odotukset elokuvasta olivat suuret, mutta niin oli pettymyskin. Parhaimpiin alien-elokuviin Prometheus ei yllä.
Ohjaaja: Ridley Scott
Pääosissa: Noomi Rapace, Logan Marshall-Green and Michael
Fassbender
Genre: Toiminta, kauhu, sci-fi
Arvostelu: Kaisu Airaksinen
Vuokraa
mosta!
olivat aikaisemmin puhuneet. Juri tapaa yhden kadonneista
pelikavereistaan, Nikin, joka kertoo olevansa pulassa uuden pelin myötä. Tätä peliä kun ei lopetetakaan ilman ikäviä seurauksia. Peliin sotkeuduttuaan Juri joutuu entistä haasteellisempiin
tehtäviin vaaranaan menettää äitinsä, tyttöystävänsä ja lopulta oman henkensä. Yrittäessään pelastaa oman nahkansa
Juri alkaa saada selville asioita, jotka ovatkin aivan muuta kuin
peliä ja tajuaa pian joutuvansa pelastamaan myös koko koulunsa. Kuinka peli päättyy?
Odotukset elokuvasta olivat aivan toisenlaisia, mutta elokuva tarjosi poikkeuksellisen lopun onnistuneella tavalla. Loistavat
näyttelijät osasivat sen mitä kuuluikin ja musiikkimaailma on
aiheeseen sopivaa. Suosittelen kaikille jotka pitävät kauhunomaisesta trillerielokuvista.
Ohjaus: Petri Kotwica.
Pääosissa: Max Ovaska, Julius Lavonen, Outi Mäenpää, Janne
Virtanen ja Niina Koponen
Genre: Trilleri
Arvostelu: Kaisu Airaksinen
31
31
kirjahylly
Pimppini on valloillaan
Kertomus nälkävuodesta
Seksuaalisesta vallankäytöstä on puhuttu
ja kirjoitettu ennenkin, mutta koskaan
teema ei – valitettavasti – vanhene.
Pimppini on valloillaan kokoaa yhteen
yli kolmekymmentä kirjoitusta vallasta ja
seksistä ja kuinka ne kohtaavat. Kirjoittajina on niin eri alojen asiantuntijoita kuin
kirjailijoita ja taiteilijoitakin.
Kirjoitukset on jaettu kuuteen osaan,
jonka jokaisen aloittaa asiantuntijaessee. Aihetta käsitellään muun muassa
rikosoikeuden, tapakulttuurin ja kirjallisuuden tutkimuksen kautta. Parasta antia
ovat kuitenkin esseiden jälkeen alkavat tarinat ja runot, joiden
kirjoittajissa on paljon myös eturivin kirjailijoitamme. On Rosa Liksomia, Riikka Pulkkista ja Katja Kettua, muutamia mainitakseni.
Anu Silfverbergin, Johanna Sinisalon ja Anja Snellmanin tekstit
on julkaistu aiemmin, mikä on kirjan ainoa pettymys. Kirjoitukset ovat erinomaisia, mutta näiltä naisilta olisi varmasti syntynyt
aiheesta uuttakin sanottavaa.
Pimppini on valloillaan julkaistiin naistenpäivänä ja kaikki kirjoittajat ovat naisia. Olisikohan muutama miehen kirjoittama novelli tuonut lisämaustetta antologiaan? Ehkä, mutta
ei tässäkään ratkaisussa valittamista ole. Hieno kirja tärkeästä
aiheesta.
”Kuoleman väri on valkoinen. Hautajaisissa pukeudutaan mustaan, elävät
pukeutuvat. Vainajakin on mustissaan,
kun se on puettu parhaimpiinsa mitä
eläessään on omistanut, mutta kasvot
sillä on aina valkoiset. Kun sielu jättää
ihmisen, vain valkoinen jää jäljelle.”
Esikoiskirjailija Aki Ollikainen (s. 1973)
piirtää runollisella kielellään eteen
ihmisten kokoisen tarinan Suomea
1860-luvulla kohdanneista nälkävuosista, joiden aikana 150 000 suomalaista
menehtyi ravinnon puutteeseen ja
kulkutauteihin. Tätä kansakuntaamme
kohdannutta katastrofia on toki kuvailtu koulujen historiankirjoissa, mutta aihetta on käsitelty hämmentävän vähän kaunokirjallisuudessa. Onneksi Ollikainen
paikkaa tätä puutetta ihon alle menevällä teoksellaan.
Ollikaisen kieli on niukkaa ja karua, mutta samalla voimakkaita mielikuvia herättäviä. Hänen kerrontansa yltää lakonisuudessaan suorastaan kylmäävään realismiin. Kuolema on vahvasti läsnä, mutta sillä ei toisaalta riepotella yhtään enempää
kuin on välttämätöntä. Läheisen menetys jättää sydämeen
jäljen, mutta suremaan ei voi pysähtyä.
Nälkävuosien pahimpaan ajanjaksoon eli vuosien 1867 ja
1868 välisen talven ajalle sijoittuvan pienoisromaanin kerronta
kulkee monessa tasossa. Karuin kohtalo on pienen Juho-pojan
perheellä, joka kulkee loputtomalla kerjuumatkalla tavoitellen epätoivoisesti pääsyä kullanhohtoiseen Pietariin. Helsingissä ovat puolestaan parempiosaiset Renqvistin veljekset, jotka
painivat omanlaistensa elämänkysymysten äärellä. Nälänhätä
ei heitä suoranaisesti kosketa, mutta sivuaa heidänkin elämää.
Toinen veljeksistä on lääkäri ja toinen apulaiskamreeri senaattorille, jonka nimeä ei mainita, mutta joka on ilmiselvästi aikakauden eliitin silmissä suurta arvostusta nauttinut J.V. Snellman.
Senaattori tarkastelee katovuosia valtiontaloudellisesta
näkökulmasta. Tuolloin oli ajatuksellisesti mahdotonta, että valtio olisi ottanut lainaa hankkiakseen ruokaa nälkää näkevälle
rahvaalle. Ajateltiin, että sille ei olisi tullut loppua, jos viljaa olisi
alettu vastikkeetta laariin kaatamaan. Vannottiin työnteon nimeen. Tarjolla olikin hätäaputöitä muun muassa rautatiellä,
mutta kun ruokaa ei ollut saatavilla tarpeeksi, tuli siitäkin kulkutautien riivaama tuhoisa surmanloukku. Snellman taipui vasta
syksyllä 1867 ottamaan kalliin lainan ja ostamaan viljaa. Talvi
ennätti tulla väliin ja apu jäi saamatta.
Ollikainen tavoittaa nälkävuosia hyväksikäyttäen saman mielentilan, johon kirjallisuuden suuret nimet ovat pyrkineet kautta
aikojen sodan kuvaamisella. Kurjuuden keskellä ihmismieli on
alastomimmillaan ja raadollisimmillaan. Ollikainen ei tosin tarvitse tähän tuhansien sivujen teossarjaa, vaan hän kertoo kaiken oleellisen vajaassa 150 sivussa. Jollei tietäisi romaanin kirjoittamisvuotta, sitä voisi jopa erehtyä luulemaan jonkun aikalaisen
kirjoittamaksi ajattomaksi klassikoksi. Teos on nimitäin kansiaan
myöten kuin suoraan 1800-luvun loppupuolelta. Toisaalta siinä
on monia omalle aikakaudellemme erittäin tyypillisiä vivahteita,
kuten ahneuden kritiikkiä, josta on kansallisromantiikka kaukana.
Tällaista esikoisromaania ei tule kovin usein vastaan. Olen vakuuttunut, että kuulemme vielä Ollikaisesta.
Aki Ollikainen: Nälkävuosi. Siltala. 141 s.
Arvostelija: Tuomas Vanhanen
Katja Kettu ja Krista Petäjäjärvi (toim.): Pimppini on valloillaan.
Naisiin kohdistuva seksuaalinen vallankäyttö. WSOY. 250 s.
Arvostelija: Tiina Nyyssönen
Ongelmaa kerrakseen
Venla Hiidensalon esikoisteoksen aihe
on kutkuttava. Maria Vartiainen on
vapaa toimittaja, joka haluaisi tehdä
fiksua yhteiskunnallista journalismia,
mutta jonka jutut muutetaan toimituksessa myyvemmiksi. Mariaa, kuten
muitakin freelancereita, kyykytetään
epäreiluilla sopimuksilla. Maria myy itseään journalismille. ”Ainoa ero huoran
ja minun välillä on se, etten minä ole
huora”, Maria kirjoittaa. ”Mutta onko
ilmaisjakelulla tulevaisuutta?”
Valitettavasti toteutus kuitenkin ontuu pahasti. Freelancerin työn kuvaus on antoisaa, sen alueen
vapaana toimittajana työskentelevä Hiidensalo tuntee. Valitettavasti neljäänsataan sivuun on mahdutettu lähes kaikki mahdollinen vanhustenhoidosta ja lapsen katoamisesta lähtien. Tietysti Marialla on myös ongelmia rakkauselämässään ja alkaa se
mielikin jossain vaiheessa järkkyä. Lukijalle tulee ähky. Juonenkäänteet ovat epäuskottavia ja henkilöhahmot nimiä myöten
aiheuttavat joko ärtymystä tai myötähäpeää. Vai mitä mieltä
olette kansanedustaja Aino Julmasta? Hohhoijaa.
Reipas tiivistäminen, tiukka karsiminen ja keskittyminen muutamaan teemaan olisi tehnyt kirjasta miellyttävämmän lukukokemuksen. Nyt päällimmäisenä tunteena on vain pettymys
huonosta lukukokemuksesta.
Venla Hiidensalo: Mediahuora. Otava. 411 s.
Arvostelija: Tiina Nyyssönen
32
32
Naisenergia
Maria Rocher rakastaa Pariisia, Kaari Utrion
kirjoja ja Sinkkuelämää-sarjaa. Näistä aineksista
syntyi hänen esikoisteoksensa
Enchanté. Hauska rakastua!
M
aria Rocher asuu Helsingissä ja
on opiskellut Helsingin yliopistossa
yleistä ja taidehistoriaa sekä valtio-oppia. Nyt työn alla on väitöskirja. Vaikka Rocher kirjoittelikin nuorena päiväkirjoja,
ei kirjailijan työ ollut vielä silloin unelma-ammattien listalla. Tällä hetkellä kirjoittaminen
on kuitenkin parasta.
– Kirjoittaminen on hyvin terapeuttista.
Siinä oppii tuntemaan itseään, hän pohtii.
Sinkkuelämää Pariisissa
Joitakin lehtijuttuja lukuun ottamatta Maria
Rocher ei ole julkaissut muuta ennen kirjaansa. Idea Enchanté. Hauska rakastua!
-kirjaan lähti Sinkkuelämää-sarjasta. Rocher
rakastaa sarjaa ja mietti, että onhan naisilla
samanlaista elämää muuallakin kuin New
Yorkissa. Koska kirjansa päähenkilön tavoin
Rocherkin on rakastanut Pariisia lapsesta
asti, oli kaupunki Helsingin ohella luonteva
miljöö kirjalle.
Maria Rocher kertoo rakastavansa myös
Kaari Utrion kirjoja, niiden tarkkaa kuvailua
ja romanttisia rakkaustarinoita. Rocherin
omassa kirjassa kuvailulla onkin tärkeä osa.
– Kirjan tarkoitus on olla enemmän viihdyttävä, eikä niinkään mennä pään sisälle,
siksi siinä kuvaillaan niin tarkasti kaikkea.
Olen myös varmaan vähän feministi; en
halunnut tarinaa, jossa köyhä tyttö löytää
rikkaan miehen, siksi Veralla on itselläänkin
rahaa. On ihan ok, jos mies joskus maksaa,
se kuuluu hyviin tapoihin. Naisella täytyy
kuitenkin olla myös oma elämä, eikä hän
saa olla liian riippuvainen miehestä.
Rocher haluaa kirjassaan myös vähän
tuulettaa tunkkaisia asenteita pojista ja
tytöistä. Jos pojat juhlivat rankasti, se kuitataan ”pojat on poikia” -asenteella, mutta
a
tyttöjen kohdalla samaa paheksutaan.
Kirjassa Vera ystävineen viettääkin hyvin
vilkasta elämää lukuisine juhlineen. Kaikesta pinnallisuudesta huolimatta kirjassa
korostuu myös Veran kasvutarina, se miten
hän kasvaa naiivista tytöstä näkemään
maailman muutenkin kuin ranskalaisen rakkauden kautta. Myös ystävyyden merkitys
on vahvasti esillä.
Pariisin parhaat
Kirjassa kuvaillaan hyvin tarkasti Pariisia ja
lukuisia paikkoja siellä. Siksi se onkin mukavaa luettavaa, jos on kaupungista kiinnostunut tai suunnittelee matkaa sinne.
Lähes kaksi vuotta Pariisissa asunut Maria
Rocher kertoo omat suosikkinsa.
– Museoista Louvre, Musée d’Orsay ja
Musée de Luxembourg ovat ehdottomasti käymisen arvoisia. Saint-Germainin
ja Marais’n kaupunginosat sekä 9. arrondissement ovat myös hienoja paikkoja.
Saint-Germainissa ovat esimerkiksi kuuluisat
kahvilat Café de Flore ja Les Deux Magots.
Tavarataloista paras on Le Bon Marché.
Syödessä kannattaa välttää turistipaikkoja ja etsiä pieniä bistroja sivukujilta. Jos
kukkaronnyörit eivät ole tiukalla, voi poiketa
hotelli Ritzin Bar Vendômessa tai shoppailemassa Rue du Faubourg Saint-Honorélla. Ja
tietenkin kannattaa juoda samppanjaa!
Lehden lukijoita Maria Rocher haluaa kehottaa nauttimaan elämästä.
– Sisäinen hyvinvointi näkyy ulospäin ja
levittää hyvää oloa muillekin. Vanha mutta
hyväksi havaittu neuvo on se, että kohtele
muita niin kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan.
Teksti: Saana Kortesalmi
Kuva: Nana Simelius
Räiskyvää rakkautta Pariisissa
Maria Rocherin kotimaiseen chick litiin
luokiteltu esikoisteos Enchanté. Hauska
rakastua! sukeltaa Pariisin kuplivaan
elämänmenoon. Parikymppinen Vera
muuttaa ystävänsä kanssa Pariisiin vaihto-opiskelijaksi, mutta opiskelut jäävät
toiselle – tai kymmenennelle – sijalle
pariisilaisena olemisen, shoppailun, juhlimisen ja miesten metsästyksen rinnalla.
Päämääränä on aito ranskalainen rakkaus, johon kuuluu helliä hipaisuja niskaan katukahvilassa sekä ranskalaista
huomaavaisuutta ja intohimoa. Rakkautensa Vera löytääkin, mutta sen myötä paljastuu myös todellisuus – mitä oikeastaan on ranskalainen rakkaus.
Vera on rakastanut Pariisia lapsesta asti, ja kaupunki näyttäytyy hänelle loputtomana ihmemaana; Louboutinin, Chanelin
ja Vuittonin liikkeet, viiden tähden hotellien aulabaarit ja hie-
nostuneet kahvilat kuuluvat asiaan varakkaan isän suosiollisella
avustuksella. Pariisissa ihmiset ovat tyylikkäitä, ruoka elämys ja
elämä kevyttä. Suomi taas näyttäytyy kirjassa melko ankeana
paikkana, ja suomalaiset miehet etenkin ovat varsinaisia
törkimyksiä – tosin kyllä niitä idiootteja ranskalaisistakin herroista
löytyy.
Vaikka kirjan runsas kuvailu niin Pariisista kuin tapahtumistakin
on toisaalta värikästä ja herkullista, se tuntuu välillä jopa liialliselta ja hiukan turhauttavalta, varsinkaan jos ei tunne lukuisia
luksusmerkkejä tai sitä, mitä merkitsee käydä kahvilla tietyssä
kahvilassa tietyssä kaupunginosassa.
Enchanté. Hauska rakastua! liitelee enimmäkseen pinnallisissa kuvioissa, mutta heittää mukaan myös hiukan syvempää
pohdintaa siitä, minkälaiset ihmissuhteet ovat loppujen lopuksi
elämässä arvokkaita.
Maria Rocher: Enchanté. Hauska rakastua! Teos. 260 s.
Arvostelija: Saana Kortesalmi
33
45100 Kouvola
70110 Kuopio
puh: 040 418 1150
puh: 05-3752174, 040 831 8972
puh: 017 369 9601, 044 369 9601
www.keskustanuoret.fi
[email protected]
fax: 05-3752530
fax: 017 369 9611
[email protected]
[email protected]
Etelä-Karjalan Keskustanuoret
Itä-Savon Keskustanuoret
Valtakatu 54
Tottinkatu 15
Lapin Keskustanuoret
Satakunnan Keskustanuoret
53100 Lappeenranta
57130 Savonlinna
Kansankatu 12 A 4
Itäpuisto 9
puh: 044 3122 982
puh: 015-5311 45
96100 Rovaniemi
28100 Pori
fax: 05-4156 105
gsm: 050 347 3556
puh: 040 579 2056
puh: 044 0336 588
[email protected]
fax: 015-5355 373
fax: 016-313358
fax: 02-6335599
[email protected]
[email protected]
[email protected]
Keskuskatu 11 a
Kainuun Keskustanuoret
Pirkanmaan Keskustanuoret
Uudenmaan Keskustanuoret
60100 Seinäjoki
Kauppakatu 26 A / 2. krs
Näsilinnankatu 23 A 1
Asemanaukio 7
gsm: 045 878 6300
87100 Kajaani
33210 Tampere
04200 Kerava
fax: 06-2233 330
puh: 040 8289 147
puh: 045 1274 794
puh: 044 7514 363
[email protected]
fax: 08-6121 148
[email protected]
[email protected]
Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret
[email protected]
Etelä-Savon Keskustanuoret
Pohjois-Karjalan Keskustanuoret
Varsinais-Suomen Keskustanuoret
Porrassalmenkatu 33
Keski-Pohjanmaan Keskustanuoret
Siltakatu 22
Linnankatu 21 B 35
50100 Mikkeli
Isokatu 2
80100 Joensuu
20100 Turku
puh: 044 369 9601
67100 Kokkola
puh: 044 3122 982
gsm: 044 5322 332
[email protected]
puh: 040 7769 338
[email protected]
puh: 02-2322 332
[email protected]
Apollonkatu 11 a
Pohjois-Pohjanmaan Keskustanuoret
Koulukatu 31 A 2
00100 Helsinki
Keski-Suomen Keskustanuoret
90100 Oulu
puh: 044 5144 361
Cygnaeuksenkatu 12 B 16
puh: 08-5711740, 040 591 9006
[email protected]
40100 Jyväskylä
fax: 08-5711790
puh: 014 214 997, 040 7210 636
[email protected]
fax: 014-214 448
[email protected]
Mikä oli ensimmäinen Finlandia-talon vihkiäisissä 2.12.1971 soitettu sävellys?
2.
Kuka maailmanluokan vaikuttaja kätkeytyy
anagrammiin IMPI RITVA LUND?
3.
Mikä on Suomen pisin tunneli? Tunnelin pituus
on 120 km.
4.
Mikä eläin on viroksi nahkhiir?
5.
Ketkä ovat eduskunnan kolme
kansanedustajaa joiden sukunimi on Suomen
kunta?
6.
Minkä maalainen koirarotu on tanskandoggi?
7.
Euroopan kääpiövaltioissa on yhtä lukuun
ottamatta rahayksikkönä euro. Missä
pikkumaassa – Andorrassa, Lichtensteinissa,
Monacossa, San Marinossa vai Vatikaanissa –
on käytössä jokin muu valuutta?
8.
Missä lajissa Mika Hannula on voittanut
olympiakultaa?
9.
Kuka oli Anneli Jäätteenmäen hallituksen
puolustusministeri?
10.
Saariselällä on hotelli Riekonkieppi. Mikä on
kieppi? Sana liittyy riekkoon ja muihin
metsäkanalintuihin.
fax: 02-2312 036
fax: 06-8314 993
Helsingin Keskustanuoret
1.
[email protected]
Jos sinulle tulee Nuori Keskusta -lehti kotiinkannettuna, olet
Keskustanuorten jäsen. Jäsenenä voit myös osallistua
tapahtumiimme ja koulutuksiimme ja saat mahdollisuuden
vaikuttaa sinulle tärkeisiin asioihin yhteiskunnassamme.
Mikäli yhteystietosi muuttuvat, teethän ilmoituksen
osoitteeseen [email protected], jotta lehti löytää
luoksesi jatkossakin.
Lisätietoja Keskustanuorten toiminnasta löydät osoitteesta
www.keskustanuoret.fi
10. lumessa oleva pesä
9. Matti Vanhanen
8. jääkiekossa (Mika Hannula on ruotsalainen
jääkiekkoilija.)
7. Lichtensteinissa (Sveitsin frangi)
6. saksalainen (Deutche Dogge)
5. Tuomo Puumala (kesk), Timo Soini (ps) ja Lenita
Toivakka (kok)
4. lepakko (Lepakkomies eli Batman on
Nahkhiirmees.)
Kyllä!
3. Päijänne-tunneli (Tunnelin kautta pääkaupunkiseutu saa vetensä.)
2. Vladimir Putin
1. Porilaisten marssi (Soitettiin juhlan aluksi kun
presidentti Urho Kekkonen saapui paikalle.)
Vastaukset:
34
Voit täyttää lomakkeen myös osoitteessa
www.keskustanuoret.fi
15110 Lahti
[email protected]
00100 Helsinki
b
Allekirjoitus..............................................................................................
Suokatu 31
Keskustanuoret
Tunnus 5005576
00003 Vastauslähetys
Pohjois-Savon Keskustanuoret
Kivimiehenkatu 7 as 12
Nimi.........................................................................................................
Lähiosoite...............................................................................................
Postinumero ja postitoimipaikka.........................................................
Sähköposti.............................................................................................
syntymävuosi.........................................................................................
Kymenlaakson Keskustanuoret
Hämeenkatu 9 A 5 krs.
Nuori Keskusta on
Keskustanuorten jäsenlehti
Haluan tietoa Keskustanuorista
Haluan liittyä jäseneksi Keskustanuoriin
Haluan ilmaisen näytenumeron Nuori Keskusta -lehdestä
Hämeen Keskustanuoret
Apollonkatu 11 a
Turkulaisen visakonkari Lauri
Palmusen kiperät kysymykset
pistävät pääkopan
aivonystyrät liikkeelle.
Suomen Keskustanuoret ry
sen
u
m
pal pahat
Keskustanuoret
maksavat
postimaksun
Piirien yhteystiedot
35
36