NOPEAN AVUN - Suomen Erillisverkot Oy

Transcription

NOPEAN AVUN - Suomen Erillisverkot Oy
[1]
2014
T U R VAT T UJ E N V I E S T I N TÄY H T E Y K S I E N E R I K O I S L E H T I
NOPEAN AVUN
AMMATTILAISET
d MINISTERI HAAVISTO:
VALTION ROOLI
d MIHIN SUOMI
VARAUTUU
d SÄÄVARMEMPI
SÄHKÖVERKKO
1•2014
SÄÄVARMEMPAA SÄHKÖÄ
Vahvaverkko-hanke osoitti mielekkyytensä
talven myrskyissä. s. 6
SISÄLTÖ:
d
d
12 MINISTERI
PEKKA HAAVISTO
14 ENSIHOIDON
ETURINTAMASSA
Valtio pyrkii omistajana
pitkäjänteisyyteen.
2 VIRVE 1/2014
Lääkärihelikopterin perusajatus on
saada lääkäri nopeasti potilaan luo.
5
6
12
14
18
22
Tapahtuu
24
28
Kyber ei tunne rajoja
Säävarmempaa sähköverkkoa
Ministeri Pekka Haavisto
Ensihoidon eturintamassa
Mihin Suomi varautuu?
Laajakaista palvelee
viranomaisia
Sanastoa
9
EDITORIAL
Timo Lehtimäki
WRLPLWXVMRKWDMD
6XRPHQ(ULOOLVYHUNRW
NRQVHUQL
Muutosten äärellä
$QWLLNLQÀORVRÀ+HUDNOHLWRVRSHWWLHWWlDLQRDS\V\YlDVLDPDDLOPDVVDRQPXXWRV7lPlMRNXOXQHHOWDWXQWXYDVORJDQRQPLHOHVWlQL\KlHQHPPlQWRWWD0\|V9LUYHOHKWL
RQPXXWRNVHVVDPXNDQD²NlGHVVlVLRQQ\W
YLLPHLQHQQXPHURNHUlLO\NDSSDOHVLLV7lVVlQXPHURVVDWDUNDVWHOHPPHOlKLKLVWRULDQ
SDUKDLWDSDORMDNULLWWLVHQYLHVWLQQlQMDWXUYDOOLVXXGHQDOXHHOODMDVDPDOODNXUNLVWDPPHWXOHYDLVXXWHHQNLQ0\|VOHKGHQPXXWWXPLVHVWDYRLWOXNHDOLVllOHKGHQVLYXLOWD
0XXWRNVLDQ\WWDUYLWDDQNLQ²6XRPLHL
ROHNRYLQNRYDVVDQRXVXNLLGRVVD+HOPLNXXVVD
Nl\QQLVW\QHLGHQYDOWLRSlLYLHQDYDXNVHVVDSllPLQLVWHULJyrki Katainen
WRWHVL6XRPHQKDDVWHLVWD
µ(LWDUYLWVHHWVLlV\\OOLVLlVLOOlROHPPHNDLNNL
WllOOlµ0\|VLFWDODRQ
ROOXWWRLVWXYDVWLHVLOOl²
DLNDQHJDWLLYLVHVVDKHQJHVVl7DNDYXRVLHQ
PHQHVW\VWDULQDWRYDWWRVLDDQNLQPHQQ\WWl
DLNDD9RLVLYlLWWllHWWlRQHWVLWW\UDWNDLVXDKDDVWHHVHHQMRNDRQROOXWNlVLOOlNRKWDYXRWWD
0LWlPXXWRNVLDWDUYLWDDQ".XLQWLODXNVHVWDP\|VSROLLWWLQHQSllW|NVHQWHNRRQXXGHQ
llUHOOl²HGXVNXQWDYDDOHMDNl\GllQYXRGHQ
SllVWlMDKDOOLWXVRKMHOPLHQSRKMDW\|WRYDW
Nl\QQLVW\PlVVl<OHLVHVWLSLWlLVLS\UNLlQRSHDDQMDNHWWHUllQWRLPLQWDDQ+DOOLWXVRKMHOPDDQWXRWDUNRLWWDLVLULLWWlYllYlOM\\WWl
MDURKNHXWWDHWVLlVllVW|NRKWHLGHQOLVlNVL
P\|VSDQRVWXNVHQNRKWHLWD$MDWXNVHOOLVHVWL6XRPHVWDSLWlLVLUDNHQWDDKRXNXWWHOHYD
SHOLNHQWWl7lVVlLFWDODOODRQORLVWDYDPDKGROOLVXXVHGHVVlPXWWDVDPDOODP\|VSDUDGLJPDQPXXWRV,WVHLVDUYRLVHVWLHLROHNDDQ
NHKLWHWWlYlLFWDOXHWWDYDDQHWVLWWlYlRQJHOPLDMDKDDVWHLWDNDLNNLDOWD\KWHLVNXQQDVWD
MRLWDLFWQDYXOODYRLGDDQUDWNRD7lPlSlWHH
P\|V(ULOOLVYHUNNRMHQRPDDQSDODDQNDNNXD
²WXUYDOOLVXXVYLHVWLQQlQMD\KWHLVNXQQDQ
WRLPLYXXGHQWXUYDDPLVHHQ$MDWXNVHWWl\W\\SLWllDVLDNNDLVVDMDUDWNRDKDDVWHLWDMD
WDUSHLWD
(QQXVWDQHWWlKLVWR
ULDQPHQHVW\VWDULQDW
NXWHQWXUYDOOLVXXVYLHVWLQQlVVlYLUYHRYDWVLLU
UHWWlYLVVlP\|VWXOHYDLVXXWHHQ(ULOOLVYHUNNRMHQVWUDWHJLDWXUYDOOLVHQDNXPSSDQLQDSHUXVWDDOXRWHWWDYXXWHHQ
WXUYDOOLVXXWHHQNHWWHU\\WHHQ$VNHOLDRLNHDDQVXXQWDDQRQMRWHKW\NLQ,VRVVDLFW
NXYDVVD6XRPHQDVHPDDµGDWDWDLYDDQDµS\ULWllQUDNHQWDPDDQ7HROOLVHQLQWHUQHWLQOlSLPXUWRWXUYDOOLVXXGHVWDKXROHKWLPLQHQMD
LFWSDOYHOXMHQWXRWWDPLQHQ6XRPHVWDNlVLQ
RYDWWXOHYDLVXXGHQYDOWWHMD2LNHLOODSDQRVWXNVLOODRQPDKGROOLVWDUDNHQWDDSHOLNHQWWl
MRKRQRQWXQJRVWDMDWDUMRWDSDOYHOXMDMRLOOD
RQJOREDDOLVWLN\V\QWll
/RSHWDQKRNHPDDQNXQNHUUDQDORLWLQNLQ
0XXWRVRQPDKGROOLVXXV1lLQPHDLQDNLQ
(ULOOLVYHUNRLVVDWLODQWHHQQlHPPH
SUOMESTA
PITÄISI RAKENTAA
HOUKUTTELEVA
PELIKENTTÄ.
VIRVE-lehti on Suomen
Erillisverkot Oy:n julkaisema
sidosryhmälehti.
Päätoimittaja
Mari Suokari-Pärssinen,
PL 357, 02151 Espoo,
vaihde 020 7400 500,
www.erillisverkot.fi
Ulkoasu Alma 360 Oy,
www.alma360.fi
Paino Edita Prima, 2014
1/2014 VIRVE 3
TAPAHTUU
VILLE RINNE
Virvestä Erveen
Virve-lehdestä tulee Erve Uutiset ja Virve-päivästä Erve Foorumi.
Käsissäsi on Virve-lehden viimeinen numero. Lehti ehti ilmestyä Virve-nimellä
kymmenkunta vuotta ja saavuttaa vakituisen lukijakunnan turvattujen viestinWl\KWH\NVLHQHULNRLVOHKWHQl6\NV\OOlȘ
verkkokyselynä toteutetussa huomioarvotutkimuksessa Virve-lehti saavutti keskimääräistä aikakauslehteä paremmat pisteet muun muassa sisällön ja ajankohtaisuuden saralla.
í Tältä vankalta pohjalta on hyvä jatkaa uudella nimellä Erve Uutiset ja tarjota
Erillisverkot-konsernin kasvavaa toimintaa kuvaavaa laajennettua sisältöä, virveä
4 VIRVE 1/2014
unohtamatta, sanoo päätoimittaja Mari
Suokari-Pärssinen.
Ensimmäinen Erve Uutiset ilmestyy
WRXNRNXXVVDȘGLJLOHKWHQlYHUNRVVD
Verkkojulkaisuna lehti ilmestyy kaksi
kertaa vuodessa. Asiantuntevan sisällön
ja artikkelien tuotannon parissa jatkaa
$OPD2\
í Paperilehteäkään emme hylkää. Kerran vuodessa maaliskuussa Erve Foorumin
(ent. Virve-päivä) yhteydessä julkaisemme koosteen edellisen vuoden parhaista
jutuista päivitettyinä. Näin varmistamme asiakkaidemme ja muiden sidosryh-
miemme turvattujen viestintäyhteyksien
tiedonsaannin.
DIGIUUTISKIRJE TUKEMAAN
SIDOSRYHMÄLEHTEÄ
í Jotta voimme palvella asiakkaitamme ja
muita sidosryhmiämme nykyistä paremmin ja tehokkaammin, lisäämme viestinWllPPHVlKN|SRVWLWVHWRLPLWHWWDYDQGLJLuutiskirjeen, Suokari-Pärssinen kertoo.
Uutiskirjeessä kerrotaan ajankohtaisista, käynnissä olevista asioista, tuotteista
ja palveluista. Sidosryhmälehdet taustoittavat ja kuvaavat alan kehitystä.
ï
VILLE RINNE
KriSu-harjoituksissa
otetaan opiskelijoista mittaa
vuorokauden toiminta tapahtui sisämaassa, toisen vuorokauden toiminta merenranta-alueella pääkaupunkiseudulla. Onnettomuuksia olivat mm. alus- ja ilmailuonnettomuudet, rakennus- ja metsäpalot
sekä vaarallisten aineiden onnettomuudet.
Tavoitteena oli harjoitella oman toimialan lisäksi kaikkien viranomaisten välistä
yhteistyötä, kommunikaatiota ja ensihoidon organisoitumista suuronnettomuustilanteessa.
− Harjoituksessa yhdistetään eri oppiaineiden osaamista, ja opiskelijat joutuvat
ratkomaan monenlaisia ongelmatilanteita
pelastustoiminnan ohella, kertoo harjoituksen johtaja Matti Honkanen Pelastusopistosta. – Tämä jos mikä on hyvä viestiliikenteen harjoitus. Kun tieto on saatavissa ja sen voi katsoa eri paikoissa, virven
kuormitus saadaan pienemmäksi.
Opiskelijat joutuvat tekemään virkaapupyyntöjä, kohtaamaan median edustajia
– ja yleensä vielä juuri silloin kun eivät haluaisi – sekä ratkomaan monenlaisia hallinnollisia haasteita. Tilanne elää koko ajan.
– Harjoituksessa on hallittava koko pelastustoiminnan ketju hätäilmoituksen
vastaanottamisesta onnettomuusraportointiin, Honkanen painottaa.
Viimeistään tämän harjoituksen jälkeen
on selvää, miten auttamisen ketju etenee.
Lue lisää: www.erillisverkot.fi
PENTTI VÄNSKÄ
Pelastustoiminnan johtamista vaativissa
tilanteissa harjoitellaan pelastusopiston
johdolla säännöllisesti, kaksi kertaa vuodessa. Yhtämittaisesti kaksi vuorokautta
kestävässä harjoituskokonaisuudessa pelastustoiminnan johtamista harjoitellaan
niin maalla kuin merelläkin.
Helmikuiseen KriSu 2014K johtamisharjoitukseen osallistui toista sataa opiskelijaa, noin 30 opettajaa sekä useita yhteistyökumppaneita eri viranomaisorganisaatioista. Harjoitus toteutettiin yhteistyössä
Turun ammattikorkeakoulun ja merenkulkuoppilaitoksen Aboa Maren kanssa. Harjoitusjoukot olivat sijoittuneet kahdelle
paikkakunnalle, Kuopioon ja Turkuun. Harjoittelijat olivat Pelastusopiston päällystöja alipäällystöopiskelijoita sekä Turun
AMK:n ensihoidon ja Aboa Maren onnettomuuspaikan johtaja -kurssin (OSC) opiskelijoita.
Tilannekuvaa välitettiin nykypäivän
viestivälineillä hyödyntäen virveä operatiivisena viestivälineenä ja yhdistettyä viestintää (Unified Communications – UC) operatiivista viestintää täydentävänä ratkaisuna. Viestintäratkaisujen, asiantuntijoiden
sekä Pelastusopiston ja Aboa Maren simulaattorien avulla pyrittiin muodostamaan
onnettomuustilanteista realistinen kuva,
jossa opiskelijat pääsivät testaamaan tietämystään, sovittamaan yhteen opittuja
asioita ja soveltamaan niitä käytäntöön.
− Odottamattomia
asioita tapahtuu yhä
useammin. Harjoitteet,
joita teille on tulossa,
voisivat tapahtua tämän
päivän todellisuudessa.
Tämä on hyvä tilaisuus
opetella, sanoi rehtori
Mervi Parviainen avajaisissa.
Seitsemättä kertaa
järjestetyn KriSu-harjoituksen taustalla oli
suurtulva, jonka kanssa
samanaikaisesti tapahtui useita muita onnettomuuksia. Ensimmäisen
VIRVE JA MATKAPUHELINTEN
JUNAKUULUVUUS
Virve-verkon hyödyntäminen on
yksi mahdollinen ratkaisu, kun
junien matkapuhelinkuuluvuutta
parannetaan.
Liikenne- ja viestintäministeriö
(LVM) kutsui loppuvuodesta 2013
ministeri Pia Viitasen aloitteesta
rautatieliikenteen toimijat ja teleyritykset selvittämään keinoja matkaviestinten junakuuluvuuden parantamiseksi. Ministeriön mukaan
ongelmia ovat olleet muun muassa
yhteyksien katkeamiset sekä matkapuhelinverkkojen aiheuttamat häiriöt junaliikenteessä käytettävään
GSM-R-verkkoon.
Ministeriön 11.12.2013 julkaiseman tiedotteen mukaan ”ensisijainen tavoite on rautateiden oman
matkaviestinverkon ja teleyritysten
kaupallisten matkaviestinverkkojen
häiriöiden poistaminen.” Yhtenä
vaihtoehtona tutkitaan sitä, että
liikennevirasto ja VR siirtyisivät
käyttämään rautateiden GSM-Rverkon sijasta viranomaisverkko
virveä. Tämä ratkaisisi häiriöongelmat pysyvällä tavalla.
Lue lisää www.lvm.fi
1/2014 VIRVE 5
£JUSSI AUKIA ÁFORTUM
SÄÄVARMEMPAA
SÄHKÖÄ
6lKN|QMDNHOXQOXRWHWWDYXXWWDSDUDQWDYD9DKYD9HUNNR
KDQNHVXXQWDDHQHUJLD\KWL|)RUWXPLQYHUNNRLQYHVWRLQQLW
VllYDUPXXGHQSDUDQWDPLVHHQ
ahvaVerkko-hankkeeseen siVlOW\\ȘNULLWWLVHQNRKWHHQ
NDDSHORLQWLDWDDMDPDVVD
SXXVWRQNHVNHOOlVLMDLWVHYLHQ
LOPDMRKWRMHQNDUWRLWXVWDLOPDNXYDXVWDMDVHQSHUXVWHHOODWHKRVWHWWXD
UDLYDXVW\|WlVlKN|YHUNRQDXWRPDDWLRQ
MDHWlNl\W|QOLVllPLVWlVHNlWRLPLQWDPDO
OLHQNHKLWWlPLVWl\KWHLVW\|QWHKRVWDPLVWDMDNRXOXWXVWD9DVWDDYLDKDQNNHLWDRQ
PHQHLOOllQPXLOODNLQWRLPLMRLOOD
)RUWXPLQWDYRLWWHHQDRQVLLUWllQRLQ
DVLDNDVWDVllYDUPDQYHUNRQSLLULLQPLQNlMlONHHQDVLDNDVWDHOL
OLNLSXROHWNDLNLVWDRQVXRMDVVDUDMXLOPRMHQDLKHXWWDPLOWDVlKN|NDWNRLOWD
+DQNHMRKWDMDSauli AntilaNHUWRRHWWl
työ on edennyt alkuperäistä aikatauluaan
QRSHDPPLQ6XXULQRVDNDDSHORLQQHLVWD
YDOPLVWXLMRYLLPHYXRQQDMDNDLNHQSLWlLVL
WDDMDPLHQRVDOWDROODYDOPLLQDHQQHQHQVL
NHVlQXNNRVP\UVN\Ml
V
6 VIRVE 1/2014
î-RV7DSDQLP\UVN\WXOLVLQ\WYLNRMD
LOPHQLVLWDDMDPLVVDMRVHOYlVWLYlKHPPlQ
+DMDDVXWXVDOXHLOODHURROLVLSLHQHPSL
PXWWDQLLOOlNLQVlKN|MHQSDODXWWDPLQHQ
QRSHXWXLVL
ASIAKASHAITTAA
PIENENTÄMÄSSÄ
Kaapeloitavat osuudet on valittu sääherkN\\GHQMDPDKGROOLVWHQNDWNRVWHQDLKHXWWDPDQDVLDNDVKDLWDQPllUlQSHUXVWHHOOD
î(VLPHUNLNVL(VSRRVVDPHLOOlROLMRLWDNLQOLQMRMDMRLWDHLROOXWNDDSHORLWXNRVka ne odottivat alueen kaavoituksen tai
OLLNHQQHYl\OLHQUDNHQWXPLVWD7DSDQLQSlLYlQlMXXULQlLOOHOLQMRLOOHNDDWXLSXLWDPLNlDLKHXWWLNDWNRMDP\|VVDPDVVD
MRKWROlKG|VVlROHYLOODPDDNDDSHORLGXLOOD
RVXXNVLOOD$QWLODVDQRR
î9RLWLHW\VWLN\V\lPLNVLQLLWlHLNDDSHORLWXMRDLNRLQDDQ0RQLQ\N\LQHQWDD- >>
MDPDDOXHROLNXLWHQNLQȘOXYXOODYLHOl
– JOS TAPANI-MYRSKY
TULISI NYT, VIKOJA
ILMENISI TAAJAMISSA JO
SELVÄSTI VÄHEMMÄN.
>>
1/2014 VIRVE 7
Talvi 2013-2014:
Investoinneista
selvää hyötyä
Sauli Antila arvioi VahvaVerkko-hankkeen osoittaneen jo mielekkyytensä
talven myrskyissä.
– Joulukuinen Seija oli meidän
verkkoalueillamme 2010-luvun toiseksi
pahin myrsky Tapanin jälkeen ja osui sen
kanssa pitkälti samoille alueille. Vaikka
kahta samanlaista myrskyä ei ole ja
tilanteiden aukoton vertaaminen on
mahdotonta, meillä oli taajamissa nyt
huomattavasti vähemmän katkoja kuin
Tapanin aikana, Antila kertoo.
– Tämä näkyi selkeästi esimerkiksi
Espoossa, mutta myös muissa taajamissa, joissa asiakkaat oli ehditty kytkeä
uusien kaapeloitujen verkkojen
perään.
Ensimmäisessä vaiheessa taajamiin
painottuva VahvaVerkko-hanke valmistuu pääosin kevään aikana, yli puoli
vuotta etuajassa. Sen jälkeen toimitusvarmuutta aletaan vyöryttää keskuksista
haja-asutusalueille verkkoa uusimalla,
raivaamalla ja automaatiota lisäämällä.
– Pilotoimme viime vuonna johtokatujen tehostettua vierimetsien hoitoa
muutamassa pienehkössä kohteessa,
joista yksi sattui Taina-myrskyn alueelle
Koillismaalla. Sillä linjalla ei ollut katkoja,
vaikka sen ympäriltä linjat pimenivät.
Vaikka yhdestä kohteesta ei kannata vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä,
tuskin tehdyistä toimenpiteistä ainakaan
haittaa oli, Antila arvioi.
– Tukiasemapaikkojen sähkönsyötön
varmentamisessa olisi nyt tuhannen taalan paikka tunnistaa yhteistyössä operaattorien kanssa tärkeimmät kohteet,
jotka tulisi suojata ensimmäisenä. Näin
pääsisimme ehkäisemään ongelmia sen
sijaan, että miettisimme, miten selviämme akuuteista tilanteista.
8 VIRVE 1/2014
– SUUNNITELMISSAMME
ON LISÄTÄ SÄHKÖASEMIEN MÄÄRÄÄ,
JOLLOIN SYÖTTÄVIEN
JOHTOJEN PITUUS
LYHENEE.
pelkkää metsää ja peltoa. Olisi ollut taloudellisesti järjetöntä vetää niille maakaapeleita.
Antila muistuttaa, ettei kaikkea ole
mahdollista tehdä ilman että kustannukset
nousisivat pilviin. Kustannuksia on toisaalta hankala arvioida. Fortumin vuosittain
verkkoihinsa investoimasta noin sadasta
miljoonasta eurosta osa kuluu uusiin tai
uusittuihin – aikaisempaa säävarmempiin – linjoihin, jotka joka tapauksessa
rakennettaisiin.
î.RUYDDPPHPDDNDDSHORLQQHLOOD
myös sellaisia hyväkuntoisia ilmajohtolinjoja, joiden käyttöikä ei ole vielä täyttynyt, ja se tietysti maksaa. Samoin investoinnit automaatioon ja etäkäyttöön
ovat selviä säävarmuuteen kohdistuvia
lisäkustannuksia.
TAAJAMAT
ENSIN
Sähköyhtiöiden hankkeiden taustalla vaiNXWWDD7DSDQLQSlLYlQȘȘP\UVN\6H
antoi selvän varoituksen suomalaiselle
energiahuollolle iskettyään niin laajalla
alueella ja niin moniin taajamiin.
î.XQWDNHVNXNVLVVDPRQHWHOLQWlUNHlW
toiminnot terveysasemia, pankkeja ja bensiiniasemia myöten lamautuivat, ja ne
oli korjattava ennen kuin korjauspartiot
pääsivät siirtymään haja-asutusalueille.
Se pitkitti haja-asutusalueiden vikojen
korjausta ja aiheutti linjojen päässä jopa
päiväkausien katkoja, Antila kuvaa vallinnutta tilannetta.
î0HLWlYHOYRLWWDDWLHW\VWLP\|VWlQl
syksynä voimaan astunut uusi sähkömarkkinalaki, johon on kirjattu aikaisempaa
tiukempi toimitusvarmuuden vaatimus.
Aloitimme toimenpiteet jo heti vuoden
ȘDOXVVDVLOOlWLHVLPPHHWWlWlKlQ
suuntaan ollaan joka tapauksessa menossa.
Fortum on panostanut resursseja erityisesti taajamien sähkönsyötön säänkestävyyteen, sillä pienennetään asiakashaittaa tehokkaimmin ja liiketaloudellisesti
kestävällä tavalla. Taajamien turvaaminen helpottaa myös haja-asutusalueiden
tilannetta, sillä korjauspartiot voivat jatkossa siirtyä sinne suoraan.
î7lUNHllRQP\|VDVLDNDV\KWH\GHQottojen väheneminen, kun taajamien
asukkaat eivät enää tuki puhelinpalveluNHVNXNVLD0HLOOHWXOLȘȘȘQRLQ
SXKHOXDMDVHXUDDYDQDSlLYlQl
vielä 200 000. Niiden päälle tulivat vielä
yhteydenotot hätäkeskuksiin.
RISKIALTTIIT
KILOMETRIT
Käyttöpäällikkö Jarmo Ström kertoo, että
Suomen sähköverkko on pitkälti rakennettu kuntakeskusten lähettyvillä olevil-
Johtotietoa kaapeleista ja ilmajohdoista
Suomen Erillisverkot -konserniin kuuluva Johtotieto Oy toimittaa sopimusurakoitsijoille ja muille tiedontarvitsijoille maakaapelien sijaintitietoja, joiden avulla ehkäistään ennakolta niiden
vaurioituminen esimerkiksi kaivuutöissä. Reittitiedot voidaan tuottaa urakoitsijan työkoneen näytölle. Vuosittain
tehdään kymmeniä tuhansia sijaintiselvityksiä. Toimitusjohtaja Petri Nuutinen
sanoo, että Johtotiedolla olisi kuitenkin
mahdollisuus myös poikkeustilanteissa
tukea ilmajohtojen korjausta ja siihen
liittyviä raivaustöitä, sillä yrityksellä
on sopimuksia verkkoyhtiöiden kanssa
myös ilmajohtojen sijaintitiedoista ja
niiden toimittamisesta.
– Emme halua puuttua yhtiöiden
normaaliin verkonhallintatoimintaan,
mutta mielestämme verkkoyhtiön
käyttökeskuksella on häiriötilanteissa
tarpeeksi iso työ hoitaa ja palauttaa
sähkönjakelua. Esimerkiksi myrskyn
jälkiraivauksessa voisimme tukea
heidän työtään tuottamalla ilmajohtoaineistoa metsää raivaaville urakoitsijoille.
Yllä esimerkkejä helikopteriprojektissa
hyödynnetyistä 3D-mallinnetuista
maastokuvista..
ta sähköasemilta kohti haja-asutusalueita.
1LLKLQRQWXRWXVllYDUPDȘȘN9QYRLPDOLQMDMDQLLVWlOlKWHHXVHLWDN9QNHVNLjännitelinjoja eri suuntiin. Linjan viimeinen kuluttaja saattaa laajoissa kunnissa
olla kymmenien kilometrien päässä sähköasemalta.
Säävarmuuden lisäämisessä keskeiQHQDVLDRQN9QNHVNLMlQQLWHYHUNRQ
luotettavuuden parantaminen. Fortumin yhteensä 77 000 kilometrin verkosta
N9QYHUNNRDRQNLORPHWULlMRVWDDYRMRKWRDRQȘNLORPHWULl7lVWl
kolmannes eli 7 000 kilometriä sijaitsee
metsässä, ja juuri siihen osuuteen toimenpiteet kohdistetaan.
î2OHPPHNHKLWWlPlVVlNRQVHSWLD
sille, miten parannamme verkon luotet- >>
tavuutta taajamien ulkopuolella. Suun1/2014 VIRVE 9
Kun sähkö katkeaa
Suuren luonnononnettomuuden jälkiselvittelyissä tarvitaan
tehokasta viestintää ja saumatonta yhteistyötä.
Fortumilla lähdettiin jo ennen Tapaninpäivän 2011 myräkkää parantamaan kriisitilanteiden viranomaisyhteistyötä, sillä toimivat yhdyskanavat pelastuslaitosten suuntaan
nopeuttavat toipumista, parantavat
työturvallisuutta ja auttavat keskittämään viankorjauksen resurssit
oikeisiin kohteisiin.
− Viranomaisyhteistyössä pitää
tietää kuka vastaa ja mistä vastaa,
Jarmo Ström pelkistää.
Oikean viranomaisen löytäminen
oli aikaisemmin joskus hankalaa, sillä
Fortumin Espoon käyttökeskus ohjaa
kunnostus- ja korjaustoimintaa laajalla alueella Etelä- ja Lounais-Suomessa, Raumalla, Pohjanmaalla ja
Kuusamossa. Nykyisin yhteydet
muodostuvat helpommin, sillä paikalle saadaan tarvittaessa LänsiUudenmaan pelastuslaitoksen
nimeämä yhteyshenkilö.
− Hän on suoraan yhteydessä
kriisialueen pelastuslaitoksiin, ja
nämä puolestaan alueen kuntiin ja
niiden viranomaisiin virve-puheryhmillään ja muilla kanavillaan. Menettely on toiminut hyvin ja osapuolet
ovat sitoutuneet siihen.
YHTEYSHENKILÖ AUTTAA
Pelastusammattilaiset puhuvat
samaa kieltä keskenään, joten
yhteyshenkilön avulla vältetään
väärinkäsitykset. Vaikka Fortum
on kurssittanut pelastuslaitosten
työntekijöitä toimimaan sähköverkkojen läheisyydessä, yhteyshenkilö tuntee niihin liittyvät turvallisuuskysymykset jokapäiväisen
yhteistyön ansiosta kollegojaan
paremmin.
− Hänen kauttaan voimme välittää paikallisille pelastuslaitoksille
tietoa siitä, missä sähköt ovat vielä
päällä ja missä pois sekä mikä on arvioitu korjaustilanne minkin
alueen kohdalla. He voivat puolestaan pyytää meitä kohdistamaan
korjaustoimenpiteitä kriittisiin kohteisiin kuten vanhainkotiin, joka pitää evakuoida tietyn ajan kuluessa.
10 VIRVE 1/2014
Ström muistuttaa, että vaikka
ensisijaiset korjauskohteet tiedetään jo etukäteen, isossa tilanteessa asioiden tärkeysjärjestys saattaa
muuttua ja asioista joudutaan
neuvottelemaan.
− Toimitamme pelastuslaitoksille
web-sovelluksena myös Viranomaiskarttaa, josta he näkevät,
mikä on yleistilanne ja karkea
korjausaikataulu sähkökatkoille.
VIRTAA VIRVELLE
Virve on Fortumille tärkeä viestiväline. Pelkästään päätelaitteita yrityksellä on 300–400.
− Virve mahdollistaa toimintamme niin arjessa kuin myrskyissäkin, sillä ilman sen ryhmäpuhelumahdollisuutta käyttökeskus tukehtuisi yksittäispuheluihin. Kaikki
töihin liittyvä viestintä hoidetaan
virvellä. Tavallista kännykkää käytetään vain, jos asentajalla ei ole
päätelaitetta.
Virve-tukiasemat ovat myös
sähköverkon korjaajalle elintärkeitä, ja virransyötön palauttaminen tukiasemapaikoille on siksi
priorisoitu korkealle.
− Käytännössä sähkönsyötön
palauttaminen voi joskus olla vaikeaa, sillä tukiasemat sijaitsevat
usein korkealla ja hankalien etäisyyksien päässä turvatusta virransyötöstä. VahvaVerkko-hanke
parantaa joka tapauksessa niidenkin vikasietoisuutta.
− Tapaninpäivänä VarsinaisSuomessa virta oli poikki aika
monelta virvenkin tukiasemalta.
Niiden päällekkäispeitto pienensi
kuitenkin alueellisia häiriöitä,
Ström kertoo.
Vaikka tukiasemien toimintavarmuutta ja virransyöttöä saataisiin parannettua, Strömin mielestä
niille kannattaisi hakea myös
valmiiksi säävarmoja sijoituspaikkoja.
− Kannattaisiko esimerkiksi
mastoilla varustettuja sähköasemiamme hyödyntää?
i
MARRASMYRSKYSSÄ
Marraskuun 5. päivä 2013 riehunut
Eino-myrsky mykisti pahimmillaan
alle 10 virve-tukiasemaa, mikä oli
alle viisi prosenttia Tapani-myrskyn
aikaisesta tilanteesta.
nitelmissamme on lisätä sähköasemien
määrää, jolloin syöttävien johtojen pituus lyhenee ja asiakkaiden keskeytysajat lyhenevät.
PAREMPAA
VERKONHALLINTAA
Hankkeessa sähköverkon automaatiota
ja etäkäyttöä parannetaan kauko-ohjatuilla erottimilla ja katkaisijoilla. Niiden
ansiosta oksien, eläinten tai kaatuvien
puiden aiheuttamat sähkökatkokset rajataan aikaisempaa nopeammin ja pienemmille alueille. Ström muistuttaa, että Fortumilla pyritään yleensäkin suurhäiriötilanteessa rajaamaan ensin vika ja
palauttamaan sähköt mahdollisimman
monelle asiakkaalle sähköverkon ehjään
osaan. Vasta sitten siirrytään korjaamaan
itse vikakohtaa.
Myös etäluettavilta sähkömittareilta
saatavat sähkönjakeluhäiriöistä kertovat
hälytykset mahdollistavat jatkossa paremman tilannekuvan erityisesti pienjänniteverkon häiriöiden ja niiden laajuuden osalta. Uusia toiminnallisuuksia on kuitenkin
vielä testattava ennen laajempaa käyttöönottoa.
Ilmajohtojen ja niiden johtokatujen
kuntoa kartoittavat helikopterikuvaukset
ovat osoittautuneet erittäin hyödyllisiksi.
Ström sanoo, että monet tarkastusasiat
näkyvät ilmasta paljon selvemmin.
Lentotarkastettu reitti ”lennetään” uudestaan tietokoneella, ja havainnot liian
lähellä olevista puista ja muista riskeistä
kirjataan tarkastushavainnoiksi ja priorisoidaan korjauskriittisyyden mukaan kiireellisiksi tai ennakoiviksi toimenpiteiksi.
Ilmakuvaa verrataan sähköverkon verkkokarttaan, jolloin sekin täsmentyy. Puiden kasvu mallinnetaan. Jopa yksittäisten puiden koordinaatit voidaan siirtää
suoraan johtokatua kunnostavan metsätyökoneen näytölle.
Ström sanoo, että linjat on tyypillisesti käyty läpi kuuden vuoden välein.
Jatkossa Etelä-Suomen nopeakasvuisissa
metsissä tarkastusvälejä todennäköisesti
tihennetään.
î-RKWRNDWXMDUDLYDWDDQVXXQQLWHOPDOlisesti havaintojen perusteella. Uuden lain
myötä meillä on nyt mahdollisuus menQlYDUVLQDLVHQȘPHWULQOHY\LVHQMRKWRkadun ulkopuolelle kaatamaan verkkoa
vaarantavat puut. Luonnollisesti teemme
sen yhteistyössä maanomistajien kanssa
heitä informoiden, Ström kertoo.
î2OHPPHSLORWWLOXRQWRLVHVWLWDUMRQneet maanomistajille erilaisia vaihtoehtoja, kuten riskipuiden avaimet käteen
-korjuun, jossa poistetuista puista saatavat rahat maksetaan maanomistajan tilille
eikä tämän tarvitse tehdä mitään.
Maanomistajat ovat lähteneet hyvin
mukaan – muun muassa siksi, että monet
ovat arastelleet voimalinjan lähellä olevien reunapuiden kaatamista. Tarjoamamme ratkaisu on siis helppo sekä heille että meille.1
Kommentti
Suomen Virveverkko Oy:n toimitusjohtaja
Jarmo Vinkvist muistuttaa, että sähköyhtiöiden satojen miljoonien eurojen
investoinnit säävarmoihin sähköverkkoihin
ovat erittäin tärkeitä myös virve-verkolle.
− Meillä on eri puolilla Suomea 1 350
tukiasemaa, jotka on asennettu
vuokrattuihin ja yhteiskäyttöisiin mastoihin
tai kiinteistöihin. Ostamme masto-, sähköja siirtoyhteyspalveluja TeliaSoneralta, Elisalta, Digitalta ja muilta kiinteistöjen omistajilta ja alan toimijoilta, Vinkvist sanoo.
− Tukiasemillamme on päällekkäistä
radiopeittoa, joten naapuritukiaseman
radiopeitto auttaa yksittäisen tukiaseman
häiriötilanteessa. Kaikissa tukiasemissamme on vähintään 3−6 tunnin akkuvarmistus ja osassa lisäksi varavoimakoneita.
Käytettävissämme on lisäksi siirrettäviä
varavoimakoneita ympäri Suomea.
Parhaillaan on käynnissä Huoltovarmuuskeskuksen rahoittama noin kolmen
miljoonan euron hanke, jolla kehitetään
Virve-tukiasemien olosuhdevalvontaa,
varavoimaa sekä siirrettäviä tukiasemia.
− Omista investoinneistamme ja varavoimajärjestelyistä huolimatta tärkeintä
on, että sähkönjakelun toimintavarmuutta
saadaan parannettua koko valtakunnassa
säävarmuutta lisäävillä satojen miljoonien
eurojen investoinneilla.
1/2014 VIRVE 11
LAURA KOTILA/VALTIONEVOSTON KANSLIA
VALTIO KATSOO
TULEVAISUUTEEN
Ministeri Pekka Haavisto näkee, että valtio pyrkii omistajana
sellaiseen pitkäjänteisyyteen, joka vahvistaa niin yritysvastuuta kuin yhtiöiden yhteiskunnallista painoarvoakin.
inisteri Pekka Haavisto vastaa
kehitysministerinä kehitysyhteistyöstä ulkoasiainministeriössä sekä valtion omistusohjauksesta valtioneuvoston
kansliassa. Haavisto muistuttaa, että vaikka elämme markkinataloudessa ja globalisoituvassa maailmassa, merkittävä osa
maailman yhtiöistä on tavalla tai toisella
valtioiden omistuksessa.
î.lYLQYDVWLNllQ5DQVNDVVDMDVLHOOl
HVLPHUNLNVL)UDQFH7HOHFRP5HQDXOWMD$LU
)UDQFHRYDWVXXU\KWL|LWlMRLVVD5DQVNDQ
valtio on myös omistajana.
î<KG\VYDOODWNLQMRNDPXXWRLQWXQnetaan vapaan markkinatalouden kannattajana ja edistäjänä, on varsin aktiivinen
suojaamaan omia yhtiöitään ja tarvittaessa
vaikka pääomittamaan niitä itse.
Suomen malli ei siinä mielessä poikkea maailmalla yleisesti vallitsevasta käytännöstä.
î6XRPHVVDRQWHKW\SDOMRQDMDWWHOXW\|tä ja käytännön järjestelyjä, jotta valtion
rooli omistajana voisi olla tarkoituksenmukainen eikä ainakaan markkinoiden
kannalta epäedullinen.
Ministeri Haavisto muistuttaa, että valtionyhtiöt kilpailevat markkinoilla samoin
ehdoin muiden kanssa.
M
ERITYISTEHTÄVÄ TAI
STRATEGINEN INTRESSI
Suomessa valtio on omistajana kaikkiaan
60 yhtiössä. Niistä valtaosa on sellaisia,
joilla on yhteiskunnan asettama erityistehtävä tai strateginen intressi.
î.XQSXKXWDDQYDOWLRQRPLVWXNVLVWD
yhtiöissä, on kyse aina pääomasta, jolla
12 VIRVE 1/2014
on isänmaa. Esimerkiksi Itella huolehtii postipalvelulain noudattamisesta ja
Finnair toimivista kotimaan ja ulkomaan
OHQWR\KWH\NVLVWl.\VHRQYHURQPDNVDMLHQ
yhteisistä varoista ja niiden tehtävä on
silloin ensisijaisesti palvella suomalaista
W\|WlMDK\YLQYRLQWLD2PLVWDMDRKMDXVPLnisterinä pyrin valvomaan tämän edun
toteutumista.
Suomen Erillisverkot -konserni on
maamme huoltovarmuuden ja ylimmän
johdon turvallisen toimintavarmuuden
kannalta kriittinen erityistehtäväyritys,
jonka tehtävänä on turvata toimintavarmoja verkkopalveluja myös vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.
î9DOWLROODRQNULLVLWLODQWHLVLLQOLLWW\YlQ
infrastruktuurin osalta tärkeä rooli toimintojen ylläpitäjänä ja kehittäjänä. Erillisverkkojen perinteinen palvelumuoto on
valtakunnallinen viranomaisradioverkko
virve, jonka käyttäjiä ovat pelastustoimi,
poliisi, puolustusvoimat, rajavartiolaitos,
tulli, sosiaali- ja terveystoimi, hätäkeskukset, eri ministeriöt sekä muut valtion
ja kuntien turvallisuudesta ja toimivuudesta vastaavat tahot.
.RQVHUQLQPXLWDNRUNHDQWXUYDOOLsuustason edellyttämiä palveluja ovat
Suomen teleliikennettä palvelevat teletuotantotilat, maanalaisten tietoliikennekaapeleiden sijaintitiedot sekä rakenteilla oleva valtion ylimmän johdon ja
hallinnon toimintavarmuutta palveleva
turvallisuusverkko.
î6XRPHQ(ULOOLVYHUNNRMHQOLVlNVLYDOtion kokonaan omistamia erityistehtäväyhtiöitä ovat muun muassa sijoitustoimintaa
KDUMRLWWDYDW6ROLGLXP2\MD*RYHUQLD2\
VALTIO ON OMISTAJANA
KAIKKIAAN 60 YHTIÖSSÄ.
$ONR 2\ <OHLVUDGLR 2\ 9HLNNDXV 2\
VHNl)LQQYHUD2\
Ministeri toteaa, että valtion omistus
näissä yhtiöissä perustuu joko perinteisiin
valtion vastuulle kuuluvien yleishyödyllisten peruspalvelujen varmistamiseen tai
erilaisten markkinapuutteiden korvaami-
seen yhtiömuotoisella, läpinäkyvällä toimintamallilla.
TÄHTÄIMESSÄ TOIMIVA
TULEVAISUUS
î2PLVWDMDRKMDXNVHVVDSRKGLWDDQSDOMRQVLWlPLWHQMDPLVWlVXRPDODLVLDW\|SDLNNRMDYRLV\QW\lP\|VWXOHYDLVXXGHVVD2PLVWDMDRKMDXNVHOODYRLROODPHUNLWWlYlURROLXXGHQWHROOLVXXGHQV\QW\PLVHQ
PDKGROOLVWDMDQD
7lVVlHULW\LVHVWLXXGHQLQIUDVWUXNWXXULQOXRPLQHQRQWlUNHll
î(VLPHUNNHLQlDNWLLYLVXXGHVWDWlOOl
VDUDOODRQSDQRVWDPLQHQ6XRPHQNDQVDLQYlOLVLLQGDWD\KWH\NVLLQVHNlXXGHQ
/1*NDDVXLQIUDVWUXNWXXULQQHVWH\WHWW\
maakaasu) kehittäminen.
0LQLVWHULQlNHHHWWl6XRPHVWDYRLWXOODPHUNLWWlYlGDWD\KWH\NVLHQVROPXNRKWDMDJOREDDOLLFWRVDDPLVHQNHVNLWW\Pl
î.DDVXLQIUDVWUXNWXXULQV\QQ\WWlPLQHQSDOYHOHHSDLWVL\PSlULVW|lP\|V
NRWLPDLVWDWHROOLVXXWWDMDHQHUJLDQWXRWDQWRDVHNlOLVllKXROWRYDUPXXWWDPPH
NULLVLDLNRLQD
9DOWLRS\UNLLRPLVWDMDQDSLWNlMlQWHLV\\WHHQMDNDXDVNDWVHLVXXWHHQî,QYHVWRLQQHLVVDMDOHLNNDXNVLVVDPDOWHWDDQNDWVRD
\OLVXKGDQWHLGHQMD\KWHLVNXQQDQPXXWWXYDWWDUSHHWS\ULWllQRWWDPDDQKXRPLRRQ
,OPDVWRQPXXWRNVHHQHQHUJLDQWXRWDQWRRQNHVWlYllQWDORXWHHQMDHVLPHUNLNVLYHURWXNVHHQOLLWW\YlWN\V\P\NVHWRYDW
NDLNNLVHOODLVLDMRLVVDPLQLVWHUL+DDYLVto toivoo valtion kokonaan tai osittain
RPLVWDPLHQ\KWL|LGHQWRLPLYDQHGLVW\Nsellisesti.
î<ULW\VYDVWXXRQRVDWlWlSlLYll
1/2014 VIRVE 13
ENSIHOIDON
ETURINTAMASSA
Helikopteri tuo lääkärin mahdollisimman nopeasti potilaan luo.
£JARNO SALOVUORI ÁMARJAANA MALKAMÄKI
14 VIRVE 1/2014
Janne Virta
kehittää lääkärihelikopteritoimintaa
valtakunnan tasolla,
mutta päivystää myös
itse säännöllisesti.
Liikuttaessa
maayksiköllä
HEMS-ensihoitaja
Matti Mikkonen ajaa
ja lentäjä suunnistaa.
alvipäivä on harmaa TamperePirkkalan lentoasemalla. Pilvet
ovat noin 60 metrissä eivätkä
lääkärihelikopterin sääminimit
täyty, joten FH30 on lähtenyt
aamupäivän kolmelle keikalla maayksiköllä. Auto starttasi muun muassa kohti
Hauhoa, jonne matkaa on melkoisesti.
Peruutus tuli kuitenkin nopeasti, ja nyt
miehistö odottelee seuraavaa keikkaa
vanhaan lentokonehalliin rakennetuissa
päivystystiloissa.
Pääasiassa Pirkanmaata palveleva
)+DORLWWLOHQWRWRLPLQQDQV\NV\OOlȘ
+lO\W\NVLlVLOOlRQNHVNLPllULQȘYXRrokaudessa. Sään salliessa helikopterilla
lennetään esimerkiksi Tampereen keskustaan, sillä matematiikka on selkeä: autolla matka kestää hälytysajona noin 20
minuuttia, kopterilla ilmaan noustaan 5
minuutissa ja lentoaika on 3–4 minuuttia.
Tänään Tampereella päivystää lääkäri Jari Kalliomäki, joka parhaillaan puhuu
T
puhelimessa sydänpotilaan hoidosta. Konsultointi onkin iso ja näkymätön osa työtä. Vaikka muu miehistö nukkuisi, lääkäri
herää useamman kerran yössä antamaan
hoito-ohjeita puhelimitse. Työvuorot ovat
samoja kuin sairaaloiden päivystyksissä,
mutta täällä päätökset on tehtävä yksin.
ENSIHOITAJA AVUSTAA
LENTÄJÄÄ JA LÄÄKÄRIÄ
Lääkärin lisäksi valmiudessa ovat HEMSensihoitaja Matti Mikkonen ja lentäjä Antti
Peurala. Mikkonen on aloittanut aamulla
vuorokauden kestävän työvuoron, Peurala päivystää kaksi vuorokautta kerrallaan.
Kullakin ammattiryhmällä on käytössään
oma huone, jossa on lepomahdollisuus.
Kymmenen vuotta hoitotason sairaankuljettajana toiminut Mikkonen kertoo,
että HEMS-ensihoitajien rooli on kaksijakoinen. Nykyisin he saavat laajan lentokoulutuksen, ja toimenkuvasta jopa 70
prosenttia liittyy lentäjän avustamiseen.
î3XROHQYXRGHQNRXOXWXVVLVlOVLQDvigointia, ilmailusäätä, radioliikennettä,
aerodynamiikkaa ja niin edelleen. Saimme
myös tyyppiteoriakoulutuksen helikopteriin, kaikki mahdolliset nippelit käytiin
OlSL<OOlSLWRNRXOXWXVWDRQȘVLPXODDWtoripäivää vuodessa, Mikkonen sanoo.
î(PPHYDUVLQDLVHVWLOHQQlPXWWD
koulutus sisältää senkin mahdollisuuden, että lentäjälle tapahtuu jotain. Silloin tuomme helikopterin autopilotin avulla turvallisesti laskuun.
Kohteeseen saavuttaessa lentoavustajan rooli vaihtuu lääkärin avustamiseen.
Monipotilastilanteessa voimat voidaan
myös jakaa. HEMS-ensihoitaja on siis todellinen hybridiammattilainen.
KOMPAKTI JA LUOTETTAVA
KOPTERI
Lentäjä Antti Peurala esittelee tyytyväiVHQl(&ȘKHOLNRSWHULD.\VHHVVlRQ(X>>
roopan käytetyin konetyyppi lääkintätoi1/2014 VIRVE 15
minnassa. Eteläisen Suomen alueella samanlaisia koptereita on yhteensä neljä,
joista yksi on varakone.
î1RSHDMDOXRWHWWDYDSHOL2QJHOPLD
on ollut todella vähän, vuosia eri tukikohdista lentänyt Peurala sanoo.
1LLQNRSWHUHLGHQNXLQPDD\NVLN|LGHQkin ideana on olla keskenään identtisiä,
jolloin niitä voidaan kierrättää tukikohtien välillä. Aikaisemmin kopterit olivat
eri aikaan hankittuja ja sisuskaluiltaan
KLXNDQHULODLVLD1\WUHSSXLKLQSDNDWXW
varusteet siirtyvät tarvittaessa nopeasti
koneesta toiseen.
Peuralan mukaan kopterin laskupaikaksi riittää päivällä 25 kertaa 25 metrin
WDVDLQHQMDHVWHHW|QDOXH²PLWlLVRPSL
VHQSDUHPSL7DDMDPLVWDNLQWLODDO|\W\\
PXWWDRQJHOPDQDYRLYDWROODSDLNDOOHNHrääntyneet ihmiset.
î$LNDXVHLQSHODVWXVODLWRVRQQl\WWlmässä paikkaa, mutta korvessa saatamme
olla ensimmäisenä kohteessa. Koskaan ei
voi luottaa muiden näyttämään paikkaan,
vaan turvallisuus on varmistettava itse,
Peurala toteaa.
TASA-ARVOA ENSIHOIDON
SAATAVUUTEEN
Lääkärihelikopterien lääketieteellistä
puolta koordinoiva Janne Virta muistuttaa, että toiminnan perusajatuksena on
saada lääkäri mahdollisimman nopeasti
potilaan luokse. Hoitotason ambulanssiin
verrattuna lääkinnällistä varustusta täyGHQWlYlWPXXQPXDVVDKHQJLW\VNRQHMDODboratoriolaite. Suurin ero tulee kuitenkin
lääkärin ammattitaidosta ja laajemmasta
lääkevalikoimasta.
Virran mukaan lääkäri saattaa potilaan
sairaalaan yleensä ambulanssilla, ei helikopterilla. Eniten potilaskuljetuksia helikopterilla on olosuhteista johtuen LapisVD6DDULVWRVVDMDPHULDOXHLOOD\KWHLVW\|Wl
tehdään Rajavartiolaitoksen kanssa, jonka
tilavammat kopterit lentävät huonoissakin sääoloissa.
î7llOOl7DPSHUHHOODSRWLODDQNXOMHtuksia on muutamia kuukaudessa. Valtaosa menee hoitoon TAYSiin (Tampereen
yliopistollinen sairaala), jonka kattokentälle on helppo lentää. Esimerkiksi HelsinJLVVlDLQRDODVNHXWXPLVSDLNNDRQ0HLODKdessa, vaikka vammapotilaat hoidetaan
7||O|QVDLUDDODVVD9LUWDKDUPLWWHOHH
Virralla on pitkä kokemus lääkärihelikoptereista, sillä ura alkoi Vantaan
0HGL+HOLVVlYXRQQDȘ7\|WHKWlYLV16 VIRVE 1/2014
Antti Peurala (vas.) laskeutuu EC-135-kopterilla ahtaisiinkin paikkoihin.
tä mieleen ovat jääneet sekä Jokelan että Sellon ampumistapaukset. Hän tekee
edelleen päivystysvuoroja Tampereella,
PXWWDSllW\|RQNHKLWWllWRLPLQWDDYDOWD
kunnan tasolla.
î7DYRLWWHHQDRQ\KGHQPXNDLVWDD
lääkärikopterien toimintaa ja vasteita.
Tulevaisuudessa lääkäri lähtee paikalle
samoilla perusteilla koko maassa. Koska
sairaaloiden päivystyspisteet harvenevat,
kentällä hoidetaan yhä vaativampia tehtäviä, Virta toteaa.
PAIKKA JA STATUS VIRVEN
KAUTTA
Virve on monessa mukana lääkärihelikopWHULWRLPLQQDVVD-RNDLVHOODPLHKLVW|QMlsenellä on oma käsikapulansa, lisäksi helikopterissa ja autossa on dataradio. Sen
NDXWWDRPDMDPXLGHQ\NVLN|LGHQSDLNND
ja tilatieto välittyy tietokoneen karttasovellukseen ja hätäkeskukseen.
.XQKlWlNHVNXVDQWDDOllNlUL\NVLN|OOHWHKWlYlQYLUYHQNDXWWDVHQlN\\P\|V
tukikohdan lennonvalmistelutilan tietokoneella. Lentoavustaja ja lentäjä paikantavat kohteen ja varmistavat sääolosuhteet. Jos keikalle lähdetään helikopterilla, lavetti saadaan nappia painamalla
ulos hallista.
0DWNDOODOllNlULQlNHHWLHWRNRQHHOWD
PXXQPXDVVDSDLNDOOHKlO\WHW\W\NVLN|W
ja hoitaa viestiliikenteen niiden sekä hätäkeskuksen kanssa. Lennon aikana virYHlYRLGDDQNl\WWllP\|VSXKHOXLKLQ
sillä ilmassa se on matkapuhelinta luoWHWWDYDPSL0DDVVD\NVLN|QVLVlLVWlYLHVtintää varten on oma puheryhmänsä, ja
HULOOLQHQSXKHU\KPlO|\W\\P\|VOllNlrin konsultaatioille.
Tukikohtien tietojärjestelmät ja tieto-
liikenne tukeutuvat Erillisverkkojen konesaliin ja verkkoyhteyksiin.
î9DUPHPSDDMDWXUYDOOLVHPSDDUDWkaisua ei taida olla. Alusta lähtien olemme
WHKQHHWPRQLSXROLVWD\KWHLVW\|Wl(ULOOLVverkkojen kanssa, lääketieteellinen asiantuntija Janne Virta sanoo.1
i
FINNHEMS
HELICOPTER EMERGENCY
MEDICAL SERVICES
Valtakunnallista lääkärihelikopteritoimintaa hallinnoi FinnHEMS Oy.
Sen omistavat viisi yliopistollista
sairaanhoitopiiriä, joiden tehtävänä on järjestää ensihoitolääkäripäivystys alueillaan. Sairaanhoitopiirit vastaavat lääkäreistä, lääkintävälineistä ja lääkkeistä, FinnHEMS infrastruktuurista, muun
muassa tukikohdista ja maayksiköistä. Kilpailutettu lentotoiminta
ostetaan kahdelta operaattorilta.
FinnHEMS lentää kuudesta
tukikohdasta ja tavoittaa puolessa
tunnissa 70 prosenttia suomalaisista. Lääkärihelikopterit päivystävät Vantaalla, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa.
Miehistöön kuuluu lääkäri, HEMSensihoitaja ja lentäjä. Lisäksi
Rovaniemellä toimii lääkintähelikopteri. Kaikki kopterit ovat ympäri
vuorokauden välittömässä lähtövalmiudessa.
Toistaiseksi FinnHEMS toimii
tilapäisissä tukikohtatiloissa
Kuopiossa, Oulussa, Rovaniemellä
ja Turussa. Tavoitteena on luoda
pysyvä tukikohtainfrastruktuuri
vuoteen 2016 mennessä.
LÄÄKÄRIHELIKOPTERIT
OVAT VIRANOMAISTOIMINTAA, OSA JULKISTA
TERVEYDENHUOLTOA JA
POTILAAN HOITOKETJUA.
HEMS-ensihoitaja Matti
Mikkonen on saanut laajan
lentokoulutuksen. Roolina
on avustaa lentäjää muun
muassa navigoinnissa.
1/2014 VIRVE 17
£JUSSI AUKIA ÁLEHTIKUVA / JUKKA RASIMUS, PENTTI VÄNSKÄ
MITEN SUOMI
VARAUTUU?
Yhteiskunnan eri toimintojen keskinäinen riippuvuus on
lisääntynyt, joten viranomaisten ja elinkeinoelämän täytyy
tehostaa yhteistyötään varautumisessa erilaisiin uhkiin.
18 VIRVE 1/2014
>>
1/2014 VIRVE 19
H
¬
uoltovarmuuskeskus pyrkii varmistamaan yhteiskunnan kriisinsietokykyä arjen selviytymisen ja toimeentulon turvaamiseksi. Infrastruktuurijohtaja
Sauli Savisalo arvioi, että maailman teknistyminen ja monimutkaistuminen on lisännyt kriittisen infrastruktuurin ja kriittisten toimintojen varmistamisen tärkeyttä.
Perinteinen varmuusvarastointi on samaan aikaan muuttunut fokusoituneemmaksi ja tehokkaammaksi. HuoltovarPXXVNHVNXNVHOODRQQRLQȘPLOMDUGLQ
euron arvosta varasto-omaisuutta. Sitä
operoivat pääasiassa ne, jotka sitä muutenkin käsittelisivät.
î3LODDQWXYLHQMDYDQKHQWXYLHQYDOWLRQ
omistamien erillisvarastojen sijasta elinkeinoelämän toimijoilla on varastoissaan
PHLGlQRPLVWDPDPPHSXVNXULMRNDNLHUtää ja uusiutuu normaaliin tapaan markkinoilla. Esimerkiksi omistamaamme viljaa
on varastoituna viljakaupan normaaleissa
YDUDVWRLVVDQRLQYXRGHQWDUSHLNVL
NELJÄ KRIITTISTÄ SEKTORIA
Huoltovarmuuskeskus on tunnistanut neljä
kriittisintä sektoria, joita tarvitaan lähes
kaikessa arjen toiminnassa: energia ja eriW\LVHVWLVlKN|WLHWR\KWH\GHWMDPDWNDSX-
helinverkot, tavarankuljetus ja logistiikka
VHNlÀQDQVVLDODPDNVXMlUMHVWHOPLQHHQ
Esimerkiksi autoa tankatessa tarvitaan
kaikkia neljää.
î-RWWDDXWRLOLMDVDLVLSROWWRDLQHWWDWDUvitaan sähköä, polttoainekuljetuksia sekä
PDNVXMlUMHVWHOPlYLHVWL\KWH\NVLQHHQ-RV
käteistä ei saa pankkiautomaatilta tai luottokortti ei kelpaa bensapumpulla, ei bensaa saa, vaikka kaikki muu olisi kunnossa.
Bensiinin jakelu ei ole ainoa asia, jossa riippuvuus sähkönsyötöstä ja viestiyhteyksistä on kasvanut lisääntyneen automaation myötä. Sähkö- ja tietoverkot ovat
WLLYLVWLVLGRNVLVVDWRLVLLQVDMD\KWHLVW\|Q
WDUYHQLLGHQWRLPLQQDQYDUPLVWDPLVHVVD
on ilmeinen.
î9LHVWLMlUMHVWHOPlHLWRLPLLOPDQVlKkön syöttöä eivätkä sähkön tuotanto ja
jakelu tule toimeen ilman viestiyhteyksiä. Esimerkiksi myrskyn aiheuttaman
ODDMDQVlKN|NDWNRQ\KWH\GHVVlVlKN|\KWL|QNDQQDWWDDSULRULVRLGDWHOHYHUNNRMHQ
sähkönsyötön palauttaminen, sillä toimiYDWYLHVWL\KWH\GHWKHOSRWWDYDWYHUNNRMHQ
korjaustyötä.
.ULLWWLQHQLQIUDVWUXNWXXULV\|WWllPHLOle arjen välttämättömiä asioita. Varautumispäällikkö Tero Kauppinen muistuttaa
sanonnasta, että normaalielämän ja kapinan välissä on vain pari syömätöntä
ateriaa.
Elinkeinoelämä pitää yllä noin 80 prosenttia kriittisestä infrastruktuurista, ja
sen tarpeet tulisi ottaa huomioon myös
yhteiskunnan jatkuvuussuunnittelussa.
Hyvä häiriösietoisuus vähentää myös liiketoiminnan riskejä.
î<ULW\VWHQNDQVDLQYlOLVW\PLQHQMD
omistuksen keskittyminen ja siirtyminen
maan rajojen ulkopuolelle asettavat merkittäviä haasteita yhteistyölle ja lisäävät
ULLSSXYXXVVXKWHLGHQPRQLPXWNDLVXXWWD
-DWRNLP\|VYDOWLRWRYDWVDPDVVDYHQHHVVlXKNLHQHGHVVl.HQHOOHNllQHLWXOLVL
enää mieleen sanoa ”tuo ei vaikuta meihin”, niin kuin aikoinaan sanottiin USA:n
luottolaman uhatessa.
YHTEISTYÖ LAAJENEE
Vaikka käytännön järjestelyt on pitkälWLGHOHJRLWXYlHVW|QHOLQPDKGROOLVXXGHW
ovat valtion ja kuntien viranomaisten vas20 VIRVE 1/2014
KERRANNAISVAIKUTUSTEN MERKITYS
ON KASVANUT YHÄ
SUUREMMAKSI.
WXXOOD9DVWXXWDHLYRLGHOHJRLGD.DXSSLnen painottaa.
î0HHPPHYRLYDLNXWWDDODLQVllGlQtöön emmekä voi määrätä ketään tekemään yhteistyötä. Sen sijaan pyrimme
käynnistämään ja tukemaan yhteistyöhankkeita eri puolilla maata. Yhteiskunta on niin monimutkainen, ettei kukaan
pysty hallitsemaan sen jatkuvuussuunQLWWHOXDNHUUDOOD2QYDLQHGHWWlYlSDOD
kerrallaan kohti tavoitetta, joka kaiken
lisäksi elää ja muuttuu.
Huoltovarmuuskeskus on osallistunut
alueelliseen yhteistoimintaan muun muassa tietojärjestelmäalan valmiustoimikunnissa eli TIVA-toimikunnissa, joissa
alueiden virkamiehet ja yritykset ovat
käsitelleet paikallisia jatkuvuussuunnitWHOXXQOLLWW\YLlN\V\P\NVLl9XRQQDȘ
toimintansa päättäneitä TIVA-toimikuntia
oli yhdeksän ja niiden työhön osallistui yhteensä noin 200 virkamiestä ja yritysten
edustajaa. Ahvenanmaalla oli paikallisten viranomaisten vastaava yksikkö, joka
oli yhteistoiminnassa Huoltovarmuuskeskuksen kanssa.
TIVA-toimikunnat antoivat neuvoja
varautumisasioissa, tekivät esityksiä ja
kehittämisaloitteita, valmistelivat poikkeusolojen organisaatioiden toimintaa ja
järjestivät koulutusta.
î7,9$WRLPLNXQWLHQWLODOOHWXOLYXRGHQ
ȘDOXVWDQHOMlQLLWlODDMDSRKMDLVHPSDD
ja alueeltaan laajempaa alueellista varautumistoimikuntaa eli ALVAR-toimikuntaa,
jotka ovat jo aloittaneet toimintansa suunnitellusti. Ahvenanmaan varautuminen on
järjestetty erikseen, Kauppinen kertoo.
– Varsinainen työsarka ei ole laajentunut vaan tavoitteena on tukea aiempaa
enemmän muidenkin työtä esimerkiksi
palvelurakenteiden ja toimijakentän monimutkaistumisen takia. Tähtäämme sillanrakentajan rooliin muiden alueellista
huoltovarmuutta edistävien toimijoiden
kanssa ja pyrimme osaltamme kehittämään yhteistyötä ja koordinaatiota.
ALVAR-toimikuntien avulla haetaan
ennen kaikkea suurempaa vaikuttavuutta
ja arjen parempaa häiriösietoisuutta sekä
aikaisempaa parempaa yhteistoimintakykyä. Omalla alueellaan ALVAR-toimikunta
rakentaa yhteyksiä muihin alueellista varautumista edistäviin toimijoihin, vaikka
niiden aluejako olisi erilainen, ja pyrkii tukemaan niitä ja osaltaan koordinoimaan
yhteistä varautumista.
Kauppinen nostaa esimerkiksi vuoden
ȘWDYRLWWHLVWDȘȘȘ,Wl6XRPHVVDMlUMHVWHWWlYlQ6lKN|7HOH8UDNRLWVLMDWKDUjoituksen, jonka järjestämisvastuu on Itä6XRPHQ$/9$5WRLPLNXQQDOOD
Alueellinen lähestymistapa on jatkosVDNLQNHVNHLQHQ6DXOL6DYLVDORPXLVWXWtaa, että Kehä I:n eteläpuolelta ei ole mahdollista tietää, mitkä asiat ovat kullekin
valtakunnan alueelle keskeisiä.
î(WHOlQWLKHlVWLDVXWXLVVDNHVNXNVLVVD
kriittiset asiat ja toiminnot ovat joka tapauksessa hyvin erilaisia kuin esimerkiksi
VDDULVWRVVDWDL/DSLQMD,Wl6XRPHQKDUvaan asutuilla seuduilla. Pyrimme siihen,
että kriisitilanteessa kullakin alueella olisi valmis joukko ihmisiä, joilla on yhteiset menetelmät ja koulutus, ja jotka ovat
jo työskennelleet yhdessä. Tavoitteena
on myös rakenne, jonka avulla toimivat
paikalliset innovaatiot ja hyvät ideat saadaan levitettyä kaikkialle valtakuntaan.
1/2014 VIRVE 21
£JUSSI AUKIA ÁJUSSI AUKIAâKALLE TALONEN
STANDARDI HAASTAA
9LUDQRPDLVWHQPRELLOLQODDMDNDLVWDLVHQWLHGRQVLLUURQVWDQGDUGLVWD
kehitetään mahdollisimman yhtenäistä.
etra- ja viranomaisviestinnän
kansainvälisen yhteistyöjärjestö TCCA:n laajakaistatyöryhmä
(CCBG, Critical Communications
Broadband Group) tavoittelee
mahdollisimman yhtenäistä ja globaalia
ratkaisua, joka mahdollistaisi järkevän
hintaiset palvelut mahdollisimman yhtenäisillä taajuusalueratkaisuilla.
Työryhmän vetäjä Tony Gray kertoo,
että CCBG käsittelee työryhmissään taajuusalueasioita, käyttäjien vaatimuksia,
teknologiastandardeja ja järjestelmäarkkitehtuuria sekä talouden ja regulaatioympäristön kannalta mahdollisia liiketoimintamalleja.
– Liiketoimintamallien löytäminen on
kaikkein haastavinta, sillä silloin puhutaan yhteiskunnan tarpeista ja siitä, miten vakuutamme poliitikot investointien
ja taajuusvarausten tärkeydestä.
T
OSAKSI VALTAVIRTAA
LTE on tulevaisuuden mobiili laajakaistateknologia myös viranomaisille. Sen standardia valvoo kansainvälinen yhteistyöorganisaatio 3rd Generation Partnership
Project (3GPP). Phil Godfrey, TCCA:n puheenjohtaja, kertoo että standardia koskevissa keskusteluissa pöydälle on nostettu
ominaisuudet, joista ei voi tinkiä.
²¬0HLOOHYlOWWlPlWW|PLlRYDWWHWUD
maailmasta tuttu suorakanavatoiminta eli
LTE-ympäristön proximity services, ryhmäpuhelut sekä puhelun viiveetön käynnistyminen.
Jättimäinen 3GPP on hänen mielestään suhtautunut ilahduttavan myönteisesti piskuista käyttäjäryhmää edustavan
CCBG:n toiveisiin.
22 VIRVE 1/2014
Yleisen turvallisuuden tärkeys on kuitenkin ymmärretty ja 3GPP on antanut
suorakanavatoiminnalle ja ryhmäpuheluille work item description -statuksen
*33QYHUVLRVVDȘMRNDYDOPLVWXXVSHVLÀNDDWLRQRVDOWDYXRGHQȘORSXVVD
– Odotamme toivomiemme ominaisuuksien päätyvän lopulliseen standardiin, jolloin yhteensopivia laitteita olisi saatavilla kymmenen vuoden päästä,
osittain ehkä jo aikaisemmin.
Gray muistuttaa, ettei kukaan halua erillisiä standardeja pienille erityisryhmille.
î(PPHPLVVllQQLPHVVlKDOXDHULOlistä LTE-viranomaisversiota, vaan haluamme omat erityistoimintomme mukaan
yleiseen ja laajapohjaiseen standardiin.
Silloin ne ovat valmiina vakiolaitteiden
normaaleissa piirisarjoissa, joita haluamme käyttää myös viranomaisten päätelaitteissa.
²¬9DOWDYLUUDQODLWWHHWMDQLLGHQRPLQDLsuudet kehittyvät jatkuvasti ja niillä on
massatuotannon hintaetu, Godfrey lisää.
vaikeaa, jos laitteita ei vielä ole saatavana.
Saksassa tetra-puheverkkoa saatetaan täydentää LTE-laajakaistaratkaisulla, mutta
on todella iso kysymys, millaisella.
Grayn mielestä viranomaisten pitäisi
turvautua ylimenokauden aikana kaupallisiin 3G-verkkoihin ei-kriittisessä tiedonsiirrossa. Se tehostaisi toimintaa, mutta
kaupallisen verkon toimimattomuus kriittisissä tilanteissa ei merkitsisi operatiivisWDNDWDVURÀD
– Aikanaan, kun viranomaiset saavat
Tetra-verkkojen kaltaisia turvallisia, luotettavia ja häiriösietoisia LTE-verkkoja,
niiden kautta voidaan siirtää myös kriittistä tietoa. Ja aikanaan näiden dataverkkojen yli voitaisiin siirtää myös puhetta.
Suuri laajakaistan haaste on yhteisten
eurooppalaisten taajuusalueiden löytäminen. Esimerkiksi tetra-tietoliikennettä
nopeuttava TEDS ei ole yleistynyt, sillä
se tarvitsee vastaavasti enemmän kaistaleveyttä.
îOXYXOODYLUDQRPDLVHWNl\WWl-
TETRA, LTE JA TAAJUUDET
LTE on tulevaisuuden laajakaistateknologia, mutta horisontissa ei näy tetraa
parempaa – tai edes yhtä hyvää – puheviestinnän ja kevyen dataliikenteen teknologiaa.
Eurooppalaiset valtiot ovat keskenään
hyvin eri tilanteessa tetra-verkkonsa suhteen: Britanniassa sopimukset umpeutuvat
MRYXRVLQDȘ²PXWWD6DNVDVVDROlaan vasta ottamassa käyttöön uudenuutukaista tetra-verkkoa, jonka elinikä on
DLQDNLQYXRWWD
î%ULWLWKDUNLWVHYDWWHWUDYHUNNRQVD
korvaamista LTE-verkolla, mutta se on
Tony Gray (vas.) ja Phil Godfrey pyrkivät
saamaan viranomaisille turvalliset, luotettavat
ja häiriösietoiset laajakaistapalvelut.
vät joka tapauksessa merkittävissä määrin laajakaistapalveluja. Niitä varten heidän pitäisi vaatia tarvittavia taajuuksia
jo nyt, sillä niiden saaminen vie vuosia,
Godfrey kehottaa.
– Poliitikkoja pitäisi varoittaa viestintäYHUNRQRQJHOPLVWDMRKWXYLHQNDWDVWURÀHQ
poliittisista seurauksista. On turha luulla,
että nämä asiat ratkeavat itsestään.
MITÄ KÄYTTÄJÄ TARVITSEE?
Työryhmä on koonnut kattavan listan vaatimuksista joita viranomaiskäyttäjät odottavat laajakaistalta. Sitä ei ole koottu pel-
kästään poliisin ja hälytysluonteista työtä
tekevien viranomaisten tarpeista, vaan eri
maista ja maanosista ja eri toimialoilta.
– Olemme kysyneet kaikilta, mitä he
haluaisivat tehdä luotettavalla mobiililaajakaistayhteydellä. Video, esimerkiksi
lennokista saatava videokuva, tarjoaisi
sekä kenttämiehille että tilannekeskukseen yleiskuvan tilanteesta. Paljon toivotaan myös mahdollisuutta välittää lääketieteellistä mittaustietoa etäällä päivystävälle lääkärille, Gray listaa.
î/XRWHWWDYDVWLWRLPLYDSXKH\KWH\V
RQSHUXVYDDWLPXV/DDMDNDLVWDQSDOYHOXW
– LIIKETOIMINTAMALLIEN LÖYTÄMINEN
ON KAIKKEIN
HAASTAVINTA.
olisivat hyödyllisiä mutta eivät samalla
tavalla välttämättömiä. Mutta ajan kanssa nekin muuttuvat perustavanlaatuisen
tärkeäksi.
1/2014 VIRVE 23
£ VIRVE AIROLA Á MIIKA KAINU
TURVALLISUUDEN
UUSI ULOTTUVUUS
Kyberasioissa kukaan ei voi toimia yksin, eikä se ole tarkoituksenmukaistakaan.
ietoverkkoja hyödyntävä aktivismi ja rikollisuus ovat koko
ajan kasvava uhka niin valtioille, yrityksille kuin yksityishenkilöillekin.
Kyberuhan takana voivat olla rikolliset, aktivistit tai valtiot. Tavoite voi olla
taloudellinen tai poliittinen, se voi olla
ilkivaltaa, rikollisuutta tai terrorismia.
Valtiollisen uhan muodostavat hyökkäykset, joilla pyritään vaikuttamaan
maan kykyyn toimia – esimerkiksi poliittiseen päätöksentekoon tai väestön elin-
T
i
KYBERTURVAA
Suomen ensimmäinen kyberturvallisuusstrategia näki päivänvalon 24.1.2013 – Tavoitteena on,
että vuonna 2016 Suomi on
maailmanlaajuinen edelläkävijä
kyberuhkiin varautumisessa,
puolustusministeri Carl Haglund
siteerasi kyberturvallisuudelle
strategiassa asetettua visiota
julkistamistilaisuudessa.
24 VIRVE 1/2014
olosuhteisiin – hyödyntämällä sen verkkoja ja järjestelmiä, löytämällä niistä haavoittuvuuksia ja kohdentamalla toimenpiteet niihin.
KYBER EI TUNNE RAJOJA
Kyberuhkille on ominaista, että ne ovat
globaaleja eivätkä tunne rajoja. Monissa maissa on Suomen lailla havahduttu
tämän riskitekijän laajuuteen ja laadittu
kansallisia kyberturvallisuusstrategioita.
– Uhkakuvia on näissä tunnistettu samalla tavalla – valtiolliset ja ei-valtiolliset
uhkat – ja myös linjatut kehittämiskohteet vastaavat toisiaan, sanoo Catharina
Candolin, Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäosaston tietoverkkopuolustussektorin johtaja.
Keskeisiä asioita ovat Candolinin mukaan viranomaisyhteistyö laajennettuna
yksityiselle sektorille, kansainvälinen yhteistyö, kansallisen kyberturvallisuuskeskuksen perustaminen, tutkimukseen ja kehittämiseen panostaminen, osaamisen ja
ymmärryksen lisääminen yhteiskunnassa
sekä lainsäädännön kehittäminen.
– Tässä mielessä Suomen kyberstrategia on hyvin linjassa muiden kanssa.
Reilu vuosi sitten valmistuneen Suomen kansallisen kyberturvallisuusstrategian mukaan sotilaallinen kyberpuolustuskyky muodostuu tiedustelun, vaikuttamisen ja suojautumisen suorituskyvyistä.
Sitä kehitetään osana muun sotilaallisen
voimankäytön kehittämistä.
Kyberpuolustusta harjoitellaan ja kehitetään yhdessä keskeisten viranomaisten,
järjestöjen ja elinkeinoelämän toimijoiden
kanssa kansallisesti ja kansainvälisesti.
Puolustusvoimat antaa virka-apua lainsäädännön salliessa.
í Puolustusvoimilla on omat lakisääteiset tehtävänsä. Ensimmäinen on maanpuolustus, toinen viranomaisyhteistyö ja
kolmas kansainvälinen kriisinhallinta.
í Meillä on pitkät perinteet viranomaisyhteistyöstä, ja ne jatkuvat samalla periaatteella myös tässä. Tuemme
mielellämme muita tahoja, ja tilannetietoja
voidaan hyvin jakaa puolin ja toisin.
Tähän astisissa tunnetuissa kybermaaLOPDQNRQÁLNWLWLODQWHLVVDWHNLMlHLROHKDlunnut paljastua. Stuxnet oli tästä hyvä
esimerkki.
î9DLNNDPDDLOPDQODDMXLVHVWLVSHNXloitiin, kuka sen takana oli, sitä ei pystytty >>
1/2014 VIRVE 25
vedenpitävästi todistamaan. Vastaavia tapauksia on ollut muitakin. Ei pidä kuitenkaan antautua sen harhan valtaan, että
koska suurin osa kyberhyökkäyksistä on
ollut peiteltyä, niin olisi myös jatkossa.
JÄRKEÄ JA TILANNETAJUA
Catharina Candolin painottaa, että kyberasioissakin pitää olla järki mukana ja
toimia tilanteen ja vaatimusten mukaan.
î(VLPHUNLNVLSLOYLSDOYHOXLOODN\Htään parantamaan saatavuutta. Se ei
tarkoita, että kaikkea pitäisi viedä pilveen. Tiedot saattavat olla kenen tahansa hallittavissa ja luettavissa, vaikka sitä
kuinka yritettäisiin salata.
On syytä miettiä kunnolla, milloin julkiset tai ostettavat palvelut oikeasti hyödyntävät organisaatiota.
– Kannattaa katsoa, mikä on tarkoituksenmukaista. Kun puhutaan salassa
pidettävästä tiedosta, ja etenkin kun suojaustason nousee, palvelu ja myös sen
ylläpito on syytä pitää kansallisena.
Käytännön sanelee pitkälti organisaation tehtävä. – Julkisella tasolla toimittaessa ja kun ollaan yhteydessä muiden
kanssa, käytettävyydellä voi olla painoarvoa. Sen sijaan viranomaiset, joiden
tietojen suojaaminen on tärkeää, toimivat
enemmän kansallisella puolella.
Turvallisuusverkkoympäristö jos mikä
joutuu varautumaan kyberuhkiin.
– Tuven kyky varautua, reagoida ja toimia pitää olla sellaisella tasolla kuin asiakasorganisaatiot vaativat. Tämä edellyttää
hyvää yhteistyötä ja -toimintaa.
Suomen kybervarautumisen tason
Candolin arvioi keskivertoa paremmaksi,
mutta hän korostaa, että emme ole mikään
edelläkävijä. – Meillä on hyvä yksityinen
sektori, jossa on paljon potentiaalia.
Suomessa panostetaan tutkimukseen,
mutta sen lisäksi pitäisi panostaa kehittämiseen ja start-up-toimintaan myös kansainvälisesti. – Tällaista pitäisi saada enemmän.
Hyvänä esimerkkinä Candolin näkee
SHOLÀUPDW
– Ne pärjäävät, mikä osoittaa, että
osaamista löytyy. Myös tiedeyhteisö lienee heräämässä. 90-luvulta asti on järjestetty yksittäisiä kybervalmiuksiin liittyviä
kursseja, ja myös koulutus- ja tutkimusohjelmia on nousemassa.
YHTEISTYÖ ON VOIMAA
Myös kybermaailmassa Suomen vahvuutta ovat hyvät perinteet viranomaisyhteistyöstä.
– Meillä on paljon hyviä asioita. Suomi on pieni maa, mikä tarkoittaa tiheitä
verkostoja ja aktiivista yhteistoimintaa.
Turvallisuustoimijoiden yhteistoimintaa kehitetään eri tason yhteisillä harjoituksilla; kehitetään osaamista, tiivistetään verkostoa, harjoitellaan prosesseja
ja menetelmiä.
– Tämän ansiosta löydetään ongelmakohtia, joita ei muuten ehkä olisi havaittu.
Jos poliittinen, juridinen, tekninen ja operatiivinen taho saadaan saman pöydän ääreen pohtimaan ja keskustelemaan, yhteistoiminta saadaan pelaamaan. Siitä on sekä kansallista että kansainvälistä hyötyä.
Puolustusvoimilla on pitkät perinteet
myös harjoitustoiminnasta.
– Pyrimme kutsumaan muita toimijoita
kansallisiin ja myös kansainvälisiin har-
joituksiin, joihin osallistumme. Olemme
kutsuneet mukaan jopa yrityksiä ja tiedeyhteisön edustajia – yhdessä harjoituksessa on jopa ollut mukana yhdistyksiäkin.
Puolustusvoimilla oli kyberalan harjoituksia viime vuonna 3–4.
– Jatkossa kannattaa miettiä, mitkä
ovat kannattavia harjoituksia, millä tiheydellä ja teemalla niitä järjestetään ja
mikä on se harjoitettava joukko. Tämä
varmaan vakiintuu.
Candolin korostaa, että mitä paremmin
ymmärretään toisen rooli, sitä parempia
vahvuuksia saavutetaan.
– On tärkeää ymmärtää, mitä toinen
tarkoittaa. Kaksi viranomaista voi puhua
samalla termillä ja tarkoittaa eri asiaa.
Yhteiset harjoitukset ovat hyviä.
Vuosi sitten Jyväskylän ammattikorkeakoulu rakensi Puolustusvoimien kanssa yhteistyössä harjoitusinfrastruktuurin
kansallista harjoitusta varten.
– Yksi tavoite oli, että kun luomme
infrastruktuurin, sitä voivat hyödyntää ja
YXRNUDWDPXXWNLQî\ULW\NVHWWLHGH\KWHLsöt tai viranomaiset.
Kyberstrategiassa mainittu edelläkävijyys sen sijaan edellyttäisi aikamoista
resussointia tähän asiaan. í Riittävätkö
Suomen rahkeet, ei tiedä.1
– ON TÄRKEÄÄ
YMMÄRTÄÄ, MITÄ
TOINEN TARKOITTAA.
Kyberturvallisuuskeskus
Kyberturvallisuuskeskus aloitti toimintansa Viestintävirastossa 1.1.2014. Samalla CERT-toiminnot ja -palvelut
siirtyivät osaksi Kyberturvallisuuskeskusta.
Yhteistyötahoille tutut CERT-palvelut pysyvät entisellään, samoin yhteystiedot. Kyberturvallisuuskeskuksen
tietoturva-artikkelit, varoitukset ja haavoittuvuudet
julkaistaan jatkossa osoitteessa www.kyberturvallisuuskeskus.fi.
Kyberturvallisuuskeskuksen tehtävänä on seurata
tietoturvallisuuteen vaikuttavia ilmiöitä ja uhkia, kerätä
26 VIRVE 1/2014
tietoa tietoturvahaavoittuvuuksista ja -häiriöistä, muodostaa arvio Suomeen ja suomalaisiin kohdistuvista tietoturvauhkista ja niiden vaikutuksista sekä jalostaa ja jakaa
tietoa tietoturvauhkista eri toimijoille.
Kyberturvallisuuskeskus vastaa myös turvaluokitellun
aineiston sähköiseen tiedonsiirtoon ja käsittelyyn liittyvistä turvallisuusasioista.
Kyberturvallisuuskeskuksen tietoturva-artikkelit,
varoitukset ja haavoittuvuudet julkaistaan osoitteessa
kyberturvallisuuskeskus.fi.
Kansalaisen
kyberturva
Mahdollinen hyökkääjä saattaa
hyödyntää kotikoneita jälkien
peittämiseen ja palvelunestohyökkäyksiin. Catharina Candolin
muistuttaa tietoturvan tärkeydestä ja antaa muutaman selkeän
yleisneuvon.
1.
Pidä tietokoneesi ajan
tasalla sallimalla automaattiset
päivitykset. Niissä tunnetut haavoittuvuudet on yleensä korjattu.
Muista antivirusohjelmistot ja
palomuurit.
2.
Älä klikkaa epämääräisiä
linkkejä tai avaa hämäriä tiedostoja. Vaikka lähettäjä näyttäisi
tutulta, varmista häneltä linkin/
tiedoston aitous.
3.
Mieti, mitä tietoja annat
itsestäsi ja myös, miksi niitä
kysytään. Erityisesti lasten tietojen julkaisemisessa varovaisuus
kannattaa.
4.
Mieti toimintatapojasi
tietokoneen ja netin käytössä.
Merkittävä osa haittaohjelmista
leviää huolimattoman USB-tikun
käytön kautta. Työpaikalla tulee
aina noudattaa työnantajan
antamia tietoturvaohjeita ja
kotona yleistä varovaisuutta.
5.
Pyydä apua ja neuvoja.
Rohkene kertoa, jos olet joutunut
tai epäilet joutuneesi hyökkäyksen uhriksi. Jos vaikenet, rikollinen pääsee kuin koira veräjästä.
6.
Ihminen voi olla myös
tietoturvan vahvin lenkki, jos hän
ymmärtää toimia oikein. Jos hän
on valveutunut, voi hyökkäys
epäonnistua ja tulla ajoissa
esiin.
1/2014 VIRVE 27
¿
SANASTOA
muodostuva toimintaympäristö sekä
datan ja informaation käsittelyyn
liittyvät tilat ja rakenteet.
Seija-myrsky
Kyberturvallisuus
STUXNET
Iranin ydinlaitoksiin saastuneessa
usb-muistitikussa päässyt
tietokonemato, joka vakoili ja
uudelleenohjelmoi teollisuusjärjestelmiä.
(Critical Communications Broadband
Group) TCCA:n laajakaistatyöryhmä.
Tavoitetilaa, jossa kybertoimintaympäristöön voidaan luottaa ja jossa
sen toiminta turvataan. Se pitää
sisällään toimenpiteet, joiden avulla
voidaan ennakoivasti hallita ja
tarvittaessa sietää erilaisia kyberuhkia ja niiden vaikutuksia.
Eino-myrsky
Kyberuhka
Lokakuun 13. päivän myrsky 2013.
Marraskuun 5. päivän myrsky 2013.
Kybertoimintaympäristöön
kohdistuvat uhkat ovat tietoturvauhkia, jotka toteutuessaan
vaarantavat tietojärjestelmän
oikeanlaisen tai tarkoitetun
toiminnan.
Tapani-myrsky
ALVAR-toimikunnat
Vuoden 2014 alusta toimineet
neljä alueellista varautumistoimikuntaa, jotka ovat laajapohjaisempia ja alueiltaan laajempia
kuin aiemmin toimineet yhdeksän
TIVA-toimikuntaa.
CCBG
HEMS-ensihoitaja
(Helicopter Emergency Medical
Services) Ensihoitolääkäripalvelujen
päivystävässä lääkärihelikopterissa
työskentelevä ensihoitaja.
Kriittinen
infrastruktuuri
Käsittää yhteiskunnan elintärkeille
toiminnoille välttämättömät
rakenteet ja toiminnot – sekä fyysisiä
laitoksia ja rakenteita että sähköisiä
toimintoja ja palveluja.
Kyber
Sanaa käytetään yleensä yhdyssanan
osana, ja se liittyy yleensä sähköisessä muodossa olevan informaation
(tietojen) käsittelyyn: tietotekniikkaan, sähköiseen viestintään
(tiedonsiirtoon), tieto- ja tietokonejärjestelmiin.
Kyberriski
Kybertoimintaympäristöön kohdistuva
vahinkomahdollisuus tai haavoittuvuus, joka toteutuessaan tai jota
hyväksi käyttäen kybertoimintaympäristön toiminnasta riippuvalle
toiminnolle voi aiheutua vahinkoa,
haittaa tai häiriötä.
Kybertoimintaympäristö
Sähköisessä muodossa olevan tiedon
käsittelyyn tarkoitettu, yhdestä tai
useammasta tietojärjestelmästä
LNG-infrastruktuuri
Gasum Oy:llä on Porvoon Kilpilahden
teollisuusalueella 2010 valmistunut
nesteytetyn maakaasun, LNG:n
tuotantolaitos. Ostettuaan
enemmistön norjalaisesta
Skangassista Gasumista tulee
Pohjoismaiden suurin LNG:n jakelija.
Pienempiä LNG-terminaaleja tulee eri
puolelle Suomen rannikkoa
palvelemaan teollisuutta ja
laivaliikennettä.
LNG-kaasu
Nesteytetty maakaasu (LNG, Liquefied
Natural Gas) on maakaasua, joka
pysyy normaalissa ilmanpaineessa
nesteenä alle −163 °C:n lämpötilassa.
Nesteyttämisellä maakaasu tiivistyy
600-kertaisesti.
LTE-verkko
(Long Term Evolution) Edistynyt
3G-tekniikka, jonka tarkoitus on
kasvattaa datansiirtonopeuksia,
lyhentää viiveitä, parantaa palveluja
ja vähentää kuluja. Long Term
Evolution Advanced (LTE-A) on saman
tekniikan kehityspainos, joka
ensimmäisenä tekniikkana
maailmassa täyttää 4G-vaatimukset.
Joulukuun 13. päivän myrsky 2013.
Taina-myrsky
Tapaninpäivän myrsky 2011.
TCCA
(The TETRA + Critical
Communications Association) entinen
TETRA Association, tetra- ja
viranomaisviestinnän kansainvälinen
yhteistyöjärjestö.
TIVA-toimikunnat
Elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskusten yhteydessä
toimineet tietojärjestelmäalan
valmiustoimikunnat, joita
Huoltovarmuuskeskus ohjasi.
Korvattu vuoden 2014 alusta
ALVAR-toimikunnilla.
TEDS
(Tetra Enchanced Data Service)
Seuraava kehitysversio nykyiselle
virven tetra1-järjestelmälle.
Kutsuttu myös tetra2:ksi.
TUVE
Hallinnon turvallisuusverkko.
Valtioneuvoston ja turvallisuusviranomaisten korkean varautumisen
tietoliikenneratkaisu.