tästä - Suomen Erillisverkot Oy

Transcription

tästä - Suomen Erillisverkot Oy
[2]
2012
T U R VAT T UJE N V IE S T IN TÄY H T E Y K S IE N E R IKO I S L E H T I
d
JULKISEN
HALLINNON ICT
KARSII JA
KOHDENTAA
d
JÄÄKIEKON
MM-KISOJEN
TURVALLISUUSTEKIJÄT
d
ENSIHOITO
MENEE
LAKEUKSILLA
POTILAAN LUO
TAISTELIJA 2020
JA UUSIUTUVA
PUOLUSTUS
T U V E-S T R AT EGI A N JA L K AU T TA MISEN M YÖTÄ JA KOON T UL EE UU T TA TOIMINN A L L IS UU T TA JA T URH A T YÖ VÄ HENEE .
Suomen virve- ja Ruotsin
vastaavalla tetra-tekniikalla
toteutetun viranomaisradioverkon rakelin yhteen liittävän
laitteiston operatiivinen pilottikäyttö aloitettiin toukokuussa.
Puheradioliikenne maiden
viranomaisten välillä on mahdollista, ja kaksi puheryhmää
kummastakin voidaan tarvittaessa yhdistää toisiinsa.
Yhteisen verkon keskeisiä
toimialueita ovat Tornionjokilaakso, Merenkurkku ja
Ahvenanmeri.
Märketin majakka
seisoo pienellä luodolla
Ahvenanmerellä. Suomen ja
Ruotsin välinen raja jakaa
luodon kahtia. Majakka
rakennettiin vuonna 1885.
2 VIRVE 2/2012
LEHTIKUVA
VIRVE &
RAKEL
9
EDITORIAL
Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan käynnistäminen
Turvallisuusviestinnän toimintaympäris tön
murros näkyy myös Suomen Erillisverkot -konsernissa vastuualueen laajentumisena. Konsernin strategiassa erityisenä painopisteenä on hallinnon turvallisuusliiketoiminnan
(TUVE) suunnittelu ja toiminnan käynnistäminen. Taustalla on Valtioneuvoston päätös
ȘȘȘNHVNLWWll789(OLLNHWRLPLQWDYDVWXX
Erillisverkoille. Päätöksen mukaan turvallisuusverkon valtion omistamat valokaapelit ja laitetilat sekä vuokrasopimukset erikseen sovittavin
osin siirretään valtioneuvoston kanslian alaiselle valtion omistamalle Suomen Erillisverkot
Oy:lle, joka vastaa tämän infrastruktuurin ylläpidosta. Myös hallinnon korkeaa varautumista
tukevien, kaikille yhteisten palvelujen tuotantoon, ylläpitämiseen ja tarjontaan liittyvien tehtävien vaiheittainen siirtäminen Erillisverkoille selvitetään yhteistyössä TUVE-hankkeen ja
siinä mukana olevien hallinnonalojen kanssa.
Turvallisuusverkon tehtävä on varmistaa
valtion ylimmän johdon ja yhteiskunnan turvallisuuden kannalta tärkeiden viranomaisten ja
muiden toimijoiden yhteistoimintaa sekä viestintää koko Suomen valtakunnan alueella. Järjestelyssä keskitetään turvallisuuden kannalta
tärkeiden viranomaisten viestinnän turvallisuuteen ja varautumiseen liittyvää osaamista,
infrastruktuuria sekä palveluja läpinäkyvällä ja
kustannustehokkaalla tavalla. Suomen Erillisverkot -konserniin on perustettu helmikuussa
ȘXXVL\KWL|6XRPHQ7XUYDOOLVXXVYHUNNR2\
joka käytännössä vastaa ko. liiketoiminnasta.
2OHQDORLWWDQXWKHOPLNXXQDOXVVDȘN\seisen TUVE-liiketoiminnan johtajana. Tähän
työhön hakeutuessani minua kiinnosti erityisesti itsenäinen ja kokonaisvastuullinen rooli
yhteiskunnallisesti merkittävien ja vaativien
tietoliikennehaasteiden parissa. Näihin odotuksiin olen myös saanut vastetta. Työni on
käynnistynyt taustamateriaaliin tutustumalla.
Myös liiketoimintasuunnitelman rakentaminen
on alkanut erittäin hyvässä yhteishengessä eri
toimijoiden kanssa. Suunnittelun lopputuloksena syntyy luotettava ja turvallinen verkkooperaattori, joka tarjoaa yhteiskäyttöön verkkoja infrastruktuuripalveluja. Verkko-operaattorin
asiakkaina ovat TUVE-palveluintegraattorit,
jotka edelleen tuottavat viestintäpalveluja loppukäyttäjilleen. TUVElle annettuna tavoitteena
on parantaa valtiojohdon päätöksentekokykyä,
tilannekuvan muodostamista ja viranomaisten
välistä tietojenvaihtoa sekä tiedon eheyden ja
kiistämättömyyden edellytyksiä kaikissa turvallisuustilanteissa.
Tehty keskittämispäätös ja kuluneiden lähivuosien aikana tehdyt TUVE-investoinnit luovat
erinomaisen pohjan muun muassa julkishallinnon toiminnan edelleen kehittämiselle. Turvalliset yhteiset verkkoratkaisut tuovat kustannustehokkuutta mahdollistaen samalla palvelujen
yhteiskäyttöisyyden yli hallinnonalarajojen.
Riittävä suunnittelu mahdollistaa hyvän lopputuloksen. Uskon, että TUVE-liiketoiminnasta
tulee merkittävä toimija yhteiskunnassa vahvistaen Erillisverkkojen roolia turvallisten ja toimintavarmojen viestintäpalvelujen tarjoajana
tukien elintärkeiden toimintojen johtamista.
SUUNNITTELUN
LOPPUTULOKSENA
SYNTYY LUOTETTAVA
JA TURVALLINEN
VERKKO-OPERAATTORI.
Mika Matturi
liiketoimintajohtaja
VIRVE-lehti on Suomen
Erillisverkot Oy:n julkaisema
sidosryhmälehti.
Päätoimittaja Pertti Virtanen,
PL 357, 02151 Espoo,
vaihde 020 7400 500,
www.erillisverkot.fi
Toimitusneuvosto
Erillisverkot: Antti Koponen,
Yrjö Pylvänäinen, Jarmo
Vinkvist ja Pertti Virtanen.
Alma 360: Erja Aalto, Virve
Airola, Jussi-Pekka Aukia, Antti
Pulkkinen ja Diana Törnroos.
Toimitus Alma 360
PL 502, 00101 Helsinki
vaihde 010 665 102
www.alma360.fi.
Tuottaja Virve Airola,
AD Antti Pulkkinen
Toimitussihteeri Erja Aalto
Kuvatoimittaja Laura Nissinen
Repro Aste Helsinki
Paino Edita Prima, 2012
Osoitelähde Suomen
Erillisverkot Oy:n
asiakasrekisteri.
2/2012 VIRVE 3
ï
TAPAHTUU
THINKSTOCK
VIRVE PYSYY
2í2012
Kiitos kaikille VIRVE-Uutisten ja
-päivän nimikilpailuun osallistuneille!
Vastauksia tuli kaikkiaan 103 henkilöltä. Pohdinnan jälkeen niin nimilautakunta kuin Erillisverkkojen johtokin
päätyivät kuitenkin siihen, että sekä
lehti että päivät säilyttävät VIRVEnimen. Se kuvastaa parhaiten sitä
viranomaisverkoston yhteistoimintaa,
jota Erillisverkkojen toiminta yhä
enemmän edesauttaa ja josta kaikki
olemme yhä enemmän riippuvaisia,
niin toiminnallisesti kuin verkostollisestikin. Vastanneiden kesken arvotut
Nokia Lumia -puhelimet voittivat Petri
Wessman Etelä-Suomen Sotilasläänin
Esikunnasta ja Timo Lehtimäki Viestintävirastosta. Onnittelut voittajalle!
ERILLISVERKOILTA
YRITYSVASTUURAPORTTI
Suomen Erillisverkot Oy:n vuotta 2011
koskeva yritysvastuuraportti julkaistaan
syksyllä 2012. Raportti toteutetaan valtioneuvoston 3.11.2011 hyväksymän
omistajapoliittisen periaatepäätöksen
linjausten mukaan. Olennaisia, tunnusluvuin kuvattuja teemoja ovat toimintavarmat tietoliikennepalvelut, arvo yhteiskunnalle, henkilöstö, liiketoiminnan
eettiset periaatteet ja ympäristö.
www.erillisverkot.fi
RIITTÄÄ, ETTÄ ON YKSIKKÖ
JA POLTTOAINETTA.
Seinäjoen ensihoito s. 14
SISÄLTÖ:
5
6
d
d
11 OMISTAJAN ÄÄNI
24 ICT-STRATEGIA
Kehitysministeri Heidi Hautala
näkee yritysvastuun vahvasti
liikentoimintaa tukevana asiana.
Vastuullisuus ja avoimuus
tukevat kehitystä.
Julkisen hallinnon ict-johtaja
Timo Valli uudistaa valtion
ict-rakenteita. TUVEa hän pitää
ennen muuta tietoturvallisuuden
resurssien kunnostushankkeena.
4 VIRVE 2/2012
19
20
23
26
28
30
Erillisverkoissa tapahtuu
Puolustusvoimien uudistettu
taistelujärjestelmä
Tetraa, trendejä ja Appseja
Ennakoimalla onnistuneet kisat
Akateeminen nurkka
TUVE – kohti kattavaa
turvallisuusverkkoa
Ajankohtaista
Svensk resumé
THINKSTOCK
ACCATIO OFFIC
TO DOLUPTATIIS
AS PLABORPOS
LORES. s. 14
Kyberturvallisuusharjoitus
CDX-12
Suomi osallistui maaliskuussa NATOn kyberosaamiskeskuksen CCDCOE:n (NATO Cooperative Cyber Defence Center
of Excellence) järjestämään Cyber Defence Exercise (CDX) -harjoitukseen. Suomi tarjosi tapahtumassa tilannekuvapalvelut,
Sveitsi teknisen harjoitusinfrastruktuurin. Suomen osallistumista johti puolustusvoimat. Mukana oli myös ministeriöitä sekä
valtionhallinnon virastoja ja laitoksia. Harjoitus lisää merkittävästi asiantuntijoiden osaamista. Se tukee monikansallista
turvallisuuden kehittämiseen keskittyvää kokeilu- ja tutkimustoimintaa Multinational Experimentation MNE:tä, jossa Suomi
johtaa tutkimusta kybertilannekuvateknologioista ja -menetelmistä päätöksenteon tukena. www.ccdcoe.com
TETRA ASSOCIATIONISTA
TULI TCCA
TETRA Assiociation on nyt TETRA +
Critical Communications Association
(TCCA). Taustalla on laajempi viesti:
maailmanlaajuinen kriittisen viestinnän käyttäjien ja toimittajien yleisten
standardien ja ratkaisujen kehittämisja soveltamistyön edistäminen. Muutos
on vastaus mobiilin radion (PMR) käyttäjien lisääntyneeseen laajakaistapalvelujen kysyntään. TCCA:n puheenjohtajan Phil Godfreyn mukaan muutos ei
millään lailla vähennä keskittymistä
tetraan, joka tulee olemaan ensisijainen ja tärkein teknologia vähintäänkin
ensi vuosikymmenelle. Tetra-standardia kehitetään ja edistetään maailmanlaajuisesti.
www.tetramou.com
2/2012 VIRVE 5
Puolustusvoimien
uudistettu taistelujärjestelmä
KETTERYYTTÄ,
ALOITEKYKYÄ,
OVELUUTTA
1
2
Vähemmästä enemmän ei ole vieras
käsite Suomen puolustusvoimille. Kun
resurssit vähenevät, niiden käyttö mietitään entistä tarkemmin – ja panostetaan
suomalaiseen sotilaaseen.
£VIRVE
3
AIROLA ÁPAULA MYÖHÄNEN
4
DDYRLPLVVDRQYXRGHVWD
suunniteltu, miten joukkojen
organisointia, varustamista
ja taistelutapaa uudistamalla
voidaan muodostaa toimintakykyiset joukot.
Keskeinen uudistuskohde on taistelutapa. Joustavammassa toimintamallissa
pyrkimyksenä on tuottaa vastustajalle maksimaaliset tappiot ja säilyttää oma toimintakyky.
Käytännössä uudistus koskee kaikkia
maavoimien aselajeja. Uudistus perustuu
erittäin laajaan tutkimukseen, jota on tehty useita vuosia, ja jossa on käytetty kaikkia mahdollisia operaatioanalyysityökaluja.
M
OMAN MAAN TARPEISIIN
Suomen sodan ajan joukkojen kokoonpanot
muuttuvat melkoisesti.
6 VIRVE 2/2012
– Alentunut sodan ajan joukkojen määrä vastaa sitä käsitystä, minkä verran arvelemme pystyvämme varustamaan, linjaa
maavoimien operaatiopäällikkö, prikaatinkenraali Veli-Pekka Parkatti.
– Meillä on aika uniikki alueellinen puolustus. Lähdimme liikkeelle omista tarpeistamme, oman alueemme puolustamisesta,
emme ottamaan mallia muualta. Mietimme, millaiset resurssit meillä on nyt ja mihin kehittämisrahamme riittävät.
Uuden jalkaväkiryhmän vahvuus on yhdeksän miestä aikaisemman kahdeksan
sijaan, ja se jakautuu kolmen miehen partioihin. Kokoonpanot pyritään tekemään
modulaarisiksi, niin että eri joukot sopivat
yhteen keskenään.
– Ryhmän vahvuus kasvaa yhdellä miehellä, ja joukkueen vahvuus vastaavasti.
Pyrimme siihen, että alaorsi olisi vahva.
6
5
i
>>
VARUSTUS:
1. kypärä, jonka valonvahvistinlaite pelaa yhteen tähtäimen
kanssa
2. ase, jossa kehittynyt tähtäin
3. päätelaite, johon informaatio
välitetään karttapohjalle tai
viesteinä, jakaa tilannekuvaa
kentältä
4. radio – ryhmäradio, jolla saa
yhteyden ylempään portaaseen
ja joukkueeseen
5. keskitetty virtalähde
6. sirpale-/luotisuojaliivi ja muita
suojavälineitä (esim. CBRN)
– lisättävissä lämpötähystin
ja laserosoitin
2/2012 VIRVE 7
Viestijärjestelmät ovat keskeisessä roolissa. – Jos johtamista ei pystytä pitämään
yllä, jää suorituskyky heikoksi, kenraali sanoo.
Vanhastakin järjestelmästä saadaan
tekniikalla enemmän irti. Tuliyksikkö toimii eri tavalla tuliaseman päässä. – Kun
ȘPLOOLVHWNHQWWlW\NLWȘPLOOLVHWUDVNDDWNUDQDDWLQKHLWWLPHWWDLȘPLOOLVHWNHvyet heittimet varustetaan asekohtaisella
päätelaitteella, teho ja tarkkuus ovat aivan toista luokkaa.
Nykyisestä jäykähköstä alueiden puolustamiseen perustuvasta järjestelmästä
siirrytään joustavampaan toimintamalliin. Sen mahdollistavat johtamisvälineet,
mutta myös kehittynyt joukon suoja, kuten naamioverkot ja helposti siirrettävät
taistelusuojat. Tiedustelukyky ja joustava
toiminta erilaisissa näkyvyys- ja valaistusolosuhteissa saa uusia mahdollisuuksia,
kun pimeäntoimintakyky tuodaan taistelija- ja ryhmätasolle.
KOKO ORGANISAATIO
MUKAAN
Pienimuotoiset kokeiluharjoitukset joukkuetasolla aloitettiin viime vuonna, tänä
vuonna niitä tehdään komppaniatasolla.
Varsinaisesti alueellisten joukkojen
koulutus uuteen taistelutapaan aloitetaan
NHVlQȘVDDSXPLVHUlVVl6LWlHQQHQRQ
koulutettava henkilökunta, suunniteltava
ohjeistus ja viimeisteltävä opetuspaketit.
î+DHPPHLGHRLWDRUJDQLVDDWLRQHUL
tasoilta ja pyrimme interaktiiviseen kehittämiseen. Uskomme, että organisaation
eri tasoilla tästä pystytään kehittämään
entistäkin paremmin toimiva järjestelmä,
kenraali Parkatti uskoo.
Tehtävätaktiikka korostuu entisestään
eikä alaisen tekemistä säädetä liikaa. Kun
esimies antaa alaiselleen toiminnan päämäärän, tehtävän ja resurssit sen hoitamiseen, alainen mietti, miten hän toiminnan
toteuttaa. – Pyrimme vahvistamaan aloitekykyä ja saamaan koulutuksesta mielenkiintoisempaa. Sekä johtajilta että yksittäisiltä sotilailta odotetaan rohkeuden ja
aloitekyvyn lisäksi myös oveluutta.
Varusteita ja resursseja jaetaan tarkoituksenmukaisesti ja mahdollisimman
tehokkaasti ryhmän sisällä. Tekniikassa
pyritään hyödyntämään mahdollisimman
pitkälti kaupallisia ratkaisuja, hyllytavaraa ja olemassa olevaa tekniikkaa, jota
jatkojalostetaan ja sovitetaan puolustusvoimien järjestelmään.
î7DUNRLWXVHLROHUDNHQWDDWHNQRDUmeijaa. Kaikkien järjestelmien lähtökohta
on, että niiden on sovelluttava asevelvolliVXXVDUPHLMDOOHMRNDNRRVWXXSURVHQWtisesti reserviläisistä.
TÄRKEIN TYÖ
TEHDÄÄN KENTÄLLÄ
OXYXQ DOXVVD SXROXVWXVYRLPLHQ
sodan ajan joukkojen kokonaismäärä oli
QRLQPLHVWl0llUllRQYlKHQQHWW\HHQMDYXRWHHQȘPHQQHVVlHGHOOHHQPLHKHHQ.XQ
DPPDWWLVRWLODLWDRQUHLOXWUHVHUviläisiä on kolmisenkymmentä yhtä ammattilaista kohti.
− Tämä koko homma pitää hoitaa niin kuin panssarivaunuun vaihtaisi telaketjua sen koko ajan
liikkuessa. Se on haasteellista, prikaatinkenraali Parkatti kuvaa puolustusvoimien uudistusta.
8 VIRVE 2/2012
Varusmies Tomi
Marjoniemi Karjalan
prikaatista kantoi
tulevaisuuden sotilaan
varusteita koko pitkän
päivän. Hänen mielestään
paino jakautuu hyvin ja
kokonaisuus toimii.
”PYRIMME
VAHVISTAMAAN
ALOITEKYKYÄ
JA SAAMAAN
KOULUTUKSESTA
MIELENKIINTOISEMPAA."
Välineiden käyttö on opittava lyhimPLOOllQQRLQNXXNDXGHQYDUXVPLHVpalveluksessa.
– Tekniikka kyllä opitaan, se ei ole onJHOPD+DDVWHRQRSSLDNl\WWlPllQVLWl
taistelukentällä, Parkatti painottaa.
Varusmiehet koulutetaan tulevaisuudessakin sodan ajan kokoonpanoon ja kutsutaan sen mukaisesti kertausharjoituksiin. – Perusasioita ei voi kovin helpolla
muuttaa, muuten menetämme varusmiesaikana saavutetun valmiuden. Palvelusaikana syntyneen joukon kiinteydellä on
suuri merkitys.
Prikaatinkenraali katsoo kuitenkin tulevaisuuteen luottavaisin mielin. – Kun
puolustusvoimien uudistuksesta selvitään,
uskon että tämä maavoimien uudistettu
taistelutapa toteutuu. Koulutustilaisuuksissa ja kokeiluharjoituksissa väki on ollut hyvin innostunutta. Se on hyvä, sillä
tärkein työ taistelutapaa uudistettaessa
tapahtuu kentällä.
î3XROXVWXVYRLPLHQHQVLPPlLQHQWHKtävä on ennaltaehkäisy. Kaikki ennaltaehkäisevää kykyä ylläpitävät toimet edellyttävät yhteistyötä viranomaisten kanssa. Kakkostehtävämme on muiden viranomaisten tukeminen, enkä näe että sen
merkitys ja rooli tulevaisuudessa ainakaan vähenee.1
KETTERÄ LISÄ
PUOLUSTUSTUKSEEN
Puolustusministeriö päätti huhtikuussa, että maavoimat hankkii
minilennokkeja, joiden käyttö
integroidaan maavoimien uuteen
taistelutapaan.
– Lennokki on melko toimintavarma ja sotaväen laitteeksi edullinen. Pataljoonan kokoisella alueella
se kykenee jatkuvaan reaaliaikaiseen valvontaan ja tuottaa koko ajan
tilannekuvaa, sanoo prikaatinkenraali Veli-Pekka Parkatti. Miehittämätön lennokki on myös melko hankala havaita, ja se on helposti korvattavissa, jos se ammutaan alas.
OMISTAJAN
ÄÄNI
Tilannekuvaa rakennetaan erilaisten sensorijärjestelmien avulla, valonvahvistimilla,
lämpökameroilla, -tähtäimillä ja -tähystimillä. Tulevaisuudessa sensoritieto voidaan
siirtää suoraan taistelujärjestelmään, esittelee majuri Matti Honkela.
TAISTELIJA 2020
Uudistetun taistelujärjestelmän ydin on taistelija, suomalainen sotilas. Järjestelmän
pitää palvella taistelijaa, olla yksinkertainen käyttää ja tukea päätehtävää.
Taistelija tarvitsee yksinkertaisuutta. Laitteita on pystyttävä käyttämään ja käsittelemään tapahtui lähes mitä tahansa. Pitkäaikainen stressi ja äärimmäinen väsymys, putkinäkö, pelko ja huonot olosuhteet
vaikuttavat toimintakykyyn sekä kykyyn
hahmottaa tilannetta ja muodostaa tilannekuvaa.
– Järjestelmien on oltava ergonomisesti toimivia, keveitä, helppokäyttöisiä ja
yksinkertaisia. Kaiken pitää tukea taistelijaa, tiivistää majuri Matti Honkela, joka on
ollut uuden taistelutavan kehittämisessä
alusta lähtien mukana.
Maavoimissa on tehty omaa tutkimustyötä ja kenttätestausta, yhdistetty teoriaa
ja käytäntöä. VTT:n, Helsingin kauppakorkeakoulun, työterveyslaitoksen ja eri
10 VIRVE 2/2012
yliopistojen kanssa tutkittiin, mitä tietoa
tarvitaan ja miten se esitetään. Työ saatiin
valmiiksi 2010.
Suurin hanke on ollut tilannetieto ja
sen välittäminen käyttöliittymien avulla.
Uuden tekniikan myötä joukkueenjohtajan
ei tarvitse olla suorassa näköyhteydessä
ryhmänjohtajiin.
− Kaikki riippuu tiedosta. Yksinkertaisuudessaan kysymys on siitä, mitä tietoa
tarvitsee taistelija, mitä alatason johtajat
ryhmänjohtaja ja joukkuejohtaja, miten se
tieto tulee esittää ja miten se välitetään
ylimpään johtoon.
Toinen keskeinen kysymys on energian
saanti. – Keskitetty virransyöttöjärjestelmä
keventää akkuja. Virtalähteet ovat laitteissa, ja lataamisen vaihtoehtoja testataan.
Meidän olosuhteemme ovat haastavat.
Pisimmällä kehittelyssä on ruggeroitu
eli rakennesuojattu johtajanpääte. Laitetta
on heitetty seiniin, pudotettu veteen ja rusikoitu monella tapaa. Vaatimusmäärittely
on sama kuin sotilaalla: sen on kestettävä.
– Jos järjestelmä kaatuu, sitä on turha
kantaa selässä. Keveys on kaikessa valttia,
järeät ohjelmat voivat kaataa tai tukkia
järjestelmän.
Varusteet muuntuvat roolin mukaan.
Se mitä ei tässä tehtävässä tarvita, jätetään tukialueelle.
– On aina muistettava, mitä taistelija
tekee, miten ja missä liikkuu. Hyvä liikkumiskyky on olennainen osa selviytymiskykyä.1
Vastuullisuus, avoimuus
ja pitkäjänteisyys ovat
valtion omistajaohjauksen
lähtökohtia. Ministeri
Heidi Hautala korostaa,
että valtion omistajuus on
mahdollisimman kaukana
kvartaaliajattelusta. >>
£VIRVE
AIROLA ÁHANNA KOIKKALAINEN
− Sähkökatkokset herättivät
varmasti monissa suomalaisissa turvattomuuden tunteen
ja tunteen haavoittuvuudesta.
Sähköön perustuva yhteiskunta
on haavoittuvainen, sanoo kehitysministeri Heidi Hautala.
ehitysministeri Heidi Hautala vastaa kehitysyhteistyöstä ulkoasiainministeriössä ja valtion
omistusohjauksesta valtioneuvoston kansliassa.
Maailmanparantamisen ammattilaiseksi nimetW\+DXWDODWXQQHWDDQPRQLSXROLVHQDYLKUHlQl
vaikuttajana. Ennen ministerikauttaan hän oli
Euroopan parlamentin jäsen ja johti ihmisoiNHXVYDOLRNXQWDDMRQNDWHKWlYlQlRQ¬YDOYRD
MDHGLVWll¬LKPLVRLNHXNVLHQWRWHXWXPLVWD
+HLGL+DXWDODQPLQLVWHULNDXGHQDOXNVLMXONLVWHWWLLQYDOWLRQHXYRVWRQȘȘȘȘK\YlNV\PlRPLVWDMDSROLLWWLQHQSHULDDWHSllW|V
joka painottaa uutena linjauksena yritysvastuuta strategisena
voimavarana. Sen mukaan valtion omistajapolitiikka perustuu
yhtiön kaikki etutahot huomioon ottavaan omistaja-arvon kasvattamiseen kestävällä ja vastuullisella tavalla.
î1lHQ\ULW\VYDVWXXQYDKYDVWLOLLNHWRLPLQWDDWXNHYDQDDVLDQD9DVWXXOOLVXXVMDDYRLPXXVWXNHYDWNHKLW\VWlPLQLVWHUL+DXtala sanoo.
K ERITYISTEHTÄVÄ JA ERITYISASEMA
Valtio on omistajana kahdessakymmenessä erityistehtäväyhtiössä.
Niillä on joko valtion niille osoittama tietty tehtävä tai sellainen
erivapaus, että ne eivät toimi eikä niitä ohjata kaupallisin ehdoin
kilpailullisessa ympäristössä.
Näissäkin yhtiöissä pätevät kuitenkin yleiset valtion omistusohjeet. Erityistehtävää hoitavassa yhtiössä valtio on aktiivinen
omistaja. Se määrittelee sekä erityistehtävän sisällön että sen,
mitä se merkitsee yhtiölle asetettaville tavoitteille. Kaupallisia
toimintoja koskevan liiketoiminnallisen strategian määrittelevät
yhtiön johto ja hallintoelimet.
Vaikka periaatepäätöksen mukaan valtiolla on yhtiöissä omistajana yhteiskunnallisia tavoitteita, niiden taloudellista toimintaa ohjataan taloudellisin perustein. Omistajapoliittiset tavoitteet perustuvat mahdollisimman hyvään yhteiskunnalliseen ja
taloudelliseen kokonaistulokseen. Sitä arvioidaan ensisijaisesti
sen perusteella, miten ja millaisilla kustannuksilla yhtiö toteuttaa ministeriön sille asettamia tehtäviä ja miten se täyttää yhteiskunnallisen palvelutehtävänsä.
î(ULOOLVYHUNRLOODRQVHONHlVWLYDOWLRQLQWUHVVLLQOLLWW\YlWDYRLWH,QWUHVVLRQVHQOXRQWRLQHQHWWl\KWL|QMDWRLPLQQDQRQV\\Wl
ROODYDOWLRQRPLVWHLVWDMDYDOWLRQKDOOLQQDVVDPLQLVWHUL+DXWDOD
linjaa Suomen Erillisverkot Oy:n asemaa.
î2QK\YLQYDLNHDDMDWHOODHWWlWlOODLVWDYRLVLRVWDDWDLHWWl
toiminta olisi markkinaehtoista. Liiketaloudellinen kannattavuus
on toki suotavaa, mutta tämän tyyppisissä tehtävissä sitä ei aina
pystytä toteuttamaan. Se täytyy hyväksyä.
UUSIA RISKEJÄ, VAHVOJA VALMIUKSIA
Erillisverkkojen kohdalla toimintaa säätelee sama yksikkö, jonka
DODLVXXGHVVD\KWL|WRLPLLî6LLQlRQHURHVLPHUNLNVL95llQYHUrattuna. Liikenneministeriö hoitaa liikennepolitiikkaa ja valtion
omistusohjausosasto valtioneuvoston kansliassa vastaa VR:stä
yhtiönä, ministeri painottaa.
î(ULOOLVYHUNNRMHQNRKGDOODPROHPPDWRYDWYDOWLRQHXYRVWRQ
kansliassa, mikä sopii tietysti hyvin, koska koordinoidaan eri viranomaisten tarpeisiin liittyvää toimintaa.
12 VIRVE 2/2012
− Yksi keskeisistä
tavoitteistani omistajaohjauksesta vastaavana
ministerinä on hallitusten
kaikenlaisen moninaisuuden lisääminen, ministeri
Hautala painottaa.
NÄEN YRITYSVASTUUN
VAHVASTI LIIKETOIMINTAA
TUKEVANA ASIANA.
Toiminnan riskit liittyvät yhä useammin tietojärjestelmiin. Erilaiset kriisitilanteet edellyttävät sellaisia viestintäkanavia ja keinoja, että poikkeuksellisiin tilanteisiin
pystytään vastaamaan.
Yhteiskuntaan liittyy ja kohdistuu yhä uudenlaisia
riskejä. Ministeri viittaa Risto Isomäen saman päivän
+HOVLQJLQ6DQRPLVVDMXONDLVWXXQNLUMRLWXNVHHQDXULQNRmyrskyjen vaikutuksesta sähköverkkoihin.
î,OPHLVHVWLNHUUDQQRLQYXRGHVVDYRLWXOODWlOODLQHQYDNDYDLOPL|,VRPlHQPXNDDQHGHOOLVHQNHUUDQ
YXRQQDȘȘ6LLKHQDLNDDQPDDLOPDHLROOXWQLLQVlKN|LVtynyt eikä sähköriippuvainen, vaikutukset tämän päivän
maailmassa olisivat aivan toista luokkaa. Odotan mieOHQNLLQQROODPLWl+XROWRYDUPXXVNHVNXVDVLDDQVDQRR
Erillisverkoilla pitääkin olla paras mahdollinen asiantuntemus ja näkemys siitä, mihin yhteiskunnat kehittyvät ja mihin tällaisilla tietoverkoilla pystytään ja joudutaan vastaamaan.
LUOTTAMUS JA AVOIMUUS
Valtiolle omistajana tärkein kanava omistajaohjauksessa on yhtiön hallitus.
î2PLVWDMDQWlUNHLQWHKWlYlRQNLQHWVLlK\YLlKDOOLtuksen jäseniä, niin että yhtiön hallituksessa on riittävän monipuolista osaamista ja se on tehtävänsä tasalla.
Omistajan luottamuksessa tärkeintä on luottamus
KDOOLWXNVHQSXKHHQMRKWDMDDQ+DOOLWXVKRLWDDWHKWlYlQVl
ja ymmärtää valtionomistuksen periaatteet. Erityiskysymysten ja sen, miten yhtiö leiviskäänsä hoitaa, pitäisi
puolestaan käydä ilmi yhtiön raporteista.
î(ULOOLVYHUNNRMHQW\\SSLVHVVl\KWL|VVlDYRLPXXVRQ
mielenkiintoinen asia. Sisäiseen turvallisuuteen liittyvät
kysymykset ovat sellaisia, että ihmisten on hyvä tietää,
että näistä asioista huolehditaan ja että niistä kerrotaan
niin paljon kuin voidaan kertoa. Niistä viestimisessä on
varmasti miettimistä, ministeri pohtii.
î7LHW\VWLMXONLVXXVMDVDODVVDSLWRVllQQ|NVHWMDWLHtoturvasäännökset on tunnettava. Tärkeimmillä valtion-
hallinnon toimijoilla, puolustusvoimilla ja sisäasiainministeriöllä, on yleiseen turvallisuuteen liittyviä perusteita toimia vähemmän julkisesti. Yleisen turvallisuuden
ja valtiovallan turvallisuuden takaamisen tehtävissä toimiva organisaatio on hyvin eri asemassa kuin avoimilla markkinoilla kilpaileva yhtiö, joka joutuu koko ajan
tekemään selkoa toiminnastaan eri sidosryhmille. Tuntuu myös että niin asiakkaiden, kansalaisjärjestöjen kuin
muidenkin sidosryhmien kiinnostus on lisääntymässä.
HENKILÖSTÖ VASTUUN YTIMESSÄ
Ministerin mielestä henkilöstöasiat ja niistä raportointi
ovat tärkeä osa yhteiskuntavastuuta.
î1HRQKRLGHWWDYDPDOOLNNDDVWL7RLPLYDWVXKWHHWMD
hyvä keskusteluyhteys henkilöstön ja johdon välillä helpottavat ratkaisujen löytämistä.
Valtio onkin omistajana linjannut haluavansa käyttää
parhaita mahdollisia henkilöstöön liittyviä käytäntöjä.
î2QLOPDQPXXWDVHOYllHWWl\KWL|QMRKGRQYDVWXXOOD
on se, että henkilöstö on motivoitunutta. Ja erityisesti
tällaiset muutostilanteet täytyy hoitaa esimerkillisesti.
Vastuukysymykset tulevat paljolti esiin esimerkiksi
sidosryhmien kanssa käytävässä keskustelussa tai kun
yhtiötä mahdollisesti kritisoidaan julkisuudessa.
î9DOWLRRQRPLVWDMDQDVHOODLVHVVDDVHPDVVDHWWlRQ
otettava selvää, onko yhtiö ymmärtänyt yhteiskuntavastuunsa ja pystyykö se tarvittaessa korjaamaan toimintaansa. Sidosryhmäviestintä on mielestäni osa tätä vasWXXOOLVXXWWDPLQLVWHUL+DXWDODOLQMDD
Vastuukysymyksiin ja hallintoon liittyy hyvä hallintokoodi. Käsite tulee pörssiyhtiömaailmasta, mutta soveltuvin osin se sopii mainiosti myös tämäntyyppisiin
yhtiöihin.
î6XRPDODLVWHQRQV\\WlWLHWllHWWlRQROHPDVVD\Ktiö, jonka tarkoituksena on viime kädessä kansalaisten
WXUYDOOLVXXGHVWDKXROHKWLPLQHQPLQLVWHUL+DXWDODVDQRR
+lQHQPLHOHVWllQSLWNlMlQWHLV\\VRQWlOODLVHVVD\K
tiössä keskeistä.
î.XQVHUDNHQQHWDDQNHVWlYllQWRLPLQWDPDOOLLQVLWl
voidaan ja pitääkin kehittää, mutta valtio ei tämäntyyppisestä toiminnasta tule luopumaan. Kun ei suoranaisesti
ole taloudellista kilpailevaa toimintaa, kaupalliset vaatimukset eivät ole keskeisiä. Valtion omistus on hyvin selvä,
ja se on mahdollisimman kaukana kvartaaliajattelusta,
jota valtio pyrkii muutenkin omistajana välttämään.1
2/2012 VIRVE 13
Etelä-Pohjanmaan
sairaanhoitopiiri:
ENSIHOITO
UUDISTUU
LAKEUDELLA
Kun ambulanssi vie hoitajan potilaan
luo, ei potilasta välttämättä tarvitsekaan viedä päivystykseen.
£JUSSI-PEKKA AUKIA ÁMIIKA KAINU
l\QQLVW\HVVllQYXRGHQȘDOXVVD(WHOl
Pohjanmaan Sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelu on Suomen suurimpia alansa yksiN|LWlW\|QWHNLMlPllUlRQȘîȘKHQNHl
MDNl\W|VVlRQHQLPPLOOllQOLNL\NVLNN|l
DVXNNDDQ(WHOl3RKMDQPDDRQLVRPDDNXQta, jossa nykyiset ja entiset kuntakeskukset ovat hajallaan ja kaukana toisistaan.
Kenttäjohtaja Pasi Ketola valmistelee työryhmiQHHQXXGLVWXVWD+lQRQ\NVLNXXGHVWDNHQWWlMRKWDjasta, jotka päivystävät ympärivuorokautisesti ensihoitokeskuksessa ja tarvittaessa osallistuvat omalla
kenttäjohdon viestiyhteyksin varustetulla yksiköllä
myös toimintaan kentällä. Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitoksella on omat ensivasteyksikkönsä, jotka
huolehtivat esimerkiksi onnettomuustilanteissa ensiavusta ja elvytyksestä. >>
K 14 VIRVE 2/2012
2/2012 VIRVE 15
Ensihoitaja Marja Kuusela
Seinäjoen kaupungin ensihoitoyksiköstä on tottunut
ambulanssityöhön.
OMAN VÄEN VOIMIN
Etelä-Pohjanmaalla ensihoito päätettiin
järjestää kokonaan omana toimintana,
eikä sitä toteuteta pelastuslaitoksen tai
yritysten kanssa. Ketola kertoo, että maakunnallisessa mallissa on pyritty asukkaiden mahdollisimman suureen tasa-arvoon.
3DOYHOXWDVRRQVDPDQLLQ,VRQN\U|QNLUkolla kuin sadan kilometrin päässä Lappajärvelläkin.
î$OXHHOOHRQVLMRLWHWWXKDMDXWHWXVWLȘ
ympärivuorokautisesti päivystävää yksikköä, sekä yhdeksän päiväyksikköä, jotka
päivystävät seitsemänä päivänä viikossa,
Ketola kuvaa.
î<NVLN|LOOlRQMDWNRVVD\PSlULYXRURNDXWLQHQVHNXQQLQOlKW|YDOPLXV6H
pidentää niiden toimintasädettä merkittävästi verrattuna aikaisempaan käytänW||QMRVVDYDOPLXVDLNDRQȘPLQXXWWLD
virka-ajan ulkopuolella. Siinä ajassa ehtii
ajaa pitkälle.
Sairaanhoitopiirin valtuusto päätti
maaliskuussa alueellisesta palvelutasosWDYXRGHQȘWRWHXWXQHLGHQKlO\W\VWHQ
perusteella. Useimmilla kartan alueilla
RQMRNRWDLȘPLQXXWLQVDDYXWHWWDYXXV
mutta esimerkiksi laajoille asumattomille suoalueille sellaista ei ole määritelty.
Nykyiset ja entiset kuntakeskukset ovat
kakkosriskin aluetta, ja korkeinta ykkösriskialuetta on vain Seinäjoen keskustassa.
Ketola puoltaa keskitettyä ja omaan
toimintaan perustuvaa ratkaisua.
î2PDQDW\|QlWHKGHQMRKWDPLQHQRQ
16 VIRVE 2/2012
paremmin omassa hallinnassa. Esimerkiksi meitä eivät sido sopimuksiin kirjatut kilometrimäärärajat valmiussiirroissa, joissa
hälytyskeikalle lähteneen yksikön tilalle
siirretään valmiusasemiin toinen yksikkö.
Riittää, että on yksikkö ja polttoainetta.
Olemme laskeneet, että ratkaisu on myös
kokonaistaloudellisesti edullisin.
EI PELKKÄÄ
SAIRAANKULJETUSTA
Yhdessä uuden järjestelmän käynnistämisen kanssa muuttuu myös koko toiminnan lähtökohta ja nimi, kun ensihoitopalvelut korvaavat sairaankuljetuksen.
Jatkossa ensihoitoyksikkö vie terveydenhoidon asiantuntemusta potilaan luo ja
noutaa tämän sairaalan tai terveyskeskuksen päivystykseen vain, jos vaivaa ei saa
hoidettua paikan päällä. Palvelukokonaisuuteen kuuluu myös päivystävä lääkäri
ja yksikön käytössä olevat viestiyhteydet,
joiden avulla lääkärille voidaan välittää
V\GlQÀOPLVHNlNXYDDMDllQWlKRLWRSlltösten tueksi.
î$PEXODQVVLVVDRQ(WHOl3RKMDQPDDQ
alueella kaksi hoitajaa, joista ainakin toisella on sairaanhoitajapätevyys ja lääkelupa. Yhteistyötä tehdään myös paikallisen
kotisairaanhoidon kanssa, Ketola kertoo.
î$UYLROWDNROPDQQHVWHKWlYLVWlYRLdaan näillä eväillä hoitaa paikan päällä
lääkärin valvonnassa. Ja tarvittaessa potilas voidaan kuljettaa suoraan keskussairaalaan ilman käyntiä paikallisella terveysasemalla.
Potilaskilometrien sijaan toimintaa
mitataan vastaisuudessa kokonaistaloudellisuuden ja potilaiden hyvinvoinnin
mittarein.
î8XGHOODMlUMHVWHOPlOOlS\ULWllQYlOWtämään päivystyksen ruuhkautuminen
ja ihmisten turha siirtely, samalla kun
valmiustaso paranee sen takia, että yksiköt eivät joka hälytyksellä poistu päivystysalueeltaan viemään potilasta keskussairaalaan. Toki ambulansseja ei ole
koskaan tarpeeksi.
Kenttäjohtajalla on käytössään – sekä
ensihoitokeskuksessa että johtoyksikössään – karttakuva, jossa näkyvät yksiköt,
niiden status ja tehtävälista. Tiedonsiir-
ron nopeuttamiseksi yksiköiden datayhteydet toimivat virven ja monikanavareitittimien avulla osaksi myös kaupallisten
operaattorien verkkojen varassa.
Yhteistyö hätäkeskuksen kanssa jatkuu Ketolan mukaan kuten ennenkin.
Päivystäjä lähettää yksiköt edelleenkin
matkaan.
î+lWlNHVNXNVHQSlLY\VWlMlOOlMDWHKtäväseurannalla on kuitenkin enää yksi
taho, jonka kanssa tarvitsee konsultoida.
Jos esimerkiksi yksiköitä ei ole vapaana,
Sairaanhoitopiirin päivystävä kenttäjohtaja päättää, mikä yksikkö irrotetaan kiireelliselle tehtävälle. Kenttäjohtaja myös
tukee tehtäväseurannan toimintaa, jolloin jokaista puhelua ei tarvitse aloittaa
aivan alusta.
Uusi monioperaattorisisäverkko toimii
kaikissa Seinäjoen
keskussairaalan
tiloissa – myös
maan alla.
TETRAA, TRENDEJÄ JA APPSEJA
Viranomaisverkkoihin tarvitaan laajakaistaa puheen rinnalle. Sovellukset
luodaan yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa, ei standardityöryhmissä.
£JUSSI-PEKKA AUKIA ÁMIIKA KAINU
MONIOPERAATTORIVERKKO
KESKUSSAIRAALASSA
Matkapuhelinten ja virve-päätelaitteiden kuuluminen useimmissa
sairaalan tiloissa parantaa turvallisuutta, viranomaisyhteistyötä
ja potilasviihtyvyyttä. Myös toiminta tehostuu.
£JUSSI-PEKKA AUKIA ÁSEINÄJOEN KESKUSSAIRAALA
Seinäjoen keskussairaalan vuonna 2009
aloitettu ja tänä kesänä valmistuva Y-talo
on valtakunnallisestikin katsoen merkittävä
rakennushanke, jonka bruttoala on noin
34 000 neliötä. Muutama vuosi sitten valmistui edellinen laajennus, P-rakennusosa.
Noihin aikoihin järjestelmäasiantuntija
Markku Penttilä ehdotti sairaalaan toteutettavaksi sisäverkon, jossa olisivat mukana
kaikki operaattorit ja virve.
Muun muassa meneillään olevan rakennushankkeen ja lainsäädännön vaatimusten takia verkolle järjestyi rahoitus ja operaattorit saatiin siihen mukaan. Asennustyöt käynnistyivät vuonna 2010, ja verkko
otettiin käyttöön seuraavan vuoden alkupuoliskolla. Tällä hetkellä se kattaa lähes
kaikki ne sairaalakompleksin tilat, joissa
matkapuhelimen ja virve-päätelaitteen
käyttö on turvallista. Näitä ovat muun
muassa aula- ja käytävätilat sekä valtaosa potilashuoneista.
Verkko perustuu helposti asennettavaan
säteilevään kaapeliin, jonka avulla verkon
kuuluvuus on saatu maan alla olevia käytä18 VIRVE 2/2012
viä ja muita tiloja myöten niin hyväksi, että
puhelimet ja päätelaitteet pysyttelevät turvallisella heikon lähetystehon alueella. Sairaalan lähistöllä on useita tukiasemapaikkoja, joten osassa potilashuoneita on niin
hyvä kuuluvuus, että sisäverkkoa ei ole tarvinnut niihin erikseen rakentaa. Sairaalassa
on erikseen kyltein osoitettu ne tilat, joissa
puhelimen käyttö ei ole sallittu.
Penttilä kertoo, että monioperaattoriverkon rakentaminen kaapelitekniikalla
ei ole tullut käytännössä juurikaan kalliimmaksi kuin yhden operaattorin verkon rakentaminen perinteisellä antennitekniikalla.
− Operaattorit ovat tuoneet tukiasemansa tilaan, jossa on myös virve-toistin.
Asemat on kytketty samaan kaapeliverkkoon verkon rakentaneen Fitelnetin toimittamalla laajakaistaisella yhdistimellä, ja virransyöttöä turvaavat akusto sekä sairaalan
varavoimajärjestelmä, Penttilä kuvaa.
− Järjestelmä tukee muitakin mahdollisia taajuusalueita, joita tulevaisuus voi tuoda tullessaan eli se on helposti ja erittäin
taloudellisesti päivitettävissä.
Monioperaattoriverkko on parantanut
sekä sairaalan sisäistä turvallisuutta että
helpottanut sairaalassa asioivan sairaankuljetushenkilökunnan ja muiden viranomaisten viestintää, kun päätelaitteita on
voinut pitää päällä myös sairaalan sisätiloissa. Samalla myös potilaat ovat voineet
aikaisempaa helpommin pitää yhteyttä
läheisiinsä.
− Verkko tehostaa lisäksi sairaalan toimintaa, kun hoitajat, lääkärit ja kaikki muut
sairaalassa olijat tavoitetaan aikaisempaa
helpommin matkapuhelimesta.1
JÄRJESTELMÄ
ON HELPOSTI JA
TALOUDELLISESTI
PÄIVITETTÄVISSÄ
UUSILLEKIN
TAAJUUSALUEILLE.
Tetra & Critical Communication Associationin eli TCCA:n Applications -työryhmän
puheenjohtaja Hannu Aronsson arvioi, että nykyinen kapeakaistainen tetra-verkko
täyttää hyvin tehtävänsä ja on käytössä
vielä vuosikymmeniä. Sen rinnalle tarvitaan kuitenkin myös laajakaistaista mobiilia tiedonsiirtokykyä, sillä käyttäjät
haluavat viranomaisviestintäänsä saman
palvelutason kuin mihin he ovat siviilipuolella tottuneet.
USA:ssa laajakaistaisen LTE-verkon
rakentamisesta ja rahoituksesta suuriin
asutuskeskuksiin on jo sovittu ja rakennustyöt käynnistyvät parin vuoden sisälOl/lKL,GlVVlHQVLPPlLVHWYLUDQRPDLVLOOH
tarkoitetut LTE-verkot ovat jo valmistumassa. Euroopassa näille verkoille ei ole
vielä edes varattu taajuuksia.
î7HOHYLVLRNDQDYLOWDYDSDXWXXYXRGHQ
YDLKHLOODNl\WW|NHOSRLVLDWDDMXXNsia, mutta osa valtioista haluaisi myydä
ne kaupallisille operaattoreille. Tämä on
viranomaisten laajakaistapalvelujen kohtalonkysymys ja siitä päätetään vuonna
Ș$URQVVRQNHUWRR
î-RVKDOXDWNl\WWllODDMDNDLVWDLVLDWLHdonsiirtopalveluja kriittisen viranomaistiedon välittämiseen ennen eläkeikää,
lobbaus kannattaa aloittaa heti.
Tulevaisuuden valinnat ovat erittäin
ajankohtainen asia myös siksi, että Suomessa uudistetaan parhaillaan hätäkeskusten, poliisin ja kenttäjohtamisen taustajärjestelmiä. Niiden kohdalla kannattaisi
Aronssonin mielestä pohtia palvelulähtöisyyttä ja joustavuutta uusien teknologioiden käyttöönotossa.
TYÖKALUJA KÄYTTÖÖN
Viranomaiset voivat toki käyttää – ja käyttävät jo – julkisen verkon yhteyksiä tie-
tojen, karttojen ja kuvien siirtoon. Älypuhelimet ja taulutietokoneet yleistyvät
kentällä.
î /DLQ UDMDW WXOHYDW NXLWHQNLQ QR
peasti vastaan esimerkiksi onnettomuuden uhrien henkilötietojen välittämisessä
julkisen verkon kautta. Julkisesta mobiilista laajakaistasta ei myöskään ole apua
verkon ruuhkautuessa esimerkiksi Olympiastadionin edustalla kisojen päättyessä,
Aronsson kuvaa tilannetta.
î0LWlNULLWWLVHPPLVVlWLODQWHLVVDVRvellusten halutaan toimivan, sitä enemmän se maksaa. Mutta on myös paljon
sellaisia tilanteita, joissa julkisten palvelujen käyttö on mielekästä ja kustannustehokasta. On vain määriteltävä, mikä
on sitä kriittistä tietoa, joka vaatii oman
viranomaiskäyttöön varatun yhteytensä,
ja mikä ei.
Laajakaista ja moniverkkoistuminen
vähentävät eri järjestelmien siiloutumista – siitä hyötyvät myös tetra-käyttäjät,
vaikka tetra on perinteisistä järjestelmistä
selvästi elinvoimaisin. Aronsson peräänkuuluttaakin teknologiavetoisuuden sijasta palvelu- ja tarvelähtöistä ajattelua.
î(LNULLWWLVWHQSDOYHOXMHQWRWHXWWDmisessa kannattaa toimia parin vuoden
tähtäimellä, ja valita edullisimmat ratkaisut. Standardointityössä keskitytään
sitten pitkän aikavälin isoihin investointeihin. Julkishankkeiden aikaväli on pitkä,
mutta kun työkalut on aikanaan saatu, ne
ovat luotettavia ja niitä myös käytetään
kauan. Minusta viranomaisverkkoihin
tehdyt investoinnit kannattaa hyödyntää
täysimääräisesti.
Yksityisellä puolella eletään kulloisenkin muodin mukaan ja ratkaisut vaihtuvat markkinointisyistä nopeasti, mutta
siellä myös innovoidaan sellaisia uusia
MDÀNVXMDUDWNDLVXMDMRLVWDYLUDQRPDLVHWkin hyötyisivät.
î0HHPPHWlOOlKHWNHOOlWLHGlPLWl
uutta ja ihmeellistä esimerkiksi iPhone
WDUMRDDYXRQQDȘ2OODNVHHQNl\WW|kelpoinen, sovelluksen ei toisaalta tarvitse
olla erityisen näyttävä tai tekninen: hyvä
esimerkki tarpeellisesta sovelluksesta on
ohjelma, johon voi syöttää kemikaalirekan
kilvessä olevan kemikaalikoodin, jolloin
se hakee palvelimelta aineen käsittely- ja
suojautumisohjeet.
YHTEISTYÖ ETENEE
TCCA:n Applications -työryhmään kuuluu
YDOPLVWDMLHQRSHUDDWWRULHQMDNl\WWl
MLHQHGXVWDMDDQRLQHULRUJDQLVDDWLRVWD
Työryhmä selvittää dataliikenteen sovellusten käyttötarpeita, ehdottaa muutoksia
standardeihin ja pyrkii luomaan edellytyksiä toimivalle dataliikenteelle.
Ryhmässä myös selvitellään olemassa olevien standardien muutostarpeita.
Selvittelyn alla ovat esimerkiksi yhteiset
ratkaisut, joilla älykkäät sovellukset välttyisivät aiheuttamasta ruuhkaa verkossa.
Toinen erittäin ajankohtainen kysymys on
tietoturvan varmistaminen moniverkkoympäristössä.1
TETRA-VERKON
RINNALLE TARVITAAN
LAAJAKAISTAISTA
MOBIILIA TIEDONSIIRTOKYKYÄ.
2/2012 VIRVE 19
Urheilutapahtuman
turvallisuus on ensisijaisesti järjestäjän
vastuulla. Pitkäkestoinen ja kansainvälinen tapahtuma
näkyy myös kaupungin yöelämässä.
ENNAKOIMALLA
ONNISTUNEET KISAT
Jääkiekon MM-kisat ovat turvallisuuden
näkökulmasta yksi urheilutapahtuma muiden
joukossa. Kotikisoista ei Suomelle irronnut
mitalia, mutta muuten järjestelyt onnistuivat
ennakkosuunnitelmien mukaisesti.
£JARNO SALOVUORI ÁLEHTIKUVA
DSDKWXPLHQNHVNLSLVWHHVVl+DUWwall-areenalla turvallisuudesta
vastasi vuosien kokemuksella
Local Crewn Ville Ketonen. Ketosen mukaan MM-kisojen suurin
ero muihin yleisötapahtumiin on ajallinen
kesto. Kun tapahtuma kestää useita viikkoja, paljon ihmisiä on kiinni eri tehtävissä.
î.DQVDLQYlOLV\\VMDNDQVDLQYlOLQHQ
media tuo omat juttunsa, mutta uhkakuviltaan kisat eivät ole sen eksoottisempi
kuin muutkaan suuret tapahtumat, Ketonen sanoo.
Ensi vuonna maailmanmestaruudesta
pelataan samoissa maisemissa, joten nyt
saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää
pian uudestaan.
T TOIMIVA AREENA
+DUWZDOO$UHHQD\PSlULVW|LQHHQRQWDpahtumapaikkana eri toimijoille ennestään tuttu, mikä osaltaan helpotti kisoihin valmistautumista. Pelastuslaitoksen
palomestari Juha-Pekka Lassila kertoo,
että viranomaiset seurasivat tapahtuman
suunnittelua alusta asti, ja kaikki tilat tarkastettiin hyvissä ajoin.
î2OLPPHPXNDQDVXXQQLWWHOXYDLheessa antamassa omat kommenttimme.
Palotarkastuksellisesti haasteena ovat
areenalle rakennettavat alihankkijoiden
toiminnot, joissa on usein viilaamista,
Lassila kertoo.
20 VIRVE 2/2012
Pelastustoiminnan kannalta Areena on
kiitollinen kohde, sillä tärkeimmät asiat
kuten poistumistiet on mietitty jo rakentamisvaiheessa. Myös turvaorganisaatio
toimii rutiinilla. Jos havaitaan vaikkapa
palonalku, paikalla on tapahtuman järjestäjän puolesta koulutettua henkilökuntaa
ja kalustoa suorittamassa alkusammutuksen. Lassilan mielestä riskit ovatkin yleisömäärästä huolimatta pienet.
î7LHW\VWL\OHLV|QNl\WWl\W\PLQHQRQ
aina arvoitus. Joku voi saada päähänsä
tehdä hölmöyksiä, Lassila sanoo.
MITÄ ENEMMÄN
IHMISIÄ, SITÄ
SUUREMMAT RISKIT.
Kisojen aikana järjestettiin päivittäin
viranomaispalaveri, jossa pelastuslaitoksen ja ensihoidon lisäksi olivat paikalla
sekä poliisin että järjestäjän turvaorganisaation edustajat. Tärkein työ on kuitenkin tehty ennakolta: jos jotain sattuu,
suunnitelmat ja muun muassa ajo-ohjeet
eri paikkoihin ovat selvillä. Alkusarjan
aikana muuhun valmiuden nostoon ei olOXWWDUYHWWDPXWWDÀQDDOLYLLNRQORSSXQD
pelastuslaitoksen johtokeskus oli korotetussa valmiudessa. >>
2/2012 VIRVE 21
&
AKATEEMINEN NURKKA
£JARNO SALOVUORI
Yhteiset sovellukset
viranomaisverkosta?
Pilvipalvelut helpottavat sovellusten käyttöönottoa
ja ylläpitoa. Ajoneuvoissa on kuitenkin ensin
ratkaistava tiedonsiirron pullonkaulat.
Areena on tehty isoille yleisötapahtumille, joten väkimäärästä huolimatta riskit ovat pienet.
Turvallisuussuunnitelmassa huomioidaan muun muassa ensiavun järjestäminen.
YLEISÖMÄÄRÄN EHDOILLA
22 VIRVE 2/2012
asianmukaisiksi. Me varauduimme ainoastaan nostamalla takapäivystysvalmiutta pronssi- ja loppuotteluiden aikana, Määttä kertoo.
Lisäksi areenan kulkureitit ja tärkeät
yhteystiedot löytyivät ensihoidon henkilöstöltä laminoiduilla korteilla. Virven
osalta henkilöstöä muistutettiin puheryhmien käytöstä.
Suunnitelmia piti muuttaa siltä varalta, että Suomi voittaa, sen osoitti viime
vuoden mestaruusjuhlinta. Juhlat eivät
olleet oikein kenenkään hallinnassa, ja
vakavilta onnettomuuksilta vältyttiin vain
hyvällä tuurilla. Siksi nyt päätettiin jo
etukäteen, ettei mahdollisia juhlia enää
järjestettäisi Kauppatorilla vaan Mäntymäen ja Stadionin ympäristössä. Tuossa vaiheessa myös muuta valmiutta olisi
nostettu. Toki kansainvälinen tapahtuma
lisäsi ilta- ja yöelämää kaupungilla ilman
Suomen menestystäkin.
î/lPPLQLOPDNHYlWWlULQQDVVDMD
viinaa hallussa pitää meidät kiireisinä,
Määttä toteaa.
VIRVE JOKAISELLA TOIMIJALLA
Virve oli tärkeä viestiväline viranomaisten lisäksi areenan turvaorganisaatiol-
le. Ville Ketosen mukaan se on korvannut vhf-puhelimia erityisesti operatiivisesti merkittävimmissä paikoissa. Virve
mahdollistaa myös yhteydet viranomaisten kanssa. Käytössä on jo kymmeniä
laitteita.
î0LHOHQNLLQQROODVHXUDDPPHNHKLW\Vtä. Vuosi vuodelta ja tapahtuma tapahtumalta käyttö tulee tutummaksi meidän ihmisillemme, ja myös yhteistoiminta viranomaisten kanssa selkiytyy, Ketonen sanoo.
Pelastuslaitoksella kisat eivät aiheuttaneet muutoksia virven käytössä. Toiminta tapahtui normaaleissa puheryhmissä.
Juha-Pekka Lassilan mukaan paikan päällä tehtiin kartoitus radiokuuluvuudesta.
î7LHVLPPHHWXNlWHHQPXXWDPLVWD
katvealueista muun muassa harjoitushallin ympäristössä. Sinne asennettiin toistimet verkon parantamiseksi, Lassila toteaa.
Lassilan mielestä virve on toiminut
hyvin. Puheryhmiä on sen verran kuin
tarvitaankin ja niitä on opittu käyttämään.
Sopivat kansiot löytyvät eri tilanteisiin.
î<NVLSXOORQNDXODRQ(WHOl6XRPHQ
yhteinen antokanava, se on pientä takapakkia entiseen. Ennen aluelaitoksilla oli
omat antoryhmänsä, mikä oli huomattavasti selkeämpää, Lassila sanoo.1
PILVESTÄ HYBRIDI
Lehto päätyy viranomaisverkon pilvipalveluissa niin sanottuun hybridimalliin. Viranomaisten yhteinen
julkinen pilvi tarjottaisiin virve-runkoverkosta, jolloin siihen olisi valmiina pääsy eri viranomaisten asiakasverkoista. Toisaalta asiakasverkoissa
olisi yksityisiä pilviä, joiden sensitiivinen data saadaan suojattua ja kuitenkin avattua rajapintoja julkiseen
pilvipalveluun. Samalla periaatteella
palveluja voisi tarjota hallinnon turvallisuusverkko TUVE.
î3LOYLSDOYHOXMHQSllOOHYRLGDDQ
rakentaa yhteisiä sovelluksia, portaaleja, joihin kootaan palveluja. Käyttöoikeuksia voitaisiin rajata eri viranomaisille, Lehto visioi.
Lehdon mukaan yksityisten pilvien
ja SOA-tyyppisten (Service Oriented
Architecture) palvelujen rakentaminen vie oman aikansa. Siksi parempi
lähtökohta on yleinen pilvipalvelu ja
sen rajoittaminen tarpeen mukaan.
Lisäksi Lehto uskoo SaaS-mallin hyötyihin.
î-RVWDUMRWDDQSHONlVWllQUDXWDtason palvelua tai sovelluspalvelinta,
kustannuksia säästyy keskitetyn ylläpidon ansiosta, mutta sovellusten
välinen integraatio eli varsinainen
ongelma jää ratkaisematta. Kun kaikilla viranomaisilla on sama versio
samasta sovelluksesta, tiedotkin ovat
yhtenevät, Lehto sanoo.
YHUNNRMHQ²VDWHOOLLWWLHQ*QMDODQJDWWRPLHQOlKLYHUNNRMHQîYDOMDVWDmista tiedonsiirtoon, Lehto kertoo.
Lehdon mukaan eri verkkojen
hyödyntäminen tietoturvallisesti on
mahdollista uuden DSiP-protokollan
(Distributed Systems intercommunication Protocol) ja vpn-suojauksen
DYXOOD/DXUHDQ02%,KDQNNHHVVD
pilotoitu ratkaisu on näkymätön sovelluksille, mutta vaatii erityisiä reitittimiä sekä ajoneuvoihin että virveverkkoon.1
THINKSTOCK
Myös ensihoidon näkökulmasta järjestäjällä on tapahtumasta ensisijainen vasWXX+86QHQVLKRLGRVWDYDVWDDYDRVDVtonylilääkäri Teuvo Määttä sanoo, että
viranomaiset auttavat tarvittaessa, oli
avun tarvitsija sitten yleisöä, pelaaja tai
jokin muu taho.
î+\YlWXUYDOOLVXXVVXXQQLWWHOXRQNDLken a ja o. Kansainvälisissä urheilutapahtumissa järjestäjien huomio kohdistuu ennen kaikkea pelaajiin, lajiliitot edellyttävät
tietynlaista ensihoitoa ja valmiutta pelaajille ja toimitsijoille. Meille isompi uhkakuva on suuri yleisömäärä, Määttä sanoo.
Viranomaisvalmistelu alkoi viime
syksynä. Silloin sovittiin, mihin riskeihin varaudutaan ja miten voimavarat mitoitetaan. Tapahtuman järjestäjä oli turvallisuussuunnitelmassaan varautunut
ensiavun antamiseen. Paikalla oli hoitohenkilökuntaa, viranomaisten rooli oli
tukea ja valvoa. Jos jotain vakavampaa
olisi sattunut, järjestäjän turvaorganisaatio olisi aloittanut toiminnan ja opastanut
pelastajat paikalle, jolloin vastuu olisi siirtynyt viranomaisille.
î-lUMHVWlMlOOlROLHQVLDSXYDOPLXVSDLkalla ja pelastuspuoli oli tarkastanut tilat
Jouni Lehdon ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon lopputyö sovittaa
pilvipalveluja viranomaisverkkoihin.
Laurea-ammattikorkeakoulun tietojärjestelmäosaamisen koulutusohjelmassa tehty työ pohtii viranomaisten
välisen kommunikaation ohella verkon katvealueiden aiheuttamia ongelmia. Ratkaisuksi Lehto ehdottaa
kokonaisarkkitehtuuria, jossa virverunkoverkossa tarjotaan SaaS-mallin
(Software as a Service) mukaista pilvipalvelua, ja jossa sovellusten tietoja
voidaan ylläpitää hajautetusti.
î/RSSXW\|QDLKHN\SV\LSLNNX
hiljaa opintojen aikana. Tietoturvaan liittyvien kurssien ja tutkielmien myötä syntyi kiinnostus muun
muassa tietokantojen klusterointiin ja
pilvipalveluihin. Tapaustutkimuksen
tein siitä, miten tietoturvallista materiaalia säilötään hälytysajoneuvoissa,
Lehto kertoo.
Lopputyö on osa Tekesin rahoittaPDD02%,KDQNHWWDMRVVDNHKLWHWllQ
hälytysajoneuvojen tieto- ja viestintätekniikkaa.
HAASTEENA TIEDONSIIRTO
JA KATVEALUEET
Virven runkoverkossa pystytään tarjoamaan pilvipalveluja, mutta niiden
hyödyntäminen ajoneuvoissa vaatii
tietoliikenneyhteyksiä, joita ei tällä
hetkellä ole. Siksi Lehto pohti mahdollisuuksia luoda yhteyksiä eri verkkoihin ja esimerkiksi sitä, miten yhden
ajoneuvon verkkoyhteyttä voidaan
käyttää katvealueella operoivien yksiköiden linkkinä.
î9LUYHUDGLRYHUNRQWLHGRQVLLUtokapasiteetti ei riitä ip-pohjaiseen
siirtoon. Siksi tutkin myös muiden
JULKINEN JA
YKSITYINEN PILVI
AUTTAVAT KÄYTTÖOIKEUKSIEN
RAJAAMISESSA.
2/2012 VIRVE 23
sitomisessa on pitkäaikainen kypsyyspolku, Valli muistuttaa.
Kuntien yhdistymiset etenevät muodossa tai toisessa. Valtiovarainministeriö
valmistelee kuntauudistuksen ict-muutostukea, jotta erilaiset toimintamallit ja tieWRMlUMHVWHOPlWVDDGDDQ\KWHHQ+HOSSRD
se ei ole, sillä esimerkiksi kuntien terveyskeskuksissa on kussakin omat erilaiset toimintamallinsa.
î9RLVLPPHWXNHDOLLWRVKDQNNHHQK\vissä käytännöissä ongelmissa, maksaa
konsulttien kustannuksia ja tuoda yhteisiä projektimalleja, joilla kunnat saavat
ict:n vaivattomasti yhteen, Valli sanoo.
ICT-STRATEGIA
UUDISTAA RAKENTEITA
Julkisen hallinnon ict-johtaja Timo Valli johtaa valtiovarainminisWHUL|VVlXXGHQ-XON,&7VWUDWHJLDQYDOPLVWHOXDKDOOLWXVRKMHOPDQ
antamissa puitteissa. Työpöytä täyttyy jo aiemmista strategiapapereista, mutta uusillekin avauksille on tarvetta.
£JARNO SALOVUORI ÁKAI WIDELL
TURVALLISUUSVERKON
ON VASTATTAVA TARPEISIIN
î2OHQROOXWYDMDDQYXRGHQYDOWLRQKDOlinnossa, ja eniten on ihmetyttänyt se,
miten paljon nykyrakenteissa on vääränlaista keskinäistä kilpailua ja resurssien tavoittelua omalle organisaatiolle.
Tilanteessa, jossa julkinen taloutemme on,
tulisikin enemmän puhaltaa yhteen hiileen, Valli muistuttaa ja peräänkuuluttaa
jopa talvisodan henkeä.
+DOOLWXVRKMHOPDVVDRQVRYLWWXȘȘPLOMRRQDQVllVW|WQ\N\LVHOOllQ\OLPLOMRRQDQHXURQLFWPHQRLVWDYXRWHHQȘ
mennessä. Tavoite edellyttää ripeitä toimenpiteitä, sillä kustannukset ovat kasvaQHHW\OLȘSURVHQWWLDYXRVLWWDLQ
î6llVW|MlHLVDDYXWHWDHOOHPPHS\Vty hillitsemään kustannusten kasvua.
-RWWDWlQlYXRQQDVllVWlPPHȘPLOMRRQDDYHUUDWWXQDYXRWHHQȘȘPHLGlQ
on ensin pysäytettävä kymmenen prosentin kasvu, johon olemme tottuneet.
Kasvutrendiin verrattuna tästä muodosWXXȘPLOMRRQDQVllVW|MRWlQlYXRQQD
Valli laskee.
RAKENNE ON
SAATAVA KUNTOON
ENNEN RESURSSIEN
LISÄÄMISTÄ.
PALVELUKESKUKSET YHTEEN
Perustietotekniikka ja lukuisat palvelukeskukset ovat ilmeisin säästökohde. Vuoden
lopussa valmistuva ict-strategia sisältää
rakenteellisia uudistuksia, joista yksi on
toimialariippumattoman ict-palvelukeskuksen perustaminen.
24 VIRVE 2/2012
î2OHPPHKDQNNLQHHWHULODLVLDUHVXUVseja kovin pienissä yksiköissä, on tullut
hankittua enemmän kuin on tarvetta.
Palvelutuottajia on liikaa, Valli sanoo ja
YLLWWDDȘȘSDOYHOXNHVNXNVHHQVHNlPLQLVteriöiden omiin ulkoistuksiin ja päällekkäisyyksiin.
Vallin mukaan palvelukeskuksista on
vuositasolla saavutettavissa varovaisesti
DUYLRLGHQQRLQPLOMRRQDQVllVW|/LVlsäästöjä tavoitellaan eri toimialojen icttoimintamallien kehittämisellä, ohjausta
selkeyttämällä ja hankkeiden arvioinnilla.
î9LLPHV\NV\QlDORLWHWWLLQW\|MRVVD
katsottiin mitä keskeneräisiä yhteishankkeita meillä valtionhallinnossa on. Osalla
ict-hankkeista oli onnistumisen edellytykset, osalla ei, ja jälkimmäiset lopetettiin. Ne sisälsivät riskejä, joita ei haluttu
ottaa, Valli sanoo.
tarvitaan, eikä edes kaiken sen, mitä valWLRYDUDLQPLQLVWHUL|Q-XON,&7WRLPLQQRVVD
tällä hetkellä tehdään, tarvitse välttämättä olla ministeriössä, jossa riittää tehtävää nopeasti kehittyvän tieto- ja viestintätekniikan kokonais- ja lainsäädäntöohjauksessa.
î5DNHQQHRQVDDWDYDNXQWRRQHQnen resurssien lisäämistä. Virastotasoon
voi satsata vasta kun ohjauksen ja palveluntuotannon rakenteet on saatu selkeytettyä, Valli sanoo ja viittaa esimerkiksi
mahdollisuuksiin yhdistää useita nykyisä virastoja isommaksi kokonaisuudeksi.
Vallin mukaan sekin selvitetään, mikä
on Erillisverkot-konsernin suhde toimialariippumattomaan palvelukeskukseen.
Tavoitteena on perustaa palvelukeskus
pian, jotta toiminta käynnistyisi ensi vuoden aikana. Aikataulu edellyttää vielä
paljon valmistelua ja poliittisia päätöksiä.
MALLIA LIIKENTEEN
HALLINNOSTA
KUNTIA TUETTAVA
Rakenteiden uudistamisessa Timo Valli
pitää hyvänä esikuvana liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalaa. Tie- ja
rataliikenne, ilmailu, merenkulku ja liikenneturvallisuus ovat hyvin hallinnassa
hallinnon eri tasoilla. Valtion ja kuntien
tehtävät ovat selvät.
î(VLPHUNLNVL+HOVLQJLOOlHLROHRPDD
erillistä moottoritietä, vaan sama valtion
rahoittama tie kelpaa. Tieto- ja viestintätekniikassa tulemme jäljessä, mutta samaan rakenteiden selkeyttämiseen tulisi
päästä myös ict:ssä, Valli vaatii.
-XON,&7VWUDWHJLDW\|VVlSRKGLWDDQNLQ
mitä tehtäviä on ministeriötasolla, mitä
virastoja tarvitaan ja mikä on palvelutuottajien rooli. Vallin mielestä jako kolmeen
-XON,&7VWUDWHJLDDRQYDOPLVWHOWXPXXQ
PXDVVDȘȘSDLNNDNXQQDQDOXHNLHUURNVHOla. Yhtenä haasteena Valli pitääkin sitä,
että valmistelussa otetaan huomioon eri
alojen tarpeet niin kunnissa kuin valtionhallinnossakin.
î7LHWRKDOOLQWRODLQPXNDQDWXOOXWNRkonaisarkkitehtuurimalli mahdollistaa
sen, että voimme tehdä yhteisen ”maakuntakaavan”, niin että järjestelmäinvestoinneissa tavoitellaan yhtä yhteentoimivaa
kokonaisuutta kuntarajoista riippumatta.
î-XONLVHQKDOOLQQRQLFWQNHKLWWlPLVtyötä tulee tehdä toiminnan eikä tekniikan tarpeista lähtien ja työprosessien
parantamiseksi. Kokonaisarkkitehtuurin
käyttö toiminnan ja tietotekniikan yhteen
+DOOLWXVRKMHOPDDQ MD LFWVWUDWHJLDDQ
sisältyvä hallinnon turvallisuusverkko
TUVE on Timo Vallin mukaan ennen muuta hanke, jolla kehitetään tietoliikenneresurssien turvallisuutta ja varautumista
erilaisiin häiriötilanteisiin. Olennaista on
järjestää uudelleen verkon ohjaus- ja palvelumalli ja rakentaa edellytykset poikkihallinnolliselle yhteistyölle.
î(QVLPPlLVHVVlYDLKHHVVDVDDGDDQ
säästöjä päällekkäisyyksien poistamisella.
Säästöt käytetään turvallisuuden ja varautumisen parantamiseen. Tehokkaasti
järjestetty turvallisuusverkko ei tuo lisäpaineita tilanteessa, jossa muutoin ollaan
tavoittelemassa ict-säästöjä, Valli sanoo.
Vallin mielestä tietoturvallisuuden ja
varautumisen on oltava tiukasti kiinni
muussa tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisessä. Järjestelyt, jotka eivät ole
jokapäiväisessä käytössä, pölyttyvät ja
rapautuvat.
Suomen Turvallisuusverkko Oy aloittaa TUVEn verkko-operaattorina, mutta
Vallin mukaan mitään estettä sen tehtävien lisäämiselle ei ole. Sama tilaaja–
tuottaja-malli, jolla turvallisuusverkkoa
tuotetaan, otetaan käyttöön myös muussa
palvelutuotannossa.
î1\WRQWlUNHllHGHWlYDUPRLQDVNHlin. Jatkokehitystä valmistellaan yhdessä TUVEn käyttäjien ja Erillisverkkojen
kanssa, Valli sanoo.
Valli uskoo tilaaja–tuottaja-malliin
myös TUVE-toiminnassa. Siihen, että
palveluja ei työnnetä käyttöön budjettivaroilla.
î3DOYHOXMHQRQYDVWDWWDYDDVLDNNDLden tarpeita ja tilaajan raha siirtyy toimittajalle saatujen palvelujen mukaan.
Tärkeää on määritellä asiakkaan ja palvelutuottajan suhde selkeällä tavalla, Timo Valli toteaa.
Timo Vallin mukaan
julkisen hallinnon
kaavoitustyötä ei tehdä
tekniikan vaan toiminnan
tarpeista ja työprosessien
parantamiseksi.
2/2012 VIRVE 25
Turvallisuusverkon toimintastrategia 2012−2017
i
rautumista tukevan alustan viranomaisten
yhteisille tietojärjestelmille. Samalla mahdollistetaan toimintatapamallien ja prosessien yhdenmukaistamisen, Vainio sanoo.
Jo Yhteiskunnan turvallisuusstrateJLDDQ<76ȘMDVLWlHGHOWlQHLVLLQNLQ
suunnitelmiin on pelkistetty ajatus, että
jos jollain viranomaisella on tietty kyvykkyys ja sen edellyttämät resurssit, muiden
viranomaisten täytyy voida käyttää niitä
hyväkseen.
î7XUYDOOLVXXVYHUNRQVLVlOOHHLUDNHQneta tarpeetonta päällekkäisyyttä, mutta varmennamme kaiken, mitä teemme.
Kaikki kahdennetaan ja hajautetaan, ettei
osapuolten tarvitse rakentaa omia siiloja,
joissa tehdään erikseen samat asiat, Nuutinen täsmentää.
î789(KDQNNHHVVDSllVWLLQ\KWHLselle hiekkalaatikolle. Leikimme siellä
hetken omia leikkejämme, mutta lelut
ovat osin yhteisiä ja jotain rakennamme
porukalla. Jatkossa yhteisiä leikkejä on
yhä enemmän.
KOHTI KATTAVAA
TURVALLISUUSVERKKOA
TOIMINNALLISUUTTA
JA LIIKKUVUUTTA
+DOOLQQRQWXUYDOOLVXXVYHUNRQ789(WRLPLQWDVWUDWHJLDNXYDDVLWl
siirtymäpolkua, jolla vastuu turvallisuusverkosta siirtyy Erillisverkoille.
Jakoon tulee paljon uutta toiminnallisuutta ja turha työ vähenee.
£VIRVE AIROLA ÁKALLE TALONEN
altioneuvoston periaatepäätökVHVVlȘȘȘSllWHWWLLQHWWl
Suomen Erillisverkot Oy tulee
toimimaan turvallisuusverkon
infrastruktuurista vastaavana operaattorina. Strategiatyöryhmän tehtävä on ollut
selvittää, mitä tämä käytännössä tarkoittaa. Valtiovarainministeriö otti työn johtaakseen ja TUVE-strategiaryhmän puheenjohtajaksi nimitettiin yksikön päällikkö Esko Vainio. Sihteerinä on toiminut
neuvotteleva virkamies Timo Nuutinen
puolustusministeriöstä.
î.XWVXLPPHVWUDWHJLDW\|K|QNDLNNL
TUVEssa mukana olevat hallinnonalat ja
niiden edustajat sekä sosiaali- ja terveys-
V
26 VIRVE 2/2012
PLQLVWHUL|Q+HLGlQQlN|NXOPDDQVDRQ
otettu enenevässä määrin mukaan, Esko
Vainio kertoo.
î6WUDWHJLDYDNDXWWDDWRLPLQQDQMRhon turvallisuusverkkohankkeessa on luotu raamit. Seuraavaksi lähdemme kehittämään yhteisiä tietojärjestelmiä, joilla
tuemme viranomaisten toimintaa, kertoo
Timo Nuutinen.
Turvallisuusverkkoa käyttävät valtion
johto sekä yhteiskunnan turvallisuudesta ja järjestyksestä vastaavat toiminnot:
maanpuolustus, meripelastus, rajaturvallisuus, ensihoito, hätäkeskustoiminta ja
maahanmuutto. Työn alla olevassa lakiehdotuksessa luetellaan turvallisuusver-
kon käyttövelvoitteen piiriin kuuluvat
viranomaiset. TUVE-lainsäädäntötyöryhmä on saanut lakiluonnoksen valmiiksi ja se on lausuntokierroksella kesäkuun
loppuun saakka.
ALUSTA JATKOKEHITTÄMISELLE
Turvallisuusverkko luo myös alustan jatkokehittämiselle. Eri turvallisuusviranomaiset ja hallinnonalat sijoittavat sen
päälle tietojärjestelmät, joita on kehitetty turvallisuusviranomaisten tarpeisiin.
î7DYRLWHWLODVVDHULYLUDQRPDLVWHQUDWkaisut yhdistetään ja konsolidoidaan yhdeksi yhteiseksi ratkaisuksi. Turvallisuusverkko tarjoaa turvallisen ja korkeaa va-
Kun TUVE-strategian jalkauttaminen aloitetaan, jakoon tulee uutta toiminnallisuutta ja turha työ vähenee.
Toimintatapamallin muutosta tapahtuu
MRî6LVlDVLDLQPLQLVWHUL|VVlPHQHLOOllQ
olevien, monien viranomaisten hyödyntäPLHQ727,.(-2MD9,7-$KDQNNHLGHQ
palvelut tulevat pyörimään TUVE-verkossa, kertoo hankepäällikkö Olli Peltonen
valtiovarainministeriöstä.
î+\YllSDODXWHWWDRQVDDWXHVLPHUkiksi monikanavareitittimistä. Käytännössä poliisiauto on liikkuva toimisto, jolla
on suorat yhteydet poliisin operatiivisiin
järjestelmiin. Vastaavasti rajavartioston
ja pelastuspuolen yksiköt, laivat ja helikopterit, saavat yhteyden operatiivisiin
järjestelmiin.
Teknisesti tämä tarkoittaa, että laite
etsii jonkun operaattorin verkon, joka on
sillä alueella käytettävissä.
î-RV*HLWRLPLQLLQWRLPLLNRJVP"
Laite valitsee sen, jonka kenttä on saatavissa ja riittävän voimakas, Vainio täydentää.
Turvallisuusverkkoon voi liittyä joko
kiinteästi toimipisteestä tai liityntäpisteen
kautta muista verkoista, kuten poliisiauWR*YHUNRVWDYLUYHYHUNRVWDWDLPLQNl
tahansa julkisen internetin yli.
SIIRROT JO KÄYNNISSÄ
Sisäasiainministeriön pääratkaisuja viedään jo TUVEn päälle.
î6LLUUlPPHRSHUDWLLYLVLDWRLPLQWRjamme tähän ympäristöön. Turvallisuusviranomaisten tietojärjestelmien käytettävyyttä on jo varmistettu sekä normaali- että poikkeusoloja ajatellen, kertoo
strategiatyöryhmässä mukana ollut tietohallintojohtaja Kaarlo Korvola sisäasiainministeriöstä.
TUVE tulee integroimaan sisäasiainministeriön, puolustussektorin ja ehkä
muutaman muunkin tahon nykyisiä ratkaisuja.
î3\ULPPHHURRQSllOOHNNlLVLVWlUDWkaisuista ja ottamaan käyttöön yhteisiä
ratkaisuja, kuten esimerkiksi yhteisen
paikkatietoratkaisun.
î.l\WlQQ|VVlRPDWYHUNNRUDWNDLVXPme sulautuvat TUVE-ratkaisuun. Siitä tuOHHSHUXVWLHGRQVLLUWR\KWH\V+DOOLQQRQalamme operatiiviset järjestelmät ovat
TUVEn piirissä TUVEn konesaleissa, kertoo kertoo Korvola. Vainio näkee TUVEn
olevan myönteinen kannustin eri hallinnonaloille.
î.XQWRLPLQWDDMDVLLKHQWDUYLWWDYLD
työkaluja kehitetään, tämä ympäristö on
erinomainen alusta. Kaikki kehittämistyö
kannattaa tehdä niin, että se istuu TUVEkokonaisarkkitehtuuriin.
TUVE tarjoaa yhteisen, turvallisen ympäristön turvallisuusviranomaisille.
î<KWHLVWHQMlUMHVWHO\MHQNHKLWWlPLQHQ
on nyt huomattavasti helpompaa, PeltoQHQWl\GHQWllî+DQNHYDLKHHVVDHLYlW
hyödyt vielä näkyneet, mutta jatkossa ne
koko ajan kasvavat.
Vainio muistuttaa, että nyt on luotu
tekninen alusta, organisaatio ja toimintamalleja.
î6HXUDDYDVVDYDLKHHVVDSllVWllQNHhittämään sovelluksia, seuraavan sukupolven it-palveluja sekä järjestelmiä, jotka olisivat laajalti eri viranomaisten käytössä.1
TURVALLISUUSVERKKOTOIMINTA
Hallinnon turvallisuusverkko TUVE on
valtiojohdon ja 30 000 turvallisuusviranomaiskäyttäjän oma, turvallinen
korkean varautumisen tietoverkko.
Verkon hallinta, ylläpito ja kehittäminen siirtyvät rakennusvaiheen jälkeen
asteittain Suomen Erillisverkot Oy:lle.
Selvitystehtäviä toteuttamaan käynnistettiin turvallisuusverkon strategiatyö
valtiovarainministeriön asettamispäätöksellä 31.5.2011. Työryhmän tehtävänä oli luoda turvallisuusverkkotoiminnan tavoitetilaan tähtäävä strateginen
suunnitelma, joka sisältää kuvauksen
turvallisuusverkkotoiminnan laajuudesta, palveluista, asiakkaista, aikataulusta, visiosta 2017, infrastruktuurista
sekä näihin liittyvistä palvelukokonaisuustehtävistä.
i
KESKEISIMMÄT
LINJAUKSET
íTurvallisuusverkkotoiminta käynnistyy 1.1.2013. Se koostuu verkko- ja
infrastruktuuripalveluista sekä muista
turvallisuusverkon tieto- ja viestintäteknisistä palveluista ja niihin liittyvästä ohjauksesta.
íTurvallisuusverkko on tarkoitettu
viranomaisten sisäiseen ja väliseen
sekä viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden väliseen viestintään.
íVerkko- ja infrastruktuuripalveluja
tuottaa aluksi puolustusvoimat.
Vastuu tuotannosta siirtyy Suomen
Turvallisuusverkko Oy:lle vuoteen
2015 mennessä.
íMuita turvallisuusverkon tieto- ja
viestintäteknisiä palveluja tuottaa
alkuvaiheessa Hallinnon Tietotekniikkakeskus HALTIK ja jatkossa perustettava julkishallinnon keskitetty
ict-palvelukeskus.
íKeskeisille turvallisuudesta vastaaville viranomaisille asetetaan turvallisuusverkon palvelujen käyttövelvoite.
íTurvallisuusverkon palvelujen tuottajalle säädetään lailla yksinoikeus ja
tuotantovelvoite, joka edellyttää toimintaa sekä normaalioloissa että
normaaliolojen häiriötilanteissa ja
poikkeusoloissa.
íTurvallisuusverkon ohjauksesta
vastaa valtiovarainministeriö, jota
tukee turvallisuusverkon käyttäjistä
ja palveluntuottajista koostuva
neuvottelukunta.
2/2012 VIRVE 27
AJANKOHTAISTA
Í
MIIKA KAINU
Timanttitekopalkinto
Tokion suurlähetystölle
9XRGHQȘȘ7LPDQWWLWHNRSDONLQQRQVDL
Suomen suurlähetystö Tokiossa. Turvallisuus- ja puolustusasiain komitean myöntämä palkinto jaettiin Suomen Erillisverkot
2\QMlUMHVWlPlVVl9,59(SlLYlVVlPDDliskuussa.
Palkintoperusteissa korostettiin suurlähetystön esimerkillistä suoriutumista Japanin maanjäristyksen, tsunamin ja ydinvoimalaonnettomuuden aiheuttamasta kriisistä. Lähetystö reagoi nopeasti ja tehokkaasti
ja järjesti sekä kriisin hoidon että tiedottamisen esimerkillisesti. Tiedon jakamista
paransi olennaisesti innovatiivinen sosiaalisen median hyödyntäminen.
Lähetystöneuvos Pasi Tuominen ulkoasiainministeriöstä korostaa, että ennen
Thaimaan tsunamia näin valtavia katastrofeja ei osattu edes ajatella. Sen jälkeen
suurkatastrofeihin on varauduttu ja niitä on harjoiteltu. Tokion lähetystössä oli
SLGHWW\MRXOXNXXVVDȘNULLVLKDUMRLWXV
TWC:N TETRA-UUTUUDET
Cassidian ja Sepura esittelivät
toukokuun puolivälissä Dubain
TETRA World Congressissa
uudet TETRA-päätelaitteensa.
Cassidianin TH1n on vain 19 millimetrin
paksuinen ja hyvin kevyt. Muotoilu ja
metallinhohtoinen väri poikkeavat perinteisistä TETRA-päätelaitteista. IP65luokitus sallii käytön pölyisissä ja kosteissa olosuhteissa. DMO-repeater- eli
suorakanavatoistinominaisuus mahdollistaa suorakanavan toimintasäteen
laajentamisen. Cassidian esitteli myös
Fanttiset Oy:n kanssa kehittämiään uudenlaisia ratkaisuja puhelimen kantamiseen kaulassa tai olkapäällä.
www.th1n.com, www.fanttiset.com
+lWlNHVNXVODLWRNVHQWRLPLQQDQMDWLHWRWHNQLLNDQNHKLWWlPLVKDQNH727,NHKLWWll
viranomaisten yhteisiä toimintamalleja ja
järjestelmiä sekä uudistaa tietojärjestelmäympäristöä. Mukana ovat myös pelastustoimi, poliisi, sosiaali- ja terveystoimi,
Rajavartiolaitos sekä muita sidosryhmiä.
Järjestelmää käyttävien viranomaisten
johtokeskusten tarvitsemat toiminnallisuudet yhdistetään yhdeksi integroiduksi
kokonaisuudeksi.
Yksi uuden hätäkeskusjärjestelmän
tärkeimmistä integraatioista toteutetaan
virve-verkkoon. Sen avulla hälytetään
kenttäyksiköt sekä pidetään hätäkeskuksissa yllä tapahtumien tilannekuvaa puheja sanomaliikenteen sekä tilaviestien paikannuksen avulla. Suomen Erillisverkot
Oy on virallisesti mukana sopimuskumpSDQLQDMDVHWRLPLWWDDSDOYHOXMD+lWlNHVNXVODLWRNVHOOHMD,QVWD'HI6HFLOOHXXGHQ
hätäkeskusjärjestelmän toteuttamiseksi.
28 VIRVE 2/2012
727,KDQNHK\|G\QWllWXRWDQQRVVD
+DOOLQQRQWXUYDOOLVXXVKDQNH789(QSDOveluja tehtyjen suunnitelmien ja päätösten
PXNDDQ+DQNNHHQDLNDQDP\|VYLUYHQ
alustaratkaisu muuttuu TUVE-verkoksi. Virven sovellusten testaus- ja menettelytapoja on kehitettävä ja sovitettava
ne TUVE-politiikkoihin. Tämä edellyttää
kaikkien osapuolten yhteistä ymmärrystä
uudesta hätäkeskuskeskeisestä verkottuneesta toimintatavasta.
Viranomaisten yhteiskäyttöinen hätäkeskustietojärjestelmä on määrä toteuttaa
YXRGHQȘORSSXXQPHQQHVVl6HRQ
VLOORLQRVDȘȘWRLPLQWDNHWMXDMD\KGLVWHWtävissä kiinteästi muiden viranomaisten
WLHWRMlUMHVWHOPLLQMDSDOYHOXLKLQ+lWlNHVkuslaitoksen johtoryhmä valitsee nimen
uudelle hätäkeskusjärjestelmälle nimikilpailun perusteella kesäkuussa.
www.112.fi
www.formin.fi>matkustaminen
TCCA
the TETRA + Critical Communications
Association, entinen TETRA
Association
VITJA
Viranomaistietojärjestelmäprojekti,
jonka myötä poliiseilla ja
poliisiautoissa on kenttätehtävissä
käytettävissään kaikki samat tiedot
kuin poliisiasemillakin.
CDX-12
Naton koordinoima
kyberturvallisuusharjoitus
CCDCOE
NATO Cooperative Cyber Defence
Centre of Excellence, NATOn
kyberpuolustuskeskus
Pilvi
Pilvipalvelut ovat yksityisen tai
julkisen internetin tai muun IPverkon kautta jaettavia ohjelmistotai konesalipalveluja tai ohjelmointiin liittyviä alustoja kuluttajille ja
yrityksille.
SIP
(Session Initiation Protocol) on
multimediaa ja sen ominaisuuksia
(mm. yhteyden muodostaminen)
varten kehitetty yksinkertainen
protokolla erilaisia päätelaitteita
(kuten älypuhelimet), multimediainfrastruktuuria ja niiden sovelluksia varten (mm. LYNK-client).
THINKSTOCK
TOTI uudistaa ja yhdistää
Sepuran uusi STP9000-sarja on on
suunniteltu edesauttamaan käyttäjien
toiminnan tehokkuutta ja parantamaan
turvallisuutta ja varmuutta.Suojausluokka on IP67. Käyttöliittymästä on
kolme vaihtoehtoa, ja STP8000-sarjan
ominaisuuksien lisäksi niissä on myös
RFID-tagi.
Sepuran STProtect paikantaa ulkotiloissa gps- ja sisätiloissa langattomien pattereilla toimivien majakoiden
avulla. STProtectilla taataan henkilökunnan saavutettavuus ja turvallisuus
kaikissa olosuhteissa. Tuote soveltuu
sekä STP8000- että STP9000-sarjojen
päätelaitteille.
www.sepura.com, www.insalko.fi
jonka skenaariossa tapahtui samanaikaisesti maanjäristys, tsunami ja ydinvoimaODRQQHWWRPXXV.DWDVWURÀQPDKGROOLVXXV
oli mielletty konkreettisesti, ja teknisissä
valmiuksissa havaitut puutteet oli korjattu.
î6RVLDDOLQHQPHGLDSlLYLWHWWLLQ+HOVLQgissä. Se kävi nopeasti, ja sillä tavoitettiin
ihmisiä, jotka eivät olleet tehneet matkustusilmoitusta ja joita ministeriön kotisivu
ei tavoittanut. Edustuston työ minimoitui,
ja myös vertaistuki löysi väylän.
Ministeriö tehostaa valmiuksia edelOHHQî8XVLPDWNXVWXVLOPRLWXVMlUMHVWHOPlODQVHHUDWDDQOlKLDLNRLQD,OPRLWXVRQ
tehtävissä mobiilisti, internetissä tai sähköpostilla. Reaktionopeutta pyritään myös
edelleen lyhentämään, ja edustustojen päiY\VW\NVHWVLLUUHWllQSllRVLQ+HOVLQNLLQ\Ppäri vuorokauden päivystävään operaattorikeskukseen.
SANASTOA ¿
2/2012 VIRVE 29
>
SVENSK RESUMÉ
MIIKA KAINU
PAULA MYÖHÄNEN
ICT-STRATEGIN FÖRNYAR
STRUKTURERNA
ÄGARENS RÖST
Minister Heidi Hautala understryker
att statens ägarpolitik är så långt från
kvartalstänkande som möjligt.
I början av Hautalas ministerperiod
publicerades principbeslutet om statens ägarpolitik, som godkändes av
statsrådet den 3 november 2011.
I principbeslutet lyfter man som en
ny aspekt fram företagsansvaret som
en strategisk resurs. Enligt beslutet
grundar sig statens ägarpolitik på en
ökning av ägarvärdet som beaktar alla
intressenter i bolaget och som sker
på ett hållbart och ansvarsfullt sätt.
− Jag anser att företagsansvaret
är något som starkt stöder affärsverksamheten. Ansvarsfullhet och öppenhet stöder utvecklingen, säger minister Hautala.
− Suomen Erillisverkot har ett klart
mål som ansluter sig till statens
intresse. Intresset är av det slag, att
bolaget och verksamheten bör vara
statsägda och förvaltas av staten,
förklarar minister Hautala Suomen
Erillisverkot Oy:s ställning.
− Det är svårt att tänka sig att
denna typ av verksamhet skulle kunna
köpas utifrån eller att verksamheten
skulle ske på marknadens villkor.
Företagsekonomisk lönsamhet är naturligtvis önskvärt, men kan inte alltid
uppfyllas i denna typ av uppdrag. Det
är något som måste kunna accepteras.
I regeringsprogrammet har man avtalat om att spara 110 miljoner euro
i ICT-utgifter fram till år 2015. Målet
kräver skyndsamma åtgärder, eftersom kostnaderna har ökat med mer
än tio procent varje år.
− I höstas inleddes arbetet med
att inventera oavslutade gemensamma projekt inom statsförvaltningen.
Några av ICT-projekten var fullt
genomförbara, medan andra inte
var det, varför man beslutade att
lägga ner de senare. De innehöll
risker som vi inte ville ta, säger
Timo Valli, ICT-direktör för den
offentliga förvaltningen.
− Den övergripande arkitekturen
enligt lagen om styrning av informationsförvaltningen gör det
möjligt att utforma ett gemensamt
”landskapsschema”, så att man
inom systeminvesteringarna kan
skapa ett system som samverkar
över kommungränserna.
− Planeringen av den offentliga
förvaltningen utgår uttryckligen
från verksamhetens behov och inte
från de tekniska behoven och syftar
till att förbättra arbetsprocesserna.
Den övergripande arkitekturen
kommer att mogna fram så småningom, påminner Valli.
HANNA KOIKKALAINEN
Akutvården förnyas
i Österbotten
Södra Österbottens räddningsverk har sina egna första delvårdsenheter som har
hand om bland annat första hjälpen och
återupplivning vid olycksfall.
,ODQGVNDSVPRGHOOHQKDUPDQVWUlYDW
efter så stor jämlikhet mellan invånarna
som möjligt. Servicenivån är exempelvis
densamma vid Storkyro kyrka som i Lappajärvi hundra kilometer därifrån.
î,QRPRPUnGHWÀQQVȘHQKHWHUVRP
har jour dygnet runt samt nio enheter som
har dagjour sju dagar i veckan, beskriver
fältdirektör Pasi Ketola.
30 VIRVE 2/2012
Ketola stöder en centraliserad lösning
som grundar sig på den egna verksamheten.
î 'n OHGQLQJHQ VN|WV LQWHUQW KDU
man bättre kontroll över den. Vi är t.ex.
inte bundna av de kilometergränser som
införts i beredskapsavtalen, då man ställer en annan enhet i beredskap i stället
för en enhet som ryckt ut. Det räcker att
GHWÀQQVHQHQKHWRFKEUlQVOH9LKDUUlNnat ut att lösningen också är den förmånligaste med tanke på totalekonomin.
− Ett av mina viktigaste mål
som minister med ansvar för
ägarstyrningen är att öka all slags
mångfald inom regeringsarbetet,
understryker minister Hautala.
Soldat 2020
,E|UMDQDYWDOHWYDUI|UVYDUVPDNtens krigstida maximala styrka cirka
SHUVRQHU$QWDOHWKDUPLQVNDWVWLOO
SHUVRQHURFKNRPPHUDWWVNlUDV
QHU\WWHUOLJDUHWLOOSHUVRQHUIUDP
WLOOnUȘ'nDQWDOHW\UNHVVROGDWHUlU
GU\JWÀQQVGHWFLUNDWUHWWLRUHVHUvister mot en yrkessoldat.
Som kortast är beväringstiden endast
PnQDGHUYLONHWLQQHElUDWWEHYlULQJDUna måste lära sig att använda utrustningen
under denna tid.
– Det går bra att lära sig tekniken, det
är inget problem. Utmaningen är att lära
sig använda den i strid, säger brigadgeneral Veli-Pekka Parkatti.
Beväringarna utbildas även i framtiden
i arméns krigstida sammansättning och kalllas till reservövningar enligt den. – Vi ändrar inte gärna på de grundläggande saker-
na för att den beredskap som uppnåtts under
beväringstiden inte ska gå förlorad. Det är
av stor betydelse hurdan samhörighet som
uppstår i gruppen under beväringstiden.
Brigadgeneralen blickar emellertid framåt med tillförsikt. – När vi är klara med
reformen inom försvarsmakten, tror jag
att arméns reviderade stridssätt kan implementeras. Under utbildningar och praktiska
övningar har entusiasmen varit mycket stor.
Det är bra, eftersom det viktigaste arbetet när det gäller det förnyade stridssättet
sker på fältet.
î)|UVYDUVPDNWHQVIUlPVWDXSSJLIWlU
DWWI|UHE\JJDNRQÁLNWHURFKNULJ$OODnWJlUder för att upprätthålla denna förebyggande
förmåga förutsätter samarbete med myndigheterna. Vår andra uppgift är att stödja
övriga myndigheter, och jag ser inte att dess
betydelse och roll skulle minska i framtiden.
HELTÄCKANDE
SÄKERHETSNÄT
Genom statsrådets principbeslut
12.5.2011 beslutades att Suomen
Erillisverkot blir den ansvariga
operatören för säkerhetsnätets
infrastruktur. Strategiarbetsgruppen hade i uppdrag att utreda vad
detta innebär i praktiken. Arbetet
leddes av finansministeriet, och
till strategiarbetsgruppens ordförande utsågs Esko Vainio.
Timo Nuutinen från finansministeriet har fungerat som sekreterare.
I det lagförslag som är under
arbete uppräknas de myndigheter
som är skyldiga att använda säkerhetsnätet. Projektets lagstiftningsgrupp har färdigställt lagutkastet och remissbehandlingen
pågår fram till slutet av juni.
2/2012 VIRVE 31