OSAA SE! - osaavaluko.fi

Juha Lahtinen
Länsi-Uudenmaan opetushenkilöstön osaamisen kehittäminen-hanke
OSAA SE?
TAHTOKOULUTUKSESTA TARVEKOULUTUKSEEN raportti ja esitys
täydennyskoulutustarjonnasta
- vähäisiä sanoja reflektoijan näkökulmasta, 8.11.2011
1. Prologi
Huomioita rehtoreiden koulutuspäivistä, ryhmäkonsultaatioista ja webropolosaamiskartoituksen yhteenvedon ja koulukohtaisten raporttien tiimoilta.
Tehtävän saaneena Educode Oy:n Lohjan, Vihdin, Karkkilan ja Nummi-Pusulan
rehtoreiden ja opettajien osaamiskartoituksen, sovelletun Delfoiskenaariomenetelmän ja ryhmäkonsultaatiokäyntien pohjalta laadittu raportti.
Raportti perustuu kuntien Osaava-hankkeessa tekemään koko
opetushenkilöstölle suunnattuun webropol-kyselyyn ja sen jälkeiseen
rehtoreiden tulevaisuustyöpajaan Tuusulan Gustavelundissa sekä sen jatkoon
Haikon kartanossa Porvoossa elokuussa 2011.Raportissa on myös kuvattu Juha
Lahtisen kesäkuussa ja elokuussa 2011 pitämien rehtoreiden
ryhmäkonsultaatioiden tuloksia.
Toimeksiannon tavoitteena oli kartoittaa rehtoreiden ja opettajien
osaamiskapeikkoja pohjana käytetyn kolmijakoisen oppivan organisaation
osaamiskuvion pohjalta. Tässä teoriassa osaaminen koostuu
substanssiosaamisesta, vuorovaikutusosaamisesta ja rakenteiden osaamisesta.
Teoria kuvassa 1.
Oppivan organisaation viitekehykseen päädyimme tarkasteltuamme Osaavahankkeen osaamiskyselyn pohjana ollutta mallia osaamiskartasta joka oli
laadittu verkostokuntien sivistys- ja opetustoimen sekä varhais-kasvatuksen
1
johdon määrittelemien nykyisen ja tulevaisuuden osaamisen keskeisten
painopisteiden pohjalta. Osaamiskartta jakautuu neljään osaamisalueeseen:
kasvatus- ja opetus, yhteistyö ja vuorovaikutus, johtaminen sekä muuttuvat
oppimisympäristöt. Malleista johdimme pohjan Delfoi-iteraatioon, jossa
vapaasti keskustellen rehtorit ensin arvioivat opetustoimen menneisyyden
positiivisia ja negatiivisia ilmiöitä, sen jälkeen laativat ns. Tulevaisuustehtaan
nykyhetken kuvauksen sovelletun SWOT-menetelmän avulla ja lopulta
suuntasivat katseensa tulevaisuuteen ns. Arvokello-menetelmän kautta.
Tulevaisuustehdas-menetelmällä ja Delfoi-menetelmän ensimmäisen
iteraatiokierroksen tuloksia käsiteltiin rehtorien ryhmätapaamisessa 2324.8.2011. Tuon tapaamisen tuloksia lisätään raporttiin marraskuun alussa.
2
kuva 1. Osaamisen dimensiot raportin taustateoriana
Kuva 2. Webropol-kyselyn osaamisen ryhmittely
3
2. Webropolin arviontia
Kaikilla paikkakunnilla ja kaikissa konsultaatioissa nousi keskusteluun
webropol-arvionnin käytettävyys ja informaatioarvo. Vastausprosentit olivat
alimmillaan todella alhaisia ja vastausten laadullinen arviointi haastavaa.
Rehtorit olivat tutustuneet hyvin materiaaliin, mutta kyselyn informaatioarvoa
ja validiteettia pidettiin heikkona. Keskusteluissa totesimme kuitenkin, että
vaikka koulukohtaisesti ilmiöt näkyivät aika heikosti, olivat koordinaattorit
koonneet kaikkien kyselyjen tulokset yhteen raporttiin joka kuvaa alueen
opettajakunnan osaamistarpeita varsin hyvin. Tuo koosteraportti on
kokonaisarvioinnin kannalta ansiokas ja sen avulla voidaan hyvin linjata
alueellisia osaamistarpeita.
Kysymyslomakkeen vastausprosenttia alensi se, että kysely oli lähetetty
vastattavaksi juuri koulujen joululoman kynnyksellä ja sen esittely ja
merkityksen esittäminen opettajakunnalle oli jäänyt vähäiseksi.
Opettajakunnalta oli myös jokaisella paikkakunnalla tullut kritiikkiä kyselyihin,
joita tehdään, mutta jotka eivät koskaan jalkaudu opettajien tasolle edes
tulosten esittelyn saati toiminnan muodossa. Opettajilta ja myös rehtorilta tuli
ihmettelevää palautetta esimerkiksi Ope.fi – tasojen osaamisen kartoituksesta
jälleen kerran, vaikka vastaava kysely oli toteutettu juuri lähihistoriassa.
3. TVT koulun arjessa
Sekä webropol-kyselyssä, että konsultaatiossa rehtorien kanssa TVTkoulutusten ja erityisesti materiaalien tuottamisessa (Ope.fi III) koettiin
tarvittavan runsaasti osaamista tukevaa ja päivittävää täydennyskoulutusta.
Toisaalta TVT-taitojen ja käytön mahdollisuuden erilaisuus näyttäytyi selvästi,
koulujen varustelutaso on todella kirjavaa ja esimerkiksi Smart-Boardkoulutusten tarjontaa kouluille, joissa kyseisiä välineitä ei ole, koettiin
turhauttavana.
Kyselyn tuloksena kaikkein suurimmat toiveet kohdistuivat älytauluihin ja
niiden mielekkääseen pedagogiseen käyttöön. Tieto- ja viestintätekniikan
opetuskäyttöön ja digitaalisen materiaalin tuottamiseen liittyvää koulutusta
ylipäätään toivottiin paljon niin kyselyn mukaan kuin myös rehtoreiden
4
kehityskeskusteluissa kokemien tarpeiden valossa. Edelleen perusasioiden
hallinnassa on osalla vielä puutteita, etenkin excel ja powerpoint
Monella opettajalla olisi edelleen tarvetta kouluttautua perustaidoissa
esimerkiksi Powerpoint-esitysten teossa, dokumenttien hallinnassa, verkon
hyödyntämisessä ja tietokoneohjelmien käytössä oman oppiaineen
opetuksessa. Sosiaalisen median käyttö opetuksessa nousi myös esiin usealla
koululla. Siihen kaivataan erityisesti pelisääntöjen kirkastusta ja esimerkiksi
koulutusta eettisestä käytöstä ja tietoturvasta.
Lohjan kaupungissa koko kaupungin henkilöstöä koskien on tekeillä TVTstrategia joka lähtee konekannan kartoituksesta ja hankintasuunnittelusta sekä
koko henkilöstön täydennyskoulutuksesta siten, että osaaminen on
tietoyhteiskunnan vaatimalla tasolla. Tämän strategian teossa ja
toteuttamisessa olisi ensiarvoisen tärkeää huolehtia erityisesti
opetushenkilöstön osaamisen ylläpidosta sekä koulujen TVT-kaluston
tasapuolisesta laadusta.
4. Erityistä, tehostettua vai yleistä tukea
Olennainen ja jopa kansallinen täydennyskoulutustarve tuen portaiden
toteuttamiseen näyttäytyi kaikilla paikkakunnilla. Ei enää kaivattu koulutusta
perusopetuslaista ja siihen liittyvistä pedagogisten asiakirjojen käytön ja
täyttämisen ja salassapidon asioista, vaan konkreettisista työmuodoista joilla
yleinen, tehostettu ja erityinen tuki huomioidaan opetuksessa.Rehtoreiden
haastatteluissa samoin kuin webropol-kyselyssäkin nousivat esiin samanlaiset
tarpeet: oppimisvaikeudet, ohjaaminen ja tukeminen, käytännön vinkkejä,
ratkaisuja, malleja ja käytänteitä. Perusopetuslain tuomia normatiivisia
muutoksia ja niiden vaikutuksia käytännön työhön ja erityisesti resursointiin
kaivattiin. Opettajille rehtoreiden kokemusten mukaan on edelleen kaipaus
konkreettisiin työtapoihin ja ns. ”kikkakoppa”-tyyppiseen koulutukseen.
5. Huomioita oppiainekohtaisista tarpeista ja toiveista
Erityisesti webropolissa, mutta myös rehtoreiden kehityskeskusteluissa
kuulemissa kommenteissa kaivattiin hyvinkin paljon selkeää oppiainekohtaista
päivityskoulutusta. Tässä ns. Tahto-koulutuksesta keskustelimme pitkään
rehtoreiden kanssa ja mietimme sitä, miten se saataisiin muutettua strategian
mukaiseksi ”Tarve-koulutukseksi”
6. Strategia ja täydennyskoulutus
5
Kaikki täydennyskoulutus tulisi kyetä näkemään koulukohtaisen ja
kuntakohtaisen strategian toteuttamisena. Kunnan visio ja strategia laaditaan
usein ns. up-down – menetelmällä, jolloin strategiaa toiminnan tasolla
toteuttavat henkilöt eivät koe vaikuttavansa oman työnsä tavoitteisiin tai
päämääriin sen kummemmin kuin menetelmiinkään. Laadukkaassa
kehityskeskustelussa varmistetaan se, että keskustelun osapuolilla on
yhtäläinen näkemys siitä, mihin visioon toimialueellamme ollaan pyrkimässä ja
millä keinovalikoimalla sinne yhdessä pääsemme. Tavoitteen sisäistäminen on
sitä helpompaa, mitä enemmän visiotyöskentelyyn ja strategian määrittelyyn
on käytetty yhteisiä foorumeita. Otto Scharmer kuvaa hyvin yhteisen tahdon
syntymistä jaettujen kokemusten kautta kuuluisassa U-teoriassaan (Otto
Scharmer). Siinä haasteen ratkaisu lineaarisella toiminnalla kuvataan
ulkoiseksi suoritteeksi joka ei kenties onnistu eikä välttämättä
onnistuessaankaan tuota toimintakulttuuriin toivotunlaista muutosta.
Eräänä näkyvänä huomiona totesimme sen, että esimerkiksi Karkkilan
kaupunki oli jakanut koteihin hienon Murroksesta menestykseen-esitteen,
jossa kunnan strategiaa ja visiota tehtiin hyvin helposti lähestyttävällä tavalla
tutuksi kuntalaisille. Värikäs esite on kaunis jaettava myös messuilla, mutta
esimerkiksi muuttoa harkitsevan lapsiperheen kannalta erikoista on se, että
strategialehtisessä ei mainittu juuri lainkaan koulupalveluja. Kuitenkin
Karkkilan lukion oppimistulokset puoltoäänillä mitattuina ovat LänsiUudenmaan huippua. Tuntuisi muuttovoittoa tavoittelevan kunnan keskeiseltä
menestystekijältä.
Voisiko kuntien opetushenkilöstön vaikuttamishalua tai –kykyä lisätä
täydennyskoulutuksella – opettaja, aktiivinen kansalaisvaikuttaja tms.
Kanadalainen professori ja koulun kehittäjä Michael Fullan on ehdottomasti sitä
mieltä, että yhteiskunnan kehittymisen ja erityisesti demokratian kannalta
koulu- ja opetustoimen kuuleminen päätöksenteossa on ensiarvoisen tärkeää.
Suomessa vieraillessaan hän ihailikin meidän lukuisia opettajataustaisia
huippupoliitikkojamme. Olisiko siis hyvä kuulla rehtoreita ja opettajia
enemmän laadittaessa kestävän kehityksen visioita ja strategioita myös LänsiUudenmaan Osaava-kunnissa?
6
Kuva U-theory
7. Rehtoreiden käsityksiä rehtoreiden ja opettajien
osaamistarpeista tulevaisuudessa
Tuusulan Gustavelundissa keväällä 2011 kysyttiin rehtoreilta osana ns.
Tulevaisuustehdasta, millaisia taitoja he kokevat tulevaisuuden rehtorin
tarvitsevan. Skenaariotyössä käytettiin arvokello-menetelmää, jossa jokainen
rehtori toi oman arvostuksensa keskusteluun ja näkökulmat arvotettiin
ryhmissä merkittävimmiksi osaamishaasteiksi tulevaisuuden rehtorille. Neljän
kunnan rehtoreiden tuottamat tulevaisuuden osaamiset rehtorille näyttävät
tältä:
7
-
Vuorovaikutustaidot, kyky dialogiin ja rikastavan vuorovaikutuksen
ylläpitoon kouluyhteisössä ja verkostoissa
-
Visiointi ja strateginen johtaminen , yhteisen vision luominen ja sen
”vaaliminen” (johtaminen)
-
Toiminnan ja talouden suunnittelu, hallinnon ja lain tuntemus
-
Osaamisen johtaminen
-
Kouluhyvinvoinnin varmistaminen, henkilöstöjohtaminen ja sen kautta
jaksamisen varmistaminen
Kun tätä listaa vertaa alun oppivan organisaation kolmioon tai webropolkyselyn taustateoriana olleeseen osaamisten jaotteluun, huomataan, että
rehtorin rooliksi koetaan selvästi rakenteiden edustaminen kouluyhteisössä.
Rehtorin ammatin keskeinen tehtävä voidaan nähdä olevan rakenteiden
tuominen näkyväksi vuorovaikutuksen ja osallistavan dialogin keinoin sekä
osaamisen johtaminen strategian suuntaan.
Rehtoreiden arvioidessa vastaavalla skenaariomenetelmällä opettajien
vaadittavaa osaamista, lista on seuraavanlainen:
-
pedagoginen taito
-
valmentajuus: kokonaisvaltaisen kasvun tukeminen, rinnallakulkeminen
oppimisen mahdollistajana
-
yhteistyötaidot, vuorovaikutus ja verkottumisen (monialaisen) taidot,
yhteisöllisyystaidot
-
kouluhyvinvoinnin edistäminen aikuisyhteisössä osaltaan ja erityisesti
luokassa
-
itsetuntemus ja kehittymisvalmius
-
tietoyhteiskunnan kehityksessä pysyminen
Nämä molemmat listat ovat kiintoisia monella tavoin, kun ajatellaan
täydennyskoulutusta tai kouluyhteisön aikuisten ammatillisia valmiuksia.
Voidaan nähdä opettajuuden paradigman muutos aineen substanssin
hallinnasta ohjauksellisiin taitoihin ja toisaalla rehtorin osaamisen
painottuminen rakenteiden ja normien suuntaan. Rehtorin ammatti on siis
enenevässä määrin johtamisammatti ja opettajan ammatti kokonaisvaltaista
kasvua, oppimista ja osaamista tukeva ammatti. Voidaan sanoa koulun olevan
oppimisen ja kasvun tukipalveluyksikkö jota johdetaan tuloskortin tapaisella
8
laatujärjestelmällä. Opettajien vastaavia käsityksiä kuvataan tämän raportin
liinneenä olevassa opettajien tulevaisuustehdas-koosteessa.
Seuraavassa kuviossa (kuvio 4) on kuvattuna ammattitaidon peruskykyjä
Helakorven ja Lillebergin mukaan mukaan.
Osaamisen näkökulmasta on kiintoisaa se, että tuotannolliset kvalifikaatiot
koulun todellisuudessa ovat juuri niitä oppisisällöllisiä substanssitaitoja, joita
opetussuunnitelmassa eniten kuvataan. Kuitenkin juuri pyramidin huipun
kvalifikaatiot ovat pyramidin ainoa vaihdettavissa oleva osanen – substanssia
voidaan helposti muuttaa, kunhan oman kehittymisen taidot ja yhteistyötaidot
ovat kohdallaan.
Rehtorien elokuun tapaamisessa Haikon kartanossa arvioitiin myös rehtorien
kokemusta omasta työstään Pirjo Ståhlen ja Mauri Grönroosin ”Knowledge
management” – kolmijaottelun pohjalta. Tuossa jaottelussa päivittäistä
9
toimintaa arvioidaan kolmella dimensiolla: Osaamisen vaatimuksilla ennalta
arvatun ja ennakoimattoman välillä, kohtaamisen vaatimuksilla määriteltyjen
kohtaamisten ja ennalta-arvaamattomien kohtaamisten välillä sekä
vuorovaikutuksen vilkkauden vaatimuksilla vähäisen ja kaoottisen välillä.
Rehtorit kuvasivat omaa työtään kolmella tasolla: 1. Mekaaninen 2.
Orgaaninen ja 3. Dynaaminen. Mekaanisella tasolla osaaminen on määriteltyä
ja ennakoitua, suhteet ovat kontrolloituja ja rajattuja ja tiedonvaihto
suhteellisen hidasta. Tällä tasolla varmistetaan toiminnan mekaaninen laatu.
Orgaanisella tasolla huomioidaan yhteisössä olemassa oleva osaaminen ja
kehitetään sitä suunnitelmallisesti, mutta ei vielä luoda uusia ideoita tai
innovaatioita. Kolmannella, dynaamisella tasolla luodaan uudenlaisia
käytänteitä ja kokeiluja ennakoimattoman ja arvaamattoman osaamisen
pohjalta, vilkastetaan tiedonvaihto jopa lähes kaoottiseksi ja luodaan
uudenlaisia suhteita.
10
Rehtorit kokivat mekaaniseksi työkseen seuraavat asiat:
-
resurssien jako
-
tilojen käyttö
-
ruokailujen ja valvontojen järjestely
-
laitteiden hankinta
-
lukujärjestyksen teko
-
opetussuunnitelman tunteminen
-
virkaehtosopimusten tunteminen
-
järjestelmien käyttö, seuranta
-
työaikojen seuranta
-
HOJKS-lomakkeiden käytön seuranta
-
OPS:n noudattamisen seuranta
-
Lakien tunteminen
-
Pelisääntöjen ja kulttuurin tunteminen
-
vuosikello
Orgaanista osaamista ja toimintaa rehtorit kuvasivat seuraavasti:
-
jaksamisen ylläpito, työhyvinvointi
-
yhteistyön ja jaetun johtamisen järjestely
-
pelisääntökeskustelujen järjestäminen
-
opetusmenetelmien monipuoliseen käyttöön ohjaaminen
-
esim. älytaulujen käyttöön ohjaaminen
-
osaamisen jakaminen yhteisillä foorumeilla
-
oppilashuoltoon osallistuminen
-
koulutustarpeiden kartoittaminen ja osaamisen päivittäminen
-
aineenhallinnasta huolen pitäminen koulutuksin
-
vuorovaikutustaitojen kehittäminen
11
-
toimintakulttuurin toteuttaminen ja yhteiset sopimukset
-
suunnitelmallinen yhteistyö
-
tiimit, samanaikaisopetus ja joustavat opetusjärjestelyt
-
halu kehittää itseä ja työyhteisöä
-
painopistealueiden suunnitelmallinen kehittäminen
-
koulutus/kouluttautumissuunnitelmien teko
-
keinoja aktivoida niitä, jotka ovat tyytyväisiä nykytilaan
-
miten opetus ja koulun toiminta sopii kunnan ja koulun strategiaan
Dynaamista työssään rehtorit kokivat olevan:
-
keskustelun, joka ei ole liian ”ilmassa liitävää”, mutta ideoivaa
-
ideoiden tuomiseksi keskusteluun aina liian vähän aikaa
-
uusia ratkaisuja tukitoimien toteutukseen tulisi saada esiin
-
uusia ajatuksia ja lennokkuutta visioiden toteutukseen – laajempia
asioita käsittelyyn
-
keskusteluun henkilökohtaiset kehittämishaaveet ”missä olet viiden
vuoden päästä?”
-
miten oma kehittyminen nähdään vision ja strategian osana
-
kokeiluja opetusmenetelmiin ja niitä jakoon
-
miten voisimme vaikuttaa koulun fyysisiin puitteisiin
-
kehityskeskustelujen kautta: Millainen toivoisit tämän koulun olevan?
-
Mitä taitoja oppilaat/ihmiset tarvitsevat todella vuonna 2020 – mitä
valmiuksia tarvitaan, tästä kriittistä keskustelua
-
Mitä opettaja tarvitsee työskennellessään opettajana 20v kuluttua
-
”millaista koulua toivoisit oman lapsesi käyvän?”
-
hyvät ja toteutuneet kokeilut ja kehityshankkeet yhteiseen jakoon
-
millainen olisi opettajan oma suunnitelma syrjäytymisen ehkäisyyn
Nämä organisaation kolmen tason mallin kuvaukset toimivat pohjana siihen,
millaista rehtorien mielestä tulisi olla hyvä ja kehitystä tukeva
12
kehityskeskustelu. On selvää, että kaikki nuo kolme tasoa tulee olla
keskustelussa läsnä riippumatta siitä, onko keskustelussa yhteinen, annettu
lomakepohja. Koko yhteisön kehittymisen kannalta olisi tärkeää, että
toiminnan luotettavuuden varmistaminen tulee esiin keskustelussa, samoin
nykyisen toiminnan kehittämisen näkökulma ja luonnollisesti myös
dynaaminen visio siitä, millaista kehitettävää dynaamiselle vyöhykkeelle
löydetään.
Kehityskeskustelun laadullistamiseksi Haikossa keskusteltiin myös siitä,
millainen kehityskeskustelu olisi tavoitteiden kannalta hedelmällisintä.
Kouluttaja esitti yhden mallin, jossa yksilökehityskeskustelun rinnalle tuodaan
ryhmäkehityskeskustelu, jonka vetää yksikön johtaja. Mallissa esimerkiksi
rehtori käy oman kehityskeskustelunsa esimiehensä kanssa ja pitää sen
jälkeen omalla koulullaan ryhmäkehityskeskustelun, jossa hän kuvaa koko
yhteisölle niitä strategisia linjauksia, joita hän on omalta
esimieheltään/kaupungin strategiasta saanut. Ryhmäkehityskeskustelussa
kuullaan ryhmän ajatuksia koulun toimintaan asetetuista strategisista
odotuksista ja reunaehdoista. Ryhmäkehityskeskustelussa voidaan yhtenä
työkaluna käyttää esimerkiksi koulutuksessa esiteltyä kierrosmenettelyä.
Ryhmäkehityskeskustelun jälkeen rehtori pitää jokaiselle henkilökohtaisen
kehityskeskustelun, jossa yleisistä koulua koskevista strategisista linjauksista
vedetään linjat henkilökohtaiselle tasolle ja yhdessä opettajan kanssa laaditaan
opettajan henkilökohtainen kehittymissuunnitelma. Sitä voidaan tarkastella
osana koko koulun kehittämissuunnitelmaa jota puolestaan voidaan tarkastella
osana kunnan sivistystoimen strategiaa ja visiota.
Rehtoreilta kysyttiin, millaiset asiat he kokevat menevän ns. kipurajan yli
kehityskeskusteluissa ts. Aiheuttavan keskusteluun ei-toivottujakin
tunnereaktioita. Tällaisiksi koettiin ainakin:
-
henkilökohtaisuudet
-
väärin tehdyt työt, miten antaa korjaava palaute ilman arvostelua
-
periaatteelliset näkemyserot mihin vain
-
kehittämisvajeiden ja –puutteiden esiintuonti
-
rehtorin esiin tuoma siirtyminen tahto (kivaa) koulutuksesta tarve
(tylsää) koulutukseen
-
OVTES-noudattaminen, oppituntien pituus, mekaaninen kirjaaminen,
orgaaninen itsen kehittäminen ja sen tarve
13
-
Osaamista joudutaan joskus kyseenalaistamaan
-
Vahva käsitys asiasta joka ei noudata yhdessä sovittua linjaa
-
Persoonalliset eroavaisuudet esim. introvertti – ekstrovertti – akselilla
ekstrovertin liian lyhyt vasteaika ja introvertin liian pitkä pohdinta-aika
Koulutustarpeen määrittelyn kannalta rehtorien kehityskeskustelukoulutus
ja koko keskustelun yhdenmukaistamisen ja laadullistamisen voidaan
katsoa olevan yksi merkittävistä koulutuskohteista rehtorien osaamiseen.
Tästä tulisi järjestää sekä koulutusta että foorumeja yhteiseen jakamiseen.
8. Ehdotuksia täydennyskoulutusten aihepiireiksi
Koko prosessi on kuvannut ja tuottanut sellaisia rehtoreiden ja opettajien
osaamiskapeikkoja ja tulevaisuusskenaarioita, jotka näyttäytyvät varsin saman
suuntaisina koko Suomessa. Samoin sekä rehtoreiden että opettajien
laadullisten keskustelujen ja tulevaisuusskenaarioiden tulokset ovat
samansuuntaisia aikaisemmin kerätyn webropol-arvioinnin koosteen kanssa.
Voidaan siis todeta, että nämä kaksi tapaa kerätä tietoa eivät tuottaneet
ristiriitaista informaatiota, vaan ne ovat paremminkin toisiaan täydentäviä.
Koulutuksellisia tarpeita voidaan alkuperäisen viitekehyksen mukaisesti jakaa
kolmeen alueeseen:
1. Osaamisiin kohdentuvat kehitystarpeet rehtoreilla ja opettajilla
2. Rakenteisiin liittyvät kehitystarpeet rehtoreilla ja opettajille
3. Vuorovaikutukseen liittyvät kehitystarpeet rehtoreilla ja opettajilla
8.1.
Osaamisiin kohdistuvat täydennyskoulutustarpeet opettajilla
Opettajien subjektiivisesti koetut osaamisen kehittämistarpeet koskettelivat
satunnaisesti eri oppiaineiden sisällöllistä osaamista, pedagogisia taitoja
koskettavaa osaamista ja erityisesti erityisopetuksen ja uuden
perusopetuslain mukanaan tuomaa erityisopetuksellista osaamista.
Osaamisen kannalta opettajien kokema ja rehtorien vahvistama
täydennyskoulutussuunnitelma otsikkotasolla voisi näyttää seuraavalta:
-
perusopetuslain muutoksen ja tuen kolmen tason konkretisointiin
täydennyskoulutusta – ei lakia, vaan konkretiaa
14
-
opetusmenetelmäkoulutusta: ilmiöpohjainen oppiminen,
ongelmakeskeinen oppiminen (PBL)
-
TVT-taidot joka ope.fi tasolla
-
Älytaulun käyttö
-
Sosiaalinen media oppimisympäristönä
-
Kulttuurikompetenssikoulutus
-
Erityisopetukselliset valmiudet, diagnoosien tunteminen
-
Ohjauksellisuus työtapana
-
Oppimisympäristöjen laaja hyödyntäminen
-
Arviointi ja ”jatkuva näyttö”
Rakenteisiin kohdistuvat täydennyskoulutustarpeet opettajilla
8.2.
Opettajat eivät juuri tuoneet esille tarvetta rakenteisiin koskevan osaamisen
tarpeista. Ennemminkin he kokivat niin, että esimerkiksi perusopetuslain
koulutusta on jo ollut tarpeeksi ja nyt lain noudattaminen tulisi muuttaa
konkretiaksi eli siirtyä rakenteista osaamisiin. Rakenteissa opettajat ja
rehtorit kokivat ainakin seuraavat täydennyskoulutustarpeet:
-
kaupunkien strategian kirkastaminen opettajakunnalle, mitä tarkoitetaan
visiolla, strategialla ja miten sen tulisi näkyä opetuksessa
-
yhtenäiskoulujen ja yhteisten opettajien palkkausperusteet
-
opetussuunnitelmakoulutusta (”pianhan se jo vaihtuu”)
-
pedagogisten tiimien ja tiimityön koulutuksia
-
salassapito ja tiedonsiirto
8.3.
Vuorovaikutukseen kohdistuvat täydennyskoulutustarpeet
opettajilla
Vuorovaikutuksen alueella opettajakunta kaipasi enemmän virallisia
foorumeita ja niiden hyödyntämiseen liittyvää koulutusta.
15
Opettajankokousten ja tiimien toiminnan laadullistamista toivottiin.
Opettajakunnan omakin käsitys opettajan työstä ”vapaiden taiteilijoiden
yhteisönä” on selkeä kehityshaaste, johon koulutuksella voidaan jonkun
verran tarttua. Vuorovaikutuksen näkökulmasta ainakin seuraavia
koulutustarpeita ilmeni:
-
pariopettajuus pedagogisena mallina
-
jakaminen ja rikastava vuorovaikutus ammatin kompetenssina
-
jaettu johtajuus ja tiimit koulun kehittämisessä
-
kokouskäytänteet
-
salassapito ammatillisessa keskustelussa
-
verkostovalmiudet, moniammatillisten verkostojen käyttö ja niissä
toimiminen
-
ajankäyttö ja yhteissuunnittelu
-
koulun yhteisten pelisääntöjen luomiseen suunnattu koulutus –
arvokeskustelu
8.4.
Osaamiseen kohdistuvat täydennyskoulutustarpeet rehtoreilla
Rehtoreiden osalta luonnollisesti suurimmat osaamistarpeet kohdistuivat
rakenteisiin, voidaanhan sanoa rehtorin olevan kouluyhteisössä rakenteiden
edustaja. Kuitenkin rehtorit tuottivat myös sellaisia näkökulmia, jotka
sijoittuvat osaamisten alueella. Monet toivottavista osaamisista ovat
yhteneväisiä opettajien koulutustarpeisiin, erityisesti tvt:n hallinnan osalta.
Rehtorien täydennyskoulutustarpeita osaamisessa olvat mm:
-
TVT-taidot koko ope.fi-asteikolla
-
Esitysten teko, esim pp-sovellukset ja sosiaalinen media
-
Hankeosaaminen – miten juurruttaa hyvät käytänteet
-
Oman opetettavan aineen täydennyskoulutus
-
Kouluhyvinvoinnin varmistaminen, henkilöstöjohtaminen ja sen kautta
jaksamisen varmistaminen
8.5.
Rakenteisiin kohdistuvat täydennyskoulutustarpeet rehtoreilla
16
Rehtori on siis hyvin pitkälti rakenteiden ja virkansa puolesta työnantajan
edustaja koululla. Siksi juuri rakenteiden tuntemiseen kohdistuva
täydennyskoulutus on lähinnä rehtorin ammattijuutta. Usein rehtorit
kokevatkin muutoksen osaamisen tahkolta rakenteiden tahkolle
suurimmaksi ammatilliseksi haasteekseen rehtorin tehtäviin siirtyessään.
Kyselyissä ja keskusteluissa rehtorien rakenteihin kohdistuvat
täydennyskoulutushaasteet ja –toiveet olivat tämänsuuntaisia:
-
Visiointi ja strateginen johtaminen , yhteisen vision luominen ja sen
”vaaliminen” (johtaminen), sovellettuina tai koknaisuudessaan JETkoulutusta
-
Toiminnan ja talouden suunnittelu, hallinnon ja lain tuntemus
-
OVTES-koulutusta ja koko yhteisön työehtosopimusten ja työehtoja
määrittelevän normiston koulutusta
-
Turvallisuuskoulutusta, turvakansioiden käyttö, sijainti
-
Kansainvälistyminen ja hankkeet
-
Hanketoiminnan vaikuttavuus ja juurruttaminen
-
Rahoitus ja sen hankkiminen eri kanavista
-
Moniammatilliset rakenteet koulutuskohteena
-
Julkisuus- ja salassapitosäännösten tunteminen
8.6.
Vuorovaikutukseen liittyvät täydennyskoulutustarpeet
rehtoreilla
Rehtorit kokivat vuorovaikutuksen näkökulmasta merkittäväksi
kehityskeskustelut ja koulun yhteisten keskustelufoorumien puuttumisen.
Resurssien puute koettiin kautta linjan hankalaksi, koska aikaa laadukkaisiin
yhteisiin foorumeihin ei ole ja esimerkiksi opettajankokoukset ovat usein
mieluummin infotilaisuuksia kuin rikastavia kokouksia. YT-ajan käyttöä tiimien
ja yhteisen toiminnan suunnitteluun ja sopimisiin haarukoitiin ja sen
riittävyyttä epäiltiin. Yleisesti rehtorit kokivat omiksi kehittymis- ja
täydennyskoulutushaasteiksi omassa vuorovaikutusosaamisessaan seuraavia
asioita:
-
kehityskeskustelujen laadullistamiseen liittyvää koulutusta
17
-
miten luoda yhteisöllistä toimintakulttuuria, pelisääntöjä, keskustelua
-
erilaisuuden tunnistaminen ja tunnustaminen vuorovaikutuksessa
-
kokouskäytänteisiin liittyvää koulutusta
-
moniammatillinen yhteistyö, erityisesti oppilashuolto, OHR-toiminta ja
sen johtaminen
-
palautevalmennusta, miten erottaa palaute ja arvostelu
9. Lopuksi
Tämä Osaava-hankkeen lähes vuoden mittainen osaamisten ja tarpeiden
määrittelyyn liittyvä koulutus- ja konsultaatioprosessi on ollut luonteeltaan
yhtä hyvin työhyvinvoinnillinen tai jopa työnohjauksellinen prosessi kuin
täydennyskoulutuskartoitus. Olen kuullut hienoista onnistumisen kokemuksista
yhtä lailla kuin masentavista turhautumisen tunteista keskustellessani
opettajien ja rehtorien kanssa. Ennen kaikkea prosessin merkittävin anti on
kuulluksi tulemisen tunne. Jo Maslowin tarvehierarkian teoriassa näkyy
sisäänleivottuna ihmisen tarve tulla kuulluksi ja nähdyksi omaa elämäänsä ja
työtänsä koskevissa asioissa. On ollut enemmän kuin ilahduttavaa nähdä ja
kuulla rehtorien innokas ja parhaimmillaan todella rikastuttava vuoropuhelu.
Kipinästä syntyy tuli. Toivon, että seutukunnan opettajien ja rehtorien
yhteistyö tämänkin hankkeen tiimoilta sai lisää liimaa ja jatkuu hyvässä
hengessä.
Täydennyskoulutusten osalta koulutuksen tarjoajat tekevät varmasti
parhaansa, että valinnanvaraa koulutuksissa on. On kuitenkin hyvä muistaa,
että tarvelähtöinen täydennyskoulutus lähtee visiosta, toteuttaa strategiaa ja
päätyy konkreettisiksi teoiksi.
Pirkkalassa 8.11.2011 Juha Lahtinen
Liitteenä:
- opettajien päivien materiaalia, liite 1
18
LIITE 1.
Opettajien tulevaisuuspäivät 11. ja 12. 10.2011
Opettajien käsityksiä tulevaisuuden opettajien tarvittavista osaamisista
käsiteltiin kahdessa opettajille suunnatussa koulutuspäivässä 11.10.
Karkkilassa ja 12.10. Lohjalla. Karkkilassa paikalla oli yli kolmekymmentä
opettajaa ja Lohjalla lähes neljäkymmentä.
Rakensimme opettajien kanssa sovelletun delfoi-menetelmän periaatteella
neljä erilaista kierrosta, joiden pohjalta hahmottelimme niin sanotun
”tulevaisuustehdas” mallin.
Tulevaisuustehdas kaaviokuvana (Juha Lahtinen):Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.
Aloitimme tarkastelun menneisyydestä, tulevaisuustehtaan kivijalasta.
Tehtävänannossa opettajilta kysyttiin, mitä negatiivisia ja mitä positiivisia
seikkoja he kokivat menneisyyden opettajuudessa. Osanottajat oli ryhmitelty
satunnaisiin ryhmiin Hullunkuriset perheet-perhekuntien mukaan, niin, että
jokaisessa ryhmässä oli neljä asiantuntijaa.
Ryhmien tuotoksista koottiin tuotos, jossa jokainen perhe sai nostaa yhteiseen
jakoon eniten keskustelua herättäneen menneisyyden plussan ja yhden
miinuksen. Jos aikaisempi ryhmä oli tuottanut samaa sisältöä, oli ryhmällä
mahdollisuus tuoda uusi aihe listalle. Listat menneisyyden plussista ja
miinuksista tuottivat seuraavanlaisen taulukon:
Menneisyyden plussia (menneisyys
siis käsiteltiin laajana ajallisena
jaksona eilisestä
seitsemänkymmentäluvulle)
• Opettajalla persoona
suojakuplassa
Menneisyyden miinuksia
•
•
Open työn yksinäisyys
Ei ollut kollegiaalista tukea
19
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Tiimikavereiden tuki, linkit ja
neuvot
Koulu oli kylän yhteinen paikka
> henkilöstökin yhteisöllistä
Pieniä yksiköitä arvostettiin
Yleisesti arvostettiin opetusta,
opettajaa ja koulua
Auktoriteetti selkeä
Vapaus opettaa, sai itse valita
menetelmät
Tekniikka ei ollut itseisarvo
Sai keskittyä perustehtävään
Arviointi oli kaikille tuttu ja
sama ”kouluarvosanat”
Kehittämishankkeita oli
vähemmän
Kiireettömyys
Opettajat hyvin koulutettuja
Työ mahdollisti luovuuden
Merkityksellinen, arvokas työ
Sai välittömän palautteen
omasta työstään
Uskalsi tehdä lähes mitä vaan
Elämän hitaampi tahti
Kokonaisopetuksen joustavuus
Yhteistyö kollegoiden välillä
suurta (vanhempiin)
Byrokratiaa vähän
Ei lomautuksia (joskus tosin
hiukan)
Hyvät resurssit (paljon kaikkea)
Erityisluokat ja –koulut
Wilma
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Ei moniammatillista tukea
Lajiteltiin oppilaita >
segrekaatio
Koulurakentaminen
”vankilamaista”
Välineet jakautuivat
epätasaisesti > koulujen
kunnostamisen yhteydessä
resurssit jakautuivat epäreilusti,
jopa koulun tasolla
Eritysluokat ja –koulut
Ongelmakeskeinen lähtökohta
Isot (tosi) ryhmät
Kiire
Paperityöt (normeerattu
päiväkirja)
Vähän resursseja (laitteet,
menetelmät)
Ainejakoisuus
Läänintarkastajat
Vastuut ja tehtävät olivat
hukassa
•
Keskustelu menneisyydestä ja sen hyvistä ja huonoista puolista toimi
ponnahduslautana ja perustana seuraavalle kierrokselle, jossa käsiteltiin
nykyhetken opettajuutta seutukunnalla perinteisen SWOT-analyysin avulla.
SWOT-analyysi kuljetti ajatukset menneisyydestä nykyhetkeen ja
mahdollisuuksien ja uhkien arvioinnin kautta jo kohti tulevaisuuden
läpinäkymättömyyttä.
20
SWOT-analyysi opettajien tekemänä tuotti seuraavanlaisia näkökulmia:
S Vahvuuksia
• Opettajat hyvin koulutettuja
• Yhteistyö toimii
• Rakentava kritiikki
• Kannustaminen ja osaamisen
jakaminen
• Ammattitaito
• Itsenäisyys
• Luovuus
• Opiskelijoiden kehityskykyisyys
ja prosessin seuraaminen
• Monipuoliset ja vaihtelevat
opetusmenetelmät
• Ajassa kiinni, sisällöt hyvin
perusteltuja
• Mahdollisuus vuorovaikutukseen
> opiskelijat > eri alojen
asiantuntijat
• Oppii itsekin jatkuvasti
• Dynaamisuus
• Avoimuus
• Tiimikaverit
• Tietopankit
• Kodin ja koulun yhteistyö
• Opettajan persoonallisuuden
hyödyntäminen
• Erilaisten ihmisten kohtaaminen
koulussa
• Välittömät ope-oppilas-suhteet
• Vapaus valita
opetusmenetelmät
• Halu tehdä perustyötä
• Tunnollinen ammattikunta
• Työyhteisön ja koko
kouluyhteisön yhteisöllisyys
erityisesti pienissä kouluissa
• Perinteet
• Lapsilähtöisyys koulujen
toiminnassa
• Koulutusmyönteinen kunta
• Tasokurssit
• Opettajan työn pysyvyys
• Lomat
• Kolmiportainen tuki toimii
W Heikkouksia
• Resurssipula vaikeuttaa
kolmiportaisen tuen
toteuttamista
• Muutosvastarina: Byrokratia
lisääntyy, se syö voimavaroja >
työmäärä lisääntyy
• Yksinäisyys työssä
• Hajanaisuus tavoitteissa,
ihanteissa ja innovoinnin
seurauksena paljon
kehittämiskohteita
• Sosiaalinen ähky – suuret
yksiköt, jatkuva ihmisvirta
(lukio)
• Opiskelijoiden motivaatio ei riitä
kouluun panostamiseen
• Työssäjaksaminen (ulkopuolisiin
vaatimuksiin vastaaminen)
• Säästäminen ja tuloksen
tuijottaminen
• Naisvaltaisuus
• Palkka ja palkkausjärjestelmä
• Vanhat rakennukset
• Hidasliikkeinen järjestelmä
• Ideoiden jakaminen –
vastavuoroisuus
• Lapsilta puuttuvat unelmat
• Yksityisyyden väheneminen
• Kiire ja infoähky
• Liian vapaa sana
• TVT-käyttötaidot
• Vanhemmat eivät käytä/seuraa
sähköisiä reissuvihkoja
• Hyvienkin oppilaiden taitotaso
taantuu
• Ei ole aikaa eikä foorumeita
osaamisen jakamiseen
• Ei ole tarpeeksi käytännön
tietoa kolmiportaisen tuen
toteuttamisesta
• Ei saada päteviä opettajia
• Resurssit vähäiset
• Ei ole resurssia toteuttaa lakia
21
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
varhaisen puuttumisen apuna
Ei lomautuksia
Ei tasokursseja
Hyvä paikallinen edunvalvonta
Oppilasaines melko
homogeeninen ja suht helppo
Koulumyönteiset päättäjät
Pieni kaupunki joka tarjoaa
paljon palveluja
Hyvät tukitoimet saatavilla
Suhteellisen toimivat tilat ja
välineet
Pyrkimys pätevään henkilöstöön
sitoutuminen
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
(esimerkiksi henkilökohtaista
avustajaa lapselle)
Suuri opettajien vaihtuvuus
Valtava dokumentointi on osin
hyvää, mutta lisää kiirettä
Opettajanimikkeen
suojaamattomuus
Vanhempien uusavuttomuus
Opettajien kuppikunnat
Työn pirstaleisuus
OPS:n koukeroisuus
Ylilaajat sisällöt
Moniammatillisen yhteistyön
toimimattomuus
Puuttuvat asiantuntijat
Yliviety salassapito
Lyhytjänteisyys – kaikkea vähän
ja nopeasti, ei aikaa arvioida
muutosta
Koulutus ei vastaa käytännön
työtä
Yhteisten toimintamallien
puuttuminen tai niihin
sitoutumattomuus
Hyvät koulutukset ja
keskustelut eivät johda
muutokseen
Erityispedagogista osaamista
puuttuu > KELPO
Joustamaton koulukuljetus
Lähikoulumallin toteuttaminen
nykyresursseilla
O Mahdollisuuksia
T Uhkia
• Töitä voidaan
• Uupuminen (palaverikierre)
uudelleenjärjestellä
• Muutosvastarinta jää eloon
• Vastuita jaetaan
• Iso kasa papereita ja
• Kolmiportainen tukia saadaan
palavereita > tehostuuko
sujumaan > käytännöistä
oppiminen
saadaan toimivia
• Pyrkimys erinomaisuuteen
• Kollegoiden tuki, johdon tuki
kaikessa
• Halu kehittyä
• Kyynistyminen
• Mahdollisuus syventyä?
• Opetussuunnitelmien tavoitteet
• Opiskelijoiden kanssa yhdessä
ylimitoitettuja jatkossakin?
tekeminen ja ajatteleminen
• Talouden tilanne kunnissa
• Kodin ja koulun roolien työnjaon
• Liian nopeat muutokset esim.
22
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
selkeytyminen
Koulun pysyvyys muuttuvassa
maailmassa
Opettajien kehityskykyisyys,
motivoituneisuus ja valmius
kehittää omaa kouluaan
Maksuton koulutus
Mahdollisuus kouluttautua työn
ohessa
Tieto erilaisista oppijoista
lisääntyy
Lapsen yksilöllinen tukeminen ja
tiedon kulku (Wilma)
Pariopettajuus
Aineiden välinen yhteistyö
Yksinkertaiset, pelkistetyt asiat
Uusiutuminen
Sähköiset opetusvälineet,
teknologia
Kuulluksi tuleminen
Hankkeet
Työnohjaus
Lait ja normit
Tiedon siirto yli koulutuksen
nivelvaiheiden
Resurssien lisääntyminen (raha,
aika, henkilöstö)
Pedagogiset kahvilat
Avoimet pedagogiset
keskustelut
Työntekijöiden ja hallinnon tiivis
vuoropuhelu
Wilma
Moniammatillisen yhteistyön
kehittyminen
Yhteisopettajuus >
kollegiaalinen tuki
OAJ:n linjaukset
Kotikasvatuksen arvostus
Opettajien erilaiset taidot
Rehtorein vaihtuvuus antaa
mahdollisuuksia uudenlaisen
toimintakulttuurin luomiseen
Koulukohtainen pelivara
Lisäresurssi muutoksen
tekemiseen (avioliittomalli)
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
yksisilmäisesti tietotekniikan
pohjalta (YO-koe)
Kodin ja koulun roolien
sekoittuminen
tuottavuusvaatimukset
(talouden kautta)
lapseen vaikuttavat ulkopuoliset
tekijät
työnkuvan hallitsematon
laajentuminen itsestä
riippumatta
sijaiskiellot
kiire pahenee
opettajan työn moninaistuminen
pilalle hemmotellut sukupolvet
oppilaina (opettajina)
hankkeet ja projektit,
tyhjäkäyntiä ja turhautumista
opettajan oikeusturva
jaksaminen, loppuun palamisen
uhka
verkkokäyttäytyminen
sähkökatkos
liian tiukat tietosuojavaateet
rahapula
opettajan työnkuvan
paisuminen
pienten koulujen
lakkauttaminen
turvallisuusuhat
vaarana on erityisopetuksen
alasajo
koulujen taloudellinen
eriarvoistuminen
koulupudokkaiden ja
syrjäytymisuhkaisten huomiointi
jää
integraatio osoittautuu
säästökeinoksi
koulumatkojen pidentyminen
sosiaalisten ja poliittisten
ongelmien heijastuminen
kouluille
Itsekeskeisyys
Loogisen ajattelun katoaminen
Oppilaiden eriarvoistuminen
Rehtorit etääntyvät koulun
23
•
•
•
•
•
•
•
•
arjesta
Valinnaisuus vähenee
Vanhempien vääränlainen
aktiivisuus
Ryhmäkokojen kasvaminen
Erityisoppilaiden resurssiton
integrointi
Tuntikehys – leikkaukset?
Opettajien siirtyminen muihin
ammatteihin
Tehdään isommissa ryhmissä,
vähemmillä tunneilla ja
pienemmillä palkoilla
Johtaminen on lineaarista
SWOT – analyysia käytettiin taustapaperina siirryttäessä tarkastelemaan
tulevaisuuden opettajuuden kuvaa. Ryhmät tuottivat neljän hengen perheinä
arvokellon, jossa haettiin konsensuksena viisi ryhmän mielestä keskeistä
tulevaisuuden opettajan tärkeää ominaisuutta. Ominaisuudet arvioitiin
merkityksen näkökulmasta pari kerrallaan arvokelloprosessin avulla:
•
•
•
•
•
Kirjatkaa viisi – seitsemän asiaa – asian koolla ei väliä
typistäkää listanne viiden asian listaksi ja asemoikaa viisi asiaa ympyrän
ulkokehälle, jättäkää ympyrän sisus avoimeksi. Voitte toki käyttää
asioiden numerointia tai aakkostamista apuna
haastakaa arvokellon asiat toistensa kanssa yksi pari kerrallaan. Valitkaa
lähtöpiste ja arvottakaa vuorotellen kaikki asiat pareittain toistensa
kanssa
Piirtäkää parivertailussa arvokkaammaksi kokemanne asian päähän
viivaa nuolenkärki - ympyrän sisään rakentuu kymmenen nuolen
”pentagrammi”
Voittajaksi ja siten arvokkaimmaksi kokemanne seikka on se asia, johon
kohdistuu eniten nuolenkärkiä. Tuo asia ja kenties toiseksi eniten
nuolenkärkiä saanut asia ovat mielestänne yhteisönne kehityksen
24
•
•
”nuolenkärkiä”. Niiden suunnasta tulisi löytyä kehittymisenne
suuntaelementit.
Työskentelyä jatketaan ns tuplatiimimenetelmällä, jossa useampien
tuotettujen arvokellojen keihäänkärjet arvotetaan yhteisöllisesti.
Tavoitteena on siis demokraattinen konsensus koko organisaation
kehityssuunnasta
Kolme yhteisön tärkeimmäksi kokemaa arvoa ovat sitten ne
kehityssuunnat, joita ensisijassa tulee lähteä kehittämään.
Opettajien arvokellot tuottivat seuraavat kahdeksan tärkeimmäksi koettua
opettajuuden osa-aluetta:
1. Karkkilan ryhmä:
- Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot
- Työssä jaksaminen
- Työn merkityksellisyyden kokeminen
- Ajattelun välineiden käyttöön ohjaaminen (kehittymisen taidot)
2. Lohjan ryhmä:
- Vuorovaikutus, kohtaaminen, yhteistyötaidot ja ryhmänhallinta
- Työhyvinvointiin panostaminen, työssä jaksaminen
- Opettajan työympäristö (fyysiset ja työrauhaan liittyvät asiat)
- Kyky nähdä oppilas, oppilaskeskeisyys
Seuraavaksi suuremmissa neljässä ryhmässä haettiin vastauksia siihen, millä
koulutuksellisella, strategisella tai organisaatioiden toimintaa ohjaavilla
konkreettisilla toimenpiteillä arvokkaiksi koettuja opettajuuden dimensioita
voidaan tukea.
Ryhmien ehdotukset olivat seuraavia:
25
1. Yhteistyö ja vuorovaikutustaidot, yhdistettynä molempien
ryhmien vastaava kohta:
-
-
-
tiimiopettajuus ja pariopettajuus – koulutusta, kokemuksien jakoa
kodin ja koulun yhteistyön koulutusta
moniammatillisen tiimin työn hyödyntämisen koulutus, keskustelut
miten osallistaa ja kuulla oppilasta
laki ja sen toteuttaminen – konkreettista, caset, koulutus
sisäisesti koulun töiden uudelleenjärjestelyt ja tilojen käyttö
resurssien varaaminen myös yhteistyöhön
sisäisin järjestelyin erityisopettajan tuki pedagogisten asiakirjojen
täytössä
sisäisen asiantuntijuuden hyväksi käyttö koululla – osaaminen
näkyväksi
rekrytointi koulun tarpeen ja strategian pohjalta
tiimien rakenteen pohtiminen ja työajan määrittely
kuka tekee ja mitä – työnkuvien kirkastaminen
kehittämiskohteeksi koko koulun opettajakunnalle yhteisesti
vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja kehittävään koulutukseen >
yhteisön sitoutuminen
oppiaineryhmien välinen yhteistyö uudelleen käyttöön (Lohjalla ollut
ko toimintaa, mutta hiipunut)
viranomaisryhmien yhteistyömallit näkyviksi, yhteisöpäiviä yms.
kuraattorivoimaa lisää ja yhteistyötä nivelvaiheissa
koulutusta keskustelevaan johtajuuteen
tiedonsiirtokoulutusta lisää
tukea ja resurssia tiimityöskentelyyn, määriteltyjä tehtäviä ja
aikaresurssia (esim rinnakkaisluokille)
2. Työssä jaksaminen ja työhyvinvointiin panostaminen, työn
merkityksellisyyden kokeminen
-
-
koulutus- ja sijaiskiellon poistaminen
ryhmäkokojen pienentäminen
hyödynnetään koulukohtaisilla järjestelyillä opettajien osaamista ja
resurssia > resurssiopet, kouluohjaajat
tuntijaossa ja erityistehtävien jaossa huomioidaan opettajan oma
kiinnostus ja osaaminen
liikuntasetelit käyttöön
palautteen antamisen ja vastaanottamisen koulutusta henkilöstölle ja
rehtoreille
huumoria ja yhteistä tekemistä myös koulun ulkopuolella
työnkuvien selkeyttäminen sisäisin foorumein, keskustelua siitä, mikä
kuuluu kellekin
26
-
-
oppilashuollon toimivuuden ja käytettävyyden koulutusta joka
opettajalle
TYKY-iltapäivät opettajillekin
Työterveyshuolto kuntoon
Ryhmäkokojen suhteuttaminen erityisoppilaiden määrään
Ryhmänhallinnan taitoihin täydennyskoulutusta
Yhdysopettajan tehtävän kirkastus ja korvaus
Työyhteisökoulutusta tai yhteisötyönohjausta
Motivaatioon liittyvää koulutusta
Erilaisuuden huomiointi työyhteisössä, sen tunnistamiseen ja
kohtaamiseen liittyvää koulutusta
Johtajuuden tukemiseen liittyvää koulutusta
Sähköisten lomakkeiden käyttöön ja ohjelmistojen käyttöön
koulutusta (lomakkeet kuntoon, tietotekniikka kuntoon)
Ajattelun välineiden käyttöön ohjaaminen
3.
-
-
-
Opettajille koulutusta siitä, miten opetetaan opiskelun ja oppimisen
taitoja sekä opiskelumenetelmiä
Koulutusta ajattelun taitoihin, metakognitio, ilmiömäinen oppiminen
Oppimistyylien koulutusta ja niiden pohjalta mahdollisia
eriytyskokeiluja
Ideakoulutusta eriyttämiseen
Vanhemmille suunnattu koulutus oppimisesta ja oppimistyyleistä
Opettajien ”seminaareja” yhteisen oppimiskäsityksen ja
tiedonkäsityksen ymmärrykseen
4. Opettajan työympäristö, fyysiset ja työrauhaan liittyvät asiat
-
-
Yleiset puitteet kuntoon – akustiikka, maisemointi, viihtyvyys
Opettajille foorumeita ja koulutusta ympäristön suunnitteluun ja
oppimisympäristöajatteluun
Benchmarkkausta hyvistä malleista
Välineitä ryhmänhallintaan (klinikkamalli?)
Neuvolan ja oppivelvollisuuden kulkeminen ”käsi kädessä”
Positiivinen klinikkaope hoitamaan ”häiriöoppilaita” tarpeen mukaan
5. Kyky nähdä oppilas, oppilaskeskeisyys
-
Opettajille ja luokanvalvojille vastaanottoaikoja yläkoulussa
Lukioon osin luokkamuotoisuutta takaisin
27
Koulutusta vuorovaikutustaidoista, työrauhan ylläpitämisestä ja
pedagogiikasta
- Koulutusta oppilaan kohtaamiseen koko työuran ajan, myös
opettajankoulutuksessa
- Palautekoulutusta
- Samanaikaisopetuksen koulutusta, yhteistyötä myös ala- ja
yläkoulujen välille
- koulutusta oppilaskeskeisiin työtapoihin koko opettajakunnalle
- yhteistoiminnallisen oppimisen koulutusta
- OPIT-ympäristön käyttöön opastusta ja vahvistusta
- Oppilaskunnan hyödyntäminen
- Opetusryhmien pienentäminen
6. Lopuksi
Tämä kahden opettajien päivän kooste on osa isompaa raporttia joka toimii
alueen opettajien ja rehtoreiden täydennyskoulutussuunnitelman pohjana.
-
Juha Lahtinen
28