doctuokkonen310
download 
Report Transcription
tuokkonen310
Haastattelimme Savonlinja-yhtiöiden toimitusjohtajaa liikenneneuvos Raimo O. Honkasta Riskienhallinnan onnistuminen kunnissa Yleishyödyllisyys tarkkaan syyniin PÄÄTOIMITTAJALTA Kesän jälkeen on tullut ja tulossa joitain muutoksia säädöksiin. Olemmekin koonneet ajankohtaisen lukupaketin ja toivon, että lukijamme löytävät itseään kiinnostavan artikkelin. Hyvää syksyä ja lukuhetkiä toivottaen Meri Väinölä Tampereen aluetoimiston kuulumisia Hervannan metsistä Hämeenkadun helmeksi Tampereen esikaupunkialueella Hervannassa vuonna 2004 toimintansa aloittanut toimistomme on vuoden 2007 alusta asti toiminut Tampereen ydinkeskustassa Hämeenkadulla toimistotiloiksi uudistetussa perinteikkäässä Varmantalossa. Sopivampien tilojen vapauduttua viime vuonna toteutettiin helppo muutto, kun muutimme samassa rapussa toisesta kerroksesta viidenteen. Yhteystiedotkaan eivät muuttuneet ja nyt viihtyisät toimitilat palvelevat tarpeitamme hyvin. Tekijät ja palvelut Aluetoimiston johtajaksi elokuussa nimitetyllä HTM Tuija Siukolla on pitkä Kuvassa Tuija Siuko. 2 TUOKKONEN 3/10 kokemus taloushallinnon tehtävissä. Kauppatieteen maisterin opintojen ohella alkoi työskentely tilitoimistossa ja sittemmin kokemusta on kertynyt mm. talouspäällikkönä, tilitoimistoyrittäjänä sekä itsenäisenä tilintarkastajana. HTM-tutkinnon Tuija on suorittanut vuonna 1995. ”Tuokolle siirryin vuonna 2007, koska koin Tuokon arvojen suomalaisena perheyrityksenä olevan lähempänä omaa arvomaailmaani kuin kansainvälisen ketjun tiukassa ohjauksessa kulkevassa tilintarkastustoimistossa, ja edelleen koen perheyritystaustamme myös vahvana kilpailutekijänä”, kertoo Tuija. Vahvaa osaamista edustavat myös muut aluetoimistomme ammattilaiset. HTM Marja-Leena Roitolla on pitkä ura tilitoimistoyrittäjänä ja tilintarkastajana ja toimistossamme sen perustamisesta asti työskennellyt Hanna Keskinen hankki HTM-pätevyyden viime vuonna. Tällä hetkellä aluetoimistostamme löytyy siis pelkästään naisenergiaa, mutta mielellämme ottaisimme joukkoomme myös jonkun komean miehenkin! Haitaksi ei tietenkään olisi, jos hän toisi vielä jonkin verran asiakkaita tullessaan. Toiminnan laajentaminen onkin lähiajan suunnitelmissa ja sitä silmällä pitäen pyrimme parantamaan Tuokon tunnettuutta Pirkanmaalla. Viime keväänä toimistollamme oli harjoittelijana taloushallinnon opiskelija Pirkanmaan ammattikorkeakoulusta ja hyvistä kokemuksista rohkaistuneena pyrimme tarjoamaan harjoittelupaikan myös ensi keväänä motivoituneelle ja tilintarkas- tusalasta kiinnostuneelle opiskelijalle. Aluetoimistomme asiakkaat edustavat lähinnä pieniä ja keskisuuria yrityksiä hyvinkin erilaisilta toimialoilta. Useiden asiakkaidemme taloushallinto on ulkoistettu, joten yhteistyökumppaneinamme on monia tilitoimistoja. Lakisääteisen tilintarkastuksen lisäksi olemme mukana monissa yhteishankkeissa muiden Tuokon yksiköiden kanssa, mm. konkursseihin ja yrityssaneerauksiin liittyvissä erityistarkastuksissa ja due diligence -tarkastuksissa. Meiltä löytyy erityisosaamista myös mm. Tekes- ja EU-hankkeiden tarkastuksissa sekä rakennusliikkeissä ja asuntoyhtiöissä. Tilintarkastajalla toimisto kulkee mukana Työssämme käytämme laajasti hyväksemme tietotekniikkaa ja toimisto kulkeekin asiakkaalta toiselle kätevästi parissa salkussa. Käytettävissämme on mm. IDEA-analyysiohjelmisto, joka mahdollistaa suurien tietomäärien automaattisen käsittelyn, esim. asiakkaan kirjanpito- tai varastotiedoista. Olemme olleet edelläkävijöiden joukossa myös tarkastustyöpapereiden sähköisessä arkistoinnissa, joka on meillä ollut käytössä vuodesta 2007 alkaen. Järjestelmän ansiosta ei tarvitse kopioida tositteita tai muita dokumentteja vaan skannaamme ne, minkä jälkeen kaikki asiakkaan historiatieto kulkee aina mukanamme tarkastuskäynneillä kannettavassa tietokoneessamme. AJANKOHTAISTA Yhdistyslain muutokset ovat tulleet voimaan 1.9.2010 Yhdistyslakiin on tehty eräitä muutoksia, joiden tarkoitus on ollut saattaa laki vastaamaan paremmin erimuotoisten yhdistysten tarpeita. Seuraavassa käsitellään lyhyesti eräitä näistä muutoksista. VT Tom Hoffström, Tuokko Tilintarkastus Oy Etäosallistuminen yhdistyksen kokoukseen Yhdistyslain voimaan tulleen muutoksen mukaan yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla, jos yhdistyksen säännöissä niin määrätään. Yhdistyksen säännöissä voidaan rajoittaa etäosallistuminen vain tiettyihin kokouksessa käsiteltäviin asioihin kuten henkilövalintoihin. Kokoukseen osallistuminen teknisen apuvälineen avulla on vain perinteisen kokousosallistumisen vaihtoehto eli etäosallistumisella ei voida korvata perinteisen fyysisen kokouksen järjestämistä. Jäsen voi siten valita osallistuuko hän kokoukseen paikanpäällä vai etänä. Et ä o s a l l i s t u m i s e n k ä y t t ö ö n o t taminen edellyttää tar vittaessa yhdist y ks en s ääntöj en muutt amist a . Yhdistyksen jäsenten yksimielinen päätös ilman kokousta Mikäli kaikki yhdistyksen jäsenet suostuvat, yhdistyksen kokoukselle kuuluva päätös voidaan tehdä ilman muodollista kokousta. Käytännössä tätä muutosta voivat hyödyntää vain pienet yhdistykset, koska suostumuksen saaminen suurelta jäsenjoukolta lienee käytännössä vaikeata. Päätös on tehtävä kirjallisesti, päivättävä ja kunkin yhdistyksen jäsenen on allekirjoitettava se. Yhdistyksen hallituksen tehtävien selventäminen Yhdistyslakiin on lisätty säännökset hallituksen tehtävistä kirjanpidon ja varainhoidon järjestämisen osalta. Hallituksen on huolehdittava siitä, että yhdistyksen kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty. Muutos vastaa nykyistä oikeustilaa ja hyvää yhdistyskäytäntöä, mikä ei kuitenkaan ole aikaisemmin käynyt ilmi yhdistyslaista. Yhdistyksen toiminnantarkastaja Jos yhdistys ei valitse tilintarkastajaa, tulee yhdistyksellä olla yhdistyslain mukaan erit y i n e n t o i m i n n a nt a r k a s t aj a . NIMITYKSIÄ Tuokko Tilintarkastus Oy HTM, JHTT Mikko Helkiö on nimitetty 1.7.2010 kuntasektorin varmennus- ja asiantuntijapalveluista vastaavaksi johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Kauppatieteiden yo Eelis Salo on nimitetty 1.4.2010 tilintarkastusassistentiksi Oulun aluetoimistoon. HTM, KTM Tuija Siuko on nimitetty 16.8.2010 johtajaksi Tampereen aluetoimistoon. JHTT, CIA Martin Slotte on nimitetty 13.9.2010 Manageriksi julkishallinnon palveluihin. HSO-sihteeri Ulla Strohmayer on nimitetty 9.8.2010 hallituksen puheenjohtajan sihteeriksi. Leena Aaltonen on nimitetty 11.1.2010 tilintarkastusassistentiksi. TUOKKONEN 3/10 3 TUOKKO VIERAILEE Savonlinja-yhtiöt Haastattelimme Savonlinja-yhtiöiden pitkäaikaista toimitusjohtajaa liikenneneuvos Raimo O. Honkasta hänen ajatuksistaan mm. linja-autoliikenteen tulevaisuudesta. Perinteikäs 85-vuoden ikään ehtinyt Savonlinja-yhtiöt on itäisen Suomen merkittävin linja-autoliikenteen hoitaja ja vahvasti mukana myös Etelä-Suomen joukkoliikenteessä. Itä-Suomen lisäksi merkittäviä liikennealueita ovat pääkaupunkiseutu ja Turku ympäristöineen. Säännölliset vuorot kuljettavat matkustajia Helsingistä ja Jyväskylästä Viipurin kautta Pietariin. Viime vuosina Savonlinja-yhtiöt on profiloitunut suurten massatapahtumien kuljetusten järjestäjäksi. Savonlinja-yhtiöiden tarjontaan kuuluvat kaupunki- ja lähiliikenne, kuntien palveluliikenne, maaseutuliikenne, koululaiskuljetukset, ExpressBus-pikavuorot, monipuolinen matkailuliikenne sekä tasokkaat tilausajot. Toisena tukijalkana toimi lähes 60vuoden ajan autokauppa, joka aloitti isäni talousneuvos Toivo J. Honkasen toimesta vuonna 1946. Savonlinja osti autokorjaamo- ja myyntitoimintaa harjoittaneen Kuvassa Raimo O. Honkanen 4 TUOKKONEN 3/10 Vauhti-Vaunun. Näin saatiin turvattua sodanjälkeisenä pulakautena linjaliikenteen varaosien saanti. Yritysjärjestelyssä poikani Petri Honkanen osti autokaupan liiketoiminnan kesällä 2004 ja hoitaa sitä edelleen. Savonlinja-yhtiöillä työskentelee noin 800 linja-autoliikenteen ammattilaista kolmessatoista (13) eri toimipisteessä. Keskustoimipaikka sijaitsee Mikkelissä. Linja-autoja yhtiöillä on noin 500. Puolesta puhutaan, teot puuttuvat Kokonaisuudessa ala on suurten haasteiden edessä. Tilanne on hyvin epävarma ja -vakaa. Puhutaan kauniisti joukkoliikenteen puolesta ja ilmastomuutoksesta, mutta teot puuttuvat. Ilmastomuutoksen hillintä on haasteista merkittävin. Hiilidioksidipäästöt korostuvat mm. kalustohankinnoissa ja ostoliikenteen kilpailuttamisissa. Läänien ostoliikenne on vähentynyt vuosien mittaan. Muuttoliike maaseudulta asutuskeskuksiin on voimistunut ja henkilöautokanta on kasvanut. Ostoliikenteen kilpailuttaminen vaihtelee paikkakunnittain, mikä vaikuttaa hyvin ”virkamieslähtöiseltä”. Linja-auton ikä on enemmän kuin yksi tarjouskausi eli 1-5 vuotta. Käytännössä edelliselle kaudelle hyväksytty autokalusto ei enää kel- paa seuraavaan tarjouskilpailuun. Autojen vaatimustasoa on jälleen muutettu. Mitä, jos jonain päivänä piha on täynnä busseja, muttei lainkaan linjaliikennettä? Epävarmuustekijöitä on liian paljon, jotta tulevaisuuteen luotaavia suunnitelmia pystyisi tekemään. Uudet haasteet on vain otettava vastaan ja vastattava niihin parhaalla mahdollisella taidolla. Orjatyötä ilman julkista tunnustusta Yrittäjän päivä on pitkä ja vielä vapaallakin vastuu painaa. Huolta riittää niin omasta, perheen kuin työntekijöidenkin toimeentulosta. Yrittäjällä ei ole turvaa. Kaikki vanha on mennyt ja tulevaisuus tuntematon - lisäksi “ala on villiintymässä “ Kukapa haluaisi Suomessa yrittää, sillä riskit ovat suuria. Orjatyötä ilman julkista tunnustusta! Suomessa seurataan vain ulkoisia merkkejä, unohdetaan kokonaan yrittäjyyden rakenteelliset ongelmat. Euroopan unioniin liittymisen jälkeen yrittäjien asemaa ei liiemmin ole helpotettu. Taakkaa on vain lisätty. Linja -autoliikenne on saanut jäädä suurista otsikoista, vaikka tälläkin sektorilla olisi syytä äänten korotuksiin. Linja-autoliikenteen tulevaisuus kaipaa laajaa julkista keskustelua. Nurinkurista ympäristöpolitiikan näkökulmasta olisi myös, jos osa Suo- TUOKKO VIERAILEE mesta jäisi tulevaisuudessa yksityisautoilun varaan, miltä se nyt pahasti näyttää. Seuraava huono siirto voi muuttaa tilanteen jo katastrofaaliseksi. Kannattamatonta liikennettä joudutaan tarkastelemaan yhä kriittisemmin. Alan kustannukset ovat liian korkeat ja ne karkaavat käsistä matkustajamäärien jatkuvasti vähetessä. Joukkoliikenteen tulisi olla palvelutasoltaan ja hinnaltaan todellinen vaihtoehto henkilöautoliikenteelle erityisesti kaupunkiseuduilla, jolloin ruuhkia ja hiilidioksiidipäästöjä saataisiin vähennettyä. Rajansa kaikella – myös ammattiyhdistysliikkeen vaateilla AKT:n strategia on “isketään silloin, kun koko valtakunta on muutenkin polvillaan”. Lakko on ensimmäinen keino asioiden muuttamisille AKT:n pääalueilla - ahtaa- jat ja autonkuljettajat. Samalla he aiheuttavat myös kymmenien tuhansien muiden työntekijöiden lomauttamiset. Tämäkö on ay -liikkeen solidaarisuutta, jota joka käänteessä on vuosikymmenet korostettu? Ulkopuolisesta tämä vaikuttaa pikemminkin itsekkäältä oman edun tavoittelulta. R ajansa kaikella - myös ammattiyhdistysliikkeiden vaateilla. Mikäli alalla menee huonosti ja työtä ei ole, ei myöskään tarvita työntekijöitä. Kuljettajien osaaminen, palvelukyky ja joustavuus ymmärryksellä höystettynä on todella arvossaan tulevaisuudessa. Vaateet eivät koskaan voi olla yksipuolisia, missä velvollisuudet? Rakentavalla yhteistyöllä löytyy yleensä ratkaisut asioille. Tilintarkastus on tiimityötä Avainsanat - luottamus ja lisäarvo Yritystoiminnan dokumentointi on lisääntynyt voimakkaasti? Jatkuvasti lisääntyvät säädökset ja muu sääntely ovat osasyynä dokumentoinnin lisääntymiseen. - Elämme muutosten aikaa -. Vastuullisen liiketoiminnan edellytyksenä on asioiden oikein tekeminen, joka toimii myös kestävän kehityksen perustana. Ehdoton luottamus yrittäjän ja tilintarkastajan välillä on edellytyksenä saumattomalle yhteistyölle. Yrittäjän on voitava keskustella tilintarkastajan kanssa niin kirjanpitoon kuin yritystoimintaankin liittyvistä kysymyksistä. Samalla hän saa varmuuden siitä, että kirjanpito on toteutettu verolainsäädännöllisesti oikein. Tilikauden aikana voi myös tulla tilanteita, joissa tarvitaan ulkopuolisen puolueettoman taloushallinnon asiantuntijan näkemys niin kirjanpitoon, tilinpäätökseen kuin verotukseen liittyen. Yhteistyöllä tunnistetaan ja punnitaan yritystoiminnassa sekä taloushallinnossa esiintyviä riskejä. Ellei tunne menneisyyttä, ei ole tulevaisuutta Pieni pojanviikari minussa on asunut aina. Lapsuuteni olen viettänyt ja kasvanut linja-autojen ympäröimänä, sillä lapsuudenkotini sijaitsi autokorjaamon pihapiirissä. Kodin ikkunan alta lähtivät linja-autot varhain aamulla linjalle ja iltaa kohti palasivat takaisin tallille. Iän myötä on tullut tarve tallentaa historiaa tuleville sukupolville. Sydäntäni lähellä ovat olleet 30-40-lukujen henkilö-, linja- ja kuorma-autot. Kuten laulussa sanotaan: ”Aika entinen ei koskaan enää palaa”. TUOKKONEN 3/10 5 TILINTARKASTUS Tarkastusvaliokunta Pörssiyhtiöistä noin puolessa on yhtiön hallitus perustanut asioita valmistelemaan tarkastusvaliokunnan. Tarkastusvaliokunnissa on jäseniä keskimäärin kolme ja valiokunnat kokoontuvat tilikauden aikana keskimäärin viisi kertaa. KTM, OTK Ahti Kaarenoja, Tuokko Tilintarkastus Oy Hallinnointikoodi 6 Pörssissä listattujen yhtiöiden hallinnointikoodia kehittävän ja päivittävän Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n hallitus antoi kesäkuussa 2010 listayhtiöiden hallinnointikoodin, joka tuli voimaan 1.10.2010. Koodi korvasi vuonna 2008 annetun koodin. Hallinnointikoodin tavoitteena on, että suomalaiset yhtiöt noudattavat korkeatasoista kansainvälistä hallinnointitapaa. tietoja pörssiyhtiöiden tarkastusvaliokunnista. Selvityksen mukaan noin puolessa pörssiyhtiöistä hallitus oli perustanut tarkastusvaliokunnan. Tavallisimpia perusteluita valiokunnan perustamatta jättämiselle olivat yhtiön ja hallituksen koko sekä yhtiön toiminnan laajuus ja luonne, jotka eivät edellyttäneet valiokunnan perustamista. Valiokunnat kokoontuivat tilikauden aikana keskimäärin viisi kertaa. Suurin kokoontumisten määrä oli 11 kokousta. Tarkastusvaliokunta Tehtävät Hallinnointikoodi edellyttää tarkastusvaliokunnan perustamista, jos toiminnan laajuus edellyttää taloudellista raportointia ja valvontaa koskevien asioiden valmistelua koko hallitusta pienemmässä kokoonpanossa. Koodin mukaan valiokunnalla on koko hallitusta paremmat mahdollisuudet perehtyä talouteen ja valvontaan liittyviin kysymyksiin sekä huolehtia yhteydenpidosta tilintarkastajiin ja sisäiseen tarkastukseen. Valiokunta avustaa hallitusta valmistelemalla hallitukselle kuuluvia asioita. Itsenäistä päätösvaltaa sillä ei ole, vaan hallitus tekee päätökset kollektiivisesti ja se on vastuussa valiokunnalle osoittamiensa tehtävien hoitamisesta. Vaikka valiokunnalla ei olekaan itsenäistä päätösvaltaa, valiokunnan jäsenyys vaikuttaa hallituksen jäsenen vastuun arviointiin ja vahingonkorvauksen sovitteluun. Tuokko Tilintarkastus Oy:ssä on kerätty Hallinnointikoodin mukaan valiokunnan tehtävänä on muun muassa seurata tilinpäätösraportoinnin prosessia, seurata yhtiön sisäisen valvonnan, mahdollisen sisäisen tarkastuksen ja riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta, arvioida tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön riippumattomuutta ja erityisesti oheispalvelujen tarjoamista yhtiölle sekä valmistella tilintarkastajan valintaa koskeva päätösehdotus. Edellä mainittujen tehtävien lisäksi valiokunnan tehtäviin voi kuulua yhtiön taloudellisen tilanteen seuranta sekä yhteydenpito tilintarkastajaan ja tilintarkastajan tarkastusvaliokunnalle laatimien raporttien läpikäynti. TUOKKONEN 3/10 Jäsenten lukumäärä Hallinnointikoodin mukaan valiokunnassa on oltava vähintään kolme jäsentä. Poikkeuksellisesti valiokunta voi kuitenkin koostua kahdesta jäsenestä. Tarkastusvaliokunnan jäsenillä on oltava valiokunnan tehtäväalueen edellyttämä pätevyys, ja vähintään yhdellä jäsenellä tulee olla asiantuntemusta erityisesti laskentatoimen tai kirjanpidon taikka tarkastuksen alalla. Selvityksen mukaan valiokunnan jäsenten lukumäärä oli keskimäärin kolme. Jäsenmäärältään suurimmassa valiokunnassa oli kuusi ja pienimmässä kaksi jäsentä. Perusteena kaksijäseniselle valiokunnalle esitettiin, että hallituksen jäsenmäärä sekä yhtiön toiminnan laajuus ja luonne huomioon ottaen valiokunta kykenee kaksijäsenisenäkin käsittelemään asioita tehokkaasti tai että kahden jäsenen katsotaan riittävän, koska yhtiö on suhteellisen pieni. Jäsenten riippumattomuus Tarkastusvaliokunnassa käsiteltävien asioiden luonteen vuoksi valiokunnan jäsenten on hallinnointikoodin mukaan oltava riippumattomia yhtiöstä ja vähintään yhden jäsenen on oltava riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista. Poikkeamista jäsenten riippumattomuudesta on perusteltu vallitsevalla tilanteella, jossa on tärkeää, että valiokunnassa on erityistä tietotaitoa ja osaamista yhtiön toimialalta. Poikkeamista riippumattomuudesta on perusteltu myös sillä, että omistamiseen liittyy yrittäjäriski, joten pääomistajan on perusteltua olla hallituksen ja sen valiokuntien puheenjohtaja ja näin valvoa osakkeenomistajien etua. VEROTUS Yleishyödyllisyys tarkkaan syyniin Veroasiantuntija Alpo Ronkainen, Tuokko Tilintarkastus Oy Valtiotalouden tarkastusvirasto julkaisi 16.9.2010 säätiöiden valtiontukia ja valvontaa koskevan tarkastusraportin. Raportissa tuodaan muun ohessa esille se, että tuloverolain 22 §:ssä määritellään yleishyödyllinen yhteisö. Sen sijaan siinä ei määritellä yleishyödyllistä toimintaa ja niitä aineellisia tavoitteita, joita verotuilla halutaan edistää. Yleishyödyllisistä yhteisöistä julkiselle taholle muodostuvien kokonaiskustannusten hahmottamista vaikeuttaa se, että niiden toimintaan vaikuttavat usein päällekkäiset julkiset tuet; ostajan saamat tuet ja korvaukset, toimijan saamat suorat julkisen vallan tuet ja verovapauteen perustuva verotuki. Raportissa pohditaan myös sitä, ovatko yleishyödyllisten yhteisöjen saamat veroedut EU-lainsäädännössä kiellettyjä valtiotukia. Suomen yleishyödyllisten yhteisöjen saamat veroedut ovatkin parhaillaan EU:n komission tutkinnassa, mistä syystä uusiin lainsäädäntöhankkeisiin ei ole Valtiovarainministeriön mukaan syytä ryhtyä. Ruotsin käytäntö Tarkastuksessa selvitetään myös Ruotsin lainsäädäntöä. Ruotsissa säätiöiden verovapauden edellytys on toteuttamisvaatimus, jonka mukaan säätiön on harjoitettava yleishyödyllistä toimintaa muutaman vuoden tarkastelujakson aikana siinä laajuudessa, joka vastaa säätiön omaisuuden tuottoa. Tarkentavien oh- jeiden mukaan omaisuuden tuotosta on käytettävä viiden vuoden tarkastelujakson aikana vähintään 80 % yleishyödylliseen tarkoitukseen. Lisäksi tehdään ns. pääasiallisuusarviointi. Jos tuotoista yli 25 % on muita kuin verovapaita tuloja, ovat myös muutoin verovapaat tulot veronalaista tuloa. Yhteisöjen ilmoitusvelvollisuus on myös olennaisesti laajempi kuin Suomessa. Kokonaisuutena yleishyödyllisten yhteisöjen verotus on Ruotsissa huomattavasti tiukempaa kuin Suomessa. Yhteenveto Yhteenvetona tarkastusvirasto toteaa verotukseen liittyen seuraavaa: • Säätiöiden ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen tuloverotusta koskeva sääntely on tarkistettava, koska moni taho harjoittaa varsin laajaa elinkeinotoimintaa ja saa samalla yleishyödyllisenä yhteisönä verohelpotuksia. • Käytännössä yleishyödyllisinä on pidetty myös sellaisia yhteisöjä, joiden toiminta on lähes puhtaasti elinkeinotoimintaa. • Yleishyödyllisten yhteisöjen saamien verotukien valtiontaloudellinen merkitys, veropohjan kattavuus sekä hallinnon ja markkinoiden läpinäkyvyys edellyttäisivät yksityiskohtaisempaa tietoa verotukien määrästä, kohdentumisesta ja vaikutuksista. • Yleishyödyllisten yhteisöjen verotusta koskevia salassapitosäännöksiä tulisi muuttaa, koska salassapitovelvollisuus heikentää markkinoiden läpinäkyvyyttä, eivätkä veroetujen mahdolliset kilpailua vääristävät vaikutukset tule riittävästi esille. • Tuloverolakia tulisi täsmentää siten, että säädettäisiin, mitä pidetään riittävänä yhteiskunnallisena vastineena yhteiskunnan verotukina menettämille verotuloille. Nykyisellään tuloverolain yleishyödyllisten yhteisöjen verotusta koskevat säännökset ovat yleisluonteiset ja tulkinnanvaraiset ja sellaisina ne vaikeuttavat niin verotusta kuin myös tehokasta verovalvontaa. Raportin pääasiallisen viestin voisi kiteyttää seuraavasti: Yleishyödyllisen toiminnan verotuet eivät ole asianmukaisia niitä saavien yhteisöjen ja yhteiskunnan muutosten johdosta. Julkisen vallan toiminnalleen asettamat tavoitteet ja tuloksellisuusvaatimukset toteutuisivat paremmin, jos siirryttäisiin verotuesta muihin tukimuotoihin. Yleishyödyllisten yhteisöjen on syytä seurata tarkkaan EU-komission ratkaisuja, oikeuskäytäntöä ja mahdollisia lainmuutoksia. Mikäli verotuet todetaan kielletyiksi valtion tuiksi, voivat lainmuutokset tulla voimaan nopeastikin. Mahdolliset tulevat muutokset on syytä huomioida varsinkin toiminnan pitemmän aikavälin suunnittelussa ja toiminnan organisointiin ja rakenteeseen liittyvässä päätöksenteossa. TUOKKONEN 3/10 7 RISKIENHALLINTA Riskienhallinnan onnistuminen kunnissa Helge Vuoti, partner, JHTT, CIA, CCSA, CISA, CFE Mikko Helkiö, senior manager JHTT, HTM Martin Slotte, manager, JHTT, CIA Kaupungit, kunnat ja kuntayhtymät valmistelevat parhaillaan toista kertaa peräkkäin sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevan selonteon antamista toimintakertomuksissaan. Vaatimukset selonteon antamiselle korostuivat kuntalain muutoksen 15.5.2007 myötä. Samalla kirjanpitolautakunnan kuntajaosto uudisti yleisohjeen kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta. Yleisohjeen mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, • miten sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta on kunnassa järjestetty, • onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja • miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Tätä tarkoitusta varten kunnanhallituksen tulee esittää toimintakertomuksessa selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä sekä konsernivalvonnan järjestämisestä. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Sisäisen valvonnan tulisi toteutua kunnan johta8 TUOKKONEN 3/10 mis-, suunnittelu- ja ohjauskäytännöissä. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kunnanhallitus. Lisäksi kaikki ne toimielimet ja viranhaltijat, joille on annettu toimivaltaa kunnan varojen käytössä ja jotka toimivat viranomaisina, vastaavat sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Selonteon valmistelu on perusteltua vastuuttaa eri tehtäväalueille siten, että lauta- ja johtokunnat ja niiden alainen toimialajohto valmistelevat kunnanhallitukselle osaltaan selonteossa esitettävät tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Selonteossa käydään läpi sisäisen valvonnan eri kohdealueet. Jos kunnan sisäisessä valvonnassa on havaittu puutteita ja virheitä, on niistä tehtävä selkoa ja esitys niiden korjaamisesta. Kunt a kons er neiss a etsit ään nyt käytännön välineitä toteuttaa uudistuneet vaatimukset ja samalla saada riskienhallinta osaksi kuntien tavanomaista toimintaa, millä tuetaan kokonaisvaltaisesti kuntakonsernin johdon ja johtavien viranhaltijoiden työtä. Tuokko Tilintarkastus Oy on ollut kiinteästi mukana kuntien ja kuntayhtymien tekemien selontekojen laatimisessa. Tässä työssä on noussut keskeisesti edelleen esille riskienhallinnan kehittäminen ja riskienhallinnan jalkauttaminen osaksi jokapäiväistä tekemistä ja johtamista kunnissa. Riskienhallintatyöstä syntyneen käsityksemme mukaan riskienhallinta tulisikin nähdä kokonaisvaltaisena kunnan riskien kartoitus- ja arviointityönä sekä samalla jatkuvina toimenpiteinä merkittävien riskien vähentämiseksi tai käyttämättömien mahdollisuuksien lisäämiseksi. Riskienhallinnan kehittäminen osaksi kunnan johtamista Riskienhallinnan järjestelyissä voidaan keskeisenä pitää riskienhallintaperiaatteiden ja riskienhallintaprosessin rakentamista (esimerkiksi sisäis en valvonnan yleisohjeen muotoon), jossa ilmenee kunnan johdon tahto käyttää riskienhallintaa johtamisvälineenä. Keskeistä on myös prosessin yhteydessä kunnan toiminta- ja taloussuunnittelu-, vuosisuunnittelu- sekä muiden suunnittelun ja seurannan dokumenttien esimerkiksi kehityskeskustelulomakkeiston uudistaminen siten, että riskit ja niiden hallinta saadaan mukaan keskusteluihin sekä osaksi kunnan tavanomaista toimintaa. Riskikokonaisuuksien hahmottamisen kannalta riskikartta on keskeinen työväline samoin kuin toimenpiteiden seurannan kannalta riskitietokanta. Riskien arvioinnin työvälineitä ovat haastattelut, kysely- ja kartoitusohjelmat, itse- arviointitilaisuudet, esimiest oiminnan yhteydessä tapahtuva jatkuva seuranta, erilaiset selvitykset ja auditoinnit (mm. laatu- ja tietojärjestelmäa uditoinnit) sekä sisäiset ja ulkoiset tarkastukset. Riskienhallinnan järjestelyt Riskikartoitus aloitetaan kunnan johtaville viranhaltijoille annettavalla koulutuksella. Koulutuksessa esitellään sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä konsernivalvonnan selontekojen perusteita sekä riskienhallinnan järjestelmien rakennetta yllä olevan mallin mukaisesti. Koulutuksen tarkoituksena on avata silmiä näkemään riskejä eri näkökulmista sekä sitä kautta lisätä tietoisuutta siitä minkälaisia erilaisia riskejä kuntakonsernin toimintaan voi liittyä sekä mitä mahdollisuuksia näiden riskien hallintaan on olemassa. Annetun koulutuksen jälkeen valmistellaan riskikartoituskysely. Ennen kyselyn tekemistä haastatellaan valitut henkilöt kunnan johdosta, minkä kautta muodostetaan käsitys kunnan tavoitteista, toiminnasta sekä toimintaympäristöstä. Tehtyjen haastattelujen jälkeen kartoitukseen osallistujille lähetetään sähköpostitse nettipohjaisella kyselyohjelmalla valmisteltu riskikartoitus, missä jokainen voi esittää kunnan ja oman vastuualueensa tavoitteiden saavuttamisen kannalta keskeisiä riskejä tai käyttämättömiä mahdollisuuksia eri näkökulmista. Tässä otetaan huomioon kunnan eri yksiköiden, hallintokuntien ja virastojen ja laitosten toimintojen erilaisuus. Kartoituksen vastaukset ovat kuitenkin nimettömiä. Tehdyt riskikartoitukset analysoidaan ja niiden tietojen perusteella pidetään itsearviointitilaisuus kunnan johtoryhmälle. Itsearviointitilaisuudet toteutetaan työpajatyöskentelynä erilaisia ryhmätyösken telyn menetelmiä hyödyntäen. Riskien priorisoinnissa käytetään tarvittaessa hyväksi tätä varten suunniteltuja äänestyslaitteita. Itsearviointitilaisuuden jälkeen toimitetaan raportti, jossa on riskitietokantaan sijoitettuna merkittävimmät riskit ja niiden toimenpidesuunnitelma esimerkiksi alla olevan mallin mukaisesti. Riskienhallinnan tietokanta Riskien ja toimenpidesuositusten tietokannalla vastataan osaltaan yleisohjeen vaatimuksiin koskien sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa. Tietokannan RISKIENHALLINTA ja graafisen riskienarvioinnin avulla on mahdollista arvioida kunnan kokonaisriskejä sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaa samoin kuin raportoida osana selontekoa kehittämistoimenpiteistä. Riskien raportoinnin osalta voidaan pitää ensisijaisena, että kunnalla on hahmotettu riskien kokonaisuus jollakin työvälineellä. Riskienhallinnan kokonaisuuden hahmottamista helpottaa riskien ulottuvuuksien kuvaaminen, johon on hahmotettu kunnan toimintaan ja avainprosesseihin liittyvät riskit. Riskienhallinnan järjestelyt ja raportointijärjestelmät rakentuvat kunnan omiin toimisto-ohjelmiin (esimerkiksi Microsoft Office-ohjelmistoihin Excel ja Powerpoint) ja ovat siten suoraan ja helposti kaikkien tarvittavien henkilöiden käytössä. Riskienhallinnan raportointivastuut tulisi sisällyttää kunnan sisäisen valvonnan yleisohjeeseen. Tuokko Tilintarkastus Oy on kasvaneen kysynnän myötä vahvistanut palveluitaan kuntien ja kuntayhtymien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämispalveluissa sekä sisäisen tarkastuksen palveluissa. Kuvassa Martin Slotte ja Mikko Helkiö. TUOKKONEN 3/10 9 VEROTUS Rakennusalalle käänteinen arvonlisävero DE Leena Juusela, Tuokko Tilintarkastus Oy Muutoksen taustaa Rakennusalalla on 1.4.2011 alkaen tulossa voimaan tärkeä arvonlisäverouudistus, käänteinen verovelvollisuus rakennusalan yritysten välisessä laskutuksessa. Uuden järjestelmän arvioidaan lisäävän verotuloja vuositasolla 100 milj. eurolla. Lakimuutos (16.7.2010/686) perustuu hallituksen esitykseen, jonka taustalla on talousrikollisuuden ja harmaan talouden aiheuttamat huomattavat vahingot. Osittain tämä johtuu kiristyneen kilpailun vääristämästä hinnoittelusta, joka puolestaan vääristää kilpailua. Yritys, jolla ei ole aikomustakaan maksaa veroja tai huolehtia työnantajavelvoitteistaan, voi tehdä varsin edullisia urakkatarjouksia rehellisiin yrityksiin verrattuna. Verohallinto on myös ryhtynyt toimenpiteisiin harmaan talouden vähentämiseksi rakennusalalla: vuonna 2008 aloitettiin Raksa-valvontahanke. Urakkaketjujen alapäähän painottuneissa tarkastuksissa havaittiin harmaata taloutta noin 35 %:ssa yrityksiä. Tavallisin havainto oli kuittikauppa. Pitkissä ketjuissa saattaa veroa jäädä merkittäviä määriä tilittämättä ketjun eri kohdissa. Rakennusalan käännetty verovelvollisuus on ollut käytössä myös mm. Ruotsissa jo pari vuotta. Tarkkoja tietoja siellä mahdollisesti saavutetuista verokertymien lisäyksistä tai harmaan talouden vähenemisestä muutoin ei vielä ole saatavilla. Muutoksen keskeinen sisältö Nyt tulossa oleva muutos tarkoittaa käytännössä sitä, että verovelvollinen on 10 TUOKKONEN 3/10 myyjän sijasta ostaja eli aliurakoinnissa arvonlisäveron suorittaa /ilmoittaa aliurakoitsijan sijasta työsuorituksen ostaja eli pääurakoitsija, joka voi myös vähentää ilmoittamansa veron. Näin toimitaan läpi koko aliurakointiketjun, vasta pääurakoitsija laskuttaa asiakastaan verollisella laskulla. Käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan vain rakennusalan yritysten välisiin myynteihin. Ostajan tulee olla elinkeinonharjoittaja, joka ”muutoin kuin satunnaisesti” myy käännetyn verovelvollisuuden soveltamisalaan kuuluvia rakentamispalveluja tai kiinteistöjä. Tästä tulee varmasti paljon sekaannuksia ainakin aluksi, jo pelkästään ostajan statuksen tulkintavaikeuksien vuoksi. Saatetaan aiheetta jättää arvonlisävero lisäämättä laskuihin. Toisaalta myös moni tunnollinen yritys saattaa laskutta arvonlisäverolla, varmuuden vuoksi. Palvelut, joihin uutta menettelyä sovelletaan Käänteistä verovelvollisuutta sovelletaan rakentamispalveluihin, joita ovat kiinteistöön kohdistuva rakennus- ja korjaustyö materiaaleineen sekä työhön liittyvä suunnittelu, valvonta ja ”muu niihin verrattava” palvelu. Rakentamispalveluna ei pidetä rakennustyöhön liittymätöntä siivousta tai muuta kiinteistön-hoitopalvelua. Käänteinen verovelvollis u u s k o s k e e my ö s r a k e n n u s a l a l la tapahtuvaa työvoiman vuokrausta. Menettelyä ei s ovel let a t avaran myyntiin, vaikka siihen liittyisi myös jonkin verran asennustyötä. Rakentamispalvelun tulee siis olla pääsuorite. Esimerkkejä rakentamispalveluista: • rakennusalueen pohjatyöt • kaikentyyppisten rakennusten ja rakennelmien rakentaminen, korjausrakentaminen • perusparannus- ja entisöintityöt • eristystyöt, LVI-asennukset rakentamisen viimeistelytyöt • rakennuskoneiden vuokraus käyttäjineen. Vähennysoikeus Vähennysoikeuteen muutoksella ei ole vaikutusta. Palvelun myyjä on oikeutettu palautukseen hankintoihinsa sisältyvistä arvonlisäveroista, vaikka ostaja onkin verovelvollinen palvelun myynnistä. Ostajalla taas on vähennysoikeus arvonlisäverosta, jonka hän itse laskee ja ilmoittaa rakentamispalvelun ostostaan edellyttäen kuitenkin, että vähennysoikeuden edellytykset täyttyvät. Laskutus Vaikka verovelvollinen rakennusalan yritysten välisissä palvelumyyneissä on ostaja, on myyjällä kuitenkin aina laskutusvastuu. Laskutussäännökset muuttuvat myös siten, että laskuille on aina merkittävä myös ostajan arvonlisäverotunniste ja tieto siitä, että ostaja on veronmaksuvelvollinen. Kausiveroilmoitus Kausiveroilmoitukselle tulee uudet kohdat sekä my yjän että ostajan annettavia ilmoituksia var ten. Muutoksen vaikutuksia esimerkin avulla Oheisista kaaviokuvista näkee yksinkertaisen esimerkin avulla, miten veron kertyminen tapahtuu nyt ja muutoksen jälkeen. Arvioita lakimuutoksen vaikutuksista Alkuvaiheen käynnistysongelmista ja tulkintavaikeuksista huolimatta uuudella menettelyllä voidaan varmasti vähentää ketjun eri osissa tapahtuvia veronmaksun laiminlyöntejä, joissa ostaja vähentäisi veron mutta myyjä ei tilittäisikään sitä. Myyjällä on kuitenkin oikeus tehdä arvonlisävero-vähennyksiä omien hankintojensa osalta ja mikäli tämän osion valvontaa ei tehosteta, säilyy suuri osa ongelmaa edelleen; mikään ei estä vilpillisessä tarkoituksessa toimivaa yritystä tekemästä vähennyksiä ilman minkäänlaisia laskuja, edes tekaistuja, kuittikaupan laskuja. Pitkissäkään ketjuissa ei välttämättä jokainen aliurakoitsija tälläkään hetkellä jätä verojaan maksamatta. Osa siis kertyy valtion kassaan. Nyt kun kaikki ”alv-munat” laitetaan samaan koriin, ei tilittämätöntä veroa esiinny ketjun alaosissa. Sen sijaan on syytä ottaa huomioon, että mikäli pääurakoitsija joutuu maksuvaikeuksiin tai vain jättää arvonlisäveron tilittämättä, kaatuu koko kori. Harmaan talouden karsimiseksi tarvitaan tehokasta, reaaliaikaista valvontaa, ei papereiden tutkimista vuosien kuluttua. Tällä hetkellä yritys voi olla jopa ennakkoperintärekisterissä pitkään, vaikka kaikki ilmoitukset ja maksut olisivat hoitamatta; esimerkkejä löytyy. Verohallin- non Raksa-hankkeen tai muun vastaavan valvonnan tehostaminen ja sen resurssien lisääminen olisivat tarpeellinen rinnakkaistoimi käänteisen verovelvollisuuden soveltamiselle. Kysymyksessä on myös alan rehellisten yrittäjien toimintaedellytysten turvaaminen ja parantaminen. TUOKKONEN 3/10 11 Muistilista Maksuprosentit 2010 % 2009 % Eläkevakuutusmaksut Yksityisten alojen palkansaajia koskevat eläkelait TEL, TaEL ja LEL yhdistyivät 1.1.2007 yhdeksi työntekijän eläkelaiksi eli TyEL:ksi. TyEL -ansion raja 51,75 €/kk Tilapäinen työnantaja, vain tilapäisiä työntekijöitä ja palkkasumma v.2010 alle 7386 €/6kk 22,40 v.2009 alle 7152 €/6kk - 1 686 000-26 976 000€ nousee liukuvasti 21,80-22,40 22,40 21,44 21,44-22,04 22,04 Työntekijän osuus TyEL- maksusta - alle 53 v. työntekijä - vähintään 53 v. työntekijä 4,5 5,7 4,3 5,4 YEL 21,2 20,8 53 vuotta täyttäneiltä 22,4 21,9 Työttömyysvakuutusmaksu 2010 % työnantajan osuus 0,75 0,65 työntekijän osuus 0,40 0,20 Palkkasumman 1 846 500 euroa ylittävältä osalta työnantajan osuus Sotumaksu maksuluokka 1 2009 % 2,95 Palkkasumman 1 788 000 euroa ylittävältä osalta työnantajan osuus 2010 2,23 8,0 Peruskorko 1.1.-31.12.2010 1,25 - Veroilmoitus 4 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. - Verotus päättyy 10 kuukauden kuluttua tilikauden päättymisen jälkeen. - Jäännösverot maksetaan viimeistään verotuksen päättymistä seuraavan kuukauden 25. päivänä. 22,40 Viivästyskorko korkolain mukaan Määräaikoja verotuksessa - 2008 palkkasumma yli 26 976 000€ % 49,93 €/kk Sopimustyönantaja, pysyviä työntekijöitä tai palkkasumma v.2010 vähintään 7386 €/6kk v.2009 vähintään 7152 €/6kk TyEL- maksu, perusmaksu, ilman asiakashyvitystä ja hoitokustannusalennusta - 2008 palkkasumma alle 1 686 000€ 21,80 Korot - Vuoden 2010 alussa käyttöönotettu verotilimenettely muuttaa oma-aloitteisten verojen ilmoittamista, maksamista ja palauttamista. Verotilimenettelyyn kuuluvat kaikki oma-aloitteiset verot lukuunottamatta varainsiirtoveroa ja ennakontäydennysmaksua. Verotiliverot ilmoitetaan verohallinnolle kausiveroilmoituksella. - Työnantajasuoritukset (sotu ja ennakkopidätykset) maksetaan maksukuukautta seuraavan kuukauden 12. päivänä. Arvonlisäverot maksetaan kohdekuukautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivänä, huom. työnantajasuoritukset myöhenevät ja arvonlisäverot aikaistuvat kahdella päivällä. - Sähköisen ilmoituksen on oltava perillä verohallinnossa kuukauden 12. päivä ja paperisen ilmoituksen kuukauden 7. päivä. - Huomioithan, että kannattaa maksaa ennakontäydennystä, jos verolaskelma osoittaa, että ennakot ovat liian pienet. Näin vältytään jäännösveron koroilta, jotka ovat vähennyskelvottomia. Liikaa maksettua ennakkoa voi vielä hakea takaisin neljän kuukauden kuluessa ja ennakkon kokonaan poistamista kahdeksan kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Näin saat liikaa maksetut ennakot nopeammin takaisin. 2,70 ero um n a aav styy ! r u Se ilme ussa u luk u o j 2009 1.4.-31.12. 2,0 maksuluokka 2 4,2 maksuluokka 3 5,1 Koska työnantajan kansaneläkevakuutusmaksu poistui vuoden 2010 alusta, kaikkien työnantajien sosiaaliturvamaksu on sama ja maksuluokat poistuvat. www.tuokko.fi Helsinki Munkkiniemen puistotie 25 00330 Helsinki Puh. (09) 4366 140 Fax (09) 4366 1440 Tampere Hämeenkatu 9 Turku Aurakatu 18 Oulu Hallituskatu 11 B 23-24 33100 Tampere 20100 Turku 90100 Oulu Puh. (03) 212 2028 Puh. (020) 761 9260 Puh. (08) 311 3323 Fax (03) 212 2038 Fax (020) 761 9260 Fax (08) 311 3364 Jyväskylä Väinönkatu 26 A Lappeenranta Raatimiehenkatu 22 A 47 40100 Jyväskylä 53100 Lappeenranta Puh. (0400) 546 607 Puh. (0400) 659 299 Fax (014) 631 500 Fax (05) 415 0911 Tallinna Pärnu mnt. 141 11314 Tallinn, Estonia Puh. +372 6 671 600 Fax +372 6 671 601 Tässä julkaisussa olevat tiedot on esitetty yleisluonteisesti, ja se on tarkoitettu käytettäväksi ainoastaan yleisluonteisena tiedon lähteenä. Tämän julkaisun ei ole tarkoitus korvata asioiden yksityiskohtaista selvitystä tai oikeudellista tulkintatarvetta. Tuokko Yhtiöt Oy ei vastaa vahingoista, jotka ovat aiheutuneet, kun joku on toiminut tai jättänyt toimimatta tämän julkaisun sisällön perusteella. Suosittelemme ottamaan yhteyttä yksittäistapauksissa asiantuntijaan, joka voi avustaessaan ottaa huomioon tapauksen erityispiirteet.
![Pageflex Server [document: D-Aalto-F9B565FD_00001]](http://s1.doczz.net/store/data/007015196_1-846fd31564b15b119beed6d071f73210-70x70.png "Pageflex Server [document: D-Aalto-F9B565FD_00001]")
