Vuosikertomus 2009 - Sukeltajaliitto ry

Transcription

Vuosikertomus 2009 - Sukeltajaliitto ry
Vuosikertomus
Årsberättelse
2009
PUHEENJOHTAJAN KATSAUS
Kulunut vuosi 2009 oli uudistusten aikaa. Sukeltajaliiton nettipalvelut laitettiin uusiksi jäsenrekisteriä myöden, suuri määrä materiaalia tuotettiin ja viimeisteltiin, sekä toimintasäännöt
päivitettiin ajanmukaisiksi. Myös useita vuoden 2010 aikana toteutettavia uudistuksia laitettiin vireille. Suurissa hankkeissa on aina huomioitava talouden näkökulma. Isojen projektien ponnisteluista huolimatta Liiton talous on hyvässä kunnossa. Suunnitellut budjetit
ovat pitäneet, kiitos toimiston ja luottamuselinten hyvän valvonnan ja oman työpanoksen.
Toimistolla on ollut pääosan vuodesta tilapäistä työvoimaa tarpeen mukaan, ja vuoden lopussa tarpeeseen vastattiin palkkaamalla uusi osa-aikainen järjestöassistentti.
Vuoden painopisteenä oli sähköisten järjestelmien uudistuksen lisäksi nuorten aktivointi seuratoimintaan sekä materiaalien tuotanto. Nuorisopuolelle on vuoden aikana saatu
uusia materiaaleja ja oppimateriaalien uudistus kaiken kaikkiaan on hyvässä vauhdissa.
Nuorisotoiminnassa etenkin nuorten rallit ja norppaohjaajakurssit vetävät hyvin. Vapaasukellus-kirja ilmestyi vuoden lopussa. Sukeltajaliitto osti oikeudet Ruotsin liiton snorkkelisukelluskirjaan, joka on lähes valmis. Samoin laitesukelluskoulutukseen tulee kurssikohtaiset kirjat jatkossa, Liiton tehdessä sopimuksen Tanskan liiton kanssa oikeuksista heidän
kirjasarjaansa. SPR on edelleen tukenut Vapepa-toimintaa. Ensiapukoulutustoimintaan on
satsattu paljon viime vuosina, etenkin kouluttajakoulutukseen ja kaluston hankintaan.
Liiton lehti, Sukeltaja, on pitänyt hyvin paikkansa Suomen suurimpana sukelluslehtenä.
Lehden tekeminen vuosina 2010–2012 kilpailutettiin vuoden 2009 aikana, ja Liitto jatkaa
yhteistyötä nykyisen Kumppania Oy:n kanssa.
Kaiken kaikkiaan vuoteen 2009 voi olla tyytyväinen – hankala talouden tilanne ei ole
suuremmin näkynyt Liiton toiminnassa. Toiminta on pysynyt aktiivisena, jäsenmäärä vakaana ja on pystytty tekemään harkittuja investointeja tulevaan.
Lämmin kiitos kaikille toimintaamme osallistuneille. Jokaisen panos on arvokas, koska
Liitto on juuri niin vahva kuin mitä mekin olemme!
Matti Anttila
puheenjohtaja
ORDFÖRARENS ÖVERSIKT
Året 2009 har varit ett förändringarnas år. Dykarförbundets nät tjänster samt medlemsregister har förnyats, en mängd nytt material har producerats och finslipats, därutöver updaterades verksamhetsreglerna till att motsvara dagens krav. Flera andra updateringar sattes i
rörelse, dessa förverkligas under 2010. I de stora projekten finns det alltid den ekonomiska
aspekten att bevaka, trots de utmaningar våra projekt presenterat är Förbundets ekonomi
i balans. De planerade budgeterna har hållit tack vare kontoret och utskottens övervakning
samt egna arbetsinslag. Under året har Förbundet haft temporärt anstälda enligt behov och
vid slutet på året anställdes en assistent på deltid.
Årets tyngdpunktsområden var förnyandet av våra elektriska tjänster samt aktiveringen av ungdomar i föreningsverksamheten samt materialproduktion. På ungdomssidan har
vi fått både helt nytt material samtidigt som förnyelsen av befintligt utbildningsmaterial är
på full gång. Specielt Vikare rallyn (Norpparalli) samt ledarkursserna fungerar på högvarv.
Fridykar boken utgavs vid slutet på året. Därutöver har Förbundet köpt rättigheterna till det
Svenka förbundets Snorkeldyknings bok vars översättining till Finska också är på slutrakan.
Vad gäller apparatdykning kommer vi att få kurs-specifika böcker då Förbundet kom till
avtal gällande det Danska förbundet rättigheter gällande deras material. FRK har fortsättningsvis stött vårt deltagande i Frivillig räddningstjänst verksamheten. Vi har också satsat
på första-hjälp utbildning, specielt utbildar utbildning samt anskaffandet av material.
Förbundets tidning, Sukeltaja, har enligt läsarundersökningar fortsatt att öka sin popularitet. Tidningen har alltså gott försvarat sin plats som Finlads största dyktidning. Publiceringen av tidningen 2010 - 2012 undergick anbudsförfarande under 2009 på basen av detta
fortsätter Förbundet sitt sammarbete med Kumppania Oy.
Överlag kan man vara nöjd med året 2009 – det prekära ekonomiska läget har inte
påverkat Förbundets verksamhets möjligheter. Verksamheten har hållits aktiv, medlemsantalet är stadigt och vi har kunnat göra övervägda investeringar för framtiden.
Ett varmt tack till er alla som deltagit i vår verksamhet. Allas insatts är värdefull, då
Förbundet är precis så starkt vi gör det.
Matti Anttila
ordförande
1. Järjestötoiminta
Toiminta-ajatus
Sukeltajaliitto kokoaa sukeltajat yhteen edistämään sukellusharrastuksen mahdollisuuksia ja toimimaan aktiivisesti vedenalaisen ympäristön puolesta.
1.1 Organisaation kuvaus
Sukeltajaliitto ry, Finska dykarförbundet rf on perustettu
vuonna 1956, ja se on pohjoismaisista sukellusliitoista vanhin ja kooltaan suurin. Liiton epävirallinen englanninkielinen nimi on Finnish Divers’ Federation. Liiton kotipaikka on
Helsinki.
Arvot
Sukeltajaliiton arvot ovat: avoimuus, vastuullisuus ja
vaikuttavuus.
Sukeltajaliiton organisaatio
Vuosikokous syksy/kevät
Hallitus
Työvaliokunta
Uppopallovlk
Tekninen vlk
Liittokouluttajat
Toimisto
Sukelluskalastusvlk
Nuorisovlk
Liittokouluttajat
Ympäristötrm
Vapaasukellusvlk
Strategiavlk
Räpyläuintivlk
Turvallisuusvlk
Toimitusneuvosto
Alueet
5
Liittokouluttajat
Kokoukset
varajäseniksi
Jouni Piispanen
Pentti Parkkila
Liitolla on kaksi varsinaista kokousta: kevätkokous ja syyskokous. Äänestyksissä seuroilla on käytössään yksi ääni jokaista jäsenmääränsä alkavaa kymmenlukua kohden.
Kevätkokouksessa esitellään edellisen vuoden vuosikertomus ja päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä
tilivelvollisille. Kokous päättää myös seuraavan vuoden jäsenmaksuista ja ehdollepanotoimikunnan asettamisesta.
Syyskokouksessa vahvistetaan seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle. Puheenjohtaja valitaan kahdeksi
vuodeksi kerrallaan.
Inkoo Ylitornio
(uusi)
(uusi)
Hallituksessa jatkavat edelleen seuraavan kauden Matti Anttila, Kari Lainio, Marko Kauppinen, Erno Olkkonen ja Perry
Suojoki.
Liiton luottamuselimet
Hallitus
Hallituksen puheenjohtajaa kutsutaan Liiton puheenjohtajaksi. Hallituksessa on hänen lisäkseen kahdeksan varsinaista ja kaksi varajäsentä. Hallituksesta puolet on vuosittain
erovuorossa ja varajäsenet valitaan vuodeksi kerrallaan.
Hallituksen ehdokasasettelussa pyritään hakemaan henkilöitä, jotka edustavat tasapuolisesti jäsenkuntaa alueellisesti,
sukupuolijakaumaltaan ja muulta taustaltaan. Hallitus kokoontuu noin kuusi kertaa vuodessa.
Kevätkokous 18.4. Kotka,
Merikeskus Vellamo
Ennen kokousta tutustuttiin uuteen Suomen Merimuseoon
opastetulla kierroksella.
Liiton kevätkokouksessa oli edustettuna 19 seuraa kokonaisäänimäärän ollessa 344. Kokouksen puheenjohtajana
toimi Jari Hovikorpi Kotka Divers ry:stä. Kokouksessa esiteltiin vuoden 2008 toimintakertomus ja tilinpäätös vahvistettiin. Tilivelvollisille myönnettiin tili- ja vastuuvapaus. Valittiin
ehdollepanotoimikunta, jonka puheenjohtajana toimi Risto
Sajaniemi. Kokous vahvisti vuoden 2010 jäsenmaksuiksi
•
Liiton varsinaisen jäsenen osalta:
-Aikuiset 23,00 euroa (1995 tai ennen syntyneet)
-Norpat 11,00 euroa (1996–2003 syntyneet)
-Kuutit 0 euroa (2004 tai sen jälkeen syntyneet)
-Rinnakkaisjäsen 0 euroa (jäsen, joka maksaa yhden seuran kautta Liiton maksun, voi olla rinnakkaisjäsenenä muissa seuroissa)
-Seuran kannattajajäsen 0 euroa.
•
Liiton henkilöjäsenen jäsenmaksuksi vahvistettiin 70
euroa ja tukijäsenen jäsenmaksuksi 1000 euroa.
•
Yhteisöjäsenet velvoitettiin maksamaan kortitettavista
oppilaistaan Liiton jäsenmaksun ikäryhmän mukaisesti.
Hallitus
•
•
•
•
•
•
edustaa jäsenistöä, vastaa toiminnasta ja taloudesta
sekä toimii järjestön edunvalvojana
ohjaa ja valvoo harrastussukelluksen kehitystä
ohjaa ja valvoo toiminnan laatua
ohjaa ja valvoo eettisten sääntöjen noudattamista
ohjaa ja valvoo antidopingohjelman toteuttamista
ohjaa ja valvoo tasavertaisuuden toteuttamista Liiton
toiminnassa
Hallituksen kokoonpano, vastuualueet ja
osallistuminen kokouksiin 2009:
Syyskokous 19.10. Joensuu,
Sokos Hotelli Kimmel
Syyskokousviikonloppua vietettiin Joensuun urheilusukeltajien 40-vuotisjuhlien merkeissä.
Syyskokouksessa oli edustettuna 20 seuraa kokonaisäänimäärän ollessa 390 ääntä. Kokouksen puheenjohtajana
toimi Kari Savolainen Joensuun Urheilusukeltajat ry:stä. Kokous hyväksyi Liiton sääntömuutoksen niin, että uusi Toimintasääntö tulee voimaan 1.1.2010.
Kokous päätti kumota kevätkokouksen päätöksen seuran kannattajajäsenten jäsenmaksun osalta, koska Liiton
jäsenyhdistysten jäsenmaksu perustuu yksinomaan ikäryhmäporrastukseen. Kokous hyväksyi esitetyt vuoden 2010
toimintasuunnitelman ja talousarvion. Kokous myös päätti
kutsua Liiton perustajajäsenen ja ensimmäisen puheenjohtajan Yrjö Halosen Liiton kunniajäseneksi.
Kari Back, kilpailutoiminta, antidopingvastaava
Matti Anttila, puheenjohtaja, talous,
kansainväliset asiat
Kari Lainio, aikuisliikunta
Marko Kauppinen, varapuheenjohtaja, koulutus
Markus Korpela, varapuheenjohtaja,
kansainväliset asiat
Erno Olkkonen, koulutus
Jorma Onjukka, turvallisuus
Lilli Pykäläinen, nuorisoliikunta
Tero Sandberg, varajäsen, seurayhteistyö
Jyrki Sariola, varajäsen, seurayhteistyö
Perry Suojoki, markkinointi
0/6
Sari Nuotio, sihteeri
6/6
6/6
3/6
5/6
5/6
6/6
5/6
6/6
3/6
6/6
4/6
Työvaliokunta
Liiton puheenjohtajisto ja toiminnanjohtaja muodostavat
työvaliokunnan. Se suorittaa hallituksen antamia erillistehtäviä. Puheenjohtajisto vastasi myös hallituksen valtuuttamana Liiton henkilöstöasioista sekä kävi vuoden alussa toimiston henkilökunnan kanssa tavoitekeskustelun ja vuoden
lopulla palautekeskustelun. Valiokunta jatkoi Liiton sääntömuutoksen valmistelua. Valiokuntaan kuuluivat Matti Anttila,
Marko Kauppinen, Markus Korpela ja Sari Nuotio.
Hallitukseen valittiin seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi:
Patrick Lybeck
Espoo
(uusi)
Alex Nieminen
Helsinki
(uusi)
Lilli Pykäläinen Lappeenranta
(jatkokausi)
Jyrki Sariola
Tuusula
(jatkokausi)
6
Tekninen valiokunta
Nuorisovaliokunta
Valiokunta järjesti kouluttajakursseja ja kouluttajien
täydennyskoulutusta seurojen koulutusresurssien vahvistamiseksi. Valiokunta oli varautunut avustamaan
lähikouluttajakoulutuksessa niitä seuroja, joilla ei ole
omia resursseja seuran sisäisen koulutuksen järjestämiseen, mutta tällaisia avustuspyyntöjä ei kauden aikana tullut.
Seurojen koulutustoiminnan aktivoimiseksi ja monipuolistamiseksi kouluttajille suunnatut kurssien tukimateriaalit, materiaalien päivitykset, ym. kouluttajan
työkalut julkaistiin www.sukeltaja.fi-sivujen kouluttajasivuilla ilmaiseksi seurojen käyttöön. Joidenkin materiaalien julkaisu jouduttiin siirtämään seuraavan kauden
puolelle, koska ne eivät ehtineet valmistua julkaisukuntoon ajoissa.
Päättyneen kauden lopulla tehtiin päätös teknisen
valiokunnan ja turvallisuusvaliokunnan yhdistämisestä
laitesukellus- ja turvallisuusvaliokunnaksi.
Vuonna 2009 valiokunnan uusi, työryhmäpohjainen
toimintamalli saatiin kunnolla käytäntöön. Osa työryhmistä on saatu hyvinkin toimivaksi, osan kanssa vielä
hiukan etsitään sopivia toimintatapoja. Valtakunnalliset
tapahtumat ja koulutukset järjestettiin suunnitelman
mukaisesti, ja erityisen positiivisen vastaanoton sai
tammikuussa ensi kertaa järjestetty Sporttiohjaajapäivät, jossa ohjaajat pääsivät tutustumaan räpyläuinnin
ja vapaasukelluksen saloihin. Kurssi pyritään jatkossa
toteuttamaan vuosittain eri teemoilla. Myös valiokunnan tuottamaa materiaalia saatiin edistettyä vuoden
aikana.
-Laura Torkkeli
Valiokunnan toimialue
•
•
-Kari Savolainen
lasten ja nuorten sukellustoiminnan kehittäminen
snorkkelisukellustoiminnan ja -koulutuksen
kehittäminen
Valiokunnan toiminnan painopisteet
•
•
Valiokunnan toimialue
•
Tekninen valiokunta kehittää ja valvoo laitesukelluskoulutusta ja sukellusturvallisuutta.
ohjaajakoulutus
materiaalin tuotanto
Valiokunnan kokoonpano
Valiokunnan toiminnan painopisteet
•
•
Laura Torkkeli, puheenjohtaja
Anu Laine, sihteeri
Patrick Lybeck
Ossi Mantere
Lilli Pykäläinen
Irene Savolainen
Timo Suominen
Kouluttajakoulutus
Laitesukelluskoulutus
Valiokunnan kokoonpano
Kari Savolainen, puheenjohtaja
Mikko Aho, sihteeri ja tiedottaja
Klaus Berghem, tekniikkasukellus
Juha-Pekka Koskinen, projektit syventävä jatkokurssi ja
Blender Instructor -koulutus
Kimmo Lahtinen, harrastesukellusvastaava
Ari Vallittu, projektit sukellusturvallisuuskurssi ja lähikouluttajakurssi
Työryhmät:
Koulutustyöryhmä/liittokouluttajat
Irene Savolainen, puheenjohtaja
Petri Heikkinen
Anu Kärkkäinen
Anu Laine
Susanna Laine
Heli Laukkarinen
Lilli Pykäläinen
Laura Torkkeli
Liittokouluttajat
Kari Back
Tommi Hartman
Tapani Kallioniemi
Juha-Pekka Koskinen
Kari Lainio
Jouko Laitinen
Markku Leinonen
Martti Lumikuru
Jorma Onjukka
Kari Savolainen
Virpi Tuunainen
Juha Tähtiharju
Ari Vallittu
Kummiseura/sinettiseuratyöryhmä
Laura Torkkeli, puheenjohtaja
Sirpa Huupponen
Tapahtumatyöryhmä
Ossi Mantere, puheenjohtaja
Patrick Lybeck
Kilpailulajien työryhmä
Timo Suominen, puheenjohtaja
Johanna Nordblad, vapaasukelluksen edustaja
Tekniikkasukelluksen liittokouluttajat
Klaus Berghem
Marko Kauppinen
Perry Suojoki
7
Räpyläuintivaliokunta
Nuorten ryhmä
Paula Leppäkoski
Ilona Lindström
Astrid Mannerkoski
Juha Toivonen
Oona Tuuri
Valiokunnan toimialue
Valiokunnan tavoitteena on huolehtia kilpailutoiminnasta ja kouluttaa nuoria lajin pariin. Tavoitteissa epäonnistuttiin perusteellisesti monien yhteensattumien
vuoksi. Yhtä lukuun ottamatta kaikki kotimaiset kilpailut
peruuntuivat.
Myös CMAS:n arvokisojen osalla oli peruutuksia
(CMAS Games MM-kilpailut) ja epäselvyyttä ajankohdista ja kilpailupaikoista viime hetkiin asti. Odotimme
mahdollista kutsua Taiwanin Kiinassa uitaviin lajimme
olympialaisiin eli World Games-kilpailuihin, joihin kilpailijat valitaan rankinglistan perusteella. Yllättäen kuulimme, että valinnat olikin tehty jo edellisenä vuonna eikä
kutsua Suomeen saatu. Lopulta sentään uitiin nuorten
Euroopan mestaruuksista Serbiassa Kroatian sijaan ja
maailman mestaruuksista Pietarissa, mutta tiedot ajankohdista ja paikoista saatiin varsin lyhyillä kutsuajoilla,
mikä vaikeutti valmistautumista kisoihin.
Myös koulutuksen osalta vuosi oli epäonnekas,
koska koulutustilaisuudet aloittelijoille ja valmentajille
jouduttiin peruuttamaan osanottajapulan vuoksi.
Maajoukkueessa on menossa nuorennusleikkaus.
Nuorten tasolta on nousemassa uusia lupaavia nuoria
jopa kansainväliselle huipulle. Vuoden suurin ilon aihe
tulikin nuorten EM-kisoista, jossa vasta 14-vuotias Jenna Laukkanen teki historiaa saavuttamalla kultamitalin
ME-ajalla 100 m stereoräpyläuinnissa. Lisäksi hän ui yhden pronssimitalin ja yhden neljännen sijan.
Lajin kehittämisessä rajoittavana tekijänä on valiokunnan resurssipula ja tiukka talous. Nuorten uimarien
harrastajamäärän kasvutavoitteessa emme onnistuneet
määrällisesti mutta laadullisesti kyllä. Muutamia uusia
nuoria on saatu mukaan, mutta vähemmän kuin odotimme. Suurimpina ongelmina ovat hallivuorojen niukka
saatavuus ja seuravalmentajapula.
•
•
-Kalevi Turkka
Uppopallovaliokunta
Uppopallo on levinnyt moniin Suomen seuroihin, mutta selvää pakenemista on havaittavissa Itä-Suomen ja
pääkaupunkiseudun suunnassa. Länsirannikko on toisaalta aktivoitunut hyvin. Harrastajamääräksi voidaan
arvioida luotettavasti noin 700 harrastajaa, joista vain
noin puolet on mukana kilpailutoiminnassa. Maailmalla
kiinnostus lajia kohtaan on nousemassa ja suuret odotukset ovatkin esimerkiksi Australian ja uuden mantereen maita kohtaan. Viime vuosina Suomen menestys
on levännyt miesten joukkueen harteilla, mutta naisten
joukkueelta voidaan odottaa lähivuosina myös hyviä tuloksia. Nuorissa on kuitenkin tapahtunut selvää katoa,
vaikka junioritoiminta on taas lisääntynyt. Harrastajamäärissä on selvä pudotus noin 20 ikävuoden kohdalla,
kuten myös heidän pelitaidoissaan.
Lajin kehittymisen kannalta sekä seurojen aktivoitumisessa tulee painopiste tulevaisuudessa siirtää koulutukseen. Vuoden aikana laadittu tietopaketti seuroihin
ei yksin riitä, vaan oikea ratkaisu olisivat valmentajakurssit.
-Riku Riikonen
•
kehittää lajia
kehittää ja ylläpitää uppopallon kilpailujärjestelmää ja
valmennusta
tekee antidopingtyötä
Valiokunnan toiminnan painopisteet
Valiokunnan toimialue
•
•
•
•
Nuorisotoiminnan kehittäminen
-lajin esittely nuorille
-seurojen nuorisotoiminnan tukeminen
-nuorisoleirien järjestäminen
”Uinuvien” seurojen aktivoiminen tekemällä sarjoista
houkuttelevia
Valmentaja- ja ohjaajakoulutus
•
Valiokunnan toiminnan painopisteet
•
•
•
Kilpailutavoitteet
•
•
huolehtii räpyläuinnin kilpailutoiminnasta ja kouluttaa
nuoria lajin pariin
tekee antidopingtyötä
Miesten ja naisten maajoukkueiden finaalipaikka PMkilpailuissa
Nuorten maajoukkue sijoittuu mitalisijalle kansainvälisessä turnauksessa
nuorisotoiminta ja harrastajamäärän kasvattaminen
valmentaja- ja tuomarikoulutus
kansainvälinen toiminta
Kilpailutavoitteet
•
•
•
Valiokunnan kokoonpano
•
Riku Riikonen, puheenjohtaja ja talousvastaava
Hannu Ahonen, tiedottaja
Jari Hovikorpi, kilpailupäällikkö
Cem Ilksöz, tuomarivastaava
Sirpa Törrönen
osallistuminen nuorten EM-kisoihin Siska/Zagrebissa
Kroatiassa
kolme finaalipaikkaa MM-kilpailuissa
osallistumisoikeus ja osallistuminen World Gameskilpailuihin Kaohsiungissa Taiwanissa
hyvä menestyminen Baltic Sea -kilpailuissa
Valiokunnan kokoonpano
Kalevi Turkka, puheenjohtaja
Marja-Liisa Kotikuusi, sihteeri
8
Sukelluskalastusvaliokunta
Elise Mattsson
Johanna Salmela, valmennus ja fysioterapia
Sami Sorri
Janne Toivola, valmennus ja lajin kehitys
Kausi oli kilpailullisesti miellyttävä ja saaliit olivat kiitettäviä. Vuosia hukassa ollut ahven teki onnellisen paluun,
kun Joni Kettunen saalisti mahtavat 26 ahventa Helsingin osakilpailussa. Saalis antoi hyvää pontta YLE:n
uutisten reportaasiin ja toi lajille suurta näkyvyyttä ja
positiivista huomiota. EM-kilpailut Algeriassa menivät
tavoitteen mukaisesti, vaikkakin järjestelyt olivat ns.
haastavat. EM-joukkue kalasti suuren maailman tapaan
sukeltaen syvälle ja saalistaen suuria kaloja. Alueen tiedustelussa opittiin paljon uutta seuraamalla johtavien
valtioiden metodeja.
Nuorison nousu myös ilahdutti suuresti: Eliel Kilkin Kristiansund Cupin nuorisosarjan voitto antoi taas
voimia jatkaa nuorisotoimintaa. Uuden puheenjohtajan
on helppo hymyillä, ja kerätä pontta tuleville haasteille.
Vuoden 2010 päähaaste lienee kalaisten kisojen
järjestäminen jatkossakin.
Vapaasukellusvaliokunta
Vuoden 2009 toimintasuunnitelma oli haasteellinen.
Parittomina vuosina on kahdet MM-kisat. Näiden lisäksi
oli suunniteltu järjestettäväksi kahdet SM-kisat, AIDA4
-kurssi, kouluttajakurssi sekä lukuisia leirejä. Lopulta
osasta suunnitelmia jouduttiin karsimaan, koska tekijöitä ei ollut ja osallistujiakin alkoi olla jo vaikea löytää.
Vuoden kohokohtia olivat MM-kisoissa tehdyt lukuisat SE:t, Mikko Pöntisen mitalisija Tanskan MM-kisoissa
ja Vapaasukellus-kirjan julkaisu vuoden lopussa. Myös
järjestetyt leirit olivat onnistuneita.
Kouluttajakurssin toteutumatta jääminen taas oli
suuri takaisku, sillä aktiivisia kouluttajia on vuosi vuodelta vähemmän eikä kysyntään pystytä vastaamaan.
Uusien kouluttajien saaminen on edelleenkin valiokunnan suurin haaste. Myös SM-kisojen osallistujamäärän
pienuus koettiin hälyyttävänä. Osittain se on selitettävissä lyhyellä varoitusajalla kisan järjestämisessä ja toisaalta koulutusvolyymien pienuudella.
-Ville Lahikainen
Valiokunnan toimialue
•
•
•
-Simo Kurra
kehittää lajia
kehittää ja ylläpitää kilpailujärjestelmää ja valmennusta
tekee antidopingtyötä
Valiokunnan toiminnan painopisteet
•
•
•
Valiokunnan toimialue
•
•
•
kehittää lajia ja koulutusta sekä lisätä tietoisuutta
vapaasukelluksesta
kehittää ja ylläpitää kilpailujärjestelmää ja
valmennusta
tekee antidopingtyötä
•
•
•
kilpailutoiminnan kehittäminen
lajikohtaisen materiaalinen tuottaminen
nuorisotoiminnan kehittäminen ja seurojen
nuorisointrot
lajin esittely seuroille
lajidokumentointi sekä lajin tunnettuuden ja arvostuksen lisääminen
tieteellinen yhteistyö Merentutkimuslaitoksen kanssa
Valiokunnan toiminnan painopisteet
•
vapaasukelluksen koulutusohjelman ja -materiaalin
kehittämisprojekti
Kilpailutavoitteet
•
•
Kilpailutavoitteet
•
•
Hallilajien maailmanmestaruuskilpailuissa sijoittuminen
kolmen parhaan joukkoon miesten ja naisten sarjassa
Syvyyskilpailuissa miesten ja naisten joukkueiden
sijoittuminen top 10:een
•
•
Sijoittuminen kahdeksan parhaan maan joukkoon EMkilpailuissa ja lunastaa paikka 2010 MM-kilpailuihin
Kristiansund Cup -kilpailuissa yksi kilpailija ja yksi
joukkue kolmen parhaan joukkoon
Itämeren mestaruuskilpailujen yksilö- ja joukkuekilpailun voitto
PM-kilpailujen yksilö- ja joukkuekilpailun voitto
Valiokunnan kokoonpano
Valiokunnan kokoonpano
Ville Lahikainen, puheenjohtaja ja sihteeri, koordinointi
Tero Salin, KV-asiat, kilpailutoiminta
Aki Nousiainen, turvallisuus
Kim Jaatinen, varapuheenjohtaja, nuorisotoiminta
Tapio Salakari, tiedotus ja lajiesittelyt
Simo Kurra, puheenjohtaja
Jonerik Ekström
Ari Kylmä, koulutus
Matti Luukkonen, tiedotus
Juha Nurminen, kotimaan kilpailutoiminta
Mikko Pöntinen, maajoukkuetoiminta
Timo Pöntinen
Kalle Rajala, varapuheenjohtaja
9
Turvallisuusvaliokunta
Valiokunta kehitti valtakunnallista Vapepa-sukellustoimintaa. Valiokunta järjesti kaksi Vapepa–sukeltajakurssia, joista toinen oli toimintasuunnitelmaan kuulumaton
ylimääräinen koulutus, johon aloite tuli koulutukseen
osallistuneilta luola- ja tekniikkasukeltajilta. Kurssien
päätteeksi järjestettiin Vapepa-yhteisharjoitukset, johon osallistui yli 100 henkilöä erilaisista Vapepa-ryhmistä, Pelastuslaitoksesta, Poliisista, Merivartiostosta sekä
Vapepan paikallisosastoista.
DAN-ensiapukursseja järjestettiin eri puolilla Suomea. DAN-vastuuhenkilön poistuminen valiokuntakokoonpanosta kesken toimintavuoden haittasi oleellisesti DAN-toimintaa. Valiokunta pystyi vain ylläpitämään
DAN-toimintaa, mutta ei kehittämään sitä. DAN-ensiapukoulutus jatkui kuitenkin valtakunnallisesti hyvällä
tasolla.
Valiokunta käsitteli Sukeltajaliitolle saapuneet tapahtumaraportit ja ylläpiti niistä tapahtumaraporttiyhteenvetoa. Tapahtumaraporteista on annettu palautetta
ja ne on esitelty sukeltajapäivillä.
Valiokunta edisti venemessuilla sukellusturvallisuutta ”A-lippu tutuksi” -kampanjan merkeissä.
Toimintasuunnitelman yksi painopistealue oli erityisryhmien sukellustoiminnan aktivointi. Aiheesta
julkaistiin artikkeli vuoden ensimmäisessä Sukeltajalehdessä. Kysyntä erityisryhmätoimintaan oli kuitenkin
vähäistä.
Vuoden loppupuolella ehdotettiin turvallisuus- ja
teknisen valiokunnan yhdistämistä. Perusteluna oli
päällekkäisten henkilötoimintojen yhdistäminen ja kustannusten säästö. Yhdistämistä kokeiltiin jo niin, että
valiokuntien vuoden viimeinen kokous järjestettiin yhteiskokouksena. Uusi laitesukellus- ja turvallisuusvaliokunta aloittaa toimintansa vuoden 2010 alussa.
-Markku Leinonen
Valiokunnan toimialue
•
•
•
•
•
kehittää ja organisoi vapaaehtoisen pelastuspalvelun
sukellustoimintaa
kehittää tapahtumaraportointia
kehittää erityisryhmien sukellusta
antaa turvaohjeita
tekee yhteistyötä viranomaisten kanssa
Valiokunnan toiminnan painopisteet
•
•
•
•
•
•
•
•
•
ensiapukoulutus
-järjestelmän kehittäminen
-kouluttajakoulutuksen jatkaminen ja ensiapukoulutuksen koordinointi seuratasolle
-koulutusmateriaalin päivitykset
erityisryhmien koulutusjärjestelmän uudistaminen
sukelluslääkäriyhteistyö
turvaohjeen päivitys
valiokuntayhteistyö
sähköinen viestintä
tapaturmaraportointi
erityisryhmät
seurojen turvallisuusvastaavat
Valiokunnan kokoonpano
Markku Leinonen, puheenjohtaja
Merja Elijoki, Vapepa-asiat
Anu Mahlamäki
Erno Olkkonen, onnettomuustutkinta-asiat, tiedotus
Jorma Onjukka
Kari Savolainen, Vapepa-asiat
Liittokouluttajat
Erityisryhmien liittokouluttajat
Tapani Kallioniemi
Kaj Erlund
Erno Olkkonen
DAN-liittokouluttajat
Petri Heikkinen
Tapani Kallioniemi
Marko Kauppinen
Riikka Keto-Timonen
Kari Lainio
Heli Laukkarinen
Markku Leinonen
Martti Lumikuru
Erno Olkkonen
Jorma Onjukka
Lilli Pykäläinen
Anne Räisänen-Sokolowski
Kari Savolainen
Vapepa-liittokouluttajat
Kari Savolainen
Erno Olkkonen
Jorma Onjukka
Tapani Kallioniemi
Pentti Parkkila
Jorma Pandy
Erkki Puuperä
Kari Back
Markus Korpela
Ari-Pekka Arponen
Heikki Kokko
Jukka-Pekka Tanner
Strategiavaliokunta
Tekee strategian valmistelutyötä ja muita erillistehtäviä.
Liiton uusi strategia, Sukeltaja keskipisteessä, ohjaa
Liiton toimintaa. Hallitus nimesi strategiavaliokuntaan Matti
Anttilan, Sari Nuotion, Mika Rautiaisen ja Tero Sandbergin.
Valiokunta ei kokoontunut vuoden aikana, vaan strategiakysymyksiä tarkasteltiin vuoden aikana hallituksen kokouksissa ja Liiton yhteisissä luottamushenkilöiden ja toimiston välisissä vuoden avaus- ja suunnittelukokouksissa sekä Liiton
vuosikokouksissa. Hallitus järjesti erillisen strategiapäivän
toukokuussa, jonne oli kutsuttuna toimiston henkilökunta ja
valiokuntien edustajat.
10
Liiton toimisto
•
•
•
•
•
Jäsenyydet sekä kotimaiset edustukset
ja yhteistoiminta
palvelee jäsenistöä
pitää yhteyttä sidosryhmiin
huolehtii Liiton taloudesta
hallinnoi Liiton toimintaa
tukee ammatillisesti valiokuntien toimintaa
Sukeltajaliitto on jäsenenä seuraavissa
järjestöissä:
•
Liiton toimisto sijaitsee Länsi-Pasilassa, Helsingissä. Liitolla
oli vuoden lopussa neljä kokopäiväistä ja kaksi puolipäiväistä toimihenkilöä. Kevään 2009 aikana toimistolla työskenteli
puolipäiväinen kiireapulainen ja marraskuusta alkaen toimistoon palkattiin osa-aikainen järjestöassistentti.
Toimihenkilöiden tehtävät
•
•
•
•
•
•
•
•
Confédération Mondiale des Activités Subaquatiques
(CMAS)
European Underwater Federation (EUF)
Kuntoliikuntaliitto Kunto ry
Nuori Suomi ry
Suomen Liikunta ja Urheilu ry (SLU)
Suomen Olympiakomitea ry
Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitto ry (SUH)
Urheilutyönantajat ry
Vapaaehtoinen Pelastuspalvelu (Vapepa)
Toiminnanjohtaja
•
•
•
•
vastaa Liiton yleisjohdosta hallituksen ja työvaliokunnan
ohjeiden mukaan
vastaa Liiton järjestö- ja yhteiskuntasuhteista
toimii hallituksen ja työvaliokunnan esittelijänä
hoitaa kansainvälisiä yhteyksiä
Liitolla on vuoden 2009 aikana ollut seuraavia
kotimaisia edustuksia:
•
•
Koulutuspäällikkö
•
•
•
•
•
johtaa Liiton koulutustoiminnan kehittämistä
on valiokuntien käytettävissä koulutuksen
asiantuntijana
osallistuu sukellusnormien ja -standardien
kehittämiseen
toimii toiminnanjohtajan sijaisena
•
•
•
•
•
•
Nuorisopäällikkö
•
•
johtaa Liiton nuorisotoiminnan kehittämistä
on valiokuntien käytettävissä lasten ja nuorten toiminnan asiantuntijana
•
Jäsensihteeri
•
•
•
Liitto on ollut mukana seuraavissa yhteistyöhankkeissa:
vastaa jäsenpalvelusta
vastaa ATK-rekisteristä
vastaa muista toimistotehtävistä
•
•
Järjestöassistentti
•
•
•
vastaa jäsenpalvelusta
vastaa Liiton kotisivujen päivittämisestä
vastaa muista toimistotehtävistä
•
vastaa Sukeltaja-lehden sisällön kokoamisesta ja yhteyksistä kirjoittajiin
toimii muun tiedottamisen tukena
Liiton toimihenkilöt ovat:
Toiminnanjohtaja Koulutuspäällikkö Nuorisopäällikkö Jäsensihteeri Toimitussihteeri Järjestöassistentti
Sari Nuotio
Mika Rautiainen
Heli Laukkarinen
Riku Verkkomäki
Kristiina Karila
Riikka Taipale 2.11.2009 alkaen
Suomi Vesille – Vesiliikuntalajiliittojen ja vesiturvallisuudesta vastaavien viranomaisten yhteistyöhanke
(Sari Nuotio)
Jokamiehen oikeudet -käsikirja yhteistyössä Ulkoilufoorumin kanssa.
Kansainväliset edustukset ja yhteistoiminta
Toimitussihteeri
•
OPM:n lajiliittojen tulosperusteinen määrärahanjakotyöryhmä (Sari Nuotio)
SLU:n edustaja Urheilun oikeusturvalautakunnassa
(Helena Jaatinen)
Suomen Olympiakomitean valtuuskunta (Matti Anttila,
Sari Nuotio)
Suomen Uimaopetus- ja hengenpelastusliiton hallitus
(Heli Laukkarinen)
Ulkoilufoorumi (Sari Nuotio, Mika Rautiainen)
Urheilutyönantajat ry:n hallitus (Sari Nuotio)
Vapepan keskustoimikunta ja työvaliokunta (Merja
Elijoki)
Nuori Suomi seuratoiminnan johtoryhmä (Sari Nuotio)
Valtioneuvoston saaristopoliittisen periaatepäätöksen
laadinta (Markus Korpela)
SLU:n olosuhderyhmä, vesilajit (Sari Nuotio)
Matti Anttila ja Sari Nuotio osallistuivat tammikuussa Roomassa CMAS:n ylimääräiseen yleiskokoukseen. Sari Nuotio
osallistui Thaimaassa, Phuketissa 2.–9.5.2009 pidettyyn
CMAS Europen ja CMAS:n yleiskokoukseen. Matti Anttila ja
Mika Rautiainen osallistuivat EUF:n kokoukseen Tanskassa,
Roskildessa kesäkuussa ja Matti Anttila, Marko Kauppinen,
Sari Nuotio ja Mika Rautiainen osallistuivat Pohjoismaisten
liittojen kokoukseen ja EUF:n kokoukseen Hollannissa, Amsterdamissa joulukuussa. Mika Rautiainen osallistui alueellisten NAUI-edustajien seminaariin Hollannissa, Nijverdalissa
18.–20.11.2009
Liitolla on kansainvälisiä tuomareita uppopallossa, vapaasukelluksessa ja räpyläuinnissa. Vapaasukellusvaliokunnan puheenjohtaja Simo Kurra ja Kimmo Lahtinen teknisestä valiokunnasta toimivat Association Internationale pour le
Développement de lÁpnéen (AIDA) koulutusvaliokunnassa.
Kimmo Lahtinen valittiin ICARE:n (International Center
for Apnea Recognition and Education) äänestyksessä vuoden
2009 parhaaksi vapaasukellustuomariksi, ja hänet äänestet-
11
tiin vuoden lopussa AIDA:n puheenjohtajaksi. Sari Nuotio
osallistui kutsuttuna vapaasukelluksen MM-kisoihin Tanskassa, Århusissa elokuussa avustaen niin AIDA:n kuin CMAS:n
kilpailuorganisaatioiden toiminnassa.
Mika Rautiainen ja Stig Gustavsson Sukeltaja-lehden
toimitusneuvostosta osallistuivat kutsuttuina lehdistömatkalle Kroatiaan toukokuussa. Sari Nuotio osallistui kutsuttuna lehdistömatkalle Israeliin, Tel Aviviin kesäkuussa. Matti
Anttila osallistui kutsuttuna Ranskassa Antibesin kansainväliseen vedenalaisen kuvan festivaaliin 29.10.–1.11.2009.
Liitto järjesti marraskuussa yhteistyössä Liikunnan Kehitysyhteistyö LiiKe ry:n kanssa jäsenmatkan Liiton ystävyyskoululle Tansaniaan. 14 hengen ryhmä osallistui talkoisiin koululla ja sukelsi Tansaniassa ja Sansibarilla.
Liiton talous
Liiton talous on vakaalla pohjalla ja suunniteltuja investointeja on voitu tehdä. Vuoden 2009 tulos oli 14 158 euroa alijäämäinen. Omatoimisen varainhankinnan nettotulos oli 344
389 euroa, kun se vuonna 2008 oli 343 099 euroa. Liiton
saamien avustusten kokonaismäärä kasvoi edellisvuodesta.
SPR:ltä saatiin edelleen tukea Vapepa-toimintaan ja Nuorelta
Suomelta saatiin hankerahoitusta. Opetusministeriön myöntämä toiminta-avustus vuodelle 2009 oli 155 000 euroa ja
saadut avustukset olivat yhteensä 164 367 euroa, kun vuonna 2008 ne olivat 133 372 euroa. Tärkeimmät tilinpäätöstiedot löytyvät liitteinä vuosikertomuksen lopusta.
Markkinointi- ja tiedotustoiminta
Liiton jäsenmäärä
Vuosi 2009 oli Liiton 53. toimintavuosi. Jäsenmäärä vuoden
2009 lopussa oli 11 418 jäsentä, joista miehiä oli 79 % ja
naisia 21 %. Jäsenistä alle 19-vuotiaita oli 21 %.
Liiton yhteisöjäseneksi hyväksyttiin Sea Group Oy. Seuraavien yhdistysten jäsenyys Liitossa päättyi: Sukellus Team
Savonlinna, Paraisten VPK, Marlin Club ja Nautic Club. Vaikka
seurojen määrä laski, sukeltajien määrä lisääntyi. Harrastustoiminta näyttääkin keskittyvän suurempiin seurayksiköihin.
Ikäjakauma 2010
Sukeltajaliitto toteutti A-lippu tunnetuksi -kampanjan ja teki
seuroille tukimateriaaleja. Liitto oli mukana helmikuussa
Helsingissä Venemessuilla yhteistyössä Suomen Veneilyliiton
kanssa ja teki A-lippua tunnetuksi.
Viranomaiset ja vesiliikuntalajit esittelevät toimintaansa
paikallisissa Suomi vesille -tapahtumissa. Vuoden 2009 päätapahtumassa Lohjalla oli mukana Lohjan Urheilusukeltajat
ry.
Sukeltajaliitto oli mukana Kuntofestivaaleilla Helsingissä 11.9. Sukellusseura H2O ry ja Urheilusukeltajat ry järjestivät yhteistyössä laitesukelluskokeilun.
Sukellusseurat olivat aktiivisesti mukana 3.12. järjestetyssä yösukellustapahtumassa. Kello 20.09 paikallista aikaa 2749 sukeltajaa 218 kohteessa 20 eri maassa otti osaa
yhteiseen Divers Night -yösukellustapahtumaan. Suomesta
tapahtumaan osallistui yhteensä 510 sukeltajaa 43 eri koh-
3000
2793
2500
2252
2223
2000
1500
1000
708
588
783
625
500
198
182
0
21
0-6 v
7-10 v
11-14 v
15-18 v
19-24 v
12
25-34 v
35-44 v
45-54 v
55-64 v
65+
Jäsenet
14000
12000
11580
11870
12232
12279
11 676
11565
11688
11418
11133
10578
10000
8000
6000
4000
2000
0
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
206
205
2007
2008
2009
196
195
192
2007
2008
2009
Seurat
250
211
211
207
208
205
200
150
100
50
0
2000
2001
2002
2003
2004
13
2005
2006
teessa. Tämä oli uusi maailmanennätys.
Sukeltajaliitto on hankkinut sopivia sukelluksen asiantuntijoita median edustajien tarpeisiin.
Sukeltajaliiton urheilijoita on nostettu ehdolle erilaisissa
vuoden valintaäänestyksissä ja menestyneitä urheilijoita on
palkittu kotikuntiensa huomionosoituksin. Lehdistötiedotteita on lähetetty aktiivisesti.
Sukeltajaliiton internet-sivujen ja jäsenrekisterin uudistamisprojekti käynnistyi. Käyttöönotto oli vuoden lopussa ja
kehitystyö jatkuu edelleen.
Sukeltaja-lehti
Liitto julkaisee viisi kertaa vuodessa ilmestyvää Sukeltajalehteä, joka tavoittaa kaikki jäsenet. Lehti on ollut myös PRtarkoituksessa irtolehtimyynnissä vuoden 2004 lopusta lähtien. Lehden toimittaa Kumppania Oy. Vuoden 2009 aikana
toteutettiin tarjouskilpailu Sukeltaja-lehden toimittamisesta
vuosina 2010–2012 ja lehden tekijänä jatkaa Kumppania Oy.
Toimitusneuvoston kokoonpano
Stig Gustavsson
Matti Anttila, päätoimittaja
Kristiina Karila
Veli-Matti Korppi-Tommolai
Pasi Mannerkoski
Mika Rautiainen
Iida Räty
Tiedotteet
Kouluttaja-tiedote
Ilmestyi kerran.
Jaettiin sähköpostitse snorkkelisukelluskouluttajille, vapaasukelluskouluttajille, lähikouluttajille ja laitesukelluskouluttajille ja julkaistiin lisäksi Liiton verkkosivuilla.
Norppaposti
•
•
Nuorisovaliokunnan julkaisema, seurojen nuorisovastaaville suunnattu Norppaposti-tiedote jaettiin sähköpostitse ja julkaistiin lisäksi Liiton verkkosivuilla.
Norppaposti keskittyy käsittelemään erityisesti
3–15-vuotiaiden lasten ja nuorten sukellus- ja vesiliikuntakoulutukseen liittyviä kysymyksiä.
Muu tiedotustoiminta
•
Valiokunnat ovat tiedottaneet itse tapahtumistaan ja
uutisistaan.
Lapset ja nuoret
Sukeltaminen on seikkailullinen ja luonnonläheinen harrastus, joka tekee vesielementistä lapselle ja nuorelle turvallisen
ystävän. Sukellusharrastus edistää terveitä elämäntapoja ja
kasvattaa sosiaalisuuteen ja vastuullisuuteen.
Laite- ja vapaasukelluksesta, sukelluksen kilpailulajeista ja muista sukellusharrastuksen pitkäjänteistä jatkamista
tukevista toimintamahdollisuuksista tiedottavaa aineistoa on
lisätty nuorille ja ohjaajille jaettavaan materiaaliin. Valiokuntien yhteistyönä on kehitetty lapsille ja nuorille suunnattuja
pelilajeja: kuluneena vuonna esiteltiin uppokiekko. Seuroja
on opastettu ja neuvottu ohjaajarekrytointiin ja -koulutukseen.
Aluetoiminta
Sukeltajaliitto kannustaa seuroja alueelliseen yhteistoimintaan ja pyrkii tuomaan seuroja tiiviimmin mukaan Liiton
toiminnan suunnitteluun. Varsinaisia alue-organisaatioita ei
vielä ole syntynyt.
Harrasteliikunta
Toimitusneuvosto kokoontui viisi kertaa. Kokouksissa olivat
lisäksi läsnä Kumppania Oy:n edustaja Susanna Kallama,
toiminnanjohtaja Sari Nuotio ja nuorisopäällikkö Heli Laukkarinen.
•
•
1.2 Liiton strategiset toimenpiteet
Sukelluksen harrastaminen ei edellytä kilpailemista. Kuitenkin laji tarjoaa mahdollisuuden siihen useissa eri muodoissaan. Monipuolisen sukellusharrastuksen turvaamiseksi
Sukeltajaliitto kehittää tasapuolisesti kaikkia sukellusharrastuksen osa-alueita.
Sukeltajaliiton koulutusjärjestelmää on kehitetty kansainvälisten standardien pohjalta Suomen olosuhteet ja suomalaisten sukeltajien koulutustarpeet huomioiden. Sukeltajaliitto on markkinoinut lajia ja tiedottanut jäsenseurojen
tarjoamasta toiminnasta, mahdollisuuksista, sukelluskokeiluista ja kursseista sekä kampanjoinut vapaaehtoista pelastuspalvelua.
Edunvalvonta
Sukeltajaliitto valvoo harrastussukelluksen etua. Kansalliset ja kansainväliset säädökset esimerkiksi ympäristön ja
kulttuuriperinnön suojelun, maanpuolustuksen ja tekniikan
aloilla vaikuttavat sukellusharrastukseen. Sukeltajaliitto on
vaikuttanut harrastussukelluksen toimintaympäristön kehittymiseen yhteistyössä kotimaisten ja kansainvälisten kumppanien kanssa osallistumalla erilaisiin olosuhde-, toimintaedellytys- ja kehittämishankkeisiin.
Eettinen työ
Liitto ja sen jäsenet ovat sitoutuneet noudattamaan ja edistämään Sukeltajaliiton voimassa olevia eettisiä sääntöjä.
Sukeltajaliiton eettiset säännöt on luotu Reilu Peli -periaatteiden mukaisesti soveltaen ja tarkentaen Reilun Pelin periaatteita ja huomioiden sukelluslajin ja sukelluksen toimintaympäristön erityispiirteet.
Seurojen ohjaajille ja kouluttajille on myönnetty ohjaaja- tai kouluttajakortti ja vanhat kortit on uusittu vain,
mikäli ohjaaja tai kouluttaja on tehnyt eettisten sääntöjen
noudattamisesta kirjallisen sitoumuksen. Kirjallinen sitou-
14
mus eettisten sääntöjen noudattamisesta ja edistämisestä
on vaadittu myös Liiton toimintaan osallistuvilta valiokuntien
jäseniltä, kouluttajilta, valmentajilta ja muilta toimitsijoilta.
Kun toimintaan on osallistunut alle 18-vuotiaita, on lisäksi sitouduttu noudattamaan lasten ja nuorten toiminnan
eettisiä sääntöjä.
Sukeltajaliiton eettiset säännöt sekä SLU:n Reilu Peli
-materiaalit, Lupa puuttua, lupa välittää -materiaali ja Lupa
näkyä, lupa kuulua -materiaali on sisällytetty osaksi kaikkien
Sukeltajaliiton järjestämien ohjaaja- ja kouluttajakoulutusten oppimateriaaleja.
Tasavertaisuus
Sukeltajaliitto ja sen jäsenet ovat sitoutuneet noudattamaan
ja edistämään tasa-arvoa ja tasapuolisia toimintatapoja. Liiton ja sen jäsenseurojen toimintaan ovat tervetulleita kaikki sukelluksesta kiinnostuneet riippumatta iästä, etnisestä
taustasta, sukupuolesta, uskonnosta tai maailmankatsomuksesta. Valiokunnat ovat ohjanneet ja opastaneet seuroja
tasapuolisen toiminnan periaatteiden noudattamisessa.
Sukelluskurssin pääsyvaatimukset täyttävät henkilöt
ovat voineet osallistua koulutukseen tasapuolisesti. Jatkokoulutukseen on voinut osallistua minkä hyvänsä kansainvälisesti hyväksytyn sukelluskoulutusorganisaation antaman
riittäväntasoisen pohjakoulutuksen perusteella.
Hallitukseen ja valiokuntiin on pyritty asettamaan ehdolle henkilöitä, jotka ovat edustaneet jäsenistöä tasapuolisesti sukupuolijakaumaltaan, alueellisesti, sukelluksen eri
osa-alueiden ja alalajien osalta sekä muulta taustaltaan.
Erityisryhmiin kuuluvien henkilöiden erikoistarpeet on
huomioitu tapauskohtaisesti. Jokaiselle on tarjottu mahdollisuus vedenalaisiin elämyksiin heidän omien fyysisten ja henkisten kykyjensä puitteissa.
•
•
Uudessakaupungissa järjestettiin koulutus vesiympäristön havainnointiin yhteistyössä Suomen Ypäristökeskuksen
(SYKE) kanssa. Sukeltajia koulutettiin tekemään havaintoja esimerkiksi levätilanteesta, ja he raportoivat tietonsa
SYKE:lle, jossa niitä hyödynnetään tutkimuksessa.
Sukelluskalastusvaliokunnan saalistilastointi ja lajiseurantahanke jatkui. Tilastointia on kuitenkin jatkettava joitain
vuosia, ennen kuin materiaali on informatiivista.
Liitto teki yhteistyötä Kesälukioseuran kanssa osallistumalla Itämeri-lukion järjestämiseen. Sukeltajaliiton kouluttajat opettivat lukiolaisia snorkkelisukeltamaan ja siten tutkimaan ja havainnoimaan vesiluontoa pinnan alla.
Sukeltajaliitto on säännöllisesti uutisoinut jäsenlehdessään ajankohtaisista ja kiinnostavista ympäristöaiheista ja
pyrkinyt siten aktivoimaan jäseniään toimimaan ympäristön
puolesta.
Vedenalaisen kulttuuriperinnön
suojelu
Sukeltajaliitto ja sen jäsenet ovat sitoutuneet laivanhylkyjen
ja muiden veden alle joutuneiden kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden esineiden suojeluun.
•
•
•
•
Nuorten ryhmä
Nuorten ryhmä aloitti toimintansa vuoden alussa neljän nuoren naisen voimin. Vuoden aikana nuoret ovat tutustuneet
Liiton hallituksen ja nuorisovaliokunnan toimintaan sekä
Liiton vuosikokouskäytäntöihin. Nuorten ryhmä on ottanut
aktiivisen roolin tapahtumien suunnittelussa sekä toteuttamisessa ja aloitti nuorten omien tapahtuminen suunnittelun.
Vuoden aikana ryhmään saatiin viides, miespuolinen, jäsen.
tökysymykset huomioiden.
Seuroja kannustetaan tekemään yhteistyötä alueensa ympäristöviranomaisten ja muiden ympäristöalan
sidosryhmien kanssa.
Liiton jäseniä kannustetaan toimimaan niin harrastuksen parissa kuin muutenkin Liiton ympäristöohjelman
tavoitteiden mukaisesti.
Hylkyjä ei vahingoiteta.
Hylkyjen läheisyyteen ankkuroitaessa ollaan erityisen
varovaisia.
Hylyistä ei nosteta esineitä ilman hylyn omistajan
lupaa.
Uudesta hylkylöydöstä tehdään aina asianmukainen
ilmoitus viranomaisille.
Sukelluksen historian vaaliminen
Sukeltajaliiton yhteistyö Suomen merimuseon kanssa vanhojen sukellusvarusteiden ja varusteisiin liittyvien tarinoiden
keräämiseksi merimuseon kokoelmiin jatkui.
Vapaaehtoisen pelastuspalvelun
sukellustoiminta
Antidopingtoiminta
Sukeltajaliitto ja sen jäsenet ovat sitoutuneet noudattamaan
ja edistämään voimassa olevia urheilun antidopingsääntöjä.
Liitolla on ollut antidopingohjelma vuodesta 2005 alkaen.
Liiton antidopingvastaavaksi nimettiin hallituksen jäsen Kari
Back. Kaikki Liiton edustusurheilijat ja valmentajat sitoutuivat kirjallisesti noudattamaan Liiton antidopingohjelmaa.
Ympäristönsuojelu
Sukeltaminen tarjoaa elämyksiä, joihin luonto kuuluu oleellisena osana. Sukeltajaliitto ja sen jäsenet ovat sitoutuneet
edistämään sukeltajien vastuuntuntoista vesistöjen käyttöä
ja ympäristönsuojelua.
•
Koulutus- ja sukellustapahtumat toteutetaan ympäris-
Toimivia Vapepa-sukellusryhmiä on Suomessa parikymmentä, mm. Joensuusta, Keski-Karjalasta, Tampereelta, Jyväskylästä, Kotkasta, Lappeenrannasta, Pohjois-Suomesta ja
pääkaupunkiseudulta.
Suomessa on tällä hetkellä 25 Vapepa-sukelluskouluttajaa ja 4 apukouluttajaa. Aktiivisesti toimivia näistä on noin
puolet.
Lohjalla Meriturvassa pidettiin 27.2.–1.3.2009 erikoiskurssi luola- ja syväsukelluskoulutetuille sukeltajille. Kurssille osallistui 11 oppilasta. Kurssiin jälkeen järjestettiin yhteistoimintaharjoitus Ojamon kaivoksella Lohjalla 25.4.2009.
Harjoitukseen osallistui n. 30 Vapepa-toimijaa. Koulutuksen
käyneet sukeltajat jättivät Vapepalle hälytyskortin.
15
1.3 Seurojen kehittämis- ja
tukitoimet
•
Sukeltajaliitto tuki seuroja niiden toiminnan kehittämisessä.
Liiton toimi- ja luottamushenkilöt olivat seurojen käytettävissä seuran toiminnan kehittämisessä. Liitto jakoi tietoa
esimerkiksi seurajohtamisen koulutuksista ja uusista materiaaleista.
Sukelluskouluttajapäivät
Sukelluskouluttajapäivät on kaksi kertaa vuodessa jäsenistölle järjestettävä tilaisuus, jossa esitellään ajankohtaisia
asioita. Päivät järjesti tekninen valiokunta. Ohjelmassa hyödynnettiin Liiton luottamus- ja toimihenkilöiden lisäksi ulkopuolisia asiantuntijoita. Päivät järjestettiin 7.2. Espoossa
(105 osallistujaa) ja 7.11. Oulussa (19 osallistujaa).
Ohjaajien infopäivät
Seuravierailut
Hallituksen jäsenet ja Liiton toimihenkilöt ovat vierailleet Liiton seuroissa. Tarkoituksena on ollut kertoa Liiton toiminnasta ja kuulla seurojen toiveita. Vierailut ovat olleet joko
kutsuttuna seuran kokoukseen, seurojen juhlatilaisuuksissa,
tai ne ovat olleet epävirallisia keskusteluja erilaisten tapahtumien yhteydessä. Näitä yhteyksiä on pidetty molemmin
puolin erittäin antoisina. Tapaamisia on ollut vuoden aikana
noin 10.
Muu tuki
•
Ohjaajien infopäivät järjestettiin elokuussa Lahdessa kaksipäiväisinä. Lauantain ohjelmassa oli mm. Liiton ajankohtaisia
asioita, Annika Jouhki partiolaisista kertoi aiheesta Millaista
on ohjata lähes samanikäisiä, ja samaan aikaan vanhemmat
ohjaajat tutustuivat aiheeseen Muuttuvat nuoret - haasteita
ohjaamiseen. Iltapäivällä saatiin käytännön harjoituksiin ideoita Lahden uimahallissa. Tapahtumaan osallistui lauantaina
26 henkilöä.
Sunnuntaina järjestettiin DAN BLS -kurssi kahden kouluttajan ja seitsemän oppilaan voimin.
keisiin
Kankaanpään Urheilusukeltajat vuoden mittaisen
hanketuen aikuisten harrasteliikunnan kehittämishankkeeseen.
•
•
•
•
•
Sinettiseuratoiminta
•
Sinettiseuroissa ei Nuoren Suomen ohjeiden mukaisesti tänä
vuonna tehty auditointeja. Sinettiseurat vuonna 2009 olivat:
•
Diving Team Pori, Pori
•
Keski-Uudenmaan Sukeltajat, Järvenpää
•
Rauma-Repola Diving Club, Tampere
•
Saimaan Norpat Urheilusukellusseura, Lappeenranta
•
Sukellusseura Vesikot, Kouvola
•
Sammakot, Jyväskylä
•
Urheilusukeltajat, Helsinki
•
•
Nuoren Suomen Sinettiseminaarin yhteydessä järjestettiin
Sukeltajaliiton Sinettiseurojen yhteinen tapaaminen, jossa
oli paikalla edustajia viidestä sinettiseurasta. Sukeltajaliittoa
edusti nuorisopäällikkö Heli Laukkarinen.
Operaatio Pelisäännöt
Nuoren Suomen Operaatio Pelisäännöt -kampanjan mukainen pelisääntösopimus on Sinettiseuroille pakollinen. Muitakin seuroja on ohjattu ja kannustettu pelisääntösopimusten
tekemiseen.
Seuratoiminnan kehittämistuki
Opetusministeriön myöntämää seuratoiminnan kehittämistukea saivat Sukeltajaliiton jäsenseuroista
•
Urheilusukeltajat kolmivuotisen palkkatuen päätoimisen
työntekijän palkkaamiseen
•
Aboa Aquanauts, Ahveniston Vesipedot, Kotka Divers,
Sammakot ja Urheilusukeltajat vuoden mittaisen
hanketuen lasten ja nuorten liikunnan kehittämishank-
16
Sukeltajaliiton toimisto on avustanut useita seuroja
sääntöuudistusten laadinnassa ja muissa seuratoimintaan liittyvissä asioissa.
Uusia seuroja on avustettu seuran perustamisessa
ja Sukeltajaliiton jäsenyyden hakemisprosessissa on
avustettu sekä seuroja että yhteisöjäseniksi pyrkiviä.
Seuroja on ohjattu ja neuvottu erilaisten tukien hakemisessa.
Sporttirekisterin kautta seuroille on annettu käyttöön
veloituksetta työkalu jäsenrekisterin ylläpitoon.
Tuplaturvavakuutuksen kautta Sukeltajaliiton jäsenseuroilla on voimassa vapaaehtoistyöntekijöiden tapaturmavakuutus ja toiminnan vastuuvakuutus.
11 seuraa osallistui jäsenmaksupalvelukokeiluun, jossa
Liitto huolehti seuran jäsenmaksulaskutuksesta.
Sukeltajaliiton jäsenillä on mahdollista ottaa edullinen
harrastesukeltajan Sporttiturva-vakuutus.
SLU:n Teosto ja Gramex -lajiliittosopimusten mukaisesti seurat voivat tilaisuuksissaan esittää musiikkia
ilman tekijänoikeuskorvauksia.
Sukeltajaliitto tukee kattavia hylkytietoja sukeltajille
antavan Hylyt.netin toimintaa.
Ansioituneet vuonna 2009
Vuoden Seura
Riihimäen Urheilusukeltajat
Vuoden Norppaseura
Nokian Urheilusukeltajat
Vuoden Sukeltaja
Savolainen Irene, Nousu
Vuoden sukelluskouluttaja
Herronen Jouni, Oulun Vesimiehet
Vuoden Uppopalloilija
Honkanen Juhani, Jyväskylän Delfiinit
Vuoden Sukelluskalastaja
Jaatinen Kim, Sukellusseura Calypso
Vuoden Räpyläuimari
Laukkanen Jenna, Swimming Club Vuokatti
Vuoden Norppaohjaaja
Tanner Jukka-Pekka, Tampereen Palolaitoksen sukeltajat
Vuoden Norppa
Luotonen Juho, Vakka-Suomen Urheilusukeltajat
Vuoden Vapaasukeltaja
Pöntinen Mikko, Sukellusseura Vesikot
VUONNA 2009 MYÖNNETYT MUUT
HUOMIONOSOITUKSET
Sukeltajaliiton standaari
Leinonen Markku, Joensuun urheilusukeltajat
Nousiainen Hannu, Pieksämäen Urheilusukeltajat
Sukeltajaliiton kultainen ansiomitali ja
-merkki
Karhunen Jorma, Kuopion Urheilusukeltajat
Jaatinen Helena, Sukellusseura H20
Sukeltajaliiton hopeinen ansiomitali ja
-merkki
Huupponen Erkki, Pieksämäen Urheilusukeltajat
Huupponen Sirpa, Pieksämäen Urheilusukeltajat
Koskinen Jari, Hyvinkään Urheilusukeltajat
Lehtonen Kalevi, Kangasalan VPK
Ruohomäki Timo
Saarela Riika, Sukellusseura Hydromania
Savolainen Kari, Joensuun Urheilusukeltajat
Suojoki Perry, Sukellusseura H2O
Vauhkonen Terho, Pieksämäen Urheilusukeltajat
Sukeltajaliiton pronssinen ansiomitali
ja –merkki
Anttila Matti, Sukellusseura H2O
Ellonen Antti, Sukellusseura H2O
Haapanen Ari, Sukellusseura H2O
Hakulinen Ari, Joensuun Urheilusukeltajat
Hallamaa Mikko, Turun NMKY
Hartikainen Pentti, Kuopion Urheilusukeltajat
Heinonen Janne, Sukellusseura Hydromania
Heinonen Timo, Sukellusseura H2O
Hinkkanen Esa, Parikkalan Urheilusukeltajat
Jaatinen Vesa, Kangasalan VPK
Joronen Pasi, Kangasalan VPK
Ketola Mikko, Kangasalan VPK
Kokko Heikki, Joensuun Urheilusukeltajat
Kokko Tarja, Joensuun Urheilusukeltajat
Koskinen Olli, Kangasalan VPK
Kinnunen Asko, Joensuun Urheilusukeltajat
Kivisaari Yrjötapio, Sukellusseura H2O
Knapp Robert, Freedivingteam of Finland
Kokkonen Seppo, Parikkalan Urheilusukeltajat
Laine Anu, nuorisovaliokunta
Lehto Juha, Parikkalan Urheilusukeltajat
Lehtonen Pekka, Kangasalan VPK
Mahlamäki Anu, Sukellusseura H2O
Markkanen Jarmo, Pieksämäen Urheilusukeltajat
Markkanen Pasi, Joensuun Urheilusukeltajat
Mielonen Jani, Kuopion Urheilusukeltajat
Mielonen Tiina, Kuopion Urheilusukeltajat
Mäkiniemi Kari, Sukellusseura Hydromania
Mäkiniemi Virpi, Sukellusseura Hydromania
Nousiainen Juha-Pekka, Pieksämäen Urheilusukeltajat
Ojala Katri, Sukellusseura H2O
Ojala Tiina, Sukellusseura H2O
Partinen Saana, Joensuun Urheilusukeltajat
Paunula Marko, Kangasalan VPK
Pellikka Ari, Kangasalan VPK
Repo Veijo, Parikkalan Urheilusukeltajat
Rissanen Varpu, Parikkalan Urheilusukeltajat
Roininen Markku, Pieksämäen Urheilusukeltajat
Salonen Markus, Sukellusseura H2O
Sinkkonen Pia, Joensuun Urheilusukeltajat
Tervapuro Ari, Sukellusseura Hydromania
Turunen Kari, Sukellusseura H2O
Tuunainen Virpi, Sukellusseura H2O
Töyräs Anu, Kuopion Urheilusukeltajat
Vakkilainen Ari, Kangasalan VPK
CMAS P4-sukeltaja
Sajaniemi Risto, Sukellusseura H20
Anu Kärkkäinen Keski-Uudenmaan Sukeltajista palkittiin Nuoren Suomen sinettiseuratyöryhmän valitsemana
Vuoden juniorivalmentaja 2009 -stipendillä
17
2. Koulutustoiminta
na on saavuttaa tiedot ja taidot turvallisten vapaasukellusten
suunnitteluun ja toteuttamiseen, sekä valmius päävastuun
ottamiseen sukelluksilla samantasoisten vapaasukeltajien
kanssa.
2.1 Koulutusjärjestelmän rakenne
ja tasot
Sukeltajakoulutus
Snorkkelisukellus
Kuutti- eli perhesukellustoiminta on 3–6-vuotiaiden lasten ja
heidän vanhempiensa yhteisen snorkkelisukellusharrastuksen mahdollistava ohjelma. Tavoitteena on saada vedestä
lapselle hyvä ja turvallinen ystävä, jolloin lapsi tunnistaa ja
tietää omat taitonsa ja kykynsä toimia vedessä.
Norpan taitoradan suorittaneella nuorella on vedessä
liikkumisen ja snorkkelisukelluksen perusvalmiudet. Taitorata järjestetään leikinomaisena seikkailuratana norppatoiminnan yhteydessä tai erillisenä harjoituksena.
Snorkkelisukelluksen peruskurssin hyväksytysti läpäissyt sukeltaja hallitsee perusvälinetekniikat. Hänellä on valmius tehdä snorkkelisukelluksia avovedessä noin 10 metrin
syvyyteen asti kurssiolosuhteita vastaavissa tai paremmissa olosuhteissa. Kurssi täyttää kansainvälisesti CMAS S2 ja
NAUI Skin Diver -standardien vaatimukset.
Snorkkelisukelluksen jatkokurssin hyväksytysti läpäissyt sukeltaja on perehtynyt laajasti snorkkelisukelluksen eri
osa-alueisiin. Hänellä on valmius tehdä avovedessä snorkkelisukelluksia vaihtelevissa olosuhteissa. Jatkokoulutettu
snorkkelisukeltaja hallitsee pelastautumisen ja pelastamisen
perustaidot. Kurssi täyttää kansainvälisesti CMAS S3 -standardin vaatimukset.
Vapaasukellus
Vapaasukellus on:
•
Sukellusta hengitystä pidättäen
•
Rauhallisuutta ja rentoutta
•
Nauttimista kauniista näkymistä
•
Hienoja kokemuksia
•
Oman kehon oppimista
•
Uusia erilaisia tuntemuksia
•
Urheilua
•
Kilpailua muiden ja erityisesti itsensä kanssa
•
Pääsy sellaisiin paikkoihin, missä ei välttämättä kukaan
muu ole käynyt
•
Tutkimusta
AIDA * VAPAASUKELLUSKURSSI
Kurssilla vasta-alkaja tutustuu vapaasukellukseen ensimmäistä kertaa. Kurssi painottuu ennenkaikkea allassukellukseen ja tavoitteena on saavuttaa edellytykset aloittaa harrastukseen tutustuminen turvallisesti.
AIDA** VAPAASUKELLUSKURSSI
Kurssilla peruskoulutettu vapaasukeltaja voi syventää tietojaan ja taitojaan ja saavuttaa edellytykset tulla “sukeltajaksi”.
Kurssilla tutustutaan ensimmäistä kertaa syvyyselementtiin.
Kurssi soveltuu myös vapaasukelluksen perehdyttämiskoulutukseksi sellaisille oppilaille, joilla on aikaisempi tausta muista sukelluslajeista.
AIDA*** VAPAASUKELLUSKURSSI
Kurssilla vapaasukeltajan osaamista syvennetään edelleen,
erityisesti tietoa riskeistä ja syvyyssukelluksesta. Tavoittee-
AIDA**** VAPAASUKELLUSKURSSI
Kurssin tavoitteena on saavuttaa tarpeelliset tiedot ja taidot
vaativien vapaasukellusten suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Kurssilla painotetaan myös hätätilanteiden ennaltaehkäisyä
ja hallintaa. Syvennetään tietoa aiemmilla kurssitasoilla käsitellyistä asioista ja perehdytään vapaasukelluksen etiikkaan. Sivutaan myös valmentautumista, valmentamista ja
ravitsemusta tavoitteena valmius suunnitella ja johtaa sukellustapahtumia, toimia apukouluttajana ja edellytykset siirtyä
kouluttajakoulutukseen.
Laitesukellus
Laitesukelluksen koulutusjärjestelmä perustuu CMAS:n ja
NAUI:n standardeihin ja pohjoismaisten sukellusliittojen
kanssa tehtyihin sopimuksiin. Lisäksi koulutusjärjestelmässä
on huomioitu laitesukeltajia, laitesukelluskouluttajia ja laitesukelluksen palveluntarjoajia koskevat SFS-EN -standardit.
Sukeltajaliiton koulutusohjeman mukaiselta laitesukelluskurssilta voidaan myöntää joko Sukeltajaliiton kansallinen
kortti tai kansainvälinen CMAS:n tai NAUI:n kortti riippuen
siitä kumman kansainvälisen organisaation voimassaoleva
kouluttajakortti kurssin vastuukouluttajalla on.
Laitesukelluksen koulutusjärjestelmä on portaittain
etenevä jatkuvan koulutuksen järjestelmä, jossa sukeltajan
tietoja ja taitoja syvennetään asteittain ja mahdollistetaan
omien äärirajojen turvallinen ja hallittu laajentaminen. Koulutusjärjestelmässä on huomioitu eri ikäryhmien valmiudet,
ja mm. fysiologisten riskien, sukeltajan henkisen kehitystason ja vastuukysymysten johdosta eri kurssitasojen pääsyvaatimuksiin on asetettu ikärajoja.
Laitesukelluksen peruskurssi on tarkoitettu yli 12-vuotiaille.
Kurssilla opetetaan ne tiedot ja taidot, joiden avulla perustason sukeltaja voi sukeltaa parin kanssa enintään 15–20
metrin syvyyteen.
Kurssi täyttää kansainvälisesti CMAS P1, NAUI Scuba
Diver ja SFS-EN 14153-2 (Autonomous Diver) -standardien
vaatimukset.
Jatkokursseilla laitesukeltajan tietoja, taitoja ja osaamista
kasvatetaan laaja-alaisesti kokonaisuutena.
•
Laitesukelluksen jatkokurssin ikäraja on 15 vuotta.
•
Jatkokurssin jälkeen sukeltajan syvyysraja kasvaa
30 metriin kurssilla opetettujen tietojen ja taitojen
ansiosta.
•
Laitesukelluksen jatkokurssi täyttää kansainvälisesti
CMAS P2- ja NAUI Advanced Scuba Diver -standardien
vaatimukset.
•
Laitesukelluksen syventävän jatkokurssin ikäraja on 18
vuotta ja läpäisyvaatimus 100 peruskurssin jälkeistä
sukellusta.
•
Syventävän jatkokurssin jälkeen sukeltajan syvyysraja
on 40 metriä, ja sukeltaja hallitsee sukellustapahtuman turvallisuusjärjestelyiden organisoinnin seuratoiminnan tapahtumaympäristössä.
•
Laitesukelluksen syventävä jatkokurssi täyttää kansainvälisesti CMAS P3-, NAUI Master Scuba Diver ja
SFS-EN 14153-3 (Dive Leader) -standardien vaatimukset
18
Laitesukelluksen erikoiskurssit syventävät sukeltajan tietoja
ja taitoja tietyltä sukelluksen osa-alueelta. Erikoiskurssien
pääsyvaatimuksena on tietyn sukeltajaluokan suorittaminen
ennen kurssille osallistumista.
Ensiapukoulutus
Sukeltajaliiton ensiapukoulutus tapahtuu DAN:n (Divers Alert
Network) koulutusjärjestelmän mukaisesti. Ensiapukursseja
ovat hätäensiapukurssi, hapenannon perus- ja jatkokurssi,
automatisoidun defibrillaattorin käyttökurssi sekä vaarallisten merieläinten aiheuttamien vammojen ensiapukoulutus.
Ohjaaja- ja valmentajakoulutus
Taso I
Sukeltajaliiton ohjaaja-, kouluttaja- ja valmentajakoulutus täyttää sukelluksen kansainvälisten järjestöjen AIDA:n,
CMAS:n sekä NAUI:n standardien vaatimukset. Lisäksi laitesukelluksen koulutusjärjestelmässä on huomioitu laitesukeltajia, laitesukelluskouluttajia ja laitesukelluksen palveluntarjoajia koskevat SFS-EN -standardit.
Laitesukellus
Laitesukelluksen ensimmäinen kouluttajataso on lähikouluttaja. Lähikouluttajakurssin pääpaino on niissä tiedoissa
ja taidoissa, joita kouluttaja tarvitsee voidakseen toimia
peruskurssilla laitesukelluskouluttajan apuna. Kurssin kokonaislaajuus on noin 50 tuntia. Kurssi täyttää kansainvälisesti NAUI Assistant Instructor ja SFS-EN 14413-1 (Assistant
Instructor) -standardien vaatimukset.
Taso II
Snorkkelisukellus
Snorkkelisukelluskouluttajakurssi antaa sen hyväksytysti
läpäisseelle henkilölle valmiuden suunnitella ja organisoida
snorkkelisukelluskursseja ja snorkkelisukelluksen jatkokursseja sekä kouluttaa ja kortittaa snorkkelisukeltajia. Kurssi
täyttää kansainvälisesti CMAS Snorkel Instructor 2 ja NAUI
Skin Diving Instructor -standardien vaatimukset. Koulutuksen kokonaislaajuus on noin 100 tuntia.
Vapaasukellus
Vapaasukelluksen tason 2 kouluttajakoulutuksiin, AIDA Master Instructor -kursseille, osallistutaan toistaiseksi ulkomailla.
Snorkkelisukellus
Snorkkelisukelluksen ensimmäinen ohjaaja- ja kouluttajataso on norppaohjaaja. Norppaohjaajalla on valmius
7–15-vuotiaiden lasten ja nuorten toiminnan suunnitteluun
ja organisointiin.
Kurssin hyväksytysti läpäissyt norppaohjaaja omaa perustiedot 7–15-vuotiaiden lasten ja nuorten kasvusta ja kehityksestä, liikunnallisesta kehityksestä, liikunnan monipuolisuudesta, kasvunohjauksesta sekä taidon opettamisesta ja
oppimisesta. Ohjaaja omaa myös valmiudet 7–15-vuotiaiden
lasten ja nuorten harjoituksen toteuttamiseen ja suunnitteluun sekä Norpan taitoradan allasharjoitteiden opettamiseen
ja vastaanottamiseen. Koulutuksen kokonaislaajuus on noin
50 tuntia.
Kuuttiohjaajakoulutus
Kurssi antaa sen hyväksytysti läpäisseelle henkilölle valmiuden suunnitella ja organisoida perhesukellus- eli kuuttitoimintaa 3–6-vuotiaille lapsille ja heidän perheilleen sekä ohjata perheitä snorkkelisukellusharrastuksen parissa. Ohjaaja
ymmärtää, että tavoitteena on saada vedestä lapselle hyvä
kaveri, jolloin lapsi tunnistaa ja tietää omat taitonsa ja kykynsä toimia vedessä. Kohderyhmä: Kuuttiohjaajakoulutus
on sukelluksen tai muun vesiliikunnan alalta vähintään tason 1 ohjaaja- tai kouluttajapätevyyden omaaville suunnattu perhesukellusohjaajan erikoistumiskoulutus. Koulutuksen
kokonaislaajuus on noin 30 tuntia.
Vapaasukellus
Vapaasukelluksen koulutusohjelmaa on rakennettu AIDA:n
standardien pohjalta vuodesta 2004 alkaen. Vielä toistaiseksi Suomessa ei ole omasta takaa vapaasukelluskouluttajien
kouluttajia, vaan kouluttajakursseille on hakeuduttava ulkomaille.
Laitesukellus
Laitesukelluskouluttajakurssi muodostaa laitesukelluksen
kouluttajakoulutuksen toisen tason. Laitesukelluskouluttaja
voi toimia kaikkien sukeltajakurssien vastuukouluttajana ja
organisoida seura- ja paikallistasolla lähikouluttajakoulutusta. Kurssin kokonaislaajuus on noin 100 tuntia. Kurssi täyttää
kansainvälisesti CMAS M2, NAUI Scuba Instructor ja SFS-EN
14413-2 (Scuba Instructor) -standardien vaatimukset.
Laitesukelluksen erikoiskurssien
kouluttajaksi
Suurinta osaa laitesukelluksen erikoiskursseista voivat järjestää kaikki laitesukelluskouluttajat Sukeltajaliiton koulutusohjelmaa noudattaen ja Liiton materiaaleja käyttäen.
CMAS:n nitroksistandardi uusiutui vuonna 2009. CMASnitroksikouluttajan pätevyyden saaminen edellyttää erillistä
nitroksikouluttajakurssia. Kaikki NAUI:n laitesukelluskouluttajat voivat edelleen järjestää NAUI:n nitroksikursseja ja
kortittaa NAUI-nitroksisukeltajia ilman lisäkoulutusta.
Tekniikkasukelluskurssien kouluttajilta edellytetään voimassaolevien laitesukelluskouluttajan ja nitroksikouluttajan
pätevyyden lisäksi erillistä kouluttajakurssia.
Sukeltajan ensiapukurssin kouluttajana toimiminen
edellyttää erityisen kouluttajakurssin suorittamista.
Laitesukelluskouluttaja, joka on suorittanut vapaaehtoisen pelastuspalvelun Vapepa-sukeltajakurssin ja osallistunut
Vapepa-valmiuskouluttajakurssille, voi järjestää Vapepa-sukelluskursseja seuroissa.
19
Taso III
osallistujaa, 1 kouluttaja, 3 harjoittelijaa.
Snorkkelisukellus
Snorkkelisukelluksen tason 3 kouluttajia ovat norppaohjaajakurssien, kuuttiohjaajakurssien ja snorkkelisukelluskouluttajakurssien kouluttajat. Heillä on valmius valtakunnallisella tasolla kouluttaa ja kortittaa em. ohjaajia ja kouluttajia.
He kykenevät liittotason koulutustoiminnan pitkäjänteiseen,
realistiseen suunnitteluun ja toteutukseen, toimivat vastuullisena lasten ja nuorten sukelluskoulutustoiminnan kehittäjänä ja ovat asenteeltaan ja käytökseltään soveltuvia
Sukeltajaliiton edustajiksi ja esikuviksi hyvästä ja oikeasta
koulutustavasta. Koulutuksen kokonaislaajuus on vähintään
150 tuntia.
Tekninen valiokunta järjesti seuraavat laitesukelluskouluttajakurssit:
•
I osa 25.–27.9., II osa 2.–4.10., ja III osa
16.–18.10.2009, Piispalassa Kannonkoskella.
9 osallistujaa.
•
Pääkaupunkiseudun alueellisen kurssin aloitusajankohtaa aikaistettiin seurojen toiveesta jo vuoden 2008
puolelle. Kurssi päättyi maaliskuussa 2009. 9 osallistujaa.
Kouluttajakoulutus, taso 3
•
•
Vapaasukellus
•
Vapaasukelluksen tason 3 kouluttajakoulutuksiin, AIDA
Instructor Trainer -kursseille, osallistutaan toistaiseksi ulkomailla.
Petri Heikkinen nimettiin nuorisovaliokunnan liittokouluttajaksi.
Teemu Keravuori jatkaa nuorisovaliokunnan liittokouluttajaharjoittelijana.
Mia Pietikäinen ja Ismo Paasi nimettiin teknisen valiokunnan liittokouluttajiksi.
Ohjaajien, kouluttajien ja valmentajien osaamisen muu tukeminen
Laitesukellus
Laitesukelluksen kouluttajakoulutuksen kolmas taso on liittokouluttaja. Liittokouluttajalla on valmius valtakunnallisella
tasolla kouluttaa ja kortittaa laitesukelluskouluttajia. Liittokouluttaja kykenee liittotason koulutustoiminnan pitkäjänteiseen, realistiseen suunnitteluun ja toteutukseen, toimii vastuullisena aikuisten sukelluskoulutustoiminnan kehittäjänä
ja on asenteeltaan ja käytökseltään soveltuva Sukeltajaliiton
edustajaksi ja esikuvaksi hyvästä ja oikeasta koulutustavasta. Koulutuksen kokonaislaajuus on vähintään 150 tuntia.
Koulutus täyttää kansainvälisesti CMAS M3 ja NAUI Instructor Trainer/Course Director -standardien vaatimukset.
Nuorisovaliokunta järjesti seuraavat ohjaajien jatko- ja erikoistumiskoulutukset:
•
Sporttiohjaajapäivät 10.–11.1.2009, Kuusankoski. 12
osallistujaa, 3 kouluttajaa.
•
Kuuttiohjaajakurssi 30.1.–1.2.2009, Järvenpää. 6 osallistujaa, 2 kouluttajaa.
•
Kuuttiohjaajakurssi 27.–29.11.2009, Järvenpää. 5
osallistujaa, 2 kouluttajaa.
•
Ohjaajien infopäivät 22.–23.8.2009, Lahti. Lauantaina
26 osallistujaa, sunnuntaina 7 osallistujaa, 2 kouluttajaa.
Tekninen valiokunta järjesti seuraavat laitesukelluskouluttajien jatko- ja erikoistumiskoulutukset:
•
Pääkaupunkiseudun alueellisen kurssin yhteydessä
järjestettiin yhdelle henkilölle laitesukelluskouluttajan
täydennyskoulutus.
•
Laitesukelluskouluttajan täydennyskoulutus I osa
25.–27.9.2009, II osa 16.–18.10.2009, Piispala, Kannonkoski. 3 osallistujaa
•
Gas Blender Instructor -kurssi 7.–8.3.2009, Oulu. 8
osallistujaa.
•
Gas Blender Instructor -kurssi 25.–26.4.2009, Helsinki.
7 osallistujaa.
2.2 Osallistujamäärät
Ohjaajakoulutus, taso 1
Nuorisovaliokunta järjesti seuraavat Norppaohjaajakurssit:
•
6.–8.2.2009, Varalan urheiluopisto. 18 osallistujaa, 2
kouluttajaa, 2 kouluttajaharjoittelijaa
•
24.–26.4.2009 Kouvola. 15 osallistujaa, 2 kouluttajaa
•
9.–11.10.2009, Varalan urheiluopisto. 15 osallistujaa,
2 kouluttajaa
Kouluttajakoulutus, taso 1
Lähikouluttajakursseja järjesti 20 sukellusseuraa eri puolilla
Suomea, osallistujia oli yhteensä 69
Vapaasukellusvaliokunta oli suunnitellut kouluttajakurssin
järjestämistä vuoden 2009 aikana. Kurssi ei kuitenkaan toteutunut, sillä keväällä ei ehditty kouluttaa tarpeeksi AIDA4
-oppilaita kouluttajakandidaateiksi. Sen sijaan järjestettiin
AIDA:n tuomarikurssi, johon tuli kesken vuotta tilaisuus kun
tuomarikouluttaja Bill Strömberg oli muutenkin käymässä
Suomessa. Tuomarikurssille osallistui 5 oppilasta.
Kouluttajakoulutuksen teemaan keskittynyt liittokouluttajapäivä järjestettiin yhteistyössä nuorisovaliokunnan ja teknisen valiokunnan kanssa Tampereella 21.3.2009. Paikalla oli
seitsemän nuorisovaliokunnan ja kolme teknisen valiokunnan liittokouluttajaa sekä Liiton nuorisopäällikkö ja koulutuspäällikkö.
Kouluttajakoulutus, taso 2
Nuorisovaliokunta järjesti snorkkelisukelluskouluttajakurssin
25.–27.9. ja 2.–4.10.2009, Piispalassa Kannonkoskella. 6
20
3. Harrastustoiminta
3.1 Kuluneen vuoden aikana koulutetut uudet harrastajat
Kurssi/koulutus
Kortitus
Norpan taitorata
Norppakortti
2009
60
Snorkkelisukelluskurssi
CMAS S2
18
Snorkkelisukelluksen jatkokurssi
CMAS S3
7
Vapaasukelluksen peruskurssi
AIDA** Diver
9
AIDA** Pool Diver
21
Vapaasukelluksen jatkokurssi
AIDA*** Diver
Laitesukelluksen peruskurssi
CMAS P1
441
NAUI Scuba Diver
108
CMAS P2
173
Laitesukelluksen jatkokurssi
4
NAUI Advanced Scuba Diver
Laitesukelluksen syventävä jatkokurssi
CMAS P3
30
128
NAUI Master Scuba Diver
Sukellusturvallisuuskurssi
Nitroksisukeltamisen peruskurssi
14
NAUI Rescue Diver
11
CMAS Nx*
37
NAUI Nitrox Diver
27
Kuivapukukurssi
NAUI Dry Suit Diver
Jääsukelluskurssi
Sukeltajaliiton jääsukelluskortti
Tekniikkasukeltajakoulutus
4
Sukeltajaliiton Rescue Diver
8
15
NAUI Decompression Techniques
1
NAUI Helitrox Diver
1
NAUI Mixed Gas Blender
11
CMAS Nitrox Gas Blender
35
CMAS Trimix Gas Blender
26
Vapepa-sukeltajakurssi
Vapepa-sukeltaja
Ensiapukoulutus
DAN BLS
6
69
DAN DFR
35
DAN O2
30
DAN Adv O2
8
DAN AED
1
Norppaohjaajakurssi
Norppaohjaaja
48
Kuuttiohjaajakurssi
Kuuttiohjaaja
11
Snorkkelisukelluskouluttajakurssi
Snorkkelisukelluskouluttaja
Lähikouluttajakurssi
Lähikouluttaja
66
CMAS M2
18
Laitesukelluskouluttajakurssi
6
NAUI Scuba Instructor
Nitroksikouluttajanimitys
CMAS Nx* Instructor
Tekniikkasukelluskouluttajakoulutus
CMAS Nitrox Gas Blender Instructor
Liittokouluttajakoulutus
Ensiapukouluttajakoulutus
7
9
10
CMAS Trimix Gas Blender Instructor
7
CMAS M3
2
DAN BLS Instructor
2
DAN DFR Instructor
2
Kaikki kortitukset yhteensä:
21
1526
Kortitusten kokonaismäärän kehitys
2500
2000
1962
1870
1747
1851
1809
1902
1687
1519
1500
1444
1429
2005
2006
1000
500
0
2000
2001
2002
2003
2004
2007
2008
2009
3.2 Harrastamisen lisäämiseen
tähdänneet toimenpiteet
Nuorisovaliokunta
Vapaasukellusvaliokunta
•
•
•
•
•
•
•
Kuuttikirjan ruotsinkielinen käännös valmistui
Kuuttiohjaajan starttipaketti valmistui
Ruotsalaisen snorkkelisukelluskirjan käännös suomeksi
alkoi
Dive Äksön 4.4.–5.4.2009, Riihimäki. 82 osallistujaa,
talkoolaisia tapahtumassa yli kolmekymmentä ja yhteistyötä myös Riihimäen VPK:n kanssa.
Supernorppa-kesäleiri heinäkuussa, Tampere. 29
osallistujaa, 4 nuorten ryhmästä ja nuorisopäällikkö.
Talkoolaisia oli Rauma-Repola Diving Club:sta ja Tampereen Urheilusukeltajista yhteensä parikymmentä ja
olipa mukana muutama Nokian urheilusukeltajakin.
Jäätävä norpparalli, 24.-–5.10.2009, Helsinki, Itäkeskuksen uimahalli ja Rastilan leirintäalue. 150 osallistujaa. Tapahtumassa oli lisäksi 30 talkoolaista.
•
•
.
Tekninen valiokunta
•
•
•
•
Päivitettiin laitesukelluskokeilun järjestämisohje
kansainvälisten standardien mukaiseksi ja tuotettiin
laitesukelluskokeiluihin opetusmateriaali.
Jatkettiin laitesukelluksen syventävän jatkokurssin
opetusmateriaalin viimeistelyä. Saatiin se valmiiksi,
mutta hyväksyntä jäi seuraavan kauden puolelle.
Jatkettiin sukellusturvallisuuskoulutuksen, kuivapukusukeltamisen ja jään alla sukeltamisen koulutusten
viimeistelyä. Näistä sukellusturvallisuuskoulutus saatiin valmiiksi, hyväksyntä jäi seuraavan kauden
puolelle.
Jatkettiin tekniikkasukelluskoulutusta ja koulutusohjelmien ja materiaalien tuottamista.
22
Koulutusmateriaalien kehitystä jatkettiin osana AIDA
Education Comissionia (Simo Kurra, Kimmo Lahtinen).
Vuoden 2009 lopussa saatiin valmiiksi Vapaasukelluskirja.
Yksi vuoden 2009 tavoitteista oli luoda kouluttajien
tukimateriaaliksi mallisuoritus DVD. Tätä ei kuitenkaan
toteutettu, vaan kouluttajille ostettiin Alexey
Molchanovin tekemä englanninkielinen erittäin laadukas vapaasukelluskoulutus DVD, jonka katsottiin täyttävät koulutus-DVD:n tarpeet paremmin kuin hyvin.
4. Kilpailutoiminta
on ollut kansainvälisellä huipulla jo 1990-luvun alusta alkaen
ja lukuisia arvokisamitaleitakin on saatu sekä avoimissa että
nuorten kilpailuissa. Vuonna 2000 alkanut kilpailuvarusteiden hurja tuotekehitys on huomattavasti kiristänyt kilpailua
ja nostanut tulostasoa mutta myös varusteiden hintoja. Näitä kilpailuvarusteita joudutaan tuottamaan välittäjien kautta
ulkomailta, pääasiassa Venäjältä, Virosta tai Kiinasta.
4.1 Kilpailujärjestelmä
Kilpailulajien nuorisotoiminta
Nuorisovaliokunnan kilpailulajityöryhmän tehtävänä oli pohtia nuorisotoiminnan kehittämistä eri lajeissa.
Lajien kanssa käytiin keskusteluja lajien nuorisotoiminnan kehittämisestä ja lajien näkyvyydestä kaikissa nuorisomateriaaleissa. Varsinaista työryhmää ei saatu aikaiseksi
vaan lajien välistä keskustelua ylläpitivät Timo Suominen ja
Liiton nuorisopäällikkö.
Lasten ja nuorten kilpailutoiminnan
suositukset
Ohjaaja- ja valmentajakoulutus
Sukeltajaliiton oman ohjaaja- ja valmentajakoulutuksen lisäksi räpyläuinnin parissa toimii henkilöitä, joilla on muiden
vesiurheilulajien valmentajatausta ja lisäksi Sukeltajaliiton
järjestämä lajin perehdyttämiskoulutus.
Räpyläuintivalmentajan tason 1 koulutus on laajuudeltaan n. 50 tuntia, mikä sisältää lähiopetuksen, omatoimisen
opiskelun ja käytännön harjoittelun.
Harjoittelun sisältösuositukset ikäluokittain
Sukeltajaliiton kilpailutoiminnassa noudatetaan Nuoren
Suomen Lasten ja nuorten kilpailutoiminnan suosituksia
ja Sukeltajaliiton omia Lasten ja nuorten kilpailutoiminnan
suosituksia. Sukeltajaliiton nuorisovaliokunta ohjaa muita
valiokuntia suositusten käyttöönotossa.
Turvallisuussyistä sekä vapaasukelluksessa että sukelluskalastuksessa kilpailutoimintaa järjestetään ainoastaan
yli 15-vuotiaille. 15–18-vuotiaat voivat osallistua vapaasukelluksen ja sukelluskalastuksen kilpailutoimintaan ainoastaan huoltajan kirjallisella luvalla.
Maajoukkuetoiminta
Maajoukkuetoimintaa on räpyläuinnissa, vapaasukelluksessa, uppopallossa ja sukelluskalastuksessa. Lajien valiokunnat vastaavat lajin maajoukkuetoiminnasta ja valmennusjärjestelmästä. SM-kilpailut järjestetään vuosittain.
•
•
•
Alle 12-vuotiaat: 1–2 kertaa viikossa noin 1 tunnin
allasharjoitus.
12–15-vuotiaat: 3–5 kertaa viikossa noin 1,5 tunnin
allasharjoitukset ja kerran viikossa kuntosali sekä 1–2
kertaa viikossa juoksulenkki tai jumppa.
Yli 15-vuotiaat: 6–12 kertaa viikossa allasharjoitukset,
1–2 kertaa viikossa kuntosali sekä 1–2 kertaa viikossa
lenkkeilyä tai jumppaa.
Maajoukkuetoiminta
Räpyläuintivaliokunta järjesti koko maajoukkueelle kaksi yhteistä valmennusleiriä. Perinteinen maajoukkueen kevätleiri
pidettiin Vuokatin Urheiluopistolla 5.–8.3. Leirille osallistui
16 kilpailijaa ja 4 valmentajaa. Maajoukkueen motivointileiri
järjestettiin 22.–25.10. Upinniemessä. Leirille osallistui 18
kilpailijaa ja 4 valmentajaa.
Vapaasukellus
Räpyläuinti
Kilpailumuotona räpyläuintia harjoitetaan yli 40 maassa.
Kärkimaita ovat Venäjä, Kiina, Unkari, Etelä-Korea, Italia ja
Ukraina. Liitossa on räpyläuimareita seurojen ilmoituksen
mukaan vajaat neljäsataa, mutta aktiivisesti kilpailevia räpyläuimareita Suomessa on vain noin viisikymmentä.
Räpyläuinnissa järjestetään CMAS:n MM-kilpailut joka
toinen vuosi ja maanosamestaruuskilpailut niiden välivuosina. Nuorten vastaavat kilpailut järjestetään samoin, mutta
MM-kisat järjestetään avointen maanosamestaruuskilpailujen vuonna ja maanosamestaruuskilpailut avointen MM-kisavuonna. Räpyläuinti on ollut mukana World Games -kilpailuissa niiden alusta asti eli vuodesta 1993.
Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa uidaan vähäisestä
kilpailijamäärästä johtuen kahdessa ikäryhmässä, avoimessa ja nuorten ikäluokassa. Avoimeen ikäluokkaan on yhdistetty myös vanhin nuorten ikäluokka, 16–17-vuotiaat, jotta
heille saataisiin riittävän kovia kilpailuja. Nuorten ikäluokka
PM-kisoissa on alle 16-vuotiaat. Kuhunkin lajiin ikäryhmässään saa osallistua 4 kilpailijaa/maa. Samasta syystä vuonna 2005 PM-kisoihin kutsuttiin ensimmäisen kerran mukaan
Viro. Siellä on enemmän räpyläuimareita kuin Pohjoismaissa
yhteensä ja korkea taso.
Pienestä aktiivisten joukosta huolimatta uimareitamme
Vapaasukellus on sukeltamista ilman sukelluslaitetta, henkeä
pidättäen. Lajin harrastajat voidaan jakaa selkeästi kahteen
kategoriaan: kilpavapaasukeltajat ja harrastelijat.
Vapaasukelluksessa on eri kilpailulajeja mm. hengenpidätys, pituussukellus ja syvyyssukellus joko välineitä käyttäen (räpylät, kelkka) tai ilman.
Vapaasukellusta harrastaa Suomessa aktiivisesti n. 100
sukeltajaa, satunnaisia harrastajia lienee satoja. Aktiivisesti
kilpailemista harrastaa Suomessa noin 30 sukeltajaa. Maailmanlaajuisesti aktiivikilpailijoita on joitakin satoja. AIDA:n
tietokannassa on vuodesta 1999 lähtien hieman yli 2500
sukeltajaa, jotka ovat osallistuneet kilpailuihin. Tyypillinen
osallistujamäärä MM-kisoissa on hieman toista sataa.
Suomen menestys vapaasukelluksessa on ollut hyvää.
Arvokisoista mitaleja on tullut lähes joka vuosi, ja erityisesti
allaslajien tuloksissa on harjoituksissa sukellettu jopa ME:tä
lähestyviä lukemia viime vuosina.
Harrastajamäärät ovat olleet tasaisessa kasvussa, tosin
hieman paradoksaalisesti kilpasukeltajien määrä pienessä
laskussa. Tällä hetkellä kysyntää koulutustapahtumille olisi
huomattavasti enemmän kuin ehditään järjestää.
Suomi on näkyvästi esillä lajin kansainvälisen kattojärjestön AIDA Internationalin toiminnassa. Kimmo Lahtinen
on useita kansainvälisiä kisoja ja ennätysyrityksiä kiertänyt
23
kokenut ja tunnettu tuomari, joka valittiin vuoden 2009 kansainväliseksi vapaasukellustuomariksi. Simo Kurra on AIDA
Education Commissionin jäsen. Lisäksi hän on kehittänyt ja
ylläpitää AIDA:n virallista tulospalvelua, josta löytyvät kaikki
AIDA-kilpailujen tulokset vuodesta 1997 alkaen sekä viralliset rankingit. Kimmo Lahtinen valittiin vuoden 2009 lopussa
AIDA:n uudeksi puheenjohtajaksi.
Maajoukkuetoiminta
Maajoukkueella ei ollut varsinaista valmentajaa vuonna
2009. Maajoukkueen harjoitteluringin kokoamisesta ja MMkisajärjesteluistä vastasivat Mikko Pöntinen ja Antero Joki.
Yhteensä maajoukkueella oli organisoitua toimintaa n. 22
vuorokautta (MM-kisat, SM-kisat + leirit).
SM-kilpailut
Räpyläuinnin SM-kilpailut peruttiin sikainfluenssaepidemian
johdosta.
Vapaasukelluksen SM-kisat järjestettiin 25.4.2009 Tampereella. Alkuperäiset suunnitelmat Espoossa järjestetyistä
kisoista peruuntuivat viime hetkillä ja kisat järjestettiin melko lyhyellä varoitusajalla. Osallistujamäärä jäi siten hieman
pieneksi (osallistujia 11), mutta muuten kisat saatiin vietyä
rutiinilla läpi.
Sukelluskalastuksen SM-kilpailuissa ensimmäistä kertaa mukana ollut nuorten kilpailusarja osoittautui onnistuneeksi.
Uppopallon SM-sarjan pelikausi jakautuu kahdelle vuodelle.
SM-sarjaan osallistui 4 suomalaista ja 1 venäläinen joukkue.
Uppopallo
Uppopalloa pelaa Suomessa noin 700 harrastajaa, joista naisia on tällä hetkellä noin 10 prosenttia. Uppopalloa on Suomessa pelattu 70-luvun alusta asti. Kansainvälisesti uppopalloa pelataan aktiivisesti erityisesti Pohjoismaissa, mutta
myös mm. Saksassa, Venäjällä, Sveitsissä, Itävallassa, Italiassa, Espanjassa, Turkissa, Yhdysvalloissa, Kolumbiassa ja
Perussa. Uusia maita on tulossa mukaan.
Sukelluskuvauksen SM-kilpailuun osallistui 21 valokuvaajaa.
Sarja D (teemasarja: lapsi luonnonvesissä) jätettiin arvostelematta vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Sarjaan H
(nuorten sarja) ei tullut yhtään kuvaa.
Kansainväliset cup-kilpailut
Sukelluskalastuksen Kristiansund Cupin (Norja) nuorisokilpailun voitti Eliel Kilkki.
Sukelluskalastus
Sukelluskalastus on viime vuosina kasvattanut jatkuvasti
suosiotaan kotimaassa ja aktiivinen kilpailijaryhmä koostuu
nyt noin 70 henkilöstä, joista 5 on naisia. Maailmanlaajuisesti lajia harrastaa kilpatasolla tuhansia henkilöitä. Lajin suurmaat sijaitsevat pääasiassa eteläisessä Euroopassa, EteläAmerikassa sekä Oseaniassa. Kotimaan kilpailukalenteriin
kuuluu 6 rankingkilpailua, joihin otti osaa keskimäärin 40 kilpailijaa 15 eri seurasta. Kilpailuissa saa pisteitä kalamäärän,
painon ja eri lajien määrän mukaisesti. Rankingpisteitä jaetaan suhteessa voittajan pisteisiin (suhdeluku 100 paitsi SMkilpailut 130) ja kauden 4 parasta kilpailua lasketaan kunkin
kilpailijan henkilökohtaisiin pisteisiin. Valittaessa joukkuetta
arvoturnauksiin lasketaan kotimaan kilpailujen päälle henkilön menestyminen PM-kilpailuissa sekä Kristiansund Cup
-kilpailussa Norjassa.
Suomen nousu lajin Pohjois-Euroopan huipulle tapahtui vuosituhannen vaihteessa, ja maajoukkue on voittanut
kultaa 2002, 2004, 2005, 2007 ja 2008 järjestetyissä PM–
kilpailuissa sekä 2005 Itämeren mestaruuskilpailuissa.
CMAS:n arvokisat järjestetään vuorovuosittain EM- ja
MM-kilpailuina. Maajoukkueleiri järjestetään arvokisojen alla
kisapaikalla, koska kisaolosuhteisiin tutustuminen ennen kilpailua on tärkeää.
Räpyläuinnin CMAS World Cup -kilpailut järjestettiin Istanbulissa 25.–26.4. Kilpailuihin osallistui yhteensä noin 130 uimaria edustaen 35 seuraa 12 maasta. Mukana oli joukkueita
aina Kiinasta ja Kolumbiasta asti. Suomesta oli mukana 5
maajoukkueuimaria edustaen 4 seuraa. Kilpailuissa uidaan
kahdessa ikäluokassa, ja kilpailut olivat erittäin kovatasoiset. Uimareidemme tavoitteena oli paitsi mahdollisimman
hyvä menestys kilpailuissa myös saada kokemusta kovista
kansainvälisistä kilpailuista ja alittaa kuluvan vuoden arvokisojen aikarajoja. Mitaleja ei aivan saatu mutta neljänsiä
sijoja peräti 5. Aikarajoja alitti 4 uimariamme. Uusia Suomen
ennätyksiä syntyi 5.
Ahveniston Vesipedot sijoittui 4. sijalle uppopallon Champions Cupissa Berliinissä.
Vuoden sukelluskuvan 2008 ottanut Mikko Saareila edusti
Suomea kansainvälisessä Epson Red Sea sukelluskuvakilpailussa Eilatissa. Tästä uutisoitiin myös YLE:n valtakunnan
uutisissa.
PM-kilpailut / Itämeren mestaruuskilpailut
Sukelluskalastuksen Pohjoismaiden mestaruuskilpailut järjestettiin 4.–5.9. Bornholmissa, Tanskassa. Suomi sijoittui
hopealle.
Vuoden 2009 kilpailutoiminta
Nuorten kilpailut
Räpyläuinnin Nuori Suomi -kilpailut uitiin Upinniemen varuskunnan uimahallissa 25.10. Kilpailuihin osallistui 28 uimaria.
Kilpailuissa uitiin sekä mono- että stereoräpylä-sarjoissa.
Uppopallon nuorten avoimiin PM-kisoihin ei lähetetty joukkuetta sen heikon tulostason ja harjoitteluaktiivisuuden vuoksi.
Sukelluskuvauksen PM-kilpailuita isännöi Norja. Paras suomalaissijoitus oli Pekka Tuurin 4. sija sarjassa C (luova sarja
pohjoismaisissa vesissä).
24
EM-kilpailut
Räpyläuinnin nuorten Euroopan mestaruuskilpailut uitiin
12.–17.4. Belgradissa Serbiassa. Suomesta oli mukana 3
uimaria. Vasta 14-vuotias Jenna Laukkanen teki historiaa
saavuttamalla ensimmäisenä suomalaisena räpyläuimarina
kultamitalin ja vielä ME-ajalla. Lisäksi hän ui 1 pronssimitalin
ja 1 4. sijan.
Sukelluskalastusmaajoukkueen päätavoitteena olleet EM kilpailut Algeriassa sujuivat tavoitteen mukaisesti. Joukkue sijoittui 9. sijalle, mikä avasi kilpailupaikan vuoden 2010 MMkilpailuihin.
MM-kilpailut
Räpyläuinnin MM-kilpailut uitiin Pietarissa Venäjällä 20.–
27.8. Mukana oli joukkueet 31 maasta ja osallistujia yhteensä noin 250. Suomen joukkueessa oli yhteensä 5 henkeä,
joista kilpailijoita 3. Kilpailut olivat erittäin kovatasoiset, sillä
maailman ennätyksiä tehtiin 14 ja Euroopan ennätyksiä 14.
Joukkueemme tavoitteena oli 3 finaalisijoitusta. Tavoitteeseen ei aivan päästy, sillä finaalisijoituksia saatiin vain 1.
Suomen paras sijoitus oli Ville Kotikuusen 8. sija 50 metrin
stereoräpyläuinnissa.
Vapaasukelluksen hallilajien MM-kisoihin (Århus, Tanska,
17.–22.8.2009) osallistui 4 miestä ja 3 naista. Tavoitteena
oli mitalisija. Suomenennätykset tehtiin lähes joka lajissa.
Static (Timo Kinnunen), Dynamic (Mikko Pöntinen, Jonerik
Ekström), DNF (Mikko Pöntinen, Saana Partinen, Johanna
Nordblad). Kisoissa saavutettiin useita finaalipaikkoja sekä
yksi pronssimitali: Mikko Pöntinen, DNF 181 m.
Vapaasukelluksen syvyyslajien MM-kisoihin (Long Island, Bahama-saaret, 25.11.–5.12.2009) saatiin kasaan vain
miesten joukkue. Tavoitteena oli sija 10 parhaan joukossa.
Antero Joki sukelsi uuden SE:n CNF:ssä, 62 metriä, muuten
tulokset jäivät tavoitteista.
Uppopallon MM-kilpailut peruuntuivat.
25
LIITTEET
Liite 1. Budjettivertailu - tilinpäätös
2009
Sukeltajaliitto ry
BUDJETTIVERTAILU
Tekninen valiokunta
Budjetti
Tulot
Menot
35 989
-10 584
Tulot
28 900
35 873
Menot
39 100
49 673
-10 200
-13 800
Tulot
40 100
7 465
Menot
53 900
20 683
Yhteensä
Turvallisuusvlk
Uppopallovaliokunta
-13 800
-13 218
Tulot
14 900
17 125
Menot
23 900
26 153
Yhteensä
-9 000
-9 028
Tulot
40 250
10 255
Menot
76 030
16 458
-35 780
-6 203
Tulot
16 250
8 977
Menot
24 620
16 762
Yhteensä
-8 370
-7 785
Yhteensä
Vapaasukellusvaliokunta
Sukelluskalastusvaliokunta
Tiedotustoiminta
Tulot
13 150
7 866
Menot
21 190
16 132
Yhteensä
-8 040
-8 266
Tulot
4 500
3 657
Menot
71 200
48 878
-66 700
-45 221
Tulot
38 500
31 364
Menot
98 250
94 073
-59 750
-62 709
Yhteensä
Julkaisutoiminta
Yhteensä
Hallinto
Tulot
7 500
Menot
Yhteensä
Kansainvälinen toiminta
25 405
44 750
Yhteensä
Räpyläuintivaliokunta
2009
34 650
-10 100
Yhteensä
Nuorisovaliokunta
TOTEUMA
2009
Tulot
Menot
340 100
316 956
-332 600
-316 956
39 900
35 110
52 800
47 402
Yhteensä
-12 900
-12 292
Varainhankinta
Tulot
474 500
421 823
ei sisällä lehden tilausmyyntiä
Menot
123 000
89 919
Yhteensä
351 500
331 904
Tulot
172 000
160 000
Yhteensä
172 000
160 000
Tulot
925 100
764 920
Menot
968 840
779 078
Poistot
hallinnossa
Avustukset
Tilikauden tulos
-43 740
TILIKAUDEN TULOS
-43 740
26
-14 158
hallinnossa
-14 158
Liite 2. Tasetiedot 2009
SUKELTAJALIITTO RY
TASE
1.1.‐31.12.2009
1.1.‐31.12.2008
V a s t a a v a a
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat hyödykkeet
Koneet ja kalusto
Pysyvät vastaavat yhteensä
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto‐omaisuus
Tavarat
Saamiset
Myyntisaamiset
Siirtosaamiset
Saamiset yhteensä
Rahat ja pankkisaamiset
Vaihtuvat vastaavat yhteensä
VASTAAVAA
1 569,67
19 364,52
20 934,19
1 434,58
23 243,20
24 677,78
64 277,05
59 051,90
20 584,20
54 297,01
74 881,21
152 086,85
291 245,11
312 179,30
4 506,60
22 250,65
26 757,25
143 507,76
229 316,91
253 994,69
126 725,71
‐14 158,54
112 567,17
142 618,39
‐15 892,68
126 725,71
23 577,00
24 026,00
67 863,13
9 287,03
98 884,97
176 035,13
312 179,30
37 549,06
24 329,00
41 364,92
103 242,98
253 994,69
V a s t a t t a v a a
OMA PÄÄOMA
Edellisien tilikausien ylijäämä
Kirjaamaton tulos
Oma pääoma yhteensä
PAKOLLISET VARAUKSET
Eläkevaraukset
VIERAS PÄÄOMA
Lyhytaikainen vieras pääoma
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
Lyhytaikainen vieras pääoma
VASTATTAVAA
Liite 3. Tilintarkastuskertomus 2009
29
www.sukeltaja.fi