docTyöelämän uusi mahdollisuus on jakamisen kulttuuri
download 
Report Transcription
Työelämän uusi mahdollisuus on jakamisen kulttuuri
2 • 2013 10. 5. 2013 Varsinais-Suomen yritys- ja talouslehti Tutkijatohtori Matti Mäntymäki, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu: Työelämän uusi mahdollisuus on jakamisen kulttuuri Maakuntajohtaja Juho Savo: Maakuntakaava on vahva Pertti Arvonen, Trafotek Oy: Kasvua kansainvälisiltä markkinoilta Turun Seudun Ekonomit 75 vuotta manialehti.fi Turun Seudun Ekonomien 75-vuotisjuhlat 9.3.2013 Useamman vuoden kestänyt juhlasuunnittelu huipentui 9.3.2013 Radisson Blu Marina Palacessa järjestettyihin – ja erinomaisesti onnistuneisiin - juhliin. Valaistu jokinäköala, täpötäysi juhlasali ja ensiluokkainen palvelu virittivät tunnelman kattoon. Juhlapuheet seurasivat toistaan ja pöytäseurueissa keskusteltiin vilkkaasti ja vapautuneesti. Musiikista huolehti loistavaääninen Mercantomieskvartetti ja tanssilattian täytti mukaansatempaava tanssiorkesteri Slipover. Erinomaista ja mieleenpainuvaa; kerrassaan unohtumaton tilaisuus. Teksti: Nina Hamburg ja Anne-Mari Niemelä | Kuvat: Risto Kuitunen E nnen varsinaista juhlatilaisuutta johtokunta kokoontui Marina Palacen kabinettiin, jossa otettiin vastaan muiden yhdistysten ja kauppakorkeakoulun edustajia. Onnitteluja ja sekä humoristisia että arvokkaita lahjoja Turun Seudun Ekonomeille välittivät mm. Helsingin, Porin, Pirkanmaan, Lahden, Etelä-Hämeen ja Rauman Seudun Ekonomit, Turun kauppakorkeakoulu sekä Turun KY ry. ekonomeihin ja heidän seuralaisiinsa. Monet tutut törmäsivät toisiinsa pitkänkin tauon jälkeen. Juhlien seremoniamestarina toimi Tomi Virtanen, joka sai yleisön huomion puoleensa ja salin hiljenemään helposti kopauttamalla mahtavalla Merkuriuksen sauvalla lattiaan. Tervetuliaismaljan jälkeen Mercan- Mercanto –mieskvartetti. kuutti juhlijat turkulaisella laadulla. Juhlapuheen juhlayleisölle piti Ekonomiliiton puheenjohtaja Kasperi Launis, joka korosti puheenvuorossaan ekonomien yhteisöllisyyden merkitystä ja verkostoitumisen tärkeyttä. Mikä olisikaan oivempi tapa molempien toteuttamiseen kuin erinomaisesti järjestetyt, Juhlat alkakoon Marina Palacen tunnelmallinen ala-aula oli täynnä juhlavieraita ja iloista puheen sorinaa jo hyvissä ajoin ennen tilaisuuden virallista alkua. Vieraat olivat selvästi panostaneet tilaisuuteen: kauniita pukuja, upeita kampauksia, ryhdikkäitä kavaljeereja. Turun Seudun Ekonomien puheenjohtaja Ville Niukko tervehti ja kätteli kaikki juhlavieraat yhdessä juhlista vastanneen Heidi Mäkisen kanssa. Valkoisin liinoin katetut pyöreät pöydät koristivat juhlatilaa ja selkeä pöytäkartta ohjasi juhlijat paikoilleen. Niukon tervetulosanoja odotellessa vieraat ehtivät hyvin tutustua oman pöytänsä Kuvassa viirien saajat Markus Granlund (Turun kauppakorkeakoulun viiri), Airi Kapanen, Kirsi Leväpelto ja Jaakko Mäkikalli. Turun seudun ekonomien puheenjohtaja Ville Niukko. 2 mania to-mieskvartetti kierteli ympäri juhlasalia virittämässä yleisöä juhlatunnelmaan. Osuvat laulut ja taitava esiintyminen toivat iltaan oman glamourinsa; yleisö oli innoissaan. Laulun tauottua vuorossa oli makuhermoja kutkutteleva kolmen ruokalajin illallinen erinomaisine viineineen. Loistava menu-suunnittelu ja erinomaiset ruokajuomavalinnat, kiittelivät vieraat. Marina Palace todellakin va- hienot juhlat. Juhlien yhteydessä niin Turun Seudun Ekonomit kuin SEFEkin muistivat jäseniään viireillä ja ansiomerkeillä. Tässä tilaisuudessa kaikkia ansiomerkkejä ja viirejä saaneita yhdisti useamman vuoden merkittävä työskentely yhdistystoiminnan hyväksi. Puheenjohtaja Niukko jakoi yhdistyksen viirit yhdessä yhdistyksen varapuheenjohtaja Paula Kairisen kanssa. Viirit luovutettiin Airi Kapaselle, Kirsi Leväpellolle, Jaakko Mäkikallille ja Turun kauppakorkeakoululle, jonka viirin vastaanotti johtaja, professori Markus Granlund. Kasperi Launis ja Ekonomiliiton toiminnanjohtaja Aija Bärlund puolestaan jakoivat SEFEn myöntämät huomionosoitukset eli hopeiset ansiomerkit ja mitalit. Hopeiset ansiomerkit myönnettiin Turun Seudun Ekonomien hyväksi työskennelleille Reino Koskiselle ja Heidi Tuomiselle. Hannele Haapamäki, Eva-Maria Koslowski ja Marjatta Postinen saivat Ekonomiliiton mitalit. Virallisten muistamisten jälkeen ilta jatkui vapaan seurustelun ja tanssiyhtye Slipoverin tahdittamin sävelin. Tanssilattia oli tungokseen asti täynnä ja tunnelma hilpeä. Ensimmäisen setin jälkeen vuorossa oli yksi illan odotetuista kohokohdista eli arpajaiset. Lukuisat hyvät palkinnot olivat saaneet yhden jos toisenkin ostamaan reilusti arpoja. Juhlapöydissä jännitettiin osuuko kohdalle Naantalin Kylpylän lahjakortti, Nordean lahjoittamia maljakoita, Yoki ravintolan illalliskortti, TPS matsilippuja, Block-valaisimia ja tai joku muu mukava yllätys. Kun kaikki voitot oli arvottu, Slipover jatkoi yleisön viihdyttämistä ja illan edetessä loppua kohti yhtyeeltä toivottiin jopa lisää soittoaikaa. Juhlien päättyessä 01:30 osa juhlijoista suuntasi kohti kotia. Innokkaimmille juhlijoille Turun Seudun Ekonomit jakoivat jatkolippuja toiseen perinteiseen turkulaisravintolaan, Hamburger Börsiin. Historiikki Turun Seudun Ekonomien edellinen historiikki on tehty 60-vuotisjuhlien yhteydessä. Historian ja kauppatieteiden opiskelija Tuomas Salvi aktiivisessa yhteistyössä historiikkityöryhmän kanssa kokosi teoksen, joka hivelee silmiä ja sisältää myös tapahtumarikasta luettavaa. Historiikkia myydään koko juhlavuoden ajan Turun Seudun Ekonomien jäsentapahtumissa ja toimistolla (Käsityöläiskatu 17 D 79) 20 euron hintaan. m manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI TÄSSÄ NUMEROSSA KIRJOITTAJAVIERAS - Juho Savo AJANKOHTAISTA 4 5 Tilastot ja todellisuus T iedotusvälineet suoltavat edelleen ikäviä talousuutisia, jotka vaikuttavat kuluttajien luottamukseen ja tulevaisuudenkuvaan. Koko kuva taloudesta ei kuitenkaan välity niiden kautta. - Onneksi. Työpaikka on edelleen säilynyt suurimmalla osalla suomalaisista ja joissain yrityksissä palkataan myös uutta henkilökuntaa. Osa yrityksistä myös kasvaa ja investoi. Tämän lehden teemana on teollisuus ja rakentaminen, jotka näkyvät uutisissa usein kielteisissä tulevaisuudenarvioissa. Esimerkiksi Tilastokeskus julkisti marras-tammikuun tietojen perusteella, että teollisuudenaloista liikevaihdot laskivat nopeimmin eli 17,1 prosenttia sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa. Teknologiateollisuus jatkoi tiedottamalla, että jäsenyritysten lähitilanne heikkenee, koska tilauskanta väheni tammi-maaliskuussa euromääräisesti 16 prosenttia viime Yhdyskuntajätteestä saa käyttökelpoista kierrätysmateriaalia, joka korvaa ulkomailta tuotavaa raaka-ainetta. vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja 22 prosenttia edeltävään vuosineljännekseen verrattuna. Kuitenkin tämän lehden teemaan löytyi helposti lähialueelta sähköteollisuuden esimerkkiyrityksiä, joiden kehityssuunta on päinvastainen. Sekä kaarinalainen Trafotek että turkulainen Detector (ss. 14-15) ovat lupaavalla kasvu-uralla ja kumpikin on investoinut toimintansa kehittämiseen lähiaikoina. Rakennusteollisuuden puolella ennustetaan pientä miinusta, mutta paikallisten talonrakentajien omat arviot (s. 12) eivät ole synkät, vaikka niukkuutta onkin. Työttömiäkin alalla on, mutta toisaalta suunnittelijoista ja rakennusmestareista on jopa pulaa. Mediakriittisyys on siis paikallaan. Jos tyytyy massaviestinnän otsikkotasoon, hyvät asiat jäävät helposti huomaamatta. Passiivinen tai sitten ei Passiivitalo on oikeastaan erittäin aktiivinen, nähdään Raision Kodin Ykkösessä, joka on Pohjoismaiden ensimmäinen passiivimyymälärakennus. Talo säätää energiankulutustaan automaattisesti koko ajan ja pystyy hyödyntämään kaikki tilaisuudet siihen. Ympäristöajattelu näkyy myös energiatehokkaaseen rakennukseen sijoittuvan tavaratalon tuotevalikoimassa 8 10 Rakentaminen & teollisuus 12 Kuva: Trafotek Oy UUSIIN ASEMIIN HENKILÖ - Matti Mäntymäki TEEMA: Trafotekin Kaarinan tehtaalla valmistuu tehomuuntajia vaativaan käyttöön. RAHAN VALTAKUNTA TERVEYS JA HYVINVOINTI ANNE KORTELA, PÄÄTOIMITTAJA [email protected] 16 18 mania Varsinais-Suomen yritys- ja talouslehti JULKAISIJA / KUSTANTAJA Business to Business Mediat Oy Piispantilankuja 4, 02240 ESPOO TOIMITUS Päätoimittaja Anne Kortela Ydinviesti, PL 188, 20101 TURKU Puhelin 040 590 3860 [email protected] Silmäklinikkaketju Memira perusti Turkuun ensimmäisen toimipisteensä. TUNNELMASSA 19 TAITTO BBM Oy / Rota-Mainos Oy / Mika Ojala OSOITEMUUTOKSET [email protected] JUTTUVINKIT [email protected] TILAUSHINTA Vuosikerta (5 numeroa) 36 € PAINOPAIKKA Botnia Print, Kokkola 2013 PAINOS JA JAKELU Painos 13 000 kappaletta. Jaetaan henkilönimellä Turun MYYNTI Seudun Ekonomien, Turun Yrittäjien, Mikko Lötjönen 040 255 045 Tarmo Hahto 050 1275 Turun Yrittäjänaisten ja [email protected] [email protected] suomalaisten nuorkauppakamarien jäsenille. Lisäksi Mania jaetaan Tarmo Hahto 050 1275 yrityksen nimellä yli viisi henkeä [email protected] työllistäviin yrityksiin. KANSIKUVA Monsuuni Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] 10. VUOSIKERTA ISSN 1795-326X, verkossa 1795-3278 Seuraava Mania ilmestyy 18.6.2013 Teema: Palvelut ja matkailu Ilmoitusvaraukset 12.6. mennessä. www.manialehti.fi mania 3 kirjoittajavieras Maakuntakaava on nyt vahva! Y mpäristöministeriö vahvisti maaliskuun 2013 lopussa VarsinaisSuomen maakuntavaltuuston joulukuussa 2010 hyväksymät Loimaan seudun, Turun seudun kehyskuntien, Turunmaan ja Vakka-Suomen maakuntakaavat. Maakuntakaavojen vahvistaminen päätti Varsinais-Suomen kokonaismaakuntakaavoituksen koko 2000-luvun kestäneen seutukunnittain edenneen ensimmäisen kierroksen. Nämä kaavat muodostavat yhdessä Turun kaupunkiseudun (vahvistuspäätös 23.8.2004), Salon seudun (12.11.2008) maakuntakaavojen ja Salo-Lohja -oikoradan vaihemaakuntakaavan (4.12.2012) kanssa Varsinais-Suomen Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan kokonaismaakuntakaavan. Kaava on alarajan määrittely tulee olemaan seuraavan nyt saman tien voimassa ja sitova. Varsinais-Suomen maakuntakaakaavan lähtökohta. va tarjoaa mittavan tietopaketin maakunnan erityispiirteistä ja arvoista sekä määrittelee tavoiteltavan, kestävän alue- ja yhdyskuntarakenteen rungon, joiden varaan maakunnan seuraavat suunnittelukierrokset tulevat rakentumaan. Ympäristöministeriö toteaakin tiedotteessaan: ”Suunnittelun lähtökohtana on ollut Varsinais-Suomen erityispiirteisiin kuuluva ainutlaatuinen luonto ja rikas kulttuuriperintö. Maakuntakaavat ohjaavat alueensa yhdyskuntarakenteen suunnittelua ja liikennejärjestelmän kehittämistä vuoteen 2030 asti.” Maakuntavaltuuston 2010 hyväksymästä kaavasta tehtiin 19 valitusta, jotka ympäristöministeriö suurimmalta osin hylkäsi. Ministeriö jätti niiden pohjalta kuitenkin vahvistamatta muutaman yleistä mielenkiintoa osakseen saaneen merkinnän. Näistä eniten julkisuudessa on ollut kysymys kaupan suuryksikkömerkinnästä Loimaan Niittukulmaan. Merkintä olisi ollut maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 9§) vastainen, koska sijainti oli keskusta-alueen ulkopuolella eivätkä kaupunginkaan laatimat selvitykset tukeneet ratkaisua. Tämä oli selvä ja ennakoitavissa oleva ratkaisu. Valmisteluvaiheessa Rymättylässä ja Merimaskussa suurta julkisuutta saanut kysymys Särkänsalmeen mahdollisesta tarvittavasta läppäsillasta ratkaistiin myös vahvistuspäätöksessä. Maakuntavaltuuston hyväksymässä kaavassa oli merkitty uusi veneilyn runkoväylä Ominaisten aukolta Naantaliin. Väylämerkintä ei suoraan olisi tuonut läppäsiltaa Särkänsalmeen, mutta olisi ollut vahva selkänoja luoda edellytykset sille, että Naantaliin (ja sieltä) pois pääsisi myös nykyisin jo hyvin yleisillä yli 16,5 m korkeilla purjeveneillä. Ministeriö jätti väylämerkinnän vahvistamatta perustellen sitä sillä, etteivät selvitykset hälytysajoneuvoliikenteelle aiheutuvista vaikutuksista ole riittäviä. Kaavaprosessin osana laadittu ”Särkänsalmen meriväylän vaikutusselvitys” toki painottui väylän aluetaloudellisiin hyötyihin, mutta kyllä se myös hälytysajoneuvoliikenteen häiriöttömän kulun järjestämisen tarkkaan käsitteli. Tältä osin Naantalin kaupunki on nyt päättänyt valittaa Korkeimpaan hallinto-oikeuteen asiassa. Varsinais-Suomen liitto tukee valitusta. Perusnäkemyksemme mukaan alueen vetovoiman ja matkailun kannalta esteetön pääsy Naantaliin tulee turvata. Varsinais-Suomen liitto on aktiivisesti pyrkinyt edistämään myös toista maakuntakaavan väyläasiaa, niin sanottua Örön väylää, joka mahdollistaa suoran luonnonväylän käyttämisen Örön saaren länsipuolelta pohjois-etelä -suunnassa. Väylän käytön rajoitukset ovat johtuneet puolustusvoimien erityisalueesta linnakesaaren edustalla. Linnake on nyt lopetettu ja saari on siirtymässä metsähallituksen haltuun tavoitteena ympäristömatkailun ja vastaavan kehittäminen. Ministeriö jätti kyseessä olevan kauppamerenkulun väylän merkinnän vahvistamatta perustellen sitä sillä, että luontoselvitykset eivät ole riittäviä. Tämä siitä huolimatta, että kaavaprosessin viranomaisneuvottelussa ympäristöviranomainen on todennut laadittujen erillisten vai- 4 mania kutus- ja YVA-selvitysten (ympäristövaikutusten arviointi) olevan riittäviä väylän vaikutuksista. Varsinais-Suomen liitto valittaa KHO:een väylämerkinnän vahvistamatta jättämisestä. Väylällä on käytännössä erittäin suuri merkitys väyläturvallisuuden kannalta, koska se muodostaa vaihtoehdon erittäin mutkikkaalle Hangon rannikkoväylälle. Vahvistettujen kaavojen sisällössä pidän erittäin merkittävänä linjauksena, että ympäristöministeriö vahvisti vähittäiskaupan mitoitusta ohjaavan yleismääräyksen: ”Kaava-alueilla voidaan yleiskaavoitukseen ja kaupan palveluverkkoselvityksiin tukeutuen toteuttaa paikallisesti merkittävä vähittäiskaupan suuryksikkö tai vähittäiskaupan keskittymä, jonka yhteenlaskettu kerrosala seutukuntakeskuksissa ja toiminnallisella Turun kaupunkiseudulla on enintään 6 000 k-m2, muissa kunnissa 3 000 k-m2.” Tämä seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan alarajan määrittely tulee olemaan seuraavan kaavan lähtökohta ja jo nyt lisää huomattavasti kuntakaavoituksen mahdollisuuksia ja siirtää tältä osin toimivaltaa ja vastuuta maakunnan liitolta kunnille. Kaavassa vahvistettiin myös linjaus siitä, että Parainen – Nauvo yhteysväliä kehitetään jatkossa lauttaliikenteenä. Prosessin aikana käytiin vilkas keskustelu mahdollisesta tunnelista. Maakunnan suunnittelu ja maakuntakaavoitus on jatkuva prosessi. Seuraavat, sekä käynnissä että valmisteilla olevat maakuntakaavat tulevat olemaan luonteeltaan tätä strategisempia, kokonaismaakuntakaavakierroksen perusselvityksiä ja -linjauksia hyödyntäviä ja täydentäviä teemakohtaisia vaihemaakuntakaavoja. Näistä ensimmäinen, Salo-Lohja oikoratalinjan vaihemaakuntakaava vahvistettiin jo viime joulukuussa. Manneralueen ja rannikon tuulivoimavaihemaakuntakaava on tulossa hyväksymiskäsittelyyn huhtikuun maakuntahallitukseen ja edelleen kesäkuun 2013 maakuntavaltuustoon. Samassa valtuustossa tehtäneen virallinen aloituspäätös koko maakunnan kattavan taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavan aloittamisesta. Maakuntakaavoitus on aluekehitysviranomaisroolin rinnalla maakunnan liiton toinen vahva lakisääteinen tukijalka. Edunvalvontaroolista liitto parhaiten tunnetaan, mutta suurin vaikutus tulee pitkällä tähtäimellä näistä paperinmakuisista ja hitaasti valmistuvista yhteistoimintaprosesseista: Maakuntakaava ja maakuntaohjelma vievät maakuntaa eteenpäin. JUHO SAVO Maakuntajohtaja Varsinais-Suomen liitto manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI ajankohtaista Jätteistä uutta raaka-ainetta Uudessakaupungissa Lassila & Tikanoja suunnittelee Uudenkaupungin Munaistenmetsän alueelle materiaalinkäsittelykeskusta, jossa suurin osa jätteistä ja teollisen valmistuksen sivutuotteista hyödynnetään uudelleen käytettäviksi. Laitos rakennetaan nykyisen kaatopaikan alueelle ja jätteiden päätyminen lopullisesti kaatopaikalle käy lähivuosina erittäin harvinaiseksi, sillä vain kymmenisen prosenttia jätteistä on hyödyntämiskelvotonta. Kaikki kierrätykseen sopiva materiaali, kuten metalli, paperi ja muovi päätyvät uusiokäyttöön ja niillä voidaan korvata raaka-aineita. Rakennusteollisuus voi hyödyntää esimerkiksi rengasrouhetta, tuhkaa, tiiliä, asfalttia, betonia ja hiekkaa. Hyödyntämiskelvottomat jätteet päätyvät esimerkiksi kierrätyspolttoaineeksi, jolla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita. – Vuonna 2016 tulee voimaan jäteasetus, jonka mukaan vähintään puolet jätteistä on hyödynnettävä uudestaan ja jätteiden sijoittaminen kaatopaikoille käytännössä loppuu. Monissa kaupungeis- sa on päädytty jätteenpolttoon, mutta Uudenkaupungin ratkaisu vahvistaa koko Länsi-Suomen materiaalitehokkuutta ja tukee Uudenkaupungin siirtymistä kohti hiilineutraaliutta, Lassila & Tikanojan yhteiskuntasuhdejohtaja Jorma Mikkonen sanoo. Laitoksella käsiteltävien materiaalien määrät ja käsittelytavat täsmentyvät osana ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA), joka käynnistyi huhtikuussa. Tämänhetkisen arvion mukaan keskuksessa on mahdollista käsitellä yhteensä noin 180 000 kiloa jätettä vuodessa, joten kapasiteettia riittäisi Uudenkaupungin lisäksi koko Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueelle. Tällä hetkellä määrä on noin 15 000 kiloa. Valmistuttuaan materiaalikäsittelykeskus muodostaa osan Munaistenmetsän alueen laajempaa ekosysteemiä, jossa toimivat myös Biolinja Oy ja Sybimar Oy. Tulevaisuudessa näistä yrityksistä voi rakentua suljettuja kiertoja hyödyntävä, Lassila ja Tikanojan myyntipäällikkö Petteri Paananen esittelee yhdyskuntajätteestä valmistettua betoniteollisuuden raaka-ainetta. – Uusikaupunki tähtää parempaan jätteiden kierrätykseen ja kohti hiilineutraaliutta, Atso Vainio kertoo. kansainvälisestikin ainutlaatuinen biotalouden verkosto. Uusikaupunki päätti kaatopaikkansa ulkoistamisesta vuonna 2011 Suomen ensimmäisenä kaupunkina ja vuodesta 2009 lähtien kaupunki on ollut myös mukana hiilineutraalit kunnat (HINKU) -hankkeessa. Kaupungin uuden strategian visiona on Uusikaupunki - Uutta energiaa 2016 ja sen kaikissa eri painopistealueissa yhteisinä tekijöinä ovat talous ja ympäristö. – Haluamme olla kehityksen eturintamassa ympäristöasioissa. Tulevalla jätteidenkäsittelylaitoksella on myös työllistävä vaikutus suoraan vähintään 10–15 työpaikan verran ja välillisesti vielä enemmän, kaupunginjohtaja Atso Vainio toteaa. Kaupungin osuus on kehittää jätteiden paikallista lajittelua ja keräämistä, joka on myös jätelain mukainen velvolli- suus. Kaupungissa on myös tutkittu asenteita ympäristöhuoltoon ja järjestetty yhdessä Lassila & Tikanojan kanssa asukastilaisuuksia. – Kaupungilla ei olisi ollut resursseja lisätä jätteiden kierrätystä jäteasetuksen velvoitteen mukaisesti vuoteen 2016 mennessä, siksi oli järkevää ulkoistaa kaatopaikka. Jätteiden kierrätyksestä on tulossa kovaa bisnestä ja jätemäärän pitää nousta, jotta investointi kannattaa. Kehitys on nyt menossa oikeaan suuntaan, etäisyydet ovat sopivia ja kaupungin puolesta toivomme, että pääsemme hakemaan lupaa laitokselle. Yhteistyö Lassila & Tikanojan kanssa on lähtenyt hienosti käyntiin, kaupungin rakennuttajainsinööri Mika Raula arvioi. Suunnitelman yhdyskuntavaikutusten arviointi pyritään saamaan valmiiksi vuoden 2014 alkupuolella, jonka jälkeen lupahakemus laitokselle voidaan tehdä. mania ANNE KORTELA kin aina ollut liiketaloudellisesti kannattava toiminta. Vahvassa panostuksessa tulevaisuuden innovaatioihin Nextfourilla on ollut apua myös TEKESin rahoitusinstrumenteista, jotka ovat mahdollistaneet nopeamman etenemisen. Näkyvimpiä tuotekehityksen lopputuotoksia ovat maailmanluokan asiakkaille syntyneet tuotteet, joita on esitelty kansainvälisesti alan johtavilla messuilla ja markkinoilla. Saavutettu menestys luo vahvaa uskoa tulevaisuuteen ja yritys tähtää liiketoiminnan kasvun jatkumiseen uusilla innovaatioilla ja suunnitellulla laajentuneella toimikentällä. Tämän vuoden aikana on aloittamassa myös oma tuotantoyksikkö. m ICT-palkinto Nextfour Groupille Turun kauppakamarin ICT-valiokunta on myöntänyt ICT Teko -palkinnon 2013 Nextfour Groupille, joka on vuonna 2007 perustettu turkulainen elektroniikka- ja ohjelmistoalan tuotekehitysyritys. Yritys on määrätietoisesti rakentanut toimintaansa, toimintatapoja, osaamista ja teknologia-alustaansa kasvuaan varten ja ottanut vaati- vat terveydenhoito-, turvallisuus- ja teollisuuslaitteiden edellyttämät erikoispiirteet huomioon omassa suunnitteluprosessissaan. Nextfour Group on saavuttanut vankan huippuosaajan aseman kotimaassa ja luonut samalla pohjan läpimurtoonsa myös kansainvälisille markkinoille. Voimakkaan kasvun ehtona on kuiten- Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] mania 5 ajankohtaista Turku tähtää koulutusvientiin FinnWayLearning on Turun kaupungin, yliopiston, ammattikorkeakoulun ja aikuiskoulutuskeskuksen perustama konsortio, joka kehittää alueen koulutusvientiä. Kaupunki on vetänyt suunnitteluryhmää ja ensimmäiset koulutustuotteet ovat valmiita esiteltäviksi maailmalle. Taustatukena ovat myös opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Sitra. – Kiinnostusta suomalaiseen koulutusosaamiseen on paljon. Perusajatus on tarjota koulutuskokonaisuuksia, joissa voidaan yhdistää usean eri koulutustason koulutusta teoriasta ammatillisen koulutuksen käytännön työtaitoihin ja yhdistää siihen esimerkiksi erityisopetusta. Tuotteistamme vahvuutemme kokonaisuuksiksi ja tarjoamme niitä eri kohderyhmille, kuten suoraan kouluille tai kaupunkien johdolle tai poliittisille päättäjille, kaupungin projektipäällikkö Matti Mäkelä kertoo. Kohdemaista erityisesti Kiina, LähiIdän maat, Venäjä ja Aasia sekä latinalaisen Amerikan maat sekä itäinen Eurooppa ovat potentiaalisia. Hollantiin on myyty Kiva Koulu -konseptin mukaista koulutusta alakouluille. Parhaillaan neuvotellaan projekteista muun muassa Kanadan, USA:n Delawaren ja Viron kanssa. – Konsortion avulla voimme tarjota esimerkiksi peruskouluopetuksen lisäksi opettajien koulutusta, koulujärjestelmän hallintoa ja ohjausta. Kehittyvä maa tarvitsee isoja ratkaisuja, koska niillä ei Turun Kaupunginjohtaja Aleksi Randell ja rehtorit: Turun ammattikorkeakoulun Juha Kettunen, Turun yliopiston Kalervo Väänänen ja Turun aikuiskoulutuskeskuksen Tommi Forss odottavat paljon koulutusvienniltä lähivuosina. ole valmista koulutusjärjestelmää, Turun yliopiston koulutuskeskus Brahean kehittämispäällikkö Timo Halttunen sanoo. Myös yrityksillä on mahdollisuus päästä vientikaupoille osana koulutuspaketteja. Halttusen mukaan esimerkiksi suun terveydenhoidon projekteissa on jo ollut mukana hammaslaboratorioyrityksiä, kielikoulutuksessa kielistudioita Yrittäjämyönteisyys Kaarinassa Kaarinan kaupungin elinkeinoyhtiö Kaa- vuonna se sertifioi järjestelmänsä ja tärinan Kehitys Oy tutki Turun ammatti- nä vuonna on käynnistetty ympäristökorkeakoulun oppilastyönä kaupungin sertifikaattiin valmistautuminen. Paiyrittäjämyönteisyyttä. Kaarinan sijaintia, nola on siirtymässä vähitellen omistajan liikenneyhteyksiä ja sopivaa kokoa pidet- lapsille. Tytär Johanna Saarinen hoitaa tiin tärkeimpinä vahvuuksina ja kaupun- markkinointia, toimistoa, henkilöstöagin ja yrittäjien välistä vahvaa, tasapuo- sioita, laatujärjestelmän ylläpitoa ja asialista ja vuorovaikutteista yhteistyötä ja kassuhteita ja hän siirtyy toimitusjohtakunnan yritysmyönteisyyttä kiitettiin. jakasi sisänsä jälkeen. Poika Janne Osa vastaajista oli sitä mieltä, että onnis- Nieminen vastaa tuotannosta. tumiset luovat onnistumisia ja myöntei– On todella hienoa, että lapset hanen julkisuus on parantanut imagoa. Pa- luavat jatkaa yritystä, ja se on kannustarannusta yrittäjät toivovat hankinta-asioi- nut myös uuteen laiteinvestointiin. Pääden päätöksentekoon ja kaupungin sen jo nyt paljon helpommalla, Taisto työllistävän omia yrityksiä paremmin. Nieminen sanoo tyytyväisenä. m Myös yrityskäyntejä toivottiin enemmän ja niitä on jo luvattu lisätä. – Allekirjoitan täysin, että Kaarina on juuri sopivan kokoinen ja yhteistyö sujuu. Kun aikoinaan haimme tonttia, se järjestyi nopeasti, kun muuten olisimme siirtyneet toiseen kuntaan, toimitusjohtaja Pertti Arvonen sähköalan teollisuusyritys Trafotek Oy:stä kertoo. Taisto Niemisen vuonna 1982 perustama Painola Oy on pysynyt alusta lähtien – Painolassa sukupolvenvaihdos tehdään omaan Kaarinassa ja tähtää vahvas- tahtiin, sillä ei ole kiirettä, Taisto Nieminen ja ti tulevaisuuteen. Viime Johanna Saarinen toteavat. 6 mania valmistava yritys ja matematiikan opetuksessa oppimispelien kehitysyrityksiä. Turun ammattikorkeakoulu on rehtori Juha Kettusen mukaan jo aiemmin toteuttanut esimerkiksi yrittäjyyskoulutusta Vietnamiin ja ympäristökoulutusta Baltian maihin. Innovaatiopedagogiikan opetustuotteelle tiedetään myös olevan kysyntää. – Tutkintokoulutusta ei voi myydä, koska olemme lainsäädännöllä rajanneet maksulliset tutkinnot pois, mutta lakimuutoksesta on tehty aloite. Se avaisi meille markkinoita, sillä maailman kymmenen miljardin koulutusmarkkinoista valtaosa on tutkintokoulutusta. Suomen koulutusvienti on noin 10 miljoonaa euroa, josta Turun osuus on noin puoli promillea, Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen toteaa. m Urapolku Logomossa 23.–24.5.2013 Turun Nuorkauppakamari järjestää 23.–24.5.2013 Turun alueen seitsemäsluokkalaisille Urapolku -tapahtuman, jossa esitellään ammatteja ja niihin johtavia koulutuspolkuja konkreettisesti. Nuorilla on mahdollisuus päästä muun muassa testaamaan siivouskoneen ajoa, tutustumaan ralliautoon ja autourheilijan ammattiin, seuraamaan puusepän työpäivää tai keskustelemaan talouspäällikön kanssa. Kaksipäiväinen tapahtuma tuo Logomoon Turun seudun yläkouluista yli 1 500 oppilasta. Urapolku-tapahtumassa on mukana 40 ammatin edustus, 30 yritystä ja kymmeniä koulutusalojen edustajia. Se on toteutettu yhteistyössä yritysten, oppilaitosten ja Turun kaupungin kanssa. Nuorilla on ollut mahdollisuus kertoa omista unelma-ammateistaan heille tehdyssä kyselyssä. m Leipomo Salonen laajentaa Turkulainen, vuonna 1905 perustettu Leipomo Salonen on aloittanut toimitilojensa laajennuksen Vähäheikkilässä. Uudet tilat on tarkoitus saada käyttöön loka-marraskuussa. – Tilamme laajenevat tuhannella neliömetrillä ja investointi konekannan uudistuksineen on yksi historiamme suurimmista, arvoltaan noin kolme ja puoli miljoonaa euroa, Leipomo Salosen toimitusjohtaja Juha Salonen kertoo. Laajennus kasvattaa leipomon, toimiston ja kahvilan tilat kaikkiaan noin 5 500 neliömetriin. Suurin osa laajennuksesta tulee nykyisen parkkipaikan päälle tolppien varaan, niin että parkkipaikat jäävät paikoilleen. Leipomon yhteyteen tehdään uusi automaattinen laatikoiden pesu- ja varastointijärjestelmä ja uuden kahvileipälinjaston avulla kehitetään kahvilatuotteiden valikoimaa. Laajennus parantaa toiminnan laatua ja tuotekehitys- ja kasvunäkymiä kapasiteetin kasvaessa. Leipomon liikevaihto on kasvanut viidessä vuodessa 11 miljoonasta 14,5 miljoonaan euroon, vaikka maanlaajuisesti leipomomarkkinat ovat hieman pienentyneet. Leipomo Salosen myyntialue kattaa Perheleipurit -yhteistyön myötä Varsinais-Suomen lisäksi Uudenmaan ja Kaakonkulman alueet. m manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI ajankohtaista Putiikkiviikot 2.-11.5. Turun Yrittäjät, Turun Ydinkeskustayhdistys ja Turun ammattikorkeakoulu järjestävät putiikkiviikot -kampanjan elävöittämään Turun kaupallista keskustaa ja nostamaan esille siellä toimivia liikkeitä ja erikoiskauppoja. Kampanja järjestetään kolmannen kerran. m Turun Yrittäjien Anne Aholainen ja Turun Ydinkeskustayhdistyksen Sten-Erik Lundsten ovat olleet järjestämässä Putiikkiviikkoja. Pohjoismaiden ensimmäinen passiiviliikerakennus Raisioon Keskon sisustusketjun Kodin Ykkösen uusi liikerakennus Raisiossa on ensimmäinen passiivimyymälärakennus Pohjoismaissa. Virtanen Yhtiöt Oy:n NCC:llä rakennuttama talo on toteutettu yhteistyössä VTT:n ja Tekesin kanssa. Sen tavoitteena on minimoida lämmityksen, jäähdyttämisen ja valaisemisen energiankulutus. Energiaa säästyy ilmatiiviillä rakentamisella sekä vähän kuluttavilla valaisimilla, automaattisesti säätyvällä valaistuksella, kiinteistöautomatiikalla ja hyvällä ilmanvaihdolla. Talon lasketaaan säästävän energiaa 41 omakotitalon verran vuodessa. Idea lähti alun perin Keskon K-citymarket Oy:n ja Anttila Oy:n konseptinohjauspäällikkö Anne Jaakkolalta, joka otti selvää, miten yhtiön vastuullisuusperiaate voisi toteutua parhaiten liikerakentamisessa. Hän löysi yhteistyökumppaniksi VTT:n ja tutkimusprojekti liitettiin Tekesin Kestävä yhdyskunta -ohjelmaan. – Passiivirakentamisessa on olennaisen tärkeää ratkaista kaikki asiat kokonaisuuden kannalta ja ottaa huomioon rakennuksen koko elinkaari. Osa-optimoinnista ei ole hyötyä. Taloudellista hyötyä saa energiakuluissa ja yrityksen imagon paranemisena, Tekesin ohjelmapäällikkö Virpi Mikkonen korostaa. Pilottiprojektin luonne venytti suunnit- Juuso Virtanen (vas.) ja tavaratalopäällikkö Jarmo Ahlgren iloitsevat passiivirakennuksen tuomasta energiansäästöstä. teluajan kaikkineen noin neljään vuoteen, mutta rakentaminen eteni normaalivauhtia. – VTT:n projektissa kehitettiin passiiviliikennerakennuksen standardit Suomeen. Niitä ei ollut aikaisemmin. Nyt meillä on asiasta erittäin paljon tietoa ja toivomme pääsevämme hyödyntämään sitä myös uusissa rakennusprojekteissa. Ilman muuta halusimme lähteä tähän, tällainen kehitystyö on mahdollista vain Keskon tapaisten asiakkaiden kanssa, joilla on riittävän iso organisaatio ja halua panostaa ympäristöasioihin. Suurin riski oli siinä, saadaanko talosta tarpeeksi tiivis, mutta rakentaja NCC teki erittäin huolellista työtä ja talvella mitattu tiiviys alitti puolella korkeimman hyväksytyn tason, toimitusjohtaja Juuso Virtanen toteaa. m •• Laadukasta ilmoitus- ja sivunvalmistusta. Aikakaus-, suorajakelu- ja mainoslehtien suunnittelu ja toteutus. Kuvapankkipalvelut. Julisteet, streamerit, ulkolakanat ym. Painotuotteet ja jakelut. •• Ispoisten Kiertotie 64, 20880 Turku Puh. (02) 211 7300 • rota.fi Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] mania 7 uusiin asemiin Petri Lehtinen Teknologiajohtaja CTO Panic Marketing Oy Asianajotoimisto Astrea Turun Osuuskauppa Hotelliryhmä Tradenomi Mirja Aro on nimitetty talous-/ asianajosihteeriksi. Fläkt Woods Oy DI Antti Meritalo on nimitetty Ventilation Solutions liiketoimintayksikön Puolan tuotantotoimintojen johtajaksi 30.1.2013 alkaen. Hän jatkaa myös strategisen ostotoiminnan johtajana Suomessa. Ins. Timo Palomäki toimii 25.2.2013 alkaen tuotantoinsinöörinä Toijalan tehtaalla. Hänen vastuullaan on menetelmäkehitys, työntutkimus ja tuotedatan ylläpito. Tommi Saarinen on 4.3.2013 alkaen nimitetty tekniseksi myyjäksi Ventilation Solutions liiketoimintayksikön kotimaan tuotemyyntiin. Hänen vastuualueellaan on rakennuttaja- ja suunnittelijamarkkinoinnin lisäksi myynti toimialueensa Pirkanmaan urakoitsijoille ja tukkuliikkeille. Kesko Lounais-Suomi Turun Skanssin kauppakeskuksessa toimivan Intersportin uutena kauppiaana 1.4.2013 aloitti Kristian Kallio (34). Hän on työskennellyt urheilukaupan parissa kahdeksantoista vuoden ajan ja siirtyi Turkuun Nummelan Intersportista, jossa hän on toiminut kauppiaansa vuodesta 2008. Kallio on suorittanut lukuisia K-instituutin koulutuksia, viimeisimpänä yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon. Äskettäin laajennettu Skanssin myymälä ei kaipaa isoja uudistuksia, mutta golftuotteiden valikoimaa uusi kauppias aikoo lisätä ja vahvistaa myös jalkine- ja tekstiilivalikoimaa. Kiilto-Clean Restonomi Ann-Maarit Särkkä on nimitetty vähittäiskauppamyyntiryhmän myyntiedustajaksi Etelä-Suomen alueelle. Liedon Säästöpankki Paimion konttorinjohtajan tehtävään on valittu OTM, varatuomari Lasse Vehviläinen, joka on aikaisemmin työskennellyt Euran Osuuspankissa sivukonttoreiden esimiehenä, johtoryhmän jäsenenä ja hallituksen sihteerinä. Hänen tehtäviinsä ovat myös kuuluneet pankin lainopilliset palvelut. Perjantai Markkinointiviestintä Oy Kenneth Westerén on nimitetty 1.5.2013 alkaen AD:ksi Perjantai Markkinointiviestintä Oy:n Turun toimipisteessä. Westerén toimi aiemmin Perjantai Markkinointiviestinnässä graafisena suunnittelijana ja valokuvaajana. Solyvent Fläkt Oy DI Risto Erholtz on 5.3.2013 alkaen nimitetty Solyvent Fläkt Oy:n toimitusjohtajaksi. Ins. Marko Palmberg on 2.1.2013 alkaen nimitetty Field Technician Engineer -toimeen teollisuuspuhaltimet -yksikköön. Ins. Juha Palenius on 1.2.2013 alkaen nimitetty laatuinsinööriksi teollisuuspuhaltimet -yksikköön. Tradenomi, Hoteliér (AH&MA), viinimestari Sanna-Liisa Byskata on nimitetty Radisson Blu Marina Palacen hotellinjohtajaksi 1.3.2013 alkaen. Byskata on viimeksi toiminut Sokos Hotel Hamburger Börs & City Börsin hotellipäällikkönä ja sitä ennen mm. Turun Sokos Hotellien kaikkien siivoustoimintojen päällikkönä sekä ruoka-seurusteluravintola a´la Börsin ravintolapäällikkönä. Turun Seudun Osuuspankki VTM Anu Mylén on nimitetty Kaarinan konttorin konttorinjohtajaksi 11.3.2013 lähtien. Hän siirtyi uuteen tehtäväänsä Turun Seudun Osuuspankin Hämeenkadun konttorinjohtajan toimesta. Hän on työskennellyt Turun Seudun Osuuspankissa jo opiskeluajoistaan, vuodesta 1986 lähtien, useissa eri konttoreissa ja tehtävissä. Kaarina on hänen nykyinen kotikaupunkinsa. Vaadin Ltd. Pekka Perälä ja Amir Al-Majdalawi on nimitetty Key Account Manageriksi. Tanja Repo on nimitetty Marketing Coordinatoriksi. DI Petri Lehtinen nimitettiin helmikuussa teknologiajohtajaksi (Chief Technology Officer) mainostoimisto Panic Marketing Oy:öön. Erityisesti digitaaliseen markkinointiin keskittynyt toimisto on perustettu kymmenisen vuotta sitten. Se on viime vuosina kasvanut nopeasti ja toimii nykyisin noin 20 hengen voimin täyden palvelun toimistona. Lehtinen kehittää toisen polven ohjelmistoa markkinoinnin automaatiojärjestelmästä, josta tulee väline digitaaliseen markkinointiin. – Ensimmäinen versio on ollut käytössä jo pitkään. Nyt on valmistumassa nopeampi ja laajempi ohjelmisto, jonka avulla asiakkaat voivat itse toteuttaa suoramarkkinointikampanjan monissa kanavissa, kuten sähköpostilla, SMS-viesteillä ja sosiaalisessa mediassa sekä kerätä kontakteja verkosta omaan tietokantaan. Lehtisen lisäksi tuotantotiimiin kuuluu päätoimisesti toinenkin ohjelmoija sekä sivutoimisesti muita toimiston työntekijöitä. Lisäksi joitakin osia ohjelmistosta on kehitetty yhteistyökumppanien kanssa. Nyt kehitys on loppusuoralla, sillä pilottikäyttäjät testaavat parhaillaan toimivuutta. – Laadunvarmistus on tärkeää ja tietysti kehittäminen jatkuu ja päivityksiä tehdään käyttöönoton jälkeenkin. Pidämme web-pohjaista ohjelmistoa yllä omalla serverillämme. Käytämme sitä myös itse ja se liittyy omaan toiminnonohjausjärjestelmäämme. Lehtinen tulee nimityksensä myötä olemaan enemmän mukana myös asiakasrajapinnassa, mikä tuntuu hänestä mielenkiintoiselta. Hän on viihtynyt hyvin mainostoimistossa, joka on hyvin erilainen toimintaympäristö kuin aiempi työpaikka Inoi Oy:ssä sulautettujen järjestelmien ohjelmointikehityksessä. – Mainosala tuntui hyvin kiinnostavalta ja kun ympärillä on paljon luovia ihmisiä, kaikenlaista tapahtuu koko ajan. Esimerkiksi viime kesänä olin kaksi kuukautta poissa, kun perheeseemme syntyi kolmas lapsi ja pidin isyysloman kesäloman lisäksi. Sillä aikaa työpöydälleni oli kasvanut ruohoa. Petri Lehtinen on paljasjalkainen turkulainen, mutta opiskeli diplomi-insinööriksi viisi vuotta Tampereen teknillisessä yliopistossa ohjelmistotekniikan laitoksella. Koti on Kärsämäessä 1950-luvun rintamamiestalossa, jonka remontointi ja perheen 1-, 3- ja 5-vuotiaat lapset pitävät huolta vapaa-ajan harrastuksista. Michael Vogt on nimitetty GWT Expertiksi. Valmet Automotive DI, MBA Robert Blumberg on nimitetty COO-tehtävään (Chief Operating Officer) 1. tammikuuta 2013 alkaen. Hän seuraa ja tukee kolmea liiketoimintalinjaa sekä laadun ja toimitusketjun hallintaa. Hän vastaa myös käynnissä olevista konsernitason muutosprojekteista. Robert Blumberg raportoi toimitusjohtaja Ilpo Korhoselle ja on Valmet Automotiven johtoryhmän (Executive Team) jäsen. Liiketoimintalinjojen johtajat sekä laadusta ja toimitusketjusta vastaava johtaja raportoivat Robert Blumbergille. VMP Group Henkilöstöpäälliköksi on nimitetty Matti Vuohiniemi. Viimeiset neljä vuotta hän työskenteli henkilöstöpäällikkönä Vierumäki Country Clubilla ja Suomen Urheiluopistossa. Kaikkiaan hän on työskennellyt henkilöstöjohtamisessa yli kymmenen vuotta. Vuohiniemi uudistaa VMP:n henkilöstöstrategiaa vastaamaan liiketoiminnan ja henkilöstön tarpeisiin. Esimerkkinä HejaHeja-projekti, jossa VMP on haastanut henkilöstönsä liikkumaan maailman ympäri. Åbo Akademi VTM Mika Wulff on valittu Åbo Akademin uudeksi henkilöstöjohtajaksi. Hän seurasi tehtävässä eläkkeelle jäänyttä Margita Vainiota. Mika Wulff on valmistunut Åbo Akademista ja hänellä on eMBA-tutkinto Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta. Vuodesta 1995 hän on luonut uraa Aktia Henkivakuutus -yhtiössä, jossa hän on vuodesta 2006 tuotantojohtajana vastannut vakuutustuotannosta ja vuodesta 2011 lähtien hän on toiminut Aktiakonsernin henkilöstöjohtajana. Matti Karvinen on 11.2.2013 alkaen nimitetty hitsausasiantuntijaksi teollisuuspuhaltimet -yksikköön. NIMITYSUUTISET [email protected] 8 mania manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI Henna Heinänen Henri Hormalainen Hotellipäällikkö TOK Hotelliryhmä, Sokos Hotel Hamburger Börs & City Börs Senior Business Architecht Cerion Solutions Oy Restonomi Henna Heinänen nimitettiin Turun Osuuskaupan kahden hotellin, Sokos Hotel Hamburger Börsin & City Börsin hotellipäälliköksi 25.3.2013 alkaen. TOK Hotelliryhmään kuuluvat myös Radisson Blu Marina Palace Hotel ja Sokos Hotel Seurahuone. Heinänen siirtyi tehtävään Naantalin kylpylän hotellipäällikön paikalta. – Olin Naantalissa 12 vuotta siitä lähtien, kun valmistuin Turun ammattikorkeakoulusta. Olen kiitollinen, että sain todella monipuolista työkokemusta, mutta kaipasin uutta ja halusin kehittää kilpailukykyäni. Täällä minua kiinnosti erityisesti ketjuosaaminen ja erilaiset raportointitavat. Raportoinnista saatava tieto on osoittautunut hyvin monipuoliseksi ja sen perusteella voi esimerkiksi arvioida eri asiakassegmenttien liikkumista ja omien hotellien menestymistä kilpailijoihin verrattuna. – Tieto auttaa räätälöimään myös paikallisia hotellipaketteja. Niitä voi kehittää esimerkiksi jonkun tapahtuman yhteyteen, teatterien ja konserttijärjestäjien tai Turku Touringin kanssa. Lisäksi ketjun kautta tulee valtakunnallisia kampanjoita. Hotellipäällikkönä Heinänen vastaa hotelliryhmänjohtajan alaisuudessa 406 huoneen hotellikokonaisuuden vastaanotto-, aulaisäntä- ja siivouspalvelutoiminnoista. Kokous- ja ravintolapäälliköt ovat erikseen. – Vastaan toiminnasta ja olen tulosvastuullinen. Pyrin olemaan mahdollisimman paljon apuna ja tukena kaikissa toiminnoissa. Johtaminen on mielestäni paljon valmentamista ja johdon esimerkki on tärkeä. Kaikki asiakaspalaute kulkee kauttani ja myös kiinteistöjen kunnon seuranta sekä remonttien käytännön toteuttamisen organisointi kuuluvat minulle. Johtamista Henna Heinänen kehittää työnsä ohessa myös ylemmän tradenomitutkinnon opinnoilla, jotka jatkuvat kunhan hän pääsee kunnolla sisään uuteen työhönsä. Matkailuala on imaissut hänet kokonaan, siitä hän varmistui tehtyään pienen hypyn kiinteistöalalle vuonna 2010 ja palasi nopeasti takaisin. – Mielestäni on myös tärkeää verkostoitua ja olen mukana matkailualan SKÅL -järjestössä, jossa voimme vaihtaa alan ammattilaisten kanssa kuulumisia. Se on erittäin hedelmällistä. Henna Heinänen asuu Naantalin Viluluodossa omakotitalossa rakentajamiehensä ja perheen kolmen lapsen kanssa, lenkkeilee koiran kanssa ja harrastaa sisustamista. KTM Henri Hormalainen aloitti 1.4. turkulaisessa Cerion Solutions Oy:ssä nimikkeellä Senior Business Architecht työskenneltyään yli 12 vuotta Nokialla. Hän otti vastaan Nokian tarjoaman irtisanoutumispaketin, koska tarjotut työtehtävät Espoossa eivät houkutelleet eikä Salossakaan ollut sopivaa työtä. Erään entisen kollegan kautta hän kuuli Cerionin paikasta ja kiinnostui heti. – Työpaikan vaihdos tuli sopivaan aikaan, odotan erityisesti, että pääsen hyödyntämään tietoa ja aidosti ratkaisemaan asiakkaiden tietojärjestelmiin liittyviä raportointi- ja analysointitarpeita. Tietysti Turku-akseli kiinnosti myös, sillä asun Liedossa eikä haluja pääkaupunkiseudulle muuttamiseen ole. Asiakasnäkökulma on paitsi kiinnostava, myös uusi Hormalaiselle, sillä Nokialla hän on suunnitellut ratkaisuja yhtiön omiin tarpeisiin. – On mielenkiintoista päästä nyt näkemään monia erilaisia toimintamalleja sekä tutustua erilaisiin toimialoihin. Cerionin toiminta liittyy erityisesti toiminnanohjausjärjestelmiin ja asiakkaina on paljon isoja julkisen puolen toimijoita, kuten kaupunkeja, kuntia, yliopistoja ja muita oppilaitoksia. Hormalainen valmistui kauppatieteen maisteriksi Turun kauppakorkeakoulusta vuonna 2000 pääaineenaan tietojenkäsittely ja sivuaineena markkinointi. Koulutus on osoittautunut työtehtäviin erittäin sopivaksi. Työura pääsi alkuun jo opiskelun loppuvaiheessa osa-aikaisena Silja Linella, jossa kehitettiin kanta-asiakasohjelman CRM-järjestelmää ja siihen raportointia ja analysointia. Projekti muuttui kokopäivätyöksi ja työllisti häntä kolmisen vuotta, minkä jälkeen hän siirtyi Nokialle. Ensimmäiset viisi vuotta Nokialla vierähtivät IT-tehtävissä business intelligence -alueella muun muassa asiakastiedon hallintajärjestelmien kehittämisessä myynnin ja markkinoinnin käyttöön. Jossain vaiheessa hän halusi vaihtelua pelkän tietotekniikan tilalle ja pääsi siirtymään Nokian lisälaitepuolelle. – Siellä työskentelin viisi vuotta kilpailija- ja markkina-anlyysien sekä portfolion hallinnan parissa. Vuonna 2010 siirryin takaisin IT-puolelle program manageriksi myynnin ja markkinoinnin raportointiin. Nokian jälkeen Cerionin 43 hengen organisaatio on pieni, mutta Hormalainen sanoo sopeutuneensa hyvin. – Alussa hämmästytti, että näin pienessäkin yrityksessä henkilöstöasiat, kuten perehdyttäminen ja asioiden seuranta on niin ammattimaista. Cerion osallistuu Great Place to Work -kilpailuun ja saa sitä kautta tietoa henkilöstötyytyväisyydestä. Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] mania 9 Virtuaalimaailma Nykynuorille virtuaaliset ympäristöt ovat olennainen osa jokapäiväistä elämää ja jopa heidän aivonsa ovat sopeutuneet toimimaan sen mukaisesti. Diginatiivien eli verkon ja sosiaalisen median käyttöön syntymästään asti tottuneiden tulo työelämään herättää tulevina vuosina viimeistään myös muut sukupolvet huomaamaan sen merkityksen. T urun yliopiston kauppakorkeakoulun tutkijatohtori Matti Mäntymäki puhuu ”virtuaalivirtahevosta”. Hän vertaa näin nuorten ikäluokkien erilaista käyttäytymistä vanhempiin polviin verrattuna assosioimalla ajatuksen kirjailija ja psykoterapeutti Tommy Hellstenin tunnettuun kirjaan Virtahepo olohuoneessa. Kirjassa virtahepo on perheen alkoholismi, joka on läsnä, mutta liian ahdistava kohdattavaksi. Nuorille sukupolville virtahepo olohuoneessa voi sen sijaan tarkoittaa esimerkiksi suloista virtuaalilemmikkiä, jolle on viikkorahoilla ostettu sänky omaan Habbo Homeen. Mäntymäki kehottaa miettimään nuorten käytöksen hiljaisia signaaleja ja varautumaan muutokseen, joka väistämättä hiipii vähitellen työelämäänkin uusien sukupolvien mukana. Hän tutki väitöskirjaansa varten 30 000 nuoren käyttäytymistä yhdeksässä maassa maailman suosituimmassa virtuaalimaailmassa, suomalaisessa Habbo Hotellissa, joka perustamisestaan vuonna 2000 tähän päivään on houkutellut käyttämään 278 miljoonaa nuorta. ensimmäinen hilJainen signaali on aivojen muuttuminen. – Aivotutkijat ovat todenneet, että internetin käyttö muuttaa aivojen toimintaa solutasolla. Kun tietoa on rajaton määrä jatkuvasti saatavilla, sitä ei paineta mieleen, vaan tarkistetaan hakukoneesta tarvittaessa. Nuoren Z-sukupolven, milleniaalien, diginatiivien tai miten heitä kutsutaankin, tiedon lukeminen on usein pintapuolista silmäilyä ja he käsittelevät jatkuvasti montaa asiaa yhtä aikaa. Asioiden mieleen painaminen on kuitenkin tärkeää syvemmän ymmärtämisen ja asiayhteyksien havaitsemisen kannalta. Mieleen painaminen on ponnahduslauta ymmärtämiselle, Mäntymäki kuvailee. Selvitäkseen tiedon ja ärsykkeiden tulvassa nuoret pystyvät sulkemaan pois asioita, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että netin mainoksia ei havaita. Toisaalta pelaamalla nettipelejä havainnointikyky ja reaktionopeus paranevat. Toinen hiljainen signaali on Mäntymäen mukaan nuorten sosiaalinen elämä, joka on erittäin aktiivista ja kietoutuu vahvasti digitaaliseen ympäristöön. Se ei tarkoita, että nuoret eläisivät epätodellisessa virtuaalimaailmassa. – Inhimillinen kontakti on tärkeä. Habbo Hotellissa oltiin, koska siellä on hauskaa ja kavereita. Virtuaalimaailma on nuorille todellinen, sillä se linkittyy muuhun sosiaaliseen elämään koko ajan ja kaikki kommunikoivat keskenään. Z-sukupolvi ei ole passiivinen vastaanottaja, vaan muokkaa ja välittää tietoa ja tuottaa jatkuvasti uutta sisältöä, jota jakaa ja jalostaa edelleen monissa medioissa. Esimerkiksi suositut televisiosarjat, kuten Big Brother saavat uuden elämän Habbo Hotellissa. Käyttäjät tallentavat virtuaalisen BB-talonsa touhuja ja jakavat näitä videoita edelleen You Tubessa. Näin luodaan uutta kulttuuria ja uusia merkityksiä. Matti Mäntymäki kehottaa yrityksiä miettimään, miten digitaalisiin verkostoihin tottuneiden nuorten tulo työelämään pitäisi ottaa huomioon. 10 mania manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI on jo täällä on hyVä miettiä, mitä Jakamisen kulttuuri vaikuttaa elämään. Ainakin näyttäisi siltä, että suuri osa nuoren elämästä on avointa, mutta onko se hyvä vai huono asia? – Tulevaisuudessa yksityisyydestä saattaa tulla niukka hyödyke, kun digitaalisista medioista löytyy käytännössä kaikista ihmisistä paljon tietoa. Esimerkiksi 92 prosentilla alle kaksivuotiaista amerikkalaislapsista arvioidaan olevan jo digitaalinen jalanjälki. Julkisuudessa eräänä sosiaalisen median riskinä nuorille nähdään esimerkiksi, että Facebookissa joskus julkaistut bilekuvat vaikeuttavat myöhemmin työpaikan saamista. Kun sosiaalinen elämä on digitaalisissa verkostoissa, olisi pikemminkin epäilyttävää, jos yhtään bilekuvaa nuoresta ihmisestä ei löydy. Tämä huoli yksityisen ja julkisen sekoittumisesta kuvaa kiinnostavalla tavalla sukupolvien välisiä eroja. Vanhemmat sukupolvet ovat hahmottaneet todellisuutta erottelun kautta, esimerkiksi yksityinen ja julkinen, työ ja vapaa-aika tai virtuaalinen ja ”todellinen”. Z-sukupolven kokemusmaailman ytimessä sen sijaan on juuri kokemusten sekoittuminen ja jakaminen, Mäntymäki toteaa. toisaalta hän olisi hyVinkin huolissaan siitä, mitä kaikella ilmaisissa palveluissa kerätyllä käyttäjätiedolla tehdään. – Ilmaisia palvelujahan ei oikeasti ole, sillä palvelujen ylläpitäjät keräävät käyttäjistä jatkuvasti tietoa ja kaikki on kauppatavaraa. Digitaalinen jalanjälki voi olla myös hyvin pysyvä. Vaikka luulisi poistaneensa profiilinsa jostain palvelusta, omat tiedot voivat olla jo kolmannen osapuolen hallussa. Kolmas hiljainen signaali on organisaatioiden muutostarve. Yrityksissä olisi hyvä miettiä, miten nuoret sukupolvet muuttavat työelämää ja päinvastoin. – Nuorille, joiden sosiaalisesta elämästä iso osa on digitaalisissa verkostoissa, tiedon jakaminen niin olennaista, että esimerkiksi kielto käyttää Facebookia työaikana voi tuntua jopa ihmisoikeusloukkaukselta. Z-sukupolvelle ominainen jakamisen kulttuuri voi johtaa parempaan vuorovaikutukseen asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa ja vahvistaa yrityksen sisäisiä suhteita. Toisaalta jakamiseen voi sisältyä myös tietoturvariskejä, Mäntymäki pohtii. Johtamisen käytäntöJä kehitettäessä kannattaisi ajatella, miten tulevat työsukupolvet suhtautuvat esimerkiksi auktoriteetteihin ja hierarkioihin. Sukupolvien väliset erot eivät ole syntyneet tyhjiöstä, vaan heijastavat yhteiskunnallisia muutoksia. Z-sukupolvi on kasvanut lapsikeskeisessä perhemallissa, jossa heidät kuljetetaan harrastusten pariin ja heidän mielipiteillään on suuri vaikutus perheen ajan- ja rahankäyttöön ja päätöksiin. Tästä lähtökohdasta auktoriteettien, vaikkapa opettajan kanssa, voi tulla pieniä töytäisyjä puolin ja toisin. – Heräsin tutkimusta tehdessäni huomaamaan, miksi netti on niin tärkeä nuorisolle. Se voi olla nuoren ainoa oma paikka, jossa saa olla ilman vanhempia ja siellä on aina kavereita. Huono puoli on, että myös todella huonot ideat saavat kaikupohjaa ja virtuaalimaailmassa esiintyy samoja ilmiöitä kuin reaalimaailmassakin, kuten kiusaamista. Jos ikäpolvien kulttuurien kohtaamiseen paneudutaan yrityksissä, se voidaan kääntää voimavaraksi, joka synnyttää myönteistä kehitystä, mahdollisuuksia on paljon. Teknologiakehitys on jo johtanut työn ja vapaa-ajan eron ja työn tekemisen paikan muuttumiseen. Mitä tulevaisuudessa ymKielto käyttää Facebookia märretään työajalla ja työyhteisöllä, onko työaikana voi tuntua jopa edes nykyisen kaltaisia yrityksiä ja työsuhteita, vai ostetaanko työsuoritteita verkosta ihmisoikeusloukkaukselta. tarpeen mukaan? Tätä tehdään jo nyt jossain määrin esimerkiksi tietotyössä ja graafisessa suunnittelussa. – Organisaation kilpailuetu markkinoilta ostettaviin työsuoritteisiin nähden voivat olla työpaikan sosiaaliset suhteet. Kahvipöydän sijaan suhteita rakennetaan digitaalisissa ympäristöissä. Esimerkiksi maailmanlaajuisissa organisaatioissa tämä voi lisätä yhteenkuuluvuutta ja helpottaa yhteistyötä maantieteellisten rajojen yli. mäntymäki on aloittamassa australiassa tutkimusta sosiaalisen median käytöstä monikansallisten yhtiöiden tietotyöläisten keskuudessa ja kertoo, että parhaimmillaan sosiaalisen median työkalut synnyttävät aivan uusia tapoja tehdä työtä organisaation sisällä. Yrityksen omat kommunikointialustat voivat tarjota esimerkiksi johtamiseen uusia ulottuvuuksia, kun johtaja voi päästä seuraamaan, mitä työntekijät oikeasti ajattelevat ja miten he ratkovat ongelmia. – Virtuaalikeskusteluissa olisi tärkeää tiputtaa pois hierarkiat ja imagonluomiset, jotta ideat voisivat lennellä vapaasti. Tässä mielessä pomon esimerkki on tärkeä. Jos esimerkiksi on tarkoitus kehitellä uusia ideoita, pomon heittämä erittäin huono idea voi rohkaista kaikkia osallistumaan. Tyhmät ideat ja epäonnistumiset ovat osa jakamisen kulttuurin ideologiaa. Pitäisi ymmärtää, että sosiaalisen median arvo yritykselle syntyy nimenomaan vuorovaikutteisesta oppimisprosessista ajan kuluessa, Mäntymäki miettii. Hän muistuttaa, että sosiaalinen media muokkaa myös yritysten julkisuuskuvaa ja brändejä. – Jakamisen kulttuuri kannustaa läpinäkyvyyteen ja rankaisee armotta kaikista ristiriidoista puheiden ja käytännön tekojen rinnalla. Tämä pätee niin yksilöihin kuin organisaatioihinkin. mania ANNE KORTELA kuva MONSUUNI Matti Mäntymäki Virtuaalimaailmat • tutkijatohtori Turun yliopiston kauppakorkeakoulu • KTT 2011, tietojärjestelmätiede, väitöskirja: Continuous Use and Purchasing Behvaiour in Social Virtual Worlds (Sosiaaliset virtuaalimaailmat: palvelun toistuva käyttö ja ostokäyttäytyminen) • s. 1979, Kuru • 1998 ylioppilas, Tampereen lyseon lukio • 2003 kauppatieteen maisteri, Turun kauppakorkeakoulu • 2004-2006 Nokia, SAP sovellusasiantuntija • 2007-2011, tohtorikoulutettava, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu • 2011 kauppatieteen tohtori • 2011- Suomen Akatemian tutkijatohtori, johtamisen laitos, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu • verkkoympäristössä toimivia kolmiulotteisia ympäristöjä, joissa käyttäjät esitetään animoituina hahmoina, avatareina • yhteensä noin miljardi käyttäjää maailmassa • puolet käyttäjistä alle 16-vuotiaita Habbo Hotel • suomalaisen Sulake Corporationin verkkoselaimella toimiva nuorten virtuaalinen ajanviettopaikka • maailman suosituin virtuaalimaailma, v. 2000 lähtien kerännyt yhteensä 273 miljoonaa rekisteröityä käyttäjää • 90 % käyttäjistä iältään 13-18 • jokaisella käyttäjällä virtuaalinen hotellihuone, jota voi sisustaa ja johon voi kutsua muita palvelun käyttäjiä • 11 kieliversiota mania 11 teema RAKENTAMINEN ja TEOLLISUUS Rakentamisen näkymät tasoittuneet Talonrakentajien suhdannetilanne on talvella ollut tyydyttävä eikä suuria muutoksia odoteta. R akentamisen suhdannetilanne parani vuoden 2012 lopulla, mutta se on edelleen selvästi tavanomaista huonompi. Varsinais-Suomessa rakennustöitä aloitettiin 12 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuotena ja myös uusia rakennuslupia myönnettiin 12 prosenttia vähemmän. Kaikkiaan rakennusmarkkinat olivat noin 2,9 miljardia euroa ja rakentaminen työllisti alueella noin 17 400 henkilöä. Varsinais-Suomen suhdannenäkymät heijastavat yleisiä talousnäkymiä. Kuluttajien luottamus on laskenut, mutta asuntokauppa on edelleen käynyt alhaisten korkojen ansiosta. Rakennusteollisuus ry:n alueen jäsenkysely huhtikuussa toi erittäin yksimieliset vastaukset. Tilanne on puolen vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna tasoittunut, koska silloin yrityskohtaiset erot olivat suuremmat. Niukkuutta jaetaan kaikille, sillä alueyhdistyksen jäsenet toteavat kuin yhdestä suusta tarjolla olevien urakoiden pienentyneen ja kilpailun niist ä koventuneen. Nyt on rakennuttajan markkinat, sillä pieneenkin urakkaan saattaa tulla 10–20 tarjousta, mikä on kiristänyt hintakilpailua. Rakentajat toivoisivat lisää julkisia tarjouspyyntöjä. – Isot urakoitsijat, joilla on omaa asuntotuotantoa, pärjäävät kyllä. Asuntokauppa on käynyt yllättävän hyvin, mutta se huolettaa, jatkuuko se samanlaisena. Kapasiteettia olisi enempäänkin, Turun yksikön johtaja Esa Lehmusvuori NCC Rakennus Oy:stä arvioi. Myös Turkuun viime aikoina raken- netut, kalliimmat kohteet Kupittaalla ja Telakanrannassa ovat käyneet hyvin kaupaksi, mutta ostajina arvellaan olleen paljon sijoittajia. Myös SRV-Rakennus Oy:n syyskuussa alkava kohde aivan meren tuntumassa on aluejohtaja Heikki Kallion mukaan herättänyt kiitettävästi ennakkokysyntää, vaikka sen hintataso tulee olemaan vielä korkeampi. Pienet rakennusyhtiöt saavat yleensä urakan kerrallaan ja aina kilpailutuksen kautta. Osa on lähtenyt hakemaan töitä myös Varsinais-Suomen ulkopuolelta. – Uudet isot urakkamme ovat Satakunnassa: kolmevuotinen Euran terveyskeskuksen saneerausprojekti ja vanhainkoti. Raaseporista saimme koulun laajennusurakan, mutta työmatkoista tulee aika pitkiä, projektijohtaja Jori Salama Rakennus-Salama Oy:stä kertoo. Korjausrakentaminen on ainoa alue, jossa nähdään pientä kasvua, sillä alueella rakennuskanta on vanhaa ja tarvetta linjasaneerauksiin ja ulkosivuremontteihin on paljon. Pankkien tiukentuneet lainaehdot jarruttavat kuitenkin taloyhtiöiden päätöksiä. Laina-ajat tuntuvat lyhentyneen 25 vuodesta noin 10–15 vuoteen. Rakennusalan työttömyysaste on liiton tietojen mukaan noin 22 prosenttia. Alalla on kuitenkin jatkuva pula suunnittelijoista, sillä Turussa koulutetaan ainoastaan rakennesuunnittelijoita. Arkkitehti-, sähkö-, LVI- ja pohjarakennesuunnittelijoita on houkuteltava muualla valmistuneista. – Tämä on todella suuri murhe jo nyt, vaikka suhdanteet ovat alhaalla. Siitä voi tulla todellinen pullonkaula, jos suhdanteet paranevat, Rakennusteollisuus ry:n aluepäällikkö Markku Leppälehto toteaa. Lisäksi työnjohtajista ja rakennusmestareista on puutetta, sillä heitä on eläköitymässä paljon ja koulutuksen yli kymmenen vuoden tauko näkyy saatavuudessa. Viime joulukuussa Turun ammattikorkeakoulusta valmistui ensimmäinen erä uudelleen aloitetusta koulutuksesta. Rakentajien mukaan heillä on ollut hyvä motivaatio ja joukossa on myös pitkän kokemuksen omaavia ammattilaisia, joita otetaan mielellään töihin. mania ANNE KORTELA Rakennuttajien suhdannetilanne Varsinais-Suomessa, huhtikuu 2013 Talviajan talonrakentamisen suhdannetilanne on ollut melko hyvä. Arvio teetettävien töiden määrästä nyt loppukeväällä ja ensi kesänä verrattuna talviaikaan. Arvio asuntotuotannon määrästä nyt loppukeväällä ja ensi kesänä verrattuna talviaikaan. Arvio toimitilarakentamisen määrästä nyt loppukeväällä ja ensi kesänä verrattuna talviaikaan. Arvio korjausrakentamisen määrästä nyt loppukeväällä ja ensi kesänä verrattuna talviaikaan. Tärkeimpinä toimintaan vaikuttajina tekijöinä rakennuttajat pitävät talonrakentamisen heikkoa suhdannetilannetta ja tarjousten vähyyttä. Vähenee Pysyy samana Kasvaa Tulokset perustuvat Rakennusteollisuus RT:n tekemään kyselyyn huhtikuussa 2013 Varsinais-Suomessa rakentajien lähimmän puolen vuoden näkymät ovat kohtuulliset. Kodin remontit kasvattavat rautakauppaa R akentaminen on viime vuosina hieman vähentynyt, mutta korjausrakentaminen työllistää rakennusalaa ja rautakauppaa. Rautakauppaa hallitsee Kesko, jonka ketjujen yhteenlaskettu osuus alan myynnistä oli 39 prosenttia vuonna 2012. S-ryhmä ylsi 14,2 prosenttiin, mutta luvuissa on mukana Prismojen rautakauppatuotteiden myynti, kun Keskon luvuista puuttuvat Citymarketit ja Kodin Ykköset. Keskon suurin ketju Krauta on markkinajohtaja 17,3 prosentin osuudellaan, kakkonen on Starkki 14,8 prosentilla ja kolmonen Keskon Rautiaketju, jonka osuus on 14,3 prosenttia. – Olemme kehitykseemme tyytyväisiä, vaikka rakennusalan näkymät ovat laskeneet. Vielä 2011 ala kasvoi, mutta viime vuona se laski 3,2 prosenttia ja tänä vuonna hienoinen lasku jatkuu. Meille on hyvä asia, että omakotirakentamisen miinus on pienempi kuin kerrostalo- 12 mania ja rivitalorakentamisessa ja korjausrakentamisen ennakoidaan kasvavan kolme prosenttia. Se on näkynyt jo selvästi rautakaupassa viimeisen puolen vuoden aikana, K-rauta -ketjun johtaja Jani Karotie toteaa. Suomen suurin K-rauta avattiin Turun Skanssiin maaliskuussa. Itäharjun Krautaa aiemmin vetänyt kauppias Juha Huunonen odottaa 16 000 neliömetrin myymälästä noin 17 miljoonan euron liikevaihtoa ensimmäisenä vuotena. Liike työllistää kauppiasparin lisäksi 70 työntekijää, joista 17 on uusia. – Lähivuosina liikevaihdon täytyy nousta jo seuraavalle kymmenelle. Eniten kasvua odotamme sisustuspuolelta, sillä viime vuonna tapettien, maalien ja lattiapäällysteiden myynnit kaksinkertaistuivat ja niiden esillepanoon ja asennuspalveluihin on erityisesti panostettu. Meillä on 30 yhteistyökumppania ja oma Naisia toivotaan K-raudan asiakkaiksi, sillä he käynnistävät usein kodin remontit, mikä nostaa sisustuspuolen ja remonttipalvelujen myyntiä. asennuspalveluvastaava sekä energiaratkaisuihin koulutettu henkilö, kauppias kertoo. Ammattilaisille Skanssin K-raudassa on oma PRO-Center, jossa asioinnin nopeus varmistetaan omalla sisäänkäynnillä ja palvelupisteellä. mania ANNE KORTELA manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI teema Linnafälttiin yhteisöllistä puutaloasumista RAKENTAMINEN ja TEOLLISUUS Rakentaminen on vihdoin alkamassa Turun linnan ympäristöön suunnitellulla Linnafältin alueella, jossa vanhan kunnostaminen yhdistyy uuteen puurakentamiseen. A lueen konsultoiva arkkitehtitoimisto on ollut Schauman Arkkitehdit Oy. Arkkitehti Janne Helinin mukaan alueen tunnistettavuus, omaleimaisuus ja yhteisöllisyys halutaan säilyttää ja luoda haluttu asuinalue. Tunnusomaista on kaupunkikeskustamaisuus, johon kuuluu umpikortteleita ja sisäpihoille on tarkoitus suunnitella viihtyisiä oleskelualueita. Autot piilotetaan maan alle. Ympäristöasiat ja kestävän kehityksen periaate ovat yksi tärkeimpiä suunnittelua ohjaavia tekijöitä, toinen teema on asumisen uudet mahdollisuudet. – Linnafältistä tulee noin tuhannen asukkaan koti ja kerrosalaa on yhteensä noin 50 000 neliömetriä. Tavoite on saada alueelle myös palveluja ja toimintaa päiväsaikaan, joten sinne tulee myös liiketiloja ja esimerkiksi kotitoimistoksi soveltuvia tiloja ja alueelle on kaavoitettu päiväkoti. Pääosa rakennuksista on suojeltavia puutaloja, joista ensimmäisiin Linnankadun varrella asukkaat ovat jo muuttaneet. Uudisrakennukset on kaavassa mitoitettu täydentämään olemassa olevaa rakennuskantaa, niiden korkeus on 2-3 kerroksesta viiteen riippuen sijainnista. Kattopinnat ovat eheitä ja yleisilme on uusissa rakennuksissa moderni, Turun kaupungin Kiinteistöliikelaitoksen arkkitehti Mika Rajala kertoo. Linnafältin suojeltuihin taloihin tulee 15 asuntoa, kooltaan 38–135 neliömetriä ja niiden ajatellaan soveltuvan eri sukupolville. Asuntojen myyntihinta asettunee arviolta noin 3 000 euron tasoon. Heinäkuussa kaava saa lainvoiman ja uudistaloja pääsee rakentamaan syksyllä. Rakentajia ovat NCC, PSJ, YIT ja PEAB. Suunnitelmat ovat osin vasta alustavia, mutta suurin osa kohteista tulee olemaan omistusasuntoja. Vain YH-Kotien suunnitelmissa on myös vuokra- ja asumisoikeusasuntoja. Linnankadun varrella muutama entisöity talo on jo saanut asukkaat. Linnafältistä on tulossa puutalorakentamisen pilottialue, sillä puutalot ovat modernissa rakentamisessa Suomessa vielä paljon harvinaisempia kuin vaikkapa Ruotsissa ja Tanskassa. – Ruotsissa esimerkiksi Wäxjön kaupunki on hyvä esimerkki. Puutalot ovat kestäviä ja muuntautumiskykyisiä. Lisäksi niiden hiilijalanjälki on 60 prosenttia pienempi kuin muiden rakennusmateriaalien. Puukerrostalon paloturvallisuuskin on parempi kuin betonitalossa, koska huoneistokohtainen springler-järjestelmä on pakollinen. Asukastutkimuksessa on kiitetty myös asuntojen hyvää äänieristystä, Metsä Wood Oy:n johtaja Esa Kosonen kertoo. mania ANNE KORTELA Yleisilmeessä vanha ja uusi yhdistyvät samanhenkisinä. Uusia koteja erilaisiin elämäntilanteisiin Mitä ikinä etsitkin, löydät sen osoitteesta www.skanska.fi/kodit Kiinnostuitko? Lisätietoja saat asuntomyynnistämme Itäinen Rantakatu 60, Turku, p. 0800 155 511 (maksuton), ma-pe 8-16, asuntomyynti.turku@skanska.fi Visualisointi Visualisointi Turku, Telakkaranta Raisio, keskusta Turun Androksenranta, Unioninkatu 20 www.skanska.fi/androksenranta Kaikista kodeista näkyy Aurajoki. Oma tontti. Myynnissä. Arv. valm. 2/2014. Huoneistoesimerkkejä mh. € vh. € 1h+kt 35,5 m2 2. krs 51.240 170.800 2h+k+s 62,5 m2 2. krs 89.190 297.300 3h+k+s 80 m2 3. krs 102.090 340.300 4h+k+s 97 m2 8. krs 167.190 557.300 Raision Valonsäde, Soliniuksenkuja 24 www.skanska.fi/valonsade Koteja valmiiseen ympäristöön. Oma tontti. Ennakkomarkkinoinnissa. Arv. valm. 6/2014. Huoneistoesimerkkejä mh. € vh. € 1h+kk+s 45,5 m2 2. krs 43.740 145.800 2h+k+s 65 m2 2. krs 60.990 203.300 3h+k+s 75 m2 1. krs 64.440 214.800 3h+k+s 85,5 m2 1. krs 67.440 224.800 Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] Mietitkö uuden kodin hankintaa? Saat erikoisedun. Jos vanhan asuntosi myynti takkuilee, Skanskan KotiTurvaTM korvaa uuden kotisi asumiskuluja jopa 1000 € kuukaudessa vuoden ajan. Lue lisää www.skanska.fi/kotiturva mania 13 teema RAKENTAMINEN JA TEOLLISUUS K aasunvalvontalaitteiden suunnitteluun ja valmistukseen erikoistunut turkulainen Detector Oy on kehittänyt toimintojaan päämäärätietoisesti ja tähtää voimakkaaseen kasvuun viiden vuoden tähtäimellä. Lupaavaan alkuun on jo päästy, sillä alkuvuoden liikevaihtolukemat osoittavat reilut 20 prosenttia ylöspäin. Vuonna 2012 liikevaihtoa kertyi yli 1,3 miljoonaa euroa. Detector valmistaa asiakkaiden tarpeisiin räätälöityjä mittauslaitteita, ratkaisuja ja ohjelmistoja. Laitteiden käyttömahdollisuuksia on paljon, niinpä asiakaskuntakin koostuu monen toimialan yrityksistä. – Tuoterepertuaarimme on erittäin laaja. Erilaisia kaasuja valvotaan esimerkiksi lääke-, kemian- ja elintarviketeollisuuden prosesseissa, ja niitä syntyy myös energia- ja bioenergia tuotannossa, rakennusteollisuudessa, konepajoilla, sairaaloissa, laboratorioissa ja monissa yleisötiloissa, kuten jäähalleissa. Laitteillamme voi valvoa myös niiden tilojen ilmanlaatua, joissa käytetään erilaisia ajoneuvoja, kuten varastot ja pysäköintilaitokset. Mittarit ovat niin herkkiä, että esimerkiksi pienetkin häkäpitoisuudet voidaan havaita, toimitusjohtaja Pentti Maunu kertoo. korkeat laatuVaatimukset ohjaavat kaikkea suunnittelua, sillä kaasunvalvontalaitteiden on täytettävä ATEX -hyväksyntäkriteerit. Ne on laadittu tiloihin, joissa käsitellään räjähdysherkkiä aineita ja niissä on myös ympäristönäkökohdat otettu huomioon. Tämä vaatimus edellyttää, että henkilökunnan ammattitaidon on oltava korkea. Lisäksi heitä koulutetaan myös itse. Huoltotehtäviin tarvitaan vähintään vuoden perehdytysjakso. Detector on valmistanut kaasuvalvontalaitteita jo yli 30 vuotta, joten osaamista on kertynyt myös erittäin vaativien laitteiden kehittämiseen. Digitaalitekniikan tulon jälkeen vuodesta 2000 lähtien mahdollisuudet erilaisten versioiden kehittä- Erikoistujalla hyvät kasvunäkymät miseen ovat moninkertaistuneet aiempaan analogiseen tekniikkaan verrattuna. Yritys pystyy hyödyntämään useita erilaisia mittausteknologioita, joista kuhunkin käyttötarkoitukseen valitaan sopivin. Viime aikoina kilpailukykyä on vahvistettu investoimalla testauslaboratorioon ja kehittämällä toimintatapoja, tuotteita ja henkilökuntaa. Lähtökohtana on asiakkaan näkökulma, asiakkaiden saamaa hyötyä halutaan vahvistaa kaikin keinoin. Lisäksi tuoterakenteita on käyty läpi ja kehitetty laskentatapoja ja raportointia. – Nyt pystymme tekemään päätöksiä ja ohjaamaan toimintaamme sekä hin- noittelemaan tuotteemme entistä tarkemman tiedon pohjalta. Pystymme myös toteuttamaan entistä isompia kokonaisuuksia ja meillä on esimerkiksi arktisiin oloihin soveltuvaa erikoisosaamista. Voimme tuottaa asiakkaille lisäarvoa kehittämällä heidän tarvitsemiaan palveluja ja konsultointia. Pystymme räätälöimään tietyistä perusmoduuleista ohjelmoimalla uusia tuoteversioita ja lisätä niihin esimerkiksi etävalvontaominaisuuksia. Myös huolto ja ylläpito on otettava huomioon, Maunu selittää. Viime aikoina Detectorin tuotteiden kysyntää on lisännyt erityisesti päästöjen vähentämistarve. Myös ympäristöliiketoiminta ja bioenergiaratkaisut ovat kas- vava käyttökohde. Uusia markkinoita haetaan aktiivisesti Suomen lisäksi ulkomailta. Pohjoismaissa ja Hollannissa on jo pitkään ollut jälleenmyyjät, nyt on solmittu yhteistyösopimus myös Indonesiaan ja Brasilian mahdollisuuksia tutkitaan. Lisäksi yritys on mukana Salon vientirenkaassa, jossa tähdätään LähiIdän markkinoille. – Tavoitteemme ovat realistiset, mutta korkealla ja niin pitää ollakin. Tällä hetkellä näyttää hyvältä ja olemme sitouttaneet koko henkilökuntamme niihin. He saavat onnistumisesta myös konkreettista hyötyä bonuspalkkioina, Pentti Maunu toteaa. mania ANNE KORTELA Pentti Maunu kertoo, että kaasumittauslaitteiden ATEX -hyväksyntävaatimukset on otettava huomioon tuotekehityksessä. Hyväksyntätauluja on jo mittava määrä. Teknologiateollisuuden tilaukset vähenivät Teknologiateollisuuden tilausten kehitys on ollut heikkoa ja vienti on pohjalukemissa. Yritysten tilanteet vaihtelevat merkittävästi. Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa supistui viime vuonna hieman ja oli noin 67 miljardia euroa. Tämän vuoden tammikuussa liikevaihto oli neljä prosenttia pienempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Talouskriisin seurauksena liikevaihto on supistunut 14 14 mania miljardia euroa. Ala vastaa 60 prosenttia Suomen koko viennistä, ja liikevaihdosta yli 70 prosenttia kertyy globaaleilta markkinoilta. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia tammi- maaliskuussa euromääräisesti 16 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2012 ja 22 prosenttia vähemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä loka-joulukuussa, joten alan yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan lähikuukausina alemmalla tasolla kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. – Viennin romahtaminen ja jääminen matalalle tasolle on Suomen taloushistoriassa poikkeuksellista. Aikaisemmin ei ole koettu kehitystä, jossa vienti ei palau- dukaan taantumaa tai lamaa edeltävälle tasolle, toteaa Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen. Noin neljännes Teknologiateollisuuden jäsenyrityksistä on tuloslaskelman mukaan tappiollisia, määrä on lähes kaksinkertaistunut talouskriisin alun jälkeen. – Meillä on kuitenkin myös kasvuyrityksiä ja kasvualoja. Yritysten menestyminen Suomessa edellyttää kilpailukyvyn jatkuvaa vaalimista, Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Risto Alanko toteaa. m manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI teema Innovaatioita energiatuotantoon RAKENTAMINEN JA TEOLLISUUS – Öljynporauslautalle suunniteltu tehomuuntajamme pystyy toimimaan erittäin vaativissa olosuhteissa, Pertti Arvonen kertoo. (kuvat: Trafotek Oy) Porauslautan ja tuulimyllyn olosuhteet ulkomerellä ovat ehkä ankarimpia testausympäristöjä sähköjärjestelmille, mutta kaarinalainen Trafotek pärjää niissä. T änä vuonna 30 vuotta täyttävä Trafotek Oy on erikoistunut vaativien sähkölaitteiden, kuten sähkövirran siirtoa tasaavien muuntajien ja kuristimien suunnitteluun ja valmistukseen. Yrityksen valmistamia sähkölaitteita arvioidaan olevan ympäri maailmaa noin 650 laivassa ja 16 000 tuulimyllyssä. Viime aikoina öljy- ja kaasutuotanto sekä aurinkoenergian hyödyntäminen ovat nousseet suurimmiksi kasvualoiksi. Tuulivoimalahankkeet ovat edenneet hitaasti ja STX Turun telakan Ranskaan menettämän laivatilauksen myötä meni todennäköisesti myös Trafotekin urakka. Laivateollisuus on yritykselle edelleen tärkeä, mutta se ei ole siitä niin riippuvainen kuin monet muut alueen yritykset. TUI-varustamon laivoihin toimitetaan myös tilauksia. traFotek kilpailee asiakkaista maailmanlaajuisilla markkinoilla ja myös oma toiminta on hyvin kansainvälistä. Yhtiöllä on tuotantoa Kaarinan lisäksi myös Kiinassa ja Virossa sekä aivan uusi myyntikonttori Saksassa Bremenissä. Brasiliaan ollaan myös vakavasti lähtökuopissa, mutta vielä ei lähtölaukauksen käynnistävää suurta tilausta ole saatu. – Jos haluaa kasvaa ja pärjätä kilpailussa, on oltava siellä, missä markkinat ovat, siitä on huomattavaa etua ja Brasilian lainsäädännön takia se on lähes välttämätöntä. Meillä oli siellä suuri kauppa vetämässä, mutta valitettavasti emme saaneet sitä. Tähtäämme sinne kuitenkin vakavasti, koska siellä on kiinnostavat markkinat öljyja kaasutuotannossa, toimitusjohtaja Pertti Arvonen sanoo. Hänen mukaansa Trafotekin kansainvälistyminen ja tuotannon siirto osittain ulkomaille on ollut ratkaisevaa siinä, että yhtiö on voinut kasvaa jo 65 miljoonaan liikevaihtoon. Vaativimmat tuotteet tehdään Suomessa ja sarjatuotanto ulkomaisilla tehtailla. – On hyvä huomata, että osaaminen ei kehity, jos ei ole riittävästi kotimarkkinoita ja vaikka tuotantoa siirretään ulkomaille, kasvu poikii yleensä työtä myös Suomen tehtaille. Suomessa teknologiateollisuuden kilpailukyky Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] on jäänyt rämpimään finanssikriisin jälkeen, kun esimerkiksi Saksa on jo toipunut. Pitäisi herätä siihen, ettei Suomi voi enää kehittyä pelkästään perinteisten teollisuudenalojen avulla. arVosen mukaan kehittyvissä maissa tehdään kaikki mahdollinen kilpailukyvyn kehittämiseksi. Esimerkiksi Brasiliassa rakennetaan parhaillaan 15 telakkaa, sillä vuoteen 2018 mennessä on arvioitu rakennettavan yli 500 kuljetusalusta öljynporaukseen. – Kaupoissa voisi myös vetää kotiinpäin, kuten Saksassa ja Brasiliassa. Suomesta hyvä esimerkki on tuulimyllyt, joita tilattiin Koreasta, vaikka niitä olisi voinut valmistaa täälläkin. Arvosen mukaan suorat palkkakustannukset ovat Suomessa noin kolminkertaiset Viroon verrattuna ja seitsenkertaiset Kiinan kustannuksiin nähden. Lisäksi työn tuottavuus kehittyy ulkomailla nopeasti ja koulutustaso nousee. – Suomessa esimerkiksi sairauspoissaoloja on 5-6 prosenttia palkkakustannuksista, mutta Kiinassa ei ole ollut yhtään yli yhden prosentin kuukautta. Karenssipäivän kustannusten siirto työntekijälle olisi Suomessa hyvä, sillä Ruotsissa se vähensi välittömästi poissaoloja, Arvonen toteaa. traFotekin kiinan tehdas aloitti toimintansa vuonna 2006 ja Viron vuonna 2011. Niissä valmistetaan sarjatuotantona kuristimia. Kasvu on ollut nopeaa ja Viroon suunnitellaan jo laajennusta. Vaativat muuntajat suunnitellaan ja valmistetaan Kaarinassa, jossa on samalla tontilla kaksi tehdasta. Kaarinaan on juuri tehty kolmen miljoonan investointi ja tehtaan laajennus on käynnissä. – Kun saamme asiakkaita ulkomailta, myös vaativien tuotteiden menekki kasvaa, mikä parantaa työllisyyttä Suomessa. Meillä on henkilökuntaa kaikkiaan nelisensataa, joista reilut 230 on Suomessa. Viime vuonna meillä oli historiamme toiset yt-neuvottelut ja jouduimme vähentämään nelisenkymmentä työntekijää, mutta nyt on toiveita saada taas uusia työpaikkoja. Tänä vuonna kasvuvauhtimme on ollut 20 prosenttia, Arvonen sanoo. Trafotekin paras kilpailuetu on oma suunnittelu ja etulyöntiasema vaativien tehomuuntajien valmistajana. Kilpailijat seuraavat kuitenkin nopeasti perässä ja koko ajan on kehitettävä uutta. Brasilian lisäksi töitä kauppojen saamiseksi tehdään koko ajan myös Venäjällä ja Koreassa. mania ANNE KORTELA mania 15 rahan valtakunta Hajontaa venekaupassa Yli puolet venealan yrityksistä odottaa kaupan kasvavan tänä vuonna ja 20 prosenttia uskoo lisäävänsä henkilökuntaa. V uonna 2012 alan yhteisjärjestön Finnboatin jäsenkunnan kokonaisliikevaihto oli 477,6 miljoonaa euroa, jossa laskua oli 14,9 prosenttia. Valtaosa veneistä meni vientiin, kotimaan kaupan liikevaihto oli 104,1 miljoonaa ja laskua vielä enemmän, 20,7 prosenttia. Eniten väheni keskikokoisten veneiden myynti kokoluokassa 8-10 metriä, jossa vähennys oli 36 prosenttia, 6-8 metrin luokka putosi 15 prosenttia. Sen sijaan yli 10 metrin moottoriveneissä myynti kasvoi reippaasti, peräti 33 prosenttia ja myös pienimmässä kokoluokassa, alle kuuden metrin moottoriveneissä oli kasvua yhdeksän prosenttia. Eniten myydyt venemerkit olivat Buster, Yamarin, Silver, Suvi ja Terhi. Myös purjeveneiden myynti parani, niitä myytiin 14 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna, eniten myynti kasvoi 33–40 -jalkaisten kokoluokassa. Myydyimmät merkit olivat Dufour, Beneteau ja Jeanneau. Kappalemääräinen myynti on kuitenkin moottoriveneisiin verrattuna pientä, vajaat 80 kappaletta, kun moottoriveneitä myytiin lähes 4 000. Veneiden tuonti puolestaan kasvoi viime vuonna 12,5 prosenttia, kasvua oli eniten Ruotsista ja Saksasta tuoduissa veneissä. Kaikkiaan veneitä tuotiin 2 072 kappaletta. Suomessa venekauppiaiden tilanne on kauden alkaessa kohtuullinen. 52 prosenttia alan yrityksistä uskoo kaupan kasvuun ja viidesosa ennakoi lisäävänsä henkilökuntaa tänä vuonna. Venevalmistajan pakettiin voi sisältyä myös vakuutusta ja huoltoa, Jirka Sottinen Venemaailmasta Turusta kertoo. Hänen mukaansa monien liikkeiden liikevaihto on noussut koko ajan, eikä hätää ole, jos on tarjota sitä, mitä asiakkaat haluavat ostaa. Alalle on myös tullut uusia harrastajia ja uusi ilmiö on, että moottoriveneistä halutaan siirtyä purjeveneisiin. Lisäksi veneiden vuokraaminen on lisääntynyt. – Kauppiaskunta voi pääsääntöisesti hyvin, vaikka viime vuonna joitakin valmistajia meni konkurssiin. Nyt jokaisella valmistajalla on tarjota uutuuksia esimerkiksi kuuden metrin kokoluokkaan, erityisesti retkeily- ja kalastuskäyttöön sopivia veneitä, Sottinen arvioi. – Ennakkomyynti on viime vuoden tasolla, mutta hajontaa on. Kauppaa lisäävät erityisesti palvelut, sillä nyt on ollut aikaa miettiä miten vastata kysyntään. Asiakkaat ovat nykyisin entistä vaativampia. Veneen ostamisen kynnystä halutaan myös mataloittaa tarjoamalla uusille veneilijöille valmiita paketteja, joihin sisältyy vaikkapa ajokoulutusta, käyttökoulutusta ja jopa laituripaikka. Saare-purjeveneitä maahan tuovan Blue Ocean Oy:n toimitusjohtaja Seppo Sutela pitää myös kaupan näkymiä kohtuullisina. Hänen mukaansa erityisesti käytettyjen purjeveneiden saatavuus on parantunut ja niille on kysyntää. – Päätöstä harkitaan kuitenkin todella pitkään ja yhtä kauppaa kohden näyttöjä on runsaasti, hän toteaa. mania ANNE KORTELA Purjeveneiden kauppa on kasvanut ja moni moottoriveneilijä siirtyy purjehtijaksi. Seppo Sutela esitteli veneitä Meri kutsuu -messuilla. AssetMaster – Joustava ja helppo tapa investoida Yritykset tarvitsevat toimintansa pyörittämiseen monenlaisia laitteita ja koneita sekä myös muuta irtainta käyttöomaisuutta. Tämän laitekannan tarve muuttuu kaiken aikaa ja sen hallinnointi aiheuttaa sekä työtä että kustannuksia. Nordean AssetMaster on yrityksen kaikkien laitehankintojen rahoitus- ja hallintapalvelu. Se yhdistää joustavan leasingrahoituksen ja käyttöomaisuuden hallinnan rutiinit helposti toimivaksi kokonaisuudeksi aikaa ja kustannuksia säästäen. AssetMasterin avulla yrittäjä pääsee toteuttamaan hankintojaan ilman rahoitusneuvotteluja ja voi keskittyä itse liiketoimintaan. Hankittava kohde toimii vakuutena eikä lisävakuuksia näin tarvita. ”AsserMaster on toiminut joustavasti ja nopeasti yrityksen investointitarpeissa. Lisäksi aina käytössä oleva limiitti tukee investointien suunnittelussa. Myös asiakaspalvelun ripeys on ollut erittäin positiivinen kokemus.” kertovat Teija Stade ja Petri Vainio. Tervetuloa Nordeaan juttelemaan sinulle tärkeistä yritysasioista. Soita Yrityspalveluumme 0200 2121, ma–pe 8–18 (pvm/mpm) ja varaa aika meille. Lisätietoja saat yrityskonttoreistamme tai osoitteesta nordea.fi nordea.fi 16 mania manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI Nordea Pankki Suomi Oyj Kuvassa Rakenneverkko Oy:n hallituksen puheenjohtaja Teija Stade ja toimitusjohtaja Petri Vainio, Asiakasvastuullinen myyntijohtaja Tommi Tuomi Nordea Rahoituksesta sekä Asiakasvastuullinen johtaja Arja Nevasalo Nordeasta. salkunvartija Kevät on arvaamatonta aikaa? U SA:n talousluvut ovat alkuvuodesta vakuuttaneet markkinat siinä määrin, että SP-500 -osakeindeksi saavutti historiallisen huippunsa huhtikuun toisella viikolla. Teollisuuden luottamus on ollut vahvalla tasolla ja talouskasvuennuste on nostettu jopa 3 prosenttiin. Asuntomarkkinoiden elpyminen jatkuu ja työllisyystilanne kohenee. Kuluttajat voivat paremmin ja yksityinen kulutus on hyvässä vauhdissa. Keskuspankki FED on pitänyt kiinni elvyttävästä politiikasta ostaen kuukausittain 85 miljardilla joukkovelkakirjalainoja lisäten näin likviditeettiä markkinoilla. Yhdysvaltain talouskehityksen kannalta tärkeää roolia näyttelevät jatkossa finanssipoliittiset päätökset. Yhdysvaltojen valtapuolueet eivät ole pystyneet ratkaisemaan liittovaltion talouden julkisia menoja. Presidentti Obaman julkistaman budjetin mukaan hallinto velvoitetaan etsimään merkittäviä uusia lisäsäästöjä aikaisempien lisäksi. Tämä merkitsee mm. sitä, että liittovaltion työntekijöiden palkankorotukset peruttiin jo kolmatta vuotta peräkkäin. Seuraava koetinkivi viranomaisille on velkakatosta sopiminen, jota koskeva jatkoaika päättyy 19.05.2013. Nyt jo toteuttavien leikkausten ja sovittujen veronkorotusten arvioidaan heikentävän USA:n talouskasvua puolen prosentin verran tänä vuonna. Nähtäväksi jää leikkausten ja säästöjen lopullinen vaikutus yksityisen kysynnän kasvuun ja sitä kautta heijastukset yritysten tuloksiin. Euroalueen tilanne on hyvin kaksijakoinen. Eteläisimmässä Euroopassa ongelmat jatkuvat edelleen Italian vaalituloksen ja Espanjan ongelmapankkien siivittämänä. Saksan tilanne taas on kohtuullisen hyvä kotimarkkinan elpyessä ja vientikysynnän säilyessä hyvänä. Ylivelkaantumisen ohella suurimmat euroalueen ongelmat ovat kasvun puute ja yhtenäisen politiikan puuttuminen. Maiden erilaisuus vaikeuttaa yhtenäisen linjan löytymistä. Uusia pilviä taivaalle lisäsi päätös Kyproksen tukemisesta, jonka yhteydessä päädyttiin leikkaamaan talletussuojan ylittäviä talletuksia. Lisäksi senioribondien ja osakkeiden arvot leikattiin. Heikkojen pankkien asema voi vaikeutua entisestään, koska kyproslaisia pankkeja koskeva päätös voidaan tulkita siten, että kaikkia Euroalueen pankkeja ei enää pelastetakaan automaattisesti. Näin ollen ainakin Välimeren maiden heikoimmista pankeista on siirtynyt suurempia talletuksia turvallisempiin kohteisiin. kehittyVillä markkinoilla kasvu on jatkunut selvästi länsimarkkinoita vauhdikkaampana. Tämä ei kuitenkaan ole näkynyt osakemarkkinoiden kehityksessä. Sijoittajat ovat alkuvuonna hakeneet tuottoja USA:sta ja voimakkaasti elvyttävästä Japanista kehittyvien markkinoiden sijaan. Kiinassa ensimmäisen kvartaalin talous- luvut jäivät hieman alle odotusten. Kasvu on edelleen infrastruktuuri- ja asuntorakentamisen varassa. Asuntojen hintojen nousu jatkuu ja Kiinan asuntokuplasta on jo puhuttu pitkään. Myös lintuinfluenssan uusi tuleminen vaikeuttaa tällä hetkellä lähinnä Kiinan matkailuelinkeinoa. Eristäytynyt Pohjois-Korea kiristää myös omalla tavallaan tunnelmaa Korean niemimaalla. Kyseessä lienee pääosin sisäpoliittinen pyrkimys kiristää maalle apua, mutta panokset ovat suuret. USA on pyrkinyt toimimaan alueella Kiinan kautta ja markkinoilla uskotaankin, että tilanne rauhoittuu ennen pitkää. Kohtalokkaan politiikkavirheen mahdollisuus on kuitenkin olemassa Pohjois-Korean kokemattoman uuden hallitsijan vuoksi. osakemarkkinoilla totuuden hetki lähestyy, mikäli globaali makrodata jatkaa pehmenemistä. Meneillään oleva tuloskausi on nyt erittäin tärkeässä roolissa. Toistaiseksi yritysten johdon ohjaukset ovat olleet analyytikkoennusteita pehmeämpiä. Myös kullan viime päivien hintaromahdus murtaa opittua turvasatamadynamiikkaa. Toisaalta osakepositioiden pienentäminen on sekin vaikea päätös, koska vaihtoehtona on koroista saatava nollatuotto. Mikäli talouden fundamentit kuitenkin jatkavat heikkenemistä, sijoittajien on lopulta otettava kantaa osakepainoon. Veikko Karhulahti Sijoitusstrategiajohtaja OP-Private, Turku Mikäs tässä on päätöksiä tehdessä, kun kerran toisemme tunnetaan. Yrittäjän elämässä tulee eteen monenlaisia pulmia ratkottavaksi. Ja useimpiin niihin liittyy olennaisena osana raha. Tarvitsetpa sitten rahoitusta yrityksesi kasvuun ja kehittämiseen tai vakuutusturvaa vastoinkäymisten varalle, helpointa on jutella sellaisen kanssa, jonka jo tuntee entuudestaan. Etenkin kun se joku tuntee myös ympäristön, jossa toimit. Tervetuloa Osuuspankkiin. Laitetaan rahoitus ja vakuutusasiasi kertaheitolla kuntoon. Se käy sukkelaan tuttujen kesken. Lue lisää yrityksen pankki- ja vakuutusasioinnista op.fi ja pohjola.fi Yhdessä hyvä tulee. Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] mania 17 terveys ja hyvinvointi – Odotamme tänä vuonna noin 15 prosentin kasvua eli 20 000 asiakaskäyntiä ja 1 800 leikkausta, Jussi Rantanen ja toimitusjohtaja Matti Markkula sanovat. Silmäkirurgiaketju Turkuun Pohjoismainen Memira-ketju aloitti Suomen toimintansa huhtikuussa Turusta, toukokuussa avataan toinen klinikka Vaasan. Turusta tulee myös Suomen pääkonttori ja myöhemmin avattavien klinikoiden henkilökunta koulutetaan Turussa. Turku valittiin, koska kaupungin yritysilmasto tuntui suotuisalta ja koulutusmahdollisuudet ja ruotsinkielen taito ovat hyvät ja lentoyhteydet toimivat Tukholmaan, josta Suomen toimintoja johdetaan. Kapealle sektorille silmäleikkauksiin erikoistunut ketju perustettiin Ruotsissa vuonna 2007 liittämällä siihen Norjassa ja Tanskassa 1990-luvulta asti toimineet kaksi yritystä sekä Ruotsissa vuonna 2004 aloittanut Opticare. Memira on kasvanut nopeasti ja sillä on yhteensä 51 klinikkaa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Liikevaihto oli vuonna 2012 noin 700 miljoonaa Ruotsin kruunua. Ketjun omistaa sijoittajaryhmä, josta 40 prosenttia on institutionaalisia sijoittajia, osakkaina on myös työntekijöitä. Memira tekee silmien taittovirhe- ja laserleikkauksia sekä ikänäkökorjauksia. Suomen ja Ruotsin toimitusjohtaja Michael Lagerbäck ei paljasta Suomen tavoitteita, mutta odottaa alan kasvavan Suomessa yhtä nopeasti kuin muissa Pohjoismaissa. Suurinta kysyntää odotetaan ikänäköleikkauksille, joita tehdään yli 45-vuotiaille. Leikkauksessa poistetaan silmien mykiöt ja niiden tilalle asetetaan linssit, joten leikkauksen vaikutus on pysyvä. Suomen toimintojen käynnistämiseen Memira sai apua työ- ja elinkeinoministeriön alaiselta Invest in Finland -organisaatiolta. Turun Seudun Kehittämiskeskus avusti sopivien tilojen löytymisessä. Turun klinikalla työskentelee alkuvaiheessa viisi henkilöä. m Sairaala Neo laajentaa Turkulainen ortopedian sairaalana tunnettu Neo laajensi maaliskuussa toimintaansa yleis- ja erikoislääkärien päivystykseen. Taloon tuli seitsemän uutta lääkäriä. Syksyllä tilat laajenevat tuhannella neliöllä sairaalarakennuksen viereisen Intelligate IItalon valmistuessa. Tarve kolme miljoonaa euroa nielevään laajennukseen on tullut melko nopeasti, sillä Neo aloitti toimintansa vasta keväällä 2011. Se on turkulaisen lääkäriryhmän perustama ja lähes kokonaan turkulaisessa omistuksessa. Henkilökunta omistaa sairaalasta yli puolet. Toiminnan pääperiaate on, että valtaosa lääkäreistä työskentelee päätoimisesti Neossa. – Aloitimme ortopedian yksikkönä, koska halusimme erottua, mutta alalla on tapahtunut dramaattinen muutos, kun pääosa alueen yksityisistä lääkäritaloista on siirtynyt ulkomaiseen omistukseen. Kotimainen omistus näyttää olevan asiakkaille tärkeä asia ja meiltä on jatkuvasti kysytty myös muita palveluja. Meihin ovat ottaneet yhteyttä myös lääkärit, jotka haluavat työskennellä täällä, johtava lääkäri Jussi Rantanen kertoo. Onko Suomessa käynnissä laajempi yksityissairaalamarkkinoiden uusjako, on vaikea arvioida, mutta eri puolilla Suomea on viime aikoina syntynyt useita yrittäjävetoisia lääkäritaloja. Julkisen puolen osuus terveydenhoidosta on niin suuri, että sitä koskevat päätökset heijastuvat nopeasti myös yksityispuolelle ja voivat lisätä kysyntää. Päivystyspotilaista yksityinen sektori hoitaa tällä hetkellä noin 20 prosenttia. Neon uudistus toi sairaalaan päivittäisen yleis- ja erikoislääkärin päivystyksen tapaturmapäivystyksen rinnalle. Neon osuudeksi ennakoidaan 4 000 päivystyskäyntiä ja tulevaisuudessa noin 15 prosenttia Varsinais-Suomen yksityisen päivystyksen potilaista eli noin 10 000 vuodessa. Vuonna 2012 Neossa oli 14 000 vastaanottokäyntiä ja noin 1 600 leikkausta. Kokonaismyynti oli 8,4 miljoonaa euroa ja liikevaihto 5,5 miljoonaa euroa. Operatiivinen toiminta kääntyi viime vuonna voitolliseksi ja tulos jäi hienoisesti plussalle. Yritys tähtää myös ulkomaille ja neuvottelee muun muassa päiväkirurgiakonseptin viennistä Dubaihin. m Tietotekniikka apuun terveydenhoidossa Turku Science Parkin, Turun ammattikorkeakoulun ja Turun yliopiston järjestämä Monitori-seminaari paneutui terveydenhuollon innovaatioihin osana Turku ICT Weekin ohjelmaa. Lehtori Teppo Saarenpää Turun ammattikorkeakoulusta esitteli eMedic-hanketta, joka tähtää etälääketieteen sovellusten kehittämiseen diabetes-potilaiden omahoidossa, haavanhoidossa ja lastentaudeissa. Mukana on kuusi toimijaa neljästä Itämeren ympärysmaasta, Suomesta Turun Ammattikorkeakoulu, Turku Science Park ja Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiri. – Tavoitteena on luoda sekä asiakas- että henkilökuntanäkökohdat mahdollisimman hyvin huomioivia käytäntöjä. Pyrimme löytämään koti- ja itsehoidon tueksi laadukkaan ja kustannustehokkaan virtuaalisen palvelumallin, joka on yhtenäinen neljässä maassa. Se helpottaa käytäntöön vienti ä ja henkilökunnan koulutusta, Saarenpää kertoo. Uusia käytäntöjä kehitetään Suomessa kolmessa pilottikunnassa: Kaarinassa, Loimaalla ja Forssassa. Hankkeen tuloksia hyödynnetään myös e-terveys-ratkaisujen tutkimuksessa. m 18 mania Optikko Aimo Paksuniemi (vas.), sairaanhoitaja Paula Koskinen ja klinikan päällikkö Kyösti Kärkkäinen työskentelevät Kultatalossa Memiran klinikalla. Eloni luottaa paikalliseen omistukseen Yksityisten terveyspalvelujen kilpailu kiristyi Turussa huhtikuussa, kun uusi lääkäriasema Eloni aloitti toimintansa ydinkeskustassa. Hansa-korttelin kolmanteen kerrokseen tulee vähitellen noin sadan ihmisen työpaikka, joka tarjoaa asiakkailleen monipuoliset työterveys- ja lääkäriasemapalvelut. Eloni on Minna ja Timo Talvion omistama perheyritys. Lääkäri Minna Talviolla on pitkä kokemus sekä työterveyslääkärinä että työterveysliiketoiminnan johtamisessa. Timo Talviolla on useamman vuoden yrittäjäkokemus. − Ideat ja ajatukset, jotka ovat syntyneet vuosien kuluessa, ovat nyt kypsiä toteutettavaksi Elonissa. Kotimaisen omistuksen ja paikallisuuden ansiosta meillä on mahdollisuus tarjota palveluja juuri täkäläisten asiakkaiden tarpeisiin, Minna Talvio sanoo. Toimitusjohtaja Timo Talvion mukaan tavoitteena on nousta merkittäväksi alueelliseksi terveyspalvelujen tarjoajaksi sekä yksityisasiakkaille että yrityksille työterveyshuollossa. − Tavoittelemme noin 10 prosentin markkinaosuutta eli noin 10 000 työntekijän työterveyspalveluja Turun talousalueella muutamassa vuodessa. Tämän kokoisessa yksikössä toiminta on joustavaa ja kaikki palvelut ovat samassa paikassa. Elonissa on työterveys-, yleis- ja erikoislääkäreiden ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten vastaanotot, oma laboratorio ja röntgen sekä palveluja tukeva tutkimus- ja toimenpidetarjonta, toimitusjohtaja kertoo. Työterveyspalveluja tarjotaan valtakunnallisesti toimiville yrityksille yhteistyössä Diacorin kanssa. Myös Kuntoutuskeskus Petrean kanssa kehitetään palveluja. m manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI tunnelmassa Kevät täynnä toimintaa Vuoden Mestari 2012 Seminaarissa puhui vuorineuvos Maarit ToivanenKoivisto, joka on äskettäin julkaistun Talouselämälehden 500 päättäjänaisen listalla 9. vaikutusvaltaisin nainen Suomessa. Talonrakennusteollisuuden Lounais-Suomen piiri ry:n ”Vuoden Mestariksi 2012” valittiin rakennusmestari Risto Salomaa. Tunnustus perustuu pitkäaikaiseen arvostettuun toimintaan ja viimeksi eritoten Valtion virastotalo-hankkeen sisäpuolisen peruskorjauksen vastaavana työnjohtajana. Risto Salomaa on valmistunut rakennusmestariksi Turun teknillisestä oppilaitoksesta vuonna 1974 ja työskenteli pitkään Perusyhtymä Oy:n palveluksessa, oman kustannuslaskentatoimiston hän perusti vuonna 1987 ja hänelle on myönnetty Suomen Yrittäjien Kultainen Yrittäjäristi vuonna 2008. Tutkimus ja elinkeinoelämä Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Tiede, rahoitus ja elinkeinoelämä -seminaarissa todettiin tiiviin vuorovaikutuksen tarpeellisuus. Ulkopuolisina puhujina vierailivat muun muassa Liikesivistysrahaston hallituksen puheenjohtaja Maarit Toivanen-Koivisto, joka on myös perheyhtiö Onvest Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja sekä Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen. Liikesivistysrahasto tukee noin 3,5 miljoonalla eurolla vuodessa suomalaisia tieteentekijöitä ja siinä alueyhdistystyöllä on suuri merkitys. Yksityiset tukijat voivat varsin pitkälle määritellä, mitä toivovat tuettavan. Rahaston tuki painottuu väitös- ja post doc -tutkimuksiin, viime aikoina kansainvälisen verkostoitumisen ja muun yhteisöllisen kehityksen tukeminen on ollut nousussa. Seminaarin tuoreinta tietoa toivat kauppakorkeakoulun nuorten tutkijatohtorien, Ewald Kiblerin, Salla Laasosen ja Matti Mäntymäen esitykset ajankohtaisia tutkimustuloksistaan sosiaalisen arvostuksen merkityksestä uusien yritysten syntymiselle, vuoropuhelusta ja vastuullisuudesta sekä Z-sukupolven virtuaalimaailmasta. Risto Salomaa (oik.) sai Vuoden Mestari -lautasen piirin puheenjohtajalta, Jari Lainiolta. Pilvi, BYOD ja etätyö (vas.) Riku Reimaa (Microsoft), Mikko Hyppönen (F-Secure) ja Sami Kuusisto (Aurajoki Oy) pohtivat muun muassa turvallisuusriskejä laitteiden ristiin käytössä ja etätyön mahdollisuuksia ja vaikutuksia. Turun Tietokeskuksen seminaarin paneelikeskustelussa haettiin erilaisia näkökulmia tietotekniikan ajankohtaisiin ilmiöihin. Esimerkiksi pilvipalvelut vähentävät investointien tarvetta ja helpottavat ohjelmistojen ylläpitoa, mutta palveluntarjoajan luotettavuudesta on syytä varmistua, jotta tieto ei vuoda minnekään eikä sitä menetetä, jos palveluntarjoaja lopettaa toimintansa. Tiedon pitäisi nykyisin muokkautua monenlaisiin kiinteisiin ja mobiililaitteisiin, sillä BOYD eli ”Bring Your Own Device” on lisääntynyt, kun työntekijät tuovat töihin omia laitteitaan tai työskentelevät niillä etänä kotonaan ja käyttävät niitä ristiin työnantajan laitteiden kanssa. Asia nähtiin ilmiönä, johon on käytännössä sopeuduttava esimerkiksi luomalla listan laitteista, joita on lupa käyttää. Kevät heräsi Artukaisissa Turun Messukeskuksessa kukki ja viheriöi, kun ulkona oli vielä lunta ja jäätä. Myöhäinen kevät sai viherpeukalot aktiivisesti liikkeelle jokavuotiseksi muodostuneeseen Piha- ja Puutarha -messutapahtumaan. Puutarha on muuttanut muotoaan ja tullut osaksi myös kaupunkiasuntoa parvekkeilla ja keittiöissä. Uusiin suuntauksiin pystyi tutustumaan esimerkiksi kulinaristin pihalla, jossa salaattia voi napata suoraan ulkokeittiön viherseinästä tai kestävän kehityksen pihalla, jossa käytettiin luonnonkiviä, monivuotisia kasveja ja sadevesi otettiin talteen kastelua varten. Pihoilla yleistyy myös siirtovarvikko eli kuntta, jota voi käyttää esimerkiksi rinteissä ja kivikoissa, joissa puutarhakasveja on vaikea saada menestymään. Messukeskuksessa tarjottiin myös perinnetalojen kunnostukseen liittyvää tietoa. Lars Knifsund (vas.) Restatopista vaihtoi ajatuksia organisaatiokouluttaja Pertti Niskansen kanssa WTC Turun koulutuksessa. Arvot ja vastuu Tänä keväänä puutarhan väriloistoa on päässyt toistaiseksi ihailemaan vain sisätiloissa. Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] WTC Turku järjesti koulutuksen ajankohtaisesta aiheesta, jonka merkitys on nykyisenä jatkuvan muutoksen aikana aivan olennainen yritysten menestykselle. Jokainen meistä on vastuussa omasta asennoitumisestaan kulloiseenkin muutokseen ja juuri asenteella on merkitystä siinä, miten muutoksesta hyödytään tai ei hyödytä. Päätä ei auta pistää pensaaseen tai vedota kiireeseen, vaan jokainen on vastuussa omasta ajankäytöstään ja velvollinen priorisoimaan oikeasti tärkeät asiat kuormittavan kiire-tekemisen edelle. Kiireen keskellä olisi aiheellista aina kyseenalaistaa, onko kiireellinen asia myös tärkeä. Kriteeri perustuu omiin ja yrityksen yhteisiin arvoihin. Organisaatiokouluttaja Pertti Niskanen korosti, että ikävät asiat on parasta hoitaa heti, koska ne syövät energiaa, kun taas päätös tehdä jotain saa heti aikaan toimintaa. Siispä ohjeena oli ”syödä raaka sammakko” heti aamiaiseksi, sen jälkeen päivä ei voi enää muuttua ikävämmäksi. mania 19 KUN TARVITSET OIKEITA OSAAJIA OIKEILLE PAIKOILLE, SOITA TAI TÄYTÄ YHTEYDENOTTOLOMAKE NETTISIVUILLAMME. Henkilöstöliiga on Turun alueen suurimpia henkilöstön vuokraukseen erikoistuneita yrityksiä. Välitämme osaavia ammattilaisia mm. teollisuuteen, logistiikkaan, toimistotyöhön ja rakentamiseen. Autamme sinua kokoamaan yritykseesi huippujoukkueen, jossa on ajan vaatimaa monipuolista osaamista. Pitkän kokemuksemme ansiosta hoidamme kaikki toimeksiannot nopeasti ja ammattitaidolla. Olemme Henkilöstöpalveluyritystenliiton jäsen ja noudatamme alakohtaisia työehtosopimuksia. Olemme mukana myös Tilaajavastuu.fi –palvelussa, josta löytyvät kaikki tilaajavastuulain mukaiset tiedot yrityksestämme. Yrityksenä täytämme AAA-luokan vakavaraisuusvaatimukset. Kun tarvitset taitureita yrityksesi haasteisiin, ota yhteys Henkilöstöliigaan. Löydät kauttamme pelityyliisi sopivat tehokentälliset. HENKILÖSTÖLIIGA TAITUREITA KAIKILLE KENTILLE Seuraa myös Facebooksivuamme PERINTEINEN TYÖVOIMANVUOKRAUS SUORAT REKRYTOINNIT Henkilöstöliiga Oy | Multavierunkatu 4, 20100 Turku | puh. 0207 129 601 | fax 0207 129 609 | www.henkilostoliiga.fi
