Vuosikertomus mallia 12-13 - Pohjois

POHJOIS-TAPIOLAN LUKIO
PL 3237
02070 ESPOON KAUPUNKI
Käyntiosoite:
Sepontie 2
02130 ESPOO
puh. rehtori
816 39080
toimisto
816 39081
faksi
816 39079
Pohjois-Tapiolan Yhteiskoulu perustettiin vuonna 1962
Koulu siirtyi Espoon kaupungille 1.8.1977 ja siitä muodostettiin PohjoisTapiolan lukio ja Pohjois-Tapiolan koulu
Koulurakennuksen I osa valmistui 1964 ja II osa 1967
Saneeraus valmistui 2003.
Rehtori
FM Toini Rauhamäki
Apulaisrehtori
FM Sami Keijonen
Kansikuva: Pasi Kirkkopelto
Taitto: Matti Iivanainen
Koulukuvat: Hyvän Työn Konttori Oy
Muut kuvat opettajien arkistoista
(jollei toisin mainittu)
1
KATSAUS LUKUVUODEN TOIMINTAAN
Pohjois-Tapiolan lukion 51. lukuvuosi on päättymässä. Tämä lukuvuosi aloitettiin juhlistamalla koulun 50-vuotisjuhlia. 6. syyskuuta oli juhla nykyisille opiskelijoille ja seuraavana päivänä oli virallinen juhla, jota kunnioittivat läsnäolollaan koulumme ensimmäinen rehtori Jarmo Nyström, kaupunginjohtaja Jukka
Mäkelä, suomenkielisen opetuksen tulosyksikön edustajat sekä suuri joukko
entisiä opiskelijoita ja opettajia. Juhlasali oli täynnä väkeä.
Lukuvuosi on jatkunut normaaliin, mutta melko hengästyttävään tahtiin. Työtä
rytmittää jaksotus ja jaksojen lopussa olevat koeviikot. Kahdesti vuodessa järjestettävät ylioppilaskirjoitukset ovat isoja tapahtumia, jotka vaikuttavat koulun toimintaan merkittävästi. Syksyn kirjoitukset ovat suuria tapahtumia jo
senkin vuoksi, että Etelä-Tapiolan lukion kokelaat osallistuvat kokeisiin meillä.
Heidän saatuaan oman tilan, voimme jatkossa vuorotella syksyn koejärjestelyjen osalta.
Taaksepäin katsoessa voi todeta, että lukuvuoden aikana on tapahtunut paljon
muutakin kuin mitä normaaliin koulutyöhön oletetaan kuuluvan. Opiskelijoille
on ollut tarjolla tilaisuuksia päästä käymään oman lukion ulkopuolella. Espoon
lukioverkko on tarjonnut kaikkien lukioiden opiskelijoille avoimia yhteistyökursseja, joista mainittakoon tänäkin vuonna toteutunut ilmailukurssi. Muista
lukioista voi tarvittaessa valita kursseja, joita ei omassa lukiossa järjestetä.
Tämä on mahdollista erityisesti lähilukioiden kesken.
Korkeakouluyhteistyö jatkuu erityisesti Aalto-yliopiston kanssa. Useat opiskelijat ovat päässeet saamaan esimakua vaativammasta opiskelusta. Tarjolla on
ollut matematiikka- luentoja ja ns. kärkikursseja kuten Avaruus ja satelliitit
sekä Nano- ja mikrotekniikka. Uudessa hienossa LUMARTS- laboratoriossa järjestetään fysiikan työkurssi ensi viikolla. Sen opettajana on lehtori Matti Heikkinen. Tämä yhteistyö on molempia osapuolia hyödyttävää. Opiskelijoille tarjoutuu loistava tilaisuus tutustua korkeakoulumaailmaan ja Aalto- yliopisto haluaa varmistaa, että lahjakkaat opiskelijat hakeutuvat opiskelijoiksi.
Innolukio - hanke aloitti viime syksynä näyttävästi Barona -areenalla. Valtakunnallinen hanke palaa nyt juurilleen pienimuotoisempana, mutta Espoossa
hanketta halutaan edistää aktiivisesti. Tarkoituksena on antaa mahdollisuus
nuorille tuoda esiin innovatiivisuuttaan ja lisätä yhteistyömahdollisuuksia paikallisten yritysten kanssa. Pohjois-Tapiolan lukiolla on ensimmäinen tapaaminen uuden yhteistyöyrityksen kanssa lähipäivinä. Laurea AMK:n kanssa on yhä
enemmän yhteistyötä. Syksyllä tarjotaan muutamille lukiolaisille mahdollisuus
tutustua opiskeluun ammattikorkeakoulussa viikon ajan.
Monissa oppiaineissa järjestetään opintoretkiä kiinnostaviin kohteisiin. Historian kurssilaiset käyvät vuosittain Mankbyn arkeologisilla kaivauksilla. Yhteihkuntaopin kursseilla vieraillaan mm. eduskunnassa ja käräjäoikeudessa ja asiantuntijavierailijoina tänä vuonna olivat kansanedustaja Raija Vahasalo sekä
2
lähipoliisi ja lakimies. Majuri Juhani Raanto kävi maaliskuussa puhumassa asevelvollisuudesta ja siviilipalveluksesta toisen vuoden opiskelijoille - niin pojille
kuin tytöillekin. Opinto-ohjauksessa järjestetään vierailuja oppilaitoksiin ja yrityksiin. Tärkeää vertaistukea antavat entiset opiskelijamme, jotka käyvät kertomassa lukion jälkeisistä opinnoistaan.
Espoon kaupunki painottaa kestävän kehityksen edistämistä. Se on yksi kehittämis-kohteista päättyvänä lukuvuotena sekä myös tulevana. Meillä järjestettiin lokakuun lopulla Ilmasto-teemapäivä ja sen yhteydessä oli paneelikeskustelu, jossa oli mukana useita kuntavaalien ehdokkaita. Opiskelijat esittivät heille teemaan liittyviä kysymyksiä. Tällä viikolla oli myös monitoimipäivä, jonka
ohjelmassa oli muun muassa opastettu retki Ämmässuon modernille jätteenkäsittelylaitokselle.
Ylioppilastutkinnon sähköistäminen on puhuttanut pitkään ja nyt puheet alkavat konkretisoitua, vaikka vieläkin on ilmassa paljon kysymyksiä ilman vastauksia. Espoon lukioissa on kevään aikana kartoitettu teknisiä valmiuksia. Varmuutta ei ole mitä laitteita käytetään kokeissa ja ovatko ne opiskelijoiden omia
vai koulun laitteita, käytetäänkö langatonta vai langallista verkkoa ja tulostetaanko tuotokset vai lähetetäänkö ne sähköisesti. Toivottavasti nämä asiat ratkeavat varsin pian, sillä tällä tietoa ensimmäiset kokeet tehdään tietokoneella
syksyllä 2016. Toteutus alkaa filosofian, maantieteen ja saksan kokeilla, joissa
osallistujamäärät ovat melko pienet.
Tieto- ja viestintätekniikan pedagogista käyttöä lisätään opiskelussa. Sitä edellyttävät sähköiset ylioppilaskirjoitukset, mutta muutenkin opiskelijoiden tulee
saada valmiudet, joita edellytetään jatko-opinnoissa ja työelämässä. Tieto- ja
viestintätekniikan käyttö sisältyy varmasti myös uudistettavaan opetussuunnitelmaan. Opettajille on ollut koulutusta ja lisää on luvassa ensi lukuvuonna.
Espoo valitsi Fronterin uudeksi oppimisympäristöksi ja se otettiin lukiossamme
käyttöön kolmannen jakson alusta. Sen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämistä lisätään opetuksessa ja opiskelussa.
Päättyvä lukuvuosi on tarjonnut kulttuuria ja erilaisia tapahtumia. ILME - linjalaisten ja musiikin opiskelijoiden työn tuloksia on esillä 50-vuotisjuhliassa sekä
produktioiden esityksissä. Musiikinopiskelijat järjestivät flash mob- esityksen
lentoasemalla. ILME- linjalaiset osallistuivat menestyksekkäästi Loistefestivaaliin. Koko ryhmä sai kiittävät arvioinnit ja Nora Parma sai kunniamaininnan. ILME- linjalaiset olivat mukana myös nuorten mielenterveystyön tukemiseksi järjestetyssä Kuuleeko kukaan? – hyväntekeväisyys-konsertissa. Opiskelijoiden lisäksi kiitokset näistä ylimääräisistä panostuksista ansaitsevat ilmaisutaidon opettajat Mia Kohi ja Eija Mikkonen ja musiikin opettaja Kati Laakso.
Kansainvälisessä toiminnassa on ollut projektien osalta välivuosi. Kaksi projektia on valmistelussa ja niiden toteutus on ensi lukuvuoden puolella. Marraskuun alussa on viikon mittainen EU-aiheinen European Classes – konferenssi
Belgiassa ja tammikuussa fysiikan opiskelijat osallistuvat CERN- projektiin Ge-
3
nevessä. Ryhmä vierailee mm. hiukkaskiihdytinlaboratoriossa ja kuulevat luentoja ja tapaavat tiedemiehiä.
Kansainvälisiä delegaatioita on käynyt edelleen vierailulla lukiossamme tutustumassa suomalaiseen koulujärjestelmään, varustetasoon, opetusmenetelmiin
ja oppilashuoltoon. Lukiolla on kummikoulu Afrikan köyhimpiin maihin lukeutuvassa Malawissa. Keräämällämme rahalahjoituksella on hankittu patjoja sisäoppilaitoksen oppilaille. Haluamme, että kaikilla oppilailla olisi oma nukkumapaikka. Suomalainen yhteyshenkilömme toimittaa avustuksen turvallisesti perille.
Oppilaskunnan hallitus on toiminut opinto-ohjaaja Heidi Kettusen johdolla.
Hallitus otti kantaa esimerkiksi ensi lukuvuoden syyslomaan ja työpäivän siirtoon. Oppilaskunnan aktiivinen osallistuminen koulun toimintaan ja päätöksentekoon on tärkeää. Heidän edustajansa tuovat opiskelijoiden äänen kuuluviin
opettajainkokouksissa.
Henkilökunnassa tapahtuu muutoksia. Lehtori Mariana Honkavaara jää eläkkeelle tämän lukuvuoden lopussa. Hän on opettanut lukiossamme pitkää ruotsia ja pitkää ja lyhyttä saksaa syksystä 1989 alkaen. Lukion koulusihteeri Hertta Hakuli on jäänyt eläkkeelle jo aiemmin keväällä. Kiitän heitä molempia erittäin ansiokkaasta työstä ja toivotan onnellisia eläkepäiviä omasta ja koko kouluyhteisön puolesta. Myös muita henkilövaihdoksia tapahtuu lukuvuoden vaihtuessa. Haluan jo tässä yhteydessä kiittää niitä opettajia, jotka eivät jatka työyhteisössämme ja toivottaa heille menestystä tulevissa tehtävissään.
Suomen tiedeseura palkitsee vuosittain eri alojen ansioituneita edustajia ja jakaa myös kaksi palkintoa ansioituneille lukio-opettajille. Lukiomme historian ja
yhteiskuntaopin lehtori Titta Putus-Hilasvuori sai tänä vuonna humanististen
aineiden tai yhteiskuntaopin opettajalle kohdennetun stipendin. Henkilökohtaisen stipendin lisäksi myös palkitun opettajan lukiolle tulee stipendi, joka käytetään stipendeihin ja kansainväliseen toimintaan.
Uusi koulun ja lukion yhteinen johtokunta aloitti toimintansa keväällä. Johtokunnalla on tärkeä rooli koulun toiminnan tukemisessa ja mahdollisuus vaikuttaa asioihin. Sen jäsenet ovat kiinnostuneita koulun toiminnasta ja tuovat
huoltajien näkemyksiä esiin. Uskon ja toivon, että hyvin alkanut yhteistyö jat
kuu myönteisissä merkeissä uuden johtokunnan kanssa. Koti ja koulu – yhdistys on toiminut edelleen aktiivisesti opiskelijoiden hyväksi. Yhdistys kerää varoja eri tavoin ja se jakaa stipendejä ja avustuksia projekteihin. Vanhempien
toiminta on tärkeää vapaaehtoistyötä, josta suurkiitokset yhdistyksessä toimiville nykyisille ja tuleville aktiivijäsenille sekä yhdistystä tukeville huoltajille.
Kiitän lukion opettajakuntaa, henkilökuntaa ja opiskelijoita päättyvästä lukuvuodesta ja haluan toivottaa kaikille rentouttavaa ja hyvin ansaittua kesälomaa.
Espoossa, 1. kesäkuuta 2013
4
OPETTAJAKUNTA
Rehtori
Rauhamäki Toini, FM
englanti, ranska
Apulaisrehtori
Keijonen Sami, FM
matematiikka, tietotekniikka
Lukion opinto-ohjaajat
Iivanainen Matti, FM
Kettunen Heidi, KM
lukion opinto-ohjaus
lukion opinto-ohjaus
Lukion lehtorit
Ahonen Janne, LitM
Degerman Alexander, PsT
Haapamäki Kirsi, FM
Haikola Hilkka, FK
Heikkinen Matti, FL
Honkavaara Mariana, FM
Jouttijärvi Tuula, FK
Kohi Mia, FM
Kosonen Päivi, FK
Kujala-Malinen Minna, FM
Partala Tanja, TM (virkavapaalla 12- 13)
Putus-Hilasvuori Titta, FM
Tahvanainen Jorma, FM
Viitanen Sari, FM
liikunta, terveystieto
psykologia, uskonto
biologia, maantieto
kemia, matematiikka
fysiikka, matematiikka
ruotsi, saksa
äidinkieli
äidinkieli, ilmaisutaito
ruotsi, saksa
englanti, ranska
uskonto, filosofia, elämänkatsomustieto
historia, yhteiskuntaoppi
matematiikka, fysiikka
englanti, ruotsi
Peruskoulun lehtorit
Kirkkopelto Pasi, TaM
Kurikkala Sanna, FK
Laakso Kati, MuM
Lehtinummi Ulla, LitM (virkavapaalla 12- 13)
kuvataide
maantieto
musiikki
liikunta, terveystieto
5
Pitkäaikaiset tuntiopettajat ja sijaiset
Inkeroinen Mikael, FM
Einola Tiina, LitM
Kansanen Ulla-Maria, FM
Laine Anu, TM
Leino Sampo, yo
Mikkonen Eija
Paavonen Susanna, FM
Piiroinen Juuli, LitM
Ripatti Erika, VTM
Saarelainen-Haila Aino, FM
matematiikka
liikunta
englanti, ruotsi
uskonto, filosofia, elämänkatsomustieto
audiovisuaalinen ilmaisu
ilmaisutaito
espanja
liikunta
historia, yhteiskuntaoppi
äidinkieli
POHJOIS-TAPIOLAN KOULUN JA LUKION
JOHTOKUNTA 2013- 2016
Jäsen:
Henkilökohtainen varajäsen:
Laura Repo, puheenjohtaja
Hannele Hakala, varapuheenjohtaja
Laura Kirves
Harri Sane
Marja-Leena Salaja
Jari Särkkä
Carita Vuorinen
Ilmo Vehanen
Henkilökunnan edustajat:
Raoul Aspegren
Raija Ahonen
Mia Kohi
Harri Mikkola
Lukion oppilasjäsenet:
Kaius Kiiras
Esteri Viitanen
MUU HENKILÖKUNTA
Hakuli Hertta
Mattila Liisi
Rosenqvist Susanne
Mikkola Harri
Keltanen Jenni
Ros Carina
Saajoranta-Kurvinen Inka
Alexander Turchin
koulusihteeri (helmikuun loppuun)
koulusihteeri (maaliskuun alusta)
terveydenhoitaja
vahtimestari
lukiopsykologi
lukiokuraattori
erityisopettaja
kiinteistönhoitaja
6
10A ro Matti Heikkinen
10B ro Kirsi Haapamäki
7
10C ro Hilkka Haikola
10D ro Erika Ripatti
8
10E ro Sari Viitanen
09H ro Heidi Kettunen
9
RYHMIEN OPPILASMÄÄRÄT JA RYHMÄNOHJAAJAT
LUKUVUODEN 2012- 13 PÄÄTTYESSÄ
Luokka
Tytöt
Pojat
Yht.
Ryhmänohjaaja
12A
12B
12C
12D
12E
11
15
18
16
18
18
10
11
10
7
29
25
29
26
25
Inkeroinen Mikael
Laine Anu
Kujala-Malinen Minna
Honkavaara Mariana
Degerman Alexander
11A
11B
11C
11D
11E
4
7
20
12
18
17
16
7
11
7
21
23
27
23
25
Tahvanainen Jorma
Kosonen Päivi
Iivanainen Matti
Putus-Hilasvuori Titta
Kohi Mia
10A
10B
10C
10D
10E
10H
6
10
13
11
16
3
17
9
10
12
4
7
23
19
23
23
20
10
Heikkinen Matti
Haapamäki Kirsi
Haikola Hilkka
Ripatti Erika
Viitanen Sari
Kettunen Heidi
09H
2
3
5
11V
Yht.
6
206
5
181
11
387
Kettunen Heidi
Abit 2013
10
Vaihto-opiskelijat
POHJIKSESSA TAPAHTUNUTTA…
Pohjiksen 50-vuotisjuhlassa koettiin lämminhenkisiä esityksiä ja iloisia kohtaamisia
Jokaisella koululla on historiansa. Jokainen koulu täyttää joskus pyöreitä. Tänä
syksynä oli Pohjiksen aika saavuttaa arvokas 50 vuoden ikä. Juhlistimme suurta tapahtumaa huikein menoin.
Abien koskettava Tottelemattomat-näytelmä
Viisikymppistä Pohjista juhlittiin syyskuussa kolmessa eri juhlassa: yläkoulun,
lukion ja kutsuvieraiden. Esiintyjänä voin todeta jokaisen juhlan olleen erilainen. Mutta yksi asia yhdisti kaikkia näitä: jokainen juhla oli täynnä muistelua
Pohjois-Tapiolan koulun ja lukion historiasta.
Jokaisella juhlalla oli oma ohjelmansa kohderyhmän mukaan. Lauluesitys Linnuton puu vuoden 2011 abien esittämänä kuultiin jokaisessa kolmessa esityksessä, kuten myös musiikkinäytelmä Aikamatka. Lukion tämän vuoden
abien näytelmä Tottelemattomat esitettiin sekä lukion että kutsuvieraiden
juhlassa. Pääjuhlassa nähtiin myös Lammen suvun steppiesitys sekä kuultiin
puheita nykyisiltä rehtoreilta Maarit Mäkäläiseltä ja Toini Rauhamäeltä, Espoon
opetustoimen johtajalta Kaisu Toivoselta ja entiseltä pohjislaiselta tutkimusprofessori Mika Pantzarilta. Varmasti yksi muistokkaimmista oli entisen matemaattisen aineiden opettajan Taisto Virtasen puhe, joka kuultiin lukion juhlassa.
Kuten alustavasti oli sovittu, me esiintyjät odotimme lavan takana hiiren hiljaa
kuunnellen muut esitykset sekä videon Pohjiksen alkuvaiheista. Jännityksen
tunsi ilmassa, kun oma esitys kuulutettiin alkavaksi. Olin itse mukana produktiossa, jossa yläkoulun 9.-luokkalaisten ilmaisutaitoluokka ja lukion musiikki 7 -kurssin oppilaat olivat järjestäneet pienen aikamatkan sivistyneeltä 60luvulta poptäyteiseen 90-lukuun. Kun oli vuoro astua lavalle laulamaan, ei
11
voinut muuta kuin vetää syvään henkeä. Kolme syvää henkäystä kolmessa eri
hetkessä, kolmen erilaisen yleisön edessä.
Muistan omista esityksistäni vain fiiliksen, jonka koin lavalla. Yleisö oli halukas
kuulemaan ja oli innokkaasti mukana jokaisessa kohdassa. Esitysten lopussa
raikuivat mahtavat ablodit. Lavalta halusi päästä pian kuulemaan, mitä ihmiset
olivat ajatelleet esityksestä.
Palautteen kuuleminen oli ehdottomasti yksi parhaimpia hetkiä esiintymisen
ohella. Pääjuhlan väliajalla kuulin vanhempien vieraiden puhuvan esityksistä.
He olivat yllättyneitä, kuinka lämminhenkiseksi juhla olikaan saatu ja millaisia
nostalgisia hetkiä he olivatkaan kokeneet katsellessaan videota PohjoisTapiolan koulun perustamisesta sekä kävellessään koulumme käytävillä. Eräs
vanha nainen otti minusta jopa kiinni ja kehui esitystä, jossa myös minä olin
mukana. Myös oppilastovereiden kehut esityksistä olivat piristäviä. Oli mahtavaa huomata, että ihmiset olivat viihtyneet esityksiä katsellessaan. Monet vieraista olivat vanhoja oppilaita, joiden mielestä oli mukavaa päästä takaisin
vanhaan kouluun.
Vaikka olemme jo vanha koulu, olemme nuorekkaita oppilaiden ja opettajien
ansiosta. Me luomme nykypäivän Pohjista ja rakennamme sen tulevaisuutta.
Nähkäämme siis jälleen 50 vuoden päästä ikinuoressa Pohjois-Tapiolan koulussa ja lukiossa.
Lukion opiskelija Ida Susanna Pöllänen 11B
Taisto Virtasen 50-vuotisjuhlapuhe nykyisten oppilaiden juhlassa to
6.9.2012
Arvoisat juhlavieraat
Aloittaessani matemaattisten aineiden opettajana
Pohjois-Tapiolan yhteiskoulussa syksyllä 1967 koulu
oli toiminut jo viisi vuotta rehtori Jarmo Nyströmin
johdolla. Kaksi ensimmäistä vuotta oli toimittu parakissa Tapiolan keskusaltaan paikalla olleen suuren
hiekkakuopan vieressä. Tullessani ensimmäiset
lukioluokkamme aloittivat opintonsa vastavalmistuneessa eteläsiivessä. Tämä oli opettajan urani ensimmäinen työpaikka ja jäikin ainoaksi, sillä viihdyin täällä eläkeikääni asti eli 36,5 vuotta.
Tervetuloa aikamatkalle 50 vuoden päähän. Siihen aikaan kaikille yhteinen
koulu oli kansakoulu ja korkeampiin opintoihin johti oppikoulu. 15 ensimmäistä
vuottaan Pohjois-Tapiolan yhteiskoulu toimi yksityisenä oppikouluna.
Sotien ja sotakorvausten jälkeen Suomi oli köyhä maa, joten oppikoulumme
olivat tuohon aikaan yleisesti yksityisiä 8-vuotisia oppikouluja. Sellainen oli
12
myös vuonna 1962 eli 50 vuotta sitten perustettu Pohjois-Tapiolan yhteiskoulu.
Viisi ensimmäistä luokkaa muodostivat keskikoulun ja kolme ylintä luokkaa
lukion. Oppikoulu ei suinkaan ollut tarkoitettu koko ikäluokalle vaan sinne pyrittiin yleensä 11-vuotiaina kansakoulun neljänneltä luokalta kaksipäiväisillä
äidinkielen ja matematiikan kokeilla. Oppilaat jaettiin luokkiin, jotka opiskelivat
yhdessä ja yhteisellä lukusuunnitelmalla aamusta iltaan jokaisena koulupäivänä viiden vuoden ajan. Lukiossa luokkien kokoonpanot vaihtuivat, kun osa lopetti ja osa jakautui matematiikka- ja kielilinjoille. Luokkien kokoonpanot vaihtuivat myös luokalle jäämisten johdosta. Jos jossakin aineessa sai keväällä nelosen eli ehdot, eikä suorittanut sitä kesällä ehtolaiskuulustelussa, niin jäi luokalle eli piti käydä koko vuosi uudelleen kaikkine aineineen.
Hieman ajankuvaa
Koulu on aina aikakautensa lapsi ja toimii sen mukaisesti. Alkuvuosina lauantaitkin olivat koulupäiviä, miesopettajat käyttivät pukua ja solmiota, opettajia
teititeltiin ja vastatessa noustiin seisomaan. Abit sentään saivat istua vastatessaan. Alkuvuosina n. 500 oppilaan koulutyö aloitettiin aamuhartaudella ruokailuaulan alatasanteella, jossa alkuvirttä säestettiin harmonilla ja pyörtyneet
virvoiteltiin täällä juhlasalissa. Muutaman vuoden kuluttua siirryttiin kokeiluun,
jossa päivänavaukset välitettiin keskusradiolla luokkiin ja virret sai korvata
rauhoittavalla musiikilla.
Elektroniikka oli vielä lapsenkengissä, koulussamme ei ollut televisioita, nauhureita, taskulaskimia, piirtoheittimiä, puhumattakaan tietokoneista ja kännyköistä. Opetus tapahtui pääosin taulun ja liidun avulla luokissa, joiden oppilasmäärät olivat 40 paikkeilla. Vuoteen 1973 asti monistus suoritettiin käsin
väännettävällä spriikoneella ja sinertävät monisteet tuoksahtivat Mankkaan
kaatopaikan metsien miehiltä.
Koulun rahoituksesta
Suurin osa saatiin valtion avustuksina, mutta jokainen oppilas maksoi lukukausimaksuja kaksi kertaa vuodessa 200 mk. Itse maksettiin myös ruoka, oppikirjat ja muut tarvikkeet. Koulun johtokunta, vanhempainneuvosto, kannatusyhdistys ja sen naistoimikunta tekivät ihailtavaa palkatonta työtä koulun
hyväksi. Naistoimikunnan pääsiäis- ja joulumyyjäiset tuottivat hyvin. Lisäksi
pidettiin erilaisia iltamia, joissa esiintyivät opettajat oppilaat ja heidän
vanhempansa. Erikoisen suosittuja esiintyjiä olivat TV:stä tutut julkkisvanhemmat, hekin palkkiotta.
Esim. 1970 hankittiin flyygeli ”20-luvun iltamilla”. Eräs ohjelmanumero oli
opettajien esittämä näytelmä Tuhkimus, kaikki opettajat esiintyivät, pari toimi
kuninkaanlinnan portinpylväinäkin. Flyygeli maksoi 11000mk. Vastaavasti hankimme vuonna 1974 nauhureita ja taskulaskimia ja 1.väritelevision vuonna
1975.
13
Koska Pohjois-Tapiola asutettiin 60-luvulla pääosin lapsiperhein, oma oppikoulu koettiin erittäin tärkeäksi. Ensimmäisiä ylioppilaita odotettiin kuin kuuta
nousevaa. Odotusta kuvaa hyvin vuosikertomuksessa 1967 julkaistu Pohjantorilla sijaitsevan Tapiolan Kukan mainos: ”Enää kolme vuotta Pohjois-Tapiolan
ensiruusuihin”. Kevätjuhlassa 1970 rehtori lakitti 23 ensimmäistä ylioppilastamme todeten: ”Te olette kahdeksan vuoden ajan olleet muiden esikuvina ja
ihanteina. Teitä on rakastettu enemmän kuin muita, mutta teiltä on vaadittu
myös enemmän kuin muilta”. Nykyisin tämä yo-joukko on jo viettänyt 60vuotisjuhlansa ja siirtymässä eläkkeelle.
Jännityksen lauettua kouluelämä alkoi pyöriä normaalisti, iloineen ja suruineen. Lauantaitkin muuttuivat siirtymävuosien jälkeen kokonaan vapaapäiviksi.
Tilastotietoja tarkastuskertomuksista
Kouluhallituksen tarkastajat pitivät huolta, että koulumme noudatti valtion
hyväksymää lukusuunnitelmaa. Tarkastuskertomuksista käy ilmi, että oppilaittemme keskiarvot olivat Uudenmaanläänin arvoja hieman korkeammat sekä
keskikoulussa että lukiossa. Luokalle jäämisprosentti oli lukiossamme 5,7% ja
Uudellamaalla 3,8%. Ehtoja meillä oli saman verran kuin Uudellamaalla n. 14,0
%.
Yhteiskoulumme ensimmäiset ikäluokat loivat kouluumme vapautuneen ilmapiirin, ei jännitetty eikä liikaa pingotettu. Erään luokan tunnuslause olikin:
”Den som har kyky, behöver inte arbeta so myky”. Oppilailla oli siten aikaa
vapaisiin harrastuksiin.
Kerhoja oli parisenkymmentä. Lukuvuonna 1968- 69 yhteiskunnallinen kerhomme toimi erityisen aktiivisesti Tsekkoslovakian miehityksen aikoihin. Vierailijoina oli maamme poliittisten toimittajien eliittiä. Urheilussa koulumme oli
Espoossa aina kärkipäässä. Kansantanhuissa olimme jopa Suomen valioita,
kiertueita oli Euroopassa ja Amerikassakin. Musiikissa kuoromme teki kiertueita eri puolilla Suomea, esiintyi TV:n jouluohjelmissa ja teki äänityksiä.
Keväällä 1973 neljä tyttöämme kirjoitti siihen aikaan yo-kirjoituksissa harvinaisuutena maksimin eli kuusi laudaturia. Yksi kirjoittajista oli ollut syntymästä
saakka sokea.
Valitettavasti yo-lautakunta ei pyynnöstä huolimatta voinut toimittaa hänelle
tehtäviä pistekirjoituksella. Kun muille tehtävät jaettiin klo 9 juhlasalissa, niin
vasta sen jälkeen taloudenhoitajamme alkoi kääntää tehtäviä pistekirjoitukselle. Tyttö pääsi aloittamaan kokeensa vasta muutaman tunnin kuluttua.
Tarkastaja kirjoitti opettajista kertomukseensa: ”Erittäin pätevä ja pedagogisesti valveutunut opettajakunta ei pääse näyttämään parastaan opetusvälineiden puutteen takia.
14
Kokeilutoimintaa
Kouludemokratiaan kuuluvia kouluneuvostoja (3 opettajaa, 3 vanhempaa ja 3
oppilasta) kokeilimme vuodesta 1968 lähtien. Meillä sujui hyvin, mutta kun
Kouluneuvostot tulivat lakisääteisinä maahamme viiden vuoden kuluttua, ne
politisoituivat. Teiniliiton vasemmistokampanjat pantiin täällä leikiksi, sillä taistolaisuus meillä ei tarkoittanut Taisto Sinisalon kannattajia vaan lähinnä minun
luokkani oppilaita. Luokallani oli jopa abi-verkkarit, joiden selässä luki suurin
kirjaimin Taistolaiset. Teiniliiton kaaduttua kouluneuvostoista luovuttiin maassamme kokonaan niiden poliittisuuden takia.
Opetussuunnitelmamme erikoisuutena on alkuvuosista lähtien ollut suullinen
esitystaito. Vuodesta 1968 lähtien vastuun otti ”Koulujen ilmaisutaidon äiti” Aili
Montonen-Rinne, joka Helsingin Sanomien haastattelussa 1991 totesi maamme
ilmaisutaidon opetuksen alkaneen Pohjois-Tapiolan yhteiskoulusta. Ailin työ loi
vankan perustan koulumme nykyiselle Ilme-linjalle. - Kokeiluista pitää vielä
mainita ansiokas luonnontieteiden työkurssikokeilu keskikoulun 3.luokalla. Sitä
veti legendaarinen kemistimme Päivätär Eskola.
Matematiikan opetuksesta
Kannatusyhdistyksemme perustamiskokouksessa oli päätetty, että koulumme
painottuu matemaattis-luonnontieteelliseen suuntaan. Alueemme väestörakenne Otaniemen läheisyydessä oli sellainen, että pitkää matematiikkaa arvostettiin ja valittiin meillä runsaasti, jopa yli 70%, kun valtakunnallinen prosentti oli 40% paikkeilla.
Alkuvuosina ei ollut taskulaskimia, sen takia aloitettiin laskutikku-kurssilla. Ensimmäinen taskulaskin, Monroe-merkkinen nelilaskin, saatiin Naistoimikunnan
avustuksella 1975. Se maksoi puolet opettajan kuukausipalkasta eli n. 1000
mk. Monroe sai heti lempinimen Marilyn, sitä oli kuulemma hauska näpelöidä.
Laskin oli matematiikan tunneilla opettajan pöydällä ja sillä sai käydä tarkistamassa laskutuloksensa, kunhan ensin oli saanut sen aikaan laskutikulla tai jakokulmassa.
Kuulimme, että Otaniemessä TKK:lla on yksi tietokone, siksi järjestimme koulussamme 10 oppitunnin mittaisen ohjelmointikurssin jo 1972. Kiinnostuneita
oppilaita oli 97 ahtautuneina fysiikan auditorioon. Kurssin lopussa pääsimme
Otaniemeen katsomaan suurta tietokonetta. Eräs oppilas totesi: ”Nyt minä
ymmärrän, miksi meillä ei ollut kurssillamme tietokonetta, se ei olisi mahtunut
ovesta”. Kului vaatimattomat 7 vuotta ennen kuin saimme kouluumme ensimmäisen tietokoneen, ABC-80. Petyttiin, kun tietokone ei vastannutkaan
ruudulle kirjoitettuun kysymykseen.
15
Pohjois-Tapiolan yhteiskoulu kunnallistetaan
Yksityiskoulumme toimi siis 15 vuotta, viimeisenä vuonna oppilasmäärämme
oli 752. Vuonna 1977 siirryttiin Espoon omistukseen ja peruskoulujärjestelmään. Keskikoulusta tuli koko ikäluokalle tarkoitettu yläaste, jonka rehtoriksi valittiin Raija Terho. 3-vuotisesta lukiosta tuli erillinen yksikkö, jonka rehtorina jatkoi Jarmo Nyström. Lukiossamme oli tällöin 256 oppilasta. Yhteiskouluaikana opettaja näki ja koki 8 vuoden aikana lettipäisen tytön ja otsatukkaisen pojan kasvun, aikuistumisen ja koulusta lähdön nuorena ylioppilaana. Nyt
opettaja-oppilas-suhde tuntui lukion opettajille 3-vuotisena jäävän perin pinnalliseksi. Vanhempien aktiivinen panoskin väheni, koska katsottiin, että kyllä
Espoo hoitaa ja maksaa. Onneksi tuki jonkin verran elpyi Koti- ja Kouluyhdistyksen myötä.
Suuret muutokset kiristivät peruskouluissa ilmapiiriä ja kasvava työpaine
aiheutti Suomessa historiallisen 4-viikkoisen peruskoululakon huhtikuussa
1984. Oli sekin näky, kun koulumme ulko-oven vieressä seisoi lakkovahteja
käsivarsinauhoineen.
Maamme kunnallisissa lukioissa alkoi porras portaalta kehitys kohti teidän
nykyisin noudattamaanne luokatonta järjestelmää. Vuodesta 1982 lähtien
otettiin asteittain käyttöön kurssimuotoinen lukio. Se oli oppilaille, opettajille ja
vanhemmille täysin uusi asia ja sitä aluksi vierastettiin. Vanhempainillat keräsivät yleisöä. Lukuvuonna 1996- 97 oli vasta voimassa täysin luokaton järjestelmä, johon oleellisena osana kuuluivat kurssitarjotin ja tuntikiertokaavio.
Yhteistyötä Teknillisen korkeakoulun kanssa
1980-luvun alussa pääsimme aloittamaan ATK:n opetuksen, kun Espoo järjesti
opettajille koulutusta ja hankki lukioomme 4 kpl Mikro-Mikkoja. Siihen aikaan
Windows valmiit ohjelmat, tekstinkäsittely ja netti puuttuivat. Ohjelmat tehtiin
itse Basicillä. Yhteistyömme Teknillisen Korkeakoulun kanssa syveni entisestään, kun TKK:n uusi rehtori Jussi Hyyppä kutsui syksyisin lukiomme ensimmäiset luokat tutustumiskäynnille. Korkeakouluesittelyn jälkeen kiertelimme eri osastoilla, joista joka vuosi kiinnostavin oli akateemikko Olli Lounasmaan johtama kylmälaboratorio maailmanennätyksineen. Siellä työskenteli
16myös entinen oppilaamme dipl.ins. Eero Friman, joka sijaiskäynneillään toi
kouluumme isossa termospullossa -190-asteista nestemäistä ilmaa ja teki sillä
ihmekokeita mm. lakaisi hetkessä lattian pölyt nurkkiin. Useina vuosina
järjestettiin oppilaillemme fysiikan työkursseja teekkarien laboratoriossa lauantaisin tai joululomilla, myöhemmin myös internet-kursseja.
Lukiomme tilat kävivät ahtaiksi. Onneksi saatiin 1989 lisäsiipi ns. Nappula.
Keväällä 1994 lukiostamme kirjoitti ennätysmäärä ylioppilaita eli 131 ja kaikki
selviytyivät. Sinä keväänä Helsingin Sanomat julkaisi yllättäen historian ensimmäisen lukioiden ranking-listan yo-kirjoitusten puoltoäänien perusteella.
16
Lukioita oli listalla 514 ja Pohjois-Tapiolan Lukion sijaluku oli 21. Korkeakouluihin sijoittumislistalla pärjäsimme vielä vähän paremmin.
Vielä 2000-luvun alkuvuosina lukiomme painopistealueena olivat matemaattiset aineet. Jatkossa kävi kuitenkin ilmi, että emme voi Espoossa saada toista
Olarin lukion kaltaista erikoisasemaa, joten vähitellen painotuimme kohti toista
perinteisesti vahvaa aluettamme eli kohti ILME-linjaa. Se sopiikin hyvin, sillä
koulumme on alusta lähtien arvostanut juhlia, joissa musiikilla ja ilmaisutaidolla on keskeinen merkitys. Arvokkaiden itsenäisyysjuhliemme lippuvartiot ovat
kautta vuosikymmenten virittäneet meidät juhlatunnelmaan.
Vuonna 1993 yhteiskoulumme rakennusajoista lähtien toiminut rehtorimme
Jarmo Nyström jäi eläkkeelle 31 ansiokkaan palvelusvuoden jälkeen. Läksiäisjuhla pidettiin merihenkisesti Nuottaniemessä, johon rehtori saapui omalla purjeveneellään tuoden mukanaan uuden rehtorimme Raimo Mattisen. Raimo Mattisella oli jo takana pitkä ura espoolaisena rehtorina. Hän johti 2000-luvulla
koulumme suuren saneeraustyön ja luotsasi menestyksekkäästi lukiomme luokattomaksi. Hän ehti toimia lukiossamme 13 vuotta. Seuraava rehtorimme
vuodesta 2006 onkin teidän tuntemanne Toini Rauhamäki, joka tarmokkaasti
johtaa lukiotamme nykyaikaan ja kansainvälisyyteen.
Itse jäin eläkkeelle tästä toisesta kodistani vuoden 2003 lopussa. Lähtiessäni
ylioppilaita oli lukiostamme valmistunut n. 3000, tällä hetkellä tuo luku on n.
4000. Entisiin oppilaisiini törmään nykyisin kaikkialla, missä liikun. Keskusteluissa heillä tuntuu usein olevan myönteisiä kokemuksia koulustamme ja sen
hyvästä hengestä. Erikoisen voimakkaana olen sen kokenut entisten
luokkiemme tapaamisissa.
Koulummekin on kokoontunut muistelemaan menneitä:
25-vuotisjuhlaa vietettiin 1987, juhlapuhujana TKK:n rehtori Jussi Hyyppä ja
vieraita n. 400. 40-vuotisjuhlassa 2003 juhlapuheen piti vuoden 1972 ylioppilaamme valtiotieteen tohtori, sosiologi Tommi Hoikkala, vieraita n. 650. Huomenna juhlapuhujamme 50-vuotisjuhlassa on kevään 1975 ylioppilaamme
kauppatieteiden tohtori, professori Mika Pantzar.
Te kokoonnutte aikanaan juhlimaan koulumme 100-vuotistaivalta ja muistelette: Ajattele, että koulumme 50-vuotisjuhlissa elettiin vielä sitä aikaa, kun
yo- kirjoituksissa ei saanut käyttää älypuhelinta, ei edes tietokonetta. Siellä oli
puhumassa matematiikan opettaja, joka oli tullut kouluumme opettajaksi jo
ennen kuin ensimmäinen ihminen kävi kuussa.
Taisto Virtanen
17
MUSIIKKI
Lukuvuotemme alkoi juhlallisesti koulumme täyttäessä 50 vuotta. Pohjiksen
muusikot toivat oman panoksensa juhlallisuuksiin. Valmistimme eri vuosikymmenille sijoittuvia musiikkinumeroita ja sen lisäksi saimme nauttia jo lukiomme
jättäneiden alumnien musisoinnista. Kiitos käynnistä vaan, ja tervetuloa uudelleen! MU4-kurssin kanssa matkasimme Helsinki-Vantaan lentokentälle toteuttamaan flashmob-tempauksen, jossa yllätimme satunnaiset matkailijat
laululla ja soitolla. Soittimina käytimme kitaroiden lisäksi mm. matkalaukkuja
ja lentokentän kiinteää roskista (hyvin varoen tietenkin). Kurssin muitakin hienoja tuotoksia on näkyvillä lukion YouTube-kanavalla. Keväällä isä sai siivet
ILME'11 produktiossa ja näytelmäproduktiossa kuultiin elävää bändiä efekteineen, äänimaisemineen ja varsinaisine kappaleineen.
Olemme jälleen vierailleet musiikin kursseilta erilaisissa konserteissa, lähinnä
Musiikkitalossa Helsingissä. Ykköskurssilaiset ovat käyneet sinfoniakonsertissa
RSO:n vieraina ja kakkoskurssilaisten kanssa olemme käyneet kuuntelemassa
suomalaista jazz-musiikkia.
Suuret kiitokset kaikille nuorille muusikoille uteliaasta ja innostuneesta
asenteesta, sinnikkäästä harjoittelusta luokassa 3, naurunremakoista, hermojenmenemisestä, arkisesta aherruksesta, sekä erityiskiitos kaikille ääni- ja
valotekniikan parissa kärsivällisesti ahertaneille opiskelijoille! Nietzschen sanoin: ”Elämä ilman musiikkia olisi erehdys.”
Lämpimät onnittelut valmistuville ylioppilaille ja rentouttavaa kesää kaikille.
Musiikin lehtori Kati Laakso
ILME
Ilmeen vilkas vuosi
Produktiota, koekuvauksia, diplomeja, vierailuja, festarit, kulttuuri-ilta
kunniamainintoja, maskeerausta … Ilme-linjan vuosi on ollut
ennätyksellisen tuottelias. Vuoden aikana on nähty kolme suurta produktiota ja lisäksi ykkösten kaksi lyhyempää esitystä. Teatteridiplomeja valmistui viisi kappaletta ja mediadiplomeja kolme.
Koulun 50-vuotisjuhlanäytelmä Redrage – ole se muutos jonka haluat maailmassa nähdä
Syksy alkoi rivakasti 50-vuotisjuhlanäytelmän lämmittelyllä. Näytelmän tekeminenhän aloitettiin jo tammikuussa 2013. Käsikirjoitusta työstettiin devi-
18
sing-menetelmällä eli improvisaation ja muiden harjoitusten avulla. Aluksi
haettiin teemaa ja luotiin roolihahmoja. Käsikirjoitus tehtiin täysin ryhmätyönä: joku keksi idean ja muut jalostivat sitä. Tämän jälkeen valikoitiin,
muokattiin ja kehitettiin lisää. Välillä kirjoitettiin kohtauksia ja jälleen improvisoitiin. Devising-menetelmä oli raskas mutta antoisa: käsikirjoituksesta tuli
yhteinen eikä kenenkään oma luomus.
Näytelmän aiheeksi nousivat ympäristöasiat sekä perheen ihmissuhteet. Ympäristöasioita taustoitettiin netin, videoiden ja lehtiartikkelien avulla. Pohdimme
muun muassa Itämeren tilannetta, turkistarhausta sekä halpatyövoiman käyttöä. Kiinnostavaksi nousi kaivosyhtiö Talvivaaran tilanne, joka antoi inspiraatiota näytelmäämme.
Näytelmää tehdessämme seurasimme kaivosyhtiö Talvivaaran tilannetta:
kuolleita lintuja, päästörajojen ylityksiä, rikosilmoituksia ja pidätettyjä toimittajia. Todellisuudella ja näytelmällämme alkoi jossain vaiheessa olla jo pelottavalla tavalla yhtäläisyyksiä. Viime keväänä Talvivaaran Espoon konttorin seinille kirjoitettiin: ”TV saastuttaa” ja ”Ympäristötuho”. Myös Redrage-näytelmän
käsikirjoituksessa aktivistit tekevät vastaavanlaisen hyökkäyksen Kallioperän
yritystä kohtaan.
Pitkä uurastus huipentui 7.9. Pohjois-Tapiolan koulun ja lukion 50vuotisjuhlaan. Näytelmää päästiin esittämään kolme kertaa eri tilaisuuksissa:
vanhemmille, oman koulun opiskelijoille ja juhlavieraille.
Abit ja kakkoset Kultsalla ja festareilla
Abien ja kakkosten yhteinen produktio oli Eija Mikkosen käsikirjoittama ja ohjaama näytelmä Mereen elävät. Näytelmä oli hauska ja koskettava tarina ihmisistä, jotka sattumalta kulkevat kappaleen matkaa yhdessä kohti uutta
elämää. Näytelmää esitettiin lukion auditoriossa sekä Kultsan sympaattisessa
teatterissa.
Ryhmä osallistui myös menestyksekkäästi Loiste-festareille maaliskuussa. Sekä
näytelmäteksti että esiintyjät saivat kehuja siitä, miten esitykseen oli tuotu
paljon erilaisia tyylejä ja rima oli rohkeasti nostettu korkealle. ”Ryhmän hyvä
yhteishenki todella näkyi; luottamus ja yhdessä kommunikointi toivat rohkeuden esitykseen ja tukivat toisiaan. Kiitos hienosta esityksestä!”, sanoivat raadin jäsenet. Esitys valittiin Aleksanterin teatterissa pidettyyn katselmukseen.
Lisäksi Nora Parma sai kunniamaininnan omasta suoristuksestaan.
19
Mereen elävät-näytelmä
Ykkösten Lumikki, hyypiöt ja runosikermä
Syksy toi uudet innokkaat ilmeläiset. 50-vuotisjuhlan vuoksi päätettiin itsenäisyyttä juhlia kevyemmin. Syksyn ylioppilaille järjestettiin juhlatilaisuus auditoriossa, jossa uudet ilmeläiset esittivät runosikermän.
Reipas ryhmä valmisti myös puurojuhlaan näytelmän Lumikki ja seitsemän
hyypiötä. Lumikkia esitti Miia Oinonen ja katalaa äitipuolta Jani Kurvinen, joka
opetteli kävelemään Ranskasta asti tilatuilla korkokengillä.
Näytelmää ja runosikermää esitettiin myös kulttuuri-illassa, joka pidettiin
tammikuussa.
Keväällä isä sai siivet
Kakkosten produktio- ja musiikkiryhmä työstivät kevään aikana Tomi Kontion
palkitun romaanin pohjalta näytelmän Keväällä isä sai siivet. Se kertoo
kaksospojista Timosta ja Tomista, joiden isä lentää maahan repeävän aukon
kautta Austraasiaan siivet selässään. Pojat joutuvat Huostolaan, jossa kuria
pitää hirmuinen Raakel Vastapöksy. Neuvokkaat pojat ja muut Huostolan lapset selvittävät tiensä Austraasiaan monen mutkan kautta.
Sopivan tekstin löytäminen oli iso urakka. Devising-menetelmän jälkeen halusimme valmiin tekstin, mutta kaikissa teksteissä tuntui olevan jotain vikaa.
20
Lopulta päädyimme Kontion tekstiin. Fantasian ja todellisuuden sekoittaminen,
hauskat hahmot ja näytelmän teema kiinnostivat.
Musiikkiryhmä on ollut alusta asti Kati Laakson johdolla mukana tekemässä
musiikkia ja äänimaailmaa. Kaikki musiikki on siis itse sävellettyä ja tehtyä.
Koreografia-apua saimme tanssipedagogi Ilkka Lammelta.
Timo ja Tomi Kontio sekä Raakel Vastapöksy ILME’11-näytelmässä
Tätä kirjoittaessani edessä on vielä pari pitkää harjoitusta, joissa esitys kasataan, sekä kuusi esityskertaa. Keväällä isä sai siivet -produktio jää omalta
osaltani sekä Eija Mikkosen osalta toistaiseksi viimeiseksi Pohjois-Tapiolan
lukiossa. Haikeana siirrymme toisiin tehtäviin. Ikävä tulee paitsi ihania opiskelijoita myös omaa työryhmäämme, joka ehti yhdessä kokea monta huikeaa
hetkeä oppitunneilla, harjoituksissa ja esityksissä.
Äidinkielen ja ilmaisutaidon lehtori Mia Kohi
21
TEEMAPÄIVIÄ POHJIKSESSA
Jalanjäljestä kädenjälkeen – ilmastopäivä Pohjois-Tapiolan lukiossa
Pohjois-Tapiolan lukiossa vietettiin ilmastopäivää 26.10.2012. Päivä alkoi
aamunavauksella, jossa kerrottiin muun muassa kasvissyönnin hyvistä, terveyttä edistävistä puolista. Avauksessa muistutettiin myös, että jopa 30-50
prosenttia ruoasta ei koskaan päädy ruokapöytään asti, vaan heitetään
hukkaan. Melkoista rahan, energian ja ravinnon tuhlausta.
Ilmastokriisi – mitä väliä?
Päivä jatkuin salissa, jonne opiskelijat opettajineen kerääntyivät kuulemaan
vihreiden kansanedustajaa ja ilmastotuntijaa Oras Tynkkystä sekä kunnallisvaaliehdokkaita. Tynkkynen alusti aiheesta kertomalla, miten ihminen
vaikuttaa teoillaan kasvihuonekaasujen lisääntymiseen.
Tynkkynen mainitsi ilmastonmuutoksen seurauksiksi lämpötilannousun, merenpinnannousun, lumipeitteiden vähenemisen ja jäätiköiden sulamisen. Jos
ilmastonmuutos jatkuu, meillä on vähemmän ruokaa ja vettä, vedenpinta nousee, jolloin maa-alueet pienenevät ja ihmiset joutuvat muuttamaan pois asuinseuduiltaan, taudit lisääntyvät ja eläimiä kuolee sukupuuttoon. Tästä kaikesta
syntyy tietenkin paikallisia ja globaaleja yhteiskunnallisia ongelmia. Tynkkynen
totesi ilmastomuutoksen etenevän nopeammin kuin on oletettu. Vakuuttaakseen lukiolaiset Tynkkynen esitti asiantuntijoiden tekemiä tutkimuksia.
Tynkkysen mukaan meillä on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Jokaisen pienetkin
teot ovat merkittäviä. Meidän pitäisi puolittaa päästömme nopeasti. 80 prosenttia päästöistä on mahdollista vähentää. Päättäjiltä on vaadittava ratkaisuja, joilla yhteiskunnasta saadaan vähäpäästöinen. ”Kunnilla on käsissään ilmastonsuojelun avaimet”, Tynkkynen toteaa ja peukullaan kääntää meille seuraavan dian esiin. Kunnat voivat vaikuttaa päästöihin kaavoituksilla, koulutuksella, valitsemillaan energianlähteillä, hankkimillaan esineillä ja liikenteen
suunnittelulla.
Tynkkynen kehotti pohjislaisia kävelemään ja pyöräilemään enemmän. Kasvispainotteinen ruokavalio olisi hänen mukaansa jo hyvä alku. ”Kaikkien täytyy
vaikuttaa, jokainen voi. Ratkaisuja on”, Tynkkynen lopettaa puheensa.
Seuraavaksi lavalle pohjislaisten eteen astelivat kuntavaaliehdokkaat keskustelemaan ilmastokysymyksistä. Panelistit olivat
Tipsu Solasvaara (Espoon demarinuorten puheenjohtaja, sdp)
Alviina Alametsä (ilmastolähettiläs Allianssi ry, riippumaton panelisti, vihreät)
Johanna Karimäki (kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu, vihreät)
Ville Maijala (DI, tekninen tuotepäällikkö, kristilliset)
Simon Elo (perussuomalaiset)
Nico Rönnberg (Svensk Ungdom, rkp)
22
Paneelia luotsasivat opiskelijat Heidi Bergström, Pipsa Ilpala ja Ellen Nylund.
Panelisteilta kysyttiin, mitä Espoossa pitäisi kehittää, jotta ilmastonmuutosta
voitaisiin omassa kaupungissa vähentää. Liikenne tuntui olevan yhteinen asia.
Lääkkeeksi ehdotettiin ruuhkamaksuja ja autoverouudistuksia. Ehdotettiin
myös, että energian tekotapa pitäisi vaihtaa edullisempaan ja energian kulutusta ylipäätään vähentää.
Pohjislaisilla oli mahdollisuus kysellä ja vaikuttaa keskustelun etenemiseen.
Yleisö ei kuitenkaan intoontunut kyselemään. Yleisöstä kysyttiin vain, millä tavoin kukin panelisti oli tullut koululle. Vastaukset vaihtelivat taksista ja omasta
autosta bussiin.
Yleisön joukosta alkoi kuulua pientä tyrskähtelyä, kun aihe kiersi pois Espoosta
Helsinkiin ja panelistit alkoivat näpäytellä toisiaan.
Lopuksi opettaja Matti Heikkinen veti yhteen keskustelussa esiin nousseet
asiat. ”Olkaa kriittisiä kuluttajia, ottakaa selvää, opiskelkaa, tulkaa toisia sukupolvia viisaammiksi”, kiteytti lehtori Matti Heikkinen.
Lukiolaiset pääsivät heti tilaisuuden jälkeen äänestämään oppilaskunnan varjovaaleissa. Kunkin äänestäjän suu pantiin vielä makeaksi perinteisellä vaalimunkilla ja -mehulla.
Ilmastoteemaa pidetiin esillä marraskuun ajan oppitunneilla dokumenttien,
keskustelujen, artikkelien ja kirjoituskilpailun avulla.
Lukion opiskelija Jani Kurvinen 12E
23
TIETEEN TEKEMISTÄ JA TUTUSTUMISMATKOJA
Tiedekurssi
Pohjois-Tapiolan lukion tiedekurssilla lukiolaiset tutustuivat luonnontieteelliseen yritys- ja tutkimustoimintaan Suomessa. Kurssin suoritus muodostuu tutustumiskäynneistä ja oppilaan kirjoittamasta oppimispäiväkirjasta, jossa
lukiolaiset arvioidaan vierailujen sisältöä ja antia. Lukuvuonna 2012 - 2013
lukiolaiset vierailivat esimerkiksi Helsingin yliopiston Kemian laitoksella, jossa
teemana oli ilmastonmuutos ja tulevaisuudet autot. Opiskelijat vierailivat
myös Biomedicumissa, jossa tutustuttiin syöpägeeneihin, RNA seulontaan ja
Virtuaalimikroskopiaan. Suomalaiseen CleanTech-teknologiaan lukiolaiset tutustuivat Viikinmäen jätevesipuhdistamolla. Aalto- yliopiston Otaniemen kampuksen matematiikan luennoilla tiedekurssilaisille havainnollistettiin inversioongelmien teoreettista tutkimustyötä.
Nano- ja mikrotekniikan kärkikurssi Aalto yliopistossa
Aalto- yliopiston ja Espoon lukioiden yhteistyönä järjestettiin kaikille lukiolaisille avoimia kärkikursseja, joiden tavoitteena on tutustuttaa lukiolaiset yliopistomaailmaan jo lukioaikana. Pohjois-Tapiolan lukiosta Nano- ja mikrotekniikan
kärkikurssille osallistuivat opiskelijat Jarmo Immonen, Toni Franciskovic ja
Henri Palosuo. Ohjaavana opettajana toimi Pohjois-Tapiolan lukion opettaja
Jorma Tahvanainen.
Materiaalifysiikkaan keskittyvän kärkikurssin aikana
lukiolaiset perehtyivät mikropiirien toiminnan mahdollistaviin fysikaalisiin ilmiöihin, mikropiirien valmistukseen, mittausmenetelmiin ja soveltamismahdollisuuksiin. Luennoitsijoina ja ohjaajina toimivat Aalto- yliopiston tutkijat, joiden toimintaa seuraamalla lukiolaiset tutustuivat huippututkimusta tekevän
tiedeyhteisön työskentelyyn. Henri Palosuo osallistui myös Avaruus ja satelliitit- kärkikurssille, jossa tutustuttiin suomalaiseen avaruustutkimukseen.
Aalto yliopiston LUMARTS-laboratorio Otaniemessä
Espoon kaupungin ja Aalto- yliopiston rahoittaman LUMARTs-laboratorion
toiminta käynnistyi tammikuussa 2013. Laboratoriossa Espoon lukiolaisilla on
mahdollisuus tutustua Aalto- yliopiston tutkimustoimintaan sekä tehdä kemian,
fysiikan ja biologian mittauksia ja tutkimustöitä. Opetusta tarjoavat sekä
lukioiden että Aallon henkilökunta. Pohjois-Tapiolan lukion fysiikan kurssit
FY06.1 ja FY06.2 (sähköoppi) vierailivat laboratoriossa tutkimassa diodien ja
transistorien toimintaa. Fysiikan kurssien FY03.1 ja FY03.3 vierailivat laboratoriossa tutkimassa valon polarisaatiota, diffraktiota ja interferenssiä.
Kestävä kehitys Pohjiksessa
Lukiomme kasvatustavoitteissa on kestävä kehitys ja kuluttaminen. Koulu ja
lukio ovat hankkineet luokkatiloihin jätteidenlajitteluastiat, ja opiskelijoita on
24
opastettu jätteiden lajitteluun. Pohjois-Tapiolan lukiossa järjestettiin lokakuussa 2012 noin 390 lukiolaiselle ilmastopäivä, ja ilmastoaiheinen kuntavaalipaneeli juuri ennen kunnallisvaaleja. Tapahtuman aluksi perehdyttiin ilmastonmuutoksen syihin ja seurausilmiöihin kansanedustaja Oras Tynkkysen
asiantuntijaluennon avulla. Tämän jälkeen lukiolaisille järjestettiin kuntavaalipaneeli, jossa keskustellaan Espoon paikallistason mahdollisuuksista ehkäistä
ilmaston lämpenemistä. Panelisteina olivat mm. Johanna Karimäki (vihr), Simon Elo (perus.), Tipsu Sollasvaara (sdp) ja Alviina Alametsä (ilmastolähettiläs, riippumaton). Ilmastopäivän aikana esitettyjä näkemyksiä lukiolaiset saivat pohtia kirjoituskilpailussa, jonka voittajaksi oppilaat äänestivät Otso Talvitien.
Kevään monitoimipäivänä 30.5 Pohjois-Tapiolan lukion opiskelijat tutustuivat
Ämmässuon jätteenkäsittelylaitokseen, jossa heitä opastivat ympäristökoulu
Polun asiantuntijat. Opiskelijat näkivät omin silmin, miten suomalaista CleanTech-teknologiaa käytetään pääkaupunkiseudun yhdyskuntajätteiden käsittelyssä. Syyslukukaudella järjestettiin myös rahankeräyskampanja Malawinkummikoulumme hyväksi. Tuotolla hankittiin patjoja koulun asuntolaan, ettei
pitkän matkan takaa tulevien opiskelijoiden tarvitse nukkua paljaalla lattialla.
Matematiikan ja fysiikan lehtori Matti Heikkinen
Reaaliaineiden toimintaa
Historiassa ja yhteiskuntaopissa on aktiivisesti pidetty yllä yhteyksiä
ympäröivään yhteiskuntaan. Museo- ja näyttelykäyntejä on tehty lukuisia mm.
Espoon kaupunginmuseoon, Kansallismuseoon, eduskuntaan ja Suomen Pankin Rahamuseoon. Helsingin yliopistolla käytiin kuuntelemassa Eurooppaministeri Alexander Stubbin esitystä. HI 5 -kurssilaiset tutustuivat Mankbyn
keskiaikaisen kylän arkeologisiin kaivauksiin Kauklahdessa.
Oppitunneilla on käynyt paljon vierailijoita. Kansalaisen lakitieto - kursseilla
yhteistyö lähipoliisin ja käräjäoikeuden kanssa on sujunut hyvin.
Yrittäjyyskurssilla vierailleet lukuisat yrittäjät jakoivat kokemuksiaan yrittämisen arjesta ja mahdollisuuksista.
Mediapsykologia-kurssilaiset vierailivat mainostoimisto TBWA\HELSINKI:ssä
7.3.2013. Vierailun isäntänä toimi mainostoimiston toimitusjohtaja Marco Mäkinen.
25
Oppilaskunta- opiskelijoiden asialla
Pohjois-Tapiolan lukion oppilaskunta on menneen lukuvuoden aikana ollut aktiivisesti mukana koulun arjessa. Oppilaskunnan vanhassa hallituksessa
syyslukukaudella 2012 toimivat Mari Lehto (puheenjohtaja), Kirsikka Heinikoski (sihteeri), Joonas Käki (rahastonhoitaja), Elise Jyränoja, Annastiina Korpi
(tiedotusvastaava), Arlene Lukkarinen (varapuheenjohtaja) ja Niko Vahtola
(postivastaava).
Vanhan hallituksen toimesta syksyn aluksi kilpailutimme koulukuvausfirmoja,
päätyen tekemään sopimuksen Seppälä -koulukuvafirman kanssa. Oppilaskunnan hallituksen toimenkuvaan kuuluu myös yhteiskunnallisten ja ajankohtaisten asioiden huomioiminen koulun arjessa. Syksyllä 2013 pidettiin kunnallisvaalit, mihin liittyen koulussamme järjestettiin ilmastopäivä ja vaalipaneeli. Oppilaskunnan hallitus järjesti varjovaalit, jonka jälkeen päästiin nauttimaan vaalikahvit.
Joka syksy koulumme opiskelijoista valitaan johtokuntaan opiskelijaedustaja.
Perinteiseen tapaan oppilaskunnan hallitus hoiti ehdokasasettelun sekä ehdokashaastattelut ja teki ehdotuksen opetuslautakunnalle.
Hallitus otti loppukirin vastuussaan ennen joulua ja pestinsä jättämistä. Pohjois-Tapiolan lukiolla on kummikoulu Afrikassa Malawissa. Haluamme tukea
kummikouluamme ja pienikin rahallinen apu on tarpeen. Tämän vuoksi ”joululahjana” kummikoulullemme keräsimme rahaa arpajaisista saatavalla tuotolla.
Oppilaskunnan hallitus myi arpoja, joista arpajaisvoitot julistettiin ja jaettiin
koulumme puurojuhlassa. Puurojuhlassa myös valta vaihtui ja uusi hallitus otti
vetovastuun kalenterivuodeksi 2013.
Valta vaihtui puurojuhlassa, ja oppilaskunnan hallituksen uusi kokoonpano
vuodeksi 2013 on seuraava: Kaius Kiiras (puheenjohtaja), Pipsa Ilpala (sihteeri), Esteri Viitanen (varapuheenjohtaja), Julia Helle (postivastaava), Saga Lindroos (tiedostusvastaava), Ellen Nylund (rahastonhoitaja) ja Jussi Ritvas. Oppilaskunnan ohjaavana opettajana lukuvuonna 2012-2013 toimi Heidi Kettunen.
Tammikuussa uusi hallitus ilahdutti abiturientteja abi-aamiaisella. Kuppi
kuumaa sekä purtavaksi suolaista ja makeaa toi lämpöä ja hyvää mieltä tammikuiseen pakkasaamuun poislähteville abiturienteille. Maaliskuussa oppilaskunnan hallitus järjesti pääsiäistempauksen. ”Amazing Egg -pääsiäisjahti”
toteutettiin historiassaan ensimmäisen kerran. Pääpalkintona oli iso suklaamuna ja voittajaryhmälle suklaata. Huhtikuussa oli jälleen perinteisen vappuriehan aikana. Oppilaskunnan hallitus suunnitteli ja toteutti sen yhteistyössä tutoreiden kanssa. Opiskelijoiden lisäksi myös opettajien oli mahdollista osallistua pukukilpailuun. Parhaiten puvustautuneelle opettajalle palkinnoksi oli Classic-pizzan lahjakortti ja opiskelijalle häämötti Tallinnan-matka.
26
Näiden lisäksi oppilaskunta on säännöllisesti vieraillut opettajainkokouksissa
välittämässä oppilaskunnan ajankohtaisia kuulumisia ja pyrkinyt näin
edistämään opettaja- ja oppilaskunnan välistä vuoropuhelua vieläkin aktiivisemmaksi. Oppilaskunnan hallitus on kokoontunut vähintään muutaman kerran
jaksossa ajankohtaisten ja tärkeiden asioiden äärelle. Takana on värikäs
lukuvuosi ja ensi syksyn toimintaa jo suunnitellaan. Nyt kuitenkin hengähdämme hetken kesän lämmöstä ja valosta nauttien!
Aurinkoista ja virkistävää kesälomaa kaikille!
Kesäterveisin,
oppilaskunnan hallitus
TUTORTOIMINTA
Tutorien toiminta käynnistyi tutusti jo heti kesän opiskelijaksiottopäivänä, jolloin he loivat ensimmäisen kontaktinsa tuleviin pohjislaisiin. Tutorit vastasivat
uusien opiskelijoiden kurssivalintojen tekemisestä ja lukuvuoden aloitus sujui
jälleen mallikkaasti, välillä pizzaa mutustellen.
Syksyn alussa järjestimme uusien opiskelijoiden orientaatiopäivän, jossa erilaisten esittelyjen lisäksi keskeisessä osassa olivat tutorien järjestämät ryhmäytymisleikit ja - harjoitukset. Ryhmäytymispäivän kruunasi illalla järjestetty
salitilaisuus, jonne tutorit olivat kehittäneet lisää leikkejä ja kilpailuja ykkösten
välillä, eri pukeutumisteemoja unohtamatta. Lopuksi tutorit esittivät omia suosikkielokuviaan salissa sekä auditoriossa naurunremakan sekä kiljunnan säestämänä. Tutorit halusivat myös jäädä koulun tiloihin yöksi omaa ryhmähenkeään kohottamaan, lopulta kuitenkin molempien opinto-ohjaajien lisäksi lukiolla
yönsä vietti kolme tutoria.
Tutoreiden tehtävänkuvaan kuuluu uusien opiskelijoiden ohjaamisen lisäksi
myös lukion markkinointi yläkoulun yhdeksäsluokkalaisille. Tammikuussa Tapiolan kulttuurikeskuksessa järjestettiin tiedotustilaisuus ysiluokkalaisten huoltajille, jossa oli mukana myös tutoreitamme. Varsinaiset esittelyt tapahtuivat
lähiyläkouluille suuntautuneina vierailuina, jossa tutorimme pääsivät kertomaan lukio-opiskelusta yleensä sekä lukiomme erityispiirteistä.
Nyt keväällä perustimme ykkösvuositason opiskelijoista uuden mukavan tutorporukan, ja avukseni lupautui 10 ns. konkaritutoria. Tällä porukalla järjestimme kaksipäiväisen tutorkoulutuksen kaikille muille ensi vuodeksi hakeutuneille
tutoreille, lisäksi ideoimme monitoimipäivänä ensi syksyn tutorointikuvioita
kuntoon.
27
Tutorit ryhmäytymispäivänä elokuussa 2012
Tutoreiden rooli uusien opiskelijoiden kasvattamisessa kuuluisaan Pohjishenkeen on korjaamaton. Niinpä suuri kiitos tutorini Lasse, Rosa, Sanni,
Elena, Valeria, Visa, Jenni, Saga, Ellen ja Anna ja erityisen suuri kiitos ja
kumarrus kaksi vuotta kanssani uurastaneille Annikalle, Annille, Annastiinalle, Jatalle, Julialle sekä Tuomakselle!
Opinto-ohjaaja Matti Iivanainen
28
KUVIA PENKKARI- ja WANHOJENTANSSIVIIKOLTA
12.- 15.2.2013
Abit lähtivät paikalta tyylikkäästi, mutta vaatimattomasti
Tälläisinä me tulemme heidät muistamaan
(Arlene Lukkarisen arkistosta)
Wanhat valloittivat yleisönsä
tansseissa 15.2.2013
(Rosa Arkiomaan arkistosta)
29
POHJOIS-TAPIOLAN LUKION LUKUSUUNNITELMA 2012- 13
I vuositaso
Äidinkieli ja kirjallisuus
A1-englanti
A1-saksa
A-ruotsi
B1-ruotsi
B2-saksa
B3-saksa
B2-ranska
B3-ranska
B-matematiikka
A-matematiikka
Biologia
Maantiede
Fysiikka
Kemia
Uskonto evl
Elämänkatsomustieto
Filosofia
Psykologia
Historia
Yhteiskuntaoppi
Liikunta
Musiikki
Kuvataide
Terveystieto
Opinto-ohjaus
Ilmaisutaito
Audiovisuaaliset
II vuositaso
III vuositaso
pakolliset syv+sov pakolliset
3
3
3
3
2
3
4
1
1
1
1
1
1
1
1
2
1
1
2
1
0,5
2
syv+sov
2
3
3
3
3
1
3
2
3
2
3
5
1
1
1
1
2
1
1
2
1
1
1
1
1
1
2
2
1
1
1
0,2
4
2
30
pakolliset
3
1
syv+sov
1
3
2
3
2
3
3
2
3
3
2
1
3
2
4
4
1
1
2
4
3
1
4
2
3
1
1
4
2
1
1
1
1
0,3
1
2
1
1
3
3
2
1
2
1
2
1
1
2
1
1
4
1
POHJOIS-TAPIOLAN LUKION YLIOPPILAAT
SYKSYLLÄ 2012 JA KEVÄÄLLÄ 2013
SYKSY 2012 poikia 2, tyttöjä 2, yhteensä 4
Färm Laura
Hellämäki Timo
Salmi Mira
Sutinen Ville
KEVÄT 2013 poikia 52, tyttöjä 57 , yhteensä 109
Ahtola Otto
Antola Anni
Borman Sampsa
Eloranta Mia
Haapalainen Elina
Hahl Sini
Hakkarainen Olli
Harve Liisa
Havimäki Oliver
Haxhiu Ardite
Heinikoski Kirsikka
Heinonen Sara
Heiskala Jatta
Hertzberg Risto
Hirvonen Hiski
Hokkanen Anton
Hokkanen Ella
Holm Anton
Hyttinen Marjaana
Hänninen Annika
Jaanila Julia
Juutilainen Jenna
Järvi Mikko
Järvinen Roope
Kahlos Juuso
Kalliokoski Konsta
Karjalainen Anssi
Karjalainen Ville
Kasvi Antti
Kekoni Juhana
Kerola Sanna
Koivisto Juho
Koivistoinen Samuel
Koivumäki Kaisa
Korhonen Matilda
Korpi Annastiina
Kortelainen Suvi
Koskela Miika
Koste Santtu
Kukkavuori Iida
Kumar Sachin
Kurhela Teo
Käki Joonas
Laevuo Puro
Lappalainen Riina
Lappalainen Toni
Launiainen Eero
Laurinus Noora
Lehikoinen Nelli
Lehtimäki Vertteri
Lehto Mari
Lipponen Elsa
Liukko Matias
Lukkarinen Arlene
Maksniemi Karoliina
Maukola Sampsa
Mäkelä Markus
Mäki Aino
Numminen Annemari
Nyman Linda
Ojala Mira
Omar Tajaddin Rahand
Pallonen Anna
Parma Nora
Pasanen Kaisa-Lotta
Piipponen Pinja
Pirinen Sini
Posti Tuulia
Päivölä Pyry
Pöysä Taneli
Ranta Mikael
Reijonen Sara
Rinne Tomi
Rissanen Sara
31
Roossaar Raimond
Sahiti Kaltrina
Salaja Lauri
Salmensaari Antti
Salminen Elias
Salo Aleksandra
Salo Anssi
Salomäki Sampo
Sandberg Oliver
Sandberg Susanne
Sario Ilkka
Setälä Emmi
Sikow Julius
Simolin Viivi
Sirén Mark
Sirén Wille
Siukosaari Nina
Sonninen Aino
Sormunen Joel
Sysikaski Julia
Syvänen Aaro
Tiihonen Tuomas
Toivio Julia
Tolkki Anna
Tuohino Mikko
Tuominen Tuulia
Turunen Taavi
Viitala Lauri
Virtanen Enni
Vlachopoulos Sarah
Vähäpesola Aino
Vähävaara Jessica
Wilén Noora
Winqvist Alex
Ylitervo Jenni
ILMOITUSASIOITA
Syksyn ylioppilaskirjoitukset
Syksyn ylioppilaskirjoituksissa arvosanaansa korottavien on ilmoittauduttava
kirjallisesti rehtorille viimeistään maanantaina 3.6.2013. Kansliasta saa ilmoittautumiseen valmiin kaavakkeen. Oman koulun oppilailta ei vaadita virkatodistusta eikä todistusjäljennöksiä. Lukiossa vielä opiskelevat ovat ilmoittautuneet jo aikaisemmin.
Taulukot ja laskimet on tuotava tarkastettaviksi omalle koululle viimeistään
matematiikan ja ainereaalikoetta edeltävänä päivänä klo 12 mennessä.
Kuullunymmärtämiskokeet (suluissa Pohjois-Tapiolan ohjeajat)
ma 9.9.
ti 10.9.
toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä
ruotsi, A- ja B-taso klo 8.30 (oltava paikalla viim. klo 8.15)
vieras kieli, pitkä oppimäärä
englanti
klo 8.30
(oltava paikalla viim. klo 8.00)
saksa
klo 11
venäjä
klo 13
(oltava paikalla viim. klo 12.30 )
ranska/espanja
klo 15
A-venäjän suorituspaikka ilmoitetaan myöhemmin.
ke 11.9. vieras kieli, lyhyt oppimäärä
saksa
klo 8.30
venäjä
klo 11
englanti
klo 13
ranska
klo 14
espanja/italia
klo 15
(oltava paikalla viim. klo 14.30)
B-italian suorituspaikka ilmoitetaan myöhemmin.
Kirjalliset kokeet (Pohjois-Tapiolan lukiossa, paikalla viim. klo 8.30)
pe 13.9
ma 16.9
ke 18.9
pe 20.9
ma 23.9
-koe
ke 25.9
pe 27.9
äidinkieli I, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe
psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia
vieras kieli, pitkä oppimäärä
toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä
äidinkieli II, suomi ja ruotsi, esseekoe ja suomi toisena kielenä
matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä
uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede,
terveystieto
ma 30.9 vieras kieli, lyhyt oppimäärä
32
Uusintakuulustelut
Viimeisen jakson uusintakuulustelu on perjantaina 7.6.2013 klo 9.0012.00. Tällöin on mahdollista vielä uusia aikaisemmissa kursseissa hylättyjä
arvosanoja, jos niihin on uusimisoikeus. Kuulusteluun ilmoittaudutaan Wilman
kautta 5. jakson kurssien osalta ja aikaisempien jaksojen kokeisiin kirjallisesti
koulun kansliaan valmiilla kaavakkeella viimeistään maanantaina 3.6.2013.
Syyslukukauden alussa pidetään uusintakuulustelu, jossa voi korottaa yhtä
edellisen lukuvuoden hyväksyttyä kurssiarvosanaa. Uusintapäivästä ilmoitetaan syyslukukauden alussa.
Uudet opiskelijat
Ensimmäiselle vuositasolle otettujen nimiluettelot julkaistaan kadun puoleisessa pääovessa torstaina 13.6.2013 klo 8.00. Tiedot lähetetään myös kirjeitse
koteihin.
Tiedot
ovat
myös
nähtävissä
internetissä
osoitteessa
www.espoo.fi/suko, ellei opiskelija ole kieltänyt nimensä julkistamista siellä.
Näiden opiskelijoiden nimet eivät ole myöskään oven nimilistassa. Lukion
opiskelupaikka on otettava vastaan viimeistään torstaina 27.6.2013
klo 16 mennessä, mieluiten torstaina 13.6. tai perjantaina 14.6, jolloin
tutor-opiskelijat avustavat ainevalintojen tekemisessä. Paikalla on tällöin myös opinto-ohjaaja ja muita opettajia.
Lukiopaikka vastaanotto tapahtuu jättämällä alkuperäinen perusopetuksen päättötodistus lukion kansliaan. Myöhemmin ilmoittauduttaessa
opiskelija täyttää ainevalintakortin, mutta ohjausta ei voida taata.
Seuraava lukuvuosi
Seuraava lukuvuosi alkaa tiistaina 13.8.2013. Lukion aloittavat opiskelijat tulevat kouluun klo 10.00 ja muut klo 11.00. Niiden oppilaiden, jotka
eivät ole tehneet ainevalintojaan aikaisemmin, on tehtävä ne avajaispäivänä.
Espoossa 1.6.2013
Toini Rauhamäki
rehtori
33
POHJOIS-TAPIOLAN LUKIO
KEVÄT- JA YLIOPPILASJUHLA 1.6.2013
OHJELMA
Suvivirsi 1. ja 2. säkeistö
yhdessä; säestys Kati Laakso
Juhlapuhe
toimitusjohtaja Ilmo Laevuo
Nuoruus on seikkailu (Morgan-Vline-Tuomisaari)
Ida Pöllänen, laulu; Kati Laakso, piano
Katsaus lukuvuoden toimintaan
rehtori Toini Rauhamäki
Stipendien jako
Ylioppilastodistusten jako
Gaudeamus igitur
yhdessä
Puhe ylioppilaille
rehtori Toini Rauhamäki
Clair de Lune (Debussy)
Lauri Salaja, piano
Ylioppilaan puhe
Pyry Päivölä
Suvivirsi 3. säkeistö
yhdessä
34