Hallinnon tietotekniikkakeskus HALTIKin toimintakertomus vuodelta

Transcription

Hallinnon tietotekniikkakeskus HALTIKin
toimintakertomus vuodelta 2012
Hallinnon tietotekniikkakeskus
Toimintakertomus
Allekirjoitettu
id9498059 2 (43)
00.06.01
HAL/2013/277
15.03.2013
Sisällysluettelo
Sisällysluettelo .................................................................................................................................. 2
1.1 Johdon katsaus .......................................................................................................................... 3
1.2 Vaikuttavuus .............................................................................................................................. 4
1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus ....................................................................................................... 6
1.3 Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta ................................................................ 8
1.3.1 Toiminnan tuottavuus..........................................................................................................16
1.3.2 Toiminnan taloudellisuus ....................................................................................................17
1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus ......................................................................18
1.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus ..................................................................18
1.5 Tuotokset ja laadunhallinta ........................................................................................................18
1.5.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet ........................................................18
1.5.2 Palvelukyky ja suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu .......................................................19
1.5.3 Arvio toiminnan yhdenvertaisuus ja tasa-arvovaikutuksista .................................................21
1.6 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen .......................................................................21
1.6.1 Henkisten voimavarojen hallinnan ja kehittämisen tulostavoitteet .......................................21
1.6.2 Henkilöstömäärät ja -rakenne .............................................................................................22
1.6.3 Henkilöstön laatu ................................................................................................................23
1.6.4 Työvoimakustannukset .......................................................................................................27
1.7 Tilinpäätösanalyysi ....................................................................................................................30
1.7.1 Rahoituksen rakenne ..........................................................................................................30
1.7.2 Talousarvion toteutuminen ..................................................................................................30
1.7.3 Tuotto- ja kululaskelma .......................................................................................................30
1.7.4 Tase ...................................................................................................................................31
1.8 Sisäisen valvonnan arviointi ja vahvistuslausuma .....................................................................31
1.8.1 Sisäisen valvonnan järjestäminen .......................................................................................31
1.8.2 Sisäinen tarkastus ..............................................................................................................32
1.8.3 Laillisuusvalvonta................................................................................................................34
1.8.4 Tietosuoja ...........................................................................................................................34
1.8.5 Riskienhallinta ....................................................................................................................34
1.8.6 Arviointi- ja vahvistuslausuma .............................................................................................35
1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä ..................................................................................35
2 Talousarvion toteumalaskelma.....................................................................................................36
3 Tuotto- ja kululaskelma .................................................................................................................37
4 Tase ................................................................................................................................................38
5 Liitetiedot .......................................................................................................................................39
6 Allekirjoitus ....................................................................................................................................43
Kemijoen itäpuolentie 63, PL 56, 96301 Rovaniemi
[email protected]
Puh. +358 71 878 0151, Faksi +358 71 878 7500
Toimintakertomus
Allekirjoitettu
id9498059 3 (43)
00.06.01
HAL/2013/277
15.03.2013
1 Toimintakertomus
1.1 Johdon katsaus
Hallinnon tietotekniikkakeskus (HALTIK) on sisäasiainministeriön hallinnonalan strateginen palvelukeskus. Sen tehtävänä on kehittää, hankkia, tuottaa ja ylläpitää asiakkaidensa korkean käytettävyyden ja turvallisuuden tietoja viestintätekniset (ICT) palvelut.
HALTIKin asiakkaita ovat sisäasiainministeriö, Poliisi, Rajavartiolaitos, Hätäkeskuslaitos, Maahanmuuttovirasto, Joutsenon ja Oulun vastaanottokeskukset, valtion talous- ja
henkilöstöhallinnon palvelukeskus, valtiovarainministeriö, oikeusministeriö, ulkoasiainministeriö, Tulli, Väestörekisterikeskus, aluehallintovirastot (AVI), elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskukset (ELY) ja Suomen Erillisverkot Oy.
Vuosi 2012 oli HALTIKin viides toimintavuosi. Toimintavuoden aikana sekä peruspalveluiden että projekti- ja asiantuntijapalveluiden tuotantomäärät kasvoivat. HALTIKin peruspalvelutuotannon menojen kokonaismäärä vuonna 2012 oli yhteensä 41,501 milj.
euroa. Projekti- ja asiantuntijapalveluita tuotettiin sisäasiainministeriön hallinnonalalle
noin 42,533 milj. eurolla, josta TUVE -hankkeen osuus oli 25,174 milj. euroa. Toiminnan kokonaismenot olivat vuonna 2012 yhteensä 84,034 milj. euroa ja nousua edelliseen vuoteen on 12,311 milj. euroa.
Asiakkaiden palvelutarpeiden kasvun ja vakiintumisen myötä myös HALTIKin henkilöstömäärä kasvoi edellisvuodesta. Vuoden 2012 lopussa HALTIKin henkilöstön määrä oli
335 (316 v. 2011) vakituista ja 101 (115) määräaikaista työntekijää.
Vuoden 2012 taloudellisuutta ja tuottavuutta kuvaavia tunnuslukuja arvioidessa tulee
ottaa huomioon uuden työnohjausjärjestelmän (TOKKA) käyttöönoton myötä muuttunut
suoritteiden eli päätettyjen palvelupyyntöjen raportointitapa. TOKKA:ssa pyyntöjen
ryhmittely on toteutettu eri tavalla kuin aikaisemmassa järjestelmässä ja osa tehtävistä
mm. kuormanjakoa koskevat pyynnöt on siirretty tietoliikenteestä järjestelmien ylläpitopalvelun puolelle.
HALTIK toimii maantieteellisesti hajautetusti. Suurimmat toimipisteet ovat Rovaniemellä, Kajaanissa ja pääkaupunkiseudulla. Näiden lisäksi toimintaa on 24 muulla paikkakunnalla, joissa HALTIKin asiakkailla on merkittäviä toimintoja kuten esimerkiksi pääpoliisiasemia, rajavartioasemia ja hätäkeskuksia. Vuosi 2012 oli ensimmäinen täysi
toimintavuosi uudessa toimitilassa Isomuksessa Rovaniemellä. Isomuksessa on työtilat
kaikille Rovaniemen noin 220 työntekijälle. Uudet turvalliset ja viihtyisät toimitilat ovat
osa hyvää henkilöstöpolitiikkaa ja ne ovat parantaneet organisaation toimintaa ja tiedonkulkua sekä lisänneet yhteisöllisyyttä.
Vuonna 2012 käynnistyi HALTIKin toimintaympäristöön tulevaisuudessa vaikuttavia
suuria muutoksia. Merkittävin muutoksista on hallitusohjelman mukainen valtion toimialariippumattomat ICT-palvelut kokoava TORI-hanke. HALTIK osallistui toimintavuoden
aikana aktiivisesti yhteistyössä sisäasiainministeriön kanssa TORI-kokonaisuuden
eteenpäin viemiseen. Sisäasiainministeriön hallinnonalan kannalta on tärkeää, että turHallinnon tietotekniikkakeskus
[email protected]
Puh. +358 71 878 0151, Faksi +358 71 878 7500
Toimintakertomus
Allekirjoitettu
id9498059 4 (43)
00.06.01
HAL/2013/277
15.03.2013
vallisuusviranomaisten operatiivinen toiminta ei kärsi tulevassa muutoksessa. TORIhankkeessa tehdyn nykytila-analyysin perusteella HALTIK on edistyksellisimpien ICTtoimijoiden joukossa koko valtionhallinnossa.
Toinen HALTIKin toimintaan merkittävästi vaikuttava muutos on hallinnon turvallisuusverkko TUVEn käyttöönotto. TUVE-hankkeessa on rakennettu valtion ylimmälle johdolle ja turvallisuusviranomaisille oma turvallinen, korkean varautumisen tietoverkko.
HALTIKin tehtävänä on ollut TUVE-verkon ICT-palveluden yhtenäistäminen ja tuotteistaminen. Vuonna 2012 aloitetut palveluiden tuotantoon siirrot jouduttiin tekemään osittain samanaikaisesti TUVE-infrastruktuurin rakentamisen kanssa. Tämä aiheutti HALTIKin asiakkaille ylimääräisiä palveluiden käyttökatkoksia ja muita häiriöitä. TUVEinfrastuktuurin ja -palveluiden käyttöönotto saatetaan loppuun vuoden 2013 aikana ja
ne ovat tulevaisuudessa kaikkien yhteiskunnan turvallisuuden kannalta keskeisten toimijoiden käytettävissä.
HALTIKin johtaja vaihtui toimintavuoden aikana. Uusi johtaja aloitti tehtävässään syyskuun alussa. Sisäasiainministeriön hallinnonala elää tällä hetkellä kokonaisuudessaan
hyvin voimakasta murrosvaihetta. Toimintaympäristössä tapahtuu taloudellisten reunaehtojen muuttuessa suuria rakenteellisia muutoksia. Asiakkaiden odotukset HALTIKin
palveluiden saatavuuden, luotettavuuden ja vaikuttavuuden suhteen ovat korkeat ja oikeutetut. Osaavan henkilökunnan ja huippuluokan teknisten resurssien turvin HALTIK
pystyy vastaamaan näihin odotuksiin jatkossakin. HALTIK tekee merkityksekästä työtä
sisäisen turvallisuuden viranomaisten toiminnan turvaamiseksi. Töitä ja haasteita HALTIKssa riittää.
1.2 Vaikuttavuus
Hallinnon tietotekniikkakeskuksen ja sisäasiainministeriön välinen tulossopimus oli kytketty hallinnonalan vaikuttavuustavoitteisiin ja siinä noudatettiin sisäasiainministeriön
hallinnonalan strategisia tavoitelinjauksia.
1. Tehostetaan ennaltaehkäisevää toimintaa
2. Huolehditaan ihmisten ja yhteiskunnan turvallisuudesta muuttuvissa oloissa
3. Toteutetaan aktiivista ja vastuullista maahanmuuttopolitiikkaa
4. Varmistetaan ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö
Sisäasiainministeriö ja Hallinnon tietotekniikkakeskus HALTIK ovat sopineet vuotta
2012 koskevista tulostavoitteista sekä viraston kytkeytymisestä sisäasiainhallinnon yhteiseen strategiaperustaan seuraavasti:
HALTIK kehittää, hankkii, tuottaa ja ylläpitää sisäasiainministeriön hallinnonalan strategisena palvelukeskuksena hallinnonalan virastojen ja laitosten korkean käytettävyyden
ja turvallisuuden tietoja viestintätekniset palvelut.
HALTIKin päätehtävät ovat:
 tuottaa sisäisen turvallisuuden keskeiset tietojärjestelmät ja säädetyt tai määrätyt
turvallisuusverkon palvelut
[email protected]
Puh. +358 71 878 0151, Faksi +358 71 878 7500
Toimintakertomus
Allekirjoitettu
id9498059 5 (43)
00.06.01
HAL/2013/277
15.03.2013

hankkia hallinnonalan yhteiset palvelut ja hallinnollisten palveluiden integraatiopalvelut sekä tuottaa ICT asiantuntijapalvelut.
Vuoden 2012 aikana jatkettiin turvallisuusverkkohankkeen infraan liittyviä perustoteutuksia ja päästiin viimein vauhtiin TUVE -toteutusten tuotantoon siirrossa. Tuotantoon
siirtoja tehtiin esimerkiksi Win7-työasemien levityksessä, toimipisteiden LAN uudistuksessa, toimipisteyliheitoissa ja sovitettujen sovellusten siirroissa uusiin saleihin. Salausverkkoratkaisun konseptia kehitettiin ja toimipisteiden kahdennettuja liittymiä
ja asiakaskaappeja rakennettiin. Vuoden 2012 loppuun mennessä seuraavat osakokonaisuudet tai erillisprojektit päätettiin valmiina: Tietoturvasertifiointi, IAM/Portti- järjestelmän käyttöönotto, Puhepalvelut, Videopalvelut, Tilat, Langattomat ratkaisut (MKR),
ServiceDesk/Tokka, Aluepalvelut ja Liiketoiminnan kehittäminen. Osakokonaisuudet tai
erillisprojektien valmistuneet toteutukset ovat siirtyneet osaksi HALTIKin normaalia palvelutuotantoa.
Samanaikaisesti, kun vietiin eteenpäin asiakkaiden merkittäviä kehityshankkeita ja toteutettiin turvallisuusverkkohanketta, siirrettiin tuotantoon useita järjestelmiä, tuotettiin
asiakkaiden tietojärjestelmien ylläpitoa ja järjestelmiin ylläpitokehitystä. Järjestelmien
ylläpitoon siirtyivät viraston työnohjausjärjestelmä TOKKA, lupahallinnon LUHTI sekä
Vakava-järjestelmät, hallinnonalan viestintäratkaisu JUPO, Ääni-rekisteri, uusi rahanpesurekisteri, iPost -liittymä sekä Europol dataloader.
Järjestelmien ylläpitopalveluissa toteutettiin useita järjestelmämigraatioita, LVSjärjestelmän ruotsinnoksen käyttöönotto sekä PATJA-UMA tiedonvaihtoliittymän ja
UMA-PATJA rekisteritarkastusten käyttöönotto. Huhtikuussa toteutui SIS/SIRENE –
järjestelmän kansainvälinen evaluaatio, jossa eri maiden Schengen asiantuntijat ja asiakkaan edustajat katselmoivat kansallisen järjestelmän.
HALTIKin yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittarina voidaan pitää ICTvarautumisindeksiä. Nimi viittaa HALTIKin strategian mukaiseen tehtävään.
Indeksi kuvaa sitä, kuinka hyvin HALTIK on varautunut tuottamaan palveluitaan kaikissa oloissa.
HALTIKin ICT-varautumisindeksi on laskenut edellisen vuoden arvosta. Viimesyksyiset
tietoliikennekatkokset ovat todennäköinen seuraus palvelukyvyn laskusta. Pääasiallinen syy katkoksiin oli TUVE -verkon keskeneräisyys ja siitä johtuvat poikkeamatilanteet
Indeksin laskenta perustuu CobiT 4.1 viitekehykseen, joka soveltuu geneerisen liiketoiminnan ja sitä tukevan ICT -toiminnan yhteen toimivuuden normittamiseen, johtamiseen ja arvioimiseen. CobiT täydentää ITIL -konseptia kuvaamalla sisällöt ja vastuut,
joita ICT -palveluja käyttävä liiketoiminta edellyttää palvelun organisoinnilta. Lähestymistapa on liiketoimintakeskeinen, prosessiorientoitunut, kontrollipohjainen ja mittausta
suosiva. CobiT:sta on kehitetty avoin standardi ja se on omaksuttu ICT palvelujohtamisen kontrollimalliksi kansainvälisellä tasolla.
HALTIKin ICT -varautumisindeksissä CobiT 4.1 -viitekehystä käytetään kypsyysarvon
määrittämiseksi HALTIKin palveluille, kun tuettavana liiketoimintana pidetään sisäasiHallinnon tietotekniikkakeskus
[email protected]
Puh. +358 71 878 0151, Faksi +358 71 878 7500
Toimintakertomus
Allekirjoitettu
id9498059 6 (43)
00.06.01
HAL/2013/277
15.03.2013
ainhallinnon ICT -toimintaa. Arvioinnin kohteena ovat HALTIKin ylläpitämät yksilöidyt
ICT -palvelut ja viitekehikossa kuvatut, geneeriset prosessit. Kutakin palvelua arvioidaan vuosittain n. 5 - 7 eri prosessialueen suhteen.
Tunnusluku/mittari1
2010
toteuma
2011
toteuma
2012
tavoite
2012
toteuma
ICT-varautuminen (ind)
104
119
122
106
1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus
Sisäasiainministeriö ja Hallinnon tietotekniikkakeskuksen välisessä tulossopimuksessa asetettiin vuodelle 2012 asetetut tavoitteet ja niiden toteutuminen.
Tavoite: HALTIKin yhteiskunnallinen vaikuttavuus kohdistuu kriittisten sisäiseen turvallisuuteen liittyvien tietojärjestelmien häiriöttömän toiminnan turvaamiseen, sisäasiainministeriön hallinnonalan keskeisten kehityshankkeiden menestykselliseen toteuttamiseen sekä valtion verkkoturvallisuuden edistämiseen.
Toteuma: Tietojärjestelmien tuotannossa ei ollut merkittäviä poikkeamia vuoden ensimmäisen puoliskon aikana, millä mahdollistettiin asiakkaiden operatiivisen toiminnan
häiriöttömyys. Elo-syyskuussa esiintyi tietoliikenneverkkoon liittyviä vikoja, jotka aiheuttivat operatiiviseen toimintaan jonkin verran häiriöitä. Vikojen aiheuttajat paikallistettiin
ja tehtiin korjaustoimenpiteitä niiden uudelleen-esiintymisen estämiseksi.
Tavoite: HALTIKin yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ydintavoitteena on käytettävyys ja
tehokkuus. Tavoitteen mukaisesti viraston tuottamat palvelut mahdollistavat sisäasiainhallinnon toimijoiden toiminnan integraation ja vapauttavat niiden resursseja operatiiviseen toimintaan.
Toteuma: Kuluneen vuoden 2012 aikana turvallisuusverkkohankkeessa parannettiin
tietoliikenneyhteyksiä ja tietovoimaloiden laitteita sekä laajennettiin niiden kapasiteettia
rakentamalla korkeankäytettävyyden ympäristöjä, joihin Sisäministeriön hallinnonalan
tietojärjestelmiä keskitetään. Parantunut tietoliikenne- ja palvelinkapasiteetti mahdollistavat ICT-palveluiden tehokkaamman ja paremman käytettävyyden.
Videoneuvotteluiden käyttöaste on kasvanut edelleen painopisteen ollessa erityisesti
tietoturvallisissa kumppaniyhteyksissä, mikä vapauttaa asiakasvirastojen ajankäyttöä
matkustamisesta operatiiviseen toimintaan. Sähköisen faksipalvelun käyttöönotto asiakasvirastoissa on tehostanut toimintaa ja tuottanut kustannussäästöjä asiakkaille.
Syksyllä käyttöönotettu Portti-järjestelmä helpottaa asiakkaiden kirjautumista eri sovelluksiin, mikä vapauttaa resursseja operatiiviseen toimintaan.
Tavoite: HALTIK vastaa SM:n kokonaisarkkitehtuurin mukaisen palveluarkkitehtuurin
ja teknologia-arkkitehtuurin toteuttamisesta sekä varmistaa, että uusien palveluiden ja
1
Hallinnon tietotekniikkakeskuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitearvot määritellään talousarvioesityksessä. Vuoden 2010
toteuma indeksoidaan arvoksi 104.
[email protected]
Puh. +358 71 878 0151, Faksi +358 71 878 7500
Toimintakertomus
Allekirjoitettu
id9498059 7 (43)
00.06.01
HAL/2013/277
15.03.2013
palveluiden kehittymisen myötä taataan sovittu arkkitehtuurien yhteensopivuus valtionhallinnon ja turvallisuusviranomaisten arkkitehtuurien kanssa sekä hallinnonalan linjausten kanssa.
Toteuma: HALTIKin vastuulla olevissa projekteissa noudatettiin hallinnonalan yhteisesti sovittuja menettelyjä. Hallinnonalan yhteisten palveluiden kehittämisen arkkitehtuureja valvottiin ministeriön tietohallinnon yhteistyöryhmän alaisissa koordinointiryhmissä. Turvallisuusverkkohankkeessa toteutettavien verkkopalveluiden toteuttamista
ohjattiin hankkeen menettelyiden mukaisesti.
Tavoite: Tietoturvan kehittämistyötä tehdään tietoturva-asetuksen toimeenpanon ja
ministeriön antamien ohjeiden tai määräysten edellyttämällä tavalla.
Toteuma: HALTIKin tietoturvallisuussertifiointiarviointi toteutettiin vuoden 2012 alussa.
Sertifikaatti myönnettiin HALTIKille kesäkuussa 2012. HALTIK on osallistunut hallinnonalan tietoturvallisuustoimintaan SM:n tietoturvallisuuden ohjausryhmän toimintasuunnitelman mukaisesti.
Tavoite: HALTIK osallistuu hallitusohjelman mukaisten ICT-palvelukeskusten toimialariippumattomien tehtävien yhteen kokoamiseen sisäasiainhallinnon osalta.
Toteuma: HALTIK osallistui aktiivisesti TORI -valmisteluihin SM:n valmisteluryhmässä,
jossa HALTIK laati näkemyksen palvelutuottajan näkökulmasta. TORI DD -projektin aineisto kerättiin ja toimitettiin aikataulussa elokuussa 2012. DD -projektiin liittyvä haastattelu oli syyskuussa 2012. Lisäksi asiaa käsiteltiin eri foorumeissa, kuten esim. valtion
ict -palvelukeskusten johtajien tapaamisissa. TOR I-hankkeen etenemisestä HALTIK
tiedotti henkilöstöään viikoittaisissa tilanneinfoissa
Tavoite: HALTIKin vastuulla on TUVE -hankkeen tuotannollisen yhteistyöryhmän johtajuus ja siihen liittyvien tehtävien onnistunut läpivienti sekä Suomen Erillisverkot
Oy:öön mahdollisesti siirtyvien henkilöiden kartoitus ja toisaalta TUVE -hankkeeseen
siirtyvien resurssien ja osaamisen palauttaminen pitemmällä aikavälillä takaisin HALTIKiin ydintehtäviin virastotasolla toteutettavin toimenpitein.
Toteuma: Tuotannollinen yhteistyöryhmä toimi kevään ajan HALTIKin johtajan
T
o
johdolla.
Huhtikuulla työryhmä esitti hankkeen ohjausryhmälle sen toiminnan
t
päällekkäisyyksien
sekä hankkeen saaman jatkoajan johdosta, että sen toimine ja asettamisen tavoitteita tarkastellaan uudelleen. Yhteistyöryhmän toiminta
taa
u
lakkasi
keväällä. HALTIKin vastuulla on tuottaa turvallisuusverkon tietoja viesm
tintäteknisiä
palveluja ja nämä eivät strategialinjausten mukaisesti ole Erillisverka Oy:öön siirtymässä olevia palveluja, jolloin henkilöstöäkään ei ole siirtymässä
ko
:
sinne.
[email protected]
Puh. +358 71 878 0151, Faksi +358 71 878 7500
Toimintakertomus
Allekirjoitettu
id9498059 8 (43)
00.06.01
HAL/2013/277
15.03.2013
1.3 Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta
Sisäasiainministeriö asetti tulossopimuksessa Hallinnon tietotekniikkakeskukselle seuraavat toiminnalliset tulostavoitteet vuodelle 2012.
Tavoite: HALTIKin keskeisin tavoite on nykyisen palvelutuotannon turvaaminen asiakastarpeiden mukaisesti, sen laadun varmistaminen sekä kustannustehokkuuden parantaminen. Erityisesti kiinnitetään huomiota palvelutuotannon johtamiseen normaali- ja
poikkeustilanteissa. Tuotantoa tulee johtaa laadukkaasti ja suunnitellusti. HALTIK kehittää resurssien hallintaa sekä kustannushallintaa ja -raportointia siten, että asiakkaille
voidaan osoittaa HALTIKin kustannusten perusteet ja tulostavoitteiden toteutuminen.
Toteuma: Tuotannon turvaaminen on priorisoitu yhdeksi viraston tärkeimmiksi tehtäviksi tuotannollisten osastojen tulossopimuksissa.
Keväällä 2012 perustettiin tuotannonjohtotoimisto, jonka tehtävänä on priorisoida tuotantotehtäviä ja kehityshankkeita. Tuotannonjohtotoimistossa on käsitelty viikoittain tuotannon ja kehityshankkeiden keskeisiä tehtäviä ja sovitettu aikataulut huomioiden niiden priorisointi. Käyttöönotetulla toimintamallilla on pystytty tehostamaan ja varmistamaan projektien etenemistä perustehtävien rinnalla, ennen kaikkea resurssipulasta eniten kärsivien tietoliikenne- ja käyttöpalvelujen osalta. Lisäksi tilannetietoisuus perustuotannon ja projektien tehtävien tilanteesta on parantunut.
Esimiesten johtamistaitojen kehittäminen oli yhtenä painopisteenä. Vuonna 2012 on
panostettu palvelutuotannossa toimivien esimiesten kouluttamiseen normaali- ja poikkeusolojen johtamisessa. Koulutuksissa on kiinnitetty erityistä huomiota resurssien
suunnitteluun ja sen kehittämiseen. Resurssisuunnittelun kehittäminen on tehostanut
resurssien käytön kohdentumista projekteihin ja tuotannollisiin tehtäviin.
Alkusyksyn tietoliikenne katkoja lukuun ottamatta järjestelmissä ei ole esiintynyt merkittäviä poikkeamia.
Kesällä saavutettu tietoturvasertifiointi on edellyttänyt viestintä- ja yhteyspalveluissa
määrämuotoisten toimintatapojen käyttöönottoa, mikä parantaa osaltaan ko. palvelujen
laatua tietoturvan lisäksi.
Ajoneuvojen monikanavareititinpalvelu on vakiinnutettu osaksi normaalia toimintaa.
Tällä on edesautettu asiakkaiden liikkuvan työn tehokkuuden kasvua.
Videoneuvotteluiden käyttöaste kasvoi edelleen painopisteen ollessa erityisesti tietoturvallisissa kumppaniyhteyksissä.
Järjestelmäylläpidossa vuosi oli kiireinen. Tietoverkkojen kehittämisprojektin yli vuodenvaihteen jatkuneessa käyttöönottovaiheessa ylläpidossa olevia järjestelmiä siirrettiin uuden verkon puolelle. Verkon yliheitto tarkoitti useille järjestelmille konesalisiirtoja,
verkkojen ja verkko-osoitteiden uudelleen järjestelyjä, virtualisointiin siirtymistä ja sovellusten päivittämistä.
[email protected]
Puh. +358 71 878 0151, Faksi +358 71 878 7500
Toimintakertomus
Allekirjoitettu
id9498059 9 (43)
00.06.01
HAL/2013/277
15.03.2013
Projektituotannossa suuret projektit kääntyivät loppusuoralle. Luhti -projekti eteni ensimmäiseen käyttöönottoonsa. Suurista projekteista käyttöönottovalmisteluun siirtyivät
myös Schengen alueen SIS II projekti ja Vitja -projektin ensimmäinen vaihe, rikoksesta
epäiltyjen tuntomerkkirekisteröinti. Varsinkin Schengen -projektin käyttöönotossa aikataulut ajoivat projektin ahtaalle ja kansainvälisessä aikataulussa pysymiseksi projektissa jouduttiin etsimään vaihtoehtoisia ratkaisuja.
Työasema- ja lähitukipalveluiden osalta jatkettiin aktiivista ja asiakaslähtöistä toimintaa
ja tehtävät hoidettiin pääsääntöisesti sovitussa ajassa. Sovitut laitevaihdot on hoidettu
määräaikojen puitteissa.
Työasemapalvelun osalta ei vuoden aikana ollut merkittäviä katkoksia tai poikkeamia.
Säännölliset päivittäiset ja kuukausittaiset tietoturvapäivitykset suoritettiin ajallaan.
Työasemien tuotanto ympäristössä jatkettiin vakioidun TUVE –työaseman käyttöönottoa, valmisteltiin uuden hallinta- ja valvontatyökalun käyttöönotto sekä siirrettiin tarpeen
ja mahdollisuuksien mukaan tiedosto- ja tulostuspalveluja keskitettyihin TUVE –
konesaleihin. Työasemapalvelussa osallistuttiin vahvasti lähiverkkojen uudistamiseen
ja tietoliikenteen yliheittoihin. Lähituelliset tehtävät suoritettiin pääsääntöiset sovitusti.
Aluepalveluosastossa tehostettiin toimintaa toteuttamalla kaksi organisaatiomuutosta –
sulautettiin yksi yksikkö kahteen muuhun yksikköön ja tehostettiin johtamisjännettä.
Vuoden aikana vähennettiin toimipisteverkosta Maarianhamina ja Tornio.
Tavoite: TUVE -hankkeen onnistuneen läpiviennin varmistamiseksi HALTIK nostaa
TUVE TVP -projektin 1-prioriteetille tämän tarkoittaessa mm. sitä, että TUVElle varatut
resurssit turvataan ja henkilötyö kohdennetaan ensisijaisesti TUVE-hankkeelle. Mahdolliset ristiriitatilanteet tulossopimuksen kahden ensimmäisen tavoitteen kesken käsitellään HALTIKin johdossa.
Toteuma: TUVE Tietoverkkopalvelut -projektin keskeisiä käyttäjille näkyviä lopputuotoksia ovat mm. TUVE -työasemavakioon (Win7) siirtyminen, toimipisteiden lähiverkon muutokset, toimipisteiden liittäminen TUVE -verkkoon ja liikenteen salaaminen,
palvelujen ja sovellusten sovittaminen ja keskittäminen uusiin turvallisiin konesaleihin,
monnikanavareitittimien käyttöönotto liikkuvissa yksiköissä sekä uudet tai uudistetut
palvelut esimerkiksi viestintä- tai internet-palveluissa.
Vuonna 2012 projekti jatkoi tehtäviään yllä mainittujen tavoitteiden sekä muiden projektille hanke- ja projektisuunnitelmassa määritettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Vuoden 2012 aikana projektin ensimmäiset osakokonaisuudet saatiin valmiiksi ja niihin liittyvät osaprojektit päätettiin.
Tavoite: Keskeisen järjestelmien saatavuus on tavoitetasolla ja toimintaa kuvaavia mittareita kehitetään. Suunnittelemattomien tuotantokatkosten määrä vähenee.
Toteuma: Keskeisten järjestelmien saatavuus mitattuna niiden palvelinalustoista on ollut niille asetetutulla tavoitetasolla. Laajoja suunnittelemattomia katkoksia ei ole esiintynyt pois lukien tietoliikennettä, jossa esiintyi katkoksia alkusyksystä. Ongelmat johtuivat
[email protected]
Puh. +358 71 878 0151, Faksi +358 71 878 7500
Toimintakertomus
Allekirjoitettu
id9498059 10 (43)
00.06.01
HAL/2013/277
15.03.2013
pääasiassa siitä, että osa tuotantoa on siirretty käyttämään turvallisuusverkon palveluja, jotka eivät ole vielä kaikilta osin valmiita.
Tavoite: 1-tasolla päätettyjen palvelupyyntöjen osuus kaikista palvelupyynnöistä kasvaa.
Toteuma: HelpDeskissä I-tasolla päätettyjen palvelupyyntöjen osuus kaikista palvelupyynnöistä (%) on mittarina harhaanjohtava, koska työohjausjärjestelmästä saatava
laskennallinen arvo kuvaa kuinka monta prosenttia HelpDesk on ratkaissut kaikista
työnohjausjärjestelmään kirjatuista palvelupyynnöistä. Näin ollen kun sisäisten järjestelmään vietyjen työpyyntöjen määrä on kasvanut, niin HelpDeskin ratkaisuprosentti on
vastaavasti pienentynyt. Jatkossa tullaan kehittämään mittaria siten, että lasketaan
HelpDeskin I-tasolla ratkaisemat palvelupyynnöt asiakkaiden palvelupyynnöistä. Tällä
hetkellä asiakkaiden ja sisäisiä palvelupyyntöjä ei pystytä erittelemään.
Tavoite: Hallinnonalalla on merkittäviä tietohallintohankkeita ja järjestelmien kokonaisuudistuksia, joiden onnistuminen, budjetin ja aikataulun mukainen käyttöönotto on vuoden 2012 ja koko kehyskauden tärkeimpiä tavoitteita. HALTIKin projektitoimintaa ja
asiakasyhteistyötä kehitetään. Projektien toteuttamiseen kehitetään tuloksellisuutta kuvaavia mittareita.
Toteuma: Projektituotannossa suuret projektit kääntyivät loppusuoralle. Luhti -projekti
eteni ensimmäiseen käyttöönottoonsa. Tuotantoon siirtyi myös viraston työnohjausjärjestelmä TOKKA sekä käyttövaltuushallinnan järjestelmäkokonaisuus, PORTTI. Suurista projekteista käyttöönottovalmisteluun siirtyivät myös Schengen alueen SIS II projekti
ja Vitja -projektin ensimmäinen vaihe, rikoksesta epäiltyjen tuntomerkkirekisteröinti.
Varsinkin Schengen -projektin käyttöönotossa aikataulut ajoivat projektin ahtaalle ja
kansainvälisessä aikataulussa pysymiseksi projektissa jouduttiin etsimään vaihtoehtoisia ratkaisuja.
Hallinnon tietotekniikkakeskuksessa on valmistauduttu ottamaan käyttöön valtionhallinnon yhteinen talous- ja henkilöstöhallinnon KiekuSAP -tietojärjestelmä. Yhtenä osana
valmistautumista on ollut koko sisäisen laskennan seurantakohdemallin uudistaminen
vastaamaan konsernitason seurantaa sekä tuottamaan HALTIKin palvelukeskuksena
tarvittavat seurantatiedot tukemaan läpinäkyvää kustannuslaskentaa ja hinnoittelua.
Lisäksi talouden suunnitteluun, ennustamiseen, hinnoitteluun ja kustannusseurantaan
rakennetaan KiekuSAP -järjestelmää tukeva talouden suunnittelu- ja seurantajärjestelmä (TASSU). Uusi järjestelmä otetaan käyttöön keväällä 2013.
Tavoite: ITIL -prosessikehikon mukaisten Muutoksenhallinta ja Jatkuvuudenhallinta
prosessien kypsyystaso tulee olla tasolla 2 vuonna 2012.
Toteuma: Uuden työnohjausjärjestelmän TOKKAn vaiheen I (SD, tapahtuman-, ongelman- ja palvelutasonhallinta) käyttöönotto toteutettiin helmikuussa 2012. TOKKAn
vaiheen II (muutoksen-, jakelun- ja konfiguraationhallinta) käyttöönotto syyskuussa
2012.
[email protected]
Puh. +358 71 878 0151, Faksi +358 71 878 7500
Toimintakertomus
Allekirjoitettu
id9498059 11 (43)
00.06.01
HAL/2013/277
15.03.2013
Muut TOKKA projektiin sisältyneet prosessit olivat jatkuvuuden-, tietoturvan-, saatavuuden- ja kapasiteetinhallinta sekä IT-taloushallinto. Prosessityötä edistettiin projektin
aikana prosessityöpajoissa ja -arvioinneissa. Projekti päättyi 31.12.2012.
Prosessivastuullisten kanssa käytyjen työpajojen ja niiden lopuksi suoritetun prosessiarvioinnin tuloksena todettiin, että tietoturvanhallinta- ja jatkuvuudenhallintaprosessit
ovat käyttövalmiita ja/tai arviointiin liittyvien toimenpiteiden toteuttamisen jälkeen ne
ovat sellaisella kypsyystasolla, joka hyvin tukee prosessimaisen toiminnan edistämistä
organisaatiossa.
Prosessien käyttöönottoa on jouduttu edistämään loppuvuonna vähäisemmällä teholla,
virastossa korkeammalle prioriteetille nousseiden asiakasprojektien, kuten SIS II vuoksi.
Työasemaratkaisua auditoitiin vuonna 2012 useaan otteeseen. Helmikuussa toteutettiin KPMG:n tekemä Win7-vakion auditointi ja syksyllä viestintäviraston auditointi. Auditoinnin yhteydessä tarkastettiin työasemaympäristön prosessit ja toimintamallit. Toimintamallit ja prosessit työasemapalvelun perustuvat ITIL -viitekehyksen sovellettuna siten, että niissä on otettu huomioon korotetun tietoturvan vaatimukset.
Lisäksi edistettiin ITIL -taloushallintaprosessia ja arviointivaiheessa todettiin HALTIKin
IT-taloushallinnan olevan päämäärien, tavoitteiden, prosessin omistajuuden, prosessin
toistettavuuden, roolien ja vastuiden, menettelytapojen, suunnitelmien ja suorituskyvyn
parantamisen osalta hyvällä tasolla sekä yleisten prosessikontrollien osalta prosessin
todettiin olevan hyväksytyllä tasolla.
Tavoite: HALTIKin tulee edelleen tuotteistaa ja kehittää ICT-asiantuntijatukipalvelua siten, että palvelu ulottuu käytännön tasolle ja aloitteellisuutta palvelussa tulee lisätä.
Toteuma: ICT-asiantuntijatukipalvelu on tarkoitus luoda osaksi HALTIKin kokonaispalvelutarjontaa, jota kehitetään kohti asiakasintegraatiotoimintaa. Tähän liittyen HALTIKin
proaktiivisuutta asiakasrajapinnassa ja ratkaisujen tuottamisessa on kehitetty toimintamallien muutoksella. Vuonna 2012 on lähdetty kehittämään asiakaspalvelupäällikkötoimintaa, hankinta-asiantuntijapalvelua sekä aloitettu asiakaskohtaisen palvelutuotantotiimitoiminnan pilotointi. Hankintojen osalta yhtenä kehittämisalueena ovat olleet innovatiiviset hankinnat. ICT-asiantuntijatukipalvelu liittyy myös kiinteästi käynnistettyihin
toimeksianto- ja tuotannonohjausprosesseihin.
Tavoite: HALTIK kehittää sisäistä toimintaansa asiakkaiden toimeksiantojen käsittelyssä toimeksiantoprosessia kehittämällä ja jalkauttamalla. Tehostetaan asiakastarpeiden
prosessointia ratkaisuksi.
Toteuma: Uusi toimeksiantoprosessi on otettu käyttöön keväällä 2012. Samaan aikaan
on aloitettu tähän liittyvä tuotannonohjauskokousmenettely. Ratkaisulähtöinen toiminta
on osa edellisessä kohdassa kerrottua asiakasintegraatiotoimintaa.
[email protected]
Puh. +358 71 878 0151, Faksi +358 71 878 7500
Toimintakertomus
Allekirjoitettu
id9498059 12 (43)
00.06.01
HAL/2013/277
15.03.2013
Tavoite: Asiakastyytyväisyys HALTIKin toimintaan kasvaa. Erityisesti HALTIKin ydintehtäviin kuuluvan palvelutuotannon kuten järjestelmien ylläpito- ja kehityspalveluiden
asiakastyytyväisyyden parantamiseen tulee panostaa.
Toteuma: Lokakuussa 2012 tehdyn asiakastyytyväisyystutkimuksen mukaan asiakkaiden tyytyväisyys HALTIKin toimintaan on laskenut 2,97 -> 2,78. Tyytyväisyyden laskun
syynä ovat mm. TUVE -palveluiden käyttöönotoista aiheutuneet häiriöt palveluissa sekä HALTIKin resurssipulan heijastuminen palveluiden tuotantoon. Asiakkaiden tyytyväisyys järjestelmien ylläpito- ja kehityspalveluille on kuitenkin kasvanut 0,26 yksikköä
(2,42 -> 2,68). Asiakastyytyväisyyden parantamiseksi on laadittu kehittämisohjelma,
jonka keskeiset asiat ovat tuotannon vakiinnuttaminen (perusinfran rakentaminen valmiiksi sekä tuotannonjohtotoiminnan ja toimintamallien kehittäminen) ja palveluvasteen
kehittäminen (palvelupyyntöjen hallinta ja asiakasintegraatiotoiminnan kehittäminen).
Talousarviossa ja sisäasiainministeriön ja Hallinnon tietotekniikkakeskuksen välisessä tulossopimuksessa vuodelle 2012 asetettiin seuraavat palvelukohtaiset
toiminnalliset tulostavoitteet:
Tietoliikennepalvelut
Tavoite: Tietoliikennepalveluiden palvelutaso säilyy korkealla ja muiden kuin suunniteltujen katkojen määrä vähenee. Viranomaisten tietoliikenteen häiriötön toiminta turvataan kaikissa oloissa ja verkkoturvallisuutta parannetaan edelleen. Hallinnonalan lähiverkkojen yhdistäminen etenee suunnitellusti.
Toteuma: Alkuvuonna merkittäviä suunnittelemattomia palvelukatkoja ei esiintynyt.
TUVE -verkon rakentamisen ja pohjoisen tietovoimalan toisen osakokonaisuuden käyttöönoton edetessä alkusyksystä esiintyi useita palvelukatkoja tietoliikenteessä. Ne saatiin korjattua ja tilanne verkon osalta stabilisoitui. Loppuvuonna ei merkittäviä palvelupoikkeamia enää esiintynyt.
TUVE -verkon keskeneräisyys näkyi kuluneena vuonna useina tietoliikennettä kohdanneina poikkeamatilanteina.
Käyttöpalvelut
Tavoite: Käyttöpalveluissa varmistetaan sisäisen turvallisuuden toimijoiden tietojärjestelmien toiminnan jatkuvuus konesali- ja palvelinympäristöjen osalta. Hallinnonalan
palvelinten keskittämistä ja rationalisointia pääsaleihin jatketaan.
Toteuma: Palvelinten keskittämisen ohella laiteympäristöjen kahdentamisia on toteutettu ja palveluiden maantieteellisen hajauttamisen suunnittelua on jatkettu. Tietoliikenneyhteydet on vuoden 2012 aikana saatu toteutettua siten, että liikennöinti kaikkiin
pääkonesaleihin tulee kahta eri reittiä. Uudet käyttöönotettavat valvontatyökalut on
hankittu ja suunnittelua niiden käyttöönottamiseksi on toteutettu.
[email protected]
Puh. +358 71 878 0151, Faksi +358 71 878 7500
Toimintakertomus
Allekirjoitettu
id9498059 13 (43)
00.06.01
HAL/2013/277
15.03.2013
Palvelinten keskittämistä on jatkettu ja kuluneen vuoden 2012 aikana on virtualisoitu n.
650 kpl palvelinta. Pohjoisen tietovoimalan toista osakokonaisuutta rakennettiin alkuvuosi ja se saatiin käyttöön alkusyksyn aikana. Palveluiden siirrot ko. saliin aloitettiin
syksyllä. Työ jatkuu edelleen.
Lisäksi vuoden 2012 aikana lisättiin Etelän tietovoimalaa vahvistamaan H5-konesali.
Päätös uuden salin toteutuksesta tehtiin tammikuussa. Laitetila valmistui ensimmäisen
vuosineljänneksen aikana ja ensimmäiset palvelut siirtyivät sinne loppuvuoden aikana.
Järjestelmien ylläpitopalvelu
Tavoite: Sisäisen turvallisuuden toimijoiden järjestelmien (sovellukset ja tietokannat)
käytön tukea ja ongelmanratkaisua kehitetään edelleen.
Toteuma: Konfiguraationhallinnan kehittämisen sekä hallintajärjestelmien käyttöönoton
myötä parannettiin toimintaympäristöä riippuvuuksien tunnistamiseen ja hallintaan sekä
ylläpitotehtävien ja ongelmien selvittämisen tehostamiseen.
Asiantuntijoiden osaamisen kehittämiseen panostettiin kouluttamalla sekä ulkoisesti että viraston sisällä. Ylläpitotehtävien laadun varmistamiseksi edelleen tarkennettiin järjestelmäkuvauksia ja työohjeistuksia.
Työasemapalvelu
Tavoite: Työasemapalvelussa tuotetaan SM:n hallinnonalan vakioitujen, varmennettujen ja hyväksyttyjen päätelaitteiden koko elinkaaren mittainen palvelu. Vuonna 2012
jatketaan toimialojen siirtämistä Windows 7 ympäristöön erillisen suunnitelman mukaisesti. ITIL -prosessien käyttöönottoa jatketaan ja syvennetään.
Toteuma: Työasemapalveluilla tuotetaan vakioitujen, varmennettujen ja hyväksyttyjen
päätelaitteiden koko elinkaaren mittainen palvelu alkaen päätelaitteiden vakiointisuunnittelusta edeten laitteiden käyttöönoton ja tuotannon sekä ylläpidon kautta elinkaaren
lopettamiseen.
Vakioidulla päätelaitteella tarkoitetaan tehtävän vakiointisuunnitelman mukaisia kiinteitä
ja kannettavia työasemia, PDA -laitteita, ajoneuvo- ja kenttätietokoneita sekä niiden
oheislaitteita ja ohjelmistoja, joille tarjotaan päätelaitteen hallintapalveluita. Uudet hallintapalvelun piiriin tuotavat laitteet verifioidaan käyttöönotettavalla hyväksymismenettelyllä. Vakioiduista ja toimittajan hyväksymistä päätelaitekokoonpanoista sekä niiden
saatavuuksista ylläpidetään asiakkaille näkyvää ja heidän käyttöönsä tarkoitettua ajantasaista luetteloa. Vakiointiin kuuluvat työasemakäyttöjärjestelmät, tietoturva, sovellukset ja niiden asetukset sekä toimittajan hyväksymät oheislaitteet.
Palvelun keskitetty ylläpito tuotetaan työasemaympäristön hallintapalvelulla.
Vakioitu päätelaite on osana työasemapalvelun kokonaishallintapalvelua, johon osallistuvat myös muut Haltikin palvelut kuten ServiceDesk ja aluepalvelu.
[email protected]
Puh. +358 71 878 0151, Faksi +358 71 878 7500
Toimintakertomus
Allekirjoitettu
id9498059 14 (43)
00.06.01
HAL/2013/277
15.03.2013
Viestintäpalvelu
Tavoite: Viestintäpalveluiden keskeinen tavoite on varmistaa se, että sisäisen turvallisuuden toimijoiden viestintäratkaisut ovat käytettävissä ja viranomaisten tavoitettavuus
on teknisesti mahdollista. Huolehditaan 071-numeroinnin kehityksestä ja hallinnasta
sekä puhepalvelujärjestelmien elinkaarenhallinnasta ja käyttöpalveluista.
Toteuma: Toimintakaudella viestintäpalveluiden mahdollistama viranomaisten tavoitettavuus oli pääasiassa hyvällä tasolla. Toimintaympäristön muutokset aiheuttivat pientä
ajoittaista palvelun saatavuustason laskua kohdistuen etenkin videoneuvotteluiden yhteyksiin. Viestintäpalveluiden järjestelmiä kehitettiin ottamalla käyttöön uusia toiminnallisuutta ja käytettävyyttä parantavia ratkaisuja, kuten keskusjärjestelmien kahdennuksia.
Hallinnonalan puhepalvelujärjestelmien elinkaarihallintaa suoritettiin versiopäivityksillä
ja toimintakaudella käynnistettiin toimenpiteet liittymiseksi valtionhallinnon yhteiseen
0295 numerointiin sekä siihen liittyvien palveluiden ratkaisusuunnittelu. Uusi numerointi
ja palvelut otetaan suunnitelmien mukaan vaiheistetusti käyttöön vuoden 2013 kuluessa.
Service Desk -palvelut
Tavoite: Palvelutuotantomallin tavoitetilana on, että palvelut toimivat yhtenäisen prosessin mukaisesti. Palvelupyynnöt vastaanotetaan asiakkaan näkökulmasta lähtökohtaisesti yhdessä palvelupisteessä (Service Desk), joka toimii virtuaalisesti.
Vuoden 2011 lopulla käyttöön otetun toiminnanohjausjärjestelmän kehitystyötä jatketaan.
Toteuma: Kuluneen vuoden 2012 aikana otettiin käyttöön TOKKA- työnohjausjärjestelmä, joka toteuttaa ITIL:n mukaisia prosesseja. Prosesseista otettiin käyttöön ServiceDesk, tapahtuman-, ongelman- ja palvelutasonhallinta helmikuussa ja syyskuun lopussa tehtiin TOKKAn toisen vaiheen käyttöönotto, jolloin mukaan tulivat muutoksen-,
jakelun- ja konfiguraationhallinta.
Asiakkaiden palvelupyynnöt kirjataan TOKKA -työnohjausjärjestelmään. Asiakas voi ottaa yhteyttä Puhelimitse, sähköpostilla tai asiakasportaalin kautta HelpDeskiin. Näin ollen asiakkaalla on vain yksi yhteydenottopiste.
Työnohjausjärjestelmä otettiin käyttöön keväällä 2012 ja sen kehitystä jatkettiin vuoden
loppuun projektimuotoisesti. Työnohjausjärjestelmän siirryttyä tuotantoon, sen kehittäminen jatkossa kuuluu kehittävän ylläpidon piiriin. Kehitystyö jatkuu edelleen.
Yhteyspalvelut
Tavoite: Yhteyspalveluun kuuluvat seuraavat palvelut: puhelunvälitys, siihen liittyvä
asiakaspalvelu, asiakastietokannan tietojen ylläpito sovituilta osin ja raportointi. Yhteyspalveluyksikkö tuottaa puhelunvälityspalvelut keskitetysti koko sisäasiainministeriön hallinnonalalle sekä lisäksi valtiovarainministeriön hallinnonalalta maistraateille sekä
[email protected]
Puh. +358 71 878 0151, Faksi +358 71 878 7500
Toimintakertomus
Allekirjoitettu
id9498059 15 (43)
00.06.01
HAL/2013/277
15.03.2013
aluehallintovirastoille ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille. Keskeisimpinä kehittämiskohteina ovat sisäasiainministeriön hallinnonalan teknisen ympäristön ja puhelunvälitysjärjestelmän vaihtaminen (Hansel-puitesopimuksen vaikutus) sekä tietokannan sisällöntuoton kehittäminen. Myös AVI- ja ELY -ympäristön puhelunvälitysjärjestelmä tulee vaihtumaan. Uutena vastuuna AVIen ja ELYjen yhteyspalveluja koskevaan
sopimukseen yhteyspalveluyksikölle tulee myös teknisen ympäristön tehtävät.
Lisäksi yhteyspalveluyksikkö valmistautuu tuottamaan aluksi pilotoiden sisäasiainhallinnon mobiilipäätelaitteiden päätelaitepalvelun.
Toteuma: Yhteyspalvelujen asiakaskunta koostuu tavoitteen mukaisesta asiakaskokonaisuudesta.
Kalenteri-integrointi toteutuu järjestelmämuutoksella. Kulunvalvontaliitäntä ei mahdollistu muutoksen myötä automaattisesti, mutta sen toteuttamismahdollisuutta pidetään
edelleen työlistalla. Tietokannan sisällöntuottamiseen on panostettu lisäämällä yhteistyötä ja vuorovaikutusta asiakasvirastojen kanssa, mikä on jo lisännyt osaltaan tietokannan määrää ja laatua. Työ jatkuu edelleen.
Yhteyspalveluyksikkö ottaa tuotettavaksi muuttoilmoituspuhelinpalvelun, joka mahdollistaa maistraattien työpanoksen kohdentamisen heidän ydintoimintoihinsa tehtävien
uudelleenjärjestelyn myötä.
Yhteyspalveluyksikkö on myös yhteistyössä Poliisihallituksen kanssa sopinut puhelinpalvelun lisäämisestä ja monipuolistamisesta, mikä on vaikuttanut myönteisesti poliisin
yhä tiukentuvaan henkilöresurssitilanteeseen. Osa palvelun laajentamisesta ei nykytiedon mukaan aiheuta lisähenkilötarpeita eikä kustannusvaikutuksia. Yhteistyömuotoja
kehitetään Pohan kanssa edelleen tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Tilanteen mukaan yksiköllä on halukkuus kartoittaa myös muiden asiakkaiden kanssa yhteistyömahdollisuuksia.
Projekti- ja asiantuntijapalvelut
Tavoite: Projekti- ja asiantuntijapalvelut vastaa julkisen hallinnon verkkoturvallisuushankkeen (TUVE) sisäasiainministeriön hallinnonalan osahankkeen TUVE tietoverkkopalvelut -projektin etenemisestä projektisuunnitelman mukaisesti. Projektin kohteena
on turvallisuusverkkoon liittyvä palveluoperaattoritoiminta ja sen vaatimien kriittisten
palveluiden kehittäminen sekä erikseen määriteltyjen muiden palveluiden tuottaminen
ja sovittaminen TUVE -ympäristöön. Projekti- ja asiantuntijapalvelut jatkavat myös poliisin tietojärjestelmien kokonaisuudistusta (VITJA).
Toteuma: TUVE Tietoverkkopalvelut -projektin keskeisiä käyttäjille näkyviä lopputuotoksia ovat mm. TUVE -työasemavakioon (Win7) siirtyminen, toimipisteiden lähiverkon muutokset, toimipisteiden liittäminen TUVE -verkkoon ja liikenteen salaaminen,
palvelujen ja sovellusten sovittaminen ja keskittäminen uusiin turvallisiin konesaleihin,
monokanavareitittimien käyttöönotto liikkuvissa yksiköissä sekä uudet tai uudistetut
palvelut esimerkiksi viestintä- tai internet-palveluissa.
Vuonna 2012 projekti jatkoi tehtäviään yllä mainittujen tavoitteiden sekä muiden projektille hanke- ja projektisuunnitelmassa määritettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. VuoHallinnon tietotekniikkakeskus
[email protected]
Puh. +358 71 878 0151, Faksi +358 71 878 7500
Toimintakertomus
Allekirjoitettu
id9498059 16 (43)
00.06.01
HAL/2013/277
15.03.2013
den 2012 aikana projektin ensimmäiset osakokonaisuudet saatiin valmiiksi ja niihin liittyvät osaprojektit päätettiin.
Vuoden 2012 aikana kehitettiin yllä mainittuja turvallisuusverkon palveluja. Samaan aikaan tehtiin mm. Poliisin ja Rajavartiolaitoksen sovelluksien sovittamista turvallisuusverkon palvelualustoille. Ensimmäiset sovellukset saatiin tuotantoon vuoden 2012 aikana ja pääosa vasta vuoden 2013 ensimmäisellä vuosipuoliskolla.
Luhti -projekti eteni ensimmäiseen käyttöönottoonsa ja suurista projekteista käyttöönottovalmisteluun siirtyivät myös Schengen alueen SIS II projekti ja Vitja -projektin ensimmäinen vaihe, rikoksesta epäiltyjen tuntomerkkirekisteröinti. Varsinkin Schengen projektin käyttöönotossa aikataulut ajoivat projektin ahtaalle ja kansainvälisessä aikataulussa pysymiseksi projektissa jouduttiin etsimään vaihtoehtoisia ratkaisuja.
1.3.1 Toiminnan tuottavuus
Vuoden 2012 talousarviossa ja hallinnonalan tulossuunnitelmassa sekä Hallinnon tietotekniikkakeskuksen ja sisäasiainministeriön välisessä tulossopimuksessa HALTIKille on
asetettu tuottavuustavoitteita, joiden laskenta perustuu palvelussa päätettyyn palvelupyyntöön per tehty henkilötyövuosi, käsiteltyyn puheluun per henkilötyövuosi tai projektitai asiantuntijapalveluun kohdistettu henkilötyövuosi. Toteumatiedot perustuvat kirjanpito- ja työaikakirjanpitojärjestelmästä kerättyyn tietoon.
Toiminnan tuottavuus
Päätetty palvelupyyntö/htv
Tietoliikennepalvelu
Käyttöpalvelu
Työasemapalvelu
Viestintäpalvelu
ServiceDeskpalvelu
Käsitelty puhelu/htv
Yhteyspalvelu SM
Yhteyspalvelu AVI
Kohdennettu htv
Projekti- ja asiantuntijapalveluun
2010
toteuma
2011
toteuma
2012
tavoite
2012
toteuma
246
100
121
302
875
1 153
326
154
176
473
827
1 176
271
110
134
345
965
1 271
108
130
239
370
693
1 182
63 760
50 750
42 176
29 288
40 445
37 716
42 758
36 698
66
71
84
98
Vuoden 2012 toiminnan tuottavuutta kuvaavia tunnuslukuja arvioidessa tulee ottaa huomioon uuden työnohjausjärjestelmän (TOKKA) käyttöönoton myötä muuttunut suoritteiden eli päätettyjen palvelupyyntöjen raportointitapa. TOKKA:ssa pyyntöjen ryhmittely on
toteutettu eri tavalla kuin aikaisemmassa järjestelmässä ja osa tehtävistä mm. kuormanjakoa koskevat pyynnöt on siirretty tietoliikenteestä järjestelmien ylläpitopalvelun puolelle. TOKKA:sta johtuva muutos tulee luultavammin jäämään pysyväksi ja sen vaikusta ei
ole osattu ennakoida riittävästi etukäteen.
[email protected]
Puh. +358 71 878 0151, Faksi +358 71 878 7500
Toimintakertomus
Allekirjoitettu
id9498059 17 (43)
00.06.01
HAL/2013/277
15.03.2013
Tietoliikennepalveluissa ratkaistujen pyyntöjen määrän vähentymiseen vaikuttaa myös
tietoliikennepalveluhenkilöstön voimakas osallistuminen Turvallisuusverkkohankeen toteuttamiseen eli resurssit ovat kohdistuneet projektitoimintaan.
Lisäksi ei ole riittävästi osattu ennakoida uusien järjestelmien käyttöönottojen myötä tapahtuvaa palvelupyyntöjen määrän kasvua, joista mainittakoon tunnushuollon sekä identiteetinhallinnan pyyntöjen siirtyminen TOKKA -järjestelmään.
1.3.2 Toiminnan taloudellisuus
Vuoden 2012 talousarviossa ja hallinnonalan tulossuunnitelmassa sekä Hallinnon tietotekniikkakeskuksen ja sisäasiainministeriön välisessä tulossopimuksessa HALTIKille on
asetettu tuottavuustavoitteita, joiden laskenta perustuu palvelun kokonaiskustannukseen
ja palvelussa päätettyjen palvelupyyntöjen kappalemaarään, käsitellyn puhelun kustannukseen ja projekti- ja asiantuntijapalveluilta laskutettuun euromäärää.. Toteumatiedot
perustuvat kirjanpitojärjestelmästä kerättyyn toteumatietoon ja työnohjausjärjestelmän
tuottamaan tietoon päätetyistä palvelupyynnöistä palveluittain. Projekti- ja asiantuntijapalvelut laskutetaan voimassaolevan tuntihinnan perusteella toteutuneiden tuntien mukaan.
Toiminnan taloudellisuus
Päätetty palvelupyyntö €
Tietoliikennepalvelu
Käyttöpalvelu
Työasemapalvelu
Viestintäpalvelu
ServiceDeskpalvelu
Käsitelty puhelu €
Yhteyspalvelu SM
Yhteyspalvelu AVI
Kustannus €
Projekti- ja asiantuntijapalvelu
2010
toteuma
2011
toteuma
2012
tavoite
2012
toteuma
1 008
1 676
1 499
311
112
80
875
1 325
1 158
211
135
75
913
2 919
1 773
387
122
100
2 436
1 767
715
320
147
67
1,00
1,29
1,13
1,30
1,38
1,54
1,12
1,19
5 801 927 6 892 000
7 895 835
8 700 380
Vuoden 2012 taloudellisuutta kuvaavia tunnuslukuja arvioidessa tulee ottaa
huomioon uuden työnohjausjärjestelmän (TOKKA) käyttöönoton myötä muuttunut suoritteiden eli päätettyjen palvelupyyntöjen raportointitapa. TOKKA:ssa
pyyntöjen ryhmittely on toteutettu eri tavalla kuin aikaisemmassa järjestelmässä
ja osa tehtävistä mm. kuormanjakoa koskevat pyynnöt on siirretty tietoliikenteestä järjestelmien ylläpitopalvelun puolelle.
Tuotantoon siirtyneiden järjestelmien, langattomanlaajakaistan ja sähköpostin
virustorjunnan kustannusten siirtyminen ylläpitoon on aiheuttanut kustannusten
nousua ja siksi taloudellisuusmittareiden tavoitteita ei ole saavutettu.
Projektipalveluiden kysyntä oli ennakoitua suurempaa, minkä seurauksena
henkilötyökustannusten toteuma ylitti arvioidun.
[email protected]
Puh. +358 71 878 0151, Faksi +358 71 878 7500
Toimintakertomus
Allekirjoitettu
id9498059 18 (43)
00.06.01
HAL/2013/277
15.03.2013
1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus
Hallinnon tietotekniikkakeskuksella ei ole valtion maksuperustelain (150/1992)
tarkoittamaa maksullista toimintaa. Talousarvion laadintamääräyksessä maksullisen toiminnan tuloihin on rinnastettu muun muassa varsinaisen maksulainsäädännön soveltamisalan ulkopuolelle jäävä, virastojen välillä harjoitettava maksullinen toiminta, jollaista Hallinnon tietotekniikkakeskus palvelukeskuksena
toimivana harjoittaa.
Hallinnon tietotekniikkakeskuksen palvelusopimustoiminnasta esitetään liitteenä
maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmaa vastaava laskelma.
Vuonna 2012 tehtyjen investointien osuus vaikuttaa laskelman lopputulokseen.
Investoinnit ovat asiakasrahoituksella tehtyjä tietojärjestelmäkokonaisuuksia tai
niiden osia. Valmistuttuaan ne siirretään hallinnansiirroilla asiakkaiden omaisuudeksi vastikkeetta. Poistolaskennassa olevan omaisuuden arvo tulee kuluiksi vuotuisina poistoina. Kustannusvastaavuuslaskelman ylijäämä on vähentynyt
edellisestä vuodesta, koska vuonna 2012 tukitoimintojen kustannukset, poistot
ja korot ovat olleet huomattavasti suuremmat kuin edellisenä vuonna. Laskelma
on liitteenä 1a.
1.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus
Hallinnon tietotekniikkakeskuksella ei ollut yhteisrahoitteista toimintaa vuonna
2012.
1.5 Tuotokset ja laadunhallinta
HALTIKin toiminnan tuotteistaminen käynnistettiin vuonna 2009. Mittaristoa on kehitetty
vuonna 2012 ja kattavia tuotoksiin ja laadunhallintaan liittyviä tavoitteita ei tulossuunnitelmaan kirjattu. Tulossopimukseen kirjattiin suoritteita ja niiden toteumaa voidaan vertailla.
1.5.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet
Suoritteiden määrät
Päätetyt palvelupyynnöt, kpl
Käsitellyt puhelut, 1000 kpl
Tuettujen työasemien määrä, kpl
Aktiivisten käyttäjätunnusten määrä, kpl
Toteutetut videosiltaneuvottelut, kpl
ServiceDeskissä 1-tasolla päätetyt palvelupyynnöt,
kpl
2010
toteuma
103 804
1 941
15 300
21 552
15 740
2011
toteuma
126 069
1 813
16 247
21 799
33 064
38 551
39 924
[email protected]
Puh. +358 71 878 0151, Faksi +358 71 878 7500
2012
2012
tavoite toteuma
127 874 120 787
1 924
1 690
17 000
17 170
21 800
21 665
33 693
42 502
42 818
Toimintakertomus
Allekirjoitettu
id9498059 19 (43)
00.06.01
HAL/2013/277
15.03.2013
Päätetyt palvelupyynnöt raportoidaan työnohjausjärjestelmästä. Työnohjausjärjestelmän (TOKKA) uudistamisen ja käyttöönoton myötä suoritteiden eli päätettyjen palvelupyyntöjen raportointitapa on muuttunut verrattuna edelliseen vuoteen.
TOKKA:ssa pyyntöjen ryhmittely on toteutettu eri tavalla kuin aikaisemmassa järjestelmässä ja niistä johdetut mittarit eivät ole täysin vertailukelpoisia edellisiin vuosiin.
Yhteyspalveluissa käsiteltyjen puhelujen määrä raportoidaan käytössä olevista puhelunvälitysjärjestelmistä (Mikatel ja OC) ja puhelunvälityksen data-aineistosta.
Tuettujen työasemien lukumäärä raportoidaan Active Directory (AD) käyttäjätietokannasta, joka sisältää tietoa käyttäjistä, tietokoneista ja verkon resursseista. Aktiiviset käyttäjätunnukset eli käyttäjätilit puolestaan raportoidaan käyttäjätunnustenhallintajärjestelmästä (OIVA).
Toteutuneet videoneuvottelujen määrät sisältävät videosilloissa käydyt neuvottelut,
jotka voivat olla kahden tai useamman osallistujan neuvotteluita ja määrät saadaan
raportoitua videoneuvottelujärjestelmästä.
1.5.2 Palvelukyky ja suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu
Vuoden 2012 talousarviossa sekä Hallinnonalan tulosuunnitelmassa 2012 HALTIKille
asetettiin seuraavat palvelukykyyn ja aikaansaatavien julkishyödykkeiden laatuun liittyvät tavoitteet:
Palvelukyky ja laatu (Asiakastyytyväisyys 1-5)
Tietoliikennepalveluun
Käyttöpalveluun
Järjestelmien ylläpitopalveluun
Työasemapalveluun
Viestintäpalveluun
ServiceDesk palveluun
Yhteyspalveluun
Projektipalveluun
Haltikin toimintaan kokonaisuudessaan
2010
toteuma
2011
toteuma
2012
tavoite
2012
toteuma
2,61
2,67
2,34
2,98
2,80
3,05
3,68
2,70
2,78
2,55
2,75
2,42
3,05
3,01
3,26
3,02
2,70
2,97
2,80
3,00
2,70
3,20
3,20
3,20
3,04
3,00
3,00
2,48
2,83
2,68
2,89
2,90
3,15
2,94
2,71
2,78
HelpDeskissä I-tasolla päätettyjen palvelupyyntöjen osuus kaikista palvelupyynnöistä, %
27,10
28,10
30,00
29,00
Aluepalvelussa keskitetysti päätettyjen palvelupyyntöjen osuus kaikista aluepalvelun päättämistä palvelupyynnöistä, %
36,5
40,1
37,50
33,2
[email protected]
Puh. +358 71 878 0151, Faksi +358 71 878 7500
Toimintakertomus
Allekirjoitettu
id9498059 20 (43)
00.06.01
HAL/2013/277
15.03.2013
Asiakastyytyväisyyskyselyn aikaan sattui useita tietoliikenne katkoksia, joiden suora
heijastusvaikutus näkyy asiakastyytyväisyydessä.
Tietoliikennepalveluiden asiakastyytyväisyyteen vaikuttaa myös resurssien kohdentuminen tietoliikennepalvelujen kehittämiseen ja niiden riittämättömyys peruspalvelutuotantoon.
Käyttöpalvelujen asiakastyytyväisyyden tavoitteeseen ei päästy Rovaniemen toisen
konesalin valmistumisen ja siitä seuranneen käyttöönoton viivästymisen seurauksena.
Viivästyminen aiheutti paineita niin projekteille kuin muullekin palvelutuotannolle ja viime kädessä näkyi asiakastyytyväisyydessä.
Työasemapalveluiden asiakastyytyväisyys ei ole tavoitellulla tasolla ja se johtuu oletettavasti käyttäjien kokemista useista erilaisista katkoksista tietoliikenteessä, siirtymisestä Windows XP:stä Windows7:aan sekä tietoturvallisuuden lisääntymisestä työasemaympäristössä. Henkilöstön asiantuntemukseen ja palvelualttiuteen oltiin kuitenkin edelleen varsin tyytyväisiä.
ServiceDeskin asiakastyytyväisyyden pienenemiseen vaikuttaa TOKKA -järjestelmän
käyttöönotto, joka hidasti käyttöönottovaiheessa ratkaisujen läpimenoaikaa, mikä tuntui
asiakkaista palvelutason laskuna.
Projektien monimutkaisuudesta ja ennakoimattomista haasteista johtuen asiakastyytyväisyyttä ei pystytty parantamaan tavoitteen mukaisesti
HelpDeskissä I-tasolla päätettyjen palvelupyyntöjen osuus kaikista palvelupyynnöistä
(%) on mittarina harhaanjohtava, koska työohjausjärjestelmästä saatava laskennallinen
arvo kuvaa kuinka monta prosenttia HelpDesk on ratkaissut kaikista työnohjausjärjestelmään kirjatuista palvelupyynnöistä. Näin ollen kun sisäisten järjestelmään vietyjen
työpyyntöjen määrä on kasvanut, niin HelpDeskin ratkaisuprosentti on vastaavasti pienentynyt. Jatkossa tullaan kehittämään mittaria siten, että lasketaan HelpDeskin Itasolla ratkaisemat palvelupyynnöt asiakkaiden palvelupyynnöistä. Tällä hetkellä asiakkaiden ja sisäisiä palvelupyyntöjä ei pystytä erittelemään.
Vuonna 2012 ei ole mitattu erikseen Aluepalveluiden asiakastyytyväisyyttä, vaan se
yhdistettiin osaksi Työasema- ja lähitukipalvelua.
Keskitetysti päätettyjen ratkaisujen lasku johtuu todennäköisesti uuden työnohjausjärjestelmän käyttötavoista, haasteista sekä erityisesti Windows XP – Windows7 – siirtymiseen liittyvästä paikallisesta toiminnasta, jota ei voida tehdä mitenkään keskitetyin
ratkaisuin. Myös tietoliikenteen korkeampi turvallisuus rajoitetuimmin palomuuriavauksin on vaikuttanut keskitettyjen ratkaisujen tuottamiseen.
[email protected]
Puh. +358 71 878 0151, Faksi +358 71 878 7500
Toimintakertomus
Allekirjoitettu
id9498059 21 (43)
00.06.01
HAL/2013/277
15.03.2013
1.5.3 Arvio toiminnan yhdenvertaisuus ja tasa-arvovaikutuksista
HALTIKssa toteutettiin vuonna 2012 henkilöstölle suunnattu tasa-arvo ja yhdenvertaisuuskysely, jonka tulokset on analysoitu viraston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusryhmässä. Kyselyn mukaan HALTIKin toiminta on tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulmasta varsin laadukasta.
Vuonna 2012 toteutettiin myös osana jatkuvaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelua palkkakartoitus. Palkkakartoituksen mukaan HALTIKssa sovellettava palkkausjärjestelmä (Palkkavaaka) on sukupuolineutraali. Tasa-arvovaltuutettu on vuonna 1997
arvioinut Palkkavaaka-järjestelmän sukupuolineutraaliutta, eikä ole löytänyt järjestelmän rakenteessa huomautettavaa. Palkkakartoituksen mukaan miesten ja naisten välillä on kuitenkin selkeitä eroja vaativuusryhmiin sijoittumisessa. Palkkakartoituksen laatijan mukaan HALTIKssa sovellettu käytäntö henkilöstön työsuorituksen arvioinnissa on
liki oppikirjamaista, so. suoriutuvuutta on arvioitu yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti.
Työnantajanäkökulmasta arvioituna HALTIK on melko miesvaltainen. Vuoden 2012 lopussa henkilömäärästä 35 % oli naisia ja miehiä 65 %. Johtoryhmän jäsenistä naisia
on 33 %.
HALTIKin toiminnan näkökulmasta yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovaikutuksia on haasteellista arvioida. Viraston vaikuttavuustavoitteena on mahdollistaa sisäasiainministeriön toimijoiden toiminnan integraatio sekä vapauttaa niiden resursseja operatiiviseen
toimintaan. Virastolla ei ole tietoa siitä, millaisia yhdenvertaisuus- ja tasaarvovaikutuksia esim. HALTIKin tuottamilla uusilla tietojärjestelmillä on asiakkaan toiminnassa.
HALTIK on toteuttanut www-sivuilleen viraston esittelyn suomen ja ruotsin kielellä.
1.6 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
1.6.1 Henkisten voimavarojen hallinnan ja kehittämisen tulostavoitteet
SM:n ja HALTIKin välisessä tulossopimuksessa HALTIKille asetettiin seuraavat henkisten voimavarojen hallintaan ja kehittämiseen liittyvät tulostavoitteet:
Tavoite: HALTIKin sisäistä työnjohtokulttuuria kehitetään. Kehitetään esimiestoimintaa
painopisteenä lähiesimiestoiminta ja arvojen mukainen toiminta. Toteutetaan esimiesten 360 asteen arvioinnit säännöllisesti ja panostetaan niihin pohjautuviin työyhteisö- ja
yksilötason kehittämistoimenpiteisiin. Otetaan käyttöön järjestelmällinen esimies- ja
vuorovaikutusvalmennus.
Toteuma: Vuonna 2012 aloitettiin johdon ja esimiesten säännölliset tapaamiset, joiden
tavoitteena on kehittää lähiesimiestoimintaa ja työnjohtokulttuuria. Näissä tapaamisissa
ideoitiin valmentavan johtamisen (coaching) hanke, jonka tavoitteena on juurruttaa
HALTIKiin valmentava, valtuuttava, henkilöstöä osallistava ja vuorovaikutuskeskeinen
johtamistapa. Hanke aloitettiin loppuvuodesta 2012 yhteistyössä Kehittämiskeskus
[email protected]
Puh. +358 71 878 0151, Faksi +358 71 878 7500
Toimintakertomus
Allekirjoitettu
id9498059 22 (43)
00.06.01
HAL/2013/277
15.03.2013
HAUSin kanssa. Osana hanketta toteutettiin ja toteutetaan kaikille esimiehille 360 asteen arvioinnit. Arviointien pohjalta jokaiselle esimiehelle laaditaan henkilökohtaiset kehittymissuunnitelmat.
Tavoite: Viraston toiminnallisen johdon ja esimiesten valmiuksien jatkokehittäminen
ns. käytännön tason suorituksen johtamisessa ja tuen antamisessa etenkin ammatillisesti haastaviin, poikkeaviin taikka yllättäviin ja nopeaa reagointia edellyttäviin tilanteisiin liittyen.
Toteuma: Viraston poikkeustilanteiden johtamisjärjestelyitä ja näihin tilanteisiin liittyvää
poikkeamaviestintää kehitettiin edelleen työryhmätyönä.
Tavoite: Henkilöstön osaamista kehitetään HALTIKin strategiassa määriteltyihin ydintoimintoihin.
Toteuma: Vuoden 2012 aikana jatkettiin yhteistyössä Rovaniemen ammattikorkeakoulun ja ELY -keskuksen kanssa toteutettua Tietojärjestelmäosaaja -koulutushanketta.
Hankkeeseen osallistui liki 100 HALTIKin asiantuntijaa ja sen tavoitteena oli varmistaa
asiantuntijoiden riittävä osaamistaso teknisen toimintaympäristön uudistuessa.
2010
toteutuma
3,2
10,4
386
306
36
Henkiset voimavarat
Työtyytyväisyysindeksi
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv
Henkilöstö yhteensä, htv
— josta vakinaisessa palvelussuhteessa
Naisia, %-osuus
2011
toteuma
3,2
9,6
416
316
36
2012
tavoite
3,4
8
420
320
36
2012
Toteuma
3,24
9,3
427
335
35
1.6.2 Henkilöstömäärät ja -rakenne
HALTIKin henkilöstömäärä jatkoi vuonna 2011 kasvuaan. Kasvu johtuu
määräaikaisen henkilöstön määrän lisääntymisestä. Määräaikaisen henkilöstön määrän kasvu taas johtuu projektituotannon laajentumisesta, projektien kypsyysvaiheesta sekä osin projektien venymisestä.
Taulukko: HALTIKin henkilöstömäärien kehitys ja rakenne 2010 -2012:
HENKILÖSTÖVOIMAVARAT
Toimiala: Haltik
2010 % osuus
2011 % osuus
2012%osuus vert. ed.
vuoteen
(%)
1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ,
RAKENNE JA KULUT
henkilötyövuodet (sis. ulkop. rahoit.
palkatut )
386
416
henkilöstömäärä
431
427
436
409
[email protected]
Puh. +358 71 878 0151, Faksi +358 71 878 7500
2,6
1,2
Toimintakertomus
Allekirjoitettu
id9498059 23 (43)
00.06.01
HAL/2013/277
15.03.2013
naiset
148
36,2
152
35,3
152
34,8
0,0
miehet
261
63,8
279
64,7
284
65,2
1,8
335
76,8
6,0
vakinaiset
314
76,8
316
73,3
naiset
108
26,4
104
24,1
112
33,4
7,7
miehet
206
50,4
212
49,2
223
66,6
5,2
101
23,1
-12,2
määräaikaiset
95
23,2
115
26,7
naiset
40
9,8
48
11,1
40
40,0
-16,7
miehet
55
13,4
67
15,5
61
60,0
-9,0
423
97,0
0,7
kokoaikaiset
397
97,1
420
97,4
naiset
145
35,5
148
34,3
146
34,5
-1,4
miehet
252
61,6
272
63,1
277
65,5
1,8
13
3,0
18,2
osa-aikaiset
12
2,9
11
2,6
naiset
3
0,7
4
0,9
6
46,0
50
miehet
9
2,2
7
1,6
7
54,0
0,0
keski-ikä
42,6
43,1
43,3
naiset
42,7
43,5
43,7
0,7
miehet
42,6
42,9
43,1
0,4
0,5
Lähtö- ja tulovaihtuvuus
HALTIKin lähtövaihtuvuus on ollut koko toiminnan ajan vähäistä. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi vuoden 2012 aikana 1 henkilö (2011:1). Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä oli 63,0. (63,0 v. 2011).
Taulukko: Vaihtuvuus HALTIKssa 2010 - 2012 edellisen vuoden henkilömäärän suhteen
Vaihtuvuus
2010
2011
2012
Lähtövaihtuvuus
Eläke
Luonnollinen poistuma
Sisäinen vaihtuvuus
0,3 %
0,9 %
1,2 %
3,7 %
1,0 %
1,2 %
2,2 %
2,0 %
1,0 %
1,1 %
2,1 %
1,5 %
Vaihtuvuus
4,9 %
4,2 %
3,6 %
Tulovaihtuvuus oli 7,0 % (4,6 % vuonna 2011).
1.6.3 Henkilöstön laatu
Ikärakenne
HALTIKin henkilöstön ikärakenne noudattaa hyvin ns. normaalijakaumaa.
Suurin osa henkilöstöstä kuuluu ikäluokkiin 25 - 54 vuotta.
Taulukko: HALTIKin henkilöstön ikärakenne 2010 - 2012:
Ikä, vuotta
Lukumäärä
%-jakauma ikäluokittain
15-24
25-34
35-44
45-54
55-64
65Yht.
Keski-ikä
2010
2011
2012
2010
2011
2012
4
97
131
124
52
1
409
42,6
5
104
133
135
53
1
431
43,1
1
97
145
131
62
0
436
43,3
1,0
23,7
32,1
30,3
12,7
0,2
100
1,1
24,1
30,9
31,3
12,3
0,23
100
0,2
22,3
33,3
30,0
14,2
0,0
100
[email protected]
Puh. +358 71 878 0151, Faksi +358 71 878 7500
Toimintakertomus
Allekirjoitettu
id9498059 24 (43)
00.06.01
HAL/2013/277
15.03.2013
Keski-ikä, N
Keski-ikä, M
42,7
42,6
43,5
42,9
43,7
43,1
Tarkasteltaessa henkilöstön ikärakennetta sukupuolen mukaan voidaan todeta, että ikärakenteet ovat suurin piirtein samanlaiset suhteessa miesten
ja naisten kokonaismääriin.
Taulukko: HALTIKin henkilöstön ikärakenne sukupuolen mukaan 2010 -2012:
Ikä,
vuotta
15-24
25-34
35-44
45-54
55-64
65YHT
Miehet
2010
Naiset
2
66
83
73
36
1
261
2
31
48
51
16
148
Yht
Miehet
2010
Naiset
Yht
Miehet
2012
Naiset
Yht.
4
97
131
124
52
1
3
71
88
78
38
1
279
2
33
45
57
15
152
5
104
133
135
53
1
431
1
64
100
75
44
284
33
45
56
18
152
1
97
145
131
62
436
Koulutustaso
HALTIKin keskimääräinen koulutustasoindeksi vuonna 2012 oli 5,2. Miehillä luku on 5,3 ja naisilla 5,1.
Taulukko: HALTIKin koulutustaso 2010 - 2012:
vert. ed.
vuoteen
Osaaminen
2010 2011
2012
koulutustasoindeksi
5,1
5,2
5,2
naiset
5,2
5,3
5,2
miehet
5,1
5,1
5,2
Taulukko: HALTIKin henkilöstön koulutusaste ikäryhmittäin 2010 - 2012:
15-24
25-34
35-44
45-54
Perusaste
2010
1
1
1
1
2011
1
2
2
2012
1
2
2
Keskiaste
2010
2
21
27
28
2011
4
26
28
27
2012
1
24
27
24
Alin korkea-aste
2010
4
41
54
2011
6
35
53
2012
4
29
56
Alempi korkeakouluaste
2010
1
55
50
25
2011
55
54
34
2012
55
68
28
Ylempi korkeakouluaste
2010
16
11
13
2011
15
15
16
2012
13
17
18
Tutkijakoulutusaste
2010
1
2
2011
1
2
2012
1
1
Tuntematon
[email protected]
Puh. +358 71 878 0151, Faksi +358 71 878 7500
0,0 %
-1,9 %
2,0 %
55-64
65-
yht
4
3
3
1
1
-
9
9
8
18
21
23
-
96
106
98
17
18
22
-
116
112
111
10
8
11
-
141
151
162
2
2
3
-
42
48
51
1
1
-
-
4
4
2
Toimintakertomus
Allekirjoitettu
id9498059 25 (43)
00.06.01
HAL/2013/277
15.03.2013
2010
2011
2012
-
-
-
1
1
1
-
Taulukko: HALTIKin henkilöstön koulutusaste sukupuolen mukaan 2010 - 2012:
Mies
Nainen
Perusaste
2010
7
2
2011
6
3
2012
5
2
Keskiaste
2010
67
29
2011
78
28
2012
67
31
Alin korkea-aste
2010
63
53
2011
64
48
2012
64
47
Alempi korkeakouluaste
2010
96
45
2011
102
49
2012
115
47
Ylempi korkeakouluaste
2010
25
17
2011
26
22
2012
28
23
Tutkijakoulutusaste
2010
3
1
2011
3
1
2012
2
Tuntematon
2010
1
2011
1
2012
1
-
1
1
1
Yht
9
9
8
96
106
98
116
112
111
141
151
162
42
48
51
4
4
2
1
1
1
Sairauspoissaolot
Sairauspoissaolojen vuoksi menetettiin vuonna 2012 kaikkiaan 3 959 (4003
vuonna 2011) työpäivää eli noin 15,7 henkilötyövuotta vastaava työpanos.
Vuoden 2008 osalta luvut sisältävät vain kuukaudet 03 -12, joten luvut eivät
ole vertailukelpoisia keskenään.
HALTIKin terveysprosentti (ilman sairauspoissaoloja olleiden henkilöiden
lukumäärän % -osuus) oli 29,6 (2011: 30,6%).
Henkilöstön määrän kasvusta huolimatta poissaolotapauksien ja sairauspäivien määrä väheni.
[email protected]
Puh. +358 71 878 0151, Faksi +358 71 878 7500
Toimintakertomus
Allekirjoitettu
id9498059 26 (43)
00.06.01
HAL/2013/277
15.03.2013
Taulukko: Sairauspoissaolot:
Vuosi
Poissaolotapauksia
lkm
m-%
2008
2009
2010
2011
2012
387
626
958
948
933
Sairauspäiviä (työpäiviä)
lkm
2401
3720
4026
4003
3959
+53
-1,0
m-%
+8,2
-0,5
Tapauksia/htv
1,6
2,0
2,5
2,3
2,2
pv/tap
aus
Pv/
HTV
6,2
5,9
4,2
4,2
4,2
10,1
11,7
10,4
9,6
9,3
m-%
15,8
-11,1
-7,7
-3,1
Sairaustapausten kestoa tarkasteltaessa voidaan todeta, että 1 - 3 sairauspäivää kestävien tapausten osuus kaikista sairaustapauksista oli 78 %
(2011: 76 %).
Taulukko: Sairaustapausten ja sairauspäivien kestojakauma
Sairauden kesto, pvää
1
2
3
4 -10
11 - 45
46 - 65
66 - 130
yli 130
Yhteensä
Sairaustapauksia
2008
2009
110
79
76
73
25
2
2
3
387
184
156
104
130
43
2
2
5
626
2010
2011
2012
341
253
165
148
46
1
1
3
958
332
328
150
169
49
4
6
0
948
324
242
163
162
32
2
3
5
933
Tapaturmapoissaolot
Vuonna 2012 HALTIKssa menetettiin tapaturmien vuoksi kaikkiaan 16,3
työpäivää.
Työilmapiiri
HALTIKin työtyytyväisyysindeksi vuonna 2012 oli 3,2 (2011: 3,2). Verrattaessa tuloksia vuoden 2011 tuloksiin voidaan todeta arvojen kehittyneen
pääosin myönteisesti tai pysyneen ennallaan. Tyytyväisimpiä HALTIKssa
oltiin työilmapiiriin ja yhteistyöhön (3,7) sekä työn haasteellisuuteen ja sisältöön (3,5). Kehitettävää HALTIKlla on kaikilla osa-alueilla, mutta tyytymättömimpiä oltiin tiedon kulkuun (2,9), palkkaukseen (2,9) sekä kehittymisen tukeen (3,0).
[email protected]
Puh. +358 71 878 0151, Faksi +358 71 878 7500
Toimintakertomus
Allekirjoitettu
id9498059 27 (43)
00.06.01
HAL/2013/277
15.03.2013
Taulukko: HALTIKin työtyytyväisyyden osa-alueiden kehitys 2008 - 2012.
Osa-alue
2008
Kokonaistyötyytyväisyys
Johtaminen
(Valtion ka)
Työn haasteellisuus
sisältö
Palkkaus
ja
Kehittymisen tuki
Työilmapiiri ja yhteistyö
Työolot
Tiedon kulku
Tyytyväisyys
kuvaan
(3,4)
2,7
(3,3)
3,1
(3,7)
2,3
(2,7)
2,6
(3,2)
3,3
(3,6)
3
(3,5)
2,0
(3,0)
2009
2,9
(3,4)
3,1
(3,3)
3,3
(3,7)
2,5
(2,8)
2,6
(3,2)
3,6
(3,6)
3,1
(3,5)
2,5
(3,1)
työnantaja-
Vastausprosentti
54,0
2010
2011
2012
3,2
(3,4)
3,2
(3,4)
3,4
(3,7)
2,7
(2,9)
2,8
(3,2)
3,7
(3,7)
3,3
(3,5)
2,7
(3,1)
3,0
3,2
3,2
3,2
3,3
3,5
3,5
2,8
2,9
3,0
3,0
3,7
3,7
3,5
3,3
2,7
2,9
3,0
3,1
65,3
62,0
73,5
1.6.4 Työvoimakustannukset
HALTIKin työvoimakustannusten tietosisältö, käsitteet ja määritelmät noudattavat pääosin EUROSTATin asetusta.
HALTIKin kokonaistyövoimakustannukset olivat n. 25,1 MEur (23,4 MEur
2011). Kokonaistyövoimakustannukset koostuvat henkilöstölle maksetuista
palkoista ja palkan lisäksi HALTIKille aiheutuvista joko pakollisista tai vapaaehtoisista välillisistä työvoimakustannuksista. Työvoimakustannusten
selvään nousuun vaikutti henkilömäärän ja tehtyjen henkilötyövuosien nousu vuoteen 2011 verrattuna.
Tehdyn työajan palkat koostuvat henkilöstölle maksetuista palkoista siltä
työajalta, jolloin he ovat tehneet varsinaisia työtehtäviään, joita varten heidät on palkattu. HALTIKin tehdyn työajan palkat vuonna 2012 olivat 15,156
M€ joka on 74,6% (2011: 77,4%) palkkasummasta ja 60,3% (2011:61,9 %)
kokonaistyövoimakustannuksista.
Välilliset työvoimakustannukset koostuvat välillisistä palkoista, sosiaaliturvan kustannuksista sekä muista välillisistä työvoimakustannuksista (esim.
työsuojelu, terveydenhoito, työpaikkaruokailu ja virkistystoiminta). Välilliset
palkat taas ovat henkilöille maksettuja palkkoja työajalta, jona he ovat olleet lomalla, sopimuksiin perustuvilla palkallisilla vapailla, koulutuksessa ja
muilla palkallisilla vapaapäivillä tai osallistuneet työaikana työsuojelutoimintaan, yhteistoimintaan, ay-toimintaan tai virkistystoimintaan. HALTIKin välilHallinnon tietotekniikkakeskus
[email protected]
Puh. +358 71 878 0151, Faksi +358 71 878 7500
Toimintakertomus
Allekirjoitettu
id9498059 28 (43)
00.06.01
HAL/2013/277
15.03.2013
liset työvoimakustannukset vuonna 2012 olivat 9,976 M€. Nousu vuoteen
2011 verrattuna selittyy henkilömäärän ja tehtyjen henkilötyövuosien määrän nousulla. Välillisten työvoimakustannusten osuus tehdyn työajan palkoista oli 65,8% (2011:61,4 %).
Taulukko: HALTIKin työvoimakustannukset 2010 - 2012:
2010
Työvoimakustannukset
Tehdyn työajan osuus säännöllisestä
vuosityöajasta %
Kokonaistyövoimakustannukset,
€/vuosi
Tehdyn työajan palkat
- ja niiden %-osuus palkkasummasta
Välilliset työvoimakustannukset
- ja niiden %-osuus tehdyn työajan
palkoista
2. Henkilöstöinvestoinnit
Työterveyshuolto €/htv
Työkunnon ja työtyytyväisyyden edistäminen €/htv
Koulutus ja kehittäminen €/htv
2011
2012
MUUTOS
%
78,4
79,2
77,2
-2,5
21 877 115
23 421 072
25 132 947
7,3
13 259 126
77,4
8 622 783
65,1
14 506 945
77,4
8 909 953
61,4
15 156 994
74,6
9 975 953
65,8
4,5
-3,6
12
7,2
656
877
705
295
512,5
877
-27,3
19,2
1451
1204
3044,5
152,8
Matkakustannukset vuosina 2010 - 2012 -taulukossa on mukana myös virka- ja leasing-autojen polttoainekustannukset. HALTIKin matkakustannukset/htv laskivat vuonna 2012 selvästi edellisvuodesta.
Taulukko: Matkakustannukset vuosina 2010 - 2012:
2010
Päivärahat, €
Päivärahat, €/htv
Kilometrikorvaukset, €
Kilometrikorvaukset, €/htv
Hotellikorvaukset, €
Hotellikorvaukset, €/htv
Muut, €
Muut, €/htv
Yhteensä, €
Yhteensä, €/htv
182 407
472
49 093
127
200 210
518
611 011
1 582
1 042 722
2 699
2011
176 193
423
53 713
129
221 128
532
720 197
1731
1 171 231
2815
2012
161 501
378
41962
98
248 049
580
557 773
1306
1 009 286
2364
Muutos ed.
vuoteen, %
-8,3 %
-10,6 %
-21,9 %
-24,0 %
12,2 %
9,0 %
-22,6 %
-24,6 %
-13,8 %
-16,0 %
Hallinnon tietotekniikkakeskuksessa (HALTIK) jokainen virkamies hoitaa
matkahallinnan prosessin itsenäisesti. Virastossa on käytössä matkamääräyksiin perustuva matkustaminen. HALTIKssa on käytössä M2 matkahallintajärjestelmä, matkustajilla käytössään valtion maksuaikakortit sekä matkatili. Matkojen varaamiseen käytetään yhä enenevässä määrin matkatoimiston itsevarausjärjestelmää, Area Onlinea.
Matkustuspalveluiden ostot on keskitetty Hansel-puitesopimuksen mukaisesti matkatoimisto Areaan ja jokainen virkamies varaa matkansa itsenäisesti.
[email protected]
Puh. +358 71 878 0151, Faksi +358 71 878 7500
Toimintakertomus
Allekirjoitettu
id9498059 29 (43)
00.06.01
HAL/2013/277
15.03.2013
Yksi viraston matkahallinnon tavoitteista on kasvattaa itsevarausjärjestelmän, Area Onlinen, käyttöasetta kustannussäästöjen vuoksi.
Itsevarausjärjestelmän käyttöaste oli vuonna 2012 lentovarausten osalta
54,44 % ja kotimaan hotellien osalta 50,31 % kun vastaavat luvut vuodelta
2011 olivat lentovarauksien osalta 38,77 % ja hotellivarauksien osalta
40,22 %.
Matkatoimisto-ostot yleisesti ovat 12,4 % pienemmät kuin vuonna 2011.
Lentojen määrä on vähentynyt mutta hotellien käyttö noussut kotimaan
osalta 12,1 % ja ulkomaan osalta 26,9 %. Tämä selittyy sillä että virkamatkalle on keskitetty useampi tapaaminen kohteessa.
Valtioneuvoston periaatepäätös vuodelta 2010 määrittelee, että valtionhallinnon matkustuskustannuksia tulee vähentää vuoden 2008 menotasosta 8
%:lla. Suosituksena periaatepäätöksessä on, että hyödynnetään laajemmin
puhelin-, video- ja muita etäyhteyksiä sekä tarkastellaan kriittisesti matkustusmääriä, delegaatiokokoja ja matkustusvälineiden valintoja.
Videoneuvottelulaitteiden määrän lisääntyessä sekä SM:n hallinnonalan että muiden hallinnonalojen tapaamisia on järjestetty yhä enemmän videoneuvotteluina. Asiakasvirastojen, palvelun tuottajien ja muiden yhteistyötahojen tapaaminen edellyttää yhä usein paikan päälle matkustamista,
varsinkin projektitoiminnassa.
Valtioneuvoston periaatepäätöksen tavoitetaso HALTIKssa tarkoittaa
829 316 euroa. Euromääräinen tavoite on erittäin vaikeasti saavutettavissa,
sillä viraston toiminnan luonne, henkilöstömäärän voimakas kasvu, alueellinen ja laaja toimipisteverkosto vaikuttavat suoraan matkustamisen määriin.
Matkustuskulut (ilman polttoainekustannuksia) vuonna 2012 olivat yhteensä 978 231 euroa ja vuonna 2008 ne olivat yhteensä 901 431 euroa. Eli
vuonna 2012 toteutuneet kustannukset olivat 8,52 prosenttia suuremmat
kuin vuonna 2008 ja euromääräiseen tavoitetasoon ei ole siis päästy.
Viraston toiminnan kasvun myötä henkilötyövuosien määrä oli vuonna
2008 yhteensä 269 ja vastaava luku vuonna 2012 oli 427.
Vertailtaessa matkustuskulujen kehittymistä henkilötyövuosien määrään,
voidaan todeta, että matkakulut ovat vähentyneet 25,8 % henkilötyövuotta
kohden, kun vertailukohteena ovat vuoden 2008 tavoitetaso ja vuoden
2012 toteuma. Tällä perusteella voidaan todeta, että Hallinnon tietotekniikkakeskus on päässyt Valtioneuvoston periaatepäätöksen tavoitetasolle.
[email protected]
Puh. +358 71 878 0151, Faksi +358 71 878 7500
Toimintakertomus
Allekirjoitettu
id9498059 30 (43)
00.06.01
HAL/2013/277
15.03.2013
Valtion matkustusstrategiassa asetetun matkakustannusten tavoitetason toteutuminen.
Tavoitetaso
2008
2009
2010
2011
(2008 - 8%)
Matkustuskulut
yhteensä (Ilman
polttoainekuluja) €
2012
901 431€
797 790
1 020 385
1 144 644
978 231
HTV
269
317
386,3
416
427,4
Muutos %
vuoteen 2008 - 8%
8,7
-3,8
23
38
18
-18,4%
-14,3%
-10,7%
-25,8%
829 316
Matkakulut /htv
1.7 Tilinpäätösanalyysi
1.7.1 Rahoituksen rakenne
Hallinnon tietotekniikkakeskuksen toiminta rahoitettiin vuonna 2012 pääasiassa asiakkailta perittävillä palvelumaksuilla. Talousarviossa hallinnon
tietotekniikkakeskukselle myönnettiin momentille 26.01.03 toimintamenomäärärahaa 2,229 milj. euroa. Lisäksi siirtomäärärahaa momentilla
411.26.01.03 oli Hallinnon tietotekniikkakeskuksen käytettävissä 0,399 milj.
euroa.
1.7.2 Talousarvion toteutuminen
Hallinnon tietotekniikkakeskus oli vuonna 2012 lähes täysimääräisesti nettobudjetoitu virasto, jossa toiminnan menot katettiin pääsääntöisesti asiakkailta perittävillä tuloilla. Hallinnon tietotekniikkakeskuksen toimintamenomomentille kirjatut menot olivat 84,034 milj. euroa. Asiakkailta perittäviä palvelumaksuja ja muita tuloja tuloutettiin 83,595 milj. euroa. Momentin
nettokäyttö (ml. siirtomääräraha) oli 0,439 milj. euroa. Määrärahaa siirtyi
vuodelle 2013 yhteensä 2,189 milj. euroa. Palvelujen ostojen osuus toimintamenoista oli 38,40 % ja henkilöstökulujen osuus yhteensä 48,12 %.
1.7.3 Tuotto- ja kululaskelma
Toiminnan tuotot ja vastaavasti kulut olivat vuonna 2012 huomattavasti
suuremmat kuin vuonna 2011. Nousu johtui viraston palvelutuotannon kasvusta sekä muutamasta merkittävän laajasta asiakasprojektista.
Poistot ovat olleet vuonna 2012 2,129 miljoonaa euroa suuremmat kuin
vuonna 2011. Muutos johtuu vuoden 2011 loppupuolella ja vuonna 2012
tehdyistä ICT -investoinneista.
Vuonna 2012 perittyjä arvonlisäveroja on ollut 0,528 miljoonaa euroa
enemmän kuin vuonna 2011. Muutos johtuu projektilaskutuksesta, joka
kohdistui toisen hallinnonalan määrärahamomentille. Suoritettuja arvonHallinnon tietotekniikkakeskus
[email protected]
Puh. +358 71 878 0151, Faksi +358 71 878 7500
Toimintakertomus
Allekirjoitettu
id9498059 31 (43)
00.06.01
HAL/2013/277
15.03.2013
lisäveroja oli 2,145 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2011 ja se johtui kokonaisvolyymin kasvusta.
1.7.4 Tase
Vuonna 2012 ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat olivat 5,785 miljoonaa euroa pienemmät kuin vuonna 2011. Muutos johtui keskeneräisten
tietojärjestelmien valmistumisesta tuotantokäyttöön, keskeneräisten hankintojen aktivoinnista ja hallinnansiirrosta järjestelmän omistajan taseeseen.
Koneisiin ja laitteisiin on kirjattu vuonna 2011 4,794 miljoonaa euroa
enemmän kuin vuonna 2010. Nousu johtuu pääsääntöisesti turvallisuusverkkohankkeelle hankituista koneista ja laitteista.
Vuonna 2012 siirtosaamiset olivat 9,483 miljoonaa euroa suuremmat kuin
edellisenä vuonna. Ero johtui siitä, vuoden 2012 myyntilaskut tehtiin vuoden 2013 puolella.
1.8 Sisäisen valvonnan arviointi ja vahvistuslausuma
1.8.1 Sisäisen valvonnan järjestäminen
HALTIKin sisäinen valvonta on järjestetty valtion talousarviosta annetun
lain 24 b §:n (25.2.2000/217) edellyttämällä tavalla.
Yleiset määräykset, joita noudatetaan sisäisestä valvonnasta ja riskien hallinnasta ovat sisäasiainministeriön taloussäännössä. Virastokohtaisesti sisäisen valvonnan vastuut on määritelty HALTIKin sisäisen valvonnan ohjeessa (HAL/2012/546). Sisäisen valvonnan, laillisuusvalvonnan ja sisäisen
tarkastuksen ohjeistus on päivitetty ja noudattaa voimassaolevia kansainvälisiä ammattistandardeja (IIA ja INTOSAI).
HALTIK on tehnyt tilinpäätösohjeen mukaisen selvityksen sisäisen valvonnan tilasta. Selvitykseen osallistuivat viraston johtaja, resurssijohtaja, talouspäällikkö, hallintolakimies ja tarkastuspäällikkö. Alla on kyselyyn annettujen vastausten keskiarvon mukainen graafinen yhteenveto.
[email protected]
Puh. +358 71 878 0151, Faksi +358 71 878 7500
Toimintakertomus
Allekirjoitettu
id9498059 32 (43)
00.06.01
HAL/2013/277
15.03.2013
Taulukko: HALTIKn sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arvioinnin yhteenveto 2012
1. S I S ÄI N EN TOI M I N TA YM P ÄR I S TÖ
5,0
4,0
3,0
6 . M U U S ELVI TYS TOI M I N TA
2 . VA LVON TA TOI M EN P I TEET J A K ON TR OLLI T
2,0
1, 0
0,0
5 . R I S K I EN TU N N I S TA M I N EN J A A R VI OI N TI
3 . TA VOI TTEI D EN A S ETTA M I N EN
4 . S EU R A N TA J A TI LI VELVOLLI S U U D EN R A P OR TOI N TI
Sisäinen toimintaympäristö
Valvontatoimenpiteet ja kontrollit
Tavoitteiden asettaminen
Seuranta ja tilivelvollisuuden raportointi
Riskien tunnistaminen ja arviointi
Muu selvitystoiminta
Keskiarvo
2010
3,8
3,7
3,7
3,8
3,9
2,4
3,6
2011
3,9
3,8
3,8
3,9
3,6
2,8
3,6
2012
3,7
3,8
4
3,9
3,5
3,4
3,7
Sisäisen valvonnan katsotaan toimivan virastossa yleisesti hyvin. Vertailussa edellisiin vuosiin voidaan todeta HALTIKin sisäisen valvonnan tilan
olevan vakiintunut.
Sisäinen toimintaympäristö sekä Riskien tunnistaminen ja arviointi tulkittiin
heikentyneeksi (-0,2 ja -0,1) edellisestä arviosta. Tavoitteiden asettamisen
sekä Muun selvitystoiminnan katsottiin vastaavasti kehittyneen paremmaksi (0,2 ja 0,5). Sisäisen toimintaympäristön heikentyminen voidaan katsoa
olevan seurausta valtion tuottavuusohjelmasta asiakkaille aiheutuneista
säästöpaineista ja sitä kautta HALTIKin palvelusopimusten kustannuksiin
kohdistuneesta tarkastelusta, joka on tuonut esille palveluiden hinnoittelun
ja seurantatietojen kehittämistarpeen.
Lisäksi IT palveluprosessien kypsyyttä arvioidaan sisäisesti kansainväliseen CobiT 4.1/CMMI standardiin perustuvalla, vuosittain toistettavalla arviointiprosessilla.
1.8.2 Sisäinen tarkastus
Virastossa on järjestetty valtion talousarviosta annetun asetuksen 70 §:ssä
(2.3.2000/263) tarkoitettu sisäinen tarkastustoimi.
[email protected]
Puh. +358 71 878 0151, Faksi +358 71 878 7500
Toimintakertomus
Allekirjoitettu
id9498059 33 (43)
00.06.01
HAL/2013/277
15.03.2013
Sisäisen tarkastuksen tarkoitus, toimivalta ja vastuut on määritelty HALTIKin sisäisen tarkastuksen ohjesäännössä (HAL/2012/548). Tarkastuspäällikkö jäi elokuun alussa vuoden mittaiselle virkavapaalle ja tehtävää hoitaa
nyt sijainen. Tarkastustoiminnassa noudatettiin viraston johtajan vahvistamaa toimintasuunnitelmaa. Toimintasuunnitelma päivitettiin loppuvuodelle
ja tarkastuskohteita lisättiin. Sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelmassa oli
kaikkiaan 13 yksilöityä kohtaa, joista tarkastustehtävien osalta katettiin n.
72 %.
HALTIKissa toteutettiin sisäisen tarkastuksen ulkoinen laadunarviointi kansainvälisten sisäisen tarkastuksen ammattistandardien (IIA) mukaan. Siinä
verrattiin HALTIKin sisäisen tarkastuksen toimintaa kansainvälisiin sisäisen
tarkastuksen ammattistandardeihin, arvioitiin HALTIKin sisäisen tarkastuksen roolia toiminnan tukemisen ja sisäisen valvonnan kehittämisen näkökulmasta, annettiin kehittämissuosituksia sisäisen tarkastuksen toiminnalle
ottaen huomioon HALTIKin toiminnan kehittymisen sekä tulevat muutokset
toiminnan organisoinnissa ja annettiin lausunto HALTIKin sisäisen tarkastuksen standardien mukaisuudesta, jonka mukaan HALTIKin sisäinen tarkastus noudattaa olennaisin osin 2 sisäisen tarkastuksen kansainvälisiä
ammattistandardeja sekä eettisiä periaatteita.
Kuva. Yhteenveto HALTIKin sisäisen tarkastuksen nykytilasta suhteessa johtaviin
käytäntöihin ja IIA standardeihin
Sisäisen tarkastuksen päivitettyyn ohjesääntöön liittyvät eettiset periaatteet
ja käyttäytymissäännöt esiteltiin jokaiselle yksikölle. Toimintasuunnitelmasta ja tehdyistä tarkastuksista tiedotettiin viraston henkilöstölle intranetissä.
2
“olennaisin osin” tarkoittaa, että sisäisellä tarkastuksella on toimintaohje, politiikat ja prosessit, jotka on toteutettu IIA standardien
mukaisesti kuitenkin niin, että laadunarvioinnissa on tunnistettu joitakin kehittämisalueita.
[email protected]
Puh. +358 71 878 0151, Faksi +358 71 878 7500
Toimintakertomus
Allekirjoitettu
id9498059 34 (43)
00.06.01
HAL/2013/277
15.03.2013
Tarkastuspäälliköllä ja viestintäpäälliköllä on ollut oikeus osallistua operatiivisen johtoryhmän kokouksiin.
1.8.3 Laillisuusvalvonta
Laillisuusvalvonnan toteuttamisesta HALTIKssa on annettu ohje
(HAL/2012/547) ja päätös laillisuusvalvonnasta vastaavasta virkamiehestä.
Viraston sisäinen laillisuusvalvonta on osa normaalia johtamista, jossa ratkaiseva vastuu laillisuusvalvonnan käytännön toteutuksesta on esimiehillä.
Hallinnon tietotekniikkakeskuksen johto huolehtii laillisuusvalvonnan järjestämisestä sekä valvoo muutoinkin yksiköiden toimintaa.
Lisäksi sisäasiainministeriön oikeusyksikkö suoritti laillisuusvalvontatarkastuksen HALTIKssa yhteistoiminnassa ministeriön sisäisen tarkastuksen yksikön, hallintoyksikön kanssa.
1.8.4 Tietosuoja
Tietosuojavaltuutettu toimii ulkoisena laillisuusvalvojana viraston tehtäväalueeseen
kuuluvien rekisterien asianmukaisen ylläpidon järjestämisessä. HALTIKin
henkilörekistereiden rekisterinpitäjät ja tietosuojavastaavan tehtävät on
määritelty ohjeessa 15/000/2009. HALTIKin tietosuojavastaavana toimii
hallintolakimies. HALTIK on antanut vuosittaisen tietotilinpäätöksen
(HAL/2012/383), jossa raportoidaan sen toimialaan kuuluvien tietojen käsittelyä koskevista merkittävistä asioista.
Virasto ylläpitää omaa toimintaansa varten henkilörekistereitä. HALTIKin
henkilörekistereiden rekisterinpitäjänä toimivat osaston johtajat oman toimialansa osalta. HALTIKin keskeisin rekisterinpitäjä on Esikuntaosaston
johtaja.
1.8.5 Riskienhallinta
Vastuut on määritelty riskienhallinnan menettelyohjeessa (HAL/2011/640),
jonka mukaan viraston johdolla on päävastuu viraston riskienhallinnasta tukenaan riskienhallintapäällikkö. Riskienhallinnan perustoiminnot on organisoitu, valvontavastuut on jaettu, toimintatapoja yhtenäistetty. Tarkastuspäällikkö on tehnyt riskienhallinnan vuosiraportin osana sisäisen tarkastuksen toimintaa ja koonnut riskienhallintapäälliköltä saamansa raportit ja esittänyt ne viraston johdolle. Vaikka riskienhallinta perustuu järjestelmälliseen
menetelmään, niin kaikkia olennaisia riskejä ei ole käsitelty johdon toimesta. Syynä tähän on riskienhallinnan vastuiden siirtyminen tarkastuspäälliköltä riskienhallintapäällikölle ja samanaikaisesti tapahtuneet henkilövaihdokset sisäisessä tarkastuksessa ja viraston johdossa.
HALTIK sai ISO 27001 tietoturvasertifioinnin, joka omalta osaltaan vahvistaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittymistä virastossa. TietoturHallinnon tietotekniikkakeskus
[email protected]
Puh. +358 71 878 0151, Faksi +358 71 878 7500
Toimintakertomus
Allekirjoitettu
id9498059 35 (43)
00.06.01
HAL/2013/277
15.03.2013
vasertifioinnin ylläpitäminen edellyttää HALTIKlta jatkuvaa tietoturvan kehittämistä ja sisäisiä auditointeja, joka on nyt toteutettu sisäisen tarkastuksen
toimesta. Tietoturvasertifiointi pitää sisällään tällä hetkellä vain Viestintäpalvelut ja Yhteyspalvelut ja sen laajentaminen myös muihin HALTIKin
tuottamiin palveluihin onkin selkeä kehittämiskohde sisäisen valvonnan ja
riskienhallinnan näkökulmasta. Riskienhallinnassa esille tulleet kehittämistarpeet on tuotu esille myös tietoturvallisuuden hallintajärjestelmän vuosittaisessa sisäisessä auditoinnissa.
1.8.6 Arviointi- ja vahvistuslausuma
Tarkastustoimenpiteiden perusteella voidaan todeta sisäisen valvonnan tilan ja siihen sisältyvän riskienhallinnan olevan HALTIKin toiminnassa
asianmukaista ja riittävää viraston talouden ja toiminnan laillisuuden ja tuloksellisuuden varmistamiseksi
HALTIKin laskentatoimi on talousarvioasetuksen edellyttämällä tasolla,
mutta ei vielä kykene tuottamaan nettobudjetoinnin soveltamiseen tarvittavia tietoja sekä viraston kokonaiskustannuksista että maksullisen toiminnan
erilliskustannuksista.
Tarkastustoimenpiteiden perusteella voidaan todeta sisäisen valvonnan tilan ja siihen sisältyvän riskienhallinnan olevan HALTIKin toiminnassa
asianmukaista ja riittävää viraston talouden ja toiminnan laillisuuden ja tuloksellisuuden varmistamiseksi.
1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä
Hallinnon tietotekniikkakeskuksessa ei havaittu merkittäviä väärinkäytöksiä
vuonna 2012. Pienempiin väärinkäytöksiin tai väärinkäytösyrityksiin puututtiin välittömästi. Väärinkäytökset liittyivät lähinnä maksuaikakortin käyttöön.
[email protected]
Puh. +358 71 878 0151, Faksi +358 71 878 7500
2 Talousarvion toteumalaskelma
Hallinnon tietotekniikkakeskus talousarvion toteutumalaskelma
Os as to n, m o m entin ja tilijao ttelun num ero ja nim i
11. V e r o t ja v e r o lu o n t e is e t t u lo t
11.04.01 A rv o nlis äv ero
T u lo a r v io t ilit yh t e e n s ä
P ääluo k an, m o m entin ja tilijao ttelun num ero , nim i ja
m äärärahalaji
T ilinpäätö s
2011
T alo us arv io
2012
(T A + LT A :t)
T ilinpäätö s
2012
Vertailu
T ilinpäätö s T alo us arv io
T o teutum a
%
10 7 5 6 6 ,7 6
6 9 9 8 0 ,7 2
6 9 9 8 0 ,7 2
0 ,0 0
10 0 %
107 566,76
69 980,72
69 980,72
0,00
100 %
6 9 9 8 0 ,7 2
0 ,0 0
10 7 5 6 6 ,7 6
T ilinpäätö s
2011
6 9 9 8 0 ,7 2
T alo us arv io
2012
(T A + LT A :t)
T alo us arv io n 2012 m ääräraho jen
k äyttö
v uo nna 2012
s iirto
s euraav alle
v uo delle
10 0 %
T ilinpäätö s
2012
Vertailu
T alo us arv io T ilinpäätö s
Siirto m ääräraho ja k o s k ev at täydentäv ät tiedo t
Edellis iltä
v uo s ilta
s iirtyneet
Käytettäv is s ä
v uo nna 2012
Käyttö
v uo nna 2012
(pl. peruutuk s et)
Siirretty
s euraav alle
v uo delle
2 6 . S is ä m in is t e r iö n h a llin n o n a la
26.01.03. H allinno n tieto tek niik k ak es k uk s en
7 0 13 3 4 0 ,2 7
10 2 8 6 5 6 8 ,8 1
8 0 9 7 3 8 7 ,5 6
2 18 9 18 1,2 5
8 0 9 7 3 8 7 ,5 6
2 18 9 18 1,2 5
3 9 9 6 0 8 ,2 9
2 6 2 8 6 0 8 ,2 9
4 3 9 4 2 7 ,0 4
2 18 9 18 1,2 5
26.01.03.1 P alv elutuo tanto
315 000,00
2 209 000
39 818,75
2 169 181,25
39 818,75
2 169 181,25
281 814,73
2 490 814,73
321 633,48
2 169 181,25
26.01.03.2 P ro jek tito im inta
10 000,00
10 000
0,00
10 000,00
0,00
10 000,00
0,00
10 000,00
0,00
10 000,00
26.01.03.3 T UVE (H allinno n turv allis uus v erk k o hank e)
10 000,00
10 000
0,00
10 000,00
0,00
10 000,00
0,00
10 000,00
0,00
10 000,00
200 000,00
0
0,00
0,00
0,00
0,00
117 793,56
117 793,56
117 793,56
0,00
to im intam eno t (s iirto m ääräraha 2 v )
26.01.03.4 T o im italo n k alus tam inen ja m uutto k us tannuk s et
26.01.29. Sis äas iainm inis teriö n hallinno nalan
arv o nlis äv ero m eno t (arv io m ääräraha)
M ä ä r ä r a h a t ilit yh t e e n s ä
6 478 340,27
7 0 13 3 4 0 ,2 7
8 057 568,81
2 2 2 9 0 0 0 ,0 0
8 057 568,81
8 0 9 7 3 8 7 ,5 6
0,00
2 18 9 18 1,2 5
Rantavitikantie 33, PL 56, 96301 ROVANIEMI
[email protected]
Puh. +358 71 878 0151, Faksi +358 71 878 7500
8 057 568,81
8 0 9 7 3 8 7 ,5 6
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
2 18 9 18 1,2 5
3 9 9 6 0 8 ,2 9
2 6 2 8 6 0 8 ,2 9
4 3 9 4 2 7 ,0 4
2 18 9 18 1,2 5
Toimintakertomus
Allekirjoitettu
id9498059 37 (43)
00.06.01
HAL/2013/277
15.03.2013
3 Tuotto- ja kululaskelma
Hallinnon tietotekniikkakeskus tuotto-kululaskelma
1.1.2012 - 31.12.2012
TOIMINNAN TUOTOT
Maksullisen toiminnan tuotot
Vuokrat ja käyttökorvaukset
Muut toiminnan tuotot
0,00
0,00
83 594 753,09
TOIMINNAN KULUT
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana
Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+)
Henkilöstökulut
Vuokrat
Palvelujen ostot
Muut kulut
Valmistevarastojen lisäys (-) tai vähennys (+)
Valmistus omaan käyttöön (-)
Poistot
Sisäiset kulut
2 351 839,47
+/- 0,00
24 401 720,94
4 626 921,18
39 322 617,91
4 060 620,20
+/-0,00
-1 057 503,53
6 932 853,68
428 499,31
JÄÄMÄ I
RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
Rahoitustuotot
Rahoituskulut
SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT
Satunnaiset tuotot
Satunnaiset kulut
TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ
70 385 407,53
81 067 569,16
1 349 257,46
+/- 0,00
22 941 851,59
3 419 856,58
29 231 371,20
2 537 512,86
+/- 0,00
-541 447,91
4 803 432,28
48 346,55
63 790 180,61
6 595 226,92
0,00
-3 392,11
-3 392,11
0,17
-155,19
-155,02
0,00
-0,00
0,00
49 996,88
-500,00
49 496,88
2 523 791,82
6 644 568,78
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
-0,00
0,00
0,00
-0,00
JÄÄMÄ III
TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA
Verot ja veronluonteiset maksut
Muut pakolliset maksut
Perityt arvonlisäverot
Suoritetut arvonlisäverot
83 594 753,09
0,00
0,00
70 385 407,53
2 527 183,93
JÄÄMÄ II
SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT
Tuotot
(sektorijako)
(sektorijako)
Kulut
(sektorijako)
(sektorijako)
1.1.2011 - 31.12.2011
2 523 791,82
0,00
0,00
4 513 408,57
-12 500 996,66
-7 987 588,09
6 644 568,78
0,00
0,00
3 985 194,83
-10 355 968,34
-5 463 796,27
[email protected]
Puh. +358 71 878 0151, Faksi +358 71 878 7500
-6 370 773,51
273 795,27
Toimintakertomus
Allekirjoitettu
id9498059 38 (43)
00.06.01
HAL/2013/277
15.03.2013
4 Tase
HALLINNON TIETOTEKNIIKKAKESKUKSEN TASE
31.12.2012
31.12.2011
LIITE 4
VASTAAVAA
KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET
AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
Perustamis- ja järjestelymenot
Tutkimus- ja kehittämismenot
Aineettomat oikeudet
Liikearvo
Muut pitkävaikutteiset menot
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
0,00
0,00
1 590 847,54
0,00
383 715,22
1 904 190,15
AINEELLISET HYÖDYKKEET
Maa- ja vesialueet
Rakennusmaa- ja vesialueet
Rakennukset
Rakennelmat
Rakenteet
Koneet ja laitteet
Kalusteet
Muut aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
3 878 752,91
0,00
0,00
1 678 376,45
0,00
153 448,52
7 689 045,12
9 520 870,09
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
11 789 185,31
271 174,46
2 224,00
293 989,16 12 356 572,93
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
12 431 408,83
342 527,30
2 224,00
330 886,16 13 107 046,29
16 235 325,84
22 627 916,38
14 153 961,57
0,00
0,00
10 145 739,94
3 511,39
0,00 24 303 212,90
17 197 425,70
0,00
0,00
663 169,13
18 088,63
136 392,99 18 015 076,45
24 303 212,90
18 015 076,45
40 538 538,74
40 642 992,83
KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ
VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS
LYHYTAIKAISET SAAMISET
Myyntisaamiset
Euromääräiset lainasaamiset
Valuuttamääräiset lainasaamiset
Siirtosaamiset
Muut lyhytaikaiset saamiset
Ennakkomaksut
VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ
VASTAAVAA YHTEENSÄ
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
VALTION PÄÄOMA
Valtion pääoma 1.1.1998
Edellisten tilikausien pääoman muutos
Pääoman siirrot
Tilikauden tuotto-/kulujäämä
5 337 767,41
23 728 647,73
3 920 799,92
-5 463 796,27 27 523 418,79
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ
ARVOSTUSERÄT
Arvonkorotukset
Muut arvostuserät
5 337 767,41
11 407 546,77
12 047 305,69
273 795,27
27 523 418,79
0,00
0,00
0,00
29 066 415,14
29 066 415,14
0,00
0,00
0,00
VIERAS PÄÄOMA
LYHYTAIKAINEN
Ostovelat
Tilivirastojen väliset tilitykset
Edelleen tilitettävät erät
Siirtovelat
Muut lyhytaikaiset velat
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
7 429 768,92
501 302,78
449 706,97
4 634 296,28
45,00 13 015 119,95
6 582 908,56
454 975,39
439 036,56
4 099 657,18
0,00 11 576 577,69
13 015 119,95
11 576 577,69
40 538 538,74
40 642 992,83
[email protected]
Puh. +358 71 878 0151, Faksi +358 71 878 7500
Toimintakertomus
Allekirjoitettu
15.03.2013
5 Liitetiedot
Liite 1 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja vertailtavuus
Liite 5 Henkilöstökulujen erittely
Liite 1 a Kustannusvastaavuuslaskelma
[email protected]
Puh. +358 71 878 0151, Faksi +358 71 878 7500
id9498059 39 (43)
00.06.01
HAL/2013/277
Toimintakertomus
Allekirjoitettu
id9498059 40 (43)
00.06.01
HAL/2013/277
15.03.2013
Hallinnon tietotekniikkakeskuksen tilinpäätöksen liite 1: Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja vertailtavuus
1. Budjetointia koskevat muutokset ja muutosten vaikutukset
Hallinnon tietotekniikkakeskuksen toiminnassa ja budjetoinnissa ei vuonna 2012 ole tapahtunut oleellisia muutoksia.
2. Valuuttakurssi, jolla ulkomaanrahamääräiset valat ja saamiset sekä muut sitoumukset on
muutettu Suomen rahaksi.
Eivät ole olennaisia.
3. Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja niiden muutokset
Hallinnon tietotekniikkakeskuksen tilinpäätös on laadittu noudattaen talousarviolakia ja -asetusta sekä
valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin määräyksiä ja ohjeita.
4. Aikaisempiin vuosiin kohdistuneet tuotot ja kulut, talousarviotulot ja -menot sekä virheiden
korjaukset
Aikaisempiin vuosiin kohdistuvia tuottoja ja kuluja, talousarviotuloja ja -menoja ei ole käsitelty vuoden
2012 kirjanpidossa, lukuun ottamatta tasetilillä olleita siirtosaamisia ja -velkoja. Tasetilien muutoksista
on tase-erittelyt erikseen.
5. Selvitys tiedoista, jotka eivät ole vertailukelpoisia edelliseen vuoteen
Edellisten vuosien vertailussa tilinpäätökseen 2012 on huomioitava palvelusopimus- ja projektitoiminnan myötä kasvaneet palveluiden ostot ja investoinnit, joiden myötä myös poistot ovat suuremmat
kuin edellisinä vuosina. Hallinnon tietotekniikkakeskus on ollut vahvasti mukana isoissa hankkeissa,
joita ovat mm. Valtioneuvoston asettama hallinnon turvallisuusverkkohanke sekä Poliisihallituksen
Vitja-hanke. Vastaavasti Hallinnon tietotekniikkakeskuksen tuotot ovat vuoden 2012 tilinpäätöksessä
suuremmat kuin edellisten vuosien, koska viraston toiminta perustuu palveluja projektisopimuslaskutukseen.
6. Selvitys tilinpäätöksen jälkeisistä olennaisista tapahtumista
Kaikki olennaiset tapahtumat ja tiedot ilmoitetaan Hallinnon tietotekniikkakeskuksen toimintakertomuksessa.
[email protected]
Puh. +358 71 878 0151, Faksi +358 71 878 7500
Toimintakertomus
Allekirjoitettu
id9498059 41 (43)
00.06.01
HAL/2013/277
15.03.2013
Hallinnon tietotekniikkakeskuksen tilinpäätöksen liite 5: Henkilöstökulujen erittely
2012
2011
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Tulosperusteiset erät
Lomapalkkavelan muutos
20 337 420
20 096 751
0
240 669
18 941 512
18 558 750
0
382 762
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Yhteensä
4 064 301
3 599 809
464 492
24 401 721
4 000 340
3 562 598
437 742
22 941 852
[email protected]
Puh. +358 71 878 0151, Faksi +358 71 878 7500
LIITE 5
Toimintakertomus
Allekirjoitettu
id9498059 42 (43)
00.06.01
HAL/2013/277
15.03.2013
Liite 1 a
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 €)
Hallinnon tietotekniikkakeskus, HALTIK
2012
toteuma
TUOTOT
Maksullisen toiminnan tuotot
maksullisen toiminnan myyntituotot
maksullisen toiminnan muut tuotot
Tuotot yhteensä
2012
tavoite
2011
2010
toteuma toteuma
83 487
75 000
70 324
83 487
75 000
70 324
1 884
21 275
4 297
37 520
4 221
69 197
1 326
20 800
3 700
33 360
3 300
62 486
767
20 181
3 148
29 198
2 412
55 706
Osuus yhteiskustannuksista
Tukitoimintojen kustannukset
Poistot
Korot
Muut yhteiskustannukset
5 580
6 746
780
4 500
5 700
670
3 439
4 688
558
Osuus yhteiskustannuksista
13 107
10 870
8 685
Kokonaiskustannukset yhteensä
82 303
73 356
64 391
1 184
1 644
5 933
0
0
0
KOKONAISKUSTANNUKSET
Erilliskustannukset
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Henkilöstökustannukset
Vuokrat
Palvelujen ostot
Muut erilliskustannuket
Erilliskustannukset yhteensä
KUSTANNUSVASTAAVUUS
(tuotot - kustannukset)
käytetty MPL 7.1 §:n mukainen hintatuki
KUSTANNUSVASTAAVUUS HINTATUEN
JÄLKEEN
Käytettävissä ollut MPL 7.1 §:n mukainen hintatuki
Käytettävissä ollut MPL 7.1 §:n mukainen hintatuki
käytetty nimelliskorkoa 2,1 %
[email protected]
Puh. +358 71 878 0151, Faksi +358 71 878 7500
Toimintakertomus
Allekirjoitettu
id9498059 43 (43)
00.06.01
HAL/2013/277
15.03.2013
6 Allekirjoitus
TOIMINTAKERTOMUKSEN HYVÄKSYMINEN
Olen tänään hyväksynyt Hallinnon tietotekniikkakeskuksen vuoden 2012
toimintakertomuksen.
Hallinnon tietotekniikkakeskus HALTIK
Rovaniemellä 15.3.2013
Johtaja
Ilkka Haataja
Asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu asiankäsittelyjärjestelmässä. Haltik
15.03.2013 klo 11.33. Allekirjoituksen oikeellisuuden voi todentaa kirjaamosta.
[email protected]
Puh. +358 71 878 0151, Faksi +358 71 878 7500

Hallinnon tietotekniikkakeskus HALTIKin toimintakertomus vuodelta

Transcription

Similar documents

2015 - Haltik

Vino yläpohja - kehäristikko/huopakate, sivu 11

Gaumard - Nordic Simulators

Ilmoitus/hakemus anniskelualueen muuttamisesta (pdf)

Toimintakertomus 2011

141 kt - Oulu-Koillismaan pelastuslaitos

paimionkaupungin - Paimion kaupunki

Paimio.fi Files 1002 Tilinpaatoskirja 2009 Nettiin