docaikun kaiku - Raahen Aiku
download 
Report Transcription
aikun kaiku - Raahen Aiku
RAAHEN AIKUN ASIAKASLEHTI • NRO 1/2012 aikun kaiku Raahen Autopelti Oy:llä on hyvät kokemukset oppisopimuskoulutuksesta 8–9 Metallialan monet mahdollisuudet 6–7 Veera Saari innostui koulunkäyntiavustajan työstä 13 1 SISÄLTÖ • • • • • • • • • • PÄÄKIRJOITUS 2 3 4 6 Raahen Aiku osaamisen kehittäjänä Suomi ja Raahen seutu tarvitsee ammattiosaajia. Kilpailukykymme ja hyvinvointiyhteiskuntamme ovat riippuvaisia osaamistasostamme, jota edustaa korkeakoulutettujen lisäksi ammatillisen tutkinnon suorittaneet ammattiosaajat. 8 Suomalainen ammatillinen koulutusjärjestelmä on maailmanluokan menestystarina, joka hakee vertaistaan. Ammatillisen koulutuksen arvostus on jatkuvasti kasvanut. Euroopan komission viime syyskuussa julkistaman kyselytutkimuksen mukaan ammatillisen koulutuksen arvostusta pitää myönteisenä suomalaisista peräti 90 %, mikä on toiseksi korkein tulos kaikista Euroopan maista (Malta 92 %). Elinikäinen ammatillisen osaamisen kehittäminen on sekä yksilön että työyhteisön etu. Ammattitaidon jatkuva kehittäminen on yksi tuottavuuden kasvun ja hyvinvointimme edellytyksistä. On arvioitu, että jokainen henkilö vaihtaa joko työtä tai ammattia 3–5 kertaa työuransa aikana. Näin haasteet osaamisen päivittämiseen kasvavat. Yksilön kannalta parasta työsuhde- ja muutosturvaa työstä tai ammatista toiseen siirryttäessä on ammatillinen aikuiskoulutus, uuden oppiminen ja ammatillinen monitaitoisuus. Myös viimeaikainen keskustelu työurien pidentämisestä korostaa ammatillisen aikuiskoulutuksen merkitystä työuran aikana siten, että koulutus- ja työjaksot vuorottelevat. Tässä mielessä oppisopimukseen perustuva ammatillinen koulutus saattaa usein olla mielekkäin vaihtoehto ammattiin valmistumisessa. Ammatillisen koulutuksen kehittämisessä verkosto on erittäin tärkeä. Verkostosuhteissa olemme valmistautuneet suurhankkeisiin, kuten ydinvoimalaan. Valmistautumistyö jatkuu koko ajan. Esimerkiksi maarakennuskoulutuksemme palvelee näitä hankkeita. Meillä on myös jatkuva kiinnostus energia-alaan kokonaisuutena: bioenergiaan, tuulivoimaan, ydinvoimaan. Kunnossapitoalan koulutukseen olemme panostaneet uuden hydrauliikka- ja pneumatiikkalaboratorion käyttöönotolla. Oppilaitosten yhteistyötä alueellamme voisi tiivistää entisestään, jotta pystymme mahdollisimman hyvin palvelemaan työyhteisöjä ja yrityksiä esimerkiksi metallialalla, joka on alueellamme tärkeä. Tehtävämme on olla Raahen seudun yritysten toiminnan kehittäjä, joka tuottaa osaavaa työvoimaa. Toimintamme on markkinaehtoista toimintaa, jossa koulutuksen laadulla on suuri merkitys. Siksi olemme panostaneet sisäisten prosessien kehittämiseen ja laatujärjestelmätyöhön. Olemme uudistaneet organisaatiotamme siten, että voimme yhä paremmin palvella Raahen seudun yritysten ja yhteisöjen osaamisen kehittämistä. Uutta asiakaslähtöistä organisaatiotamme esittelemme sisäsivuilla. Nyt kannattaa olla yhteydessä Raahen Aikuun. Innostusta ja innovatiivisuutta osaamisen kehittämiseen toivottaen, Eero Takkula Rehtori, toimitusjohtaja, KTL Raahen Aiku Raahen aikuiskoulutuskeskus Oy – Raahen osaamiskeskus Oy ••••• 2 AIKUN KAIKU • NRO 1/2012 Pääkirjoitus Sisältö 6 Puuhapetterit Raahen Aikun organisaatiossa Seppo vastaa metallialan asiakastöistä Metallialalla mahdollisuudet ovat monet Raahen Aiku valmistautuu ydinvoimalahankkeeseen Oppisopimus on kaikkien etu Myös yrittäjä opiskelee oppisopimuksella 10 Lauran ja Katrin polku vei toimitilahuoltajaopintoihin ”Yksilön kannalta parasta työsuhde- ja muutosturvaa työstä tai ammatista toiseen siirryttäessä on ammatillinen aikuiskoulutus, uuden oppiminen ja ammatillinen monitaitoisuus.” Autopaja on yksi SYLI-hankkeen aikaansaannoksista SYLIssä on vaihdettu perinteisestä extremelähestymisnäkökulmaan 11 Käytännönläheiset työt odottavat valmistuneita kiinteistönhoitajia ja toimitilahuoltajia 12 13 10 TYKE-hankkeessa rakennetaan laatujärjestelmää PK-yrityksille Työharjoittelu innosti Veeraa opiskelemaan koulunkäyntiavustajaksi Mistä on KaiPeLa-koulutus tehty? 14 Lyhyesti 15 Raahen Aikusta valmistuu taitavia lymfaterapeutteja 16 Tulevia tapahtumia AIKUN KAIKU Raahen Aikun asiakaslehti Rautaruukintie 35, 92100 Raahe 040 700 7170, www.raahenaiku.fi Päätoimittaja Eero Takkula Lisätiedot Toimituskunta Maija Marjaniemi Timo Ranz Paula Snellman Lisätietoja kaikista koulutuksista, niiden alkamisajankohdista ja sisällöistä sekä näyttötutkintojen vastaanotosta ja palvelutarjonnasta saat Raahen Aikun infosta: 040 700 7170 tai [email protected]. Lehden ulkoasu ja taitto WTF Design Oy Katso lisää koulutuksia koulutuskalenteristamme: www.raahenaiku.fi/koulutuskalenteri. Kannen kuva WTF Design Oy: Juha Äijälä on yksi Raahen Autopellin työntekijöistä, jotka ovat kouluttautuneet oppisopimuksella. Painatus Erweko Oy Paperi Edixion Offset 100 g/m2 Painosmäärä 16 500 kpl RAAHEN AIKU Kysyvä ei eksy! Anne Karjaluoto opastaa infon luukulla talossa vierailevia sekä vastaa kysymyksiin puhelimessa ja sähköpostitse. AIKUN KAIKU • NRO 1/2012 3 ••••• Puuhapetterit Raahen Aikun organisaatiossa EERO: Sydämellinen. Sosiaalinen. Sujuva. TEKSTI JA KUVA: WTF Design Oy Raahen Aikun organisaatio uudistui vuodenvaihteessa. Tiimiorganisaatiossa tiimeistä vastaavat tällä aukeamalla esitellyt päälliköt. Mitä johtotiimin jäsenten työhön kuuluu ja millaisia persoonia työroolien takaa löytyy? REHTORI, TOIMITUSJOHTAJA KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ KEHITYSPÄÄLLIKKÖ Eero Takkula Paula Snellman Timo Ranz Mitä tekee? Rehtori ja toimitusjohtaja. Aloitti nykyisessä työssään 1.8.2009, mutta on työskennellyt aikuiskoulutuksen maailmassa jo pitkään aiemmin. Lisäksi Kemi-Tornion ja Satakunnan ammattikorkeakouluista yli 20 vuoden kokemus. Mitä tekee? Koulutuspäällikkö. Paula on työskennellyt Raahen Aikun organisaatiossa jo vuodesta 1995; aikaisemmin myyntipäällikkönä, opettajana ja näyttötutkintomestarina. Myyntipäällikön työt on sisällytetty nykyisiinkin työtehtäviin. Mitä tekee? Kehityspäällikkö. Aikaisemmin hän työskenteli oppisopimuskoordinaattorina. Timo on työskennellyt Raahen Aikulla kaikkiaan pari vuotta. Mitä työ on käytännössä? Toimitusjohtajana Eero vastaa erityisesti taloudesta ja hallinnosta. Työhön kuuluu juoksevien asioiden hoitamista, ja kaikesta hän vastaa toimitusjohtajana hallitukselle. Työ vaatii verkostosuhteiden ylläpitämistä, eli tiivistä yhteistyötä muun muassa yrityksiin ja viranomaisiin. Eero kokee yhdeksi haasteeksi entistä tiiviimmän oppilaitosyhteistyön. Raahen seudun oppilaitosten pitäisi toimia vielä tiiviimmin yhdessä, vaihtaa tietoa ja kokemuksia, jotta alueen yrityksiä voitaisiin palvella entistä paremmin. Mitä työ on käytännössä? Koulutuspäällikkönä Paula vastaa oppilaitoksen kaikista koulutuksista. Lisäksi hän on monialapalvelujen tiimin esimies. Hänen työpäiviinsä kuuluu muun muassa myynnillisiä tehtäviä ja tarjousten tekemistä. Uutena asiana on ollut kaikkien koulutusten koulutusprosessien haltuunotto. Työssä parasta on ihmisten välinen vuorovaikutus ja se, kun voi auttaa ihmistä saavuttamaan tavoitteensa. Miten työkaverit kuvailevat Eeroa? ”Viiden ässän mies”. Sydämellinen. Sosiaalinen. Sujuva. Supliikki. Sukkela verkostoituja. Miten hän itse kuvailee itseään? Helposti lähestyttävä. Vuorovaikutteinen. Pyrkii johtajana olemaan toiminnan arjessa mukana. Pyrkii myös olemaan tasapuolinen, oikeudenmukainen ja avoin. Mitä hän tekee vapaa-aikanaan? Rotary-toiminta ja Pietari Brahe Rotaryklubin presidenttiys ovat tärkeitä harrastuksia, jotka palvelevat myös ammatillista verkostoitumista. Lisäksi hän pitää monipuolisesta liikunnasta. Hiihto, erityisesti jäällä hiihtäminen ja metsässä liikkuminen sekä metsätyöt pienimuotoisesti kuuluvat harrastuksiin. Muita aktiviteetteja ovat kesämökkeily ja jopa moottoripyöräily. Papan roolikin tuo mukaan yhden ulottuvuuden elämään. Nice to know: Eerolle ydinvoimalarakentamisen vaikutukset tulivat tutuiksi Raumalla 2006–2009, jolloin hän toimi Satakunnan ammattikorkeakoulussa logistiikan yliopettajan tehtävissä muun muassa kansainvälisten opiskelijaryhmien opettajana. Eeron työkielet ovat suomi ja englanti. Miten työkaverit kuvailevat Paulaa? Räväkkä. Jämpti. Kersantti Karoliina. Erittäin hyvä verkostoitumaan. Tehokas. Valoisa ja empaattinen. Tajuttoman tiukka mimmi. Seuraa asioita ja tarttuu niihin. Miten hän itse kuvailee itseään? Sosiaalinen. Iloinen. Ihmisenä helposti lähestyttävä. Uskoo, että kaikilla ihmisillä on täällä maan päällä jokin tehtävä, ja kokee palvelutehtävän omakseen. Mitä hän tekee vapaa-aikanaan? Vapaa- ja osittain työaikaankin kuuluu toimiminen yrittäjäjärjestössä. Paula on Raahen Seudun Yrittäjien hallituksen sihteeri sekä Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien hallituksen ja koulutusvaliokunnan jäsen. Järjestötyö on hänelle tärkeä mielenkiinnon kohde, kuten myös matkailu. Kesäaikaan Paula harrastaa moottoripyöräilyä, johon hän osallistuu kyytiläisenä ja ”neuvojen antajana”. Vauhdikkaan menon vastapainoksi Paula arvostaa perhe-elämää, luontoa ja eläimiä. Lapset perheineen ovat hänelle tärkeitä. Nice to know: Paula on idealisti, joka toivoo ihmisten keskinäistä kunnioittamista ja maailmanrauhaa. Hän on syntyisin Piippolasta, ja kotitalon nimi on Vesala. Eli Vesalan Paula kuten kaimansa PMMP-yhtyeestä! PAULA: Räväkkä. Valoisa. Tehokas. Mitä työ on käytännössä? Kehityspäällikön työhön kuuluu metallitiimin, kiinteistöpalvelutiimin ja oppisopimuskeskuksen esimiehenä toimiminen sekä kehitystyöstä vastaaminen koko organisaatiossa. Tavallinen työpäivä sisältää muun muassa neuvottelemista, asioista yhdessä sopimista ja tiimipalavereja. Toimenkuva on sellainen, että vastuu on sirpaloitunut moneen asiaan. Päivän mittaan käytävillä tulee jatkuvasti vastaan eri aloihin liittyviä kysymyksiä. Parasta työssä on se, että siinä on rajattomasti vauhtia sekä mielenkiintoisia tilanteita ja asiakkaita. Oman talon sisällä on hyvä porukka, jonka kanssa töitä tehdään: kovia ukkoja ja tiukkoja mimmejä. TIMO: Nopea. Laaja-alainen. Ilopilleri. Miten työkaverit kuvailevat Timoa? Nopea. Laaja-alainen. Kylähullu. Ilopilleri. Hyvä kuuntelija, joka toimii ihmisten ja heidän asioidensa puolesta. Energinen. Avoin uusille toimintamalleille. Miten hän itse kuvailee itseään? Nopea, tarvittaessa räväkkä. Mitä hän tekee vapaa-aikanaan? Timon harrastuksiin kuuluu ekotehokkaan rakentamisen seuraaminen sekä työmatkapyöräily. Työ vie paljon aikaa, joten työmatkapyöräily kääntyy usein yömatkapyöräilyksi. Asiakkaat ovat moikkailleet ohimennen häntä, kun hän on polkenut Pattijoki– Raahen Aiku -väliä kevään räntäsateissa ja vastatuulissa. Nice to know: Timo on syntyperäinen saksalainen. Säpäkkää palvelua saa monella kielellä: suomeksi, englanniksi, saksaksi ja ruotsiksi. Timo Ranz on tavattavissa kerran viikossa Raahen TE-toimistossa, jossa hän antaa neuvontaa oppisopimuskoulutukseen ja erilaisiin aikuiskoulutustuotteisiin liittyen! HALLINTOPÄÄLLIKKÖ Ulla Pallonen Ulla huolehtii • taloushallinnon suunnittelusta ja toimeenpanosta, • henkilöstötiedostojen ylläpidosta, • rahoituksen ehtojen toteuttamisesta, • tarvittavien ilmoitusten lähettämisestä viranomaisille, • tukipalveluhenkilöstön osaamistasosta ja • asiakirjojen asianmukaisesta taltioinnista. Lisäksi Ulla toimii tukipalvelutiimin edustajana ja käyttää tarvittaessa päätösvaltaa tiimin sisäisissä asioissa. Hän on myös rehtorin sijainen. AIKUN KAIKU • NRO 1/2012 5 ••••• Tutustu Raahen Aikun tekniikan ja liikenteen alan esittelyvideoihin: www.raahenaiku.fi Seppo vastaa metallialan asiakastöistä TEKSTIT JA KUVAT: WTF Design Oy Levyhallissa kipinät lentävät, kun asiakastyöt valmistuvat opiskelijoiden käsissä. Työn alla on turvetuotantoon menevä kone, klapisirkkeli ja erilaisia pieniä metallirakennetöitä. Opiskelijoita ohjaa Seppo Ukonsaari. Seppo Ukonsaari ohjaa Tuomo Heikkistä, joka työstää yritysasiakkaan tilaamaa turvetuotantoon menevää konetta. Asiakas on tuonut materiaalin, joka kootaan ja tehdään Raahen Aikun levyhallissa opiskelijatyönä. Kiinnostuitko metallialan asiakastöistä tai hitsauksen pätevöinti- ja menetelmäkokeista? Seppo Ukonsaari ottaa vastaan metallialan asiakastöitä ja vastaa niiden organisoinnista. Seppoon saa yhteyden numerosta 044 439 4339 tai osoitteesta [email protected]. Leo Ahoon voi ottaa yhteyttä kaikissa hitsauksen pätevöintija menetelmäkokeisiin liittyvissä asioissa, 044 439 4332, [email protected]. ••••• 6 AIKUN KAIKU • NRO 1/2012 Metallialan asiakastyöt ovat osa Raahen Aikun palvelua. Asiakkaat ovat suurimmaksi osaksi yksityisiä ihmisiä, joiden tilaukset voivat olla mitä vain kynttilänjalasta lähtien. Korjattavaksi tuodaan niin potkukelkkoja kuin tuuletustelineitä. Myös yrityksiltä tulee tilauksia. Opiskelijat tekevät asiakastöitä osana opintojaan. – Se täytyy kuitenkin muistaa, että tämä ei ole yritys vaan oppilaitos, eli aikataulut sovitaan sen mukaan, miten on tekijöitä. Asiakastöitä syntyy opetuksen myötävaikutuksena, Seppo sanoo. Metallialan opiskelijoissa on niin aloittelijoita kuin kokeneita ammattilaisia. – Esimerkiksi hitsauspuolella on huippuammattilaisia, jotka tulevat päivittämään tietojaan tänne. Heillä on halu kehittää itseään. Seppo kertoo, että asiakastöissä opiskelija näkee kättensä työn valmiina ja voi lähteä luottavaisin mielin työelämään. – Kalustoon on satsattu voimakkaasti. Meillä on viimeisintä huutoa olevat hitsauskoneet, Seppo kertoo. – Myös materiaalit muuttuvat jatkuvasti, hitsauspuolella esimerkiksi lisäaineet ja kaasut. Meidän pitää osata antaa tietoa, missä mennään. Metallialalla mahdollisuudet ovat monet Raahen Aiku valmistautuu ydinvoimalahankkeeseen Suvi Lukkarila-Koskinen ja Sirpa Arffman Raahen Aikulla IWE-insinöörinä työskentelevä aloittivat metallialan valmentavan koulutuksen Leo Aho on suorittanut kansainvälisen hitsausmaaliskuussa. Koulutuksessa he saavat perehtyä insinöörin IWE-tutkinnon. Tutkinto tarkoittaa alan monipuolisiin työtehtäviin, joista tavoitteesitä, että hän voi toimia uuden teräsrakennena on löytää se oma juttu. standardin mukaisen korkeimman toteutusSuvi hakeutui opiskelemaan metallialan luokan hitsauskoordinaattorina. koulutukseen, kun tuli lomautetuksi PKC Kouluttautumisen taustalla oli se, että RaaGroupilta. Hän oli ollut jo pitkään kiinnostunut hen Aiku pääsi WinNovan pätevöintilaitokseksi. metallialasta, ja nyt aika tuntui olevan kypsä – WinNova on yksi toimija Olkiluodon ydinalanvaihtoon. voimalaitoksessa, ja pätevöintilaitokseksi pääseSirpa oli ollut aiemmin harjoittelussa meminen on osa Raahen Aikun valmistautumista tallialalla. Hänellä on taustallaan moninainen Fennovoiman ydinvoimalan rakentamiseen, Leo työhistoria muun muassa kaupan alalta ja kertoo. ravitsemustyöntekijän tehtävistä. WinNovan pätevöintilaitoksena Raahen Naiset kertovat, että metallialan valmentaAiku tarjoaa pysyvien liitosten menetelmien vassa koulutuksessa opiskellaan alan peruspätevöintikokeita, jotka täyttävät EU:n paineasioita. Koulutuksessa on mahdollisuus suoritlaitedirektiivin. Pätevöintilaitoksen palveluja taa työturvallisuus-, tulityö- ja trukkikortit sekä käyttävät pääasiallisesti painelaitteita hitsaavat osia metallialan ammattitutkinnosta. teollisuuden yritykset, joiden tuotteet vaihtele– Odotan oppivani muun muassa hitsausta vat perinteisistä painesäiliöistä ydinvoimaloija rälläköintiä. Olen pääasiassa kiinnostunut den painelaitteisiin. koneistamisesta, mutta täällä käydään läpi Leo kertoo, että koulutus kesti noin vuoden. monenlaista, ja koulutuksen aikana varmasti Kansainvälinen hitsausinsinöörin pätevöitysvahvistuu, mikä on se oma juttu, Suvi miettii. koulutus perustuu hitsaustekniikan kansainväKoulutuksen kesto on kahdeksan kuukautta, lisen kattojärjestön International Institute of ja sen jälkeen on mahdollisuus halutessaan Weldingin hyväksymään International Welding jatkaa tekemään metallialan ammattitutkintoa. Engineer -koulutusohjelmaan. Suomessa Valmentavan koulutuksen jälkeen voi IWE-koulutusta antaa Lappeenrannan myös lähteä alan töihin, ja lisäksi teknillinen yliopisto. ryhmistä opiskelijoita on lähtenyt – Raahen Aiku tarjoaa harvinaiWinNovan oppisopimuskoulutukseen. sen hyvät mahdollisuudet henpätevöintilaitoksen Koulutuksen alussa opiskekilökunnan kouluttautumiseen. ammattilaiset täyttävät lupäiviin on kuulunut muun Talo kannustaa opiskelemaan, tiukat riippumattomuusmuassa konepiirustusta ja Leo toteaa. ja pätevyysvaatimukset. tietotekniikkaa. Konepiirustus Pätevöintilaitoksen statuksen on tuntunut haastavalta, mutta myötä on luvassa uusia tuulia naiset uskovat, että harjoitus tekee Raahen Aikun koulutustarjonnasmestarin. sa. Syksyllä on suunnitelmissa tarjota – Metallialalla työ on itsenäistä, ja betoniterästen hitsauskoordinointiin siitä minä pidän, Suvi toteaa. • pätevöittävää lisäkoulutusta IWS-, IWT- ja IWEtutkinnon suorittaneille. • Raahen Aikun metallipuoli tekee aktiivisesti yhteistyötä yritysten kanssa. Ruukin kanssa on tehty yhteistyötä ultralujien terästen osalta. Yrityksille Aiku tarjoaa lyhytkoulutuksia, joita on kevään mittaan järjestetty muun muassa Raahen Energialle ja Ruukki Metalsille. Lyhytkoulutusten pituudet ovat vaihdelleet yhdestä päivästä viikkoon. Yhtenä osana metallialan palveluja on luokkahitsauskokeiden järjestäminen, ja uutuutena palveluvalikoimaan on tullut mahdollisuus valvoa EU:n painelaitedirektiivin mukaisia painehitsauskokeita. • Sirpa Arffman ja Suvi Lukkarila-Koskinen eivät ole vielä opintojen alussa päässeet kokeilemaan alan töitä hallin puolelle, mutta sekin on edessä, kun metallialan valmentava koulutus etenee. Raahen Aiku kannustaa omaakin henkilökuntaa ylläpitämään henkilösertifikaatteja. Leo Aho päivitti omaa osaamistaan ensiapu II -kurssilla. Ohjaajana on Kaija Mainio Mainioterveydestä. AIKUN KAIKU • NRO 1/2012 7 ••••• Yrittäjä Jarkko Sarkkilan arkea on yrityksen pyörittäminen, asiakaspalvelu ja töiden organisointi kahdeksalle miehelle. Normaalisti työn alla on 15–20 autoa. Kun kolaroitu auto tuodaan arvioitavaksi, Jarkko arvioi kustannusarvio-ohjelmalla korjauskustannuksen, jota peilataan auton arvoon ja vakuutukseen. Autopelti TEKSTI JA KUVA WTF Design Oy – Asiakasta ajatellaan meillä koko prosessin ajan. Kolarin sattuessa asiakas miettii, mitä nyt pitäisi tehdä. Haluamme tehdä työmme niin, että asiakas pääsee mahdollisimman vähällä vaivalla, Jarkko Sarkkila kertoo. Raahen Autopelti Oy • • • • • • • Perustettu 1979. Työllistää 12 henkilöä, joista kolme on yrittäjäperheen jäseniä. Tekee vuodessa noin 1 500 kolarikorjausta, joista pääosa on vakuutusyhtiöiden töitä. Korjattavien autojen keski-ikä on 5–6 vuotta. Kolarikorjausten lisäksi palveluihin kuuluvat Herzin autovuokrauspalvelut. Tärkein arvo korkea laatu sekä palvelussa että työn jäljessä. Työllistänyt oppisopimuskoulutettavia 1990-luvun lopulta asti. Tähän mennessä 8 yrityksen työntekijää on koulutettu oppisopimuksella, joista osa kahteen ammattiin: automaalariksi ja peltisepäksi. < Juha Äijälä työskentelee automaalarina Raahen Autopellissä. Hän on opiskellut oppisopimuksella nykyisessä työpaikassaan ja valmistunut automaalarin ammattitutkintoon vuonna 2000. Myös yrittäjä opiskelee oppisopimuksella Oppisopimus on kaikkien etu TEKSTIT JA KUVAT: WTF Design Oy Raahen Autopelti on solminut oppisopimuksia jo 1990-luvun lopusta. Koulutusmuoto on ollut hyvä keino kouluttaa työntekijöitä haastavalle ja käsityötaitoa vaativalle alalle. Yrittäjä Jarkko Sarkkila kertoo, että automaalarin ja peltisepän töissä on ihanteellista, että ammatin oppii töitä tekemällä. – Ala on haastava, koska kuka tahansa voi arvostella työn jälkeä, mutta tekemiseen tarvitaan tosi ammattilaisia. Työpaikalla saa harjoitella konkreettisissa asiakastöissä eikä pellinpalaseen kuten koulussa. Oppisopimuskoulutuksessa opiskelija tekee 2–3 vuotta koko ajan töitä yrityksessä ammattilaisen ohjauksessa. Yritys tekee koulutettavan kanssa määräaikaisen työsopimuksen, ja työstä saa palkan normaalisti. Myös lomat kertyvät kuten muillakin työntekijöillä. Palkan lisäksi työntekijä saa kulukorvauksen oppisopimuskeskuksen kautta niiltä päiviltä, jolloin hän käy opiskelemassa oppilaitoksessa. ••••• 8 AIKUN KAIKU • NRO 1/2012 –Yrityksen kannalta on tietysti etu, ettei tarvitse maksaa palkkaa niiltä päiviltä, kun työntekijä on koulussa. Opiskelijan kannalta on ehdottomasti etu, että työnteon ohessa saa ammatin. Joustava järjestelmä Jarkko kertoo, että kun yrityksellä on tiedossa työntekijä, joka haluaa solmia oppisopimuksen, yrittäjän kannattaa ottaa yhteyttä oppisopimuskeskukseen. Sieltä etsitään sopiva yhteistyöoppilaitos, jolta oppisopimuskeskus ostaa koulutuspalvelun. Automaalareiden ja peltiseppien koulutuksessa yhteistyöoppilaitoksena Raahen Autopellillä on ollut Haukiputaan ammattioppilaitos. Oppilaitoksen kanssa katsotaan yhdessä, mikä osa tutkinnon asioista käydään läpi työpaikalla ja mikä oppilaitoksessa. Oppilaitoksen edustaja tulee ja tekee henkilökohtaistamissuunnitelman ja aikataulun. Suunnitelmassa voidaan painottaa niitä asioita, joita yrityksessä tarvitaan. Myös opiskelijan aikaisempi osaaminen huomioidaan. – Järjestelmä on joustava. Esimerkiksi meillä on ollut uutta ammattia oppimassa henkilö joka oli taustaltaan autoasentaja, ja siihen tutkintoon sisältyy asioita, joihin ei enää tarvitse lisäoppia. – Koulun penkillä opiskelijan tarvitsee istua ehkä kerran kuussa, joskus kaksi kertaa. Kirjalliset tentit ja testit ovat hyvin vähäisiä. Systeemi sopii sellaisillekin, jotka ovat huonoja istumaan koulun penkissä ja lukemaan, Jarkko arvioi. Hän kertoo, että opintojen lopussa tehdään näyttösuunnitelma. Näytön arvioi kolmikanta, johon kuuluu yrityksen edustaja, työntekijän edustaja ja oppilaitoksen edustaja. Opiskelija saa näytöstä sekä suullisen että kirjallisen palautteen. Osaavaa työvoimaa Osa Raahen Autopellin oppisopimuskoulutettavista on opiskellut sekä maalariksi että peltisepäksi. Koulutettavia on löytynyt muun muassa yrityksen kesätyöntekijöistä. Yksi nuori automaalari halusi laajentaa osaamistaan ja kouluttautua myös peltisepäksi. Tällä hetkellä yrityksessä on viisi työntekijää, jotka ovat opiskelleet ammatin oppisopimuksella ja jääneet sen jälkeen töihin. Kahdella on oppisopimusopinnot kesken, ja heistä toinen on tekemässä jo toista tutkintoa. Jarkko on kokenut, että yritykselle oppisopimusopiskelija on helppo palkata. Hän kannustaa yrittäjiä rohkeasti selvittämään mahdollisuutta kouluttaa työvoimaa oppisopimuksella. – Kaksi vuotta on jo niin pitkä pätkä, että ehtii nähdä, millainen työntekijä on. Jarkko toteaa, että kun yritys ottaa työntekijän töihin oppisopimuksella, opetus tulee oppilaitoksen puolesta, kun taas esimerkiksi työllistämistuella työllistetty pitää itse opettaa. Monilla aloilla palkkaamiseen saa myös palkkatukea. Päätöksen palkkatuesta tekee TE-toimisto. • Myös yrittäjä Jarkko Sarkkila on oppisopimusopiskelija. Hän opiskelee yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoa. Valmistuminen siintää edessä syksyllä 2012. Yrittäjä tekee töitä omassa yrityksessään ja suorittaa lähiopetuksen sopimusoppilaitoksessa, joka Jarkon tapauksessa on Toimitusjohtajakoulu. – Yrityksessämme on takana sukupuolvenvaihdos, ja halusin tukea yrityksen johtamisessa ja talouden seurannassa, Jarkko kertoo. Aiemmalta koulutukseltaan hän on tradenomi, mutta tietoa ei ole hänen sanojensa mukaan koskaan liikaa. Koulutusta hän on pitänyt hyvänä. – Olen todella tyytyväinen jo ennen kuin yhtään paperia on takataskussa. Luennoitsijat eivät ole pelkkiä luennoitsijoita, vaan heillä on käytännön kokemusta asioista, joita he opettavat. Palkkatukea yrittäjän omaan kouluttautumiseen ei saa, mutta toisaalta kustannuksiakaan ei ole tutkintomaksua lukuun ottamatta. Ainoana miinuksena opintoihinsa liittyen Jarkko mainitsee sen, että ajan ottaminen opiskeluun on vaikeaa. Kotona tehtävää työtä opintoihin liittyen on paljon, ja työn, perheen sekä opintojen yhteensovittaminen on haastavaa. • Tiina Tiirola Kiinnostuitko oppisopimuksesta? Raahen oppisopimuskeskus on osa Raahen Aikun organisaatiota. Oppisopimussuunnittelija Tiina Tiirola auttaa kaikkia, jotka haluavat kouluttautua oppisopimuksella. Häneen voivat ottaa yhteyttä myös yrittäjät, jotka ovat kiinnostuneita rekrytoimaan oppisopimuksen kautta tai kouluttautumaan omassa yrityksessään. – Tiina on hoitanut tosi hienosti oppisopimusasiat Raahen oppisopimuskeskuksen puolesta, Jarkko Sarkkila kehuu. • Lisätietoa oppisopimuskoulutuksesta: Raahen oppisopimuskeskus Tiina Tiirola 044 439 4338 [email protected] AIKUN KAIKU • NRO 1/2012 9 ••••• Katri Saarikoskelle ja Laura Nymanille on koulutuksen myötä tullut tutuksi muun muassa yhdistelmäkoneen käyttö. Kiinnostaako laitoshuoltajan ammattitutkinto? Koulutus alkaa syksyllä 2012. Valmistava koulutus toteutetaan iltaopiskeluna 2 x 4h / viikko. Lisätietoja koulutuksesta: 040 700 7170 (info) tai opettaja Sinikka Knuutila, 044 439 4341, [email protected] sekä www.raahenaiku.fi ja www.oph.fi. Kaikissa prosesseissa tulee olla mahdollisuus oppia, kehittyä ja parantaa osaamistaan. Työelämän vaatimukset on tarpeen tunnistaa myös välityömarkkinoilla. On perusteltua tukea niitä toimintoja, joissa jokaisella on mahdollista edetä kykynsä ja tilanteensa mukaan saumattomasti oppimis-, kouluttautumis- ja työllistymispolullaan. Raahen Aikussa on SYLI-hankkeen avulla kehitetty oppimiseen asiakas- ja työelämälähtöisiä matalan kynnyksen lähestymistapoja. Perinteisessä toimintamallissa kouluttaja ja kouluttautuminen tulevat viimeisenä, vasta sen jälkeen, kun muut prosessit on käyty läpi. SYLI-hankkeen aikana kuntouttavan työtoiminnan (KUTY) alkaminen on tarkoittanut välitöntä lyhyt- ja täsmäkoulutustarpeiden tunnistamista sekä johtanut perus- tai ammattitutkinnon osien ja tai koko tutkinnon suorittamiseen. Työnjohtajista ja -ohjaajista on tullut aktiivisia asiakkaidensa polkujen edistäjiä ja tukihenkilöitä koulutusten aikana. Laura ja Katrin polku vei toimitilahuoltajaopintoihin TEKSTIT: Maija Marjaniemi ja WTF Design Oy KUVAT: WTF Design Oy Laura Nyman ja Katri Saarikoski tulivat kesällä 2011 Raahen Aikulle opiskelemaan toimitilahuoltajiksi. Lauran oppimis- ja työllistymispolku alkoi SYLI-hankkeen kautta. Molempien opinnot ovat nyt loppusuoralla ja kiinteistöhuollon perustutkinto on pian suoritettuna. – Tutkintotilaisuudet olivat aluksi jännittäviä, mutta kun niihin tottui, niitä ajatteli tavallisina työpäivinä, Laura kertoo. Hänellä ja Katrilla on takana kuusi tutkintotilaisuutta, eli jäljellä on enää yksi. – Arvioijat ovat aina olleet tosi mukavia ja jutelleet muutakin kuin näyttöön liittyviä asioita. Se on auttanut rentoutumaan, Laura sanoo. SYLI-hankkeen menetelmäasiantuntija Maija Marjaniemi kertoo, että molemmat nuoret naiset ovat saaneet hyvää palautetta osaamisestaan. Maija on ollut tutkinto- tilaisuuksissa läsnä oppilaitoksen edustajana arvioimassa polkujen etenemistä. – Heillä on ollut huippuhyvät näyttösuunnitelmat. Taustalla on hyvä tietopuolinen osaaminen. Myös kehitys on ollut huikeaa. On kiva nähdä, kuinka innostus on säilynyt. Maija kertoo, että koulutus on käytäntöpainotteista. Opiskelijat ovat päässeet näyttämään osaamistaan monenlaisissa kohteissa. He ovat siivonneet myymälöitä, teollisuuskiinteistöjä ja asuinkiinteistöjä. He ovat myös tehneet rakennusten käyttöönottosiivouksia. Laura ja Katri ovat opintoryhmänsä nuorimmat. Molemmilla on toiveena päästä seuraavaksi työelämään. • Autopaja on yksi SYLI-hankkeen aikaansaannoksista SYLI-hankkeessa (Sosiaalisen yrittäjyyden liiketoiminnan innovaatiot välityömarkkinoilla) on ollut tavoitteena löytää tiiviillä verkostoyhteistyöllä työttömille työnhakijoille saumattomia polkuja työmarkkinoille. Yhdessä verkoston kanssa on suunniteltu oppimisympäristöjä sekä matalan kynnyksen työllistymis- ja kouluttautumispolkuja, jotka perustuvat tunnistettuihin yksilön valmiuksiin ja vahvuuksiin. Yksi SYLI-hankkeen aikana muodostuneista oppimisympäristöistä on autopaja, joka aloittaa toimintansa alkukesästä vanhalla meijerillä Raahessa. Taustalla on tunnistettu tarve monipuoliselle työtoiminnalle sekä erikoistuneelle alakohtaiselle toiminnalle. Sosiaalisen yrittäjyyden keskuksen toiminta vanhalla meijerillä perustuu rahoitukseltaan verolliseen elinkeinotoimintaan. Vanhan meijerin kiinteistön omistaa Raahen seutukunnan ainoa yritysmuotoinen sosiaalinen yritys. Raahen Aikun hallinnoima hanke päättyi huhtikuun 2012 lopussa. Sen rahoittajia olivat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Euroopan sosiaalirahasto ja Raahen kaupunki. Projektin tuloksena syntyi pysyviä toimintoja ja toimintamalleja, joita kehitetään edelleen resurssien mukaan. • ••••• SYLI-hankkeen projektipäällikkö Ari Tokola ja Vladislav Kazarinov tarkastelevat autopajan pilotointiauton etenemistä. 10 AIKUN KAIKU • NRO 1/2012 SYLIssä on vaihdettu perinteisestä extremelähestymisnäkökulmaan Kartoituksesta itsevarmuutta Omissa koulutuksissaan Raahen Aiku on testannut matalan kynnyksen lähestymistapoja ja -menetelmiä sekä hyödyntänyt ammatillisessa valmennuksessa erilaisia oppimisympäristöjä. Ammatillisen valmennuksen tukena ja henkilökohtaisen suunnitelman tekemisessä on hyödynnetty toimintavalmiuskartoitusta, joka tuo näkyväksi asiakkaan vahvuudet ja voimavarat sekä antaa valmennukseen arvokasta tietoa asiakkaan oppimistyylistä, kykyprofiilista ja toimintatavoista. Opiskelua ja työtehtäviä aloittava saa kartoituksesta itsevarmuutta ja uskoa onnistumiseen. On useita tapoja edetä asiakaslähtöisesti työelämävalmiuksien kehittämisessä. Tiivis ja luottamuksellinen verkostoyhteistyö on auttanut ratkaisemaan kaikki eteen tulleet olennaiset haasteet ja hidasteet. Kuntouttavaan työtoimintaan eli KUTY-prosessiin liitettyä koulutusta on kokeiltu onnistuneesti muun muassa omaehtoisessa laitoshuoltajan ammattitutkinto -koulutuksessa. Pienelle kunnalle soveltuvia työllistäviä toimintoja on kehitetty Vihannin kunnanhallituksen nimeämässä työllisyystoimikunnassa, johon pyydettiin asiantuntijajäseniksi kaksi SYLI-hankkeen edustajaa. Kotiapu Kissankello, Kunnossapito Metso ja Aseman kahvila ovat vakiintumassa pysyviksi toiminnoiksi. Nämä toiminnot ovat myös työssäoppimisympäristöjä. Hankkeen aikana Raahen Aiku on tunnistanut hyötyvänsä uusista oppimisympäristöistä ja erityisesti sellaisesta työtoiminnasta, joka toteutetaan elinkeinotoiminnan yhteydessä. Elinkeinotoiminta edistää pysyvyyttä ja pitkäaikaista kumppanuutta. • Käytännönläheiset työt odottavat valmistuneita kiinteistönhoitajia ja toimitilahuoltajia TEKSTI JA KUVAT: WTF Design Oy Kiinteistöhuollon perustutkinnon suorittaneiden valmistujaisjuhlaa vietettiin Raahen Aikulla huhtikuun alussa. Moni valmistuneista oli lähdössä tuoreen tutkintotodistuksen kanssa koulutusta vastaaviin työtehtäviin. Opintoaikaiset harjoittelut poikivat toisinaan töitä valmistumisen jälkeen. Niin kävi toimitilahuoltajaksi valmistuneelle Minna Kastellille, joka oli harjoittelussa Kuntokeidas Vesipekassa, ja nyt hän jatkaa samassa paikassa työntekijänä. Toimitilahuoltajaksi valmistunutta Minna Rautaa taas odottavat opintojen jälkeen työt Pyhäjoella päiväkodissa keittäjä-siivoojana. Kiinteistönhoitajan paperit saanut Anssi Hietaharju jatkaa valmistumisen jälkeen remonttikirvesmiehen töitä, joihin hänellä on aikaisempaa koulutusta ja työkokemusta. – Ja jos ei ole heti töitä, älkää lannistuko. Kyllä se työ vielä löytyy, toimitilahuoltajien vastuuopettaja Elsa Luoto muistuttaa. Verkostossa on voimaa Rehtori Eero Takkula korosti puheessaan, että ammatillinen koulutus elää verkostoissa ja verkostoista. –Tämä koulutus on syntynyt verkoston voimalla, ja on ilo nähdä paljon verkoston edustajia paikalla. Tilaisuudessa oli mukana muun muassa Aune Salonpää TE-toimistosta ja useita Raahen kaupungin edustajia kiinteistöhuollon esimiehen Eero Rönkkömäen johdolla. Rehtori kehotti puheessaan opiskelijoita elämään täyttä elämää ja pitämään huolta ihmissuhteista myös valmistumisen jälkeen. – Muistakaa aina todistustanne katsellessa miettiä, miten voitte vaalia suhteita muihin ihmisiin. Tutkintotilaisuuksissa työntekijöiden edustajana olleen Simo Halosen mielestä on ollut hienoa nähdä opiskelijoiden kehittyminen ja erityisesti se, kun he itse mieltävät osaavansa asiat. – Opiskelijat ovat olleet motivoituneita. Alkujännityksen jälkeen he ovat olleet koko ajan innostuneempia ja näytönannot ovat parantuneet loppua kohti, hän kertoo. Menetelmäasiantuntija ja näyttötutkintomestari Maija Marjaniemi toivoo, että mahdollisimman moni perustutkinto-opiskelijoista jatkaa opintojaan laitoshuoltajan ammattitutkintoon. – Se on varma nakki saada töitä, hän toteaa. • Kiinteistönhoitajaksi valmistunut Sari Hummasti ohjaa Raahen kaupungin kesätyöntekijöiksi tulevia koululaisia. – Ulkohommia, nurmikonleikkuuta, ulkoalueiden hoitoa, Sari listaa ohjattavakseen tulevia työtehtäviä. Hanna Mikkilä mainitsee, että koulutukseen kuului iso määrä korttikoulutuksia. Opiskelijat suorittivat muun muassa henkilönostimen käyttökoulutuksen, vesihygieniapassin, tulityökortin ja työturvallisuuskortin. Hänen vieressään istuva Minna Kastelli on aloittanut jo opintojen aikana työt Kuntokeidas Vesipekassa. AIKUN KAIKU • NRO 1/2012 11 ••••• Koulunkäyntiavustajaharjoittelijana Veera Saari tarjoaa henkilökohtaista ohjausta maahanmuuttajaryhmän opiskelijoille. Mistä on KaiPeLa-koulutus tehty? TYKE-HANKKEESSA rakennetaan LAATUJÄRJESTELMää PK-YRITYKSILLE TEKSTI: Tarja Väisänen TEKSTI: Marjut Autio KUVAT: WTF Design Oy Raahen Aikulla on toistaiseksi voimassa oleva TYKE- eli työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Eräänä osa-alueena on yrittäjyys ja sen tukeminen. Vuoden 2011–2012 hankerahan avulla Raahen Aiku mallintaa yksinkertaisesti toteutettavaa laatujärjestelmää PK-yritykselle. Pioneeriyrityksiä on mukana kolme. Raahen alueelta yhtenä osallistujana on fysioterapia- ja kuntokeskus Kuntoparkin yrittäjä, toimitusjohtaja Jouni Palviainen. Laatujärjestelmät laaditaan ISO 9001 -järjestelmän mukaisesti. Hankkeen yhteydessä yrittäjillä on mahdollisuus osallistua valmennukseen, jossa käydään läpi laatujärjestelmän rakentamisen vaiheet aloittamisesta aina mahdolliseen sertifiointiin asti. Valmennuksessa osallistujat saavat ohjeet omaan toimintaan sopivan laatujärjestelmäprojektin läpiviennistä. Valmennuksen jälkeen osallistujilla on selkeä kuva omalle yritykselle sopivan laatujärjestelmän sisällöstä, rakentamisen vaiheista, ylläpidosta, hyödyntämisestä liiketoi- minnan kilpailutekijänä sekä projektia uhkaavien sudenkuoppien välttämisestä. Laatujärjestelmätyö vaatii tsemppaajaa Kuntoparkin yrittäjä Jouni Palviainen perusti fysioterapiayrityksensä Raaheen vuonna 1993. Yritys toimi aluksi Palvelukeskus Hopeataurin tiloissa, mutta yrityksen palvelutarjonnan laajennuttua vuonna 2004 toimitilat siirtyivät nykyiselle paikalleen osoitteeseen Kiesvaaranväylä 1, Raahen sairaalaa vastapäätä. Yrityksen palvelutarjonnasta löytyvät monipuoliset fysioterapiapalvelut, viihtyisä ja avara kuntosali sekä mielenkiintoiset ryhmäliikuntatunnit. Jouni innostui lähtemään mukaan projektiin mietittyään asiaa sekä asiakkaan että yrityksensä, eli palvelun tarjoajan kannalta. – Kun laatujärjestelmämme on toimiva, asiakas voi odottaa, että teemme sen minkä lupaamme ja toimimme laadukkaasti, Jouni kertoo. – Palvelun tuottajana joudumme miettimään oman toimintamme laatua ja kehittämään toimintaamme koko ajan. Toimivan laatujärjestelmän avulla palvelut ovat tuotteistettuja ja niiden markkinointi on helpompaa. Myös henkilökunta sitoutuu yrityksen toimintaan ja kouluttautuminen on helpommin suunniteltavissa aina tarpeiden mukaan. Jouni uskoo, että valmistuvan laatujärjestelmän myötä yhteistyökumppanit tulevat olemaan aiempaa kiinnostuneempia yrityksestä ja asiakkaiden luottamus toimintaan lisääntyy. – Liiketaloudellisesti ajattelisin, että asemamme vahvistuu uusien asiakkaiden myötä, Jouni sanoo. – Tämä on hieno projekti ja ainutlaatuinen tilaisuus saada laatujärjestelmäasiat kuntoon. On todella hyvä, että olen saanut miettiä näitä asioita yhdessä toisen henkilön kanssa. Laatujärjestelmätyö vaatii tsemppajaa. • Kiinnostuitko laatujärjestelmätyöstä? Lisätietoja antaa laatuauditoija Marjut Autio, 044 439 3465 tai [email protected]. Sen lisäksi, että Jouni Palviainen ohjaa asiakkaita kuntosalilla, hän pitää yllä omaa kuntoaan säännöllisellä liikunnalla. Yhtenä osana työtään Kuntoparkin yrittäjä Jouni Palviainen tekee yksilöllisiä tukipohjallisia, joilla pystytään lievittämään jalkakipuja. – Kipujen takana on monesti rakenteellinen asentovirhe. Tukipohjallisten avulla korjataan jalka oikeaan asentoon. Silloin nivelet ja lihakset toimivat optimaalisesti. Kivun takana voi olla esimerkiksi se, että pitkittäisholvi on madaltunut. Tällöin lähes aina pitää pohjallisen lisäksi tehdä jumppaa. Hyvillä lihaksilla jalkaterän ryhti pysyy kasassa, Jouni kertoo. ••••• 12 AIKUN KAIKU • NRO 1/2012 Työharjoittelu innosti VEERAA opiskelemaan koulunkäyntiavustajaksi TEKSTI JA KUVA: WTF Design Oy Veera Saari tuli tammikuussa Raahen Aikun maahanmuuttajaryhmän koulunkäyntiavustajaharjoittelijaksi TE-toimiston koulutuksesta. Hän piti työstä todella paljon, ja kun harjoittelu päättyi, hän hakeutui työelämävalmennettavaksi samoihin työtehtäviin. Veera on hakeutumassa opiskelemaan syksyllä Raahen Aikulla alkavaa koulunkäynnin ja aamuja iltapäivätoiminnan ohjaajan ammattitutkintoa. Hän odottaa opiskelun avaavan tien mukaviin ja kiinnostaviin työtehtäviin jatkossakin. Veera on koulunkäyntiavustajaharjoittelijana maahanmuuttajaryhmässä, jossa perehdytään suomen kielen alkeisiin. Opiskelijoille hän arvioi päivien olevan melko raskaita, sillä he opiskelevat uutta kieltä ja kulttuuria koko päivän, ja esimerkiksi persialaiselle oudossa kielessä on opeteltava kaikki alusta kirjaimista alkaen. Veera keskittyy työssään tukemaan erityisesti kaikkein heikoimmin kieltä osaavia opiskelijoita, mutta auttaa kaikkia muitakin opiskelijoita. Ryhmän keskuudessa hänet on otettu hyvin vastaan, ja opiskelijat puhuttelevat häntä opettajaksi siinä missä ryhmän opettajiakin, Margit Ruotsalaista ja Outi Kultalahtea. Veera sanoo, että maahanmuuttajaryhmän koulunkäyntiavustajana tarvitsee ennen kaikkea kärsivällisyyttä ja joustavuutta. – Pitää olla vähän huumoriakin. Pitää myös ymmärtää, että opiskelijat tulevat eri kulttuureista, ettei mene loukkaamaan ketään. Aiemmalta koulutukseltaan Veera on ravintolakokki, ja hän on tehnyt töitä monipuolisesti muun muassa ravintolassa, erilaisissa asiakaspalvelutehtävissä sekä siivoojana. Veera haluaisi tulevaisuudessa työskennellä koulunkäyntiavustajana myös lasten parissa. Hänestä olisi mukava keskittyä jatkossa auttamaan kerrallaan yhtä lasta, jolla on vaikeuksia koulunkäynnin kanssa. Veeran tunnustelujen mukaan työnäkymät alalla ovat hyvät. Jos sopivaa työpaikkaa ei heti löydy kouluilta, hän on kiinnostunut työskentelemään myös päiväkodissa tai aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajana, johon tutkinto antaa myös valmiudet. • KaiPeLa on lyhenne sanoista koulunkäynnin aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja, perhepäivähoitaja ja lasten ja nuorten erityisohjaaja. Raahen Aikun tarjoama KaiPeLa-ammattitutkinto on tehty näiden ammattitutkintojen perusteista. Yhteisissä aineissa perehdytään laaja-alaisesti lapsen, nuoren ja aikuistuvan ihmisen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kehitykseen. Erityisesti paneudutaan eri-ikäisten tuen tarpeiden havainnointiin, tunnistamiseen ja laajaalaisen kehityksen tukemiseen. Erilaiset kasvatuskäsitteet, oppimisteoriat ja kasvatukselliset orientaatiot ja monipuolisen toiminnan sekä oppimisympäristöjen suunnittelu tulevat tutuiksi. Tarpeellisia medialukutaitoja, yhteistyö- sekä kasvatuskumppanuustaitoja harjaannutetaan. Ensiaputaidot ja muut turvallisuuteen sekä perushoitoon liittyvät arjentaidot sekä teoriatiedot päivitetään ajan tasalle. Koulutus toteutetaan monimuoto-opetuksena. Se sisältää kaikille yhteistä teoriaopetusta, ammattialoittain ohjattua pienryhmätyöskentelyä, etäopiskelua Moodle-oppimisympäristössä ja työssäoppimista. Koulutus tutkintoineen henkilökohtaistetaan. Koulutuksen aikana suoritetaan koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan, perhepäivähoitajan tai lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto. Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan ammattitutkinnon suorittanut osallistuu eri-ikäisten ja kulttuuritaustaltaan erilaisten ihmisten kasvatuksen ja toimintakyvyn tukemiseen ja ohjaamiseen. Tutkinnon suorittaneet voivat työskennellä esimerkiksi varhaiskasvatuksessa tai perusopetuksessa sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan ja vapaa-ajan toiminnoissa. Toisella asteella mahdollisia työpaikkoja ovat vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus, maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmistava koulutus, ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus, ammatilliset tutkintokoulutukset sekä lukio. Perhepäivähoitajan ammattitutkinnon suorittaneen työ on vastuullista varhaiskasvatusta julkisella tai yksityisellä sektorilla. Perhepäivähoidossa tärkeintä on yhteistyö lapsen ja hoitajan välillä. Keskeistä on myös yhteistyö vanhempien ja hoitajan välillä, hoitajan ja perhepäivähoidon ohjaajan sekä muiden kasvatusalan ammattilaisten välillä. Tärkeitä ovat myös lasten kontaktit lapsiin ja toisiin aikuisiin. Perhepäivähoitaja ohjaa lapsen kasvua leikin ja toiminnan avulla ikä- ja kehitystason mukaisesti, huolehtii lapsen tarvitsemasta hoivasta ja huolenpidosta, monipuolisesta ravinnosta, levosta, liikunnasta ja säännöllisestä päivärytmistä. Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinnon suorittanut toimii vaativissa kasvatus-, ohjaus- ja organisointitehtävissä. Hän kykenee kohtaamaan ja käsittelemään lasten, nuorten ja perheiden kanssa esimerkiksi työllisyyteen, asumiseen tai monikulttuurisuuteen liittyviä asioita sekä muita perheiden hyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Erityisohjaaja ymmärtää sosiaalisten ongelmien syntytaustaa ja niiden vaikutuksia yksilöön ja yhteisöön. Hän voi työskennellä muun muassa erityisnuorisotyössä, monikulttuurisessa työssä, nuorten ja erityisryhmien työpajoissa, lastensuojelutyössä, kouluissa sekä itsenäisenä yrittäjänä. • Kiinnostuitko alasta? KaiPeLa-koulutus toteutetaan 20.8.2012–31.12.2013. Koulutukseen haetaan lähettämällä vapaamuotoinen hakemus sekä CV 5.8.2012 mennessä osoitteeseen Raahen Aiku, Rautaruukintie 35, 92100 Raahe tai sähköpostitse [email protected]. Lisätietoja koulutuksesta antaa KM, LTO Tarja Väisänen, 044 439 3466 tai [email protected]. AIKUN KAIKU • NRO 1/2012 13 ••••• Lyhyesti • • • • • • • • • • Lyhyesti Raahen Aikusta valmistuu taitavia lymfaterapeutteja Ympäristöhuollon ammattitutkinto tulossa 2013 Raahen osaamiskeskus Oy on aloittanut Oulussa järjestettynä työvoimakoulutuksena noin vuoden kestävän ympäristöhuollon ammattitutkinnon. Tutkinnon vastaanottaa Sykli, Suomen ympäristöopisto. Sykli on erikoisoppilaitos, jonka tehtävänä on toimia kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Ympäristöhuollon koulutusala on uusi. Ympäristölähtöisellä työskentelyllä ja kestävällä kehityksellä on kasvava tarve. Ottamalla ympäristöriskit hallintaan ja tehostamalla jätehuoltoa ja kierrätystä säästetään materiaali- sekä jätehuoltokustannuksissa. Samalla parannetaan yrityksen kilpailukykyä ja imagoa sekä hankitaan valmiudet esimerkiksi ympäristöluvan hakemiseen. Meneillään olevassa koulutuksessa keskitytään yrityksen laatu- ja ympäristöjärjestelmiin, ympäristövaikutuksiin, ympäristönsuojelun perusteisiin, ympäristölainsäädäntöön, kiinteistöjen jätehuollon ja kierrätyksen järjestämiseen, toimintaan jätteidenkäsittelyalueella sekä ympäristöhuollon neuvontaan. Raahen Aiku hakee tämän vuoden aikana omaa tutkinnonjärjestämissopimusta ympäristöhuollon ammattitutkintoon. Tulevaan koulutukseen lisätään myös tutkinnonosaksi ympäristöhuollon kuljetukset. • Maatalousalan perustutkintokoulutusta maahanmuuttajille Haja-asutusalueen jätevesijärjestelmän suunnittelu Siikajoella alkaa kesäkuussa työvoimakoulutuksena maatalousalan perustutkintokoulutus maahanmuuttajille. Koulutukseen voivat hakeutua työttömät tai työttömyysuhanalaiset maahanmuuttajat. Valinnan painopisteinä ovat kiinnostus maatalousalaa ja eläinten hoitamista kohtaan sekä riittävä suomen kielen taito selvitä perustutkinnosta. Koulutuksen tavoitteena on antaa valmiudet suorittaa maatalousalan perustutkinnosta osat työskentely maatalousalalla, maaseutuyrittäminen, eläinten hoitaminen ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Koulutuksen aikana opiskelija saa sellaiset perustiedot ja valmiudet, että hän pystyy työskentelemään kaikissa maatilatalouden tehtävissä ja karjanhoitotöissä. • Uusi hajajätevesiasetus edellyttää, että talousjätevesien käsittelyä varten kiinteistöllä tulee olla jätevesien käsittelyjärjestelmä, jonka tulee soveltua käyttökohteeseensa ottaen huomioon kiinteistön käytöstä aiheutuva käsittelemättömän talousjäteveden kuormitus, muun jätevesijärjestelmän ominaisuudet, ympäristön pilaantumisen vaara ja ympäristöolosuhteet. Vaatimuksista vapautetaan 9.3.2011 mennessä 68-vuotta täyttäneet kiinteistöllä vakinaisesti asuvat kiinteistön omistajat. Vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla olevien kiinteistönomistajien kannattaa ottaa yhteys ammattitaitoiseen, hyväksyttyyn suunnittelijaan ja teettää itselleen suunnitelma, jonka avulla jätevesijärjestelmän rakentaminen onnistuu helposti. • TEKSTI: Eliisa Ollonen Lomittajayrittäjäksi verkko-opiskeluna Raahen Aikulla alkaa maatalouslomittajien yrittäjyyteen valmentava koulutus. Koulutukseen hakeutuva opiskelija suorittaa yrittäjän ammattitutkinnosta osan liiketoimintasuunnitelman laatiminen, jonka sisältö on räätälöity niin, että se palvelee lomituspalveluyrittäjää. Koulutus toteutetaan verkko-opiskeluna. Tällöin opiskelu ei vaadi matkustamista koulutuspaikkakunnalle. Opiskelu tapahtuu pääsääntöisesti internetissä oppilaitoksen Moodle-oppimisympäristöä hyväksi käyttäen. Tutkintoon liittyvät luennot ja oppimateriaalit tehtävineen löytyvät omalta koneelta. Opiskelun voi ajoittaa opiskelijalle parhaiten sopivaan aikaan ja paikkaan. Koulutuksen voi halutessaan täydentää koko yrittäjän ammattitutkinnoksi, joka on suunnattu yleisesti yritystoimintaa harjoittavalle tai sitä aloittelevalle henkilölle. Yrittäjälomittajat tuovat joustoa maatalouslomitusten hoitoon ja samalla maaseudulla asuvia kannustetaan monialayrittäjiksi. Karjatilojen lomitusten lisäksi he tekevät myös muita töitä kuten koneurakointia tai mökkitalkkarin töitä. • Korttikoulutuksia • Hygieniapassi – Maija Ojanlatva • Vesihygieniapassi – Marjut Autio • Hätäensiapu – Kaija Mainio • Ensiapu I ja II – Kaija Mainio • Palveluja kotiin -passi – Elsa Luoto • Tulityö – Eero Keskitalo, Liisa Vares, Pekka Uotila • Kattotulityö – Heikki Ventonen • Työturvallisuus – Juha Harju, Liisa Vares • Henkilönostinkoulutus – Lasse Pehkonen • Tieturva I ja II – Veikko Räsänen • Märkätila-asentaja – Eero Keskitalo • Sähkötyöturvallisuus SFS 6002 – Jouni Lehtola • Trukkiturvallisuuskoulutus – Liisa Vares • @- ja A- ajokortit, myös verkko -opetuksena – Kirsi Hannelin Tulevia ammattitutkintoja • • • • • • • • • • Audiovisuaalisen viestinnän at IW-hitsaajan at KaiPeLa (Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäiväohjauksen at, Perhepäivähoitajan at, Lasten ja nuorten erityisohjaajan at) Laitoshuoltaja at Sähköasentajan at Talonrakennusalan monimuotokoulutus, nonstop (Talonrakennusalan at, Maalarin at, Lattianpäällystäjän at, Maalarimestarin eat, Talonrakennusalan eat) Tieto- ja viestintätekniikan at Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin at Viljelijän at Yrittäjän at (lomittaja) Palvelutarjonta Kiinteistöpalvelut • Hankesuunnittelun kustannus laskenta • Kiinteistöautomaatio ja turvallisuus • Korjausrakentaminen • Rakennusalan asiakastyöt • Toimialakohtaiset konsultointi ja asiakaspalvelut • Yksilöllinen ohjaus, neuvonta ja koulutus • Asiantuntijaluennot ja seminaarit Ammattitutkinnoista apua maaseutuyritysten liiketoimintaosaamiseen, sukupolvenvaihdoksiin ja investointitukiin Metallialan palvelut • CAD/CAM-suunnittelu ja sähköinen dokumentointi • Hitsausmenetelmät ja luokka hitsaukset • Metallialan asiakastyöt • Mittatarkkojen osien plasma leikkaus ja -viisteytys • Toimialakohtaiset konsultointi ja asiakaspalvelut • Yksilöllinen ohjaus, neuvonta ja koulutus • Asiantuntijaluennot ja seminaarit Maaseutuyrittäjille kohdistettu viljelijän ammattitutkinto ja tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinnon valmistavat koulutukset alkavat Raahen Aikulla syksyllä 2012. Molemmat tutkinnot antavat valmiudet sukupolvenvaihdostilanteeseen ja ovat riittäviä hallinnon vaatimia koulutuksia sukupolvenvaihdostilanteessa ja investointitukia haettaessa. Koulutus on monimuotokoulutusta, ja se sisältää teoriaa noin pari päivää kuukaudessa lukuun ottamatta kiireisiä työaikoja. Moodleoppimisalustaa apuna käyttäen koulutus suoritetaan noin 1,5 vuodessa. Hyvä liiketoimintaosaaminen vaikuttaa yritystoiminnassa menestymiseen. Menestyvä maatilayrittäjä käyttää nykyään paljon aikaa liikkeenjohdollisten päätösten tekemiseen ja liiketoimintataitojensa kehittämiseen. Maataloustuotanto muuttuu jatkuvasti. Yrityskoko kasvaa, koneellistaminen lisääntyy, uusia tuotantomenetelmiä otetaan käyttöön ja liiketoiminnan kasvavat riskit aiheuttavat uusia liikkeenjohdon ongelmia, mutta samalla ne luovat uusia mahdollisuuksia. Hyvin pieni osa maatilayritysten tulosten ja yritystoiminnan tehokkuuden välisistä eroista voidaan selittää tuotannontekijöiden, maan, työvoiman ja pääoman laadulla sekä määrällä. Suurimman osan eroista selittää yrittäjän liiketoimintaosaaminen. • Monialapalvelut (it, sosiaali- ja terveys, luonnonvara, liiketalous) • Maatilojen työturvallisuus kartoitukset • Toimialakohtaiset konsultointi ja asiakaspalvelut • Yksilöllinen ohjaus, neuvonta ja koulutus • Asiantuntijaluennot ja seminaarit • Kansainvälisyys (esim. tulkki palvelut, vieraiden kulttuurien kohtaamiseen liittyvät palvelut) • Laatujärjestelmät Infotilaisuus Raahen TE-toimistolla 3.5. klo 12.00 Kiinnostuitko tällä sivulla esitellyistä koulutuksista ja aiheista? Kysy lisätietoa tarkoista järjestämisajankohdista ja uusista koulutuksista infosta! Kaikista tämän sivun koulutuksista ja aiheista antaa lisätietoa opettaja Marjut Autio, 044 439 3465 tai [email protected]. Info vastaa numerosta 040 700 7170 ja sähköpostiosoitteesta [email protected] Koulutuskalenteri netissä www.raahenaiku.fi/koulutuskalenteri Raahen Aikulla on meneillään kolmas lymfaterapiakoulutus. Ensimmäinen pidettiin 2010, toinen 2011 ja helmikuussa 2012 aloitimme kolmannen koulutuksen. Ennen ensimmäisen koulutuksen aloittamista olemme olleet yhteydessä Kelaan, Valviraan sekä Opetushallitukseen. Mikään yksikkö ei määritellyt rajoitteita toiminnan aloittamiselle. Opetushallituksesta saadun tiedon mukaan Suomessa ei ole olemassa kansainvälisiä kriteereitä täyttäviä eikä laillistettuja tai nimikesuojattuja lymfaterapeutteja, eikä missään määritellä koulutuksen antajaa tai tietyn koulukunnan edustajien pätevyysvaatimuksia. Opiskelijaksi valitsemme hoitoalan ammattilaisia, joilla on anatomian ja fysiologian perusteet hallinnassa sekä hoitotyön kokemusta jo useampi vuosi. Lisäksi vaatimuksena on hyvä terveys, kokemusta hoitotyöstä ja asiakaskohtaamisista sekä voimassaoleva Ensiapu I -todistus. Lymfakoulutuksemme on suunniteltu terveydenhuolto-oppilaitoksen opintojen suuntaisesti. Koulutus on kestoltaan 10 opintoviikkoa. Koulutus on suunniteltu käytäntöpainotteiseksi. Oikeaoppisella otteiden hallinnalla on erittäin tärkeä merkitys tuloksen vaikuttavuuteen. Koulutuksen kesto on vuosi ja se pitää sisällään kaksi lähipäivää kuukausittain. Lähipäivinä käydään runsaasti käytännönharjoituksia aiheeseen liittyvin teoriaosuuksin. Koulutuksen aikana opiskelija tekee ja kerää tietoa kirjallisesti 100 käytännön harjoitushoidosta. Hoidot koostuvat eri kehon osien hoidoista siten, että kun lähipäivinä opetetaan jokin kehon osan hoito, esimerkiksi jalkojen lymfaterapiahoito, on seuraavaan tapaamiseen mennessä hoidettu kyseistä kehon osaa 10–15 kertaa. Näin edetään kehon osasta toiseen kunnes 100 tuntia on täynnä ja kaikki kehon osat on opittu lymfaamaan. Terveen kehon lymfaamisen lisäksi opetetaan myös erikoislymfahoidot, esimerkiksi rintasyöpäasiakkaiden hoito sekä sidonnat ja tukisukkien että hihojen mittaustekniikat ja käyttöindikaatiot sekä lymfateippaus. Päättöseminaarityö koostuu asiakkaalle tehtävästä kymmenen kerran hoitosarjasta, joka dokumentoidaan erilaisin mittausmenetelmin. Teoriassa opiskelija perehtyy hoidettavansa lymfaattisen järjestelmän toimintaan. Lopputyö esitetään loppuseminaarissa muille opiskelijoille ja kokonaisuus arvioidaan. Opiskelija osoittaa osaamisensa myös käytännön työnäyttönä lymfaopettajalle ja toiselle kokeneelle terveydenhuoltoalan opettaja-arvioijalle, joka on näyttötutkintomestari. Samassa yhteydessä seurataan muun muassa asiakaspalvelutaitoja, ihmisen kohtaamista, ergonomiaa ja hygieniaa ja aseptiikkaa. Selkeästi on ollut nähtävissä, että opiskelijat, jotka ovat olleet aktiivisia ja tehneet vaadittavat harjoitukset koulutuksen aikana, ovat selviytyneet käytännön osuudesta upeasti. Valmistuneiden lymfa-alan ammattilaisten kädentaidoissa on todennettavissa onnistuneet lymfaattiset tulokset ja vahva osaaminen. Kirjoittaja on lymfaterapiakoulutuksen opettaja, joka on toiminut yli 15 vuotta lymfaterapiayrittäjänä. Oppisopimus ••••• 14 AIKUN KAIKU • NRO 1/2012 AIKUN KAIKU • NRO 1/2012 15 ••••• Teemaseminaari suurhankkeiden vaikutuksista lapsi- nuoriso- ja perhetyöhön 11.6.2012 klo 8.30–15.30, Raahen Aikun auditorio Raahen seutukunta elää mielenkiintoista aikaa. Suunnitelmissa on monenlaisia isoja hankkeita kuten ydinvoimala Pyhäjoelle ja tuulipuisto Raaheen. Miten suurhankkeet tulevat koskettamaan seutukunnan lapsiperheitä ja nuoria, heidän kanssaan toimivia lapsi-, nuoriso- ja perhetyöntekijöitä sekä kolmannen sektorin toimijoita? Kurkistamme tulevaisuuteen maanantaina 11.6.2012 klo 8.30–15.30 teemaseminaarin merkeissä. Seminaarin pääpuhujaksi on lupautunut kansanedustaja, opettaja Inkeri Kerola. Seminaarissa esiintyvät asiantuntijoina myös Siikajoen kunnanjohtaja Kaisu Tuomi, Raahen hyvinvointikuntayhtymän lastensuojelun tulosyksikköjohtaja Satu Rättyä, Raahen kaupungin erityisnuorisotyöntekijä Laura Manninen ja Vihannin kunnan varhaiskasvatuspäällikkö Irmeli Pancheva. Raahen Aikun puheenvuoroista vastaavat rehtori, toimitusjohtaja Eero Takkula, menetelmäasiantuntija, opettaja Maija Marjaniemi, opettaja, tutkintovastaava Tarja Väisänen sekä koulutuspäällikkö Paula Snellman. Seminaarin tavoitteena on verkostoitumisen, osallisuuden ja yhteenkuuluvaisuuden lisääminen Raahen seutukunnan lasten, nuorten ja heidän perheidensä parissa työskentelevien tahojen kanssa tulevaisuusajattelua ja -toimintaa silmälläpitäen. Seminaarin hinta on 45 euroa / hlö, joka sisältää arvonlisäveron ja ohjelman tarjoiluineen. Sitovat ilmoittautumiset erikoisruokavalioineen 11.5.2012 mennessä Raahen Aikun infoon, 040 700 7170. LÄMPIMÄSTI TERVETULOA KEHITTÄMÄÄN YHDESSÄ LASTEN, NUORTEN SEKÄ HEIDÄN PERHEIDENSÄ HYVINVOINTIA! Tarja Väisänen valmistelee lapsi- nuoriso- ja perhetyön seminaaria. – Toteutuvilla seutukunnan suurhankkeilla tulee olemaan aikamoinen vaikutus muun muassa siihen, että jatkossa on paljon enemmän päivähoidon tarvitsijoita ja kerholaisia. Seminaarissa kurkistetaan tulevaisuuteen, luodaan uusia verkostoja ja vahvistetaan jo olemassa olevia, Tarja kertoo. Seminaarin pääpuhuja, kansanedustaja Inkeri Kerola. Kuva: WTF Design Oy Kuva: Inkeri Kerolan lehdistökuvat TULOSSA SYKSYLLÄ: TEEMAPÄIVIä KIINTEISTÖPALVELUPÄIVÄ Luvassa puhetta kiinteistöalan koulutuksesta ja ekotehokkaasta rakentamisesta! Kiinnostavia puhujia! Asiaa alan ammattilaisille! Teräsmessut Luvassa metallialan uutuuksia! Asiaa alan ammattilaisille! Uusi vesileikkauskone! ••••• 16 AIKUN KAIKU 1/2012 SEURA A ILMO ITTELU A!
