OPS vuosiluokat 1–2

Transcription

OPS vuosiluokat 1–2

1-2 LUOKKIEN
(ALKUOPETUKSEN)
OPETUSSUUNNITELMA
SISÄLLYS
PERUSOPETUKSEN ARVOT
PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ
KASVATUKSEN JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET
OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT
EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET
TUNTIJAKO VUOSILUOKILLA 1-2
ÄIDINKIELTEN JA TOISEN KOTIMAISEN KIELEN OPISKELU
ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS
MATEMATIIKKA
YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO
USKONTO
ELÄMÄNKATSOMUSTIETO
MUSIIKKI
KUVATAIDE
KÄSITYÖ
LIIKUNTA
YHTEISTYÖ ESIOPETUKSEN JA MUUN PERUSOPETUKSEN KANSSA
OPISKELUN YLEINEN TUKI
ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS
PERUSOPETUKSEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET
TOIMINNAN JATKUVA KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI
TIETOSTRATEGIA
LIITTEET
LIITE 1 Kirjainmallit, numerot ja matemaattiset merkit
LIITEET 2-5 Väli- ja lukuvuositodistukset vuosiluokille 1-2
PERUSOPETUKSEN ARVOT
Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista.
Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa on otettava huomioon kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä.
Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä.
Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on aatteellisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti
tunnustuksetonta uskonnon opetusta lukuun ottamatta.
Kankaanpään perusopetuksen opetussuunnitelmassa tulee edelleen tarkentaa opetuksen perustana olevia arvoja, joiden tulee välittyä opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä jokapäiväiseen toimintaan.
PERUSOPETUSEN TEHTÄVÄ
Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen
tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa.
Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen
itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja,
saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa.
Perusopetuksen on myös tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä
äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myös herättää halu elinikäiseen oppimiseen.
Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi perusopetuksen
tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja
osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista.
Sen tehtävänä on myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuriperintöä
sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja.
Vuosiluokkien 1–2 opetuksessa tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti esiopetuksen, antamat valmiudet. Esi- ja perusopetuksesta on rakennettava ehyt ja johdonmukainen
kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia
myöhempää työskentelyä ja oppimista varten.
Vuosiluokat 8–9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä.
KASVATUKSEN JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITEET
Oppilaan myönteinen minäkuva vahvistuu. Häntä innostetaan oppimaan sekä uskomaan
omiin oppimiskykyihinsä ja arvostamaan omaa työtään. Hän säilyttää oppimisen ilon ja uskaltaa rohkeasti kohdata uudet oppimishaasteet.
Oppilas omaksuu tietoja ja taitoja sivistyäkseen sekä saadakseen valmiuksia elämäänsä. Hän
kehittää omaa tapaansa oppia ja ottaa vähitellen yhä suurempaa vastuuta omasta oppimisestaan. Hän opettelee tutkimaan ja työskentelemään yksin, pareittain ja ryhmässä. Hän opettelee kertomaan, miten on ajatellut ja ymmärtämään vertaisryhmän merkityksen oppimisessa.
Hän opettelee kriittistä tiedonhankintaa sekä käyttämään tietoja viestintävälineitä.
Oppilas kasvaa ahkeraksi, suvaitsevaiseksi ja vastuuntuntoiseksi yhteisön jäseneksi, joka ottaa toiset huomioon. Hän sisäistää hyvät tavat ja käyttäytyy niiden mukaan.
Oppilas ymmärtää ihmisen riippuvuuden ja vastuun ympäristöstään. Hän tulee tietoiseksi
oman toimintansa vaikutuksesta ja toimii sen mukaisesti arkipäivän tilanteissa. Hän opettelee
perustelemaan ratkaisujaan tietojen ja henkilökohtaisten kokemusten pohjalta ja kantamaan
vastuuta ratkaisuistaan. Hän harjaantuu fyysisissä ja motorisissa taidoissa ja ymmärtää, miten
terveyttä ja hyvinvointia ylläpidetään.
Oppilaan kielija kulttuuri-identiteetti sekä hänen kykynsä ilmaista itseään monipuolisesti vahvistuvat ja kehittyvät. Hän kehittää luovuuttaan, tutustuu eri taidemuotoihin sekä paikalliseen
ja kansalliseen kulttuuriin.
PERUSOPETUKSEN RAKENNE
Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen tavoitteet ja
keskeiset sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa oppiaineittain tai aineryhmittäin tuntijaon (A 1435/20.12.2001, 6 §) mukaisten nivelkohtien välisille osioille. Kunkin osion
päätteeksi on laadittu oppilaan hyvän osaamisen kuvaus (43 §).
Opetuksen järjestäjän hyväksymässä opetussuunnitelmassa tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt määritellään vuosiluokittain valtioneuvoston asetuksen ja opetussuunnitelman
perusteiden pohjalta.
Mikäli opetussuunnitelmassa on päätetty, että oppilas voi edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaisesti, määritellään tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksille. Opintokokonaisuudet muodostetaan valtioneuvoston
määrittelemien oppiaineiden ja aineryhmien osioiden pohjalta. Osiot voidaan tarvittaessa ja-
kaa kahdeksi tai useammaksi opintokokonaisuudeksi, joita voidaan myös yhdistää eri oppiaineiden ja aineryhmien kesken eheytetyiksi opintokokonaisuuksiksi.
Opetussuunnitelmassa on määrättävä, mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja
mitkä valinnaisia. Mikäli yhdysluokkaopetuksessa yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin
oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa
osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit.
OPPIMISKÄSITYS
Opetussuunnitelma on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään
yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa.
Opittavana on uuden tiedon lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä.
Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen
yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee aktiivisessa, vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä
prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on
kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria
ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan.
OPPIMISYMPÄRISTÖ JA TOIMINTAKULTTUURI
Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisten ja psyykkisten rakenteiden
kokonaisuutta. Fyysinen oppimisympäristö tarkoittaa ihmisiä, rakennettua ympäristöä sekä
luontoa. Tähän kuuluvat erityisesti rakennukset ja tilat, opetusvälineet sekä lähiympäristö.
Psyykkinen oppimisympäristö taas muodostuu kognitiivisista, emotionaalisista ja sosiaalisista
rakenteista. Oppimisympäristön on oltava sekä fyysisesti että psyykkisesti turvallinen ja viihtyisä, ja sen tuettava oppilaan terveyttä.
Oppimisympäristö tulee toteuttaa siten, että se tukee oppilaan kasvua ja oppimista. Oppimisympäristön tulee olla esteettisesti miellyttävä. Opiskelutiloja ja -välineitä tulee voida käyttää joustavasti siten, että ne ohjaavat käyttämään monipuolisia opetusmenetelmiä ja työskentelytapoja. Työvälineiden ja materiaalien sekä kirjastopalvelujen tulee olla oppilaan käytettävissä niin, että hän voi opiskella aktiivisesti ja myös itsenäisesti. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen
käyttämiseen.
Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan. Sen tulee tukea myös sekä opettajan ja oppilaan välistä että oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Oppimisympäristön tulee edistää
myös oppilaan oman toiminnan arviointia. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja
myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille.
Oppimisympäristöön vaikuttaa merkittävästi koulun toimintakulttuuri, jolla tarkoitetaan käytännön tulkintaa koulun kasvatus- ja opetustehtävästä. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden
saavuttamista. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu.
Toimintakulttuuri vaikuttaa myös kaikkeen oppituntien ulkopuoliseen koulun toimintaan kuten
juhliin, teemapäiviin sekä erilaisiin tapahtumiin ja tempauksiin.
Kukin koulu täydentää omaa opetussuunnitelmaansa täsmennetyllä koulun toimintaympäristön kuvauksella sekä opetuksen mahdollisilla painotuksilla.
TYÖTAVAT
Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen
luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin.
Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan
että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä.
Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
virittävät halun oppia
ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen
aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti
edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista
kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja
tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista
edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista
kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten
auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa
siihen
kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa.
Oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja sekä tyttöjen ja poikien väliset että yksilölliset kehityserot ja
taustat tulee ottaa huomioon. Toteutettaessa opetusta yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa on otettava huomioon myös eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus.
OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT
EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET
Kankaanpäässä aihekokonaisuuksien määrittely jatkuu muun opetus- suunnitelmatyön
rinnalla. Aihekokonaisuudet on huomioitu vuosiluokilla 1-2 oppiaineiden tavoitteissa ja
sisällöissä.
Opetus voi olla ainejakoista tai eheytettyä. Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ohjata tarkastelemaan ilmiöitä kokonaisuuksina ja yhdistää eri tieteenalojen ajattelua sekä korostaa
yleisiä kasvatuksellisia ja koulutuksellisia päämääriä. Opetusta eheytettäessä perustaidot ovat
yksittäisiä sisältöalueita tärkeämpiä.
Aihekokonaisuudet ovat kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja
sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja.
Niiden kautta vastataan myös ajan koulutushaasteisiin.
Aihekokonaisuudet toteutuvat eri oppiaineissa niille luonteenomaisella ja oppilaan kehitysvaiheeseen sopivalla tavalla. Opetussuunnitelmassa aihekokonaisuudet tulee sisällyttää oppiaineisiin ja niiden pitää näkyä koulun toimintakulttuurissa.
1. IHMISENÄ KASVAMINEN
Koko opetuksen kattavan Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuuden päämääränä on tukea
oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda
kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta yhteisöllisyyden kehitystä.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
•
•
•
•
ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutkertaisuuttaan
arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän
tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana
toimimaan yhteisön jäsenenä.
KESKEISET SISÄLLÖT
•
•
•
•
fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavat tekijät, tunteiden tunnistaminen ja käsittely
oikeudenmukaisuus, tasa-arvo
opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen
toisten huomioon ottaminen, oikeudet ja velvollisuudet ryhmässä, erilaisia yhteistoimintatapoja.
2. KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS
Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta
ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma
kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen
ja kansainvälisyyteen.
TAVOITTEET
Oppilas
•
•
•
•
oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria
oppii ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään
oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä
tutustuu muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä
saa käsityksen kulttuuri-identiteetin osatekijöistä ja oppii ymmärtämään niiden merkityksen yksilölle ja yhteisölle.
•
•
•
•
•
Oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus
muita kulttuureita ja monikulttuurisuus
ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen ja onnistuneen yhteistyön edellytyksiä
kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa
tapakulttuurien merkitys
3. VIESTINTÄ JA MEDIATAITO
Viestintä ja mediataito -aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää viestintä- ja mediataitoja.
Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää sekä kykyä hankkia, vertailla ja valikoida tietoa sekä vaikuttaa yhteiskunnassa. Mediataitoja tulee opiskella sekä viestien vastaanottamisessa että tuottamisessa.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
•
•
•
•
viestinnän perustaidot ja kehittyy monipuoliseksi ja vastuulliseksi viestijäksi ja median
käyttäjäksi
mediakriittisyyttä ja eettisten ja esteettisten arvojen tunnistamista viestinnässä
osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja vaikuttavaa viestintää
viestinnän ja median välineiden käyttöä.
•
•
•
•
•
•
Omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri tilanteissa
mediaviestien muoto ja sisältö sekä median ilmaisuvälineiden käyttö erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä
yhteistyö paikallisen median kanssa
lähdekritiikki ja tietoturva
median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa sekä verkkoetiikka
viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö.
4. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS
Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta
hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista, kehittää osallistumisessa tarvittavia
valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä auttaa oppilasta muodostamaan
realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
•
•
•
•
•
•
ymmärtämään kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitystä,
toimintaa ja tarpeita yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta
muodostamaan oman kriittisen mielipiteen erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen
osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten asioiden
hoidosta omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä
kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja, toimimaan pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä arvioimaan toiminnan vaikuttavuutta
sisäisen yrittäjyyden valmiuksia ja oppii tuntemaan yritystoimintaa.
•
•
•
•
•
Perustietoja kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen toiminnasta
sekä työnjaosta
erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja demokratiassa
verkostoituminen oman ja yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi
osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä sekä oman toiminnan vaikuttavuuden arviointi
yrittäjyys ja sen merkitys, perustietoja yrittäjyydestä ammattina sekä yritystoimintaan tutustuminen.
5. VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA
Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Perusopetuksen tulee kasvattaa
ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Koulun tulee
opettaa tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
•
•
•
•
•
•
ymmärtämään ympäristönsuojelun välttämättömyyden ja ihmisen hyvinvoinnin edellytykset ja niiden välisen yhteyden
havaitsemaan ympäristössä tapahtuvia muutoksia, selvittämään syitä ja seurauksia sekä toimimaan elinympäristön hyväksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi
arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ympäristöön ja omaksumaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja
edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä sekä ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja
mahdollisuuksia globaalilla tasolla
ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä
tulevaisuuttamme, ja toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta.
•
•
•
•
•
•
Ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa koulussa ja elinympäristössä
yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista
ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa
ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa sekä arjen toimintavoissa, tuotteen elinkaari
oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen
toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminta.
6. TURVALLISUUS JA LIIKENNE
Turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään
turvallisuuden ylläpitämistä ja edistämistä sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen liikenteessä. Perusopetuksen tulee antaa oppilaalle ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa
toimintaympäristöissä ja tilanteissa turvallisesti.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
•
•
•
•
•
tunnistamaan turvallisuus- ja terveysriskejä, ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita
sekä toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi
edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti
toimimaan onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti
toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä
vaikuttamaan liikenneympäristön ja muun toimintaympäristön turvallisuuteen.
•
•
•
•
•
•
•
Onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen omassa elinympäristössä
työturvallisuus ja ympäristöturvallisuus
koulun terveyttä, turvallisuutta ja väkivallattomuutta edistäviä toimintamalleja
väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa
keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt
muut huomioon ottava liikennekäyttäytyminen, liikenneympäristön turvallisuus ja turvalaitteet
lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen.
7. IHMINEN JA TEKNOLOGIA
Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään
ihmisen riippuvuus nykyaikaisesta teknologiasta ja näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Perusopetuksen tulee tarjota perustietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja
vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin ja saada pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä,
moraalisia ja tasa-arvokysymyksiä. Opetuksen tulee kehittää välineiden, laitteiden ja koneiden
toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja käyttöä.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
•
•
•
•
ymmärtämään teknologiaa, sen kehittämistä ja vaikutuksia eri elämänalueilla, yhteiskunnan eri sektoreilla ja ympäristössä
käyttämään teknologiaa vastuullisesti ja kriittisesti
käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin
ottamaan kantaa teknologisiin valintoihin ja arvioimaan tämän päivän teknologiaan liittyvien päätösten vaikutuksia tulevaisuuteen.
•
Teknologia arkielämässä, yhteiskunnassa ja sen rakenteissa, tuotteiden ja palvelujen
tuottamisessa, terveydenhoidossa ja ympäristönsuojelussa sekä paikallisessa tuotantoelämässä
•
•
•
•
•
•
teknologian ja tietotekniikan kehitys eri kulttuureissa ja eri elämänalueilla eri aikakausina
luonnontieteellisen tiedon, muiden tieteenalojen ja teknologian vuorovaikutus
teknologian kehittäminen ja sen vaiheet
teknologiaan ja tietotekniikkaan, niiden kehittämiseen ja käyttämiseen liittyvät eettiset,
moraaliset, hyvinvointi- ja tasa-arvokysymykset
tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia.
TUNTIJAKO VUOSILUOKILLA 1-2
Oppilaan vähimmäistuntimäärä eri oppiaineissa vuosiluokilla 1-2
Oppiaine
1
2
Äidinkieli ja kirjallisuus
7
7
Matematiikka
4
4
Ympäristö- ja luonnontieto
2
2
Uskonto/ elämänkatsomustieto
1
1
Musiikki
1
1
Kuvataide
1
1
Käsityö
1
1
Liikunta
2
2
Koulukohtainen taitoja taideaine
1
1
Oppilaan vähimmäistuntimäärä
20
20
ÄIDINKIELTEN JA TOISEN KOTIMAISEN KIELEN OPISKELU
Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineeseen on opetussuunnitelman perusteissa määritelty yksitoista eri oppimäärää, jotka ovat suomi, ruotsi, saame, romani ja viittomakieli äidinkielenä, maahanmuuttajaoppilaan äidinkieli sekä suomi ja ruotsi toisena kielenä sekä suomi saamenkielisille ja viittomakielisille. Toisessa kotimaisessa kielessä on ruotsin ja suomen kielessä määritelty
A- ja B-oppimäärät sekä kaksikielisille oppilaille tarkoitetut äidinkielenomaiset oppimäärät.
Oppilas opiskelee äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa ja toisessa kotimaisessa kielessä oppimääriä sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä tarjoaa ja oppilaan huoltaja valitsee.
ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS
SUOMI ÄIDINKIELENÄ
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on kiinnostuttaa oppilas kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Opetuksen tulee olla kokonaisvaltaista, kaikki kielen osaalueet kattavaa oppilaan arkeen liittyvää suullista ja kirjallista kommunikaatiota, joka tukee
oppilaan yksilöllistä kielen oppimista.
Opetuksessa on otettava huomioon, että oppilaat voivat olla oppimisprosessissaan hyvin eri
vaiheissa. Tavoitteena on, että oppilaasta tulee aktiivinen viestijä ja lukija, joka pääsee osalliseksi kulttuurista, osallistuu ja vaikuttaa yhteiskuntaan.
Tavoitteet alkuopetuksessa
Oppilas
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
osaa ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti
kuuntelee keskittyen
osallistuu keskusteluun
oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikan
herää halu ilmaista itseään kirjallisesti
oppii ymmärtämään lukemaansa
kielitajun kehittäminen
tutustuu erilaisiin viestintävälineisiin ja harjoittelee niiden käyttöä
kuuntelee ja lukee kirjallisuutta
sana- ja ilmaisuvarasto kehittyy
Ensimmäisellä luokalla opetus on kokonaisvaltaista kaikki osa-alueet kattavaa kielenoppimista. Toisella luokalla vahvistetaan ensimmäisellä luokalla harjoiteltuja taitoja asetettuja tavoitteita kohti.
Keskeiset sisällöt
Puhuminen ja kuunteleminen
1. luokka
2. luokka
harjoittelee suullista ilmaisua erilaisissa tilanteissa (omat kokemukset, improvisointi,
kerronta, leikki ja draama)
harjoittelee suullista ilmaisua erilaisissa tilanteissa (omat kokemukset, improvisointi,
kerronta, leikki ja draama)
harjoittelee keskittyvää, tarkkaa ja päättelevää kuuntelua
harjoittelee keskittyvää, tarkkaa ja päättelevää kuuntelua
harjoittelee esiintymistä
harjoittelee esiintymistä
Lukeminen
1. luokka
2. luokka
lukee sanoja
lukee lauseita
lukee lyhyitä lauseita
lukee tarinoita/kirjoja ja keskustelee lukemastaan
sanavaraston kartuttaminen
ymmärtää hyvin lukemaansa
harjoittelee runoja/loruja myös ulkoa
harjoittelee runoja/loruja ulkoa
osaa etsiä tietoa tekstistä
Kirjoittaminen
1. luokka
2. luokka
kirjoittaa tavuja
kirjoittaa lauseita
kirjoittaa sanoja
kirjoittaa pieniä, juonellisia tarinoita
kirjoittaa lyhyitä lauseita
harjoittelee tyyppikirjaimia ja niiden yhdistämistä
hallitsee isot ja pienet tekstauskirjaimet
harjoittelee tekstin kirjoittamista tietokoneella
käyttää oikeaa kynäotetta
Kielentuntemus
1.luokka
2.luokka
äänne-kirjain-vastaavuuden harjoitteleminen harjoittelee oikeinkirjoitusta: sanavälit, saja sanojen tavuttaminen
nan jakaminen eri riveille, iso alkukirjain
erisnimissä ja lauseiden alussa, lauseiden
lopetusmerkit (piste, kysymysmerkki ja huutomerkki), äng-äänne, yhdyssanat, vokaalit,
konsonantit
harjoittelee käyttämään isoa alkukirjainta
aakkosjärjestys ja sen käyttö
tutustuu lauseiden lopetusmerkkeihin (piste, tutustuu synonyymeihin ja vastakohtiin
kysymysmerkki ja huutomerkki)
tutustuu yksikköön ja monikkoon
Kirjallisuus
1.luokka
2.luokka
tutustuu kirjallisuuteen
tutustuu kirjallisuuteen
harjoittelee kirjaston käyttöä
harjoittelee kirjaston käyttöä
kirjallista keskustelua luetuista kirjoista ja
tutustumista käsitteisiin: päähenkilö, tapahtuma-aika, -paikka sekä juoni
kirjallista keskustelua luetuista kirjoista ja
tutustumista käsitteisiin: päähenkilö, tapahtuma-aika, -paikka sekä juoni
Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 2. luokan päättyessä
Puhuminen ja kuunteleminen
Oppilas
•
osaa toimia tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteissa, seuraa opettajan ja
muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkii puhujana vastavuoroisuuteen;
keskustelussa hän reagoi kuulemaansa omilla ajatuksillaan ja mielipiteillään sekä kysymyksillä
•
on tottunut ilmaisemaan itseään suullisesti: hän osaa kertoa pienelle ryhmälle havainnoistaan ja kokemuksistaan niin, että kuulijat pystyvät seuraamaan kerrontaa; hän osallistuu luokkansa yhteisiin ilmaisuharjoituksiin.
Lukeminen ja kirjoittaminen
Oppilas
•
pystyy tekemään ikäkaudelleen ominaisia havaintoja kielen merkityksestä ja muodosta:
hän rohkaistuu erittelemään sanojen tavuja äännerakennetta, riimittelemään ja pohtimaan sanojen merkityksiä ja muotoja; hän osaa luetella kirjaimet aakkosjärjestyksessä
ja osaa käyttää aakkosjärjestystä
•
on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen, jolloin lukemisen sujuvuus ja nopeus kehittyvät; lukeminen on melko sujuvaa: hän tunnistaa tutut sanat ilman kirjain kirjaimelta, tavu tavulta etenemistä, hän osaa kuitenkin
käyttää tätä tekniikkaa hyväkseen oudon sanan lukemisessa; häneltä sujuu tälle ikäkaudelle tarkoitettujen tekstien lukeminen
•
on kehittynyt luetun ymmärtämisen taidoissa päätelmien tekemiseen; hän on alkanut jo
tarkkailla lukiessaan, ymmärtääkö hän lukemaansa ja tietää, että ymmärtämisen apuna
voi käyttää yleistietoa sekä erilaisia kokemuksia ja tietoa kielestä
•
haluaa ilmaista itseään myös kirjallisesti, on kokeillut kirjoittaa eri tarkoituksiin ja osaa
myös käyttää mielikuvitusta kirjoittaessaan
•
kehittää kirjoittamistaitojaan: käsin kirjoittaminen on motorisesti vakiintumassa, ja oppilas osaa jo sitoa kirjaimia toisiinsa; hän osaa tuottaa omaa tekstiä myös tietokoneella;
helppojen ja tuttujen sanojen oikeinkirjoitus on jo lähes virheetöntä, ja oppilas alkaa
käyttää lauseissa lopetusmerkkejä ja lauseen alussa isoa kirjainta.
Kirjallisuus
Oppilas
•
•
•
etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa; hän käyttää lukutaitoaan viihtymiseen ja
joskus myös löytääkseen tietoa
on lukenut ainakin muutamia, lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja, ja hänen medialukutaitonsa riittää ikäkaudelle suunniteltujen ohjelmien ja aineistojen seuraamiseen ja käyttämiseen ja niiden edellyttämään vastavuoroisuuteen.
SUOMI TOISENA KIELENÄ
Oppilaille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, opetetaan suomea toisena kielenä
joko kokonaan tai osittain äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä -oppimäärän sijaan.
Suomea toisena kielenä oppivalle suomen kieli on sekä oppimisen kohde että sen väline koko
kouluajan. Suomea opitaan kaikissa oppiaineissa, ja suomen opetus toisena kielenä edellyttää yhteissuunnittelua ja yhteistyötä opettajien kesken.
Opetuksen lähtökohtana on oppilaan suomen kielen taito, ei luokka-aste, jolla hän opiskelee.
Opetuksessa painotetaan viestinnällisyyttä sanavarastoa kartuttamalla ja kielen rakenteita
harjoittelemalla.
Tavoitteet
Tavoitteena on, että oppilas saavuttaa perusopetuksen loppuun mennessä korkeatasoisen
suomen kielen taidon kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Tavoitteiden asettamiseen vaikuttavat
oppilaan ikä, koulu- ja kokemustausta sekä maahanmuuton syyt ja perheen tilanne.
Oppilas
•
•
•
•
•
selviää käytännön puhetilanteissa koulussa ja koulun ulkopuolella
ymmärtää yleisiä aihepiirejä käsittelevää tekstiä ja eri oppiaineita
kehittää kielellistä tietoisuuttaan ja kielentuntemustaan
oppii viestimään ja toimimaan suomalaisessa kulttuurissa
kirjoittaa erilaisia tekstejä
Tilanteet ja aihepiirit
Rakenteet ja kielitieto
Henkilökohtainen elämä, perhe, suku, ystävät; vuoden- ja vuorokaudenajat sekä sää;
koti ja asuminen; koulu; ruokailu ja puhtaus;
ihmisen keho ja vaatetus; julkiset tilat ja palvelut; maaseutu ja kaupunki; luonto; vapaaaika, kulttuuri ja urheilu, matkailu; tiedotusvälineet
harjoittelee oikeinkirjoitusta: sanavälit, sanan
jakaminen eri riveille, iso alkukirjain erisnimissä ja lauseiden alussa, lauseiden lopetusmerkit (piste, kysymysmerkki ja huutomerkki), äng-äänne, yhdyssanat, vokaalit,
konsonantit
Juhlapäivät, kansanperinne, tapakulttuuri;
leikit; suomalaiset merkkihenkilöt ja
aakkosjärjestys ja sen käyttö
–tapahtumat; elämänmuoto
tutustuu synonyymeihin ja vastakohtiin
tutustuu yksikköön ja monikkoon
Kertomusperinne, kirjallisuus, viestintäkasvatus
suomen kielen kirjain-äännevastaavuuden ja ikäkauden ja kielitaidon mukaiset tekstit
tavutuksen harjoittelua
mekaanisen ja ymmärtävän lukutaidon harjoittelua siten, että sanavarasto kasvaa
mediatekstit, elokuva, teatteri
lukutaidon hyödyntäminen tiedon hankintaan
kirjaston käyttö
pien- ja suuraakkosten opettelu
tietoja viestintätekniikka
tyyppikirjainten opettelu
kirjoittaminen erilaisiin tarkoituksiin
Puheviestintä, vuorovaikutustaidot
Kielenopiskelutaidot
rohkean ja luontevan suomen kielen käytön tutusta sanahahmosta etenevän päättelyn
edistäminen puheviestintä-tilanteissa
harjoittelu
puheen rytmin ja sujuvuuden sekä selkeän
ääntämisen opettelua
sanojen erotteleminen puhevirrasta
omien tunteiden, tarpeiden ja mielipiteiden
esittäminen ja perusteleminen
oman kielitaidon arviointi
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI
Äidinkielen opetuksen tehtävänä on saada oppilaat kiinnostumaan omasta äidinkielestään,
käyttämään ja kehittämään äidinkielen taitojaan perusopetuksen jälkeenkin sekä arvostamaan
omaa taustaansa ja kulttuuriaan. Äidinkielen opetuksella edistetään oppilaan mahdollisuuksia
opiskella täysipainoisesti kaikkia perusopetuksen oppiaineita.
Oppilaan äidinkielen taidot ja valmiudet saattavat vaihdella omakielisessä ympäristössä vietetyn ajan pituuden ja intensiivisyyden mukaan. Tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä määriteltäessä
otetaan huomioon oppilaan ikä, kielellinen kehitys, aikaisempi opetus sekä opiskelutottumukset. Tavoitteellista äidinkielen opetusta tuetaan kodin ja koulun yhteistyöllä. Äidinkielen opetus
tukee oppilaan ja perheen kulttuuria.
Äidinkielen opetuksen keskeisissä sisällöissä sovelletaan mahdollisuuksien mukaan suomi
äidinkielenä – oppimäärän mukaisia sisältöjä. Lisäksi opetuksessa tuetaan muiden oppiaineiden sanastojen ja käsitteiden oppimista. Opetusta annetaan kaksi viikkotuntia.
Tavoitteet
Oman äidinkielen oppitunnilla oppilas
•
•
•
•
•
•
harjoittelee kirjainmuotoja, luovaa kirjoittamista ja oikeinkirjoitusta
syventää peruslukutaitoa ymmärtäväksi lukemiseksi
oppii arvostamaan omakielistä kirjoitettua tai kerrottua tietoa
oppii käyttämään äidinkieltään monipuolisesti, rohkeasti ja luontevasti erilaisissa kielenkäyttötilanteissa koulussa ja koulun ulkopuolella
kasvattaa sanavarastoaan
ymmärtää kaksikielisyyden merkityksen omalle kehitykselleen
Vuorovaikutustaidot
Kieli, kirjallisuus ja muu
kulttuuri
arkipäivän puhekieli
keskeisissä sisällöissä sovelletaan suomi-äidinkielenä
- oppimäärän sisältöjä siten,
että kunkin kielen ja kulttuurin erityispiirteet otetaan
huomioon
keskeisissä sisällöissä sovelletaan suomi-äidinkielenä
- oppimäärän sisältöjä siten,
että kunkin kielen ja kulttuurin erityispiirteet otetaan
huomioon
keskustelut: omat kokemukset, ajatukset, tunteet, mielipiteet ja kysymykset
Oppilasta ohjataan oman
äidinkielensä tyypillisten
tekstien pariin ja vähitellen
niiden tuottamiseen joko kirjoittaen tai kertoen.
kerrotun ja luetun keskittyvä
ja eläytyvä kuunteleminen
pienten esitysten suunnittelu
ja harjoittelu
MATEMATIIKKA
Vuosiluokkien 1-2 matematiikan opetuksen ydintehtävinä ovat matemaattisen ajattelun kehittäminen, keskittymisen, kuuntelemisen ja kommunikoinnin harjaannuttaminen sekä kokemusten hankkiminen matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden muodostumisen perustaksi.
Keskeiset tavoitteet 1.lk
Oppilas
-
oppii keskittymään, kuuntelemaan, kommunikoimaan ja iloitsemaan matematiikan oppimisesta
-
-
saa hyvän perustan lukukäsitteen ja mittaamisen käsitteen kehittymiselle
oppii havainnoimaan, vertailemaan ja luokittelemaan ympäristönsä esineitä, asioita ja ilmiöitä. Hän oppii löytämään yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia ja syy-seuraussuhteita
kehittää matemaattista ajatteluaan ja käsitteistöään systemaattisesti ja monipuolisesti
Keskeiset tavoitteet 2.lk
Oppilas
-
kokee tyydytystä ja iloa ongelmien ymmärtämisestä ja ratkaisemisesta
saa monipuolisia kokemuksia eri tavoista esittää matemaattisia käsitteitä. Hän
huomaa käsitteiden muodostavan rakenteita ylä- ja alakäsitteineen.
ymmärtää lukukäsitteen ja hallitsee siihen liittyviä yhteen-, vähennys- ja kertolaskuja
kehittää matemaattista ajatteluaan ja käsitteistöään systemaattisesti ja monipuolisesti
Luvut ja laskutoimitukset
1. luokka
2. luokka
- lukumäärän, lukusanan ja lukumerkinnän
vastaavuus lukualueella 0-100
- lukumäärän, lukusanan ja lukumerkinnän
vastaavuus lukualueella 0-1000
- lukujen vertailu (<,> ja = -merkit), luokittelu, järjestäminen, hajottaminen ja kokoaminen
- lukujonotaidot, lukujen suuruusvertailu ja
järjestäminen suuruusjärjestykseen
- kymmenjärjestelmän perusteet
- lukujonotaidot; luettelu eteen ja taakse
päin yhden, kahden, viiden ja kymmenen
välein
- yhteen- ja vähennyslaskua päässälaskuna ja allekkain lukualueella 0-1000,
- kymmenjärjestelmän rakenne
- kertolaskun käsite ja merkitseminen sekä kertotaulut 2-5
- parilliset ja parittomat luvut
- yhteen- ja vähennyslaskua päässälaskuna ja kirjallisesti lukualueella 0-100, laskutoimitusten välinen yhteys luonnollisilla
luvuilla
- tutustuminen kymmenjärjestelmävälinei-
- kertolaskun ja jakolaskun yhteys ja jakolaskunkäsite konkreettisilla välineillä
- lukusuoran käyttö
- erilaisten vaihtoehtojen lukumäärän tutkiminen
siin, lukusuoraan ja sataruudukkoon
- yksikertaisten murtolukujen muodostaminen konkreettisilla välineillä
Algebra
1. luokka
- säännönmukaisuuksien ja riippuvuuksien
näkeminen kuvista
- yksinkertaisten lukujonojen tulkitseminen
ja tuottaminen
2. luokka
- suhteiden ja riippuvuuksien näkeminen
kuvista
- yksinkertaisten lukujonojen tulkitseminen
ja tuottaminen
Geometria
1. luokka
2, luokka
-
- ympäröivän tilan avaruudellisten
-
-
-
ympäristön geometristen kappaleiden
kuvailu ja nimeäminen (pallo, suorakulmainen särmiö, ympyrälieriö ja ympyräkartio)
- suhteiden havainnointi ja kuvailu
- peruskappaleiden tunnistaminen ja ratasokuvioiden tunnistaminen ja piirtämikentaminen (pallo, suorakulmainen särnen (kolmio, nelikulmio, viisikulmio sekä
miö, kuutio, ympyrälieriö ja ympyräkartio)
ympyrä esineen avulla piirrettynä)
- geometristen peruskäsitteiden, piste, jayksinkertaisia suurennoksia ja pienenna, suora, murtoviiva, puolisuora ja kulnöksiä ruutujen avulla
ma, tunnistaminen ja tuottaminen
- avaruudellisen hahmotuskyvyn kehit- - monikulmion tunnistaminen ja tuottamitäminen
nen
- kuvioiden jäljentäminen ruudukkoon ja
pisteverkkoon ja omien kuvioiden tuottaminen
- peilikuvan tunnistaminen ja piirtäminen
- symmetria-akselin etsiminen ja symmetrisen puolikkaan piirtäminen
- hahmottamiskyvyn ja geometrisen pohdinnan käyttö ongelmanratkaisussa
Mittaaminen
1. luokka
- mittaamisen periaate: kuinka monta kertaa mittayksikkö sisältyy mitattavaan
- pituus senttimetreinä ja metreinä, mittaamista ja arviointia
- raha, eurot
- aika, kellonaika tasatunteina ja puolitunteina
2.luokka
- mittaamisen periaatteen ymmärtäminen
- mittayksiköiden käyttö, vertailu ja muuntaminen
- rahan yksiköt, hinnan tulkitseminen ja
merkitseminen pilkkua käyttäen
- pituus senttimetreinä ja metreinä, mittaamista ja arviointia
- massan yksiköt, gramma ja kilogramma,
kokeiluita ja arviointia
- tilavuuden yksiköt, litra ja desilitra, kokeiluita ja arviointia
- pinta-ala kokeellisesti käyttäen konkreettista yksikköä
- kellonajan lukeminen ja merkitseminen
analogisesta kellosta ja digitaalimerkintänä
- vuodenajat, kuukaudet, vuorokausi, tunti
ja minuutti
Tietojen käsittely ja tilastot
1. luokka
2. luokka
- yksinkertaisten taulukoiden ja pylväsdiagrammien lukeminen
- yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien lukeminen, helpon karttakuvan tulkinta
- tietojen esittäminen pylväsdiagrammista
- tietojen etsiminen, muokkaaminen ja esittäminen pylväsdiagrammina
Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 2. luokan päättyessä
Oppilas
osoittaa matematiikkaan liittyvien käsitteiden ymmärtämistä käyttämällä niitä ongelmien ratkaisuissa sekä esittämällä ja selittämällä niitä toisille oppilaille ja opettajalle
pystyy tekemään perusteltuja päätelmiä ja selittämään toimintaansa ja osaa esittää ratkaisujaan konkreettisin mallein ja välinein, kuvin, suullisesti ja kirjallisesti
osaa tehdä vertailua, mm. pituusvertailua, ja asettaa asioita järjestykseen, löytää asioille vastakohtia, luokitella asioita eri ominaisuuksien mukaan sekä ilmoittaa esineen sijainnin, esimerkiksi käyttämällä sanoja yläpuolella, alla, oikealla, vasemmalla, takana ja välissä; hän osaa
vertailla joukkojen suuruuksia käyttäen sanoja enemmän, vähemmän, yhtä monta, paljon ja
vähän, sekä kirjoittaa ja käyttää vertailun symboleja >, = ja <.
Luvut ja laskutoimitukset sekä algebra
Oppilas
tietää lukujen merkityksen määrän ja järjestyksen ilmaisemisessa, lukujen kirjoittamisen ja
lukusuoraesityksen
hallitsee lukujen hajottamisen ja yhdistämisen, vertailun, summien ja lukujonojen muodostamisen; hän tuntee parilliset ja parittomat luvut
tuntee ja ymmärtää kymmenlukujärjestelmän paikkajärjestelmänä sekä osaa käyttää sitä
ymmärtää yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskun sekä osaa soveltaa niitä arkitilanteissa
osaa etsiä ratkaisuvaihtoehtojen lukumäärän yksinkertaisissa tapauksissa
tuntee ja osaa esittää konkreettisilla välineillä yksinkertaisia murtolukuja, kuten yksi kahdesosa, yksi neljäsosa ja yksi kolmasosa.
Geometria
Oppilas
tuntee perusmuodot tasokuvioista ja kappaleista, mm. nelikulmio, kolmio, ympyrä, pallo ja
kuutio, sekä geometrian peruskäsitteet: piste, jana, murtoviiva, puolisuora, suora ja kulma, ja
niiden yhteyden yksinkertaisimpiin tasokuvioihin
osaa käyttää yksinkertaisia peilauksia ja suurennoksia.
Mittaaminen
Oppilas
osaa mitata yksinkertaisilla mittavälineillä ja tuntee keskeisimmät suureet, kuten pituus, massa, tilavuus ja aika
osaa havainnoida tarpeellisen informaation yksinkertaisissa arkipäivän ongelmissa ja osaa
käyttää matemaattisia tietojaan ja taitojaan niiden ratkaisemiseen.
YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO
Ympäristö- ja luonnontieto on ympäristöopin, biologian, maantiedon, fysiikan, kemian ja terveystiedon tiedonaloista koostuva aineryhmä, jonka opetukseen sisältyy kestävän kehityksen
näkökulma. Opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii tuntemaan ja ymmärtämään luontoa
ja rakennettua ympäristöä, itseään ja muita ihmisiä sekä terveyttä ja sairautta. Kokemuksellisen ja elämyksellisen opetuksen avulla oppilaan suhde ympäristöön ja luontoon kehittyy ja
hän oppii iloitsemaan luonnosta ja muusta ympäristöstä.
1. ja 2. luokan tavoitteet ovat yhteneväiset. Tavoitteet eri vuosiluokilla saavutetaan opiskelemalla eri oppisisältöjä.
Tavoitteet
Oppilas oppii
tuntemaan luontoa ja rakennettua ympäristöä havainnoimalla ja tutkimalla sekä vertailemaan
ja luokittelemaan havaintojaan
käyttämään apuna yksinkertaisia tutkimusvälineitä
arvioimaan hankkimaansa tietoa
pohtimaan hyvän ympäristön merkitystä sekä opettelee huolehtimaan ympäristöstään ja toimimaan siinä vastuullisesti
vuorovaikutustaitoja
tekemään terveyttä edistäviä valintoja
toimimaan turvallisesti liikenteessä
Osa-alue
1. luokka
Eliöt ja elinympäristö -
elottoman ja elollisen luonnon peruspiirteet ja erojen
pohtiminen
2. luokka
-
tutustuminen oman lähiympäristön tavallisimpiin kasvi-,
sieni- ja eläinlajeihin
Oma lähiympäristö,
kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana
Ympäristön ilmiöitä
Ympäristön aineita
-
eliöiden erilaisten elinympäristöjen havainnoiminen
-
luonnon tarkkailu eri vuodenaikoina
-
vuorokauden- ja vuodenaikoihin liittyvät käsitteet ja ilmiöt
-
maapallo ihmisen elinpaikkana, kotiseutu
-
ruoan alkuperä ja tuottaminen
-
luonnonympäristön ja ihmisen
muovaaman ympäristön havainnoiminen ja eri osatekijöiden tunnistaminen
-
maiseman ja maaston keskeisimpien rakenteiden hahmottaminen sekä ympäristön havainnollistaminen piirtämällä,
rakentelemalla tai muovaamalla
-
maapallo ihmisen elinpaikkana, Suomi
-
Oppilaan jokapäiväisessä
ympäristössä tapahtuvien
fysikaalisten ilmiöiden ja niiden syiden tutkiminen, sääilmiöt
-
Oppilaan jokapäiväisessä
ympäristössä tapahtuvien fysikaalisten ilmiöiden ja niiden
syiden tutkiminen, liike, liikkuminen, valo ja ääni
-
lämpötilan mittaaminen
-
Lämmönlähteiden ja lämmityksen tutkiminen
-
Oppilaan elämänpiiriin kuuluvaan teknologiaan tutustuminen erityisesti sähkön käyttö,
sähköturvallisuus ja sähkön
säästäminen
-
oppilaan arkielämään kuuluvien materiaalien, kuten lasin ja
muovin, puun ja paperin, metallien ja tekstiilien, tutkiminen
sekä niiden säästävä käyttö ja
kierrätys
-
aineen muuttumiseen tutustuminen käyttäen esimerkkinä
-
ympäristössä esiintyvien
aineiden ominaisuuksien ja
olomuotojen sekä niiden
muutosten tutkiminen käyttäen esimerkkinä vettä ja ilmaa sekä lähiympäristön
maaperää ja kallioperää
palamista ja paloturvallisuutta
Terveys ja turvallisuus
-
ihmisen kehon kasvuun ja
kehitykseen tutustuminen
-
terveystottumukset ja omasta terveydestä huolehtiminen: ravitsemus, puhtaus,
koulunkäynnin, harrastusten
ja levon välinen tasapaino,
ulkoilu ja pukeutuminen,
ryhti, rentoutuminen
-
henkinen hyvinvointi ja mielenterveys sekä niitä tukevien sosiaalisten vuorovaikutustaitojen harjoitteleminen
-
terveyttä edistävä liikkuminen
-
omat kokemukset ja havainnot ympäristöstä turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta: fyysisen koskemattomuuden kunnioittaminen, kiusaamisen ja väkivallan ehkäisy, turvallinen liikennekäyttäytyminen.
-
henkinen hyvinvointi ja mielenterveys sekä niitä tukevien
sosiaalisten vuorovaikutustaitojen harjoitteleminen
-
terveyttä edistävä liikkuminen
-
sairastaminen ja yksinkertaiset ensiaputoimet
-
omat kokemukset ja havainnot
ympäristöstä turvallisuuden ja
terveyden näkökulmasta: fyysisen koskemattomuuden
kunnioittaminen, kiusaamisen
ja väkivallan ehkäisy, turvallinen liikennekäyttäytyminen.
USKONTO
Oppivelvollisuusikäinen lapsi osallistuu uskontokasvatukseen tai elämänkatsomustiedon opetukseen huoltajan tunnustuksen mukaisesti. Tiettyyn uskontokuntaan kuuluvien tai uskontokuntiin kuulumattomien oppilaiden vähäisestä määrästä johtuen koulutoimi päättää toteutetaanko opetusta. Uskontokasvatuksesta puhuttaessa tarkoitetaan enemmistön mukaista
evankelisluterilaista uskontokasvatusta.
Osa-alueet
Sisällöt
Tavoitteet
Luottamus ja turvallisuus
- oppilaiden kokemuksista
ja elämäntilanteista nousevia elämään ja kuolemaan liittyviä asioita
- luodaan perusta hyvälle
itsetunnolle
- Jumala Isänä ja Luojana
- luodaan oppilaalle turvallinen jumalakuva
Arvokas ja ainutlaatuinen
elämä
- Perheen ja suvun arvoja
ja perinteitä
- Tutustumista suomalaiseen katsomusperinteeseen
- Toisen ihmisen ja luonnon
kunnioitus
- kasvamista suvaitsevaisuuteen
- Valintojen tekeminen ja
vastuullisuus
- oppilas tekee valintoja ja
ottaa vastuuta omasta
käytöksestään sekä työstään
- oppilasta ohjataan omaan
ajatteluun perhetausta
huomioon ottaen
Raamatun kertomuksia ja
opetuksia
- Jeesuksen elämä ja opetuksia
Eettisyyteen kasvaminen
- yhdessä elämisen kysymykset ja oikeudenmukaisuus
- oppilasta ohjataan miettimään oikeaa ja väärää,
hyvää ja pahaa.
- Kultainen sääntö
- opitaan suvaitsevuutta
Evankelisluterilaisen kirkon
elämä
- tutustutaan Raamatun
kertomuksiin keskittyen
Jeesuksen elämään ja
- Vanhan Testamentin kesopetuksiin
keisiä kertomuksia
- kirkko ja lähiseurakunta
- tutustuminen kirkkoon sekä lähiseurakuntaan ja
- kirkko- ja kalenterivuoden
sen toimintaan
juhlia
- oppilas näkee uskontojen
vaikutuksia omassa elämässään sekä lähiympäristössä
- Juhlapäivät tulevat tutuiksi
luontevasti vuoden kuluessa
Oppilaita ympäröivä uskonnollinen elämä
- eri uskonnot ja kirkot
- oppilas tietää muiden uskontojen ja kirkkojen olemassaolosta
ELÄMÄNKATSOMUSTIETO
Elämänkatsomustiedon opetus on tarkoitettu niille uskontokuntiin kuulumattomille oppilaille, jotka eivät osallistu tunnustukselliseen uskonnon opetukseen. Opetus tukee oppilaan eettistä ja katsomuksellista kasvua lähtökohtanaan kotien arvoperusta. Oppilaalle annetaan
mahdollisuuksia hahmottaa maailmankuvaansa ja omaa elämäänsä kysymyksissä, jotka liittyvät ihmissuhteisiin, kulttuuri-identiteettiin, ihmisen ja luonnon suhteeseen sekä yhteisöön.
Tavoitteena on, että oppilas
•
•
•
•
oppii ymmärtämään erilaisia elämänkatsomuksellisia näkökulmia ja saa tukea
oman elämänkatsomuksensa rakentamiseen
oppii erottamaan oikean ja väärän ihmisoikeusetiikan perustalta
oppii keskustelemaan elämänkatsomuksellisista kysymyksistä
tutustuu erilaisiin katsomuksiin ja kulttuuriperintöihin
Sisällöt vuosiluokille 1-2
Ihmissuhteet
•
•
•
•
•
•
•
•
harjoitellaan ihmissuhde- ja vuorovaikutustaitoja
Kulttuuri-identiteetti
oppilasta tuetaan arvostamaan oman perheensä elämänkatsomusta
tarkastellaan oman koulun tapa- ja juhlaperinnettä
tutustutaan omassa koulussa esiintyviin katsomuksiin ja uskonnollisiin näkemyksiin
opitaan hyväksymään ja arvostamaan kulttuurista erilaisuutta
Ihmisen ja luonnon suhde
oppilasta ohjataan tiedostamaan luonnon merkitys ihmiselle sekä oma vastuunsa ympäristöstään
Yhteisö
•
•
•
oppilasta ohjataan ymmärtämään, että hän on arvokas yhteisönsä jäsenenä
pohditaan opetusryhmien ja perheiden sääntöjä sekä opitaan ymmärtämään säännöt
vastavuoroisina sopimuksina
ohjataan oppilasta vastuun kantamiseen
MUSIIKKI
"Mitä se musiikki oikein on? Onko se salaisuus mahdoton,
Vai voisiko joku sen selittää, niin että lapsikin ymmärtää?"
Musiikin opetuksen tavoitteena on herättää oppilaiden mielenkiinto musiikkia kohtaan tarjoamalla tunne-elämyksiä ja myönteisiä kokemuksia. Oppilasta ohjataan monipuoliseen musiikilliseen ilmasuun ja toimintaan. Samalla opitaan arvostamaan omaa ja muiden musiikillista toimintaa ja tuotoksia. 1-2 luokilla luodaan monipuolista pohjaa varsinaisten taitojen oppimiselle.
Musiikin opetuksen tulisi koostua pääasiassa laulamisesta, soittamisesta, kuuntelusta, musiikkiliikunnasta sekä musiikkitietoudesta sisältäen musiikin teoriaa. Opetus tulee järjestää siten,
että jokainen oppilas taitotasostaan huolimatta voi osallistua täysipainoisesti musiikin opiskeluun. Opetus voi sisältää aineksia myös muista taitoja taideaineista.
Osa-alueet
Kuuntelu
Sisällöt
• Lasten lauluja
• Katkelmia erilaisista
musiikkiteoksista
Tavoitteet
• Kuuntelutottumusten ja taitojen kehittäminen
• Aktiivinen eri ääniympäristön ja musiikin
• kuunteleminen ja havainnoiminen
• Erilaiset ääniympäristöt
Laulu
• Lastenlauluja
• Luonnollisen äänenkäytön omaksuminen
• Juhliin ja vuodenaikoihin • Sanarytmi
liittyviä lauluja
• Oman musiikillisen ilmaisun harjoittaminen
• Kansanlauluja
laulaen
• Omien laulumelodioiden keksiminen
Soitto
• Keho- ja rytmisoittimet
• Perussykkeen löytäminen
• Nokkahuilun alkeet
(h,a,g- sävelet)
• Taa (|) ja titi (||) rytmit
• Bändisoittimiin tutustuminen
• Oman musiikillisen ilmaisun harjoittaminen
soittaen esim. kaikusoittona
•
• Kehosoittimien monipuolinen käyttö
• Rytmisoittimilla, kuten klaveesien, marakassien ja triangelin soittaminen
•
• Bändisoittimiin, kuten. Bassoon ja rumpusettiin tutustuminen
Musiikkiliikunta
• Laulu- ja piirileikit
• Musiikin kehollinen ilmaisu yksin ja ryhmässä
•
• Liikkuminen musiikin ja rytmin mukaan
•
• Musiikillisten käsitteiden omaksuminen liikkuen
•
• Koordinaation kehittäminen
Musiikkitietous
• Musiikin peruskäsitteisiin tutustuminen
• Ääni ja äänen sointiväri (hidas-nopea, nouseva-laskeva)
• Dynamiikka
 Piano-forte
 Pianissimo><fortissimo
• Äänen kesto
• Rytmi


Tasajakoinen
kolmijakoinen rytmi
• Soolo- tutti
• Tempo



hidas – nopea
kiihtyvä – hidastuva
tasainen
• Säveltapailua esim. kaikulaulu
KUVATAIDE
Kuvataiteen opetuksessa keskitytään kuvan tekemisen ja perustaitojen opettelemiseen sekä
tutustutaan kuvataiteeseen. Vuosiluokilla 1-2 opetuksessa pyritään oppimaan leikin ja tekemisen avulla. Opetuksen lähtökohtana ovat lapsen havainnot, mielikuvat ja elämykset. Opetuksessa painotetaan kuvataiteellista prosessia, jonka osia ovat suunnittelu, luonnostelu, työn
toteuttaminen ja arviointi.
Kuvataiteessa ensimmäisen ja toisen luokan tavoitteet ja sisällöt ovat yhteneväiset, kuitenkin
niin, että ensimmäisen luokan aikana kuvataiteen osa-alueisiin tutustutaan ja niitä harjoitellaan
oppilaan taidot ja ikäkausi huomioiden. Toisen luokan aikana opittuja taitoja harjoitellaan ja
syvennetään edelleen sekä tutustutaan niihin osa-alueisiin, joihin ei ole perehdytty ensimmäisen luokan aikana.
Tavoitteet
Oppilas
•
•
•
•
•
oppii ilmaisussa tarvittavia taitoja: havaintojen tekoa, mielikuvien prosessointia, kuvittelun, keksimisen ja luovan ongelmanratkaisun taitoja, valintojen tekoa ja niiden perustelua sekä omien tavoitteiden asettelua
oppii kuvan tekemisen ja tilan rakentamisen taitoja ja materiaalin tuntemusta
oppii tarkastelemaan työskentelyään. Oppilasta ohjataan oma-aloitteisuuteen arvostamalla hänen omia oivalluksiaan, valintojaan ja päätöksiään, sekä tuetaan oppilaan pohtivaa, tutkivaa ja pitkäjänteistä asennetta työskentelyyn.
arvostaa omia ja muiden tuotoksia
saa kokemuksia kuvataiteen eri alueilta taideteoksia tarkastellen sekä museo- ja näyttelyvierailujen avulla.
Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu
Osa-alueet
sisällöt
Piirustus
• työvälineisiin tutustuminen: puuvärit, vahavärit, lyijykynä, hiili
• muoto, pinta, väri, tunnelma, tumma/vaalea, läpikuultava/peittävä
• värien sekoittaminen
Maalaus
• vesivärit, peitevärit, valmisvärit
• sivellintekniikan alkeet: vedot, painallukset, laveeraus
• värien sekoittamisen alkeet
• maalausvälineiden huolto
Grafiikka
• yksinkertaisiin painomenetelmiin tutustuminen: sormipainanta, leimasinpainanta (esim. peruna), monotypia
Muovailu, rakentelu ja kollaasi
• kolmiulotteisiin materiaaleihin tutustuminen (esim. savi, kipsi, massat, hiekka,
lumi)
• muovailun ja rakentelun alkeet: palasta
muovailu ja osista kokoaminen
• kollaaseja käyttäen monipuolisesti materiaaleja
Värioppi
• värien nimitykset
• pää- ja välivärit
• väriympyrä
Sommittelu
• väri, viiva, muoto, valo ja varjo, tila ja liike
ilmaisussa
Taiteen tuntemus
•
•
museo- ja taidenäyttelyt tai taiteilijan työhön tutustuminen
taidekuvien tarkastelu (esim. perspektiivin, sommittelun, kuvan tunnelman tarkastelu)
Media ja kuvaviestintä
•
todellisuus ja kuvitteellisuus valokuvissa, elokuvissa, televisiossa, videoissa ja tietokonepeleissä
KÄSITYÖ
Käsityön opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan käsityötaitoja. Hän kokee iloa ja tyydytystä
työstään. Opetus tukee oppilaan esteettistä, taidollista ja tiedollista kehittymistä sekä teknologian ymmärtämistä arkipäivän ilmiöissä. Käsityön tulee kehittää oppilaan hienomotoriikkaa
sekä kykyä työskennellä suunnitelmallisesti, turvallisesti, pitkäjänteisesti ja omatoimisesti. Oppilasta ohjataan arvostamaan omaa ja muiden työtä sekä käsityöllisiä kulttuuriperinteitä.
Tavoitteet
Oppilas
•
oppii tuntemaan, käyttämään ja soveltamaan erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja menetelmiä sekä oppii käsityöhön liittyviä käsitteitä
•
•
•
•
•
•
kehittää oppilaan suunnittelukykyä
kehittää sorminäppäryyttä, silmän ja käden yhteistoimintaa sekä avaruudellista hahmottamista
oppii kiinnittämään huomiota töiden esteettisyyteen ja laatuun
oppii valmistamaan ja korjaamaan arkipäivän käytännöllisiä tuotteita
oppii ottamaan vastuuta omasta esineympäristöstään
tutustuu materiaalien ja tuotteiden kierrätykseen ja uudelleen käyttöön
Ensimmäisellä luokalla harjoitellaan työtapoja jokaiselta osa-alueelta ja tutustutaan erilaisiin
materiaaleihin. Toisella luokalla syvennetään jo harjoiteltuja taitoja sekä tutustutaan työtapoihin ja sisältöihin, joihin ei ole perehdytty ensimmäisellä luokalla.
Tekstiilityö
Tekninen työ
Askartelu
Lankatyöt:
• mittaaminen
Leikkaaminen
•
sormivirkkaus tai virkkuukoukulla virkkaus
(ketjusilmukka)
• hiominen
•
vapaasti
• naulaaminen
•
kierretty nyöri tai
palmikko
• pintakäsittely(esim. maalaaminen, petsaaminen,
lakkaus)
piirrettyä suoraa, kaarevaa viivaa ja spiraalia
pitkin
Repiminen
• sahaaminen
Muovaileminen
•
•
•
tupsu
solmu
Paperitaittelu
Ompelutyöt:
•
•
•
kaavan käyttö
Pujotteleminen
•
nuppineulojen käyttö
Painanta
•
langanpujotus
•
•
neulansilmään
haitari
suoria ja vinoja taitoksia
kasveilla/kuvilla/
esineillä
Rakentelu
•
•
ompelun aloitus ja lopetus
erilaisia pistoja (etupisto,
pykäpisto, luotospistos)
Kaavan käyttö
•
yksinkertainen kirjonta,
esim. vohvelipujotus
•
täyttäminen
•
täyttöaukon ompelu
•
yksinkertainen päällikeompelu
Kudonta
•
pujottelu
•
hapsun purkaminen
•
ryijynukan solmiminen
LIIKUNTA
Liikunnan opetuksen tehtävä on kehittää oppilaan fyysistä kuntoa, motorisia taitoja ja yleisiä
oppimisedellytyksiä. Opetuksen tulee olla monipuolista ja pääasiassa leikinomaista. Liikuntatuntien tehtävänä on hyvien käytöstapojen, sovittujen sääntöjen, ryhmätyön ja reilun pelin
omaksuminen.
Liikunnan opetus ohjaa oppilasta ymmärtämään liikunnan terveydellistä merkitystä sisältäen
hygieniakasvatuksen.
Liikuntalajit
Sisällöt
Järjestäytymismuodot
ja leikit
Voimistelu
• Perusvoimistelu
Tavoitteet
•
Järjestykseen ja tilankäyttöön totuttaminen
•
Sääntöjen merkityksen ymmärtäminen
•
Leikkimistarpeen tyydyttäminen
•
Leikkivaraston kartuttaminen ja leikkiperinteen
vaaliminen
•
Leikkimielisen liikunta-asenteen ylläpitäminen
•
Taitotekijöiden kehittäminen
• Telinevoimistelu
•
Kuntotekijöiden kehittäminen
• Välinevoimistelu
•
Keksimis- ja esittämiskyvyn sekä ilmaisun kehittäminen
•
Esteettisyystajun kehittäminen
•
Silmä-käsi / silmä-jalka –koordinaatin
kehittäminen
• Tanssit ja piirileikit
Palloilu
Yleisurheilu
• Palloleikit ja pienpelit
• Juokseminen
•
•
Kuntotekijöiden kehittäminen
•
Yhteistoimintakyvyn kehittäminen
•
Sääntöjen merkityksen ymmärtäminen
•
Reilu peli
•
taitojen (reaktio-, yhdistely-, rytmittämiskykyjen ja ketteryyden sekä liiketunnon
jne.) kehittäminen
•
kestävyyden, voiman ja nopeuden kehittäminen
•
perustaitojen oppiminen ja vahvistaminen
•
kiinnostuksen herättäminen luonnossa
liikkumiseen
•
havainnointi-, harkinta- ja päättelykyvyn
kehittäminen
•
maastossa liikkumisen perustaitojen kehittäminen
•
kestävyyden kehittäminen
•
veteen totuttautuminen
•
uimataidon kehittäminen
•
turvallisuuden edistäminen
• Hyppääminen
• Heittäminen
Maastoleikit, suunnistus ja retkeily
Uinti
Talvilajit
• hiihto
•
kiinnostuksen herättäminen talvisessa
luonnossa liikkumiseen ja hiihtoretkeilyyn
•
kestävyyden kehittäminen
•
taitavuuden kehittäminen
• luistelu
• jääpelit
YHTEISTYÖ ESIOPETUKSEN JA MUUN PERUSOPETUKSEN KANSSA
Yhteistyö alkuopetuksen ja esiopetuksen kanssa on tärkeää. Esi- ja alkuopettajat pyrkivät tiiviiseen yhteistyöhön mm.
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
säännöllisillä tapaamisilla.
yhteisillä koulutuksilla.
kutsumalla esiopettajat myös alkuopettajien keskinäisiin tapaamisiin.
Seuraavilla käytännön toimilla helpotetaan lapsen siirtymistä esiopetuksesta alkuopetukseen:
Esioppilaiden ja ekaluokkalaisten yhteinen puuhapäivä toteutetaan syyskaudella. Tulevat 1. luokkien opettajat ovat mahdollisuuksien mukaan mukana katsomassa mm. tulevien ekaluokkalaisten motorisia taitoja.
Koululykkäyspalaverissa on tarvittaessa mukana koulun edustaja.
Tuleva 1. luokan opettaja ottaa vastaan esikoululaiset kouluuntutustumispäivänä.
Kouluun tutustuminen kestää kaksi oppituntia ja ruokailun. Tähän sisältyy myös yksi
välitunti. Esiopettaja on tarvittaessa mukana tutustumispäivänä.
Esioppilaan havainnointilomake sekä mahdollinen toiminta- ja kuntoutussuunnitelma
(HOJKS) tulee sisäisessä postissa päiväkodista koululle toukokuun puoleen väliin
mennessä.
Luokanopettaja ottaa alkusyksystä yhteyttä esikoulun opettajaan keskustellakseen kouluun siirtyneistä oppilaista.
Lasta koskevaa tietoa saa luovuttaa vain vanhempien suostumuksella.
Toiminta eri luokka-asteiden välillä on tiivistä ja monipuolista. Tämä voi toteutua mm.
kummitoimintana, yhteisinä juhlina, tapahtumina sekä retkinä.
Koulutulokkaiden kouluuntutustumispäivänä muut oppilaat tutustuvat tulevaan luokkaansa, kouluunsa ja tuleviin opettajiinsa.
OPISKELUN YLEINEN TUKI
Kankaanpäässä on perusteilla työryhmä, jonka tehtävänä on kehittää oppilashuoltoa.
Kodin ja koulun välinen yhteistyö
Huoltajilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsesta ja nuoresta. Koulu vastaa oppilaan kasvatuksesta ja oppimisesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulun on tuettava käytettävissä olevin keinoin huoltajia niin, että he voivat osaltaan vastata lastensa tavoitteellisesta kasvatuksesta ja
oppimisesta myös koulutyössä. Yhteinen kasvatusvastuu toteutuu koulun ja kodin yhteistyössä, jonka tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Kodin ja koulun välinen yhteistyö tulee järjestää siten, että moniammatillinen yhteistyöverkosto auttaa tarvittaessa perheitä oppilaiden koulunkäyntiä ja hyvinvointia
koskevissa kysymyksissä.
Huoltajille tulee luoda mahdollisuus osallistua toiminnan suunnittelemiseen ja arviointiin yhdessä opettajan ja oppilaiden kanssa. Tämä edellyttää opettajien aktiivista aloitetta ja vuorovaikutusta huoltajien kanssa sekä huoltajien, opettajan ja oppilaan roolien selkiinnyttämistä
yhteistyössä. Kodin ja koulun välisen yhteistyön lähtökohtana tulee olla eri osapuolien tasaarvoisuus. Huoltajilla tulee olla mahdollisuus tutustua koulun kulttuuriin sekä olla osaltaan mukana vaikuttamassa ja tulla kuulluksi koulun kasvatustavoitteita koskevissa keskusteluissa.
Huoltajille tulee antaa tietoa opetussuunnitelmasta ja opetuksen järjestämisestä. Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Erilaisia yhteistyömuotoja tulee kehittää
huoltajien kanssa koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai
muissa siirtymävaiheissa. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajille tulee antaa tietoa ja
tarvittaessa mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja
mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa.
Oppimissuunnitelma
Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan opinto-ohjelman toteuttamiseksi. Sen tarkoituksena on, että oppilas oppii ottamaan yhä enemmän vastuuta opiskelustaan, sitoutuu siihen ja
saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Lisäksi oppimissuunnitelman avulla annetaan
huoltajalle tietoa, jotta hän voisi entistä paremmin tukea oppilasta tämän opiskelussa. Oppimissuunnitelmalla voidaan myös yksilöllistää opetusta sekä auttaa koulua ja opettajia turvaamaan oppilaalle parhaat edellytykset oppia ja edetä opinnoissaan.
Oppimissuunnitelman laatimisessa keskeistä on yhteistyö oppilaan, huoltajan, opettajien ja
koulun muiden asiantuntijoiden välillä. Perusopetuksen alkuvaiheessa laatimisen päävastuu
on opettajalla, mutta valmisteluvastuu voi vähitellen siirtyä yhä enemmän oppilaalle itselleen.
Ensimmäisen luokan oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksen suunnitelman pohjalle, jos sellainen on tehty.
Oppimissuunnitelma sisältää oppilaan opinto-ohjelman, ja siinä kuvataan, miten opetussuunnitelman tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Lisäksi siinä määritellään mahdolliset valinnaiset
opinnot ja opiskelun erityiset painoalueet. Jos opetussuunnitelmassa on päätetty, että oppilas
voi edetä opiskelussaan vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mu-
kaan, oppimissuunnitelmassa on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan
opinto-ohjelmaan ja määriteltävä niiden suorittamisjärjestys ja aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet.
Oppimissuunnitelmassa kuvataan myös mahdolliset tukitoimet, kuten tukiopetus tai osaaikainen erityisopetus. Siinä voidaan myös asettaa tavoitteet oppilaan suoritustasolle eri oppiaineissa.
Oppimissuunnitelma voidaan laatia kaikille oppilaille. Sen laatimisesta päätetään opetussuunnitelmassa. Erityistä tukea tarvitseville ja osa-aikaista erityisopetusta saaville oppilaille sekä
maahanmuuttajaoppilaille laaditaan oppimissuunnitelma tarvittaessa. Erityisopetukseen siirretyille tai otetuille oppilaille laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) korvaa oppimissuunnitelman.
Ohjauksen järjestäminen
Ohjaustoiminnan tulee jatkua yhtenäisesti koko perusopetuksen ajan. Jatkuvuus taataan siten, että kaikki ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun
aikana ja opiskelun nivelvaiheissa. Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen
opettajan tehtävänä on oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen.
Oppilaalla ja hänen huoltajallaan on oltava mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee selvittää ohjauksen järjestämiseen, opiskeluun, oppilashuoltoon ja tukipalveluihin liittyvät koulukohtaiset asiat. Huoltajalle tulee järjestää tilaisuuksia neuvotella oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä opettajan, oppilaanohjaajan, oppilaan ja huoltajan yhteisissä tapaamisissa.
Koulussa toteutettavan ohjauksen tulee ennaltaehkäisevän toiminnan lisäksi tukea erityisesti
niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen
tai työelämän ulkopuolelle perusopetuksen jälkeen.
Ohjaustoiminnan periaatteet ja työnjako eri toimijoiden kesken on määriteltävä opetussuunnitelmassa. Opetussuunnitelmaan tulee sisältyä kuvaus, miten yhteistyötä paikallisen työ- ja
elinkeinoelämän kanssa toteutetaan koko koulun toiminnan tasolla. Eri oppiaineiden opetukseen tulee sisällyttää kokonaisuuksia, jotka liittävät opiskeltavan aineen antamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin.
Tukiopetus
Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas
ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai
aineryhmässä arvioidaan heikoksi, hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen.
Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta on
pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille tulee antaa
tietoa tukiopetuksen järjestämisestä.
Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten
oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella.
Oppilashuolto
Oppilashuoltoon kuuluu oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista
huolehtiminen. Oppilashuollolla edistetään oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä, edistetään välittämisen ja myönteisen vuorovaikutuksen kulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. Oppilashuollon avulla pyritään ehkäisemään ja tunnistamaan oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia sekä muita ongelmia riittävän
ajoissa sekä puuttumaan niihin. Tavoitteena on luoda turvallinen ja terve oppimis- ja työympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää työyhteisön hyvinvointia.
Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville, ja sitä toteutetaan yhteistyössä
kotien kanssa. Oppilashuoltotyötä voidaan koordinoida ja kehittää moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä. Silloin noudatetaan eri ammattiryhmiä koskevia sekä muita tietojensaantia
ja salassapitoa koskevia säädöksiä.
Opetussuunnitelmaan kootaan päätökset, joita kunnan toimielimet ovat toimivaltansa rajoissa
tehneet.
Opetussuunnitelmassa tulee kuvata
•
•
•
•
•
•
toiminta kouluyhteisön hyvinvoinnin, turvallisuuden, sosiaalisen vastuullisuuden ja
keskinäisen vuorovaikutuksen edistämiseksi
oppilaalle tarjottava tuki ja ohjaus koulunkäynnissä, lapsen ja nuoren elämän fyysisen,
psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen tukemisessa, jatko-opintojen suunnittelussa ja
vaikeuksien poistamisessa
eri asiantuntijoiden ja kodin yhteistyö sekä paikalliset tukiverkostot oppilaan tarvitsemien palvelujen turvaamiseksi, oppimissuunnitelman tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimiseksi ja seuraamiseksi
toimenpiteet ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteita varten. Tällaisia ovat oppilaiden
poissaolot, kiusaaminen, väkivalta, mielenterveyskysymykset, tupakointi ja päihteet,
erilaiset onnettomuudet ja kuolemantapaukset. Tavoitteena on yksilön tukeminen ja yhteisön toimintakyvyn säilyttäminen fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa
koulumatkakuljetuksissa yleiselle turvallisuudelle asetettujen tavoitteiden toteuttaminen
kouluruokailun järjestämisessä huomioon otettavien terveys- ja ravitsemuskasvatuksen
ja tapakasvatuksen tavoitteet.
Kerhotoiminta
Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää kerhotoimintaa. Kerhotoiminnan
tulee tukea perusopetuksen tavoitteiden mukaisesti oppilaan sosiaalista kasvua ja itsensä
monipuolista kehittämistä. Kerhotoiminnan tarkoituksena on edistää myönteisten harrastusten
viriämistä sekä antaa oppilaalle mahdollisuus muuhunkin kuin tavanomaiseen koulutyöhön
turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä.
Kerhotoiminnan tulee tarjota monipuolista, lasta ja nuorta arvostavaa toimintaa sekä tilaisuuksia myönteiseen vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten lasten kanssa. Kerhotoiminnan järjes-
tämisen periaatteet tulee kirjata opetussuunnitelmaan. Kerhot ovat oppilaille vapaaehtoisia.
Kerhotoiminnan tavoitteet:
•
•
•
•
•
•
•
•
kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen
lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen
mahdollisuuden antaminen sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen kasvamiseen
mahdollisuuden antaminen onnistumisen ja osaamisen kokemukseen
luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen
lasten ja nuorten kannustaminen tuottamaan omaa kulttuuriaan
mahdollisuus oppilaan tuntemisen lisäämiseen
harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen.
ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS
Erityisopetuksen työryhmä kartoittaa ja kehittää erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden
tukimuotoja.
Eri tukimuodot
Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukitoimien aloittaminen, jotta oppimisvaikeuksien kielteisiä vaikutuksia oppilaan kehitykselle voidaan ehkäistä. Erityistä tukea saattavat tarvita oppilaat, joiden kasvun, kehityksen, ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi
erityisen tuen piiriin kuuluvat oppilaat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Erityisen tuen piiriin kuuluvat myös oppilaat, joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden
sekä huoltajan mukaan kehityksessään oppimiseen liittyviä riskitekijöitä. Kaikille erityistä tukea
tarvitseville oppilaille voidaan antaa tukiopetusta siten, kuin 33 §:ssä määrätään.
Jos oppilaalle ei voida antaa opetusta muuten, oppilas tulee ottaa tai siirtää erityisopetukseen.
Silloin oppimäärät ja opetusjärjestelyt sekä tukipalvelut määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa.
Osa-aikainen erityisopetus
Oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia ja joka tarvitsee muun opetuksen
yhteydessä erityistä tukea oppimisvalmiuksiensa parantamiseen, tulee antaa osa-aikaista erityisopetusta. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan muun opetuksen ohessa samanaikaisopetuksena – pienryhmässä tai yksilöllisesti – oppilaalle mahdollisesti laaditun oppimissuunnitelman mukaisesti. Oppimissuunnitelma laaditaan tarvittaessa yhteistyössä huoltajan, opettajien
ja muiden asiantuntijoiden kanssa.
Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus
Erityisopetuksen tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset
mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuus edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereidensa
kanssa.
Lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet sekä hänen yksilölliset oppimis- ja kehitystarpeensa.
Opetuksen tulee tukea oppilaan aloitekykyä ja itseluottamusta. Erityisopetus edellyttää opiskelupaikkaa, -tilaa, -aikaa ja eri toimintoja koskevia päätöksiä sekä resurssien varaamista niiden
toteuttamiseen. Mikäli oppilaan opiskelu muun opetuksen yhteydessä ei ole mahdollista tai se
ei ole oppilaan kehityksen kannalta tarkoituksenmukaista, opetus tulee järjestää osittain tai
kokonaan erityisopetuksen ryhmässä.
Myös erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan opetus voidaan järjestää valtioneuvoston
asetuksen (1435/01) 9 §:n perusteella osittain toisin kuin koulussa noudatettavassa tuntijaossa on määrätty, jos se on oppilaan oppimisedellytykset huomioon ottaen perusteltua. Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellään tällöin ne oppiaineet, joissa oppilaan opinto-ohjelma poikkeaa koulun noudattamasta tuntijaosta. Oppilaan
tavoitetason määritteleminen oppilaan edellytysten mukaiseksi eli oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta.
Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt. Oppilaalle, joka on
vapautettu jonkin oppiaineen opiskelusta, tulee järjestää muiden oppiaineiden opetusta tai
ohjattua toimintaa
siten, ettei hänen vuosiviikkotuntiensa määrä vähene.
Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden opetus järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä, siten kuin erityisopetukseen ottamista ja siirtämistä koskevassa päätöksessä on määrätty. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden
opetuksessa oppiaineita voidaan yhdistää oppiainekokonaisuuksiksi. Oppiainekokonaisuuksia
voidaan
muodostaa kaikille yhteisistä oppiaineista sekä valinnaisista aineista opetussuunnitelmassa
päätettävällä tavalla. Viittomakielen opetusta voidaan järjestää äidinkielen ja kirjallisuuden
oppituntien lisäksi muihin kieliin varatuilla tunneilla.
Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma
Jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle tulee laatia hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva, henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma
(HOJKS). Suunnitelman tulee sisältää oppilaan yksilöllisten tarpeiden mukaan seuraavankaltaisia tietoja:
•
•
•
•
•
•
•
kuvaus oppilaan oppimisvalmiuksista, vahvuuksista ja erityistarpeista sekä näiden
edellyttämistä opetus- ja oppimisympäristöjen kehittämistarpeista
opetuksen ja oppimisen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet
oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvien oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät ja luettelo
niistä oppiaineista, joissa oppilaan opiskelu poikkeaa muun opetuksen mukaisista oppimääristä
niiden oppiaineiden keskeiset tavoitteet ja sisällöt, joissa oppilaalla on yksilöllinen oppimäärä
opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja
oppilashuoltopalvelut, kommunikointitavat sekä erityiset apuvälineet ja oppimateriaalit
kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä tai erityisope-
•
•
tuksen ryhmässä
henkilöt, jotka osallistuvat oppilaan opetus- ja tukipalveluiden järjestämiseen, sekä heidän vastuualueensa
oppilaan edistymisen sekä suunnitelman toimivuuden seurannan ja arvioinnin periaatteet.
Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimisprosessia. Tähän suunnitelmaan kirjataan erityisesti
myönteiset havainnot oppilaan edistymisestä sekä kokemukset oppilaan oppimista ja kehitystä tukevista onnistuneista opetusjärjestelyistä ja toimintatavoista.
Oppilaan arviointi perustuu yleiseen oppimäärään tai siihen yksilölliseen oppimäärään, joka on
asetettu hänelle henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Jos
oppilaalla ei ole enää tarvetta erityisopetukseen, hänet tulee siirtää yleisopetukseen.
Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimiseen osallistuvat
oppilas, hänen huoltajansa, opettajat, tarvittaessa koulun muu henkilöstö sekä muut asiantuntijat sen mukaan kuin oppilaan oppimisvaikeuksien ja esteiden huomioon ottaminen edellyttää.
Yhteistyössä tulee määritellä opetuksen ja kuntoutuksen tavoitteet ja sisällöt. Sen lisäksi tulee
suunnitella oppilaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti muun muassa opetusmenetelmät, oppilashuolto ja tukipalvelut sekä seuranta- ja arviointitoimenpiteet.
Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain
Silloin kun opetusta ei voida oppilaan vaikean vammaisuuden, kehitysvammaisuuden tai vaikean sairauden vuoksi järjestää oppiaineittain laaditun oppimäärän mukaisesti, se tulee järjestää toiminta- alueittain. Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot,
kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot.
Toiminta- alueet tulee jakaa opetussuunnitelmassa osa-alueiksi.
Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta sekä edistää kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä. Motoristen taitojen opetuksen tulee sisältää motoristen toimintojen suunnittelun ja ohjauksen, tasapainon, koordinaation, rytmin,
kestävyyden ja lihasvoiman kehittämiseen liittyviä osa-alueita.
Kommunikaatiotaitojen oppimisen tavoitteena on orientoitumisreaktion muodostuminen ja sen
pohjalle rakentuva erilaisten ilmaisujen ymmärtäminen ja tuottaminen. Kielen ja kommunikaation opetuksen tulee sisältää kielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa, viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä sekä ajattelua kehittäviä osa-alueita.
Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan vuorovaikutustaitojen kehittyminen.
Osa-alueiden tulee sisältää vuorovaikutustaitoja ja itsehallinnan taitoja koskevia tavoitteita.
Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista elinympäristön toimintoihin ja edistää hänen omatoimisuuttaan ja itsenäistymistään. Osa-alueiden
tulee sisältää terveyttä ja turvallisuutta, arkipäivän elämäntaitoja, asumista ja ympäristössä
liikkumista sekä vapaa-ajan viettoa koskevia tavoitteita.
Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämäänaistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. Osa-alueiden tulee sisältää aistien stimu-
lointia ja harjoittamista, valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun ja syy seuraussuhteen oppimisen harjoituksia.
PERUSOPETUKSEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET
Oppilaan arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana ja päättöarviointiin, joilla on erilaiset tehtävät. Tässä keskitytään arviointiin opintojen aikana.
ARVIOINNIN TEHTÄVÄ
Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten
oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet. Arvioinnin tehtävänä on auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten tukea myös oppilaan persoonallisuuden kasvua.
ARVIOINNIN PERIAATTEET
Arviointi on jatkuvaa ja tavoitteellista. Arviointipalautetta annettaessa otetaan huomioon palautteen merkitys oppimisprosessissa. Arviointipalautteen tulee kohdistua oppilaan oppimiseen ja edistymiseen oppimisen eri osa-alueilla. Arvioinnin avulla opettaja ohjaa oppilasta tiedostamaan omaa ajatteluaan ja toimintaansa sekä auttaa oppilasta ymmärtämään oppimistaan.
Arvioinnin tulee olla yksilöllistä ja totuudenmukaista sekä perustua monipuoliseen näyttöön.
Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta.
Opetussuunnitelmassa tulee määritellä yleiset ja oppiainekohtaiset arvioinnin periaatteet. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee antaa etukäteen tietoa arvioinnin perusteista sekä pyydettäessä selvitettävä jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu.
Arviointipalautetta tulee antaa oppilaalle ja hänen huoltajalleen lukuvuositodistusten lisäksiriittävästi ja monipuolisesti. Tietoa tulee antaa oppilaan edistymisestä, vahvuuksista sekä niistä
oppimisen alueista, joita on kehitettävä. Arviointipalautetta voidaan antaa välitodistuksin, erilaisin tiedottein ja arviointikeskusteluissa tai muilla tavoin.
OPPILASARVIOINNIN MENETELMÄT
TODISTUKSET
Oppilaan todistukset ovat julkisia asiakirjoja. Jos niissä on oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja, todistus on näiltä osin salassa pidettävä ja se
voidaan antaa vain oppilaalle ja hänen huoltajalleen.
Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset ovat
1. Lukuvuositodistus
2. Välitodistus
3. Erotodistus
Oppilaalle tulee antaa lukuvuositodistus lukuvuoden päättyessä. Lukuvuoden aikana voidaan
lisäksi antaa välitodistuksia. Jakso-opetusta noudatettaessa jakson päättyessä annettava jaksotodistus voi toimia välitodistuksena. Lukuvuoden aikana annetut jaksotodistukset voivat yhdessä muodostaa lukuvuositodistuksen.
Erotodistus annetaan oppilaalle, joka vaihtaa toiseen kouluun tai eroaa perusopetuksesta tai
ei ole saanut oppivelvollisuutta suoritetuksi oppivelvollisuutensa aikana. Erotodistuksen liitteenä tulee olla koulussa noudatettu tuntijako sekä selvitys opetuksen mahdollisista painotuksista. Erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arviota. Erillistä erotodistusta ei tarvitse antaa,
jos oppilas siirtyy saman opetuksen järjestäjän ylläpitämään toiseen kouluun.
Todistuksiin merkitään todistuksen, koulutuksen järjestäjän, koulun ja oppilaan nimi, todistuksen antamispäivä, allekirjoitus, arvio oppilaan käyttäytymisestä sekä oppilaan opinto-ohjelma
ja arvio siitä, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Jos työskentely arvioidaan erikseen,
merkitään sen arvio todistukseen. Lukuvuositodistukseen merkitään myös tieto mahdollisesta
luokalle jättämisestä. Numeroarvostelua käytettäessä todistukseen merkitään perusopetusasetuksen 10 §:n mukainen arviointiasteikko. Todistuksissa tulee olla merkintä, että ne ovat
Opetushallituksen 19.12.2002 hyväksymien opetussuunnitelman perusteiden mukaisia. Opetuksen järjestäjä päättää todistusten ulkoasusta.
Oppiaineiden, aineryhmien ja käyttäytymisen arviointi merkitään sanallisena arviona, numeroarvosteluna tai näiden yhdistelmänä. Työskentely voidaan arvioida myös erillisellä sanallisella
arviolla. Yhteisten aineiden arvioinnissa tulee käyttää numeroarvostelua viimeistään kahdeksannella vuosiluokalla sekä aiemmin niissä oppiaineissa, joissa oppilas on suorittanut perusopetuksen yhteiset opinnot. Numeroarvosana kuvaa osaamisen tasoa. Sanallisesti voidaan
arvioida myös oppilaan oppimisprosessia. Myös sanallisesta arvioinnista tulee käydä ilmi, onko oppilas saavuttanut vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti. Valinnaisten aineiden arvioinnista
päätetään opetussuunnitelmassa.
Oppilaan opinto-ohjelmalla tarkoitetaan luetteloa niistä oppiaineista ja aineryhmistä, joita oppilas on opiskellut lukuvuoden aikana. Perusopetuksessa arvioidaan ympäristö- ja luonnontieto
-aineryhmää lukuun ottamatta kaikki oppiaineet erillisellä sanallisella tai numeroarvosanalla
niillä luokka-asteilla, joilla oppiaineita opetetaan. Vuosiluokilla 1–4 ympäristö- ja luonnontieto
arvioidaan yhdellä arvosanalla; vuosiluokilla 5–6 arvioidaan biologia ja maantieto yhdellä arvosanalla sekä fysiikka ja kemia myös yhdellä arvosanalla. Vuosiluokilla 7–9 arvioidaan biologia, maantieto, fysiikka, kemia ja terveystieto jokainen erillisellä arvosanalla.
Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa arvioidaan ne oppimäärät, jotka kuuluvat oppilaan opinto-ohjelmaan. Oppilaalla voi olla korkeintaan kaksi arvosanaa äidinkieli ja kirjallisuus oppiaineesta. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 10 ja 45 §). Jos oppilas on
opiskellut maahanmuuttajien äidinkieli -oppimäärän mukaisesti, todistukseen merkitään, mitä
kieltä hän on opiskellut.
Oppilas, joka on saanut oman tunnustuksensa mukaista uskonnon opetusta, saa arvioinnin
myös uskonnosta, mikäli opetus on perustunut hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan. Jos oppilaan oppitunneista vähintään puolet on opetettu muulla kuin koulun opetuskielellä, todistuksessa tulee mainita opetuksessa käytetty kieli ja sillä opetetut oppiaineet.
Kankaanpäässä oppilaalle annetaan syyslukukauden päätteeksi välitodistus ja kevätlukukauden päätteeksi lukuvuositodistus.
1.-2.-luokilla on sanallinen arviointi. Luokilla 3.-6. on numeroarviointi.
Alkava oppiaine arvioidaan numerolla keväällä lukuvuositodistuksessa.
3.-4.-luokilla taitoja taideaineet arvioidaan sanallisesti.
5.-6 -luokilla taitoja taideaineiden numeroarviointia voidaan täydentää sanallisella liitteellä.
Kesken lukuvuotta toiselle paikkakunnalle muuttavalle oppilaalle annetaan erotodistus.
Opetushallituksen 19.12.2002 hyväksymien opetussuunnitelman perusteiden mukaiset
1.-2. luokkien todistukset ovat liitteenä. Todistukset otetaan käyttöön 1.8.2002 alkaen.
Väliarviointi
Syys- ja kevätlukukauden puolivälissä oppilas ja opettaja arvioivat oppilaan opintojen edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä.
Väliarvioinnin arviointikeinoja:
•
oppilaan itsearviointi
•
opettajan kirjallinen/suullinen palaute
•
arviointikeskustelu oppilaan ja mahdollisuuksien mukaan
myös vanhempien kanssa
Arviointiasteikko
Numeroarvostelussa käytetään seuraavaa asteikkoa:
10
erinomainen
oppilaan suoritukset oppiaineessa erinomaiset,
osoittaa erityisosaamista oppiaineessa, asennoituminen innostunutta
9
kiitettävä
oppilaan suoritukset oppiaineessa kiitettävät,
asennoituminen innostunutta
8
hyvä
oppiaineen keskeiset tavoitteet saavutettu hyvin,
asennoituminen hyvä
7
tyydyttävä
oppiaineen keskeiset tavoitteet saavutettu tyydyttävästi, asennoituminen vaihteleva
6
kohtalainen
vaikeuksia oppiaineen keskeisten tavoitteiden saavuttamisessa, asennoituminen puutteellista
5
välttävä
monet oppiaineen keskeiset tavoitteet saavuttamatta, asennoituminen puutteellista
4
hylätty
oppiaineen keskeiset tavoitteet saavuttamatta
Taito- ja taideaineiden arviointiperusteet:
10
erinomainen
oppilaan suoritukset oppiaineessa erinomaiset,
osoittaa erityisosaamista oppiaineessa, asennoituminen innostunutta
9
kiitettävä
oppilaan suoritukset oppiaineessa kiitettävät, asennoituminen innostunutta
8
hyvä
oppiaineen keskeiset tavoitteet saavutettu hyvin,
asennoituminen hyvä
7
tyydyttävä
oppiaineen keskeiset tavoitteet saavutettu tyydyttävästi, asennoituminen vaihteleva
6
kohtalainen
vaikeuksia oppiaineen keskeisten tavoitteiden
saavuttamisessa, asennoituminen puutteellista
5
välttävä
monet oppiaineen keskeiset tavoitteet saavuttamatta, asennoituminen puutteellista
4
hylätty
oppiaineen keskeiset tavoitteet saavuttamatta
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA
Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta on laadittu jokaisen oppiaineen osion päätteeksi, tuntijaon nivelkohtaan, oppilaan arvioinnin tueksi. Suomi tai ruotsi toisena kielenä sekä maahanmuuttajaoppilaan oma äidinkieli muodostavat poikkeuksen tästä. Hyvän osaamisen kuvaus
kohdistuu oppiaineiden tietoihin ja taitoihin. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta määrittelee
kansallisen tason, joka sellaisenaan toimii arvioinnin pohjana. Numeroarvostelua käytettäessä
hyvän osaamisen kuvaus määrittelee tason arvosanalle kahdeksan (8). Sanallisessa arvioinnissa kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tukee opettajaa hänen arvioidessaan oppilaan
edistymistä, ja se on arvioinnin perusta kuvattaessa, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet.
TYÖSKENTELYN ARVIOINTI
Työskentelyn arviointi on osa oppilaan oppimaan oppimisen taitojen arviointia. Työskentelyn
arvioinnin pohjana ovat työskentelylle eri oppiaineissa asetetut tavoitteet. Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Arvioinnissa otetaan huomioon myös, miten vastuullisesti oppilas työskentelee ja miten hän toimii
yhteistyössä toisten kanssa. Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia. Vuosiluokilla
1-2 työskentely arvioidaan erikseen ja sanallisesti.
Arvioinnissa huomioidaan:
•
oppilaan tuntiosaaminen
•
kokeissa menestyminen
•
erityyppiset tuotokset lukuvuoden aikana
•
asenne oppiainetta kohtaan
KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTI
Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön, arvostaa työtä ja noudattaa sääntöjä. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta
opettavat opettajat. Opetussuunnitelmassa tulee asettaa tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle.
Käyttäytymisen arvioinnissa otetaan huomioon koulun arvopohja ja kasvatukselle asetut tavoitteet. Käyttäytymisen arvio merkitään väli- ja lukuvuositodistukseen. Käyttäytymisen arviota
ei merkitä edes numeroin ero- eikä päästötodistukseen.
1.-3. lk
Tavoitteet suhteessa itseen
Oppilas
•
luottaa itseensä
•
oppilas kestää myös epäonnistumista
Tavoitteet suhteessa muihin ihmisiin ja ympäristöön
Oppilas
•
arvostaa ja tukee toisia ihmisiä sekä vaalii ympäristöä
•
•
tuntee hyvät tavat ja noudattaa niitä
osaa kuunnella ja pyytää puheenvuoroa
•
ymmärtää ja noudattaa ohjeita ja yhteisiä sääntöjä
•
huolehtii omasta ja toisten työrauhasta
•
osaa työskennellä ryhmässä
•
osaa ratkaista erimielisyyksiä ja riitoja puhumalla
•
huolehtii omista ja yhteisistä välineistä
•
pitää huolta ympäristöstä
Tavoitteet suhteessa opiskeluun
Oppilas
•
yrittää parhaansa
•
työskentelee keskittyneesti
•
huolehtii tehtävistään, tekee ne loppuun
•
huolehtii tarvittavat opiskeluvälineet oppitunnille
•
osallistuu aktiivisesti tuntityöskentelyyn
•
tulee ajoissa oppitunnille
4.-6. lk
Tavoitteet suhteessa itseen
Oppilas
•
luottaa itseensä, uskaltaa tarttua haasteisiin
•
kestää epäonnistumista
Tavoitteet suhteessa muihin ihmisiin ja ympäristöön
Oppilas
•
arvostaa ja tukee toisia ihmisiä sekä vaalii ympäristöä
•
tuntee hyvät tavat ja noudattaa niitä
•
osaa kuunnella ja pyytää puheenvuoroa
•
osaa keskustella
•
ymmärtää ja noudattaa ohjeita ja yhteisiä sääntöjä
•
huolehtii omasta ja toisten työrauhasta
•
osaa työskennellä ryhmässä
•
osaa ratkaista erimielisyyksiä ja riitoja puhumalla
•
osaa auttaa, kannustaa ja rohkaista toisia
•
huolehtii omista ja yhteisistä välineistä
•
pitää huolta ympäristöstä
Tavoitteet suhteessa opiskeluun
Oppilas
•
yrittää parhaansa
•
on oma-aloitteinen
•
työskentelee keskittyneesti
•
huolehtii tehtävistään, tekee ne loppuun
•
huolehtii tarvittavat opiskeluvälineet oppitunnille
•
arvostaa omaa ja toisten työtä
•
osallistuu aktiivisesti tuntityöskentelyyn
•
tullee ajoissa oppitunnille
OPPILAAN ITSEARVIOINTI
Perusopetuksen yhtenä tehtävänä on kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Itsearvioinnin tarkoituksena on tukea itsetuntemuksen kasvua ja kehittää opiskelutaitoja. Tavoitteena on,
että oppilaan itsetunto ja myönteinen minäkuva oppijana sekä osallisuuden tunne vahvistuvat.
Oppilas oppii
•
tiedostamaan asetetut tavoitteet
•
asettamaan opiskelulleen tavoitteita
•
tarkastelemaan ja säätelemään oppimisprosessiaan
•
asettamaan tavoitteita työskentelylleen ja yhdessä toimimiselle
•
tunnistamaan omaa edistymistään.
Lukuvuoden aikana oppilaan tulee voida arvioida itseään ja saada palautetta itsearvioinnista.
Itsearvioinnin tulee kohdistua monipuolisesti osaamisen ja oppimisen eri alueisiin.
ARVIOINTIIN VAIKUTTAVIA SEIKKOJA
Oppilaan oppimisvaikeudet otetaan huomioon oppilaan arvioinnissa. Arvioitaessa tulee käyttää menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaami-
sensa. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan arvioinnin perusteet määritellään hänelle
laadittavassa henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa
(HOJKS).
Jos erityisopetukseen otettaessa tai siirrettäessä on päätetty, että oppilas opiskelee perusopetuksen yleisen opetussuunnitelman mukaisesti, hänen suorituksensa arvioidaan samoilla perusteilla kuin muidenkin oppilaiden suoritukset.
Jos erityisopetukseen otettaessa tai siirrettäessä on päätetty, että oppilas opiskelee yksilöllisen oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin
oppilaan omiin tavoitteisiin perustuen. Yksilöllisten oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää sanallista arviota kaikilla vuosiluokilla.
Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan arviointi perustuu yleiseen perusopetuksen opetussuunnitelmaan tai yksilöllisiin oppimääriin, sen mukaan mitä oppilaan henkilökohtaisessa opintojen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty.
Vaikeimmin kehitysvammaisen oppilaan arviointi perustuu henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin oppilaan omiin tavoitteisiin. Oppilaan arviointi kohdistuu oppimisvalmiuksiin ja edistymiseen toiminta-alueittain. Oppimisvalmiuksia ovat
aistitoiminnot, käyttäytyminen ja vuorovaikutustaidot, kiinnostuneisuus ja tarkkaavaisuus oppimistilanteissa, itsenäistyminen toiminnoissa ja työskentelytaidot. Arvioitavia toiminta-alueita
ovat motoriikka, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja
kognitiiviset taidot. Oppilaan arvioinnissa kuullaan oppilasta kuntouttavia tahoja sekä oppilaan
huoltajia.
MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN ARVIOINTI
Maahanmuuttajaoppilaiden eri oppiaineiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja
vähitellen kehittyvä kielitaito. Suomen kielen taitojen mahdollisten puutteiden merkitystä arvioinnissa pyritään vähentämään monipuolisilla, joustavilla ja oppilaan tilanteeseen sovitetuilla
arviointimenetelmillä. Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaine arvioidaan joko suomi toisena kielenätai suomi äidinkielenä -oppimäärän mukaisesti. Oppimäärä päätetään kunkin oppilaan kohdalta erikseen. Maahanmuuttajaoppilaan arviointi voi olla sanallista koko perusopetuksen ajan
lukuun ottamatta päättöarviointia.
OPINNOISSA ETENEMINEN
Perusopetusasetuksen 11 §:ssä on määrätty opinnoissa etenemisen ja vuosiluokalta siirtymisen periaatteet. Opetussuunnitelman perusteet täsmentävät asetusta.
Opetussuunnitelmassa määritellään vuosiluokalta siirtymisen ja vuosiluokalle jättämisen periaatteet. Jos oppilas ei ole suorittanut hyväksytysti jonkin oppiaineen tai aineryhmän opetussuunnitelman mukaista oppimäärää, hänen vuosiluokan suorituksensa tulee siltä osin hylätyksi. Oppilaalle tulee varata mahdollisuus osoittaa erillisessä kokeessa saavuttaneensa kyseisen oppiaineen vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti. Tilaisuuksia, joissa oppilas voi osoittaa
osaamisensa, voidaan järjestää lukuvuoden aikana tai lukuvuoden työn päätyttyä yksi tai useampia sen mukaan, mitä opetussuunnitelmassa päätetään. Erillinen koe voi sisältää monipuolisesti erilaisia näyttömahdollisuuksia.
Vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti suorittanut oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle. Oppilas voi siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että oppilas kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti.
Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen vuosiluokan suorituksensa yhdessä tai useammassa aineessa on hylätty ja arvioidaan, ettei hän selviydy seuraavan vuosiluokan tavoitteista. Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset raukeavat. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos se on yleisen heikon koulumenestyksen vuoksi tarpeen, vaikka hänellä ei olisi hylättyjä suorituksia. Huoltajalle tulee tällöin varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen
tekemistä.
Jos oppilaan vuosiluokan suoritus on yhdessä tai useammassa oppiaineessa hylätty, voidaan
oppilaan jättämisestä vuosiluokalle tehdä ehdollinen päätös. Päätöksessä mainitaan ne vuosiluokan oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen on vuosiluokalta siirtymisen
edellytyksenä.
OPINNOISSA ETENEMINEN OMAN OPINTO-OHJELMAN MUKAAN
Mikäli oppilas etenee vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelman mukaan,
opetussuunnitelmassa on määriteltävä ne tiedot ja taidot, jotka ovat edellytyksenä kunkin
opintokokonaisuuden opiskelun aloittamiselle. Perusopetusasetuksen mukaan oman opintoohjelman mukaan opiskeleva oppilas siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle yleisen heikon koulumenestyksen perusteella.
Opetussuunnitelmassa
voidaan päättää, että oppilas voi suorittaa myös hyväksytysti suorittamansa opintokokonaisuuden uudelleen, jos se yleisen koulumenestyksen perusteella on tarkoituksenmukaista. Oppilas luetaan yhdeksännen vuosiluokan oppilaaksi, kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai hänen oppivelvollisuusikänsä täyttyy ja hän eroaa
koulusta.
KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS
Saamelaiset
Saamelaisoppilaiden opetuksessa tulee ottaa huomioon, että saamelaiset ovat alkuperäiskansa ,jolla on oma kieli ja kulttuuri. Saamelaisten luontosuhde, perinteiset elinkeinot ja saamelaisyhteisö muodostavat oman kielen ja kulttuurin ytimen, jota perusopetus tukee. Osalle oppilaista saamen kieli (pohjois-, inarin- ja koltansaame) on äidinkieli ja opetuskieli, osalle kieltä
opetetaan vieraana kielenä. Erityistä huomiota kiinnitetään perusopetukseen tulevien oppilaiden erilaisiin kielellisiin valmiuksiin.
Romanit
Romanioppilaiden opetuksessa tulee huomioida Suomen romanien asema etnisenä ja kulttuu-
risena vähemmistönä. Romanien yhteiskunnallisen integroitumisen ja uuden vähemmistöoikeuksia koskevan lainsäädännön myötä koulutukseen sekä ainutlaatuisen kielija kulttuuriperinnön säilyttämiseen liittyvät kysymykset tulee ottaa huomioon myös perusopetuksessa. Romanikielen opetuksen tulee edistää kaksoisidentiteetin muodostumista ja lisätä koulunkäynnin
laatua.
Romanikielen opetuksen tulee antaa romanioppilaille luonteva mahdollisuus ilmaista omaa
vähemmistöidentiteettiään myös koulussa. Opetuksen tulee edistää romanioppilaiden oman
historian ja kielen tuntemusta sekä tietoisuutta romaneista yhtenä koko maailman ja Euroopan
merkittävistä vähemmistöistä.
Koulussa tapahtuvan kielenopetuksen merkitys korostuu romanilapsilla erityisesti siksi, että
perinteisesti Suomen romanikieli on ollut ainoastaan puhuttu kieli. Tämän vuoksi romanikielen
ja -kulttuurin opetuksessa tulee huomioida oppilaiden erilaiset kielelliset valmiudet ja alueelliset erot. Opetuksessa hyödynnetään lähiympäristöä, sukuyhteisöä ja romanikielistä mediaa.
Viittomakieliset
Viittomakielinen on kuuro, huonokuuloinen tai kuuleva oppilas, jonka äidinkieli on suomalainen
viittomakieli. Hän on oppinut viittomakielen ensimmäisenä kielenään, ja se on hänen parhaiten
hallitsemansa tai jokapäiväisessä elämässä eniten käyttämänsä kieli.
Viittomakielisten opetuksessa noudatetaan peruskoulun yleisiä kasvatus- ja oppimistavoitteita
soveltaen niitä viittomakieliseen kulttuuriin. Opetuskielenä on suomalainen viittomakieli. Sen
rinnalla opetuksessa käytetään suomea tai ruotsia luku- ja kirjoituskielenä.
Tavoitteena on vahvistaa oppilaiden viittomakielistä identiteettiä sekä opettaa heitä arvostamaan omaa kieltään ja kulttuuriaan tasa-arvoisena enemmistökielen ja -kulttuurin rinnalla.
Oppilaan pitää pystyä tiedostamaan omat kielelliset ja kulttuuriset oikeutensa eri tilanteissa,
jotta tasa-arvoinen toiminta ja vuorovaikutus olisi mahdollista. Tavoitteena on myös viittomakielisestä kulttuurista ja toimintatavoista poikkeavan äänimaailman ja kuulevien kulttuurin ja
toimintatapojen tiedostaminen ja oppiminen niin, että joustava toimiminen kahden tai useamman kulttuurin piirissä on mahdollista.
Koska suomalainen viittomakieli on vähemmistökieli ja oppilaiden mahdollisuudet sen omaksumiseen ennen kouluikää vaihtelevat suuresti, opetuksessa pitää kiinnittää erityistä huomiota
mahdollisimman rikkaan viittomakielisen oppimisympäristön luomiseen. Viittomakielestä ei ole
olemassa yleisesti käytössä olevaa kirjoitusjärjestelmää, joten henkilökohtaisen kielellisen
vuorovaikutuksen merkitys korostuu. Sen lisäksi hyödynnetään mahdollisimman monipuolisesti tietoja viestintätekniikan mahdollisuuksia viittomakieliseen viestintään ja tiedonsaantiin.
Maahanmuuttajat
Maahanmuuttajien opetuksessa noudatetaan näitä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita oppilaiden taustat ja lähtökohdat kuten äidinkieli ja kulttuuri, maahanmuuton syy ja
maassaoloaika huomioon ottaen. Opetuksella on lisäksi erityistavoitteita. Opetuksen tulee tukea oppilaan kasvamista sekä suomalaisen kielija kulttuuriyhteisön että oppilaan oman kielija kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi.
Maahanmuuttajalle opetetaan koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjalli-
suuden sijasta suomea tai ruotsia toisena kielenä, mikäli hänen suomen tai ruotsin kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Maahanmuuttajille tulee mahdollisuuksien mukaan järjestää myös oppilaan oman äidinkielen opetusta.
Suomen tai ruotsin kielen ja oppilaan äidinkielen opetuksen ohella tulee maahanmuuttajille
antaa tukea myös muilla oppimisen osa-alueilla tasavertaisten oppimisvalmiuksien saavuttamiseksi. Maahanmuuttajaoppilaalle voidaan laatia oppilaan oppimissuunnitelma, joka voi olla
osa oppilaan kotoutumissuunnitelmaa.
Opetuksessa on otettava huomioon maahanmuuttajaoppilaan aikaisempi oppimishistoria sekä
kasvatus- ja opetusperinteet. Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä otetaan huomioon perheiden kulttuuritausta ja kokemukset lähtömaan koulujärjestelmästä. Huoltajat tutustutetaan
suomalaiseen koulujärjestelmään, koulun toiminta-ajatukseen, opetussuunnitelmaan, arviointiin, opetusmenetelmiin sekä oppilaan oppimissuunnitelmaan.
Oppilaan ja hänen huoltajiensa tietämystä oman kielija kulttuurialueensa luonnosta, elämäntavoista, kielistä ja kulttuureista hyödynnetään opetuksessa.
TOIMINNAN JATKUVA KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI
Toimintaa arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti. Arviointi- ja kehittämistyöryhmä koordinoi toiminnan arviointia ja kehittämistä.
TIETOSTRATEGIA

OPS vuosiluokat 1–2

Transcription

Similar documents

Lataa: 162530_koivula_pirjo

opetussuunnitelman luvut 7.11–9.4 (pdf)

2016 - Helsinki

opetussuunnitelma - SYK vanhempainyhdistys

Liikuntadidaktiikka 4 op/ Juha Valtonen Tiina Lähteenmaa

Lapsen ja nuoren koulupolku Somerolla - Somero

Mitä on valmennus ja vaikuttaako se .pdf

Käpysadon lukuvuositiedote 2015-16

HRSK yleinen OPS 28.9.2011 (PDF)

Lukutaidon arviointi, Sergejeff ja Nylund

Oppilaskuljetusopas

Opettajan ABC 2014 - 2015.pdf

OPETUSSUUNNITELMA - Savonlinnan normaalikoulu

OPS 2016 liikunnan tukimateriaali kokonaisuudessaan

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Merenkurkun koulun opetussuunnitelma

ja 1-6 luokkien oppilaat

Loimaan kaupungin koulukuljetussään

Kajaanin lukion opas 2014-15

valtarin koulun syystiedote 2014

Asiakashallintaohjelma - Suomen Rotaryn nuorisovaihto

Kommenttipyyntö OPS-arviointi