Espoon kaupunkirata välillä Leppävaara

Transcription

Espoon kaupunkirata välillä Leppävaara
Espoon kaupunkirata välillä
Leppävaara – Kauklahti, ratasuunnitelma
VÄYLÄARKKITEHTUURI
Joulukuu 2013
2
ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA
VÄYLÄARKKITEHTUURI
SISÄLTÖ
VÄYLÄARKKITEHTUURI
1. Väyläarkkitehtuurin kohteet suunnittelualueella ............................... 4
5. Silta-arkkitehtuuri .................................................................................. 23
2. Väyläarkkitehtuurin periaatteet ja tavoitteet ..................................... 6
Siltapaikkaluokitus ................................................................................... 23
3. Arkkitehtuurin pääpiirteet .................................................................... 6
Siltojen arkkitehtuuriaiheet ..................................................................... 24
Asemaympäristöt ...................................................................................... 6
6. Muiden ympäristörakenteiden arkkitehtuuri ...................................... 26
Muut siltaympäristöt ................................................................................ 6
Meluesteet .................................................................................................. 26
Meluesteet .................................................................................................. 6
Tunnelien suuaukot ................................................................................... 26
Valaistus ...................................................................................................... 6
Suoja-aidat ................................................................................................. 26
4. Asemat ja ympäristö ............................................................................. 7
Tukimuurit .................................................................................................. 26
Laiturien tilankäyttö ja arkkitehtuuri .................................................... 7
7. Evästyksiä jatkosuunnittelulle .............................................................. 27
Maisemanhoito .......................................................................................... 8
Asemaympäristön periaatesuunnitelma ............................................... 8
Opastus ....................................................................................................... 10
LIITTEET
Kalusteet ja varusteet ............................................................................... 11
Valaistus ...................................................................................................... 14
Liite 1 Siltakohtaiset arkkitehtuuriaiheet
Paikkakohtainen tunnistettavuus ........................................................... 18
Liite 2 Esteettömyyskriteerit
Taideaiheet asemilla ................................................................................. 22
ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA
VÄYLÄARKKITEHTUURI
ESIPUHE
Espoon kaupunkiradan ratasuunnitelman laadinnan yhteydessä on asetettu yhdeksi tärkeäksi tavoitteeksi laadukas kaupunkikuva ja ympäristö.
Hyvän palvelutason mielikuvan halutaan välittyvän radan käyttäjille sekä
yhtenäisenä, omaleimaisena julkiskuvana että asemien paikkakohtaisena
identiteettinä. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi on laadittu väyläarkkitehtuurisuunnitelma, jonka tarkoituksena on määritellä asemilla ja rataympäristössä näkyvät arkkitehtuurin ja ympäristönhoidon pääpiirteet.
Näitä sovelletaan yksityiskohtaisemmin eri osa-aiheiden suunnittelussa
sekä ratasuunnitelman tarkistamisvaiheessa että myöhemmässä rakennussuunnitteluvaiheessa.
Kaupunkiradan toteutuminen voi nykyisen tiedon mukaan alkaa aikaisintaan vuonna 2020 mutta saattaa siirtyä vielä pidemmällekin tulevaisuuteen. Toteutumisajankohdan varmistuttua ja seuraavan suunnitteluvaiheen alkaessa useat materiaalit ja tuotteet ovat kehittyneet verrattuna
nykyisiin. Tästä syystä tässä väyläarkkitehtuurisuunnitelmassa määritellään arkkitehtuuriratkaisujen periaatteet ja mainitaan joitakin materiaali- ja tuote-esimerkkejä. Toteutussuunnittelun alkaessa on syytä selvittää
markkinoilla olevat materiaalit ja tuotteet ja tarkentaa periaatteellisia
ratkaisumalleja ajanmukaisin tiedoin.
Väyläarkkitehtuurin määrittelyt perustuvat suurelta osin nykyisen asema- ja rataympäristön olosuhteisiin. Kuitenkin laiturialueet uudistuvat
täysin. Niiden rakenteet ja arkkitehtuuri voidaan suunnitella vapaammin,
kun taas useimmat sillat ovat nykyisten, varsin ahtaiden ja rapistuneiden
siltojen levennyksiä, joten niiden arkkitehtuurimahdollisuudet ovat hyvin
rajattuja. Lisäksi arkkitehtuurin keino- ja materiaalivalinnoissa huomioidaan esteettömyysvaatimukset sekä ilkivallan ehkäisy ja kestävyys.
Arkkitehtuurisuunnitelmassa korostuvat asemat, niihin liittyvät asemasillat ja asemaympäristöt. Asemien välisille ratajaksoille sijoittuvien siltapaikkojen alikulkutilat on esitetty siistittäväksi ja valaistavaksi tehokkaasti. Lisäksi meluesteet muodostavat näkyvän arkkitehtuurielementin.
Liitteenä on esitetty siltakohtaiset arkkitehtuuriaiheet. Toisena liitteenä
on tiivistelmä esteettömyyden ohjeistuksesta ja periaatteista, joka on
tarkoitettu avuksi ratasuunnitelman laadintaan tavoitteena kaikille käyttäjille sopiva rataympäristö.
Väyläarkkitehtuurisuunnitelman on laatinut WSP Finland Oy:n työryhmä
yhteistyössä rata-, katu- ja siltasuunnittelijoiden kanssa. Suunnitelmaa
on kehitetty Kauniaisten ja Espoon sidosryhmäedustajien kanssa sekä
esitelty kaupunkien kaupunkikuvasta vastaavissa toimielimissä.
3
4
ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA
VÄYLÄARKKITEHTUURI
1. VÄYLÄARKKITEHTUURIN KOHTEET
SUUNNITTELUALUEELLA
Väyläarkkitehtuuri kohdistetaan alueille, joissa liikkuu kulkijoita. Tärkeimpiä kohteita ovat asemaympäristöt, jotka koostuvat laiturialueesta,
asemasillan alatilasta tasonvaihtorakenteineen sekä liityntäpysäköintija pysäkkialueista. Siltapaikkaluokituksessa nämä kohteet on määritelty
II-luokkaan.
L:\1000\304799_ESKA\4_CAD\41_Suunnitelma\C_Yleinen\YLEISKARTTA\YLEISKARTTA_WSP\YLEISKARTTA_YLEISOTILAISUUS_WSP_lokakuu.dwg, 23.9.2013 14:54:21, PDF-XChange 4
Väyläarkkitehtuuria kohdistetaan myös kaikkiin radan kanssa risteäviin siltapaikkoihin. Nämä määritellään siltapaikkaluokituksessa III- tai IV-luokkaan. Näissä kohteissa väyläarkkitehtuurin toimenpiteet ovat vähäisempiä.
ESPOO
KM 20+600
S22+000
Espoonjoen rs
S21+145
Espoon nykyinen
tunneli
S19+536
Kirkkojärventien yks
S19+065
Tuomarilan ak
S20+585
Espoon asemasilta
S17+832
Bredanportin aks
S17+465
Ymmerstan ak
S23+862
Vantinportin aks
KAUKLAHTI
KM 24+277
S21+145
Espoon uusi tunneli
S22+943
Pellon yk varaus
S20+933
Kaupunginkallion yks
S20+289
Espoonportin aks
S19+313
Ratalaaksonportti aks
TUOMARILA
KM 19+022
S18+420
Tuomarilan yks
KOIVUHOVI
KM 17+861
S24+326
Kauklahden
asematunneli
Asemaympäristö, kokonaisvaltainen
arkkitehtuuri
Siltapaikka, kohdekohtaisia
arkkitehtuuriaiheita
ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA
VÄYLÄARKKITEHTUURI
5
ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA
VÄYLÄARKKITEHTUURI
2. VÄYLÄARKKITEHTUURIN PERIAATTEET
JA TAVOITTEET
Kaupunkiradan ratasuunnitelman suunnitteluohjelmassa on
mm. seuraavia, myös arkkitehtuuriin sovellettavia tavoitteita:
3. ARKKITEHTUURIN PÄÄPIIRTEET
asetettu
- taloudellinen ja tekninen moitteettomuus
- laadukkaat, rationaalisesti ylläpidettävät ja riittävän pitkän
elinkaaren omaavat ratkaisut
- ympäristön ja kaupunkikuvan vaatimusten huomioiminen
- ristiriidattomuus maankäytön ja muiden suunnitelmien suhteen
Väyläarkkitehtuurin perusteet on määritelty vuoden 2003 Leppävaara
– Espoo sekä vuoden 2011 Espoo – Kauklahti yleissuunnitelmissa. Yleissuunnitelmia tarkistettaessa huomioidaan muuttuneet ohjeet ja määräykset. Lisäksi arvioidaan arkkitehtuurin perusteita laajemmin nykyajan
kokemusten ja materiaalitietouden näkökulmasta.
Tärkeänä tavoitteena on kaupunkiradan hyvän palvelutason ja omaleimaisuuden mielikuvan välittyminen sekä matkustajille että radan ympäristössä liikkuville. Arkkitehtuurin panostuksen perusteena on asema- ja
siltapaikkojen merkitys ja luokittelu yhdyskuntarakenteessa, liikkumisverkostossa sekä kaupunkikuvassa. Myös kulttuurinen ja maisemallinen
arvo huomioidaan. Luokitteluperusteena käytetään Liikenneviraston siltapaikkaluokittelua sovellettuna rataympäristöön. Tällöin Leppävaaran
ja Espoon asemat ovat I-luokan kohteita ja muut asema-alueet II-luokan
kohteita. Muut siltapaikat ovat III-luokan kohteita ja muutama syrjäinen
siltapaikka IV-luokan kohde.
I- ja II-luokan asemaympäristöt laitureineen, radan alittavine katu- ja
raittiyhteyksineen sekä liityntäpysäköinnin ja -pysäkkien alueineen muodostavat arkkitehtonisen kokonaisuuden, joka koostuu sekä yhdenmukaisista, toistuvista arkkitehtuuripiirteistä että yksilöllisistä, asemakohtaisista arkkitehtuuriaiheista.
Asema- ja rataympäristössä tekniset ja turvallisuusohjeet ja määräykset
sekä esteettömyyskriteerit muodostavat paljon reunaehtoja myös arkkitehtuuriratkaisuille. Arkkitehtisuunnittelu kohdistetaan niihin kohteisiin
ja aiheisiin, joiden ulkonäköön voidaan vaikuttaa. Näitä ovat esimerkiksi
laiturikatokset, odotuskalusteet laitureilla, asemien alatilojen pintojen
käsittelyt ja tasonvaihtorakenteiden materiaalit, valaisintyypit ja -tehot,
katu- ja liikennetilojen kalusteet, istutukset ja materiaalit.
Asemaympäristöt
Asemaympäristöissä arkkitehtuurin keinoin luodaan kaupunkiradan yhtenäisyyttä ilmentävä tyyli ja laatu. Esikuvina ovat Espoonportin ja Vantinportin asemien arkkitehtuuri. Tärkeimpiä yhtenäisyyttä luovia ominaisuuksia ovat laiturikatoksien perustyypit ja liuskekiviverhoilu suurissa
seinäpinnoissa. Merkittävä aihe on lisäksi puun käyttö laiturikatoksissa.
Kunkin aseman laiturin ja sillan alatilan yksilöllinen ilme suunnitellaan
yhtenäisenä kokonaisuutena. Lähtökohtana ovat tällöin asemaympäristön kulttuuri- ja rakennushistorialliset sekä kaupunkikuvalliset piirteet.
Huomioon otetaan myös asemaympäristöjen maankäytön kehittyminen
ja siihen liittyvät kaupunkikuvalliset ohjeet ja suunnitelmat. Yksilölliset
aiheet kohdistetaan lähinnä materiaali- ja värivalintoihin sekä kuva-aiheisiin pintojen verhoiluissa sekä lasipintojen käsittelyssä. Asemien yksilölliseen ilmeeseen voidaan sisällyttää ympäristöarkkitehtuurin tai taiteen
aiheita integroituna rakenteisiin. Yksilöllisyyttä korostetaan myös asemien nimikylteillä.
Opastus toteutetaan sekä rata-alueella että asemaympäristössä Liikenneviraston ohjeiden mukaisesti. Kalusteet ja varusteet toteutetaan osin
tyyppimallistojen mukaisesti (kaiteet, pyöräpysäköinti, roska-astiat),
odotusvarustus laitureilla kaupunkiradan ilmettä korostavin erikoissuunnitelmin.
Maalattu kuvio ehkäisee töhrimistä.
Vantinportin puukatto.
Vantinportin arkkitehtuuri sopii esikuvaksi.
HKL pyöräpysäköinnin kalustemallisto
14.6.2013
Muut siltaympäristöt
Muut siltaympäristöt tehdään siisteiksi ja valoisiksi siinä määrin kuin on
mahdollista. Vanhojen siltojen levennykset sovitetaan nykyisiin mahdollisimman luontevasti, jolloin siltapaikkakohtainen omaleimaisuus korostuu. Töhryt poistetaan. Alakatot ja osia julkisivusta pinnoitetaan. Seinäpintoihin esitetään toteutettavaksi maalauksia töhryjen hillitsemiseksi.
Meluesteet
Meluesteiden arkkitehtuurilla jatketaan nykyisen kaupunkiradan meluesteiden tyyliä. Melueste verhoillaan puurimoituksella, joka yhdistää sen
ilmeeltään laiturikatosten puurimoitukseen.
Valaistus
Laiturialueiden ja asemaympäristöjen valaistuksessa noudatetaan voimassa olevia rautatiealueiden valaistusvaatimuksia, ratateknisiä ohjeita
ja YTE:ssä esitettyjä määräyksiä. Silta-alitusten valotehoa lisätään. Erikoisvalaistuksen kohteita ovat alikulkujen verhoilut ja muut arkkitehtuurin yksityiskohdat julkisivuissa.
/ WSP Design Studio
runkolukitusteline - pyöräkatosjärjestelmä - pyöräkaappi
Espoon pyöräpysäköinti- ja
kaideohjeita.
Espoo • Helsinki • Vantaa
6
KEVYEN LIIKENTEEN
TYYPPIKAIDEMALLISTO JA KAITEIDEN KÄYTÖN OHJE
toukokuu 2011
ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA
VÄYLÄARKKITEHTUURI
7
4. ASEMAT JA YMPÄRISTÖ
TYYPPIASEMAN
LEIKKAUS
A-A
LAITURIEN TILANKÄYTTÖ
JA ARKKITEHTUURI
1 / 100
Asemille rakennetaan uudet katokset, jotka muodostavat tärkeän osan
aseman uudesta ilmeestä. Asemien tilallisilla ratkaisuilla on tavoiteltu
helppoa orientoitumista ja turvallista liikkumista. Asemien kulkuyhteydet hahmottuvat kaupunkikuvassa selkeinä ja pimeänä aikana rakenteita valaistaan. Kulkuyhteydet laitureille järjestetään katetuilla portailla ja
hisseillä. Uudet hissit mahdollistavat polkupyörän kuljettamisen. Hissit
ovat läpikuljettavia ja lasitettuja. Kaikki kalustus ja varustelu sijoitetaan
laiturialueen keskivyöhykkeelle.
Asemien laituripituudet ovat 230-270 metriä, Kauklahden keskilaituri on
n. 350 metriä. Katokset ovat 100 metriä pitkiä ja 8,9 metriä leveitä. Reunalaiturin katokset ovat 5,5 metriä leveitä. Tekniset ja huoltotilat sijaitsevat alikulkutunneleiden yhteydessä.
1
2
3
4
5
Asemien katosrakenteet ovat teräsprofiilirakenteisia keskipilaririvillä
kannatettuja katoksia. Katoksien alapinta on kaareva, ja se verhoillaan
puurimalla. Reunavyöhykettä on kevennetty lasi-teräsrakenteisella osuudella. Keskipilari muodostuu kahdesta pyöreästä teräspilarista, joiden
väliin koteloidaan piiloon sadevesirännit ja sähköputket.
lä ja keltaisella huomioraidalla. Keskelle sijoittuvan kaluste- ja opastevyöhykkeen pinnoite on tummaa betonikiveystä. Lisäksi taidetta pyritään
toteuttamaan asemilla joko erillisenä taideteoksena tai osana kiinteitä
rakenteita.
Asemaympäristössä käytettäviä kalusteita ovat odotuskatosten penkit,
roska-astiat sekä pyöräpysäköinnin kalusteet. Penkit integroidaan tuulisuojakatoksiin, jolloin niiden alusta säilyy tyhjänä ja täten helposti puhdistettavana. Kaikki penkit mitoitetaan esteettömyysmääritysten mukaisesti.
Asemille luodaan teemavärit, jotka toistuvat katoksien alapinnassa ja istuinryhmissä. Katoksien alapinnat ovat kuultokäsiteltyjä puurimakattoja,
jota valaistaan epäsuoralla valaistuksella. Laituripinnat ovat verhoiltu
vaalealla betonikivellä ja varustettu esteettömyysohjeiden mukaisin huomioraidoin ja aluein. Katoksen vesikattona on bitumikermi, jonka päälle
asennetaan värillinen singelikerros. Laituripinnat on verhoiltu vaalealla
betonikivellä. Laiturin reunan vaara-alue rajataan mustalla graniittikivel-
TERÄS, MAALATTU
PUURIMA, KUULTOKÄSITTELY
VALAISIN
OPASTE
LASI
5 500
8 900
1
1
2
3
REUNALAITURI
1 3
2
VÄLILAITURI
11 000
Piirustus välilaiturin ja reunalaiturin tyyppikatoksesta.
4
3 900
4
2
3
2
3 000
1 3
5
5
8
ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA
VÄYLÄARKKITEHTUURI
Maisemanhoito
Radan läheisyydessä tulee käyttää pääasiassa havupuita ja -pensaita lehtikeliongelman vuoksi (RATO 20). Kauempana radasta voidaan käyttää
matalia lehtipensaita ja liityntäalueilla myös lehtipuita. Riittävät näkemäalueet tulee huomioida istutusten suunnittelussa. Korkeaksi kasvavia puita ei tule istuttaa alle 30 metrin päähän radan virroitusjohdosta. (RATO
20)
Rataluiskat toteutetaan pääasiassa sepelillä. Radan suoja-aidan sisäpuolelle ei sijoiteta hoidettavaa istutusta.
Arvokkaat luontokohteet huomioidaan suunnittelussa. Esimerkiksi Espoonjoen ylityskohdassa joen rantapuustoa pyritään säilyttämään mahdollisimman paljon ekologisen yhteyden säilyttämisen turvaamiseksi. Liito-oravien kulkureittien maisemahoitotarpeet tutkitaan ja määritellään
tarkkaan seuraavassa suunnitelmavaiheessa.
Asemaympäristön periaatesuunnitelma
Asemaympäristössä toteutetaan erikoistason esteetön reitti liityntäpysäkeiltä ja –pysäköintialueilta laiturille. Reitiksi valitaan lyhin mahdollinen
yhteys. Esteettömän reitin tulee täyttää sille asetetut vaatimukset (kuvattu liitteessä 2). Esteetön reitti pinnoitetaan asfaltilla ja rajataan vaalealla
betonikiveyksellä, jotta se on tunnistettava yhdenmukaisesti kaikilla asemilla. Esteetön reitti varustetaan ohjeiden mukaisin opastein ja valaistaan erityisen hyvin, jotta se myös pimeällä erottuu kulkua ohjaavana.
Oheisessa kuvassa on esitetty esimerkkiaseman esteetön reitti.
Ympäristörakentamisella luodaan yhdessä asema-arkkitehtuurin kanssa
alueille identiteettiä ja tunnistettavuutta. Suunnittelussa noudatetaan
Liikenneviraston ohjeita sekä Espoon kaupungin suunnittelukäytäntöjä.
Hyvän kunnossapidettävyyden turvaamiseksi alle 2 m:n välikaistat kivetään ja jyrkät luiskat istutetaan massapensailla.
Pinnoitteina käytetään pääasiassa asfalttia ja betonikiveystä, merkittävimmissä asemaympäristöissä voidaan käyttää luonnonkivipinnoitteita.
Reunakivet ovat luonnonkiveä.
Havainnekuva laiturikatoksesta.
8
kt
10
757
12015
12
29.0
9
ar
II
I
1
32.0
II
kt
kt
12
18
12025
9
11
23.3
23.0
27
25.6
II
7
22.9
9
5K
23.1
322
11985
kt
12
11
Hyv.
Tark.
Tarkastaja
Hyv.
Tark.
Suunn.
Piirt.
43.83
278
280
24
512
terassi
33
34
45
11994
16
15
9
8
283(8.1
0)
10
560
27.1
30.2
30
32.8
555
ar
33.7
k
26.2
kt
21
kt
II
kt
kt
akt
31.3
k
32.1
16
kt
42
28.3
akt
akt
k
25.4
II
35
11991
22
513
K1
27.7 kt
tr
28
21.7
29.6
tr
17
40
49
6
20.0
20.4
25.1
320
15.0
25.4
11982
734
20.6
8
288 288
24.0
KA
290
319
19.00
25.7
25.7
24.6
3:114 M502
25.2
310
31
47
25.7
20
18
19
21.4
2
42.02
284
286
286
40.9
3
286
25.8
288
279
25.3
290
25.7
281
31.49
689
78
23
17
3
25
284
3:12
25.8 4 14.71
55K
25.3
11
26.2
r60.00
304 5
24.7
0
290
U
285
7
11993
485
NI
A
25.0
25.7
20.4
515
3:102
21.9
IN
3:12
25
25.0
3:114
EN
18.8
24.7
291
292
11992
511
20
24.6
18.7
3:1
23691
24.7
25.3
18.7
11995
20.2
28
kt
11990
24.922
287
58.93
61.35
321
19.9
19.8
25.3
294
292
36.0
0
324
35
19.3
5
21.4 322
20.7
3:96
20.9
6
11981
23.8
4296
296
22. 35
23.6
38
22 .62
5
.5
4
29
41.8
.83
23.2
20.6
298
22.3
298
3:1
109 ap
3:114
.37
.61
3:12
3:12 M602
22.0
21.4
302
302
60.97
92.75
300
55K
89.00
307
Selit
.04
22
305
23753
9.55 306
23.1
10
39
298
39
21.7
7
22 .68
8
86
.0
23.8
296
22.6
326
26682
.00
24.0
kt
9
.65
Pumppaamo
60 pp
17.1
142 pp
325
3:1 M602
291
21.2
55P4
90
20.9
23744
22.973
21.1
32.7
312
21.3
21.4
20.1
514
24.2
19.0
323
18.9
.74
21.9
22.1
311
20.7
22.3
21.6
23746
32.167
31.5
21.5
9
KA
302
20.9
308
1
.2
76
11
26.0
k
ar
tr
K4
kt
10
I kh
13
25.7
at
4
GRANKULLA
18.9
5
280
282
12024
24.3
24.5
25.4
277
275
25
25.4
28376
1.27
6.76
Muut.
niitty
nurmi
895:2:39
10
3:114
U
NIA
IN
12
EN
304
185.8
5
21.7
7
304
GR
39.5
2
r400.00
3
KU
306
20
19
.99
306
312
7.34
19.64
312
15.55
301
6.45
55L3
kt
9
.4
65
14
3:102
AN
LLA
23759
310
0
26683
8
20.9
21.7
29.9
310
1
21.1
85.0
V
16 3.0
0
22.0
21
21.9
21.9
Kä
ytt
öo
ik.s
up
27.4
101
11
12
46
n
ar
8
de
k
än
ar
kt
gr
II
23.2
13
gs
I
kt
än
8
33.5
507
10
k
kt
9
2
3
da
radan suoja-aita
meluaita
esteettömän reitin opaste
24.7
273
56.32
1
79
5
30
276
276
e
Br
ar
5
4
11
32.5
6
5P5
EN
280
278
284
25.8
25.3
506
7
12003
KAUNIAIN
278
276 20.59
24.9
3:1
25.9
25.4
275
3:25
25.8
3
500
4
13
26.0
305
60.47
r60.0
.17
23.8
18.6
74
22.9
34.2
8
0
43.2
91
25.5
24.2
Karvasmäki
23750
Karvasbacka
26.8
6
36
23751
30
55053
1
25
55
SEPÄNKYLÄ
SMEDSBY
tö
o
ik
Kä
yt
27.3
4
27.4
.ra
jo
itu
s
35
18 .70
18 .68
29.00
i
esteetön reitti
valaisin
penkki ja roska-astia
Toimittaja
Tilaaja
Luonnos 2
istutettava pieni havupuu
nykyinen lehti- / havupuu
koristeheinä
30
ap or
Br ed
7
25.0
30.00
61.00
25
24.50
50 m
Liik. hyv.
Karjaa
25
sileä betonipinta
noppakiveys
betonikiveys laitureilla ja pysäkeillä,
asfaltti kivirajauksin esteettömällä reitillä
30
istutettava iso /pieni lehtipuu
35
matala havupensas
matala lehtipensas
KOIVUHOVI
17+861
23765
te n
20
20.9
4
36.77 316
314
314
316
20
13.79
24.50
Latupohja
Uusi raide
Uusi raide
33.55
tie
ä
alikulku
Polkupyöräpysäköinti
nykyinen metsä
30
20
Levähdysalue
i
i
i
187
dan
dav
reitti
Nykyinen levennettävä
i
en
väg
cka
sba
Ulla
tie
mäen
Ullan
15.00
Esimerkkinä Koivuhovin ympäristösuunnitelma.
Bre
Bre
gen
tteli
Asemakaavoitettu asuinkor
Bredanportin aks
km 17+832
Sillan levennys
tteli
Asemakaavoitettu asuinkor
Uusi kevyen liikenteen
25
t portaat ja hissi
Uusi asemalaituri, uude
tteli
makaavoitettu asuinkor
Pasila
Ase
tteli
Asemakaavoitettu asuinkor
20
MERKINNÄT
20.2
303
20.98
21.0
24.93
305
23
35.32
20.9
22.00
ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA
VÄYLÄARKKITEHTUURI
9
ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA
VÄYLÄARKKITEHTUURI
Opastus
Asemakohtainen opastus toteutetaan ”RATO, osa 16 väylät ja laiturit”,
”Rautatieasemien staattiset opasteet – vaatimusmäärittely” ja ”RHK
opastusjärjestelmä” -ohjeiden mukaisesti.
18.3
Leikki
21.3
III
19.3
19.7
kt
kt
21.6
Pysäköintitaso
18.1
Alikulun suuaukossa opastus laitureille sekä esteettömän
hissin tunnus.
271
Tietoa on tarjottava kaikissa paikoissa, joissa matkustajien on valittava
reitti. Reitin varrella opasteiden välinen etäisyys on enintään 100 metriä.
17.5
Portaiden yllä tai alikulun katossa portaan
kohdalla opastus laiturille.
18.6
Yläpuolella aseman nimi rst irtokirjaimin julkisivussa.
ar
17.9
19.2
Kilonkuja
10
Portaiden yläpäällä laiturilta poistuttaessa opaste portaista
18.3ja liityntäliikenteen
pysäköinnin suunnasta.
19.6
18.7
17.4
Asemilla käytettävät opastetyypit:
1. Valaistu kolmio-opaste asema-alueen edustalla
2. Asemalaiturin opasteita ovat staattiset laiturinumero ja aseman nimi
sekä elektroninen näyttötaulu, joka ilmoittaa seuraavasta junasta.
3. Asemien alikulkujen suulla ja alikulusta nousevien portaikkojen alapäässä on informaatio laiturien suunnasta, laiturinumerot sekä muu asemakohtaisesti vaihteleva informaatio, kuten hissit, liukuportaat, lippuautomaatti).
4. Asemalaiturilta lähdettäessä opastetaan kohdan 3 opasteen taustapuolella liityntäpysäköinnin (autot ja polkupyörät) suunnat.
5. Esteettömän reitin opastus
6. Lähialueen opaskartta (tarvittaessa myös tuntokartta heikkonäköisille)
7. Liityntäpysäköintiopaste
20.1
18.4
18.4
LE
19.4
i
20.0
20.1
19.4
kt
Paikoitustalo
19.8
17.2
19.5
19.3
110kV
20.2
18.5
kt
19.9
19.7
Kilontunneli
Pumppaamo
15.2
17.9
KILO
19.5
19.7
i
19.9
330
17.5
110kV
17.7
18.3
26
17.428
Raideaukio
i Banplatsen
Kilotunneln
17.3
araid
e
i
an
amla ban
G
17.4
17.4
LE
LE
17.5
18.2
kt
17.7
329
Skö
ldvä
gen
kuja
17.8
ar
Alikulussa näkyvällä
paikalla portailta tullessa
18.2
aikataulu, lähialueopastus,
ar
lähialuekartta.
16.7
181
17.8
17.7
Esimerkkikohteena Kilon asema.
16.6
Kilo
npu
iston
286
katu
Asemalaiturilla laitureiden numero-opasteet,
aseman nimikyltit ja informaatiotaulu.
17.1
V
110k
tuloteiden
varrella valaistu
kolmio-opaste.
Kilo
17.2
17.4
ar
Kilpi
16.5
16.8
18.1
kt
iteinen
Kapeara
17.3
ar
ar
Smalspå
Esteettömän reitin opastepisteeseen esteettömän
reitin kartta. Vielä ei ole määräystä siitä, tuleeko
16.6
esteetön kartta ja kohokartta joka asemalle.
253
at
Aseman
17.8
17.9
17.9
Pysäköintipaikoille P + juna tunnus sekä
mahdollinen pysäköinnin
aikarajoite.
18.1
Vanh
17.5
8.2
ret
287
kt
Laatureitin tunnistettavuutta voidaan korostaa opastuksen lisäksi koko
reitin kattavalla jatkuvalla valaistuksella. Valaisintyypin valinnalla voidaan korostaa erottuvuutta ja jatkuvuutta verrattuna muihin kevyen liikenteen reitteihin. Pinnoitteeksi suositellaan asfalttia.
331
16.9
18.5
Laatureitin tunnistettavuus
Kaupunkiradan tuntumaan sijoittuvan laatureitin visuaalista tunnistettavuutta korostetaan lähinnä opasteiden ja valaistuksen keinoin. Opastus
suunnitellaan osana kuntien laatureittiverkostoa. Selkeästi päätekohteisiin päättyvät laatureitit voi erottaa esimerkiksi väritunnistein. Kauempaa erottuva väri helpottaa käyttäjää orientoitumaan reitillä.
19.2
20.1
18.2
18.5
sga
Kilopark
17.4
269
17.0
16 9
ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA
VÄYLÄARKKITEHTUURI
Kalusteet ja varusteet
Asemaympäristöjen kalusteiden ja varusteiden kokonaisuus muodostuu
odotus- ja informaatiokalusteista, roska-astioista, pyöräpysäköinnin varusteista sekä lukuisasta määrästä erilaisia varusteita (automaatit, tekniset varusteet ym.). Yleisperiaatteena on odotuskalusteiden nostaminen
asemakohtaisesti esiin värisymboliikkaa käyttämällä ja toteuttamalla
kaikki muu varustelu neutraalin harmaana.
Odotuskatos laitureilla.
Kalusteet valitaan tyyliltään ja materiaaleiltaan asema-arkkitehtuuriin
sopivista valmiskalustemallistoista. Penkit integroidaan tuulisuojakatoksiin, jolloin ne voidaan asentaa odotuskatoksen rakenteeseen ja penkkien
alusta säilyy tyhjänä ja täten helposti puhdistettavana. Asemilla käytetään myös erillisiä penkkejä, jotka ovat samaa mallia kuin suojakatoksen
penkki. Kaikki penkit mitoitetaan esteettömyysmääritysten mukaisesti:
istuinkorkeus 460-500mm, istuinsyvyys 430-470 mm, istuimen kaltevuus 1 - 3°, istuimen ja selkänojan välinen kulma 95 – 110°, penkeissä on
selkänoja. Lisäksi vähintään 50 m välein tulee olla käsinojalla varustettu
penkki. Käsinojan korkeus istuimesta on 200 – 240 mm.
Informaatiotaulu.
11
Roska-astia on 100 L maassa seisova malli. Jätteiden kierrätysmahdollisuus selvitetään ennen toteutussuunnittelua, kun tiedetään, onko kierrätysjärjestelmä tulossa.
Asemaympäristöissä sijaitsee joitakin turvalaitetiloja. Niiden siistimistarve ja soveltuvuus kaupunkikuvaan tarkistetaan rakennussuunnitteluvaiheessa ja tarvittavat toimenpiteet suunnitellaan.
Roska-astian esimerkkinä rebin, Puuha Group (voidaan asentaa useita astioita vierekkäin ja
lisätä kierrätystekstin tarra).
12
ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA
VÄYLÄARKKITEHTUURI
Pyöräpysäköinnin kalustemallistona käytetään HKL pyöräkalustemallistoa. Asemakohtaisissa suunnitelmissa esitetään pyörätelineiden ja katosten määrät ja paikat. Pyöräpysäköinti varustetaan pyörätelineitä suojaavin katoksin. Laajempi katostyyppi, pyöräaitaus, sijoitetaan kohteisiin,
joissa pyörätelinealue muodostaa yhtenäisen tilallisen kokonaisuuden.
Pyöräkatoksen ja kaapin yleisesti määritelty väri on harmaa RAL 7024 ja
pyöräteline on ruostumatonta terästä. Väri on Espoossa vakiokäytössä
oleva ympäristövarusteiden sävy. Asemakohtaisesti väri voidaan kuitenkin valita aseman yksilölliseen ilmeeseen sopivaksi.
HKL malliston pyöräkaapin lukitusjärjestelmä tulee toimimaan matkakortilla ja on käyttäjilleen ilmainen. Lukitusjärjestelmä suunnitellaan 20132014.
Havainnekuva pyöräaitauksesta. Aitaus voi olla lukittava tai avoin. Lukitus toimii matkakortilla.
HKL pyöräpysäköinnin kalustemallisto
14.6.2013
/ WSP Design Studio
runkolukitusteline - pyöräkatosjärjestelmä - pyöräkaappi
HKL pyöräkalustemallisto –projektissa on suunniteltu runkolukitukseen sopiva pyöräteline,
yksi- ja kaksipuoleinen pyöräkatos, pyöräaitaus sekä pyöräkaappi.
Havainnekuva yksipuoleisesta pyöräkatoksesta.
Havainnekuva pyörakaapista. Kaappeja voi sijoittaa yksitellen tai halutun mittaisenaj jolloin se koostuu usean kaapin
kokonaisuudesta. Pyöräkaapin lukitus toimii matkakortilla.
ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA
VÄYLÄARKKITEHTUURI
B 3 Käsijohteet
Käsijohteiden sijoitussuunnittelussa noudatetetaan SuRaKu ohjetta.
(SuRaKu, Esteettömien julkisten alueiden suunnittelun, rakentamisen ja
kunnossapidon ohjeistaminen katu-, viher- ja piha-alueilla 2005). Portaissa ja porrasluiskissa käytetään aina käsijohdetta.
Kevyen liikenteen väylä suunnitellaan tavanomaisesti niin, että kaltevuus
Kevyen liikenteen kaiteina käytetään Helsingin, Espoon ja Vantaan
yhon esteettömillä reiteillä maksimissaan 8%. Perustason esteettömillä reiteillä 5-8 % kaltevissa kohteissa käytetään yksijohteista käsijohdetta ja
teistä kevyen liikenteen kaidemallistoa.
esteettömyyden erikoistason reiteillä kaksijohteista käsijohdetta.
Ohje sisältää tiedot eri putoamiskorkeuksien aitaamistarpeesta
Reiteillä, joita ei ole luokiteltu esteettömiksi, käsijohteen tarve määritetäänesprojektikohtaisesti.
sekä
teettömien käsijohteiden mallit ja mitoitusohjeet.
Seinään asennettavien mallien ulottuma seinästä määritetään kohteittain
siten, että käsijohde ulottuu kevyen liikenteen väylälle.
Espoo • Helsinki • Vantaa
Käsijohdetta on kolme perusmallia: yksi- ja kaksijohteinen maahan perustettava käsijohde sekä seinään asennettavat mallit.
Kuva 7. Havainnekuva
käsijohteesta.
14
Käsijohteiden yläpinnan korkeus on 900 mm kulkutason pinnasta. Esteettömyyden erikoistaso alemman johteen yläpinta on 700 mm korkeudella
kulkutason pinnasta. Lisäksi esteettömyyden kannalta on tärkeää, että
käsijohde ulottuu vähintään 300 mm portaan tai luiskan ulkopuolelle.
Käsijohteen materiaali on yleisimmin ruostumaton teräs. Materiaali voi
olla myös kuumasinkitty ja maalattu teräs.
materiaalit:
• tolppa, teräsputki:  48,3 mm
• käsijohde, teräsputki:  42,3 mm
• käsijohteet varsi: terästanko  16 mm
PIIRUSTUSNUMEROT
KAIDETYYPPI (kaiteen nimi + korkeus mm)
ESPOO
HELSINKI
VANTAA
KÄSIJOHDE 900/KJ
6436 / 815
29400 / 750
50371
KÄSIJOHDE 900/pyöristetty pääte
6436 / 817
29400 / 752
50373
KÄSIJOHDE 900/700/2KJ
6436 / 816
29400 / 751
50372
KÄSIJOHDE 900/pyöristetty pääte
6436 / 818
29400 / 753
50374
SEINÄÄN KIINNITETTÄVÄT KÄSIJOHTEET
6436 / 836
29400 / 771
50392
Kevyen liikenteen tyyppikaiteet
KEVYEN LIIKENTEEN
TYYPPIKAIDEMALLISTO JA KAITEIDEN KÄYTÖN OHJE
Käsijohteet (pääte kulmikas tai pyöristetty).
toukokuu 2011
PIIRUSTUSNUMEROT
KAIDETYYPPI (kaiteen nimi + korkeus mm)
ESPOO
HELSINKI
VANTAA
SUOJAKAITEEN RUNKO 1200
6436 / 810
29400 / 745
50366
SUOJAKAITEEN RUNKO 1100
6436 / 806
29400 / 741
50362
SUOJAKAITEEN RUNKO 1000
6436 / 802
29400 / 737
50358
KAIDETYYPPI (kaiteen nimi + korkeus mm + välijohteiden määrä)
ESPOO
HELSINKI
VANTAA
VERKKOELEMENTTI 1200 ja 1100
6436 / 827
29400 / 762
50383
HARVA KAIDE 1200/2VJ
6436 / 807
29400 / 742
50363
VERKKOELEMENTTI 1000
6436 / 831
29400 / 766
50387
HARVA KAIDE 1100/2VJ
6436 / 803
29400 / 738
50359
HARVA KAIDE 1000/1VJ
6436 / 800
29400 / 735
50356
HARVA KAIDE 1200/3VJ
6436 / 808
29400 / 743
50364
HARVA KAIDE 1100/3VJ
6436 / 804
29400 / 739
50360
HARVA KAIDE 1000/3VJ
6436 / 801
29400 / 736
50357
HARVA KAIDE 1200/5VJ
6436 / 809
29400 / 744
50365
HARVA KAIDE 1100/5VJ
6436 / 805
29400 / 740
50361
PINNAELEMENTTI 1200 ja 1100
6436 / 828
29400 / 763
50384
PINNAELEMENTTI 1000
6436 / 832
29400 / 767
50388
LAMINAATTIELEMENTTI 1200 ja 1100
6436 / 829
29400 / 764
50385
LAMINAATTIELEMENTTI 1000
6436 / 833
29400 / 768
50389
PYÖREÄREIKÄINEN ELEMENTTI 1200
ja 1100
PYÖREÄREIKÄINEN ELEMENTTI 1000
6436 / 830
29400 / 765
50386
6436 / 834
29400 / 769
50390
PIIRUSTUSNUMEROT
LISÄVARUSTEET:
LISÄVARUSTEET:
nojailukaide, aurausjohde ja käsijohteet,
nojailukaide, aurausjohde ja käsijohteet, katso sivut 19-20
katso sivut 19-20
Kevyen liikenteen tyyppikaiteet
Kaiteet, putoamiskorkeus ≥ 70 cm.
Kevyen liikenteen tyyppikaiteet
13
Kaiteet, putoamiskorkeus 50 - 70 cm.
11
13
14
ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA
VÄYLÄARKKITEHTUURI
VALAISTUS
Kaupunkiradan asemien ja asemaympäristöjen valaistuksen tavoitteena
on energiatehokkuus, pitkäikäisyys, valkoinen valo sekä hyvä ilkivallankestävyys. Ratkaisujen perusteena on valaistusvaatimusten edellyttämä
valoteho, valaisimet sekä yhtenäinen, arkkitehtuuriin sopiva tyyli. Kaikilla
asemilla noudatetaan esteettömyysvaatimuksia.
Kaupunkiradan valaistavat alueet jaetaan kolmeen osa-alueeseen:
Asemaympäristöt
Asemalaiturit
Alikulut
Asemaympäristöjen valaistuksessa käytetään kaupunkiradan kokonaisarkkitehtuuriin valaistusteknisesti sopivia valaisinpylväsmalleja.
Asemalaitureiden kattamattomia alueita valaistaan samoilla valaisinpylväsmalleilla kuin asemaympäristössä. Katetuilla alueilla valaistus toteutetaan kattoon upotettavilla ja pilarien pintaan asennettavilla kokonaisarkkitehtuuriin sopivilla valaisinmalleilla.
Asemien yhteydessä olevissa alikuluissa korostetaan liuskekivipintoja
seinän yläreunaan asennettavilla pystypintaa hyvin korostavilla valaisimilla. Asemien alikuluissa korostetaan portaita ja luiskia kirkkaammalla
valaistuksella. Asemien alikulkujen julkisivuja korostetaan tarvittaessa
valaistuksella.
Erityisesti huomioita kiinnitetään alikulkujen yleisvalaistukseen. Kaikissa alikuluissa käytetään kattoon upotettuja valaisimia, joiden optiset
ominaisuudet takaavat vaakapinnan lisäksi myös pystypintojen riittävän
valaisun. Alikulut valaistaan valkoisella valolla, joka toistaa ympäristön
materiaalien sävyt oikeina.
Suurimittakaavaisissa alikuluissa Kauniaisten ja Keran aseman yhteydessä alatilan terminaaliluonnetta korostetaan hyvällä yleisvalaistuksella.
Pysäkkialueet valaistaan muita alueita voimakkaammin.
Ahtaissa ja pitkissä alikuluissa valaistusta lisätään korostaen alikulkua
ympäristöstä positiivisesti erottuvana valaistuna tilana.
Asemalaiturin havainnekuva pimeään aikaan.
ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA
VÄYLÄARKKITEHTUURI
18.3
Asemaympäristöt
Asemaympäristön valaistus suunnitellaan kokonaisuutena kokonaisarkkitehtuuri, esteettömät reitit ja muu alueella oleva valaistus huomioiden.
kt
17.5
ar
Pysäköintialueiden valaistus toteutetaan kaupunkiradalle valitun pylväs-
17.9
18.3
18.6
19.6
18.7
17.4
malliston mukaisilla valaisinpylväillä (esim. BEGA 9499). Pylvään korkeus
on 6-8 metriä. Pylväät pyritään sijoittamaan pysäköintiruutujen päätyihin, jotta mahdolliset törmäykset pylväisiin olisivat epätodennäköisempiä. Polkupyöräkatokset ovat valaistuja.
20.1
18.4
18.4
LE
16.99
16
19.4
19 4
kt
19.5
19.7
Pumppaamo
19.9
KKilontunneli
Kil
Kilon
il nt
266
17.4288
Ra de
RRaideaukio
ddeaukio
ki
Banplatsen
latt
i Ba
15 2
15.2
Kilotunneln
nnneln
kt
ar
e
araid
Vanh
ar
gen
Alikulkutunneli, Em = 100 lx
Kilo
npu
iston
katu
17.1
110k
ar
18.5
sga
Kilopark
17.4
V
181
269
17.0
17.7
16 9
Misal
Misal
BEGA 9499
16.5
16.7
18.2
17.8
17.7
286
uja
ldvä
kt
16.6
17.2
17.4
Kilpik
Skö
Katettu laiturialue, Em = 50 lx
16.6
Kattamaton laiturialue, Em = 20 lx
16.8
Asemaympäristön valaistus,
esimerkkinä Kilon asema.
329
18.1
iteinen
Kapeara
Portaat, Em = 100 lx
17.3
ar
ar
et
Smalspår
17.9
Esteetön reitti,
18.1 Em = 20 lx
17.9
253
kt
17.8
17.7
nan
Gamla ba
17.3
7.3
17.5
at
Pysäköintialue, Em = 20 lx
17.5
17.4
17.4
LE
LE
i
17.8
17.9
110kkVV
18.3
17.55
8.2
110kV
i
19.9
19
KILO
33
330
18.2
18.5
331
1
Paikoitustalo
19.3
20.2
19.7
kt
19.8
19.5
18.5
220.0
20.1
19.4
Esteettömät reitit ohjaavat laitureilta pysäköintialueille ja julkisen liikenteen eri suuntiin johtavien yhteyksien pysäkeille. Reittien valaistuksessa
käytetään kaupunkirataan valitun pylväsmalliston mukaisia valaisinpylväitä ja valaistus sovitetaan kaupungin olemassa olevaan valaistukseen.
Pylvään korkeus on 5-6 metriä.
19.2
20.1
18.2
i
17.2
Portailla ja luiskilla pyritään esteettömyysvaatimusten mukaiseen valaistustasoon ja tasaisuuteen käsijohteeseen integroitavalla led-valaistuksella (esim. Misal, RST käsijohdevalaisin A1 Ø42,4mm). Valaisevan
käsijohteen tulee täyttää käsijohteen ja kaiteen rakenteelliset vaatimukset. Siellä missä käsijohdevalaisinta ei voida käyttää, käytetään kaupunkirataan valitun pylväsmalliston mukaista valaisinpylvästä (esim. BEGA
9499). Pylvään korkeus on 5-6 metriä.
19.7
19.2
Kilonkuja
18.1
19.3
kt
21.6
Pysäköintitaso
271
Leikki
21.3
III
15
16
ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA
VÄYLÄARKKITEHTUURI
Asemalaiturit
Asemalaitureilla, niihin johtavilla portailla ja luiskilla sekä hissien edustoilla noudatetaan voimassa olevia valaistusvaatimuksia ja -määräyksiä
sekä esteettömyysvaatimuksia.
Katetut laituriosuudet valaistaan muuta laituria voimakkaammin. Valaistus toteutetaan katokseen upotettavilla pienikokoisilla led-alasvaloilla
(esim. BEGA 6750). Lisäksi epäsuoralla valaistuksella korostetaan katoksien puista alakattopintaa käyttäen katoksen pilareihin asennettavia
led-valaisimia (esim. BEGA 2434).
Kattamattomilla osuuksilla laiturit valaistaan joko yhteiskäyttöpilareihin
integroitavilla valaisimilla tai tarvittaessa kaupunkirataan valitun pylväsmalliston mukaisiin valaisinpylväisiin (esim. BEGA 9499) sijoitettavilla
valaisimilla. Pylvään korkeus on 5-6 metriä.
BEGA 6750
BEGA 2434
Laitureille johtavilla portailla ja luiskilla pyritään esteettömyysvaatimusten mukaiseen valaistustasoon ja tasaisuuteen käsijohteeseen integroitavalla led-valaistuksella (esim. Misal, RST käsijohdevalaisin A1 Ø42,4mm).
Valaisevan käsijohteen tulee täyttää käsijohteen ja kaiteen rakenteelliset
vaatimukset. Siellä missä käsijohdevalaisinta ei voida käyttää, käytetään
kaupunkirataan valitun pylväsmalliston mukaista valaisinpylvästä (esim.
9499). Pylvään korkeus on 5-6 metriä.
Misal
Misal
BEGA 9499
ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA
VÄYLÄARKKITEHTUURI
Alikulut
Uusissa alikuluissa yleisvalaistus toteutetaan kattoon upotettavilla alikulkuihin tarkoitetuilla led-valaisimilla (esim. Valopää VP2221). Valaisinoptiikat valitaan niin, että valoa saadaan riittävästi myös pystypinnoille. Valon väri on neutraalin valkoinen ja värintoistoindeksi vähintään 80.
Nykyisissä saneerattavissa ja laajennettavissa alikuluissa nykyiset kattoon upotetut valaisimet puretaan ja niiden tilalle asennetaan uudet alikulkuihin tarkoitetut led-valaisimet (esim. Valopää VP2221). Valaisinoptiikat valitaan niin, että valoa saadaan riittävästi myös pystypinnoille.
Valon väri on neutraalin valkoinen ja värintoistoindeksi vähintään 80.
Nykyisten alikulkujen laajennusosuuksien kattoon upotetut valaisimet
suunnitellaan nykyisten upotusten mukaisesti.
Valopää VP2221
Asemien alikuluissa olevat seinien liuskekiviverhoukset ja muut mahdolliset erikoisratkaisut kohdevalaistaan seinien yläreunaan asennettavilla
seinänpesuoptiikalla varustetuilla led-valaisimilla (esim. BEGA 4473).
Tapauskohtaisesti pystypintojen ja katon valaistusta voidaan lisätä seinän ja katon rajaan asennettavalla ilkivallankestävällä kulmavalaisimella
(esim. Malux Titan A45),
Liuskekiviverhoilun valaistusratkaisu Vantinportissa.
Rataa alittavissa alikuluissa pyritään hyvään yleisvalaistukseen. Erikoisvalaistusten suunnittelu harkitaan tapauskohtaisesti.
BEGA 4473
Malux Titan
17
18
ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA
VÄYLÄARKKITEHTUURI
Paikkakohtainen tunnistettavuus
Kaupunkirata sijoittuu Espoon historialliseen kulttuurimaisemaan Kuninkaantien linjalle. Asemat syntyivät 1903 avatun radan varteen vähitellen
asuntokannan lisääntyessä ja teollisuuden tarpeisiin. Rautateiden oma
arkkitehti Bruno Granholm laati asemilla tarvittavien rakennusten tyyppipiirustukset. Kaukalahden ja Espoon asemarakennukset toteutettiin jo
radan avaamisvuonna 1903. Kauklahden hyvin säilyneessä asemarakennuksessa näkyy monia arkkitehdille tyypillisiä piirteitä sekä rakentamisaikakaudelle ominaisia kansallisromanttisia ja karelianistisia pyrkimyksiä.
Kaukalahden asemaympäristö on myös huomattavan hyvin säilyttänyt
alkuperäisen luonteensa. Espoon asemarakennuksen koristeellisuutta
on myöhemmin karsittu. Myöhemmin rakennetuista asemarakennuksista
ovat säilyneet Kauniaisten ja Tuomarilan asemat, jotka ovat suojeltuja.
Kaupunkiradan asemien laiturialueet rakenteineen, kalusteineen ja opasteineen on suunniteltu periaatteiltaan yhdenmukaisiksi. Tavoitteeksi on
kuitenkin asetettu asemamiljöiden omaleimaisuuden ja erityispiirteiden
korostaminen yleisilmeessä. Tällöin tarkastellaan asemaympäristöä kokonaisuutena, johon kuuluu laiturialueiden lisäksi asemasiltojen alatila
sekä lähiympäristön liikenne- ja viheralueet. Erityisesti asemasiltojen
alatilat laiturien sisääntulohalleina tarjoavat mahdollisuuksia arkkitehtuurin keinoin korostaa kunkin aseman yksilöllistä luonnetta ja sidosta
paikalliseen historiaan.
ja kalusteissa. Ohessa esitetty värikartta on vain suosituksenomainen.
Tarkemman suunnittelun yhteydessä on syytä perehtyä huolellisesti kunkin asemamiljöön historiaan sekä tulevaan maankäytön kehittämiseen.
Esimerkiksi Koivuhovin aseman läheisyyteen tulevan uuden maankäytön
yhteyteen on laadittu rakennustapaohje, joka antaa kuvaa tulevan asemaympäristön kaupunkikuvasta ja värimaailmasta. Myös Keran aseman
ympäristöön on suunnitteilla mittavaa uutta maankäyttöä. Värien käytössä voidaan tilanteen mukaan tehdä myös ohessa esitettyä rohkeampia
värivalintoja.
Omaleimaisuuden ja paikallisen tunnistettavuuden tärkein keino on rakenteiden pintojen käsittely väri- ja kuvioaiheilla. Kullekin asemalle suositellaan tietyn värimaailman valintaa, jota voidaan varioida rakenteissa
Asemat nykytilassa.
ESPOO
KERA
TUOMARILA
KAUNIAINEN
KILO
KOIVUHOVI
LEPPÄVAARA
KAUKLAHTI
ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA
VÄYLÄARKKITEHTUURI
ODOTUSKATOS
ODOTUSKATOS
PORRASTILOJEN JA LUISKIEN SEINÄ
ISTUIN
TAUSTASEINÄT AUTOMAATEILLE JA INFORMAATIOLLE
KAUKLAHTI
Aseman sävytys jatkuu Vantinportin sävyissä. Katoksen alakaton sävy on lämmin ruskea, sääsuojassa ja seinissä sävynä on
vaalea sininen.
PORRASTILOJEN JA LUISKIEN SEINÄ
ISTUIN
TAUSTASEINÄT AUTOMAATEILLE JA INFORMAATIOLLE
TUOMARILA
Aseman värinä on lämmin oranssi. Keltasävyinen asemarakennus on säilynyt lähes alkuperäisessä 1930-luvun ulkoasussaan. Juna-aseman pohjoispuolelle on noussut uusi keltaisen ja punaisen sävyissä toteutettu Kulovalkean kerrostalovaltainen asuinalue. Junaradan välittömään läheisyyteen sen eteläpuolelle on rakennettu uusia vaaleasävyisiä rivi- ja kerrostaloja.
ESPOON KESKUS
Asema on keskusasematyyppinen, kuten Leppävaara. Aseman rakenteet suunnitellaan omana erillisenä kokonaisuutenaan.
ODOTUSKATOS
PORRASTILOJEN JA LUISKIEN SEINÄ
ODOTUSKATOS
ISTUIN
TAUSTASEINÄT AUTOMAATEILLE JA INFORMAATIOLLE
KOIVUHOVI
Aseman väri ovat koivun tuohen harmaa ja valkoinen. Koivuhovin asema sijoittuu vehreään maisemaan Kauniaisten
pientaloalueen ja Espoon kerrostaloalueen lähistölle.
ISTUIN
TAUSTASEINÄT AUTOMAATEILLE JA INFORMAATIOLLE
KAUNIAINEN:
Aseman lämmin keltainen väritys kunnioittaa alkuperäisen, säilytettävän asemarakennuksen historiaa.
ODOTUSKATOS
ODOTUSKATOS
PORRASTILOJEN JA LUISKIEN SEINÄ
PORRASTILOJEN JA LUISKIEN SEINÄ
ISTUIN
TAUSTASEINÄT AUTOMAATEILLE JA INFORMAATIOLLE
KERA
Aseman värinä on punasaven sävy. Keran asema on saanut nimensä Kera Oy:n keramiikkatehtaasta, joka sijaitsi seisakkeen pohjoispuolella. Tehtaalla käytettyä kotimaista punasavea saatiin omalta alueelta tehtaan läheltä.
PORRASTILOJEN JA LUISKIEN SEINÄ
ISTUIN
TAUSTASEINÄT AUTOMAATEILLE JA INFORMAATIOLLE
KILO
Aseman värisävy on heleä vaalea sininen. Sininen on jatkumoa aseman nykyiselle värin käytölle, mutta on sävyltään
nykyistä raikkaampi. Aseman lähiympäristön miljöö koostuu kerrostaloista, joiden päävärisävy on vaalea. Julkisivuissa on
eri sävyisiä tehosteosia.
19
20
ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA
VÄYLÄARKKITEHTUURI
Keran väriehdotus.
Tuomarilan väriehdotus, lasissa esimerkki taideaiheesta.
Kilon väriehdotus.
ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA
VÄYLÄARKKITEHTUURI
Paikkakohtaista tunnistettavuutta lisää silta-alikulkujen erilaisuus. Lisäksi taidetta pyritään toteuttamaan asemilla joko erillisenä taideteoksena tai osana kiinteitä rakenteita.
Olemassa olevien siltojen betonipinnat puhdistetaan ja seinä- ja kattopintojen pinnoitukset uusitaan. Aseman kohdalle asennetaan aseman
nimi ja juna –symboli irtokirjaimin. Liikenneviraston ohjeen mukainen valolaatikko asennetaan sillan julkisivun yläreunaan. Pinnassa vedettävät
sähköjohdot saadaan asennettua huomaamattomasti radan puolelta
Havainnekuva Kilon aseman siistitystä julkisivusta ja nimen sijoittamisesta julkisivuun.
Havainnekuva Koivuhovin aseman nimen sijoittamisesta julkisivuun.
Kilo
Kilo
Kirjainmateriaali on hiottu ruostumaton, tumman harmaaksi maalattu teräs, grit 240. Hionta on sama kuin laituriopastaulun kehyksessä.
Asemien suuaukkojen muoto vaihtelee. Sekä kaareviin että suorareunaisiin suuaukkoihin sopii kehyksetön teksti. Kirjaimet asennetaan piilokiinnityksellä. Kirjaimet nostetaan holkin avulla hieman irti betoniseinästä.
Symbolivaihtoehdot.
Asemasiltojen alatilaan suositellaan asetettavaksi myös kello. Tällöin on
tärkeää varmistaa, että se kytkeytyy laiturikellon ajannäyttöön.
Havainnekuva Tuomarilan aseman siistitystä julkisivusta ja nimen
sijoittamisesta julkisivuun.
21
22
ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA
VÄYLÄARKKITEHTUURI
TaideAIHEET asemilla
Erilaiset taide- ja ympäristöteokset julkisessa liikkumisympäristössä luovat positiivista mielikuvaa ympäristöstä välittämisestä ja luo tätä kautta
turvallisuudentunnetta. Lisäksi ne ovat paikan identiteettiä muodostava
vahva maamerkki. Kaupunkiradan asemaympäristöissä taideaiheet vahvistavat näitä ominaisuuksia.
Taideteosten toteuttaminen edellyttää erillistä hankeprosessia. Tällaisen käynnistämiseksi on luontevinta laatia kaupunkiradan taidekonsepti, jossa osallisena ovat myös Espoon ja Kauniaisten taidehankinnoista
vastaavat organisaatiot. Konseptin ohjelma on suositeltavaa laatia ennen
rakennussuunnitelman laadintaa, jotta taiteen toteuttaminen saadaan
kytketyksi ratahankkeen toteuttamiseen parhaalla mahdollisella tavalla.
Konseptin laadinnassa tulee miettiä taiteen tavoitteet ja mahdollisuudet,
taideteosten tuottamisen tavat, kytkentä ratahankkeen toteuttamisohjelmaan, rahoitus sekä toteuttamiseen liittyvät eri tahojen vastuut.
Pertti Saari, ”Puut kuuntelee” ja Pekka Jylhä, ”Olen itä olen länsi”.
Laiturikatosten rakenteet sopivat hyvin taideteosten kiinnityskohteeksi.
Taideaiheet voivat parhaimmillaan olla asemaympäristön eri tiloja yhdistäviä, erilaisin materiaalein ja tekotavoin luotuja kokonaisteoksia. Erityisesti suositellaan laituri- ja siltarakenteisiin integroituja teoksia. Aiheen
suunnittelu on hyvä kytkeä osaksi rakennussuunnitteluvaiheen arkkitehti- ja ympäristösuunnittelua ja huomioida sen vaatimat rakenteelliset ja
tekniset tarpeet osana muuta suunnittelua. Mikäli päädytään erillisen
taideteoksen toteuttamiseen, siirtyy sen toteutus kaupungille, mutta sen
vaatimat tekniset installaatiot (esim. valon saanti) on hyvä huomioida
muun teknisen suunnittelun yhteydessä.
Hyvin asemarakenteisiin sopiva toteutustapa on betonipintojen käsittely
kuva-, väri- tai materiaaliaiheilla. Esimerkiksi graafisen betonin menetelmällä voidaan luoda kuva-aiheita paikallishistoriasta ja varioida aihetta
myös lasipinnoissa. Graafisen betonin käyttö soveltuu erityisen hyvin uusien asemien siltojen alatilan laajoille betoniseinäpinnoille (Kera, Kauniainen).
Mikael Pohjola, ”Isokutsu”. Taideaiheen valinnalla voidaan
korostaa aseman paikalliskulttuurin teemaa. Tämä esimerkki sopisi vanhan keramiikkateollisuuden symboliksi.
Anna-Leena Kopperi, ”Sini-puna-silta”. Asemalla olevat luiskat
ja portaat katoksineen soveltuvat hyvin tilateoksen paikaksi.
Kuva-aihe toteutettuna graafisena betonielementtinä esim. osana asemasillan alatilan seinää.
ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA
VÄYLÄARKKITEHTUURI
5. SILTA-ARKKITEHTUURI
SILTAPAIKKALUOKITUS
Siltapaikkaluokitus perustuu Liikenneviraston ohjeisiin. Sen tarkoituksena on analysoida kohteen merkittävyys ja kiinnittää huomiota sillan
ulkonäön suunnittelun tarpeeseen. Siltapaikkaluokan määrittelyssä
huomioidaan kolme vaikuttavuustekijää: siltapaikan sijainti yhdyskuntarakenteessa, liikenneverkossa ja kaupunkikuvassa sekä siltapaikan
kulttuuri- ja maisema-arvo. Seuraavassa on kuvattu siltapaikkaluokat sovellettuna rautatieympäristöön:
· siltapaikkaluokka I, erittäin vaativa
· rautateiden solmukohtien asemat
· tärkeimmät liikenteelliset solmukohdat
· siltapaikkaluokka II, vaativa
· rautateiden solmukohtien asemat
· merkittävät taajamakohteet
· siltapaikkaluokka III, huomattava
· rautateiden seisakkeet
· taajamien ulkopuolelle sijoittuvat vilkkaiden liikenneväylien
siltapaikat
· siltapaikkaluokka IV, tavanomainen
· vähän liikennöidyt väylät taajamien ulkopuolella tavanomaisessa maisemassa
Leppävaaran ja Espoon keskuksen asemat ovat I-luokan siltapaikkoja.
Muut asema-alueelle sijoittuvat siltapaikat luokitellaan siltapaikkaluokkaan II.
Muut kohteet luokitellaan pääasiassa siltapaikkaluokkaan III, muutama
syrjäinen kohde luokkaan IV. Luokittelua harkittaessa on huomioitu, että
sillat ovat pääsääntöisesti nykyisen sillan levennyksiä, mikä edellyttää
ulkonäön muokkaamista arkkitehtonisesti siistiksi kokonaisuudeksi.
Kaupunkiradan sillat, siltapaikkaluokitus
Muutokset nykyisiin siltoihin
- Levennettävät alikulkusillat
- II Ratsukadun AKS
- Levennettävät alikäytävät
- IV Kilonpuron RS
- II Fasaanin AK
- Asemasiltojen suuremmat muutokset
- III Kilonpuistonportin AKS
- II Kilon asematunneli AK
- II Kauniaisten AKS
- II Brendanportin AKS
- II Tuomarilan AK
- Uudet sillat
- Uudet sillat
- II Säterinpuiston AKS
- III Kilonkartanon YKS (varaus)
- II Kutojantien AKS
- III Espoonjoen RS
- Uudet jk— yli- ja alikäytävät
- III Lansantunneli AK
- III Keran AK (varaus)
- II Yhtiön AK
- III Ymmerstan AK (varaus)
- IV Ratalaaksonportti AKS
- III Pellon YK (varaus)
- Ei rakenteellisia muutoksia
- Levennystarve huomioitu
- II Keran AKS
- III Karantien YKS
- III Tuomarilan YKS
- Ei muutoksia
- II Espoonportin AKS
- II Vantinportin AKS
- II Kaukalahden asematunneli
- Muu muutos
- Tukimuuri
- III Kirkkojärventien YKS
- III Kaupunginkallion YKS
23
24
ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA
VÄYLÄARKKITEHTUURI
Siltojen arkkitehtuuriaiheet
Asemilla Espoon keskusta lukuun ottamatta sillan alatila on tärkein laiturille johdattava kulkuväylä. Siellä joko on tai sinne toteutetaan porras-,
luiska ja hissiyhteyksiä laiturille. Tällä tavoin sillan alatilasta muodostuu
sisääntulohalli asemalle. Tätä ominaisuutta pyritään korostamaan tilanmuodostuksen, pintojen materiaalivalintojen ja valon avulla. Suuri osa
asemasilloista ovat nykyisiä, jotka levennetään. Haastavaa on nykyisen
rapistuneen, töhryisen ja hämärän tilan muuttaminen siistiksi, valoisaksi
ja töhryjä ehkäiseväksi. Tämä esitetään toteutettavaksi Vantinportin ja
Espoonportin esimerkkien ja arkkitehtonisen tyylin mukaisesti osittain
liuskekiviverhoiluilla, osittain siistimällä ja pinnoittamalla betonipintoja.
Valoa lisätään kaidevalaistuksella sekä tilaa valaisevalla lisävalaistuksella. Näitä keinoja sovelletaan yksilöllisesti kullakin siltapaikalla. Uusien asemasiltojen alatilassa sovelletaan samoja arkkitehtuurin keinoja.
Edellä mainittujen yhtäläisyyttä luovien keinojen lisäksi asemakohtainen
omaleimaisuus korostuu erityisesti silloin, kun asemalla sijaitsee nykyinen silta. Tällöin nykyiset rakenteet määrittelevät pitkälti uudistetun alatilan luonteen ja tunnelman. Liuskekiviverhoilun kivilaadun ja pinnoitteiden värivalinnoilla voidaan omaleimaisuutta paikkakohtaisesti korostaa.
Muilla, syrjäisemmillä siltapaikoilla, jotka eivät kytkeydy asematilaan,
siistitään pinnat, pinnoitetaan vaaleaksi sillan alakatto ja tapauskohtaisesti osia julkisivusta ja lisätään valaistustehoa. Syrjäiset alikulut ovat
erityisen alttiita töhrimiselle. Tästä syystä esitetään kuviomaalauksia
betonisille pystypinnoille. Peruskorjauksen tarkemman suunnittelun yhteydessä voidaan ideoida erilaisia tapoja kuvien toteuttamiseksi esim.
oppilaitosten kanssa. Vanhan betonin pinnoituksen pysyvyys koetaan ongelmalliseksi. Pinnoitusaineiden- ja tapojen oletetaan kehittyvän siihen
mennessä, kun pinnoitukset tulevat ajankohtaiseksi.
Esmerkkikuvia Espoonportin asema-arkkitehtuurista.
Asemilla paikkakohtaista identiteettiä korostetaan sijoittamalla siltojen
julkisivuihin aseman nimikilpi, joka samalla siistii ja modernisoi siltanäkymää.
Siltakohtaiset arkkitehtuuriaiheet on esitetty liitteenä.
Etuluiskat verhoillaan pääsääntöisesti noppakivellä.
Esimerkki alikulun seinämaalauksesta. Valmiin kuvan on todettu hillitsevän
seinien tuhrimista.
ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA
VÄYLÄARKKITEHTUURI
Asemien suunnittelussa erityisenä haasteena on nykyisten asemien alikulkujen kehittäminen laadukkaiksi ja turvallisen tuntuisiksi. Ohessa on
periaatekuva siitä, kuinka nykyinen ahdas alikulku ja siihen liitettävät
porras ja hissi avarretaan ja muutetaan tunnelmaltaan sisääntuloaulaksi.
Alikulkua levennetään muuttamalla viisto etuluiska tukimuuriksi. Hissitornit ja hissikorit ovat lasitettuja avaruuden, valoisuuden ja keveän yleisilmeen luomiseksi. Hissistä ja portaasta on näkyköyhteys laituritasolle.
Alikulkujen ja laiturille johtavan portaan seinä on verhoiltu kiviverhouksella. Graniittiverhousta valaistaan tehostevaloin. Tilan ja turvallisuuden
tuntua lisätään maalaamalla pilarit ja kattopinta vaalealla värillä sekä valaistusta lisäämällä.
Alikulun periaatteellinen leikkaus.
Tässä esitetty idea on viitteellinen ja tarkentuu siltasuunnittelun yhteydessä.
Periaatekuva ahtaan alikulun avartamisesta.
Periaatteellinen havainnekuva avarretusta alikulusta.
Nykyinen alikulku.
Aiemman yleissuunnitelman mukainen tilaratkaisu.
25
26
ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA
VÄYLÄARKKITEHTUURI
6. MUIDEN YMPÄRISTÖRAKENTEIDEN
ARKKITEHTUURI
Meluesteet
Meluesteiden arkkitehtuuri noudattaa kaupunkiradalle toetutettujen
meluesteiden rakenneperiaatetta (oheiset piirrokset). Levyrakenne on
absorboivaa teräskasettia, joka verhoillaan vaakasuuntaisella puurimoituksella. Toisin kuin nykyisissä kaupunkiradan meluesteissä myös radan
puolella käytetään meluesteiden päädyissä puurimoitusverhoilua töhryjen estämiseksi.
Meluesteitä on kolmea korkeutta, 1,4, 2 ja 3 metriä. 1,4 metrin korkuista
sekä korkeinta meluestettä kevennetään läpinäkyvällä yläosalla, siten
että junasta nähdään maisema. Läpinäkyvä osa toteutetaan 2x8 mm laminoidulla lasilla (kestävä, ei sumennu).
Lisäksi mahdollisuuksien mukaan voidaan tarvittaessa käyttää kiskon
viereen asennettavaa pyörämeluestettä. Sitä voidaan käyttää, mikäli
käyttö on meluteknisesti perusteltua.
Matala melueste.
Tunnelien suuaukot
Ratajaksolle sijoittuu Kaupunginkallion tunneli, jonka viereen tulee sijoittumaan uusi tunneli. Tunneli sijoittuu kallioiseen maastoon syrjään kulkijoista. Itäinen suuaukko näkyy Kaupunginkallion sillalta. Siihen liittyvä
pitkä tukimuuri esitetään verhoiltavaksi kivikoriverhoilulla.
Tunnelien suuaukkojen muodostama kokonaisuus sovitetaan ympäristöön
mahdollisimman luontevasti täydentävin istutuksin. Jyrkissä verhoiluissa
käytetään mursketta tai tarpeen mukaan suurempaa luonnonkiviainesta.
Suoja-aidat
Suoja-aidat ovat 1.4 m korkeita kuumasinkittyjä elementtiverkkoaitoja
asemien välisillä jaksoilla ja asema-alueilla saman korkuisia grafiitinharmaaksi pinnoitettuja nk. kolmilanka-aitoja.
Korkeaa meluestettä voidaan keventää läpinäkyvällä yläosalla.
Tukimuurit
Kulkijoille näkyvät tukimuurit esitetään verhoiltavaksi liuskekivellä graffitien ehkäisemiseksi.
Nykyisten meluesteiden leikkauspiirustukset.
ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA
VÄYLÄARKKITEHTUURI
27
7. EVÄSTYKSIÄ JATKOSUUNNITTELULLE
Väyläarkkitehtuurin laadukas kaupunkikuva, hyvän palvelutason ja
omaleimaisuuden mielikuva sekä rationaalisesti ylläpidettävät kestävät
ratkaisut ovat haastavia tavoitteita, joiden toteutumiseen liittyy riskitekijöitä. Näitä ovat ennen kaikkea ilkivaltaan liittyvät seuraamukset sekä
kuntien toteutettavaksi esitettyjen aiheiden toteutuminen.
hokkaimmin kuntien toimesta yhdessä taidemuseoiden kanssa. Taideohjelman laadinta on syytä käynnistää toteutussuunnittelun alkaessa, jotta
niiden rahoitus ehditään järjestää ja niiden vaatimat tekniset varaukset
voidaan huomioida. Taideaiheet voivat olla joko yksittäisiä taideteoksia
tai integroituja laiturien katos- ja alikulkujen rakenteisiin.
Jatkosuunnittelussa on oleellista kuvata tuotevaatimuksissa ja työselostuksessa tarkkaan arkkitehtuuriaiheisiin liittyvät määrittelyt. Näkyvien
pintojen, värien ja arkkitehtuurirakenteiden mallikappaleiden hyväksyttäminen laatukatselmuksissa ennen valmistusta on kirjattava kyseisiin
asiakirjoihin. Laadun toteutumisessa on tärkeää määritellä mahdollinen
muutosoikeus ja sen hyväksyttämismenettely sekä mahdollisuus arvonalennukseen ja enimmäispoikkeamaan. Siltojen arkkitehtuuriin liittyvät
ohjeet on määritelty Liikenneviraston julkaisussa ”Siltojen ulkonäköä
koskevat suunnittelun ja rakentamisen tuotevaatimusten tavoitteet”. Siinä määritellään, että I- ja II-luokan siltapaikoilla ei tule hyväksyä ulkonäköön vaikuttavissa ominaisuuksissa arvonalennusta. Siltapaikkaluokassa
III voidaan määritellä tärkeimmille ulkonäköön vaikuttaville ominaisuuksille korotettu arvonalennus (esim. betonipinnat).
Yleissuunnitteluvaiheessa radan kunnossapitäjä on kommentoinut laiturikatosten ja kalusteiden jatkosuunnittelussa huomioitavia näkökohtia:
Tätä suunnitelmaa laadittaessa on tiedossa, että nykyisten siltojen maatukien pinnoittamisessa on pysyvyysongelmia. Pinnoittamista on kuitenkin suositeltu siinä toivossa, että tulevina vuosina pinnoitteet ja vanhan
betonin uudistamismenetelmät kehittyvät. Tähän seikkaan on syytä kiinnittää erityistä huomiota jatkosuunnittelussa.
Töhryjen hallinnalle on tässä suunnitelmassa esitetty kahta ehkäisevää
ratkaisumallia. Nämä ovat epätasainen, kuvan muodostumista hankaloittava verhoilu (liuskekiviverhoilu, puuritilä) sekä maalityyppinen betonipinnan pinnoite tai graafinen betoni ja uhrautuva graffitisuojaus. Jälkimmäinen edellyttää töhryjen poistamista ja uutta suojausta heti töhryn
ilmestyttyä, mikä on syytä ohjeistaa kunnossapidon ohjelmaan.
II- ja III-luokan siltapaikoille on esitetty kuviomaalausten toteuttamista
betonipinnoille, minkä on todettu ehkäisevän töhryjen tekoa. Niiden toteuttaminen edellyttää kuntien aktiivisuutta toteuttamistavan suunnittelussa ja organisoinnissa. Suositeltavaa on ottaa mukaan esim. paikallisia
kouluja, jotta maalauksille saadaan asukasosallistumisen lisäarvoa.
Laatua ja paikallisuutta luovana aiheena taideteosten toteuttaminen asemille on oleellisen tärkeää. Taidekonseptin laadinta on toteutettavissa te-
• maapisteitä on hyvä tehdä kunnossapidon näkökulmasta mahdollisimman vähän.
• sadevedet ohjataan laiturin keskelle. Rännien mitoitus tehtävä siten,
että lehdet menisivät mukana. Katoksen päällä työskentely edellyttää
jännitekatkon (pitää olla yli 2 m jännitteisistä sähkörataosista)
• vesien johtaminen rakenteita pitkin alas ja mahdollinen laiturin/katoksen eläminen aiheuttaa liitoskohdissa ongelmia
• selvitettävä tekeekö katosmalli lumilippaa katoksen reunaan
• pylväiden auraussuojat on syytä suunnitella.
KAUNIAISTEN ASEMAYMPÄRISTÖN HAASTEET
JATKOSUUNNITTELULLE
Kauniaisten asemaympäristön tilajärjestelyt ja maisemointi ovat jatkosuunnittelussa erityinen haaste. Kauniaisten suojeltu asemarakennus
on kaupunkiradalla erityisen arvokas rakennushistoriallinen kohde.
Yleissuunnitelmassa on esitetty periaatteellinen tilantarve ja järjestelyt,
jotka edellyttävät jatkossa tarkkaa suunnittelua ja vuorovaikutusta eri viranomaisten kanssa. Vaikeutena on sovittaa tarvittavat kulkutilat ja asemalaiturin edellyttämät tasonvaihtorakenteet ahtaaseen tilaan suojellun
asemarakennuksen tuntumaan. VR on laatinut rakennuksen julkisivuista
kunnostussuunnitelman, jossa se palautetaan alkuperäiseen asuun. Rakennukselle etsitään käyttötarkoitusta, jonka jälkeen myös sisätila kunnostetaan VR:n toimesta. Kaupunkiradan laatukäytävä on yleissuunnitelmassa sijoitettu laiturin ja asemarakennuksen väliseen ahtaaseen tilaan.
Jalankulku laiturille risteää laatukäytävän kanssa, mikä luo vaaratilanteita nopean pyöräliikenteen kanssa. Lisäksi asemarakennuksen sokkeli ja
siinä olevat ilmanvaihtoluukut ovat jääneet osittain maanpinnan alle ja ne
tulee tarkkaan huomioida jatkosuunnittelussa.
Museoviraston kanssa on käyty alustava keskustelu Kauniaisten asemaympäristön suunnitelmasta. Tällöin tarkasteltavana oli asemarakennuksen alkuperäinen pohjapiirros, jossa pääporras sijaitsee entisen odotushallin kohdalla. Esiin tuli mahdollisuus myöhemmin, kun rakennuksen
käyttötarkoitus selviää, harkita pääportaan palauttamista alkuperäiselle
paikalleen, jolloin rakennuksen ja radan väliin jäävä laaturaitin tila jonkin
verran avartuu (kts. alkuperäinen pohjapiirros ohessa). Porrasta suunniteltaessa on suositeltavaa tutkia porrasnousun sijoittaminen vain julkisivun suuntaisesti, jolloin yhteentörmäyksien vaara pyöräliikenteen kanssa
pienenee. VR on kaavaillut esteettömän sisäänkäynnin sijoittamista rakennuksen taakse, joten sen toteuttaminen ei tule aiheuttamaan tilaongelmaa rakennuksen edustalla.
Keskusteltiin tavasta hidastaa pyöräliikennettä aseman kohdalla. Museovirasto on aiemmassa periaatteellisessa lausunnossaan ottanut kantaa
historiallisten asemarakennusten ympäristön käsittelyyn ja suositellut
sora- ja asfalttipintojen sekä nupu- ja kenttäkiven käyttöä pinnoitemateriaaleina uudenaikaisten kivilaatoitusten sijaan. Kauniaisten aseman
viereen sijoittuu kaupunkiaukio, jonka suunnittelusta vastaa kaupunki.
Todettiin, että kivipinnoitekin on mahdollinen, mikäli aukiokokonaisuus
sitä edellyttää. Tällöin asfalttipintainen laaturaitti muuttuisi aseman
kohdalla osaksi kivipinnoitettua aukiota ja antaisi pyöräilijälle viitteen hidastaa vauhtia. Toisena mahdollisuutena pohdittiin laaturaitin johtamista
asema-aukion halki asfalttisena siten, että nupukivestä muodostettaisiin
poikittaisia ”tärinäraitoja” varoittamaan pyöräilijää.
Kauniaisten aseman julkisivujen entistämissuunnitelma ja asemarakennuksen alkuperäinen
pohjapiirros.








































28
ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA
VÄYLÄARKKITEHTUURI
LIITE 1
Siltakohtaiset
arkkitehtuuriaiheet
no
nimi
luokka
uusi/nyk/levennys
alatilan muutos
S11+570
Ratsukadun AKS
II
uusi silta viereen
katu ehkä madaltuu
S11+877
Kilonpuron RS
IV
levennys n. 8,5 m
S12+003
Säterinpuistontien AKS
II
uusi silta
S12+xxx
Kilonkartanon YKS
III
uusi siltavaraus
S12+767
Kilonpuistonportin AKS
III
levennys n. 12 m
S13+194
Kilon asematunneli AK
II
töhryt pois
luiska ja katos laiturille
levennys 4 m, melukaide
X
pintojen käsittely
erikoisvalaistus
nykyiset pinnoitetut jatketaan
tukimuurin lisävalo
taidetokset molemmille seinille
teoksen erikoisvalo
taidetyöselvityksen mukaisesti
val. varaukset huomioitu
alakaton ja luiskaseinän pinnoitus
kaidevalo
liuskekiveys luiskaan ja tukimuuriin
kohdevalo seinään
pinnoituksen uusiminen
aihe syvennyksiin, puuritilä tai taide
kohdevalo syvennyksiin
nimi julkisivuihin
hissiin lasiseinät
S13+557
Lansantunneli AK
III
uusi alikulku, tukimuuri
pinnoitus, seiniin kuviomaalus
S13+972
Karantien YKS
III
toteutettu
S14+250
Keran AK
III
uusi alikulku, varaus
S14+683
Kutojantien AKS
II
uusi katusilta
betonipintojen pinnoitus
liityntäpysäkit
portaaseen katos
ratikkavaraus
liuskekiviverhoilu seinään ja portaaseen
uusi jk-alikulku
nimi julkisivuihin
tukimuuriin liuskekiviverhoilu
tehokas tilavalaistus
kohdevalaistus
pinnoitus, seiniin kuviomaalus
S15+004
Keran AKS
II
levennys n. 6 m
S15+678
Fasaanin AK
II
levennys 5-6 m
toteutettu Kehä II:n yht.
S16+148
Kauniaisten AKS
II
uusi katusilta
betonipinnat pinnoitetaan
liityntäpysäkit
liuskekiviverhoilu seinään ja portaaseen
X
alakaton ja reunan pinnoitus
tehokas tilavalaistus
jk-kaiteet rosteria
nimi julkisivuihin
S16+649
Yhtiön AK
II
uusi silta
S17+308
Ymmerstan AK
III
uusi siltavaraus
alakaton ja reunan pinnoitus
tukimuurin uritus
alakaton ja reunan pinnoitus
etuluiskat noppakivi
S17+832
Bredanportin AKS
II
levennys n. 10 m
etuluiska tukimuuriksi
X
liuskekiviverhoilu tukimuuriin
kohdevalaistus
alakaton ja reunan pinnoitus
etuluiskaan noppakiveys
pilareihin betonimanttelit
jk-kaiteet rosteria
nimi julkisivuihin
S18+420
Tuomarilan YKS
III
toteutettu
S19+065
Tuomarilan AK
II
levennys n. 17 m
etuluiska tukimuuriksi
X
liuskekiviverhoilu tuki muuriin
kohdevalaistus
alakaton ja reunan pinnoitus
etuluiskaan noppakiveys
nimi julkisivuihin
S19+336
Ratalaakson portti AKS
IV
uusi alikulku
S19+536
Kirkkojärventien YKS
III
uusi tukimuuri
S20+289
Espoonportin AKS
II
S20+933
Kaupunginkallion YKS
III
S22+000
Espoonjoen RS
III
uusi silta
S22+943
Pellon YK
III
varaus
S23+862
Vantinportin AKS
II
S24+326
Kauklahden as. AKS
II
betonipintoihin kuviomaalaus
uusi tukimuuri
tukimuuri uritetaan
maisemoidaan vihermassalla
X
liuskekiviverhoilu kaarevaan seinään
kaakelointi korjataan
pinnoitukset uusitaan
nimi julkisivuihin
kohdevalaistus
ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA
VÄYLÄARKKITEHTUURI
Ratsukadun alikulkusilta S11+570
Siltapaikkaluokka II
Silta on valmistunut vuonna 2000. Se sijaitsee Leppävaaran aseman välittömässä yhteydessä ja on toteutettu arkkitehtonisesti laadukkaasti ja
omaleimaisesti. Nykyisen sillan viereen sijoittuu uusi silta valokuvassa
näkyvän tukimuurin päälle. Uuden sillan rakenne täsmentyy suunnittelun
kuluessa.
Silta ympäröivine tukimuureineen on kokonaan vaaleaksi pinnoitettu. Kuviosyvennykset ja niihin kohdistettu valaistus luovat omaperäistä tunnelmaa. Uusi siltarakenne pinnoitetaan samaan värisävyyn, samoin mahdollisesti uusittavat osat tukimuuria. Tukimuurin kohdevaloja lisätään uuden
sillan alapuoliseen tukimuuriin.
29
Kilonpuron ratasilta S11+877
Siltapaikkaluokka IV
Säterinpuistontien alikulkusilta S12+003
Siltapaikkaluokka II
Paikalla sijaitsee vuonna 1901 rakennettu puroa ylittävä pienimuotoinen
silta, jonka maatuet on toteutettu luonnonkivipaasista. Silta on vaatimattomassa luonnonympäristössä eikä sen lähellä liikuta. Siltaa levennetään
n. 8,5 m, vajaa puolet nykyisestä leveydestä.
Uusi silta sijoittuu Leppävaaran keskustaa rajaavalle kadulle ikään kuin
Ratsukadun sillan siltapariksi. Siltasuunnitelma on laadittu v. 2010. Suunnittelun yhteydessä Pertti Kukkonen on laatinut maatukiin taideaiheen
luonnokset. Ideana on valobetonin käyttö maatukien verhoilussa ja niiden
kuvioiden muodostaminen verhoilun taakse sijoitetulla valaistuksella.
Siltasuunnitelma on muuttunut eikä aiemmin laadittu taideaihe sovellu
sellaisenaan siltaratkaisuun.
Tavoitteena on vaatimaton, siisti ja luonnonympäristöön sulautuva siltakokonaisuus. Maatuet jatketaan betonisina.
Taideaiheen toteutussuunnitelma tulee kytkeä seuraavaan suunnitteluvaiheeseen, jolloin myös sen rahoitus tulee varmistaa osana hankkeen
rahoitusta. Toteutus on suositeltavaa tehdä yhteistyössä taidemuseo Emman kanssa.
Pertti Kukkosen ideoima ympäristötaideteos käsittää usean kuvion toteuttamisen alikulun
molemmille seinille erilaisin tekniikoin: valobetoni ja LED-valo, väribetoni, reliefi sekä valoja varjotoes RGB-valoilla. Tarkemmat selvitykset on kuvattu Säterinpuistontien alikulun
suunnitelmassa sekä Taidetyöselvityksessä. Ohessa on muutama esimerkkikuva suunnitelmasta.
30
ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA
VÄYLÄARKKITEHTUURI
KILONKARTANON YLIKULKUSILTA (VARAUS) S12+XXX
Siltapaikkaluokka III
Kilonpuistonportin alikulkusilta S12+767
Siltapaikkaluokka III
Kilon asematunneliN ALIKÄYTÄVÄ S13+194
Siltapaikkaluokka II
Siltapaikka liittyy Kilon asemaan sijaiten laiturien itäpäässä vähän
kauempana. Nykyisen sillan viereen tulee uusi n. 12 m leveä silta. Siltojen
väliin sijoittuu uusi luiska katoksineen.
Kilon asematunneli on pääkulkureitti asemalaiturille. Asematunneli on
arkkitehtonisesti yksilöllinen kaarevine muotoineen ja vaaleansinisine
seinäpintoineen. Silta levenee n. 4 m. Nykyinen porras katoksineen säilyy
ja tyhjään hissitorniin sijoitetaan hissi koneistoineen.
Kaikkien siltojen alakatto ja vino etureuna pinnoitetaan vaaleaksi. Uuden
luiskan toinen seinä verhoillaan liuskekiviverhoilulla. Uuden luiskan toinen seinä pinnoitetaan vaaleaksi. Luiskan katos suunnitellaan kaarevaksi
ja läpinäkyväksi laiturin toisessa päässä olevan katoksen tyyliin. Luiska
varustetaan ruostumattomin teräskaitein, joihin integroidaan valaisin.
Betonipinnat puhdistetaan ja seinä- ja kattopintojen pinnoitukset uusitaan. Tunnelin seinäupotuksiin suositellaan aihe, joka ei ole ilkivaltaherkkä, esim. puurimoitus taustavaloineen. Syvennykset ovat myös hyvä
paikka taideaiheelle. Syvennyksissä on kaapelikanava, joten valaistuksen
lisääminen lienee mahdollista. Hissitornin muuttaminen lasiseinäiseksi
tutkitaan. Tunnelin suuaukkojen julkisivuihin lisätään aseman nimi. Sillalle sijoittuvan meluesteen arkkitehtuuri noudattaa muiden meluesteiden
tyyliä ja väriä.
ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA
VÄYLÄARKKITEHTUURI
31
LansantunneliN ALIKULKU S13+582
Siltapaikkaluokka III
Karantien ylikulkusilta S13+972
Siltapaikkaluokka III
Mikäli tunneli on kaukalo, seiniin suositellaan kuviomaalaukset (taideaihe tai esim. oppilaitoksen kuvataidetyö). Muut betonipinnat pinnoitetaan
vaaleaksi. Tunneli valaistaan tehokkaasti. Sillan lähiympäristöön sijoittuvat tukimuurit verhoillaan liuskekivellä töhryjen ehkäisemiseksi.
Silta on rakennettu tarvittavaan pituuteen, joten muutoksia ei tarvita.
32
ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA
VÄYLÄARKKITEHTUURI
KERAN ALIKÄYTÄVÄ/YLIKULKUSILTA (VARAUS) S14+250
Siltapaikkaluokka III
KUTOJANTIEN ALIKULKUSILTA S14+683
Siltapaikkaluokat II
Keran alikulkusilta S15+004
Siltapaikkaluokka II
Espoo laatii Keran alueen kaavoitusta, jonka yhteydessä tutkitaan maankäyttöön parhaiten sopiva siltaratkaisu.
Sillan alle sijoittuu ajoneuvoliikenteen katu sekä liityntäpysäkit.
Kyseessä on Kehä II:n ylittävän sillan n. 5-7 m levennys, joka on jo huomioitu aiemmin tukimuurien toteuttamisen yhteydessä. Levennys ei edellytä arkkitehtonisia toimenpiteitä.
Katusillan arkkitehtuuri seuraa Kauklahden Vantinportin esimerkkiä: läpinäkyvät porras- ja luiskakatokset, molempiin toiseen seinään liuskekiviverhoilu, toiseen seinään vaalea pinnoite, ruostumattomiin teräskaiteisiin
integroitu valaistus, alatilaan yhdelle seinälle liuskekiviverhoilu, toiseen
vaalea pinnoite, tehokas valaistus, julkisivuihin aseman nimi.
ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA
VÄYLÄARKKITEHTUURI
33
Fasaanin alikÄYTÄVÄ S15+678
Siltapaikkaluokka II
Kauniaisten alikulkusilta S16+148
Siltapaikkaluokka II
Nykyistä alikulkukäytävää levennetään n. 5-6 m. Alikulku on aikoinaan
toteutettu laadukkaasti julkisivumuotoineen, osittaisine klinkkeriverhoiluineen sekä fasaanikuvineen. Pinnat ovat nykyisin töhryjen peitossa.
Nykyinen silta puretaan. Tilalle toteutetaan uusi, leveämpi alikulkusilta.
Sen alatilaan sijoitetaan myös liityntäpysäkit. Alatilaan toteutetaan 3
porrasta ja hissiä sekä varaukset samanlaisille toiselle puolelle katua.
Kaikki töhryt poistetaan. Alakatto, seinien betoniosat ja julkisivun muotoiltu osa pinnoitetaan vaaleiksi. Yleisvaloa lisätään nurkkiin kiinnitettävillä ilkivallan kestävillä valaisimilla. Myös fasaanikuvioiset laatat
puhdistetaan. Sillan lähiympäristöön sijoittuva tukimuuri verhoillaan liuskekivellä.
Toinen maatuki ja portaiden toinen seinä verhoillaan liuskekivellä, kaikki
muut betonipinnat pinnoitetaan vaaleiksi. Porraskaiteisiin integroidaan
valaistus. Portaiden ja hissien edustila pinnoitetaan vaalealla betonikiveyksellä. Tila valaistaan tehokkaasti. Julkisivuihin sijoitetaan aseman nimi.
34
ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA
VÄYLÄARKKITEHTUURI
YhtiönTIEN alikÄYTÄVÄ S16+649
Siltapaikkaluokka II
Ymmerstan ALIKÄYTÄVÄ S17+308
Siltapaikkaluokka III
Bredanportin alikulkusilta S17+832
Siltapaikkaluokka
II
YLEISKARTTA
1:10 000
Nykyinen silta puretaan ja tilalle toteutetaan uusi alikulkukäytävä. AlaAlapinta ja etureuna pinnoitetaan. Etuluiskat varhoillaan noppakivellä.
katto ja etureuna pinnoitetaan. Tukimuuri uritetaan. Sillalle sijoittuvan
meluesteen arkkitehtuuri noudattaa muiden meluesieiden tyyliä ja väriä.
Etuluiskat pinnoitetaan nupukivellä.
S19+536
ESPOO
Kirkkojärventien yks
KM
20+600
S21+145
Espoon nykyinen
tunneli
S22+943
Pellon yk varaus
L:\1000\304799_ESKA\4_CAD\41_Suunnitelma\C_Yleinen\YLEISKARTTA\YLEISKARTTA_WSP\YLEISKARTTA_YLEISOTILAISUUS_WSP_lokakuu.dwg, 23.9.2013 14:54:21, PDF-XChange 4
S22+000
Espoonjoen rs
S19+065
Tuomarilan ak
S20+585
Espoon asemasilta
S17+832
Bredanportin aks
S17+465
Ymmerstan ak
rata
Siltapaikka Nykyinen
liittyy Koivuhovin
asemaan. Sillalla on nykyisin arkkitehtuuriSuunniteltu rata
aiheina valkoisia verkkoverhoiluja kaiteissa ja pilareissa. Sillan alatilaan
Katu- ja pysäköintijärjestelyt
sijoitetaan porras ja hissi asemalaiturille. Siltaa levennetään n. 10 m.
Maisemakuvallisesti arvokas alue
Muinaisjäännös
Alatilan hissin
ja portaan puoleinen tila avarretaan muuttamalla etuluiska
Luonnonsuojelualue
tukimuureiksi
ja muotoilemalla toinen tukimuuri kaarevaksi. Portaan toiRKY-alue
Liito-oravan esiintymisalue
nen seinä ja tukimuurit verhoillaan liuskekiveyksellä, muut betonipinnat
Historiallinen tie
pinnoitetaan vaaleiksi. Portaan kaiteeseen integroidaan valaistus. AlatiMelusuojaus (melukaide/-este)
lan valaistusta
tehostetaan. Toinen etuluiska muutetaan nupukivipintaiSuojellut rakennukset
seksi töhryjen ehkäisemiseksi. Julkisivuihin sijoitetaan aseman nimi.
Laituri
S21+145
Espoon uusi tunneli
S20+933
Kaupunginkallion yks
S20+289
Espoonportin aks
S19+313
Ratalaaksonportti aks
Sillan alatilan arkkitehtuuriperiaate on sama kuin Tuomarilan asemalla.
TUOMARILA
KM 19+022
S18+420
Tuomarilan yks
S22+000
Espoonjoen rs
KOIVUHOVI
KM 17+861
S21+145
Espoon nykyinen
tunneli
ESPOO
KM 20+600
S19+536
Kirkkojärventien yks
S19+065
Tuomarilan ak
S20+585
Espoon asemasilta
S17+832
Bredanportin aks
S17+465
Ymmerstan ak
S23+862
Vantinportin aks
KAUKLAHTI
KM 24+277
S21+145
Espoon uusi tunneli
S22+943
Pellon yk varaus
S20+933
Kaupunginkallion yks
S20+289
Espoonportin aks
S19+313
Ratalaaksonportti aks
TUOMARILA
KM 19+022
S18+420
Tuomarilan yks
S24+326
Kauklahden
asematunneli
KOIVUHOVI
KM 17+861
Tuomarilan aliKÄYTÄVÄ S19+066
Siltapaikkaluokka II
Tuomarilan ylikulkusilta S18+420
Siltapaikkaluokka III
Sillan alatila on nykyisin ahdas ja hämärä. Sillan julkisivuissa on arkkitehrata
tonisena aiheena kaarimuotojaNykyinen
ja väripinnoitus.
Kaiteet ovat yksilöllisesti
Suunniteltu rata
muotoiltuja. Siltaa levennetään n. 17 m, lähes nykyisen sillan verran. SilKatu- ja pysäköintijärjestelyt
lan alatilaan sijoitetaan laiturille johtavat porras ja hissi.
Silta on toteutettu tulevin varauksin.
ESPOO
KM 20+600
Siltapaikka on uusi, pienehkö kevyen liikenteen alikulku vähäliikenteisellä
paikalla.
Alikulun betoniseinään suositellaan kuviomaalauksia töhryjen estämiseksi.
KirkkojärvenTIEN ylikulkusilta S19+536
Siltapaikkaluokka III
Maisemakuvallisesti arvokas alue
S19+536
Kirkkojärventien yks
Muinaisjäännös
Alatilan hissin ja portaan puoleinen
tila avarretaan muuttamalla etuluisLuonnonsuojelualue
RKY-alue
ka tukimuureiksi ja muotoilemalla kaarevaksi. Portaan toinen seinä ja tuLiito-oravan esiintymisalue
kimuurit verhoillaan liuskekiveyksellä,
muut betonipinnat pinnoitetaan
S17+832
Historiallinen tie
Bredanportin aks
vaaleiksi. Portaan kaiteeseen integroidaan
valaistus. Alatilan valaistusta
Melusuojaus (melukaide/-este)
tehostetaan. Toinen etuluiska Suojellut
muutetaan
noppakivipintaiseksi töhryjen
rakennukset
S17+465
Ymmerstan ak
ehkäisemiseksi. Julkisivuihin sijoitetaan aseman nimi.
S19+065
Tuomarilan ak
S20+585
Espoon asemasilta
Kyseessä on radan yli johtava silta. Sillan yhteen keilaan joudutaan toteuttamaan tukimuuri.
Laituri
S20+289
Espoonportin aks
S19+313
Ratalaaksonportti aks
TUOMARILA
KM 19+022
S18+420
Tuomarilan yks
35
Ratalaakson portti, ALIKULKUSILTA S19+336
Siltapaikkaluokka IV
YLEISKARTTA
1:10 000
L:\1000\304799_ESKA\4_CAD\41_Suunnitelma\C_Yleinen\YLEISKARTTA\YLEISKARTTA_WSP\YLEISKARTTA_YLEISOTILAISUUS_WSP_lokakuu.dwg, 23.9.2013 14:54:21, PDF-XChange 4
33
nginkallion yks
ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA
VÄYLÄARKKITEHTUURI
KOIVUHOVI
KM 17+861
ESPOO
KM 20+600
S22+000
Espoonjoen rs
S21+145
Espoon nykyinen
tunneli
S19+536
Kirkkojärventien yks
S19+065
Tuomarilan ak
S20+585
Espoon asemasilta
S17+832
Bredanportin
S
Y
S23+862
Vantinportin aks
KAUKLAHTI
KM 24+277
S21+145
Espoon uusi tunneli
S22+943
Pellon yk varaus
S20+933
Kaupunginkallion yks
S20+289
Espoonportin aks
S19+313
Ratalaaksonportti aks
TUOMARILA
KM 19+022
S18+420
Tuomarilan yks
Oheisen aiemmin esitetyn periaatekuvan mallia sovelletaan Tuomarinkylän alikulkukäytävän avartamiseksi.
S24+326
Kauklahden
asematunneli
KOIVUHOVI
KM 17+861
ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA
VÄYLÄARKKITEHTUURI
ESPOON ASEMASILTA S20+585
Siltaan ei ole suunniteltu muutoksia.
Siltapaikka liittyy Espoon aseman itäpäähän. Silta ympäristöineen on äskettäin rakennettu arkkitehtuuriltaan erittäin laadukkaaksi. Liuskekiviverhoilut ja betonipintojen pinnoitteet ovat lämmintä kellertävää värisävyä.
Siltapaikan nimi on jo sillan alla seinässä, joten muuta nimeä ei tarvita.
Siltapaikalla ei tehdä merkittäviä muutoksia. Mahdolliset pienet muutokset sovitetaan materiaaliltaan ja väriltään nykyiseen arkkitehtuuriin.
Espoonportin arkkitehtuuri on esimerkkinä muille asemien siltapaikoille.
Kaupunginkallion ylikulkusilta S20+933
Siltapaikkaluokka III
Siltapaikka sijoittuu Espoon aseman länsipäähän.
Tukimuurit uritetaan.
Espoonjoen RATASILTA S22+000
Siltapaikkaluokka III
S22+000
Espoonjoen rs
ESPOO
KM 20+600
S21+145
Espoon nykyinen
tunneli
S21+145
Espoon uusi tunneli
S19+536
Kirkkojärventien yks
S20+585
Espoon asemasilta
PELLON YLIKÄYTÄVÄ (VARAUS) S22+943
Siltapaikkaluokka III
Ylikulkusilta sijoittuu metsän ja peltolaakson rajakohtaan tyntyen pitkänä ja näkyvänä peltomaisemaan. Siltarakenne luiskineen peitetään vihermassalla niin, että se sulautuu taustametsään eikä korostu peltolaakson
näkymässä.
S17+832
Bredanportin aks
YLEISKARTTA
1:10 000
Nykyinen rata
Suunniteltu rata
S19+313
Ratalaaksonportti aks
TUOMARILA
KM 19+022
S22+000
S18+420 Espoonjoen rs
Tuomarilan yks
KOIVUHOVI
KM 17+861
S21+145
Espoon nykyinen
tunneli
S23+862
Vantinportin aks
KAUKLAHTI
Katu- ja pysäköintijärjestelyt
KM 24+277
Maisemakuvallisesti arvokas alue
Muinaisjäännös
S21+145
Espoon uusi tunneli
S22+943
Pellon yk varaus
Luonnonsuojelualue
RKY-alue
Liito-oravan esiintymisalue
Vaikka siltapaikka on tärkeän vihervyöhykkeen keskellä, erityiselle arkkitehtuurille tai pinnoittamiselle ei ole tarvetta.
S20+289
Espoonportin aks
Historiallinen tie
Melusuojaus (melukaide/-este)
Suojellut rakennukset
S24+326
Kauklahden
Laituri
asematunneli
ESPOO
KM 20+600
S19+536
Kirkkojärventien yks
S19+065
Tuomarilan ak
S20+585
Espoon asemasilta
S17+832
Bredanportin aks
S17+465
Ymmerstan ak
S23+862
Vantinportin aks
KAUKLAHTI
KM 24+277
S21+145
Espoon uusi tunneli
S22+943
Pellon yk varaus
S20+933
Kaupunginkallion yks
S20+289
Espoonportin aks
S19+313
Ratalaaksonportti aks
TUOMARILA
KM 19+022
S18+420
Tuomarilan yks
S24+326
Kauklahden
asematunneli
S21+145
Espoon nykyinen
tunneli
S22+000
Espoonjoen rs
Siltapaikka sijaitsee laajan virkistys- ja viheralueen keskellä muodostaen
virkistysliikkumisen estevaikutuksen. Uusi silta sijoittuu nykyisten siltoS19+065
jen viereen samaan korkeuteen.
Tuomarilan ak
S17+465
Ymmerstan ak
S20+933
Kaupunginkallion yks
L:\1000\304799_ESKA\4_CAD\41_Suunnitelma\C_Yleinen\YLEISKARTTA\YLEISKARTTA_WSP\YLEISKARTTA_YLEISOTILAISUUS_WSP_lokakuu.dwg, 23.9.2013 14:54:21, PDF-XChange 4
Espoonportin alikulkusilta S20+289
Siltapaikkaluokka II
L:\1000\304799_ESKA\4_CAD\41_Suunnitelma\C_Yleinen\YLEISKARTTA\YLEISKARTTA_WSP\YLEISKARTTA_YLEISOTILAISUUS_WSP_lokakuu.dwg, 23.9.2013 14:54:21, PDF-XChange 4
+943
n yk varaus
36
KOIVUHOVI
KM 17+861
S20+933
Kaupunginkallion yks
ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA
VÄYLÄARKKITEHTUURI
37
L:\1000\304799_ESKA\4_CAD\41_Suunnitelma\C_Yleinen\YLEISKARTTA\YLEISKARTTA_WSP\YLEISKARTTA_YLEISOTILAISUUS_WSP_lokakuu.dwg, 23.9.2013 14:54:21, PDF-XChange 4
Vantinportin alikulkusilta S23+862
Siltapaikkaluokka II
Vantinportin siltapaikka sijaitsee Kauklahden aseman itäpäässä. Se on
rakennettu äskettäin arkkitehtuuriltaan erittäin laadukkaaksi.
YLEISKARTTA
1:10 000
Arkkitehtuurin pääpiirteet ovat Espoonportin kaltaisia ja soveltuvat hyvin
esimerkiksi muille asemasilloille. Vantinportin liuskekiviverhoilun ja pinnoitteiden värisävy on harmaa, erottaen siltapaikan luonteeltaan Espoonportin kellertävästä värisävystä.
Nykyinen rata
Suunniteltu rata
Katu- ja pysäköintijärjestelyt
ESPOO
KM 20+600
S22+000
Espoonjoen rs
S21+145
Espoon nykyinen
tunneli
Maisemakuvallisesti arvokas alu
S19+536
Kirkkojärventien yks
Muinaisjäännös
Luonnonsuojelualue
S19+065
Tuomarilan ak
S20+585
Espoon asemasilta
RKY-alue
Liito-oravan esiintymisalue
S17+832
Bredanportin aks
S17+465
Ymmerstan ak
S23+862
Vantinportin aks
KAUKLAHTI
KM 24+277
Suojellut rakennukset
Laituri
S21+145
Espoon uusi tunneli
S22+943
Pellon yk varaus
S20+933
Kaupunginkallion yks
S20+289
Espoonportin aks
S19+313
Ratalaaksonportti aks
TUOMARILA
KM 19+022
S18+420
Tuomarilan yks
S24+326
Kauklahden
asematunneli
Historiallinen tie
Melusuojaus (melukaide/-este)
KOIVUHOVI
KM 17+861
38
ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA
VÄYLÄARKKITEHTUURI
Kauklahden aseman alikulkusilta S24+326
Siltapaikkaluokka II
Alatilan kaareva seinä esitetään verhoiltavaksi liuskekiveyksellä töhryjen
ehkäisemiseksi. Koska verhoilut ovat kohtalaisen hyvässä kunnossa, esitetään muut pinnat puhdistettavaksi ja korjattavaksi. Julkisivut varustetaan aseman nimellä.
L:\1000\304799_ESKA\4_CAD\41_Suunnitelma\C_Yleinen\YLEISKARTTA\YLEISKARTTA_WSP\YLEISKARTTA_YLEISOTILAISUUS_WSP_lokakuu.dwg, 23.9.2013 14:54:21, PDF-XChange 4
Siltapaikka on Kauklahden aseman pääsisääntuloväylä laitureille. Arkkitehtuuri edustaa 1980-luvun tyyliä klinkkeripintoineen ja kaarevine sekä
kulmikkaine muotoineen. Julkisivunäkymä on rakennuksenomainen ja
kohtalaisen siisti, mutta alatila on töhryjen peitossa.
ESPOO
KM 20+600
S22+000
Espoonjoen rs
S21+145
Espoon nykyinen
tunneli
S19+536
Kirkkojärventien yks
S19+065
Tuomarilan ak
S20+585
Espoon asemasilta
S23+862
Vantinportin aks
KAUKLAHTI
KM 24+277
S21+145
Espoon uusi tunneli
S22+943
Pellon yk varaus
S20+933
Kaupunginkallion yks
S20+289
Espoonportin aks
S19+313
Ratalaaksonportti aks
TUOMARILA
KM 19+022
S18+420
Tuomarilan yks
S24+326
Kauklahden
asematunneli
ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA
VÄYLÄARKKITEHTUURI
LIITE 2
ESTEETTÖMYYSKRITEERIT
Esteettömyyden pääperiaatteet
Asemien esteettömyyssuunnittelussa noudatetaan valtakunnallista esteettömyysstrategiaa, joka tarkoittaa Liikenne- ja viestintäministeriön
esteettömyysstrategian ”Kohti esteetöntä liikkumista ” mukaisesti kaikille soveltuvaa liikennejärjestelmää, tämä merkitsee kaikkien väestöryhmien liikkumistarpeiden huomioimista liikennejärjestelmän suunnittelussa
ja toteutuksessa.
Espoon kaupungin alueella noudatetaan Espoon kaupungin esteettömyyssuunnitelman 2008-2012 periaatteita joiden mukaan kaikki uudiskohteet suunnitellaan esteettömiksi ja korjausrakentamiskohteet mahdollisimman esteettömiksi. Kauniaisten kaupungin alueella käytetään
Espoon esteettömyyssuosituksia.
Asemaympäristön suunnittelun esteettömyyskriteerit perustuvat Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin uusimpiin määräyksiin ja ohjeisiin.
Noudatettava määräys on Trafi/18099/03.04.02.00/2012, jonka säädösperusteena on Rautatielaki (304/2011) 75 § , Euroopan komission päätös
(2008/164/EY) ”liikuntarajoitteisia henkilöitä” Euroopan laajuisessa tavanomaisessa ja suurten nopeuksien rautatiejärjestelmässä (TEN-verkko) koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä (YTE) (EYVL
L 64, 7.3.2008) sellaisena kuin sitä on muutettu komission päätöksellä
2012/464/EU. Antopäivä 22.1.2013, voimaantulopäivä 24.1.2013. Määräys
on voimassa toistaiseksi .
Tämän määräyksen osalta käyttöönottoluvan edellytyksenä olevan vaatimuksenmukaisuuden arvioinnin suorittaa yhteentoimivuudesta annetun
direktiivin mukaisesti ilmoitettu laitos (= nobotus).
Noudatettavat esteettömyysmääräykset ja ohjeet
TRAFI/18099/03.04.02.00/2012 –määräystä sovelletaan kokonaisuudessaan uuteen infrastruktuuriin ja nykyiseen infrastruktuuriin (käytössä
24.1.2013), kun sitä uudistetaan tai parannetaan.
· Saavutettavuusvaatimusten tulee täyttyä sekä aseman ja kulkuyhteyksien osalta
· Nykyisten jalankulkusiltojen ja -tunneleiden sekä portaikkojen, luiskien, luikuportaiden ja hissien ei tarvitse täyttää uusia leveys- ja /tai
kulkukorkeusvaatimuksia
· Nykyisten laiturien ei tarvitse täyttää uusia laiturin vähimmäisleveyteen liittyviä vaatimuksia, jos poikkeaminen johtuu tietyistä laitureilla
olevista esteistä, joita ei todennäköisesti voi siirtää
· Uudistettujen laiturien ei tarvitse täyttää laiturin korkeuteen/sijoittamiseen liittyviä vaatimuksia, mutta parannettavien laiturien on täytettävä laiturin korkeuteen/sijoittamiseen liittyviä vaatimuksia.
Kansallisten määräysten soveltaminen
(TRAFI/18099/03.04.02.00/2012 osa III)
· Reittien merkintä: tuntoon perustuva reitti on rakennettava opaslaatoista eli huomio- ja suuntalaatoista koostuvista elementeistä
· Valaistus: aseman edustan valaistuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa on huomioitava esteettömyysnäkökohdat
· Näkyvä tiedotus: rautatieliikennepaikkojen visuaalisen tiedotuksen on
oltava yhtenäistä
- Näyttölaitteiden reaaliaikaisen tiedon on tavoitettava
mahdollisimman suuri osa matkustajista
- Hätätilannetiedotuksen on oltava selkeää ja helposti
havaittavaa
- Merkkien ja symbolien on oltava määräysten mukaisia
(UIC 412)
- Varoitus, kielto ja turvamerkkien on oltava määräysten
mukaisia ja sisällettävä symboli (SFS-ISO 3864-1)
- Tiedotuksessa on noudatettava kielilakia
· Laiturien etäisyys raiteesta: aukeassa tilassa TRAFI/14473/03.04.02.00/2010. Laiturin sijoittelussa TRAFI/18099/03.04.02.00/2012 osa III, 7.4.1.2. Suomi ”P” .
39
· Laiturin leveys ja reuna: vaara-alue 0,5 m kun nopeus on 0-60 km/h,
vaara-alue 1,0 m kun nopeus on 60-120 km/h, vaara-alue 1,5 m kun
nopeus on 120-200 km/h ja vaara-alue 2,0 m kun nopeus on 200-220
km/h
Muut huomioitavat ohjeet ja suositukset
RATO 16
Espoon yleisesti käytetyt kriteerit
- Espoon tyyppipiirustukset 2007 täydennyksineen 2013
- Kevyen liikenteen tyyppikaidesuunnitelma, Espoo, Helsinki, Vantaa yhteishanke 2011
40
ESPOON KAUPUNKIRATA VÄLILLÄ LEPPÄVAARA – KAUKLAHTI, RATASUUNNITELMA
VÄYLÄARKKITEHTUURI
Esteettömyyssuunnittelun periaatteina käytetään
seuraavia ohjeita:
· Vähintään yhden esteettömän reitin on yhdistettävä seuraavat pisteet tai palvelut:
- Muut liikenteen pysähtymispaikat ( taksi, linja-auto, raitiovaunu, metro, lautta)
- Autojen pysäköintialueet, LE-paikat
- Liikuntarajoitteisille soveltuvat sisään - ja uloskäynnit
- Neuvontapisteet, muut tiedotusjärjestelmät
- Lipunmyyntipisteet, asiakasneuvonta, odotusalueet
- Matkatavaroiden säilytys,
- WC:t
- Laiturit
· Kaikkien esteettömien reittien, portaiden, jalankulkusiltojen ja tunnelien vapaa leveys on vähintään 1600 mm lisättynä matkustajamäärän
edellyttämällä lisätilalla ja kulkukorkeus 2300 mm.
· Hissin lisäksi toinen esteetön reitti on hyvä tavoite, mutta se ei ole
määräys.
· Kalustevyöhyke ja pyöräpysäköintialueet on erotettava muusta laituripinnoitteesta tummuus- tai materiaalierolla
· Esteetön reitti on merkittävä, jos pääreitti ei ole esteetön
· Esteettömät reitit merkitään selkeästi
· Esteettömästä reitistä tiedotetaan heikkonäköisille
· Valaistuksessa noudatetaan esteettömyysmääräyksiä
· Läpinäkyvät esteet varustetaan varoitusmerkinnöillä
· Ovet ja sisäänkäynnit ovat esteettömiä
· Jalankulku ja pyöräily pyritään erottamaan asemaympäristöissä Espoon
tyyppipiirustusten mukaisesti aina kun se on mahdollista.
· Lastenvaunuluiskia ei käytetä portaissa vaan kulku ohjataan hisseille
tai luiskille
· Kevyen liikenteen väylien ja jyrkkien alikulkujen pituuskaltevuudeksi
pyritään saamaan 5%. Mikäli 5% pituuskaltevuus ei ole mahdollista,
tasataan väylä 8 % ja varustetaan käsijohteilla ja lepotasanteilla
· Portaat ja luiskat varustetaan esteettömillä käsijohteilla
· Laiturilla näkövammaisten ohjaavana raitana voi toimia kouru. Kourun
reunaa voidaan vahvistaa esim. metallilistalla, joka toimii ohjaavana
elementtinä kourusta poikkeavilla osuuksilla
· Laiturin päädyistä varoitetaan sekä näköön että tuntoon perustuvilla
merkinnöillä
· Saattoliikenteelle osoitetaan yksi vähintään 8,5 m pitkä (invataksi, jossa on takaa aukeava nostin) pysäköintipaikka läheltä laitureille johtavaa
kulkureittiä.
Asemien esteettömyyssuunnittelussa sovelletaan Kehäradan asemilla toteutettuja ja hyväksyttyjä periaatteita.
Nobotuksessa tarkastettavat esteettömyyskriteerit
asemilla ja asemaympäristössä
Paikan päällä Liikenneviraston alueella tarkastetaan :
- Kontrastiero (tummuus) portaiden varoitusalueissa, laiturin varoitusalueessa ja katoksen rakenteissa
- Ohjaavat raidat laiturialueella (sijainti ja tunto), (esim. 2013 Vantaankoskella hyväksytään koholla oleva 8 mm leveä teräslaattaraita)
- Käsijohteiden mitoitus (paksuus ja etäisyys pystytolpista, päät
300 mm pitkät ja liitetty yhteen)
- Kädellä tunnistettavat laitureille ohjaavat pistekirjoitusmerkinnät
sijoitetaan joko käsijohteeseen seinän puolelle tai seinään
- Laiturialueen varoittavat raidat ja varoitusalueet laiturin reunassa
ja päässä
- Katoksen läpinäkyvien suojaseinien varoitusraidat, penkkien esteettömyys, tukikaiteiden korkeus ja pituus
- Aikataulunäyttöjen näkyminen, sisällön yhdenvertaisuus kuulutusten kanssa
- Junan LE-paikkojen merkintä vaunujärjestyskaaviossa ja pysähtymispaikka laiturilla (jos asemalla pysähtyy em. junia)
- Pistekirjoituskartta, johon esteetön reitti on merkitty laiturin ja
palvelupisteiden välille laiturilla tai sisääntulossa, (esim. Vantaankoski 2013)
- Esteettömän reitin merkinnäksi pysäköintialueelta laiturille riittää
esim. asfalttiin jyrsitty ura, jos se on paikallisesti hyväksytty
(esim. Kauhava 2011)
- LE-pysäköintipaikka liityntäpysäköintialueella
- Lippuautomaatin tulee olla käytettävissä myös pyörätuolista käsin
- Raidenäytön tulee olla Trafin määräysten mukainen
Nobo-katselmukseen ei kuulu (mutta kansallisissa määräyksissä tai ohjeissa vaaditaan huomioitavaksi):
- Reittien pituus- ja sivukaltevuus
- Portaiden mitoitus, porrasaskelmien kontrastit
- Pysäköintipaikkojen määrä, mitoitus, merkintä
- Pistekirjoituskartta laiturilla, jossa on esitetty esteettömät polut LE-pysäköintiin ja linja-autopysäkeille
- Esteettömien reittien merkintä pinnoitteeseen