VUOSIKERTOMUS 2012 - Rinnekoti

Transcription

VUOSIKERTOMUS 2012 - Rinnekoti
VUOSIKERTOMUS
2012
Rinnekoti-Säätiö lyhyesti
Rinnekoti-Säätiö tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetustoimen palveluja päätoimintanaan kehitysvammaisten palvelut. Rinnekodin toiminta käynnistyi vuonna 1927 Helsingin Diakonissalaitoksella, kun sisar Aino Miettinen otti
hoidettavakseen kaksi kehitysvammaista lasta. Rinnekoti-Säätiö perustettiin vuonna 1957. Kunnat ovat velvollisia järjestämään kehitysvammaisille heidän tarvitsemansa palvelut ja Rinnekoti-Säätiön toiminta perustuu eri laeissa yksityisille palveluntuottajille annettuun oikeuteen tuottaa palveluja mm. kunnille ja kuntayhtymille. Rinnekoti-Säätiö tekee
oman kehittämistyönsä lisäksi läheistä yhteistyötä yliopistojen, muiden oppilaitosten ja mm. Suomen Aivosäätiön Rinnekodin tutkimusrahaston kanssa kehitysvammatutkimuksen ja -palvelujen edistämiseksi. Rinnekoti-Säätiö on jatkuvasti monipuolistanut palvelujaan ja pitänyt samanaikaisesti huolta erityispalvelujen ja vaikeimmin kehitysvammaisten palvelujen saatavuudesta. Palvelujen piirissä oli kertomusvuonna 2600 asiakasta.
Rinnekodin palvelutoiminta lukuina
Asiakkaat
Hoitokodeissa asiakkaita keskimäärin päivittäin
RK-Asunnoissa asiakkaita keskimäärin päivittäin
Perhehoidossa asiakkaita keskimäärin päivittäin
Kehitysvammahuollon käyntejä vuodessä
Työ- ja päivätoiminnan asiakkaita vuodessa
Lasten kuntoutuskoti, asiakkaita vuodessa
Henkilökunta
Vakinaiset ja määräaikaiset 31.12.
Koulutuspäiviä/henkilö keskimäärin vuodessa
2012
Henkilöitä
210
330
98
1 693
464
660
Henkilöitä
902
4,4
2011
Henkilöitä
259
267
94
1 499
598
702
Henkilöitä
870
5
Palvelujen laadun kehittäminen
Rinnekoti-Säätiö kehittää toimintaansa säätiön arvojen ja asiakkaiden tarpeiden pohjalta. Palvelujen laatua kehitetään Social and Health Quality Service (SHQS)menetelmän mukaisesti. Rinnekoti-Säätiö sai joulukuussa 2012 viidennen kerran ulkoisen laaduntunnustuksen, joka on voimassa vuoden 2015 loppuun. Säätiön laatupolitiikan perustana ovat asiakaslähtöisyys sekä mahdollisimman joustava pääsy tarpeiden mukaisten palvelujen piiriin. Palvelujen kehittäminen ja tuottaminen perustuvat
tieteellisen tutkimuksen tai kokemuksen kautta saatuun riittävään näyttöön. Tavoitteinamme ovat palvelujen käyttäjien tyytyväisyys ja hyvä elämän laatu, toiminnan taloudellisuus ja henkilöstön hyvinvointi.
Rinnekodin luonnonsuojelualue 62,3 hehtaaria muodostettiin 2012
Sisällysluettelo
Kotipaikka tiedon kasvulle ja kehittymiselle
1
Osaamiskeskus
2
Kehitysvammapalvelut
6
Tutkimus ja kuntoutus
9
Asuminen
11
Työ- ja päivätoiminta
12
Erityisopetus
13
Lasten kuntoutuskoti
14
Genetiikan palvelut
14
Perhetyö
15
Muut palvelut
15
Henkilöstö
16
Talous
18
Organisaatiokaavio
19
Konserni
20
Vastuullinen johtaminen ja hallinto
20
Ympäristövastuu
21
Yhtiöt
21
Säätiön ja konsernin hallinto
23
Tuloslaskelma ja tase
25
Tilintarkastuskertomus
27
Tulevaisuus
28
Liite 1:
Liite 2:
Rinnekoti-Säätiön ja Rinnekodin tutkimusrahaston tukemia julkaisuja 2012
Yhteystiedot
Kuvat:
Tero Rytkönen, Maija Rimpiläinen, Jenna Penttilä, Hyria Koulutus Oy,
Helsingin Diakonissalaitos
1
Kotipaikka tiedon kasvulle ja kehittymiselle
Rinnekoti on tehnyt työtä kehitysvammaisten ihmisten hyvän elämän edellytysten rakentamiseksi 85 vuoden ajan.
Helmikuussa toteutettu Rinnekodin juhlaseminaari rakentui teemoiltaan kehitysvammaisen ihmisen toimintakykyä,
hyvinvointia ja onnellisuutta edistävien osatekijöiden pohdintaan pääaiheenaan Tulevaisuuden näkijät ja kokijat.
Tasavallan presidentti Tarja Halonen ja sosiaali- ja terveysministeri lähettivät Juhlaseminaariin tervehdyksensä,
joissa korostuivat Rinnekodissa tehdyn työn merkitys ja tarpeellisuus myös tulevaisuudessa.
Vammaispoliittisessa keskustelussa on ollut havaittavissa sen asteista moniäänisyyttä, jonka keskellä on vaikea
löytää äänten paikkaa, jossa heikkokin ääni kuuluisi ja syntyisi harmonisesti soiva kokonaisuus. Vallitseva vammaisuuskäsitys yhteiskunnassa määrittelee hyvin pitkälle sen, minkälaisia synnynnäisesti tai kehitysiässä vammautuneiden ihmisten ajatellaan olevan ja millaisia palveluja heidän arvellaan tarvitsevan. Moniäänisyyden keskeltä on
löytymässä uudelleen arvoja, joiden varassa tulevaisuutta on hyvä rakentaa. Niistä keskeisiä ovat ihmisen oikeus
kiinnittyä ja kiintyä, tietää mistä on kotoisin ja keneen voi ehdoitta luottaa ja turvautua. Hän tarvitsee toista ihmistä ja
lähelleen ihmisiä, joiden kanssa voi ystävystyä. Siellä missä lähimmäisenrakkaus vallitsee, on hyvä asua. Palveluratkaisut, joissa ihminen siirretään kuntoutumisen ja integraation nimissä asuinsijoiltaan uuteen elinympäristöön,
voivat olla hyvinkin virkistäviä, mutta joissakin tilanteissa merkitä sellaisen kokonaisuuden särkymistä, jossa ihminen on elänyt omannäköistä ja rikasta elämää häntä ymmärtävien ihmisten kanssa. Tarvitaan tilan antamista asiakkaan oman elämän suunnittelulle ja päätöksenteolle niitä tukien.
Viimeisten 20 vuoden ajan palvelurakennemuutos on ollut jatkuva olotila. Rinnekodissa oli vuonna 1992 408 kehitysvammaista hoidossa keskimäärin päivittäin ja vuonna 2012 210. Lyhytaikaisia hoitojaksoja oli 239 ja vuonna
2012 niitä oli 941. Asumispalveluissa oli 59 asukasta ja 349 vuoden 2012 lopussa. Kävijöitä työ- ja päivätoiminnoissa Rinnekodin ulkopuolelta oli 66 henkeä, vuonna 2012 324. Poliklinikkakäyntien määrä on samana aikana kymmenkertaistunut ollen kertomusvuonna 1693 käyntiä. Henkilöstön määrä on kasvanut viiden sadasta yhdeksään
sataan. Muutosten aikana Rinnekodin arvoperusta on ollut voimakas toiminnan tuki työlle.
Palvelurakennemuutos jatkuu voimakkaana vielä lähivuosien ajan. Rinnekodin vahvuutena on asiakaslähtöisyys ja
kirkas näkemys siitä, että kehitysvammaisten ihmisten palvelutarpeisiin on vastattava sekä palvelurakennemuutoksen aikana että sen jälkeenkin. Rinnekodissa ymmärretään hyvin myös lääketieteellisen avun ja seurantatarpeiden
kompleksisuus, mistä seuraa osaavien tutkimus- ja hoitopalvelujen sekä hoitopaikkojen tarve. Asiantuntevien ja
sujuvien palvelujen edellytyksenä on samankaltaisten ratkaisua vaativien palvelutarvetilanteiden toistuminen työssä
riittävän usein. Lisäksi on otettava huomioon työn välitön yhteys sosiaalipalveluihin ja sosiaaliturvaan, erityisopetukseen, ammattikoulutukseen, työllistymiseen, elämän sisällöllisiin kysymyksiin ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan
välttämättömyys.
Lapsuudenkodeissa, yksityiskodeissa perhehoidossa, omissa tai ryhmäkotien asunnoissa asuvien ihmisten on haettava palvelut ja taloudellinen tuki monista lähteistä, joissa perusteet niiden saamiselle määritellään eri laeissa eri
tavoin. Palvelujen toteutuminen on yhä riippuvaisempaa sekä perusterveydenhuollon että kotikunnan ratkaisuista.
Tällaisessa toimintaympäristössä asiakkaan mahdollisuudet saada niitä palveluja, joihin he olisivat oikeutettuja, ei
ole enää itsestään selvyys. Asiakas ja hänen läheisensä tarvitsevat kokonaisvastuun kantamiseen pystyviä ammattihenkilöitä, jotka kykenevät tunnistamaan erityistarpeet, tietävät avun ja tuen lähteet sekä osaavat ohjata ja saattaa
heidät palvelujen piiriin. Kehitysvamma-alan työ vaatii monen ammattialan näkökulmien yhteensovittamista, mikä
parhaiten turvaa työn vaikuttavuuden ja sitä kautta siihen uhrattujen voimavarojen taloudellisen kannattavuuden.
Lasten kuntoutuskodista, perinnöllisyysklinikasta ja Rinnekodin genetiikan yksiköstä rakennettiin vuoden aikana
terveydenhuollon toimintayksikkö, joka sai nimekseen Norio-keskus. Sen palveluihin kuuluvat mm. sopeutumisvalmennuskurssit ja kuntoutus harvinaisiin diagnoosiryhmiin kuuluville, tietopalvelut, perinnöllisyysneuvonta ja vertaistukitoiminta. Keskus on osaltaan kartuttamassa tietopohjaa, jonka varassa palvelut onnistuvat. Sen palvelut ovat
valtakunnallisia. Rinnekoti on ottanut haasteen tiedon kotipaikasta vastaan ja huolehtii myös tiedon jakamisesta
muun muassa Norio-keskuksen ja kehitysvammahuollon tietopankin www-sivujen kautta.
Markus Kaski
Johtaja-ylilääkäri
2
Osaamiskeskus
Osaamiskeskuksen juuret ovat syvällä historiassa. Rinnekodin
kokemus kehitysvammatyöstä alkoi karttua kahden sokean pojan
tultua hoitoon Helsingin Diakonissalaitoksen sisarkotiin vuonna
1927. Osaaminen alkoi vahvistua edelleen Rinnekodin palvelutoiminnan laajentuessa Lakistossa vuodesta 1939 alkaen. Rinnekodin ja vuonna 1957 perustetun Rinnekoti-Säätiön rinnalla osaamisen ja tiedon karttumisen mahdollistajina ovat toimineet Rinnekodin tutkimuslaitos, myöhemmin Rinnekodin tutkimussäätiö, Rinnekodin kehitysvammatutkimuksen kannatusyhdistys ry., ja Rinnetuki ry. Työ on ollut tuloksellista. Nykyisin Rinnekoti-Säätiön palvelukokonaisuus on luonteeltaan monipuolinen osaamiskeskittymä,
Rinnekodin osaamiskeskus, jonka asiantuntemus välittyy monin
eri tavoin ja jonka palveluihin luotetaan.
Rinnekoti-Säätiön osaamiskeskuksen tehtävänä on kansainvälisesti korkeatasoisen harvinaisia diagnoosiryhmiä, vammaispalveluja ja kehitysvammaisuutta koskevan tiedon ja osaamisen hyödyntäminen asiakkaiden hyvinvoinnin ja hyvän elämän edellytysten rakentamisessa. Hyvinvoinnin osatekijöiden luomiseksi säätiön toiminnassa on sen alkuvuosista lähtien ollut keskeinen sija
tutkimuksella, kehittämistyöllä, henkilöstön koulutuksella, julkaisutoiminnalla, vaikuttamisella ja palvelutoiminnalla. Palvelujen,
osaamisen ja asiantuntemuksen kehittymisen edellytyksinä ovat
olleet vuosikymmeniä jatkunut palvelutoiminta sekä laaja kumppanuus- ja yhteistyöverkosto.
yliopisto-opiskelijoita oli työssäoppimassa 103 henkilöä. Näiden
lisäksi säätiössä oli kertomusvuonna 97 vammaistyön oppisopimusopiskelijaa.
Yhtenä osaamiskeskuksen tärkeänä tehtävänä on lisätä alalla
tarvittavaa tietoa sekä auttaa väestöä löytämään vastauksia vammaisuutta koskevissa kysymyksissä ja löytämään tien alkupää
niihin palveluihin yhteiskunnassa, joihin he ovat oikeutettuja. Rinnekoti-Säätiön ylläpitämäksi Kehitysvammaisten Uudenmaan
tukipiiri ry:ltä siirtyneen Kehitysvammahuollon tietopankin,
www.kvhtietopankki.fi, odotetaan osaltaan täyttävän tätä tarvetta. Tietopankki on perustettu vuonna 1992 ja sen toimittajana
toimi perustamisesta alkaen sosiaalityöntekijä Kari Viitapohja.
Toiminta on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamaa. Kävijöitä
sivuilla on noin 20 000 vuosittain. Sivuston tietokantaa ja tietoteknistä rakennetta uudistetaan parhaillaan. Myös sisällön päivitystyö
on aloitettu.
Luotettavan tieteellisen tiedon, ammatti- ja kokemusasiantuntemuksen kertyminen ja aktiivinen kokoaminen mahdollistavat kehitysvammaisten ihmisten hyvän elämän rakentamisen vaikuttamalla yleiseen vammaisuuskäsitykseen lainsäädäntöön, hallinnollisiin
ratkaisuihin ja palvelujen suunnitteluun. Tavoitteena on tuoda
aktiivisesti esille kehitysvammaisten ihmisten oikeuksia ja mm.
vaikeimmin kehitysvammaisten ja eniten apua tarvitsevien ihmisten tarpeita yhdessä palvelujen käyttäjien, heidän läheistensä ja
Osaamiskeskuksen ajankohtaisena haasteena on löytää uusia
muiden toimijoiden kanssa. Rinnekoti-Säätiön asiantuntijoita on
tapoja palvelujen tuottamiseen muuttuvissa toimintaympäristöissä laaja-alaisesti mukana alueellisessa, valtakunnallisessa ja kansosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden muuttuessa ja lainsääsainvälisessä tutkimus-, asiantuntija- ja koulutustoiminnassa.
dännön uudistuessa.
Säätiö kehittää aktiivisesti palveluita yhteistyössä järjestämisvastuussa olevien kuntien ja muiden toimijoiden kanssa sekä tukee
koko väestölle tarkoitettujen palvelujen tuottajia kehitysvammaisten erityiskysymyksissä. Rinnekoti-Säätiön erikoisvahvuutena on
kehitysvammaisuuden ja harvinaisten sairauksien poikkeuksellisen laaja asiantuntemus, joka tarjoaa erittäin hyvän foorumin uusien innovatiivisten palveluiden kehittämiseen sekä vaativiin yksilöllisiin asiakastarpeisiin vastaamiseen. Perinnöllisyysklinikka
siirtyi Väestöliitolta Rinnekoti-Säätiölle vuoden 2013 alussa, jolloin
Perinnöllisyysklinikka sekä Rinnekoti-Säätiön Lasten kuntoutuskoti ja Genetiikan palveluyksikkö yhdistyivät Norio-keskukseksi. Norio-keskus on Suomessa ainutlaatuinen, EU-tasoinen osaamiskeskus, joka kykenee jatkossa vastaamaan entistä paremmin
monialaisiin tiedon, perehdytyksen ja neuvonnan tarpeisiin, joita
liittyy harvinaisiin, usein perinnöllisiin ja kehitysvammaisuutta aiheuttaviin oireyhtymiin, vammoihin ja sairauksiin
(www.noriokeskus.fi).
Säätiö kantaa yhteiskunta- ja eettistä vastuutaan niin nuorten
ammatillisen pätevöitymisen kuin kehitysvammaisten asiantuntevan hoidon ja kuntoutuksen mahdollistajana. Se pyrkii omalta
osaltaan vaikuttamaan ja lisäämään kehitysvamma-alan ja vammaishuollon työntekijöiden ammattitaitoa ja pätevöitymistä. Viime
vuosina erityisen huomion kohteena on ollut monista eri syistä
uhkaavan osaamisvajeen syntymisen ehkäisy vammaishuollossa.
Säätiön työntekijät ovat olleet mukana kehitysvammalääketieteen
ja -psykologian erityispätevyyksiin johtavien koulutusohjelmien ja
kehitysvamma-alan ammattitutkinnon ja erityisammattitutkinnon
opetussuunnitelman perusteiden rakentamisessa. Julkaisutoimintaan sisältyy tieteellisten artikkelien lisäksi lukuisia oppikirjaartikkeleita ja kirjoja. Säätiö on ollut aina vahvasti kouluttava työyhteisö. Koulutettuja työpaikkaohjaajia säätiöllä oli kertomusvuonna 110 ja koulutettuja opiskelijoiden tutkintotilaisuuksien vastaanottajia 123. Nuorisoasteen perustutkinto-, ammattikorkeakoulu- ja
Tutkimus- ja kehittämistoiminta
Tieteellinen tutkimustoiminta. Rinnekoti-Säätiön palveluksessa
toimii eri tehtävissä kahdeksan tieteellisen jatkokoulutuksen
(vähintään tohtorin tutkinto) saanutta työntekijää. Lisäksi tutkijayhteisöön kuuluu emeritustutkijoita, joiden tieteellinen ura vielä jatkuu, ja tutkimuskohtaisia yhteistyökumppaneita. Tieteellinen työ
on ollut osallisuutta yliopistojen tutkimushankkeissa ja nuorten
tutkijoiden ohjausta. Rinnekodissa tehty tieteellinen työ kohdistui
mm. kehitysvammaisuuden ikäspesifisen esiintyvyyden selvittelyyn, autismin taustasyiden selvittelyyn, Downin oireyhtymään
liittyviin tutkimus- ja hoitotarpeisiin, helikobakteeri-infektioiden
esiintymiseen kehitysvammaisilla sekä kehitysvammaisten yksityisyyden toteutumiseen palveluasumisessa. Tieteellisiä julkaisuja
ilmestyi seitsemän ja lisäksi valmistui suomen- ja ruotsinkieliset
oppikirjat kehitysvammaisuudesta. Useat vuoden 2012 käsikirjoituksista on hyväksytty julkaistaviksi ja ilmestyvät vuonna 2013.
Tutkimustyön rahoitus tapahtuu Suomen Aivosäätiön Rinnekodin
kehitysvammatutkimuksen rahaston ja muiden tutkimusrahoitusta
myöntävien organisaatioiden tukemana. Rinnekodin kehitysvammatutkimuksen rahasto tukee vuosittain 1-3 väitöstutkimusta ja
projektikohtaisin apurahoin muita tutkimuksia rahaston kunkin
vuoden jakovarannon rajoissa. Kertomusvuonna tuettujen töiden
aiheina olivat Sallan taudin neurokognitiivinen profiili, pikkukeskosten vaurioherkät aivot, hermoston kantasolujen erilaistuminen
normaalioloissa ja fragiili X -oireyhtymään liittyen, autismin syytausta ja kehitysvammaisten yksityisyys palveluasumisessa.
(Liite 1)
3
Kehittämistoiminnan päämääränä on säätiön palvelujen jatkuva •
parantaminen. Kertomusvuonna jatkui uuden asiakastietojärjestelmän, Mediatrin, käyttöönotto. Työ jatkuu vielä vuonna 2013, jolloin tavoitteena on ottaa käyttöön järjestelmän loput ominaisuudet. Erityistä huomiota kiinnitettiin myös asiakas- ja potilasturvallisuutta, turvallista lääkehoitoa ja asiakkaan itsemääräämisoikeuksien toteutumista koskevien käytäntöjen kehittämiseen. Asiakkaita
palvelevia yksiköitä varten laadittiin omavalvontasuunnitelmat.
Lasten kuntoutuskodissa jatkui Raha-automaattiyhdistyksen
vuonna 2009 myöntämän toiminta-avustuksen turvin resurssikeskustoiminnan kehittämistyö. Resurssikeskustoiminnan tavoitteena
on kehittää, tuottaa ja laajentaa tietoja ja tietoisuutta lasten ja
nuorten harvinaisista sairauksista ja vammoista sekä tarjota em.
•
pienryhmiin kuuluville lapsille, nuorille ja heidän perheilleen mahdollisuuksia ohjaus- ja vertaispalveluihin. Tavoitteena on lisäksi
tarjota tietoa ja konsultaatiomahdollisuuksia harvinaisiin pienryhmiin kuuluvien lasten ja nuorten kanssa toimivien sosiaali-, kasvatus- ja kuntoutusalojen ammattihenkilöille.
Säätiö on jäsenenä kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnassa, joka on kehitysvamma-alan järjestöjen ja julkisten toimijoi•
den yhteistyöverkosto. Neuvottelukunta edistää YK:n vammaisten
ihmisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen toimeenpanoa
Suomessa ja tekee työtä asumiseen liittyvien palveluiden laadukkaan järjestämisen puolesta. Itsemääräämisoikeus, täysi osallisuus ja valinnan mahdollisuudet kuuluvat myös kehitysvammaisille ihmisille. Kynnys ry ja Vammaisten Ihmisoikeuskeskus VIKE
kumppaneineen käynnisti keväällä 2011 neljävuotisen
”Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa”-hankkeen. Sen tavoit•
teena on edistää vammaisten ihmisoikeuksien toteutumista asumisyksiköissä. Rinnekodin RK-Asuntoja on mukana pilotoimassa
projektissa kehitettävää vertaistarkastusjärjestelmää. Säätiön
edustajat osallistuivat projektin järjestämään suviseminaariin.
Säätiön edustajat osallistuivat kehitysvammapalvelujen kehittämistä koskeviin kansallisiin ja kansainvälisiin koulutuksiin ja seminaareihin, joita olivat mm. Epilepsy, Brain & Mind 2 nd International Congress, Design for All ja Tarinoita kansalaisuudesta.
Autismi- ja Aspergerliitto ry:n valtakunnalliseen Ray:n tukemaan Kyllin hyvä tuettu elämä - Asiakaslähtöisen asumisen ja toiminnan tukeminen 2010-2012 -kehittämishankkeeseen, jonka tavoitteena oli edistää runsaasti tukea
tarvitsevien autismin kirjon henkilöiden arjessa selviytymistä, kuntoutumista ja osallisuutta sekä koota hyviä autismityön malleja. Uusilla moniammatillisen tiimin työmenetelmillä onnistuttiin lisäämään henkilöstön ammatillista ja
kuntouttavaa työotetta. Samoin Keskuspuiston ammattikoulun Pecs-koulutuksesta koettiin saadun konkreettisia
keinoja kommunikaatiomenetelmien aikaisempaa parempaan hyödyntämiseen.
ITEA2-konsortion (European Technology for European
Advancement) Tekesin osarahoittamaan Guaranteekehittämishankkeeseen, jonka tavoitteena oli kehittää vuorovaikutteista turvateknologiaa itsenäisesti asuvien vammaisten henkilöiden ja vanhusten tueksi. Säätiö osallistui
projektiin testaamalla järjestelmiä ja kehittämällä tuotteistusta. Guarantee-projekti päättyi 30.6.2012.
Culminatum Oy:n, Helsingin kaupungin ja Valtion asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ym. Koti kaikille hankkeeseen, jonka tavoitteena on testata uusia rakenneratkaisuja kehitysvammaisille henkilöille rakennettavissa
asunnoissa sekä laatia opas erityisesti vaikeasti vammaisten henkilöiden asuntojen suunnitteluun. Hanke jatkuu
vuoden 2013 loppuun.
Espoon kaupungin kulttuuripalveluiden Kulttuuriketju hankkeeseen, jossa tutkittiin, miten kehitysvammaisille
henkilöille voidaan rakentaa omaa kulttuuritarjontaa. Taiteilijat ja kulttuurintuottajat kohtasivat koulutuksen jälkeen
syvästi kehitysvammaisia henkilöitä ja tuottivat heidän
kanssaan taidetta. Projekti päättyi syyskuussa näyttelyyn
ja keskustelutilaisuuteen Sellon kirjastossa.
Rinnekodin oman helmikuussa pidetyn 85-vuotisjuhlaseminaarin
teemana oli Tulevaisuuden näkijät ja kokijat. Seminaarissa oli
noin 100 osallistujaa kunnista, kuntayhtymistä ja oppilaitoksista
sekä omaisia ja muita kehitysvamma-alan kehittämisestä kiinnostuneita. Vuosittain järjestettävä seminaari on vakiinnuttanut asemansa tärkeänä eri toimijoiden ajankohtaisten asioiden käsittelyfoorumina.
Terveydenhuolto-, sosiaali-, kuntoutus- ja kasvatusalan ammattilaisille järjestettiin koulutustilaisuus huuli- ja/tai suulakihalkioista
(30 osallistujaa) ja Kuopion yliopistollisessa keskussairaalassa
järjestettiin Lasten harvinaiset sairaudet ja vammat -asiantuntijapäivä, jossa osallistujia oli 50. Yhteistyössä Invalidiliiton Harvinaiset-yksikön kanssa järjestettiin Tampereella Kohtaamisiaseminaari, johon osallistui 70 seminaarivierasta.
Rinnekoti-Säätiö osallistui kertomusvuonna seuraaviin kehitysvammaisten toimintakykyä edistäviin sekä kehitysvamma-alan
osaamista ja palveluja kehittäviin projekteihin:
•
Etelä-Karjalan aikuisopisto Aktivan hallinnoimaan ESRrahoitteiseen Sotefo-projektiin, jonka luoma virtuaalinen
sosiaali- ja terveysalan oppimisfoorumi Verkkonen on käytössä. Projektin käytön jälkeisestä hallinnointia suunnitellaan parhaillaan.
Kehitysvammaisten valtakunnallisten kulttuuripäivien avajaisissa esiintyivät mm. Resisposse, Karri Koira ja Ruudolf
4
Yhteistyö
Yhteistyökumppanit. Rinnekoti-Säätiön tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat palveluja ostavat kunnat ja kuntayhtymät. Toiminnasta, suunnitelmista, palvelujen käytöstä ja vapautuneista paikoista tiedotettiin palvelujen ostajille säännöllisesti. Rinnekodin
neuvottelukunnan, palveluneuvoston ja ostajien kanssa käytyjen
keskustelujen ja erilaisten kehittämishankkeiden avulla Rinnekodin palveluja pyrittiin suuntaamaan mahdollisimman hyvin asiakkaiden tarpeita vastaaviksi. Kertomusvuonna kuntien kanssa käytyjä neuvotteluja ja yhteisiä keskusteluja oli aikaisempaa enemmän.
Papin työ. Rinnekodissa toimi Espoon seurakuntien palkkaama
sairaalapastori. Työn sisällön muodostivat sielunhoidolliset keskustelut, hartaudet hoitokodeissa ja työpisteissä, rippikoulut, Rinnekappelin toiminta ja sen koordinointi, henkilökunnan työnohjaus
ja muu tukeminen, juhliin ja vapaa-ajan toimintoihin osallistuminen
ja asukkaita koskevat kirkolliset toimitukset. Rinnekappelin jumalanpalveluksia toimittavat Espoon, Helsingin ja Vantaan papit ja
kanttorit vuoropyhinä.
Oppilaitosyhteistyö. Oppisopimuskoulutusta ja täydennyskoulutuksen kehittämistä jatkettiin Helsingin Diakoniaopiston ja Seurakuntaopiston kanssa. Hyria-Koulutus Oy:n ja Uudenmaan ELYkeskuksen kanssa toteutettiin toinen työvoimapoliittinen ”Turvaavustaja”-koulutus, josta valmistui yhdeksän henkilöä.
Omaisyhdistyksen, Rinnetuki ry:n, panos oli edelleen merkittävä
asukkaiden virkistystoiminnan tukemisessa, hoitoympäristöjen
viihtyvyyden lisäämisessä sekä säätiön ja Rinnetuen yhteisen
Rinneviestin julkaisemisessa. Rinnekodin kehitysvammatutkimuksen kannatusyhdistys ry tekee vuorostaan merkittävää työtä tutki- Rinnekoti-Säätiössä oli vuoden 2012 aikana noin 100 sosiaali- ja
terveysalan opiskelijaa työssäoppimassa. Suurin osa heistä opismustoiminnan varainhankinnassa.
kelee lähihoitajiksi, ammattikorkeakoulututkinnon suorittajia oli 21
Tieteellisen tutkimustyön alueella säätiön läheinen yhteistyökump- prosenttia. Henkilökuntaa osallistui oppilaitosten järjestämiin työpaikkaohjaaja- ja tutkintotilaisuuden vastaanottajakoulutuksiin ja
pani on Suomen Aivosäätiö, jonka perustivat Alzheimer-säätiö,
Lastenpsykiatrian tutkimussäätiö, Neurologia-säätiö ja Rinnekodin opiskelijaohjaajien yhteisiin kokouksiin.
tutkimussäätiö. Säätiön tarkoituksena on neuro- ja mielenterveysYliopistoyhteistyö. Helsingin yliopiston lääketieteen ja hammasalan kehittäminen ja tukeminen. Se rahoittaa kehittämis- ja tutkilääketieteen opiskelijoille järjestettiin useita lääkärin peruskoulumushankkeita, myöntää apurahoja, avustuksia, palkintoja ja tuntukseen kuuluvia opetustapahtumia kehitysvammaisuudesta, kenustuksia tutkimusryhmille, yksittäisille tutkijoille ja yhteisöille,
hitysvammaisille tarkoitetusta palvelujärjestelmästä, hoidon kesjärjestää koulutustilaisuuksia, tukee hoito- ja tutkimuslaitosten
toimintaa sekä edistää potilaiden, omaisten ja henkilökunnan hy- keisistä tarpeista ja hoitokohtaamisen vaatimuksista.
vinvointia. Rinnekodin kehitysvammatutkimuksen rahasto yhtenä
Tiedotus ja verkostoituminen. Rinnekoti-Säätiön palveluista
sulautuneiden säätiöiden erillisrahastoista huolehtii nyt Suomen
Aivosäätiössä Rinnekodin tutkimussäätiön tarkoituksen toteutumi- tiedotettiin tapaamisissa yhteistyökumppaneiden kanssa, sähköpostiviesteillä, Rinnekodin sähköisellä uutiskirjeellä, Internetsesta.
sivuilla (www.rinnekoti.fi) ja soveltuvissa alan ammattihenkilöille
Lasten kuntoutuskodin tärkeät yhteistyökumppanit ovat toiminnan tarkoitetuissa lehdissä sekä toiminta-alueella julkaistavissa palveluoppaissa. Kehitysvammatyötä ja Rinnekodin toimintaa tehtiin
kustannuksista vastaavat Kansaneläkelaitos ja Raha-automaattiyhdistys. Lasten kuntoutuskoti tekee yhteistyötä myös har- tunnetuksi koti- ja ulkomaisille vierailijaryhmille sekä messuilla ja
vinaisiin sairaus- ja vammaryhmiin kuuluvien potilasyhdistysten ja rekrytointitapahtumissa, esim. Sairaanhoitajapäivillä ja oppilaitosten rekrytointitapahtumissa.
terveydenhoidon ammattilaisten kanssa.
Kehitysvammaisten valtakunnalliset kulttuuripäivä avattiin Helsingin Narinkkatorilla 7.9.2012
5
Säätiö on jäsenenä Kehitysvamma-alan neuvottelukunnassa,
Työn ja päivätoiminnan valiokunnassa, Kehitysvammaliitto ry:ssä,
VATES-säätiössä ja Suomen Kirkon Sisälähetysseurassa. Muiden kehitysvamma-alan toimijoiden lisäksi merkittävää yhteistoimintaa on Helsingin yliopiston, alueen ammattikorkeakoulujen
sekä muiden sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten, Keskuspuiston
ammattiopiston, Suomen Kuntaliiton, Helsingin Diakonissalaitoksen ja Suomen Aivosäätiön kanssa.
Lasten kuntoutuskoti on mukana kansallisessa kuudentoista sosiaali- ja terveysalan järjestön ja säätiön muodostamassa Harvinaiset-verkostossa. Se ylläpitää omalta osaltaan verkoston harvinaiset.fi -nettisivustoa ja osallistuu kokouksiin, koulutustilaisuuksiin ja
edunvalvontatyöhön. Verkosto on mukana yhteispohjoismaisessa
Rarelink-linkkisivuston kehittämistoiminnassa. Lasten kuntoutuskoti osallistuu kansainväliseen harvinaisten sairauksien verkostotyöhön esim. osallistumalla Eurordis (The European Organization
for Rare Diseases) -yhteistyöjärjestön vuosittaisiin kongresseihin
ja koulutustilaisuuksiin. Rinnekoti-Säätiö tekee yhteistyötä myös
eurooppalaisen kehitysvammalääketieteen yhdistyksen kanssa
(MAMH, European Association of Intellectual Disability Medicine).
Rinnekodin monet työntekijät ovat lisäksi sekä jäseninä että vaikuttajina monissa oman erikoisalansa yhdistyksissä ja kansainvälisissä organisaatioissa.
Kehitysvammaisten valtakunnalliset kulttuuripäivät. Vieraista
tutuiksi -kulttuuripäivien järjestäminen oli iso säätiön eri toimintamuotojen sekä monien eri yhteistyökumppaneiden ja osallistujien
yhteistyössä toteuttama tapahtuma syyskuussa. Kulttuuripäivien
järjestäminen on kehitysvamma-alan toimijoiden vuorollaan vapaaehtoisesti ja paljolti vapaaehtoisvoimin järjestettävä tapahtuma. Kulttuuripäivät onnistuivat hyvin ja osallistujia oli eri puolilta
Suomea.
Blue Flamenco- tanssiryhmä
Vieraista tutuiksi -teema kutsui arviolta 2 000 esiintyjää ja kulttuurin ystävää Kehitysvammaisten valtakunnallisten kulttuuripäivien
tapahtumiin syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna. Kulttuuripäivät avattiin Helsingin Narinkkatorilla. Sara Paavolainen sekä
”Toisenlaiset frendit”-sarjasta tutut Timo ja Sanna juonsivat avajaistilaisuuden ja kutsuivat lavalle Flash mob-aloituksen jälkeen
lukuisia vieraita ja tuttuja esiintyjiä. Valtiovallan tervehdyksen toi
kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki. Avajaisyleisön tunnelmaa nostattivat mm. Blue Flamenco-tanssiryhmä, Jari Naakka
säestäjineen, rap-trio Resisposse sekä rap-musiikin suomenmestari Ruudolf ja Karri Koira. Esitysten jälkeen Kampin hiljaisuuden
kappelissa järjestettiin ehtoollishartaus.
Lauantaina ja sunnuntaina kulttuuripäivät jatkuivat monipuolisella
ohjelmalla Espoon Lakistossa Rinnekodin päätoimipisteen maisemissa. Vierailla oli mahdollisuus osallistua erilaisiin työpajoihin ja
seurata etukäteen valmisteltuja esityksiä. Elokuvastudio, Afrikkapuutarha, Solina-vesielämys, Karaoke, haaveiden huone ja kiisselimaalaus tarjosivat oman toisistaan poikkeavan tunnelmansa
vieraiden koettavaksi. Näyttelyitä oli tarjolla moneen makuun.
Kulttuuripäivillä oli mahdollista kokeilla monenlaista liikuntaa ja
tutustua sosiaaliseen sirkukseen. Käsityömarkkinoilta löytyi käsityöideoita, järjestömarkkinat tarjosivat tietoa kehitysvammaisuudesta ja tekivät tutuksi monia kehitysvamma-alan toimijoita.
Eri puolilta Suomea olevien kehitysvammaisten taiteilijaryhmien
musiikki- ja teatteriesityksiä kuultiin juhlateltassa. Suurimman
yleisön kokosi Jukka Poika, jonka esiintyminen huipensi lauantaiillan. Sunnuntaina kokoonnuttiin jumalanpalvelukseen ja toivelaulukonserttiin.
6
Kehitysvammapalvelut
Kehitysvammaisuuden aste Tutkimus‐ ja kuntoutuskeskuksen, RK‐
Asuntojen ja Perhehoidon asiakkailla (% asiakkaista)
Asiakkaat ja palvelujen käyttö
Asiakkaat. Rinnekoti-Säätiön palveluja käyttävien henkilöiden
palvelutarpeiden keskeisinä taustasyinä ovat kehitysvammaisuuden alentama toimintakyky, lisävammat ja sairaudet sekä niihin
liittyvät monet ajankohtaiset ja elämänkulun siirtymävaiheisiin
liittyvät palvelutarpeet. Lähestymistapa on yhtä aikaa asiakas-,
perhe-, yhteisö- ja yhteiskuntanäkökulmista lähtevä. Kullekin asiakkaalle kuhunkin tilanteeseen sopivat palveluratkaisut löytyvät
parhaiten kaikkia osatekijöitä tarkastelemalla. Usein juuri perheen
hyvinvointi ja arjen sujuminen määrittävät sen, miten kehitysvammaisen ihmisen hoito, opetus ja kuntoutus onnistuvat.
Tuntematon
20 %
Vaikea
16 %
Kehitysvammaisuuden syyt Tutkimus‐ ja kuntoutuskeskuksen, RK‐
Asuntojen ja Perhehoidon asiakkailla (% asiakkaista)
Tuntemattomat
24 %
Tutkimus- ja kuntoutusyksiköiden, asumispalveluiden sekä perhehoidon asiakkaista vain 21 prosenttia oli älyllisesti lievästi kehitysvammaisia (ÄI 9-12 v.). Tutkimus- ja kuntoutusyksiköissä luku oli
10 prosenttia, asumispalveluissa 31 prosenttia ja perhehoidossa
27 prosenttia. Vaikeasti tai syvästi kehitysvammaisia (ÄI 0-5 v.) oli
tutkimus- ja kuntoutusyksiköiden asiakkaista 58 prosenttia, asumispalveluissa 24 prosenttia ja perhehoidossa 16 prosenttia. Älyllistä tasoa ei ollut voitu arvioida tai ei vielä ollut arvioitu 20 prosentilla asiakkaista.
Tutkimus- ja kuntoutuskeskuksen asiakkaiden keski-ikä oli 36
vuotta, RK-Asuntojen asiakkailla 41 vuotta ja perhehoidon asiakkailla 50 vuotta. Lapsia (0-17 v.) asiakkaista oli vuoden aikana
hoitokodeissa 78, RK-Asunnoissa yksi ja perhehoidossa kymmenen. Pitkäaikaisesti hoito-, kuntoutus- ja asumispalveluja käyttäviä
lapsia oli yhteensä 33. Yli 65-vuotiaita oli hoito- ja asumispalveluissa yhteensä 76.
Keskivaikea
20 %
Syvä
23 %
Kehitysvammaisuuteen johtavia syitä on lukuisia ja monet niistä
harvinaisia. Suurin osa syytekijöistä vaikuttaa yksilön kehitykseen
jo ennen syntymää. Älyllisen ja muun toimintakyvyn aleneman
taustalla on usein yhteinen syy tai useampia syitä, minkä takia
kehitysvammaisuus on ymmärrystason puutteita laajempi kokonaisuus. Eri syiden merkitystä arvioitaessa ja syitä ryhmiteltäessä
otetaan huomioon kaikki mahdolliset syyt. Kehitysvammaisuuden
todennäköisimmin aiheuttaneen tekijän vaikutusajankohta oli tutkimus- ja kuntoutusyksiköiden, asumispalvelujen ja perhehoidon
asiakkailla 52 prosentilla ennen syntymää, 8 prosentilla syntymään liittyvä ja 16 prosentilla myöhemmin lapsuudessa. Syytä ei
pystytty selvittämään 24 prosentilla.
Erot kehitysvammaisuuden vaikeusasteessa heijastavat osaltaan
tuen tarpeiden ja elinympäristön vaatimusten eroja. Kehitysvammaisuuden vaikeusasteen lisääntyessä tulee myös muu vaikea- ja
monivammaisuus tavalliseksi. Ymmärrystason puutteiden lisäksi
asiakkaiden toimintakykyyn ja käyttäytymiseen vaikuttavat myös
esimerkiksi puhevammat, psyykkistä selviytymiskykyä haasteellisempiin tilanteisiin joutuminen tai psyykkiset sairaudet, liikuntavammat ja epilepsia. Näön ja kuulon alentumat, ortopediset ongelmat, infektiosairaudet, ihon, ruoansulatuskanavan ja ravitsemuksen ongelmat sekä suun sairaudet ovat tavallisia. Älyllisen
kehitysvammaisuuden syiden, tason ja lisävammaisuuden erilaiset jakaumat eri toimintamuodoissa paljastavat kehitysvammaisten keskinäisen erilaisuuden ja hoitoisuudessa olevat merkittävät
erot, mikä on otettava huomioon sekä osaamis- ja henkilöstövoimavaratarpeisiin vastattaessa.
Lievä
21 %
Geneettiset syyt
26 %
Lapsuusiän syyt
16 %
Paranataali
Prenataalisyyt
8 %
6 %
Epämuodostuma
20 %
Lisävammaisuus eri toimintamuotojen asiakkailla (% asiakkaista)
100
80
60
40
20
0
Puhevamma
Psyykkinen sairaus
TK‐Keskus
Epilepsia
RK‐Asunnot
Liikuntavamma
Aistivamma
Perhehoito
7
Palvelujen käyttö. Lyhytaikaisten hoito- ja tutkimusjaksojen tarpeeseen johtivat vaikea- ja monivammaisuus, autismi, käyttäytymis- ja mielenterveysongelmat, epilepsia ja muut pitkäaikaissairaudet tai tapaturmat. Tärkeä syy lyhytaikaisille hoitojaksoille on
myös omaishoitajan levon ja loman tarve silloin, kun kehitysvammaiselle perheenjäsenelle lähinnä soveltuva muu hoitopaikka olisi
sairaala. Saman hoitojakson aikana pyrittiin tulosyyn lisäksi vastaamaan muihinkin tarpeisiin. Ilmoitetut tutkimus- ja kuntoutusyksiköiden lyhytaikaisen hoidon syyt jakautuivat seuraavasti: 1) tutkimus ja kuntoutus 24 %, 2) huoltajasta johtuva syy (esim. hoito
omaishoitajan vapaan tai loman aikana) 66 % ja 3) muu syy 10%.
Kehitysvammaisuuden todennäköisin syy eri toimintamuotojen asiakkailla (% asiakkaista)
30
25
20
15
10
Lyhytaikaisessa hoidossa tutkimus- ja kuntoutusyksiköissä oli
vuoden aikana 106 (90 v. 2011,144 v. 2010), RK-Asunnoissa 17
(26 v. 2011, 30 v. 2010) ja perhehoidossa 30 (30 v. 2011, 11 v.
2010) henkilöä. Lyhytaikaisia hoito- kuntoutus- ja tutkimusjaksoja
kertyi Tutkimus- ja kuntoutuskeskuksessa yhteensä 941 (975 v.
2011, 1077 v. 2010), RK-Asunnoissa 94 (170 v. 2011, 152 v.
2010) ja perhehoidossa 71 (76 v. 2011, 32 v. 2010).
5
0
Geneettiset syyt Epämuodostuma Prenataalisyyt
TK‐Keskus
Paranataali
RK‐Asunnot
Lapsuusiän syyt Tuntemattomat
Perhehoito
Ostopalvelusopimusten toteuttamissuunnitelmien toteutuminen ja paikkalukujen kehitys. Rinnekoti-Säätiö tuottaa eri palveluja siinä laajuudessa kuin palvelujen järjestämisvelvollisten kuntien kanssa on sovittu. Ostopalvelusopimusten mukaisiin kuntien ja
erityishuoltopiirien ilmoittamiin hoidon tarpeisiin kyettiin pääosin
vastaamaan. Vuoden aikana esiin tulleisiin uusiin tarpeisiin ja
tilapäishoidon tarpeisiin vastaaminen tuotti ajoittain vaikeuksia
asiakkaan hoidon tarvetta vastaavan paikan tai tarvittavan henkilöstön puuttuessa.
Asiakkaiden toimintakyky
(% asiakkaista)
Liikuntakyky
Ruokailu
Täysin autettava
Perhehoito
RK‐Asunnot
TK‐Keskus
Perhehoito
R‐Asunnot
TK‐Keskus
Perhehoito
RK‐Asunnot
TK‐Keskus
Perhehoito
RK‐Asunnot
TK‐Keskus
100 %
90 %
80 %
70 %
60 %
50 %
40 %
30 %
20 %
10 %
0 %
Pukeutuminen Peseytym. ja WC
Tarvitsee apua
Selviytyy itse
Ympärivuorokautisen hoidon tarve tutkimus- ja kuntoutuskeskuksessa on tasaisesti vähentynyt ja suunta jatkuu ja asiakkaita siirtyy avohuollon palvelujen piiriin. Osalla avun ja hoidon tarve on
niin suuri, että vaativa ympärivuorokautinen hoito on välttämätöntä muodossa tai toisessa myös tulevaisuudessa. Tutkimus- ja
kuntoutuskeskuksen laskennalliset hoitopaikat ovat rakennusten
peruskorjausten ja palvelurakenteen muutoksen myötä vähentyneet 354 hoitopaikasta (v. 2000) ja tutkimus- ja kuntoutusyksiköiden palveluita käytti kertomusvuonna päivittäin noin 210 asiakasta. Samanaikaisesti asuntojen määrä lisääntyi 120 asunnosta
(v. 2000) 349 asuntoon (v. 2012). Luvuissa ovat mukana myös
lyhytaikaisen hoidon ja kuntoutuksen hoitopäivät.
Laskennallisten hoitopaikkamäärien kehitys 1991 ‐ 2012 ‐ ennuste 2017
500
450
400
350
300
250
200
150
100
50
0
1991
2001
2005
Hoitopalvelut
2010
2011
RK‐Asunnot
2012
2013
Perhehoito
ennuste 2017
8
Asiakkaan luottamushenkilö palvelee Rinnekoti-Säätiön tutkimus, hoito- ja kuntoutuspalvelujen käyttäjiä, säätiön asunnoissa
asuvia sekä työ- ja päivätoiminnoissa käyviä henkilöitä. Asiakkaalla tai hänen läheisillään on mahdollisuus ottaa yhteyttä luottamushenkilöön silloin, kun asiakkaan omat tarpeet tai toiveet eivät
ole tulleet huomioiduksi ja asioiden selvittämiseen ja hoitamiseen
tarvitaan tukea. Vuonna 2012 asiakkaan luottamushenkilöinä toimi neljä Rinnekodin työntekijää. Yhteydenottoja oli asiakkailta
itseltään, asiakkaiden omaisilta sekä ohjaajilta ja hoitajilta vuoden
aikana muutamia kymmeniä. Yhteiset keskustelut ovat auttaneet
asiakkaita heidän mieltään askarruttavissa asioissa. Ohjaajien ja
hoitajien kanssa käydyt keskustelut ovat auttaneet henkilökuntaa
löytämään asiakkaan elämänlaatua parantavia uusia käytäntöjä
arjesta selviytymiseen. Asiakkaan luottamushenkilö on tärkeänä
apuna asiakkaiden hyvän elämän toteuttamisessa, mutta ei luonnollisesti korvaa potilas- tai sosiaaliasiamiehen työtä.
Asiakkaiden tyytyväisyyttä kartoitetaan monin eri tavoin ottamalla entistä paremmin huomioon asiakkaiden erilaiset tavat kommunikoida. Sidosryhmäkyselyn tulokset saatiin alkuvuodesta
2012. Niiden tuottamaa tietoa käytettiin säätiön strategian päivityksessä sekä palvelujen kehittämisessä asiakastarpeiden ja
-toiveiden suuntaisesti.
Asukasneuvosto kokoontui kymmenen kertaa. Asukasneuvostossa on kuusi asukasedustajaa, ohjaaja ja asiakkaan luottamushenkilö. Asukasneuvoston tarkoituksena on lisätä asukkaiden
vaikutusvaltaa heitä koskevissa asioissa sekä opastaa asukkaita
demokraattisiin käytäntöihin. Tiedottaminen on ollut vahvasti esillä
asukasneuvostossa. Kokouksissa keskusteltiin keinoista, joilla
ilmenneisiin epäkohtiin voitiin puuttua ja osallistui niiden korjaamiseen yhdessä eri asiantuntijoiden kanssa.
Rinnekotiin perustettiin syyskuussa Me Itse ry:n alajaosto. Me
Itse ry:n tehtävänä on edistää kehitysvammaisten kansalaisten
osallisuutta edunvalvonnassa ja liittymistä yhteiskuntaan tasaarvoisina kansalaisina. Se toimii ihmisarvon, ihmisoikeuksien ja
yhteiskunnallisten oikeuksien puolesta. Keskeiset tavoitteet ovat
omien oikeuksien tunnistaminen, toiminta oikeuksien puolesta,
vajaavaltaisuudesta itsemääräämiseen ja hyvä elämä muiden
joukossa.
Eläkkeelle jäänyttä palvelujohtaja Kaisa Syrjää
juhlistettiin yhdessä asiakkaiden, henkilökunnan,
yhteistyökumppaneiden ja Kaisan entisten työtovereiden kanssa
9
Tutkimus- ja kuntoutuskeskus
Rinnekoti-Säätiön päätoimipaikka sijaitsee Espoon Lakistossa.
Siellä sijaitsevat monet säätiön keskeisistä toiminnoista, kuten
Tutkimus- ja kuntoutuskeskus. Sen asiakastyötä palvelevan ydinosan muodostavat asiantuntijapalvelut ja tutkimus- ja kuntoutuskeskuksen hoitopalvelut. Asiakkaiden tutkimus-, hoito- ja kuntoutustoiminta on erikoislääkärijohtoista johtaja-ylilääkärin ja ylilääkäreiden vastuulla olevaa toimintaa. Työ on asiakas- ja potilaslähtöistä monen eri asiantuntemusalan näkökulmista yhteen sovitettua tavoitteellista toimintaa, jonka käytännön toteutus päivittäisessä elämässä on hyvin pitkälle hoitopalvelujen työntekijöiden vastuulla ja heidän hoidollisen ja kuntoutuksellisen työotteensa varassa. Näistä yhteisistä ja eriytyneistä toiminnoista muodostuu sellainen osaamisen ja palvelujen yhdistelmä, jonka avulla kehitysvammaisen ihmisen tarvitsema tuki on integroitavissa hänelle kulloinkin parhaiten soveltuvaan elinympäristöön. Tavoitteena on kyetä
vastaamaan asiakkaan palvelutarpeisiin sekä elämän eri vaiheissa että eri palvelutarvetilanteissa.
Suun terveydenhuollosta vastaavat hammaslääkäri ja suuhygienistit. Hammashoidon lisäksi suun terveydenhuollon palveluihin kuuluu myös oraalimotorinen kuntoutus.
Hoito-, kuntoutus- ja tutkimuspalvelujen tuottaminen on monen eri
alan asiantuntijan, asiakkaan, hänen läheistensä ja kotikunnan
välistä yhteistyötä. Tutkimus- ja kuntoutuskeskuksessa tarpeellisia ja edustettuina olevia lääketieteellisiä erikoisaloja ovat kehitysvammalääketiede, lastentaudit, lastenneurologia, neurologia, psykiatria ja perinnöllisyyslääketiede. Lääkäreiden rooli on keskeinen
kuntoutukseen, sosiaaliturvaan, koulutusmahdollisuuksiin, toiminta- ja työkyvyn arviointiin, lääkehoitoon ja palvelutarpeisiin liittyvien arviointien ja lausuntojen tekemisessä sekä hoidon ja kuntoutuksen suunnittelussa, toteutuksessa, seurannassa ja palvelujen
vaatiman henkilökunnan osaamisen varmistamisessa.
Tutkimus- ja kuntoutusyksiköiden toiminta on määräaikaista, tavoitteellista ja ympärivuorokautista kokonaishoitoa, jonka keskeisimpinä tavoitteina ovat palvelualoitteessa tai lähetteessä mainittuihin, saattajien ilmaisemiin tai muuten ilmi tuleviin tutkimus-,
hoito- ja kuntoutustarpeisiin vastaaminen. Moniammatillinen terveydenhuoltohenkilöstö, yhdessä lääketieteellisen osaamisen ja
tukipalveluiden kanssa mahdollistavat tarpeeseen perustuvan
kokonaisvaltaisen hoidon, tutkimuksen ja kuntoutuksen onnistumisen.
Psykologin työstä vastaa tutkimus- ja kuntoutuskeskuksessa kolme psykologia, jotka suunnittelevat kuntoutusta, luovat vaikea- ja
monivammaisten kehitystä ja suoriutumista tukevia ympäristöjä,
analysoivat haastavaa käyttäytymistä sekä osallistuvat tarvittavien
terapeuttisten toimien suunnitteluun, tarvittavien lausuntojen antamiseen ja toteutukseen.
Sosiaalityöntekijät toimivat erityishuollon sosiaaliturvan ja
-palvelujen asiantuntijoina sekä yhteyshenkilöinä asiakkaiden
tarvitsemien yksilöllisten palveluiden ja asumisen suunnittelussa.
Kuntoutuspalveluiden fysioterapeuttien, toimintaterapeuttien, puhe-, musiikki-, seksuaali- ja kuvataideterapeutin työ asiakkaiden
kanssa koostuu toimintakyvyn ja terapiatarpeiden arvioinneista ja
lausuntojen antamisesta muualla tapahtuvaa ja Kelan rahoittamaa
Asiantuntijapalvelut. Asiantuntijapalvelujen tehtäviä ovat mm.
vaikeavammaisten kuntoutusta varten, yksilö- ja ryhmämuotoisista terapioista, ympäristön muutostöiden suunnittelusta, apuväkehitysvammahuollon palvelujen tarpeen arvioinnin ja palvelujen
suunnittelun vaatimat tutkimukset, hoito-, kuntoutus- ja palvelulinetarpeen arvioinnista, apuvälineiden yksilöllisestä sovittamisessuunnitelmien valmistelu, asiakkaan tarvitsemasta ohjauksesta,
ta, hankintojen tekemisestä ja käytön ohjauksesta sekä seurankuntoutuksesta ja toiminnallisesta valmennuksesta huolehtiminen, nasta.
terveydenhuolto, yksilöllisen hoidon ja muun huolenpidon järjestäminen, henkilökohtaisten apuvälineiden tarpeen arviointi sekä
niiden valinta ja yksilöllinen sovittaminen, perheenjäsenten ohjaus Hoitopalvelut. Tutkimus- ja kuntoutuskeskuksen hoitopalvelut
tarjoavat yksilöllisiä tutkimus-, hoito- ja kuntoutuspalveluja vaativia
ja neuvonta sekä kehitysvammaisuuden syiden ehkäisy.
ja erityisen vaativia palveluita tarvitseville asiakkaille. KertomusAsiantuntijapalvelut huolehtivat Rinnekodin poliklinikalla, jalkautu- vuoden syksyllä uutena hoitotyön johtajana aloitti Katri-Piia Rajala
hoito- ja asumispalvelujen johtajan Kaisa Syrjän jäädessä eläkvissa palveluissa ja kunnissa tapahtuvien vastaanottojen sekä
tutkimus- ja kuntoutuskeskuksen asiakkaiden tarvitsemista erityis- keelle. Hoitopalveluista vastasivat hoitotyön johtajan lisäksi, palosaamista vaativista palveluista. Lisäksi asiantuntijapalvelut tuke- velupäällikkö, hoitotyön koordinaattori ja aluevastaavat osastonhoitajat (alueittain). Kukin alue kuuluu pääsääntöisesti kolmesta 4
vat asumispalvelujen, perhehoidon sekä työ- ja päivätoimintojen
henkilöstön toimintaa tarvittavan neuvonnan ja ohjauksen avulla. -14 asiakkaan yksiköstä, joissa on kussakin 6-18 työntekijää. YkAsiantuntijapalvelut ovat myös näiden avohoidon toimintamuoto- siköiden asiakastarpeiden mukaisen erikoistumisen perusteina
ovat esimerkiksi monivammaisuus, mielenterveysongelmat, epijen asiakkaiden käytettävissä, mikäli asiakkaiden kotikuntien
lepsia, neurologiset häiriöt, autismin kirjo ja infektiosairaudet.
kanssa niin on sovittu.
Asiakaslähtöisyys, yksilöllisyys ja asiakkaiden oma mielipide ovat
palveluiden yksilöllisen suunnittelun ja toteutuksen perustana.
Apuna käytetään tarvittaessa kommunikaatiota tukevia menetelKertomusvuonna lääkäritilanne on ollut pääosin hyvä. Laaja asimiä. Hoitotyötä tukevat asiakkaiden toimintakyvyn arviointi, ajanantuntemusalue on ollut mahdollista taloudellisesti, kun lääkärit
tasaiset palvelusuunnitelmat sekä laadukas sähköinen kirjaamiovat vakituisia, mutta omasta toivomuksestaan osa-aikatyötä tekeviä. Lisäksi tutkimus- ja kuntoutuskeskuksessa ovat käytettävis- nen. Moniammatillinen työote näkyy asiakkaan arjessa. Omaiset
sä silmä- ja korvalääkärin, ortopedin ja gynekologin, radiologin ja ovat hoitopalveluiden voimavara. Omaisyhteistyö ja omaisten ääni
neurofysiologin konsultaatiopalvelut. Tutkimuspalveluyksiköissä
pyritään saamaan kuuluviin mm omaistenilloissa tai kesäpäivillä,
tehdään kliinisiä laboratoriotutkimuksia, lääkeainemäärityksiä,
jotka elokuussa 2012 pidettiin Majalammen leirikeskuksessa.
neurofysiologisia tutkimuksia sekä röntgen- ja ultraäänitutkimukOmaisyhteistyö on vakiintunut merkittäväksi työskentelytavaksi
sia.
käydä yhteistä dialogia omaisten toiveista ja odotuksista.
10
Kertomusvuonna asetettiin asiakasturvallisuus tärkeimmäksi riskienhallinnan osa-alueeksi hoitopalveluissa. Turvallisuudesta huolehditaan ennakoivasti ja suunnitelmallisesti. Vuoden aikana otettiin käyttöön sähköinen HaiPro-järjestelmä poikkeamien ja läheltä
piti -tapahtumien kirjaamiseksi ja raportoimiseksi. Asumisen tueksi tarvittavat intervallityyppiset palvelut sekä ns. kriisipalvelut ovat
kehittyneet kertomusvuoden aikana. Hoitopalveluiden osaamisen
profiilia nostetaan koulutetun henkilöstön lisäämisellä sekä tukemalla asiakkaiden päivittäisen elämänrytmin ja sisältöjen säilymiseen myös tutkimusjaksojen aikana.
Asiakkaiden hoidon, tutkimuksen ja kuntoutuksen laadun ja tulosten parantaminen on toiminnassa keskeistä. Uusia palveluja ja
palvelujen sisältöä kehitetään ajantasaisen tiedon ja kysynnän
edellyttämillä tavoilla.
Osassa hoitopalvelujen yksiköistä toimii oma ohjaaja toteuttamassa asiakkaiden päivätoimintoja ja ohjaajien määrää ollaan edelleen lisäämässä. Työ- ja päivätoiminnot tukee asiakkaiden täysipainoista elämää. Erilaiset kerhot ja viriketoiminta ovat osa hoitopalveluiden kokonaisuutta.
Tutkimus- ja kuntoutuskeskukseen ei moniin vuosiin ole otettu
uusia asiakkaita asunnon puuttumisen takia. Vuosikymmeniä sitten palvelujen piiriin tulleiden kohdalla on nähty tärkeänä kunnioittaa nyt jo 60 ikävuotta ylittäneiden henkilöiden tärkeitä ystävyysja hoitosuhteita. Ihmissuhteiden katkomista ja muuttoja vastoin
asiakkaan ja hänen läheistensä tahtoa vieraaseen ympäristöön ei
eettisistä syistä ole tehty ilman kuntoutuksellisia ja toimintakykyisyyden perusteella elämänlaatua parantavia syitä. Kertomusvuoden aikana on uusista asunnoista ja muuttomahdollisuuksista
keskusteltu hyvin paljon asiakkaiden ja heidän omaistensa kanssa tavoitteena olevan palvelurakennemuutoksen mahdollistamiseksi. Muuttojen lukumääriä tarkastellen työssä on onnistuttu hyvin ja moni kehitysvammainen ihminen on löytänyt uuden kodin
silloin, kun asumis- ja palvelutarpeisiin on vastattavissa avohoidon keinoin. Asiantuntija- ja hoitopalvelut huolehtivat muuttovalmennuksesta ja palvelujen suunnittelusta yhteistyössä asumispalvelujen, asukkaaksi siirtyvän, hänen läheistensä ja kotikunnan
kanssa.
Tutkimus- ja kuntoutusyksiköiden vapautuvat asiakaspaikat mahdollistavat palvelujen lisäämisen omaishoidon sekä asumis- ja
perhehoitopalvelujen tukemiseksi. Asiakkaiden lyhytaikaisten tutkimus- ja hoitojaksojen palvelutarve on lisääntymässä. Huomiota
on kiinnitetty erityisen vaativien asiakkaiden ja paljon apua tarvitsevien hoitoketjujen suunnitteluun ja resursointiin. Kiireellisin tarve on varautua äkillisiin palvelutarpeisiin, jotka johtuvat käyttäytymisen muuttuessa siinä määrin sosiaalisista vaatimuksista poikkeavaksi, että tarvitaan välitöntä psyykkisen tilan arviointia ja terapeuttisia toimia tai pitkäjännitteistä kuntoutusta.
Rinnekodin poliklinikka. Rinnekoti-Säätiön asiantuntijat tarjoavat lääketieteellistä, kuntoutuksellista, sosiaalista ja kasvatuksellista asiantuntija-apua täydentäen omalla erityisosaamisellaan
kuntien, kuntayhtymien ja yksityisten palvelujentuottajien antamaa
palvelua asiakkaille. Yhteistyön tavoitteena on saada kullekin
asiakkaalle hyvä ja toimiva palvelukokonaisuus. Avohoidon poliklinikkakäyntien tavoitteina ovat edellä mainitun palvelukokonaisuuden vaikuttavuuden varmistaminen hankkimalla pätevää tietoa
asiakkaan palvelutarpeista hänen itsensä ilmaisemana sekä arvioinnein, tutkimuksin tai erilaisin selvityksin. Asiakkaan hyvinvoinnin varmistamiseksi ja toimintakyvyn edistämiseksi hankitaan
tarvittava tieto vammaisuuden syystä, sen ennusteesta ja tehdään
tarpeelliset tutkimukset hoidon ja kuntoutuksen suunnittelemiseksi
sekä lisävammojen ja -sairauksien toteamiseksi, hoitamiseksi ja
seuraamiseksi. Poliklinikkakäyntien aiheina voivat myös olla:
•
•
•
•
•
Psykologinen tai neuropsykologinen arvio hoitoa ja
kuntoutusta varten
Suun alueen motoristen häiriöiden selvittely, hoidon
suunnittelu ja ohjaus moniammatillisena yhteistyönä
Puhe-, toiminta-, musiikki-, taide- ja fysioterapiakäynnit
Seksuaalineuvonta ja -terapia
Psykoterapia
Liikkuva palvelu asiakkaan kotiin tai muuhun palveluympäristöön
käynnistyi vuoden 2012 aikana koskemaan lääkäreiden lisäksi
myös muita asiantuntijoita. Asiakkaan hyvinvoinnin ja toimintakyvyn arviointi hänen omassa elinympäristössään antaa mahdollisuuden saada luotettava kuva arjen haasteista ja niissä tarvittavasta tuesta.
Tutkimus ja kuntoutuskeskuksen palvelujen laajuus. Tutkimus- ja kuntoutusyksiköiden erilaisia tarpeita varten suunnitellut
ympärivuorokautiset tutkimus- ja kuntoutuspalvelut on ryhmitelty
asiakastarpeiden, niiden laajuuden, hoidon vaativuuden ja resurssitarpeiden mukaan suoritehinnoiltaan kolmeen eri maksuluokkaan ja erityisasiakkaille yksilöllisesti räätälöityihin palveluihin.
Lyhyt- tai pitkäaikaista hoitoa tarvitsi keskimäärin 123 (169
v. 2011, 194 v. 2010), vaativaa hoitoa ja kuntoutusta 16 (20 v.
2011, 38 v. 2010) ja erityisen vaativaa hoitoa ja kuntoutusta 57
henkilöä päivittäin (63 v. 2011, 46 v. 2010). Hoitoa Infektioyksikössä tarvitsi 7 henkilöä päivittäin. Vaativia erityistason palveluja
(Vaaka-palveluja) tarvitsi psyykkisten tai autismin pohjalla syntyneiden hoitotarpeiden takia vuoden aikana keskimäärin 7 henkilöä
(7 v. 2011, 6 v. 2010). Autistien VAAKA-yksikkö tarjoaa pitkäaikaista kuntoutusta neljälle autistiselle nuorelle aikuiselle ja psykiatrinen VAAKA-yksikkö pitkäaikaista kuntoutusta viidelle kehitysvammaiselle asiakkaalle.
Poliklinikan palveluja ovat asiakkaiden poliklinikkakäynnit, asiantuntijoiden käynnit kuntien henkilökunnan kanssa pidettävillä yhteisvastaanotoilla, jalkautuvat asiantuntijapalvelut lapsuudenkodeissa, perhehoidossa ja asumispalveluissa sekä henkilökohtainen avustaminen. Vuonna 2012 poliklinikalla oli 1 693 avohuollon
kehitysvammaneuvolakäyntiä (1 499 v. 2011, 1 646 v. 2010). Lisäksi poliklinikan hoito-, ohjaus- ja neuvontapalvelua käytettiin 1
092 kertaa (825 v. 2011, 758 v. 2010). Tutkimus- ja kuntoutusyksiköiden asiakkaat käyttivät poliklinikan palveluita palvelulupausten mukaisesti. Kunnissa toteutuneita lääkäreiden, psykologien ja
muiden asiantuntijoiden konsultaatiopäiviä oli 117 (66 v. 2011, 73
v. 2010) ja asiakaskäyntejä vastaanotoilla yhteensä 237 (141 v.
2011, 169 v. 2010).
11
Asumispalvelut
Asumispalveluita tuottavat sekä RK-Asunnot että perhehoito. Toiminnasta vastaa uusi asumispalvelujen johtaja Kristina Nousiainen, joka aloitti työnsä syksyllä Kaisa Syrjän jäätyä eläkkeelle.
Asumispalvelujen johtajan lisäksi asiakkaita palvelevat kaksi RKAsuntojen palvelupäällikköä sekä perhehoidon vastaava. Asumispalveluissa työskentelee lisäksi palveluohjaajia, jotka suunnittelevat ja koordinoivat asiakkaiden palvelukokonaisuuksia. Kukin RKAsunto vastaa itsenäisesti päivittäisen palvelutoiminnan toteuttamisesta. Henkilöstölle järjestetään säännöllisesti työn sisällöllistä
ohjausta ja koulutusta.
Palvelujen toteuttaminen pohjaa yksilölliseen tuen ja avun tarpeen
arviointiin ja sen perusteella laadittuun henkilökohtaiseen suunnitelmaan palvelun toteuttamisesta. Lähtökohtana on, että asiakas
on aina läsnä häntä koskevassa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Tärkeää on kuulla asiakkaan omia elämäntavoitteita ja toiveita. Kaikessa toiminnassamme keskitytään asiakkaan vahvuuksien
hyödyntämiseen ja tukemiseen. Jokaisen asiakkaan tueksi on
laadittu kommunikaatio- ja LIITO-passit (liikunta ja toimintakyky).
Asumispalvelut toimivat kiinteässä yhteistyössä palveluja ostavien
kuntien edustajien kanssa ja heitä tavattiin vuoden aikana useissa
neuvotteluissa. Yhteistyökumppaneiden tarpeet ja odotukset huomioidaan toimintaa kehitettäessä. Omaisyhteistyö on vilkasta.
Kaikissa RK-Asunnoissa järjestetään säännöllisesti läheisille ja
omaisille yhteisiä tilaisuuksia.
RK-Asuntojen arjessa on jatkettu työtä ekologisuuden parissa.
Ympäristöasioiden huomioimiseen ja taloudellisempaan kulutukseen löydettiin monipuolisia toteuttamisen mahdollisuuksia. RKAsunnoille on laadittu ekologiset periaatteet.
Vuonna 2012 valmistui kaksi uutta RK-Asuntoa Helsinkiin: Koukkusaari Vuosaareen ja Hevosmies Alppikylään. Niissä oli yhteensä 31 asuntoa. Asiakkaita RK-Asunnoissa oli vuoden lopussa
349.
Perhehoitokoteja oli vuoden lopussa 35 eri puolilla Suomea ja
niissä asui pitkäaikaisessa perhehoidossa 97 henkilöä. Koska
perhehoitokoti saattaa sijaita muussa kuin asiakkaan kotikunnasAsukkaita autetaan asunnon löytymisessä ja muuttajille annetaan sa, on tärkeää varmistaa asiakkaan palveluiden saatavuus joko
asuinkunnassa tai sen lähiympäristössä. Perhehoidon ja RKmuuttovalmennusta ennen varsinaista muuttoa. Tavoitteena on,
että asiakas voi elää aktiivista ja turvallista elämää omassa kodis- Asuntojen asiakkailla on mahdollisuus käyttää kotikunnan myönsaan ja osallistua haluamallaan tavalla lähiyhteisöönsä. Asiakkai- tämällä maksusitoumuksella Rinnekodin muita palveluja, kuten
avohoidon poliklinikkaa tai tutkimus- ja kuntoutuskeskuksen lyhytta tuettiin toimivaan vuorovaikutukseen ja kontakteihin lähiyhteisön kanssa. Asiakkaat käyttivät ympäröivän yhteiskunnan vapaa- aikaisia tutkimus- ja hoitojaksoja.
ajan palveluja ja harrastusmahdollisuuksia ja osallistuivat kiinnostuksensa mukaan myös Rinnekodin tarjoamiin kerho- ja liikuntaryhmiin sekä yhteisiin juhliin ja tapahtumiin.
Tuen ja avun tarpeet sekä asiakkaiden toiveet vaihtelevat, minkä
vuoksi tarvitaan erilaisia asumisratkaisuja. Asuntoja ja perhehoitokoteja sekä tukea asumiseen on tarjolla eri-ikäisille ja eri elämänvaiheissa oleville asiakkaille kunkin tarpeiden mukaan: yksittäisistä tukikäynneistä ympärivuorokautiseen tukeen ja apuun tai perhehoitokodissa perheenjäsenenä elämiseen. Kehitämme jatkuvasti asumis- ja palvelumuotoja arjesta nousseiden tarpeiden ja
kokemusten pohjalta.
RK-Asunnot Koukkusaari
12
Työ– ja päivätoiminta
Vuosi 2012 oli työ- ja päivätoiminnoissa palvelumuotojen jäsentämisen aikaa. Vuoden aikana palvelut täsmentyivät kuuteen osaalueeseen: Työhönvalmennus, työtoiminta, päivätoiminta, erityispäivätoiminta, autismitoiminta ja vapaa-ajantoiminta.
Työ- ja päivätoiminnoissa iso yhteinen ponnistus oli valtakunnallisten kulttuuripäivien järjestäminen teemalla Vieraista tutuiksi. Eri
toimintayksiköt osallistuivat järjestämällä työpajoja ja tuomalla
työtään esille eri puolilta Suomea tulleille vieraille. Kulttuuripäivät
olivat viestinnällisesti vuoden kohokohta.
Työ- ja päivätoimintaan osallistui vuoden 2012 aikana yhteensä
324 avopalveluiden asiakasta. Rinnekodin palveluista eri toimintoihin osallistui yhteensä 140 asiakasta.
Kaikille työ- ja päivätoiminnan asiakkaille tehtiin tai päivitettiin
henkilökohtaiset ohjaussuunnitelmat. Puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiomenetelmien osaaminen ja käyttöönotto aiempaa laajemmin olivat toimintavuoden tavoitteena ja siinä edistyttiin. Tasavertaisen vuorovaikutuksen mahdollistaminen kaikille
asiakkaille vaatii edelleen erityistä huomiota ja on otettu kehittämiskohteeksi myös seuraavalle vuodelle.
Menestyminen Helsingin kaupungin autismikilpailutuksessa loi
pohjan uuden yksikön perustamiselle. Toimintakeskus Meripihka aloitti toimintansa elokuussa 2012 ja asiakas- ja työntekijämäärä kasvoi hiljalleen loppuvuoden aikana. Autismiyksiköissä
laadittiin asiakkaalle tarvittaessa henkilökohtainen turvallisuussuunnitelma. Autismiyksiköissä on myös turvallisuussuunnitelmat
erilaisiin haastaviin tilanteisiin.
Työhönvalmennuksen kehittäminen palkkatyösuhteiden aikaansaamiseksi käynnistyi, ja syksyllä palkattiin toinen työhönvalmentaja. Lisäksi kolme ohjaajaa aloitti työhönvalmentajan erikoisammattitutkinnon suorittamisen työn ohessa.
Rinnekodin työtoiminnat menestyivät Espoon kaupungin kuntouttavan työtoiminnan kilpailutuksessa. Valmistelut uutta asiakaskuntaa varten aloitettiin kertomusvuoden loppupuolella.
Työpolkujen edistämistä varten valmisteltiin myös kehittämishankesuunnitelma, jolle haettiin RAY-projektirahoitusta. Pohjana
hankehakemukselle olivat työkyvynarviointityöryhmässä ja työhönvalmennuksessa havaitut kehittämishaasteet. Rahaautomaattiyhdistys myönsi avustuksen hankkeelle, joka käynnistyy vuoden 2013 aikana.
Vapaa-ajan ohjaajat järjestivät säännöllisen vapaa-ajan toiminnan
lisäksi useita juhlia yhdessä asiakkaiden kanssa sekä asiakkaille
että henkilökunnalle. Kesällä uusi Majalammen leirikeskus oli
aktiivisessa käytössä.
Työ- ja päivätoiminnalle haettiin lisätilaa. Suurin tarve Lakistossa
oli tiloilla autismitoiminnassa ja erityispäivätoiminnassa. Erityisesti vaativampaa tukea tarvitsevien henkilöiden palvelujen ja
eläkeikäisten päivätoiminnan kysyntä kasvoi kertomusvuoden
aikana.
Helsingin Alppikylään sijoittuvan Nyyttipuiston toimintakeskuksen
valmistuminen siirtyi vuoden 2013 puolelle rakentamisen viivästymisen vuoksi. Tämän vuoksi elokuussa käynnistettiin väliaikainen
päivätoiminta Vuosaaressa RK-Asunnot Koukkusaaren läheisyydessä.
Tiimityön kehittäminen oli toimintavuoden tavoitteena ja siinä
päästiin eteenpäin. Eri palvelumuotojen tiimit laativat tuloskortit
vuodelle 2013 ja arvioivat tavoitteiden toteutumista tiimipalavereissa.
Talouden seurantaa tarkennettiin seuraamalla sekä eri palvelumuotojen että jokaisen toimintayksikön taloutta aiempaa yksityiskohtaisemmin. Asiakaskuljetuksia järjesteltiin uudelleen kustanSosiaalisen yrityksen perustaminen oli tavoitteena kehitysvam- nustehokkaammiksi. Sisäinen hinnoittelu uudistettiin palvelukohmaisten henkilöiden urapolkujen edistämiseksi. Ely-keskuksesta
taisesti vastaamaan palvelun tuottamiseen käytettäviä resursseja.
saatiin tukirahoitus ja selvitystyö käynnistyi lokakuussa 2012. Liiketoimintasuunnitelma oli valmis vuoden lopulla ja yrityksen peTaloudessa saavutettiin toimintavuoden aikana huomattava parustavat kokoukset pidettiin tammikuussa 2013.
rannus edelliseen vuoteen verrattuna. Kustannuslaskennan kehittämistä tarvitaan edelleen.
96
Työ‐ ja päivätoiminnan asiakkaat 2012
Avoasiakkaat
Sisäiset asiakkaat
68
50
48
39
23
18
5
2
Työhönvalmennus
Työtoiminta
16
Päivätoiminta
Erityispäivätoiminta
3
Autismitoiminta
Eläkeikäisten
päivätoiminta
13
Erityisopetus
Rinnekodin koulu
KERÄ-opetus
Rinnekodin koulussa annettiin perusopetusta ja esiopetusta sekä
Rinnekodissa asuville että kotoa tuleville oppilaille. Kotona asuville oppilaille järjestettiin tarpeen mukaan myös aamu- ja iltapäivähoitoa. Koulussa on syyslukukauden 2012 alusta toiminut viisi
opetusryhmää, joissa on kussakin opiskellut kuusi oppilasta. Yhteensä Rinnekodin koulussa opiskeli syyslukukaudella 30 oppilasta.
Helsingin Diakoniaopiston ja Rinnekoti-Säätiön yhteistyönä toteutui yhdeksäs valmentavan ja kuntouttavan opetuksen jakso viidelle opiskelijalle. (Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava opetus ja ohjaus). Opetus tapahtui Helsingin Diakoniaopistolla, Rinnekodissa ja lukuisilla opintomatkoilla pääkaupunkiseudun eri
kohteissa.
Opetusta järjestettiin pääsääntöisesti toiminta-alueittain, joita ovat
motoriset taidot, kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten
toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Opetuksen lähtökohtana
olivat oppilaan vahvuudet sekä hänen yksilölliset oppimis- ja kehitystarpeensa. Kuntoutuksellista yhteistyötä tehtiin arjen toiminnoissa ja terapioissa niin terapeuttien kuin hoitokotienkin kanssa.
Oppiminen tapahtui tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan/ohjaajien ja vertaisryhmän kanssa. Oppilaat käyttivät viikoittain läheisen Martintalon uimahalli- ja liikuntatiloja sekä
alueen hienoja ulkoilu- ja virkistysalueita. Osa oppilaista kävi
myös ratsastamassa ja harjaantumassa työtoimintoihin. Oppilaat
osallistuivat Rinnekodin yhteisiin juhliin ja tapahtumiin, mikäli ne
voitiin sovittaa oppilaan viikko-ohjelmaan.
AUKI-koulutus
Viidelle autistiselle kehitysvammaiselle nuorelle toteutettiin yhteistyössä Helsingin Diakoniaopiston kanssa työhön ja itsenäiseen
elämään valmentava ja kuntouttava AUKI-koulutus. Koulutus perustuu autismikuntoutuksen periaatteisiin ja sen tavoitteena on
lisätä ja edistää opiskelijan omatoimisuutta ja osallistumista sekä
vahvistaa kommunikointi- ja ryhmässä toimimisen keinoja.
Kodin ja koulun yhteistyötä tehtiin sekä yhteisö- että yksilötasolla.
Vanhemmille järjestettiin vanhempainilta, juhlia ja mahdollisuus
liittyä vanhempien sähköpostilistaan. Vanhemmat osallistuivat
lapsensa henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan
suunnitelman laatimiseen yhdessä moniammatillisen työryhmän
kanssa. Moniammatilliseen ryhmään kuuluivat kunkin oppilaan
kuntoutustarpeiden mukaisesti lääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä, mahdollisesti tutkimus- ja kuntoutusyksikön työntekijä sekä
fysio-, puhe-, toiminta-, ratsastus- ja musiikkiterapeutti. Koulunsa
päättäville tehtiin jatkohuoltosuunnitelma. Oppilastyötä koordinoi
ja kehittää moniammatillinen oppilashuoltoryhmä, joka kokoontui
noin kerran kuukaudessa; tarvittaessa useammin. Oppilashuoltotyön tärkeänä painopistealueena oli yhteistyö vanhempien kanssa. Oppilashuoltotyön avulla tuettiin oppilaan koulunkäyntiä ja
hyvinvointia.
Rinnekodin taiteilijoiden työt tervehtivät kulttuuripäivien vieraita
14
Lasten kuntoutuskoti
Lasten kuntoutuskoti järjestää perheille Kelan korvaamana laitosmuotoisena kuntoutuksena sopeutumisvalmennuskursseja ja nuorille itsenäistymistä tukevia kuntoutuskursseja, kun lapsella tai
nuorella on jokin harvinainen sairaus tai vamma. Vanhemmille ja
lapsille tarjotaan tietoa sairaudesta tai vammasta ja voimavaroja
sairauden kanssa elämiseen, erityisesti vertaistuen muodossa.
Vanhemmilla ja lapsilla on kurssin aikana moniammatillisen työryhmän vetämänä omat, jokaiselle kurssille erikseen räätälöidyt
ohjelmansa.
Genetiikan palveluyksikkö
Rinnekoti-Säätiön Genetiikan palveluyksikössä tarjotaan perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkärin vastaanottopalveluita sekä genetiikan laboratorion tutkimuksia kehitysvammaisten asiakkaiden
syynmukaisen diagnoosin selvittämiseksi. Genetiikan palveluyksikkö palvelee asiakkaita perheineen ja tarjoaa ostopalveluna
laboratoriotutkimuksia muille kliinisille laboratorioille sekä potilaita
hoitaville yksiköille. Laboratoriotutkimusten pääpaino on mikrosiruteknologiaan perustuvassa molekyylikaryotyyppitutkimuksessa (aCGH). Tutkimuksen avulla voidaan löytää hyvinkin pieniä
perimän muutoksia, jotka ovat perinteisillä genetiikan laboratorioVuonna 2012 Lasten kuntoutuskodissa järjestettiin 31 perhekurs- tutkimuksilla jääneet havaitsematta. Huomattavasti tarkentuneen
sia (30 kpl v.2011, 27 kpl v.2010) ja kaksi nuorten kuntoutuskurs- diagnostiikan myötä yhä suurempi määrä aiemmin tuntemattosia (2 kpl v. 2011, 5 kpl v.2010). Kursseista kaksi järjestettiin Ra- maksi jääneistä kehitysvammaisuuden syistä saadaan selville.
ha-automaattiyhdistyksen avustuksen rahoittamana huuli- ja/tai
Kun tarkka syynmukainen diagnoosi selviää, voidaan perheelle
suulakihalkiolapsille ja heidän perheilleen, toinen vauvaikäisille ja tarjota perinnöllisyysneuvonnassa viimeisin tutkimustieto todetustoinen leikki-ikäisille. Perhekursseille osallistui 625 henkilöä, joista ta oireyhtymästä sekä arvioida sen mahdollista uusiutumisriskiä
kuntoutujalapsia oli 170 (172 hlöä v. 2011, 199 hlöä v. 2010).
perheessä. Samalla voidaan selvittää taudin ennustetta ja kulkua
Nuorten kursseille osallistui 22 nuorta (24 hlöä v. 2011, 41 hlöä
sekä suunnitella yksilöllisesti parhaiten vaikuttavat hoito-, seuranv.2010). Kurssivuorokausia kertyi yhteensä 3 183 (3 262 vrk
ta- ja kuntoutustoimenpiteet.
v.2011, 3 003 vrk v.2010).
Väestöliiton perinnöllisyysklinikka siirtyi Väestöliitolta RinnekotiHarvinaisiin diagnoosiryhmiin kuuluvien lasten tilapäishoitoa järSäätiölle vuoden 2013 alussa, jolloin Perinnöllisyysklinikka sekä
jestettiin 10 viikonloppuna. Lisäksi järjestettiin yksi viiden päivän
Rinnekoti-Säätiön Lasten kuntoutuskoti ja Genetiikan palveluykmittainen leiriviikko sekä yksi päiväparkkiviikko.
sikkö yhdistyivät Norio-keskukseksi. Norio-keskus on Suomessa
ainutlaatuinen, EU-tasoinen osaamiskeskus, joka kykenee jatkosVertaistukitapaamisia järjestettiin neljälle diagnoosiryhmälle ja
sa vastaamaan entistä paremmin monialaisiin palvelutarpeisiin,
tapaamisten yhteydessä perustettiin kolme uutta potilasyhdistys- joita liittyy harvinaisiin, usein perinnöllisiin ja kehitysvammaisuutta
tä. Vertaistapaamisiin liittyvä alueilta järjestettiin Jyväskylässä ja
aiheuttaviin oireyhtymiin, sairauksiin ja vammoihin.
yhteistyössä Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:n kanssa järjestettiin sisarusviikonloppu. Lisäksi järjestettiin vertaistukihenkilöille
perus- ja jatkokoulutusta. Lasten kuntoutuskoti toimi tärkeänä
linkkinä ja järjestäjänä kansainväliselle vertaistapaamiselle, kun
amerikkalainen ja ranskalainen AGU-perhe tapasivat ja jakoivat
kokemuksiaan. Myös AGU ry ja lastenneurologi Maria Arvio antoivat arvokasta asiantuntemustaan ja kokemustaan tässä tapaamisessa. Lasten kuntoutuskodin ylläpitämästä ns. tukiperherekisteristä välitettiin säännöllisesti yhteystietoja niitä pyytäville perheille.
Yhteistyötapaamisissa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten
kanssa aiheina ja sisältöinä olivat Lasten kuntoutuskodin palvelut
sekä asiakkaiden ja ammattilaisten toiveet.
Yleisöä Narinkkatorilla
15
Yhteiset palvelut
INCL-perhetyö
Yhteisiin palveluihin kuuluvat hallinto- ja sisäiset palvelut. Yhteisten palvelujen henkilöstön määrä kokoaikaisiksi muutettuna oli
Perhetyö painottui INCL- ja Jansky-Blieschowsky-perheiden kans94,4 (102,8 v. 2011 ja 96,7 v. 2010). Henkilöstömäärän vähentysa tehtävään työhön. Lisäksi on tuettu muitakin harvinaisia sairamiseen vaikuttivat mm. toimintojen tehostaminen sekä sisäinen
usryhmiä, joissa tuen tarve on samankaltainen. Perhetyössä tuetuudelleenjärjestely. Hallintopalveluihin kuuluu Rinnekoti-Säätiön
tiin ja ohjattiin perheitä arjessa ja kriiseissä. Perhetyöntekijät toiyleishallinto sekä talous- ja henkilöstöpalvelut. Sisäiset palvelut
mivat myös asiantuntijana ja konsulttina perheiden kanssa työstuottivat ravinto-, pesula-, materiaali-, tilahuolto-, kiinteistöhuoltokenteleville tahoille.
ja teknisiä palveluja kaikille Rinnekoti-Säätiön toiminnoille. Säätiön teknisen toimen vastuualueella on säätiön koko rakennuskanPerhetapaamisia oli vuoden aikana 127 (119 v. 2011), alueellisia
nan ylläpito, joka on noin 100 000 kerrosneliömetriä, käsittäen
perheiden tapaamisia kolme (3 v. 2011) ja 60 (29 v. 2011) yhteisnoin sata rakennusta. Merkittäviä palvelujen ulkoistuksia ei ole
neuvottelua muiden perheen yhteistyötahojen kanssa. Vertaistehty. Säätiö vastaa Lakiston alueen kunnallistekniikasta ja aluekursseja järjestettiin yksi isovanhemmille ja yksi sisaruksille.
huollosta.
Työnohjausta annettiin 11 (19 v. 2011) työntekijäryhmälle tai yksiMediatri-asiakastietojärjestelmän käyttö laajeni kertomusvuoden
kölle yhteensä 35 (49 v. 2011) kertaa. Koulutuksellisia neuvontatiaikana, ja järjestelmän käyttäjiä oli noin 700 säätiön eri palvelutoilaisuuksia oli toimintavuoden aikana yhteensä 19 (15 v.2011) ja
minnoissa ja laskutuksessa. Järjestelmän käyttöönotto on tapahnäihin osallistui yhteensä 203 (163 v. 2011) henkilöä.
tunut vaiheittain ja uudet ominaisuudet saataneen käyttöön vuoden 2013 – 2014 aikana. Vuoden 2013 suurimpana käyttöönottona tulee olemaan sähköisen lääkemääräyksen (eReseptin) liittäminen Mediatriin. Myös järjestelmän sisällöllistä osaamista kehiteMuut palvelut
tään edelleen mm. kirjausten osalta.
Muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut
Palvelujen järjestämisessä noudatettavan läheisyysperiaatteen
mukaisesti kunnat ostivat Rinnekodin asumispalvelujen piirissä
oleville muussa kuin kotikunnassa asuville kuntalaisilleen heidän
tarvitsemansa perusterveydenhuollon käynnit, joita vuonna 2012
oli 134 (178 v. 2011, 195 v. 2010), hammaslääkärin käyntikertoja
oli 277 (256 v. 2011,195 v. 2010), suuhygienistin käyntikertoja oli
155 (244 v. 2011, 186 v. 2010) ja lisäksi oli 44 anestesiassa tehtyä hammashoitokertaa (27 v. 2011, 10 v. 2010) ja seitsemän
oraalimotorista tutkimusta.
Sateenkaarikin ilahdutti kulttuuripäivillä
Säätiön toiminnan maantieteellinen hajautuminen vaikuttaa myös
sisäisten palvelujen toimintatapoihin, jolloin vastuuhenkilöiden
asiantuntemus sekä konsultoiva ja koordinoiva rooli korostuvat.
Vuoden aikana jatkettiin prosessikuvausten laatimista ja päivittämistä sekä mittareiden asettamista. Sisäisen laskutuksen kehittäminen nostettiin kertomusvuonna tärkeäksi kehittämishankkeeksi,
ja se on kuluvan vuoden tavoitteena.
Vuonna 2012 aikana säätiössä ei toteutettu suuria rakennus- tai
peruskorjaushankkeita, koska hoitokeskuksen A-siiven peruskorjaus päätettiin siirtää vuodelle 2013. Kiinteistö Oy RK-Asunnoissa
jatkettiin rakennuttamista ja uusien kohteiden suunnittelua. Keväällä otettiin käyttöön RK-Asunnot Koukkusaari Helsingin Vuosaaressa. RK-Asunnot Hevosmiehen toiminta Helsingin Alppikylässä käynnistyi marraskuussa. Kohde on yhteistyöhanke SAsuntojen kanssa ja yhtiö toimii välivuokraajana.
16
Henkilökunta 31.12.2012
Muut palvelut
38
Hallinto ja sisäiset palvelut
110
Ohjauspalvelut
69
Asumispalvelut
331
Kuntoutus‐ ja hoitopalvelut
354
0
100
200
300
400
Henkilöstö
Henkilöstön työtyytyväisyyttä kartoitetaan vuosittain. Henkilöstökyselyn tuloksia käsitellään johtoryhmässä, yksikkötasolla ja kaikille työntekijöille tarkoitetuissa henkilöstötilaisuuksissa. Kyselyn
tulosten pohjalta päätetään sekä organisaatio- että yksikkötason
kehittämisalueista ja toimenpiteistä. Vuoden 2012 kysely toteutettiin syksyllä 2012. Sähköinen portaali esimiehen työkaluna henkilöstökyselyn pohjalta johdettujen kehittämistoimenpiteiden seurannassa vakiintui. Henkilöstön antama arvosana RinnekotiSäätiölle työpaikkana parani hieman tasolle 7,72 (7,65 v. 2011,
7,9 v. 2010) asteikolla 4-10. Esimiestoiminnan arvosana asteikolla
Rinnekoti-Säätiön henkilöstömäärä jatkoi kasvuaan vuonna 2012. 1-5 oli 3,76, suurin piirtein samalla tasolla kuin edellisenä vuonna
(3,78 v. 2011, 3,72 v. 2010).
Vuoden 2012 lopussa Rinnekodin henkilöstömäärä oli yhteensä
902 henkilöä (870 v. 2011, 851 v. 2010). Näistä 748 henkilöä (708
v. 2011, 686 v. 2010) oli vakinaisessa työsuhteessa ja määräaikaisessa työsuhteessa oli 154 henkilöä (163 v. 2011, 165 v.
Työhyvinvointi. Rinnekoti-Säätiön työhyvinvointiohjelman tarkoi2010). Määräaikaisten työsuhteiden perusteina olivat mm. äitiys-, tuksena on ylläpitää ja edistää Rinnekoti-Säätiön työntekijöiden
vanhempain- ja hoitovapaat, vuosilomat, sairauslomat, toimivatyöhyvinvointia. Työhyvinvointia sekä työmenetelmien ja työtehtäpaat ja oppisopimuskoulutus. Vuonna 2012 henkilötyövuosia oli
vien parempaa hallintaa lisää myös aktiivinen työnohjaus, johon
881 (846 v. 2011, 837 v. 2010), lisäystä edelliseen vuoteen oli 4,1 vuoden 2012 aikana osallistui 389 työntekijää. Vuoden 2012 henprosenttia (1,1 % v. 2011). Kokonaistyöajan lisäykset johtuivat
kilöstökyselyssä säätiön työntekijät arvioivat työhyvinvoinnin hypääosin huhtikuussa 2012 toimintansa aloittaneen RK-Asunnot
välle tasolle 4,09 (asteikko 1-5).
Koukkusaaren, elokuussa 2012 toimintansa aloittaneen Meripihkan toimintakeskuksen sekä marraskuussa 2012 toimintansa
Sairauspoissaolojen määrä laski ja niitä oli 16 prosenttia edellistä
aloittaneen RK-Asunnot Hevosmiehen henkilöstötarpeesta.
vuotta vähemmän eli 15 878 päivää (18 901 v. 2011 ja 15 080
v. 2010). Sairauspoissaolojen suhteellinen osuus teoreettisesta
Henkilöstön keski-ikä oli 42 vuotta (42 v. 2011 ja v. 2010). Naisten työajasta laski edellisestä vuodesta 6,9 prosentiin (8,6 % v. 2011
osuus henkilöstöstä oli 81,3 prosenttia (81,2 % v. 2011, 80,1 %
ja 7,0 % v. 2010). Säätiön työtapaturmatiheys on edelleen erittäin
v. 2010) ja miesten osuus 18,7 prosenttia (18,8 % v. 2011, 19,9 % korkea eli 92 työtapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Sairausv. 2010).
poissaolojen ja työtapaturmien ehkäiseminen ja vähentäminen on
edelleen suuri haaste, jossa tehdään yhteistyötä Diacor terveysRinnekoti-Säätiö toimii edelleen aktiivisesti kehitysvammaisten
palvelut Oy:n ja vakuutusyhtiö Ilmarisen kanssa.
palvelurakenteen muutoksessa, jossa korostuvat toisaalta asumispalveluiden merkittävä lisääntyminen ja toisaalta tutkimus- ja
kuntoutuskeskuksen palveluiden painopisteen siirtyminen vaatiHenkilöstön kehittäminen. Koulutussuunnitelman mukaisesti
vampiin palveluihin sekä lyhytaikaisen hoidon kasvuun. Rinneko- koulutuksen painopisteet olivat mm. lähihoitajien oppisopimuskoudin vakinaisella henkilökunnalla oli hyvät työkokemukselliset vallutuksessa, esimieskoulutuksessa, työhyvinvointikoulutuksessa ja
miudet vastata kehitysvammapalveluiden kasvaviin ammatillisiin
uusien tietojärjestelmien käyttöönotto- tai ylläpitokoulutuksissa
vaatimuksiin. Vakinaisista työntekijöistä 82 prosentilla on yli viiden sekä vastuualueiden ja yksiköiden omissa koulutustarpeissa.
vuoden työkokemus ammattialaltaan. 74 prosentilla koko henkilökunnasta on yli viiden vuoden työkokemus ammattialaltaan (71 % Rinnekoti-Säätiön henkilökunta osallistui ammatilliseen koulutukv. 2011, 70 % v. 2010).
seen yhteensä 2 118 päivää (2 312 v. 2011, 2 724 v. 2010). Koulutuksista noin 65 prosenttia järjestettiin sisäisenä koulutuksena
Organisaation toiminnallisen suorituskyvyn ja johtamisen välinee- joko omien tai ulkopuolisten asiantuntijoiden toimiessa kouluttajinä Rinnekoti-Säätiössä käytetään tuloskorttia, joka laaditaan vuo- na. Jokainen työntekijä sai keskimäärin 4,4 päivää koulutusta
sittain organisaation kaikilla tulos- ja vastuualueilla sekä yksiköis- vuonna 2012, kun myös oppisopimuksen palkalliset teoriapäivät
sä. Tuloskortissa määriteltyjen tavoitteiden toteutumista seuralasketaan mukaan (5,3 v. 2011). Vuodelle 2012 laadittu sisäinen
taan vuoden aikana yhteisissä kokouksissa. Vuoden 2012 tuloskoulutuskalenteri oli suunnitelmallisesti hieman tavanomaista supkortissa korostettiin mm. koulutetun ja sitoutuneen henkilöstön
peampi. Mediatri-tietojärjestelmän käyttöönoton sekä haasteellimerkitystä sekä työhyvinvointi- ja riskienhallintasuunnitelmien
sen taloudellisen tilanteen vuoksi vuoden 2012 koulutuskalenteri
laatimista ja niiden toteuttamista kaikissa yksiköissä.
piti sisällään vain kaikkein tärkeimpien osa-alueiden koulutuksia.
Vuonna 2012 palvelutuotannon henkilöstötavoite, jonka mukaan
Rinnekodin kaikissa toiminta- ja palveluyksiköissä on palvelujen
tuottamiseen tarvittavat henkilöstöresurssit, toteutui pääosin
suunnitellusti. Osaavan henkilökunnan, erityisesti koulutettujen
lähihoitajien ja sairaanhoitajien saanti oli viime vuosien tapaan
haasteellista etenkin niissä toimipisteissä, jotka sijaitsevat maantieteellisesti syrjässä tai joihin julkiset kulkuyhteydet ovat rajalliset.
Terveydenhuollon ja opetustoimen palveluiden tuottamiseen ja
kehittämiseen tarvittavat henkilöstöresurssit olivat riittävät.
300
250
200
17
150
100
50
Henkilöstön vaikutusmahdollisuudet. Henkilöstö osallistuu
Lakisääteisten
koulutusten (ensiapu, alkusammutus) lisäksi oli
23 toiminnan suunnitteluun, arviointiin ja päätöksente0 myös koulutusta esim. työsuhdeasioihin, henkilöstö-, talo- monin tavoin
tarjolla
18pyritään
us- ja1991
asiakastietojärjestelmiin,
laatuasioihin
koon. Avointa
johdon ja työntekijöiden välillä
1995
2000
2001
2005ja vaihtoehtoisiin
2010
2011
2012
2013 keskustelua
ennuste
kommunikointimenetelmiin. Lisäksi järjestettiin syventävää lääke- jatkuvasti kehittämään.
Hallituksen
kokouksiin
osallistuu
henkilös2017
48
hoidon koulutusta yhteistyössä Helsingin Diakoniaopiston kanssa. tön edustaja ja palveluneuvostoon kuuluu kaksi henkilöstön edus2
tajaa.
Hoitopalvelut
RK-Asunnot
Perhehoito
Sosiaalihuollon täydennyskoulutussuosituksen mukaisesti RinneTyöhönvalmennus
Työtoiminta
Päivätoiminta
Erityispäivä
koti-Säätiö huolehtii työnantajana velvoitteistaan koskien työnteki- Yhteistoimintaneuvottelukunnassa
käsitellään yhteistoimintalain
jöidensä ammatillista täydennyskoulutusta. Tavoitteena on, että
piiriin kuuluvia asioita. Vuonna 2012 käsiteltiin talousasioiden
koulutus kohdentuu tasapuolisesti ja jokainen työntekijä on viiden lisäksi esimerkiksi kannustepalkkiojärjestelmää, henkilöstövuoden aikana kaksi viikkoa kehitysvamma-alan tai muun ammat- kyselyä, auditointeja, Internet-sivustojen uudistamista sekä erilaitialansa koulutuksessa. Täydennyskoulutussuositus täyttyi 68
sia toimintasuunnitelmia ja henkilöstöön liittyviä ohjeita. Henkilös96 2012 (67 % v. 2011).
prosentilla työntekijöistä vuonna
tölle vapaa-ajan toimintaa järjestävä Liitarit toimii yhteistoimintaneuvottelukunnan valtuuttamana,
ja Liitareiden toimintasuunnitelAvoasiakkaat
Lähihoitajien oppisopimuskoulutuksen avulla pyritään turvaamaan mat ja toimintakertomukset hyväksytään neuvottelukunnassa.
Sisäiset asiakkaat
kehitysvammaisten hoitoon ja kuntoutukseen erikoistunut henkiYhteistoimintaneuvottelukunta
vuoden aikana viisi ker38
Muut palvelut kokoontui
löstö. Oppisopimuskoulutuksessa oli vuonna 2012 yhteensä 97
taa. Työsuojelutoimikunta pyrkii ennakoivalla toiminnalla työturval(99 v. 2011, 86 v. 2010) henkilöä, joista 75 (68 68
v. 2011, 68
lisuuden
ja työterveyden
edistämiseen
sekä työntekijöiden työky110
Hallinto
ja sisäiset palvelut
v. 2010) opiskeli lähihoitajiksi. Oppisopimuksen palkallisia teoria- vyn ylläpitämiseen ja parantamiseen. Työsuojelutoimikunta toimii
päiviä oli yhteensä 1 384 (1 706 v. 2011, 1637 v. 2010). Oppisopi- aktiivisesti työsuojelun
ja työhyvinvoinnin
jatkuvaksi kehittämisek69
Ohjauspalvelut
50
muksen teoriapäivät ovat olleet palkattomia syksyllä 2012 alka- 48si. Vuoden 2012 aikana
työsuojelutoimikunta kokoontui viisi kerneista oppisopimuksista lähtien. Oppisopimuksen opintovapaana taa.
331
Asumispalvelut
39
haettuja palkattomia poissaolopäiviä oli 82. Työyhteisön valmiudet
toimia oppisopimusopiskelijoiden ohjaajina ja näyttötutkintojen
Luottamusmiestoiminta
on yksi 354
vuorovaikutuskanava niin työehtoKuntoutus- ja hoitopalvelut
vastaanottajina olivat hyvät. Tavoitteena on, että yksiköissä, jois- sopimusasioissa kuin toiminnan yleisessä kehittämisessä. Sääti23
sa on lähihoitajan oppisopimuskoulutuksessa olevia työntekijöitä,
össä on valittu luottamusmiehet
JHL:stä,
ja
0 Akavasta,
50 100
150 TSN:stä
200 250
300 35
18
16 kuntoutuskodissa
työskentelee vähintään kaksi tutkintotilaisuuksien arviointiin peTalentiasta. Lisäksi Lasten
(1.1.2013 alkaen
rehtynyttä, vähintään hoitajan koulutustason hankkinutta henkilöä. osa Norio-keskusta) on oma luottamushenkilö. Vuoden 2012 aika5
3 ja työnantajien taVuoden 2012 aikana oppisopimuksen
2 kautta valmistui 19 henkilöä na jatkettiin epävirallisia luottamushenkilöiden
lähihoitajiksi, 10 henkilöä suoritti johtamisen erikoisammattitutkin- paamisia, joissa keskusteltiin kehittämistarpeista ja ajankohtaisisnon, Työhönvalmennus
yksi henkilö kehitysvamma-alan
ta asioista.
Työtoiminta erikoisammattitutkinnon,
Päivätoiminta
Erityispäivätoiminta
Autismitoiminta
Eläkeikäisten
yksi henkilö tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon, yksi henkilö
päivätoiminta
liiketalouden perustutkinnon, yksi henkilö tuotekehittäjän erikoisVaikuttamismahdollisuuksia työyhteisössä tehostetaan avoimella
ammattitutkinnon ja yksi henkilö kotityö- ja puhdistuspalvelualan
ja aktiivisella tiedottamisella sekä korostamalla itsenäisen tiedonperustutkinnon. Oppisopimusopiskelun aloitti kertomusvuonna
hankinnan tärkeyttä. Rinnekoti-SäätiössäOpistoaste
on käytössä SHQSyksi henkilö kehitysvammaisten erikoisammattitutkintoon valmislaatujärjestelmä, jonka periaatteisiin kuuluu,13että
% henkilöstö tekee
tavassa koulutuksessa,17 henkilöä sosiaali- ja terveysalan perus- yhdessä esimiehen kanssa vuosittain sovittujen kriteeristöjen
muAlempi
tutkintoon valmistavassa koulutuksessa ja kolme henkilöä työhön- kaisesti itsearvioinnit
yksikön toiminkorkeakoulu
Perustutkinto tavoitteena löytää yhdessä
valmentajan erikoisammattitutkintoon valmentavassa koulutuknan kehittämiskohteet
ja sopia parannustoimenpiteistä.
14 % Myös
54 %
38
Muut palvelut
sessa.
tuloskortti laaditaan yhteistyössä, mikä mahdollistaa
Tutkijahenkilöstön
osallistumisen yksikön toiminnan suunnitteluun ja 1kehittämiseen.
%
110
Hallinto ja sisäiset palvelut
Vuoden 2012 aikana koulutettiin yhdessä Hyria-Koulutus Oy:n ja Tuloskortissa asetetaan konkreettiset taloutta, asiakkaita,
henkiYlempi
Uudenmaan Ohjauspalvelut
TE-Keskuksen kanssa
psykiatristen ja autistien yksi- löstöä ja toiminnan kehittämistä koskevat tavoitteet
ja mittarit.
korkeakoulu
69
köiden tarpeisiin turva-avustajia, joiden tehtäviin kuuluu muiden
Tuloskortin tavoitteiden toteutumista seurataan vuoden
3 % aikana
Ei tutkintoa kehityskestehtävien lisäksi
asiakkaan turvallisuudesta
huolehtiminen. Työyhteisissä kokouksissa. Myös vuosittain käytävissä
331
Asumispalvelut
14 %ja yksikön toiminkusteluissa jokainen voi vaikuttaa oman työnsä
voimapoliittisena aikuiskoulutuksena toteutetusta koulutuksesta
nan
kehittämiseen.
valmistui
vuoden
lopulla
yhdeksän
henkilöä.
354
Kuntoutus- ja hoitopalvelut
Työ- ja päivätoiminnan asiakkaat 2012
Henkilökunta 31.12.2012
Vakinaisen henkilöstön
koulutusrakenne 31.12.2012
Henkilökunta 31.12.2012
0
50
100
150
200
Vakinaisen henkilöstön
koulutusrakenne 31.12.2012
Opistoaste
13 %
Perustutkinto
54 %
250
300
350
400
Henkilöstön työkokemus
alalta
alle 5 v.
26 %
Alempi
korkeakoulu
14 %
Tutkija
1%
Ylempi
korkeakoulu
3%
Ei tutkintoa
14 %
yli 11 v.
53 %
5 - 7 v.
12 %
8 - 11 v.
9%
18
Talous
Kehitysvammapalvelut. Vuonna 2012 palvelusuoritteiden yhteismäärä alitti jonkin verran talousarvion pohjana olleen suoritemäärän. Palvelutoiminnan tuotot kasvoivat noin 3,3 miljoonaa euroa
eli 7,4 prosenttia 48.374.550 euroon (45.039.719 euroa v. 2011 ja
43.490.711 euroa v. 2010). Kulut kasvoivat 2,8 miljoonaa euroa
eli 6,1 prosenttia, ja kehitysvammapalveluiden tulos oli 114.705
euroa ylijäämäinen (-452.525 euroa euroa v. 2011 ja -330.089
euroa v. 2010). Henkilöstökulut kasvoivat noin 3,4 miljoonaa euroa, mistä kannusteiden osuus oli 432.108 euroa ja uusien toimintayksiköiden osuus 1,5 miljoonaa euroa.
Tulos. Rinnekoti-Säätiön ylijäämä tilikaudelta oli 1.381.647 euroa
(v. 2011 alijäämä oli -10.599 euroa ja v. 2010 ylijäämä oli 631.252
euroa). Rinnekoti-Säätiön omavaraisuusaste vuonna 2012 oli 70
prosenttia (68 % vuonna 2011 ja vuonna 2010). Vuosi 2012 oli
tuloksen kannalta odotettua parempi, mihin vaikutti mm. erittäin
tiukka talouskuri ja joidenkin hankkeiden siirtäminen vuodelta
2012 vuodelle 2013 (mm. hoitokeskuksen A-siiven peruskorjaus,
säätiön Internet-sivujen uudistaminen ja extranetin käyttöönotto).
Vuonna 2011 valmistui 70 uutta ja peruskorjattua asuntoa ja 100
asiakasta muutti vuoden aikana uuteen kotiin. Valmistuneiden
yksiköiden ja muuttojen suuri määrä aiheutti poikkeuksellisen
Muu toiminta. Muu toiminta sisältää Lasten kuntoutuskodin, Rin- paljon aloituskustannuksia ja tuottojen viivästymistä keskimääräinekodin koulun, Genetiikan palveluyksikön, asuntojen vuokrausseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2012 valmistui vain kaksi RKtoiminnan, metsätalouden ja säätiön kiinteistöt. Muun toiminnan
Asuntoa, keväällä RK-Asunnot Koukkusaari ja syksyllä RKtuotot olivat 9.734.878 euroa (8.687.978 euroa v. 2011 ja
Asunnot Hevosmies ja elokuussa käynnistyi Meripihkan toiminta8.931.018 euroa v. 2010). Genetiikan palveluiden alijäämä oli
keskuksen toiminta, jolloin aloituskustannuksia ja tuottojen viiväs63.982 euroa ja Lasten kuntoutuskodin tulos oli 66.572 euroa
tymistä oli suhteessa vähemmän. RK-Asunnot Saunalahden
euroa ylijäämäinen. Vuonna 2011 Lasten kuntoutuskodin alijäämä asukkaat muuttivat pääosin vasta alkuvuonna 2012, vaikka muuoli 25.380 euroa ja Genetiikan palveluyksikön alijäämä 81.845
tot olisivat olleet mahdollisia jo vuoden 2011 puolella. Lisäksi RKeuroa.
Asunnot Nyyttipuiston ja Nyyttipuiston toimintakeskuksen valmistuminen siirtyi syksystä 2012 kevääseen 2013.
Vuokraustoiminnan nettotulot olivat 0,7 miljoonaa euroa (0,7 milj.
euroa v.2011 ja 0,9 milj. euroa v. 2010). Muun toiminnan ylijäämä Vuoden 2012 talousarvion toteutuminen vaikutti etukäteen erittäin
oli yhteensä 1.126.130 euroa (574.402 euroa v. 2011 ja 687.584
haasteelliselta, minkä vuoksi hallitus päätti keväällä 2012 kertaeuroa v. 2010).
luonteisesta kannustejärjestelmästä henkilöstölle. Järjestelmän
tavoitteena oli kannustaa koko säätiön henkilöstöä mahdollisimOperatiivisen toiminnan yhteenlaskettu tulos (tuottojäämä enman taloudelliseen toimintaan ja parantaa mm. tulosalueiden ja
nen sijoituksia ja satunnaisia eriä) oli 1.240.835 euroa ylijäämäiyksiköiden yhteistyötä innovatiivisten ja entistä tehokkaampien
nen (121.877 euroa v. 2011 ja 357.494 euroa v. 2010). Tuloksen toimintatapojen ja prosessien käyttöönottamiseksi. Sekä kehitysparantuminen johtui mm. siitä, että uusia yksiköitä käynnistyi ker- vammapalveluiden että säätiön tulos paranivatkin selvästi vuotomusvuoden aikana edellistä vuotta vähemmän, jolloin yksiköidesta 2011 ja kannustejärjestelmän tavoitteet saavuttiin. Kannusden aloituskustannuksia syntyi vähemmän. Tulosta paransi myös te maksetaan keväällä 2013.
kertaluontoinen 474.000 euron korvaus Rinnekodin suojelualueesta. Vuonna 2012 suurimmat kustannusten nousut olivat työter- Investoinnit ja ajankohtaiset hankkeet. Investointeihin käytetveyspalveluissa (+292 t€), lämmityskuluissa (+113 t€ ) ja elintarvi- tiin vuonna 2012 yhteensä 350.084 euroa (3.880.170 euroa vuonkeostoissa (+63 t€)
na 2011 ja 592.740 euroa v. 2010). Suurimmat yksittäiset kohteet
vuonna 2012 olivat atk-ohjelmistokustannukset 28 tuhatta euroa
Sijoitus- ja rahoitustoiminta. Säätiön sijoitus- ja rahoitustoimin- (Talgraf-budjetointi- ja raportointijärjestelmä), sprinklerijärjestelmä
nan tuloutettu nettotuotto vuonna 2012 oli 140.812 euroa
Ala-Laakson kiinteistöön 73 tuhatta euroa, talouskeskuksen il(-132.476 euroa v. 2011 ja 273.758 euroa v. 2010). Sijoitusomai- mastointi 103 tuhatta euroa, kuljetuskaluston lisäys 37 tuhatta
suuden ja rahamarkkinasijoitusten markkina-arvo oli vuoden 2012 euroa, vesilaitoksen varavoimakone 24 tuhatta euroa ja hoitokeslopussa 6.384.387 euroa ja niiden kirjanpitoarvo oli 6.129.740
kuksen A-siiven saneerauksen suunnittelu 85 tuhatta euroa.
euroa. Tilinpäätöksessä arvopaperit on kirjattu hankinta-arvoon tai
sitä alempaan markkina-arvoon. Sijoitustoiminnassa kirjattiin
markkinatilanteesta johtuen arvonpalautuksia 76.676 euroa ja
arvonalennuksia 12.347 euroa. Arvonalennuskirjauksia tehtiin
128.528 euroa vuonna 2011 ja 20.138 euroa vuonna 2010.
19
Organisaatio 15.4.2013
Hallintoneuvosto Puheenjohtaja Sari Sarkomaa Hallitus Olli Holmström Johtaja-­‐ylilääkäri Markus Kaski Asiantun=japalvelut Johtaja-­‐ylilääkäri Markus Kaski Tutkimus-­‐ ja kuntoutuskeskuksen hoitopalvelut Hoitotyön johtaja Katri-­‐Piia Rajala Asumispalvelut Asumispalvelujen johtaja Kris=na Nousiainen Työ-­‐ ja päivätoimintapalvelut Työ -­‐ ja päivätoimintojen johtaja Sirpa Granö Yhteiset palvelut Talous-­‐ ja hallintojohtaja Lea Nevalainen Yh=öt Kiinteistöjohtaja Ilkka Jokinen 20
Konserni
Vastuullinen johtaminen ja hallinto
Hallinto. Rinnekoti-Säätiön ja konsernin johtoelinten vastuut ja
tehtävät pohjautuvat lakeihin, viranomaismääräyksiin, säätiön
sääntöihin, johtosääntöön ja omiin hallinnointiperiaatteisiin, joissa
on huomioitu mm. Säätiön hyvä hallinto –ohjeistuksen periaatteita.
Konserni. Säätiön omistamissa yhtiöissä päätösvaltaa käyttävät
yhtiökokous ja hallitus. Säätiö käyttää yhtiökokouksissa omistukseen perustuvaa päätös- ja äänivaltaa. Yhtiökokouksissa valitaan
mm. tytäryhtiöiden hallitusten jäsenet. Yhtiöiden hallituksissa on
edustettuna säätiön hallituksen jäsen, usein puheenjohtaja tai
varapuheenjohtaja ja muut jäsenet voivat olla konsernin työntekiSäätiön ja konsernin ylintä päätösvaltaa käyttävät säätiön hallinto- jöitä tai ulkopuolelta kutsuttuja asiantuntijoita. Tytäryhtiöiden hallineuvosto ja hallitus. Niiden lisäksi säätiöllä on neuvoa antava
tusten tehtävänä on toteuttaa säätiön omistajaohjausta.
neuvottelukunta, jonka ohjesäännön hallintoneuvosto vahvistaa.
Hallintoneuvoston tehtävänä on mm. vahvistaa säätiön toiminnan
yleiset suuntaviivat ja toimintaperiaatteet sekä päättää kiinteistö- Säätiö. Säätiön johtoryhmään kuuluvat säätiön kaikki johtajat.
jen luovuttamisesta. Hallintoneuvosto kokoontuu pääsääntöisesti Säätiön johtajan lisäksi johtoryhmään kuuluivat talous- ja hallintokahdesti vuodessa ja se vahvistaa säätiön seuraavan vuoden
johtaja, kiinteistöjohtaja, työ- ja päivätoimintojen johtaja sekä elotoimintasuunnitelman ja talousarvion sekä hyväksyy tilinpäätökkuuhun asti hoito- ja asumispalveluiden palvelujohtaja ja elokuussen. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet, hallituksen
ta alkaen asumispalvelujen johtaja ja hoitotyön johtaja. Säätiön
puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä mm. nimittää säätiön johtaja tai hänen valitsemansa toimihenkilö esittelee hallintoneujohtajan ja päättää tilintarkastajan valinnasta.
vostolle ja hallitukselle säätiön toimintaa koskevat asiat. Johtoryhmä kokoontui 39 kertaa vuonna 2012. Säätiön toiminta on jaettu
Säätiölain mukaisesti hallitus edustaa säätiötä ja huolehtii niistä
viiteen tulosalueeseen, joiden ohjausryhmät kokoontuvat tulosalusäätiön asioista, joita ei ole määrätty hallintoneuvoston tehtäviksi. eesta riippuen joko viikoittain tai kaksi kertaa kuukaudessa.
Hallitus edustaa, kehittää, johtaa ja valvoo säätiötä ja sen toimintaa. Hallitus vastaa toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä ja
omaisuuden hoitamisesta ja sijoittamisesta. Hallitus valmistelee
Sisäinen valvonta. Sisäisen valvonnan avulla pyritään varmistahallintoneuvoston käsiteltäväksi tulevat asiat, huolehtii tehtyjen
maan Rinnekoti-Säätiön tavoitteiden toteutuminen. Hallitus ja ylin
päätösten toimeenpanosta ja kiinnityksen ottamisesta säätiön
johto vastaavat sisäisen valvonnan järjestämisestä ja sen asiankiinteistöihin. Lisäksi hallitus ottaa toimeen säätiön johtajan välitmukaisuudesta. Jokainen esimies vastaa omalla vastuualueellaan
tömässä alaisuudessa toimivat johtavat toimihenkilöt ja päättää
sisäisen valvonnan järjestämisestä ja sen toimivuuden arvioinnissäätiön johtajan sijaisuuksien hoitamisesta. Säätiön nimen voivat
ta. Jokaisen työntekijän vastuulla on omalta osaltaan edistää hykirjoittaa kaksi seuraavista henkilöistä yhdessä: hallituksen puvää toimintakulttuuria.
heenjohtaja, varapuheenjohtaja, säätiön johtaja tai hallituksen
siihen valtuuttama muu henkilö. Säätiön johtajalla ja hallituksen
Sisäinen valvonta sisältää sekä ennaltaehkäisevän toiminnan että
siihen valtuuttamilla muilla henkilöillä on juoksevissa asioissa
päivittäisen ja jälkikäteisen valvonnan. Päivittäistä valvontaa ovat
oikeus yksin kirjoittaa säätiön nimi. Hallitus kokoontui vuoden
sovitut toimintaprosessit, tehtävänkuvat, ohjeet sekä tietojärjestel2012 aikana kahdeksan kertaa.
mien käyttöoikeudet ja kontrollit. Tilintarkastus ja sisäinen tarkastus ovat luonteeltaan jälkikäteisvalvontaa.
Säätiön toimintaa ohjataan säätiön säännöistä, arvoista, visiosta
ja missiosta johdetulla strategialla, joka sisältää tavoitteet ja meSäätiön toimintaa arvioidaan ja kehitetään kansainväliseen akkrenestystekijät. Strategia valmistellaan säätiön hallituksen ja toimiditointimenettelyyn pohjautuvalla Sosiaali- ja terveyspalvelujen
van johdon yhteisissä keskusteluissa. Joulukuussa 2012 säätiön
laatuohjelmalla, Social and Health Quality Service (SHQS). Laahallintoneuvosto vahvisti säätiön strategian vuosille 2013-2017.
tuohjelmassa palvelujärjestelmän rakenne, palveluprosessit ja
vaikuttavuus tarkastetaan systemaattisesti käyttämällä SHQSTulevien viiden vuoden tavoitteet kirjataan toimintatavoitteisiin, ja
arviointikriteeristöä. Kriteeristö on kehitetty vastaamaan suomaseuraavan vuoden tavoitteet, linjaukset, mittarit ja toimenpiteet
laisten sosiaali-ja terveydenhuollon arviointitarvetta. Siinä on huokiteytetään tuloskortteihin neljästä näkökulmasta: asiakas, toiminmioitu suomalainen lainsäädäntö, valtakunnalliset suositukset
nan kehittäminen, henkilöstö ja talous. Tuloskortit laaditaan säätisekä hyvä hoitokäytäntö. Kriteeristö sisältää ISO 9001:2000 ölle ja linjaorganisaation mukaisesti tulosalueille ja yksiköille. Rinstandardin keskeiset vaatimukset, jotka on sovitettu sosiaali- ja
nan toiminnan suunnittelun kanssa tehdään budjetti, joka laaditerveydenhuollon kielelle. Menetelmä edellyttää vuosittaisten kritaan yksikkötasosta ylöspäin.
teeristöillä suoritettujen itsearviointien lisäksi kattavaa sisäistä
auditointia, johdon katselmuksia sekä osoitettavissa olevaa mittaToimintaa seurataan tuloskortin ja budjetin avulla. Tuloskortin
ustuloksiin pohjautuvia kehittämistoimia. Arvioinnin suorittaa myös
tavoitteiden toteutumista tarkastellaan vuosineljänneksittäin. Toiulkopuolinen auditointiryhmä vuosittain. Organisaatiolla on mahminnan ja budjetin toteutuminen raportoidaan kuukausittain. Säädollisuus saada laaduntunnustusneuvoston myöntämä laaduntuntiön hallitukselle raportoidaan talousarvion toteutumisesta käytännustus, mikäli organisaatio täyttää laaduntunnustuksen kansainnössä jokaisessa kokouksessa. Sijoitustoiminnan tuloksesta raväliset edellytykset. Laaduntunnustuksen saamisen välttämättöportoidaan hallitukselle vähintään vuosineljänneksittäin.
mät edellytyksiä ovat
•
Organisaation rakenteelliset edellytykset on varmistettu
•
Prosessin toimivuus on varmistettu
•
Palvelu on tehokasta ja vaikuttavaa
Kaikki säätiön toiminnat on auditoitu ja uudet yksiköt otetaan laaduntunnustuksen piiriin vuoden sisällä toiminnan käynnistämises
21
Ympäristövastuu
tä. Rinnekoti-Säätiö on käyttänyt SHQS-menetelmää toiminnan
Lakiston alueella on tuotettu kaukolämpö vuodesta 2008 alkaen
kehittämisessä vuodesta 1996. Laaduntunnustus on saatu viides- metsäpuuhakkeella, jolloin ilmaston kuormitus on pienentynyt
ti, viimeinen vuonna 2012 kolmeksi vuodeksi.
olennaisesti. Biolämpölaitoksen toiminnasta vastaa RK-Kiinteistöt
Oy. Uusissa rakennushankkeissa on huomioitu vaihtoehtoiset
Säätiön hyväksymisvaltuudet on määritelty yleisellä tasolla hallin- lämmitysjärjestelmät, kuten maalämpö. Kevyen polttoöljyn käytöstoneuvoston hyväksymässä johtosäännössä ja hallitus on päättä- tä pääasiallisena lämmön lähteenä luovutaan kaikissa rakennuknyt pankkitilien käyttöoikeudet. Tarkemmat hyväksymisvaltuudet
sissa lähivuosina. Ostettu sähkö on tuotettu uusiutuvilla energiaja ohjeet on määritelty erillisissä ohjeissa, kuten hankintaohje,
lähteillä. Säätiöllä on ympäristöohjelma ja ekologiset tekijät otehyväksymismenettelyt ja tehtävään liittyvät hyväksymis- ja allekir- taan huomioon myös kehitysvammaisten asiakkaiden arjen toijoitusoikeudet. Laskujen tarkistajista, hyväksyjistä ja hyväksymis- minnoissa. Ote ympäristöasioihin on käytännöllinen ja asukkaat
rajoista pidetään erillistä luetteloa, jota päivitetään jatkuvasti ja
ovat olleet mukana suunnittelemassa omiin asumisyksiköihin yhtarkistetaan johtoryhmässä vähintään kerran vuodessa. Ostolas- teisiä ekologisia periaatteita. Hyötyjätteiden lajittelua kehitetään
kuja käsittelemään oikeutetut ja hyväksymisrajat on määritelty
jatkuvasti. Kertomusvuonna Rinnekoti-Säätiön maista Espoon
ostolaskujen käsittelyjärjestelmässä. Esimiehet ja muut vastuuLakistossa muodostettiin 62,3 hehtaaria Rinnekodin luonnonsuohenkilöt seuraavat talousarvion toteutumista kuukausittain.
jelualueeksi.
Konsernissa tehdään vuosittain henkilöstökysely ja sen tulosten
perusteella kehitetään mm. johtamista, esimiestyötä, työhyvinvointia, osaamista ja prosesseja.
Yhtiöt
Kiinteistö Oy RK-Asunnot toimii yleishyödyllisenä yhteisönä,
joka rakennuttaa tai muuten hankkii hallintaansa vuokra-asuntoja
Riskienhallinta on osa konsernin normaalia johtamista ja sisäistä
ja vuokraa niitä sosiaalisin perustein. Toiminnan ensisijaisena
valvontaa ja riskienhallintasuunnitelma on osa vuosittain päivitettavoitteena on asuntomarkkinoilla heikossa asemassa olevien
tävää laadunhallintajärjestelmää. Riskienhallintasuunnitelmassa
erityisryhmien asunto-olojen parantaminen. Yhtiöllä on vuoden
käydään systemaattisesti läpi Rinnekoti-Säätiön toiminta, tunnis2012 lopussa 87 vuokra-asuntoa vammaisille henkilöille viidessä
tetaan riskit ja esitetään suojautumistoimenpiteet. Riskienhallinta
eri kohteessa. Yhtiöllä ei ole henkilökuntaa vaan se ostaa palvelut
tarkoittaa menettely- ja toimintatapoja, joilla jatkuvasti tunnisteRK-Kiinteistöt Oy:ltä. Vuokra-asuntojen täyttöaste oli 100 prosenttaan, arvioidaan, hallitaan ja seurataan konsernin toimintaan, laintia. Tilikauden aikana valmistui RK-Asunnot Koukkusaari (18
mukaisuuteen ja sen tavoitteiden toteutumiseen liittyviä riskejä.
asuntoa) Helsinkiin. RK-Asunnot Joutsenvirran (18 asuntoa) raRinnekodissa on suoritettu kolme kertaa kattava riskien analykentaminen Helsingin Laajasaloon käynnistyi valitusprosessin
sointi vakuutusyhtiön avustuksella, viimeisin on vuodelta 2010.
vuoksi viivästyneenä. Vuoden 2013 aikana aloitetaan Porvoon
Analyysissä riski nimettiin, esitettiin sen syy ja seuraus, todennäJohannisbergin rakentaminen (15 asuntoa) ja pyritään aloittaköisyyden ja vahingonsuuruusarvion avulla laskettiin riskiluku ja
maan Kiikkaistentie 18:n rakentaminen Nurmijärvellä. Vantaalla
esitettiin toimenpiteet riskin pienentämiseksi. Analyysin tulokset
jatketaan useamman rakennushankkeen suunnittelua. Muitakin
käytiin läpi työryhmittäin ja analyysi kokonaisuudessaan käsiteltiin
uusia suunnitteluhankkeita pyritään käynnistämään Helsingin
johtoryhmässä.
ympäryskunnissa. Yhtiön toimitusjohtajana oli säätiön kiinteistöjohtaja Ilkka Jokinen. Rinnekoti-Säätiö omistaa yhtiön koko osakekannan.
Sisäinen tarkastus on osa Rinnekodin laadun- ja riskienhallintajärjestelmää. Se avustaa johtaja-ylilääkäriä sisäisen valvontavelvollisuuden toteuttamisessa. Sisäinen tarkastus tuottaa tarkaste- RK-Kiinteistöt Oy omistaa Espoon kaupungin Lakistossa sijaittuista toiminnoista arvioita, suosituksia ja informaatiota johdolle ja sevan biolämpölaitoksen, joka otettiin käyttöön 15.2.2008 ja siitä
lähtien se on tuottanut kaukolämpöenergian Rinnekoti-Säätiön
yksiköille auttaakseen niitä toimimaan tehokkaasti ja oikein.
Lakiston alueen rakennuksiin. Höyrykattilalaitos aloitti toimintansa
joulukuussa 2007. Höyryä on tuotettu Rinnekodin pesulaan ja
ravintokeskukseen. Hallinto- ja rakennuttamispalveluja on tuotettu
Tilintarkastus. Säätiöllä voi sääntöjen mukaan olla vähintään
Rinnekoti-Säätiölle ja sen osakkuusyhtiöille. Yhtiön energiantuokaksi tilintarkastajaa ja heille varamiehet. Ainakin yhden varsinaitanto jatkuu vakiintuneena lähivuodet. Yhtiön myymät hallinto- ja
sen ja yhden varamiehen tulee olla Keskuskauppakamarin hyväkrakennuttamispalvelut lisääntyvät jatkossa, koska säätiökonsernin
symä tilintarkastaja (KHT). Tilintarkastajaksi voidaan valita myös
muiden yhtiöiden palvelujen tarve kasvaa. Yhtiön toimitusjohtaja
keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Mikäli
oli säätiön kiinteistöjohtaja Ilkka Jokinen ja Rinnekoti-Säätiö omistilintarkastajaksi valitaan tilintarkastusyhteisö, varamiehiä ei tarvittaa yhtiön koko osakekannan.
se valita. Hallintoneuvosto valitsee tilintarkastajat tilikaudeksi kerrallaan. Konsernin tytäryhtiöissä käytetään samaa tilintarkastajaa.
Tilintarkastuksen tehtävänä on vahvistaa, että tilinpäätös ja halli- Asunto Oy Auratie 4 omistaa Vantaan kaupungin Hämeenkylästuksen toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot säätiön ja sä tontin, jolla on kolmen huoneiston rivitalo. Rakennuksessa
sen konsernien toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. sijaitsee kehitysvammaisten asumisyksikkö. Kiinteistö Oy MäTilintarkastus sisältää myös kirjanpidon ja hallinnon tarkastuksen. enalus 15 omistaa Espoon Lakistossa 12 asuntoa käsittävän
kiinteistön. Suurin osa kiinteistön asunnoista on vuokrattu säätiön
Tilintarkastajat antavat tilikauden päättymisen jälkeen tilintarkastuskertomuksen hallintoneuvostolle ja raportoivat havainnoistaan henkilökunnalle. Rinnekoti-Säätiö omistaa yhtiöiden koko osakekannan.
hallitukselle. Tilintarkastajat tekevät myös valvontatarkastusta
vuoden aikana.
22
SÄÄTIÖ
Toiminnan tuotot milj. €
2012
58,1
2011
53,7
2010
52,4
1,4
-0,01
0,6
Omavaraisuusaste
70 %
68 %
68 %
Henkilöstö
883,5
860
823
Tilikauden tulos milj. €
KONSERNI
2012
2011
2010*
Toiminnan tuotot milj. €
58,6
54,0
-
Tilikauden tulos milj. €
Omavaraisuusaste
1,4
57 %
0,02
57 %
-
Henkilöstö
885,5
862
-
*) Konsernitilinpäätös laadittiin ensimmäisen kerran vuodelta 2012 ja vertailutiedot vuodelta 2010 puuttuvat.
Asunto Oy Hervonrivistä Nurmijärven Klaukkalassa säätiö omistaa seitsemän osakehuoneistoa, jotka on vuokrattui säätiön henkilökunnalle. Rinnekoti-Säätiön omistusosuus yhtiöstä on 54 %.
Kiinteistö Oy Vapaalankoti on vuokrannut Vantaan kaupungin
Vapaalasta tontin, jolla sijaitsevat kehitysvammaisten asumisyksikkö, seurakunnan kerhotila ja asunto. Rinnekoti-Säätiön omistusosuus yhtiöstä on 68 prosenttia.
Toiminta ja tulos
Rinnekoti-Säätiön konsernin toiminnan tuotot kasvoivat 8,6 prosenttia 58,6 miljoonaan euroon (54,0 miljoonaa euroa). Konsernin
merkittävimmät yksiköt säätiön lisäksi liikevaihdolla mitaten olivat
Kiinteistö Oy RK-Asunnot 0,5 miljoonaa euroa ja RK-Kiinteistöt
Oy 0,8 miljoonaa euroa. Konsernin palveluksessa työskenteli vuoden aikana keskimäärin 885,5 henkilöä (862 vuonna 2011). Lisäystä edellisestä vuodesta oli 2,7 prosenttia. Konsernin tulos oli 1,4
miljoonaa euroa (17 tuhatta euroa).
Investoinnit ja rahoitus
Konsernin investoinnit kertomusvuonna olivat 3,9 miljoonaa euroa
(8,7 miljoonaa euroa). RK-Asuntoihin saatiin ARA:n investointiavustusta 1,9 miljoonaa euroa, joten nettoinvestoinnit olivat 2
miljoonaa euroa. Kiinteistöihin investoitiin 3,7 miljoonaa euroa ja
kalustoon 0,2 miljoonaa euroa. Konsernin pitkäaikaisista rahoituslaitoslainoista (13,3 miljoonaa euroa) on 8,5 miljoonaa euroa Valtion asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen hyväksymiä korkotukilainoja erityisasuntotuotantoon.
Kiinteistö Oy RK-Asuntojen asuntorakennuskohde RK-Asunnot
Koukkusaari (18 asuntoa) valmistui Helsingin Vuosaareen. Kohteen hankintahinta oli 3.280.339 euroa.
Sosiaalineuvos Antti Lemmetyinen toimi säätiön hallituksen
puheenjohtajana vuosina 2005 - 2012
23
Säätiön hallinto
Hallintoneuvosto
Säätiön ylimpänä hallintoelimenä toimii hallintoneuvosto, johon kuuluu 15 jäsentä. Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö valitsee yhdeksän ja Rinnekoti-Säätiön hallintoneuvosto kuusi jäsentä. Varajäseniä valitaan kuusi. Vuonna 2012 hallintoneuvostoon kuuluivat
seuraavat henkilöt:
Diakonissalaitoksen valitsemat:
Sari Sarkomaa, kansanedustaja
Jukka Huttunen, yhteisen seurakuntatyön päällikkö
Kristina Jansson-Saarela, diakonissa
Ilkka Jääskeläinen, FM, diakoni
Anna-Liisa Launiainen, TEM
Irmeli Leinos, erityisopettaja
Juha-Petri Niiranen, rehtori
Karin Strandberg, johtava diakonissa
Leena Tuomola, pastori
Tapio Tähtinen, palvelualuejohtaja
Petri Vanninen, koulutusjohtaja
Tuija Åstedt, lapsi- ja perhetyön johtaja
Tehtävä
puh.joht.
varajäsen
jäsen
varapj.
jäsen
jäsen
varajäsen
jäsen
jäsen
jäsen
varajäsen
jäsen
Toimikausi
2012 - 2014
2010 - 2012
2011 - 2013
2011 - 2013
2012 - 2014
2010 - 2012
2011 - 2013
2010 - 2012
2010 - 2012
2011 - 2013
2012 - 2014
2012 - 2014
Hallintoneuvoston valitsemat:
Jouko Helomaa, VT
Pirkko Huuhka, kouluttaja, TEM, NTM
Aulis Majuri, talous- ja hallintojohtaja
Outi Mäkelä, kansanedustaja, KTM
Elina Rytsölä, ylilääkäri
Leena Saarinen, lehtori
Anne-Maija Suominen, pankinjohtaja
Sami Uotinen, johtava lakimies
Harry Yltävä, sosiaalityöntekijä
jäsen
varajäsen
jäsen
varajäsen
jäsen
varajäsen
jäsen
jäsen
jäsen
2012 - 2014
2012 - 2014
2011 - 2013
2010 - 2012
2011 - 2013
2011 - 2013
2010 - 2012
2012 - 2014
2010 - 2012
Hallitus
Hallintoneuvoston kolmeksi vuodeksi kerrallaan valitsemaan säätiön hallitukseen kuuluivat vuonna 2012.
Antti Lemmetyinen, sosiaalineuvos
Kirsti Handolin, KTM
Kristiina Hehku, sosiaalineuvos
Marja Koskiniemi, psykologi
Pirjo Kotiranta, toiminnanjohtaja
Jarmo Kökkö, diakoniajohtaja
Kristiina Lappi, rehtori
Riitta-Leena Rossi, talousjohtaja
Ismo Saarinen, asianajaja, OTK
Laila Eertamo, ohjaaja
puheenjohtaja
varapuheenjohtaja
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
henkilök. edustaja
Tilintarkastajat
Tilintarkastajina ovat toimineet tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab sekä Kai Salli, KHT
Rinnekoti-Säätiön johtoryhmä vuonna 2012
Johtaja-ylilääkäri Markus Kaski
Kiinteistöjohtaja Ilkka Jokinen
Työ- ja päivätoimintojen johtaja Sirpa Granö
Asumispalvelujen johtaja Kristina Nousiainen 23.8.2012 alkaen
Talous- ja hallintojohtaja Lea Nevalainen
Palvelujohtaja Kaisa Syrjä 31.7.2012 asti
Hoitotyön johtaja Katri-Piia Rajala 1.8.2012 alkaen
Rakennustoimikunta
Säätiön hallituksen kolmeksi vuodeksi valitsemat rakennustoimikunnan jäsenet vuonna 2012 olivat:
Matti Rönkä, DI, puheenjohtaja
Aino Tuori, arkkitehti
Pirkko Ilonen, arkkitehti
Jorma Puhto, DI
Annikki Nurminen, arkkitehti
Markus Kaski, johtaja-ylilääkäri, LKT
Lea Nevalainen, talous– ja hallintojohtaja, KTM
24
Neuvottelukunta
Rinnekodin neuvottelukunnan tarkoituksena on toimia hyvän ja tuloksellisen yhteistyön aikaansaamiseksi ja kehittämiseksi RinnekotiSäätiön ja sen palveluja käyttävien kuntien kesken. Neuvottelukuntaan voi jokainen kunta ja kuntayhtymä, jolla on laitoshoitoa ja/tai
asumispalveluja koskeva ostopalvelusopimus Rinnekoti-Säätiön kanssa, nimetä yhden jäsenen ja varajäsenen. Lisäksi Suomen Kuntaliitolla on oikeus nimetä neuvottelukuntaan yksi jäsen ja varajäsen. Neuvottelukuntaan kuuluivat vuonna 2012 seuraavat varsinaiset
jäsenet:
Riku Honkasalo
Päivi Holm
Pirjo Strandén-Bagans
Anja Roos
Kyllikki Rantala
Juhani Willström
Anja Metsävuori
Taru Kaikkonen
Olli Kallunki (21.5.2012 asti)
Hanna Toiviainen (22.5.2012 alk.)
Jaana Koskela
Askola
Espoo
Eteva-kuntayhtymä
Hanko
Hyvinkää
Järvenpää
Perusturvayhtymä
Karviainen
Kauniainen
Kerava
Kerava
Kirkkonummi
Henna Nordström
Agneta Alm
Arja Tolttila
Sari Lemmetyinen
Markku Nenonen
Anne Hovi
Katy Kohtala
Jorma Saaristo
Päivi Riikonen (10.4.2012 asti)
Mirja Nevalainen (11.4.2012 alk.)
Marie Franzén
Sami Uotinen
Lohja
Loviisa
Mäntsälä
Nurmijärvi
Orimattila
Pernaja
Pukkila
Raasepori
Tuusula
Tuusula
Vihti
Suomen
Kuntaliitto
Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimi varapuheenjohtaja Markku Ahtikari Hyvinkäältä.
Rinnekodin palveluneuvosto
Rinnekodin palveluneuvostoon, joka toimii Rinnekodin ja omaisten välisenä yhteistyöelimenä, kuuluivat vuonna 2012
Martti Mäntymaa, työehtoasiamies, pj.
Helena Erjanti, terveystieteiden tohtori, varapj.
Martti Kokkonen, sähköasentaja
Kaija Timonen, ekonomi
Juhani Mäki-Ventelä, perhehoitaja
Sirpa Viljanen, tuotepäällikkö
Sanna Jouppila, johtava sosiaalityöntekijä
Markus Kaski, johtaja-ylilääkäri
Iivi Koivu, perhehoidon palveluvastaava
Hanna Myllymäki, palvelupäällikkö
Maija Rimpiläinen, työ- ja päivätoiminnan esimies
Helena Ruusuvuori, henkilöstöpäällikkö
Päivi Lintukangas, henkilöstöpäällikkö
Rinnekodin asukasneuvosto
Niina Haahti
Outi Kero
Tomi Kohomäki
Mari Möttö, ohjaaja
Kristiina Haatainen
Johanna Kuokkanen
Laura Soveri
Pirjo Suominen, esimies
Yhtiöt
Kiinteistö Oy RK-Asunnot
Antti Lemmetyinen, sosiaalineuvos
Markus Kaski, johtaja-ylilääkäri
Rauno Kervinen ,sosiaalineuvos, OTL, VT (25.6.2012 asti
Kirsti Handolin, KTM
Lea Nevalainen, talous-j a hallintojohtaja
Kaisa Syrjä, palvelujohtaja
hallituksen puheenjohtaja
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
RK-Kiinteistöt Oy
Antti Lemmetyinen, sosiaalineuvos
Markus Kaski, johtaja-ylilääkäri
Rauno Kervinen ,sosiaalineuvos, OTL, VT (25.6.2012 asti
Kirsti Handolin, KTM (25.6. alkaen)
Lea Nevalainen, talous-j a hallintojohtaja
hallituksen puheenjohtaja
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
25
RINNEKOTI-SÄÄTIÖN KONSERNITULOSLASKELMA
Konsernin tulos
VARSINAINEN TOIMINTA
KEHITYSVAMMAPALVELUT
1.1.-31.12.2012
t€
Tuotot
Kulut:
Emo
Rinnekoti-Säätiö
1.1.-31.12.2012
t€
1.1.-31.12.2011
t€
1.1.-31.12.2011
t€
48 372
45 040
48 375
45 040
-35 808
-4 523
-7 510
-334
-48 175
-32 452
-5 403
-7 248
-304
-45 407
-35 808
-4 523
-7 595
-334
-48 260
-32 451
-5 403
-7 334
-304
-45 492
197
-367
115
-452
10 251
8 927
9 735
8 688
-2 212
-1 246
-5 580
-9 038
-1 944
-1 162
-5 203
-8 309
-2 128
-1 069
-5 412
-8 609
-1 855
-1 007
-5 252
-8 114
1 213
618
1 126
574
1 410
251
1 241
122
332
-363
-31
193
-416
-223
334
-193
141
196
-329
-133
1 379
28
1 382
-11
145
-94
51
-51
109
-105
4
-4
145
-94
51
-51
109
-105
4
-4
13
-9
4
-4
13
-16
-3
3
13
-9
4
-4
13
-16
-3
3
Laskenn. verovelan muutos
1
-12
Vähemmistöosuus
0
1
1 380
17
1 382
-11
Henkilöstökulut
Vuokrat
Muut kulut
Poistot
Kehitysvammapalveluiden kulu
MUU TOIMINTA
Tuotot
Kulut:
Henkilöstökulut
Poistot
Muut kulut
Tuottojäämä/liiketappio
SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA
Tuotot
Kulut
Tuottojäämä
MUUT YLEISKATTEISET RAHASTOT
Tuotot
Kulut
Yleiskatt.rah. tuottojäämä
Siirto yleiskatt.rah./rahastoihin
OMAKATTEISET RAHASTOT
Tuotot
Kulut
Omakatt. rah. kulujäämä
Siirto omakatt.rah./rahastoihin
Tilikauden yli/alijäämä
26
RINNEKOTI-SÄÄTIÖN KONSERNITASE
Konsernin tase
Emo
Rinnekoti-Säätiö
31.12.2012
t€
31.12.2012
t€
31.12.2011
t€
31.12.2011
t€
418
482
418
482
1 374
30 997
1 280
1 461
35 112
1 373
29 977
1 456
1 868
34 674
1 335
22 280
748
103
24 466
1 335
23 213
936
18
25 502
495
6 383
6 878
495
5 120
5 615
1 584
495
6 353
8 432
1 584
495
5 090
7 169
192
188
192
188
198
2 932
169
2 982
0
540
2 400
6 070
48 670
0
138
1 710
4 999
45 958
144
2 921
51
175
0
405
2 302
5 998
39 506
128
2 693
43
0
0
257
1 504
4 625
37 966
2 548
3 757
19 305
1 380
625
27 615
2 548
3 706
19 288
17
625
26 184
2 548
3 757
19 689
1 382
0
27 376
2 548
3 706
19 700
-11
0
25 943
192
188
192
188
242
13 250
18
13 510
290
12 195
20
12 505
242
5 110
0
5 352
290
5 118
0
5 408
557
136
807
530
76
984
668
5 185
7 353
48 670
593
4 898
7 081
45 958
7
134
556
74
664
5 151
6 586
39 506
7
76
834
88
581
4 841
6 427
37 966
1 844
83
1 927
1 743
101
1 844
1 844
83
1 927
1 743
101
1 844
V A S TA A V A A
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet
Atk-ohjelmistokustannukset
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Rakennukset ja rakennelmat
Koneet ja kalusto
Ennakkomaksut ja keskener.hankinnat
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä
Osakkeet ja osuudet
Sijoitusarvopaperit
Omakatteiset rahastot
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus
Saamiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä
Laskennallinen verosaaminen
Siirtosaamiset
Rahat ja pankkisaamiset
V A S TA TTA V A A
Oma pääoma
Toimintapääoma
Muut rahastot
Ed. tilik. ylijäämät
Tilikauden ylijäämä
Vähemmistöosuudet
Omakatteiset rahastot
Rahastojen pääomat
Vieras pääoma
Pitkäaikainen
Ehdolliset rahoitussopimukset
hoitopaikkojen käyttöoikeutta
vastaan
Lainat rahoituslaitoksilta
Laskennallinen verovelka
Lyhytaikainen
Lainojen lyhennykset
Saadut ennakot
Ostovelat
Velat saman konsernin yrityksille
Muut lyhytaikaiset velat
Siirtovelat
ASUKKAIDEN YKSITYISVARAT
Käyttötilien saldot 1.1.2012
Muutos tilikaudella
Käyttötilien saldot 31.12.2012
27
28
Tulevaisuus
Menossa oleva kehitysvammapalvelujen rakennemuutos
edellyttää säätiön palvelutoiminnan kehittämistä ja suuntaamista
palveluihin, joissa tarjonta ei vielä vastaa kysyntää. Toiminnan
talouden tasapainottaminen on jatkuvasti keskeinen tavoite.
Kilpailutuksissa menestyminen, pätevän henkilöstön saatavuus,
toiminnan vaatima tilojen peruskorjaus ja uudistaminen ovat
merkittäviä haasteita, joissa onnistuminen on edellytys säätiön
palvelutoiminnan kehittämiselle. Taantuman takia kuntien
taloustilanne on vielä lähivuodet vaikea, mikä vaikuttaa RinnekotiSäätiöltä ostettavien palvelujen määrään ja hintaan.
Neuvottelutulokseen ja kilpailutettuihin hintoihin perustuva vuoden
2013 talousarvio on tiukka ja siihen on sisäänrakennettuna
vaativa toiminnan tehostamisvelvoite. Vuoden 2014 talousarvion
laatimista uudistetaan, jotta talousarviossa voidaan ottaa
aikaisempaa paremmin huomioon myös kilpailutetut palvelut.
Turvallisuus ja riskien hallinta ovat edelleen tärkeitä painopisteitä
koko säätiössä. Vuoden 2012 aikana hyväksyttiin jatkuvuussuunnitelma ja päivitettiin riskienhallintasuunnitelma. Asiakas- ja potilasturvallisuuden kehittämisen ja systemaattisen seurannan periaatteiden luomista varten on perustettu työryhmä, joka saa työnsä
valmiiksi vuonna 2013. Vuonna 2010 käynnistettiin kokonaisvaltainen riskienarviointityö yhteistyössä vakuutusyhtiön kanssa.
Tulosten perusteella valittiin yhdeksi tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi työtapaturmien merkittävä vähentäminen, millä on myös
suuri taloudellinen merkitys. Yhteistyötä työtapaturmien vähentämiseksi tehdään sekä vakuutusyhtiön että työterveyshuollon
kanssa. Toukokuussa 2012 otettiin käyttöön HaiPro-järjestelmä
sekä asiakas- että työturvallisuuteen liittyvien vaara- ja uhkatilanteiden ja tapaturmien ilmoittamiseen ja raportointiin. Järjestelmän
raportointikäytäntöä parannetaan edelleen kuluvana vuonna.
Vuoden 2013 alussa aloittanut Norio-keskus edustaa säätiön valtakunnallista palvelutoimintaa ja eurooppalaista osaamista, josta
rakennetaan säätiön toinen vahva osaamiskeskus Rinnekodin
tutkimus- ja kuntoutuskeskuksen rinnalle. Norio-keskuksella on
oma laaja kohderyhmänsä, mutta asiantuntemuksen osalta siinä
on leikkauspintaa säätiö muun toiminnan sisältöön.
Vuoden 2013 maaliskuussa käynnistyi RK-Asunnot Nyyttipuiston
ja Nyyttipuiston toimintakeskuksen toiminta. Loppukesällä toimintansa aloittaa Helsingin Laajasalossa RK-Asunnot Joutsenvirta.
Vuonna 2014 käynnistynee RK-Asuntojen yksiköiden toiminta
Porvoon Johannisbergissä, Vantaan Lastutiellä sekä Kiikkaistentiellä Klaukkalan Nurmijärvellä.
Rinnekodin tutkimus- ja kuntoutuskeskus keskittyy lyhyt- ja pitkäaikaisen kuntoutukseen ja sairaanhoidon palveluihin, joita tarjotaan valtakunnallisesti. Toiminta tukee kehitysvammaisten uutta
asumista. Pääkohderyhmänä ovat edelleen kehitysvammaiset
henkilöt, mutta muiden diagnoosien osuus asiakaskunnassa kasvaa tulevina vuosina. Tutkimus- ja kuntoutuskeskuksen paikkaluku on vuonna 2017 noin 140. Siihen vaikuttaa olennaisesti palvelujen kysynnän kehittyminen Suomessa sekä tulevan Soteuudistuksen sisältö.
Rinnekoti edistää kehitysvammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden mahdollisuuksia työllistyä ja edetä työuralla työhönvalmennuksen, moniammatillisen työkyvyn arvioinnin ja työkokeilujen
avulla. Säätiön hallitus päätti sosiaalisen yrityksen perustamisesta
joulukuussa 2012 ja yritys perustettiin kuluvan vuoden tammikuussa ja nimeksi vahvistui Lakiston Palvelut Oy. Yrityksen toiminta käynnistyi maaliskuussa 2013 ja se on jo työllistänyt ensimmäiset työntekijät. Yritykselle haetaan sosiaalisen ja yhteiskunnallisen yrityksen statusta kevään 2013 aikana, kun edellytykset täyttyvät.
Säätiön asumispalvelut, RK-Asunnot tulevat lähivuosina kasvamaan edelleen ja laajenemaan uusille paikkakunnille. Uusi asuntoja rakentaa Kiinteistö Oy RK-Asunnot ja niitä hankintaan myös
välivuokraamalla muilta toimijoilta. Asuntojen määrä on vuonna
2017 noin 460. Perhehoito säilyy edelleen yhtenä kehitettävänä
lyhyt- ja pitkäaikaisen asumisen muotona, palveluissa asuu yli
100 henkilöä.
Tuottojen ennakoidaan kehittyvän kuluvana vuonna suunnilleen
talousarvion mukaan. Talouden pitäminen tasapainossa on kuluvana vuonna ja myös lähivuosina jatkuva haaste.
Lakiston alueen asemakaavahanke etenee ja parhaillaan on menossa maankäyttösopimusneuvottelut ja tavoitteena on, että asemakaava saisi lainvoiman vuonna 2014. Asemakaavan myötä
alueelle on uudisrakentamisen lisäksi tulossa myös täydennysrakentamista. Lakiston alueen palvelukäytössä olevia rakennuksia
voidaan tarvittaessa peruskorjata jatkossa myös muuhun kuin
palvelutoiminnan käyttöön.
Toimintaympäristön ja palvelurakenteen voimakkaan muutoksen
johdosta säätiön strategia päivitettiin vuoden 2012 aikana hallituksen ja operatiivisen johdon yhteistyönä. Tuloskortti on laajasti
käytössä säätiössä, tulosalueilla ja yksiköissä, ja se nähdään hyvänä työkaluna, jolla voidaan varmistaa sovitun strategian mukainen toiminta koko säätiössä ja samalla kaikki työntekijät voivat
osallistua oman yksikkönsä toiminnan kehittämiseen.
Hallintoneuvosto valitsi vuoden 2013 alusta säätiön hallituksen
puheenjohtajaksi Helsingin Diakonissalaitoksen johtajan Olli
Holmströmin.
Säätiön johdossa tapahtuu kuluvana vuonna merkittäviä muutoksia, kun säätiön pitkäaikainen johtaja-ylilääkäri Markus Kaski jää
syksyllä 2013 eläkkeelle ja kiinteistöjohtaja Ilkka Jokinen siirtyy
kesällä 2013 Vaalijalan kuntayhtymän johtajaksi.
29
RK-Asunnot Joutsenvirta havainnekuva
Professori Reijo Norio, Väestöliiton toimitusjohtaja Helena Hiila, Marika Heimo Rahaautomaattiyhdistyksestä ja Norio-keskuksen henkilökuntaa Norio-keskuksen avajaisissa
Rinnekoti-Säätiön toimipisteet
Liite 1
1
Rinnekoti-Säätiön tutkimuskeskuksen ja Suomen Aivosäätiön Rinnekodin kehitysvammatutkimuksen rahaston (T) julkaisuja vuonna 2012
Castren ML. Neural stem cells. Results and problems in cell differentiation. Ed. R. Denham. Berlin Heidelberg: Springer-Verlag 2012.
Jansson L, Henna-Kaisa Wigren H-K, Tommy Nordström T, Lauri Louhivuori L, Louhivuori V, Castrén ML, Åkerman
KE. BDNF increases the motility of a particular NMDA/GABA-responsive subset of neural progenitor cells. Neuroscience 2012;224:223-34 (T).
Kaipainen P, Partinen M, Saarenpää-Heikkilä O, Ilveskoski I, Hublin C, Linna M, Olsén P, Nokelainen P, Alén R, Wallden T, Espo M, Rusanen H, Olme J, Sätilä H, Arikka H, Julkunen I, Kirjavainen T. Increased incidence and clinical
picture of childhood narcolepsy following the 2009 H1N1 pandemic vaccination campaign in Finland. PloS one Epub
2012 Mar 28.
Kaski M. (toim.), Manninen A, Pihko H. Kehitysvammaisuus. Helsinki: SanomaPro Oy 2012.
Kaski M. (red.), Manninen A och Pihko H. Utvecklingstörning. Helsingfors: Utbildningsstyrelsen 2012.
Niskanen E, Könönen M, Villberg V, Nissi M, Ranta-Aho P, Säisänen L, Karjalainen P, Äikiä M, Kälviäinen R, Mervaala
E, Vanninen R. The effect of fMRI task combinations on determing the hemispheric dominance of language functions.
Neuroradiology 2012;54(4):393-405.
Paavola LE, Remes AM, Sonninen PH, Kiviniemi VV, Korhonen TT, Majamaa K. An Unusual Developmental Profile of
Salla Disease in a Patient with the Salla FIN Mutation. Case Rep Neurol Med Epub 2012 Nov 22.
Raatikainen E, Bjelogrlic-Laakso N. Tuloksekas hypnoterapia kehitysvammaisen potilaan vaikeahoitoisessa epilepsiassa. Duodecim 2012; 128:978-80.
Uutela M, Lindholm J, Louhivuori V, Wei H, Louhivuori LM, Pertovaara A, Åkerman K, Castrén E, Castrén ML. Reduction of BDNF expression in Fmr1 knockout mice worsens cognitive deficits but improves hyperactivity and sensorimotor deficits. Genes Brain Behav 2012;5:513-523 (T).
Liite 2
Yhteystiedot
Rinnekoti-Säätiö
Rinnekodintie 10, 02980 ESPOO
Puhelinkeskus (09) 855 11 arkisin klo 8 – 16, Fax (09) 855 1240
www.rinnekoti.fi, [email protected]
Tutkimus- ja kuntoutuskeskuksen poliklinikka
Tutkimus- ja kuntoutusyksiköt:
Aisti- ja liikuntavammaisten yksiköt:
Ala-Laakso 2
Ala-Kumpu
Majakka
Autismikuntoutusyksiköt:
Autistien Vaaka
Kompassi
Lehmuskumpu
Geriatriset yksiköt ja infektiohoito:
Alarinne
Koivurinne
Petunia
Haasteellisen käyttäytymisen ja kriisipalvelun yksiköt:
Ala-Laakso 1
Rauhala
Lasten ja nuorten yksiköt:
Hiiala
Pikantti
Pikkurinne
Neurologiset yksiköt:
Länsirinne
Maijala
Metsärinne
Psykiatriset yksiköt:
Psykiatrinen Vaaka
Turva
RK-Asunnot:
Ainola
Aurala
Hevosmies
Jokipolku
Kaikurinne
Kaski
Kattara
Kierretie
Kiikkaistentie
Kornetintie
Koukkusaari
Lakistonkallio
Lakistonpuro
Multatie
Nyyttipuisto
Odilampi
Oivala
Paljerinne
Peuramäki
Piikuja
Saunalahti
Seppola
Tuulikannel
Vapaalankoti
Työ- ja päivätoiminta:
Ainontupa
Ankkuri
Autoryhmä
Joonatan
Kie-Ku
Kippari
Kornetin työ- ja päivätoiminta
Kutomo
Malminkartano
Meripihka
Metsäryhmä
Nettipaja
Nyyttipuisto
Puutarha
Päivälä
Toiminta- ja kommunikaatioryhmä
Vapaa-ajan toiminta
Verstas
Rinnekodin koulu
Norio-keskus
RK-Kiinteistöt Oy
Rinnekodintie 10 A, 02980 Espoo, puh. (09) 855 1204
Kiinteistö Oy RK-Asunnot
Rinnekodintie 10 A, 02980 Espoo, puh. (09) 855 1204
Kumputie 1, 02980 Espoo
Alajyrkäntie 2, 02980 Espoo
Kumpukuja 4, 02980 Espoo
Kumpukuja 4, 02980 Espoo
Kumpukuja 4, 02980 Espoo
Kumpukuja 4, 02980 Espoo
Kumpukuja 4, 02980 Espoo
Kumputie 1, 02980 Espoo
Kumputie 1, 02980 Espoo
Kumputie 1, 02980 Espoo
Alajyrkäntie 2, 02980 Espoo
Rinnekodintie 17, 02980 Espoo
Rinnekodintie 11, 02980 Espoo
Rinnekodintie 17, 02980 Espoo
Kumputie 1, 02980 Espoo
Kumputie 1, 02980 Espoo
Kumpukuja 2, 02980 Espoo
Kumputie 1, 02980 Espoo
Rinnekodintie 15, 02980 Espoo
Rinnekodintie 15, 02980 Espoo
Mäenalus 2, 02980 Espoo
Auratie 4, 01630 Vantaa
Hevosmiehenkatu 1, 00770 Helsinki
Rinnekodintie 5 B, 02980 Espoo
Kaikurinne 4, 01830 Lepsämä
Yläkaskenkuja 22, 00740 Helsinki
Rinnekodintie 7, 02980 Espoo
Kierretie 25, 01650 Vantaa
Kiikkaistentie 16, 01800 Klaukkala
Kornetintie 8, 00380 Helsinki
Koukkusaarentie 20, 00980 Helsinki
Rinnekodintie 5 A, 02980 Espoo
Alajyrkäntie 2, 02980 Espoo
Multatie 26, 04340 Tuusula
Alppikylänkatu 22-24, 00770 Helsinki
Odilammentie 9, 02970 Espoo
Skogbyntie 3, 02980 Espoo
Steniuksentie 19, 00320 Helsinki
Peuramäentie 11, 02750 Espoo
Piikuja 7, 01600 Vantaa
Itäviitta 5 C, 02330 Espoo
Lakistonniitty 2, 02980 Espoo
Tuulenpesäntie 14, 00410 Helsinki
Vanha Hämeenkyläntie 9, 01650 Vantaa
Rinnekodintie 19, 02980 Espoo
Pääskyläntie 2, 02980 Espoo
Pääskyläntie 2, 02980 Espoo
Skogbyntie 2, 02980 Espoo
Skogbyntie 4, 02980 Espoo
Kutomotie 6, 00380 Helsinki
Kornetintie 8, 02980 Espoo
Rinnekodintie 14, 02980 Espoo
Urputie 1, 00410 Helsinki
Meripihkakatu 1, 00710 Helsinki
Skogbyntie 4, 02980 Espoo
Alajyrkäntie 2, 02980 Espoo
Alppikylänkatu 22-24, 00770 Helsinki
Skogbyntie 4, 02980 Espoo
Rinnekodintie 15,02980 Espoo
Rinnekodintie 14,02980 Espoo
Rinnekodintie 14, 02980 Espoo
Rinnekodintie 14, 02980 Espoo
Rinnekodintie 8, 02980 Espoo
Kornetintie 8, 00380 Helsinki