Ambulanssilehti - Suomen Sairaankuljetusliitto

Transcription

Ambulanssilehti - Suomen Sairaankuljetusliitto
• SSK kanteli EU:lle Suomen
terveydenhuoltolakiesityksestä
• Kilpailutus ja verkottuminen
• Sepe ja Aslak
4.2010
Moneen lähtöön. Sprinter.
Mercedes-Benz Sprinter on valmiina nopeisiin lähtöihin.
Vakiovarustuksena oleva viimeisen sukupolven ESP®ajovakauden hallintajärjestelmä optimoi auton hallinnan
ääritilanteissa, kuten kaarreajossa liukkaalla pinnalla.
Uusissa CDI-dieselmoottoreissa tehoa riittää turvallisiin
ohituksiin ja lisävarusteena saatavissa oleva automaattivaihteisto mahdollistaa turvallisen ohjaamisen.
Vakiovarustukseen kuuluvat mm. ESP-ajovakauden
hallintajärjestelmä, ohjauspyörän säätö, ohjaamoilmastointi, Eberspächer-lisälämmitin, kauko-ohjattava keskuslukitus ja sähkötoimiset etusivulasit.
www.mercedes-benz.fi/pakettiautot
Veho Group Oy Ab | Ambulanssimyynti | Lommilanrinne 3, Espoo | Puh. 010 569 16
Ambulanssi 4.2010
2
Terveydenhuoltolain käsittely
edistyy – silmänlumettako vain?
S
yksyn aikana terveydenhuoltolaki on
ollut eduskunnassa valiokuntakäsittelyssä. Liiton edustajia on kuultu ja
lausuntoja jätetty. Sekä liiton johto että
yksittäiset jäsenyrittäjät ovat keskustelleet
monien kansanedustajien kanssa. Nyt kannattaakin vielä vaikuttaa, koska tämän
jälkeen se on liian myöhäistä. Tätä tärkeätä edunvalvontatyötä on tehty rankasti
koko vuoden ja monta vuotta ennen sitä.
Ovatpahan SSK ja sen jäsenyrittäjät jopa
osoittaneet mieltään ja ”marssineet” ambulansseilla eduskunnan portaiden eteen.
Tapahtuma on ollut valtakunnallisissa medioissa hyvin esillä.
Koko porukalla tekemämme esimerkillinen edunvalvontatyö on saanut paljon
huomiota, ja haluan tässä ja nyt kiittää
vuoden lopuksi kaikkia asianosaisia erinomaisesta jalkatyöstä.
Tätä kirjoittaessani emme vielä tiedä,
mihin tuo laajamittainen työ johtaa, mutta
joitain valonpilkahduksia on ollut näkyvissä. Eduskunnan hallintovaliokunta on
todennut lausunnossaan ensihoitopalveluista: ”Yksityiset palveluyritykset ovat
omalta osaltaan kyenneet tuottamaan sairaankuljetus-, ensihoito- ja ensivastetoi-
minnan ostopalvelusopimusten edellyttämällä tavalla tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti toiminta-alueillaan. Lähtökohtana onkin pidettävä sitä, että mikäli
sairaanhoitopiiri laajentaa yhteistyötä nykyisestään pelastuslaitosten kanssa, sen
tulee tapahtua hankintalain mukaisen kilpailutuksen pohjalta. Tämä mahdollistaa
yksityisille sairaankuljetusyrityksille tasapuoliset kilpailulähtökohdat”. Toivomme
hartaasti, että sosiaali- ja terveysvaliokunta
huomioi kansanedustajakollegoidensa näkemykset omassa lausunnossaan.
Menemättä yksityiskohtiin tai perusteluihin on myös perustuslakivaliokunnassa
otettu kantaa ensihoitopalveluun ja määräaikoihin. Valiokunta toteaa lausunnossaan,
että ”perustuslain 15 §:ään palautuvan perusteltujen odotusten suojan näkökulmasta
on sen vuoksi syytä joko poistaa sopimusten päättymistä koskeva säännös lakiehdotuksen 79 §:n 1 momentista tai edelleen
pidentää siirtymäaikaa siten, että sairaankuljetusyrityksille jää enemmän aikaa sopeuttaa toimintansa muuttuviin olosuhteisiin”.
Jo yllämainituista asioista johtuen puhumattakaan siitä tosiseikasta, että liitto
on kannellut Euroopan Unionin komissiolle perusteluin, jotka ilmenevät toisaalta tästä lehdestä, on syytä olettaa, että terveydenhuoltolakiin on tulossa muutoksia ensihoitopalveluiden osalta.
Asiahan on nyt kuitenkin niin, että 200
kansanedustajaa Arkadianmäellä tekevät
alaamme koskevia suuria päätöksiä lähiaikoina. Toivomme heidän ymmärtävän,
että yksityisen sektorin rooli on erinomaisen tärkeä ja sen säilyttäminen asettamalla
kaikki toimijat samalle viivalle on ainoa
järkevä teko.
Haluaisin muistuttaa, että sairaanhoitopiirien kuntayhtymien tulisi mielestäni
ensisijaisesti järjestää ensihoitopalvelu
alueellaan tai osassa sitä kilpailuttamalla
palvelutuottajat ottaen huomioon kustannukset, laadun ja toimintavarmuuden.
Mielestäni sairaanhoitopiirin ensisijaisena tehtävänä ei tule olemaan palvelun
tuottaminen omana toimintanaan. On
aivan järjetöntä sijoittaa jo nyt niukat
verovarat infrastruktuurin rakentamiseen
uudelleen, kun rahat tulisi kohdistaa nykyisen järjestelmän tehokkaaseen käyttämiseen. Tähän tavoitteeseen päästään nimenomaan kilpailutuksen kautta.
Pääperiaatteenahan julkisissa hankinnoissa on avoimuus, tasapuolisuus, ehdokkaiden ja tarjoajien syrjimätön kohtelu
sekä julkisuus. Kun hankintayksikkö tekee
hankintoja, sen on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailumahdollisuudet. Koska julkisia hankintoja säädellään tarkoin
lailla, julkisen hankinnan toteuttaminen
noudattaa aina pääpiirteittäin samaa kaavaa ja on siten tae hyvän laadun ja oikean
hintatason löytämiseksi. Tämän on potilaan, mutta myös yksittäisen veronmaksajan etu.
Seuraavan lehden ensi vuonna ilmestyessä olemme toivottavasti tietoisia siitä,
miten tämä vuosi loppui ja voimme sillä
tiedolla tehdä järkeviä valintoja mennessämme keväällä vaaliuurnille.
Näillä sanoilla toivotan teille lukijoille
oikein mukavaa Joulua ja Onnellista
Uutta Vuotta 2011.
Mikael Söderlund
toiminnanjohtaja
Ensihoitoa etälamauttimella
V
uoden viimeisen puheenjohtajan
palstan otsikkoon liittyy ärtymystä päihtyneiden kuljettamiseen ja
valvontaan perustetun työryhmän mietinnön lopputulokseen. Mietinnön mukaan
päihtyneiden kuljettaminen kuuluisi ambulansseille ja ensihoitohenkilöstölle. Samanaikaisesti esitys herätti hilpeyttä pohtiessani, mitä kaikkea saavatkaan aikaan
viisaat ihmiset lyötyään viisaat päänsä
yhteen. Lienee syytä hiukan pohtia, mitä
kaikkea esitys mahdollisesti saa aikaan,
jos se toteutuu käytännössä.
Ensinnäkin mietin sitä, hoidetaanko
tehtävät ensihoitovalmiuksin kalustetulla
”maijalla”, vai osastoidulla ambulanssilla,
jossa on tilat sairastuneille tai loukkaantuneille, mutta myös oma koppi itsensä
änkyräkänniin ryypänneelle pikkujoulujuhlijalle. Samalla täytynee lisätä hoitajan
varustukseen kaiken jo olemassa olevan
lisäksi pamppu, etälamautin sekä muuta
poliisin työhön kuuluvaa välineistöä, jotta
pystymme hoitamaan kaikki ne velvoitteet
työryhmän mietinnön mukaisesti.
Oletan, että myös joitain lain pykäliä
täytyy rukata toiseen muotoon ennen kuin
ensihoitohenkilöstö voi ottaa vastaan hätäkeskukselta AARNE-putkaankuljetustehtävän. 30 vuoden kokemus kentällä on
opettanut, että läheskään kaikissa tilanteissa rähinäviinaa juoneet kansalaiset
eivät ole hoitomyönteisiä telottuaan itsensä, tai jouduttuaan pahoinpidellyksi taksijonossa. En usko, että myötämielisyys
lisääntyy silloinkaan, kun mennään herättelemään sammunutta, tarkoituksella viedä heikossa kunnossa oleva lähimmäinen
suojaan nukkumaan humalaansa pois.
Pikkuhiljaa taakse jäävä vuosi on ollut
työntäyteinen ja lain valmisteluineen myös
hyvin merkityksellinen toimintaedellytysten säilymisen kannalta. Olemme tavanneet kymmenittäin Arkadianmäen väkeä
sekä muita tahoja, jotka voivat vaikuttaa
alan tulevaisuuteen ja yksityisen ambulanssipalvelun säilymiseen muiden rinnalla. Ajoittain on ollut vallalla syvä epäusko
ja jopa toivottomuus asemastamme tulevaisuuden ensihoitopalvelussa. Kuitenkin
pienet myötävireiset viestit ovat antaneetkin uskoa ja voimia lähteä aina vain
uudelle ja uudelle toivioretkelle kohti pääkaupunkia ja päättäjiä kertomaan ilosanomaa yksityisen ensihoitopalvelun laadusta, laaja-alaisuudesta ja kustannustehokkuudesta.
Myös terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen terveydenhuollon rahoitusta pohtinut työryhmä olisi valmis saneeraamaan
yksityisen palveluntuotannon kokonaan
Suomen kartalta uuden yksikanavaisen
rahoitusjärjestelmän avulla. Toisaalla taas
esitetään julkisen toimijoiden tiloja tehokkaaseen käyttöön mahdollistamalla tilojen vuokraaminen yksityisille terveydenhuoltoyrityksille.
Valiokunnat ovat kuulleet kuulemisensa ja edessä on jälleen askel eteenpäin
terveydenhuoltolain valmistelussa. Jää
nähtäväksi, onko esitys muuttunut vielä
valiokuntakäsittelyssä, vai tuleeko se eduskunnan käsittelyyn jo meille niin tutuksi
käyneessä, mutta kannaltamme epäedullisessa muodossa. Mielenkiintoista on
myös seurata, millaisen kannan EU:n komissio ottaa tekemäämme kanteluun.
Nähtäväksi jää myös, miten kansallisesti
suhtaudutaan kantelun lopputulokseen,
jos se on yksityisille palveluntuottajille
edullinen.
Mitä tuleva vuosi tuo tullessaan? Ainakin vaalit ja lukuisan määrän erilaisia
gallupeja, joissa puolueet ottavat mittaa
toisistaan satunnaisissa kyselyissä. Lopullisen tuloksen tiedämme vaalien jälkeen ja
varmuudella taas annetut vaalilupaukset
vesittyvät vaalikauden aikana kuten aikaisemminkin. Vaalien jälkeen yleensä
kaikki puolueet tuntevat itsensä voittajiksi.
Aina vain ei käy selville, mitkä niiden mielestä ovat häviäjiä, kun mikään puolue ei
sitä itse myönnä.
Toivon mukaan me pienet ja vähän
suuremmatkin ambulanssiyrittäjät voitamme oikeutuksen toimia ja harjoittaa
ammattiamme tulevaisuudessa...
...ja ilman etälamautinta.
Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta
kaikille lehden lukijoille
Teuvo Kontio
puheenjohtaja
SSK:n
kevätkokous
Naantalissa
16.–17.4.2011
Ambulanssi 4.2010
3
SSK kanteli EU:lle Suomen
terveydenhuoltolakiesityksestä
Suomen Sairaankuljetusliitto ry (SSK) on lähettänyt Euroopan
Unionin komissiolle 28.10.2010 kantelun hallituksen esityksestä
eduskunnalle (HE 90/2010). Esitys koskee terveydenhuoltolakia ja
eräiden muiden lakien muuttamista. Kantelu EU:n komissiolle
käsittää terveydenhuoltolakiesityksen 39 §:n 2 momentin lausuman,
jolla säädetään ensihoitopalvelun järjestämisestä.
Suomen Sairaaankuljetusliitto ry (SSK) on
antanut jo 16.3.2010 lausuntonsa terveydenhuoltolakiesityksestä ja paheksunut samaa asiaa, josta kantelussa EU:lle on kyse.
Lausunnossaan liitto korosti, että lakiesityksessä on nykyiset ensihoitopalveluiden
tuottajat (pelastuslaitos ja yksityinen sektori) asetettu eriarvoiseen asemaan keskenään, mikä vaarantaa nimenomaan yksityisen sairaankuljetuksen olemassaolon.
Lakiesityksessä pelastuslaitoksia ei käsitelty samalla tavalla kilpailulainsäädännön
alaisina toimijoina kuin yksityisiä palveluntuottajia. Sairaanhoitopiireille varattiin
mahdollisuus sopia kilpailuttamatta alueensa ensihoitopalveluista pelastuslaitoksen
kanssa.
SSK näki kyseisen lainkohdan heikentävän ratkaisevasti yksityisten palveluntuottajien mahdollisuuksia jatkaa toimintaansa. Liitto katsoi, ettei ratkaisulla edistetä
yrittäjyyttä hallitusohjelman edellyttämällä
tavalla. SSK:n mielestä kyseisen lakiesityksen toteutuessa esitetyssä muodossa sillä
olisi poikkeuksetta epäedullinen vaikutus
potilaan tasavertaiseen asemaan ja potilasturvallisuuteen koko maassa. Liitto on toimittanut tämän vuoden aikana useita lausuntoja ja tiedotteita sosiaali- ja terveysministeriölle sekä eduskunnalle.
Kantelun mukaan Suomen valtio ohjaa
mainitulla hallituksen esityksellä viranomaisia toimimaan direktiivin 90/52 ETY
vastaisesti. Lakiesityksen kiistanalainen
kohta on muotoiltu seuraavasti:
Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä voi
järjestää ensihoitopalvelun alueellaan tai
osassa sitä hoitamalla toiminnan itse, järjestämällä ensihoitopalvelun yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen tai toisen
sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa
taikka hankkimalla palvelun muulta palvelun tuottajalta.
Kantelussa huomautetaan, ettei kuntien
muodostamien pelastuslaitosten lakisääteisiin tehtäviin kuulu sairaankuljetus tai ensihoito.
SSK:n mielestä palvelut tulee kilpailuttaa nykyisen, mutta myös tulevan lain
mukaan, eikä antaa esimerkiksi pelastus-
toimelle hoidettaviksi ilman kilpailutusta.
Liiton mielestä lakiesityksen toteutuminen
esitetyssä muodossa ei ole veronmaksajien
tahdon ja edun mukaista.
Kantelussa todetaan hallituksen esityksessä viitatun kuntalain 3 §:ssä ja 10 luvussa säädettyyn kuntien yhteistoimintaan,
sekä kuntalain 10 a luvun säädöksiin kuntien liikelaitoksista. – Hallituksen esityksessä on todettu, että kun kunta tai kuntayhtymä kilpailee markkinoilla yritysten kanssa, se on todettu ongelmalliseksi, koska
kunnalla ja kuntayhtymällä on konkurssisuoja ja veroetuja yksityisiin yrityksiin nähden.
EU-komissio katsoi alustavassa näkemyksessään huhtikuussa 2010, että kunnallisilla liikelaitoksilla on konkurssisuoja
ja siten rajoittamaton valtiontakaus. Lisäksi komissio katsoi, että kunnalle myönnetyt
veroedut ovat valikoivia ja EU-valtiontukisäännösten vastaisia tukia.
Hallituksen esityksessä on kuitenkin
todettu, että esitetty terveydenhuoltolain
39 §:n 2 momentti mahdollistaisi kuntalain
76 §:n kuntien välistä yhteistoimintaa koskevan säännöksen ohella perustan sille, ettei sairaanhoitopiirien ja pelastuslaitosten
välistä ensihoitopalvelun järjestämistä tarvitsisi kilpailuttaa. Kilpailutuksesta vapauttaminen kuitenkin antaisi kunnallisille pelastuslaitoksille yksityisiin ensihoitopalveluja tarjoaviin yrityksiin nähden vielä mer-
kittävämmän kilpailuedun, kuin mitä
EU-komissio katsoi kunnallisten liikelaitosten saavan huhtikuussa 2010 antamassaan
alustavassa näkemyksessään.
SSK:n jo aikaisemmin esittämien näkemysten mukaan ei ole näytetty toteen, että
palveluiden keskittämisellä pelastustoimelle säästettäisiin mitään tai että uusi järjestelmä toisi tehokkuutta ilman kustannusten
nousua. Kuntien/alueiden talouden ollessa
tiukalla on käsittämätöntä, että kilpailuttamisen kautta ei pyritä taloudellisesti edullisimpiin ratkaisuihin.
SSK:n mielestä kuntien ja sairaanhoitopiirien on tässä tilanteessa ajateltava tulevaisuutta. Väestön ikääntyessä palveluiden
kysyntä vain kasvaa. Kunnat ja sairaanhoitopiirit eivät voi itse tuottaa kaikkia palveluja. Esimerkiksi kunnalliset liikelaitokset
hidastavat paikallisen yrittäjyyden ja laajamittaisen yritystoiminnan kehittymistä.
Markkinoille ei voi syntyä tarjontaa, ellei
ensin ole kysyntää. Kilpailu on sinänsä
hyvä keino parantaa palvelutuotannon tehokkuutta ja laatua. Ensihoidon ja sairaankuljetuksen kustannukset on näin saatu paremmin hallittaviksi ja läpinäkyviksi.
Suomen Sairaankuljetusliitto ry:n mielestä
lakiesitys on huonosti valmisteltu ja vajavainen koska rahoitusta ei samassa yhteydessä ratkaistu. Juridiset perustelut ovat
osin hataria, jopa virheellisiä, eivätkä lainmukaisia.
Kilpailutus ja verkottuminen
Asianajaja Jukka Rahikkala
luennoi SSK:n syyskokouksessa
kilpailuttamisesta ja verkottumisesta. Seuraavassa aineistoa kyseisestä
luennosta sekä lisäkysymyksiä ja
vastauksia samasta aiheesta.
Tulevaisuudessa sairaanhoitopiirit ja vastaavat kuntayhtymät kilpailuttavat Suomessa ensihoitopalvelut, mutta terveydenhuoltolakiesityksen kiistanalainen 39 § 2
momentti antaisi niille mahdollisuuden
myös sopia palveluista pelastuslaitoksen
kanssa kilpailuttamatta. Kilpailutettavat
alueet tulevat olemaan suurempia kuin tähän saakka on totuttu. Keskeinen kysymys
on, miten verkottuminen auttaa yksittäisiä
toimijoita ympäristössä, jossa sairaanhoitopiirit voivat sopia alueensa ensihoitopalveluista pelastuslaitosten kanssa jopa kilpailuttamatta?
Rahikkala sanoo, että palvelutuotannon
keskittymistä tapahtuu kaikilla aloilla ja
ottaa esimerkin puhelinliikenteestä.
– Suomessa oli 1920-luvulla yli 800 puhelinyhdistystä ja sen lisäksi valtiollinen
”Tele”.
Miten realistisia menestysnäkymiä monialayrittäjyys ja monen työn osaaminen
voisivat merkitä pienemmille yrityksille, joiden työntekijämäärä omistajien lisäksi on
2–10 henkilöä, kun toisaalta palveluiden
ostajat, sairaanhoitopiirit tai muut, suosivat
suuremmalla kapasiteetilla varustettuja toimijoita?
- Viestintätoimialalla alueelliset puhe-
Jukka Rahikkala
Finnet-tietoliikenneryhmä 2000 –2006
• Johtaja, yhteiskuntasuhteet ja lakiasiat
Omanin Sulttaanikunta /
Bryssel 2006 –2008
• Kansainvälisiä
projekteja
Bardy Rahikkala
• Asianajotoimisto
2009 ->
linyritykset olivat ennen kilpailun vapautumista laitoksia, jotka myivät ja vuokrasivat
vain puhelinliittymiä ja niiden käyttöön soveltuvia laitteita. Tänä päivänä ne ovat
monitoimialayrityksiä, jotka ovat laajentaneet toimialaansa esimerkiksi turvalaitteisiin ja -palveluihin. Oleellista on löytää synergiaetuja perinteisen toiminnan ja uusien
töiden välillä.
Ensihoitopalvelussa alueellistetut pelastuslaitokset ovat valmiita ”ottamaan haltuunsa” oman alueensa vaikka kokonaan.
Yksityisellä sektorilla on sen vuoksi tarvittu
vastapainoksi omia katto-organisaatioita,
jotka ovat voineet kilpailutettaessa jättää
tarjouksensa suurempina yksikköinä.
- Yksin ei ole tarkoituksenmukaista eikä
edullista kilpailla suuremmista kokonaisuuksista, mutta ratkaisu löytyy yhteistar-
jouksista, sanoo Rahikkala.
Mitkä ovat tärkeimmät edut siitä, että
pienet yritykset verkottuvat alueellisesti ja
osallistuvat kilpailuun yhteisönä samaan
aikaan, kun valtakunnalliset toimijat pyrkivät lisäämään osuuttaan markkinoista ja
saamaan ”jalkansa oven väliin” kyseisellä
alueella?
- Pienten ja keskisuurten yritysten verkottuminen paremman kilpailuaseman saavuttamiseksi ei välttämättä edellytä, että ne
samalla muuttaisivat yhtiömuotoaan. Verkottuminen voi olla kilpailulainsäädännön
puitteissa tapahtuvaan yhteisten etujen ajamista tai voimien yhdistämistä tilapäisesti,
kun tarjotaan sellaista palvelukokonaisuutta, jota yksi yritys ei pysty toteuttamaan.
- Haluan lisätä vielä sen, että tällä hetkellä ei mielestäni ensihoitopalvelun alalla
Suomessa ole kuin pieniä ja keskisuuria toimijoita, jos tilannetta tarkastellaan laajemmassa mittakaavassa.
Lähes jokaisella toimialalla on yhteistyöelin, joka ensihoitopalveluita tuottavilla
yrityksillä on Suomen Sairaankuljetusliitto.
Rahikkalan mukaan vasta 500 työntekijän
yrityksille on järkevää hoitaa edunvalvontansa itse. Pienempien yritysten verkottumisen tarve ei vähene, vaan esimerkiksi ensihoitopalveluiden osalta nykytilanteessa kasvaa.
- Haluttaessa vaikuttaa lainsäädäntöön
ollaan jo myöhässä, kun laki on käsiteltävänä eduskunnassa. Yrittäjien näkemysten pitää olla jo ensimmäisissä papereissa lakia
valmisteltaessa. Pitkäjänteisyys on menestyksekkään edunvalvonnan kulmakivi. Tavoitteena on kilpailuaseman säilyttäminen
ja parantaminen, Rahikkala mainitsee.
Mitä alueellinen edunvalvonta voi olla
parhaimmillaan, esimerkiksi ensihoitopalvelun tuottajilla, ja mitä huonoimmillaan?
- Edunvalvonta on ehkä liian juhlallinen
sana, koska kyseessä on parhaimmillaan
luonteva vuorovaikutussuhde sidosryhmien
kanssa.
- Alueellinen edunvalvonta ei toimi silloin jos osapuolet eivät tiedä mitä odotuksia toisella on sopimussuhteen käytännön
toteutuksen suhteen.
Rahikkalan mukaan verkko-organisaation haasteena voivat olla yritysten kokoerot, mutta erojen ollessa maltillisia niiden
vaikutus jää vähäisemmäksi. Keskustelua
voivat herättää äänivaltakysymykset suhteessa yritysten ”nuppilukuun” tai liike- ››
Ambulanssi 4.2010
4
vaihtoon.
Mitä asioita kullakin alueella pitempään
toimineiden yritysten kannattaa tuoda kilpailutuksissa esille, kun samaan aikaan tarjouksia voivat jättää muut toimijat, joilla
”on varaa” tehdä euromääräisesti edullisempia tarjouksia.
- Julkisyhteisön kilpailutustaidossa on
monesti toivomisen varaa, koska ei riittävästi huomioida paikallisten olosuhteiden
tuntemuksen mukanaan tuomaa kykyä palvelun toteuttamiseen. Jos siis tuijotetaan
hintaa yksinomaisena ratkaisuperusteena
päädytään joskus epäonnistuneeseen sopimussuhteeseen.
- Paikallisten yritysten kannattaa hinnan lisäksi painottaa toiminta-alueen olosuhteiden tuntemusta ja toiminnan jatkuvuutta. Näillä tekijöillä on alalla erityisen
suuri merkitys, koska tehtäviä suoritettaessa joudutaan säännöllisesti tukeutumaan
muihin paikallisiin toimijoihin kuten viranomaisiin.
Miten määrittelet perheyrityksen ominaispiirteet, joilla on merkitystä kilpailutilanteissa?
- Etuja ovat päätöksenteon nopeus, vastuuhenkilöiden osallistuminen operatiiviseen toimintaan ja paikallisten toimijoiden
ja olosuhteiden tuntemus.
Kiinnostavatko Suomen
ensihoitopalvelut ulkomaisia
toimijoita?
Rahikkalan mielestä peli kovenee kilpailutuksissa myös ensihoitopalveluita tarjottaessa. Pärjäävätkö isot yritykset silloin pienempiä paremmin?
- Eivät yksiselitteisesti, hän vastaa.
- Vanhat markkinat on helpompi säilyttää kuin vallata uusia. Nykyisten säädösten
mukaisesti on mahdollista, että ulkomaiset
toimijat tulevat osallisiksi markkinoista,
joilla niitä ei perinteisesti ole totuttu näkemään.
Miten perustelet lauseen ”Peli kovenee”?
- On nähtävissä tietynlaisena luonnonlakina, että toimiala konsolidoituu, mikä
voi tapahtua joko yhteenliittymisinä tai
ajan mittaan myös ulkomaalaisen pääoman
tulemisena Suomen markkinoille. Sama ilmiö on tapahtunut lukuisilla toimialoilla.
Tämä kehitys ei suinkaan ole pelkästään negatiivista, mutta siihen kannattaa varautua
hyvissä ajoin.
Sairaankuljetuksessa ja ensihoidossa ei
suurten kansainvälisten yritysten uhka ole
aikaisemmin ole ollut kovin merkittävä.
Pyrkimystä saada ”jalka ovenväliin” on
tosin ollut eikä ”jalka” ole aina jäänyt kokonaan maan rajojen ulkopuolelle. Pyrkijöiden kiinnostusta kuitenkin vähentänevät
suhteellisen pienet markkinat Suomessa.
Rajojen takaa tulevien toimijoiden olisi saatava hoitaakseen kerralla riittävän väkirikkaita alueita, jollaisia Suomessa on vähän.
Rahikkala muistuttaa, että useilla aloilla
on jo suuria ulkomaisia toimijoita.
- Maailmassa on paljon rahaa, jolle etsitään sijoituskohteita.
Miten realistisena näet ulkomaisten toimijoiden osallistumisen lähivuosina tarjouskilpailuihin niin spesialisoituneella alalla
kuin esimerkiksi ensihoitopalvelu? Liian
pienet markkinatko?
- Näen sen todennäköisenä siitä huolimatta, että ala on pitkälti spesialisoitunut.
Perustelen näkemystäni sillä, että vaikka
Suomen markkinat ovatkin melko pienet
niin muut seikat kuten vaikka markkinaosuuden kasvattamispyrkimykset saattavat
tuoda Suomeen ulkomaalaisomistuksessa
olevia kilpailijoita.
- EU:n myötä tullut kilpailun vapautuminen antaa siihen mahdollisuudet.
AJ
Lääkäri- ja pelastushelikopterien
asema muuttuu ja toimintavarmuus
lisääntyy
Pelastushelikopterien tukiyhdistykset ovat
tähän saakka huolehtineet lento-operaattorien kilpailuttamisesta ja niiden palveluita
koskevista sopimuksista. Rahat on saatu
Raha-automaattiyhdistyksen avustuksista
sekä keräämällä ja erilaisella tarvikemyynnillä, jolloin tuotteessa on ollut kyseessä
olevan helikopterin logo.
Lääkäri- ja pelastushelikoptereiden yhteistoimintaelimeksi ja edunvalvontajärjestöksi on perustettu Suomen Lääkäri- ja
pelastushelikopteriyhdistys ry, jonka toiminnasta on julkisuudessa ollut vain vähän
viitteitä.
Lääkäri- ja pelastushelikopteritoimintaa on pyritty saamaan valtion budjettirahoituksen piiriin varsin kauan. Vuodesta
2004 alkaen rahoitus ja toiminta on järjestetty sisäasiainministeriön työryhmän
laatiman ns. kumppanuusmallin pohjalta.
Yhteistyökumppaneina ovat RAY, sairaanhoitopiirit ja rekisteröidyt tukiyhdistykset.
Periaatteena on ollut, että lentotoiminta
katetaan pääsääntöisesti valtioneuvoston
myöntämillä RAY:n avustuksilla ja terveydenhuollon lisäkustannukset sisällytetään
täysimääräisinä sairaanhoitopiirien valtionosuuteen.
Siinä vaiheessa, kun sairaanhoitopiirit
tulivat mukaan virallisina toimijoina, virisi
joskus kiihkeätäkin keskustelua lääkärihelikopteritoiminnan tarpeellisuudesta. Vastustavia kannanottoja on julkisuudessa
esiintynyt näihin päiviin saakka, mutta nyt
näyttää ilmeiseltä, että lääkärihelikopterit
tulevat olemaan osa yhteiskunnan rahoittamaa ensihoitopalvelua. Lääkärihelikopterit
voivat toimia kullakin alueella ”ensihoitolääketieteen jatkettuina käsivarsina” ilman,
että ne muodostavat minkäänlaista uhkaa
maitse toimivien ambulanssien kannattavuudelle. Päinvastoin, ajateltaessa potilaan
parasta on tullut selväksi, että lääkäri- ja
pelastushelikopterit voivat toimia tuloksellisessa yhteistyössä saman alueen muiden
ensihoitoyksiköiden kanssa. Helikopterilääkärit ovat jo vuosien ajan olleet alueidensa keskeisiä ensihoitokonsultteja ja antaneet asiantuntemuksellaan lisävarmuutta
maitse kulkevan ambulanssihenkilökunnan
toiminnalle.
Tähän saakka toiminnassa olleet lääkärija pelastushelikopterit Suomessa ovat
Medi-Heli 01: Helsinki-Vantaa (ei operoi
Helsingin kaupungin alueella)
Medi-Heli 02: Turku
Ilmari: Varkaus-Joroinen (siirtyy Kuopioon?)
Pete: Vaasa (ei tällä hetkellä toiminnassa,
tukiyhdistyksen asiat poliisitutkinnassa),
siirtyy Tampereelle?
Sepe: Oulu
Aslak: Sodankylä
Viime kesäkuussa perustettiin HEMS
Hallinnointi Oy, jonka aputoiminimi on
FinnHEMS. HEMS on lyhenne sanoista
Helicopter Emergency Medical Services.
HEMS Hallinnointi Oy:n perustivat viisi
yliopistollista sairaanhoitopiiriä ja yhtiön
tarkoitukseksi on määritelty yhdenmukaistaa niin sanottu helikopterialustainen ensihoitopalvelu ja hallinnoida helikopterilentotoimintaa ensihoitopalvelun tarpeisiin.
FinnHEMS:n on tarkoitus tulevaisuudessa hoitaa pitkälti niitä tehtäviä, joita tukiyhdistykset ovat tähän saakka hoitaneet.
Tässä vaiheessa ei kuitenkaan ole varmaa,
etteikö tukiyhdistysten panosta siitä huolimatta tarvittaisi jatkossakin nimensä mukaisissa tehtävissä, eli tukemassa lääkäri- ja
pelastushelikopterien toimintaa.
Katkoksia lääkintähelikopteritoimintaan on vuosien mittaan tullut useita. Niitä
ovat aiheuttaneet mm. rahoitusvajeet tähän
asti vallinneen epävarman järjestelmän takia. Katkoksia ja päätöksenteon vaikeutta
on esiintynyt sekä RAY:n että sairaanhoitopiirien osalta. Ongelmia ovat aiheuttaneet
myös ilmailulainsäädännön vaatimusten
täyttäminen lento-operaattorien taholta
sekä viime talvena tapahtunut maan merkittävimmän lento-operaattorin konkurssi.
Suomen Sairaankuljetusliitto ry:n puheenjohtaja Teuvo Kontio toivoo, että lääkäri- ja pelastushelikopteritoimintaa kehitettäisiin palvelemaan koko Suomea ja että
rahoituskuviot olisivat selvät.
- Samalla loppuisi kyseenalainen keskustelu toiminnan rahoituksesta ja siihen
liittyvistä lieveilmiöistä. Kaikkien lentävien
koptereiden pitäisi olla lääkärijohtoisia, jolloin niiden toiminnasta saataisiin paras apu
maksajille, joita ovat veronmaksajat.
AJ
Se pelastaa
Pohjois-Suomessa, jos missä, on pelastus- ja lääkärihelikopteritoiminnalle ollut perusteita. Aina ei potilaiden luokse päästä autolla
ja maasto-olosuhteet voivat muodostaa hoidon aloittamisviiveitä.
Rajoitteensa on helikoptereillakin, mutta pääsääntöisesti niiden
tuomalle ensihoidon tietotaidolle on opittu antamaan arvoa maan
laajuisesti. Pohjois-Suomessa aloitettiin Oulussa pelastushelikopterikokeilu jo vuonna 1993 ja Sodankylässä 1998. Kustannusvaikuttavuudesta keskusteltaessa on usein takerruttu pelkkään helikopteriin
ottamatta huomioon kokonaisvaikuttavuutta alueellisen ensihoitokulttuurin kehittymiseen.
Pelastushelikopteri Sepen tarina alkaa vuodesta 1993, jolloin Pohjois-Suomen taivaalle ilmestyi uusi alus, joka sammutti metsäpaloja, etsi kadonneita, pelasti hätään
joutuneita ja jonka miehistö pystyi antamaan ensihoitoa. Kyse oli monitoimikopterista, jonka kannattavuus ja toiminnan mielekkyys perustuivat erilaisiin tarpeisiin,
joita ilmensivät sen nimessä olevat kirjaimet. SEPE tarkoitti sammuttamista, etsimistä, pelastamista ja ensihoitoa. Toiminta alkoi kokeiluluontoisesti eripituisina jaksoina
vuosina 1993 ja 1994. Pelastushelikopterin
tuki ry perustettiin vuonna 1994 ja se rekisteröitiin 14.3.1995. Sepen lentosäde rajattiin Oulun läänin, Etelä-Lapin ja KeskiPohjanmaan alueille.
Aluksi Sepen toiminta kohtasi muutos-
vastarintaa, mikä on ollut tyypillistä myös
muille pelastus- ja lääkärihelikoptereille.
Sen kustannustehokkuutta epäiltiin eivätkä
kaikki maitse tapahtuneen perinteisen sairaankuljetuspalvelun tuottajat nähneet Sepeä tervetulleena uutuutena. Vuosien mittaan sen merkitys korkeariskisissä ensihoitotehtävissä on kasvanut, koska toiminta
on sitoutettu Oulun yliopistollisen sairaalan
lääketieteelliseen osaamiseen. Eräs lääkärihelikopterin etu on siinä, että Pohjois-Suomen pitkissä etäisyyksissä ja osin vaikeakulkuisissa maastoissa se voi päästä maayksikköjä nopeammin hätätilapotilaan luokse.
Potilaan kuljettaminen on Sepelle toissijainen tavoite. Pääosin muut toimijat hoitavat kuljetukset maitse, vaikka Sepen lääkäri
olisikin ollut antamassa ensihoitoa ja johta-
massa muiden yksiköiden toimintaa potilaan kohtaamispaikalla. Tarvittaessa Sepen
lääkäri voi lähteä maa-ambulanssin mukaan matkalle sairaalaan.
Ajan mittaan Sepen tuki ry:ksi muuttunut kannatusyhdistys on toiminut näyttävästi ja kerännyt ansiokkaasti varoja lääkärihelikopterin ”pitämiseksi ilmassa”. Omaa
lehteä julkaiseva yhdistys on saanut valtakunnallista näyttävyyttä ja varainkeruussa
toiminta-alueena onkin ollut koko Suomi.
Vaikka yhdistys on vuosien varrella tehnyt
näyttäviä PR-tempauksia, sen toiminnassa
on esiintynyt kuluneen vuosikymmenen lopulla myös negatiivista valtakunnallista julkisuutta saaneita asioita. Lääketieteellinen
taso ei kuitenkaan ole siitä kärsinyt, vaan
toimintaa on hoidettu vakiintuneesti OYS:n
anestesiologian klinikan ja sairaanhoitopiirin ensihoidon vastuulääkärin johdolla.
Sepen ja muiden lääkärihelikoptereiden
merkitys ei rajoitu pelkästään fyysiseen
operointiin, vaan niiden laajin hyötysuhde
saavutettaneen omilla alueillaan päivittäisen ensihoitotoiminnan koordinoijina ja
konsultaatiolähteinä. Terveydenhuoltolain
voimaan astuminen virallistaa tämän käytännön, sillä vaikka ensihoitokeskukset
ovat jo nyt jollakin tasolla toiminnassa, niille tulee lain myötä virallinen asema myös
lääkärihelikopteritoiminnan vastuuyksikköinä.
Ambulanssi 4.2010
5
tämiselle voi tulla sääeste, jolloin maayksiköllä voidaan lähteä maakunnan alueelta
tulevaa ambulanssia vastaan kauemmaksikin kuin 20 kilometrin päähän, Hannus tarkentaa.
(Pertti Hannuksen haastattelu tehtiin
ennen hänen eroamistaan Sepen Tuki ry:n
hallituksen puheenjohtajan paikalta.)
Sepe ja SSK
Potilaan pakkaaminen Kokkolassa OYS:aan siirtoa varten.
Sepen tehtäväkuva keskittyy nykyisin
voittopuolisesti ensihoitoon, vaikka se suorittaa joskus myös alussa mainittuja pelastustehtäviä.
Sepen tukikohta sijaitsee OYS:n alueella
ja lääkäripäivystys on siellä 24 tuntia jokaisena vuorokautena ympäri vuoden.
Ensihoitajilla kovat
taitovaatimukset
Sepen tuki ry:n hallituksen puheenjohtajana
28.10.2010 saakka toiminut Pertti Hannus
kertoo, että helikopterilääkärit ovat OYS:n
anestesiologian klinikan palkkalistoilla ja
kytketty ensihoitoon.
-Jokaisena vuorokautena on kaksi lääkäriä. Toinen on niin sanottu päivälääkäri
ja toinen vastaa päivystysajasta eli ilta- ja
yötyöstä. Heidän apuaan käytetään tarvittaessa päivystyspoliklinikalla vaativimpien
akuuttipotilaiden hoidossa. Sieltäkin lääkärit lähtevät hälytykselle heti, kun käsky käy,
jos tilanne ei vaadi välttämättä heidän läsnäoloaan. Lääkäritkin joutuvat käymään
läpi lentotoimintaan kuuluvia koulutuksia
esimerkiksi miehistöyhteistyön varmistamiseksi.
Lääkärihelikopterin normaali miehistö
koostuu lentäjästä, lääkäristä ja lentoavustajasta. Perinteisestä lentoavustaja-nimikkeestä ollaan luopumassa ja sepeläiset puhuvat mieluiten HCM ensihoitajista (Helicopter Crew Member = helikopterimiehistön jäsen).
Hannus kertoo, että ensihoitajat ovat
Sepen tuki ry:n työntekijöitä. Yhdistys
maksaa heidän palkkansa, johon on
RAY:lta saatu avustusta.
-Heidän koulutus- ja taitovaatimuksensa ovat erittäin kovat. Ensihoidon osalta
heiltä vaaditaan terveydenhuoltoalan tutkinto sekä hyväksytyt hoitotason tentit ja
tietotaidon varmentamiseksi heidän tulee
osallistua ylläpitokoulutuksen.
Lentotoiminnan osalta vaatimuksina
ovat muiden muassa yksityislentäjän lupakirjan teoriaosuuden suorittaminen, miehistöyhteistyökoulutus, EC-135 -kopterin teoriakoulutus, joka on sama kuin lentäjillä,
simulaattorikoulutus, joka kerrataan kolmen kuukauden välein sekä NVG- eli pimeänäkölaitteiden käyttökoulutus teoriassa
ja käytännössä. Hannus kertoo, että myös
sijaisten on hallittava edellä mainittu tietoja taitoarsenaali.
Sepen hälyttäminen tapahtuu vasteen
mukaan ja miehistö päättää, onko helikopterilähdöstä hyötyä, sillä Oulun kaupungin
alueella ja jossakin määrin lähikunnissa
voidaan operoida maayksiköllä, jonka tunnus on O 690.
- Periaatteessa maayksikön käyttösäteenä voidaan pitää 20 kilometrin etäisyyttä.
Kuitenkin, jos matkalla tulee toinen hälytys
kauemmaksi, on palattava tukikohtaan ja
lähdettävä sieltä helikopterilla. Joskus len-
Sepen tuki ry on Suomen Sairaankuljetusliiton kannatusjäsen. Yhdistys sai 21.5.2006
SFS EN ISO 9001:2001 -laatusertifikaatin,
joka on osa Suomen Sairaankuljetusliitto
ry:lle myönnettyä sertifikaattia.
- Olemme oppineet elämään kopteriaikakaudella ja sen merkitystä on turha kiistää, sanoo SSK:n puheenjohtaja Teuvo
Kontio.
- Suomessa on olosuhteita, joissa kopterin rooli kasvaa, kuten Lappi pitkine matkoineen ja vaikeakulkuisine jopa tiettömine
erämaineen. Myös saaristo tarvitsee kopteritoimintaa. Toiminta tehostuu, kun liitetään lähialueella hyvin toimiva samaan lääkärijohtoiseen systeemiin niveltyvä maayksikkö, kuten Oulussa. Esimerkiksi sääolot
voivat estää kopterin käytön, jolloin ilman
maassa operoivaa yksikköä koko lääkärijohtoinen ensihoito invalidisoituu tyystin.
- Konsultaatiopalvelun tarve tulee kasvamaan jatkossa päivystyspisteiden harventumisen myötä. Kokenut, kenttätyöhön tottunut lääkäri on toiminnan ydin. Kuitenkaan kopteritoiminta ei riitä yksin, vaan se
on tehokasta vasta silloin, kun kullakin alueella on hyvä paikallinen toimija. Yhteistyö
on tärkeää riippumatta siitä, mikä tai kuka
se paikallinen toimija on.
Kontio toimii itse ensihoitopalveluyrittäjänä Oulaisissa, joten hänellä on henkilökohtaista kokemusta Sepestä. Onpa hän
kuulunut Sepen tuki ry:n hallitukseenkin.
- Pääosin alkutaipaleen kankeuden jälkeen yhteistoiminta on ollut hyvää ja sitä
helpottaa molemminpuolinen luottamus ja
toistemme tunteminen. Olin viime kesänä
muutamalla yhteiskeikalla ja tehtävät toimivat myös oivana koulutustapahtumana.
Antti Järvinen
Suorinta tietä yli tunturien
Sodankylässä asemapaikkaansa pitävä pelastushelikopteri Aslak
poikkeaa muualla Suomessa tunnetuista lääkärimiehitteisistä
ensihoitohelikoptereista. Sillä ei ole lääkäripäivystystä lainkaan.
Hoitotason ensihoidon vieminen Lapin hätätilapotilaille ilmateitse
on kuitenkin jo sinänsä ollut koko alueen ensihoitokulttuurin
kannalta varsin hyödyllinen edistysaskel.
Pelastushelikopteritoiminta on Lapissa koettu luonnonolosuhteista johtuen jo varhaisessa vaiheessa välttämättömäksi. Niinpä sitä
on harjoitettu säännöllisesti jo 1960-luvulta
lähtien. Nykymuotoisena Lapin Pelastushelikopterin Tuki ry käynnisti pelastushelikopteritoiminnan vuonna 1998. Vuoden
2000 syyskuusta lähtien pelastushelikopteri
Aslak on ollut yhtäjaksoisesti valmiudessa.
Lapin Pelastushelikopterin tuki ry:n toiminnanjohtajana on ollut alusta saakka Eero
Anneberg.
Aslakin toiminnan kulmakivenä on ollut tukiyhdistys kuten lääkärihelikoptereillakin. Miten varainkeruu ja hallinnointi
muuttuvat terveydenhuoltolain myötä, riippuu samoista tekijöistä, joista edellisissä ar-
tikkeleissa tässä lehdessä kerrottiin. Aslakin
toiminta-alue on Lapin sairaanhoitopiiri ja
miehistön muodostavat kerrallaan kaksi
lentäjää, lentoavustaja ja ensihoitaja. Aslakilla on myös maayksikkö, jonka toimintaalueena on lähinnä Sodankylän kunta.
Eero Anneberg kertoo, että Lapin sairaanhoitopiiri on ohjannut ja valvonut pelastushelikopteri Aslakin ensihoitotoimintaa alusta alkaen.
- Vuodesta 2006 lähtien sairaanhoitopiiri on rahoittanut Aslakin lääkintäkulut.
Toiminnan alkaessa Aslak kuljetti potilaita
myös terveyskeskuksiin. Myöhemmin hoito- sekä hälytysohjeiden muututtua kuljetukset on suunnattu aina sairaaloihin tai esimerkiksi maastosta evakuoitaessa tien var-
ressa odottavan maa-ambulanssiin luokse.
Alussa normaalit
käynnistysvaikeudet
- Aloittaessamme meillä olivat täällä vastassa samat ennakkoluulot, joita muutkin
yksiköt kohtasivat aiemmin muualla Suomessa. Toiminnan tarkoituksenmukaisuus
on osoitettu käytännössä ja ennakkoluulot
ovat poistuneet. Tilalle on tullut potilaslähtöinen ensihoitoyhteistyö. Toimintaamme rekrytoitu henkilöstö on osaamisellaan
näyttänyt potilaiden hyötyvän Aslakista.
Molemminpuolinen tutuksi tuleminen muiden toimijoiden kanssa on sujuvoittanut
yhteistyötä.
Aslakin talous oli alussa erittäin tiukalla, kuten on Suomessa ollut muissakin vastaavissa helikopterivälitteisissä ensihoitotoiminnoissa. Anneberg kertoo, että kymmenen vuoden aikana on toiminnallinen tulos
ennen lopullisia avustuspäätöksiä ollut milloin yli 200 000 euroa ylijäämäinen ja milloin 500 000 euroa alijäämäinen.
- Nyt ollaan suurin piirtein tasapainossa
ja tälle vuodelle olemme ensimmäistä ker-
taa saaneet hakemamme summan RAY:n
avustuksista. Lapin Pelastushelikopterin
tuki ry:n omarahoitusosuus on tänä vuonna
noin 600 000 euroa.
Näillä näkymillä Lapin sairaanhoitopiiri tulee vastaamaan jatkossa Aslakin lääkintäkuluista, kuten se tekee tälläkin hetkellä.
Siirtymäkautta ainakin vuosi
Eero Anneberg sanoo ainakin seuraavan
vuoden olevan siirtymäaikaa, ennen kuin
Hems Hallinnointi Oy aloittaa toimintansa
itse järjestämällään kalustolla ja organisaatiolla. Kaikilla lääkäri- ja pelastushelikoptereilla on edessään sopeutuminen uuteen
hallinto- ja rahoitusmalliin.
- Siirtymäkauden ajaksi Hems Hallinnointi Oy:n ja tukiyhdistysten on tarkoitus
sopia menettelystä, jossa tukiyhdistykset
jatkavat toimintaansa kuten ennenkin, vain
toiminnan rahoitus siirtyy RAY:ltä Hems
Hallinnointi Oy:lle.
- Siirtymäkauden jälkeinen tilanne on
sitten avoin. Tukiyhdistykset voivat jatkaa
operatiivisen toiminnan suorittamista, jos
niin halutaan. Mikäli yhdistykset eivät jat-
››
Ambulanssi 4.2010
6
ka operatiivista toimintaa, ne toimivat siitä
huolimatta sääntöjensä mukaisesti. Lapin
yhdistyksen osalta se tarkoittaa, että yhdistys seuraa toimintansa tarkoituksen toteutumista. Toiminnan tarkoitus on, että helikopteriavusteinen pelastustoiminta Lapissa
toteutuu.
Sodankylä vai joku muu?
Annebergin mukaan Aslakin tukikohta on
Sodankylässä ainakin siirtymäkauden ajan
ja myös siitä eteenpäin, jos lääkintähelikopteritoimintaa jatketaan ensihoitajavetoisena.
- Sodankylä se voi olla senkin vuoksi,
jos Hems Hallinnointi Oy noudattaa Lapin
sairaanhoitopiirin hallituksen lausuntoa.
Hems Hallinnointi Oy ei ole esittänyt Lapin lääkintähelikopteria lääkärivetoiseksi
eikä lääkäritoiminnan rahoittamisestakaan
ole sairaanhoitopiiri päättänyt.
- Yhdistys on tyytyväinen sairaanhoitopiirin hallituksen päätökseen asemapaikasta Sodankylässä. Se noudattaa yhdistyksen
kymmenen vuoden toiminnasta saamaa
kokemusperäistä näkemystä ja on hyvin
johdettavissa myös Hems-hallinnointihankkeen selvityksistä. Sijoitusvaihtoehtoina Oulu ja Rovaniemi ovat epätarkoituksenmukaisen lähekkäin ja alue, jolla nimenomaan perustellaan Lapin helikopterin olemassa oloa, jäisi pahasti syrjään. Kysymys
on myös tasapuolisesta palvelun tuottamisesta tällä alueella. Jos se on joillekin alueille turvattavissa helikopterilla ja helikopteri
on sitä varten hankittu, pitää sitä myös siihen käyttää, painottaa Anneberg.
- Mikäli samasta toiminnasta saadaan
sekundaarihyötyjä, ne pitää tietenkin käyttää, mutta ne eivät saa ohjata varsinaista
toimintaa niin, että se estyy tai viivästyy.
Siis esimerkiksi, mikäli jollakin alueella tarvitaan nimenomaan maayksikkötoimintaa,
se kannattaa varmasti hankkia erikseen
edullisemmilla kustannuksilla.
Rajavartiolaitos ja naapurimaiden
yksiköt kuvassa mukana
Vaikka rajavartiolaitos ei suorita Suomessa
Hems-lentoja, sillä on sijansa muussa pelastuslentotoiminnassa. Niitä se suorittaa
myös Lapissa ja lentoihin voi liittyä henkilökuljetusta.
- Pelastushelikopteri Aslakilla on kiinteä
operatiivinen yhteistyö rajavartiolaitoksen
helikopteritoiminnan kanssa. Molemmat
yksiköt tukevat toistensa toimintaa. Usein
se tarkoittaa käytännössä, että Aslakin panos perustuu sen henkilöstöön ja rajavartiolaitoksen helikopterikalustoon.
- Rajavartiolaitos suorittaa oman toimintansa lisäksi virka-aputehtäviä eri viranomaisille. Samoin Aslak suorittaa tehtäviä
eri viranomaisille varsinaisen Hems-toiminnan ohella. Rajavartiolaitoksella on oma
hinnastonsa tehtävistä, jotka eivät kuulu
sen perustehtäviin. Aslak laskuttaa sisäasiainministeriötä tai toiminnan tilaajia pelastustehtävistä, Anneberg täsmentää.
Pelastushelikopteritoiminnasta yli valtakunnan rajojen ei varsinaisia sopimuksia
ole, mutta sitä kuitenkin tapahtuu tehtäväkohtaisesti vastavuoroisuusperiaatteella hyvin tuloksin.
- Tehtävä on puolin ja toisin välitetty
toiselle yksikölle, mikäli autettava selkeästi
hyötyy siitä enemmän – riippumatta siitä,
että hyödyllisempi yksikkö tulee eri maasta.
- Kokemusta samoista tehtävistä meillä
on Norjan ja Ruotsin yksiköiden kanssa,
Anneberg tarkentaa ja sanoo, että venäläisten kanssa tehtävästä yhteistyöstä on kokemusta vain virtuaaliharjoituksista.
- Olemme luonnollisesti tutustuneet
naapurimaiden yksiköiden toimintamenetelmiin.
Antti Järvinen
Alkoholi koukuttaa ja sairastuttaa
Terveydenhuoltojärjestelmä kuormittuu
päivittäin niiden ongelmien hoidolla,
joiden välitön tai välillinen aiheuttaja on
alkoholi. Työelämässä on paljon henkilöitä, jotka tasapainoilevat säännöllisen
elämäntavan ja ongelmajuomisen välillä. Hoitoon hakeutumisen tietä on työelämässä yritetty tasoittaa. Terveydenhuollon henkilöstö ja varsinkin ensihoidossa toimivat kohtaavat päivittäin nuoriakin potilaita, joiden runsas alkoholin
käyttö on jo johtanut uusiin ja vaikeisiin
terveysongelmiin.
Nuorena aloitettu alkoholin käyttö altistaa
ongelmajuomiselle aikuisena. Lisäksi tie
muiden päihteiden ja huumeiden käyttöön
kulkee usein pahvikuoriin pakattujen keskiolutpattereiden kautta.
Alkoholi altistaa tapaturmille ja suorastaan lisää vammautumisen ja kuoleman riskiä. Ongelman kasvaessa vaanivat masennus ja sen seuraukset; nuorilla voi olla edessä syrjäytyminen ja itsemurhariskin kasvu.
Yhteiskunnassamme on jo 30 – 40 vuoden
ikään ehtineiden, ennen kaikkea miesten,
kasvava joukko, jolla ei ole kokemusta
säännöllisestä työssä käymisestä. Vakituinen asiakassuhde sosiaali- ja terveydenhuoltoon, myös mielenterveyshoitoon, alkaa monilla jo ennen 20 ikävuotta.
Suomen kansalla on niin pitkät perinteet alkoholin suurkulutuksessa, ettei ”yleinen kuivatus” ole mitenkään mahdollista.
Toinen äärimmäisyys, rajaton ymmärtäminen ja ongelman ”hyväksyntä” ei ole yhtään tehokkaampi tapa vaikuttaa alkoholin
käyttökulttuurin muutokseen. Taloudellisina tekijöinä alkoholipohjainen vajaateho
työnteossa ja alkoholista johtuvat työstä
poissaolot ovat huomattavia. Pysyvä putoaminen työ- ja yritystoiminnan rattailta uhkaa, jos yksilö ei jaksa ottaa vastuuta alkoholin käyttönsä karkaamisesta hallitsemattomaksi.
Siinä missä pitää puhua nuorison kännikulttuurista, on samalla huomattava aikuisten naisten alkoholinkäytön kasvusuunta.
Muutamia vuosikymmeniä sitten ainakin
maaseudulla naisten juominen oli asia, josta
puhuttiin vain salaa ja paheksuen. Aika on
muuttanut käsitykset ja ikänaisten alkoholinkulutus on lähes yhtä näkyvää kuin ikämiestenkin.
Alkoholistin ajatusmaailma
Alkoholiriippuvuus muuttaa ajatusmaailmaa. Alkoholista tulee elämän keskeinen
vaikuttaja, jolloin sen luokse mennään, jos
sitä ei ole heti saatavilla. Ongelmajuoja vähättelee asiaa ja kieltäytyy puhumasta siitä.
Läheisten tai työtovereiden huomauttaessa
asiasta ongelmainen juo salaa. Kotona voi
olla piilopulloja, joista naukkaillaan toisten
huomaamatta, tai joista otetaan esille vain
kulloinkin juotavana oleva annos.
Alkoholisoitunut näkee ongelmansa
yleisenä ilmiönä, mitä se nyky-yhteiskun-
nassa pitkälle onkin, mikä auttaa häntä pitämään tilaansa normaalina. Ongelman
yleisyys ei kuitenkaan tarkoita, että se tulisi
hyväksyä normina. Jostakin syystä Suomen
kansa ihailee niitä julkisuuden henkilöitä,
joilla on vakavia alkoholiongelmia ja usein
myös vakavia käytöshäiriöitä, jopa rikollista toimintaa, alkoholin vaikutuksen alaisina. Se taas antaa lapsille vääriä käsityksiä
siitä, mikä aikuisten maailmassa on tavoittelemisen arvoista. Asiaa ei yhtään auta,
kun tietty osa lehdistöstä kirjoittaa noista
elämäntaiteilijoista useinkin ”kansan rakastamina”. Ne eivät kuitenkaan kerro, millä
rakastamisen määrä ja laatu on mitattu.
Alkoholisoituneilla henkilöillä on tapana hakeutua toistensa seuraan. He eivät
myönnä, että he aiheuttavat itselleen ja läheisilleen ongelmia, vaan vetoavat oikeuteensa elää kuten haluavat. Ongelman kasvaessa kapeutuvat sosiaaliset suhteet, mikä
puolestaan tukee pyrkimystä hakeutua samanhenkisten seuraan.
Rähinaviinaa…
Seurassa riitaiseksi muuttuvasta tuttavasta
on tapana sanoa, että hän on juonut rähinäviinaa. Kyse on vain siitä, missä humalan
vaiheessa riitaisuus tulee esille. Se lienee
tilannekohtaista, mutta oleellista on juodun alkoholin määrä. Verensokeritasolla on
myös oma vaikutuksensa ärtyvyyteen, sillä
laskuhumalan aikana veren glukoosipitoisuus putoaa. Erityisen selvä vaara veren-
sokerin laskemisesta kriittiselle tasolle on
alkoholia nauttineella lääkitystä käyttävällä
diabeetikolla. Monet ovat oppineet hallitsemaan tilannetta syömällä riittävästi ennen
alkoholin käyttöä tai sen aikana.
Yleisesti myös puhutaan humalan asteesta siten kuin alkoholituotteen laatu ja
merkki olisivat sitä nostaneet. Jostakin laadusta tai merkistä tullaan helpommin humalaan ja ”saadaan” kovempi känni kuin
toisesta. Niin ei asia ole, vaan humalatilan
aste määräytyy siitä, kuinka korkea on veren alkoholipitoisuus. Jos tulee juoduksi sekaisin useita laatuja kasvaa veren alkoholipitoisuus, koska juotu määrä on tarpeeksi
suuri.
Toistuvasti alkoholin vaikutuksesta riitaiseksi muuttuvalla henkilöllä on todennäköisesti samanlainen taipumus normaalistikin, mutta se ei selvin päin tule yhtä
herkästi esille. Humala vapauttaa estot ja
fyysisen väkivallan käyttökynnys ylittyy
herkemmin. Kuitenkin usein kuulee sanottavan kuinka alkoholisoitunut henkilö on
selvin päin erityisen kiltti. Kiltteys saattaa
kuitenkin olla juomakausien jälkeistä moraalista krapulaa varsinkin, jos muistikuvat
omasta humalakäyttäytymisestä ovat hämärät. Toinen mahdollisuus on se, että alkoholin käyttö on riistäytynyt käsistä nimenomaan tuota ”liiallista” kiltteyttä torjuttaessa. Henkilö voi olla perusluonteel-
JATKUU SIVULLA 10 ››
Ambulanssi 4.2010
7
Rauhallista Joulua ja
Onnellista Uutta Vuotta 2011
SAVO-KARJALA
KARTTULAN SAIRAANKULJETUS KY
Karttula
KIURUVEDEN SAIRAANKULJETUS OY
Kiuruvesi
LAPINLAHDEN SAIRAANKULJETUS OY
Lapinlahti
MED GROUP LEPPÄVIRTA OY
Leppävirta
HÄRKÄTIEN SAIRAANKULJETUS OY
Lieto
KANKAANPÄÄN SEUDUN
SAIRAANKULJETUS OY, Karvia
KARVIAN ENSIHOITOPALVELU OY
Karvia
LOIMAAN AMBULANSSI OY
Loimaa
MEDSTAR OY, Tuusniemi
LUOTEISSATAKUNNAN
SAIRAANKULJETUS SALMISET, Tuorila
PIELAVEDEN SAIRAANKULJETUS OY
Pielavesi
PAIMIOSAUVO SAIRAANKULJETUS OY
Preitilä
RAUTALAMMIN SAIRAANKULJETUS OY
Rautalampi
SAIRAANKULJETUS INNA OY
Nousiainen
SAIRAANKULJETUS
AARNE TIAINEN OY, Valtimo
SAIRAANKULJETUS KOSKI OY
Hietamäki
SAIRAANKULJETUS ANTTONEN KY
Keitele
SAIRAANKULJETUS KYLLÖNEN TMI
Säkylä
SAIRAANKULJETUS
ESKO MIETTINEN KY, Kuopio
SAIRAANKULJETUS MAAVIRTA KY
Somero
SAIRAANKULJETUS
JUHA NUMMINEN, Kaavi
SAIRAANKULJETUS
PEKKA TOIVONEN OY, Kokemäki
SAIRAANKULJETUS
OSSI VÄÄTÄINEN OY, Kuopio
SAIRAANKULJETUS TAPANI OY
Laitila
SONKAJÄRVEN SAIRAANKULJETUS OY
Sonkajärvi
SAIRAANKULJETUS UUSITALO KY
Noormarkku
TUUSNIEMEN SAIRAANKULJETUS OY
Tuusniemi
SALON SAIRAANKULJETUS KY
Salo
VARPAISJÄRVEN ENSIHOITO OY
Varpaisjärvi
HÄME
VEHMERSALMEN
SAIRAANKULJETUS OY, Vehmersalmi
VESANNON ENSIHOITO JA
SAIRAANKULJETUS OY, Vesanto
VIEREMÄN SAIRAANKULJETUS OY
Vieremä
ASIKKALAN SAIRAANKULJETUS OY
Vääksy
FORSSAN SAIRASAUTOYHTYMÄ
Forssa
HATTULAN SAIRAANKULJETUS OY
Hattula
ETELÄ-SAVO
HOLLOLAN SAIRAANKULJETUS OY
Hollola
ENSIHOITO KINNUNEN OY
Sulkava
LOPEN SAIRAANKULJETUS OY
Loppi
HARTOLASYSMÄ
SAIRAANKULJETUS OY, Hartola
PADASJOEN SAIRAANKULJETUS OY
Padasjoki
HEINÄVEDEN SAIRAANKULJETUS OY
Heinävesi
PÄIJÄTHÄMEEN ENSIHOITO JA
SAIRAANKULJETUS, Hollola
JUVAN SAIRAANKULJETUS AY
Juva
KESKI-SUOMI
PERTUNMAAN ENSIHOITO JA
SAIRAANKULJETUS AY, Pertunmaa
PUUMALAN ENSIHOITO OY
Puumala
SAIRAANKULJETUS AUVO PARTTI
Kangasniemi
JOUTSAN SAIRAANKULJETUS OY
Joutsa
JYVÄSKYLÄN SAIRAANKULJETUS OY
Jyväskylä
KIVIJÄRVEN SAIRAANKULJETUS KY
Kivijärvi
LOUNAIS-SUOMI
KONNEVEDEN SAIRAANKULJETUS OY
Nurmijärvi
AURANMAAN AMBULANSSI OY
Riihikoski
MED GROUP JYVÄSKYLÄ OY
Jyväskylä
ESPERI SAIRAANKULJETUS OY
Helsinki
MED GROUP KESKISUOMI OY
Hankasalmi-Laukaa
Hankasalmi
EURAN SAIRAANKULJETUS
Kauttua
HARJAVALLAN SAIRAANKULJETUS OY
Harjavalta
HUITTISTEN AMBULANSSIPALVELU OY
Huittinen
MED GROUP KESKISUOMI OY
Jämsän toimipiste
Jämsä
MED GROUP MUURAME OY
Muurame
PIRKANMAA
AMBULANSSIPALVELU KOSKIMAA OY
Sastamala
APENSI OY
Punkalaidun
IKAALISTEN AMBULANSSIPALVELU OY
Hämeenkyrön toimipiste
IKAALISTEN AMBULANSSIPALVELU OY
Ikaalinen
KANGASALAN POTILASKULJETUS OY
Tampere
KANGASALAN SAIRASAUTOT OY
Kangasala
LAVIAN SAIRAANKULJETUS KY
Lavia
MED GROUP KANTAHÄME OY
Tampere
MED GROUP PIRKANMAA OY
Tampere
MED GROUP TOIJALA OY
Tampere
MED GROUP VIRRAT OY
Virrat
MED GROUP YLÖJÄRVI OY
Ylöjärvi
MÄNTÄN SEUDUN
SAIRAANKULJETUS OY, Mänttä
PYHÄJÄRVEN SAIRAANKULJETUS AY
SAARANEN & TUIKKA, Pyhäsalmi
SAIRAANKULJETUS HÄMÄLÄINEN OY
Kannus
REISJÄRVEN SAIRAANKULJETUS OY
Reisjärvi
SAIRAANKULJETUS KARI KOSKINEN OY
Alajärvi
SAIRAANKULJETUS A.JÄRVENPÄÄ OY
Ii
SAIRAANKULJETUS LÄSPÄ KY
Veteli
SAIRAANKULJETUS AHOKAS KY
Utajärvi
SAIRAANKULJETUS MIKKOLA OY
Evijärvi
SAIRAANKULJETUS HAATAJA OY
Muhos
SOININ ENSIHOITO JA
SAIRAANKULJETUS AY, Soini
SAIRAANKULJETUS JUHA LOUET AY
Rantsila
SUUPOHJAN SAIRAANKULJETUS OY
Kristiinankaupunki
SAIRAANKULJETUS LOUKUSA OY
Pudasjärvi
TEUVAN SAIRASAUTO KY, Teuva
SAIRAANKULJETUS LUOSTARI KY
Sievi
SAIRAANKULJETUS
PETTERI HÄRKÖNEN, Vihanti
UUSIMAA / KYMENLAAKSO /
ETELÄ-KARJALA
SAIRAANKULJETUS TALVIO KY
Sodankylä
TAMMISAAREN SAIRAANKULJETUS AB
Tammisaari
SAIRAANKULJETUS
TAPANI KUKKOLA AY, Ivalo
ESPERI SAIRAANKULJETUS OY
Helsinki
SALLAN ENSIHOITO AY
Salla
ESPOON SAIRAANKULJETUS OY
Espoo
SIIKALATVAN SAIRAANKULJETUS OY
Pulkkila
ETELÄSUOMEN ENSIHOITO OY
Nurmijärvi
SIMON SAIRAANKULJETUS OY, Simo
FALCK FINLAND OY/
PELASTUSPALVELUT, Lappeenranta
ORIVEDEN SAIRASAUTOPALVELU KY
Orivesi
TAIVALKOSKEN SAIRAANKULJETUS OY
Taivalkoski
SAIRASAUTOPALVELU
AHOMETSÄ&NISKANEN, Vammala
TUNTURILAPIN ENSIHOITO OY
Muonio
SYDÄNHÄMEEN ENSIHOITO OY
Aitoo
YLIKIIMINGIN SAIRAANKULJETUS OY
Ylikiiminki
VAMMALAN SAIRAANKULJETUS
EERO KULJU T:MI, Vammala
POHJANMAA
POHJOIS-SUOMI
ALAVUDEN SAIRAANKULJETUS OY
Alavus
AMBULANSSIPALVELU MANNINEN
Yli-Ii
HÄRMÄN SAIRAANKULJETUS OY
Kangasto
ARCERA OY
Kittilä
ILMAJOEN SAIRAANKULJETUS AY
Ilmajoki
ENSIHOITO SIUKKA OY
Ylitornio
ISOJOEN SAIRAANKULJETUS OY
Isojoki
HAAPAVEDEN SAIRAANKULJETUS OY
Haapavesi
JALASJÄRVEN SAIRAANKULJETUS OY
Jalasjärvi
JUSSAN TUPA OY, Enontekiö
KAUHAJOEN AMBULANSSI KY
Kauhajoki
KALAJOEN SAIRAANKULJETUS OY
Kauhajoki
KIIMINGIN SAIRAANKULJETUS OY
Kiiminki
KUIVANIEMEN SAIRAANKULJETUS OY
Kuivaniemi
KÄRSÄMÄEN SAIRAANKULJETUS AY
Kärsämäki
MED GROUP OULUNSEUTU OY
Kempele
TOHOLAMMIN SAIRAANKULJETUS KY
Toholampi
KAUSTISEN SAIRAANKULJETUS OY
Kaustinen
KRONOBY SJUKTRANSPORT OCH
SJUKVÅRDSSERVICE AB, Alaveteli
KURIKAN SAIRAANKULJETUS OY
Kurikka
LAPPAJÄRVEN SAIRAANKULJETUS OY
Lappajärvi
MONIPALVELU APUAVAIN, Utsjoki
LOHTAJAN  HIMANGAN
SAIRAANKULJETUS AY, Lohtaja
OULAISTEN SAIRAANKULJETUS OY
Oulainen
OY VASA AMBULANS VAASA AB
Mustasaari
OULUN SEUDUN SAIRAANKULJETUS OY
Muhos
PERHON SAIRAANKULJETUS
SAMI SYRJÄLÄ OY, Perho
POSION SAIRAANKULJETUS
Posio
SAIRAANKULJETUS ERKKI AHONEN OY
Vimpeli
HELSINGIN AMBULANSSIPALVELU OY
Nurmijärvi
HELSINGIN ENSIHOITO JA
SAIRAANKULJETUS OY, Helsinki
HELSINGIN SEUDUN
SAIRAANKULJETUS, Helsinki
HES SAIRAANKULJETUS OY / PORVOO
Porvoo
HYVINKÄÄN SAIRAANKULJETUS OY
Hyvinkää
INGÅ SJUKTRANSPORT AB
Ingå
KESKIUUDENMAAN
SAIRAANKULJETUS OY, Järvenpää
LEPPÄVAARAN AMBULANSSI OY
Nurmijärvi
LOHJAN SAIRAANKULJETUS OY
Nurmijärvi
MED GROUP KARKKILA OY
Karkkila
MED GROUP KYMENLAAKSO OY
Hamina
ORIMATTILAN SAIRAANKULJETUS OY
Hollola
PARIKKALAN ENSIHOITOPALVELU OY
Parikkala
RUOKOLAHDEN ENSIHOITO KY
Ruokolahti
SAIRAANKULJETUS
ARI SOININKALLIO OY, Elimäki
UUDENMAAN SAIRAANKULJETUS OY
Vantaa
VIHDIN SAIRAANKULJETUS OY
Nummela
Ambulanssi 4.2010
8
Ambulanssikaluston kehitysvaiheita sodassa ja rauhassa: osa V
Ambulanssien rakenneuudistukset
lisäsivät potilasmukavuutta
Vuonna 1969 totesi Hyksin ortopedian ja traumatologian klinikan apulaisylilääkäri Pär Slätis Duodecimissa (1969: 85: 614 – 618) mm. yksityisten
sairasautojen määrän lisääntyneen sairausvakuutuksen astuttua voimaan.
Kokonaisuudessaan kirjoittaja piti puutteena sitä, ettei ollut selviä vaatimuksia sairasautojen varustuksen eikä henkilökunnan koulutuksen suhteen.
Slätis mainitsi erilaisia sairasautomalleja
olevan käytössä runsaasti, mutta autojen
sairasosaston varusteiden ja mitoituksen
olevan epäyhtenäisiä.
– Ainoa voimassaoleva lääkintöhallituksen kiertokirje (4373/1956 T) koskee sairasautojen tunnusmerkin käyttöoikeutta ja
eräitä rakenteellisia seikkoja. Se ei sisällä pakollisena vaatimuksena hapenanto- ja imulaitteen pitämistä autossa, eikä kaikissa sairasautoissa ole tällä hetkellä asianmukaisia
lastoitus- ja sidontavälineitä. Erityistä huomiota herättää se, että useimmissa sairasautoissa yksinkertainen elvytys puhallus- ja
painelumenetelmällä on vaikeaa tai mahdotonta riittämättömien sisätilojen vuoksi ja
että korkeus useimmissa autoissa on riittämätön tehokkaan nesteensiirron järjestämiseksi. Vaikeasti loukkaantuneen vitaalitoimintojen ylläpitäminen on pitkän kuljetuksen aikana erittäin vaikeaa. Ehdotus sisätilojen minimimitoiksi on tehty 1965, mutta
sitä ei ole vahvistettu, Slätis kirjoitti.
Samassa artikkelissa kirjoittaja kaavaili
vaativia kuljetuksia varten suunniteltaviksi
erityisiä katastrofivaunuja, joiden tekninen
ja lääketieteellinen varustus antaisivat riittävät toimintamahdollisuudet tapahtumapaikalla ja kuljetuksen aikana. Slätis tähdensi kuljetuskaluston laadun parantamisen tärkeyttä. Hänen mielestään oli syytä
tutkia mahdollisuuksia kehittää suomalaisrakenteinen sairasauto, joka vastaisi alan
lääketieteellisen kehityksen asettamia vaatimuksia ja maamme erikoisoloja.
”Katastrofivaunuiksi” sopivia ambulanssiautoja ilmestyikin Suomeen 1970-luvulla. Sellainen oli ensinnäkin Helsingin
lääkäriambulanssi, joka aloitti toimintansa
16.12.1972.
Kyseessä oli Mercedes Benz 508 -alustalle rakennettu erikoisajoneuvo. Paarialustana oli hydraulisesti nostettava ja laskettava, sivusuunnassa siirrettävä teline. Erikoistapauksissa potilastilaan voitiin sijoittaa
kahdet lisäpaarit. Kuljetusalustaksi otettiin
käyttöön rutiinisti tyhjiöpatja, minkä lisäksi potilaan käsittelyssä ja suojana käytettiin
aluminoidusta nailonkankaasta tehtyjä
peitteitä ja pusseja.
Lääkäriambulanssia edeltäneessä sy-
dänambulanssikokeilussa ajoneuvona oli
toiminut Peugeot-pikkubussi. Erikoissairaankuljetus Holger Pitkäsellä oli jo sitä
ennen valtakunnalliset liikenneluvat ja sairaalasängyn vetävä auto. Pitkäsestä ja hänen toiminnastaan oli erillinen artikkeli
Ambulanssi-lehdessä 1/2010. 1970-luvun
alussa oli mm. liikenneonnettomuuksien
voimakkaan lisääntymisen vuoksi tarvetta
tehohoitotasoisiin siirtokuljetuksiin, josta
johtuen yksityisellä sektorilla oli mainittuja
MB 508 -ambulanssiautoja noin kymmenen kappaletta.
Tuon suurikokoisen ”Mersun” hankkivat ainakin seuraavat yrittäjät (muitakin
oli, mutta kaikki eivät ole kirjoittajan tiedossa): Kiira (Oulu), Kemppainen (Kajaani), Jääskeläinen (Sotkamo), Mäki (Turku),
Laurikainen (Tampere), Pesola (Helsinki).
Keskussairaaloiden välisiä siirtoja oli paljon ja potilaat olivat usein monivammaisia.
Yhtenä vaikuttimena noiden ambulanssiautojen hankinnalle oli yrittäjän aseman
turvaaminen epäselvässä tilanteessa, sillä
kansanterveyslaki oli tulossa voimaan.
Yrittäjät kokoontuivat Pertti Kiiran luona
ja päättivät autojen yhteishankinnasta,
mikä oli kaikille edullisinta. Tilaisuuteen
oli kutsuttu myös Erikoiskori Oy:n myyntipäällikkö Arto Soronen, joka teki yhteishankintaa koskevan tarjouksen. Samalla
kukin ostaja yksilöi erityistarpeensa auton
rakenteeseen.
Tuollaisella erikoisajoneuvolla ei tietenkään ajettu yhtä paljon kuin muilla ambulansseilla, sillä ne eivät soveltuneet jokapäiväiseen lyhytkestoiseen kuljetustoimintaan.
Ajoneuvot olivat vankkaa tekoa ja kukin
yrittäjä käytti niitä keskimäärin kuusi vuotta.
Ajon haittavaikutuksia
ryhdyttiin ehkäisemään
Sosiaali- ja terveysministeriö asetti toukokuun 9. päivänä 1969 toimikunnan, jonka
yhtenä tehtävänä oli selvittää, minkälaisia
erityyppisiä kulkuneuvoja tuli olla käytettävissä sairaankuljetusta varten ja mitkä
vaatimukset olisi asetettava tarkoitukseen
käytettävien kulkuneuvojen laadulle ja
varustukselle.
Kovin tarkasti ei kyseinen toimikunta
kuitenkaan vielä määritellyt, minkälaisia
sairaankuljetusajoneuvojen tuli olla. Mietinnössä todettiin, että sairaankuljetuskulkuneuvojen tulee olla tilojensa ja varusteidensa puolesta mahdollisimman tarkoituksenmukaisia. Samalla edellytettiin, että sairaankuljetusautojen asemapaikalla tulee
olla lämmin autosuoja. Sijoituspaikan tuli
olla oikeassa suhteessa auton huoltomahdollisuuksiin. Auto piti voida tarvittaessa
puhdistaa ulkoa ja sisältä sekä desinfioida
potilastila tarvittaessa.
Kuten tässä kirjoitussarjassa jo aiemmin mainittiin, hoidolliset näkökohdat alkoivat saada 1970-luvulla enemmän tilaa
ambulanssiautojen suunnittelussa. Suomessa lääkäriambulanssitoiminnan aloittaminen edisti huomion kiinnittämistä kuljetusten potilaaseen kohdistuviin vaikutuksiin.
Kyse oli siitä, miltä potilaasta tuntui maata
ambulanssipaareilla ja miten auton liikkeet
vaikuttivat kuljetuksen aikaisiin tuntemuksiin. Saksalaistutkimuksen mukaan ambulanssipaarien tuli olla rakennettu siten, että
ne ovat joko hydraulisesti tai sähkömekaanisesti säädeltävissä haluttuun työskentelykorkeuteen aina 80 senttiin saakka ja taivuteltavissa tarpeellisiin asentoihin. Ajateltiin, että sairaankuljettajan työergonomia
vaikutti myös hoidon laatuun.
Kuljetusten aikaiseen tärinään ja heilumiseen alettiin etsiä potilasystävällisiä ratkaisuja. Ajon aikaisella ambulanssikorin
heilumisella tiedettiin olevan suoria vaikutuksia potilaan tilaan eikä ainoastaan tuntemuksiin. Esimerkiksi horisontaalisten eli
poikittaisten liikevoimien katsottiin vaikuttavan epäedullisesti luunmurtumapotilaaseen käännöksissä ja nopeusvaihteluissa.
Murtuneen raajan joutuessa lisäliikkeeseen
yltyy kipu ja myös rasvaembolian mahdollisuus kasvaa. Vertikaalisten eli pystysuuntaisten liikkeiden katsottiin vaikuttavan tasapainoelimiin pahoinvointia ja oksennuksia provosoiden ja synnyttäen sitä kautta
tajuttoman potilaan aspiraatiovaaran. Tajuissaankin olevalle potilaalle toki vertikaalinen liike on epämiellyttävä.
Saksassa pyrittiin mm. edellä mainittujen haittojen ehkäisemiseksi ajoneuvon rakennetta ja paareja suunniteltaessa normitukseen, jolla heiluriliike saataisiin kokonaisuudessaan hitaammaksi kuin 2,5 Hz
(heilahdusta sekunnissa) ja vertikaalinen
voima alemmaksi kuin 0,15 kertaa painovoima.
Tiedon lisääntyessä ambulanssikalustoa
pystyttiin siis suunnittelemaan paremmin
lääketieteellisilläkin perusteilla. Suomessa
istui vuosina 1971–73 sairaankuljetuksen
yhteistyöryhmä valmistelemassa myöhemmin tehtävää ohjeistoa. Lääkintöhallitus
antoi kansanterveyslain 6. § 3. momentin
mukaisesti työryhmän työn pohjalta ohjeet
sairaankuljetusautojen mitoista ja varusteista (Dno 2624/02/74) 8.5.1974.
Mitoituksia kansainvälisellä
vertailulla
Helsingin ensimmäinen lääkäriambulanssi.
Kuva: Markku Murtomaan arkisto
Varsinainen sairaankuljetuksen kalustotyöryhmä mietti ajoneuvojen mittoja paljon
myöhemmin, 8.12.1978 –26.6.1981. Työryhmän mukaan sairaankuljetukselle olisi
voitu antaa erityyppisiä tehtäviä silloista
enemmän, mikäli ajoneuvokaluston jakoa
olisi muutettu tarkoituksenmukaisemmaksi. Kalustoa nähtiin käytetyn siihen saakka
”väärällä tavalla” päällekkäin.
Kaluston vaihtuvuus oli tuolloin suurinta yksityisillä ambulanssiyrityksillä ja
SPR:llä. Molemmat operoivat eniten maaseudulla ja useimmiten yhdellä autolla yritystä tai toimipistettä kohti. Autot vaihtuivat 3–5 vuoden välein.
Työryhmämietinnössä verrattiin eri
maissa käytettyjä ambulanssiautojen potilastilan mittoja. Sen pituus vaihteli verrokkimaissa 235 cm:n minimivaatimuksesta
280 cm:iin. Vertailussa olivat mukana Suomi, Ruotsi, Norja, Saksan Liittotasavalta,
Tanska ja Ranska.
Suomessa minimivaatimus potilastilan
leveydeksi oli 130 cm ja suositus 160 cm.
Ruotsissa minimivaatimus oli vain 120 cm,
mutta suosituksena sama 160 cm.
Potilastilan korkeus ”saattajan jalkatilassa” oli useimmissa maissa 160 cm, mutta Ranskassa 170 cm. Saksan Liittotasavallassa minimivaatimus oli vain 135 cm ja
takaosassa 94 cm. Suomessa takaosan korkeuden piti olla vähintään 100 cm, mutta
suosituksena oli 120 cm.
Paarien yläosasta kattoon vaadittu
korkeus oli verrokkimaista suurin Suomessa, 95 cm. Matalin suositus oli Saksassa,
80 cm.
Paarien vähimmäisetäisyys väliseinästä
Suomessa määriteltiin 50 cm:ksi, mutta
suosituksena oli 80 cm. Verrokkimaiden
normit olivat samaa luokkaa.
Takaoven aukon korkeus oli määritetty
vain kolmessa verrokkimaassa, joista Suomessa se oli 85 cm.
Kalustotyöryhmän pituusmääritykseksi
paareille muodostui 185 cm (pohjapituus
selkä- ja jalkanojien ollessa alas laskettuina) sekä 190 cm:n enimmäispituus (selkäja kädensijojen ollessa sisään työnnettyinä).
Paarien leveyssuositukseksi jäi 55 cm, mikä
myös oli ollut verrokkimaiden yleisin käytäntö siihenkin saakka.
Työryhmä katsoi, että voimassa olleet
määräykset olivat antaneet pohjan sairasautojen kehittämiselle, mutta ne olivat
siinä tilanteessa jo puutteellisia aiheuttaen
tulkintavaikeuksia ja kalustokehityksen vinoutumista.
Menemättä tässä enää millimetrin tarkkoihin kuvauksiin työryhmän suosituksista, koska niillä ei ole tämän päivän kalustotuotannossa merkitystä, katsomme sen
aikaista näkemystä ambulanssien tyypityksestä käyttötarkoituksensa mukaisesti.
Autot haluttiin jakaa kolmeen luokkaan, joista tyypin 1. ambulanssi olisi tarkoitettu kiireettömiin siirtokuljetuksiin. Sellainen ambulanssi suositeltiin hankittavaksi
suuriin kuntiin, joiden väestötaso ja sairaalakapasiteetti (sen puuttuminen) aiheuttavat runsaasti pitkiä siirtokuljetuksia.
Tyypin 2. tuli soveltua kaikenlaiseen
sairaankuljetukseen. Sen oli tarkoitus täyttää lähinnä kansainvälisiä normeja vastaavat kalustosuositukset. Se tuli kalustukseltaan ja mitoitukseltaan suunnitella niin,
että sairastuneen tai loukkaantuneen hoito
voitaisiin aloittaa jo noutopaikalla ja jat-
Ambulanssi 4.2010
kaa kuljetuksen aikana.
Tyyppi 3. vastasi alussa mainittuja katastrofivaunuja, sillä sen edellytettiin olevan tyyppiä 2. tilavampi ja sitä täydellisempi sairaankuljetusajoneuvo. Suunnittelussa
tuli huomioida, että auton henkilökuntaan
kuuluisi kahden sairaankuljettajan lisäksi
vähintään yksi lääkäri. Tyyppi 2. edellytettiin suunniteltavaksi siten, että siihen
voitaisiin sijoittaa sairaalasänky takaovesta
työntäen. Tyypin 3. määrittely perustui
pitkälti siihen olettamukseen, että lääkäriambulanssitoiminta yleistyisi useisiin suurimpiin kaupunkeihimme. Näin ei kuitenkaan tapahtunut Helsingin lisäksi muualla
kuin Kuopiossa ja Oulussa ja niissäkin
vain virka-aikaisena. Kajaanissa kokeilu jäi
lyhyeksi, noin vuoden mittaiseksi.
Sydänambulanssin aikoihin oli anestesialääkäri Mats Kjellberg osaltaan kaavaillut Slätiksen vuonna 1969 mainitsemia katastrofivaunuja. Ulkomaisten esimerkkien
mukaan Kjellberg tarkoitti niillä paitsi autoa, myös helikopteria. Noin kolmen metrin pituus potilastilassa, lähes kahden metrin korkeus ja kahden metrin leveys olivat
Kjellbergin mukaan edellytyksiä potilaan
tehokkaalle hoitamiselle. Tällöin kuitenkin
auton koko vaikuttaisi sen liikuteltavuuteen varsinkin kaupunkioloissa, mutta
Kjellberg huomioi, että auton jousitukselle
tulisi asettaa suuret vaatimukset. Hän edellytti myös potilasosaston korkealaatuista
ilmanvaihtoa, lämmitystä ja äänieristystä.
Sairaankuljetuskalustotyöryhmä määritteli poikkeusolojen sairasautotarvetta
erityisesti sotatilaa silmälläpitäen. Tuloksena oli, että normaalit sairasautot kattaisivat vain osan tarpeesta. Siten kehittämiskohteiksi otettiin paketti- ja linja-autot.
Eräillä suuremmilla paikkakunnilla tarvittava poikkeusolokalusto ajateltiin otettavaksi liikennelaitoksilta, mikä myös huomioitiin koriratkaisuissa.
Työryhmän mukaan Suomen sairasautojen varustetaso oli kansainvälisesti varsin
korkea. Ohjeiden puutteellisuuden vuoksi
kaluston katsottiin kuitenkin olevan valtakunnallisesti kirjavaa ja potilaan siirrossa
kuljetusmuodosta toiseen olevan sen vuoksi vaikeuksia.
Rakenteellisten muutosten kautta
pysyvämpiin ratkaisuihin
Ns. moduuliambulanssilla ymmärrettiin
1970-luvulla sairaankuljetusajoneuvoa,
jonka potilasosasto oli nelikulmainen irrotettava kontti. Oletettiin, että auton kuluessa muuten ei kontti ajokilometrimäärän
noustessa kuluisi samassa suhteessa. Ajateltiin saatavan taloudellista säästöä, kun
sama kontti siirrettäisiin seuraavaan autoon. Näin menetellen kontti piti eri osiltaan kuitenkin uusia noin 30-prosenttisesti.
Samalla piti vanhalle alustalle keksiä järkevää käyttöä. Yhtenä mahdollisuutena oli
ottaa se kuorma-autokäyttöön. Luonnolli-
9
sesti tuollainen idea herätti aluksi kiinnostusta, mutta malli ei kuitenkaan yleistynyt
siinä vaiheessa laajempaan käyttöön Suomessa, vaikka muutamilla yrittäjilläkin
sellainen oli.
Ensimmäiset konttiambulanssit varusti
Erikoiskori Oy 1970-luvun lopulla ja myöhemmin sen toiminnan jatkaja Iikori, jonka
seuraaja Profile Component on valmistanut
niitä ostajien uudelleen virinneen kiinnostuksen myötä. Mallin uudella tulemisella
on haettu jälleen säästöjä ja tiettyjä synergiaetuja. Konttiambulansseja harrastetaan
erityisesti Ruotsissa, mutta myös muualla
Euroopassa. Nykyään eivät kaikki kontit
kuitenkaan käytännössä ole irrotettavissa,
vaan ne on integroitu auton ohjaamoon.
1980-luvulla kontteja esiintyi myös
Chevroletin alustalla, vaikka pääasiassa
niitä liitettiin Mercedeksiin. 1970-luvun lopulla ensimmäisiä kokeilijoita lienee ollut
espoolainen liikennöitsijä Lindgren, jonka
ambulanssikori suurine ikkunoineen tuolloin herätti huomiota.
1970-luku muutti pysyvästi ambulanssituotannon ja korirakenteet, koska sen jälkeen olivat olemassa normit, jotka autojen
piti täyttää. Aluksi oli vaikeuksia siinä,
etteivät autojen alustat vielä mukautuneet
uusiin tarpeisiin. Samoin moottorien teho
tuli saada vastaamaan kuormia, joita ne
joutuivat vetämään.
Ennen normitusta ambulanssiautojen
ongelmana oli useinkin potilastilan ahtaus,
vetoisuus ja valaistuksen heikkous. Vähitellen potilaiden olotilaa kuitenkin pystyttiin
helpottamaan rakenteellisilla uudistuksilla.
Aikoinaan paarit eivät taittuneet muualta
kuin potilaan olkapäiden korkeudelta. Vähitellen taitoksia tuli lisää ja asento saatiin
siedettävämmäksi. Luistamista ja liukumista estävät kaiteet paarien päädyssä ja sivuilla oli yksi edistysvaihe.
Kalustotyöryhmän mietinnön moniin
yksityiskohtiin kuului huomion kiinnittäminen potilastilan valaistukseen ja ajoneuvon muihin valoihin, jotka lisäisivät potilas- ja työturvallisuutta. Sisävalaistuksen
tarvetta korosti tarkkailu- ja hoitotoimenpiteiden lisääntyminen kuljetuksen aikana.
Nyt edellytettiin myös ulkopuolista työvaloa ja varoitusvilkkuja, jotka toimivat
takaoven ollessa avattuna. Samalla kiinnitettiin huomiota potilasosaston pintamateriaaleihin, jotta ne olisivat riittävän hyvin
puhdistettavissa ja desinfioitavissa.
Uusi Standardi
a division of Medtronic
®
LIFEPAK 15 monitori-defibrillaattori
Physio-Control on asettanut standardit monitori-defibrillaattoreille jo yli
50 vuotta. Nyt tuomme markkinoille täysin uuden standardin, LIFEPAK® 15
monitori-defibrillaattori. LIFEPAK® 15 on täynnä uusia kliinisiä ja käytännöllisiä innovaatioita, jotka on sisällytetty kovimpaan mahdolliseen käyttöön
tehtyyn LIFEPAK TOUGH™ defibrillaattoriin.
Lisätietoja LIFEPAK® 15 monitori-defibrillaattorista ja muista LIFEPAK®
-tuotteista saatte puhelimitse 020 7281 200 tai www- sivuiltamme
www.physio-control.fi
Antti Järvinen
Haastatellut:
Andersson Markku, Kiira Pertti
Kirjalliset lähteet: Ks. lähdeviitteet kirjasta
Hoitaja vai kuljettaja – suomalaisen
sairaankuljetuksen ja ensihoidon historia.
Suomen Ensihoidon Tiedotus Oy, 1998.
Transporter T5
• Hyväkuntoiset käytetyt
moottorit, vaihteistot, korinosat
• Osat heti toimitukseen.
Osat myös MB Sprinter ja
Ford Transit -malleihin.
Kuopio 017-361 1124
Bertel Lindgrenin moduuli-Mercedes. Kuva otettu Helsingin Etelärannassa. Kuva: Kalevi Karusuon arkisto
Ambulanssi 4.2010
10
Alkoholitausta ensihoidon potilailla
Otsikon pitäisi oikeastaan kuvata paremmin sitä, mitä ongelmia syntyy,
kun alkoholia on nautittu runsaita
määriä ja se alkaa haihtua verestä.
Suomessa ovat alkoholiperäisistä
krampeista kärsivät (mies)potilaat jokapäiväisiä ”tuttavuuksia” ainakin
suurempien kaupunkien päivystyspoliklinikoilla ja ambulansseissa.
Hermokudos mukautuu alkoholiin ja jo viikon kestäneen säännöllisen juomisen seurauksena ei humaltuminen enää tapahdukaan yhtä helposti. Ensihoidossa tavattavat
”viinakramppipotilaat” ovat pääsääntöisesti juoneet yhteen menoon viikkoja tai kuukausia. Päivittäin alkoholia käyttävän tie
sairaalapäivystykseen alkaa usein siitä, kun
aine alkaa haihtua verenkierrosta eikä seuraavaa annosta ole vielä saatu.
Monesti potilaan kävelykyky on mennyt juomisen seurauksena jo päiviä tai
viikkoja aiemmin. Epäsosiaalisen aineksen
keskuudessa hyödynnetään usein heikoim-
massa asemassa olevaa, jolla on rahaa ja
huonetilaa tarjottavana. Häntä ”ruokitaan” alkoholilla. Ambulanssi kutsutaan
mahdollisesti siinä vaiheessa, kun mainitun
tilanteen tuoma etu jommallekummalle osapuolelle katoaa, eikä tarjoajasta ole enää
hyötyä.
Aina eivät ambulanssihenkilöstön ja
kohtaamispaikalla olijoiden näkemykset
hoidon tarpeesta ole yhteneviä. Joskus oikea viranomainen hoitamaan tilannetta
onkin poliisi ja viimeistään siinä vaiheessa,
kun ”potilaan” ympärillä pyörivä ryhmä
alkaa uhkailla ambulanssihenkilöstöä.
Alkoholistin riski saada epilepsia on
kymmenkertainen muuhun väestöön verrattuna. ”Kramppaajat” ensihoidon potilaina
ovat usein toistuvasti samoja henkilöitä.
Jos epileptinen kohtaus ilmenee yli kahden päivän kuluttua juomisen lopettamisesta, on syytä epäillä sekakäyttöä tai kallonsisäistä syytä. Vieroituskohtaukset ovat tavallisesti ensisijaisesti GM (grand mal)
-kohtauksia, jotka voivat esiintyä yksittäisinä tai sarjana ja myös status epilepticuksen
(yli 30 minuuttia kestävä kohtaus) mahdol-
lisuus on suuri.
Vieroitusoireet alkavat kuitenkin usein
noin puoli vuorokautta juomisen lopettamisesta, jolloin alkoholia voi olla vielä veressä
yli yhden promillen. Oireet voimistuvat vähitellen alkoholin poistuessa. Niiden esiintulo ja vaikeusaste riippuvat siitä, kuinka
paljon ja minkälaisia määriä alkoholia on
edeltävästi käytetty ja kauanko käyttö on
yhtäjaksoisesti kestänyt. Potilaan käytettyä
samaan aikaan bentsodiatsepiineja ja ollessa niistä riippuvainen voi vierotusoireiden
alku viivästyä.
Vierotustilan tunnistamattomuus saattaa johtua huomion kiinnittymisestä välitöntä hoitoa vaativiin vammoihin ja fyysisiin oireisiin. Jos varsinaista syytä ei aleta
hoitaa riittävän nopeasti, voi myöhemmin
aloitetun hoidon vaikuttavuus olla huonompi. Potilaan tila voi johtaa pitkittyvään
ja komplisoituvaan sekavuuteen sekä keskushermostovaurioon. Joskus tilanne voi
edetä myös toisinpäin, kun vieroitusoireita
aletaan hoitaa, mutta ei kiinnitetä tarpeeksi
huomiota muihin akuutteihin tai kroonisiin, hoitoa vaativia sairaustiloihin. Toisin
sanoen aluksi voi olla vaikeuksia hahmottaa syy-seuraussuhteita.
Pitkän ryyppyputken ja oman terveydenhoidon laiminlyömisen tai/ja tapaturman seurauksena potilaan yleistila voi olla
hyvin heikko ja oirekuva epämääräinen.
Mahdollisia ovat mm. kallovamma, hypoglykemia, aivokalvotulehdus, keuhkokuume, sepsis ja maksakooma sekä myös tiamiinin puutostila –> aivovaurio –> dementia.
Vieroitustila ei siis välttämättä ole alkuperäinen syy potilaan hakeutumiselle (toimittamiselle) hoitoon. Varsinaiset vieroitusoireet eivät vielä ole välttämättä alkaneet
potilaan kohtaamistilanteessa.
Vieroitustilaa ennakoivia riskitekijöitä
ovat aikaisempi diagnoosi alkoholiriippuvuudesta, aikaisemmat vieroitustilat ja alkoholikouristukset, lääkeriippuvuus, hoitamattomat fyysiset ja psyykkiset terveysongelmat sekä sosiaalisen tason lasku.
Juomakauden jälkeinen lisääntyvä vapina ja pelokkuus voivat ennakoida vaikeaa
juoppohulluuskohtausta (delirium tremens).
Vieroitusoireet tulevat alkoholin haihtumista seuraavan hermojen yliärtyvyystilan
tu, jos häntä ei saateta vastuuseen teoistaan.
Ensihoidon harjaantuneet työntekijät pystyvät näkemään metsän puilta. Jos vammojen
laatu ei ole suhteessa potilaan ja hänen läheistensä kertomaan niiden syntytavasta,
on asiaan syytä puuttua heti.
Aviovaimot, avovaimot ja tyttöystävät
eivät läheskään aina halua saattaa pahoinpitelijäänsä vastuuseen. Suurena syynä siihen on koston ja lyömiskierteen jatkumisen
pelko, mikä usein on aiheellinen. Poliisin ei
haluta puuttuvan asiaan, vaikka vammat
olisivat vakavia. Lyöjä voi heti kohta anella
armoa ja luvata parannusta. Siinä vaiheessa
lyöjä on hoidon tarpeessa, mutta se ei poista rikosoikeudellista vastuuta pahoinpitelystä.
Alkoholiongelman vähättely ja salailu
kodeissa ja työelämässä johtavat sen kasvamiseen. ”Hiljainen hyväksyntä” saa ongelmaisen itsensä kokemaan asiaintilan pysyvänä. Vaikeudet alkavat lisääntyä vasta,
kun ensimmäinen paha tapaturma on tosiasia tai liitännäissairaus iskee akuutisti.
Suomalaisten kolme tärkeintä kuolinsyytä, sepelvaltimotauti, syöpätaudit ja aivoverenkiertosairaudet, ovat kaikki olleet
selvässä laskussa, mikä heijastuu myös elin-
iän odotteen merkittävänä pidentymisenä.
Tilalle ovat tulossa dementiasta ja alkoholista johtuvat kuolemat. Erityisesti alkoholiperäisten kuolemien lisääntyminen työikäisessä väestössä on hälyttävää.
››
Päihteitä tarjotaan ja myydään monessa muodossa.
Myyjien välinpitämättömyys ja ostajien tietämättömyys
voivat johtaa vakaviin seurauksiin.
JATKUU SIVULTA 6 ››
›› Alkoholi koukuttaa ja sairastuttaa
taan ujo ja estynyt sekä sosiaalisilta
taidoiltaan vajavainen. Alkoholi vapauttaa
ja vilkastuttaa, mutta vain tilapäisesti.
Kuten terveydenhuollon ammattilaiset
hyvin tietävät, alkoholin ongelmallisilla
suurkuluttajilla on väkivaltainen käyttäytymismalli yleinen. Ensihoidossakin potilaskontakti voi alkaa sillä, että ammattiauttajat saavat ensimmäiseksi kuulla uhkailuja.
Tämä on sitä todennäköisempää, mitä
enemmän ongelmakäyttäjiä on yhtä aikaa
potilaan kohtaamispaikalla koolla. Nykyajan yleisongelman, huumeiden, lääkkeiden
ja alkoholin sekakäytön tuntenee jokainen
ensihoidon ammattilainen.
Epäsosiaalisen persoonallisuuden omaavat henkilöt lienevät tavallista taipuvaisempia aggressiiviseen käyttäytymiseen alkoholin vaikutuksen alaisina. Epäsosiaalisuus
ruokkii jo sinänsä taipumusta ajautua alkoholiriippuvuuteen. Alkoholin suurkuluttaja
on todennäköisimmin myös selvänä ollessaan impulsiivinen, ärtynyt ja aggressiivinen. Selvänä ollessa keskeinen ajatus on
seuraavan alkoholiannoksen hankinta ja
ajankohta, jolloin sen voi nauttia.
Tutkimuksissa on voitu todeta epäsosiaalisen persoonallisuuden omaavien tulevan
alkoholin nauttimisen jälkeen muita aggressiivisemmiksi. Selitykseksi on tarjottu yhteyttä aivojen serotoniinin tai jonkin sen
johdoksen pitoisuuksiin.
Alkoholi muuttaa gamma-aminovoihapon (GABA) ja serotoniinin vaikutuksia
aivoissa, ja molemmat aineet on liitetty
aggressiiviseen käyttäytymiseen.
Suhtautuminen
alkoholiongelmaiseen
Paheksuva ja moralisoiva suhtautuminen ei
auta alkoholisoitunutta parantumisessa.
Vielä vähemmän sitä auttaa ongelman hyväksyminen ja piilottelu kotona tai työelämässä. Perhe voi kärsiä vuosikausia alkoholiongelmaisen arvaamattomuudesta, mutta
silti julkisivu yritetään pitää kiiltävänä.
Sairaanhoidon päivystyspisteissä ja liikkuvissa ensihoitoyksiköissä tavataan pahoinpideltyjä naisia, jos kohta vanhuksia ja
lapsiakin. Väkivaltainen alkoholisti ei muu-
Alkoholi ja vanhukset
Edellä jo viitattiin ikääntyneiden naisten alkoholinkäytön lisääntymiseen. Ikäihmisten
seurustelussa kahvin ja pullan lisäksi voi
konjakilla ja liköörilläkin olla osuutensa.
Onko siinä mitään pahaa? Moraalisessa
mielessä ei, jos siitä ei ole kenellekään haittaa eikä häiriötä.
Tutkimuksissa on voitu pienillä päivittäisillä alkoholiannoksilla todeta olevan
jopa terveyttä edistäviä vaikutuksia. Tulokset ovat kuitenkin ristiriitaiset ja käytännössä alkoholin sieto yli 65 -vuotiaalla liittyy
paljolti perussairauksiin ja niiden lääkityksiin.
Iäkäs henkilö voi joutua ”huomaamattaan humalaan”, koska hänen verensä alkoholipitoisuus nousee korkeammaksi kuin
nuoremmalla samasta määrästä. Syynä on
iän tuoma elimistön kuivuminen ja rasvoittuminen.
Iäkkään liikekoordinaatio ja tasapainon
››
Ambulanssi 4.2010
››
johdosta. Tällöin voi esiintyä esiintyä:
• levottomuutta
• ahdistuneisuutta
• vapinaa
• tasapainohäiriöitä
• tajuttomuus-kouristuskohtauksia
• näkö- ja kuuloharhoja tai psykoottisuutta
• Oireisiin saattaa liittyä myös oksentelua ja tuntohäiriöitä. Pulssin kiihtyminen ja verenpaineen nousu jopa vaarallisen korkealle on melko tavallista.
Alkoholisteilla on usein käytössään
bentsodiatsepiineja ja/tai he ovat niistä riippuvaisia. Pelkästään bentsodiatsepiinien
äkillinen lopettaminen voi sinänsä johtaa
sekä kouristuksiin että vakaviin deliriumtyyppisiin oireisiin.
11
yli 400 ihmistä alkoholimyrkytykseen.
(www.paihdelinkki.fi)
Myrkytyskuolemista suurin osa kohtaa
runsaasti juovia keski-ikäisiä miehiä.
Toistuvat humalatilat eivät suojele myrkytyskuoleman vaaralta, vaikka alkoholin
sietokyky olisikin kohonnut poikkeuksellisen suureksi. Erityisen suuri on myrkytysvaara ensimmäistä kertaa juovilla lapsilla/
nuorilla, joilla ei ole käsitystä juomiensa sisältämästä alkoholimäärästä.
Suurin osa ensihoidon kohteiksi tulevista alkoholimyrkytyspotilaista on sekakäyttäjiä, jotka ovat ottaneet suun kautta tai
pistoksina lääkeaineita/huumeita.
NIMITYSUUTINEN
Kauppatieteiden maisteri Katariina Matveinen
on nimitetty HES Sairaankuljetus Oy:n talousjohtajaksi 6.10.2010 alkaen. Matveinen on toiminut aiemmin Gutta Oy:n managerina.
Antti Järvinen
Myrkytykset
Lähteitä:
Veren alkoholipitoisuuden kohoaminen yli
kolmen promillen aiheuttaa jo myrkytyskuoleman uhan suurelle osalle ihmisiä.
Yksi ravintola-annos tai keskiolutpullo
nostaa veren alkoholia 0,2 promillesta alkaen ihmisen painosta riippuen. Pullo Koskenkorvaa nopeasti juotuna voi siis kohottaa veren alkoholipitoisuutta vaarallisen
paljon. Runsas juominen voi lisäksi viedä
muistin, ja kyky tarkkailla juomista pettää. Valtaosa myrkytyskuolemista onkin
tapaturmia. Suomessa kuolee vuosittain
Alaja Riitta: Alkoholivieroitustilan hoito.
Luento(lyhennelmä). Lääkäripäivät 2010
Hillbom Matti: Mikä on alkoholistin
aivovaurio? Luento(lyhennelmä).
Lääkäripäivät 2010
Palmio Johanna: Viinakramppiko?
Luento(lyhennelmä), Lääkäripäivät 2010.
Salaspuro Mikko: Päihdepotilas
päivystyksessä ja hoitoonohjaus;
Duodecim 2009;125(8):897–904
www.paihdelinkki.fi
›› Alkoholi koukuttaa ja sairastuttaa
hallinta voivat pettää pienestäkin alkoholimäärästä, mikä altistaa onnettomuuksille.
Luunmurtumien todennäköisyys kasvaa osteoporoosin asteesta riippuen. Toisin sanoen, kun raajojen hallinta ei ole yhtä hyvä
kuin nuoremmalla, syntyy vastaavalla liikeenergialla vammoja helpommin kuin nuoremmalla.
Osteoporoosissa luiden lujuus on vähentynyt ja tämän seurauksena murtumaalttius lisääntyy. Luiden vähittäinen haurastuminen on osa normaalia ikääntymistä,
mutta tavanomaista runsaampi haurastuminen on sairaus.
Suomessa vallitsevan suosituksen mukaan yli 65-vuotias ei saisi käyttää kerralla
enempää kuin kaksi ravintola-annosta alkoholia. Viikossa ei saisi kertyä enempää kuin
seitsemän annosta.
Entä kun henkilöllä on sepelvaltimotauti ja hänellä on nitroglyseriinilääkitys? Konjakkia on nautittu ja rinnasta on alkanut
puristaa. Ystävät ovat suositelleet otettavaksi lisää konjakkia, koska sitä on ”aina”
pidetty lääkkeenä. Nitrot ja konjakki humauttavat yhdessä verenpaineen alas ja taju
lähtee. Ambulanssi kutsutaan paikalle.
Likööri ja diabetes ovat paha yhdistelmä. Vaikka sokerijuoma sinänsä nostaa verensokeria, alkoholi laskee sitä. Aamulla
verensokeri on alhaalla, mutta jos sitä ei
mitata, tilaa saatetaan luulla pelkäksi krapulaksi. Potilas on todennäköisesti ottanut
alkoholin lisäksi kuuliaisesti myös diabeteslääkkeensä. Tosin krapulassa ilman diagnosoitua diabetestakin saattaa verensokeri
olla liian alhaalla ja aiheuttaa tunnetut
oireet.
Nykyisin on vanhuksen akuuttien oireiden takana useammin alkoholi kuin ennen.
Alkoholi vaikuttaa keskushermostossa
voimistaen lääkkeiden väsyttävää vaikutusta. Verenpainelääkkeiden teho voi voimistua alkoholin verisuonistoa laajentavan
ominaisuuden vuoksi. Verenpaineen laskua
voi esiintyä myös eturauhasvaivojen sekä
potenssilääkkeiden yhteydessä.
Rankka kertajuominen
suurentaa kuolemanriskiä
Keväällä 2010 todettiin LL Laura Sundellin
Itä-Suomen yliopistossa tarkastetussa väitöstutkimuksessa, että alkoholia kerralla
runsaasti juovilla oli suurentunut riski
kuolla ja sairastua sydänkohtaukseen ja aivohalvaukseen verrattuna niihin, jotka eivät juoneet alkoholia suuria määriä kerralla. Lisäksi huomattiin, että alkoholia
runsaasti kerralla käyttävillä oli enemmän
masennusoireita kuin muilla tutkituilla.
Väitöstutkimuksessa selvitettiin alkoholin runsaan kertakulutuksen merkitystä
kuolleisuuden ja sairastavuuden riskitekijänä. Runsaan kertakulutuksen määritelmänä
käytettiin miehillä kuutta tai useampaa alkoholiannosta nautittuna yhdellä juomakerralla ja vastaavasti naisilla neljää tai
useampaa annosta. Näitä runsaasti kerralla
juovia verrattiin niihin, jotka käyttivät vähemmän alkoholia juomakertaa kohti.
Suurentunut riski sairastua ja kuolla sydänkohtaukseen ja aivohalvaukseen liittyy
todennäköisesti runsaan alkoholin käytön
aiheuttamaan verenpaineen nousuun, epäedulliseen vaikutukseen veren rasvojen ja
hyytymistekijöiden osalta sekä alttiuteen
saada vakavia rytmihäiriöitä. Lisääntyneen
masennusoireilun taas arvioidaan selittyvän
humalatilan aiheuttamalla aivojen välittäjäainepitoisuuksien muutoksella sekä sosioekonomisten tekijöiden vaikutuksella.
Antti Järvinen
Tunnelmallista Joulua ja
Hyvää Uutta Vuotta
Suomen Sairaankuljetusliitto
ja Ambulanssi-lehden toimitus
Suomen Sairaankuljetusliitto ry:n
valtakunnallinen ammattilehti
Päätoimittaja:
Ilmoitushinnat:
Lähteitä:
Aira Marja: Miten suhtautua vanhusten
alkoholinkäyttöön; Suomen Lääkärilehti
Vsk. 62 • Nro 48 / 2007 • s. 4540 – 4541
Mikael Söderlund
Nuijamiestentie 7, 00400 Helsinki
puh.
(09) 587 9390
faksi
(09) 587 9905
[email protected]
von der Pahlen Bettina, Eriksson C.J. Peter:
Alkoholi ja aggressiivinen käyttäytyminen;
Duodecim 2003; 119 (2) s. 2488 –2493
Toimitus ja ilmoitukset:
Etusivu
takasivu
1/1 sivu
1/2 sivu pysty/vaaka
1/4 sivu
1/8 sivu
1/16 sivu
PROMO 64, 4/2010: Karvinen Marjatta;
Terveyshaitat osuvat iäkkäisiin
Tiedote: UEF Viestintä 22.5.10
(Itä-Suomen yliopisto)
www.osteoporoosiliitto.fi
1 750 e
1 650 e
1 590 e
790 e
390 e
205 e
105 e
Nuijamiestentie 7 C, 00400 Helsinki
puh. (09) 587 9390 | faksi (09) 587 9905
[email protected]
Osoitteet ja osoitteenmuutokset:
Taitto: Ad Helena Oy | [email protected]
Paino:
Ambulanssi ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
Seuraava lehti 1.2011 ilmestyy viikolla 10.
Pirkanmaan Lehtipaino oy | Tampere, 2010
Aikakauslehtien Liiton jäsen
[email protected]
Ambulanssi 4.2010
12
Hälytysajokoulutusta
- ettei kävisi näin!
)VPMMBNNFKBLPSKBBNNF
%&'*#3*--""5503*5
Kuva: Jaakko Kyyrönen
Huollamme yleisimmät ensihoitoyksiköiden käyttämät merkit. Olemme laitevalmistajien valtuuttama huoltoliike.
Järjestämme ajokoulutusta yhteistyössä SSK ry:n
kanssa ajoharjoitteluradoilla eri puolilla Suomea.
Sairaankuljettajien koulutuksesta vastaavat
kokeneet ajokouluttajat.
Säännöllinen huolto lisää laitteenne toimintavarmuutta - suoritamme vuosihuollon yhteydessä vaatimusten mukaiset sähköturvallisuusmittaukset.
Koulutus sisältää hälytysajo-ohjeiston ja siihen liittyvän
lainsäädännön, ajoneuvon käsittelyharjoituksia radalla ja
ajoharjoittelua liukkaalla pinnalla.
Puhelin:
Fax:
Sähköposti:
Internet:
Jos määräaikaishuolto ei juuri nyt ole ajankohtainen, ota yhteys asiakaspalveluumme vian tai huoltotarpeen ilmettyä.
*OUFSNFEWBMUBLVOOBMMJOFOBTJBLBTQBMWFMV
IVPMUP!JOUFSNFE¾
XXXJOUFSNFE¾
*OUFSNFE0Z
tarjoaa laboratorio-, tutkimus- ja lääkintälaitteiden laatusertifioitua huoltopalvelua
koko Suomen alueella. Toimipisteemme
sijaitsevat Helsingissä, Tampereella,
Kuopiossa ja Oulussa.
) & - 4 * / , * 5" . 1 & 3 & , 6 0 1 * 0 0 6 -6
Koulutetut saavat kurssista virallisen todistuksen ja
yrittäjä oman todistuksen kilpailutusta varten.
Tutustu tarkemmin sivuillamme: www.dare.fi
Yhteydenotot:
D.A.R.E.-Product Oy:
Hannu Jore +358 500 591 952
SSK ry:
Mikael Söderlund +358 50 439 4773
Yhteistyökumppanit:
KAIKKEA
MIKÄ LIIKKUU
Sairaankuljetusyrittäjä. Miksi tehdä asioita puolella teholla?
Rakennetaan yrityksesi pankki- ja vakuutusasioista toimiva kokonaisuus. Saat vahinko-,
työeläke- ja henkivakuutukset pankkipalvelujen kanssa saman katon alta ja voit keskittyä
yrittämiseen. Me turvaamme taustan.
Kysy lisää 03 04 05 06, www.a-vakuutus.fi
Vahinkovakuutukset myöntää A-Vakuutus Oy ja Pohjola Vakuutus Oy,
Työeläkevakuutukset myöntää Ilmarinen, Henki- ja lisäeläkevakuutukset myöntää OP-Henkivakuutus Oy.