Muutokset ja muistettavat tukiasioissa - ProAgria Keski

Miten tuotetaan
hyvälaatuista luomuviljaa
Kylvöaika lähestyy
- oletko valmis?
Muutokset ja muistettavat
tukiasioissa
ProAgria Keski-Suomen ja
Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten
ajankohtaista asiaa 2/2013
JY VÄLL Ä
JYVÄLL
Tulosanalyysi on tilan
kehittämisen perusta
Oman tilan tulok sen tunt eminen on
KEHITTÄMISEN PERUSTA
Juuri valmistunut maatalouden veroilmoitus on hyvä pohjamateriaali tilan toiminnan
analysointiin, kun edellinen verovuosi vielä
on tuoreessa muistissa. ProAgria Tulosanalyysi on maatalouden verokirjanpidon pohjalta laadittava tilakohtainen analyysi tilan
toiminnan kannattavuuden ja taloudellisen
aseman selvittämiseen.
Veromuistiinpanojen tietoja täydennetään mm. varastojen, saamisten ja velkojen muutoksella vuoden aikana sekä yrittäjäperheen arvioidulla työpanoksella.
Yritystoimintaan sitoutuneiden varojen
arviointi on tunnuslukujen laskennassa
keskeisessä roolissa. Täydennysten avulla veroaineistosta saadaan kelvolliset perusteet sekä yritystoiminnan perinteisten
tunnuslukujen että maatalouden omien
tunnuslukujen laskentaan.
Vuosittain toistettuna tuloslaskelmasta saadaan varsin luotettavaa tietoa
Tulosanalyysi kertoo sinulle
• miten hyvin tilasi tuottaa
• millainen on taloutesi kehityssuunta
• mitä tuottaminen maksoi (maitotiloilla
snt/myyty maitolitra)
• mitkä olivat suurimmat menoerät
• miltä näyttävät tilasi kannattavuus,
maksuvalmis ja vakavaraisuus
• missä olet onnistunut ja missä ovat
kehittämisen paikat vertailutietoa muiden saman tuotantosuunnan tuottajien tuloksesta
• miten parannat tulosta
tilan toiminnan kehittymisestä, jonka
perusteella on mahdollista tehdä johtopäätöksiä omasta toiminnasta. Olennaista on, että talouden tunnusluvuista
osataan vetää oikeat tilan toimintaa ja
tuotantoa koskevat johtopäätökset ja
päästään tunnusluvista käytännön tekemiseen.
Oman toiminnan tunnuslukujen saamisen lisäksi tulosanalyysissä on olennaista omien tunnuslukujen vertailu
Taloustietopankkiin tallennettujen muiden saman tuotantosuunnan ja saman
maantieteellisen alueen tiloihin. Vertailutietojen perusteella on mahdollista
löytää oman tilan suhteellinen asema
muihin samankaltaisiin tiloihin nähden.
Tulosanalyysin tulosteissa on rinnakkain
nähtävissä oman tilan tunnusluvut ja
vastaavan vertailuaineiston tunnusluvut.
Tulosanalyysin tekemistä omalle tilallesi voit tiedustella omalta veroneuvojaltasi tai maitotilan tuotantoneuvojaltasi.
Hannu Laitinen
talousagronomi
ProAgria Keski-Suomi
0400 321 907
[email protected]
Käytä tilaneuvonta hyödyksesi
Tilaneuvonta on täydentävien ehtojen tilakohtaista neuvontaa. Sen tavoitteena on varmistaa, että täydentävät ehdot ovat tiedossa
ja tukimenetyksiltä vältyttäisiin. Tilaneuvontaan saa valtion maksamaa tukea.
Tilaneuvonnassa viljelijä ja neuvoja
käyvät keskustellen läpi täydentäviin
ehtoihin liittyvät, tilan toiminnalle merkitykselliset tekijät. Tarvittaessa viljelijä
saa lisäohjeita. Tilaneuvonta on luottamuksellista, niin kuin muukin neuvonta,
ja sillä ei ole yhteyttä viranomaisvalvontaan.
Viljelijä saa tilaneuvontaan valtion
maksamaa tukea enintään 165,-/neuvontaosio ja enintään kahteen neuvontaosioon / vuosi. Tuki haetaan maaseutuelinkeinoviranomaiselta
kahden
kuukauden sisällä neuvonnasta.
Tilaneuvontaa voivat antaa siihen koulutetut neuvojat, joista on valtakunnallinen rekisteri Maaseutuviraston kotisivuilla osoitteessa http://snadi.mmm.
fi/tilaneuvonta. (MM)
ProAgria Keski-Suomen neuvojista tilaneuvontaa tekevät:
Peltola Juhani
Pohjanpalo Heidi
Minkkinen Anna-Maija
Mäkinen Irene
Marttinen Marjo
Laitinen Vesa
040 586 0042
040 822 2127
040 564 9166
040 587 3245
0400 648 275
0400 547 816
osiot 1-3,6,7
osiot 1-4
osiot 1-7
osiot 3,5-7
osiot 1,2,4
osiot 1,2,4
Täydentävien ehtojen osiot, joihin
tilaneuvontaa voi saada, ovat:
1. Hyvän maatalouden ja ympäristön
vaatimukset
2. Ympäristösäädökset
3. Eläinten tunnistus ja rekisteröinti
4. Kasvinsuojeluaineet
5. Elintarvikkeet
6. Rehut
7. Eläinten hyvinvointi ja eläintaudeista ilmoittaminen
MUISTA:
sähköpostit: [email protected]
ProAgria Keski-Suomi ry
Kauppakatu 19 A, PL 112
40101 Jyväskylä
Kannen kuva: Marko Toivakka
vaihde: 020 747 3300
lankapuhelimesta 8,28snt/puh + 7 snt/min
matkapuhelimesta 8,28snt/puh + 17 snt/min
sähköpostit:
[email protected]
[email protected]
www.proagria.fi/ks
www.koneagria.fi
www.wmw.fi
Muutokset ja
muistettavat tukiasioissa
Maataloustukien muutokset ovat varsin vähäisiä. Vuoden 2013 piti olla nykyisen tilatukimallin viimeinen vuosi. Turvemaiden
ensimmäisen kynnön kiellonkin piti jo astua
voimaan. Tilatuen muutos kuitenkin siirtyy
vähintään vuodella ja turvemaiden kyntörajoitus voi jäädä vaikka syntymättä.
Pieniä muutoksia silti on ja kokemus
on opettanut että ilman muutoksiakin
voi viljelijä joutua käpälälautaan. Vipupalvelu, sähköinen tukihakemus ja varsinkin Vipu-neuvojan hyödyntäminen
paljastaa ison osan virheistä ennen kuin
ne ehtivät syntyä.
Osa ympäristötuki- ja LFA-sopimuksista on alkanut 2008 ja ne päättyvät
2013. Näihin tarjotaan vuoden jatkoaikaa entisin ehdoin. Jatkosopimuksessa
ei ole ikärajoitusta. Vaihtoehtona on
viljellä kokonaan ilman sopimusta ja ilman tukea. Ympäristötuen lisäehtoja voi
näissä jatkosopimuksissa muuttaa vuoden 2012 tapaan.
Eläinten hyvinvointituen sopimuksista
osa päättyy tänä vuonna. Myös niihin on
otettavissa yhden vuoden jatkoaika mutta näiden sopimusten vanhoja lisäehtoja
ei voi muuttaa.
Ruiskutussäädökset muuttuvat ja tulevana kesänä vesistörajoitukset ovat erilaiset kuin mihin on totuttu. Kasvinsuojeluaineiden suojaetäisyydet vesistöön
ovat ainekohtaisia ja riippuvat myös
käytettävistä suuttimista. Ruiskutuksia
ei nyt auta tehdä vanhan kaavan mukaan, vaan suojaetäisyydet pitää tarkastaa. Parhaiten tämä käy Tukesin sivuilla,
missä on kasvinsuojeluainerekisteri tai
sitten kysymällä myyjältä tai neuvojilta.
Tukien sudenkuopat
Sanktioita jaettiin viime vuonna aivan
edellisten vuosien tapaan eikä aiheuttajien lista muuttunut entisestään. Sanktion saa helposti puutteellisilla paperitöillä ja vanhentuneilla maanäytteillä.
Viljelysuunnitelman puuttuminen ja riittämättömät viljelymuistiinpanot käyvät
viljelijän kukkarolle, unohtuneet maaTilipalvelut:
näytteet, unohtunut typpinäytteiden
otto, vanhentunut ruiskuttajan tutkinto
ja vanhentunut ruiskun testaus ovat samanlaisia sudenkuoppia.
Vuodesta toiseen maanäytteitä yhdistetään väärin tai isolta lohkolta otetaan
näytteitä liian vähän. Näytteenottotiheys pitää aina tarkastaa, tässä asiassa
pelkkä järkeen luottaminen käy kalliiksi.
Tiedon saa sitoumusehdoista, ely-keskuksesta tai neuvojilta.
Valtaojia reunustamaan tarvitaan
pientareet ja purojen sekä vesistöjen varsille suojakaistat. Näiden pitää olla kokonaan pellon puolella, riittävän leveitä
(piennar yksi metri, suojakaista kolmesta viiteen metriä) ja koko matkalta nurmipeitteisiä. Ne voidaan uusia kunhan
ensin ottaa yhteyden maaseutuasiamieheen.
Kesannot ja luonnonhoitopellot
Kesannot pitää niittää tai rikkakasvit
muuten torjua joka vuosi. Suositus on
elokuussa mutta perustellusta syystä sen
voi tehdä aiemminkin. Syyskuun alkuun
mennessä pitää rikkojen olla torjuttuna joko niittämällä tai ruiskuttamalla.
Luonnonhoitopelloillakin tätä suositellaan joka vuosi, mutta vaaditaan vain
joka kolmas vuosi. Niillä ei tietenkään
voi ruiskuttaa, vaan työ hoidetaan niittämällä.
Luonnonhoitopellon minimi-ikä on
kaksi kasvukautta. Vuonna 2012 ensimmäisen kerran luonnonhoitopelloksi
ilmoitettu lohko on luonnonhoitopelto
tänäkin vuonna. Pellon voi ottaa muulle kasville vain, jos kahden vuoden aika
on tullut täyteen. Vaatimus koskee lhpnurmi-nimikkeellä olevia lohkoja. Luonnonhoitopelloissa on myös monimuotoisuusvaihtoehtoja, joissa ehdot ovat
erilaisia
Luonnonhoitopellon on oltava nurmipeitteinen koko alaltaan. Tämä on
otettava huomioon, kun ilmoitetaan uusia luonnonhoitopellon lohkoja. Näillä
on oltava niin hyvä nurmikasvusto että
Hankasalmen toimipiste
Keskustie 36, 2. krs
020 747 3311 / 020 747 3312
Avoinna ma-pe klo 9-15.30.
nurmipeitteisyys kestää vähintään kahden kasvukauden jakson. Kasvinsuojeluaineiden käyttökielto pitää niin ikään
muistaa. Tämä rajoitus on sidottu kalenterivuoteen: luonnonhoitopeltoa ei
siis voi ruiskuttaa ennen kylvöä eikä sitä
voi päättää ruiskuttamalla.
Viherlannoitusnurmi on päätettävä
kahden kasvukauden jälkeen ja seuraavan kasvin on oltava satokasvi. Kesanto
tai luonnonhoitopelto ei kelpaa viherlannoitusnurmen jatkokasviksi, mutta
kasvuston voi kyllä jättää rehunurmeksi.
Viherlannoitusnurmella ei ole kasvinsuojeluaineiden käyttörajoituksia. Siemenseokselle sen sijaan on palkokasvivaatimus: kylvettävän nurmen siemenistä
vähintään 20 % pitää olla typensitojakasvien siemeniä.
Merkit korviin joutuin
Uudet tuulet puhaltavat eläinten korvamerkkiasioissa. Vaatimukset eivät sinänsä ole muuttuneet, mutta valvonnan
linja on. Ilmoitukset pitää tehdä ajallaan ja merkkien pitää päätyä joutuisasti
korviin. Ilmoitukset voidaan tehdä kirjeitsekin, mutta käytännöllisin tapa on
Elmer- tai Ammu-ohjelma ja Eviran lammas- ja vuohirekisterin sähköinen ilmoitus. Nämä ohjelmat toimivat kohtuullisen heikollakin yhteydellä ja jos et halua
itse niitä käyttää, voit tehdä sopimuksen
paikallisen neuvojan kanssa.
Viljelijöiden eu-infoja järjestetään
totuttuun tapaan maaliskuussa ja
huhtikuussa. Keski-Suomessa näitä tilaisuuksia on kuusi. MTK ja maaseutuasiamiehet kouluttavat sähköisen
tukihakemuksen täyttöön niin ikään
kuudessa tilaisuudessa maakunnan alueella.
Juhani Peltola
maitotilaneuvoja
ProAgria Keski-Suomi
040 586 0042
[email protected]
Viitasaaren toimipiste
Asiointi ilman ajanvarausta
Haapasaarentie 9
maanantaisin klo 8-12.
020 747 3368 / 020 747 3364 Muina aikoina sopimuksen
mukaan.
Miten tuotetaan hyvälaatuista luomuviljaa
Hyvälaatuisen luomuviljan tuottaminen lähtee hyvärakenteisesta maasta, kertoo Reijo
Käki, luomuasiantuntija Elimäeltä, joka itsekin viljelee luomutilaa. Reijo kertoo vinkkejä hyvälaatuisen luomukevätvehnän ja luomumallasohran tuottamiseen.
Maan rakenne on viljavuuden avain
Luomutuotannossa sadon tuottaminen alkaa maan rakenteesta, painottaa
Reijo Käki. Maan rakenne on viljavuuden avain. Hyvärakenteisesta maasta
saadaan hyvä sato pienelläkin lannoituksella, koska juurten kasvu maassa on
helppoa. Maan vesitalous pysyy kunnossa, pieneliötoiminta on vilkasta ja kasvin
juuret saavat maasta ravinteita kasvien
käyttöön. Hyvärakenteisessa maassa
ravinteiden hävikki on vähäistä, eivätkä
kasvit kärsi poudasta.
Monipuolinen viljelykierto parantaa
maan rakennetta ja lisää eloperäistä
ainesta maahan. Multavuuden lisääntyminen kivennäismailla mahdollistaa
paremman sadon saannin. Viljelykierrossa kaikki mahdollisuudet lisätä maan
multavuutta käytetään hyväksi, neuvoo
Reijo Käki. Viljelyssä suositaan nopeakasvuisia, reheviä ja syväjuurisia kasveja
ja käytetään alus- ja kerääjäkasveja.
Kevätvehnää tuottamaan
Kevätvehnälle kannattaa valita multava, rakenteeltaan ja vesitaloudeltaan hyväkuntoinen joko savi-, hieta- tai multamaa, jonka pH on vähintään tyydyttävä
tai mielellään hyvä. Vehnän esikasveiksi
sopivat hyvin palkokasvit, apilapitoiset
nurmet ja öljykasvit. Lajikevalinnassa
kannattaa Reijo Käen mielestä huomioida valkuaispitoisuuden lisäksi erityisesti
sakoluvun kestävyys, korrenpituus ja
taudinkestävyys. Pitkäkortisilla lajikkeilla on laaja juuristo, lyhytkortiset lajikkeet ovat poudanarempia kuin pitkäkortiset ja kilpailevat huonosti rikkakasvien
kanssa.
Vehnän kylvötiheys ja lajike valitaan
käytettävissä olevien ravinteiden mukaan. Esikasvivaikutus otetaan huomioon, kun suunnitellaan täydennyslannoitusta. Täydennyslannoituksena
voidaan käyttää karjanlantaa tai lihaluujauhoa. Keväällä voidaan maan biologista aktiivisuutta ja typen vapautumista
nopeuttaa maata lämmittävillä muokkauksilla, vinkkaa Käki.
Mallasohran viljely
Lohkon valinta, hyvälaatuinen siemen
ja lannoituksen onnistuminen ovat mallasohratuotannon keskeisiä asioita Reijo
Käen mukaan. Mallasohralle valitaan
viljelykierron paras paikka, sillä ohra on
vaatelian kasvi luomuviljelyssä. Mallasohralle soveltuvat lämpimät ja ilmavat
hyvärakenteiset kivennäismaat. Veden
puute rajoittaa usein kasvua, laskee satotasoa ja nostaa valkuaispitoisuutta.
Lajikevalinnassa huomioidaan alhainen valkuaispitoisuus, taudinkestävyys,
aikaisuus, siemenen koko ja korrenlujuus. Siemenen laatuun kannattaa panostaa, kehottaa Käki. Mallasohran
siemenen pitäisi olla tervettä ja elinvoimaista, lajiteltua ja isokokoista ja mielellään Cedomon-peitattua.
Ohralla on nopea kasvurytmi ja se ottaa ravinteet maasta lyhyen ajan kuluessa alkukesällä, kertoo Käki. Suuri haaste mallasohran viljelyssä on järjestää
kasvurytmin mukainen ravinnehuolto.
Siksi kaikilla viljelytoimilla pitää tähdätä
siihen, että kylvövuonna saadaan alkukesään suotuisat olosuhteet ravinteiden
vapautumiselle. Muokkauksilla voidaan
parantaa maan lämpötaloutta ja biologista aktiivisuutta
niin, että ravinteet
saadaan nopeammin
liikkeelle. Eloperäisten
lannoitteiden
käyttö nostaa helposti valkuaispitoisuutta, koska niiden
typpi vapautuu hitaasti, huomauttaa
Reijo Käki. Hänen
mielestään parhaiten
typpilannoitteeksi ohralle soveltuu virtsa ja
maahan mullattu lietelanta. Lihaluujauhoa käytettäessä se sijoitetaan maahan
kylvön yhteydessä tai aikaisin ennen kylvöä, jotta sen vaikutus alkaa heti versonnan alettua. Luomuviljelyssä pyrkiminen
suureen hehtaarisatoon on varmin tapa
saada mallasohraksi kelpaava ohrasato,
tiivistää Käki.
Eeva-Liisa Neuvonen
hankevetäjä
Kasvi-idea Keski-Suomessa -hanke
0400 315 906
[email protected]
Siemenviljely-info
Aika: pe 12.4.2013 klo 12 alkaen
Paikka: Kartanokievari, Saarijärventie 434,
44100 HIETAMA (Äänekoski)
Tilaisuudessa mukana palveluryhmäpäällikkö Sari Peltonen ProAgria
Keskusten Liitosta.
Tilaisuuden tarkempi ohjelma:
www.proagria.fi/ks
Ilmoittautumiset 5.4. mennessä:
[email protected],
0400 315 906.
Kylvöaika lähestyy oletko valmis?
Viime syksyn sadonkorjuukausi oli hankala.
Lopulta sato saatiin talteen kuitenkin huomattavasti suuremmalta pinta-alalta kuin
pahimmillaan näytti. Myös viljasadon laatu
ja määrä oli parempi kuin myöhäisen ja sateisen sadonkorjuun aikana otaksuttiin. Tilakohtaiset erot sadon määrässä ja laadussa
ovat poikkeuksellisen suuria.
Ongelmallinen syksy tulee myös näkymään peltojen rakenteessa vuosikausia.
Ensimmäiset ja konkreettisimmat vaikutukset näkyvät tulevana keväänä, kun
korjaamatta jäänyt kasvusto haittaa tulevia kylvötöitä ja siementen saatavuus
on heikko.
Mitä tehdä puimattomille
lohkoille?
Kysymys tässä tilanteessa kuuluukin,
että mitä tehdä puimattomalle lohkolle, jos kasvustoa ei viime syksynä saatu
murskattua ja muokattua maahan. Parhaan tuloksen tässä tilanteessa antanee
kevätkyntö ja perusteellinen muokkaus.
Toisaalta, jos pellossa on erityisen runsaasti kasvimassaa, saattaa onnistuneen muokkauksen toteuttaminen olla
hankalaa. Suorakylvö tuleekin olemaan
hyvä vaihtoehto muokkaukselle.
Kannattaa miettiä hyvin tarkkaan, mitä
kylvää viime vuoden ongelmalohkoille.
Jos siementä on saatavilla, on järkevää
kylvää samaa lajiketta, jota pellossa kasvoi viime vuonnakin. Näin estetään seoskasvustot, joita muuten syntyisi viime
vuodelta peltoon jääneiden siementen
itäessä. Jos pelto vaatii muutenkin peruskunnostusta, on viherlannoitusnurmi
hyvä vaihtoehto. Viherlannoitusnurmen
tai myös luonnonhoitopellon avulla pellon kuntoa saadaan kohennettua tulevia
vuosia varten.
Kevätkylvöjä uhkaa siemenpula
Myöhäinen sadonkorjuu vaikeutti myös
siemenviljan saantia. Vaikka Keski-Suomessa kasvustot pääosin pysyivät pystyssä, tuli varmasti myös laatutappioita
myöhään korjatun sadon osalta. Oman
siemenen käyttö on erityisen suuri riski
tässä tilanteessa. Siemeneksi aiotun viljan itävyys kannattaa selvittää jo hyvissä
ajoin. Luotettavimman tiedon siemenen
itävyydestä saa toimittamalla näytteet
Eviran siementarkastuslaitokselle.
Siemenen itävyyden voi selvittää myös
kotoisin konstein. Kotioloissa siemenen
itämislepo voi aiheuttaa virhettä tulok-
seen. Itämislepoa voi murtaa pitämällä
idätettäviä siemeniä kylmässä tai pakkasessa kaksi viikkoa. Idättäminen mm.
talouspaperissa toimii yleensä hyvin.
Pelkkä itäminen ei kuitenkaan riitä, vaan
idätystä on jatkettava orastumiseen
saakka. Itävyyttä laskettaessa lasketaan
vain hyvin itäneet ja terveet oraat.
Sertifioidusta siemenestä tulee pula
tänä vuonna. Sertifioidun siemenen ostajia on liikkeellä varmasti aiempia vuosia enemmän, koska oman siemenen
laatu ei läheskään aina täytä siemenen
vaatimuksia. Joten siemenhankinnat on
syytä tehdä viimeistään nyt. Siementen
ja lannoitteiden hankinta ja käyttö tulee
perustua huolelliseen suunnitteluun. Yhteys ProAgria Keski-Suomen neuvojaan
kannattaa ottaa viljelysuunnitelman
laatimiseksi. Ajoissa laadittu viljelysuunnitelma mahdollistaa oikeat ratkaisut
viljelypanosten hankinnassa.
Vesa Laitinen
johtaja
ProAgria Keski-Suomi
0400 547 816
[email protected]
L uomuvehnää
uomuvehnä ä Laur
La ur ilan
ila n tilalt a
Laurilan tilalla Uuraisilla viljellään vehnää
noin 35 ha:n alalla emolehmätuotannon
ohessa. Tila on siirtynyt luomuun vuonna
2007. Vehnänviljelyn onnistuminen arvelutti
alkuun isäntä Timo Huuhaa. Valtaosa sadosta on kuitenkin kelvannut leipävehnäksi
ja viime kesän sato on viljelty sertifioiduksi
siemeneksi.
- Pellot ovat nurmikierrossa, jossa apilaa pyritään pitämään runsaasti mukana. Nurmi ja vehnä ovat käytännössä
ainoat viljelykasvit. Kauraa saattaa olla
muutama hehtaari vuodessa. Kahta viljaa ei pidetä mielellään peräkkäin rikkakasvien takia, kertoo Timo Huuha.
Oman karjan kuivikelanta käytetään
viljojen lannoittamiseen. Osalle lohkois-
ta ostetaan lisäksi naudan lietelantaa.
Lanta pyritään jakamaan niin, että osa
levitetään syksyllä ennen kyntöä ja loput
keväällä. - Apilanurmesta tulevaa typpeä
on vaikea arvioida, mutta karjanlannasta typpeä tulee vehnälle n. 60kg/ha ja
fosforia n. 20kg/ha.
Viljelyn pohja viljelykierrossa
- Kovinkaan paljon ei muuttunut kun
siirryttiin luomuun. Tietenkin ruiskutukset ja apulanta jäi pois. Satotasot kuitenkin putosivat yllättävän vähän, sanoo
Timo Huuha.
- Tilan peltoja ei ole ainakaan vielä rikkaäestetty. Yksivuotiset rikkakasvit pysyvät nurmikierron ansiosta aika hyvin ai-
soissa. Jos juolavehnä pääsee valloilleen,
kynnetään pellot ensimmäisen rehunteon jälkeen ja pidetään loppukesä avokesannolla, kertoo Huuha rikkakasvien
hallinnasta.
Huuhan mukaan märkänä kesänä kasvitaudit ovat ongelma ja saattavat viedä kolmanneksen sadosta. - Se on asia,
josta ei voi eikä kannata ottaa stressiä,
mitään et mahda. Huononakin vuonna,
kuten viime, luomuviljan hinta korvaa
aika hyvin sadonmenetyksen. Noin 80
% tilan vehnistä on mennyt leipäviljaksi.
Oikeastaan syyssateet ovat ainoa asia,
mikä on pilannut sadon. Oikeilla lajikevalinnoilla ja maltillisella lannoituksella
sakoluvun kanssa ei ole ongelmia, hän
kertoo.
Valtakunnallinen lypsykarjojen
tuotosseurannan kehitysprojekti
alkaa
Tekniikan kehitys ja karjakoon kasvu ovat tuoneet esille
tuotosseurannan uudistustarpeita. Vuoden 2013 alusta on
käynnistynyt kaksivuotinen projekti tuotosseurannan laadun ja palvelujen kehittämiseksi.
Tuotosseurantaprojektia vetää MMM, Ph.D. Heli
Wahlroos. Heli on työskennellyt aiemmin mm. Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yliopettajana Saarijärvellä ja viimeisimmäksi ProAgria Pohjois-Savossa kehityspäällikkönä.
Tuotosseurannan kehittämisprojektin tavoitteena
on mm.
• kehittää uusia palveluja lypsykarjatiloille tilojen
erilaisiin tarpeisiin
• uudistaa tuotosseurannan tulosten raportointia
• helpottaa maitonäytteiden ottoa, käsittelyä ja tiedonsiirtoa
• kehittää tiedonkeruuta ja -käsittelyä vastaamaan
aiempaa paremmin asiakastilojen tarpeita niin
ruokinnan ohjauksen, hedelmällisyysneuvonnan kuin
eläinten terveydenhuollon näkökulmasta
Keski-Suomen
MAITOTILAYHDISTYKSEN
vuosikokous
Yhdistyksen varsinainen kokous pidetään ti 16.4.2013
klo 10 alkaen Kallioplanetaariossa Jyväskylän Palokassa
(Vertaalantie 419, 40270 Palokka). Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.
Ohjelma:
klo 10
Kokouksen avaus,
Siru Kirvesmäki K-S Maitotilayhdistyksen pj.
Sääntömääräiset kokousasiat
n. klo 11
Planetaarionäytös
n. klo 11.45 Ruokailu
n. klo 12.30 Kokousesitelmä Viking-tähtisonnit huiput meidän ja muiden käytössä
Seppo Niskanen, vientipäällikkö, VikingGenetics
n. klo 13.45 Ansiomerkkien jako sekä
päätöskahvi
Ilmoittaudu viimeistään ti 9.4., jotta osaamme varata
ruokaa sopivasti. Ilmoittautumiset joko sähköpostitse tai
puhelimitse: [email protected]/040 587 3245,
[email protected]/0400 614 088 tai Siru Kirvesmäki 044 540 1216.
TERVETULOA !
Kuva: Irene Mäkinen
Opi näkemään enemmän -
Lehmähavainnoilla lisää euroja
Ähtäri ti 2.4.2013, Hotelli Mesikämmen, Karhunkierros 149
Teemapäivä (Elintarvikelaatua kannattavasti terveillä eläimillä)
Koulutuksen kesto: 4,50 tuntia (6 oppituntia)
Ohjelma:
09.30 – 09:45
09:45 – 10:00
10:00 – 11:45
11:45 – 12:30
12:30 – 15:00
MaitoPisnes-kahvi
Tilaisuuden avaus
Joep Driessen: Look, think, act! –
lehmähavainnoilla lisää hyvinvointia ja kestävyyttä
Lounas (omakustanteinen)
Joep Driessen: Olosuhteiden ja käyttäytymisen vaikutus
lehmän syöntiin ja maitotuotokseen
Koulutuksen hinta on 50,-/hlö (+ alv 24 %),
hankealueen ulkopuolisille 70,-/hlö (+ alv 24 %).
Ilmoittautumiset (Etelä-Pohjanmaa) 26.3.2013 mennessä Tuula Perälälle p. 06 416 3400,
040 706 3386, [email protected] tai internetissä www.proagria.fi/ep -> Tapahtumat.
Ilmoittautumiset (Keski-Suomi) 26.3.2013 mennessä Ulla Sonniselle 043 824 9639 tai ulla.
[email protected] tai www.proagria.fi/ks -> Tapahtumat.
Lisätietoja: Irene Mäkinen 040 587 3245
Tervetuloa!
ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja ProAgria Keski-Suomi / MaitoPisnes-hanke
Kevään juhliin
Maa- ja kotitalousnaiset ovat juhlien ja
luovan tekemisen tunnelmissa tänä keväänä. Suunnitelmissa on ruokakouluviikko
teemalla Koristele ja kuorruta – kevään
ja kesän juhlat. Se toteutetaan viikolla 16,
eli 15. - 21.4.2013.
Kurssi kestää 2,5 tuntia ja osallistuminen maksaa 25 euroa/henkilö. Asiantuntijan opastuksella tehdään erilaisia
pursotuksia kermalla ja kreemillä, opetellaan suklaan sulatuksen ja koristeiden
teon salat. Marsipaanista tai sokerimassasta muotoillaan lempikukkasi tai hahmosi kakun kruunuksi. Kurssia voi tilata
myös muina aikoina.
Kuva: Marko Toivakka
Tarjolla on myös voileipäkakkukursseja, joista saat hyvät vinkit suolaiseen tarjottavaan. Räätälöimme kursseja toiveiden mukaan, esimerkkeinä gluteeniton
leivonta, kahvipöydän hurmaavat herkut
kurssi tai karkkikurssi. Herkkuja voidaan
tehdä moneen lähtöön ja tarpeeseen.
Kurssitiedustelut:
Kati Huovilainen
kotitalousneuvoja
0400 274 292
[email protected]
Villiyrtit ja luonnonmukainen
ravitsemus kiinnostavat
Keruutuotteet Keski-Suomessa ja Kasvi-Idea
Keski-Suomessa -hankkeen järjestämään
yleisötilaisuuteen osallistui yli 180 kuulijaa.
Aiheina olivat suomalaiset villivihannekset
ja rohdoskasvit sekä luonnonmukainen ravitsemus ja puhujana oli ravintoasiantuntija
Jaakko Halmetoja.
Halmetojan mukaan terveellisyyden
kokeminen tulisi olla ensisijaisesti hauskaa ja mukavaa sekä terveyden tulisi
tuoda iloa ihmisten elämään. Halmetoja korosti monipuolisen ruokavalion
merkitystä. Ruokailutottumusten muuttaminen voi tapahtua pienin askelin.
Muutosta helpottaa, kun korvaa jonkun
tutun raaka-aineen lähes samanlaisella,
mutta terveellisemmällä raaka-aineella.
Terveysvaikutteisina kasveina Halmetoja mainitsi hampun ja eteenkin hampunsiemenet, kotimaiset luonnonmarjat
ja yrtit. Nokkonen ja peltokorte toimivat
esimerkiksi teen pohjana. Peltokortteen
sisältämä pii vahvistaa kynsiä. Nokkosen
siemenet antavat tarmoa ja voimaravintona eteenkin talvella. Samoin ruusujuuri toimii väsymyksen karkottajana.
Halmetoja mainitsi myös männyn siitepölyn ja kukintojen käyttämistä kotimaisena superfoodina. Käävistä hän
toi esille lakka- ja pakurikäävän, joista
jälkimmäisestä häneltä on ilmestynyt
kirja. Pakurikääpäkeitettä voidaan käyttää nesteenä kahvin valmistuksessa ja
keitoissa ja se sopii myös pirtelöiden,
smoothiejuomien ja eliksiirien pohjaksi.
Luonnontuotteita voidaan käyttää
myös parantamaan unenlaatua ja auttamaan stressinhallinnassa. Halmetoja
mainitsi mahdollisuudesta kasvattaa
lakkakääpää irrallisissa puupölkyissä.
Yleisön joukossa pohdittiin männyn siitepölyn keräämisen soveltuvaa laitetta.
Toivottavasti innostus luonnontuotteista jatkuu edelleen ja toimintaa syntyy
yrittäjämielellä.
Mirja Pummila
hankevetäjä
Keruutuotteet Keski-Suomessa
0400 932 054
[email protected]
ProAgria Keski-Suomen
Koulutuskalenteri
Kasvinsuojelukoulutukset Keski-Suomessa
Ympäristötukeen sitoutuneiden ja käytännössä kasvinsuojeluruiskutuksia
tekevien viljelijöiden on käytävä kasvinsuojelukoulutus viiden vuoden
välein. Alla tulevalla kevätkaudella ProAgria Keski-Suomen järjestämät
tilaisuudet ja ilmoittautumisvaihtoehdot.
Päivittäin klo 9.45 - 14.30
26.03.
03.04.
04.04.
24.04.
04.05.
Korpilahti
Saarijärvi
Pihtipudas
Karstula
Jyväskylä
Alkio-opisto, auditorio, Tähtiniementie 26, Korpilahti
POKE, Tarvaala, Uuraistentie 240, Tarvaala
Kunnantalo, valtuustosali, Keskustie 9, Pihtipudas
Kunnantalo, valtuustosali, Virastotie 4, Karstula
Maatalon kokoushuone, Kauppakatu 19 C, Jyväskylä
(Lauantaikoulutus!)
Ilmoittautumiset (viimeistään viisi päivää ennen kurssia):
puh.040 751 4972, 0400 648 275, 0400 545 543, 040 822 2127 tai sähköpostilla [email protected].
Ilmoittautua voi myös netissä osoitteessa www.proagria.fi/ks kohdassa Tapahtumat.
Etsi tilatunnus valmiiksi, sitä kysytään ilmoittautumisen yhteydessä.
Koulutuspäivän hinta on 60,-/tila (sis. alv 24 %, kahvin ja luentomateriaalin).
Lisätietoja: Marjo Marttinen, 0400 648 275, [email protected] ja Kai
Paltamaa, 0400 545 543, [email protected].
Viime hetken muutokset ja koulutusten
tarkemmat tiedot: www.proagria.fi/ks
Kasvi-idea Keski-Suomessa -tiedonvälityshankkeen
infotilaisuuksia tulossa:
Viljelisinkö vihanneksia -infopäivät (klo 11.30-15.00)
(yhteistyössä Voimakas-hanke).
22.03. Saarijärvi, kaupungintalo, Mannilan kokoustila
27.03. Viitasaari, kaupungintalo, hallinto-osaston kokoustila
Nurmesta biokaasua, ravinteet kiertoon -seminaari
(yhteistyössä ENKAT-hanke)
26.03. klo 10.00-15.00 Laukaa, Varjolan tila
Viljelijöiden maataloustuki -info (klo 9.00-14.30)
27.03. Saarijärven kaupungintalo, Saarijärvi-sali
02.04. Pihtiputaan kunnantalo, valtuustosali
04.04. Petäjävesi, Miilu
05.04. Jämsä, Auvilan auditorio
08.04. Karstulan kunnantalo, valtuustosali
09.04. Hankasalmi, Revontuli-sali
Minustako luomulihantuottaja?
16.04. tarkempi aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin
Luomuvihannesinfo
19.04. klo 11.30-15.00 tarkempi paikka ilmoitetaan myöhemmin
Viljelisinkö marjoja lähimarkkinoille?
03.05. klo 11.30-15.00 Keuruu, yhteistyössä Keuruun maaja kotitalousnaisten kanssa
Päivien tarkemmat ohjelmat ja ilmoittautumisohjeet: proagria.fi/ks
ProAgria Keski-Suomi / MaitoPisnes-hanke
Lypsykarjatalouden investointipäivä
14.3. klo 9.45-14.30 Piispalan matkailukeskus, Kannonkoski.
SPV tehty - miten eteenpäin?
12.3. klo 10.30-14 Viitasaari, kunnantalo
Lisätietoja: Matti Viinikainen, p. 0400 896 386
Lisätiedot Maija Laahanen, 0400 821 029
Opi näkemään enemmän lehmähavainnoilla lisää euroja
Navetan stailauspäivä - parsinavetta
14.3. klo 10-14.15 Hankasalmi, Revontuli
5.4. klo 10-14.15 Petäjävesi, Taipaleen tila
Maailmakuulu lehmähavaintokouluttaja Drs. Joep Driessen DVM Cowsignals® Training
Company, Hollanti. Hinnat 50,-/70,- (+alv 24 %. Ks. tarkempi ohjelma sisäsivuilta.)
2.4. klo 9.30-15 Ähtäri, Hotelli Mesikämmen
Lisätietoja: Irene Mäkinen, 040 587 3245
Lisätiedot Sirpa Helin, 050 384 0602
Ulkoista utaretulehdus
19.3. klo 9.30-15.15 Saarijärvi, kunnantalo
20.3. klo 9.30-15.15 Jyväskylä, Viherlandia
Lisätiedot Ulla Sonninen, 043 824 9639
Tulevia pienryhmäkoulutuksia
Pienryhmäkoulutuksissa opitaan toisilta ja keskustellaan yhdessä. Koulutus
koostuu ryhmätapaamisista ja osallistujakohtaisesti räätälöitävistä tilakoulutuksista. Tapaamispaikka määräytyy osallistujien mukaan. Ilmoittautumiset Ulla
Sonniselle, p. 043 824 9639, [email protected] tai www.proagria.fi/
ks -> Tapahtumat. Pienryhmätapaamisen hinta on 20,-/hlö (+ alv 24 %), hankealueen ulkopuolisille 40,-/hlö (+ alv 24 %). Ilmoittaudu ja tule mukaan!
Laatulitroja lypsyllä
4.3. klo 10-14.15 Hankasalmi, Revontuli.
5.3. klo 10-14.15 Kannonkoski, Piispala
Lisätiedot Sirpa Helin, 050 384 0602
Ruokinta kohdalleen ja lehmät tuottamaan (seosrehutiloille)
7.3. klo 10.30-14 Äänekoski, Kaislaranta
Lisätiedot Irene Mäkinen, 040 587 3245
Kaikilla aisteilla!
26.3. klo 10-14.15 Kannonkoski, Piispala
Lisätiedot Sirpa Helin, 050 384 0602
Pesupäivä
3.4. klo 10-14.30 Jyväskylä, Valio
Lisätiedot Sirpa Helin, 050 384 0602
Vasikka - tulevaisuuden huippulehmä
9. ja 11.4. (tarkemmat ajat ja paikat ilmoitetaan myöhemmin)
Lisätiedot Ulla Sonninen, 043 824 9639
Hedelmällisyys koetuksella
16.4. klo 9.30-15.15 Jyväskylä
25.4. (tarkempi aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin)
Lisätiedot Ulla Sonninen, 043 824 9639
Valkuaiskasvit lypsylehmien ruokinnassa
23.4. klo 9.30-15 Äänekoski, Kaislaranta
Lisätiedot Irene Mäkinen, 040 587 3245