PAUHA 2013 - Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin

Transcription

PAUHA 2013 - Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin
L
AKEUDEN
M
M - Suomen Posti Oyj
2 / 2013
AANPUOLUSTAJA
PAUHA 2013
”Nuoret erellä eteenpäin!” sanoi Rengon Jaska. Nuorissa on tulevaisuus!
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Länsi-Suomen piiri
järjesti PAUHA 2013 -harjoituksen Lohtajan ampuma- ja
harjoitusalueella 12.-14.4.2013.
Nyt järjestetty harjoitus oli kolmastoista vuodesta 2001 alkaneessa harjoitusten sarjassa.
Harjoituksen johtovastuu oli
Pohjanmaan koulutus- ja tukiyksiköllä
Harjoitus koostui harjoituksen
johdosta ja noin kahdestakymmenestä kurssista, joilla oli yhteinen hallinto, perustaminen,
huolto, kuljetukset sekä kulunvalvonta ja vartiointi. Harjoitukseen osallistui yhteensä
410 henkilöä mikä on kaikkien
aikojen ennätys.
Kurssien johtamisesta ja järjestelyistä vastaavat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan
ja Pohjanmaan koulutus- ja tukiyksiköt.
Harjoituksen järjestelyjä tuParikymmentä kurssilaista syvensi osaamistaan Puolustusvoimien tilaamalla kurskevat Lentosotakoulu (LENTOSK),
Panssariprikaati Yksikön päällikkö Haanpää lentoonlähdössä pelkäs- silla Taktinen Taistelukentän ensiapu 1 (TTEA1).
(PSPR), Pohjanmaan Aluetoi- tä innostuksesta PAUHA harjoituk-seen saapuessaan. Kurssilla harjoiteltiin soveltavissa case -tilanteissa taistelukentän olosuhteisiin
kuuluvia lääkinnällisiä taitoja ja periaatteita haavoittuneiden hoitoon osana ryhmisto (POHMALTSTO), Poh- Katso Facebookista mitä oikeasti tapahtui
män toimintaa.
jois-Pohjanmaan Aluetoimisto
(PPOHMALTSTO) ja Kainuun Harjoitukseen tutustuivat mm. Länsi-Suomen sotilasläänin
Prikaati (KAIPR).
komentaja kenraalimajuri Pertti Salminen ja Pohjanmaan Kuvat: Jaakko Renko, Seija Argillander ja PAUHA Facebook tiimi
Asutuskeskustaistelua harjoi- aluetoimiston päällikkö everstiluutnantti Jukka Ranta.
Teksti: Maija Haanpää
teltiin uudella AKE radalla.
Alavudella onnistuneet ilma-asekisat
RESUL:n ilma-asekilpailut
Alavuden Kunto-Lutrassa
sujuivat mallikkaasti. Kilpailun johtaja Marko Talvitie ja käytännön järjestelyissä perinteiseen tapaan
ahkerasti puurtanut Aarno
Ala-Honkola saattoivat jo
viikonloppuna seurata kisoja rauhassa. Kilpailijat olivat järjestelyihin tyytyväisiä
ja kaikki sujui aikataulun
mukaisesti. Alavuden järjestelyorganisaatio on rutinoitunut ja puitteet kisajärjestämiseen ovat hyvät: 30 rataa
ja uimahalli saunoineen samassa rakennuksessa.
Kilpailussa eteläpohjalaiset eivät
vieraskoreutta tunteneet vaan ottivat kahdeksan voittoa. Sarjojensa
parhaat olivat ilmakiväärillä (sarja
suluissa) Riina Karhu (D16), Heta
Komeaa katsottavaa pistooliammunnan palkintojenjaossa.
Palkintokorokkeilla mitalikolmikko Marko Talvitie, Aki Rantakangas ja Teijo Kimpimäki.
Kujansuu (D18), Jaakko Björkbacka (H) ja Kalevi Suomu (H75).
Ilmapistoolissa sarjansa voittivat
Susanna Ahomäki (D), Marko Tal-
vitie (H), Seppo Nevansuu (H50)
ja Matti Tulimäki (H75). Varsinaista ylivoimaa oli ilmapistoolin yleisessä sarjassa, jossa viisi ensimmäistä sijaa jäi kotiin.
Tulokset, voittaja ja eteläpohjalaissijoitukset. Yleisessä sarjassa 60 ls, naiset ja ikämiehet 40ls
Ilmakivääri sarja D16 1. Riina
Karhu E-P 386, 2. Sofia Mäkinen
E-P 372 sarja D18 1. Heta Kujansuu E-P 366 sarja D, 1. Sirkka
Savukari Kymi 388, 2. Nina Ojala 379, 3. Susanna Ahomäki E-P
376, 4. Heta Kujansuu E-P 368
H, 1. Jaakko Björkbacka E-P 590
8. Markku Niemi E-P 560, 9. Veli
Ylinen E-P 560, 10. Markku Haukkala E-P 549, 13. Jukka Yliketola
E-P 528 H50, 1.Jari Lehtinen K-S
388… 3. Markku Niemi E-P 379,
5. Harri Björkbacka E-P 374 H60,
1. Matti Rinnola V-S 373… 7. Jorma Nyrhinen E-P 350sarja H70,1.
Kalervo Simi K-P 351sarja H75,1.
KaleviSuomu E-P 341 H80 1. Antti Tyrväinen PIR 334 Ilmapistooli
D, 1. Susanna Ahomäki E-P 367
D50, 1. Sirkka Savukari Kymi 345
Tulospalvelu pelasi
H, 1. Marko Talvitie E-P 565,
2. Aki Rantakangas E-P 564, 3.
Teijo Kimpimäki E-P 562, 4. Jyrki
Turja E-P 561, 5. Tuomo Passi
E-P 560…15. Reijo Rantakangas
543, 17. Jyrki Leppälä 536 H50, 1.
Seppo Nevansuu E-P 379…5.Jyrki
Leppälä E-P 364, 7. Bernt Björkqvist E-P 362, 8 Reijo Rantakangas
E-P 362, 12. Jari Palo E-P 354, 15.
Jarmo Vuorinen E-P 353, 19. Yrjö
Ollila E-P 333 H60, 1. Olavi Kivelä PIR 371…3 Per-Erik Gammelgård E-P 369, 8. Keijo Koski E-P
360, 9. Markku Kujala E-P 359,
19. Eero Haapala E-P 342. 20.
Jarmo Nyrhinen E-P 337, 21. Matti Pyttäri 334, 22. Aulis Leppänen
E-P 321 H70 Alpo Vehanen Sat
360…5.Juhani Tammela E-P 316,
6. Timo Suvanto E-P 311 H75, 1.)
Matti Tulimäki E-P 332
2
Helsingissä ideoita
hakemassa
Reserviupseeriliitto on viime vuosina pyrkinyt aktivoimaan kerhotoimintaa
eri puolilla maata. Uusiin
toimintamuotoihin
kuuluu mm. pari vuotta sitten
lanseerattu
Toimintapäivä, jonka järjestäminen
jatkuu myös tänä vuonna
ja toivottavasti tulevaisuudessakin. Toinen uusi
kerhojen aktivoimismuoto
on Yhdistyspäivä, eli yhteinen keskustelutilaisuus
eri puolilta maata tuleville
kerhojen edustajille. Päivän
tarkoituksena on jakaa kokemuksia eri toimintamuodoista, antaa ideoita oman
toiminnan kehittämiseen,
pohtia ratkaisuja kaikkien
tuntemiin ongelmiin sekä
yleensäkin innostaa toimijoita luomaan omaa paikallisaktiivisuutta.
Yhdistyspäivä järjestettiin
nyt toista kertaa. Viime
vuonna Etelä-Pohjanmaalta
matkaan lähtivät seinäjokiset, tänä vuonna kunnian
piiriin edustamisesta sai
Ilmajoen reserviupseerikerho, jonka kaksi edustajaa (pj
ja vpj) osallistui RUL:n yh-
distyspäivään Helsingissä
23.3. Paikalla päivässä oli
28 osanottajaa 20 kerhosta
eri puolilta maata, edustaen 16 reserviupseeripiiriä.
Liiton puolesta paikalla oli
3 henkilöä. Paikkana toimi
Katajanokan kasino; upea
talo, joka ainakin allekirjoittaneelle oli uusi kokemus.
Päivän teemana oli jäsenistölle tarjottu toiminta ja
erityisesti nuorten huomioiminen yhdistyksissä. Koska
paikalla oli monen kokoisia kerhoja, olivat resurssit
luonnollisesti eri paikkakunnilla kovinkin erilaiset.
Toisaalta ongelmat etenkin
nuorten mukaan saamisessa
tuntuivat olevan yhteisiä:
Miten aktivoida mukaan
uusi tai vanha jäsen, kun
Ampumataitoinen
reservi
Meille on viimeisen vuoden aikana vakuutettu, että
puolustusvoimauudistus ei
tarkoita yleisestä asevelvollisuudesta, eikä koko maan
puolustamisesta luopumista. Meitä on muistutettu,
että maata puolustetaan reserviläisillä, ja että varuskunnat ovat vain koulutuspaikkoja.
Maanpuolustusjärjestöjen
tärkein tehtävä tässä kokonaisuudessa on maanpuolustustahdon ylläpitäminen.
Tämä työ tarvitsee tueksi
monipuolista yhteistyöverkostoa ja puolustusvoimien
tukea. Meidän kosketuspintamme puolustusvoimiin
muuttuu Lentosotakoulun
loppumisen myötä fyysisesti etäiseksi ja muuten-
kin haastavaksi. Työmme
maanpuolustustahdon hyväksi vaikeutuu merkittävästi.
Viime elokuussa saimme
esittää
näkemyksiämme
muutoksesta selviämiseen.
Hyvin keskeiseksi asiaksi
nousi Lentosotakoulun ja
sotilassoittokunnan merkittävä tuki toiminnoillemme,
sekä Hopiavuoren ampumaradan olemassaolo tärkeys reservin ampumataidon ylläpidossa.
Nyt tiedämme, että Lentosotakoulun alue tyhjennetään,
sotilassoitto
maakunnassa vähenee ja
Hopiavuoren ampumarata
maisemoidaan pahimmassa
tapauksessa taimikoksi.
LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA
toimintamme kilpailee ajasta niin henkilökohtaisten
ihmissuhteiden,
nuorten
opiskelukiireiden, muiden
järjestöjen kuin kaiken
muun ihmisten vapaa-aikaa
vievän toiminnan kanssa?
Siinäpä kysymys, johon kenelläkään tuskin on täydellistä vastausta. Silti voi ja
kannattaa yrittää.
Tehokkaimmaksi
(mutta
samalla työlääksi) tavaksi
päivän keskustelussa todettiin
henkilökohtainen
yhteydenotto: puhelinsoitto tai kotikäynti. Prosenttiammuntasuorituksiin oli
haettu osallistujia kotoa asti
”kädestä pitäen” ja saatu
kerhossa 100% suoritus.
Sähköposti kätevyys ”propagandan” lähettämisessä
tunnustettiin, mutta toisaalta sillä lähetetyt viestit
häviävät monella viestien
tulvaan. Nykyajan muotiilmiö Facebook jakoi mielipiteitä: toisten mielestä se
on ehdottoman hieno juttu,
toisten mielestä taas joutavanpäiväinen ajanhukka.
Toisena punaisena lankana kulki paikallinen soveltaminen. Paikkakunnan
väki tuntee omat mahdollisuutensa ja käyttää omia
vahvuuksiaan siten, kuin
Toisen kuolo on toisen leipä
sanotaan. Lentosotakoulun
lakkauttamisessa tämäkin
tapahtuu
konkreettisesti.
Meidän maakuntalehdet uutisoivat Kauhavan tukikohdan perusparannusvarojen
hukkaanmenosta ja alueen
jatkokäytön
ongelmista.
Keski-Suomessa taas iloitaan yli 30 miljoonan euron piristysruiskeesta kun
Tikkakoskelle rakennetaan
ensivaiheessa välttämättömimmät tilat. Säästöillä
tätä Lentosotakoulun muuttoa on turha selittää. Asian
takana pitää olla jotain suurempaa strategista visiota,
koska muuten on toimittu
ainakin varojen käytössä
vastuuttomasti.
Pohjalainen maanpuolustaja
odottaa ja toivoo jo vihdoin
hyviä uutisia. Sellaisia asioita jotka motivoivat vapaaehtoisen maanpuolustustyön tekemiseen. Tällaisia
viestejä olisi tieto kuinka
puolustusvoimat jatkossa
pitää meihin yhteyttä ja tukee toimintaamme. Ampumataitoinen
reservimme
tarvitsee
ampumaradan,
jossa tarvittaessa voi harjoitella sotilasaseilla puolustusvoimien johdolla tai
omaehtoisesti. Toivon, että
yhteistyöllä ja verkostoitu-
parhaaksi katsoo. Varsin
monia erilaisia upseeri- ja
herrasmiestaitojen hallintaa
eri kerhoissa harjoitettiinkin. (Jälkimmäiseen osioon taitavat kuulua ainakin
Taipalsaarella järjestettävät
viininmaistelutilaisuudet.)
Varuskuntien läheisyys ja
tuki on tietenkin joidenkin
alueiden kiistämätön etu.
Jos on mahdollisuus saada
tilaisuuteen Leopard-panssarivaunu tai päättää kilpailu upseerikerhon saunaan,
luo se tietenkin aikamoista
tunnelmaa. Tästähän me
Etelä-Pohjanmaalla voimme vain unelmoida.
Kokonaisuutena oli hieno
juttu päästä edustamaan
Etelä-Pohjanmaan
reserviupseeripiiriä Yhdistyspäivässä. Koosteen päivän
keskusteluista saa halutessaan allekirjoittaneelta
sähköpostilla. Ratkaisevaa
uutta ihmekonstia Helsingistä tuskin löytyi, mutta
kipinään koetettiin puhaltaa lieskaa. Ensi vuonna
ideanhakumatkalle lähtevät
sitten jonkin uuden kerhon
edustajat.
Tuomas Taivalmaa
Pj / Ilmajoen reserviupseerikerho
Reserviupseeripiirin 2.vpj
tuomas.taivalmaa@kurikka.fi
2 / 2013
Kesäillan kirkko kutsuu
Kristiinankaupunkiin!
Piirien perinteinen Kesäillan kirkko tapahtuma on tänä
vuonna Kristiinankaupungissa keskiviikkona 7.8. alkaen klo 19.
Kirkkoillassa puhuu kenttäpiispa Pekka Särkiö ja iltahartauden pitää Kristiinankaupungin kirkkoherra Martti Toivanen. Pohjanmaan Sotilassoittokunta esiintyy ja
säestää virret.
Tervetuloa!
Mikäli olet kiinnostunut omakustanteisesta yhteiskuljetuksesta ilmoita siitä viikon sisällä Ullalle puh. 0503281264 tai ep.reservilaispiirit@netikka.fi
Kuva Matti Viitanen
Veli Suvanto Tuen
kunniajäseneksi
malla Kauhavan Hopiavuoren rata voi säilyä tällaisena
ja palvella ampumataitoisen reservin ylläpitoa myös
jatkossa.
Luotan lujasti siihen, että
pohjalainen maanpuolustaja selviää tulevista haasteista. Meillä on tähän historiallinen velvoite. Yhdessä
keksimme luovia ratkaisuja
maanpuolustushengen ylläpitämiseksi uusilla menetelmillä. Lentosotakoulu
lähtö jättää suuren aukon
virka-aputoimitaan maakunnassa. Toki meillä on
reservistä koostuvat maakuntakomppaniat, mutta ne
ovat tällä hetkellä hitaita jos
apua tarvitaan heti. Olisiko
esimerkiksi siinä ajatusta,
että kootaan ja koulutetaan
joustavia partioita, ryhmiä
ja jopa joukkueita yhdistyksiin käytettäväksi nopeasti
etsinnöissä ja muissa vastaavissa tilanteissa viranomaisten apuna ?
Haluan jo etukäteen onnitella kaikkia puolustusvoimien lippujuhlapäivänä
ylennettäviä tai muun huomionosoituksen saajia.
Jaakko Liinamaa
reserviläispiirin
varapuheenjohtaja
Sotilaskoti harjassa
Jouppilanvuorella
Mittava Nurmon Partiolaisten majan siirto sotilaskodiksi tukikohta
Vuoren korsupiiriin on harjassa ja
juhlat ovat 31.5. Timo Sysilampi
Lions Club Seinäjoki-Törnävän leijonien kanssa on satojen ja satojen
työtuntien uurastuksella tämän rohkean mutta tarpeellisen työurakan
takana. Klubin presidentti Tuorilan
Erkki kiittelee veljien jaksamista ja osaamista näyttäen itse oivaa
esimerkkiä.. Perustuksien teosta
lähtien on veljien työpainos ollut
mahtava - leka ja laastikauha ovat
käteen sopineet. Tauolle ehti Reijo,
Timo ja Erkki.
Kunniajäsen Veli Suvanto
Lisäksi Suvanto on ollut muLakeuden Maanpuolustakana aktiivisesti reserviläisjain Tuki ry (LMPT) kutsui
toiminnassa toimien useita
vuosikokouksessaan
ylil
vuosia mm. Lapuan kerhon
Veli Suvannon Lapualta
hallituksessa ja puheenjohjärjestön kunniajäseneksi
tajana, Etelä-Pohjanmaan
nro 11.
Reserviupseeripiirin halliVeli on toiminut LMPT:
tuksen jäsenenä, sekä piirin
n hallituksessa kymmenen
edustajana Suomen Reservuotta, joista tehokkaana
viupseeriliiton liittovaltuuspuheenjohtajana vuodesta
tossa.
2007 vuoteen 2012.
Vielä kerran pohjanmaan sotilassoittokunta
Impivaaran suvisoitossa
KESKIVIIKKONA 5.6.2013 Seinäjoella IMPIVAARAN
TOIMIPISTEESSÄ (OS. impivaarantie 25)
Ohjelma
16.00 LEIKKIMIELISIÄ KILPAILUJA, yhdessäoloa ja
makkaranpaistoa
17.00 avaussanat
17.05 konsertti
17.35 väliaika, konserttikahvit
18.00 konsertti JATKUU
18.30 päätössanat
Konserttiin on vapaa Pääsy.
Tarjoiluista on vapaaehtoinen maksu.
Piiritoimisto Impivaarassa
sulkeutuu keskikesäksi
Reserviläispiirien ja MPK:n piiritoimistot
on suljettu ajalla 10.6. – 31.7.
Kiireellisissä asioissa ota yhteyttä piirien puheenjohtajiin
tai kerhosi/yhdistyksesi johtohenkilöihin.
Yhteystiedot löytyvät piirien kotisivuilta www.epresp.fi
Rentouttavaa ja toivon mukaan lämmintä kesää!
LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA
2 / 2013
3
Ähtärin Reserviupseerikerho 80 vuotta
HEIKKI MAKKONEN Ähtärin Reserviupseerikerhon
perustava kokous pidettiin
Tuomarniemen Metsäkoululla 23.4.1933. Reserviupseeriliitto oli perustettu pari
vuotta aikaisemmin. Ähtärin
Reserviupseerikerho oli ensimmäinen maaseutukerho
ja Liitto vetosikin Ähtärin
esimerkkiin kannustaessaan
kerhojen
perustamiseen
muillekin paikkakunnille.
80 -vuotisjuhlallisuudet alkoivat
seppeleenlaskulla
sankarihaudalle. Seppeleen
laskivat yhdistyksen puheenjohtaja Veikko Hallila
ja varapuheenjohtaja Juhani
Luodeslampi. Neljä kerhon
jäsentä oli kunniavartiossa
sankarihaudalla.
Iltatilaisuudessa
juhlapuheen piti eversti Ensio Mäkipelto, joka puheensa aluksi
toi esiin yhden Tuomarniemen reservin upseerin kohtalon.
Pelkosenniemellä
syntynyt vänrikki Lasse
Kantola päätyi 20-vuotiaana Tuomarniemen Metsäkouluun oppilaaksi. Talvisodassa hänet määrättiin
joukkueenjohtajaksi Yrjö
Jylhän soinilaisten komppaniaan. Yksikkö määrättiin vastaiskuun Terenttilään 21. helmikuuta 1940 ja
tässä hyökkäyksessä Lasse
Kantola ja 16 soinilaista
kaatui. Yrjö Jylhä muisti
vänrikkiään Lasse Kantolaa
Talvisodan jälkeen runolla
Suomen vanhin maaseutureserviupseerikerho,
Ähtärin Reserviupseerikerho, perustettiin Tuomarniemellä 80 vuotta sitten. Kerho juhli merkkipäiväänsä kutsuvierastilaisuutena.
Kotiin runokokoelmassaan
Kiirastuli.
Mäkipelto muistutti, että
puolustusvoimien
sodan
ajan vahvuudesta 97 %
joukoista muodostetaan reserviläisistä. Neljä viidesosaa sodan ajan joukkojen
upseereista on reservin upseereita.
- Reservin upseereilla on siis
kova vastuu isänmaan puolustamisesta mahdollisen
kriisin aikana. Kuulumalla
paikkakuntasi reserviupseerikerhoon voit ylläpitää
maanpuolustustietojasi ja
–taitojasi ajan tasalla, vaikka kertausharjoitukset ovatkin entistä harvinaisempia.
Tuskin kertausharjoitusten
määrä merkittävästi kasvaa
tulevaisuudessakaan, kun
kuuntelee hallituksen linjauksia ja päätöksiä.
Juhlapuhuja korosti vapaaehtoisen maanpuolustustyön merkitystä puolustusvalmiudellemme.
- Tässä työssä reserviupseerikerholla ja muilla maanpuolustusjärjestöillä on yhä
tärkeämpi osuus. Täällä
Pohjanmaalla sotilaallisia
valmiuksia palvelevaa koulutusta tarjoaa puolustusvoimauudistuksen jälkeenkin Porin prikaatin alainen
Pohjanmaan aluetoimisto ja
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen alainen koulutusja tukiyksikkö (KOTU).
Aluetoimisto sijaitsee Vaasassa ja KOTU –yksikkö
Seinäjoella. KOTU vastaa
vapaaehtoisesta maanpuolustuskoulutuksen järjestämisestä maakunnan alueella.
Puolustusvoimien
tilaama sotilaallinen koulutus kohdennetaan tällä
hetkellä lähes yksinomaan
maakuntakomppanioihin
sitoutuneille henkilöille.
- Kauhavan Lentosotakoulun lakkauttaminen tämän
vuoden lopussa on kova
isku myös vapaaehtoiselle
sotilaalliselle koulutukselle
ja Etelä-Pohjanmaan KOTU
–yksikölle, mihin se on koulutuksessaan
tukeutunut.
Tukeutuminen joudutaan
järjestelemään uudestaan
kuluvan vuoden aikana.
Mäkipelto kertoi puolustusvoimien järjestävän tänä
vuonna kertausharjoituksia
vain 2000 henkilölle, mutta
puolustusvoimat tilaa MPK:
n kautta moninkertaisen
määrän.
- Puolustusvoimat lähestyvät reserviläistä osaamisen
näkökulmasta sijoittaessaan
heitä sodan ajan joukkoihin.
Silloin elementteinä löytyvät kertausharjoitukset, vapaaehtoiset harjoitukset ja
omaehtoinen koulutus. Ehkä
eniten pohdintaa aiheuttaa
omaehtoinen koulutus.
- Haaste on siinä, miten
kriisiajan tarpeet, mitä
puolustusvoimat
odottavat sodan ajan joukkojensa
osaavan, puolustusvoimat
pystyy viestittämään reserviläiselle. Ja ennen kaikkea
sen osan viestittäminen ko.
tarpeesta, mikä osa koulutuksesta on hänen omalla
vastuullaan. Tulevaisuudessakaan ei kaikille reserviläisille tule koskaan kutsua
puolustusvoimien järjestämiin kertausharjoituksiin,
vaikka hänet on tai olisi
sijoitettu sodan ajan joukkoihin. Maanpuolustukseen
odotetaan myös reservin
osallistuvan jopa maksamalla kursseista saamalla
vastineeksi taitoja, joita harjoitellaan vakuudeksi, jottei
niitä koskaan tarvittaisi.
- Maailma muuttuu ja niinpä Etelä-Pohjanmaata puolustusvoimauudistus
koettelee rankasti. Päätökset
on tehty ja silloin on vain
katsottava eteenpäin. Puo-
lustusvoimien toimintojen
väheneminen alueella ei
voi lamauttaa halua osallistua maanpuolustuksen
moniin eri toimintoihin.
Nyt on vain oltava aktiivisempi laittamaan itsensä
likoon. Jos olisimme antaneet periksi 1930- ja 1940
–luvuilla, emme olisi tässä
tilanteessa.
- Reserviupseerikerhon ja
maanpuolustusjärjestöjen
jäsenten on muutoksessa
säilytettävä se, mikä on
säilyttämisen arvoista ja
luotava uutta korvaamaan
se, mistä on jouduttu luopumaan. Tavoitteena tulee olla
yhteisen maanpuolustustahdon lujittaminen ja perusarvojen puolustaminen.
Mäkipelto on tyytyväinen
siitä, että puolustusvoimauudistuksessa Ähtärin toiminnot säilyvät lähes entisellään.
- Vuoden alusta perustetun
Räjähdekeskuksen hallinnon pääpaikaksi tuli Ähtäri,
jolloin ähtäriläisillä säilyy
kuitenkin puolustusvoimien joukko kunnan alueella.
Tällä on varmastikin suuri
merkitys Ähtärin Reserviupseerikerhon toiminalle
ja koko alueen maanpuolustushengelle.
Historiikki
Juhlivan kerhon historiikin
esitti Reijo Rekola, joka jatkoi juhlapuhujan pohdintaa
puolustusvoimien paikallisesta läsnäolosta: ” Ähtärin
Varikon (ATV 8, perustettu
v.1940, AV 8, Inhan Keskusvarikko 4, Asevarikko
7, Ähtärin Asevarikko) sekä
Räjähdekeskuksen esikunnan olemassaolo on antanut
toimintaan monenlaista virikettä. Esitelmöitsijöitä on
ollut helppo saada omalta
paikkakunnalta, ja kokoontumistilaa on saatu tarvittaessa. Kerho saakin suuresti kiittää entisiä Varikon
päälliköitä ja henkilökuntaa
myötämielisyydestä. Useat
päälliköt ovat olleet kerhomme jäseniä eläkkeelle
siirryttyään. ”
Historiikista selvisi, että jo
perustamisvuonna oli jäsenmäärä 21 ja suurimmillaan,
111 jäsentä, vuosina 1979
ja 1980. Nykyään kerhossa
on jäseniä 85, myös Lehtimäeltä ja Soinista. Tänä
vuonna kerhoon on liittynyt
ensimmäinen naisjäsen.
Rekola pohdiskeli, että jäsenmäärän pienenemiseen
on vaikuttanut mm. Tuomarniemen kehitys.
- Aikaisemmin opiskelijat
olivat varttuneita, armeijan
käyneitä miehiä. Nykyään
opiskelemaan tullaan suoraan koulusta, ja yhä suurempi osa opiskelijoista on
naisia.
Rekola nosti kerhon toiminnasta esille useita suuria kilpailuja, joita se on
järjestänyt yhdessä Ähtärin
Reservinaliupseerit
ry:n
ja Ähtärin Seudun Ampujien kanssa: RUL:n talvimestaruuskilpailut 1965,
ResAuL:n talvimestaruuskilpailut 1967, useita piirin
mestaruuskilpailuja, Reserviläisurheiluliiton (ResUL)
pistooliampumahiihto-mestaruuskilpailut 2005 ja 2006
ja pistooliampumajuoksumestaruuskilpailut 2006 ja
2007 sekä ampumasuunnistusmestaruuskilpailut 2009.
- Tulevan kesäkuun 8.-9.
päivä järjestetään ResUL:n
pistooliampumajuoksun ja
neliottelun mestaruuskilpailut Mustikkavuorella.
Muista tapahtumista Rekola
toi historiikissaan esiin Mesikämmen-jotoksen, joka
järjestettiin 3.-5.10.1986. Se
kokosi 119 partiota, joissa
oli 452 osanottajaa. Tuoreempi tapahtuma oli pari
vuotta sitten järjestetty piirin pyörämarssi, johon osallistujia oli 88.
- Pelastuspalvelu on ollut
kerhon ohjelmassa vuodesta
1985. Se henkilöityi varsinkin Seppo Jaakkolaan, joka
omakohtaisesti oli kokenut
sen tarpeellisuuden nuoren
talvisuunnistajan menehtyessä kilpailussa Alavudella.
Lopuksi Rekola muistutti,
että juhliva yhdistys on saanut nettisivut ja historiikki
kokonaisuudessaan löytyy
sieltä.
Huomionosoitukset
Juhlassa jaettiin huomionosoituksia seuraavasti:
Suomen Reserviupseeriliiton hopeinen ansiomitali
Juhani Luodeslammille ja
Pekka Hyvösaholle. EteläPohjanmaan Reserviupseeripiirin ansiomitalin saivat
Veikko Hallila, Hannu Humalamäki, Pekka Hyvösaho, Paavo Kuoppa-aho,
Juhani Luodeslampi, Aarre
löytömäki, Heikki Makkonen, Reijo Rekola ja Erkki
Välipakka.
Juhlan puhallinmusiikista
huolehti Soinin Soittokunta
johtajanaan Aatos Ilomäki
Juhlassa huomioituja
Sankarivainaja haudan lepoon Laihialla
Siunaustilaisuuden lippuvartiossa vas. yliltn Timo Huhtamäki, alik Marko
Kangas, vänr Jarmo Lattunen. Siunaus, kirkkoherra Mertsi Saarela.
Lippu- ja kunniavartiot Sankarihaudalla
Kuvat: Erkki Koivuporras
LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA
4
2 / 2013
Tukikomppania jäähyväiskäynnillä Lentosotakoululla
Pentti Korpimäen asiantuntevassa ohjauksessa oikea
”pystykorva-ammunnan” asento löytyi.
Sveitsistä ostetut Hawk-hävittäjät säilyttävät punavalkoisen värinsä myös Suomessa.
Lakeuden
Maanpuolustajain Tuen Tukikomppania vieraili huhtikuun
lopulla Kauhavalla. Päivänmittaisen
vierailun
ohjelmassa oli Lentosotakoulun johtajan katsaus
joukko-osaston ajankohtaisiin asioihin, tutustuminen lentolaivueeseen sekä
pystykorva-ammunnat ja
kohteensuojausrasti Hopiavuoren kivääriampumaradalla. Vuosittainen joukkoosastovierailu suuntautui
edellisen kerran Kauhavalle
vuonna 2002.
Lentosotakoulu kouluttaa vuoden 2014 loppuun
saakka
Lentosotakoulun
johtaja
Jukka Ahlberg teki puheenvuorossaan katsauksen
ensin omaan henkilöhistoriaansa ja sitten Lentosotakoulun historiaan, koulun
sodanaikaisia ansioita sotalentäjien kouluttajana unohtamatta.
Lentosotakoulun
370
hehtaarin alue etsii uutta
omistajaa. Lento- ja varusmieskoulutusta annetaan
Kauhavalla vuoden 2014
joulukuuhun saakka. Lentosotakoulun johtajan mukaan
Suomen Sotaveteraaniliiton
naisjärjestö ry
Sisarpäivä /45-vuotisjuhla
Jyväskylässä 26.04.2013
Juhlapuhe
Aino Suhola
Elämä kutsuu
tulkaa kaikki
huonojalkaiset
pitkäselkäiset
sielusta rammat
ja elämässä reputtaneet
tämä on ihmisten pöytä,
jossa ei papereita kysellä
sillä vain yhdet ovat
tarpeen: ihmisen paperit.
Ihmisen paperit saadaan yhdessä
elämällä, ihmiseksi kasvamalla.
Ja ne teillä arvoisat naiset on.
Kukaan ei tule ihmiseksi yksin.
Kaikki kannamme itsessämme
sukupolviemme ja kasvupaikkojemme arvoja, tapoja ja tottumuksia, joista jotkut kestävät aikaa ja
jotkut eivät.
Aikaa kestää sen ymmärtäminen,
että on arki ja pyhä, ihminen pieni
ja Jumala suuri, ja suurin niistä on
rakkaus. Aikaa ei kestä ahneus,
sillä on se kuuluisa loppu. Ei itsekkyys ja helpon hakeminen.
alueella ei ole jatkossa käyttöä myöskään Ilmavoimien
sodanajan tukikohtana.
Suurin huoli eversti Ahlbergilla oli edelleen henkilöstön työpaikoista, vaikka
asiassa oli koettu hieman
edistystä. 28 henkilöä oli
kuitenkin Tukiyhdistyksen
vierailun aikoihin vielä
vailla uutaa tehtävää.
-Valtaosa Lentosotakoulun
väestä, noin 155 henkilöä,
tulee siirtymään Jyvässeudulle, Ahlberg laskee.
Tukiyhdistyksen puheenjohtaja Jaakko Pukkinen
luovutti yhdessä Kari Ratavaaran ja Tapani Kaistilan
kanssa eversti Ahlbergille
muistoksi reserviläispiirien historiikit. Eversti antoi
tunnustusta eteläpohjalaisille yleisestä aseneilmapiiristä.
-Täällä on ollut loistavaa
olla joukko-osaston komentaja, sanoi Ahlberg syystäkin liikuttuneena.
Lentosimulaattoria hyödynnetään kaikissa lentokoulutuksen vaiheissa
Lentosimulaattoreilla annettavaa koulutusta esitteli
insinööri Erkki Koivula.
Laadukkaat koulutussimuKun emme ole juurillamme, menemme sijoiltamme, kun lihassa
on hevosenlihaa! Kun meillä ei ole
mittasuhteita, Tuksun tunnemyrsky ja tsunami ovat samankokoiset
uutiset ja olemme entistä enemmän hämillämme.
Kun meillä ei ole pettymyksensietoa, remonttimies jättää työt vesivahingon jälkeen kesken, koska
siitä meni mielenkiinto. Kun nuori
mies häviää painissa ja siitä tulee
niin paha mieli, hän menee ja ampuu kapakan katolta muutaman
ihmisen ymmärtämättä, että elämä ei ole nettipeli, jonka voi nollata. Kun kodeista tulee ratapihoja,
joilla tullaan ja mennään omiin
juttuihin juurikaan kohtaamatta,
lapsi jää liian aikaisin tietokoneen
ja älypuhelimen kanssa etsimään
yksin itseään ja rajojaan.
Teidän sukupolvellanne rajat olivat
joskus liiankin lähellä. Mutta jokainen tiesi, mitä tarkoitti, kun sanottiin, että elähän ihmisiksi. Sillä ihmisyydellä suostuttiin leskeyteen
ja sotaorpouteen, tartuttiin auran
kurkeen, huvitti tai ei. Maamiesseuran talon seinältä tuttu lause
”Kyntäös oma vakosi” tarkoitti
paitsi maan myös hengen viljelyä.
Jokaiselle meistä on annettu oma
ihmisyyden ihme, oma lahja yhteisen hyvän tekemiseen.
Tänään oma hyvä on kovin lähellä. Joskus tämän hämmentävän it-
laattorit tehostavat monin
tavoin annettavaa koulutusta ja toimivat Koivulan mukaan oikealla lentokoneella
annettavan koulutuksen tukena.
-Simulaattoreita
aletaan
käyttämään teoriaopintojen
jälkeen. Simulaattorikoulutus on vain lisääntynyt,
Koivula kertoi.
Eräs simulaattorikoulutuksen laajentumista edistänyt
asia on markkinoilta saatavien laitteiden tehon kasvu
ja
hankintakustannusten
aleneminen, jolloin luokkaympäristöönkin on voitu
rakentaa useampi harjoitussimulaattori. Oikeita Hawksimulaattoreita Lentosotakoululla on kaksi.
”Ruutiaseammunnat monelle Tukikomppaniavierailujen suola”
Iltapäivä kului Hopiavuoren kivääriradalla. Siellä tukiyhdistyksen jäsenet saivat
lyhyen koulutuksen pystykorva-ammuntoja varten.
Perehdytyksessä
käytiin
Pentti Korpimäen johdolla nopeasti läpi tähtäämisen perusteita ja hihnatuen
käyttöä ammunan aikana.
Pääsääntöisesti iltapäivän
sekkyyden keskellä kysyykin, että
vain sotako saa meidät samalle
puolelle. Maamme rajoja ei uhkaa
nyt vihollinen, mutta ihmisyytemme rajoja koettelee ylikansallinen
tyhjänpäiväisyys ja henkemme rajoilla käydään ankaraa taistelua.
Tänään juhlimme teitä, jotka panitte itsenne likoon kunniaa kyselemättä. Harvalle tuli rintamerkkiä,
moni meni puukirstua vastaan
tapuliin. Moni sai kotiinsa haavoittuneen, moni päällisin puolin
terveen mutta sellaisia kokemuksia kantavan miehen, että niihin
oli mahdoton samastua. Moni sai
tilaamatta anopinkin, jolle ei mikään kelvannut, mutta johon oli
paras suhtautua niin kuin muinoinen miniä, joka sanoi: ”Minä vaan
näytin hohtosata nuamaa”.
Teidän lupauksenne rakastaa
oli suuri lupaus. Otitte vihkisormuksen vastaan rakkaudesta
mieheen ja luovutitte sen rakkaudesta isänmaahan. Te avasitte sydämenne ja jopa kukkaronne itsenäisen isänmaan asian tähden.
Olette ensimmäisten
joukossa yhä.
Koskettavin kokemukseni tästä
on 1990-luvun alun laman ajoilta. Suomi ajoi sataa päin seinää.
Ihmiset ja tavarat lentelivät ja
hyvinvointiin tottuneet huusivat,
kun muuta turvaa ei tunnettu kuin
raha. Oli hirveää, kun piti ruveta
aikana tehtiin hyviä ampumatuloksia.
Tukikomppaniavierailu
päättyi illalliseen tilausravintola Pinkki Alvarissa.
Ruokailun lomassa palkittiin mm. ammuntojen parhaat.
Tukikomppania rahoittaa
toimintaa
Lakeuden Maanpuolustajain Tuki ry (LMPT) on
Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin ja EteläPohjanmaan Reserviläispiirin varainhankintajärjestö.
LMPT:n keskeisin tehtävä
on tukea edellä mainittujen
piirien toimintaa erityisesti
taloudellisten toimintaedellytyksien osalta. Lisäksi
yhdistys on mukana julkaisemassa Lakeuden Maanpuolustaja -lehteä. Tuen
hallituksen tehtävänä on
puolestaan olla etulinjassa
hankkimassa tukikomppaniaan uusia yritysjäseniä.
Tukikomppanian jäseneksi voidaan hyväksyä myös
yksityishenkilö. Tukiyhdistyksen puheenjohtajana toimii Jaakko Pukkinen.
Teksti Antti Isosalo
Kuvat Ulla Muurimäki
tinkimään, luopumaan saavutetuista eduista, ja sen sai valtiovarainministeri Iiro Viinanen luissaan
tuntea.
Minä seisoin hallituspuolueen
kansanedustajana
Jyväskylän
torilla räntäsateessa sateensuoja
nurin perin haukuttavana, kunnes
kuulin kainaloni korkeudelta aran
kuiskauksen: ”Psst…” Siinä oli
pikkuruinen mummo, joka käsilaukkuaan pidellen sanoi: ”Minulla
on hyvin pieni kansaneläke, mutta vähän säästöjä, ja minä voisin
antaa tuhat markkaa, jos se sitä
Iiroa auttaisi…” Minua itketti. Hän
oli jo antanut ehkä miehensä, poikansa, sormuksensa, kokoikäisen
työpanoksensa tämän isänmaan
asian tähden. Ja vielä oli valmis
antamaan vähästään paljon.
Sellaisia te olette. Niin suuri on
rakkaus, joka ei kohdistu vain
itseen ja omaan elämään. Joka
on vähän toisenlaista kuin Tunteissa ja tuoksuissa.
Ja jossain välissä te opitte ihan
kansakoulupohjalta myös ihmisenlukutaidon. Saatoitte kaivata
herkkyyttä, joka jäi sotareissulle
tai härkävaunuun, mutta ymmärsitte, että ei suomalainen mies runoa pukkaa eikä tunteistaan puhu.
Rakastaa tekemällä leipälapioita
ja lintulautoja. Joskus sudokuita
enemmän kuin emäntää. Elämä
opettaa lukemaan sävytkin.
Tukikomppanian jäseniä valmiina tsekkauskoulutukseen.
Ammunnan parhaat olivat vas. voittaja Pasi-Aatos Kari,
toiseksi tullut Arto Ylitalo ja kolmas Antti Valkonen
Nyt me naiset huudamme yhdestä
huolimattomasti valitusta sanasta
ja pakkaamme laukkumme. Väärä
mies! Ei edes pyykkiä osaa pestä,
kun ei ravista. Kalsarin lahkeet
kuivattaa kierteellä ja pikkupyykin
se kuivaa kätevästi pussilakanan
sisällä.
Teidän elämässänne vaivannäön siunauksen sivussa meni se
mieskin, kun jokainen tiesi, että
kaikissa niissä joku vika on ja tämän viat minä tunnen, enkä jaksa
ruveta uusia opettelemaan.
Raakaa työtä oli niin paljon, että
seisaalleen siitä nukahti tai lehmän alle. Ei siinä ehtinyt kriisipsykologin sohvaa tarvitsemaan,
vaikka joskus olisi totisesti tarvinnutkin ja varsinkin se sodasta
palannut mies, joka öisin heräsi
hiessä huutoonsa tai tarvitsi terapiatippoja kirkkaasta pullosta,
mistä ei hyvää seurannut.
Jakamisessa
on suuri lohtu
Mutta onneksi teillä naisilla oli toisenne. Sisarsaunan lauteilla, ompeluseuroissa, talkoissa, rotinoita
tuodessa aina sielukin keveni. Ei
sitä silloin vertaistueksi osattu sanoa eikä siitä projektia tehdä. Se
oli yhdessä elämistä. Kättä käteen
silloin kun sitä tarvittiin. Jakamisessa on suuri lohtu. Elämä kun
on aika lailla yhteinen kokemus.
Niin kuin se sukupolvensa mieskin. Mahoton välillä, mutta silti niin
rakas.
Minullakin on yhä ikävä yhteisiä
kalareissuja isän kanssa, isää
istumassa tuolissaan pilliklubi suupielessä takomassa radiopöytää,
kun se alkoi rätistä juuri kun Hakulinen oli voittanut kultaa ja Porilaisten marssia soitettiin. Minulla
on ikävä isän melkein kainaloihin
nostettuja prässihousuja ja hattua,
joka päässä hän polki kirkolle pyörällä, jonka satulan jousien väliin
sormeni aina nipistyivät, kun istuin
tarakalla. Ikävä vastasilitettyä valkoista paitaa, jonka päälle isä heitti räkäiset lahnaverkot äidin iloksi.
Ja aivan kummallisella tavalla ikävä minulla on sitäkin radiokaapin
hirmuista sisältöä, kirkasta pulloa,
jonka tähden meidän joskus piti
lähteä potkurilla yön selkään sukulaisiin.
Kun se kaikki oli minun isääni,
joka otti pienen hylätyn äpärän
omakseen, antoi nimensä ja kaiken, mitä hänellä oli. Ei rahaa,
koska sitä hänkään ei ollut perinyt.
Ei maita eikä mantuja.
Mutta itsensä antoi. Kaiken, mitä
hänessä oli. Juurensa, aatteensa,
arvonsa. Uskonsa Jumalaan.
Ne arvot, perhe ja yhteinen työ
yhdistivät silloin kansaa. Sivistyksen voimaan uskottiin pienessä
maalaiskirkonkylässäkin ja arvoihin, joiden varassa oli selviydytty
LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA
2 / 2013
5
”Veljeä ei jätetä, nuoria ei unohdeta”
Kurikassa Veteraanipäivää
juhlittiin erilaisin tilaisuuksin 26 ja 27 huhtikuuta.
Perjantaina
perinteisesti
Kurikan neljäsluokkalaiset
koululaiset esittävät valmistamaansa ohjelmaa sotiemme veteraaneille.
”Laulakaa
lastenlapsille
lauluin” Veteraanien ja lasten sekä yleisön yhteinen
tilaisuus pidettiin Kurikan
Jurvan Peuran koululla.
Tilaisuus järjestettiin nyt
kymmenennen kerran. Perimmäinen tarkoitus on Veteraaniperinnön siirtymien
jälkipolville. Ensimmäisen
tilaisuuden lapset täyttävät
20 vuotta tänä vuonna.
Ohjelmassa esiintyivät Kurikan Lauluveteraanit johtajanaan opetusneuvos Pentti
Lintala. Heidän mottonsa on
” laulamme kunnes meille
lauletaan”. Kuoro esiintyy
jokaisen veteraanin ja lotan siunaustilaisuudessa, se
on heidän kunniatehtävänsä. He esittivät Sillanpään
marssilaulun sekä päättivät
esityksensä Finlandiaan.
Miedon koulun nelosluokkaiset pojat esittivät mietteitä ”Mitä minusta tulee itsenäisessä suomessa” sekä
esittivät runon Suomenmaa.
Pojat kiittivät komeasti sotiemme veteraaneja vapaudestamme.
Sänttin koulun tytöt esittivät laulun ” Valkovuokkojen aikaa”.
Peuran alakoulun kuoro
esiintyi. Koulun rehtori
Kurikkalainen lotta Elli Yli-Torkko 93v koululaisten veteraanijuhlassa 26.4. Hän
palveli rintamalottana neljä vuotta Kannaksella. Muonasta ja huollosta hän ei koskaan kuullut suomalaisen sotilaan valittavan. Avustajanaan tytär Pirkko Rantanen
oikealla
vinaisia, koska jokainen
Sirpa Kinnari puhui juh- lulaisille.
laväelle, veljeä ei jätetä, Tilaisuus päättyi Kurikan Pohjalaisjoukko-osasto on
huomionottamisesta ja vä- kaupungin tarjoamilla juh- lakkautettu, viimeisimpänä
nyt Lentosotakoulu. Kerälittämisestä. Oma isänmaa lakahveilla.
ykseen lähtevää joukkoa
on tärkeä, siitä on pidettävä
huolta, se on veteraanien Kansallisena Veteraani- ei liiemmin tarvinnut motiperintöä.
päivänä lauantaina 27 voida, sotilaat pitivät keräystä kunniatehtävänään.
Kurikan ja Jurvan Sota- huhtikuuta.
veteraanien tervehdyksen Kurikan reserviläisjärjestöt Joukon toivotti tervetulSotaveteraaniyhtoi Tapani Pietilä Jurvan apunaan Niinisalon varus- leeksi
distyksen
puheenjohtaja
yhdistyksen puheenjohta- kunnan kuljetuspatterin 50
ja. Paavo Nevala Jurvasta varusmiestä aloittivat vete- Mikko S Säntti. Veteraani
kertoi sotamuisteloita al- raanikeräyksen. Hienoa oli tervehdyksen lausui Talikaen talvisodasta , päätyen nähdä ryhdikkäitä sotilaita Ihantalan veteraani Onni
jatkosotaan. Valaiseva oli Kurikan katukuvassa. So- Kivistö. Keräys joukosta
historian kertaus juhlaväel- tilaat ovat tätä nykyä har- huokui edessään olevalle
le, erityisesti nuorille kouFM Pekka Niemisen uusin
tutkimus Päämaja Seinäjoella 1918 kertoo
vapaussotamme tärkeistä alkuviikoista, jolloin
”Seinäjoen valtakunnallinen merkitys oli suurempi kuin koskaan aikaisemmin tai myöhemmin”
(prof. Kari Hokkanen).
Kirja kertoo, miten senaatin sotatoimien ylipäällikkö, kenraali Mannerheim
kokosi esikuntansa, järjesti
mahdottomasta. Me olimme vapaita! Mikä ilo ja riemu! Meillä oli
oma lippu, Maamme-laulu ja lupa
laulaa.
Nyt on vapautta turvattomuuteen
asti. Avioliitotkin avoimia, lähes
levällään. Kansa palasina pitkin
maata niin kuin laulajan leipä. Niin
erilaisia elämiä, niin toistaan tuntemattomia, ei juuri mitään yhteistä mistä pitää kiinni. Paitsi raha.
Ja siitä ei missioksi ole.
Teillä oli selvä näky. Maa on
saatava jaloilleen ja elämä uomiinsa. Vaikka teissä naisissa
oli ehkä olosuhteidenkin pakosta
enemmän Marttaa, ymmärsitte,
että Mariaakin ihmisen osassa
tarvitaan.
Kutsumusta ei hävetty, sitä
kuultiin. Perustettiin veteraanijärjestönkin rinnalle sisarjärjestö,
kun eihän siitä miesten hommasta
yksinään mihinkään… Ja sitä paitsi, mikä siinä kahvinkeitossakaan
on niin vähäpätöistä. Ei ainakaan
toisen palveleminen. Paljon enemmän se kuitenkin on ollut kuin kahvinkeittoa. 45 armorikasta vuotta
olette saaneet palvella toisianne,
miehiänne ja yhteistä hyvää.
Te olette ikänne tarttuneet toimeen enemmän kuin huutaneet
valtion varoja. Ihan itse virititte
kaikenlaisia henkistä kulotusta
käsitöiden, musiikinharrastuksen,
runonlausunnan merkeissä arkista eloa elvyttämään. Te rakensitte
sivistystä, toitte arkeen kauneutta.
Jaksoitte uskomattomalla tavalla,
mutta oli sillä hintansakin.
Minunkin äitini oli perfektionisti,
jonka suun pelottavasta viivasta
saattoi lukea paitsi uupumuksen
asteen myös sitä mitä hän ei sanonut. Äiti ei huutanut eikä rähjännyt, kun se ei ollut sopivaa, mutta
se viiva puhui niin, että me käveltiin sukkasillaan. Oli siihen viivaan
muitakin syitä. Kulttuuriin kuului,
että hyväksyntä piti ansaita. Meistäkin kasvoi kilttejä tyttöjä.
Eivätkä sen ajan miehet kovin
suudelleet sillä tavalla ainakaan
kuin Ridge Brookea, että pitää
takaraivosta kiinni eikä yhtään
ajattele naapurin Anteron autonvanteita.
Eivät ne kotitöitä jakaneet, mutta laillansa yrittivät, väljenivätkin
niin, että antoivat ajallaan avata
ihan oman pankkitilin. Minun isäni ei tehnyt niitä leipälapioita ja
lintulautoja, mutta polki pyörällä
kirkkoon aina, kun äiti soitti urkuja, vaikka meijerin kohdalla sitä
jo rinnasta puristi. Ja kun äiti johti
kuoroa nuorisoseuran talolla, me
istuimme isän kanssa etupenkissä
rykien. Rituaalit olivat tärkeitä.
1891 syntynyt opettajaisä oli
kulttuurinsa tuote ja aikansa
mies. Akat Kiljalassa saunan lämmittivät. Akat Kiljalassa soutivat.
Akat Kiljalassa pyykin pesivät. Ja
sen toiminan ja loi armeijan
lähes tyhjästä Seinäjoella,
joka oli n. 1,5 kuukautta
päämajapaikkakunta eli pisimpään kuin mikään muu
tässä sodassa. Päämajan
esikunta oli viidessä jatkuvasti höyrävään veturiin
kiinnitetyssä junavaunussa
ja päämajan toiminnot taloissa asemanseudulla, joka
oli tarkasti valvottua sotilasaluetta. Kirjan on kustantanut Etelä-Pohjanmaan Lottaperinne ry, jolle Nieminen
on korvauksetta luovuttanut
käsikirjoituksen.
Kirjan koko tuotto käytetään Niemisen toivomuksen
mukaisesti sotilasmusiikin
perinnesoittokunnan työn
tukemiseen Etelä-Pohjanmaalla. Kovakantisen kirjan sivumäärä on 175, sis.
lähdeviitteet ja henkilöhakemiston, jossa runsaasti
maakunnan väkeä.
äiti teki, kävi navetassa ennen
koulua ja koulun jälkeen, teki ruuan, opetti jatkokoululaisia ja illalla
kaiken jälkeen pesi saunanpadassa pyykit ja kantoi märät lakanat
kolmanteen kerrokseen koulun
vintille. Jossakin käsittämättömässä välissä kukat kukkivat ja kasvimaa kukoisti. Hänen käsityönsä
olivat täydellisiä ja liinavaatekaappinsa pelottava! Itse virkatut pitsit
kaikissa ja tyynyliinojen nauhat
pliseerattuina.
Minua hirvittää, kun joskus tuntuu, että ei jaksa elää, mutta ei
voi kuollakaan, kun komerot ovat
sekaisin.
Kun äiti makasi ennen kuolemaansa vähän aikaa terveyskeskuksessa kainaloitaan myöten
märkänä, häpesin ääneen. Minun
pieni urhea äitini, ilmavalvontalottana Tankavaarassa maatansa
puolustanut, kansaa opettanut,
kaksi lasta adoptoinut, makaa viimeiset päivänsä märissä vaipoissa, koska vaipoissa pitää säästää!
Ihmisestä oli tullut kustannusrasite, vaikka isossa kirjassa ei puhuta ihmisarvon yhteydessä iästä
mitään.
Me vanhenevat olemme nyt ongelma, se kauhea kestävyysvaje,
kun me lisäännymme kuin kanit.
Mutta teknologia pelastaa. Robotit
ovat tulossa. Ne ovat tehokkaita ja
edullisia.
Mutta missä on meidän
ihmisyytemme?
Hinta á 25 € , yhden kirjan
postitusmaksu 10 €
Teidän sukupolvenne on ihmisyyttään etsiessään joutunut itsensä
reunalle asti, sille hauraalle ja
murtuvallekin, koska on luottanut,
että jos se pettää, on kädet, jotka
ottavat kiinni. Joskus pelottavan
alhaalla, mutta ottavat.
Lohtu on siinä, että kaikki ei
sittenkään ole oman voiman
varassa.
Kipu ja pettymykset kuuluvat
elämään. Ketään elämä ei jätä
satuttamatta. Ja yksi tärkeimpiä opetuksia on että sydämelle
päässeet pääsevät myös satuttamaan.
Ja on se elämä opettanut teidät
nauramaan itsellennekin tietäen, että autuaita ovat ne, jotka
osaavat nauraa itselleen, koska
heiltä ei tule hupia puuttumaan.
Parasta on tilannekomiikka. Kun
taannoin erään runsas antisen
mutta sielua rassanneen illan
jälkeen laskin itseäni ja Luojaani
levolle hotellissa ja sanoin valot
sammutettuani miehelleni, että
minulla on ihan äärettömän tyhjä
olo, sieltä toisesta vuoteesta kuului hyvin lempeä, melkein hellä
ääni, että oisko sittenkin pitäny
ottaa se hirvipurkki mukaan. Hirvipurkki on hänen uniriepunsa ja
katastrofivaransa, paras mitä hän
voi kuvitella. Ja onneksi kerrankin
Rouva Vuorenmäki lahjoittaa veteraanikeräykseen
kauppamatkansa aikana. Keräämässä tkm Koskela
Samu.
veteraanille ja hän kerronnalleen sanaton kunnioitus.
Onni Kivistö oli 18 –vuotias joutuessaan jatkosodan ”
tulimyrskyyn”. Puheessaan
hän toivoi että sellaista aikaa
ei enää koskaan tulisi kenenkään suomalaisen kohdalle.
Keräys sujui mallikkaasti,
reserviläiskuskeja oli 36
henkeä, lisäksi sotilaat olivat vielä liivein ja lippain
varustettuna Kurikalais-liikkeiden edustoilla.
Päivän ohjelmassa oli jumalan palvelukset ja seppelei-
den laskut Kurikan kirkossa
sekä Kurikan Jurvan kappeliseurakunnan kirkossa. Reserviläiset olivat kunniavartiossa. Lopuksi kaupunki
tarjosi veteraanijuhlakahvit
seurakuntataloilla.
Päivien ohjelmaan osallistuneet veteraanit ja lotat
olivat tyytyväisiä. Pitkille
matkoille he eivät enää lähde, mutta näin omaistenkin
avustamana on hienoa osallistua vielä kun voimia on.
Mikko S Säntti
Kurikan Sotaveteraanit pj sekä
Kurikan Reserviläiset pj
Kirjan tilaukset postitse:
E-P:n Lottaperinne
c/o Haveri-Nieminen
Alvar Aallon katu 1 A 4
60100 SEINÄJOKI
tai sähköpostitse
marja-liisa.haverinieminen@netikka.fi
osasin lukea sävyn oikein.
Sitä elämä on. Itkua ja hullunnaurua, mutta onpahan mitä muistella, koska ei niin hankalaa liittoa,
ettei siinä joskus ole napsahdettu
tyköistuvasti toisiinsa niin kuin
nuoruustangossa.
sitten on sovitettu mun selluliittiasun makkaraas vasten
sillä tavalla armollisesti
rapsutettu niskatukkaa
että minusta on mukavaa kun
sinä tuhiset siinä
mutta kun sinä sanot että juu
ja minäkin niin mukavasti kuorsaan niin siitähän minä sitten
suutun että minäkö kuorsaan
ei oo perää
panen suuni viivaksi,
muutan sohvalle
en paista lettuja
enkä silakoita voissa,
kun kolesteroli tulee
ja vartalo menee
ja siinä sitten menee turhan
monta päivää
toistemme selkiä katsellessa
ennen kuin ymmärtää että parempi syödä pyttipannu
kuin tulla hulluksi
kun ethän sinä sano niin kuin
Daniel Victorialle
jag älskar dig så
mutta selkää peset
villasukkasi haparoi
polvenlämmittäjääni kohti
huulesi hipaisevat poskeani
arasti niin kuin ensi kertaa
kätesi koskettaa rintojani
kansallispukuni
molempia taskuja
sinä rakastat venyneen nahkani lempeää kauneutta
ja minä rukoilen
että vielä ennen kuin meidät
viedään sinne
missä haisee desinfiointiaineelle ja vanhalle korpulle
sinä kiedot repaleesi
riekaleitani vasten
ja viet minut hitaaseen itkuun
sillä lähinnä taivasta
on hellyys.
Kunnioitetut
veteraaninaiset!
Jos olisikin enemmän hellyyttä, enemmän siunausta
kuin kirousta, essuntaskussa
rukousta, me ymmärtäisimme mistä te elitte:
Hyvä elämä on syvää ja yksinkertaista. Rakkaus, rukous ja ruisleipä riittää.
Kiitos, että opetitte meille
sen.
LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA
6
Keväinen tervehdys
täältä Impivaarasta!
Ja niinhän se taas meni, että lumet katosivat silmissä ja saatiin
kevättulvat joita sitten saatiin sankoin joukoin päivitellä. Voimia
vaan niille emännille ja isännille jotka kiireisesti odottavat että pellot kuivavat ja pääsevät kylvöhommiin..
Tiedättekö muuten, että MPK täyttää tänä vuonna pyöreitä? Syksyllä pyörähtää MPK:n mittariin täydet 20 vuotta. Olemme teini-iän
ohittaneet ja kasvamassa kovaa kyytiä aikuiseksi. Monia vaiheita
on tuohon kahteenkymmeneen vuoteen mahtunut: itse olen tuota
kehitystä seurannut reilut kahdeksan vuotta. Joulukuulla juhlimme; sekä Helsingin kirkolla että täällä maakunnassa. Muuten vietämme juhlavuottamme tiiviisti työn pyörteissä.
Kuten viimeksi kirjoittelin; olemme uusien haasteiden edessä.
Vieläkään ei ole tullut ”viimeistä siunausta” siihen mistä ja miten me saamme PV:n materiaalia ensi vuoden kursseille. Se
toki tässä kevään kuukausina on selvinnyt, että Länsi-Suomen
huoltorykmentin tiloista Tuomikylästä enempää kuin Lääkintävarikonkaan tiloista ei meille varastoja löydy. Samoin neuvotteluissa
tuli selväksi että kyseisillä alueilla emme myöskään sotilaallisia
harjoituksia harjoittele. Piste! Olisihan se ollutkin liian helppoa ja
liian ” likellä!”
Katseemme kääntyykin nyt voimallisesti Maalahden ja Kivijärven
ampumaradan suuntaa Vaasan kupeeseen; ne ovat ainakin jonkin aikaa tulevaisuudessa ne paikat missä Etelä-Pohjanmaan
”ämpeekoolaiset” sitten harjoittelevat. Peikkona vain on se, miten
kauan nuo kyseiset alueet ovat Puolustusvoimien käytössä.
Tavoitetilahan alun perin oli, että jokaisessa maakunnassa säilyisi
Puolustusvoimauudistuksenkin jälkeen reserviläisillä mahdollisuus harjoitella ja ampua PV:n aseilla… Siis miten se toteutuu
täällä Etelä-Pohjanmaalla? Ensi vuonna toki voimme ilmeisesti
vielä käyttää Hopaivuoren rataa Kauhavalla mutta sitten alkaakin
etsikkoaikamme…
Onhan tässä vääntämistä. Vuoden 2014 kurssisuunnitelmat on
tehty ja ainakin tässä vaiheessa suunnitelmissa on edetä samoilla
volyymeillä kuin aikaisempinakin vuosina. Haasteena on vain se
kuuluisa käytännön toteutus. Jo nyt on sanomattakin selvää, että
emme enää ensivuonna pysty toteuttamaa mitään sellaista toimintaa mihin tarvitaan Puolustusvoimien tukea esim. materiaalin
tai kuljetusten suhteen, jos tuo tapahtuma ei ole sisällytetty meidän vuosisuunnitelmaan.
Eli nyt pyydänkin kaikkia tahoja terästäytymään! Mikä meidän varustamisyksiköksi sitten määrätäänkin; tällä hetkellä voimakkaasti
esillä Porin Prikaati; meidän täytyy tietää kaikki maakunnasta eri
tahoilta nousevat tukitarpeet kertoa Porin Prikaatiin edeltävän
vuoden maaliskuuhun mennessä! Tähän astihan olemme pystyneet pelaamaan hyvinkin lyhyillä varoajoilla ja se on perustunut
vain ja ainoastaan Lentosotakoulun joustavuuteen ja hyväntahtoisuuteen. Nyt tuo mahdollisuus loppuu.
Eli vielä kerran; vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaalla tuskin järjestetään mitään sellaista ”omaa” tapahtumaan joka ei ole MPK:n listoilla ( esim. ampumakilpailu, toimintapäiviä jne ) mihin tarvitaan
Puolustusvoimien tukea jos se tukitarve ei ollut MPK:n tiedossa
maaliskuussa 2013! Ja näin se menee myös jatkossa! Yhden
luukun periaate nousee tulevaisuudessa voimallisesti esiin mikä
on myös jo kauan ollut Puolustusvoimien tahtotila eli ts. kaikki
Puolustusvoimilta saatava tuki organisoidaan vaan ja ainoastaan
MPK:n toiminnan kautta!
Helmikuulla hiihtelimme mm. Vaasan saaristossa Jääkärihiihtoa,
huhtikuussa taistelimme perinteisessä PAUHA harjoituksessa
Lohtajalla ja vappuna meloimme tulvivaa Lapuanjokea. Ollaanhan me toki paljon muutakin tehty ja tehdään vielä ennen kuin
siirrytään kesälaitumille odottamaan taas syksyn touhuja mutta
sinnehän on vielä pitkä!
Ja muistutuksena vielä; että MPK on voimallisesti jalkautunut sinne kuuluisaa sosiaaliseen mediaan!( Facebook) Minäkin, vaikka
vannoin, että en koskaan; vaan kun keskuskirkko meikein ”pakotti”! Käyhän tykkäämässä ja kommentoimassa; sieltä mm. löytyy
melko monesta kurssista kuvakoonnos josta pääsee kurssien
tunnelmiin.
Nyt lähden raivaamaan puutarhamaata; juurikasvien siemenet
pitää saada mullan alle!
Tässä vaiheessa haluan toivottaa Teille kaikille aurinkoista ja rentouttavaa kesää ja onnitella kaikkia 4.6. ylennettyjä, palkittuja ja
huomionosoituksia saaneita!
Sisulla ja sydämellä!
Maija Haanpää, Yksikön päällikkö
MPK:n kurssikalenteri kesä- syksy 2013
5.6.
5.6.
8.6.
8.-9.6.
12.-13.6.
6.8.
10.8.
14.8.
31.8.-1.9
5.9.
7.-8.9.
7.-8.9.
8.9.
11.9.
14.-15.9.
21.9.
28.-29.9.
30.9.
5.-6.10.
12.10.
Impivaaran Suvisoitto
Cooper testi
Maijan Malja ampumakilpailu
Kehitysvammaisten turvakurssi
Suunnistuksen perusteet/
Innolla iltarasteille
Falling Plates ampumakilpailu
Reserviläispyöräily
Cooper testi
Intti tutuksi kehitysvammaisille
SEDU Survival päivä
Sovellettu kohteensuojausharjoitus
Tarkka-ammunta 4
Pohjanmaan 300 m kisa
Cooper testi
Maasto- ja erätaidot naisille
EPK Hallinto- ja huolto
Sinut armeijassa
Cooper
Kenttälääkintä
Varusmiespalvelukseen päivä
Impivaara
Seinäjoki
Kauhava
Kauhava
Ilmajoki
Peräseinäjoki
Peräseinäjoki
Seinäjoki
Kauhava
Seinäjoki
Menkijärvi
Menkijärvi
Kauhava
Seinäjoki
Kauhava
Kauhava
Menkijärvi
Kurikka
Kauhava
Impivaara
2 / 2013
Härmänmaan läpisoutu - Vappusoutu 2013 - Lapualta Liinamaalle soudettiin 1.5.2013. Tapahtuma järjestettiin
seitsemännen kerran tulvivassa Lapuanjoessa. Mukana oli viisikymmentä henkilöä.
Sedu Kurikka, nuorten tutustuminen puolustusvoimiin
Koulutuskeskus Sedu Kurikan turvallisuusalan sekä
sisustusalan ensimmäisen
vuoden opiskelijat osallistuivat PAUHA- harjoitukseen Lohtajalla 12.14.4.2013. Turvallisuusalan
opiskelijoita oli yhteensä 16
ja sisustusalan opiskelijoita
6 . Kurssijohtajana toimi
Koulutuskeskus Sedun liikunnanopettaja Teemu Joensuu, joka oli seitsemättä
kertaa PAUHASSA kurssijohtajana. Kurssivääpelinä
toimi kolmatta kertaa vanhaan malliin Antti Isoaho
Nurmosta. Antilla oli jo
kymmenes kerta. Kouluttajan roolissa toimi toista kertaa Koulutuskeskus
Sedun opinto-ohjaaja Timo
Järvinen.
Päivä alkoi perjantaina
12.4.2013 klo 9.00 Sedu
Kurikan opetustiloissa varustamisella. Kun maastovarustus oli valmis, niin
seuraavaksi oli järjestäytymiskoulutusta ( sulkeisjärjestystä, käskyttäminen ja
marssiharjoitus). Ruokailu
tapahtui Sedu-Kurikassa.
Ruokailun jälkeen bussikuljetuksella kohti PAUHAharjoitusaluetta Lohtajalle.
Matkalla katsoimme Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) ja Suomen
puolustusvoimien esittelyvideoita.
Iltapäivällä
saavuimme
Lohtajalle PAUHA- harjoitusalueelle, jossa ilmoittauduimme leirin komentotoimistoon. Saimme
joukkuekohtaisen materiaalin mukaamme ja samalla perustimme leirialueen
harjoitusalueelle ( kolme
puolijoukkuetelttaa).
Illalla oli saha+kirves koulutusta sekä polttopuiden
teko yötä varten kamiinan
lämmittämiseen..
Tutustuimme myös sotilaskoti
toimintaan. Illan päätteeksi
seurasimme lipun laskua
sekä kävimme telttamajoituksen turvallisuusohjeet
läpi, kipinän tehtävät sekä
kipinävuorolistan. Kipinälistan teki puolijoukkueteltan ryhmänjohtaja, vuoron
pituus oli yksi tunti. Jokainen opiskelija sai kokea kipinävalvomisen.
Lauantaina kipinä herätti
teltassa klo 6.00 ja aamutoimet käyntiin. Sää oli pilvi-
nen ja raikas heti aamutuimaan. Aivan loistava sää !
Aamupala tehtiin taivasalla
trangia koulutuksen kautta.
Monille nuorille tällainen
aamupalan nauttiminen oli
aivan ensimmäistä kertaa.
Loistava kokemus !
Lipun noston jälkeen rastikoulutuksena
puolet
porukasta meni
ilmakivääriharjoitukseen ja tarkkuusammuntoihin
sekä
toinen porukka harjoitteli
kartan lukua ja kompassin
käyttöä parakkitiloissa.
Maavoimien
Länsi-Suomen sotilasläänin komentaja kenraalimajuri Pertti
Salminen oli myös tullut
Lohtajalle
tutustumaan
PAUHAharjoituksen.
Odotimme myös hänen tuloaan
rastikoulutukseen.
Iltapäivällä jatkettiin käytännön suunnistusharjoituksella 3 km radalla. Lunta oli
lähes puoli metriä mikä vaikeutti metsässä tarpomista
eteenpäin. Urheat nuoret
selviytyivät upeasti harjoitusradasta ja sää oli onneksi
kuiva ja poutainen.
Päivän päätteeksi Kokkolan pelastuslaitos piti alkusammutuskoulutusta sekä
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) koulutusja tukiyksikön päällikkö
Maija Haanpää hätä-ensiapukoulutuksen nuorille.
Action-toimintaa on Maijan
rastikoulutuksessa aina mukana. Sitten oli oman huollon koulutusta ( vaatteiden
kuivattamista ja vaihtamista sekä päivän kruunasi saunassa käynti).
Lauantai-illalla oli PAUHA- sharjoituksen palkitsemistilaisuus paraatikentällä.
Pohjanmaan sotilassoittokunta soitti viimeistä kertaa
PAUHA –sotaharjoituksen
merkeissä, joten tilaisuus
oli hyvin juhlallinen ja arvokas. Palkitsemistilaisuudessa palkittiin kaikki viisi
ja kymmenen kertaa PAUHAAN osallistuneet henkilöt. Kurssivääpeli Antti
Isoaho sai kunniakirjan
sekä PAUHA –muistomitalin. Loistavaa Antti !
Sunnuntaina kipinä herätti klo 6.00 ja aamutoimet
käyntiin. Aamupalan jälkeen
valmistauduimme
PAUHAN-kursseihin tutustumista sekä ammuntojen seuraamista. Menimme
Puolustusvoimien
kuorma-autoilla
ilmatorjuntakonekivääri
paikalle.
Kuorma-autoilla siirtyminen leiripaikasta harjoitusalueelle oli mieleenpainuva
kokemus.
Ilmatorjuntakonekivääri
toiminta ja ammunnat olivat
hyvin avartava katselmus
kaikille seuraajille ,jossa
liikkuva taulu oli yli kilometrin päässä ampumapaikasta. Ammuntojen seuraamisen jälkeen palasimme
takaisin Puolustusvoimien
kuorma-autoilla
takaisin
leiripaikalle. Tämän jälkeen
aloitimme purkaa leirialuetta sekä sekä ohjelmassa oli
joukkuekohtaisen materiaalin huoltoa ja palautusta.
PAUHA- harjoitus, joka järjestettiin jo 13.kerran. Itse
harjoitukseen osallistui 410
henkilöä, joka oli tähänasti
suurin osanottajamäärä.
PAUHA-harjoitukseen osallistui reserviläisiä n. 300 ja
Puolustusvoimiin tutustuvia
nuoria n. 100. Kurikan lisäksi oli nuoria tullut myös
Kokkolasta ja Kauhavalta.
Tämän jälkeen alkoi bussimatka kohti Sedu-Kurikka. Kurikassa palautettiin
henkilökohtaisten materiaali. Kurssijohtaja Teemu
Joensuu jakoi kurssilaisille kurssitodistukset sekä
palkitsemiset. Kurssilaiset
pääsivät kotirintamalle noin
klo 18.30, jolloin uni maittoi kaikkein eniten.
Kaikkien kurssilaisten yhteinen ääni oli lopuksi ,että
ensivuonna ilman muuta
Lohtajan PAUHA-harjoitukseen, josta alkaa kevät.
Kirjoittaja: Timo Järvinen, opinto-ohjaaja,
Koulutuskeskus
Sedu
Nuorten kursseille osallistui yli sata nuorta mm. Kauhavalta, Kurikasta ja Seinäjoelta
LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA
2/ 2013
7
Kohteensuojaus 2 -kurssilla valmiuksia kohde- IDPA -kurssilaiset tutustuivat ”stringeihin”
henkilön kohtaamiseen
Testiammunnan vaatimuksena on myös häiriönpoistotilanteen aikana kohteen tarkkailu. Teksti ja kuva Hannu Maunula
K o h t e e n s u o j a u s k o u l u - on etukäteen suunniteltu ja lisen voimankäytön testitusjärjestelmäämme
on ”luonnenäyttelijät” valittu. ammunta. Testiammunnan
uudistettu luomalla uusi, Jokaisen partion toiminta häiriönpoistotilannetta on
vaihtuvia tilanteita si- analysoidaan ja yhteisesti ”järkeistetty” klikkipatruusältävä,
kohdehenkilön pyritään löytämään juridi- nan käytöllä, jolloin aseesta
kohtaamisharjoitus. Har- sesti oikea ratkaisu. Tavoit- oikeasti joudutaan poistajoituksessa aluepartio koh- teena on lisätä henkilöstön maan laukeamaton patruutaa eritavoin käyttäytyviä tietoa laillisista voiman- na. Lisäksi annettavaa pakohdehenkilöitä,
joiden käyttösäännösten toteutta- lautetta on kehitetty siten,
toimintaan otetaan kantaa misesta. Koulutukseen on että suorituksista mainitaan
toimivaltuuksien puitteis- liitetty myös puolustusvoi- myös havaitut kehittämissa. Maalihenkilöiden roolit missa käytössä oleva aseel- kohteet.
Ylivieskan Juha Virkkalan
Teksti ja kuva Hannu Maunula
Vaasassa jatketaan IDPA
-ammunnan markkinointia toiminta-ampumalajien
harrastajille.
Huhtikuun
perehdytyskurssilla tutustutettiin uusia ampujia sääntöihin, ammuttiin lajille
ominaisia perustekniikoita
sekä suoritettiin tasotesti
(classifier). Yhdeksänkymmentä patruunaa sisältävässä tasotestissä on kolme
ampuma-asemaa (stage).
suojankäytön tyylinäyte kolmosstagen kakkosstringillä.
Asemat jakautuvat neljääntoista ammuttavaan osioon
eli stringiin, joissa etäisyydet vaihtelevat viidestä kahteenkymmeneen
metriin.
Tasotesti määrittää kunkin
ampujan
kilpailuluokan,
jolloin saman taitoluokan
omaavat kilpailevat toisiaan
vastaan. Suojan käyttö ja
liikkuminen kuuluvat myös
olennaisena osana ampumatehtäviin (course of fire).
Lajissa painottuu tarkkuus,
koska taulu on jaettu osuma-alueisiin ja huonommista osumista koituu kokonaisaikaan aikasakkoa.
IDPAn voi sanoa olevan
”ammunnan jokamiesluokka”, koska kalustollinen
varustekilpailu on kielletty.
Lajia harrastaa tällä hetkellä yli 20 000 ampujaa 50:
ssä maassa. Vaasassa IDPA
-ammuntaa voi harjoitella
Vaasan Sotilaspoliisikillan
riveissä.
”Bloody Nose” -kokeilussa henkilösuojauskurssilla Taktiset kiväärikurssit oppimisalustana
”Yöllä päivää jatketaan” eli henkilösuojauskurssilaiset valmistautuvat saattueajon
sovellettuun vaiheeseen PAUHA-harjoituksessa. Teksti ja kuva Hannu Maunula
Pohjanmaan Aluetoimisto
tilasi ”Henkilösuojauskurssi
1:n” sisältöisen kurssin alueemme maakuntayksiköiden henkilöstölle PAUHA
-harjoitukseen.
Teemana
oli avainhenkilön suojaus
jalan ja ajoneuvolla. Koska
Lohtaja tarjoaa erinomaisen
mahdollisuuden kokeilutoiminnalle, tutkittiin kahta
uutta taktiikkaa. Kohtaa-
mistilanteesta irtauduttiin
”Bloody Nose” -tyyliin ja
suojueeseen liitetyllä reserviajoneuvolla evakuoitiin
avainhenkilö ylläkkötilanteesta. Sovelletussa vaiheessa koulutusosaston ryhmät
suunnittelivat vuorollaan
tuliylläkön ja vastaavasti
evakuoinnin irtautumisineen. Tilanteenmukaisuus
kuvattuine tappioineen loi
runsaasti ”johtamisen kitkaa”, mikä on välttämätöntä analysoinnin ja kehittämisen kannalta. Mitä
epäonnistuneempi tilanne,
sitä enemmän pohdintaa
palautevaiheessa.
Kummastakin kokeilusta saatiin
ripakopallinen
ajatuksia
edelleen kehitettäväksi taktisiksi työkaluiksi.
Taktisessa aseenkäytössä joutuu välillä taipumaan. Teksti ja kuva Hannu Maunula
sempana. Samoin ymmär”Opinnot” taktisilla ase- kohteensuojausharjoituksil- retään paremmin, miten
kursseilla henkilökohtaisin le. Ennen tätä on kuitenkin ammunnat on linkitetty takasein jakautuvat kevät- ja käytävä neljä edeltävää nou- tiikkaan. Olemme laatineet
syyslukukauteen. Kolme sujohteista koulutusjaksoa. myös
kurssitodistuksen
kevään kurssia saatiin pää- Koska ampumaharjoittelus- sisällön niin, että se antaa
tökseen, jolloin viimeisessä sa ei kyetä täysin mallinta- lisäarvoa oman ampumaaiheena oli toiminta alue- maan oikeaoppista taktista aseen anomukseen. Sykpartiossa. Tämä uusi parti- toimintaa, otettiin käyttöön syllä opintoryhmälle jatkuu
on aseellista voimankäyttöä myös airsoft -aseet. Näiden taas kolme nousujohteista
sisältävä pilottikurssi on käytöllä saadaan partio- ja kurssia. ”Yhteishaku” keselkeä tukikurssi maakun- ryhmäkohtainen toiminta vään kursseille on lopputayksiköille toteutettaville sisäistymään todentuntui- vuodesta.
ILMAJOKI VEI PERINTEISEN NUIJAN
Vapaata seurustelua kuulumisien vaihtoa...
MIKKO S SÄNTTI Perinteinen Nuijaturnaus ammuttiin Kurikan Kiimanevan
ampumaradalla lauantaina
4.5. Kilpailuaseena on perinnekivääri eri malleineen.
Ammunta suoritettiin kolmiasentoisena eli ikäänkuin
Koivionammunta. Pystystä
5 laukausta, polvelta 5 laukausta ja vattalta lopuksi 5
laukausta. Aikaa on 6 minuuttia. Tauluna rintarengastaulu ja ampumamatka 100
metriä. Ampujia oli 16, sää
pilvinen ja kolea eli normaali kesäsää. Ennen palkintojen
jakoa syötiin maittavat ”ras-
vakaapelin” pätkät sinapilla höystettynä ja kerrattiin
hiukan ammunnan kulua.
Ilmajoki vei taas Nuijan
kotiin pistein 401 - 350.
Nuija palkintoon lasketaan kolmen parhaan tulos
kummastakin
pitäjästä.
Ammuntojen johtajina toimivat Mikko s Säntti ja Jyri
Matalamäki tulospalvelun
hoiti Tapani Kaistila, median/Photos Matias Säntti.
Tulokset:
1.) Juha Lähdesmäki Ilmajoki 136, 2. Raimo KeskiHannula Imajoki 135, 3.
Antti Iso-Oja Ilmajoki 130,
Pohjanmaan Koulutus- ja tukiyksikön kursseja
:
3.6..................... MilFight kesäkausi alkaa
11.6. ................
Maakuntakomppani oiden Cooper-testi
23.6..................
Marskin ajo
28.-30.6............ Eloonjäämiskurssi 1
9.-11.8. ............
Kansainvälinen
.........................
Vaasan Marssi
24.-25.8............ Köysilaskeutuminen
30.8-1.9. .........
Eloonjäämiskurssi 2 / Överlevnad 2
21.-22.9 ...............Tarkka-ammunta pienoiskiväärillä 3
28.-29.9 ................Taktinen kivääri 3
21.-22.9 MilFight -PERUSTEKNIIKKALEIRI ALOITTELIJOILLE
4. Tapani Kaistila Kurikka
122, 5. Heikki Autio Ilmajoki 121, 6. Hannu Mikkonen Kurikka 117, 7. Sami
Kuntola Kurikka 111, 8.
Tuomo Rinta-Tassi Kurikka 110, 9. Veli Jussi Laitila
Ilmajoki 107, 10. Jyri Ma-
talamäki Kurikka 97, 11.
Hannu Rasku Ilmajoki 95,
12. Jarkko Rasku Ilmajoki
90, 13. Mika Huhta-Koivisto Ilmajoki 88, 14. Mikko
Säntti Kurikka 85, 15. Kari
Niskala Kurikka 58, 16.
Matias Säntti Kurikka 10.
LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA
8
Kauhavalla keskusteltiin Lentosotakoulun
lakkautuksen vaikutuksista
ANTTI ISOSALO Kauhavan
kaupunki järjesti kaikille
avoimen yleisö- ja keskustelutilaisuuden Lentosotakoulun lakkauttamisen vaikutuksiin liittyen 20.2.2013
Suomen Yrittäjäopistolla.
Alustajan tilaisuuteen olivat
lähettäneet Lentosotakoulu,
Senaatti-kiinteistöt, Finavia, ELY-keskus ja Kauhavan kaupunki.
Lentosotakoulun toiminnasta
siirtymävaiheen
2014-2015 aikana piti alustuspuheenvuoron
Lentosotakoulun johtaja eversti
Jukka Ahlberg. Eversti
Ahlberg kertoi viimeisten
alokkaiden astuvan palvelukseen tammikuussa 2014.
Viimeinen varusmiesikäluokka kotiutuu Lentosotakoulusta 18.12.2014.
Lentokoulutus
päättyy
6.12.2014, jolloin suihkuharjoituskoneet lennetään
Kauhavalla järjestettävän
paraatin jälkeen Tikkakoskelle.
Kiinteistöistä Lentosotakoulu luopuu asteittain
siten, että viimeiset tilat
luovutetaan Senaatti-kiinteistöille vuoden 2015 keväällä. Mm. Hopiavuoren
kivääriampumarata lukeutuu näihin viimeisimpinä
luovutettaviin kiinteistöihin. Senaatti-kiinteistöt on
pyytänyt esityksiä Lentosotakoululta vapautuvien
kiinteistöjen kehittämiseksi
ja Hopiavuoren 300 metrin
kiväärirata on tullut tässä
yhteydessä esille. Paikalliset reserviläiset ja ammunnanharrastajat ovat olleet
aktiivisia asiassa.
Tyyvistä Kauhavan Reserviläisten
kuudes kunniajäsen
ANTTI ISOSALO Kauhavan Reserviläiset ry on
kutsunut sääntömääräisessä
kevätkokouksessaan kunniajäsenekseen
reservin vääpeli Pauli
Tyyvin. Tyyvi on toiminut
yhdistyksen puheenjohtajana vuosina 1982-1986,
varapuheenjohtaja vuosina 1987-1995, 2001-2003,
2005-2006 ja rahastonhoitajana vuosina 1978-1981.
Tyyvi on toiminut myös
piirin 2. varapuheenjohtajana. Johtokuntatyön
jätettyään Pauli on hoitanut yhdistyksen veteraanivastaavan tehtävää.
varrella kutsuttu yhdistyksen tarkoitusperiä huomattavalla tavalla edistäneitä
henkilöitä. Pauli Tyyvi on
järjestyksessään yhdistyksen 6. kunniajäsen. Aiemmin kunniajäseniksi on
kutsuttu Matti Salo (1996-),
Pentti Kirkkomäki (2000-),
Antti Virrankoski (2001), Mauno Fräntilä (20052009) ja Reino Pernaa
(2009-). Edellisistä Matti
Salo on kutsuttu yhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi
vuonna 2001.
Kauhavan Reserviläisten
kunniajäseniksi on vuosien
Tunnustuksena,
erittäin
hyvästä, järjestörajat ylittä-
Passiniemelle ja Perttulalle standaarit
2 / 2013
Reserviläispiirin kevätkokouksessa
jaettiin mitaleja ansioituneille
Piirien mitalin saivat vas. mitalitoimikunnan jäsenet Sakari Salo, Mikko Mäki-Haapoja ja Jaakko Liinamaa, piirin entiset puheenjohtajat Timo Sysilampi ja Antti Pohtola, sekä piirien kunniajäsenet Veikko Keto ja Pentti Aromaa.
västä ja pitkäaikaisesta yhteistyöstä pöytästandaarilla
palkittiin kapteeni evp Matti Passiniemi. Passiniemi
oli otettu merkkipäivänsä
johdosta saamastaan huomionosoituksesta.
-Huomaan, että myöntämiskriteereistä on nyt poikettu pahemman kerran.
Arvostan tämän tunnustuksen todella korkealle, Passiniemi vakuutti.
Pöytästandaarilla palkittiin
myös Mika Perttula. Mika
on hoitanut yhdistyksen
sihteerin tehtäviä yhtäjaksoisesti seitsemän vuotta
(2006-).
Reserviläisliiton kultaisen ansiomitalin saajat vas. Esa Mäki-Neste Alavuden Seudun
Res., Matti Heinonen Jalasjärven Res. ja Aulis Harju Jalasjärven Res.
Jäsenhankintaan ja
-huoltoon lisää tehoa
Kuluvan vuoden piiriseminaarissa
keskityttiin
erityisesti jäsenhankintaan ja –huoltoon, joista
tehtiin myös ryhmätöitä.
Liittojen terveiset seminaariin ja katsauksen
ajankohtaisiin
asioihin
esitti
Reserviläisliiton
kokkolalainen
varapuheenjohtaja Rauno Hauta-aho.
Perinteiseen tapaan seminaarin päätteeksi palkittiin
viime vuoden toiminnassa
parhaiten menestyneet ker-
hot ja yhdistykset. Mallikerhokilpailussa pienten
alueiden kerhojen sarjan
voitti Ähtärin Reserviupseerikerho ja isojen alueiden kerhojen sarjan voitti
Kurikan Reserviupseerikerho.
Reserviläispiirin alle 100
jäsenen yhdistysten sarjan
voitti jälleen Ylihärmän
Reserviläiset, joka useiden
voittojen jälkeen sai kiertopalkintopokaalin omakseen.
Ensi vuonna Ylihärmän
yhdistys vaihtaakin sarjaa,
sillä aktiivisen yhdistyksen
jäsenmäärä on noussut yli
sadan. Keskikokoisten yhdistysten sarjan voitti Laihian Reserviläiset ja Isojen
yhdistysten sarjan Kurikan
Reserviläiset.
Kuntokilpailussa Res.ups.
piirin paras oli Kuortaneen
Res.ups.kerho ja Res.piirin
paras oli Kauhavan Reserviläiset.
Seminaarin jälkeen oli piirien kevätkokoukset.
Palkittuja ryhmäkuvassa. Vas. Kari Ratavaara Res.ups.piirin puheenjohtaja, Veikko
Hallila Ähtärin Res.ups., Erkki Kallio Ylihärmän Res., Matti Metsola Kurikan Res.
ups., Antti Isosalo Kauhavan Res., Mikko s. Säntti Kurikan Res. ja Tapani Kaistila
Res.piirin puheenjohtaja.
Reserviläisliiton hopeisen ansiomitalin saajat vas. Esa Niemi Vaasan Res., Osmo Myllykoski Alahärmän Res., Arvo Mansikkaviita Jalasjärven Res. ja Antti Isosalo Kauhavan Res.
Reserviläisliiton pronssisen ansiomitalin saajat vas. Hannu Tuuri Ylistaron Res.,
Mika Luomanaho Ilmajoen Res., Pekka Ala-Viitala Alahärmän Res. sekä mitalit jakanut Res.liiton varapuheenjohtaja Rauno Hauta-aho.
KUVAT Jaakko Liinamaa
LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA
2 / 2013
Matti Salolle
Reserviläisliiton kunniakilpi
ANTTI ISOSALO Kauhavan Reserviläisten kunniapuheenjohtaja Matti Salo
palkittiin
80-vuotissyntymäpäivänsä
kunniaksi
Reserviläisliiton kunniakilvellä. Huomionosoitus
luovutettiin hänelle hänen
merkkipäivänään Ilmajoen
Perinneasekilpailujen yhteydessä. Ilmajoen Reserviläiset puolestaan huomioivat Saloa luovuttamalla
hänelle yhdistyksensä standaarin.
Salolla takanaan
50 vuotta aktiivista
reserviläistoimintaa
Matti Salo tuli reserviläistoimintaan mukaan 60-luvun alussa. Maakunnassa
oli tuolloin aloittanut useita
reservin aliupseeriyhdistyksiä ja nukahduksissa ollutta toimintaa käynnisteltiin
useammalla paikkakunnalla
- näin myös Kauhavalla.
Aika vaihtuu – aate säilyy
Lakeuden Maanpuolustaja 40 vuotta sitten.
sotilaspiirin
Seinäjoen
päällikön tervehdys
Tutustuin sotilaana ensi
kerran Etelä-Pohjanmaan
Jääkäripataljoona 4:n, nykyisen Hämeen jääkäripataljoonaan,
maakuntamarssin
vuonna
aikana
1955. Jääkäripa4:ssä
taljoona
olin sitä ennen
komppanianpäällikkönä olnut
lessani kouluttaeteläpohjalaisia nuorukaisia
lähes kymmenen vuoden
ajan. Maakuntamarssin aikana vahvistui näkemykseni eteläpohjalaisten vakaasta maanpuolustustahdosta,
heidän suoruudestaan ja vilpittömyydestään. Suhtauduin kaiken tämän takia siirtooni Seinäjoen sotilaspiirin
päälliköksi hyvin myönteisesti. Saanhan nyt lähemmin
tutustua Etelä-Pohjanmaan
omaperäiseen luontoon ja
Piirin alueella järjestettiin
jo tuolloin piirinmestaruuskilpailuja. Kilpailuihin matkustaminen ei ollut Matin
kertoman mukaan 60-luvulla ihan niin yksinkertaista,
kuin nykypäivänä.
-Alavudella
järjestettiin
21.7.1963 Etelä-Pohjanmaan
Reservin Aliupseerien Piirin
ampumakilpailu. Matkaan
lähtivät Kauhavalta ainakin
Antto Laitinen, Pauli Nevala, Tauno Vähäpassi, Sakari
Salo, Seppo Salo ja Matti
Salo. Lättähatulla matkustettiin Alavudelle, josta oli
vielä noin 8 kilometrin kävelymatka ampumaradalle.
Kilpailun jälkeen marssittiin
taas asemalle ja palattiin junalla takaisin Kauhavalle,
Matti kertoo.
Salo on ollut aktiivinen
erityisesti maanpuolustusurheilun saralla. Salo toimi
aluksi Kauhavan Reservinaliupseerit ry:n urheiluvastaavana vuosina 1966-1973.
Vuodesta 1974 vuoteen
2001 Salo luotsasi menestyksellä yhdistyksen ampumatoimikuntaa. Tuona aikana Kauhavan Reserviläiset
voitti suurten yhdistysten
valtakunnallisen prosenttiammuntakilpailun kolmesti.
Yhdistyksen johtokuntaan
Salo kuului yhtäjaksoisesti vuodesta 1963 vuoteen
2001, jona aikana hän toimi
puheenjohtajana kahteen
eri otteeseen. Ansioistaan
Salolle on myönnetty mm.
Suomen liikuntakulttuurin
ja urheilun ansiomitali kullatuin ristein, Reservin Aliupseerien Liiton ansioristi,
MPK:n rautainen ansiomitali ja Reserviläisurheiluliiton kultainen ansiomitali.
eteläpohjalaiseen jäyhään
kansanluonteeseen. Lyhyenä oleskeluaikanani täällä
olen todennut, että voimakas maanpuolustusperinne elähdyttää edelleenkin
Pohjanmaan miehiä. Olen
pannut merkille, myös syvän huolestumisen puolustusvoimain ny-
olisi kuitenkin liian kapea,
jos maanpuolustus rajoittuisi vain puolustuslaitokseen.
tarvitsee
Puolustuslaitos
tehtävässään koko kansa tukea ja myönteistä asennoitumista. Maanpuolustus on
ymmärrettävä kansallisena
velvoitteena ja välttämättömyytenä, sekä itsenäisyytemme elinehtona. Sotilaana arvostamme tämän takia
erittäin suuresti vapaaehtoista maanpuolustustyötä,
jota näkyvämmin ja tehokkaimmin hoitavat reserviupseeri- ja aliupseerikerhot. Olen jo todennut, että
piirienne kerhojen toiminta
on vilkasta ja monipuolista. Harras toiveeni on, että
maanpuolustuskerhojen toimintapiiriin liittyisi entistä
enemmän nuorta polvea.
Toivon, että toimintakautenani Seinäjoen sotilaspiirin päällikkönä vallitsee
edelleenkin kiinteä ja tuloksia tuottava yhteistoiminta
sotilaspiirin alueella toimivien puolustusvoimain laitosten ja maanpuolustusjärjestöjen välillä.
u
u
t
h
i
a
Aika v ilyy!
aate sä
kyisestä
tilasta ja sen toimintavalmiudesta. Varsin selvänä
on tullut myös esille oikean,
puolin ja toisin liioittelemattoman maanpuolustustietouden puute. Tämän seikan
korjaamiseen on kantahenkilökunnan suhtauduttava
vakavasti.
Olkoonkin, että sotilaan
tehtävää voidaan pitää kutsumustyönä me suoritamme kuitenkin maanpuolustustyötä ammatiksemme.
Maanpuolustuksen sektori
Kirjoituksen Alavudella järjestetystä ampumakilpailusta
kertova kohta on lainaus Pauli
Salon vuonna 2011 tekemästä
haastattelusta.
Eversti Urho Pohjola
9
Varusmiespäivä
Seinäjoen alueen reserviläisjärjestöt, Mpk:n Etelä-pohjanmaan koulutus ja
tukiyksikön johdolla järjestivät 20.4 varusmiespäivän.
Päivän tarkoitus oli antaa
tietoa varusmiespalvelukseen astuville ja osaltaan
helpottaa siirtymistä siviilistä armeijan “harmaisiin”.
Tapahtumalla
yritetään
myös osaltaan kumota tai
vahvistaa erilaisia inttijuttuja, joita varmasti jokainen armeijaan menevä on
kuullut jo varusmiespalveluksen suorittaneilta. Varusmiespäivä, hieman ehkä eri
nimillä on järjestetty jo pitkään, mutta päivän ohjelma
on ajan saatossa jalostunut
ja nyt tapahtuma järjestetään kokopäiväisenä. Tämänkertaiseen tapahtumaan
osallistui parisenkymmentä varusmiespalvelukseen
astuvaa, sekä miehiä että
naisia.
Päivän ohjelma alkoi kolmella luennolla, jossa
kerrottiin yleisesti varusmiespalveluksesta. Ensin
Reservin vänrikki Susanna
Takamaa kertoi varusmieskoulutuksen jaksotuksesta
ja yleisesti koulutuksen rakenteesta. Lisäksi kerrottiin
yleisesti eri aselajeista ja
millaisia tehtäviä eri aselajeissa on tarjolla. Koska
johtajakoulutus on yksi
tärkeä
puolustusvoimien
tarjoama koulutus mahdollisuus varusmiespalvelusta
suorittaville, myös tästä annettiin tietoa. Lopuksi käytiin läpi päivärahat ja lomat,
sosiaaliturva ja taloudelliset
etuudet.
Puolustusvoimien näkökulman varusmiespalveluksesta saapui kertomaan lentosotakoululta Juha Saarimaa.
Hänen luentonsa käsitteli
päällikön näkökulmaa palvelukseen
aloittamiseen,
sekä tehtävä- ja johtajavalintoja puolustusvoimien
kannalta.
Viimeisenä oman näkökul-
mansa toi lentosotakoululla
varusmiespalvelustaan suorittava varusmies. Häneltä
saatiin varmasti ajantasaista
tietoa millaista on tällä hetkellä suorittaa varusmiespalvelusta.
Lounaan jälkeen jatkettiin
kertomalla, mitä toimintaa
on tarjolla varusmiespalveluksen jälkeen. Kerrottiin
kertausharjoituksista, sekä
vapaaehtoisesta maanpuolustustoiminnasta.
Varusmiespäivä päättyi rastikoulutukseen, jossa kolmella 25 minuutin rastilla
oli mahdollisuus kokeilla
rynnäkkökiväärin purkamista ja ekoaseammuntaa,
sekä kerrottiin keinoja ja
suoritustekniikoita kohottaa
yleiskuntoa ja lihaskuntoa.
Ekoaseammunnassa myös
järjestettiin leikkimielinen
kilpailu, jossa parhaina palkittiin Tuomas Kauppinen,
Tommi Kantala ja Tomi
Niemelä.
Toimintapäivä
Toimintapäivä on Seinäjoen Reserviupseerikerhon
järjestämä tapahtuma, jonka tarkoituksena on tuoda
paitsi Seinäjoen Reserviupseerikerhoa myös yleisesti
Seinäjoen
reserviläistoimintaa tutuksi laajemmalle
yleisölle. Toimintapäivästä
on tarkoitus tehdä jokavuotinen perinne, jolla toivotaan saavan näkyvyyttä
Reserviupseerien ja myös
muulle reserviläistoiminnalle. Tapahtuma järjestettiin ensi kertaa vuonna
2012, Päivölän Citymarketin pihalla. Kauppakeskuksen piha-alue valittiin,
koska tapahtuma haluttiin
tuoda paikkaan, jossa se
tavoittaa helposti ihmisiä ja
jossa kynnys tulla tutustumaan tapahtumaan on mahdollisimman alhainen.
Tapahtuma saavutti hyvän
suosion ja paikalla kävi 40
- 50 ihmistä. Ihmiset kävivät rohkeasti kokeilemassa
ekoaseammuntaa. Tarkoitus
on jatkaa toimintapäivän
järjestämistä jatkossa ainakin kerran vuodessa, mik-
Piirit mukana Farmarissa
Piireillä on Farmarissa osasto yhdessä liittojen ja Maanpuolustusyhtiön kanssa. Pistäytykääpä osastolla!
Pari esittelijää tarvittaisiin lisää. Jos Sinulla olisi aikaa kökkätyöhön, soita Ullalle 050-3285264
sei jopa kaksikin kertaa.
Tapahtuman keskipisteenä
tulee varmasti jatkossakin
olemaan ekoaseammunta,
joka kiinnostaa ihmisiä ja
jota jokaisen on helppo tulla kokeilemaan riippumatta
onko ikinä edes ampunut
aseella. Samalla saadaan
mahdollisuus myös esitellä
reserviläistoimintaa ja saada myös mahdollisesta uusi
jäseniä.
Tämän vuotinen Toimintapäivä järjestettiin 18.5 Minimanin edustalla. Ja väkeä
piisas.
RUK 112
kurssin
50-vuotisjuhlat
syyskuussa 2013
Helsingissä.
Lisätietoa e-mail:
[email protected]
LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA
10
VARAUTU M I N E N
Henkilökohtainen varautuminen
Varautuminen sanana aiheuttaa negatiivisen tunnelatauksen, kuten lauseessa:
”Olipa siinä varautunut ihminen.” Vaikka toivoisikin
parasta, on viisasta pelätä
pahinta ja varutua ennakolta
vaikeuksiin – niin matkalla
kuin kotona. Neuvokkaat
ihmiset ja hyvin vaikeuksiin varautuneet selviävät
ja voivat auttaa myös muita
selviytymään riskien muuttuessa todellisuudeksi.
Matkoilla
Miten varautua tilanteeseen,
jossa herää yöllä pimeyteen, savuun tai jossa joku
murtautuu huoneeseen tai
hyttiin? Uudessa paikassa
kannattaa aina tutkia poistumistiet ja pelastusasemat
ennakolta, ellei kukaan niitä
opasta. On hyvä varmistaa,
ettei pelastusteitä ole tukittu. Myös lentokoneen turvallisuusesittely kannattaa
kuunnella kunnolla. Paljon
lentäneet ihmiset usein luulevat tietävänsä, mitä esittely sisältää. Tositilanteessa ei
enää kukaan ehdi neuvoa.
Huoneen ja hytin ovi on
hyvä laittaa aina takalukkoon ja myös varmuusketjua on käytettävä. Voi myös
katsoa, voisiko oven teljetä
tuolilla tai vaikkapa tikkailla.Nukkumaan mennessä
vaatteet, puhelin, arvoesineet ja passi laitetaan sellaiseen paikkaan, mistä ne saa
miettimättä kaikki kerralla
mukaan.
Varavalaisin kannattaa olla
aina mukana matkassa. Pieni tehokas led-valaisin ei
paina
paljoa ja sopii minkälaiseen taskuun tahansa. Myös
monitoimityökalu pelastaa
matkalla monesta pikku
Vapaussodan Perinneliiton kesäpäivät
Kuorevedellä
Sininen Risti myönnettiin
Tuure Antilalle, eversti evp
o s a 2/4 Teksti, kuvat: Kai Kaistila
hälytin herättää, hälyttää.ja
karkottaa
pulmasta ja hätätilanteessa
se voi pelastaa ihmishenkiä.
Liikenteessä ei ole viisasta provosoida ketään eikä
provosoitua itse. Keskisormea näyttäneen matka
saatetaan pystäyttää kiilaamalla tai perille päästyä
loukkauksen kohde saattaa
tulla ja katkaista kyseisen
sormen. Auto ei olelainkaan
niin turvallinen paikka, miltä se tuntuu. Takana tulevaa
liikennettä tulee tarkkailla.
Pysäköinti- ja tankkauspaikoilla saattaa olla kaupustelijoita, tai muita häiriön
aiheuttajia.
Vieraassa
ympäristössä
kulkiessa on hyvä pysyä
kartalla ja tarkkailla sivusilmällä sitä, seuraako tai
tarkkaileeko joku menoa.
Esimerkiksi tarkuvarkaat
eivät useinkaan ole mitään
resupekkoja, vaan hyvin
ihmisjoukkoon sulautuvia
tavallisen näköisiä henkilöitä. Paikaltaa kannattaa
poistua, mikäli tuntee olevansa epävarma tilanteesta
ja / tai vihamielisessä ympäristössä. Hyvältä tuntuvat
kaupat voit tehdä seuraavanakin päivänä.
Maassa maan tavalla. Lahjukset ja juomarahat ovat
monessa maassa paikallisille osa palkkaa
ja sosiaaliturvaa.
Tutut ohjeet käsien pesusta,
vain keitetyn ruuan syömisestä ja pulloveden juomisesta ovat aina tarkoitettu
noudatettavaksi. Humalassa esiintyminen on aina turvallisuusriski. Myös rokotussuosituksia
kannattaa
noudattaa.
Kotona
Murtomiehelle ei kannata jättä näkösälle valmiita
työkaluja. Myös hälyttimiä
kannattaa käyttää. Esim pieni oven kahvaan teipattava
Kari Janhuselle ja päätoimittajaa emeritius Markku
Leiwolle.
Perinneliiton varapuheenjohtajaksi valittiin eversti
evp Jorma Jokisalo.
Ensi vuoden Kesäpäivät
2 / 2013
Yhtiö reserviläisen asialla
On hyvä tarkkailla, millaista
väkeä pihassa tai kotiovella
käy. Myös naapurustossa
liikkujiin kannataa kiinnittää huomiota, esimerkiksi
vanhusten luona kävijöihin
ja outoihin kulkijoihin. Puhelin on hyvä olla lähettyvillä, jotta voi kuvata epäilyttävän toiminnan. Myös
kellonaika kannattaa tallentaa muistiin, mikäli tarpeen.
Apua hälyytetään tarpeen
vaatiessa.
Jokaisessa asuinkäytössä
olevassa asunnossa on oltava pakollinen palovaroitin,
ja asujan on varmistettava,
että sen patterissa on virtaa. Sammutuspeite löytyy
myös monesta asunnosta.
Soisin sellaisenkin olevan
pakollisen, kuten myös ensisammuttimen. Puukkoa,
kirvestä, sorkkarautaa ja
muita työkaluja tarvitaan
vaikkapa sortuneiden rakennusten raivaamiseen.
Sähkökatkon varalta on
hyvä varata taskulamppuja, kynttilöitä ja tulitikkuja,
paristokäyttöinen radio ja
varaparistoja. Retkikeittimellä saa aina kaikissa olosuhteissa lämmitettyä ruuat
ja keitettyä vettä. Lämmityskään ei toimi sähkökatkon aikana ilman tulisijoja,
joten makuupussi, peitteitä
ja lämmintä vaatetta tulee
olla varattuna riittävästi.
Veden tulokin lakkaa jossain vaiheessa, eikä vesi
enää liiku viemärijärjestelmissä. Varaa juomavesi,
käyttövesiastioita ja myös
jätevesiastia. Jätevedellä tai
pesuvedellä voi huuhdella
wc-pytyn. Vettä tulisi varata parin viikon tarpeeksi
vähintään viisitoista litraa
päivä henkilöä kohden.
Kuivamuonaa ja purkkiruokaa tulisi aina olla varattuna kaappeihin. Pakastimet
sulavat, eikä pakasteista ole
enää ravinnoksi parin päivän kuluttua.
Polttoaineiden autoon, työkoneeseen ja agrekaattiin
tulisi riittää vähintään pariksi viikoksi.
Parin viikon tarve selittyy
sillä, että yhteiskunnan varajärjestelmien käynnistäminen toimiviksi kestänee
kaksi viikkoa.
juhlitaan Kauhavan Lennostossa ja tuleva Tammisunnuntai järjestetään Alajärvellä.
Myymälänhoitaja Teppo Malmi tutkii netistä tulleita tilauksia. Tiskin takana myös
toimitusjohtaja Tuomo Simojoki.
>
Maanpuolustusyhtiö
palvelee, olipa kyseessä
osoitteenmuutos tai maastopuvun hankinta
Tiesitkö, että sinäkin voit
omistaa siivun osakeyhtiöstä? Kyllä, mikäli olet Reserviupseeriliiton tai Reserviläisliiton jäsen.
Maanpuolustusyhtiö MPY
Oy on nimittäin liittojen
omistama yhtiö. Ja sen tarkoitus on palvella juuri sinua, hyvä jäsen.
– Yhtiöllä on kolme eri
tehtävää: tuotamme hallintopalveluja vapaaehtoisille
maanpuolustusjärjestöille,
kustannamme Reserviläinen-lehteä sekä myymme
armeija- ja erätuotteita, kertoo toimitusjohtaja Tuomo
Simojoki.
Hallintopalvelut tarkoittavat esimerkiksi toimistotarvikkeiden hankintaa tai
rekisteritietojen ylläpitoa.
Kun ilmoitat vaikkapa uudesta osoitteesta, jäsenrekisterin ylläpitäjät Virpi
Kukkonen ja Päivi Ruusuvuori kirjaavat tietosi järjestelmään.
Yhtiön tarjoamia hallintopalveluja
käyttävät
Reserviupseeriliiton
ja
Reserviläisliiton
lisäksi Maanpuolustuksen tuki,
Naisten valmiusliitto, Reserviläisurheiluliitto, Maanpuolustusnaisten
liitto,
Lottaperinneliitto sekä Maanpuolustuskiltojen liitto.
300 metriä avotähtäimillä
Ylihärmän reserviläisillä on onnea
ampumisharrastuksessa. Kun nyt
ampumaratoja ollaan valtakunnan
tasolla sulkemassa, niin Ylihärmässä ollaan samanaikaisesti
kehittämässä omaa ampumarataa
monipuoliseksi ampumakeskukseksi.
Ylihärmän
Metsästysyhdistys
omistaa ampumaradan, jossa
on niin haulikkoammunnan harrastajille, kuin hirvimiehille ja kivääriammunnankin harrastajille
omat ratansa. Metsästysyhdistys
luovuttaa reserviläisten käyttöön
pientä korvausta vastaan ampumaradan keskiviikkoisin. Vasta-
vuoroisesti reserviläisyhdistyksen
jäsenet ovat kiinteästi mukana
rakentamassa ja huoltamassa
ampumarataa.
Reserviläisten kiinnostuksen kohteena on ennen kaikkea kiväärirata 150 m:n ja 300 m:n ampumapaikkoineen. Pääasiassa on tähän
saakka ollut 150 m:n paikka, jossa
harjoitellaan keskiviikkoisin, joka
toinen keskiviikko johdettuna ja
joka toinen keskiviikko vapaina
harjoituksina. Järjestely lomittuu
mukavasti
pistooliammuntojen
kanssa, jotka vuorottelevat samoin kivääriammuntojen kanssa.
Myymälästä varusteet
kuntoon
Reserviläisen tai oman piirilehtesi sivuilta muistat
ehkä MP-myymälän mainoksen. Helsingissä Pohjoisella Hesperiankadulla sekä
internetissä verkkokauppana palveleva liike tarjoaa
laadukkaita armeija- ja erätuotteita aktiiviselle reserviläiselle.
Myymälä on erikoistunut
uusiin, Suomen puolustusvoimien virallisiin varusteisiin.
– Paljon toivottua uutta
m/05-maastopukuakin haluaisimme myydä, mutta
puolustusvoimat ei ole antanut siihen lupaa. Sen sijaan meillä on paljon muuta
virallista varustetta tarjolla,
Simojoki kertoo.
Mutta miksi reserviläisen
kannattaisi asioida juuri
MP-myymälässä?
– Siksi, että kyseessä on reserviläisten itsensä omistama yhtiö. Saadut voitot tilitetään liitoille, jotka jakavat
tuottoja edelleen takaisin
paikallisyhdistysten toimintaan. Ostamalla meiltä tuet
siis oman paikkakuntasi reserviläistoimintaa.
ketoiminnalle tavoitellaan
laajempaa näkyvyyttä.
Helmikuussa yhtiön edellinen toimitusjohtaja Heikki
Suominen jäi ansaituille
eläkepäiville. Taloon saatiin uutta verta, kun 32-vuotias reservin kersantti, laskuvarjojääkärikoulutuksen
saanut Simojoki otti yhtiön
komentoonsa.
– Yhtiön palvelut heijastuvat jäsenkuntaan. Yhtiö
haluaisikin olla enemmän
kentän kanssa tekemisissä:
minkä tyyppisiä tarpeita
kentällä on? Simojoki pohtii.
– Heitänkin kysymyksen
piireille: olisiko tarvetta
rakentaa jotain yhteistyökuviota tai edistää esimerkiksi
tarvikemyyntiä? Otan mielelläni ehdotuksia vastaan.
Käynnissä
uudistusten vuosi
Maanpuolustusyhtiössä on
parhaillaan menossa uudistusten vuosi. Myymälän
nimi on vaihtumassa ja lii-
MP-myymälä saa tänä vuonna uuden nimen, kertoo Tuomo Simojoki. Liike sijaitsee
Helsingissä Töölössä.
300 m:n ampumaratoja ei EteläPohjanmaalla ole montakaan ja
lentosotakoulun siirtyessä Kauhavalta pois, vähenee ratojen lukumäärä entisestäänkin. Hyvässä
yhteistyössä metsästysyhdistyksen kanssa on yhdistyksen 300
m:n rataa kehitetty - taululaitteita
on uusittu, ampumapaikkoja kunnostettu, Nyt alkaa olla valmista
alustavasti. Vielä puuttuu kuitenkin ampumakatokset jne, mutta
kilpailutkin voidaan järjestää.
rinneaseilla. Toivotaan, että uusi
kilpailu pitkällä radalla saa reserviläisten suosion.
Ensi heinäkuussa pidetään ensimmäiset, kaikille avoimet Ylihärmän reserviläismalja -kilpailut
kunnostetulla radalla. Kilpailu on
uusi ja kilpaillaan ainoastaan pe-
Yhtiö
pähkinänkuoressa
- perustettu 1992
- työllistää 7 henkeä
- liikevaihto 1,5 miljoonaa
euroa
- www.maanpuolustusyhtio.fi
Teksti ja kuvat: Mirva Brola
KILPAILUKUTSU
Ylihärmän Reserviläiset ry järjestää ensimmäiset Ylihärmän Reserviläismalja-ammuntakilpailut.
Aika: Keskiviikko 17.7. klo 17.00
Paikka: Ylihärmän Metsästysyhdistyksen ampumarata, Kurjentie 633
Lajit:
perinnekivääri 15 ls
makuu 150 m, 15 ls makuu 300 m
Yhteistulos = voittaja
Sarjat:
< 50 v ja >50 v
Osallistumismaksu: 10 €/osallistuja
Tervetuloa!
LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA
2 / 2013
LAKEUDEN
MAANPUOLUSTAJA
E-P:n Reserviläispiirien
ja tukijain tiedotuslehti
Impivaarantie 25
60420 SEINÄJOKI
p. 423 3816, fax
Sähköposti:
ep.reservilaispiirit@netikka.fi
LAKEUDEN
MAANPUOLUSTAJA
Päätoimittaja:
Ulla Muurimäki
E-P:n Reserviläispiirien
ja
P.423
3816,tiedotuslehti
050-328 5264
tukijain
Impivaarantie 25
Toimituskunta
60420
SEINÄJOKI
Matti
Heinonen
06-423
3816
Antti
Isosalo
Sähköposti
[email protected]
Kai Kaistila
Timo Keski-Valkama
Päätoimittaja
Olavi
Koskinen
Ulla Muurimäki
Tuomo
Kotkaniemi
06-423
3816,Liinamaa
050-328 5264
Jaakko
Heikki Makkonen
Toimituskunta
Antti Isosalo
Rauno Yli-Hynnilä
Kai Kaistila
Timo KeskivalkaJulkaisija:
ma Olavi
Koskinen Tuomo
Etelä-Pohjanmaan
Kotkaniemi
Heikki Makkinen
reserviläispiirit
ja
Rauno Yli-Hynnilä
Lakeuden
Julkaisija: Etelä-PohjanMaanpuolustajain
Tuki ja
maan
Reserviläispiirit
Painopaikka:
Lakeuden
Westpoint,
Rauma
Maanpuolustajain Tuki ry
Perinnepistooli
8.1 ja 15.1.2013
Sarja Y Koulu:
1. M Haukkala 257, 2. J Lähdesmäki 207, 3. J Rantamäki 199, 4.
J Hynninen 170, 5. T Laitila 158, 6.
V-M Keskinen 109, 7. J K 108, 8. M
H 100, 9. A U 56
Kuvio:
1. J Lähdesmäki 254, 2. J Hynninen
236, 3. V-M Keskinen 232, 4. M
Haukkala 182, 5. A Uusineva 160,
6. J Kontola 127
Sarja Y 50 Koulu:
1. J Rasku 246, 2. J Lepistö 234
3. J Malm 232, 4. C Fred 231, 5.
K Lahdenmäki 230, 6. T Nyrhinen
171, 7. KKaistila 144,8. V-J Laitila
Palveluspistooli
12.2.2013
Yleinen PA 3 PA 4 YHT
1. J Lähdesmäki 96/94 83/82 179
2. J Kontola 92/94 82/81 176
3. J Rantamäki 92/86 79/78 171
4. J Hynninen 90/88 75/77 167
5. P-P Puska 86/85 44/74 160
6. J Korppila 86/89 64/64 153
7. P Löppönen 54/79 37/61 140
8. J Latvala 76/79 14/55 134
9. S Tunkkari 73/62 56/38 129
10. V Ylinen 59/26 49/63 122
11. P Haavisto 38/46 39/46 92
Herrasmieskisa
Matti Rajamäelle
YLISTARO Sunnuntaina 7.4.
Järvirannan ampumakeskuksessa pidetyssä Ylistaron Reserviupseerikerhon
ja Ylistaron Reserviläisten
jäsentenvälisessä Herrasmieskisassa kiinnityksen
kiertopalkintopokaaliin sai
res. yliluutnantti Matti Rajamäki.
Pisteitä jaettiin ammunnasta (
pienoiskivääri, viisi laukausta,
50m matka, kasa-ammunta ),
arvioinnista ( kolmen eri pisteen
väliset matkat ) ja tieto-osiosta (
10 kysymystä ).
Kunkin osion ykköstilasta tuli yksi
piste ja kakkostilasta kaksi jne..
Yhteispisteiden jälkeen samalla
pistemäärällä olevien paremmuus
ratkaistiin ammunnan tuloksen
mukaan.
Tulokset, yhteispisteet:
1) Matti Rajamäki ylil, 9 pist., 2)
Jukka Saukko korpr 9, 3) Jorma
Kangasluoma kapt., 4) Veli-Matti
Tanttari kers.13, 5) Mika Mylläri
102, 9. H Rasku 87
Kuvio:
1. C Fred 248, 2. S Siukola 195,
3. J Malm 186, 4. V-J Laitila 182
5. V Rajala 150, 6. K Lahdenmäki
119, 7. H Rasku 119, 8. K Kaistila
87, 9. J Lepistö 72
Sarja Y 60
Koulu:
1. B Kamis 270, 2. S Salo 245,
3. M Rintala 237, 4. P Korpimäki
232, 5. S Parkkamäki 213, 6. A
Iso-Oja 199
Kuvio:
1. A Iso-Oja 251, 2. B Kamis 229
3. P Korpimäki 201, 4. S Salo
159
Y50
1. B Kamis 94/87 83/53 177
2. V-J Laitila 89/85 82/86 175
3. A Iso-Oja 82/81 63/85 167
4. S Siukola 85/83 70/72 157
5. K Lahdenmäki 98/97 42/56
154
6. C Fred 90/93 26/59 152
7. J Malm 91/85 54/39 145
8. V Rajala 79/72 49/42 128
9. H Rasku 72/47 39/49 121
10. P Korpimäki 86/96 23/22 119
11. K Hintsala 59/43 43/20 102
12. K Kaistila 65/39 23/27 92
Henkilökohtainen
kuntokilpailu on käynnissä
Löytyykö Mankiselle vastusta?
Vähänkyrön Reserviläisten Vesa Mankinen oli jälleen aivan
ylivoimainen viime vuoden kuntopisteissä. Hänen pistemääränsä oli 1043. Toiseksi eniten pisteitä keräsi Vaasan Res.
Heikki Autio ja kolmantena Vaasan Res Jukka Oksanen 764.
Onnittelut Vesa Mankiselle esimerkillisestä kuntoilusta.
Tänä vuonna on otettu käyttöön henkilökohtainen kuntopistekilpailu, jonka voittaja palkitaan ensi vuoden palkitsemistilaisuudessa. Kuntokilpailuun osallistutaan täyttämällä sähköistä
kuntokorttia. Pisteethän tulevat 0,5.1,4 tuntia =1 piste, 1,5-3
tuntia = 2 pistettä ja yli 3 tuntia = 3 pistettä, mikä on samalla
maksimimäärä/päivä.
alik.15, 6) Vesa Latvala ylik 15,
7) Jarkko Loukola alik 16, 8) Timo
Nyrhinen yliv 16 , 9) Esa Perttu ylil
21, 10) Hannu Tuuri alik 21
Ammunta, kolme parasta 1) Jorma Kangasluoma 47 pistettä, 2)
Matti Rajamäki 45 pist., 3) Jukka
Saukko 44 pist.
Arviointi, kolme parasta 1) Vesa
Latvala 12 m, 2) V-M Tanttari - 15
m, 3) Matti Rajamäki
Tietokisa, kolme parasta 1) Hannu
Tuuri 8/10, 2) Jukka Saukko 7/10,
3) Jorma Kangasluoma 6/10
Kisan lisäksi ammuttiin ” EKO”
aseella ( rynnäkkökiväärillä ).
Kisapaikalla kaikkiaan 16 henkilöä.
Perkiömäen Esa oli kisan järjestäjänä ja Paula keitteli pullakahvit.
Kisapaikalla osallistui EKO-aseammuntaan myös 10-vuotias
Emilia Saukko. Hän ampui kolme
perättäistä 10 laukauksen sarjaa,
yli 90 pisteen. Paras ollen 92,6
pistettä. Pistäkää nimi muistiin.
Tuleva mestariampuja! e.p.
Täytä
kuntokorttia
Joko ilmoittauduit kesän
Reserviläispyöräilyyn
Etelä-Pohjanmaan reserviläispiirien perinteinen,
jo yhdeksäs Reserviläispyöräily toteutetaan
Peräseinäjoella 10.8. yhteistyössä MPK:n E-P:n
koulutus- ja tukiyksikön
kanssa.
Jokainen
osallistuja
varustetaan maastopuvulla, varsikengillä ja
puolustusvoimien polkupyörällä. Myös oman
maasto- tai urheiluasun
ja pyörän käyttö on mahdollista.
http://www.resul.fi
Talvisodan muistokilpailu
10.3.2013 IlmajoKI
Perinnekivääri, 100 metriä: Y: 1)
Tuomas Laitila 251 p., 2) Jyrki
Muotio 239 p., 3) Jani Kontola 230
p., 4) Veijo Ahtola 228 p., 5) Jani
Lindoos 225 p., 6) Juha Lähdesmäki 210 p., 7) Jarkko Rasku 209
p.,
Heikki Autio 202 p., 9) Veli-Matti
Keskinen 197 p., 10) Jaakko
Hakomäki 184 p., 11) Tomi Pakkala
183 p., 12) Reijo Yli-Kojola 183 p.,
13) Mika Luomanaho 178 p., 14)
Sami Raitila 176 p., 15) Janne
Rantamäki 125 p., 16) Antti Isosalo
125 p.
Y50: 1) Tapio Riihiluoma 233 p., 2)
Jari Ala-Hukkala 232 p., 3)
Christer Fred 229 p., 4) Heikki Pajala 218 p., 5) Jukka Rasku 214 p.,
6) Timo Ala-Hukkala 209 p., 7) Jari
Yli-Viitala 203 p., Valio
Rajala 199 p., 9) Jari Ala-Talkkari
195 p., 10) Hannu Rasku 182 p.
Y60: 1) Reijo Mattsson 242 p., 2)
Markku Rintala 240 p., 3) Antti
Iso-Oja 223 p., 4) Reijo Lindoos
188 p., 5) Kaj Sandström 149 p.
11
Y70: 1) Pentti Korpimäki 189 p., 2)
Pauli Glader 148 p., 3) Matti Salo
75 p.
Perinnepistooli, 50 metriä: Y: 1)
Tuomas Laitila 259 p., 2) Jani
Lindoos 247 p., 3) Heikki Autio 236
p., 4) Juha Lähdesmäki 230 p., 5)
Antti Isosalo 230 p., 6) Janne Rantamäki 218 p., 7) Tomi Pakkala 215
p., Aki Uusineva 205 p., 9) Sami
Raitila 173 p., 10) Jouni Hynninen
128 p., 11) Veijo Ahtola 121 p., 12)
Jani Kontola 116 p., 13) Jarkko
Rasku 90 p.
Y50: 1) Jukka Rasku 262 p., 2)
Christer Fred 251 p., 3) Jari
Yli-Viitala 238 p., 4) Keijo Lahdenmäki 227 p., 5) Hannu Rasku 177
p.,
6) Valio Rajala 91 p.
Y60: 1) Markku Rintala 259 p., 2)
Reijo Mattsson 258 p., 3) Antti
Iso-Oja 226 p., 4) Sakari Salo 209
p., 5) Reijo Lindoos 206 p., 6) Kaj
Sandström 125 p.
Y70: 1) Pentti Korpimäki 257 p., 2)
Pauli Glader 225 p., 3) Matti Salo
70 p.
HOITOPOLKU
Raija Kauppila
Mäntylammintie 3 B 61600 JALASJÄRVI
040-722 1900
Pyöräilyn aluksi lasketaan
seppele sotaan lähdön muistokivelle klo 9.45.
Välittömästi
seppeleenlaskun jälkeen lähdetään
pyöräilemään joukkueisiin
ryhmittyneinä. Matkan varrella pyöräilijöille tarjotaan
juotavaa ja puolimatkassa
myös jotain syötävää. Pyöräiltävän reitin pituus on
noin 40 km.
Pyöräily lähtö ja maali on
urheilukentällä, jossa pyörämarssin jälkeen on myös
peseytymismahdollisuus.
Oman kiinnostavan lisänsä
tapahtumaan tuo samaan
aikaan keskustassa olevat
Peräseinäjoen Markkinat,
jotka ovat yksi Suomen
suurimmista yksipäiväisistä
markkinoista. Kävijämäärä
jopa n. 10000. Pyöräilyn
jälkeen ehtii vielä tutustua
myös markkinoihin.
ILMAJOKI 30.4.2013
100 m: Sarja Y: 1) Raimo KeskiHannula 265 p., 2) Janne Rantamäki 258
p., 3) Tuomas Laitila 249 p., 4)
Jani Linroos 245 p., 5) Juha
Lähdesmäki 240 p., 6) Jaakko Hakomäki 233 p., 7) Markku Haukkala 230
p., Jukka Yli-Ketola 225 p., 9)
Veli-Matti Keskinen 212 p., 10)
Jani Lepistö 211 p., 11) Sami Raitila 187 p., 12) Teemu Hauhia 155
p., 13) Jouni Hynninen 123 p., 14)
Tuomas Maunuksela 103 p., 15)
Ville-Matti Kulmala 100 p.
Y50: 1) Tapio Riihiluoma 240 p.,
2) Timo Ala-Hukkala 235 p., 3)
Jouko
Lepistö 225 p., 4) Jari Ala-Hukkala
222 p., 5) Christer Fred 221 p.,
6) Jukka Rasku 219 p., 7) Timo
Nyrhinen 219 p., Heikki Pajala
210
p., 9) Jari Alatalkkari 203 p., 10)
Hannu Rasku 178 p.
Y60: 1) Reijo Mattsson 249 p., 2)
Markku Rintala 227 p., 3) Antti
Iso-Oja 225 p., 4) Jarmo Raitila
215 p., 5) Sakari Salo 207 p., 6)
Reijo Linroos 198 p.
Y70: 1) Pentti Korpimäki 200 p.
Ilmoittautumiset
www.mpk.fi
Lisätietoja Valio Rajalalta,
puh. 0400-301672
valio.rajala@netikka.fi
Perinnekiväärin pm
Piirien tapahtumakalenteri
KESÄKUU
Cooperin testit paikkakunnittain
5.6. Impivaaran suvisoitto
8.6. RESUL pistooliampumajuoksu,
Ähtäri
9.6. RESUL ja pm neliottelu,
Ähtäri
11.6. Ammunta puoliautom.kiv. 3-asent. + makuu, Vaasa
10.6. – 4.8. Piiritoimisto suljettu
HEINÄKUU
2.7. Palvelusaseammunnat 3 ja 4 (pist),
Ilmajoki
3.-6.7. Farmari maatalousnäyttely
Seinäjoki
14.7. SRA pm,
Ilmajoki
ELOKUU
3.8. Ammunta kenttä ja kiik.kenttä,
Kauhava
5.8. Ammunta puoliautom.kiv. 150 RA7,
Vaasa
7.8. Kesäillan kirkko,
Kristiinankaupunki
10.8. Reserviläispyöräily,
Peräseinäjoki
13.8. Ammunta Matin kisa,
Kauhava
vko 34 tai 35 Ammunta pist.
Peräseinäjoki
vko 34 tai 35 Ammunta pien.kiv.
SYYSKUU
2.9. Pistooliampumajuoksu,
Seinäjoki
4.9. Jatkosodan päättymisen muistohetki, Jurvan sankarihauta
5.9. Ampumasuunnistus pist.
Seinäjoki
7.9. Piirijotos, koko perheen liikuntatapahtuma, Seinäjoki
10.9. mennessä materiaali LMP lehteen 3/13
10.9. Reserviläispiirin hallituksen kokous 4/13
16.9. Reserviupseeripiirin hallituksen kokous 3/13
Ampumajuoksu kiv.
Jalasjärvi
LOKAKUU
9.10. Reserviläispiirin hallituksen kokous 5/13
28.10. Reserviupseeripiirin hallituksen kokous 4/13
29.10. RES piirin syyskokous,
Teuva
MARRASKUU
15.-16.11. Ilma-ase,
Jalasjärvi
vko 46 Res.ups.piirin syyskokous
Ylistaro
20.11. mennessä materiaali LMP lehteen 4/13
23. – 24.11. Liittojen yhteinen (RUL/RES/MNL/RESUL/MPKL
liittokokousviikonloppu,
Oulu
JOULUKUU
5.12. Itsenäisyyspäivän vastaanotto, Varrashovi Seinäjoki
6.12. Itsenäisyyspäivän kunniavartiot ja juhlat, Koko maa
Vko 50 Joulutulet,
Koko maa
24.12. Jouluaaton kunniavartiot sankarihaudoilla, Koko maa
12
LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA
2 / 2013
Toimintamme tukikomppania
Veljekset Ala-Talkkari Oy
Asianajotoimisto
Lepistö & Mäkinen Oy
KUORTANEEN OSUUSPANKKI
Asianajotoimisto
Ristikangas, Kinnunen & Koskinen
KURIKKA
64700 TEUVA, puh. 06-267 2700
Timo Aukia Oy
Kyrönmaa
Kyrönmaan Osuuspankki
REIKÄLEVY Oy
Hakaradio Ecosto Oy
SEINÄJOKI
P. Rotola-Pukkila
Oy
www.timantti.com
HINAUS JA TUUPPAUS
LATOMÄEN SÄHKÖLIIKE
www.harmanliikenne.fi
Ikkunatehdas Hautanen Oy
PL 17, 62375 YLIHÄRMÄ, Tel
+358 (0)6 482 20 00
Fax
+358 (0)6 484 69 50, www.skaala.com
TAMSIN PUUTARHAT
T E U VA
Liikenneopetus MSROy
WWW.VOLTINVARI.fi
T:mi Jukka Kivineva
Keskustie 10, Virrat puh. 03-485 511 � Yrittäjäntie 3, Ähtäri puh. 06-5415 111
Metsäliitto-konserni on nyt
Metsä Group. Tutustu meihin
osoitteessa www.metsagroup.fi.
Metso Power Oy
K i i t o s
WWW.yristyslaskenta.com
tukijoillemme!
0400-564 104