3 2012 Valaistus - Sähkösuunnittelijat NSS ry

Transcription

3 2012 Valaistus
Plaani
OnnShop Mobiili
Kaikki
KAIKI
LL
kännykässäsi
E
A
L U S TO I L
OnnShop Mobiili on Onnisen
uusi verkkokauppasovellus
älypuhelimille ja tableteille.
OnnShop Mobiilista löydät kaikki
Onnisen varastotuotteet selkeästi
ryhmiteltyinä. Löydät oikean
tuotteen helposti ja samalla
näet tuotteen nettohinnan sekä
reaaliaikaisen saatavuuden
keskusvarastolta ja Expressmyymälöistä.
Lataa oma OnnShop Mobiili
puhelimesi sovelluskaupasta
tai surffaa puhelimellasi
m.onnshop.com
LE
EnErgiAnSÄÄSTÖ, nOPEA ASEnnUS,
ÄLyKÄS: ESyLUXin UUSi LED
SPOTTiVALAiSin.
OS sarja tarjoaa useita laadukkaita ominaisuuksia:
vedenkestävä täysin tiivis valaisimenpää, IP 65
luokitus, energiaa säästävä LED teknologia
10 vuotta halogeeneja pidemmällä käyttöiällä sekä
nopea ja helppo yhden käden asennus Plug&Play
toiminnon avulla.
VÄLKKY IDEA.
SPOTLighTS
UUTTA OS/OSL-40/80
Vedenkestävät
spot valaisimet
LED tekniikalla.
PErfOrmAncE fOr SimPLiciTy
ESYLUX Suomi Oy | [email protected] | www.esylux.fi
AZ_OSSpots_Plaani_0912_FI.indd 1
20.07.12 11:28
Ledit valaisevat maailman
Ledien merkitys valonlähteinä korostuu jatkuvasti komponenttien ja valaistustuotteiden parantuvien ominaisuuksien ja laskevien hintojen vuoksi. Ledejä
koskevat IEC- ja EN-standardit sekä IEC/PAS-julkaisut on koottu kahteen uuteen
SFS-käsikirjaan helpottamaan alan toimijoiden työtä. Käsikirja on tarkoitettu
valmistajille, maahantuojille, viranomaisille, suunnittelijoille sekä muille ledvalaistuksesta kiinnostuneille ja sitä voidaan käyttää myös opetuksessa.
Opettaja, kysy edullisesta oppilaitosversiosta!
Ledit. Osa 1: Valaisinten, ledmoduulien, ledlamppujen ja liitäntälaitteiden
turvallisuus- sekä suorituskykystandardit
SFS-käsikirja 651-1
1. painos, 2012. A4-koko. 552 sivua. 174 €
Ledit. Osa 2: Sähkömagneettinen ja fotobiologinen
säteily sekä sähkömagneettinen yhteensopivuus
SFS-käsikirja 651-2
1. painos, 2012. A4-koko. 329 sivua. 103 €
Hintoihin lisätään arvonlisävero 9 % ja toimituskulut hinnastomme mukaisesti.
Myynti:
SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY
Malminkatu 34, 00100 Helsinki
Puh. 09 1499 3353, faksi 09 146 4914
[email protected], www.sfs.fi
Sisällön valmistelu ja lisätiedot:
SESKO
Särkiniementie 3, 00210 Helsinki
Puh. 09 696 3961
[email protected], www.sesko.fi
Plaani
3 2012
Valaistus
Plaani on sähkösuunnittelijoille,
rakennuttajille ja muille rakennusalan
ammattilaisille suunnattu lehti, jota
julkaisee Suomen sähköalan suunnittelutoimistojen ja suunnittelijoiden yhdistys
Sähkösuunnittelijat NSS ry.
13. vuosikerta
Julkaisija
Sähkösuunnittelijat NSS ry
Toimitus
NSS ry / Plaani
Alppikatu 13 B 15
00530 Helsinki
www.nssoy.fi
p. 09 701 46 11
f. 09 768 245
e. [email protected]
7
Valaistusalalla tapahtuu Risto Hiltunen
7
Kari Kuosman sähkögrilli
8
Valoa aavan meren tuolta puolen Anna-Maija Gruber
10
Huippuluokan kilpailu Anna-Maija Gruber
16
Kaisatalo-projekti: Tavaratalo saneerattiin kirjastoksi Matti Valli
22
AH-Talotekniikka on Vuoden sähkösuunnittelija
Virpi Kumpulainen
24
Toimituspäällikkö
Virpi Kumpulainen
p. 09 701 46 11
Älykkäitä ratkaisuja kouluympäristöön
Virpi Kumpulainen
28
Tehtäväluettelon avulla koordinoituun projektin
hallintaan Matti Valli
Toimitusneuvosto Plaani 3 2012
30
Ulkoasiainministeriön tiedotustilaan edistyksellistä
esitystekniikkaa Virpi Kumpulainen
36
Lamppujen energiamerkinnät uusiutuvat, valaisimet osittain mukaan Risto Hiltunen
38
Ledien valon laatu yleisvalaistuksessa Jari Uusitalo
42
Askel kohti ympäristö- ja energiatehokkaampaa
valaistusta Timo Mattila
44
EMC-direktiivi ja kiinteistöjen sähköasennukset
Eero Sorri
46
STUL:n jäsenistö käy sähkötreffeillä Paula Ihamäki
48
Uutiset
Päätoimittaja
Risto Hiltunen
Antti Danska,
Insinööritoimisto Tauno Nissinen Oy
Kari Kaleva,
Insinööritoimisto Olof Granlund Oy
Matti Kiiskinen, SKOL ry
Ilpo Peltonen, RAKLI ry
Ari Peltola, AIRIX Talotekniikka Oy
Taitto ja ulkoasu
Johanna Bruun, Studio2b
Kansikuva
Kaisa-kirjaston kaarevia muotoja ja
laajoja ikkunapintoja. Julkisivujen
muotokieli ulottuu sisätiloihin asti.
Kuva: Paavo Lehtonen
Painopaikka
Painoyhtymä Oy Loviisa
ISSN 1457–0246
Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti
Irtonumero 8 euroa
Plaani
Plaani 3
3 2012
2012 Valaistus
Valaistus
6
pääkirjoitusPlaani
Valaistusalalla tapahtuu
Valaistusala menee edelleen vauhdilla eteenpäin. Uudistuneet tekniikat niin ohjauksessa kuin valonlähteissä, lähinnä ledeissä, valtaavat alaa. Energiatehokkuutta parannetaan sekä viranomaismääräysten että yleisen tietoisuuden
johdosta. Asiasta kirjoitetaan paljon niin ammattilaisille
kuin ”matti meikäläisille” tarkoitetuissa julkaisuissa.
Välillä tuntuu vain, että Suomessa, jossa kehumme aina
saavamme asiat hoitumaan, nukutaan esimerkiksi valaistuksen energiatehokkuusasioissa. Toteutuksia ei näe
yhtä lailla kuin parjatussa Etelä-Euroopassa, esimerkiksi
Espanjassa tai Turkissa. Lähestymiskytkimin ja läsnäoloanturein toteutetut valaistukset ovat käytössä lähes
kaikkialla, huomattavasti yleisemmin kuin meillä. Paljon
on siis käytännön rintamalla vielä työtä jäljellä.
Sähkösuunnittelijoiden ja muiden valaistuskonsulttien
pitää viedä sanomaa paremmasta ja energiatehokkaammasta valaistuksesta asiakkailleen. Uudet tekniikat ja
mahdollisuudet pitää hallita ensin itse, jotta voi niistä asiantuntevasti kertoa. Tietoa saa vaikkapa syksyn
ValoLight-tapahtumasta tai Sähkösuunnittelijat NSS ry:n
järjestämistä aluekoulutuksista. Jos haluaa kurkottaa
korkeammalle, alkaa syksyllä jälleen Aalto-yliopiston
Valon arkkitehtuuri -täydennyskoulutus. Eli ei muuta kuin
oppimaan uutta valaistuksesta.
RAKLI on yhdessä suunnittelijoita ja konsultteja edustavien järjestöjen kanssa laatinut uudet rakennushankkeen
johtamisen ja suunnittelun tehtäväluettelot, joita käytetään
talonrakennusta koskevien suunnittelutehtävien sisällön ja
laajuuden määrittelyyn. Tehtäväluettelot julkaistaan syksyllä Rakennustiedon RT-kortteina sekä taloteknisen suunnittelun osalta
myös Sähkötiedon ST-korttina. Sähkösuunnittelun kannalta
uutta on se, että TATE12-kokoelman erääksi erityissuunnitteluosioksi on laadittu Valaistussuunnittelun tehtäväluettelo.
Tehtäväluettelon käyttäjien on hyvä huomata, että sähkösuunnitteluun kuuluu edelleen normaalisti valaistuksen
sähkö- ja valaistustekninen suunnittelu. Valaistus on myös
yhä osa taloteknisen suunnittelun tehtäväluetteloa valaistuslaskelmineen ja -visualisointeineen, kattaen näin valtaosan
talonrakennusprojekteista. Näin ollen erityissuunnittelua ja
VAL-tehtäväluetteloa kannattaa käyttää lähinnä silloin, kun
kohteen valaistuksessa tulee huomioida jotain erityisen vaativaa toteutettavaa.
Suomen Messukeskuksessa on ValoLight-tapahtuma 12.-16.9.
Tänä vuonna uutuutena on yhdentoista merkittävän valoalan
yrityksen kokoama Pro Valo -alue. Alueelta löytyy ammattilaisille
suunnattua ohjelmaa niin sisä- kuin ulkovalaistuksesta. Tietysti
myös muu messutarjonta täydentää tarjonnan. Näin voit itse
nähdä ja kokea alan uusimmat innovaatiot. Tervetuloa myös
NSS:n kokoamalle yhdistysosastolle katsomaan Luminord 2012
-valaisinkilpailun parhaita töitä!
Risto Hiltunen
Päätoimittaja
kari kuosman sähkögrilli
Plaani 3 2012 Valaistus
7
Valmistuttuaan Kruunuvuorenrannan valaistus tulee hohtamaan kauas kantakaupunkiin ja läheisille
saarille.
(oik. yllä) Uudesta Kruunuvuorenrannasta tulee
pääasiassa asuinalue.
(oik. alla) Käveltävää rantaviivaa riittää kaikkiaan
kuuden kilometrin verran.
8
valoPlaani
Valoa aavan meren tuolta puolen
Kruunuvuorenranta on Helsingin uusimpia suunnitteilla olevia kaupunginosia. Se tulee kohoamaan noin 15 vuoden aikana kantakaupungin itäpuolelle Laajasalon lounaisosaan vanhan öljysataman paikalle.
Rakentaminen päässee alkuun vuosina 2013–14.
Tulevasta Kruunuvuorenrannan kaupunginosasta on
esteetön näköyhteys Kruunuvuorenselän yli eri puolille
kaupunkia, esimerkiksi kantakaupunkiin ja useille saarille. Huikaiseva panoraamanäkymä on synnyttänyt kiintoisia visioita innovatiivisesta tavasta valaista tätä urbaanin
sisälahden maisemaa.
Kansainvälistä huippusuunnittelua
Uuden alueen valaistusratkaisuista on parhaillaan käynnissä kansainvälinen “Lights over Kruununvuorenranta”
-suunnittelukilpailu, jonka tulos selviää vielä tämän syksyn aikana. Hanke on osa Helsinki World Design Capital
2012 -projektia.
Alueelle on suunniteltu myös erilaisia pysyviä ja vaihtuvia
valotapahtumia, joiden pituus vaihtelee vuodenaikojen
mukaan. Osana hanketta säilytetään alueen viisi vanhaa
öljysäiliötä, joista yhdestä jo toteutuneen suunnittelukilpailun tuloksena tehdään valotaideteos. Kilpailun voitti
suomalaisen Tapio Roseniuksen LDC-niminen suunnittelutoimisto, joka toimii Madridissa.
Teksti: Anna-Maija Gruber
Kuvat: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto
Kilpailuun ilmoittautuneista 51 suunnitteluryhmästä loppusuoralle pääsi kevään aikana neljä kansainvälisesti ansioitunutta ryhmää Ranskasta, Itävallasta, Hollannista ja
Englannista. Hyväksytyt ryhmät valittiin sekä henkilöreferenssien että toimistojen näyttöjen perusteella. Ryhmissä
oli oltava valaistukseen erityisesti perehtyneitä taiteellisia
ja teknisiä suunnittelijoita, arkkitehti tai teollinen muotoilija, maisema-arkkitehti ja kaupunkisuunnittelija. Loppusuoralle päässeissä suunnitteluryhmissä on mukana myös
suomalaisia suunnittelijoita.
Kilpailutehtävänä on suunnitella koko Kruunuvuorenrannan länsirannan valaistus sekä periaateratkaisut julkisiin
tiloihin. Kilpailussa etsitään myös paikkoja valotaideteoksille ja -tapahtumille.
Valituille ryhmille järjestettiin huhtikuussa Helsingissä
seminaari, jossa tutustuttiin kohteen alueeseen ja jaettiin
tietoa Helsingin valaistuksen periaatteista. Kilpailutöiden
viimeinen sisäänjättöpäivä oli 1.8.2012. Tulokset on tarkoitus julkistaa loka–marraskuun aikana.
Tavoitteena taidevalaistus
Kilpailun avulla pyritään löytämään ratkaisuja, joiden
avulla uudesta alueesta aukeava näkymä voidaan suunnitella yhtenä kokonaisuutena ja kauas näkyvänä valotaideteoksena. “Uudesta alueesta halutaan tehdä todellinen ‘valon kaupunginosa’, johon sovelletaan ekologisia,
teknisesti edistyneitä ratkaisuja”, kertoo kaupunginsuunnitteluviraston projektipäällikkö Riitta Jalkanen, joka on
mukana kilpailun tuomaristossa. Kyseessä on harvinainen
suuren skaalan projekti, koska kokonaisten kaupunginosien valaistusta ei pääse useinkaan suunnittelemaan
yhtenä kokonaisuutena.
Kokonaisvaikutelma tulee syntymään sekä julkisten
tilojen että asuintalojen valaistuksesta. Lähtökohtana on,
että kaupunki vastaisi julkisten tilojen ja tonttien suunnittelusta ja toteutuksesta ja yksityiset kiinteistönomistajat
vastaavasti omistaan. “Periaatteena on se, että valaistus
ei saa kuitenkaan häikäistä asuintiloja”, kertoo arkkitehti
Elina Ahdeoja.




9

Huippuluokan kilpailu
Helsingin “Lights over Kruunuvuorenranta” -kilpailuun ilmoittautuneista
51 suunnitteluryhmästä loppusuoralle valittiin viime kevään aikana neljä
kansainvälisesti ansioitunutta ryhmää, jotka ovat Ranskasta, Itävallasta,
Hollannista ja Englannista.
Concepto Studio
Concepto on ranskalaisen Roger Narbonin vuonna 1988 perustama kaupunkiympäristön valaistuksen suunnitteluun
erikoistunut toimisto. Narboni on luonut
Light Urbanism -nimisen käsitteen ja
toteuttanut yli 110 kaupunkien valaistussuunnitelmaa paitsi Ranskassa myös
eri puolilla maailmaa, muun muassa
Marokossa, Kiinassa, Omanissa, Israelissa ja Brasiliassa. Lisäksi referenssilistalla
on yli 200 maisema- ja arkkitehtuurikohteen valaistus.
Concepto pyrkii yhdistämään suurten
mittojen yönäkymät ja ihmisenkokoisen
valomaiseman. Konseptissa otetaan huomioon paikan maantiede, pinnanmuodostus ja historia, jotta esille saadaan myös
rakenteilla olevan projektin näkymättömät ominaisuudet ja muistitieto. Tavoitteena on löytää oikea tasapaino valon ja
pimeyden välillä ja luoda vaihtelevuutta
ja rytmiä valaistushankkeeseen.
Työryhmä
Concepton kilpailutyöryhmässä ovat
mukana valaistussuunnittelija Roger
Narboni, kaupunkisuunnittelija Fanny
Guerard, arkkitehti Agathe Argod ja
maisema-arkkitehti Jacqueline Osty.
Huikeita referenssejä
Concepton referenssiluettelosta löytyy
vastaavan kokoluokan hankkeita esimerkiksi Ranskasta, jossa valaistiin Sables
d’Olonnen rantaviiva, Kiinan Hangzhoun
kanavan ja Sechuanin Minjiang-joen ja
-kanavien iltavalaistukset, sekä Pariisin,
Jerusalemin vanhankaupungin ja Sao
Paulon valaistuksen master planit.
(yllä) Sables d’Olonnen rantaviivan
valaistus Ranskassa on Concepton
käsialaa. Maisema-arkkitehtina toimi Jacqueline Ostyn studio.
(kesk.) Hangzhoun suuren kanavan
iltavalaistus on Roger Narbonin,
Concepton ja Zhongtai Lighting
Groupin yhteistyön tulosta.
(alla) Pariisin Martin Luther King
-puisto on näyte Roger Narbonin
ja Jacqueline Ostyn studion yhteistyöstä. (kuva: Xavier Boymond)
10
valoPlaani
Bartenbach LichtLabor
Itävaltalainen lähellä Innsbruckia toimiva Bartenbach
LichtLabor kuuluu maailman johtaviin valaistussuunnittelutoimistoihin ja on ollut alalla jo 1960-luvulta lähtien perustajansa professori Christian Bartenbachin johdolla.
Toimiston motto on “optimaalinen valaistusratkaisu
jokaiseen kohteeseen”. Valoa ei tarkastella koskaan pelkästään fysikaalisena ilmiönä vaan myös psykologisena
havaintona.
Bartenbach LichtLabor on kehittänyt uusia ratkaisumalleja jo vuosikymmenien ajan. Toimiston palveluksessa on
yli 50 henkeä, jotka toimivat suunnittelun, tutkimuksen
ja tuotekehityksen, kognitiivisen psykologian ja mallinnuksen saroilla. Hankkeissa keskitytään usein päivänvalon ja keinovalon väliseen suhteeseen.
Toimiston työtapaan kuuluu kaupungin intensiivinen
analyysi optimaalisen valaistussuunnitelman olennaisena perustana. Suunnittelu ei lähde liikkeelle teknisestä
valaistusjärjestelmästä vaan tilan vaikutuksesta alueen
esteettiseen ilmiasuun. Toimiston valaistussuunnitelma
pohjautuu erityisesti havaintopsykologian näkökulmiin.
Työryhmä
Kruunuvuorenranta-työryhmän muodostavat suunnittelija
Robert Müller ja arkkitehti Julia Schauer (Bartenbach
LichtLabor), James Carpenter Design Associates, arkkitehti Róisín Heneghan (Heneghan Peng Architects) sekä
maisema-arkkitehti Olivier Philippe ja kaupunkisuunnittelija Michel Hossler (Agenceter).
Kansainvälisiä referenssejä
Bartenbach LichtLaborin referenssilistalta löytyy eurooppalaisia kohteita, kuten saksalaisten Göppingenin
ja Neustadtin kaupunkien valaistus sekä Innsbruckin
Sparkassenplatz.
James Carpenterin saavutuksia on muun muassa Chicagon yliopiston siltojen valaistus. Heneghan Peng Architects -toimiston töitä ovat Kairon Egyptiläinen museo ja
Dublinin tullirakennus. Agenceterin listalta löytyvät Oslon
Deichmanske-kirjasto ja Duisburgin König-Heinrich-Platzin nurmikot.
(yllä ja kesk.) Bartenbachin referenssilistalta löytyy myös Lontoon 2012 olympialaisten kisapuistoon johtavan sillan valaistus.
(alla) Bartenbach LichtLabor ja Henegan Peng
Architects tekevät parhaillaan yhteistyötä mm.
Kairon Egyptiläisen museon laajennushankkeen
suunnittelussa. Museon pitäisi valmistua vuonna
2015.
11
Kansainvälinen BDP
Kilpailuun osallistuva BDP on kansainvälinen
vuonna 1961 perustettu suunnittelutoimisto,
jolla on studiot Britanniassa, Irlannissa, Hollannissa, Abu Dhabissa, Intiassa ja Kiinassa.
Toimiston palveluksessa on arkkitehtejä,
suunnittelijoita, insinöörejä ja kaupunkisuunnittelijoita.
Suunnittelun kohteet ovat asuntoja, työpaikkoja sekä kulttuuri- ja opetustiloja eri puolilla
maailmaa. BDP:n referenssilistalta löytyy
myös terveydenhoitoon, kaupan alaan, liikenteeseen, vapaa-aikaan ja energiantuotantoon
liittyviä hankkeita. Eri toimialojen osaamista
yhdistämällä toimisto pyrkii pitkälle integroituun työtapaan.
Toimisto haluaa asettaa inhimilliset näkökohdat ykköstilalle kaikessa suunnittelussaan.
Tavoitteena on luoda “ihmisille sopivia paikkoja”. Niinpä inspiraation lähteenä on analysoida käyttäjien tarpeet ja toiveet. Haasteena
on luoda sarja kokemuksia, jotka yhdistävät
yhteisöjä, samalla kun ne luovat ihmisenkokoisia ympäristöjä. Välineeksi voi valikoitua
kontrastin luominen: tarvitaan sekä valoa
että pimeyttä, liikettä ja lepoa. Mutta keskiössä pysyy kohteen fyysinen, sosiaalinen ja
ympäristökonteksti.
Työryhmä
Kruunuvuorenranta-hanketta varten BDP on
koonnut pääasiassa Manchesterin toimistossa
työskentelevän ryhmän, jota johtaa Mark
Ridler Lontoosta käsin. Ryhmään kuuluu valaistussuunnittelijoita, maisema-arkkitehteja
ja kaupunkisuunnittelijoita, joita johtavat
Brendan Keely ja suomalainen suunnittelija
Katja Nurminen.
Komeita näytteitä
BDP:n meriittilistalla on lukuisia tuoreita
master planeja, joista huomattavan monet
ovat myös toteutuneet. Näistä esimerkiksi käy Liverpool One, joka on 40 eekkerin
kaupunkialueen kohennusprojekti. Projekti
muutti olennaisesti Liverpoolin nuhraantuneen osan ja vaikutti jopa kaupungin rikostilastoihin laskemalla niitä. BDP:n näyttöihin
kuuluu myös maailman kalleimpiin kuuluvien
historiallisten Grosvernor Estates -kiinteistöjen vaativa master plan Lontoon Mayfairin ja
Belgravian alueella. Kingston upon Thamesin
kunta tilasi toimistolta “luovan valaistussuunnitelman”, jonka tavoitteena oli muun
muassa luoda sosiaalista yhteenkuuluvuutta
ja vaikuttaa kaupunkitilan luonteeseen ja
käyttöön.
(yllä vas.) Liverpoolin nuhruiset osat saivat uuden ilmeen. Valaistuksen master
plan Liverpool One on BDP:n käsialaa.
(alla) Whitehaven Harbour Renaissance.
Uudistetun sataman yövalaistus on väritykseltään dramaattinen.
12
West 8
West 8 on kansainvälinen vuonna 1987 perustettu kaupunkisuunnitteluun ja maisema-arkkitehtuuriin erikoistunut
toimisto, jonka pääkonttori on Hollannin Rotterdamissa. Lisäksi toimistolla on konttorit Belgiassa ja New Yorkissa. Toimiston palveluksessa on noin 65 arkkitehtiä, kaupunkisuunnittelijaa, maisema-arkkitehtia ja insinööriä.
Toimistolla on runsaasti kokoemusta suurten mittojen kaupunkisuunnittelusta, maisemoinnista, rantaviivaprojekteista,
aukioista ja puistoista. Se työskentelee myös ilmastonmuutokseen, kaupungistumiseen ja infraan liittyvien hankkeiden
parissa.
West 8 pyrkii lisäämään suunnitelmiensa ja niiden toteutuksen kautta kohteiden merkitystä ja kauneutta, jotka syntyvät inspiraation ja sitoutumisen kautta. Se paneutuu erityisesti suunnitelmien yksityiskohtiin, joten valmistuessaan
hankkeilla on oma, persoonallinen ja korkeatasoinen ilmeensä. Toimiston kokemus on osoittanut, että kohteissa voi
yhdistellä toiminnallisuutta, ekologisuutta, kiinteistöarvoja ja jopa henkisyyttä.
West 8 on toteuttanut hankkeita eri puolilla maailmaa, muun muassa Kööpenhaminassa, Lontoossa, Moskovassa, Madridissa, New Yorkissa, Torontossa ja Amsterdamissa.
Työryhmä
West 8 -työryhmään kuuluvat valaistuksen taiteellinen asiantuntija Keith Bradshaw ja valaistuksen tekninen asiantuntija Satu Streatfield, jotka toimivat valaistussuunnitteluun erikoistuneessa Speirs + Major -toimistossa, sekä West
8:n edustajina arkkitehti ja teollinen muotoilija Perry Maas, maisema-arkkitehti Adrian Geuze ja kaupunkisuunnittelija Martin Biewenga.
Kansainvälisiä ja paikallisia referenssejä
Hollantilaisena toimistona West 8:lla on runsaasti sikäläisiä referenssejä, kuten Rotterdamin näyttävät sotamuistomerkit Brandgrens ja Palava kaupunki. Siellä on toteutettu myös Schouwburgplein-aukion valaistus ja Rotterdamin
sataman master plan. Kansainvälisiä merkittäviä näytteitä ovat Toronton rantaviivan suunnittelu sekä Lontoon King’s
Crossin master plan ja Southbankin Queen’s Walk.
(yllä oik.) West8:n käsialaa on mm. Rotterdamin Schouwburgplein-aukion valaistus.
13
Vaikuta
valinnalla
BlueWay
Aalto PRO
Osaamisen suunnannäyttäjä
Valon
arkkitehtuuri
15.11.2012– 4.10.2013
(20 pv)
Valaistussuunnittelun koulutusohjelma ammattilaisille
– opi esteettinen, terveellinen, toimiva sekä
energiatehokas valaistus. Hae 15.10. mennessä.
aaltopro.fi/valonarkkitehtuuri
[email protected], puh. 050 469 1713
BlueWay-sähkötarvikkeet säästävät
sekä energiaa, ympäristöä että rahaa.
Blueway-tuotteita on jo yli 6 000 ja tarjonta kattaa lähes kaikki sähkötarvikkeet.
Valinnalla on merkitystä. BlueWay.
SLO on Suomen johtava sähkö- ja teletarvikkeiden tukkuliike. Tuotevalikoimassamme on etusija sähkötarvikkeilla, joiden valmistus tai
käyttö säästää ympäristöä ja tukee kestävää kehitystä. BlueWaytuotteiden valinnassa on huomioitu energiansäästö, kierrätettävyys,
pakkaustapa, valmistusmateriaalit sekä tuotteen elinkaari. Laajan
tavarantoimittajayhteistyön ansiosta asiakkaillamme on mahdollisuus
valita energiatehokkaita sähkötarvikkeita helpommin. slo.fi
aaltopro.fi
AMMATTILAI STEN SÄHKÖTARVIKETUKKU
Lataa
DIALux-tiedostot
airam.fi/
ammattilaiset
LED yleisvalaisimet
Airamin uudet tuotteet yleisvalaistukseen tarjoavat ammattilaiselle toimivia ja
kilpailukykyisiä vaihtoehtoja. Tuotetiedot löytyvät uudesta esitteestämme tai
nettisivuiltamme, josta myös valonjakotiedostot ovat ladattavissa. Kannattaa tutustua!
CIRCOLO
SONO
LED-NAUHAT JA -LISTAT
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Kiinteä LED 26 W tai 40 W
Kiinnitys jakorasiaan
Halkaisijat 350 mm ja 430 mm
Valontuotto 1250 ja 1530 lm
Polttoikä 30 000 h
Helppo asennus, ketjutettava
Kiinteä LED 15 W
Perusvalaisin, myös tutkalla
Halkaisija 300 mm
Valontuotto 1030 lm
Polttoikä 25 000 h
Päättyvä asennus
•
LED listat 300 ja 5000 mm 12 V
Nauhat 5 m ja 20 m 12/230 V
Valonjako/valontuotto ilmoitettu
Laadukas kaksikerrosrakenne
Värilämpötilat 3250/4100 K
Polttoikä 35 000 h
Kaikki Airamin valaisimet ja valonlähteet yksissä kansissa!
Selaa kuvastoa tai tilaa se osoitteessa airam.fi/ammattilaiset
16
projektiPlaani
Tavaratalo saneerattiin kirjastoksi
Helsingin ydinkeskustaan toteutettu Helsingin yliopiston uusi kirjastorakennus Fabianinkadun ja Kaisaniemenkadun välisessä korttelissa erottautuu ympäristöstään nykyarkkitehtuuria edustavana julkisena rakennuksena. Samalla kokonaisuus sopeutuu luontevasti keskeiselle paikalleen niin julkisivumateriaaliensa kuin räystäskorkeudenkin osalta.
”Yliopistokirjaston luonne on muuttunut kirjojen varastotilasta moderniksi oppimisympäristöksi ja talolta
vaaditaan joustavuutta. Tutkijoita ja tutkimusryhmiä on
palveltava tiedon haussa aikaisempaa paremmin. Elektroniset kirjat lisääntyvät, tosin humanistisella puolella
hitaammin kuin muilla tieteen aloilla”, sanoo Helsingin
yliopiston kiinteistöjohtaja Teppo Salmikivi.
kohteen sähkösuunnittelu alkoi joulukuussa 2009 ja töitä
teki muutaman hengen ryhmä Kari Kuivalan johdolla.
Luonnosvaiheen jälkeen sähköurakoitsijaksi valittiin Amplit
Oy. Suunnittelu eteni rakentamisen tahdissa.
Rakennuksen punatiilistä julkisivua leimaavat suuret kaarevat linjat ja laajat ikkunapinnat.
Pienet ruutuikkunat häivyttävät kerrosten väliset rajat.
Toista vastaavanlaista kokonaisuutta ei maailmalta löydy,
vaikka jotkut yksityiskohdat saattavatkin vaikuttaa tutuilta. Ikkunoista tulviva luonnonvalo säätelee sähköenergian kulutusta. Kaupungin melu pysyy ulkopuolella.
Suomen suurin tieteellinen yliopistokirjasto palvelee 22
000 opiskelijaa, yli tuhatta opettajaa ja tutkijaa sekä
muita tiedon tarvitsijoita. Työ luovutettiin tilaajalle toukokuun alussa 2012. Käyttäjille se avattiin syyskuun alussa
2012. Rakennuksen alaosassa Kaisaniemenkadun puolella
sijaitsee liiketiloja.
Toiminnan luonne näkyy
Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy voitti talon suunnittelua
koskevan arkkitehtikilpailun vuonna 2007 ehdotuksellaan
”Avaus”. Tilaaja ei asettanut kilpailuun juurikaan reunaehtoja, paitsi että esimerkiksi valaistuksen on sopeuduttava suuriinkin tilamuutoksiin ja että akustiset häiriötekijät on minimoitava.
Kuivalaa mittava kohde ei pelottanut. Hänellä on kokemusta suuremmistakin hankkeista kuten IVO:n toimitalosta Vantaan Myyrmäessä ja sen jatkorakennuksesta,
jota ei kuitenkaan koskaan toteutettu. Suuria kohteita
ovat olleet myös Tampereen poliisiammattikorkeakoulu ja
Tampereen yliopiston IV-vaihe.
Suunnitteluprosessissa käyttäjää kuunneltiin tavallista
tarkemmin, lähtötietoja kerättiin ja käyttäjäpalavereita pidettiin vielä luonnossuunnittelun valmistuttua.
Pääsuunnittelijan johdolla suunnittelijat kävivät usein
erikseen työmaalla tutkimassa miten ratkaisut mahtuvat
ajateltuun tilaan.
Rahaa ei tuhlattu ja esimerkiksi kolme hyvässä kunnossa
olevaa kymmenen vuoden ikäistä muuntajaa purettiin ja
(vas.) Julkisivujen kaarevat muodot, suuret lasipinnat ja pienet ruutuikkunat synnyttävät ainutlaatuisen
kokonaisuuden.
(alla) Työ on valmis: Talon pääsuunnittelija arkkitehti
Vesa Oiva, sähkösuunnittelija Kari Kuivala ja Helsingin yliopiston kiinteistöjohtaja Teppo Salmikivi.
Kokonaisuus toteutettiin kilpailuehdotuksen mukaisena ja
toteuttajat ovat saaneet pelkästään positiivista palautetta. Sisääntulokerroksen materiaalivalintoihin on panostettu muita tiloja enemmän.
”Näyteikkunan tavoin rakennus kertoo ohikulkijoille toimintansa luonteesta”, sanoo kohteen arkkitehtisuunnittelua johtanut Vesa Oiva.
Suunnittelutyö ja toteutus etenivät ilman ongelmia.
Haastavinta oli julkisivun toteutussuunnittelu, ja joitakin ongelmia ratkaistiin rakentamalla niistä luonnollisen
kokoisia isoja malleja.
”Esimerkiksi ikkunoiden sovittamista muurauksiin tutkittiin
toteuttamalla kellariin kolme seinänpätkää”, Oiva kertoo.
Työ projektinjohtourakkana
Hanke toteutettiin SRV Rakennus Oy -vetoisena projektinjohtourakkana sähkötöitä myöten. Pöyry Finland Oy:ssä
17
hiljaisuudessa kynän putoaminen lattialle vaikuttaisi
häiritsevältä kolahdukselta.
siirrettiin uuteen tilaan. Elinkaarensa lopussa oleva varageneraattori uusittiin. Sitä on käytetty ainakin yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailujen aikaan vuonna
2005, jolloin Helsingissä oli sähkökatkos. Vanhan
kiinteistön katolla ollut korttelikylmälaitteisto siirrettiin
naapurikiinteistön katolle.
Kulutusta seurataan
Sähkön kulutusta seurataan tarkkaan. Valaisimien,
pistorasioihin liitettyjen laitteiden, ilmastointi- ja jäähdytyslaitteiden sekä itse kiinteistön käyttämä energia
voidaan mitata erikseen keskuksittain.
Päivänvalo hyödynnetään
Valaistuksen ohjaukseen tilaaja toivoi helposti ohjelmoitavaa järjestelmää ja sitä, että päivänvaloa hyödyntämällä voitaisiin säästää energiaa. Vaihtoehtojen selvittämisen jälkeen päädyttiin DALI- ohjausjärjestelmään,
johon valaistuksessa käytettävä TL5-loisteputkivalaistus
on kytketty. Valaistusta ohjaavia liiketunnistimia ja antureita on runsaasti. Tieto- ja sähköjärjestelmien johdot
on asennettu johtokanavassa eri kansien alle.
Sähkönjakelujärjestelmän kosketuskiskot kulkevat katossa, ja seuraavassa kerroksessa sähkö voidaan ottaa
lattiasta alajakeluna. Ratkaisuja on kehitetty yhdessä
pääsuunnittelijan kanssa. Varaukset ja rei'itykset ovat
valmiina lattiassa kannen alla. Pistoketolpat asennetaan tarvittaessa valmiisiin rasioihin reikien päälle.
Katolla oleva ilmanvaihtokone on korvattu kerroskohtaisilla ilmanvaihtokoneilla, joita on 23 kappaletta. Raitisilmakuilut kulkevat molemmin puolin taloa.
Paloturvallisuutta varmistetaan muun muassa kuivasprinklauksella, jossa sammutusputket täyttyvät vedellä
vasta sitten kun palo syttyy. Savunpoistoluukkuja ja
-peltejä on noin sata. Niiden ohjaus perustuu ohjelmoitavaan logiikkaan, jolloin ratkaisujen tilanterve on pienempi ja muuntumiskyky suurempi kuin relelogiikalla.
Kirjahyllyalueella valot toimivat 20 prosentin teholla
mutta syttyvät täyteen tehoonsa heti kun joku tulee paikalle; näin säästetään valaistusenergiaa jopa
50 prosenttia. Henkilön poistuttua valot himmenevät
hitaasti alkuperäiseen tilaansa 15 minuutin aikana,
hitaudella on haluttu estää diskomaisen vaikutelman
syntyminen.
Lukupaikat on varustettu laajakaistayhteydellä, mutta myös langaton verkko toimii. Erikoinen ratkaisu on
äänievakuointijärjestelmään lisätty taustaääntä tuottava kohinageneraattori. Sitä tarvitaan, ettei kirjastosalin
Paljon muutostöitä
Rakennus on puoliksi uutta ja puoliksi vanhaa. Muutos- ja
vahvistustöitä tehtiin runsaasti. Teräsbetoninen runko
18
(yllä vas.) Pääsisäänkäynnin materiaaleihin on panostettu.
(yllä kesk.) Mikäli ketään ei ole
paikalla, niin kirjahyllyosastolla
valot palavat 20 prosentin teholla.
(yllä oik.) Lukupaikat on varustettu
laajakaistayhteydellä, mutta myös
langaton verkko toimii.
(alla) Kaarevat rakenteet on valettu paikan päällä.
19
(yllä vas.) Ruutuikkunat luovat tunnelmaa sisätiloihin.
(alla) TL5-loisteputkivalaistus on kytketty DALIohjausjärjestelmään.
(Yllä oik.) Lukutiloissa on hiljaista. Taustakohinageneraattorilla tuotetaan taustakohinaa, ettei esimerkiksi kynän putoaminen lattialle tuota akustista
häiriötä.
on entinen, mutta rakennuksen yläosa ja julkisivu ovat
uusia. Kirjat ovat painavia ja kerroksia tuli lisää, joten
vanhoja tukirakenteita oli syytä vahvistaa. Nyt rakennuksessa on neljä maanlaista ja seitsemän maanpäällistä
kerrosta ja huonealaa 26 500 neliötä. Aikaisemmin tämä
1970 ja 1980-luvuilla toteutettu rakennus toimi pääasiassa tavaratalona.
Hankkeen hinnaksi tuli runsaat 50 miljoonaa euroa. Kustannusliukumaa aiheutti etenkin kylmä talvi vuonna 2011
sekä Kaisaniemen metroaseman lippuhallitason alapuolella tehdyt kalliovahvistukset. Haastavia olivat myös paikallisvaluna tehdyt sisä- ja ulko-osien kaarevat muodot.
Rakennuksen omistaja on Helsingin yliopiston rahastot.
Rakennukselle haetaan kultatason leed-sertifiointia, mutta pelkästään siksi, että rakennuttaja haluaa nähdä mitä
sertifiointi käytännössä tarkoittaa.
”Tiedämme nyt, ettei leed-sertifiointi sovellu sellaisenaan
täysin Suomen oloihin. Tässä rakennuksessa on käytössä
sekä korttelikylmä että kaukokylmä, mutta LEED ei ota
huomioon kaukokylmän käytön energiaa säästäviä vaikutuksia”, Teppo Salmikivi sanoo.
Teksti: Matti Valli
Kuvat: Paavo Lehtonen
20
Voiko LEDiä oikeasti säätää?
Kyllä vaan, ABB:n LED-säätimellä.
Jussi- ja Impressivo-asennuskalusteet täydentyvät RL-tyyppisillä säätimillä, jotka on
kehitetty yhteistyössä Philipsin kanssa. LED-säätimet soveltuvat Philipsin LED-lamppujen säätöön. Säätimiä on saatavana kahta eri tyyppiä, kiertonuppi- ja painikesäädin. Kiertonuppisäädin on 2-johdin ja painikesäädin on 3-johdin versio. Säätimien
teho-alue on 2-100 VA. Saatavana Jussi-kalusteena sekä Impressivo-kalusteisiin
valkoisena, alumiinin, harmaan ja antrasiitin värisenä sekä teräs-sarjaan.
www.abb.fi/asennustuotteet
ABB OY
PL 16, 06101 Porvoo
Puh. 010 22 11
www.abb.fi/asennustuotteet
AH-Talotekniikka on Vuoden säh
Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL
ry ja Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry valitsivat
elokuussa pidetyn Sähköisen talotekniikan rakennuttajaseminaarin
yhteydessä kuopiolaisen AH-Talotekniikan Vuoden sähkösuunnittelijaksi. AH-Talotekniikka on
Itä-Suomen suurin sähkö- ja tietojärjestelmäsuunnittelua tarjoava
yritys, jonka toimintaa ohjaa vahva ammattitaito, laatutietoisuus ja
kehityshakuisuus.
AH-Talotekniikka nimen alkuosa muodostuu suunnittelupäällikkö Aulis Kananojan ja toimitusjohtaja
Heikki Miettisen etunimien alkukirjaimista.
AH Elens Oy, joka on yleisemmin tunnettu aputoiminimellään AH-Talotekniikka, on perustettu vuonna 1996.
Toiminta alkoi yrityskaupasta, jossa toimitusjohtaja
Heikki Miettinen ja suunnittelupäällikkö Aulis Kananoja ostivat Jaakko Pöyry -konserniin kuuluneen
Rakennus-Ekonon Kuopion toimiston sähköosaston.
Yrityksen kasvun kannalta merkittävä oli myös vuonna
1998 tapahtunut Sähköinsinööritoimisto E. Pitkänen Oy:n
osakkeiden ostaminen. Yrityskaupan myötä Kuopion
vanhimman ja tuolloin suurimman sähkösuunnittelutoimiston liiketoiminta ja henkilökunta siirtyivät AH-Talotekniikkaan. Samalla projektipäällikkö Ilkka Kososesta tuli
AH-Talotekniikan kolmas omistaja.
”Yliopistolle olemme tehneet erilaisia projekteja jo 20
vuoden ajan, rakennuksia kunnostetaan jatkuvasti, joitain rakennuksia peruskorjataan jo toiseen kertaan. Yksi
suurimmista asiakkaistamme on Senaatti-kiinteistöt, lisäksi palvelemme muita julkisia yhteisöjä, kaupunkeja ja
kuntia. Eräs yrityksemme tukijalka on asuinrakennuksiin
liittyvä sähkösuunnittelu. Asuntorakentamisessa meillä
on alueellisesti aika iso markkinaosuus, isommista kohteista luokkaa 70 %. Myös ympäröivä teollisuus työllistää
jonkin verran”, Miettinen kertoo.
”Olemme olleet Auliksen kanssa töissä samassa yrityksessä vuodesta 1985 lähtien. Tämä on ollut monelle
muullekin työntekijällemme pitkäaikainen työpaikka,
omistajat ja firman nimi ovat vain välillä vaihtuneet.
Vuosi 1996 oli taloudellisesti hankalaa aikaa koko Suomessa ja Pöyry ei halunnut enää jatkaa Kuopiossa, joten
Auliksen kanssa ostimme sähkösuunnittelupuolen. Kun
yhteen lasketaan Sähköinsinööritoimisto E. Pitkäsen,
Insinööritoimisto Kuparin, Pöyryn ja nyt AH-Talotekniikan
suunnittelutöiden historia, se merkitsee, että meillä on
ollut alueellisesti hyvin monessa kohteessa näpit pelissä”,
kertoo Heikki Miettinen.
Suunnitelmat työkuviksi asti
Miettisen mukaan suurin syy menestykseen on se, että
suunnittelutyössä ei ole koskaan menty siitä mistä aita
on matalin. ”Jo aloittaessamme yrityksen toiminnan tällä
porukalla, vaikka hintakilpailu oli tiukkaa, pyrimme aina
tekemään vähän enemmän ja koetimme opettaa asiakkaitamme siihen, että suunnitelmat pitäisi aina tehdä
valmiiksi työkuviksi asti”, Miettinen kertoo.
Aulis Kananojan mielestä tämä on vaikuttanut myös
muiden alueella toimivien suunnitteluyritysten ja sähköurakoitsijoiden toimintaan. ”Työkuvien tekeminen vaatii
osaamista, on tiedettävä kuinka työmaalla toimitaan ja
kuinka asennukset tehdään”, Kananoja sanoo.
Tällä hetkellä yrityksen palveluksessa on 14 työntekijää.
Vuonna 2011 noin 800 000 euron kieppeillä aiempina
vuosina pyörinyt liikevaihto kohosi ensimmäisen kerran
yli miljoonan.
Yritys tarjoaa sähkösuunnittelupalveluita hankesuunnittelusta
toteutukseen ja ylläpitoon, energiakonsultointia sekä tekee
kuntoarvioita ja -tutkimuksia. Sähkösuunnittelussa erikoisosaamista löytyy esimerkiksi tele- ja turvasuunnitteluun sekä
ohjausväyläjärjestelmien suunnitteluun ja ohjelmointiin.
Vankka asiakaspohja
Tällä hetkellä yritystä työllistävät esimerkiksi Kuopiolahdenrannan toimistokampus sekä useat peruskorjausprojektit Itä-Suomen yliopistolle, suurimpana Hammaslääketieteen laitoksen muutossuunnittelu.
”Toinen vahvuutemme on se, että huolehdimme työntekijöidemme ammattitaidosta. Emme tee pelkkää bulkkia
eikä vahvasähköä vaan olemme perehtyneet telejärjestelmiin, turvasuunnitteluun ja AV-järjestelmiin. Lisäksi meillä
on aina ollut hyviä yhteistyökumppaneita, joilta tarvittaessa saamme apua. Teemme avointa yhteistyötä monen
eri yrityksen kanssa, emmekä ole sitoutuneet mihinkään
lukkoon lyötyyn toimintamalliin”, Miettinen mainitsee.
Väyläjärjestelmiä ja KNX-ohjelmointia
AH-Talotekniikka on viime vuosina tullut tunnetuksi
KNX-ohjausväyläjärjestelmien eksperttinä. ”Olemme
22
kösuunnittelija
suunnitteluPlaani
poikkeuksellinen sähkösuunnittelutoimisto siinä mielessä, että voimme tarjota myös KNX-ohjelmointia. Ohjausväyläjärjestelmien ohjelmointiin perehtyminen oli
alkuaan oikeastaan pakon sanelema juttu. Teimme 1996
Kuopion Kauppaoppilaitoksen laajennusta ja peruskorjausta ja siihen suunniteltiin EIB-järjestelmää. Ohjelmointia osaavia tekijöitä ei kuitenkaan ollut mailla eikä
halmeilla. Päätimme tuolloin, että koulutamme Tapio
Pasasen, jolla oli jo jonkin verran pohjaa Siemensin Simatic-ohjelmoinnista teollisuudelle. Siitä lähtien
olemme tarjonneet ohjelmointia joko suoraan tilaajalle
jo suunnitteluvaiheessa tai sitten urakoitsijoiden kautta
laitetoimittajille. Kohteisiin joihin ohjausjärjestelmä on
laitettu, olemme tehneet pääsääntöisesti myös ohjelmoinnin. Nyt meillä on muitakin ohjelmoinnin taitajia
toimistossamme”, Miettinen kertoo.
vää, että vastavalmistuneella sähkösuunnitteluun perehtymiseen menee useita vuosia”, Miettinen sanoo.
”KNX- ja muiden väyläjärjestelmien osalta vallalla tuntuu
olevan käsitys, että ne ovat kalliita. Tämä ei pidä paikkaansa. Jos samat toiminnot toteutettaisiin jollain muulla
tekniikalla, reletekniikalla tai muuten, niin aivan varmasti
väylätekniikka on kilpailukykyistä ja muutosystävällisempää. KNX mahdollistaa ohjelmoinnin internet-pohjaisesti
eli toimintojen muuttaminen sopivammaksi käyttäjälle on
yksinkertaista”, Kananoja toteaa.
Hyvä rakennuttaja ja urakoitsija
Miettisen ja Kananojan mielestä hyvä rakennuttaja osaa
tehtävänsä: tietää tarjouspyynnöstä lähtien mitä pyytää,
pitää kiinni sovituista töistä ja kuinka ne tehdään. Ja jos sovituista asioista poiketaan, niin aiheutuneista lisätehtävistä
maksetaan. Suunnittelijan on osattava suunnitella, esittää
vaihtoehtoja ja perustella ne, mutta rakennuttajan pitää
pystyä kommentoimaan ja ottamaan kantaa suunnitelmiin.
Kehitysprojekteja
AH-Talotekniikan palveluksessa on kaksi Motivan pätevöittämää energiakatselmoijaa. Miettisen ja Kananojan
mukaan energiakatselmointitoiminta on jonkin verran
hiipumassa, koska valtion tuki toimintaan on vähentynyt. Sen sijaan toimisto tekee paljon kuntotutkimuksia
ja kuntoarvioita, joiden perustella peruskorjaushankkeita
käynnistetään.
Miettisen mukaan tarjouspyyntöjen taso vaihtelee rajusti.
Joku kysyy kokonaishintaa tietämättä, millainen tai kuinka laaja kohde on. Toinen taas kysyy hyvinkin yksilöidysti
asioista, jotka pitää sisällyttää hintaan, eikä sitten pidäkään niiden toteuttamisesta kiinni.
”Suunnittelun yhteydessä tietenkin mietimme tehokkaita
ja energiataloudellisia ratkaisuja. Asiakkaat ovat tietoisia uusista energiansäästövaatimuksista ja meidän pitää
pystyä laskemaan ja tarjoamaan niihin hyviä ratkaisuja. Etenkin tämän vuoden aikana asiakkailta on tullut
toiveita energiatehokkuuteen liittyen. Asiakkaat antavat
tunnusluvut ja tavoitteet ja luottavat ammattitaitoomme
löytää kuhunkin kohteeseen parhaiten soveltuvat ratkaisut”, Kananoja sanoo.
AH-Talotekniikan sisäisistä kehitysprojekteista ajankohtaisin on uusien sähköselostusmallien ja nimikkeistöjen
sisäänajaminen suunnittelutyöhön. ”Yksi kohde on jo
tehty uuden nimikkeistön mukaan, joten siinä olemme
jo niskan päällä. Myös tietomallipohjaiseen suunnitteluun liittyvä kehitystyö on jatkuvasti käynnissä. Aloitimme mallinnustyön jo vuonna 2008. Tuolloin pääsimme
mukaan Savonia-ammattikorkeakoulun EU-rahoitteiseen
pilottihankkeeseen, jossa koulutettiin mallintamistyökalujen käyttöön. Kaikki suunnittelijamme tekevät suunnittelutyötä tietomallipohjaisesti”, Kananoja kertoo.
Opinnäytetöillä tutuiksi
AH-Talotekniikan palveluksesta löytyy pitkän linjan suunnittelukokemusta mutta myös useita nuoria suunnittelijoita. ”Teemme yhteistyötä paikallisen Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa ja suurin osa meillä olevista nuorista
insinööreistä on tullut töihin suoraan koulun penkiltä.
Olemme teettäneet opiskelijoilla aika monta insinöörityötä
ja päästy sitä kautta tutustumaan puolin ja toisin. On sel-
”Sähkösuunnittelualalla meillä kaikilla on joka päivä
oppimista, ei voi missään vaiheessa sanoa että hallitsee
kaiken. Ala on laaja ja kehittyy jatkuvasti. Pitää pystyä
reagoimaan uuteen ja pysyä mukana kehityksessä. Siinä
olemme mielestämme hyvin myös onnistuneet ja vastuualueita on jaettu sen mukaan, mistä kukakin on eniten
kiinnostunut. Jos päästään valitsemaan nuoria insinöörejä, niin kyllä mielellään otamme sellaisia, joilla on ainakin jonkun verran asennuskokemusta. Toisaalta paljon
merkitsevät ihan persoonakohtaiset ominaisuudet, toiset
hallitsevat 3D-ajattelun paremmin kuin toiset, joku tekee
piiruntarkasti yksityiskohtia ja toinen taas hahmottaa ja
ymmärtää laajemmat kokonaisuudet”, Kananoja kuvailee.
”Jos meille tulee tarjouspyyntö josta puuttuvat määreet,
teemme tarjouksen josta ne löytyvät. On helpompi toimia,
kun sopimukseen on kirjattu ne asiat mistä korvaus saadaan. Sen lisäksi tulevat työt laskutetaan erikseen. Meidän
ei ole yleensä tarvinnut riidellä lisätöiden tekemisestä.”
Hyvällä urakoitsijalla puolestaan pitää Miettisen ja Kananojan mielestä olla ammattitaitoiset ja suunnitelmia
noudattavat työntekijät. Ja jos jostain syystä suunnitelmia ei noudateta, asia pitäisi ottaa esiin, eikä tehdä
muutoksia omin päin. Palautteen on tultava suunnittelijalle ja muutokset vietävä kuviin saakka. Hyvällä
urakoitsijalla on myös riittävästi työnjohtoa työmaiden
asioita hoitamaan.
Talouden lyhyemmät syklit
Vaikka taloustilanne Euroopassa näyttää huolestuttavalta, Miettinen ja Kananoja eivät näe rakentamisen
lähitulevaisuutta sysisynkkänä. ”Tilauskanta on monta
vuotta ollut samankaltainen, 3-4 kk, ei kovin pitkä, mutta
työtä on onneksi aina tullut lisää. Aina kun suhdanteet
muuttuvat, eletään lyhyemmällä syklillä ja tilanteisiin
pitää sopeutua nopeammin. Olen aika luottavainen, sillä
asiakaspohjamme on laaja, eikä rakentaminen koskaan
lopu”, Miettinen toteaa.
Miettisen mukaan Kuopiossa laskusuhdanne on aina
tullut ainakin puoli vuotta Helsingin perässä. Talouden
elpyminen sitä vastoin alkaa samaan aikaan kuin pääkaupunkiseudulla. Laskusuhdanteetkin jäävät siten Savossa
hieman lyhyemmiksi.
Teksti ja kuva: Virpi Kumpulainen
23
Älykkäitä ratkaisuja kouluympäristöön
Viime joulukuussa valmistuneen Otto Kotilaisen koulun edistykselliset
talotekniset ratkaisut saivat huomiota elokuussa järjestetyssä Sähköisen
talotekniikan rakennuttajaseminaarissa. Heinävedellä sijaitsevan koulun
sähkösuunnittelusta vastasi AH-Talotekniikka.
Otto Kotilaisen koulun suunnittelusta järjestettiin tarjouskilpailu vuonna 2008. Heinäveden kunta pyysi rakennusurakasta rakennusyhtiöiltä kokonaistarjouksia ja myös suunnittelu kilpailutettiin arkkitehtivetoisesti kokonaistarjouksina.
”Arkkitehtitoimisto Jorma Paloranta Oy Ylivieskasta kokosi
suunnitteluryhmän. Ryhmässä toimi meidän lisäksemme
rakennesuunnittelijana Insinööritoimisto Kantelinen Oy
Joensuusta ja LVIA-suunnittelija LVI-Planor Oy Kuopiosta.
Voitimme tarjouskilpailun ja työ saatiin tehtäväksi”, kertoo
AH-Talotekniikan suunnittelupäällikkö Aulis Kananoja.
Aulis Kananojan mukaan yhteistyö rakentamisen aikana sujui
kitkattomasti ja työmaa oli loistavassa kunnossa koko ajan.
Vastaavana mestarina hankkeessa oli Pekka Mustonen.
Älytauluja opetuksen tueksi
AH-Talotekniikan suunnittelutoimeksiantoon sisältyivät
sähkösuunnitelmat työpiirustustasoisina, työmaakokoukset ja vastaanotto- ja toimintakokeet sekä huoltokirjavelvoitteet. AV-suunnitelmat ja niihin liittyvät hankintapalvelut tehtiin lisätöinä.
Kananojan mukaan koulurakennuksen sähkösuunnittelussa käyttäjän tarpeet poikkeavat jonkin verran oppilaitostyypin mukaan. Nykyisin kaikkein nykyaikaisin tekniikka
näyttää kuuluvan alakouluihin nuorimmille ikäryhmille,
koska verkkopohjaista opetusmateriaalia käytetään
paljon. Otto Kotilaisen koulussakin älytaulut on asennettu
kaikkiin luokkiin.
Uudisrakennuksen rakentamisen piti alkaa jo vuonna 2009,
mutta kaavasta ja urakoitsijavalinnasta tehdyt valitukset
viivästyttivät hankkeen aloitusta vuodella. Rakentamaan
päästiin syksyllä 2010 ja koulu valmistui 2011 jouluna.
Säveltäjä Otto Kotilaisen mukaan nimettyä koulua käy
180 oppilasta ja 30 esikoululaista. Koulun kerrosala 2249
m² pitää sisällään 11 luokkahuonetta, pienryhmäopetustilan, neljä opetustilaa esikoululaisille sekä keittiön ja
ruokalan, jonka yhteydessä on kirjastotila ja näyttämö.
”Tavanomaisesta koulurakennuksesta Otto Kotilaisen
koulu ei varsinaisesti poikennut, jollei oteta huomioon
hyvää tilajärjestelyä ja tilojen avaruutta. Huoneissa oli
varattu tekniikalle riittävästi tiloja. Vapaa korkeus oli
3700 mm, joten kanavoinnin ja kaapelireittien sovituksissa ei ollut lainkaan ongelmia. Kiitos siitä kuuluu arkkitehdille”, Kananoja kertoo.
Kouluhankkeen toteuttamisesta vastasi Heinäveden
kunnan rakennustoimikunta, jonka puheenjohtajana oli
hankkeen alkaessa Aarno Happonen ja lopussa Timo
Kukkonen. Kunnan tekninen johtaja hankkeen alussa oli
Jouko Korhonen ja loppuvaiheessa Osmo Jauhiainen.
Heinäveden kunnan rakentamisesta vastanneena sopimuskumppanina oli liperiläinen Rakennustoimisto Eero
Reijonen Oy. LVI- ja sähköurakoitsijana toimi Sioma Oy
ja sähkötyönjohdosta vastasi DI Petri Valtonen.
Kananojan mielestä suunnittelutyöryhmän toiminta onnistui muutenkin erittäin hyvin. Sähkö- ja LVI-suunnittelu
tehtiin tietomallipohjaisesti. Kanava- ja putkikuvien
perusteella tehtiin väistötarkastelut etukäteen, joten
työmaa-aikana ongelmia ei syntynyt.
2.
1.
3.
24
projektiPlaani
1.
1.
2.
2.
3.
3.
KNX
KNX ohjaa
ohjaa koulun
koulun valaistusta
valaistusta ja
ja ilmastointia
ilmastointia
Luokkatiloissa
Luokkatiloissa kaikki
kaikki valaisimet
valaisimet ovat
ovat Dali-liitäntälaitteella
Dali-liitäntälaitteella
varustettuja.
varustettuja. Jokaiseen
Jokaiseen luokkaan
luokkaan valaistukset
valaistukset on
on vedetty
vedetty
5-napaisella
5-napaisella kaapelilla,
kaapelilla, jossa
jossa on
on jännitteen
jännitteen lisäksi
lisäksi Dalille
Dalille kaksi
kaksi
johdinta.
johdinta. Keskuksissa
Keskuksissa on
on liitetty
liitetty KNX/Dali
KNX/Dali -gatewayltä
-gatewayltä ohjaukohjaukset
set luokkiin.
luokkiin. Kukin
Kukin Gateway-laite
Gateway-laite ohjaa
ohjaa 16
16 valotilannetta.
valotilannetta.
4.
4.
5.
5.
Kaikissa
Kaikissa luokissa
luokissa on
on kaksi
kaksi 4-osaista
4-osaista painiketta
painiketta ja
ja kaksi
kaksi
multisensoria
multisensoria katossa.
katossa. Multisensoreilla
Multisensoreilla ohjataan
ohjataan luokkien
luokkien
valaistuksen
valaistuksen päälläoloa
päälläoloa läsnäoloilmaisimilla
läsnäoloilmaisimilla ja
ja valaistusvalaistusvoimakkuutta
voimakkuutta vakiovalotilanteessa.
vakiovalotilanteessa. Vakiovalosäätö
Vakiovalosäätö reagoi
reagoi
ulkovalaistuksen
ulkovalaistuksen määrään
määrään automaattisesti.
automaattisesti. Painikkeilta
Painikkeilta
annettu
annettu ohjausviesti
ohjausviesti ohittaa
ohittaa aina
aina perussäädöksi
perussäädöksi asetetun
asetetun
vakiovaloasetuksen.
vakiovaloasetuksen.
Lisäksi
Lisäksi multisensoreilla
multisensoreilla ohjataan
ohjataan luokkahuoneiden
luokkahuoneiden ililmastointia.
mastointia. KNX-väylä
KNX-väylä on
on vedetty
vedetty kiinteistöautomaation
kiinteistöautomaation
alakeskukseen,
alakeskukseen, jossa
jossa on
on liitäntäyksiköt
liitäntäyksiköt ohjaustietojen
ohjaustietojen ja
ja
indikointien
indikointien välittämiseksi
välittämiseksi ohjausjärjestelmästä
ohjausjärjestelmästä toiseen.
toiseen.
Jakokeskuksien
Jakokeskuksien rajoista
rajoista on
on pidetty
pidetty kiinni
kiinni ja
ja jokaisen
jokaisen keskeskuksen
kuksen alueella
alueella olevat
olevat kiinteistöautomaation
kiinteistöautomaation ohjauksessaohjauksessakin
kin olevat
olevat laitteet
laitteet saavat
saavat ohjauksensa
ohjauksensa KNX-väylän
KNX-väylän kautta.
kautta.
Teknisesti
Teknisesti vaativaa,
vaativaa, yksikertaista
yksikertaista käyttää
käyttää
”Oppilaitosympäristössä
”Oppilaitosympäristössä KNX-ohjauksilla
KNX-ohjauksilla voidaan
voidaan säästää
säästää
energiaa
energiaa ja
ja toteuttaa
toteuttaa sen
sen avulla
avulla esimerkiksi
esimerkiksi valaistuksen
valaistuksen
yhteissammutukset.
yhteissammutukset. Läsnäoloanturit
Läsnäoloanturit kuuluvat
kuuluvat nykyinykyisin
sin oleellisena
oleellisena osana
osana KNX-järjestelmään.
KNX-järjestelmään. Heinäveden
Heinäveden
kohde
kohde oli
oli AH-Talotekniikan
AH-Talotekniikan osalta
osalta poikkeuksellinen
poikkeuksellinen siinä
siinä
mielessä,
mielessä, että
että emme
emme tehneet
tehneet siihen
siihen KNX-ohjelmointia.
KNX-ohjelmointia.
Tarjosimme
Tarjosimme kyllä,
kyllä, mutta
mutta urakoitsija
urakoitsija halusi
halusi tehdä
tehdä sen
sen itse.
itse.
Teimme
Teimme sinne
sinne ainoastaan
ainoastaan ohjelmointitaulukot
ohjelmointitaulukot ja
ja urakoiturakoit-
Heinäveden alakoululaiset
alakoululaiset pääsivät
pääsivät aloittaaloittaHeinäveden
maan viime
viime kevätlukukauden
kevätlukukauden uudessa
uudessa koulurakouluramaan
kennuksessa.
kennuksessa.
Luokkahuoneiden
Luokkahuoneiden taulukalustus
taulukalustus muutettiin
muutettiin rarakentamisen
kentamisen aikana
aikana nykyaikaisemmaksi
nykyaikaisemmaksi ja
ja älytauälytaulut
lut sijoitettiin
sijoitettiin lähes
lähes kaikkiin
kaikkiin luokkahuoneisiin.
luokkahuoneisiin.
Kiinteistöön
Kiinteistöön sijoitettujen
sijoitettujen multisensoreiden
multisensoreiden
avulla
avulla ohjataan
ohjataan luokkahuoneiden
luokkahuoneiden valaistusta
valaistusta ja
ja
ilmastointia.
ilmastointia.
Ruokalaa
Ruokalaa ja
ja siihen
siihen liittyvää
liittyvää kirjastoa
kirjastoa käytetään
käytetään
koko
koko koulun
koulun yhteisiin
yhteisiin tapahtumiin.
tapahtumiin.
AH-Talotekniikka
AH-Talotekniikka teetti
teetti Otto
Otto Kotilaisen
Kotilaisen koulun
koulun
suunnittelun
suunnittelun yhteydessä
yhteydessä Savonia-ammattikorSavonia-ammattikorkeakoulun
keakoulun opiskelijalla
opiskelijalla insinöörityön
insinöörityön kaapekaapeleiden
leiden määrälaskennasta.
määrälaskennasta. Kaapeleiden
Kaapeleiden määrämääräluetteloita
luetteloita verrattiin
verrattiin tietomallinnuksen
tietomallinnuksen jälkeen
jälkeen
urakka-laskennassa
urakka-laskennassa saatuun
saatuun määräluetteloon.
määräluetteloon.
Vertailulla
Vertailulla haluttiin
haluttiin selvittää
selvittää tietomallinnuksestietomallinnuksesta
ta saatavien
saatavien määräluetteloiden
määräluetteloiden luotettavuutta
luotettavuutta
ja
ja mahdollisuuksia
mahdollisuuksia suunnittelussa
suunnittelussa ja
ja urakkaurakkalaskennassa.
laskennassa.
sija
sija selviytyikin
selviytyikin ohjelmoinnista
ohjelmoinnista ABB:n
ABB:n kanssa
kanssa tiiviissä
tiiviissä
yhteistyössä
yhteistyössä hyvin”,
hyvin”, Kananoja
Kananoja kertoo.
kertoo.
Tietoverkkojen
Tietoverkkojen osalta
osalta koulu
koulu tehtiin
tehtiin yhdeksi
yhdeksi kunnan
kunnan
kuituverkkojen
kuituverkkojen solmupisteeksi.
solmupisteeksi. Turvajärjestelmien
Turvajärjestelmien osalta
osalta
kohde
kohde on
on varustettu
varustettu graafisella
graafisella käyttöliittymällä,
käyttöliittymällä, johon
johon
on
on liitetty
liitetty paloilmoituspaloilmoitus- rikosilmoitus-,
rikosilmoitus-, kulunvalvontakulunvalvonta- ja
ja
kameravalvontajärjestelmät.
kameravalvontajärjestelmät.
Kananojan
Kananojan mukaan
mukaan Otto
Otto Kotilaisen
Kotilaisen koulussa
koulussa valaistuksen
valaistuksen
ohjauksien
ohjauksien tavoitteena
tavoitteena oli
oli optimoida
optimoida energian
energian käyttö
käyttö autoautomaattisesti
maattisesti siten,
siten, että
että se
se ei
ei aiheuta
aiheuta ongelmia
ongelmia käyttäjille
käyttäjille ja
ja
että
että järjestelmä
järjestelmä olisi
olisi käyttäjille
käyttäjille riittävän
riittävän yksinkertainen.
yksinkertainen.
Teksti:
Teksti: Virpi
Virpi Kumpulainen
Kumpulainen
Kuvat:
Kuvat: AH-Talotekniikka
AH-Talotekniikka
4.
4.
5.
5.
Plaani 33 2012
2012 Valaistus
Valaistus
Plaani
25
25
AJATTOMASTI
NYKYAJASSA
Ulkovalaisinsarja
Ympäristöä ja ihmisiä ajatellen
Tuoteperhe tarjoaa useita
vaihtoehtoja ulkonäön, valon
jaon ja asennusmahdollisuuksien suhteen ja käyttää
tehokkaimpia lampputyyppejä mukaanlukien pienloistelamput, monimetallilamput,
pitkäikäisen QL induktiolampun sekä LEDit.
www.elektroskandia.fi
SiSäänkäynnit
ovipuhelimen avulla päästät
kutsutut vieraat helposti sisään.
yksinkertainen ratkaisu lopettaa
rapussa juoksemisen ja pitää
ei-toivotut vieraat poissa.
AutotAllit
turvajärjestelmä mahdollistaa
helpomman kulkemisen ja samalla
parannetaan turvallisuutta autotalleissa,
kellareissa ja muissa yhteisissä tiloissa.
SAunAt jA peSutuvAt
ei enää riitaa saunavuoroista ja pesuloiden
käytöstä. varausjärjestelmällä tilat saadaan
tehokäyttöön ja valvonnan alle. käyttäjät
varaavat haluamansa vuorot internetissä.
yHteiSet tilAt
liittämällä kellarit, pyörävarastot ja muut
yhteiset tilat turvajärjestelmään ehkäistään
varkauksia ja vahingontekoja.
Turvallisuutta asumiseen
Avaimia hukassa?
Answers for infrastructure.
Hukattu avain on turvallisuusriski ja lukkojen uudelleensarjoituksesta koituu paljon kuluja eritoten kerrostaloissa.
Bewator Entro kulunvalvontajärjestelmän avulla yleisten
tilojen avaimena toimii etälukutunniste, kadonnut
tunniste on helppo poistaa järjestelmästä. Bewator Entro
on PC-ohjattu kulunvalvontajärjestelmä, jota on toimitettu
yli 10 000 järjestelmää ja jota myydään maailmanlaajuisesti. Entrolla suojataan yli 100 000 ovea tänäkin päivänä.
Ennen kaikkea Bewator Entro tunnetaan käyttäjäystävällisenä ja elinkaarikuluiltaan edullisena järjestelmänä, johon
voidaan yhdistää ovipuhelimet, kameravalvonta ja varausjärjestelmä. Kuulostaako mielenkiintoiselta? Anna meidän
tulla esittelemään järjestelmäämme seuraavaan taloyhtiönne hallituksen kokoukseen, me tuomme kahvipullat!
Ota yhteyttä 010 511 5151 tai vaihtoehtoisesti lue lisää
ratkaisuistamme asuinkiinteistöihin kotisivuiltamme
www.siemens.fi/securityproducts.
www.siemens.fi/securityproducts
Koordinoituun projektin hallintaan
Valaistussuunnittelua koskevien toimeksiantojen tilaaminen ja toteuttaminen selkiytyy. Kesäkuussa valmistunut valaistussuunnittelun tehtäväluettelo sopii hyvin erikoiskohteisiin ja kertoo tilaajalle, mitä asioita
suunnittelua koskevassa tarjouspyynnössä on oltava mukana. Näin rakennuttajat ja tilaajat saavat yhteismitallisia tarjouksia.
”Nykytilanteessa valaistussuunnittelua koskevat tarjoukset eivät aina ole vertailukelpoisia, koska tilaaja ei osaa
kertoa mitä hän haluaa. Suunnittelijat puolestaan tulkitsevat tilaajan toimeksiantoja ja niiden sisältöä eri tavalla
omista lähtökohdistaan”, toteavat valaistuksen tehtäväluettelon laadintaa koordinoineet Sirpa Laitinen WSP:ltä
ja Ari Peltola Airixilta.
Ensimmäisenä
pohjoismaissa
Valaistussuunnittelua koskeva
tehtäväluettelo kehitettiin ja
julkistettiin samaan aikaan kahdeksan muun rakennushankkeen
johtamista ja suunnittelua koskevan uudistetun tehtäväluettelon
kanssa.
Kolmas koordinoija on Sanna Forsman Granlundilta.
Työnjaossa Forsman keskittyi muita enemmän sisävalaistukseen ja Laitinen puolestaan ulkovalaistukseen
Tilaajan on jatkossa mietittävä, minkä tasoista suunnittelua
ja suunnittelutehtäviä kohteessa tarvitaan missäkin vaiheessa. Suunnittelija puolestaan tietää, mitä dokumentteja
kussakin valaistussuunnittelua koskevassa toimeksiannossa
on tuotettava ja missä vaiheessa. Urakoitsija saa käsiinsä
oikeaan aikaan oikeanlaiset ja laatutasoltaan oikeanlaiset
suunnitelmat. Eri taloteknisiä suunnitelmia voidaan sovittaa
yhteen entistä aikaisemmassa vaiheessa.
Vetovastuu kuului Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI
ry:lle. Kaikki tehtäväluettelot on
kehitetty ja hyväksytty yhteisesti
rakennusalan suunnittelujärjestöjen kanssa.
Tehtäväluetteloista seitsemän
olivat uusintoja vuonna 1995
julkaistuista ensimmäisistä versioista.
Valaistussuunnittelua sekä
akustista suunnittelua koskevat
tehtäväluettelot olivat nyt mukana
ensimmäistä kertaa.
Valaistussuunnittelu on osa kokonaisvaltaista sähkösuunnittelua. Sähkösuunnittelijat tekevät yleensä valaistussuunnittelun osana muuta työtään. VAL-tehtäväluettelon
mukainen tarjouspyyntö on sähkösuunnittelutoimistoille
selkeä viesti siitä, että valaistushankkeeseen on lupa
panostaa aiempaa enemmän.
Kokonaiskuva selkeämmäksi
Paitsi tarjousten ja tarjouspyyntöjen samankaltaisuus,
seurauksena on myös projektin etenemistä koskevan
kokonaiskuvan selkiytyminen.
Valaistuksen tehtäväluettelo on
laatuaan ensimmäinen ainakin
pohjoismaissa, mahdollisesti koko
Euroopassa. Käytännön laatimistyöstä on vastannut Suomen
Valoteknillisen Seuran valaistussuunnittelijoiden toimintaryhmä. Kehitystyöhön ovat voineet
osallistua kaikki suunnittelutyötä
tekevät toimitusketjusta riippumattomat valaistussuunnittelijat. Vuonna 2008 perustetun
toimintaryhmän tavoitteena on
suomalaisen valaistussuunnittelun
ammattikunnan vahvistaminen ja
kehittäminen.
28
valoPlaani
”Tehtäväluettelo on paikallaan kun valaistussuunnitteluun ja valaistustekniikkaan sekä valon
laatuun ja määrään halutaan kiinnittää erityistä
huomiota toiminta- ja kaupunkiympäristössä, sisätiloissa tai ulkona. Valaistussuunnittelijat saavat
mahdollisuuden tehdä aikaisempaa perusteellisempaa työtä”, Sirpa Laitinen ja Ari Peltola toteavat.
www.ketonen.com
”On helppo nähdä, miten työ etenee tarveselvityksen ja
hankesuunnittelun jälkeen ehdotus- ja yleissuunnittelun
kautta kohti lopullista toteutustaan”, Sirpa Laitinen ja Ari
Peltola korostavat.
- Alumiinirunko,
suupuhallettu
opaalisatiinilasikupu
Tehtäväluettelon otsikot ovat yhtenäiset muiden taloteknisten tehtäväluetteloiden kanssa, joten ohjetta voidaan
käyttää muiden tehtäväluetteloiden rinnalla. Valaistussuunnittelusta voidaan puhua nyt samoilla tehtävänimikkeillä muiden suunnittelualojen kanssa.
- 60 W LED,
3000 K (3900 lm) tai
4000 K (4300 lm)
”Projekteissa erikoissuunnittelu kuten juuri valaistusta
koskevat asiat liikkuvat usein jälkijunassa. Yhteismitallisten suunnitteluvaiheiden avulla valaistussuunnittelun
tehtävät voidaan kohdentaa ajallisesti oikeaan aikaan
muiden suunnittelualojen kanssa.”
- Himmennettävä
- Halkaisija 690 mm,
korkeus 81 mm
Tämä on merkittävä parannus nykykäytäntöön, jossa
ensin suunnitellaan kaikki muu suunnittelu valmiiksi ja
valaistussuunnittelija tulee mukaan hankkeeseen myöhemmin, kun esimerkiksi tilat ja rakenteet on määritelty
valmiiksi. Jatkossa valopisteiden sijaintia voidaan muuttaa aikaisemmassa vaiheessa. Tila voidaan suunnitella
kokonaisuutena myös valaistuksen osalta.
Tehtäväluettelon lisäksi valaistusuunnittelijan on hyvä
perehtyä entistä tarkemmin rakennushankkeen projektinhallintaan sekä valaistuksen tekniseen toteutukseen
liittyviin käytännön seikkoihin.
Muotoilua valon avulla
Ari Peltola ja Sirpa Laitinen tekevät eron valo- ja valaistussuunnittelun välillä. Valosuunnittelija keskittyy
väliaikaiseen valaistukseen esimerkiksi teattereissa. Valaistussuunnittelija puolestaan tekee pysyviä valaistusratkaisuja, jota näkyvät niin sisätiloissa kuin kaupunkiympäristössäkin. Valaistusilme luodaan yhteistyössä muiden
suunnittelijoiden kanssa.
Pelkästään valaistussuunnittelija-nimikkeellä elantonsa
hankkivien ammattilaisten määrä on Suomessa pieni.
Tehtäväluettelo on näin ollen tärkeä osa valaistussuunnittelijan ammatti-identiteetin kehittymistä – luettelossa
esitetyistä tehtävistä muodostuu vastuita sekä oikeuksia
erilaisten tehtävien muodoissa.
Valaistussuunnittelijoilla ei ole omaa ammattitutkintoa,
mutta töitä tekevät ovat koulutukseltaan arkkitehteja
ja maisema-arkkitehteja, muotoilijoita, insinöörejä ja
sähkösuunnittelijoita. Teatterikorkeakoulussa koulutetaan
valo- ja äänisuunnitteluun perehtyneitä esittävän taiteen
ammattilaisia. Valon avulla muotoilu voisi hyvinkin kuulua
arkkitehtien peruskoulutukseen opintojen alkuvaiheessa.
Valaistussuunnittelu tarkoittaa valon avulla muotoilua,
tilojen luomista ja orientoitavuuden parantamista. Valaistussuunnittelu tavoittelee sekä esteettisyyttä, käytettävyyttä että energiatehokkuutta.
Teksti ja kuva: Matti Valli
RingoffiRe
LeD
DesignRZB:HelmutHeinrich
30
projektiPlaani
Ulkoasiainministeriön tiedotustilaan edistyksellistä esitystekniikkaa
Helsingin Katajanokalla sijaitsevan ulkoasiainministeriön kulttuuri- ja
viestintäosaston tiedotustilan esitystekniikan saneeraus valmistui alkukesästä. Saneerauksen jälkeen tilasta on rakentunut ministeriön viestintätilojen monikäyttöinen lippulaivakohde. Tiedotustilan AV-, sähköja valaistussuunnittelusta vastasi Granlund Oy.
Ulkoasiainministeriön tiedotustila on tarkoitettu pääasiassa 50 - 100 henkilön lehdistö- ja infotilaisuuksiin. Tilassa
järjestettävät tiedotustilaisuudet televisioidaan usein, ja
ne saavat laajan huomion mediassa, joten tekniikan on
toimittava halutulla tavalla.
”Saneeraukseen päädyttiin, koska tilan AV- ja valaistustekniikka olivat vanhentuneita. AV-laitteiden osalta
ensiarvoisen tärkeätä teknistä toimivuutta ei voitu enää
taata. Tilan valaistusratkaisut eivät vastanneet nykyisen
käyttötarpeen vaatimuksia”, kertoo saneerauksen tilaajana toiminut ja rakennuttamisesta vastannut ulkoasiainministeriön hankintapäällikkö Asmo Kemppainen.
Nykyaikaisen AV- ja valaistustekniikan lisäksi suunnittelussa asetettiin yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi tilan
monikäyttöisyyden lisääminen. Lisäksi suunnittelussa
kiinnitettiin huomiota laitteiden helppokäyttöisyyteen.
Suunnittelijoiden ja käyttäjän väliset alustavat tarvekartoitukset ja selvitykset nousivat projektissa erittäin
tärkeiksi.
”Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kulttuuriosaston edustajien yhteistyö suunnittelijoiden kanssa oli ensiarvoista
käyttäjänäkökulman esille tuomisessa heti suunnittelutyön alkuvaiheessa. Ari Selonen ja Risto Joki viestintäja kulttuuriosastolta antoivat suuntaviivat ratkaisuille ja
ovat olleet mukana työn kaikissa vaiheissa. Myös ulkoasiainministeriön kiinteistöyksikön arkkitehtuuri- ja sisustusasiantuntijat Hanni Sippo ja Pauliina Jurmu olivat
hankkeessa mukana”, Kemppainen kertoo.
Puitesopimuksen kilpailutus
Saneerausprojektin yhteydessä ulkoasiainministeriön
virastopalveluyksikkö/hankintapalvelut kilpailutti EU-laajuisena tarjouskilpailuna tilan saneerauksen viime vuoden
lopussa. Kilpailutus käsitti AV-tekniikkaa koskevan puitesopimuksen, joka sisälsi tiedotustilan AV-esitystekniikan
ja valaistuksen uusimisen lisäksi myös ulkoasiainhallinnon muiden neuvottelu-, auditorio- ja kokoustilojen AVesitystekniikan uusimista, laitetoimituksia ja asennuksia
sekä tarvittaessa esitystekniikan kannalta tarpeellisia
valaistus- ja sähkötöitä. Puitesopimusta hyödynnetään
ministeriön lisäksi tarvittaessa myös Suomen ulkomaanedustustoissa.
(vas.) Ulkoasiainministeriön lehdistö- ja kulttuuriosasto on toiminut Kanavakadulla Helsingin Katajanokalla vuodesta 1989. Arkkitehti Elia Heikelin
suunnittelema ja aikoinaan suolavarastonakin
toiminut rakennus on valmistunut 1898. Kun makasiini aikanaan saneerattiin toimistokäyttöön,
vanhat huolellisesti tehdyt puurakenteet pyrittiin
säilyttämään ja puupintaa jätettiin näkyviin mahdollisimman paljon.
(oik.) Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kulttuuriosastolla työskentelevän Ari Selosen, ulkoasiainministeriön hankintapäällikkö Asmo Kemppaisen,
Granlund Oy:n ryhmäpäällikkö Markku Myllyksen ja
projektipäällikkö Arttu Harjulan mielestä saneerattu tiedotustila palvelee nyt erinomaisesti ministeriön sisäisen ja ulkoisen viestinnän tarpeita.
31
(ylh.) Mikseripöytä on räätälöity käyttäjän toiveiden mukaan.
(oik.) Tilaa käytetään lähinnä ulkoasiainministeriön
pressitilaisuuksiin, mutta sillä on myös ulkopuolisia
käyttäjiä.
muassa esityssuuntia on entisen yhden sijasta kolme.
Kaksi laadukasta videoprojektoria ja kaksi valkokangasta,
kaksi siirreltävää 65” näyttöä, kiinteät HD-tason kamerat,
videoneuvottelulaitteisto, laadukas ammattitason äänentoistojärjestelmä, ammattitason AV-ohjauslogiikka ja
viimeisintä valaistustekniikkaa edustavat, säädettävät ja
energiatehokkaat led-kuvausvalot sekä led-yleisvalaistus
mahdollistavat vaativimpienkin tilaisuuksien järjestämisen”, toteaa Kemppainen tyytyväisenä.
”Puitesopimuksen aikaansaaminen oli tärkeää. UM:llä on
jo pelkästään Katajanokalla noin 60 erilaista neuvottelutilaa. Meillä on myös hieman alle sata ulkomaanedustustoa,
joissa on niin ikään AV-tarpeita”, Kemppainen kertoo.
Käyttövarmuus korostui suunnittelussa
Granlund Oy:ltä pyydettiin maaliskuussa 2011 tarjousta
lehdistökeskuksen AV-tekniikan tilanne- ja tarvekartoituksesta. ”Laadimme tilasta selvityksen, joka sisälsi
ehdotuksen AV-tekniikan saneeraukseksi, ehdotuksen
valaistuksen saneerauksesta tilan tarpeiden mukaiseksi
sekä ehdotuksen saneerauksiin tarvittavista sähkö- ja
rakennustöistä. Teimme myös projektin alustavan kustannusarvion ”, kertoo projektin suunnittelun ohjauksesta
vastannut ryhmäpäällikkö Markku Myllys Granlundilta.
Kilpailutuksessa oli hinnan lisäksi myös laadullisia vertailuja arviointikriteereitä. Yksi sellainen oli laajennettu takuu,
jonka myötä viestintä- ja kulttuuriosaston tiedotustilan
saneeraustyölle ja laitteistolle saatiin normaalin kahden
vuoden takuuajan sijaan peräti viiden vuoden takuu.
Kilpailutusprosessissa avusti PTC Services Oy, joka on
julkisiin hankintoihin ja hankintasopimuksiin erikoistunut
asiantuntijatoimisto. Asiantuntijoina puitesopimuksen kilpailuttamisessa toimivat varatuomarit Annamari Kontio
ja Aarne Kumlin.
Selvitysvaiheen jälkeen Granlundin vastuulla olivat
kohteen AV-, valaistus ja sähkösuunnittelu, hankinnassa
avustaminen, valvonta ja vastaanotto. Tila myös mallinnettiin 3D-muotoon vaihtoehtojen tarkastelua varten.
Tarjouskilpailun voitti Sähkötaso Esitystekniikka Oy.
Ulkoasiainministeriön ja Sähkötaso Esitystekniikka Oy:n
välillä solmittu puitesopimus on voimassa neljä vuotta.
Granlundilla suunnittelutiimin muodostivat Myllyksen
lisäksi AV-suunnittelusta vastannut Arttu Harjula ja AVerikoisasiantuntija Timo Tuominen, valaistussuunnittelija Sanna Forsman ja sähkösuunnittelija Antti Rinne.
Tiedotustilan saneeraushankkeen ammattitaitoisesta toteutuksesta Sähkötaso Esitystekniikka Oy:ssä vastasivat
Petri Markkula, Juha Heinonen ja Toni Tumanoff.
”Saneeraushanke sujui kaiken kaikkiaan hyvin. Joitakin
yksityiskohtia jouduttiin rakennusvaiheessa tarkentamaan,
mutta mitään isoja muutoksia ei ollut tarpeellista tehdä.
Saneerauksen myötä tilassa voidaan pitää erilaisia ja myös
jossain määrin aikaisempaa suurempia tilaisuuksia. Muun
Myllyksen mukaan tilan suunnittelun erityisenä tavoitteena oli saada tekniikasta helppokäyttöistä, käyttövarmaa,
korkeatasoista, huomaamatonta ja muunneltavaa. Haasteena olivat tekniikan istuttaminen suojeltuun miljööseen, helppokäyttöisyyden mahdollistaminen ja vaihtelevat käyttötilanteet ja esityssuunnat.
32
33
1.
2.
Akustisesti haastava tila
Tiedotustilan puhe- ja ohjelmaäänentoistojärjestelmässä ohjelmalähteiden ääni syötetään AV-valitsimelta
DSP-matriisimikserille sekä päätevahvistimille ja sieltä
kaiuttimille. DSP-matriisimikseriin liitetään kaikki
äänilähteet ja mikserissä voidaan ohjelmallisesti valita
esimerkiksi kunkin ohjelmalähteen taso, reititys ja
efektointi.
Tilaan on asennettu kiinteästi kolme ohjattavaa videokameraa. Näiden kuvat saadaan näytöille, videoneuvottelujärjestelmään sekä tarvittaessa myös tallennettua. Tilassa jo ennestään ollut HD-tasoinen Polycom-videoneuvottelulaitteisto on niin ikään liitetty AV-järjestelmään.
Tilan sähköohjaukset on toteutettu Dali-väyläpohjaisella
valaistusohjausjärjestelmällä. AV-ohjausjärjestelmä liittyy Dali-järjestelmään väyläsovittimen välityksellä sekä
kosketintieto-ohjauksena sähkökeskukselle.
Tilan kaiutinverkosto on toteutettu siirreltävien pilarikaiuttimien avulla. Mikrofonit on liitetty automaattimikserille
(DSP), joka avaa säädettävän kynnystason ylittävän signaalin kanavan. Tästä signaali kuljetetaan DSP:n kompressorin, limitterin, taajuuskorjaimen ja kierronestimen
kautta vahvistimille ja kaiutinverkostoon.
AV-laitteita ohjataan AV-logiikkaohjausjärjestelmän kautta. AV-järjestelmää sekä siihen liitettyä muuta talotekniikkaa, kuten valaistusta ja sähköohjauksia, käytetään
kosketusnäytöillä. Esityspöydälle ja tarkkaamoon on sijoitettu kosketusnäytöt, joille saadaan valittu kuva halutulla
näytöllä esitettävästä materiaalista ja myös esikatselukuva ennen esityksen ohjaamista suurille näytöille.
Mikrofonisignaalien tasoja voidaan säätää lisäksi käsin
tarkkaamon pöydälle asennetulla, liu’uin varustetulla
mikserillä sekä iPadilla.
Laadukasta led-valaistusta
Tilan valaistusratkaisuilla haluttiin kohentaa tilan ulkoasua sekä luoda laadukas ja kuvaustekniikan haasteet huomioon ottava valaistus. Ratkaisuksi valittiin
led-valaisimilla toteutettu digitaalisesti himmennettävä
valaistus, jonka säätöjärjestelmään ohjelmoitiin esiaseteltuja valaistustilanteita. Valo-ohjausjärjestelmään
on sisällytetty AV-logiikkaan väyläpohjaisesti liitettävä
yksikkö, joka toimii rinnan salissa olevien ohjauspainikkeiden kanssa.
DSP:stä on varattu ohjelma- ja puheäänisignaaliliitäntä
myös ulkopuolisille liitännöille, kuten toimittajien ulkoisille äänilinjoille, video- ja TV-tuotannolle sekä videoneuvottelulaitteelle.
Kuvaa näytöille ja maan ääriin
Videoesitysjärjestelmä on toteutettu kokonaisuudessaan
HD-tasoisena. Ohjelmalähteiden kuvat ohjataan AVmatriisille, josta ne voidaan vapaasti valita näytettäviksi
millä tahansa tilan näyttölaitteella tai ohjata mahdollisiin
muihin tiloihin IP-verkon, videoneuvottelujärjestelmän tai
kuvansiirtoverkon kautta.
Kuvaus- ja kohdevalot on sijoitettu pääkatselusuunnasta
katsoen mahdollisimman huomaamattomiin paikkoihin
pylväiden ja palkkien taakse. Kohdevalaistuksessa on
käytetty studiokäyttöön suunniteltuja energiatehokkaita
led-valaisimia, joilla voidaan pienentää myös tilan lämpökuormaa. Kuvausvalojen kirkkautta ja värilämpötilaa
ohjataan DMX-väylän kautta, jolloin niistäkin voidaan
Näyttölaitteina on kaksi videoprojektoria ja kaksi valkokangasta sekä kaksi siirreltävää 65” LCD-näyttöä.
Näyttöjä voi käyttää myös paikallisten ohjelmalähteiden
kuvien esittämiseen.
34
3.
(vas.) Valaisimia voidaan ohjata sektoreittain tai
vaihtoehtoisesti voidaan käyttää hyväksi esiasetettuja valaistustilanteita. Lähinnä valkokankaita
sijaitsevat valaisimet himmenevät automaattisesti
projektorien kytkeydyttyä päälle. Esityspöytään on
integroitu myös dokumenttikamera.
(1) Sekä valaisimia että mikrofoneja voidaan säätää iPadilta.
(2) Trussirakenteiden avulla videoprojektorit saatiin tukevasti paikoilleen. Trusseihin on mahdollista
kiinnittää myös lisävalaistusta esimerkiksi tv-kuvausryhmien tarpeisiin.
(3) Yleisvalaistuksessa käytettyjen led-valaisimien
kiinnityspalkit ovat erikoisvalmisteiset. Lämpökuormaa vähentävät ja energiatehokkaat kuvausja kohdevalot toimitti Hedcom Oy.
(oik.) Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kulttuuriosastolla työskentelevän Ari Selosen käyttäjänäkökulma auttoi suunnittelijaryhmää monin tavoin.
(alla) Tilassa on kolme kiinteästi sijoitettua ohjattavaa videokameraa.
muokata useita eri kuvausvalaistustilanteita.
Sähköistyksessä vaativinta oli kaapelointien ja rasioiden
asennus rakenteita rikkomatta ja siten, että ne sulautuvat tummiin rakenteisiin. Saneerauksen myötä parannettiin myös tilan johtoreittejä ja asennettiin kaapeloinnit
siistimmin. Pelkästään cat-kaapelia kului peräti neljä
kilometriä. Sähköurakan huolellisesti ja ammattitaidolla
tehnyt Jeti-Sähkö Oy toimi Sähkötaso Esitystekniikka
Oy:n aliurakoitsijana.
Teksti: Virpi Kumpulainen
Kuvat: Paavo Lehtonen
Lamppujen energiamerkinnät uusiutuvat, valaisimet osittain mukaan
Energiamerkintä on pitänyt tehdä kotitalouskoneisiin ja myös lamppuihin jo jonkin aikaa. Lamppujen pakkauksissa
on pitänyt olla energiatehokkuuskilpi. EU on antanut asiassa heinäkuussa 2012 uuden direktiivin, jossa asiaan tulee
laajennuksia.
lamppuja että loppukäyttäjille
markkinoitavia
valaisimia.
Asetuksessa
uusitaan
pakolliset
enerAsetus koskee sekä sähkölamppuja
että loppukäyttäjille
markkinoitavia
valaisimia.
Asetuksessa
uusitaan
pakolliset
giamerkkivaatimukset toimittajille
ja myyjille.
Nykyisen
energiamerkinnän
soveltamisalue
laajenee
suunnattuihin
ja
energiamerkkivaatimukset
toimittajille
ja myyjille.
Nykyisen
energiamerkinnän
soveltamisalue
laajenee
suunnattuihin
ammattikäyttöön
tarkoitettuihin
lamppuihin.
Samalla
otetaan
käyttöön
uusia
luokkia
luokan
A yläpuolelle.
Näin
kehitja
ammattikäyttöön
tarkoitettuihin
lamppuihin.
Samalla
otetaan
käyttöön
uusia
luokkia
luokan
A yläpuolelle.
Näin
ketyneempien teknologioiden
tuotteet
voidaan
eriyttää
paremmin
muista
tuotteista.
Ledit
asetetaan
suorituskyvyltään
hittyneempien
teknologioiden
tuotteet
voidaan
eriyttää
paremmin
muista
tuotteista.
Ledit
asetetaan
suorituskyvyltään
paremmiksi kuin pienoisloistelamput, jotka ovat hallinneet asteikon yläpäätä.
Seuraavassa taulukossa esitetään, mitkä lampputeknologiat kuuluvat mihinkin energiatehokkuusluokkiin. Siinä myös
mainitaan, onko teknologia poistettu käytöstä tai onko se suunniteltu poistettavan käytöstä rinnakkaisessa ekosuunnitteluasetuksessa.
Taulukko: Lampputeknologiat eri energiatehokkuusluokissa
Energiatehokkuusluokka
Ympärisäteilevät lamput
Suunnatut lamput
A++ (tehokkain)
Luokka on vielä tyhjä lukuun ottamatta katuvalaistuksessa käytettäpienpainenatriumlamppuja. Siviä matalapainenatriumlamppuja.
sältää pian
parhaimmat
ledilamput.
Sisältää
pian
parhaimmat
ledilamput.
Luokka on vielä tyhjä, sisältää pian
parhaimmat ledilamput.
A+
Parhaat ledilamput vuonna 2012,
parhaat loisteputket, pienloistelamput ja suurpainepurkauslamput.
Parhaat ledilamput vuonna 2012.
A
Keskitasoiset ledilamput vuonna
2012, keskitasoiset pienloistelamput
sekä heikot loisteputket ja suurpainepurkauslaput (kaksi viimeksi
mainittua pois käytöstä vuosina
2010-2017).
Keskitasoiset ledilamput vuonna
2012, keskitasoiset ja hyvät pienloistelamput, suurpainepurkauslamput (ehdotettu poistettavaksi käytöstä vaiheessa 3, vuonna 2016).
B
Heikot pienloistelamput ja ledilamput (poistettu käytöstä vuonna 2009
muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta), parhaat infrapunapinnoitetut
lamput.
Heikot pienloistelamput ja ledilamput (ehdotettu poistettavaksi
käytöstä vaiheessa 1, vuonna
2013), parhaat pienoisjännitteiset
heijastinkuvulla varustetut halogeenilamput (infrapunapinnoitetut
tai ksenontäytteiset).
C
Ksenontäytteiset verkkojännitteiset
halogeenilamput (poistetaan käytöstä vuonna 2016, lukuun ottamatta
G9- ja R7s-lamppuja).
Keskitasoiset tavanomaiset pienoisjännitehalogeenilamput, ehdotettu
poistettavaksi käytöstä vaiheessa 1
ja 2 (2013 ja 2014).
D
Tavanomaiset halogeenilamput ja
hehkulamput (poistetaan kokonaan
vuonna 2012).
Heikot tavanomaiset pienoisjännitehalogeenilamput (ehdotettu
poistettavaksi käytöstä vaiheessa 1, vuonna 2013), laadukkaat
verkkojännitteiset halogeenilamput
(ehdotettu poistettavaksi käytöstä vaiheessa 3, vuonna 2016, jos
tietyt ehdot täyttyvät).
E (vähiten tehokas)
Tavanomaiset halogeenilamput ja
hehkulamput (poistetaan kokonaan
vuonna 2012).
Heijastinkuvulla varustetut hehkulamput ja heikot verkkojännitteiset
halogeenilamput, ehdotettu poistettavaksi käytöstä vaiheessa 1 ja 2
(2013 ja 2014).
36
valoPlaani
Loppukäyttäjille markkinoitavat valaisimet on siis myös
merkittävä energiatehokkuusmerkinnällä. Valaisimien
merkinnöissä osoitetaan, minkä energialuokan lamppuja
niissä voidaan käyttää.
Direktiivi velvoittaa myyjää ja markkinoijaa ilmoittamaan
energiatehokkuusluokka ilmoituksissa, tarjouksissa, myynninedistämismateriaalissa, myyntipisteissä ja pakkauksessa.
Tämä asetus on ehdotus, lopullinen päätös ja vahvistus tulee
tämän syksyn aikana.
Teksti: Risto Hiltunen
Lisätietoa: www.valosto.com/tiedostot/120712EU
energylabellingofelectricallampsandluminairesfi.pdf
KYLPYHUONEVALAISIMET
IP 44/IP 65
peilivalaisimet
seinävalaisimet
kattovalaisimet
upotettavat
halogeenit
Teclux Oy
puh. 09-2252 410
Lamppujen pakkauksien energiatehokkuuskilpi. Uuden EU-direktiivin myötä luokkien määrä lisääntyy.
www.teclux.fi
37
VALO ON VIESTI
Ledien valon laatu
yleisvalaistuksessa
Led-tekniikan kehitys on edelleen erittäin nopeaa. Ledien tehokkuus on kaksinkertaistunut vain muutamassa vuodessa, samalla
kun kustannukset ovat alentuneet merkittävästi. Tämä kehitys todennäköisesti jatkuu, mutta hidastunee jonkin verran. Oletettavasti
järjestelmät, joiden teho on tällä hetkellä 100 lm/W, nousevat parin
vuoden sisällä tehoon 150 lm/W. Volyymien kasvaessa myös kustannukset laskevat. Kuinka paljon, sitä on vielä vaikea sanoa. Se on
kuitenkin selvää, että led-ratkaisujen kysyntä julkisiin tiloihin kasvaa tehokkaampien, edullisempien ja parempien teknisten sovellusten myötä. Ledien uskotaan valtaavan valaisinmarkkinat noin
kymmenen vuoden kuluessa.
38
valoPlaani
Ledien valotehokkuuden parantuessa tekniikkaa voidaan
käyttää yhä useammassa eri valaisintyypissä ja sovelluksessa. Edelleen on kuitenkin tärkeää pitää yksittäisille
loistediodeille ja kokonaisille valaisinratkaisuille ilmoitetut
tiedot erillään. Loistediodien ja led-moduulien valmistajien antamat arvot tarkoittavat lähes poikkeuksetta
kylmän loistediodin maksimivalotehokkuutta. Niissä ei
ole huomioitu lämpötilojen kohoamisen, teholähteen
oman kulutuksen tai heijastimien ja linssien aiheuttamaa
tehohäviötä. Huonosti suunnitellun tai heikkolaatuisella
teholähteellä varustetun led-valaisimen valotehokkuus
voi jäädä alle puoleen loistediodin nimellisarvosta. Valotehokkuudella on merkitystä vain silloin, kun se koskee
koko järjestelmää.
jät. Värilämpötila, värintoisto ja värin laatu vaikuttavat
valon käytettävyyteen ja siihen miten se koetaan. Yhdessä hyvin suunnitellun, ledeille tarkoitetun valaisimen
kanssa saavutetaan hyviä tuloksia. Kun led-valaistuksen
laatua arvioidaan, on kiinnitettävä huomiota valaistustekniikasta tuttujen suureiden ja käsitteiden lisäksi myös
muutamaan led-tekniikalle ominaiseen käsitteeseen.
Led-valaisimet myös sisätilojen valaistukseen
Led-valaistus on tullut sisätilojen yleisvalaistukseen jäädäkseen. Laadukkaimmissa led-valaisimissa valotehokkuus ylittää jo T5-valonlähteillä varustettujen, toimistovalaistukseen tarkoitettujen tuotteiden valotehokkuuden.
Uusimpien valaisimien valotehokkuus on jo 100 lm/W
ilman, että valon laadusta joudutaan tinkimään. Parhaat
julkisten tilojen led-valaisimet tuottavat jo siis enemmän valoa kuin vastaavanlaisella optiikalla varustetut
ja perinteisillä valonlähteillä toimivat valaisimet. Näitä
ovat esimerkiksi pienloiste- ja halogeenilamppuja käyttävät downlight-valaisimet sekä tietyt yleisvalaistukseen
tarkoitetut T5-loistelamppuvalaisimet. Tämä tarkoittaa,
että useissa kohteissa voidaan vähentää valopisteiden
määrää, ja saada samalla säästöjä käyttö- ja ylläpitokustannuksiin sekä asennuskustannuksiin.
Valonohjauksen tuomaa lisämukavuutta ja energiansäästöä hyödynnetään nykyisin jo suuressa osassa uudisrakennus- ja saneerauskohteita. Led-valaistus on ohjattavissa yleisimmin käytettävissä olevilla ohjausjärjestelmillä, kuten digitaalisilla DALIlla ja DSI:llä, suorapainikeohjauksella (SwitchDIM) tai analogisella 1-10V. Myös
erilaiset valaisimiin integroidut sensorit liiketunnistimilla
ja päivänvalo-ohjauksella laajentavat led-valaisimien
käyttömahdollisuuksia entisestään.
Työtiloihin tarkoitetun led-valaisimen rakenteessa on
mietittävä tarkkaan miellyttävän valaistuksen ja taloudellisuuden välinen suhde. Taloudellisuuden kannalta pelkkä
led-moduuli, jossa on jäähdytysyksikkö ja ulkopuolinen
teholähde, olisi paras ratkaisu, kun kriteerinä pidetään
pelkästään valovirran määrää suhteessa käytettyyn wattimäärään. Teoriassa siis riittäisi, että ledit sijoitettaisiin
riviin alumiinipinnan päälle. Sillä saataisiin aikaan n. 120
- 140 lumenin wattiteho, ja monet standardit täyttyisivät.
Ratkaisu tekisi kuitenkin huoneessa oleskelun lähes mahdottomaksi. Mitä suurempi on valaisimen valontuotto,
sitä enemmän se häikäisee. Tämä seikka on syytä pitää
mielessä, kun valaisimia valitaan.
Miellyttävää ja tarkoituksenmukaista valoa
Ledien tuottaman valon laatuun vaikuttavat monet teki(vas.) Ledien avulla toimistoihin pystytään luomaan
monipuolista ja tarkoituksenmukaista valaistusta,
jossa myös ympäröivää valoa on riittävästi.
(alla) Uusimpien toimistojen yleisvalaistukseen
tarkoitettujen valaisimien valotehokkuus on jo 100
lm/W. Mikroprismahäikäisysuoja pitää luminanssitasot miellyttävällä tasolla.
Visuaalinen kokemus
Led-valaistuksen suurin haaste on pitää valaistuksen
häikäisy kohtuullisella tasolla. Loistediodien ja led-moduulien luminanssi (valotiheys) voi olla yli 300 000 cd/
m², kun perinteisemmän T5-loistelampun luminanssitaso
on 17.000 cd/m².
Tavallisissa työtiloissa käytettävien, paljon valoa tuottavien led-valaisimien rakenteessa on ajateltava myös
sen tuottamia luminanssitasoja. Loistediodien tai ledmoduulin tuottamaa valoa on lähes poikkeuksetta voitava
suunnata ja säätää heijastimien, linssien ja muiden
valoa hajauttavien materiaalien avulla. Käytettävillä
heijastimilla, linsseillä ja muilla optisilla materiaaleilla on
ratkaiseva merkitys valaisimen tehokkuuteen. Linssit
ovat usein suoraan sidoksissa sekä tuotteeseen että siinä
käytettyyn diodityyppiin.
Toimistotilojen yleisvalaistukseen tarkoitettujen led-valaisimien häikäisysuojana käytetään useimmiten tasahajottavaa opaalilevyä tai paremmin valoa ohjaavaa mik(yllä) Uusinta led-tekniikkaa sisältävät valaisimet
luovat sekä työpistevalaistusta että katto- ja seinäpinnoille suuntautuvaa ympäröivää valoa.
(alla) Downlight-valaisimissa valoaukon luminanssia voidaan pienentää valaisimeen integroidulla
häikäisysuojalla.
39
roprismalevyä. Perinteiset pienluminanssioptiikat eivät
sellaisenaan sovellu suoraa valoa antaviin led-valaisimiin,
koska tällöin yksittäisten ledien tuottama korkea luminanssi tekee tilassa oleskelun epämiellyttäväksi. Sama
koskee myös downlight-tyyppisiä valaisimia. Ellei niissä
ole riittävää rakenteellista häikäisysuojausta, valaisimen
valoaukon luminanssia olisi voitava pienentää esim. valaisimeen integroidulla häikäisysuojalla.
Valkoinen valo
Valkoista valoa saadaan lisäämällä siniseen lediin fosforipinnoite, joka muuttaa osan säteilystä keltaiseksi valoksi
ja tuloksena syntyy valkoinen väri. Tämä muistuttaa
prosessia tavallisessa loistelampussa. Fosforipinnoite voidaan tehdä joko suoraan diodiin tai ulkopuoliseen levyyn.
Valon laatu riippuu siitä, kuinka tarkoin sininen valodiodi
on määritetty ja kuinka huolellisesti fosfori on valittu
kyseisen diodin mukaan. Valkoisten ledien värilämpötilaasteikko on laaja lämpimästä valkoisesta erittäin kylmään
valkoiseen (2700–8000 K). Koska valkoinen valo tuotetaan sinisellä ledillä, kylmemmissä värilämpötiloissa valotehokkuus on suurempi kuin lämpimissä. Tämä johtuu
siitä, että lämpimämpää värilämpötilaa varten fosforin on
muutettava suurempi osa alkuperäisestä sinisestä valosta, mikä heikentää valotehokkuutta.
(alla vas.) Suurissa värilaadun vaihteluissa MacAdam SDCM–ellipsi on suurempi ja MacAdam–arvo
korkeampi.
(yllä) Värintoistokyky mitataan vertailemalla mitattavan valonlähteen kykyä toistaa kahdeksaa tai
neljäätoista testiväriä. Värintoistoindeksi on aina
keskiarvo mitatuista arvoista.
laisimissa käytetään hyvälaatuisia ledejä, joiden mahdolliset värilämpötilamuutokset olisivat mahdollisimman
vähäisiä. Myös oikeanlaisella teholähteen valinnalla ja
huolellisella valaisinsuunnittelulla jäähdytys huomioiden,
on suuri merkitys värilämpötilassa tapahtuviin muutoksiin, eliniästä ja valontuotosta puhumattakaan.
Värilämpötila ja värin laatu
Valonlähteen värilämpötilan mittayksikkö on kelvin (K).
Kelvin-asteikko on alun perin suunniteltu kuumennetun
(hehkuvan) mustan kappaleen värin mittaamiseen. Hehkulampuissa arvo on helppo tulkita, koska värilämpötilan
Kelvin-arvo on sama kuin hehkulangan todellinen lämpötila. Ilman hehkulankaa toimivissa valonlähteissä, kuten
loiste- ja purkauslampuissa sekä ledeissä, käytetään korreloitua värilämpötilaa (CCT), koska värilämpötila harvoin
osuu CIE1931-väridiagrammissa esitetylle ns. Planckin
käyrälle, joka kuvaa valkoista valoa eri värilämpötiloissa.
Valonlähteen värilämpötila voi vaihdella valonlähteen
valmistajan mukaan, vaikka ilmoitettu lukema olisi sama.
Poikkeaman suuruus ilmoitetusta korreloidusta värilämpötilasta voidaan ilmoittaa MacAdam SDCM (Standard
Deviation of Color Matching) -ellipsien avulla.
Värintoisto
Ledien värintoistokyky ei ole aivan samanlainen kuin
perinteisillä valonlähteillä. Se ilmoitetaan kuitenkin samalla tavalla, eli Ra/CRI-arvona. Ra-asteikon arvot ovat
0 – 100 ja se kertoo valonlähteen kyvystä toistaa värejä.
Värintoistoindeksi (Ra) vaihtelee loistediodista riippuen
yleensä välillä 60 – 95. Korkeissa Ra-arvoissa valotehokkuus on usein jonkin verran alhaisempi.
Värintoistokykyä arvioidaan CIE-menetelmällä. Se mitataan tavallisesti vertailemalla mitattavan valonlähteen
kykyä toistaa kahdeksaa testiväriä suhteessa vertailuvalonlähteeseen. Värintoistoindeksi (CRI – Color Rendering
Index) ilmoitetaan keskiarvona (Ra), eli mitattavan valonlähteen värintoistokyky voi olla hyvä seitsemän värin
kohdalla, mutta heikompi kahdeksannen värin kohdalla.
Täydentävänä mittarina käytetään CRI 1 – 14 -asteikkoa,
jossa on kuusi lisäväriä. Pylväsdiagrammia esittävässä
kuvassa mitattava ledi ei toista kirkkaanpunaista väriä
numero 9 optimaalisesti. Siksi keskiarvo asteikolla CRI
1 – 14 on alhaisempi kuin asteikolla CRI 1 – 8. Keskiarvosta riippumatta mittarista näkyy, että punaisen värin
toisto ei ole paras mahdollinen, mikä on melko yleistä
juuri led-valonlähteiden yhteydessä.
David MacAdam kehitti 1940-luvulla sarjan kokeita tutkiakseen ihmisten kykyä erotella eri värisävyjä toisistaan.
Kokeiden tuloksina saatiin CIE1931-diagrammiin mitattavien värilämpötilapisteiden ympärille ellipsinmuotoisia
alueita. Ellipsin suuruuden kasvaessa värilämpötilapoikkeama on helpommin havaittavissa. MacAdam-ellipsien
koot ilmoitetaan asteikolla 1-10. Eli mitä pienempi arvo
on, sitä paremmin valonlähde vastaa todellista ilmoitettua värilämpötilaa. Sisätilojen yleisvalaistuksessa suosituksena on, että arvo olisi 4 tai pienempi.
Led-valonlähteiden värilämpötilassa voi tapahtua muutoksia niiden eliniän aikana. Siksi on tärkeää, että va-
Värintoistokyky voi siis vaihdella eri valmistajien diodien välillä. Värintoistokyky on kuitenkin aina sidoksissa loistediodien spektrijakaumaan. Spektrijakaumaa tarkastelemalla
saadaan lisää tietoja valodiodin kyvystä toistaa eri värejä.
On myös muistettava, että uuden ja jo joitakin tuhansia
tunteja palaneen ledin värintoistokyky voi olla erilainen.
Ledit ovat myös luova ratkaisu
Tutkimukset osoittavat, että oikein suunniteltu valaistus
luo työympäristöjä, joissa ihmiset voivat hyvin, viihtyvät ja
ovat tuottavampia. Viime aikoina tehdyssä tutkimuksessa
on selvitetty myös, miten ihmiset kokevat led-valaistuksen. Tutkimuksessa verrattiin led-valaistusta perinteiseen
T5-loistelamppuvalaistukseen. Ledeillä toteutettu valaistus
koettiin valoisammaksi ja miellyttävämmäksi silloin, kun
ympäröivän valon luminanssi oli 100 – 300 cd/m². Kun
toimistoon valitaan led-valaistus, saadaan siis valoisampi
ja miellyttävämpi työskentely-ympäristö sekä säästöjä
energiakustannuksiin. Se on myös luova ratkaisu.
Teksti: Jari Uusitalo, Fagerhult Oy
Kuvat: Fagerhult Oy
40
Pentagon Design, Helsinki
Kuva: Tomi Nuotsalo
LumiStone
Celino LED
Lediosaamisen kirkkaimmassa kärjessä
Ledivalaistus tarjoaa energiansäästöä, kaunista valoa ja
tyylikästä valaisinmuotoilua – niin sisällä kuin ulkonakin.
Philips on luotettava yhteistyökumppani, jonka laajalla,
innovatiivisella valaisinvalikoimalla toteutat haas teelli
simmatkin projektisi. www.philips.fi/lighting
StyliD
Uudistunut D3 Rakennusten energiatehokkuus
Askel kohti ympäristö- ja energiatehokkaampaa valaistusta
Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuudesta on annettu 30. päivä maaliskuuta 2011 ja astui voimaan heinäkuun alussa.
Määräykset ja ohjeet koskevat uusia rakennuksia, joissa käytetään energiaa tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen ja sen lisäksi mahdollisesti
jäähdytykseen tarkoituksenmukaisten sisäilmasto-olosuhteiden ylläpitämiseksi.
Energiatehokkuuden vaatimukset
D3:n kohdassa 2.1 rakennusten kokonaisenergiankulutus
määrää rakennusten ostoenergian laskennan rakennustyyppien standardikäytöllä.
Rakennusten ostoenergian kulutuksella tarkoitetaan energiaa, joka hankitaan rakennukseen esimerkiksi sähköverkosta, kaukolämpöverkosta, kaukojäähdytysverkosta ja
uusiutuvan tai fossiilisen polttoaineen sisältämänä polttoaineena. Ostoenergia koostuu lämmitys-, ilmanvaihto- ja
jäähdytysjärjestelmien sekä kuluttajalaitteiden ja valaistuksen energiakulutuksesta energiamuodoittain eriteltynä.
Rakennuksen energiatehokkuus ilmaistaan E-luvulla
(energiamuotojen kertoimilla painotettu rakennuksen
vuotuinen ostoenergiakulutus). D3 määrittää taulukossa
2.1.4 uudisrakennuksille rakennusluokittain E-lukujen
raja-arvot, joita rakennus ei saa ylittää. Taulukossa (alla)
on esitetty standardienergiakulutusarvoja, joita käytetään jos tarkempaa suunnittelutietoa ole käytössä.
voa kuin taulukossa, jos valaistuksen käyttämästä tehosta tehdään erillisselvitys, jossa selvitetään tilakohtaisesti
valaistuksen laadullinen ja määräinen standardinmukaisuus SFS- EN 12464-1 (2011).
E-luvun laskennassa voidaan käyttää pienempää lukuar-
Käyttötarkoitusluokka
Kellonaikad
Käyttöaika
Käyttöaste
Valaistus
Kuluttajalaittet
Ihmiseta
h/24h d/7d
-
W/m2
W/m2
W/m2
Erillinen pientalo sekä
rivi- ja ketjutalo
00:00-24:00
24
7
0,6
8b,c
3
2
Asuinkerrostalo
00:00-24:00
24
7
0,6
11b,c
4
3
Toimistorakennus
07:00-18:00
11
5
0,65
12c
12
5
Liikerakennus
08:00-21:00
13
6
1
19c
1
2
Majoitusliikerakennus
00:00-24:00
24
7
0,3
14c
4
4
Opetusrakennus ja
päiväkoti
08:00-16:00
8
5
0,6
18c
8
14
Liikuntahalli
08:00-22:00
14
7
0,5
12c
0
5
Sairaala
00:00-24:00
24
7
0,6
9c
9
8
42
valoPlaani
Määräyksen
Määräyksen mukaisuuden
mukaisuuden osoittaminen
osoittaminen rakennusta
rakennusta suunsuunniteltaessa
niteltaessa vaatii
vaatii energiaselvityksen
energiaselvityksen tekemistä
tekemistä rakennukrakennuksen
sen kokonaisenergiankulutuksesta
kokonaisenergiankulutuksesta E-lukuna
E-lukuna ilmaistuna.
ilmaistuna.
D3
D3 mää-ää
mää-ää kohdassa
kohdassa 5.1
5.1 pääsuunnittelijalle
pääsuunnittelijalle velvoitteen
velvoitteen
varmentaa
varmentaa energiaselvitys
energiaselvitys ennen
ennen rakennuksen
rakennuksen käyttöönkäyttöönottoa.
ottoa.
Rakennuslupaa
Rakennuslupaa haettaessa
haettaessa on
on siis
siis tulevaisuudessa
tulevaisuudessa arviarvioitava
oitava eri
eri suunnittelualojen
suunnittelualojen (siis
(siis myös
myös valaisutussuunvalaisutussuunnittelun)
nittelun) vaikutukset
vaikutukset kokonaisenergialukuun.
kokonaisenergialukuun. Kirjoittajan
Kirjoittajan
omien
omien kokemuksien
kokemuksien perusteella
perusteella valaistukseen
valaistukseen käytetyn
käytetyn
sähköenergian
sähköenergian osuus
osuus on
on huomattavasti
huomattavasti pienempi
pienempi kuin
kuin
standardikäyttöarvot,
standardikäyttöarvot, joten
joten valaistusuunnittelulla
valaistusuunnittelulla voidaan
voidaan
parantaa
parantaa rakennuksen
rakennuksen energiatehokkuutta
energiatehokkuutta ja
ja jossain
jossain
tapauksissa
tapauksissa taselaskennassa
taselaskennassa kompensoida
kompensoida muita
muita ratkairatkaisuja.
suja.
Jos
Jos tarkastellaan
tarkastellaan esimerkiksi
esimerkiksi vuoden
vuoden 2007
2007 netto-ostonetto-ostoenergian
energian kulutusta
kulutusta rakennuskannassa,
rakennuskannassa, havaitaan
havaitaan valaisvalaistuksen
tuksen osuuden
osuuden olevan
olevan huomattava.
huomattava. Tätä
Tätä valaistukseen
valaistukseen
käytettyä
käytettyä ostoenergian
ostoenergian määrää
määrää voidaan
voidaan pienentää
pienentää huohuomattavasti
mattavasti myös
myös valaistussuunnittelulla.
valaistussuunnittelulla.
Sitran
Sitran selvityksen
selvityksen mukaan
mukaan rakennuksien
rakennuksien primäärienerprimäärienergiakulutus
giakulutus oli
oli vuonna
vuonna 2007
2007 41
41 %
% kaikesta
kaikesta rakennetun
rakennetun
ympäristön
ympäristön energiakulutuksesta
energiakulutuksesta ja
ja sen
sen kasvihuonekaasukasvihuonekaasupäästöt
päästöt 31
31 %.
%. Voidaankin
Voidaankin todeta,
todeta, että
että valaistussuunnittevalaistussuunnittelulla
lulla on
on mahdollisuus
mahdollisuus ottaa
ottaa voimakkaasti
voimakkaasti kantaa
kantaa ympärisympäristötö- ja
ja energiatehokkuuteen.
energiatehokkuuteen.
Teksti:
Teksti: Timo
Timo Mattila,
Mattila, ValaistusValaistus- ja
ja Sähkösuunnittelu
Sähkösuunnittelu Timo
Timo
Mattila
Mattila Ky
Ky
Lähteet
Lähteet
D3 Suomen
Suomen rakentamismääräyskokoelma
rakentamismääräyskokoelma YmpäristöYmpäristö° D3
ministeriö,
ministeriö, Rakennetun
Rakennetun ympäristön
ympäristön osasto.
osasto. RakennusRakennusten
ten energiatehokkuus,
energiatehokkuus, määräykset
määräykset ja
ja ohjeet
ohjeet 2012
2012
Sitran selvitys
selvitys Rakennetun
Rakennetun ympäristön
ympäristön energiankäyttö
energiankäyttö
° Sitran
ja
ja kasvihuonepäästöt
kasvihuonepäästöt
tune the
the light
light
E
Grasshopper
Grasshopper LED
LED
Grasshopper-sarjan
Grasshopper-sarjan joustavat,
joustavat,
kompaktit
kompaktit ja
ja taloudelliset
taloudelliset valotyövalotyökalut
kalut parantavat
parantavat näkemistä
näkemistä ulkona.
ulkona.
Grasshopper
Grasshopper LED
LED -kohdevalaisimis-kohdevalaisimissa
sa käytetään
käytetään kollimaattorien
kollimaattorien ja
ja
Spherolit-linssien
Spherolit-linssien patentoitua
patentoitua ERCO
ERCO
LED
LED -valotekniikkaa,
-valotekniikkaa, ja
ja niissä
niissä on
on käykäytettävissä
tettävissä seuraavat
seuraavat kuusi
kuusi valonjakovalonjakovaihtoehtoa:
vaihtoehtoa: narrow
narrow spot,
spot, spot,
spot, flood,
flood,
wide
wide flood,
flood, oval
oval flood
flood ja
ja wallwash.
wallwash.
Kohdevalaisimet
Kohdevalaisimet ovat
ovat energiateenergiatehokkaita,
hokkaita, eikä
eikä niitä
niitä tarvitse
tarvitse huoltaa
huoltaa
–– ulkovalaistuksen
ulkovalaistuksen tulevaisuus!
tulevaisuus!
[email protected]
[email protected]
www.erco.com/grasshopper
www.erco.com/grasshopper
Plaani
Plaani 33 2012
2012 Valaistus
Valaistus
43
43
EMC-direktiivi ja kiinteistöjen
sähköasennukset
EMC-direktiivi koskee myös sähköasennuksia. Asennuksia ei kuitenkaan
voida testata kuten laitteita. Vaikka vaatimustenmukaisuusvakuutusta
ei vaadita, tulee asennukseen liittyvissä asiakirjoissa esittää miten
EMC-direktiivin vaatimukset on otettu huomioon.
Pienjänniteverkko
Pienjännitesähköasennuksia käsittelevän standardisarjan
SFS 6000 osassa SFS 6000-4-44 on ohjeita suojausmenetelmistä. Standardin syksyllä 2012 ilmestyvän uuden
painoksen esipuheessa mainintaan, että tässä standardissa esitetyt ohjeet ovat juuri EMC-direktiivin tarkoittamia
hyviä teknisiä käytäntöjä.
1980-luvun lopulla voimaan astuneessa EMC-direktiivissä
kiinteät asennukset oli rajattu soveltamisalan ulkopuolelle. Uudessa, heinäkuussa 2007 voimaan astuneessa
EMC-direktiivissä soveltamisalaa laajennettiin koskemaan
myös kiinteitä asennuksia. Niihin ei kuitenkaan tarvita
CE-merkintää eikä vaatimustenmukaisuusvakuutusta, sillä
kiinteää asennusta ei voida siirtää paikasta toiseen. CEmerkkihän on tarkoitettu osoittamaan, että tuote, johon
se on kiinnitetty, täyttää sitä koskevien EU:n direktiivien
vaatimukset ja on siten vapaa liikkumaan EU:n alueella.
Joskus saatetaan joutua tilanteeseen, jossa häiriösuojausta pitää parantaa erityisjärjestelyillä. Esimerkiksi
taajuusmuuttajan valmistaja saattaa suositella erillisen
suodattimen lisäämistä muuttajan sähkönsyöttöön ja
suojavaipallisen kaapelin käyttämistä taajuusmuuttajan
kuorman syöttökaapelina. Näiden suojauskomponenttien
asentaminen on tehtävä erittäin huolellisesti.
Standardien käyttö
Direktiivissä todetaan, että kiinteisiin asennuksiin olisi
voitava soveltaa yhdenmukaistettuja standardeja, jotta
kyseisten standardien mukaisten olennaisten vaatimusten
mukaisuus voidaan yksikäsitteisesti osoittaa.
Suojatun moottorikaapelin suojavaippa on kytkettävä
taajuusmuuttajan metallikoteloon käyttäen sopivaa läpivientiholkkia, joka yhdistää suojavaipan koteloon. Missään tapauksessa suojavaippaa ei saa purkaa ja yhdistää
koteloon erillisellä johtimella tai kiertämällä puretusta
vaippapunoksesta johdonpätkä (pigtail).
Valitettavasti tuollaisia yhdenmukaistettuja standardeja
ei oikein ole olemassa. EU:n virallisessa lehdessä lueteltuja EMC-standardeja on pari sataa kappaletta, mutta
käytännössä ne kaikki liittyvät laitteiden EMC-testaukseen, raja-arvoihin ja vaatimuksiin. Kiinteiden asennusten EMC-vaatimuksia koskevia standardeja on vain kaksi:
EN 50529-1 Puhelinverkoille ja EN 50529-2 Yhteisantenniverkoille.
Tietoliikenneverkko
Yleiskaapelointistandardeissa on myös EMC-suojaukseen
liittyviä ohjeita, esimerkiksi EN 50174-2, Liite A. Tietoliikenneverkossa EMC-suojaukseen liittyvä ehdoton vaatimus on, että käytetään soveltuvia, niitä koskevat standardit täyttäviä, kaapeleita ja asennustarvikkeita, kuten
liittimiä. Kattava katsaus yleiskaapelointijärjestelmässä
käytettävien kaapeleiden ja liittämistarvikkeiden standardeihin on esitetty SFS-käsikirjassa 662.
Kiinteistön tietoliikenneverkko toteutetaan nykyisin poikkeuksetta käyttäen yleiskaapelointia. Yhteisantenniverkko tehdään edelleen useimmiten koaksiaalikaapeleilla.
Perinteisesti yleiskaapeloinnilla on totuttu tarkoittamaan
symmetrisellä kaapeloinnilla (parikaapeleilla) rakennettua
verkkoa. Yleiskaapelointi järjestelmänä sisältää kuitenkin
myös valokuituverkot ja koaksiaalikaapeliverkot.
Aiemmin mainitussa tietoliikenneverkkojen EMC-standardissa EN 50529-1 on myös lueteltu hyvään asennustapaan liittyviä seikkoja.
Hyvät käytännöt kirjattava
EMC-direktiivin mukaan kiinteän asennuksen asentamisessa on noudatettava hyviä teknisiä käytäntöjä ja
otettava huomioon komponenttien aiottua käyttötarkoitusta koskevat tiedot, jotta varmistetaan, että kohdassa
EMC-vaatimukset täyttyvät.
Yhteisantenniverkko
Yhteisantenniverkon EMC-ominaisuuksia käsitellään
standardeissa EN 50083-2 ja EN 50083-8. Lisäksi yhteisantenniverkon turvallisuutta käsittelevässä standardissa
EN 60728-11 on esitetty vaatimukset verkon maadoittamisesta ja potentiaalintasauksesta. Yhteisantenniverkoissakin ehdoton vaatimus on, että käytetään tarkoitukseen
soveltuvia niitä koskevat standardit täyttäviä kaapeleita.
Nämä hyvät tekniset käytännöt on kirjattava asiakirjoihin, ja vastuuhenkilö(ide)n on säilytettävä nämä asiakirjat kyseeseen tulevien kansallisten viranomaisten saatavilla tarkastuksia varten niin kauan kuin kiinteä asennus
on käytössä.
Aiemmin mainitussa yhteisantenniverkkojen EMC-standardissa EN 50529-2, on listattu yhteisantenniverkossa
käytettäviin koaksiaalikaapeleihin liittyvät standardit.
Luettelo on standardin opastavassa liitteessä, mutta sitä
on syytä käyttää ehdottomana vaatimuksena.
Valitettavasti noita hyviä teknisiä käytäntöjä ei ole oikein
missään kuvattu kattavasti. Erityyppisiä verkkoja käsittelevissä standardeissa on kuitenkin esitetty myös EMCominaisuuksiin liittyviä ohjeita ja vaatimuksia.
44
suunnitteluPlaani
(vas.) Suodattimen johdotus on tehtävä siten, että tulo- ja lähtöpuolen
johtimet ovat mahdollisimman kaukana toisistaan. Suodattimen ja taajuusmuuttajan välinen johdotus on myös
tehtävä mahdollisimman lyhyeksi ja
pidettävä erillään kaikesta muusta
johdotuksesta häiriöiden kapasitiivisen
kytkeytymisen estämiseksi. Suodattimen tarkoitus on estää taajuusmuuttajan aiheuttamien suurtaajuushäiriöiden leviäminen syöttävään verkkoon
päin.
Ajankohtainen yhteisantenniverkkoihin liittyvä erityispiirre on, että osa aiemmin televisiolähetysten käyttöön
varatusta taajuuskaistasta on nyt osoitettu mobiilitietoliikenteelle ns. 4G-verkkojen käyttöön. Taajuuskaistan
uudelleenallokoinnista käytetään myös nimitystä Digital
Dividend. Muutos koskee mm. taajuusaluetta 791 MHz –
862 MHz. Taajuudet tulevat vähitellen käyttöön puhelinverkko-operaattoreiden laajentaessa verkkojaan. Oikein
rakennetulle kaapeli-tv-verkolle ei muutoksesta pitäisi
aiheutua ongelmia. Yhteisantenniverkkojen EMC-standardissa EN 50083-2 on verkon suojausvaimennusvaatimusta hieman kiristetty riittävän suojauksen takaamiseksi.
Kirjallisuutta
EMC-direktiivi
Directive 2004/108/EC , linkki löytyy esimerkiksi SESKOn verkkosivuilta.
Standardeja
EN 50529-1, EMC Network Standard - Part 1: Wire-line telecommunications networks using telephone wires
EN 50529-2, EMC Network Standard - Part 2: Wire-line telecommunications networks using coaxial cables
EN 50065 – sarja, Signalling on low-voltage electrical installations in the frequency range 3 kHz to 148,5 kHz
SFS 6000 sarja, Pienjännitesähköasennukset, saatavana myös
SFS-käsikirjana 600, joka sisältää koko sarjan
SFS-EN 50174-2, Tietotekniikka. Kaapeloinnin asentaminen.
Osa 2: Asennuksen suunnittelu ja asennuskäytännöt rakennusten sisätiloissa. Standardi sisältyy myös SFS-käsikirjaan 662:
2012, Tietotekniikan yleiskaapelointi
EN 50083-2, Cable networks for television signals, sound signals and interactive services - Part 2: Electromagnetic compatibility for equipment
EN 50083-8, Cable networks for television signals, sound signals and interactive services. Part 8: Electromagnetic compatibility for networks
EN 60728-11, Cabled distribution systems for television signals,
sound signals and interactive services. Part 11: Safety
Antennivastaanotossa sen sijaan laajakaistainen antenni, esimerkiksi halpa ja suosittu log-periodinen ja sen
jälkeen laajakaistainen antennivahvistin, lähellä 4G- tukiasemaa johtavat todennäköisesti vaikeuksiin. Vahva 4Gsignaali päästessään vapaasti antennivahvistimeen ajaa
sen tukkoon, jolloin mikään ei pääse läpi. Ongelma on
korjattavissa esimerkiksi lisäämällä antennivahvistimen
eteen alipäästösuodin.
Teksti: Eero Sorri, SESKO
Artikkelin kirjoittaja Eero Sorri toimii sähkö- ja elektroniikka-alan standardisoimisjärjestössä SESKOssa
ryhmäpäällikkönä. Hänen vastuualueenaan ovat mm.
tietoliikenneverkot, EMC- ja ESD-standardointi.
45
STUL:n jäsenistö käy sähkötreffeillä
Sähköurakoitsijoilta puuttui pitkään neutraali, valtakunnallinen palvelumalli kuluttajakentässä. Kaikki sähköistysalan toimijat näkevät paljon
mahdollisuuksia kotien energiatehokkuuden, asumismukavuuden ja sähköturvallisuuden parantamiseen. Siksi asiakkaita alettiin
puhutella treffi-kutsuin.
46
sähköalaPlaani
Sähkötreffit-palvelumalli on STUL:n ja STK:n kehittämä
tapa herättää kuluttajan kiinnostus kotinsa sähköistykseen.
Mukana mallin suunnittelussa oli edustajia myös Tukesista
ja NSS:stä. Sähkötreffit-mainonta aloitettiin tammikuussa
2011 ja samalla käynnistyivät myös urakoitsijoiden ja heidän
asentajiensa koulutukset palvelumallin hyödyntämiseen.
”Lähtökohtana oli jäsenkunnasta saatu palaute siitä, että
ihmiset eivät tunne sähköistyksen mahdollisuuksia esimerkiksi kodin energiatehokkuuden, asumismukavuuden
ja sähköturvallisuuden kohentamisessa”, kertoo palvelumallin johtaja Satu Lehtonen.
”Valitsimme viestintäämme nuo kolme kärkiteemaa, joihin sitten esittelemme www.sähkötreffit.fi -sivustolla
asennusratkaisuja. Samalla sivustolla on Löydä sähkömies -palvelu, jossa on yhteystiedot kaikista kouluttamistamme sähköurakointifirmoista.”
Myös sähköistysratkaisut vaativat päivitystä
Kodeissa panostetaan kiihtyvällä tahdilla remontteihin
ja sisustukseen. Monet alat – kuten viherrakentamis- ja
muut rakennusyritykset – ottavat näistä panoksista osuutensa, mutta sähköistysala ei ole vielä päässyt vastaavaan asemaan.
neellä kevätkaudella kolme ja syksyllä on tarjolla sama
määrä. Kursseilla opetetaan markkinointi-, myynti- ja
asiakastyötaitoja.
”Sähköurakoitsijat ja -asentajat osaavat tekniset asiat,
mutta oman yrityksen ja sen palveluvalmiuden sekä vaihtoehtoisten asennusratkaisujen esille tuominen on jäänyt
vähemmälle. Olemme tuottaneet kurssit käyneille suuret
määrät materiaaleja, joita he voivat hyödyntää paikallisessa markkinoinnissa ja myynnissä”, kertoo Ihamäki.
Hänen mukaansa hienoin palaute on sellainen, jossa
aktiivisesti omaa myyntiään edistänyt urakoitsija kertoo
kannattavan kuluttajakaupan kasvusta.
”Aina on varhaisia omaksujia ja edelläkävijöitä, jotka
näyttävät esimerkkiä. Ja pikkuhiljaa sitten muut seuraavat perässä. Tämä palvelumalli on tuotu jäädäkseen
ja jatkamme sinnikkäästi sen ilosanoman levittämistä”,
päättää Satu Lehtonen.
Teksti ja kuva: Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry
”Meillä on paljon tehtävää sen suhteen, että saadaan
ihmiset haluamaan tyylikkäämpiä, turvallisempia ja
teknisesti edistyksellisempiä sähköistysratkaisuja kodin
asumistasoa nostamaan”, sanoo STUL:n viestintäjohtaja
Paula Ihamäki.
”Tässä kohdin myös NSS:n jäsenistöllä on oma roolinsa
suunnitella niin uudisrakennuksiin kuin korjauskohteisiinkin nykyaikaista ohjaus- ja automaatiotekniikkaa.”
Taustalla Sähkötreffit-palvelumallin lanseeraamiseen oli
myös tilastotieto maamme rakennuskannan
iästä. Valtaosa asuinrakennuksista ja -huoneistoista on vähintään 30 vuoden takaista tuotantoa
ja niissä on yleensä rakennusaikaiset sähköistykset.
Tekniikan kehityksen myötä koteihin on hankittu paljon
aikaisempaa enemmän sähkölaitteita, mutta pysyviin
asennuksiin ei ole juurikaan kajottu.
”Sähköurakoitsijat näkevät päivittäin sähköturvallisuuden
kannalta epäilyttäviä virityksiä ja rikkoutuneita laitteita,
jotka tietysti korjataan ammattietiikan mukaisesti. Koska
asiakaskunnan koko suhteessa palveluntarjoajiin on
kuitenkin rajallinen eikä joka kotiin pääse sähköistyksiä
tarkastamaan, ihmisille pitää jollakin mieleenpainuvalla
tavalla tiedottaa sähköistysasioista”, tietää Lehtonen.
Treffien markkinointi jatkuu
Valtakunnallisen viestinnän päämediaksi otettiin radio Nova.
Kampanjoinnin ilme ja sävy valittiin tarkoituksella melko
provosoivaksi, jotta se herättäisi jonkinlaisen tunnereaktion. Pääkohderyhmänä ovat kodin naiset, joita kosiskellaan
tekemään treffit ja löytämään elämänsä sähkömies.
”Mainoksia on kuultu ja onneksi väki on osannut ottaa
viestin vastaan tarkoitetulla tavalla. Vaikka valittiin leikkisä sävy, asia on täyttä asiaa ja sille on olemassa selkeä
tarve”, sanoo Ihamäki.
Uuden toimintatavan vakiinnuttaminen vie aikansa.
Sähkötreffien peruskurssien järjestämistä jatketaan ja
rinnalle on tuotu jo jatkokoulutuskin, joita pidettiin menPlaani 3 2012 Valaistus
47
Lutron-verhojärjestelmät – hallitse valoa ja lämpöä
Lutronin nykyaikaisilla verhoratkaisuilla hallitset auringon lämpövaikutusta sekä valon
määrää ja varmistat viihtyvyyden töissä ja
kotona. Ohjausjärjestelmillämme ohjaat
verhoja tarpeidesi mukaan tai annat automaatin hoitaa asiat puolestasi. Järjestelmää
voit ohjata näppäimistöltä, IR -kaukosäätimellä, langattomalla pöytäsäätimellä tai
asettaa verhot säätymään automaattisesti
kellonajan mukaan.
Verhojen mekaniikka on erittäin hiljaista,
joten ne eivät aiheuta turhaa huomiota rauhallisessakaan tilassa. Verhojen ohjaus on
yhdistettävissä myös eri ohjausjärjestelmiin,
joten samalla järjestelmällä voidaan hallita
myös valaistusta, äänentoistoa, AV-laitteita
sekä turvallisuustekniikkaa. Mieleisesi verhot
voit valita kattavasta materiaali- ja kuosivalikoimasta. Valikoimastamme löytyy mm.
rulla-, säle- ja kennokangasverhot. Tuotteilla on jopa kahdeksan vuoden takuu.
www.ideafix.fi
Fortum tuo markkinoille kuluttajille suunnatun aurinkopaneelipaketin
Fortum lanseeraa kuluttajille aurinkopaneelipaketin. Fortum Aurinkopaketti on avaimet käteen -ratkaisu, johon
kuuluu aurinkopaneelit valmiiksi kohteeseen asennettuna. Fortum sitoutuu myös ostamaan asiakkaan mahdollisen ylijäämäsähkön.
Lähisähkö -sopimuksen avulla. Tämä edellyttää, että
kuluttaja on Fortumin sähkönmyyntiasiakas, ja että hänellä on tuntihinnoiteltu Fortum Tarkka -sähkösopimus.
Asiakkaalla tulee myös olla etäluettava sähkömittari, joka
mahdollistaa sekä tuotannon että kulutuksen mittaamisen. Lisää tietoa kotona tuotetun sähkön myymisestä
Fortumille löydät osoitteesta www.fortum.fi/lahisahko .
Fortum tarjoaa Uudenmaan alueella asuville kuluttajille
aurinkosähkön kokonaisratkaisun. Fortum Aurinkopaketti
sisältää esiselvityskäynnin asiakkaan luona, sähköverkkoon kytkettävän aurinkopaneelijärjestelmän, paneelien
toimituksen ja asennuksen.
Energiateollisuus ry:n mukaan EU:n uusiutuvan energian
lisäys- ja ilmastotavoitteet, pienten tuotantolaitosten hintojen halpeneminen, kuluttajien halu pienentää sähkölaskuaan sekä kulutuspäätöksiä enenevästi ohjaava ympäristötietoisuus ovat lisänneet kiinnostusta pienimuotoista
sähköntuotantoa kohtaan.
Osoitteessa www.fortum.fi/aurinkopaketti asiakkaalla on
mahdollisuus testata verkkolaskurin avulla omaa aurinkosähkön tuotantomahdollisuuttaan sekä tämän jälkeen valita itselleen sopivin paketti neljästä eri kokovaihtoehdosta.
www.fortum.fi/aurinkopaketti
Fortum Aurinkopaketti on sähköverkkoon kytkettävä järjestelmä, joten se eroaa tavallisista akkuihin sähköä syöttävistä niin kutsutuista mökkijärjestelmistä. Kun aurinkopaneelipaketti kytketään yleiseen sähköverkkoon, asiakas
voi myydä yli oman tarpeen tuotetun sähkön Fortumille.
Kun oma tuotanto ei tuota riittävästi sähköä kodin tarpeisiin, ostetaan puuttuva osa sähköyhtiöltä. Aurinkopaneelipaketteja tarjotaan aluksi Uudenmaan alueella asuville.
Tulevaisuudessa Fortumin tavoitteena on tarjota mahdollisuutta oman aurinkosähkön tuotantoon koko Suomessa.
"Fortumin Aurinkopaketti on suunnattu kuluttajille, jotka
haluavat olla omavaraisia, toimia ympäristön puolesta ja
vaikuttaa energiantuotannon edelläkävijöinä", Timo Karttinen , Fortumin ESD-divisioonan johtaja sanoo.
Asiakas voi myydä tuottamansa ylimääräisen sähkön
Fortumille muiden kuluttajien hyödynnettäväksi Fortum
48
uutisetPlaani
ABB:n suomalaisinnovaatio viiteen Rickmers Groupin alukseen
ABB toimittaa viiteen saksalaisen laivayhtiö Rickmers
Groupin alukseen energianhallintajärjestelmän sekä
alusten kulkuasennon optimointijärjestelmän. Suomessa
kehitetyn innovaation ansiosta alukset vaativat vähemmän propulsiotehoa, kuluttavat vähemmän polttoainetta
ja synnyttävät vähemmän päästöjä. Nykyisillä polttoainehinnoilla järjestelmä maksaa itsensä takaisin alle vuodessa.
Järjestelmien ansiosta miehistö kykenee ohjaamaan
aluksia optimaalisessa kulkuasennossa. Aluksilla mitatut
tiedot siirretään pilvipalveluna toimivaan alusten suorituskyvyn analysointijärjestelmään. Monitoroinnin ja analysoinnin avulla voidaan parantaa alusten suoritustasoa.
Toimitettavat sovellukset ovat osa ABB:n uusinta EMMA
Advisory Suite -ohjelmistoperhettä. Niiden avulla voidaan
säästää huomattavia määriä polttoainetta sekä vähentää
päästöjä.
ABB:lle kaikkien aikojen suurin
sähköasemauudistus Suomessa
"Kulkuasennon optimointijärjestelmän avulla on mahdollistaa säästää jopa 5 % polttoaineenkulutuksesta ja vähentää päästöjä huomattavasti", Mikko Lepistö ABB:ltä
sanoo.
ABB uudistaa ja laajentaa Fingridin 400/110/20 kV
sähköaseman läntisessä Suomessa Ulvilassa. Lähes 16
miljoonan euron kauppa on Fingridin suurin Suomessa
koskaan toteutettu sähköaseman uudistus. Ulvilan asema
on Suomen kantaverkon merkittävimpiä solmukohtia ja
sen kautta syötetään kantaverkkoon muun muassa Olkiluodon ydinvoimalan tuottama energia.
ABB on laajentanut laivojen informaatio- ja valvontajärjestelmien tarjontaansa vuonna 2011. Se sisältää laajan
valikoiman ohjausjärjestelmiä ja automatiikkaa, jotka
optimoivat alusten toimintaa ja suorituskykyä, parantavat
energiatehokkuutta, laitteiden luotettavuutta ja käytettävyyttä sekä toiminnan turvallisuutta.
ABB toteuttaa uudistuksen avaimet käteen -periaatteella.
Toimitus sisältää muun muassa uudet 400 kV, 110 kV ja
20 kV kentät prosessilaitteineen. Laajennuksen jälkeen
Ulvilan sähköasema on lähes 20 hehtaarin kokoinen.
Suomen ABB:n Marine & Cranes-yksikkö Helsingin Vuosaaressa kehittää sähköistys- ja automaatioratkaisuja
meriteollisuuden tarpeisiin. Yksikkö vastaa maailmanlaajuisesti meriteollisuuden ratkaisujen kehittämisestä
ABB:llä.
"Ulvilan sähköaseman uusiminen on osa hankekokonaisuutta, jossa rakennetaan uusi Porin Ulvilan ja Kristiinankaupungin Kristinestad -sähköasemien välinen 400
kilovoltin voimajohto. Rakennettava 400 kilovoltin voimajohto on osa Länsi-Suomen kantaverkon pitkän aikavälin
kehittämissuunnitelmaa", kertoo hankekokonaisuudesta
Fingridin varatoimitusjohtaja Kari Kuusela.
www.abb.fi
ABB:n sähköasemia löytyy ympäri maailman, aavikoilta
ja vuoristoista, merellä sijaitsevilta lautoilta ja suurkaupunkien keskustoista.
"Olemme iloisia tästä näytön paikasta kantaverkon
merkittävimpiin kuuluvan solmukohdan uudistamisessa
Suomessa", liiketoimintajohtaja Riku Konstari ABB:ltä
sanoo.
Sähköasema on sähköverkon avainkomponentti. Se sisältää laitteita, jotka suojaavat ja valvovat verkkoa edistäen
näin sähkön tehokasta siirtoa ja jakelua. ABB on maailman johtava ilma- ja kaasueristeisten sähköasemien
toimittaja 1 100 kV:n saakka.
Toimituksesta vastaa Suomen ABB. Uudistettu asema
otetaan käyttöön joulukuussa 2014.
www.abb.fi
49
”Philips on innovaatiovetoinen yritys, joka pyrkii parantamaan
ihmisten elämänlaatua terveydenhuollon laitteiden, ammatti- ja
yksityispuolen valaistusratkaisujen ja kodinelektroniikan avulla.
On hienoa olla viemässä tätä kehitystä eteenpäin Suomessa”,
sanoo Jussi Lehtonen.
Pohjoismaissa Philips haluaa vahvistaa asemaansa terveydenhuoltosektorilla. Tästä hyvä esimerkki on syksyllä Turun
yliopistolliseen keskussairaalaan asennettava koko vartalon
positroniemissiotomografia/magneettiresonanssi (PET/MR)
-kuvantamisjärjestelmä, joka oli ensimmäinen laatuaan Pohjoismaissa.
Philips Oy:n toimitusjohtajaksi
Jussi Lehtonen
”Toinen tärkeä alue Philipsille ovat valaistusratkaisut. Tällä
hetkellä olemme johtavassa asemassa ledivalaistustekniikassa.
Olemme havainneet tämän teknologian valtavat mahdollisuudet
kehittää energiatehokkaita ratkaisuja, jotka myös parantavat
ihmisten elämänlaatua esimerkiksi lisäämällä kaupunkiympäristöjen turvallisuutta ja tuomalla uudenlaisia mahdollisuuksia valaistusratkaisuihin. Suomalaiset ovat olleet nopeita kustannustehokkaiden lediratkaisujen käyttöönotossa ja siis edelläkävijöitä
moneen muuhun maahan verrattuna”, Lehtonen kertoo.
Philips Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty Jussi Lehtonen, 38. Uuden tehtävänsä lisäksi hän jatkaa Philips Oy:n
ammattivalaistuksen maajohtajan toimessa. Lehtonen on ollut
Philipsin palveluksessa kesäkuusta 2010 alkaen. Sitä ennen hän
toimi Digita Oy:n palveluksessa vastaten Suomessa televisioliiketoiminnasta sekä Digitan emoyhtiön TDF:n Pariisin toimipisteessä kansainvälisen liiketoiminnan kehityksestä.
www.philips.fi
Haltia – turvallisuudeltaankin innovatiivinen luontokeskus
Pääkaupunkiseudun kupeeseen Nuuksioon nousee kansallispuistojamme ja maamme muita ainutlaatuisia luontokohteita esittelevä Suomen luontokeskus Haltia. Haltia on uudenlainen näyttely-, kokous- ja tapahtumakeskus, joka on innovatiivinen niin
tarjonnaltaan kuin rakennus- ja turvatekniikkaratkaisuiltaan.
Haltia on osa World Design Capital Helsinki 2012 -ohjelmaa ja
Espoon kaupungin keskeinen hanke designvuoden tarjonnassa.
Yleisölle Haltia aukeaa keväällä 2013.
hyödyttämään myös käyttäjäkokemuksen parasta mahdollista
suunnittelua ja toteuttamista. Oloissamme poikkeuksellisen kattava kulunvalvontajärjestelmä on hajautettu siten, että se mahdollistaa myös rakennuksen tehokkaan ja ekologisen osittaiskäytön. Turvallisuusjärjestelmät on valjastettu tuottamaan myös
palveluinformaatiota keskuksen vierailijoille ja henkilökunnalle.
Haltian ainutlaatuisen innovatiiviset turvatekniikkaratkaisut on
valittu toteuttamaan Turvakolmio Oy.
Keskuksen rakentamista varten Metsähallitus, Espoon kaupunki
ja Solvalla Nedre Oy perustivat vuonna 2008 kiinteistöosakeyhtiö Nuuksiokeskus Oy:n. Kiinteistöosakeyhtiön ja Metsähallituksen lisäksi luontokeskuksen toimintakuluihin osallistuvat myös
Espoo, Helsinki, Vantaa, Kirkkonummi, Vihti ja Kauniainen.
www.haltia.com
Haltian rakennus on arkkitehti Rainer Mahlamäen suunnittelema ja kalevalaisen taruston inspiroima. Siinä kohtaavat villi
luonto ja ihminen, rauhallisesti ja sopusoinnussa keskenään.
Rakennus aloittaa puurakentamisessa uuden aikakauden, sillä
se on ensimmäinen massiivipuuelementeistä rakennettu julkinen rakennus.
Ympäristö on otettu huomioon niin Haltian tiloissa kuin toiminnassakin taitavalla suunnittelulla ja huippumoderneilla ekologisilla ratkaisuilla. Haltia on suunniteltu ja rakennettu kestävän
rakentamisen periaatteiden mukaisesti, tavoitteena mahdollisimman pieni hiilijalanjälki. Rakennus muun muassa lämpenee
ja jäähtyy auringosta ja maasta saatavalla energialla.
Haltian suunnittelussa on ekologisuuden ja monikäyttöisyyden
lisäksi panostettu myös turvallisuuteen ja erityisesti turvatekniikan innovatiiviseen käyttöön. Kaikki turvatekniikka sulautetaan
saumattomasti osaksi rakennuksen ainutlaatuista arkkitehtonista ilmettä.
Kameravalvonnassa hyödynnetään useita erilaisia älykkäitä videoanalyysikoodekkeja, joilla voidaan mm. mitata erilaisia asiakaskäyttäytymisen muuttujia ja saada näin perinteinen valvonta
50
uutisetPlaani
Pentura Mini LED – tasainen
valo, huomaamaton valaisin
Philipsin uusi Pentura Mini LED on siro ja pienikokoinen
kalustevalaisin. Valaisin antaa erittäin tasaista valoa ja
sillä on hyvä värintoisto. Pentura Mini LED -valaisimen
käyttökohteita ovat esimerkiksi syvennykset, hyllyvalaistus ja epäsuora valaistus mm. myymälöissä, näyttelytiloissa ja kodin valaistuksessa
Valaisinta on saatavana 3000 K:n tai 4000 K:n versiona.
Valaisimen käyttöikä L70 on 30 000 tuntia. Asennus on
helppoa ja nopeaa. Kaikki tarvittavat asennustarvikkeet
sisältyvät toimitukseen. Pentura Mini LED -valaisimet
ovat saatavana suoraan varastosta hyvin varustetuista
sähkötukkuliikkeistä.
www.philips.fi/lighting
MASTER LEDspot King of Dimming
Philipsin MASTER LEDspot 8W GU10 -ledilamppu on odotettu
uutuus markkinoilla. ’King of Dimming’ merkitsee erinomaisia himmennysominaisuuksia. Lamppu soveltuu jopa 95 %:lle
tavanomaisista himmentimistä. Lisäksi lampussa on entistäkin
tasaisempi himmennys ja alhaisempi himmennyksen minimitaso.
King of Dimming 8W -lamppuvalikoima sisältää 2700 K:n, 3000
K:n ja 4000 K:n versiot sekä erityiset Ra90-värintoistoindeksin
versiot ja DimTone-mallit. DimTone-lampuissa värinlämpötila
laskee tasaisesti himmennettäessä (2700 K -> 2200 K). Lamppujen polttoikä on 40 000 tuntia.
Selenium LED – pitkäikäinen korkean
hyötysuhteen tievalaisin
Philipsin Selenium LED -tievalaisimessa käytetään LedGine-tekniikkaa, jonka monikerrosoptiikan ansiosta saavutetaan erittäin korkea valaistuksen
tasaisuus ja erinomainen hyötysuhde. Selenium LED tarjoaakin luokkansa
parhaan optisen suorituskyvyn ja huomattavaa energiansäästöä. Pyöreälinjainen, ajaton muotoilu tekee valaisimesta sopivan kaikenlaisiin käyttökohteisiin.
Selenium LED -valaisimen tehot ovat 40–108 W, valovirta 3 700–11 000
lm ja valaisimen tehokkuus
87 lm/W. Medium Beam (DM) -optiikalla varustettu valaisin tuottaa neutraalin valkoista 4 000 K:n valoa. Polttoikä on 50 000 tuntia. Päivitettävyys
pidentää valaisimen elinkaarta: Selenium LED on päivitettävissä moduulia
vaihtamalla.
Selenium LED on helppo asentaa ja huoltaa. Pylvässovite mahdollistaa
asennuksen 48–60 mm:n pylväisiin. Optimaalisen asennuksen aikaansaamiseksi valaisinta voidaan kallistaa, kallistuskulmat ovat 0°, 5° ja 15°.
51
Rundo löytyy nyt myös HALLA
Xpress -sarjasta
HALLA Xpress -sarjan tuotteet ovat nimensä mukaisesti saatavilla tehtaalta todella nopeasti, vain viidessä
työpäivässä. Näin ollen myös tuotteiden toimitusaika on
erittäin nopea, noin 2-3 viikkoa! Sarjasta löytyvät HALLAN suosituimmat tuotteet. Näiden tuotteiden joukkoon
on nyt myös lisätty Rundo.
Martinin Duna – Miellyttävää
valoa julkisiin tiloihin
Lisää HALLA Xpress -tuotteita löytyy osoitteesta www.
halla.eu/xpress
Martinin Duna-valaisimen suunnittelussa on kiinnitetty
erityistä huomiota valon heijastuksiin. Duna on visuaalisesti kaunis valaisin, joka voidaan asentaa seinään
sekä kattoon. Valaisin sopii myös moduulikattoasennukseen. Valaisimen häikäisysuoja on opaaliakryyliä ja
siinä käytetään energiatehokkaita valonlähteitä tyypiltään TC-EL 22W E27 tai TC-TE 26/32W GX24q-3.
www.teclux.fi
www.teclux.fi
Rundo soveltuu moneen tilaan, sillä sitä on saatavilla
erikokoisina, väreissä ja asennustavoilla. Tämän lisäksi
valaisinta saa usealla valonlähteellä sekä teholla. Valaisimen häikäisysuoja on opaalia.
LUX – Tehokas ulkovalaisinsarja Martinilta
Modularin ledien värintoistokyvyksi 90+
Martinin LUX-ulkoheitinsarja on monipuolinen ja urbaani
ulkovalaisinsarja, jonka valaisimet soveltuvat vaativiin olosuhteisiin. LUX-ulkoheitinsarjassa on useita eri
kokoja sekä valonlähdevaihtoehtoja. Lisävarusteiden
ja eri versioiden ansiosta LUX-ulkoheittimillä voidaan
monipuolisesti valaista kadut ja tiet, pihat, julkisivut ja
arkkitehtoniset yksityiskohdat. Valaisinsarjan IP-luokitus
on IP65 ja valonlähteinä voidaan käyttää halogeeneja,
ledejä ja monimetallilamppuja.
Modular uudistaa koko led-tuotevalikoimansa. Heinäkuun
alusta alkaen Modularin (2700K) led-valonlähteiden värintoistokyky on ollut 90+.
Modularin sivuilla www.lightbeginsat90plus.com voi
testata miten korkeampi värintoistokyky vaikuttaa tilaan,
sekä lukea tarkemmin miten muutos vaikuttaa Modularin
LED-valaisimien teknisiin ominaisuuksiin.
www.teclux.fi
www.teclux.fi
52
uutisetPlaani
Esyluxin KNX-valikoima laajenee
Esyluxin KNX-valikoima laajentui uusilla tuotteilla. Aikaisempien sisälle kattoon asennettavien tuotteiden lisäksi valikoimaan on tullut sisälle seinään asennettava PD-C KNX -läsnäoloilmaisin 180 asteen tunnistusalueella sekä ulkokäyttöön
soveltuva RCi KNX -ilmaisin 230 asteen tunnistusalueella.
PD-C 180i KNX -ilmaisimen integroidun mikrofonin ansiosta ilmaisinta voi käyttää sokkeloisissa tiloissa tai rappukäytävissä, joissa ilmaisin ei havaitse liikkeitä näkemällä. RC 230i KNX -ilmaisimessa on 20 metrin tunnistusetäisyys ja
mahdollisuus sensorien yksittäiseen suuntaamiseen. Lisäksi uusi linssiteknologia sekä optimoitu tunnistus suoraan
ilmaisinta kohti käveltäessä takaavat virheettömän toiminnan. Laajat ohjelmistosovellukset mahdollistavat molempien
tuotteiden kohdalla monipuoliset käyttö- ja ohjausmahdollisuudet.
www.esylux.com
Tarkkana asennuskaapeleiden hankinnassa
SESKOn tekninen komitea SK 20 Energiakaapelit
on hyvin huolestunut markkinoilla kevään ja kesän
aikana esiintyneestä asennuskaapeleiden käyttäjien
harhaanjohtamisesta.
SFS 6000-4-442 (kohta 422.2.1) vaatimukset edellyttävät tasoltaan standardin SFS 5546 mukaista MMJ
HF -asennuskaapelia, joka siis on juuri tuo nippuna
paloa levittämätön kaapeli.
Kotimaisen MMJ-tyypin nimellä kaupitellaan sellaisia
asennuskaapeleita, jotka eivät täytä tälle tyypille
asetettuja vaatimuksia. Hankinnasta, asennuksesta
tai käytöstä vastaaville annetaan virheellinen kuva
vaatimukset täyttävästä MMJ-kaapelista, vaikka
markkinoidut kaapelit eivät kuitenkaan ole standardin
SFS 2091 mukaisia.
On ilmeinen riski, että standardin rakennevaatimukset
täyttämätöntä kaapelia asennetaan kohteeseen, missä se
ei täytä myöskään paloturvallisuusvaatimuksia. Harhaanjohtavasti markkinoidussa kaapelissa ei myöskään ole
kaapelin puristuslujuutta tukevaa täytettä, mistä syystä
koko kaapeli litistyy helposti erityisesti taivutettaessa.
Harhaanjohtavaa markkinointia on esiintynyt myös
tyyppimerkinnällä MMJ HF. Markkinoitu tuontikaapeli
ei täytä – muiden puutteidensa lisäksi – myöskään
MMJ HF -tyypiltä standardeissa vaadittua palon levittämättömyyttä nippuasennuksissa (EN 60332-3-23 ja
IEC 60332-3-23 Category B).
Tällainen harhaanjohtava tyyppinimikkeen (MMJ HF)
käyttö voi johtaa vaarallisiin seurauksiin, sillä tällöin
voidaan sekoittaa vaatimukset täyttämätön halpakaapeli sellaisiin kaapeleihin, jotka täyttävät nippuna
paloa levittämättömälle kaapelityypille standardeissa
asetetut vaatimukset. Esimerkiksi asennusstandardin
Kaapelien hankinnasta vastaavien kannattaa olla
tarkkana, sillä edellä mainitun harhaanjohtavan
markkinoinnin yhteydessä on esiintynyt viittauksia
myös tunnetun testauslaitoksen hyväksyntöihin, mikä
ei testauslaitoksen antamien tietojen mukaan ole
pitänyt paikkaansa.
SESKOn tekninen komitea SK 20 vetoaakin asennuskaapeleiden hankinnasta, käytöstä ja asentamisesta
vastaaviin ja pyytää heitä varmistamaan, että käytettävät MMJ- ja MMJ HF -kaapelit ovat standardien
vaatimusten mukaisia.
www.sesko.fi
53
Louise Campbelliltä uusia
valoisia ideoita
Silverback yhdistää
valon ja arkkitehtuurin
Louis Poulsen on jälleen yhdistänyt voimansa
tanskalaisenglantilaisen muotoilijan Louise
Campbellin kanssa. Tuloksena on painosorvatusta alumiinista valmistettu ja perforoidulla kohokuvioinnilla viimeistelty LC Shutters-valaisin.
Suunnittelijatiimi Kibisin ja Louis Poulsenin yhteistyössä syntyneen minimalistisen Silverback-valaisimen pehmeän harmoninen
muoto yhdistää hopeanvärisen runko-osan valkoiseen opaalilasiseen häikäisysuojakupuun. Yksinkertainen ja tyylikäs sauma
korostaa valaisimen pyöreää muotoa. Visuaalinen ilme tulee
esiin myös valaisimen ollessa sammutettuna.
Louis Poulsenin erityinen vahvuus on kehittää
ja tuottaa tarkkoja ja yksityiskohtaisia muotoja
metallista. Tämä taito juontaa juurensa Poul
Henningsenin aikoihin ja PH-valaisimien jatkuva tuotanto pitää taitoa yllä Tanskan Vejenissä
sijaitsevassa tehtaassa.
Hopeaefekti ja syvyyden vaikutelma on saatu aikaan pinnoittamalla valaisimen runko-osan sisäpinta metallilla. Valon ollessa
sytytettynä, runko-osa kuitenkin läpäisee jonkin verran valoa ja
luo siten asennuspintaan kauniin valokehän, samalla kuin siihen
heijastuu peilikuvana valaisimen asennuspinta.
Louise Campbellin ideana oli luoda yhdellä varjostimella valaisin, joka vaatisi mahdollisimman
vähän valmistusvaiheita. Prosessi on tiivistetty
minimiin ja koostuu nyt vain kolmesta vaiheesta:
varjostimen muotoilu, kuvion stanssaaminen ja
maalaus.
Valaisin tuo ainutlaatuisella tavalla esille asennuspinnan rakenteen, värit ja materiaalit. Pelkistetyn valaisimen käyttömahdollisuudet ovat rajattomat.
Silverbackin runko-osa näyttää hieman läpikuultavalta ja valaisin
antaa kokonaisuudessaan hyvin kevyen vaikutelman. Opaalilasinen häikäisysuojakupu levittää ympärilleen pehmeää ja miellyttävää valoa. Pelkistetyn muotoilunsa ansiosta valaisin sopii asennettavaksi sekä yksin että ryhmään. Moniin erilaisiin kohteisiin
erinomaisesti sopiva valaisin on sekä monipuolinen että persoonallinen. Silverbackin mitat ovat: Ø 440mm ja K: 110mm.
Kaikissa Louise Campbellin valaisimissa on useita
kerroksia kuten myös tässä valaisimessa. Tällä
kertaa toisen kerroksen muodostaa sama varjostin. Tarvittiin uusi työkalu, joka pystyisi millimetrin tarkkuudella stanssaamaan kuvion kaarevalle
pinnalle.
www.louispoulsen.com
LC Shutters-valaisimesta on kaksi eri versiota,
valkoinen ja värillinen. Värillisessä versiossa osa
painokuvioista on erilaisia pastellisävyjä, mikä
muuttaa valaisimen ulkoasun riippuen siitä, onko
valo päällä vai sammutettuna.
LC Shutters on täysin häikäisyvapaa. Häikäisysuoja estää valonlähteen näkemisen sekä myös
koskemisen. Häikäisysuoja voidaan helposti
poistaa ja puhdistaa, mikä on tärkeää hyvän
valaistuksen ylläpidon kannalta sekä kotona että
työpaikalla.
www.louispoulsen.com
54
uutisetPlaani
Helvarin valonohjaussensorien valikoima laajenee
Helvarin DALI-järjestelmäsensorivalikoima on
täydentynyt kolmella erilaisella läsnäoloanturilla.
Perusmalli DIGIDIM 311 perustuu PIR-teknologiaan. Se on uppoasennettava ja kiinnittyy asennuspintaan jousipitimillä. Sen valvonta-alue on
halkaisijaltaan 7 metriä, kun anturi on asennettu
2,8 metrin korkeuteen. DIGIDIM 311 on suunniteltu luokka- ja toimistotilakäyttöön. Laitteen
virrankulutus väylältä on vain 10 mA.
CCTLed
– monipuolinen led-alasvalo
Uusi DIGIDIM 313 -anturi perustuu mikroaaltoteknologiaan ja on asennettavuudeltaan täysin
identtinen DIGIDIM 311 -mallin kanssa. Sen
valvonta-alue on halkaisijaltaan 12 - 16 metriä,
kun anturi on asennettu 2,8 metrin korkeuteen.
Säädettävyyden ja oikean sijoittamisen ansiosta
läsnäolo-ohjaus toimii halutulla alueella. Laite
on suunniteltu erityisesti avokonttorikäyttöön ja
muihin tiloihin, joissa tarvitaan laajaa valvontaaluetta. Laitteen virrankulutus on 20 mA ja erillistä virtalähdettä käytettäessä kuormitetaan väylää
vain 2 mA:lla.
CCTLed-alasvalo on saatavana kolmella eri heijastinvaihtoehdolla: TECH, SMART ja FEEL.
SMART on optimaalisesti suunniteltu heijastin korkealla
hyötysuhteella, jopa 73/lm/W. Valaisimen käyttökohteina
ovat esimerkiksi rakennusten yleiset tilat sekä tilat, jossa
hyöty ja tehokkuus on maksimoitava valaistuksen osalta.
FEEL-heijastimen ja erillisen epäsuoran heijastimen ansiosta saadaan erittäin miellyttävä valaistus kriittiseenkin
ympäristöön.
Mikroaaltoteknologiaan perustuva DIGIDIM 314
-anturi on asennettavuudeltaan samankaltainen
kuin 311 ja 313. Isompana laitteena se tarvitsee hieman suuremman asennusaukon. Laite on
tarkoitettu käytävien valvontaan ja sen valvontaalue on ellipsin muotoinen. Valvonta-alue on
maksimissaan 6 metriä leveä ja 30 metriä pitkä,
kun anturi on asennettu 2,8 metrin korkeuteen.
Valvonta-aluetta voidaan säätää ohjelman avulla
sekä mekaanisesti. Anturin virrankulutus on 40
mA ja erillistä ulkoista virtalähdettä käytettäessä
kuormitetaan väylää enää 2 mA:lla.
TECH-heijastin soveltuu hyvin tiloihin, joissa vaaditaan
korkeatasoista häikäisysuojausta tai joissa valaisin on
sijoitettava korkeisiin huonetiloihin.
CCTLedin tehovaihtoehdot ovat 25 W 2000 lm ja 35 W
3000 lm. Led-yksiköt ovat saatavana joko kylmän- tai
lämpimänvalkoisella valolla.
Runkorakenteen sekä ainutlaatuisen innovatiivisen passiivisen jäähdytysjärjestelmän ansiosta valaisin säilyttää
toimintavarmuutensa sekä tasaisen valotasonsa pitkään.
Valaisimen heijastin on metalloitua polykarbonaattia.
Korkealuokkainen heijastinrakenne takaa hyvän valaistusoptiikan sekä laadukkaan häikäisysuojan. Heijastimen
sisäänrakennettu mikroprismatekniikka hajottaa ledyksikön antaman valon tasaisesti koko heijastinpinnalle. Tekniikan ansiosta heijastinoptiikan maksimaalinen
hyödyntäminen on optimoitu.
Kaikilta näiltä laitteilta saadaan yksilölliset osoitetiedot DALI-valaisinten ja -komponenttien ohjaukseen. Laitteita voidaan hyödyntää monipuolisesti
täyden osoitteellisuuden ja muokattavuuden
mukaan. Useita antureita voidaan liittää ohjelmallisesti yhteen ja laajentaa näin valvonta-aluetta.
Laitteille on saatavilla myös erilliset pinta-asennuskehykset.
Koristerengasvaihtoehtoja on useita ja saatavana on
myös suojalasilla olevia versioita.
Uudet sensorit täydentävät aiempaa DIGIDIM 312
ja iDim 315 -valikoimaa.
Valaisimen voi valita perusliitäntälaitteella tai 1-10 V sekä
Dali-ohjauksella.
Valaisimeen on saatavissa myös erillinen yhden tai kolmen tunnin turvavaloyksikkö. Liitäntälaitteet ovat valaisimesta erillään ja näin ollen ne ovat helposti huollettavissa. Liitäntälaitteen ja valaisimen välissä on pikaliittimet,
jotka nopeuttavat valaisinasennusta. Myös turvavaloyksiköt voidaan helposti liittää pikaliittimin valaisimen
liitäntälaitteisiin.
www.helvar.fi
Valaisimen, heijastimen ja koristerenkaiden asennus käy
helposti ilman työkaluja. Valaisimeen on saatavana myös
erillinen betoniasennuskaukalo/tuuletusjärjestelmä.
www.targetti.com
55
Uusi InVerto LED Sylvanialta
InVerto LED on täysin uusi tuoteperhe erittäin korkealaatuisia led-valaisimia ulko- ja sisäkäyttöön. Vankka alumiinirunko sekä laadukkaasti viimeistelty pintakäsittely täyttävät vaativimmankin asiakkaan tarpeet. Laadukkaat led-komponentit ja parhaasta alumiinista valmistetut heijastimet takaavat loistavat valaistusarvot sekä erinomaisen valonjakautumisen valaistaville pinnoille.
Saatavissa on kahta eri seinävalaisinmallia, alaspäin ja sekä ylös- että alaspäin valoa suuntaavat mallit, kattovalaisin
sekä riipustettava valaisin. Värilämpötilavaihtoehdot ovat lämmin valkea 3000 K ja viileä valkea 4000 K erinomaisella
värintoistoindeksillä. Vakiovärit ovat musta, valkoinen, hopea ja ruoste. Tilausväreinä on valittavissa lisäksi oranssi,
punainen, vihreä ja sininen. Saatavissa myös himmennettävät 1-10V mallit. Jakorasian päälle
sopiva asennustapa helpottaa asennusta.
www.sylvania.fi
Markkinoiden ensimmäinen
matala IP44 led-alasvalo
Tyylikäs ja arkkitehtoninen Lumipanel-tuoteperhe
koostuu erittäin ohuista pyöreistä tai nelikulmaisista led-paneeleista. Lumipanel LED on helppo
asentaa mataliin asennustiloihin ja valaisinta on
saatavissa värilämpötilansävyissä 3000 K, 4000 K
ja väriä vaihtava RGB.
Pyöreän IP44 Lumipanel LED -valaisimen rungon
paksuus on vain 12 mm ja asennuskiinnikkeiden
kanssa 28 mm. Uppoasennuksessa suljettuun
kattorakenteeseen valaisin täyttää luokan IP44
roiskevesitiiviyden. Valaisinta on saatavissa halkaisijaltaan neljää eri kokoa: S = 121 mm, M = 172
mm, L = 223 mm ja XL = 270 mm. Valotehokkuus
on jopa 1212 lumenia. Lumipanelin mukana tulevat uppoasennuskiinnikkeet ja lisävarusteena on
saatavissa myös pinta-asennussarja. Valaisin vaatii
erillisen led-ohjaimen, joita saa myös himmennettävinä versiona.
Nelikulmaisen IP20 Lumipanel LED -valaisimen
rungon paksuus on vain 13,4 mm ja sitä on saatavissa kahta eri kokoa: 300 x 300 mm ja 600 x 600
mm. Lumipanel LED -valaisin on asennettavissa
T-listan päälle uppoasennuksena tai pinta-asennuksena. Valaisimen voi myös ripustusasentaa,
jolloin tarvitaan erikseen tilattavat ripustussarjat.
Pinta-asennuskiinnikkeet ovat lisävarusteena. Valaisin vaatii erillisen led-ohjaimen, joita saa myös
himmennettävinä versiona.
www.sylvania.fi
56
uutisetPlaani
Candela Importilta
LED-Tube IP65 varastovalaisin
Switch Made LED Tube 600 ja 1200 ledvalaisimet ovat energiaa säästävät vaihtoehdot parkkihalleihin, teollisuusrakennuksiin, varastoihin, katoksiin ja muihin
vastaaviin tiloihin. Kylmässäkin heti kirkas
LED Tube -valaisin on saatavana myös liiketunnistimella. 21W:n led-valaisin (1800
lm) vastaa 36 W loisteputkivalaisimen
tuottamaa valomäärää. Valonvärivaihtoehdot ovat lämmin valkoinen 3000 K ja viileä
valkoinen 6000 K.
Switch Maden uusi
Trio LED-alasvalosarja
Ranskalaisen Switch Made valmistama
Trio LED -valaisinsarja on tarkoitettu
korvaamaan pieniä upotettavia loisteputkivalaisimia. Valaisimen kompakti
koko ja matala upotussyvyys (6 W, 62
mm) mahdollistavat asennuksen erittäin ahtaisiin alakattoihin. Valaisin on
varustettu tehokkaalla häikäisysuojalla
ja laajalla valokeilalla. Trio-valaisimet
voidaan asentaa myös kosteisiin tiloihin, kotelointiluokka on IP23.
Switch Maden valmistamia valaisimia on
kaksi pituutta 600 mm 21 W ja 1200 mm
40 W. Suojaeristetty valaisin on varustettu
Creen ledeillä, ilkivaltasuojausluokka on
IK08 ja kotelointiluokka IP65. Valaisimen
runko on harmaata- ja kupu on kirkasta polycarbonaattia, valaisin on läpijohdotettava.
Alumiinirunkoisia Trio-valaisimia on
6 W (260 lm), 9 W (490 lm) ja 14 W
(750 lm), jotka vastaavat 11 W, 14 W
ja 18 W loisteputkivalaisimien valontuottoa. Vastaavat halkaisijat ovat
135, 160 ja 190 mm. Muuntaja on
integroitu valaisimeen (syöttöjännite
230 V) ja siinä on syöttöjohdon ketjutusmahdollisuus.
www.candelaimport.fi
www.candelaimport.fi
iGuzzinilta kaksi uutta ammattikäyttöön suunniteltua kohdevalaisinsarjaa
Palco-kohdevalaisimet tarjoavat huippuominaisuuksia näyttely- ja museokäyttöön. Valaisimia valmistetaan kolmella eri runkohalkaisijalla: 100 mm, 120 mm ja 140 mm. Niiden
rungon muoto on lievästi supistuva kartio, jonka sisälle liitäntälaitteet on sijoitettu. Valonjaot ovat Spot, Medium, Flood ja Wide Flood. Suotimet ja linssit sijoitetaan rungon sisään.
Palco-valaisimien ensisijainen valonlähde on led (1100/2000/3000/5000lm) ja värintoistoindeksi parhaimmillaan CRI>95. Ohjelmaan kuuluu myös monimetallilamppuversiot
HIT 20W, 35W, 50W ja 70W.
Primopiano-valaisinsarja
Primopiano-valaisinsarja on laajentunut. Kohdevalaisinversioissa valonjakoja on kolme
Medium, Flood ja Wide Flood ja valovirrat ovat 1000 lm ja 2000 lm, CRI>95. Kaikki
Primopiano-valaisimet on varustettu himmentimellä ja ne voidaan lukita suuntauksen
jälkeen.
Seinänpesijäversioilla voidaan valaista pystysuorat seinäpinnat erittäin tasaisesti. Valaisimien valovirrat ovat 1400 lm ja 2400 lm ja ne ovat saatavissa myös DALI-liitäntälaitteilla.
www.iguzzini.fi
57
Fagerhultilta uutta tievalaistukseen
Luma
Luman ainutlaatuinen muotoilu ja tasainen profiili eliminoivat horisontaalitason yläpuolelle suuntautuvan hajavalon. Lumasta löytyy kaksi eri kokoa, joten se sopii niin
moottoriteille, pääteille ja kiertoliittymiin kuin pienemmillekin kaduille.
Arc
Modernissa ja ajattomassa Arcissa yhdistyvät toiminnallisuus ja tyylikkyys. Valaisimet sopivat kaikentyyppisiin
ympäristöihin pienemmistä kaduista suurempiin tieväyliin
asti. Arcista on saatavana kaksi eri kokoa.
Valaisimessa on monitoimikiinnike, jonka avulla se voidaan asentaa joko pylvään päähän tai valaisinvarteen.
Molemmissa vaihtoehdoissa valaisimen kallistuskulmaa
voidaan säätää. Arc on valmistettu erittäin hyvin korroosiota kestävästä alumiinista. Siksi valaisin on sekä pitkäikäinen että hyvin kierrätettävissä. Valonjakoa voidaan
säätää tarkasti tien profiilin mukaan. Lampun asema on
aseteltavissa pysty- tai vaakasuorassa. Airtracen tapaan
myös Arcin kunnossapito on helppoa, eikä vaadi työkaluja.
Valaisimen runko on alumiinivalua ja sen yläosaan on
lisätty kiinteät jäädytysritilät. Valaisimen kallistuskulmaa
voidaan säätää niin, että se jakaa valon optimaalisesti
ja häikäisee mahdollisimman vähän. Luma on varustettu
joko 60 – 120 ledillä, jolloin valovirta on 4350 – 24 500
lm tai 100 – 200 ledillä, jolloin valovirta on 7200 – 40450
lm. Lumalla voidaan korvata nykyiset, teholtaan enintään
400 W valaistusratkaisut, eikä sitä tarvitse juuri huoltaa
käyttöaikanaan.
Arcissa voidaan käyttää perinteisiä valonlähteitä tai ledejä.
Perinteisillä valonlähteillä varustettuihin malleihin voidaan
valita kaareva lasi, joka mahdollistaa pitkät pylväsvälit tai
tasolasi, joka suojaa hyvin häikäisyltä ja hajavalolta.
Yksi Luman erityisominaisuuksista on mahdollisuus
ohjelmoida virransyöttö täsmällisesti. Valovirta, haluttu
käyttöaika ja energiankulutus voidaan räätälöidä valaistusprojektin tarpeisiin.
T-line
T-line –valaisimet tuovat markkinoille lineaarisen led-valaistuksen, joka on toisenlainen tapa valaista tunneleita.
T-linessa on kaikki samat ominaisuudet kuin perinteisillä
tunnelivalaistukseen tarkoitetuilla loistelamppuvalaisimilla, mutta ne vastaavat tehokkuudeltaan suurpainenatriumlampuilla varustettuja valaisimia. Led-tekniikan
ansiosta valaisimien käyttöikä on erittäin pitkä. T-line
-valaisimia on kahta eri pituutta. Valaisimet on valmistettu erittäin hyvin korroosiota kestävästä alumiiniprofiilista,
eikä niitä voi avata. T-linessa on REVOLED-tekniikka.
Valittavana on symmetrinen tai epäsymmetrinen valonjako. Siksi valaisimet sopivat sekä tunneleiden sisälle että
sisääntulo- ja ulostuloalueille.
Airtrace
Airtrace on suunniteltu kaikkein vaativimpiin tievalaistuskohteisiin. Sen tyylikkään muotoilun, optimaalisen valonjaon ja energiaa säästävän tekniikan ansiosta Airtrace on
paras mahdollinen ratkaisu katujen ja teiden valaistukseen. Valaisin on saatavana kahdessa eri koossa.
Airtrace on valmistettu kierrätettävästä alumiinista. Se
minimoi tuotteen hiilidioksidipäästöt ja säästää energiaa
valmistusprosessin aikana.
Valaisimen elinaikana säästyvä energia on tärkeä tekijä,
kun mitataan valaistuksen tehokkuutta. Airtracen valotehokkuus, modernit komponentit ja valonlähteet tarjoavat
jopa 50 prosentin energiansäästöt verrattuna elohopealampuilla varustettuihin valaisimiin. Valaisimen heijastin
sekä tasolasi minimoivat valaisimesta mahdollisesti lähtevän hajavalon. Valaisimen huolto on yksinkertaista, eikä
siihen tarvita työkaluja. Valaisimessa on pikaliitin virran
katkaisuun huollon ajaksi.
T-line on energiatehokas ja sen hiilidioksidipäästöt ovat
vähäiset. Valaisin luo tasaista valoa ja parantaa värintoistoa perinteisiin ratkaisuihin verrattuna.
www.fagerhult.fi
58
uutisetPlaani
Käyttöohjeiden noudattaminen ehkäisee sähköpaloja
Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) tietoon
on tullut kesän aikana useita tulipaloja ja vaaratilanteita, jotka ovat aiheutuneet sähkölaitteiden
käytöstä käyttöohjeiden vastaisesti. Tukes muistuttaa niin kuluttajia kuin yrityksiäkin, että sähkölaitteiden käyttö-, asennus-, huolto- ja turvallisuusohjeisiin perehtyminen ja niiden noudattaminen on paras tapa ennaltaehkäistä vaaratilanteita.
Liikuteltavien sähkölaitteiden virtajohto kannattaa
irrottaa pistorasiasta käytön jälkeen.
Sähkölaitteiden turvallisen käytön kannalta oleellista on, että laitetta käytetään vain asennusohjeiden mukaisissa paikoissa. ”Esimerkiksi pakastinta
tai jääkaappia ei ole tarkoitettu olosuhteisiin,
joissa lämpötila vaihtelee paljon. Kylmälaitteiden
oikea paikka on asuintilat, joissa on niille sopiva
lämpötila ja kosteus”, ylitarkastaja Jukka Lepistö
Tukesista sanoo.
Jatkuva laitteiden perusteeton irrottaminen ja kiinnittäminen kuluttavat sekä pistorasioita ja -tulppia, mutta myös laitteiden liitäntäjohtoja. Kulunut
pistorasia tai -tulppa sekä vaurioitunut liitäntäjohto voivat myös aiheuttaa sähköpalon.
Suuretkin sähkölaiteet kannattaa kuitenkin irrottaa pistorasiasta, jos tiedossa on esimerkiksi pitkä
matka. Myös ukkoskausina haja-asutusalueilla on
perusteltua ottaa helposti saatavilla olevat pistotulpat pois verkosta.
Tukes muistuttaa myös, että jatkojohto on tarkoitettu ainoastaan tilapäiseen käyttöön. Jatkojohtoa
käytettäessä pitää varmistaa, että johto kestää
siihen kiinnitettyjen laitteiden kuormituksen.
Käyttöohje kertoo, miten laitetta pitää käyttää,
huoltaa ja miten laite pitää käytön jälkeen hävittää.
Käyttöohjeista selviää myös, jos laitteen virtajohto
pitää irrottaa pistorasiasta käytön jälkeen. Yleensä
käytön jälkeen pistorasiasta irrotettavat laitteet ovat
helposti liikuteltavia ja suhteellisen pienikokoisia.
Väärin käytettynä vaatimustenmukainenkin
laite voi olla vaarallinen
Tilojen valaistukseen on tarjolla runsaasti erilaisia
valaisimia. Kuluttajien tulee kiinnittää huomiota
valaisimen lämpötilaan sitä käytettäessä. Valaisimien, kuten muidenkin sähkölaitteiden turvallisuudelle on asetettu lainsäädännössä vaatimuksia.
Viranomaisten tehtävänä on valvoa, että nämä
vaatimukset täyttyvät.
”Tällaisia laitteita ovat esimerkiksi henkilökohtaiseen hygieniaan ja hiustenhoitoon tarkoitetut
laitteet, kuten hiustenkuivaajat ja partakoneet.
Myös sähkötyökalut sekä keittiön ja kodinhoidon
pienkoneet on useimmiten irrotettava verkosta”,
Lepistö sanoo.
Vaatimustenmukainenkin valaisin voi aiheuttaa
palovaaran, jos se asennetaan sopimattomaan
paikkaan tai jos valaisin voi esimerkiksi kaatua
sängylle tai muulle tekstiileillä verhoillulle pinnalle.
Myös valaisimien valinnassa tulee huomioida valmistajan antamat asennus- ja käyttöohjeet.
Sen sijaan kiinteästi asennettuja ja suurikokoisia
sähkölaitteita ei yleensä tarvitse käytön jälkeen
pistorasiasta irrottaa. ”Mikroaaltouunit, pesukoneet ja viihde-elektroniikan laitteet, kuten televisiot, digiboksit ja tietokoneet on suunniteltu niin,
että virtajohtoa ei tarvitse irrottaa, kun laitetta ei
käytetä. Joillekin viihde-elektroniikan laitteille toistuva virtojen katkaisu saattaa olla jopa haitallista.”
Vaatimustenmukaisen sähkölaitteen oikeasta ja
turvallisesta käytöstä on aina vastuussa laitteen
haltija tai käyttäjä. Sähköliesi, kiuas, valaisin,
lämmityslaite tai muu sähkölaite voi aiheuttaa tulipalon, jos laite esimerkiksi peitetään käyttöohjeen
vastaisesti.
www.tukes.fi
59
Aurattava maavalokaapeli
Draka FlexTube®
Uusi Draka FlexTube®-maavalokaapeli soveltuu auraukseen ja täyttää
operaattorien vaatimukset. Erityisesti suurikuituisena, esim. 192, 288 ja
432-kuituisena, kaapeli on kooltaan pieni ja kevyt verrattuna yleisesti käytössä olevaan kerrattuun rakenteeseen. Sama kaapeli soveltuu hyvin myös
kanava-asennukseen vetämällä tai jopa puhaltamalla.
Draka FlexTube®-mikromoduuliin perustuvat valokaapelit tuovat entistä
enemmän tilansäästöä ja joustavuutta optiseen kaapelointiin. Työ on helppoa
ja siistiä, eikä mikromoduulin avaaminen vaadi työkaluja. Kaapelin käsittely on
kolmanneksen nopeampaa kuin kerratun rakenteen.
Mikromoduulissa kuitunippu on päällystetty pehmeällä muovimateriaalilla. Tuloksena on erittäin taipuisa, käytännössä kuiva,
lämpöstabiili ja tilaa säästävä elementti.
Haaroitus kylkiotolla kuitua katkaisematta on helppoa, ja mikromoduulit voidaan taivuttaa hyvinkin pienelle taivutussäteelle ilman
lommahdusvaaraa. Myös yksittäinen kuidun kylkiotto kuitumoduulista käy vaivattomasti. Sisäkaapeleissa kuidut voidaan ottaa ulos
liittämistä varten vaippaan tehdyn pienen aukon kautta.
FlexTube®-kaapelien vaihtoehdot ulottuvat 6-kuituisesta aina 864-kuituiseen rakenteeseen ja mitä erilaisimpiin sovelluksiin.
Käytettäessä taivutussietoisia BendBrightXS-yksimuotokuituja (G.657.A2) tai -monimuotokuituja voidaan moduuliniput asentaa
pieniinkin jatkoskoteloihin.
www.draka.fi
www.prysmian.com
Prysmian Group investoi noin 40 miljoonaa
merikaapelitehtaaseen Pikkalassa
Kaapelikonserni Prysmian Group otti kesäkuussa käyttöön
uuden merikaapelitehtaansa Kirkkonummen Pikkalassa.
Investoimalla noin 40 miljoonaa euroa tuotannon laajennukseen yhtiö vastaa lisääntyvien merituulipuistojen sähkönsiirron tarpeisiin.
siä. Pikkalan tehdas on maailmalla tunnettu myös suurjännitekaapelien valmistajana. Sen sijainti on logistisesti hyvä ja kaapeli voidaan lastata tehtaasta suoraan laivaan. On luontevaa
laajentaa tuotantoa juuri täällä”, Marcello Del Brenna kertoo.
Prysmian Groupin Suomen toimitusjohtaja Javier Arata
katsoo merikaapeliprojektin tuoneen tarvittavaa kasvua
ja vakautta Pikkalaan. "Vaativa merikaapelivalmistus on
tarjonnut suurelle osalle työntekijöistämme mahdollisuuden
haastavampiin ja monipuolisempiin tehtäviin ja työssä kehittymiseen", Arata sanoo.
"Hyvät kokemuksemme suomalaisesta toimintaympäristöstä
vaikuttivat ratkaisevasti päätökseen sijoittaa strategisesti
tärkeä tuotantoyksikkö osaksi Pikkalan tehdaskokonaisuutta",
sanoo konsernin merikaapeliliiketoiminnasta vastaavan Prysmian Power Linkin toimitusjohtaja Marcello Del Brenna.
Prysmian Group on kahdeksan miljardin liikevaihdollaan
alansa suurin yhtiö maailmassa ja näkee suomalaistehtaan
erittäin tärkeänä siirryttäessä älykkäämpiin ja kestävää kehitystä edistäviin sähkönsiirtoverkkoihin.
Konsernin toinen suomalaistehdas valmistaa asennus- ja tietoliikennekaapeleita Oulun Ruskossa. "Olemme investoineet
näihin tehtaisiin säännöllisesti ja pitkäjänteisesti, sillä Suomi
on meille hyvin tärkeä markkina-alue. Palvelemme paitsi kotimaisia myös kansainvälisiä asiakkaita", Javier Arata sanoo.
"Eurooppaan tullaan rakentamaan laajoja merituulipuistoja,
joissa sähköä siirretään vaativissa olosuhteissa pitkiä etäisyyk-
www.draka.fi
60
www.prysmian.com
uutisetPlaani
Visuaalisuus ja vuorovaikutteisuus korostuvat uusissa esitystekniikan yhteistyöratkaisuissa
Aronet-Esitysyhtiön yksinoikeudella Suomessa
edustama kanadalainen SMART Technologies tuo
neuvottelu- ja esityskäyttöön helppokäyttöisen Freestorm-yhteistyöratkaisun, joka vastaa visuaalisten ja
osallistavien esitystekniikoiden kysyntään.
”Ihminen omaksuu 65 % vastaanottamastaan informaatiosta näköaistin kautta, ja siksi esitystekniikankin tulisi tukea visuaalisuutta. Freestorm-yhteistyöratkaisut lähtevät liikkeelle SMART Technologiesin
laajasta interaktiivisten kosketustaulujen ja näyttöjen
valikoimasta ja mahdollistavat visuaalisuuden hyödyntämisen luonnollisella tavalla”, kertoo AronetEsitysyhtiön yritysratkaisuista vastaava liiketoimintajohtaja Olli Sarvi.
”Yrityksissä ei enää nähdä järkeväksi sitä, että kokoukseen osallistujat seuraavat passiivisina vetäjän yksinpuhelua ja kalvosulkeisia vaan uskotaan kaikkien osallistujien aktivoimiseen. Luomalla perinteisistä kokouksista
interaktiivisia yhteistyötilaisuuksia osallistujat saadaan
sitoutettua tavoitteisiin huomattavasti paremmin kuin
passiivisella osallistumisella”, Sarvi jatkaa.
Freestorm-ratkaisun kehitystyössä johtoajatuksena on
ollut, että tekniikka ei saa estää tai rajoittaa ideoiden ja
ajatusten jakamista tai työstämistä. Niinpä Freestormtuotteiden käyttö tehtiin mahdollisimman intuitiiviseksi
ja interaktiiviseksi. Materiaalien jakamisen ennen ja
jälkeen sekä erityisesti materiaalien muokkaamisen
kosketusnäytöillä tiimityöskentelyn aikana haluttiin
olevan välitöntä ja helppoa.
Kokonaisvaltaisen Freestorm-ratkaisun muodostavat
esimerkiksi uudet SMART Board 8055i interaktiivinen
litteä näyttö, SMART Meeting Pro 3.0 -käyttöjärjestelmä ja Bridgit 4.5 -etäyhteysohjelmisto.
”SMART Board 8055i on maailman ensimmäinen
suurikokoinen (55”) interaktiivinen näyttö, jossa on
liikkeentunnistin. Sensorit aktivoivat näytön päälle,
kun joku lähestyy sitä ja sulkevat sen automaattisesti, jos kosketusnäyttöä ei käytetä”, kertoo Olli
Sarvi.
”SMART Meeting Pro 3.0 -käyttöjärjestelmän kaksisuuntaisen piirto-ohjelma avulla kaikki osallistujat –
ovat he sitten läsnä kokoushuoneessa tai osallistuvat
etänä – voivat tehdä merkintöjä yhtäaikaisesti omalta
koneeltaan yhteiseen materiaaliin. Myös käsinkirjoitetut muistiinpanot voi tallentaa alkuperäiseen tiedostomuotoon. Käyttöjärjestelmä on integroitu Microsoftin Exchange-ohjelmistoon”, Sarvi jatkaa.
”Bridgit 4.5 -etäyhteysohjelmisto mahdollistaa
neuvottelutilan ja etäyhteyksien kautta osallistuvien
näytöillä näkyvien videokuvien koon muokkaamisen vastaanottajan näytön kannalta optimaaliseen
resoluutioon. Ohjelmiston avulla etäyhteyden kautta
osallistuvat voivat koputtaa virtuaalisesti liittyäkseen
mukaan tiimityöskentelyyn tai viitata virtuaalisesti
pyytääkseen puheenvuoroa ilman, että häiritsevät
palaverin kulkua”, Sarvi summaa.
Freestorm-tuoteperheen yksittäiset osat toimivat
saumattomasti etäyhteistyövälineillä ja ne ovat integroitavissa tavallisimpien ja alakohtaisten sovellusten
sekä muiden valmistajien etätyökalujen kanssa.
www.aronet.fi
61
uutisetPlaani
Rakentamisen laatu herättää intohimoja myös tekijöissään
Rakentamisen laatu puhututtaa alan ammattilaisia.
Rakennusteollisuus RT:n järjestämässä verkkohaastattelussa lähes tuhat rakennusalan edustajaa pohti
syitä rakentamisen laatuongelmiin ja etsi keinoja
niiden ratkaisemiseksi. Päällimmäiseksi pulmaksi
nähtiin liian kireät aikataulut. Pintaa raaputtamalla
esiin nousivat suunnittelun ja yhteispelin puutteet
hankkeen eri vaiheissa ja eri toimijoiden kesken.
Toisaalta ammattilaiset haluavat pitää kiinni perinteisestä ammattiylpeydestä ja saada tunnustusta hyvin
tehdystä työstä.
”Jos autotehdasta verrattaisiin rakennushankkeeseen, jokainen valmistettava auto olisi prototyyppi.
Tuotantolaitos vaihtaisi paikkaa ja tekijöitä jokaisen auton jälkeen, ja suunnitelmat sekä aikataulu
tulisivat usein asiakkaalta. Millaisilla autoilla mahtaisimme ajaa?”, heittää rakentamisen kehityksestä
vastaava johtaja Jukka Pekkanen Rakennusteollisuus RT ry:stä.
Haastateltavat pitivät rakentamisen laadun kannalta
keskeisinä etenkin suunnittelun ja tuotannon parempaa koordinointia sekä tiiviimpää yhteistyötä hankkeen eri osapuolten välillä. Epäselvät vastuusuhteet
nakertavat ammattiylpeyttä, joka on perinteisesti
ollut rakentajilla vahva. Tekijöitä pitäisi kannustaa
kaikilla tasoilla laadun tuottamiseen ja nostaa esiin
myös myönteisiä esimerkkejä.
Rakennusalan ammattilaisten kokemat ongelmat
kiteytyivät yksimielisesti aikatauluihin. Rakennuttaja valmistelee hanketta yleensä pitkään, mutta
aika lopullisesta aloituspäätöksestä rakennustöiden
alkamiseen jää usein liian lyhyeksi. Yksityiskohtia ei
ehditä ratkoa ennalta, ja kiire suunnittelussa siirtää
kiireen työmaalle.
”Rakentaminen onnistuu kuitenkin useimmiten hyvin, vaikka se on erittäin monen muuttujan summa. Kyse on verkostojen ja projektien hallinnasta”,
Rakentamisen laatu RALA ry:n toimitusjohtaja Tuula
Råman muistuttaa.
”Hankkeet ovat nykyään sen sorttisia, että karrikoiden sanottuna, kun tänään aloitetaan, niin eilen
piti olla jo vastaanottotarkastus”, eräs haastateltava
sanoo. ”Pahimmat esimerkit epärealistisen kiivaista
aikatauluista tulevat kuntasektorilta”, toteaa toinen.
Rakentamisen laatua koskevan verkkohaastattelun toteutti kesäkuussa Rakennusteollisuus RT ry:n
ja Rakentamisen laatu RALA ry:n toimeksiannosta
Fountain Park. Haastattelun osallistujiksi kutsuttiin
rakentamisen eri osapuolia, muun muassa suunnittelijoiden, rakennuttajien, urakoitsijoiden ja viranomaisten edustajia. Mielipiteensä ilmaisi melkein
tuhat ammattilaista.
Kiire ei ole perimmäinen syy vaan seuraus heikosta
hankkeen johtamisesta ja ennakkovalmistelusta.
Urakoitsijallakin on monesti hoppu rynnätä montulle,
vaikka kannattavampaa olisi miettiä paremmin etukäteen töiden yhteensovittamista ja hankintoja.
”Ensin suunnittelu, sitten toteutus. Ei samaan aikaan”, kuuluu ammattilaisen neuvo, joka pätee myös
omatoimirakentajalle.
”Rakentamisessa korostuvat eri toimijoiden roolit,
minkä vuoksi oli tärkeä saada näkemyksiä koko
ketjusta. Verkkoaivoriiheen osallistuneiden vastausaktiivisuus osoittaa, että alalla koetaan laatu ja
sen kehittäminen merkittäviksi”, sanoo johtaja Janne
Jauhiainen Fountain Parkista.
Yhteistyöllä aika- ja kustannuspaineet haltuun
Rakentamisen haasteeksi haastatteluissa kohosi alan
pirstaleisuus ja kokonaisnäkemyksen puuttuminen.
Tämä johtuu sekä toiminnan projektiluonteisuudesta,
toimijoiden määrästä että alalla yleistyneistä jaetuista urakkamalleista.
www.rala.fi
www.rakennusteollisuus.fi
62
VALOVOIMAA
Julkisiin tiloihin
VALAISTUSALAN TAPAHTUMA
12.–16.9. Helsingin Messukeskus
irtalähteellä voit himmentää valaisimen
t-toimintoa. Concept i Line -virtalähteiden
illisestä esitteestä ja osoitteesta
ceptiline.
Uusi kotimainen LEDsisävalosarja julkisiin tiloihin.
ValoLight esittelee julkitilojen
Valovoimainen, energiatehokas
ja kotien sisustusvalaistusta,
ja pitkäikäinen. Lisänä ainutlaaja valaisintarvikkeita.
tuinen Ambienttunnelmavalo.
LED Interior
Lighting valonlähteitä
Luvassa ammattilaisohjelmaa sekä
Sarja sisältää tehokkaita kohdeuutuutena arkkitehdeille ja sähkösuunnitUniversal Design Spot S104
ja alasvaloja myymälöihin,
telijoille suunnattu Pro Valo -alue. ValoLight
majoitus- ja kokoustiloihin ym.
järjestetään Habitaren yhteydessä – tutustu erikoisN E N A M B I E N T- T O I M I NSuunnittele
TO
➔ Ambient
and function lighting combined in one spotlight näyttelyihin, kansainväliseen muotoiluun Ahead!tunnelmasi!
➔ Light colour available in either warm white or cool white alueella ja julkitilojen ratkaisuihin Interioressa.
Spotissa on Ambient-valotoiminto, jota voi ➔ Special HELLA reflector technology for optimal illumination
Exterior ring
➔ High-tech converter solution to control two separate flow lines
valaistuksen luomiseen. VäreinäTule
oranssi,
tutustumaan
HELLA(ambient and room lighting dimmable via 1 – 10 V interface)
www.valotapahtuma.fi
en. Saatavana sekä sisäisellä että
ulkoiuutuuksiin
Habitare-messuille
➔ Excellent
thermal management. (No overheating and low radiant heat)
kaalla. Valotoiminto toimii 50 mA vakio- ➔ Extremely shatter-proof components
osastolle 6R91.
Yhteistyökumppaneina Sähkösuunnittelijat NSS ry ja
Suomen Valoteknillinen Seura ry
Interior ring
ELECTRICS
Lamp type
ADDITIONAL DATA
AAMMBBI IEENNTT
Rated voltage
LED Spot
M1 LED driver
500 mA /50 mA (max. 26 W)
230 VAC
Power*
20 W
Dimming
About 1 - 10 V interface
IP 44 or
Driver
IP protection class (light)
Dimensions (Ø, H)
AMMATTILAISAJAT: KE KLO 10–18,
TO KLO 10–14. PÄÄSYLIPPU 30 €
102 mm diameter
Installation depth
50 mm height (Interior ambient function)
69 mm height (Exterior
ambient function)
YLEISÖLLE:
TO KLO 14–19,
50 mm
Weight
296 g
Materials
PE KLO 10–19, LA-SU 10–18.
PÄÄSYLIPUT 15/10 €
Aluminum housing
Housing frames
Available in round or rectangular
Luova toimistovalaistus
Ledit ovat tulossa vahvasti myös toimistojen valais
tukseen. Tiedämme, kuinka niiden avulla luodaan
inspiroivia ympäristöjä.
Appareo, Tibi ja Notor LED ovat osa uutta, loistavaa
ledvalaisinmallistoa. Katso lisätietoja netistä.
Appareo
www.fagerhult.fi
Tibi
Notor LED

3 2012 Valaistus - Sähkösuunnittelijat NSS ry

Transcription

Similar documents

Katso tästä lehdistötiedote ja kuvat.

4 2012 Sähkösuunnittelu - Sähkösuunnittelijat NSS ry

Jokakodin valaistusopas

Talosi pitää sinusta

Ideafix_Leiju

INNOVATIIVINEN TUOTE

Lataa käyttöohje

Täytyy rehellisesti tunnustaa, että kaikki viisaus ei

D3 laskentaopas

Jäsentiedote