4/2010 - Päijät-Hämeen Reservipiiri ry

Transcription

4/2010 - Päijät-Hämeen Reservipiiri ry
Päijät-Hämeen
Päijät-Hämeen Reser vipiiri ry:n tiedotuslehti 4/2010
Heinolan
Sotilasmusiikkikoulu
Sotilasmusiikkikoulu
s. 8-9
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksessä tapahtuu
”Kolme komiaa”
Liittokokoukset Seinäjoella
Nastolan Reserviläiset ry sekä
Nastolan Reserviupseerikerho
Valtakunnallinen maanpuolustusjuhla Lahdessa S. 4
S. 5
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksessä tapahtuu S. 6
Heinolan Reserviläiset ry 70 -v
S. 7
Ylentämistilaisuus Upseerikerholla
Nastolan Reserviläiset
S. 10
s. 6
Esittelyvuorossa
S. 3
Itsenäisyyspäivän juhlallisuudet
Lahdessa S. 3
Sotilasmusiikkikoulu
s. 5
S. 8
s. 10-11
Päijät-Hämeen
ILVE S
2
PÄIJÄT-HÄMEEN RESERVIPIIRI 2010
Hyvät reservipiirin jäsenet sekä Ilves lehden
lukijat. Talvi on saapunut Päijät-Hämeeseen
ja on aika valmistautua
talven koviin keleihin.
Vuosi 2010 oli yksi
piirimme vilkkain vuosi mitä piirin historiassa on koettu. Piirin ammuntatapahtumat ovat
lisääntyneet ja kilpailija määrät ovat hienossa nousussa. Piirissä
järjestetään myös joka vuosi kansainvälinen
sotilas moniottelu sekä karsinnat ulkomailla
kisattaviin kilpailuihin.
Piirin aktiiviset yhdistykset ovat järjestäneet
mahtavia
tapahtumia
ympäri vuoden ja tästä
suuri kiitos yhdistyksille. Kun nämä kaikki tapahtumat ynnätään yhteen, saadaan uskoma-
ton määrä eri tapahtumia ja onkin kysyttävä,
milloin tulee raja vastaan että kaikki saadaan
tehtyä kunnolla. Tässä onkin taas haastetta
ensi vuodelle koko piirissä, koska ensi vuosi
ei ole missään nimessä
yhtään helpompi, vaan
luultavasti vielä vähän
kovempi. Haastetta löytyy vielä kun ensi vuonna piirille haetaan toiminnanjohtajaa, sekä Ilves lehden päätoimittajaa. Lisäksi piirissä tapahtuu suuria muutoksia myös yhteiskumppaneiden omissa organisaatioissa kuten esim
MPK:ssa , koska PäijätHämeestä poistuu piiripäällikkö ja tilalle tulee koulutus ja tukiyksikön päällikkö. Uusi
KOTU päällikkö on evp
everstiluutnantti Aarne
Kumpulainen, jolla on
hyvä kosketuspinta päijäthämäläisiin reserviläisiin ja muihin yhteistyökumppaneihin.
Piirin puheenjohtajana haluan kiittää eversti Hannu Alenia yhteistyöstä näinä vuosina kun hän on toiminut Hämeen rykmentin komentajana. Yhteistyö on ollut erittäin
laajaa sekä erittäin onnistunutta, suuri kiitos
siitä hänelle. Rykmentti on erittäin tärkeässä roolissa reservipiirissä joka mahdollistaa
monen eri tapahtumien
järjestämisen. Toivotan
eversti Alenille erittäin hyvää jatkoa kun
hän siirtyy Länsi-Suomen sotilasläänin esikuntapäälliköksi. Halu-
an myös samalla kiittää
Hannu Tukiaa piiripäällikön tehtävistä joita
hän hoitanut menestyksellä monta vuotta. Yhteistyö piirin kanssa on
ollut laajamittaista. Toivotan Hannulle menestystä niissä tehtävissä
joissa hän vielä jatkaa.
Lopuksi haluan onnitella jokaista ylennyksen saanutta reserviläistä sekä myös niitä joita on huomioitu
kunniamerkein. Suuret
kiitokset piirihallituksen jäsenille kuluneesta vuodesta, sekä kiitokset piirin eri tukijoille. Toivotan kaikille
lehden lukijoille hyvää
uutta vuotta.
Marko Patrakka
Täsmennyksiä ampuma-aseiden käyttöön ja perinnepukeutumiseen
vapaaehtoisessa maanpuolustuskoulutuksessa
Pääesikunta on marraskuussa 2010 käskyllään AG 22911
tarkentanut ohjeistusta ampuma-aseiden käytöstä ja perinnepukeutumisesta osana puolustusvoimien suorittamaa
valvontaa havaittujen epäkohtien perusteella. Puolustusvoimien vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen tukitoimien pääperiaatteena on aina toiminnan lainmukaisuus.
Toiminta
ampumaradoilla
Pääesikunta käskyssään
korostaa sitä, että puolustusvoimien ampumaratojen ja ampuma-alu-
eiden käyttö ei poista
ampuma-aseista annettua sääntelyä. Ampuma-aselain lisäksi puolustusvoimat on omissa
määräyksissään, kuten
ampuma-alueiden johtosäännöissä, säännellyt
ampumatoimintaa.
Puolustusvoimien alueilla toteutetuissa sotilaallisia valmiuksia palvelevassa koulutuksessa ja yhdistysten ammunnoissa ei sallita yksityishenkilöiden ja yhdistyksen omistuksessa olevien sarjatuliaseiden käyttöä. Ammuntoja suunnitellessa tulee
ottaa huomioon se, että
vapaaehtoisessa maanpuolustuskoulutuksessa
mahdollisesti suoritettavat taisteluammunnat
johtaa aina ja ainoastaan
puolustusvoimat.
Reserviläisurheiluliiton voimassa olevien
sääntöjen mukaisia sovellettuja reserviläisammuntoja ei pidetä taisteluammuntoina eikä taistelukoulutuksena.
Yleiseen
järjestyksen ja turvallisuuden
vuoksi puolustusvoimien hallinnoimilla alueilla suoritettavissa ammunnoissa käytettäville
ampumatarvikkeilla on
asetettu myös rajoituksia. Kiväärikaliiberisten
aseiden maksimikaliiberi on .338 Lapua Magnum (8,6*70 mm) CIP
–standardin mukaista
määritelmää vastaavasti. Tätä kaliiberirajoitusta ei sovelleta suustaladattaviin mustaruutiaseisiin. Sotilaallisia
valmiuksia palvelevassa koulutuksessa ja yhdistysten ammunnoissa
ei lisäksi sallita ns. ERVA patruunoiden tai ammusten käyttöä.
Päijät-Hämeen ILVES No 4/2010, 52. vuosikerta.
Päijät-Hämeen ILVES on Päijät-Hämeen Reservipiiri ry:n tiedotuslehti, joka lähetetään kaikille jäsenmaksunsa suorittaneille jäsenille. PäijätHämeen Reservipiiriin kuuluvat sekä Suomen Reserviupseeriliiton että
Reserviläisliiton alueen paikallisyhdistykset.
Seuraavien lehtien ilmestymisaikataulu
Nro 1/2011 imestyy 13.2.( materiaali ja ilmoitukset 25.1.)
Perinnepukeutumisen tulee
olla yleisesti
hyväksyttävää
eivät ole oman organisaationsa kautta päässeet tutustumaan koko asiakirjan sisältöön,
niin asiakirjan saa tarvittaessa
lähimmän
puolustusvoimien aluetoimiston palvelupisteestä. Puolustusvoimien tarkoituksena on
tukea tehtävänsä mukaisesti vapaaehtoista
maanpuolustuskoulutusta myös tulevaisuudessa, ja sen vuoksi on
erityisen tärkeää, että
palvelusturvallisuus on
etusijalle kaikessa toiminnassa.
Pe r i n n e a m m u n t o j e n
järjestämisen yhteydessä on havaittu piirteitä,
jotka saattavat vaikuttaa
Teksti ja kuva:
vapaaehtoisen
maanKapteeni Ari Pakarinen,
puolustuskoulutuksen
alueupseeri
hyväksyttävyyteen ja
puolustusvoimien julkisuuskuvaan. Ammuntojen luonteeseen kuuluu
pukeutuminen perinneasuihin ja sen tulee
olla yleisesti hyväksyttävää ja mm. ulkomaisten asevoimien sotilaspukujen käyttö puolustusvoimien alueilla on
kielletty.
Pääesikunnan asiakirja
tunnukseltaan
AG22911 on jaettu järjestöille jakeluna. Mikäli paikallisyhdistyk- Oikeat patruunat oikein käytettynä oikeassa paikasset tai niiden toimijat sa ovat turvallisuuden tae.
Toimituksen osoite: Päijät-Hämeen Reservipiiri Päijänteenkatu 5 A,
15140 Lahti w www.rul.fi/paijat-hame
Päätoimittaja: Juha Tarnanen, [email protected]
Puheenjohtaja:Marko Patrakka, [email protected]
Piirisihteeri: Juha Nuoritalo, [email protected], 050 3522185
Talouspäällikkö: Hannu Nieminen, [email protected]
Ampumavastaava: Marko Patrakka, [email protected]
Painopaikka / lehden taitto: Padasjoen Kirjapaino, Padasjoki.
Päijät-Hämeen
ILVE S
”Kolme komiaa”
Liittokokoukset Seinäjoella
Liittomme, Suomen Reserviupseeri-, Reserviläis- ja Maanpuolustusnaistenliitto pitivät liittokokouksensa yhdessä Seinäjoella 20.-22.11.
Yhteiskokous oli onnistunut voimannäyttö yhteistyöstä. Toivottavasti
näin menetellään, kun se
seuraavan kerran on järjestymissääntöjen puitteissa mahdollista kuuden vuoden kuluttua.
Maanpuolustus aktiivien tapaaminen ympäri maata antaa mahdolli-
suuden tutustua eri alueiden toimijoihin ja tapoihin. Tämä rikastuttaa myös omaa toimintaamme. Pohjalaiset olivat panostaneet järjestelyihin. Paikallinen kulttuuri tuli esiin niin esitetyn taiteen kuin antimien muodossa. Opimme
myös, että Pohjanmaalla
nainenkin voi olla komia.
Liittokokousten näkyvä iso teema on puheenjohtajien valinta. RUL:n
johdossa jatkaa Mika
Hannula. Reserviläiset
Laulava juhlaväki.
äänestivät puheenjohtajasta ensimmäistä kertaa
historiassaan Kari Kallosen asetettua nykyiselle
puheenjohtajalle Markku Pakkaselle vastaehdokkaaksi. Pakkanen sai
tiukassa äänestyksessä
kuitenkin täpärästi jatkokauden. Naisten puheenjohtajaksi valittiin
Satu Rajala. Viikonlopun
kruunasi pääministeri
Mari Kiviniemen juhlapuhe sunnuntain päätösjuhlassa.
Liittojen pj Pakkanen, Dromberg ja Hannula esittelevät yhteistyönsä tulosta.
Itsenäisyyspäivän juhlallisuudet Lahdessa
Päijät-Hämeessä juhlittiin tasavaltamme Itsenäisyyspäivää perinteisen juhlavasti. Lahdessa juhlallisuudet aloitettiin Ristinkirkolla, missä
seppeleet laskettiin niin
Vapauden
hengettärelle kuin karjalaisten muistopaadelle. Kauppatorilla
paraatikatselmuksessa oli
Lahden Varuskunta, Maakuntakomppania ja vapaaehtoinen maanpuolustus
näyttävästi esillä. Yleisöä
saapui raikkaaseen talvipäivään seuraamaan juhlaa parisen tuhatta. Puheessa komentaja, eversti
Hannu Alén otti esille juuri julkaistun Siilasmaan
työryhmän selvityksen ja
luotasi sen koko yhteiskuntaa yhdistäviä teemoja. Armeijalla on maatamme puolustava tehtävä,
mutta sen toiminta sivuaa monin osin yhteiskuntamme eri toimintoja ja
rakenteita yhdistäen meitä kansana. Varautumi-
nen ei ole aina mitattavissa heti näkyvänä hyötynä,
vaan säilyy taustalla kantaen yhteiskuntamme arvoja huomiseen ja luoden
vakautta.
Ohimarssi toteutettiin
joukkojen osalta marssien. Sen ottivat vastaan
Lahden Kaupunginvaltuuston
puheenjohtaja
Ilkka Viljanen ja ev Hannu Alén. Kalustoa esiteltiin tänä vuonna valtakunnallisessa paraatissa Kuopiossa, missä oli yleisölle esillä, sinne erikseen
tuotu Hornet-hävittäjäkin
kauppatorilla. Kansalaisjuhlamme pidettiin Felix
Kron-salissa. Ohjelmaa
kiitettiin, mutta kaikkiaan sen annista Reserviläissoittokunnan ja Lahden Mieskuoron yhdessä
esittämä Finlandia herkisti ja sai jälleen runsaat aploodit. Juhlat olivat onnistuneet ja yhteistyö eri toimintasektoreiden osalta
toimi näyttävästi.
Finlandian esittivät ydessä Lahden Mieskuoro ja Reserviläisorkesteri. Paraatikuva: Kansa tungeksi katsomaan paraatiin osallistuneita. Seppeleen lasku: Vapauden Hengettärelle laskivat seppeleen kaupungin hallituksen pj. Kari
Salmi, ev. Hannu Ale'n ja kirkkoherra Pekka Särkiö".
3
Päijät-Hämeen
ILVE S
4
Valtakunnallinen maanpuolustusjuhla Lahdessa
Maanpuolustuskillat haluavat olla kiinteästi mukana maanpuolustuksen kehittämisessä
ta ja yrittäjä Raimo Tykkyläiselle Lahdesta, joka edustaa Autojoukkojen Päijät-Hämeen Kilta
ry:tä.
Tervehdyksiä ja
juhlapuheita
Juhlapuheen piti Länsi-Suomen Sotilasläänin komentaja kenraalimajuri Juhani Kääriäinen.
Maanpuolustuskiltojen
Liitto ry:n valtakunnallinen maanpuolustusjuhla
järjestettiin 28.11.2010
Felix Krohnin salissa
Lahdessa.
Juhlallinen
ohjelma oli rakennettu
musiikkiesitysten ympärille. Reilu 100 henkinen
yleisö saikin nauttia kuorolaulusta ja sotilassoitosta toimittaja Teemu
Niikon juontamassa juhlassa. Juhlapuhujana toimi Länsi-Suomen Sotilasläänin komentaja kenraalimajuri Juhani Kääriäinen.
Perinteikäs juhla
perinteisellä
ohjelmalla.
Maanpuolustuskitojen
liiton toiminnanjohtaja
Henry Siikander kertoi
juhlia järjestetyn vuosittain jo vuodesta 1974 alkaen. Juhla järjestetään
liiton liittovaltuuston kokouksen yhteydessä siellä missä kokous milloinkin järjestetään. Edellisen kerran Lahdessa
maanpuolustusjuhla järjestettiin vuonna 1998.
Juhlan pääjärjestelijänä
Lahdessa toimi tällä ker-
taa liiton hallituksen jäsen Marko Patrakka.
Juhlassa perinteisesti on kuultu paljon musiikkia. Lahden maanpuolustusjuhlassa esiintyivät Lahden Musiikkilukkien Laulupuu-kuoro Terhi Hildenin johdolla, Panssarisoittokunta ja
Lahden Mieskuoro johtajanaan Seppo Korhonen. Panssarisoittokuntaa ja soittokunnan yhteisesiintymistä Lahden
mieskuoron kanssa johti musiikkimajuri PasiHeikki Mikkola. Esitetty
musiikki oli hyvin suomalaista aina Jean Sibeliuksen Jääkärimarssista suomalaiseen kansanlauluun ”On suuri sun
rantas autius”, jonka tulkitsi upeasti Laulupuukuoro solistina Anastasija Suomalainen. Toimittaja Teemu Niikko juontajana onnistui loistavasti ja johdattamaan ohjelmaa vaiheesta toiseen.
Juhlassa
palkittiin
Maanpuolustusmitalilla kultaisten miekkojen
kera pitkän linjan maanpuolustusaktiiveja. Mitalit annettiin kouluneuvos Per-Elof Boströmille Kristiinankaupungis-
Maanpuolustusyleisölle tervehdyksensä toivat
Lahden kaupunki, Lahden varuskunta ja Lahden Sotaveteraanipiiri.
Tervehdyksissä muistutettiin korkean maanpuolustustahdon merkityksestä ja sen vaalimisesta. Sotaveteraanipiirin
puheenjohtaja Eero Lehtonen muistutti omassa tervehdyksessään siitä, että vaikka veteraanisukupolven keski-ikä on
jo korkea, se suinkaan
tarkoita sitä, että veteraanit eivät seuraisi juuri maanpuolustustahdon
ylläpitämistä ja kehittymistä yhteiskunnassa.
Juhlapuheessaan kenraalimajuri Juhani Kääriäinen käsitteli kahta keskeistä maanpuolustukseen liittyvää kysymystä, puolustusvoimien kehittämistä ja asevelvollisuuden merkitystä maan
puolustamisen järjestämiseksi.
Kääriäinen esitteli perusteita puolustusvoimien uudistamiselle. Puolustusvoimien rakenteiden uusiminen ja mm.
alueellisten johtamisorganisaatioiden tarkastelu on edellytys, sille että
Juhlayleisö
Yleisö sai nauttia kuorolaulusta ja sotilassoitosta.
resurssit riittävät koulutuksen järjestämiseen ja
materiaalin hankintaan
ja uusimiseen.
- Uudistuksessa lähdetään siitä, että puolustusvoimien
tehtävät säilyvät. Alueellisesta puolustuksesta pidetään kiinni, mutta johtamisketjuja lyhennetään
ja hallintotyötä keskitetään. Toimenpiteet kohdistetaan koko puolustusvoimiin ja kaikkiin
sen alueisiin. Kaikkien
uudistusten ja rakenteilla olevien uusien suorituskykyjen tavoitteena on ylläpitää maamme
puolustuskyky uskottavana tulevaisuuden vaatimusten mukaisesti, totesi Kääriäinen
Toisena asiana Kääriäinen otti esille ns. Siilasmaan työryhmän ase-
velvollisuutta tutkineen
työryhmän työn ja sen
johtopäätökset. Työryhmä tuli lopulta siihen tulokseen, että Suomen
puolustusjärjestelmä
voi perustua ainoastaan
yleiseen asevelvollisuuteen. Varusmiehen palvelusmotivaation ylläpito mielekkäällä koulutuksella ja riittävillä taloudellisilla tukitoimilla on
myös maanpuolustustahdon kehittämistä parhaimmillaan.
Kääriäinen korosti sitä,
että: - Asevelvollisuudella on merkittävä vaikutus koko yhteiskuntaan.
Siksi on perusteltua, että asevelvollisuuden positiiviset yhteiskunnalliset vaikutukset maksimoidaan siten, että mahdollisimman moni hallinnonala pääsee siitä osal-
liseksi. Asevelvollisuuden suorittaminen tukee
merkittävästi siviiliviranomaisia ja elinkeinoelämää tuottamalla koulutettua henkilöstöä yhteiskunnan eri tehtäviin
sekä toimimalla rekrytoinnin kanavana.
Juhlan lopussa maapuolustuskiltojen
puheenjohtaja teollisuusneuvos Erkko Kajander
esitti kiitoksensa järjestelyistä Päijät-Hämeen
kiltapiirille ja muille tukijoille. Hän myös muistutti siitä, että liitto ja
sen jäsenkillat haluavat
olla tiiviisti mukana kehittämässä maanpuolustustyötä osana suurta
muutosta.
Teksti ja kuvat:
Ari Pakarinen
Päijät-Hämeen
ILVE S
5
Sotilasmusiikkikoulu
Meitä Päijät-Hämäläisiä ilahduttaa soitollaan useissa eri tilaisuuksissa Lahden Varuskunnassa toimivan
Sotilasmusiikkikoulun
erilaiset kokoonpanot.
Soittajat ovat jalkautuneet hyvin paikallisiin
tapahtumiin niin Lahden torille kuin satamaan ja erilaisiin juhliin. Erityisen hieno
ja suosittu on ollut jo
useana kesänä järjestetty Mill Jazz tapahtuma Hennalassa Upseerikerhon alueella.
Sotilasmusiikkikoulu
on Hämeen Rykmentin komentajan alainen joukkoyksikkö ja
toiminut Lahdessa jo
vuodesta 1987. Koulu on valtakunnallinen
sotilasmusiikkialan
koulutuskeskus, jonka
osaamista arvostetaan
niin kotimaassa kuin
ulkomailla. Koulun nykyaikaisissa koulutustiloissa
koulutetaan
valtakuntaan sotilasmusiikin kärkiosaajat
aina varusmiehistä ylikapellimestariin. Sotilasmusiikkikoulu tarjoaa laadukkaat koulutuspalvelut, joiden sel-
kärankana toimii yhteiskuntaan verkottunut, monipuolinen ja
monimuotoinen koulutustarjonta. Koulutustarjonta tukee soti-
lassoittokuntien muuttuvien osaamistarpeiden täyttämistä. Koulu
toimii sotilasmusiikkialan edelläkävijänä
testaten toimialalle so-
veltuvia järjestelmiä,
toimintatapoja, ohjelmistoja ja koulutusmetodeja. Puolustusvoimien Varusmiessoittokunta vastaanottaa
tai 12 kuukautta. Varusmiehet saavat jalkaväen peruskoulutuksen soittotoiminnan lisäksi. Edelleen
on mahdollisuus edetä niin aliupseeri kuin
reser viupseerikouluihin. Soittotoiminta
tapahtuu pääosin kotimaassa. Esiintymisiä on paljon, jopa 130
kuuden ja puolen kuukauden aikana. Varusmiessoittokunnan
erikoisosaamisalueena on kuviomarssi,
konserttisoittokunta ja pienyhtyeet.
Kuviomarssiesityksiä on ollut Lahdessa
useita. Niissä on ollut vierailevia orkestereja useista maista. Oman Sotilassoittokunnan erityisosaamista on myös kiiltävien, niklattujen rynnäkkökiväärien käsittely kuviomarssin aikana. Lahden Varuskunta on monipuolinen osaaja. Meille
yhden saapumiserän soittokunta tuo kesän
vuosittain. Maksimis- tullen jälleen antoisia
saan 90:llä tarkoin va- musiikkielämyksiä.
litulla soittajalla palvelus alkaa tammikuussa ja kestää 9
Päijät-Hämeen
ILVE S
6
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksessä tapahtuu
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen organisaatiouudistus 1.1.2011
Päijät-Hämeen koulutusja tukiyksikön päällikkönä evl evp Aarne Kumpulainen ja Pirkamaan
koulutus- ja tukiyksikön
päällikkönä maj evp Ilkka Tilli. Maanpuolustuspiirin koulutussihteeriksi valittiin Anne Seulanto. Hämeen maanpuolustuspiirin toimisto tulee
sijaitsemaan Suomen kasarmilla nykyisen KantaHämeen maanpuolustuspiirin tiloissa.. Koulutuspäällikkönä Päijät-Hämeessä jatkaa edelleen
evl evp Markku Keskinen. Sen sijaan arvokasta työtä kurssien hyväksi
tehneiden koulutussihteereiden tehtävät Päijät-Hämeessä ja Pirkanmaalla lakkautetaan.
MPK:n Hämeen maanpuolustuspiirin piiripäällikkö MPK:n Hämeen maanpuolustuspiirin Päijät-HäOheisina Jukka Tontemeen koulutus-ja tukiyksikön (KOTU) päällikkö
Jukka Tonteri.
rin ja Aarne KumpulaiAarne Kumpulainen.
sen esittelyt
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen organisaatio muuttuu 1.1.2011.
Uudessa organisaatiossa maa jakautuu seitsemään maanpuolustuspiiriin sekä ilma- ja meripuolustuspiireihin, jotka
jakautuvat edelleen koulutus- ja tukiyksiköihin
(KOTU). Hämeessä uudistus merkitsee Kanta-Hämeen, Pirkanmaan
ja Päijät-Hämeen maanpuolustuspiirien yhdistämistä Hämeen maanpuolustuspiiriksi ja kolmen
maakunnallisen koulutus- ja tukiyksikön muodostamista entisten piirien tilalle. Hämeen maanpuolustuspiirin piiripäällikkönä ja SAMALLA
aloitan uudistetun orKanta-Hämeen kouluganisaation mukaisesti
Jukka
Tonteri
tus- ja tukiyksikön päälMPK:n Hämeen maanlikkönä aloittaa 1.1.2011 Olen
everstiluutnant- puolustuspiirin piiripäälevl evp Jukka Tonteri, ti evp, Jukka Tonteri ja likkönä 1.1.2011.
Puolustushaarapiirit:
Piiritoimisto ja KOTU-yksikkö
Ilmapuolustuspiiri
Piirin ja KOTU-yksikön päällikkö Heikki Lahtela
KOTU
KOTU-yksikkö
Meripuolustuspiiri
Piirin ja KOTU-yksikön päällikkö Henrik Nysten
Pohjois-Suomen
maanpuolustuspiiri
Piirin ja Pohjois-Pohjanmaan KOTUyksikön päällikkö Timo Kesäläinen
koulutussihteeri Tero Järvelin
Kainuun KOTU-yksikön päällikkö
Timo Toivonen
Lapin KOTU-yksikön päällikkö
Yrjö Säkkinen
Pohjois-Suomen mpp
Länsi-Suomen
maanpuolustuspiiri
KOTU
Piirin ja Keski-Pohjanmaan
KOTU-yksikön päällikkö
Jukka Torppa, koulutussihteeri Rhea Nykvist
Pohjanmaan KOTU-yksikön
päällikkö Juha Ala-Aho
Etelä-Pohjanmaan KOTUyksikön päällikkö
Maija Haanpää
Keski-Suomen KOTUyksikön päällikkö
Kari Kilpeläinen
Savo-Karjalan
maanpuolustuspiiri
Hämeen
maanpuolustuspiiri
Piirin ja Pohjois-Karjalan
KOTU-yksikön päällikkö
Ahti Korhonen,
koulutussihteeri
Helena Manner
Pohjois-Savon KOTUyksikön päällikkö
Harri Tossavainen
KOTU
Piirin ja Kanta-Hämeen
KOTU-yksikön päällikkö Jukka Tonteri,
koulutussihteeri
Anne Seulanto
Päijät-Hämeen KOTUyksikön päällikkö
Aarne Kumpulainen
Pirkanmaan KOTUyksikön päällikkö
Ilkka Tilli
Savo-Karjalan mpp
Länsi-Suomen mpp
KOTU
KOTU
KOTU
KOTU
Kaakkois-Suomen mpp
KOTU
Lounais-Suomen mpp
Hämeen mpp
KOTU
KOTU
KOTU
KOTU
Etelä-Suomen mpp
Lounais-Suomen
maanpuolustuspiiri
Piirin ja Varsinais-Suomen
KOTU-yksikön päällikkö
Mauri Ikonen, koulutussihteeri Mari Vainio-Kaila
Satakunnan KOTU
-yksikön päällikkö
Kimmo Tuomi
Etelä-Suomen maanpuolustuspiiri
Piirin ja Helsingin KOTU-yksikön
päällikkö Mauri Väänänen
koulutussihteeri Hannele Lindstén
Uudenmaan KOTU-yksikön päällikkö
Harri Kaijansinkko
Kaakkois-Suomen
maanpuolustuspiiri
Piirin ja Etelä-Savon
KOTU-yksikön päällikkö
Ari Kuikka, koulutussihteeri Pirjo Kotonen
Kymenlaakson
KOTU-yksikön päällikkö
Tapio Lakela
Etelä-Karjalan
KOTU-yksikön päällikkö
Esa Hirvonen
Olen 54-vuotias vanhempieni puolelta karjalaiset sukujuuret omaava
hämäläinen. Olen syntynyt ja käynyt kouluni
pääasiassa Hämeenlinnassa ja ollut pian kaksi vuotta reservissä. Palvelin sotilasurani aikana
Panssariprikaatissa ja Hämeenlinnan eri
esikunnissa eli lähes 30
vuotta
HämeenlinnaHattulan varuskunnassa.
Perheeseeni kuuluu vaimo ja kaksi tytärtä (22ja 17- vuotiaat). Harrastan musiikkia monissa
eri muodoissa, pääpainona sekakuorolaulu, sekä
kuntourheilu.
Odotan alkavalta työrupeamalta mielenkiintoisia ja haastavia tehtäviä. Haluan edelleen kehittää MPK:n koulutustarjontaa sekä ponnistella turvallisuustietoisuuden ja -valmiuksien
lisäämiseksi kansalaisten keskuudessa. Pääsen mukaan hyvähenkiseen ja isänmaalliseen
seuraan, jossa tehdään
pyyteetöntä ja arvokasta työtä maanpuolustuksen eteen.
Piireissä tapahtuvan
toiminnan perusta ovat
vapaaehtoiset. Ilman heidän panostaan ei homma
sujuisi ollenkaan. Vapaaehtoiset toimijat ovat ne
rakennuspalikat, joista
kokonaistoiminta syntyy,
ja piiripäällikkö on se liima, jonka tehtävänä on
luoda hyvähenkinen ja
toimiva kokonaisuus.
Työhuoneeni ovi on aina auki, ja haluan olla ai-
na tavoitettavissa. Luokseni voi tulla ongelmien
kanssa tai vain piipahtaa
sanomassa ´moro´. Yksi
työni avaintehtävistä on
näistä henkilöistä eli vapaaehtoisista huolehtiminen ja heidän toimintaedellytystensä turvaaminen. Olemassa olevia
rakenteita on kuitenkin
voitava tarkastella myös
kriittisesti. Eräs haasteellinen tekijä on vapaaehtoisten toimijoiden
vaihtuvuus. Uuden organisaation kannalta kriittinen tekijä on tiedon ja
tietotaidon siirtäminen
hallitusti uusille toimijoille. Tässä vetoankin
lähtijöihin, jotta uusi toimija saisi ”vanhalta konnalta” sen arvokkaan tuen, jota pitkään työssä
mukana olleet voivat hänelle siirtää.
Odotan uutta tehtävääni innolla ja olen aloittanut perehtymisen tehtäviin heti syyskuussa.
Minulla on ilo osallistua
sekä keskustoimiston
että Hämeen, Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen
piirien toimintaan, ja
olen saanut edellisiltä
piiripäälliköiltä arvokasta tietoa. Kiitokset siitä
heille.
Toivotan kaikille Hyvää Uutta Vuotta. Tammikuussa tavataan!
Aarne Kumpulainen
Olen everstiluutnantti
evp, Aarne Kumpulainen ja aloitan uudistetun
organisaation mukaisesti
MPK:n Hämeen maan-
puolustuspiirin PäijätHämeen koulutus-ja tukiyksikön (KOTU) päällikkönä 1.1.2011.
Olen 54-vuotias lahtelainen upseeri. Upseeriurallani olen palvellut
Lappeenrannassa ja vuodesta 1988 lähtien Lahdessa. Viimeinen palveluspaikkani oli Hämeen
Rykmentissä Hämeen
Ratsujääkäripaljoonan
komentajan tehtävä. Reserviin siirryin vuoden
2009 alussa.
Perheeseeni kuuluvat
vaimo Merja, Helsingissä asuva 28 vuotias tytär
ja 24 vuotias Lahdessa
asuva poika.
Vapaa-ajastani käytän
merkittävän osan kuntourheiluun ja veteraanityöhön.
Uusi tehtävä tuo mukanaan uudet haasteet.
Vapaaehtoinen maanpuolustustyö on saanut ansaitusti arvostetun aseman Päijät- Hämeessä.
Uusi organisaatio, Päijät-Hämeen koulutus- ja
tukiyksikkö, jatkaa tätä työtä uusia haasteita
odottaen.
Organisaatioiden nimet muuttuvat, ihmiset vaihtuvat, mutta yhteinen työ isänmaan ja
kansalaisten kokonaisturvallisuuden eteen jatkuu. Päijät-Hämeessä on
erittäin hyvät olosuhteet
ja yhteistyökumppanit
tehdä maanpuolustustyötä laajalla sektorilla.
Päijät-Hämeen
KOTU-päällikkö
Aarne Kumpulainen
Päijät-Hämeen
ILVE S
7
MPK:n koulutuskalenteri
01.01-31.12.2011
01.01-31.12.2011
01.01-31.12.2011
01.01-31.12.2011
01.01-31.12.2011
01.01-31.12.2011
01.01-31.12.2011
01.01-31.12.2011
21.-23.01.2011
24.01-24.01.2011
28.01-29.01.2011
28.01-29.01.2011
29.01-29.01.2011
04.02-13.02.2011
05.02-05.02.2011
07.02-07.02.2011
09.02-09.02.2011
Polkupyörämarssi, 2 kertaa vuodessa, Hennala
Liikuntakoulutus, viikoittain, Hennala
Voimankäytönkoulutus, Viikoittain, Hennala
Lähitaistelukoulutus, Hennala
Laskeutumiskoulutus, 4 kertaa vuodessa, Hennala
Valmiusosaston harjoitus, Hennala
Valmiusosaston harjoitus, Hennala
Trak'ampujakurssi, Hennala / Hälvälä
Talvitapahtuma, Sysmä
Sirkkeli, Hennala
Ammuntapäivä reserviläiset (12), Hälvälä
Ammuntapäivä, reserviläiset, vapaa, Hennala / Hälvälä
Yritysjohdon koultus, reserviläisliitto, Hennala
Resrviläisjohtajakurssi I, Hennala
Viestikurssi, Hennala
Sirkkeli, Hennala
Kutsuntatarkastuakoulutus, Hennala
11.02-11.02.2011
12.02-12.02.2011
12.02-13.02.2011
16.02-16.02.2011
18.02-27.02.2011
19.02-19.02.2011
25.02-27.02.2011
25.02-27.02.2011
01.03-30.04.2011
01.03-30.04.2011
01.03-30.04.2011
01.03-31.03.2011
01.03-31.03.2011
01.03-31.03.2011
05.03-05.03.2011
11.03-20.03.2011
112-päivä, Päijät-Häme
Hiihtomarssi, Päijät-Häme
Voimankäyttökoulutus 2 PHMAAKK, Hennala
Lihaskuntotesti, Hennala
Kouluttajataidot, perustaso, Hennala
Hätäensiapu, Hennala
PHMaakK:n runkohenkilöstö, Hennala
Ajolupa B/C/CE/DE, Hennala
Prikaati 2005 huoltojärjestelmä ja
huoltokalusto, Hennala
Kenttälääkinnän uusin kalusto, Hennala
Huoltopaikkoihin tutustuminen, Hennala /Hälvälä
Toimenpideharjoitus, Hennala Hälvälä
Sirkkeli, Hennala
Testaajakurssi, Hennala
Keskussanomalaitekurssi, Hennala
Kouluttajataidot, jatkotaso, Hennala
Heinolan Reserviläiset ry
juhli näyttävästi 70 -vuotista taivaltaan
sä. Hän myös alleviivasi puheessaan yhteistoiminnan merkitystä puolustusvoimien, aluetoimiston, asevelvollisten,
reserviläisjärjestöjen ja
muiden yhteistoimintaosapuolten välillä.
”Merkittävänä tekijänä tässä kokonaisuudessa toimii Päijät-Hämeen
maakuntakomppanian
rekrytointi, koulutus ja
valmius. Sitä on nyt menestyksellä ja määrätietoisesti toimeenpantu kolmen vuoden ajan.
Heinolalaisilla on tärkeä
rooli myös tässä työssä.”
- toteaa majuri Karmala
ja jatkaa ”- Tänä vuonna
maakuntayksikön koulutus on painottunut yhä
enemmän viranomaisyhteistyöhön. Reserviläiskouluttajilla osana Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen
Päijät-Hämeen
maanpuolustuspiiriä on ollut
erityisen keskeinen merkitys
uskottavan suorituskyvyn luomisessa omassa maakunnassa. Tämä koskee myös muita
Päijät-Hämeen
poikkeusolojen
joukkoja.”
Hän myös välitti
Hämeen
Rykmentin tervehdyksen Heinolan reserviläisille.
Iltajuhlassa tanssilattialla oli
Reservipiirin
välillä tungosta, mutta sopu siterveiset toi piijaa antaa.
Heinolan WPK talolla 16.10.2010. Päiväjuhlaan osallistuivat sotiemme veteraanit, veteraani järjestöjen edustajat,
puolustusvoimat, PäijätHämeen Reservipiiri ja
jäsenjärjestöt sekä juhlivan järjestön jäsenistöä.
Tervetuliaispuheessaan Heinolan reserviläisten varapuheenjohtaja Kai Pynnönen korosti
järjestöjen ja puolustusvoimien välisen yhteistyön merkitystä.
Juhlapuheessaan Päijät-Hämeen aluetoimiston asevelvollisuus päällikkö majuri Kari Karmala kertoi puolustusvoimien tulevasta rakennemuutoksesta, joka toteutetaan asteittain
niin, että se on valmis
vuoteen 2016 mennes-
rin puheenjohtaja Marko Patrakka. Puheessaan
hän nosti esiin muutosten väistämättömyyden
ja kertoi panneensa ilolla merkille, että nuoret
ovat olleet aktiivisesti viime vuosina mukana
toiminnassa. Patrakka
esitti myös piirin kiitokset hyvästä ja menestyksekkäästä yhteistyöstä.
Sisäasiainministeri
Anne Holmlund muisti 70 -vuotiasta järjestöä
tervehdyksellään.
Yhdistyksen monivaiheisen ja mukaansa tempaavan historiikin kertoi
juhlassa edellinen, pitkäaikainen sihteeri ylikersantti Minna Ollikainen.
Yhdistyksemme
jäseniä muistettiin mitalein. Reserviurheiluliiton myöntämä kultainen
ansiomitali: Tähkänen
Eero. Tähkänen Martti. Reservipiirin myöntämä pronssinen ansioristi: Hyväri Eino.
Maanpuolustusmitali
pronssisella soljella: Allonen Timo. Heinonen
Reijo. Hyväri Anita, Lök
Risto. Nurminen Rauli.
Onne Reima. Pynnönen
Kai. Talvinen Tuomo.
Teirivaara Hannu. Teirivaara Jari. Teirivaara Juha. Tähkänen Martti.
Jyränkö-kuoron ja Heinolan Lukion Lausuntapoikakuoron upeiden
esitysten siivittämänä
juhlasta muodostui isänmaallinen ja lämminhenkinen tapahtuma, jonka arvoa korosti sotiemme veteraanien ja pitkä-
Huomionosoituksia jakamassa Päijät-Hämeen Reservipiiri ry:n puheenjohtaja
Marko Patrakka sekä Heinolan Reserviläiset ry:n sihteeri Pekka Räihä.
aikaisten jo arvostettuun
ikään ehtineiden jäsenten läsnäolo.
Tilaisuus päättyi Maanpuolustusnaisten tarjoamien kahvin ja suussa sulavan kakun myötä Lausuntapoikakuoron
reippaaseen sovitukseen
Jääkärimarssista.”-aika
veli kultia.”
Iltajuhlan vietimme jäseniemme ja heidän puolisoidensa kanssa nautiskellen pöydän antimista
ja virvokkeista, ruokasalissa kokeiltiin arpaonnea, isossa salissa saattoi pyörähdellä tanssin
tahtiin.
Oli mukavaa nähdä ihmisten viihtyvän ja nauttivan toistensa seurasta.
Teksti Kai Pynnönen,
Risto Lök. Kuvat Jarkko
Salminen, Miika Saha
http://www.reservilaisliitto.fi/liitto/piirit_
ja_yhdistykset/sivustot/
heinolan_reservilaiset/
Juhlapuhujamme Päijät-Hämeen aluetoimiston asevelvollisuus päällikkö majuri Kari Karmala.
Kuvassa yhdistyksemme jäseniä kolmannessa polvessa Yrjö Tiira. Tytär Anita Hyväri ja hänen poikansa Jari ja Juha Teirivaara.
Päijät-Hämeen
ILVE S
8
Ylentämistilaisuus Upseerikerholla
Lahden varuskunnan ja
reservin yhteinen ylentämistilaisuus järjestettiin 3.12. perinteisesti
komentajan kutsumana
Lahden Upseerikerholla Hennalassa. Ylennettävät ja huomioidut olivat arkipäivästä huolimatta saapuneet paikalle kiitettävästi. Tilaisuus
oli nykyisessä toimessa
komentaja eversti Hannu Ale'nin viimeisiä, mikä tuli esille myös puheessa kutsutuille. "Enhän minä mihinkään häviä" kommentoi komentaja. Eversti Ale'nin toimipaikka siirtyy Hämeenlinnaan Länsi-Suomen sotilasläänin esikuntapäälliköksi, mistä
edelleen vaikuttaa Päijät-Hämeen alueeseen.
Virallisen osuuden jälkeen nautittiin talon antimia ja oli hetki aikaa
vaihtaa kuulumisia tuttujen kanssa. Tilaisuus
sävähdytti juhlallisuudellaan ensikertalaisia.
Tasavallan
presidentti on ylentänyt reservissä itsenäisyyspäivänä 6.12.2010 Päijät-Hämeessä:
Majuriksi
Nora Mauno Sakari
Heinola
Kapteeniksi
Kytönen Osmo Kärkölä, Nikkinen Heikki Antero Kärkölä, Ojala
Reima Hemmo Johannes
Kärkölä, Rantanen Heikki Juhani Hollola, Rinkinen Ari Tapani Hollola,
Sipilä Ilkka Sakari Hollola, Vesalainen Veli Matti
Mäntsälä
Yliluutnantiksi
Eronen Lauri Tapio
Lahti, Hartikainen Janne Petteri Nastola, Helokumpu Jukka Aulis Askola, Korhonen Kimmo Tapio Orimattila, Leskinen
Heikki Juhani Mäntsälä,
Luodemäki Mika Petteri Pornainen, Manninen
Ilkka Arhippa Lahti, Mäkelä Ilkka Juhani Lahti,
Määttä Petri Sakari Lahti, Poutiainen Hannu Tapani Hollola, Repo Juha
Petteri Heinola, Ryyppö Marko Ilmari Hollola, Saarinen Lassi Eerik
Lahti, Silvast Arto Mikael Lahti
Luutnantiksi
Joenranta Tommi Tapani Lahti, Jutila Antti
Tuomas Sysmä, Kananen
Hannu Juhani Heinola,
Koljonen Jarmo Petteri Lahti, Koskinen Ilkka Tapio Hartola, Lahti-
nen Matti Petteri Nastola, Maaninka Jorma
Mikael Hollola, Martin
Janne Samuli Hausjärvi,
Ojala Lassi Pekka Lahti, Poikolainen Teemu
Kalevi Lahti, Raunisto
Jussi Sakari Lahti, Reko Hannu Tapani Lahti, Takku Pekka Veikko
Juhani Heinola, Valkonen Jouko Martti Artturi
Orimattila, Wala Jarkko
Emil Mäntsälä, Ylenius
Henri Antero Lahti
Luutnantiksi
(Merivoimat)
Hyypiä Simo Henrik Hollola, Kiiski Jesse
Antti Juhani Iitti
Aliupseeriylennykset reservissä
Ylivääpeliksi
Eskeli Hannu Juhani
Hollola, Juhonen Roope
Kalevi Nastola
Vääpeliksi
Ahola
Jukka-Petteri
Orimattila, Broder Gert
Daniel Heinola, Johansson Kalle Artturi Hollola, Kekki Tapio Kalervo
Lahti, Kuhlman Taisto
Juhani Orimattila, Maunula Markus Ilari Lahti,
Riihilahti Tuomo-Tapani Asikkala, Tenhu Mika
Jouni Olavi Heinola, Vigman Juha Kalevi Hartola
Ylikersantiksi
Ahonen Jussi Tapio
Lahti, Heikkilä Sami Eino Ilari Orimattila, Järvinen Timo Kalervo Heinola, Karhu Jari Seppo Nastola, Karjalainen
Keijo Markus Lahti, Lignell Mikko Erik Lahti, Luukko Perttu Pekka Johannes Padasjoki,
Martikainen Sami Petteri Hämeenkoski, Määttä
Heikki Tapio Lahti, Ounila Olli Miikka Olavi Padasjoki, Pahalahti Antti Nestori Hartola, Puikkonen Marko Peter Topias Lahti, Pöntinen Jari Juhani Lahti Rahikainen Kimmo Kaarlo Padasjoki, Reijonen Jarkko Antero, Ristola Erno
Kalervo Heinola, Rämö
Pekka Juhani Hollola, Sirola Ville Juhani Orimattila, Teppola Jarkko Ilari
Kärkölä, Tuomi Timo Juhani Lahti
Kersantiksi
Aaltonen
Veli-Matti Lahti, Aartolahti Marko Veli Johannes Lahti,
Back Olli-Pekka Mikael Lahti, Eerikäinen Juha Petri Lahti, Hellqvist
Jerry Sebastian Nastola, Hiipakka Timo Juhani Lahti, Ihamäki Harri Mikael Lahti, Ikonen
Jouni Juhani Lahti, Juhola Arttu Veli Juhana
Asikkala, Järvinen Heikki Mauno Olavi Kärkölä,
Järvinen Mika Petri Einari Sysmä, Kajala Kari
Lauri Olavi Lahti, Karisto Jaakko Kustaa Lahti,
Kokkonen Juha Eemeli Lahti, Kuosmanen Jarmo Kalevi Nastola, Laaksonen Timo Sakari Hollola, Lavikainen Aleksi
Vilho Juhani Lahti, Lemettilä Tuomas Petteri Lahti, Lompolo Jarmo
Aslak Lahti, Mellanen
Pirkka Herman Petteri
Hollola, Moisio Teemu
Marko Kalevi Hartola,
Mölsä Jukka Sulevi Orimattila, Niinimäki Mikko Tapani Hollola, Okkola Vesa Tuomo Johannes
Asikkala, Olkkola Jarmo
Kalervo Lahti, Pajamäki
Tapio Juhani Lahti, Pajunen Sami Juhani Heinola, Parikka Jari Tero Tapani Hämeenkoski, Petäjä Jarmo Olavi Orimattila, Pirinen Jari Pertti Christian Nastola, Pi-
rinen Olli Petteri Hollola, Pollari Tiina Johanna
Lahti, Pyykkö Jani Markus Lahti, Rajala Tommi
Juhani Orimattila, Rujala
Pasi Marko Tapani Lahti, Rustanius Matti Tapio Lahti, Rytiniemi Jukka Reino Antero Orimattila, Saaranen Roni Teuvonpoika Johannes Lahti, Salmi Juho Santeri Kärkölä, Taurén Petri
Mika Ylermi Padasjoki,
Varis Ilpo Tapani Heinola, Vilander Antti Veikko
Lahti, Vähäniitty Jaakko
Aleksi Lahti, Äijö Timo
Heikki Ilmari Lahti
Alikersantiksi
Alasalmi Tomi Henrik Nastola, Alhola Antti Juhani Padasjoki, Anttila Tomi Petteri Heinola, Anttolainen Tuomo Ilmari Artjärvi, Arola Mika Timo Juhani Orimattila, Auvinen Sami Juhani Nastola Eerikäinen Jani Petteri Nastola, Hirn Arhippa Gabriel
Nastola, Hollo Jari Henrik Lahti, Hyvönen Ans-
si Markus Padasjoki, Hämäläinen Toni Kristian
Nastola, Jokinen Jarkko Juhani Lahti, Junkkari Sasu Esko Lahti, Juonala Panu Juhani Orimattila, Järvinen Joona Antti Juhani Nastola, Kanerva Juhani Henri Mikael Lahti, Kauppila Antti
Sakari Asikkala, Konttinen Lasse Olavi Lahti,
Korhonen Marko Tapio
Lahti, Korhonen Timo
Tapani Lahti, Kortelainen Markku Olavi Lahti, Koskinen Mikko Olavi Hollola, Koukka Mikko Sakari Kärkölä, Kukkaro Toivo Antero Lahti,
Lahtinen Jari Pentti Heinola, Lahtio Tomi Sakari Hollola, Lappalainen
Miikka Antti Juhani Hollola, Lehtinen Timo Oulas Tapani Lahti, Liuhanen Marko Kalevi Lahti,
Lyytinen Harri Mikael
Lahti, Markkola Ilpo Kalervo Hämeenkoski, Mäkilä Mika Kristian Lahti,
Niemi Kari Olavi Heinola, Nurminen Marko Ka-
levi Lahti, Nuutinen Timo Tuomas Padasjoki,
Ollila Tomi Antero Heinola, Palviainen Ilkka
Urho Tapio Lahti, Pellinen Matti Petteri Lahti,
Pitkänen Janne Raineri
Nastola, Rajala Juha Petteri Lahti, Roine Mikko
Albert Tapani Orimattila,
Saario Jukka Pekka Hollola, Sainio Yrjö Tuomas
Lahti, Sulalampi Veijo
Matti Kalevi Lahti, Tolja
Jouni Tapio Lahti, Torniainen Juho Kalle Heinola, Tähtinen Petri Tapani
Lahti, Valkeejärvi Manu
Petteri Heinola, Vallittu
Juha-Pekka Lahti, Veijola Jani Juhani Lahti, Vesanen Petri Tuomas Heinola, Viinikainen Tero
Mikael Heinola, Weckström Jaakko Eemil
Korpraaliksi
Juntunen Mika Anssi
Kristian Lahti, Kasurinen Harri Tapio Heinola, Mäkelä Janne Oskari
Lahti, Takala Hannu Olavi Lahti, Varjo Arto Juhani Lahti
Päijät-Hämeen
ILVE S
9
Erikoinen Sandels-syysjotos 2010
Iisalmen Reservin upseerit ja Reserviläiset kävivät syksyllä 2009 tutustumassa Sysmässä järjestettyyn RESUL:n syysjotokseen. Tällöin on ilmeisesti todettu, että kilpailusääntöjä voisi muokata vähän lisää ja saada
enemmän osallistujia mukaan. Niinpä Pohjois-Savossa oli laajennettu partiokokoa
normaalista
3-5:stä 2-6 henkilöön.
Erinäisten sattumusten
johdosta
Orimattilasta
lähti partio, jonka vahvuus oli siis vain kaksi
miestä. Emme ole aikaisemmin osallistuneet kovempaan sotilassarjaan,
mutta nyt oli kevyempään luvattu niin paljon
helpotusta, ettei sarja
enää tuntunut omalta.
Kevennyksiä oli mm. yhteismajoitus puolijoukkueteltoissa, rasteilla ei
tarvinnut kantaa varustusta mukana, sekä tehtävärasteja oli 10 kpl vähemmän kuin valitsemassamme Döbeln sarjassa. Erikoista oli myös
ammunnan järjestäminen
120 kilometrin päässä
varsinaisesta jotoskeskuksesta. 17.9 perjantaina lähdettiin ”aitoon” jotoshenkeen kuuluvan navigaattorin opastamana,
ajamaan
Orimattilasta
kohti Kuopiota ja Siilinjärveen kuuluvaa Rissalan lentokenttää. Noin
neljän tunnin ajon jälkeen
saavuttiin perille. Tuskin
oli ehditty ilmoittautua ja
saada kartta-yms. aineisto käsiimme kun jo huudettiin Suvantoa ampumaradalle. Veijo lähtikin
kiireesti opiskelemaan
armeijan rynnäkkökiväärin käsittelyä. Saimme
yksityiskohtaisen koulutuksen kyseiseen aseeseen, sillä sarjassamme
kilpaileville Viron neljälle
partiolle kaikki aseen toiminnot eivät olleet riittävän hyvin tiedossa. Ammuimme Veijon kanssa
eri erissä vajaan tunnin
aikaerolla. Ampumaradalla tapasimme Sysmäläisiä jotka olivat tulleet
vastavuoroisesti tutustumaan Iisalmelaisten järjestelyihin. Toinen Sysmän autokunta jatkoi Rissalasta vielä Suomussalmelle, aikomuksena tutustua Raatteentien Talvisotamuseoon. Kun ammunnat oli suoritettu, alkoi kuumeinen koordinaattien haku kartalta, johon saimme tosin kaikki
rastimääreet kerralla kaikille kolmelle päivälle.
Karttatyön ja varusvaihdon valmistuttua lähdettiin taas tien päälle, kohteena Jyrkänkylä Sonkajärvellä. Loppumatkasta
oli helppo päätellä että
reitillä ollaan, koska saimme ajella melkoisessa jonossa perille asti. Pysäköinti oli toteutettu entisen koulun pihalle, jossa
hämärtyvässä illassa nostimme painavat rinkat
selkään ja otimme ensimmäiset askeleet 53 kilometrin matkasta. Varsinainen jotoksen lähtöpaikka sijaitsi komean
Jyrkänkosken ylittävän
sillan kupeessa. Ilta pimeni jo tähtitaivaan valaisemana aloittaessamme ensimmäisen rastin
etsinnän. Pienen virhearvioinnin jälkeen saavuimme rastille, jossa kyseltiin ryhmän kokoonpanoon liittyviä kysymyksiä. Jotain taisimme siitäkin tietää ja niin jätimme
paperilta maistuvan rastin taaksemme, edetäksemme kivikkoiseen ja
ryteikköiseen pimeään
metsään. Kovapohjainen
maasto alkoi vähitellen
vaihtua suoksi, jossa sai
rämpiä jo aivan voimiensa takaa. Seuraava rasti
oli sijoitettu kapealle soraharjanteelle ja välissä
piti kiertää pienehkö järvi ja ylittää kivikkoinen
puro, josta pääsimme
liukkaita kiviä pitkin hyppimällä yli. Päästyämme
harjanteen laelle alkoi
epäilys kyteä, ollaanko
menty rastista itäpuolelta
ohi. pelko osoittautui onneksi turhaksi kun puihin
kiinnitettyjä toimintaohjeita alkoi ilmestyä polun
varteen. Valonvahvistin
osoittautui rastilla valittavista välineistä tarpeelliseksi, arvioitaessa mitä
muutaman sadan metrin
päässä sijaitsevalla nuotiopaikalla tapahtui. Tähtitaivas oli todella komeata katseltavaa kun jatkoimme edelleen harjun
laella matkaa. ennen majoitusalueelle saapumista
tutustuttiin vielä miinakentän petollisiin salaisuuksiin. Yöpyminen tapahtui poikkeavalla tavalla verrattuna edellisvuosiin. Tulta ei saanut tehdä
laavukunnittain, vaan leirialueella oli vain yksi tulipaikka, jonka muutama
miestä täytti, muiden joutuessa
odottelemaan
etäämmällä. Syynä oli
majoitusalueen sijainti
kansallispuistoalueella.
Keittelimme sitten leiripaikassamme iltaruuat ja
vain makkarat käytiin
paistamassa tulilla. Tänä
vuonna valittiin Nuuksiovaelluksella hyväksi havaitut 12 euron teltat
henkilökohtaisiksi majoitteiksi. Sisään mahtuu
koko henkilökohtainen
varustus eikä painoa ole
kuin reilu kilo, ja mahdollinen hajoaminenkaan ei
kirvele kauaa. Tulentekokielto ja lauantai-sunnuntai välisen yön kaatosade
vielä kruunasi valinnan
oikeaksi. Lauantaiaamuna lähdimme tarpomaan
26:n kilometrin päivämatkaa etäisyyden arviointirastin kautta. Samalla alkoi hirvikärpästen loputtomat hyökkäykset.
Näitä miellyttäviä hyönteisiä poistettiin vielä reilun viikon vaatetuuletuksen jälkeenkin takin huppusaumoista. Isoilla soilla riitti välillä pitkospuitakin, jotka tosin valtaosaltaan olivat aika lahoja. Piti siis kokoajan olla tarkkana ettei puut petä jalan
alla. Ennen kuin päästiin
puolenpäivän ruokailutauolle, niin valloitimme
ja tuhosimme kk-pesäkkeen ja eksyimme hetkeksi, sekä kasteltiin jalat. Tähysmiinarastista
eteenpäin olikin kuluttavan karkeaa metsäautotietä tarjolla pitkälle toistakymentä
kilometriä,
josta yli puolet nimikkeellä pikataival. Kyseisen pikataipaleen lähtö sijaitsi yllättäen paikkakunnan korkeimmalla kohdalla: Holinmäen 250mmp
(Haataistenjärvi
600m
päässä 145mmp) huipulla,
näköalatasanteella. Kun
olimme suoriutuneet suurimmasta osasta matkaa,
tuli eteen uutta metsäautotietä. Tätä sepelipintaa
kuljettiin rastille missä kyseltiin ilmavoimien kalustoasioita, joissa Veijo olikin
varsinainen haka. Sitten
Taas yli soiden etsimään
seuraavaa, jossa tarjottiin
taas paperia eteen. Hämärtyvän lauantai-illan viimeisellä rastilla oli sentään
enemmän toimintaa, kun
jouduimme keskelle humalaisten
sienestäjien
puukkotappelua, myrkytysuhrin maatessa maassa. Asiat selvisivät kyllä
ja pääsimme majoitusalueelle puhdistamaan taas
takinkauluksia ja kuivattelemaan varusteita. Illal-
lisen nauttimisen jälkeen
pitikin jo mennä teltan
suojiin untenmaille. yhden aikaan yöllä alkoi sataa ja sade jatkui rankkana aamuyhdeksään asti.
Aamu alkoi tosin jo 4.00
herätyksellä kun piti lähteä
yösuunnistukseen
viiden maissa. Olikin
melkoinen tekniikkalaji,
kopioida ilman sateensuojaa koordinaatit erilliseen suunnistuskarttaan.
Etäisyyksiä oli vaikeampaa arvioida oikein pimeässä sateessa lyhdyistä,
kuin sieniä laminoidulta
paperilta.
Seuraavana
oleva rastilippu löytyi
melko helposti, kuin ennakoiden että seuraavaa
ei sitten löytänyt mikään
partio? Oliko joku tehnyt
ilkivaltaa, ei selvinnyt.
Kartasta päättelimme että kohta joudutaan uimalla ylittämään vesistö,
mutta se osoittautui taas
yli hypättäväksi, emmekä
kastuneet kuin edeltävällä suolla. Tästä nousimme asfalttitielle, jota kilometrin
kuljettuamme
pääsimme suunnistuksen
maaliin. Loppu sunnuntain vallitsikin suorastaan
aurinkoinen sää, joten oli
jo helpompi suunnata,
ties kuinka monennen
suon yli, rastille jolla oli
”kevyt” toimintatehtävä,
nimittäin 6 kpl telamiinoja (yht.60kg) jokaiselle
partionjäsenelle ja juostava matka noin 50 metrin luokkaa. 17 sekuntia
oli kova aika, eikä pahasti
ehtinyt mennä hapoillekaan. Taas, ylitettyämme
noin kilometrin levyisen
suon, tulimme tielle joka
johti odotettuun vesistön
ylitykseen. Ennen ylitysvuoroa oli noin tunnin
verran odottelua, joten
ehdimme valmistaa lämmintäkin ruokaa. Samoin
tuli vaihdettua kokemuksia muiden partioiden
kanssa. Ylitys tapahtui
kaikkien taiteen sääntöjen mukaan: Eteneminen
rannalle suojassa, suojamiesten käyttö (teoriassa), melonta nelimetrisellä kumiveneellä ja oikeaoppinen rannalle tulo.
Pisteitä ropisi yhdellä
miinuspisteellä kymmenestä. Hieno kokemus
sekin sarjassaan. Nyt oli
edessä enää yhden, vajaan kilometrin levyisen
suon ylitys ja sen takana
odottava, viimeinen varsinainen tehtävärasti. Auringon haihduttaessa vaa-
teista kosteutta tutkittiin
taas paperitehtävää: Partion tien ylitys, jatkotehtävänä oli räjähdysaineen
määrän laskeminen yli 30
senttimetriä paksun puun
kaatamiseen. Vielä piti
asettaa panos puun kylkeen oikeaoppisesti. Tässä vaiheessa Sysmäläiset
taas yllättivät, kun aloin
ihmetellä että kuka siihen oikein tuli kuvaamaan panostustyötämme. Vaihdoimme muutaman sanan heidän kanssaan, ennen kuin siirryimme loppusuoraa kohti. Maaliin oli enää matkaa kolmisen kilometriä.
Olikin oikein mukavaa
tulla maaliin ja luovuttaa
partionumerovaate pesuun ja siirtyä Diplomi
kainalossa viemään varusteita autolle. Sitten
vielä ansaitulle hernekeitolle. Palkintojen jakokin
odoteltiin kun ei ollut sijoituksista vielä mitään
tietoa. Saavutimme mielestämme kuitenkin kohtuullinen
sijoituksen
(19/34)kahdelle miehelle. (Sentään kovemmassa
sarjassa) ja ainoana partiona Päijät-Hämeestä.
Arto Tapiomaa
Päijät-Hämeen
ILVE S
10
NASTOLAN RESERVILÄISET RY
!
Rovasti Ensio Mäkelä vihki 22.5.1961 Nastolan kirkossa käyttöön Nastolan Reservialiupseerit ry:n lipun.
Nastolan Reservinaliupseerit ry:n perustava kokous pidettiin syyskuussa 29.10.1957. Tuolloin
kokoontui joukko henkilöitä neuvottelutilaisuuteen kahvila ”Maneliin”
Lahdessa. Tilaisuuden
avasi Nastolan Reserviupseerikerhon edustaja Kapteeni Paavo Lemola joka esitti, että Nastolaan perustettaisiin Reservin Aliupseeriyhdistys. Puheenjohtajana kokouksessa toimi Veikko Kuokkanen ja pöytäkirjan pitäjänä oli Pauli
Vänttinen.
Tämän neuvottelutilaisuuden tuloksena oli, että perustettiin kokoon
kutsumiselin, puheenjohtajana Eero Inkinen
sekä jäseninä Veikko
Kuokkanen, Väinö Hyytiä, Lassi Kunnas, Ensio
Mälkönen, Olavi Sipilä
Valter Tuomenoja ja Heimo Viikari.
Samaisen tilaisuuden lopetussanat lausui Kapt.
Paavo Lemola joka samalla esitti toivomuk-
sen, että perustettava
kerho mahdollisuuksien
mukaan olisi yhteistoiminnassa Reserviupseerikerhon kanssa.
Marraskuussa
17.11.1957 pidettiin yhdistyksen perustamiskokous, puheenjohtajana
Eero Inkinen; 2§: Päätettiin yksimielisesti perustaa Nastolan Reservialiupseerit ry.
Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Eero Inkinen, sekä johtokunnan jäseniksi: Väinö Hyytiä, Ensio Mälkönen, Olavi Sipilä, Antero Paronen, Tauno Kanninen, Pauli Vänttinen ja
varalla Toimi Siponen ja
Lasse Kaalamo.
Joulukuussa
15.12
1957 päätettiin perustaa
laulukuoro yhdessä Nastolan
Reserviupseerikerhon kanssa, nykyinen
Nastolan Mieskuoro.
Elokuussa 16.8.1958
yhdistykselle päätettiin
hankkia oma lippu, jonka naulaustilaisuus pidettiin 26.12.1960. Ro-
vasti Ensio Mäkelä vihki
lipun käyttöön Nastolan
kirkossa 22.5.1961.
Kesäkuussa, 19.6.1961
vietettiin maanpuolustus-juhlaa Nastolassa,
järjestelyt hoidettiin yhteistyössä Reserviupseerikerhon kanssa.
60-luku oli vilkasta toiminnan aikaa jäsenmäärän noustessa reilusti yli
200 henkilön.
Ehkäpä mittavin hanke
näiden runsaan 50v aikana on ollut ampumaradan
rakentaminen Uudenkylän Arolaan. Hämeen lääninhallitus myönsi luvan
ampumaradan rakentamiselle vuonna 1969.
Radalle rakennettiin liikkuvat sekä kiinteät maalilaitteet.
Myöhemmin 70-luvun
lopussa ampuma- rata alueen ympärille raivattiin 800m pururata.
Nyt tämä rata on purettu ja ammunnat suoritetaan Nastolan Metsästysampujien radalla Luhtaan maalla.
Vuonna 1975 yhdistykselle hankittiin oma pöytästandaari josta ensimmäinen luovutettiin Eero Pöyhöselle. Myös piiritasolla yhdistyksen jäsenet ovat olleet aktiivisia, ollen edustettuina piirihallituksessa sekä piirin eri toimikunnissa kuten, aatteellinen
toimikunta, urheilutoimikunta, ampumajaosto ja maastourheilujaosto. Kilpailutoiminnassa
oltiin aktiivisia, kierrettiin sekä piirin että liiton
järjestämissä kilpailuissa
ympäri maata.
Olemme vähintään kerran vuodessa olleet mukana joko Nastola viikon tapahtumassa esittelemässä paikallista reserviläistoimintaa tai Wanha-Willähti kerhon
järjestämässä viikonlopun mittaisessa tapahtumassa jossa olemme muun muassa yhteistuumin vastanneet alueen vartioinnista.
Reserviläisliitto perustettiin 17.4.1955 paikallisten reservinaliupseeriyhdistysten keskusjärjestöksi ja toimi 1990-luvun puoliväliin asti nimellä Reservin Aliupseerien Liitto. Vuoden 1995
lopulla tehdyllä sääntömuutoksella liitto muuttui käytännössä avoimeksi maanpuolustusjärjestöksi. Myös useimmat liiton jäsenyhdistykset ovat muuttaneet
sääntöjään vastaavasti.
Myös Nastolan Reservialiupseerit ry, sääntömuutoksella muutti yhdistyksen nimeksi, Nastolan Reserviläiset ry.
Samalla
jäsenyyslinja
muuttui siten, että jäseneksi voitiin hyväksyä
varusmiespalveluksen
suorittanut henkilö, tällä jäsenyyslinjalla yhdistys jatkaa edelleen.
Uuden vuosituhannen
alku ja paikallinen yhteistyö.
Tultaessa 2000- luvun
alkuun on yhdistys aktivoitunut paikallisella sekä piiritasolla.
Yhdistyksen
suurin
voimainponnistus sitten
Arolan ampumaradan on
ollut oman kokoontumispaikan NaRes - kodan rakentaminen joka
aloitettiin v2008 ja saatiin valmiiksi 2009 kevättalvella.
Valmistumisestaan läh!
tien paikka on ollut ahkerassa käytössä. Kodalla on pidetty piirihallituksen kokouksia, joulutulien pitopaikaksi paikka on oivallinen, olihan
v2009 joulutulilla yli 60
henkilöä.
MaanpuolustuskouluKuvat ovat jokavuotisesta veteraanien heinäkuisesta savusaunareissusta jota
tusyhdistyksen (MPK:n),
vietetään Nastolan Reserviupseerien savusaunalla karhulammin rannassa. Jär- reserviläisille suunnattu
viestikurssi pidettiin kejestelyt ovat hoituneet mallikkaasti yhdistystemme yhteistyöllä.
vättalvella 2010 kodalla.
Paikallinen yhteistyö
erityisesti reservinupseerien kuin myös maanpuolustusnaisten kanssa
on edennyt pitkin harppauksin.
Usean vuoden aja meillä on ollut yhteinen toimintakalenteri, syyskokoukset ja kevätkokoukset pidämme samanaikaisesti. Olemme vähintään kerran vuodessa
olleet mukana joko Nastola viikon tapahtumassa
esittelemässä paikallista
reserviläistoimintaa tai
Wanha-Willähti kerhon
järjestämässä viikonlopun mittaisessa tapahtumassa jossa olemme
muun muassa yhteistuumin vastanneet alueen
vartioinnista.
Jäsenmäärämme
on
kasvanut muutaman viimevuoden aikana vajaasta kuudestakymmenestä hieman vajaaseen yhdeksäänkymmeneen.
Meille tärkeä, veteraaniyhteistyö.
Jo useiden vuosien
ajan olemme olleet mukana Nastolan Sotavete-
raanit ry:n toiminnassa
yhdessä reserviupseerien kanssa hoitamassa heidän luottamustoimiaan, taloudenhoitajina, sihteereinä, puheenjohtajina sekä yhdistyksinä tehneet erilaisia talkootehtäviä mm. puutalkoita, pihojen haravointia, rännien tyhjennyksiä. Olemme olleet myös
tukemassa veteraaneja
heidän saattaessaan veteraaniveljeä viimeiselle
matkalle.
Itsenäisyyspäivänä
6.12.2010 tämä pitkään
jatkunut yhteistyö saa
allekirjoituksin vahvistetun sinetin. Juhlassa
Nastolalaiset maanpuolustusjärjestöt (Nastolan Reserviupseerikerho
ry, Nastolan Reserviläiset ry ja Nastolan Maanpuolustusnaiset ry), allekirjoittavat yhteistyösopimuksen
paikallisten veteraanijärjestöjen
kanssa joita ovat, Nastolan Sotainvalidit ry, Nastolan Sotaveteraanit ry,
Nastolan Rintamaveteraanit ry,
PYL
Kirsti Pohjalaisen luona tehdyn talkoopäivän jälkeen
otettu ryhmäkuva jossa ovat edustettuna reserviläiset, upseerit ja maanpuolustusnaiset.
Päijät-Hämeen
ILVE S
11
Nastolan Reserviupseerikerho – toimintaa ja tuloksia
kuva:. Kunniakäynnillä Nastolan sankarihautausmaalla. vas. Erkki Veini, Ilkka Kuivasaari, Reijo
Oksanen. Lippua kantaa Aaro Pekonen.
NaRU on tänä vuonna 54
vuotias pirteä yhdistys.
Vuosi alkoi uuden puheenjohtajan kapt res Esa Lahtisen komennossa. Toimintaa tehostettiin heti
jakamalla tehtäviä uudelleen ja virtaviivaistamalla
toimintaa. Mm. jaoimme
sihteerin tehtäviä kahdelle upseerille ja liikuntapaketti jaettiin niin ikään
kahtia. Tiedotustoimintaa on tehostettu. Tämän
on mahdollistanut sähköpostiosoitteiden hankintakampanja. Enää kuudelle jäsenelle 77:stä lähetetään perinteinen kirjeposti pari kertaa vuodessa.
Hallitustyöskentelyssämme olemme pyrkineet
rajaamaan puheenjohtajan
toimikauden kolmeen vuoteen. Ja siinä olemme melkein onnistuneetkin. Hallituksessamme on tällä hetkellä kymmenen jäsentä.
Kaikki entisten hallitusten
väällä ja syksyllä UKKkävely- ja Cooperin testin. Tämä antaa mahdollisuuden tarkkailla omaa
kuntoaan. Testaamassa
ovat käyneet Nastolan
Reserviläiset ja MP-naiset ja muutkin nastolalaiset ovat olleet tervetulleita. Syksyn tilaisuus on
osasuorituksena omaan
sovellukseemme Kenttäkelpoisuuskokeesta.
Ensi vuonna tämä sitten
tehdäänkin RUL:n johtamispäivänä, koska aiempi versiomme on jo hyvin lähellä liiton tarjoamaa konseptia.
Sähköisellä
kuntokortilla
tuloksia.
Jäsenmäärä
kasvussa.
Naru oli jo viime vuonna piirin kärjessä käyttöönotettujen korttien
lukumäärässä. Piirin palkinnot tulivat käyttäjien lukumäärästä ja henkilökohtaisista pisteistä
yhdistyksellemme. Hyvä kehitys on jatkunut
ja kortin käyttäjien lukumäärä lisääntyi vielä tänäkin vuonna merkittävästi, samoin kertyvät suorituspistemäärät.
Tästä varmaan on kiittäminen paitsi jäseniämme
myös liikuntakorttivastaavaamme Timo Hannosta, joka on uurastanut asian eteen. Näyttäisi siltä, että ensi vuonna
parannamme tästä vielä
lisää.
Jäsentemme aktivoimiseksi järjestämme ke-
RUL:n jäsenhankintakampanja on myös meillä myötätuulessa ja päätimme, että ainakin yksi palkintopuukko on yhdistykselle saatava. Se
menee tänä vuonna Ilkka Kuivasaarelle, joka
jo vuosia on tehnyt töitä
asian eteen. Ehkäpä menestyksen salaisuutena
on ollut paitsi jäsenkandidaattien tunnistaminen ja yhteydenpito heihin, niin myös ehdokkaiden liittäminen sähköpostilistallemme, jolloin
he ovat voineet tutustua
toimintaamme ennakkoon ja saaneet tukea
liittymispäätökseensä.
Tämän vuoden jäsenkasvu lienee n. 10 uutta jäsentä, joka on todella pitkäaikainen ennätys. Ensi
vuonna jatketaan samoil- set, Reserviläiset ja Reservin
la linjoilla.
upseerit. Käytännön toteuKarhulammilla
tus oli Liikunsaunotaan ja
takeskus Pakokoustetaan
julahden kahYhdistyksellämme
on den liikunnanNastolan Luhtaanmaal- ohjaajaopiskela käytössä maa-alue, jo- lijan näyttöhon viimeisen kymmenen työ. Nastolan
vuoden aikana on noussut Maanpuolustusnaiset tarkerhon tukikohta, joka kä- joilivat mehua kävelyä ensittää laavun, savusau- nen ja sen jälkeen.
Paikalla oli seitsemän
nan ja liiterin. Viimeisenä on valmistunut pesutu- veteraania. Heistä kuusi
pa, jossa jopa kymmenen henkilöä kiersi n. 1km:n
henkeä pystyy kokoontu- lenkkipolun maastossa ja
maan. Karhulammin isän- yksi n.3,5 km:n matkan.
tänä toimii liikuntavastaa- Samaten osa muista osanva Pertti Ojala. NaRU:n ottajista yhteensä 23 henpikkujoulut olemme viet- kilöä suoritti vastaavan
täneet jo yli kymmenen kävelyn.
Sää oli hieno ja tunnelvuotta laavulla ja tuvan
valmistuessa oikein sisä- ma hyvä. Mehua oli tarjolla ennen ja jälkeen lenkin.
tiloissa.
Tapahtuma oli paitsi vetevirkistystoiminVeteraaniyhteistyötä raanien
taa myös hyvä osoitus sii19.9. järjestettiin Veteraa- tä, että paikkakunnan toinien ulkoilutapahtuma Lii- mijoiden kanssa kannatkuntakeskus Pajulahdessa taa tehdä yhteistyötä aiTapahtuman keskeisenä na, kun siihen on mahdoltavoitteena oli kunnioit- lisuus.
taa sotiemme veteraanien
Tällä hetkellä kolme
työtä isänmaan hyväksi ja kerhomme jäsentä ja kakkohentaa heidän fyysistä si hallituksemme jäsentä
kuntoaan. Samalla oli tar- toimii Nastolan Sotavetekoitus kiinnittää huomio- raanit ry:n hallituksessa.
ta nuorempien ikäpolvien
liikkumisen tärkeyteen.
Ampumatoimintaa
Tapahtuma liittyi valtakunnalliseen Veteraanikä- Jostain syystä ampumavelytapahtumaan Nastola- kilpailutoiminta ei ole
laisena sovelluksena. Aloi- kerhomme vahvuuksia.
te tapahtumasta oli nasto- Yhdeksän kertaa vuodeslalaisilla maanpuolusjäjes- sa käymme yhdessä retöillä: Maanpuolustusnai- serviläisten kanssa Nas-
PIONEERIKUULUMISIA 2010
Korian killan Lahden alaosasto on kokoontunut
vuoden aikana säännöllisesti kuukausittain.
Jäseniä Lahden alaosastossa on hieman alle 40 henkilöä.
Kokouspaikkana on ollut pääsääntöisesti veteraanitalon kerhohuone. Tämän lisäksi olemme kokoontuneet muutaman kerran Vesijärven
rannassa olevalla veteraani majalla ja enne ko-
kousta ja saunaa olemme hakanneet polttopuita saunan tarpeisiin.
Olemme olleet aktiivisesti mukana myös Korian killan hallituksessa
jossa meitä on edustanut
puheenjohtaja Esa Simpanen.
Killan vuosikokoukseen olemme osallistuneet runsaslukuisesti, kuten myös pioneeri
aselajiliiton (PAL) kevät
ja syyskokouksissa Tam-
pereella ja Helsingissä
olemme olleet vahvasti
edustettuina.
Koulutus
Killan jäsenet ovat aktiivisesti ottaneet osaa
oman aselajinsa eri koulutustapahtumiin joita
ovat muun muassa räjäyttäjäkurssi sekä siltakurssi. Nämä kurssit
ovat järjestetty Karjalan
prikaatissa ja sen tuella.
Kuvassa Kuukaupin silta
josta 2./PionP 12:n päällikkö, luutnantti (myöhemmin kenraali, puolustusvoimain komentaja) Lauri
Sutela purki yhdessä kersantti Vierusen kanssa panoskaivosta löytyneen radiomiinan. ” Sitten alkoi
säkkijärven polkka soida”.
”PIONP 14:n
JÄLJILLÄ”
Pioneerit kannaksella 3.4.7.2010
1. matkapäivä: jatkosodan yökkäysvaihe
1941, linnoittaminen ennen talvisotaa
2. matkapäivä: jatkosodan torjuntataistelut
1944, linnoittaminen jatkosodassa.
1. päivä: Kouvola –
Koria - Vaalimaa – Viipurinlahti
Johannes (Koivisto) – Summa - Perkjärvi–Muolaa/
Valkjärvi(majoitus)
2. päivä: Siiranmäki –
Rautu - Kiviniemi – Äyräpää – Ihantala – Antrea
– Suokumaa – Kouvola.
Matkaoppaana toimii,
majuri Vesa Valtonen
maavoimien esikunnasta
Mikkelistä. Korian Pio-
Jarin "satanen".
tolan Metsästysampujien kivääriradalla ampumassa rynnäkkökiväärillä 5 + 10 laukausta. Tämä järjestetään vuorotellen kummankin yhdistyksen toimesta. Tässä näyte
ensimmäisenä täydet sata
pistettä ampuneen ampumaupseerimme Jari Kervisen taulusta. Osa jäseniämme kuuluu tähän ampumaseuraan ja NMA:n
puheenjohtajana toimi lähes 20 vuotta jäsenemme,
yliltn Aaro Pekonen.
Tarusjärven ampuleiri on järjestetty keväisin
huhtikuun ensimmäisenä viikonloppuna yhdessä Nastolan reserviläisten kanssa. Siellä on ammuttu enimmäkseen rynnäkkökiväärillä ja pienoispistoolilla ja kahden päivän tulokset on kirjattu
ja palkinnot jaettu. Metsästävät jäsenemme ovat
tarkkuuttaneet siellä aseitaan. Kaksipäiväinen leiri
on antanut hyvät mahdollisuudet kohentaa ampumataitoja ja ulkoilla.
HN
Kymijokiharjoitus 26–
neeriupseerikerho tekee
selkoa PIONP 14:n vai- 28.8 2011 aiheena pio”louhinta”.
heista (majuri Tuomas neereilla
Karjalan Prikaati.
Liukko)
Linnoitusharjoitus 24.9 2011 Hälvälässä.
Vuoden 2011
Kohteensuojaus 16–
tapahtumia ja
18.9 2010, Hälvälä.
koulutuksia.
”Iske hakku – IsänPioneerijotos 22–24.7 maan puolesta”.
2011 joka järjestetään
PYL.
Karjalan Prikaatissa.
Kuvassa oleva silta rakennettiin 10–12.9.2010, Kymijoki harjoituksen yhteydessä Silta on tyypiltään Acrow
Panel kalustosilta, sillan kokonaispituus on 28m, kantavuus 64 tonnia ja leveys 4m. kantavuus on mitoitettu
siten että siitä voidaan ajaa Leopard panssarilla ylitse.
Päijät-Hämeen
ILVE S
12
Esikuntatyöskentelyn kurssi
PV:n kertausharjoitusten
ollessa edelleen minimissään tartuttiin Päijät-Hämeessä härkää sarvista ja
reservin majuri Jukka Anttosen idean johdattamana räätälöitiin paikallisen
MPK:n kurssi esikuntatyöskentelystä. Kurssi on
kolmiportainen ja tarkoitettu henkilöille joiden sasijoitus on tai osaaminen
sivuaa esikuntatyötä. Määritetty
osallistujakiintiö
täyttyi heti. Motivaatio oli
kohdallaan koko kolmivuotisen jakson ajan. Normaalin alun hämmennyksen ja
tutustumisen jälkeen ryh-
mä hioutui tiiviimmäksi - oikeaksi toimivaksi yksiköksi.
Perusteet esikunnan toimintaan kerrattiin. Viestiliikenne saatettiin rutiinitasolle ja sitten se oma osaaminen, sekin päivitettiin ennen kuin päästiin tosi toimiin. Yhteistoiminnan harjoittelu niin luokassa kuin
maastossa on hyvin johdettuna aina mielekästä. Tilanteita tulee ja tapahtumat elävät. Harjoituksen edetessä
myös eri aselajien toimintatavat ja mahdollisuudet tulevat mukaan vaikuttamaan
omaan toimintaan. Jalkaväen
ja tykistön yhteistyö on aina
harjoiteltava. Maalialueet,
tulenavaukset ja muu tulenkäyttö suunnitellaan ja harjoitellaan.
Kun opit sitten saatiin
hanskaan luokassa, siirryttiin
maastoon. Suunnitellut ryhmitykset ja tienkäytöt eivät
toimineetkaan kuten kuviteltiin. Joitain merkittyjä ajouria ei voitu käyttää, oli tullut
uusia hakkuuaukeita tai uusia rakennuksia. Maastontiedustelu paikan päällä korostui ja todettiin, että yhdessä päivässä tiedustelet omien joukkojen asemat, mutta yhteistoiminta ja taistelun
kuvaus tarvitsee sen toisen-
ORIMATTILAN TAPETTI JA VÄRI OY
Kärrytie 3, 16300 ORIMATTILA
puh. (03) 871 250, fax (03) 871 2550
www.orimattilantapettijavari.fi
kin päivän. Parasta antia harjoituksen edetessä oli, että yhteistyössä eri aselajien
kanssa toimittaessa toimintaan tarvittavat palaset vaan
loksahtelevat paikalleen, eikä kaikki ollutkaan enää yhtä
hallitsematonta sekamelskaa.
Opimme tietämään mistä mitäkin tukea tai tarviketta saa
ja mikä vaikuttaa omaan taisteluun missäkin vaiheessa.
Uusi kolmiportainen kurssi alkaa keväällä. Jos osaamisesi on tai sivuaa esikuntatyötä, on kurssi hyvä tapa
päivittää tietosi ja taitosi. Ilmoittautua voit MPK:n sivuilla.
w w w. a r t ov i l j a n e n . f i
MAALIT, TAPETIT, KAAKELIT,
LATTIAT, TAKAT, KYLPYHUONEKALUSTEET,
KIRENA -SÄILYTYSJÄRJESTELMÄT
Takojantie 4
16300 Orimattila
www.ferroplan.fi
475,-
ASEET JA TARVIKKEET
Launeenkatu 82, puh. (03) 881 0444
www.asepiste.fi
>>>=632:>).,5-0
%632:>).,5$0.<)5 $ 652,=AA5;<73)=60;;)1),5:05
;<30=60;;6<;603+3,/+,5+0,:,34)):;<90=,9;)03<::)1)5?;
$5;,:;0::A$0.<)50:;);6+,;;00544@%632:>).,5:,5:01))5
65)166405)0:<<2:0,57<63,:;)7</;)):;0/,5203B)<;61)=0,3A7A
,:04,9203305,5:,33)05,5#,5,;,,5=60/,0;;AA:<69))4<;2))
2<6770)1),902,3,1A@$5;,:;09?/4A;6;,))4?B:,;;A
@(33A70;62<3<0::),+<330:0565%632:>).,5@
$0.<)54)330:;6)32)<;6=,96;65/05;)
)9=060;<)<;6=,96
7AA:;B33A
.24
26265)0:/05;))32
:0:;6042<3<;
(/+0:;,34A2<3<;<:3
24
<=)5)<;6,90260:=)9<:;,05
7AA:;B
.24
JO YLI
50 VUODEN AJAN OLEMME KERTONEET
KAIKEN KUKKASIN
677<70:;,,;
%632:>).,5$0.<)5 <+0!
&'
%63=6'
)5+"6=,99,,3)5+,9 0::)5'$9)03 677<70:;,,;
%632:>).,5$0.<)5$
#<*)9<69,:;,9$' 69+<.)$0$0;)50<4 ",5)<3;63,6:+0?5)408<, !
""
""
!
AALTOSEN PUUTARHA OY
Porvoonjoentie 10, LAHTI
Puh. 03 735 2323
Fax 03 735 2223