Marja Laasonen - Oppimisvaikeus.fi

Transcription

Aikuisten lukemisvaikeus
Oppimisvaikeudet aikuisen elämässä
2.6.2010 Arppeanum
Marja Laasonen
neuropsykologian dosentti, psykologian tohtori
Käyttäytymistieteiden laitos, HY/ Foniatrian pkl, HUS
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Marja
Laasonen / Aikuisten lukemisvaikeus
www.helsinki.fi/yliopisto
2.6.2010
1
Esityksen rakenne
• Lukemisvaikeuden virallinen määritelmä
• Käyttäytymisen taso
• Miten se todellisuudessa ilmenee
• Kognitiivinen taso
• Tyypillinen profiili
• Alaryhmät
• Paras arvaus
biologia
kognitio
käyttäytyminen
2.6.2010
2
Lukemisvaikeus
Virallinen määritelmä ja käyttäytymisen taso
biologia
kognitio
käyttäytyminen
2.6.2010
3
F81 Oppimiskyvyn häiriöt
(ICD-10)
• Oppimiskyvyn häiriöissä normaali taitojen omaksuminen
on häiriytynyt kehityksen varhaisvaiheista alkaen.
• Tämä ei johdu pelkästään oppimistilaisuuksien puutteesta
eikä älyllisestä kehitysvammaisuudesta. Syynä eivät ole
myöskään hankinnaiset aivovammat, puutteet näön- tai
kuulontarkkuudessa tai tunnehäiriöt, vaikka näitä muita
häiriöitä voi esiintyä samanaikaisesti.
• Oppimiskyvyn häiriöihin liittyy usein myös esimerkiksi
tarkkaavaisuuden puute, käytöshäiriö, muu kehityshäiriö
esim. motoriikan kehityshäiriö tai puheen ja kielen
kehityshäiriö.
2.6.2010
4
Oppimiskyvyn häiriöiden
luokittelua
• F81.0 Lukemiskyvyn häiriö
• F81.1 Kirjoittamiskyvyn häiriö
• Ei lukemisen vaikeutta
• F81.2 Laskemiskyvyn häiriö
• Ei lukemisen tai kirjoittamisen vaikeutta
• F81.3 Monimuotoinen oppimiskyvyn häiriö
• F81.8 Muu oppimiskyvyn häiriö
• Kirjallisen ilmaisun vaikeudet
• F81.9 Määrittämätön oppimiskyvyn häiriö
• http://www.terveysportti.fi/terveysportti/icd10.koti
• http://www.who.int/classifications/icd/en/
2.6.2010
5
Oppimiskyvyn häiriöiden
rajausta
• Ero hankittuihin häiriöihin
• Ero kehityshäiriöihin
• Kehityshäiriö: tavanomainen kehitys häiriintynyt
• Oppimisvaikeus: ei opita jotain, mitä tavanomaisesti
opetetaan
• Kunkin esiintyvyydeksi arvioitu vähintään 5%
• Selitykset kullakin tasolla vielä muotoutumassa
biologia
kognitio
käyttäytyminen
2.6.2010
6
Dysleksia
(F81.0 Lukemiskyvyn häiriö)
• Lukemiskyvyn häiriötä edeltävät usein puheen ja kielen
kehityksen häiriöt. Kielen tarkastelussa löytyy usein lieviä
samanaikaisiakin puheen ja kielen kehityksen häiriöitä.
• Lukutaidon kehittymisessä merkittäviä puutteita, jotka
eivät selity yksinomaan älykkyysiästä, näön
epätarkkuudesta tai riittämättömästä kouluopetuksesta.
• Luetun ymmärtäminen, luettujen sanojen tunnistaminen,
suullinen lukutaito ja lukemista edellyttävien tehtävien
suorittaminen voivat kaikki olla puutteellisia.
• Lukemiskyvyn häiriöön liittyy usein kirjoittamishäiriöitä,
jotka usein säilyvät nuoruusikään asti, vaikka lukutaito
jonkin verran paranisikin.
2.6.2010
7
F81.0 Lukemiskyvyn häiriö:
diagnostiset kriteerit (ICD-10) (1)
• A. Toinen seuraavista:
• (1) Lukemisen tarkkuuden ja/tai ymmärtämisen pistemäärä
on lapsen kronologinen ikä ja älykkyysosamäärä
huomioiden vähintään 2 SD odotusarvon alapuolella.
Lukemistaidot ja älykkyysosamäärä mitataan testillä, joka
on standardoitu lapsen kulttuurin ja opetusjärjestelmän
suhteen.
• (2) Anamneesissa on vakavia lukemisvaikeuksia tai
testipistemäärä on täyttänyt kriteerin A.1 varhaisemmassa
iässä sekä kirjoittamistestin pistemäärä lapsen
kronologinen ikä ja älykkyysosamäärä huomioiden
vähintään 2 standardideviaatiota odotusarvon alapuolella.
2.6.2010
8
F81.0 Lukemiskyvyn häiriö:
diagnostiset kriteerit (ICD-10) (2)
• B. Häiritsee merkitsevästi opintoja tai jokapäiväisen elämän
lukemistaitoja vaativia toimintoja.
• C. Ei ole suoraa seurausta näön tai kuulon tarkkuuden
vajauksesta tai neurologisesta sairaudesta.
• D. Koulukokemukset ovat normaalivaihtelun rajoissa (ei ole
äärimmäisiä puutteellisuuksia opetuskokemuksissa).
• E. älykkyysosamäärä ei ole alle 70 standardoidussa testissä.
• Aikuisilla vaatimus usein lievempi
• Esimerkiksi -1 SD huonompi
• Tulee kuitenkin todeta usealla testillä
Fonologinen prosessointi, lukeminen, kirjoittaminen
2.6.2010
9
Lukemisvaikeus:
käyttäytymisen taso
biologia
kognitio
puhe,
kieli
lukutaito
kirjoittaminen
muut
vaikeudet
2.6.2010
10
Lukemisvaikeus
Kognitiivinen taso ja miten se ilmenee
todellisuudessa
biologia
kognitio
käyttäytyminen
2.6.2010
11
Fonologinen prosessointi
• Puhutun ja kirjoitetun kielen äännerakenteen käsittely
Fonologinen tietoisuus
Mistä äänteistä muodostuu sana: kuntoutus
biologia
Mikä sana muodostuu äänteistä: /s/ /ä/ /ä/ /t/ /i/ /ö/
Fonologinen muisti
2-6
2-0-1-0
kognitio
Nopea fonologisen tiedon palauttaminen
1O2NNE3A
käyttäytyminen
S 7 5 E I 6 J A
2.6.2010
12
Fonologinen teoria
• Ongelmat äänteiden
edustuksissa
biologia
kognitio
• Vaikeus yhdistää
äänteet (foneemit) ja
niitä vastaavat
kirjoitusmerkit
(grafeemit)
käyttäytyminen
Ramus et al. (2003) Current Opinion in Neurobiology, 13: 212–218.
2.6.2010
13
Pikkuaivoteoria
biologia
kognitio
käyttäytyminen
Nicolson & Fawcett (2001) Trends In Neusosciences, 24: 508-511.
2.6.2010
14
Magnosellulaarinen teoria
biologia
kognitio
käyttäytyminen
Ramus et al. (2003) Current Opinion in Neurobiology, 13: 212–218.
2.6.2010
15
Muita kognitiivisia selitysmalleja
• Temporaalinen prosessointi (aikatarkkuus)
• Lyhytkestoinen muisti (STM)
• Tarkkaavuus
biologia
kognitio
käyttäytyminen
Fitch, Miller & Tallal (1997) Annual Review of Neuroscience, 20: 331–353. Demot: http://www.scholarpedia.org
2.6.2010
16
Lukemisvaikeuden
monimuotoisuus (englanti)
• Millä kaikilla eri osa-alueilla vaikeuksia on?
lapset
aikuiset
Vasemmalla lapset: White et al. (2006) Developmental Science, 9:237-255; oikealla aikuiset: Ramus et al. (2003) Brain, 126:841-865.
2.6.2010
17
Lukemisvaikeuden monimuotoisuus
aikuisilla (suomi)
fonologisia ja/tai sensorisia
sensorisia ongelmia
ongelmia (n = 20/38)
(n=14/38)
2.6.2010
18
Mallien vuoropuhelua
• Fonologisen mallin puolustajat vastaavat
• Muut ongelmat komorbideja
biologia
• Muut ongelmat aiheutuvat fonologisista ja lukemisen
vaikeuksista
• Fonologisen mallin ongelmat
kognitio
• Äänteiden edustukset eivät häiriintyneitä
• Fonologiset ongelmat vain riskitekijä ja endofenotyyppi
käyttäytyminen
• Muut kielelliset vaikeudet myös tärkeitä
Ramus (2008) QJEP, 61:129-141; Snowling (2008) QJEP, 61:142-156.
2.6.2010
19
Lukemisvaikeus:
kognition taso
biologia
muut kielelliset
taidot
äänteiden
edustukset
äänne-kirjain
-muunnos
puhe,
kieli
tasapaino ja
motoriikka
tarkkaavuus
lukutaito
STM
proseduraalinen
oppiminen
kirjoittaminen
sensorinen
prosessointi
muut
vaikeudet
2.6.2010
20
Lukemisvaikeus
Tyypillinen profiili suomalaisilla aikuisilla ja
alaryhmät
2.6.2010
21
Aikuisten lukemisvaikeus:
tyypillinen profiili
Aineisto: Laasonen (2002) Temporal acuity in developmental dyslexia across the life span.
2.6.2010
22
Onko lukemisvaikeudessa
alaryhmiä? (1)
• Lukemisen nopeus ja lukemisen tarkkuus
• Leinonen et al. (2001) Reading & Writing, 14: 265-296.
• Kokonaisten sanahahmojen ja yksittäisten kirjainten
tunnistaminen
• Pinta- ja fonologinen dysleksia
• Castles & Coltheart (1993) Cognition, 47: 149-180.
• Fonologinen tietoisuus ja nopea nimeäminen
• Wolf & Bowers (1999) Journal of Educational
Psychology, 91: 415-438.
2.6.2010
23
alaryhmiä? (2)
• suomalainen aikuisaineisto
ryhmittyi esitettyjen
alaryhmien mukaan
• Kukin ryhmittely tuotti
• 3 alaryhmää
• yhden alaryhmän, jolla
yleistyneitä sensorisia
aikatarkkuusongelmia
Laasonen et al. (2010) Reading & Writing, In revision.
2.6.2010
24
alaryhmiä? (3)
• Ryhmät eivät kuitenkaan
samoja tai yhteydessä
toisiinsa
• Sensorisen vaikeuden
ryhmät eivät identtisiä yli
ryhmittelyiden
• Kaikilla ryhmillä vaikeuksia:
• kielellinen ja sensorinen
nopeus, fonologinen ja
sensorinen STM
Overlap of the groups with the most profound
temporal acuity impairment
reading speed/accuracy:
lexical decision RT:
Somewhat error-prone ( n= 7) Somewhat slow ( n = 12)
2
2
2
1
4
5
7
phonological awareness/naming:
Double deficit ( n = 15)
Laasonen et al. (2010) Reading & Writing, In revision.
2.6.2010
25
Lukemisvaikeus
Yhteenveto ja paras arvaus
2.6.2010
26
Yhteenveto
• Lukemisvaikeus oirekuvaltaan moninainen
• Vaikeuksia ei aina odotetuilla osa-alueilla
• Vaikeuksia usein yllättävillä osa-alueilla
• Yksilöt vaikuttavat hyvinkin erilaisilta
• Lukemisvaikeuden sisältä voidaan erottaa alaryhmiä
• Ryhmät kuitenkin eroavat luokittelusta toiseen
• Kaikki alaryhmät jakavat piirteitä
2.6.2010
27
Penningtonin monihäiriömalli
• Tila jatkuva, ei diskreetti
• Yksi häiriö ei selitä koko
oirekuvaa
• Eri oppimisen/kehityksen
vaikeudet jakavat
riskitekijöitä
• Ilmiasu riippuu siitä,
miten riskitekijät
yhdistyvät
• Ehdottaa alaryhmiä
Bishop (2006) QJEP, 59: 1153-1168; Bishop & Snowling (04) Psychological Bulletin, 130:858-886; Pennington (2006) Cognition,
101: 385–413; Pennington & Bishop (2009) Ann Rev Psychol, 60: 283-306.
2.6.2010
28
Yksihäiriömalli eli
paras arvauksemme
• Entä jos kaikki ovatkin
samanlaisia?
biologia
• kielellinen nopeus
• sensorinen nopeus
• fonologinen STM
sensorinen
STM
sensorinen
aikatarkkuus
• sensorinen STM
• Näennäistä erilaisuutta
selittävänä
nimeämisen
nopeus
kognitiiviset kyvyt
persoonallisuus
ympäristö
fonologinen
STM
lukemisen
nopeus
?
2.6.2010
29
Kiitokset !
• Käyttäytymistieteiden laitos, psykologian oppiaine
• Emeritusprofessori Veijo Virsu
• Department of Linguistics and Languages, McMaster
University
• Professori Elisabet Service
• DyAdd-projekti
• Dosentti Laura Hokkanen
• http://www.helsinki.fi/psykologia/projects/dyadd/tutkijat/i
ndex.html
2.6.2010
30
• Yhteystiedot
• [email protected]
• Esitetyt demot
• Aikatarkkuus
• http://www.helsinki.fi/psykologia/neuropsy/demos.html
• Tarkkaavaisuus
• http://www.scholarpedia.org/article/Attentional_blink
• http://www.scholarpedia.org/article/Multiple_object_trac
king
2.6.2010
31

Marja Laasonen - Oppimisvaikeus.fi

Transcription

Similar documents

KUTI 2B

Työn uusi maailma (Christina Krause, Helsingin yliopisto)

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA

KOTIHOIDON KRITEERIT LIITE 2 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY

Opinto-opas - Salon lukio

Vuosikertomus 10-11

täällä - Filosofian Akatemia