docToimintakertomus 2011
download 
Report Transcription
Toimintakertomus 2011
2011 - 2012 Taitoa työelämään – osaamista tulevaan 1 Kuntayhtymäjohtajan/ rehtorin tervehdys Vuosi 2011 oli meille uuden kehittämisen aikaa, kuluva vuosi 2012 puolestaan tuo meille muun muassa uusia oppimisympäristöjä. Monia kehittämishankkeita on käynnistetty vuoden 2011 aikana tai aikaisemminkin, ja nyt näitä hankkeita viemme onnistuneesti päätökseen. Toimintakertomus 2011-2012 3. Kuntayhtymäjohtajan/rehtorin tervehdys 4. Opiskelijapalvelut 6. Kansainvälisyys 8. Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto 10. Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitos 12. Mäntän seudun koulutuskeskus 14. Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitos 16. Vammalan ammattikoulu 18. Matti Järvinen – Muistoja menneiltä vuosikymmeniltä 19. Korkealaatuista aikuiskoulutusta 20. Tuloksekasta hanketoimintaa 27. Opiskelijamäärät ja suoritetut tutkinnot vuonna 2011 28. Omistaja ja hallinto 30. Talous Olemme kehittämässä koulutuskuntayhtymän oppimisympäristöjä, jotta ne entistä paremmin vastaavat muuttuviin vaatimuksiin. Yhtenä esimerkkinä on Voimarinne Sastamalan Karkussa, josta omistamme yhden kolmasosan. Voimarinteellä toimivat mm. Vammalan ammattikoulun kosmetologilinja, Sastamalan aikuiskoulutusosasto ja oppisopimustoimisto sekä ennen kaikkea Pirkanmaan liiton rahoittama KOTI (Koti Osana Tulevaisuuden Innovaatioita) EAKR-hanke (www.koti-hanke.fi), jonka myötä pääsemme kehittämään sosiaali- ja terveysalan koulutusta yhdessä alan teknologiasovellusosaamisen kanssa. Voimarinteen aktiiviset yritykset Pihlajalinna Oy sekä Partnos Oy tuovat Voimarinteelle omat palvelunsa. Tästä kokonaisuudesta on odotettavissa uudenlainen oppilaitosympäristö ja palvelukeskus, josta koko seutukunta hyötyy. Näillä toimilla tärkeät sidosryhmämme ja rahoittajamme, kuten Pirkanmaan liitto pitävät meitä alamme rohkeina visionääreinä ja alueen työelämä luottaa meihin. Tästä olemme saaneet monia indikaatioita. Työelämäyhteistyö pitää meidät ja opiskelijamme kiinteästi kosketuksissa työelämään ja saamme vietyä eteenpäin työelämälle tärkeitä asioita. Tätä kautta SASKY:stä valmistuu osaavia alansa ammattilaisia, joista työelämässä on kova kysyntä. Edellisen lisäksi takanamme on kymmenen omistajakuntamme tuki ja vireä keskusteluyhteys kuntapäättäjiin. Henkilöstömme on suurin voimavaramme. Koulutuskuntayhtymässä on töissä noin 350 henkilöä, joista opetusalalla noin 75 %. Monien yhteydenottojen perusteella saamme hyvää palautetta muun muassa yhteistyöyrityksiltämme siitä, että lähes poikkeuksetta työelämätaitoja harjoittelevat opiskelijamme ovat hyvin motivoituneita. Tästä iso kiitos kuuluu osaavalle henkilöstöllemme, joka jaksaa innostaa nuoria ja jotka kehittävät omaa alaansa paikalleen pysähtymättä. Me rakennamme uutta. Mänttä-Vilppulassa on valmistumassa mittavat kehitys- ja peruskorjaushankkeet. Mäntän seudun koulutuskeskukseen olemme kuluneen vuoden aikana hankkineet mm. uuden vesileikkurin, jonka johdosta opiskelijat pääsevät oppimaan ajantasaisten koneiden ja laitteiden käyttöä omalla ammattialallaan. Vammalan ammattikoululla on puolestaan käytössä Vexve Oy:n kanssa yhteistyössä hankittu kolmeakselinen pystykarainen työstökeskus, jonka avulla Vexvelle valmistuu opiskelijoidemme käsissä palloventtiilin osia. Työstökeskuksen avulla myös opiskelijamme Lasse Tuominen harjoitteli WorldSkills 2011-kilpailuihin, jotka pidettiin Lontoossa lokakuussa 2011. Lasse sijoittui kilpailuissa 14. sijalle. Kokemus oli upea ja osoitus pitkäjänteisestä yhteisestä tekemisestämme. Olemme tehneet organisaatiomuutoksen parantaaksemme toimintamme kasvollisuutta. Vuoden 2012 alusta apulaisrehtoreiden alaisuuteen liitettiin koulutuskuntayhtymän tukipalveluita tarjoava henkilöstö. Uskon, että tätä kautta saamme toimintaamme yhä enemmän myös tehoa. Tärkeitä sidosryhmiämme ovat myös omistajakaupungit, seutukunnan yrityspalveluorganisaatiot sekä läheiset koulutuskuntayhtymät mm. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä sekä Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä. Hyvässä yhteystyössä me kehitämme laaja-alaisesti osaamistamme sekä tarjoamiamme opetusaloja. Huittisten ammatti- ja yrittäjäopistoon Kokemäelle vihittiin käyttöön uusi LVI-alan oppimisympäristö. Alueen LVI-ala tarvitsee kipeästi osaavia ammattilaisia ja Kokemäen uusi hallitila mahdollistaa uudenlaisten LVI-alan töiden opiskelun. Kuluvan vuoden lokakuussa otamme Sastamalassa käyttöömme Oppimiskeskus/liikuntahallin, jonne tulevat täydelliset ravintolaympäristöt ajanmukaisine keittiö- ja leipomotiloineen. Uusissa opetustiloissa voimme viedä kattavasti eteenpäin ravintolakokki- ja leipuri-kondiittorikoulutusta. Oppimiskeskus/liikuntahalli luo myös monipuoliset mahdollisuudet sisäliikunnan harrastamiseen. Visionamme on myös perustaa hallin yhteyteen uudenlainen, matalan kynnyksen opinto-ohjauspiste, josta nuoret saavat tietoja eri tulevaisuuden ammattialoista ja opintomahdollisuuksista. Seutukunnan palveluiden tarjontaa Oppimiskeskus/liikuntahalli tulee lisäksi täydentämään 250-paikkaisen ravintolan kautta. Olemme sidosryhmäyhteistyössä mielestäni onnistuneet hyvin ja opiskelijoiden osalta viesti on mennyt hyvin perille koulutuskuntayhtymästämme, sillä hakijamäärät ovat kasvussa vuosi vuodelta. Keväällä 2012 valtiovallan taholta esiin nostettu nuorten yhteiskuntatakuu on ollut meillä SASKY:ssä yhteisten kehittämistoimenpiteiden alla jo kymmenen vuoden ajan. Olemme koulutuskuntayhtymän alueella yhdessä eri sidosryhmien kanssa vieneet tasokkaasti eteenpäin nuorten yhteiskuntatakuuta mm. Mäntän työpajan ja Ankkuri-hankkeiden voimin. Koulutuskuntayhtymämme voi tarjota opiskelijoille sekä eri sidosryhmille tasokkaat oppimisympäristöt sekä ennen kaikkea laadukkaan ammattiopetuksen osaavan henkilöstön turvin. Kannustuksesta syntyy innostus ja yhdessä olemme enemmän. Kehittämishankkeissa olemme vireä ja ennakkoluuloton toimija. Komposiittihanke on hyvä näyte yritys- ja elinkeinoelämäyhteistyöstä. Pirkanmaan liiton rahoittaman oppimisympäristöjen kehittämishankkeen avulla pystymme hankkimaan kuntayhtymän omistukseen 20 metriä pitkän paperikoneen, joka muutetaan märkärainauskoneeksi. Kone tulee sijaitsemaan Teknikum Oy:n tiloissa. Luonnonkuitukomposiittipellettien valmistuksesta voi oppilaitoksessamme suorittaa jo 10 opintoviikon kokonaisuuden. 2 Virkistävää kesää Teille kaikille! Antti Lahti kuntayhtymäjohtaja/rehtori 3 Opiskelijaohjauspalvelut Opiskelijahuoltohenkilöstö Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto, Huittinen: Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitos: • Sanna Ylistenniemi, koulutusohjaaja • Pekka Allen, koulutusohjaaja • Satu Kelkka, ankkuriohjaaja • Taru Meriläinen, ankkuriohjaaja • Mailis Roue, terveydenhoitaja • Minna Uotila, ankkuriohjaaja • Kaisu Aronoja, koulupsykologi • Lotta Harjunmaa, terveydenhoitaja Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto, Kokemäki: Vammalan ammattikoulu: • Eija Uotila, opinto-ohjaaja • Tuija Penkkimäki, opinto-ohjaaja • Paula Immonen, koulutusohjaaja • Pekka Allen, koulutusohjaaja • Hannu Pihkala, asuntolanhoitaja • Raija Hituri, erityisopetuksen vastuuopettaja • Jari Vesterberg, vapaa-ajanohjaaja • Riitta Iso-Ketola, erityisopetuksen vastuuopettaja • Merja Venho, erityisopettaja • Hannu Ränsi, erityisopetuksen vastuuopettaja • Taru Simula, terveydenhoitaja • Elina Koivuniemi, asuntolanhoitaja • Taru Meriläinen, ankkuriohjaaja Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitos: • Minna Uotila, ankkuriohjaaja • Lotta Harjunmaa, terveydenhoitaja • Eija Uotila, opinto-ohjaaja • Pekka Allen, koulutusohjaaja • Raija Hituri, erityisopetuksen vastuuopettaja • Marja Siitari, erityisopetuksen vastuuopettaja Opiskelijahuolto • Pirkko Kovero, asuntolanhoitaja Opiskelijahuollolla tarkoitetaan kaikkia niitä palveluita ja toimenpiteitä, jotka ovat opiskelijan käytettävissä hänen opiskeluidensa ajan. Opiskelijahuollolla vaikutetaan opiskelijan hyvinvoinnin lisäksi koko oppilaitoksen hyvinvointiin. Toimiva opiskelijahuolto edellyttää moniammatillista yhteistyötä eri tahojen kanssa. Opiskelijahuollon toimijoita ovat apulaisrehtori, opinto-ohjaaja, koulutusohjaaja, terveydenhoitaja, ankkuriohjaajat, ryhmänohjaajat, opettajat ja erityisopettajat. Opiskelijahuollon toimijat työskentelevät erilaisilla kokoonpanoilla käsiteltävästä asiasta riippuen. Opiskelijahuollon yhteistyötahoja ovat mm. muu koulun henkilöstö, muut oppilaitokset, terveydenhuolto, sosiaalitoimi, etsivänuorisotyö, työ- ja elinkeinotoimisto, Kela, kolmannen sektorin toimijat sekä projektien henkilöstö. Yhteistyö opiskelijan kotiväen kanssa on merkittävässä asemassa. matillisesta näkökulmasta vaihtoehtoisia ratkaisua opiskelijan haasteisiin. Kaikissa opiskelun vaiheissa pyritään mahdollisimman nopeaan ratkaisujen löytämiseen opintoihin liittyvissä asioissa. • Tiina Kylväjä, ankkuriohjaaja • Lotta Harjunmaa, terveydenhoitaja Mäntän seudun koulutuskeskus: Sastamalan koulutuskuntayhtymän oppilaitoksissa toimivat opiskelijahuoltoryhmät, jotka kokoontuvat säännöllisesti. Opiskelijahuoltoryhmän työskentelyssä tärkeää on luottamuksellisuus. Opiskelijahuolto on mukana opiskelijan opintopolun nivelvaiheissa: ennen opintojen alkua, opintojen aikana sekä siirtymisessä opinnoista työelämään tai jatko-opintoihin. Opiskelijahuoltoryhmä pyrkii löytämään moniam- Opinto-ohjaus • Johanna Rintapää, opinto-ohjaaja Sastamalan koulutuskuntayhtymän oppilaitoksissa on vieraillut vuoden aikana runsaasti perusopetuksen tutustujia. Tutustumispäivien toteutus on ollut pitkän yhteistyön tulosta. Mukana suunnittelussa ja toteutuksessa ovat olleet perusopetuksen oppilaanohjaajat, koulutuskuntayhtymän opinto-ohjaajat, koulutusohjaajat, koulutuspäälliköt, opetushenkilöstö, opiskelijatutorit sekä muut yhteistyökumppanit. Oppilaitoksissa on järjestetty myös koulutuskokeiluja. Koulutuskokeiluiden tavoitteena on löytää tutustujalle sopiva opiskeluympäristö ja verkostoitua opiskelijan tukitahojen kanssa. • Anne Suomi-Salmi, erityisopetuksen vastuuopettaja Opinto-ohjauksen tavoitteena on tukea opintoja ja opiskelijan siirtymistä työelämään. Lisäksi opiskelijoille annetaan tietoa jatko-opinnoista ja jokaisella on mahdollisuus saada henkilökohtaista ohjausta. 4 • Eija Nieminen, erityisopetuksen vastuuopettaja • Tarja-Leena Uusitalo-Vuokko, erityisopetuksen vastuuopettaja • Marjo Moksen, asuntolanhoitaja • Eija Nevanperä, yksilöohjaaja • Milla Kouhia, koulunkäyntiavustaja • Riina Syrjä, koulunkäyntiavustaja • Anne Vastamaa, terveydenhoitaja • Eija Jatkola, terveydenhoitaja • Virve Marttila, psykiatrinen sairaanhoitaja 5 Kansainvälisyys Kuntayhtymällä on kansainvälisyysasiantuntijatiimi, joka kokoontuu joko henkilökohtaisesti tavaten tai videoneuvotteluin. Osallistujat toimivat omien yksiköidensä kv-koordinaattoreina. Edellisenä vuonna laadittiin yhteinen strategia ja sen toteuttaminen on ollut tiimin päätehtävä. Tiimi on ponnistellut opiskelijoiden työssäoppimisen edellytysten parantamiseksi ulkomaanjaksoilla ja yhtenäisten käytäntöjen löytämiseksi valmennukseen. Tiimin kv-koordinaattorit pitävät yksiköissään myös infotilaisuuksia, joissa tiedotetaan ulkomaanjaksoille hakeutumisesta ja valmennuksista sekä kuullaan opiskelijoiden kokemuksia. SASKY:n internetsivuille rakennetaan keskitetty kv-aineisto sekä käännösvalikko englanniksi. Kansainvälisyystiimi on vieraillut lukuvuonna 2011-2012 Salpauksessa ja SataEdussa benchmarkkaamassa ja luonut Moodle-alustalle valmennusohjelmaa. Osa tiimistä osallistui vuosittain pidettäviin Kansainvälisyyspäiviin Suomessa ja hankki sitä kautta verkostosuhteita. Tänä vuonna ne pidettiin Oulussa. Toinen päätehtävä on ollut sopivien yhteistyökumppaneiden hankinta. Useimmilla yksiköillä on omia verkostoja, joiden kanssa toimitaan ja haetaan myös yhteisiä alakohtaisia hankerahoituksia. Sastamalan koulutuskuntayhtymällä on haussa Cimon kautta liikkuvuushanke asiantuntijavaihtoa varten. Siihen valitut yhteistyökumppanit ovat Englannista, Unkarista ja Hollannista, ja alat vastaavat SASKY:ssa opiskeltavia ammatteja. Uusia linjauksia on myös harkittu. Seuraava kansainvälisyyshanke kohdistuu Euroopan Unionin ulkopuolelle. Rehtori Kohut Andrásné unkarilaisesta yhteistyöoppilaitoksesta testaa johtajan puhelinta Serlachiuksen museossa Mäntässä syyskuussa. Anita Lietepohja kv-asiantuntijatiimin puheenjohtaja Mäntän seudun koulutuskeskuksen opettajia vierailulla unkarilaisessa yhteistyöoppilaitoksessa. Opiskelijoita Saksasta, Espanjasta, Romaniasta, Puolasta ja Suomesta soutamassa kirkkovenettä Kokemäellä. 6 7 Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto sin ja tullin kanssa on jatkunut tiiviinä. Kokemäen koulutilalle hankittiin syksyllä 2011 neljä alpakkaa ja näin myös eläintenhoidon opetukseen saatiin uusia ulottuvuuksia. Lukuvuonna 2011-2012 oppilaitoksessamme opiskeli liiketalouden, maatalouden, puutarhatalouden, talotekniikan ja tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnoissa yli 500 opiskelijaa. Opetusta järjestettiin päivä-, ilta- ja monimuoto-opetuksena. Oppilaitoksemme teki yhteistyötä Kokemäen lukion, Lauttakylän lukion, Lavian lukion ja Sastamalan verkostolukion kanssa tarjoten yhdistelmäopintoja nuorille. Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto on ollut myös esillä valtakunnallisesti. Kokemäen yksikön osasto palkittiin järjestäjien toimesta Puutarhan Kevät 2012 -messuilla Turussa. K-ryhmä palkitsi parhaana Mestarimyyjäopiskelijana Huittisten yksikön merkonomiopiskelijan. Uudet tutkinnon perusteet ovat suunnanneet opetusta yhä enemmän käytännönläheiseksi ja työelämälähtöiseksi. Opettajiamme oli mukana Topias-hankkeessa, jonka tuloksena saimme koulutettua jälleen uusia työpaikkaohjaajia. Yhteydenpitomme perusopetuksen kanssa oli tiivistä. Yhdeksäsluokkalaisia kävi tutustumassa kummassakin yksikössä ja toteutimme myös ns. koulutuskokeiluita, jolloin nuorilla oli mahdollisuus tutustua haluamaansa koulutusalaan jopa viikon ajan. Kansainvälinen toimintamme on jatkunut vilkkaana. Työssäoppijoita oli muun muassa Alankomaissa, Espanjassa, Virossa, Ranskassa ja Italiassa. Maaliskuussa 2012 oppilaitoksessa vieraili viikon ajan hollantilainen opettaja. Olimme myös mukana järjestämässä Europea Finland ry:n kanssa ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalaista siirtojärjestelmää käsittelevän “EQF ja ECVET opetuksessa” -seminaarin. Lisäksi kesäkuussa 2012 Kokemäen koulutilalla suorittaa neljän viikon työssäoppimisjakson kaksi ranskalaista opiskelijaa. Oppilaitoksemme henkilökunta osallistui tänäkin lukuvuonna aktiivisesti täydennyskoulutukseen. Sisäisen koulutuksen teemojamme olivat muun muassa monikulttuurisuus, turvallisuus ja tietotekniikka. Pitkäaikaisia työntekijöitä muistettiin Kuntaliiton hopeisilla ja kultaisilla ansiomerkeillä. Syyskuussa 2011 vietimme kauppaopetuksen 50-vuotisjuhlaa yhdessä Satakunnan ammattikorkeakoulun Huittisten yksikön kanssa. Lukuvuoden lopuksi haluan kiittää oppilaitoksemme ammattitaitoista ja motivoitunutta henkilökuntaa. Teidän kanssanne on ilo kouluttaa Huomisen Ammattilaisia, Yrittäjiä ja Osaajia! Tuula Komulainen apulaisrehtori Oppimisympäristöjen kehittämiseen on panostettu merkittävästi, sillä LVI-opetuksen käyttöön valmistui uusi halli tammikuussa 2012. Eläintenhoitajakoulutuksessa yhteistyömme puolustusvoimien, polii- 8 9 Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitos Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitoksessa on kuluvan lukuvuoden aikana koulutettu sosiaali- ja terveysalalla lähihoitajia sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla kokkeja ja kodinhuoltajia/toimitilahuoltajia. Opetusta on järjestetty päivä-, ilta- ja monimuotoopetuksena. Verkko-opetus, Moodle-oppimisympäristö ja sosiaalisen median käyttäminen opetuksessa ovat tulleet osaksi jokapäiväistä opetusta. hankkeen kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä. Oppilaitoksesta on edustus KOTI-hankkeen tuotekehitysryhmässä, joka mm. suunnittelee hyvinvointiteknologian lisäkoulutusta, jossa on yhdistyneenä hoitoala ja tekniikka. Oppilaitos on ollut mukana suunnittelemassa myös Voimarinteen ikäpistettä yhdessä KOTI-hankkeen ja työelämän kanssa. Työelämäyhteistyö on näkynyt oppilaitoksen arjessa keskeisesti myös kuluvana lukuvuonna. Opiskelijat ovat olleet mukana Karkun Kammarin toiminnassa ja erilaisissa Sotesin tapahtumissa oppilaitoksen ulkopuolella. Sotesin henkilökunnalle opiskelijat järjestivät Voimarinteellä työhyvinvointipäivän yhdessä kosmetologiopiskelijoiden kanssa. Oppilaitoksessa on myös vieraillut erilaisia asiakasryhmiä opiskelijoiden vieraina. Työelämän edustajia kutsuttiin oppilaitokseen avoimien ovien päivän yhteydessä esittelemään työpaikkojaan ja kuuntelemaan Riitta-Kerttu Kaltialan luentoa nuorista teemalla ”Tullaan Tutuiksi”. Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden opinnäytetyöesityksiin kutsuttiin työelämän edustajia ja samalla heille annettiin työpaikkaohjaajakoulutusta teemalla ”Minä työpaikkaohjaajana”. Molempiin tilaisuuksiin osallistui kiitettävästi työelämän edustajia. Suomen Punainen Risti koulutti opiskelijoita omaishoitajuudesta sekä luennoi monikulttuurisuusverkkokurssin avauksessa maahanmuuttajiin liittyvistä asioista. Oppilaitos on ollut mukana Kuulto-hankkeessa, jossa suunnitellaan kulttuurin tekijöille ja hoitajille koulutusta sekä kehitysvammaisten kesätapahtuman suunnittelussa. Skills-toimintaa ollaan jälleen elvyttämässä tekemällä opintokäynti Jyväskylän tapahtumaan. Oppilaitoksemme toimintaa kuluvan lukuvuoden aikana on leimannut vahva yhteisöllisyys. Opiskelijat arvostavat oppilaitoksen kokoa ja sen tuomia mahdollisuuksia. Heidän mielestään on tärkeää, että opettajat muistavat hyvin opiskelijoiden asiat ja heillä on mahdollisuus kohdata opiskelijat yksilöinä. Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitoksen tärkeä voimavara on sen ammattitaitoinen henkilökunta. Henkilökunta on sitoutunut työhönsä ja kehittää omaa ammattitaitoaan jatkuvasti. Käytännössä tämä näkyy laadukkaana opetuksena. Kuukauden työelämäjaksoille on osallistunut tänäkin vuonna yksi opettaja ja uusia hakemuksia on jätetty. Pieni yhteisö tarkoittaa myös sitä, että opiskelijoiden ammattiin valmistumista pyritään tukemaan erilaisin keinoin. Kuluvana lukuvuonna opiskelijoiden ohjaukseen on panostettu. Opinto-ohjaaja on ollut oppilaitoksessa keskimäärin 3,5 päivää, koulutusohjaaja ja terveydenhoitaja kumpikin yhden päivän ja Ankkuri-hankkeen ohjaaja viitenä päivänä viikossa. Ankkuriohjaaja on auttanut opiskelijoita hyvin monenlaisissa asioissa kuluvan vuoden aikana. Hankkeen työelämävalmennuskurssille on osallistunut viisi valmistuvaa kokki- ja kodinhuoltajaopiskelijaa. Hankkeessa tehdyn päihdetoimintamallin mukaisesti on oppilaitokseen laadittu ehkäisevän päihdetyön suunnitelma. Kulunut lukuvuosi on ollut työntäyteinen, paljon on saatu aikaiseksi ja paljon on tullut myös uusia ideoita ensi vuonna toteutettavaksi. Suuret kiitokset opiskelijoille, henkilökunnalle ja yhteistyökumppaneille. Oppilaskunnan toiminta ja asuntolan vapaa-ajan toiminta ovat olleet vilkkaita kuluvan vuoden ajan. Oppilaskunta on järjestänyt erilaisia tapahtumia, mm. teemapäiviä ja tempauksia sekä opiskelijat ovat käyneet peruskouluissa esittelemässä oppilaitoksen koulutustarjontaa. Saku ry:n järjestämälle asuntolatutor kurssille osallistui viisi opiskelijaa. Kanssanne on ilo tehdä työtä! Kirsi Nikali-Rauva apulaisrehtori Työelämän ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa on tehty yhteistyötä kuluvan lukuvuoden aikana. Voimarinteellä toimivan KOTI- 10 11 Mäntän seudun koulutuskeskus Näin lukuvuoden päättyessä ja onniteltaessa valmistuvia opiskelijoita, jotka ovat päättämässä tänä keväänä kolmen vuoden, joidenkin kohdalla neljänkin vuoden opiskelurupeaman Mäntän seudun koulutuskeskuksessa, on aika vilkaista hiukan kuluneeseen lukuvuoteen. Mäntän seudun koulutuskeskuksessa on toimittu jo yli kaksi vuotta osana Sastamalan koulutuskuntayhtymää. Tärkein asia, jota tällä kahden kuntayhtymän fuusiolla pyrimme meidän oppilaitoksemme omistajakuntien näkökulmasta varmistamaan, oli se, että fuusiolla pystyisimme turvaamaan edelleen laadukkaan ja alueemme elinkeinoelämää hyvin palvelevan ammatillisen koulutuksen järjestämisen koulutuskeskuksemme toiminta-alueella. tämisen tuloksena vuoden vaihteessa saamamme lentokoneasentajakoulutuksen B1-lupa. Tämä B1-lupa mahdollistaa nyt myös 3-vuotisen lentokoneasentajatutkintoon johtavan koulutuksen aloittamisen täällä Mäntän seudun koulutuskeskuksessa. Lentokoneasentajakoulutuksessa olevien opiskelijoiden määrä onkin tämän talven aikana noussut jo 32:een opiskelijaan. Lentokonealan koulutuksen kehittämisessä on näkyvissä tulevaisuudessa hienoja yhteistyömahdollisuuksia myös meillä Mäntässä tärkeälle ammattikorkeakouluyhteistyölle. Tässä meille asetetussa tavoitteessa olemme onnistuneet. Oppilaitoksemme on säilyttänyt vetovoimaisuutensa oman alueensa merkittävimpänä toisen asteen koulutuksen järjestäjänä, mistä kertoo äskettäin tietoon saamamme kevään yhteishaun ennakkotiedot. Kuluneena lukuvuonna yhteistyö Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa on laajentunut tekniikan alan insinöörikoulutuksen tarjoamisessa Mäntässä. Tampereen ammattikorkeakoulu on jo hyväksynyt Mäntän seudun koulutuskeskuksen kumppaniksi järjestäessään aikuisille suunnattua insinöörikoulutusta, jota päästiin aloittamaan koulutuskeskuksen tiloissa vuoden vaihteessa. Mäntän seudun koulutuskeskuksen opetustilojen ajanmukaisuudesta ja opetukseen käytettävien koneiden ja laitteiden kunnosta olemme voineet huolehtia hyvin myös nykyisessä koulutuskuntayhtymässämme. Tästä on vielä tuoreessa muistissa juhlallinen kone- ja metallialan saneerattujen koulutustilojen käyttöönotto, jossa esittelimme kutsuvieraille ylpeinä uudistettuja tiloja ja uudistettuihin tiloihin hankittuja opetukseen käytettäviä arvokkaita koneita ja laitteita. Onnittelut valmistuville opiskelijoille, ja kiitos opiskelijoiden kotiväelle oppilaitoksen kanssa tekemästänne yhteistyöstä teidän nuortenne opiskelun aikana. Kiitos myös teille kuntayhtymän luottamushenkilöt, sidosryhmien edustajat ja tietenkin myös alueemme työelämä sekä oppilaitoksemme henkilökuntaan kuuluvat. Olette omalla työpanoksellanne mahdollistaneet näiden opiskelijoiden valmistumisen ammattiin ja auttaneet heitä saavuttamaan yhden tärkeän tavoitteen elämässään, samalla olette omalla toiminnallanne auttaneet myös Mäntän seudun koulutuskeskusta suoriutumaan menestyksellisesti lukuvuodesta 2011-2012. Se, että oppilaitos on säilynyt nuorten keskuudessa vetovoimaisena ja haluttuna opiskelupaikkana peruskoulun jälkeisissä toisen asteen opinnoissa, on meidän kaikkien yhteistä työtä. Kiitos siitä kuuluu niin hyvin työnsä tekevälle henkilöstölle kuin myös opiskelijoille. Opiskelijoiden kautta tieto menee aina parhaiten nuoremmille ikäluokille. Opiskelijat, viekää edelleen tietoa eteenpäin siitä, että Mäntän seudun koulutuskeskus on ihan kiva paikka opiskella ja että täältä saa tutkintotodistuksen käteensä joustavien opetusjärjestelyjen ansiosta jopa hiukan ”etuajassa”. Hyvää ja aurinkoista kesää! Arto Pylvänäinen apulaisrehtori Koulutuskeskuksessamme opetustoiminnassa merkittävimpänä muutoksena kuluneena lukuvuonna oli jo parin kolmen vuoden ajan jatkuneen lentokoneasentajakoulutuksen oppimisympäristön kehit12 13 Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitos lä rakennettu ”Jälki jää” -näyttely, jossa kumppanina oli Tampereen ammattikorkeakoulun kulttuurialan opiskelija opettajineen. Tällaisia pitempiaikaisia hankkeita tarvitaan. Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitos kouluttaa kädentaitajia, artesaaneja. Artesaaneja koulutetaan sisustus-, lavasterakennus- ja kultasepänalalle. Alan koulutuksen saaneilla on erinomaiset valmiudet toimia yrittäjämäisesti luodessaan uusia tuotteita ja ympäristöjä. Opiskelijat saavat parhaan mahdollisen opinto-ohjauksen ja sosiaaliset palvelut sekä avun työssäoppimisen toteuttamiseksi omalla ammattialallaan. Opiskelijoille tarjotaan myös vaihtoehtoja vapaa-ajan toimintaan. SakuStars-kulttuurikilpailuihin huhtikuussa osallistui jälleen kerran iso joukko opiskelijoita. Palkintoja on jo saatu ennakkotehtävistä, Tomi Penkkimäki saavutti hopeaa animaatio-sarjassa. Lukuvuonna 2010-2011 olemme antaneet tilaa osuuskunnalle, joka toimii työssäoppimispaikkana yrittäjäksi ryhtyvälle. Yrittäjyyskasvatuksen tukena on ollut Opetushallitukselta saatu avustus hanketoiminnan edistämiseksi ja työelämäkokemuksen kasvattamiseksi. Pyrkimys on asiakaslähtöiseen palveluhenkisyyteen ja tulokselliseen yhteistoimintaan eri tahojen kanssa. Työpaikoilla annetut ammattiosaamisen näytöt ovat osa työssäoppimista, niiden toteutumista valvotaan sekä opettajien johdolla että käsi- ja taideteollisuusoppilaitosverkoston yhteisen toimielimen kautta. Yrittäjyys on asenne, ja on hienoa todeta, että opiskelijat ovat ottaneet asian omakseen. Lukuvuoden päättyessä tärkein asia on kuitenkin opiskelijoiden valmistuminen. Henkilökohtaisten opinpolkujen ansiosta moni on jo saanut tutkintonsa valmiiksi, meillä jaetaan todistuksia pitkin vuotta. Sydämelliset onnittelut kaikille lukuvuonna 2011-2012 valmistuville artesaaneille, ja menestystä tulevaisuuteen! Monet yhteistyötahot ovat halunneet muistaa opiskelijoita stipendein. Sen saaja voi ottaa sen palkintona, joka on jaettu erityisin perustein. Haluan välittää suuret kiitokset stipendien lahjoittajille. Kansainvälisyyttä on toteutettu antamalla opiskelijoille mahdollisuus lähteä ulkomaanjaksoille, siellä käytetty aika on osa opintoja. Kuluneena lukuvuonna tämän mahdollisuuden on käyttänyt kaksi sisustusalan opiskelijaa. Kaikkien vuosiluokkien opiskelijoita voin ilolla kiittää ahkeruudesta ja innostuneisuudesta, opettajakuntaa ammatillisesta vastuullisuudesta ja tunnollisuudesta sekä tukipalvelun henkilöstöä suurenmoisesta huolenpidosta. Erityiskiitokset lähtevät vielä Rami Raesillalle, joka vastasi kiinteistöjen hoidosta parinkymmenen vuoden ajan. Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitokseen peruskoulusta tulleet opiskelijat voivat suorittaa myös ammattilukio-opintoja, jolloin tähtäimessä on ammatillisen tutkinnon lisäksi ylioppilastutkinto. Tämä edellyttää yhteistä suunnittelua ja yhteistä kurssitarjontaa sekä opiskelijan omaa aktiivisuutta. Anita Lietepohja apulaisrehtori Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitos kehittää verkostoaan ja päivittää henkilöstön osaamista tarjoamalla mahdollisuuden kouluttautumiseen, olemme monessa mukana. Yhteinen ponnistus oli syksyl14 15 aikana hyvinvointiteknologian opetuksen kokeiluluvan suunnittelussa. Uusi koulutusala vastaa erinomaisesti KOTI-hankkeen kautta esiin nousseeseen osaamisvajeeseen ko. ammattialalla. Kevään yhteishakutilanne näyttää edellisten vuosien kaltaiselta. Kevään aikana on suunniteltu ja informoitu perusopetuksen oppilaiden mahdollisuudesta hakeutua urheilupainotteisiin opintoihin syksyllä 2012. Ammattikorkeakouluihin hakijoiden määrä on ilahduttavasti noussut edellisiin vuosiin verrattuna. Opiskelijan fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi ja tukeminen opiskelun aikana ovat Vammalan ammattikoulun tärkeä painopistealue. Uusi opiskelijahallinto-ohjelma Wilma on luonut hyvät mahdollisuudet käydä vuoropuhelua ja tiedottaa huoltajille erilaisista opiskelijan opintoihin liittyvistä asioista. Hyvää palautetta saimme huoltajille 31.8.2011 pidetystä kotiväenillasta. Huoltajatapaamiset ja verkostopalaverit mm. psykiatrian poliklinikalle, sosiaalitoimeen ja etsivään nuorisotyöhön ovat tärkeässä osassa opiskelijan opintojen tukemisessa. Ankkuri ja Fiilistä asumiseen -hankkeilla on saatu kaivattua tukea opiskelijoille mm. henkilökohtaisen ohjaamisen avulla. Asuntolatoiminta on ollut esimerkillistä vapaa-aikaa ja opiskelua tukevine toimintoineen. Opinto- ja koulutusohjaajan luokkaohjaustunnit ovat parantaneet opiskelijoiden tuntemusta ja jäntevöittäneet opiskelijahuollon toimintaa. Vammalan ammattikoulu – oppimisen iloa, osaamista työelämään Vammalan ammattikoulun kehittämissuunta on pohjautunut ajatukseen siitä, että tulevaisuuden työelämän tarvitsema osaaminen muodostuu tiedoista ja taidoista, arvoista ja asenteista sekä verkostoista. Tiedot ja taidot, joita työtehtävistä selviytyminen edellyttää hankitaan koulutuksen ja kokemuksen kautta. Arvoilla ja asenteilla on tärkeä merkitys henkilön asennoitumisessa työtä ja tulevaa työyhteisöä kohtaan. 29.8.2011. Samassa yhteydessä säätiö jakoi stipendin CNC-koneistuksen maailmanmestaruuskilpailujen edustajalle Lasse Tuomiselle. Kilpailut pidettiin Lontoossa 4.-9.10.2011. Työelämän ja eri sidosryhmien vuorovaikutuksen kautta voidaan aidosti kehittää oppilaitoksen toimintaa. Opettajien työelämäyhteydet työssäoppimisjaksojen aikana lisäävät myös kontakteja paikallisiin yrityksiin ja antavat tietoa oman maakunnan yritysten koulutustarpeista. Työssäoppimisen käytänteitä on jatkuvasti kehitetty. Olemme olleet mukana Pirkanmaan alueen yhteisessä TOPIAS-hankkeessa. Hankkeen loppuseminaari pidettiin 17.11.2011 Vammalan ammattikoululla. Oppilaitoksen suorat kontaktit työelämään auttavat näkemään, millaista osaamista eri töissä vaaditaan ja miten työelämä kehittyy. Kontaktit auttavat samalla opettajia myös kehittämään opetussisältöjä ja -tapoja. Työelämän kanssa on tehty yhteistyötä mm. opettajien osaamisen päivittämisessä työelämäjaksojen aikana CNC-koneistuksessa, robotiikassa ja hanketoiminnassa. Lisäksi pilottiyrityksen kanssa on toteutettu laajennetun työssäoppimisen kehittämishanketta, Talentia. Talent-mallilla edistetään uusien ammatillisten perustutkintojen käytännön toimeenpanoa. Laajennetulla työssäoppimisella mahdollistetaan opiskelijoiden entistä henkilökohtaisempi oppiminen ja tutkinnon suorittaneiden entistä vahvempi ammatillinen osaaminen. Hankkeen avulla pilotoidaan myös uusien tutkinnon perusteiden mukaista opetussuunnitelman toteuttamista. Hankemallissa opettajat osallistuvat entistä laajemmin työpaikalla tapahtuvan opiskelun suunnitteluun, ohjaamiseen ja toteuttamiseen. Valtakunnallinen laajennetun työssäoppimisen seminaari pidettiin 12.4.2012 Vammalan ammattikoulussa. Työelämään sekä koulutukseen liitettynä yrittäjyyden näemme laajemmin yritteliäisyyden ja yksilöiden yrittäjämäisten ominaisuuksien kehittämisenä yhtä lailla kuin yritystoiminnan käynnistämiseen liittyvän osaamisen vahvistamisena. Oppilaitoksessa on keväällä aloitettu uusi yrittäjyyden oppimispolkua tukeva Y-kampus-hanke. Hanke konkretisoituu matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla uuden oppimiskeskuksen valmistuttua. Yrittäjyyden teemaa viedään vahvasti eteenpäin myös tekniikan ja liikenteen aloilla. Nopeasti muuttuvassa maailmassa innovatiivisuuden ja luovuuden merkitys korostuu. Innovaatioiden syntyä edistävät monipuolinen osaaminen ja eri osaamisalueiden yhdistäminen. Tulevaisuuden menestystarinat syntyvät yhä useammin tieteiden, teknologioiden ja taiteiden rajat ylittävillä vyöhykkeillä. Koulutusalojen rajapintojen rikkomista on tehty kosmetologi- ja lähihoitajaopiskelijoiden opetussuunnitelmissa ja kevään Työelämän lisäksi erilaiset yhdistykset ja säätiöt ovat olleet mukana tukemassa oppilaitoksen toimintaa. Soljan säätiö vieraili oppilaitoksessa 16 Lukuvuosi 2011-2012 on ollut muutosten vuosi. Useat valtakunnalliset opetussektorin asiat ovat vaikuttaneet toimintaamme. Olemme vastanneet yhteiskunnallisiin muutoksiin ja tarpeisiin perustehtävämme edellyttämällä tavalla. Tämän on mahdollistanut osaava henkilöstö ja sidosryhmien kanssa tehty tiivis yhteistyö. Kiitos kaikille opetuksen kehittämiseen osallistuneille tahoille. Oppilaitoksesta valmistuu tänä keväänä yhteensä 140 ammatillisen perustutkinnon suorittanutta. Lämpimät onnittelut uusille vastavalmistuneille ammattilaisille. Toivotamme teille rohkeutta tulevaisuuteen sekä uusiin haasteisiin jatko-opinnoissa tai työelämässä. Osana opiskelijoiden ammattitaitovaatimuksia ovat aikataulujen noudattaminen ja hyvät käytöstavat. Näihin asioihin on kiinnitetty erityistä huomiota. Käytöstapaluento toteutettiin 21.9.2011. Vuosittainen päihdeluento pidettiin 13.9.2011, luennoitsijana Hannu Jore. Valtakunnallista Hyvinvointivirtaa-teemapäivää vietettiin viikolla 40. Kansainvälinen toiminta on ollut useiden vuosien ajan osa oppilaitoksen toimintaa. Lukuvuoden aikana oppilaitoksessa vieraili opiskelijoita Slovakiasta metallialalla ja Ranskasta rakennusalalla. Anna-Leena Kivipuro apulaisrehtori Oppilaskunta järjesti laskiaisriehan yhteisöllisyyden vahvistamiseksi. Ohjelmassa oli mm. toppatakkijumppaa ja köydenvetoa. Ammattiosaajan työkykypassin suorittaminen on osa ammatillista koulutusta. Passien suorittaminen on saatu hyvään vauhtiin ja keväällä olemme kirjoittaneet ensimmäiset tykypassit opiskelijoille. Tästä on syksyllä hyvä jatkaa. Oppimisympäristöjen rakentaminen on ollut panostusta tulevaisuuteen. Uusi Oppimiskeskus ja automaatio-opetuksen oppimisympäristö otetaan käyttöön syksyllä 2012. Oppimiskeskuksen harjannostajaisia vietimme 13.1.2012. Yrityselämän kanssa tehty yhteistyö opetuksen kehittämiseksi on konkretisoitunut mm. yhteisesti hankitussa työstökeskuksessa. Ajanmukaiset oppimisympäristöt yhdessä osaavan henkilöstön kanssa on yhdistelmä, joka luo edellytykset opettaa ja tuottaa osaavaa työvoimaa avoimille työmarkkinoille. Oppimisympäristöjen ja samalla henkilöstön työolojen tilaa sekä turvallisuutta on tarkasteltu työsuojelutarkastuksessa 31.8.2012, työsuojelukatselmuksessa 22.2.2012 ja palotarkastuksessa 27.3.2012. Sastamalan koulutuskuntayhtymän työhyvinvointipäivää vietettiin 5.9.2011 Voimarinteellä. Hyvinvointia tuetaan myös 1.1.2012 käyttöön otettujen liikunta- ja kulttuuriseteleiden avulla. Vammalan ammattikoulussa henkilöstön kehittäminen nähdään tärkeänä. Substanssiosaamisen lisäksi henkilöstö on saanut koulutusta mm. erityisopetukseen ja työskentelyyn psyykeongelmaisten opiskelijoiden kanssa. Arviointiluento opetushenkilöstölle järjestettiin 15.3.2012. Luennoitsijana toimi opetusneuvos Pirkko Laurila opetushallituksesta. Henkilöstössä tapahtui myös muutos, kun oppilaitoksen pitkäaikainen ammatinopettaja ja apulaisrehtori sekä myöhemmin koulutusjohtaja Matti Järvinen jäi eläkkeelle. Pidetyn työntekijän läksiäisjuhlaa vietettiin 31.1.2012. 17 Korkealaatuista aikuiskoulutusta Aikuiskoulutus eli AIKO on näkyvä osa Sastamalan koulutuskuntayhtymän toimintaa. Aikuiskoulutusosasto kehittää ja toteuttaa ammatillista koulutusta ja siihen liittyviä työnantajapalveluita pääasiassa elinkeino- ja yritystoiminnan tarpeisiin. Muistoja menneiltä vuosikymmeniltä Jäädessäni eläkkeelle viime lukuvuonna ajatukset palasivat usein menneisiin vuosiin ja vuosikymmeniin. Olen sananmukaisesti ”pitkän linjan” opettaja. Aloitin opiskeluni Vammalan ammattikoulussa syksyllä 1965 metallialan peruskurssilla. Tämän jälkeen opiskelin vielä toisen ammatin radio- ja TV-asentajalinjalla. Armeijan, opintojen sekä tavallisten työsuhteiden jälkeen palasin Vammalan ammattikouluun opettajaksi vuonna 1976. Viimeisinä työvuosinani on kuntayhtymä laajentunut Huittisiin, Kokemäelle ja Mänttä-Vilppulaan. Kuntayhtymäjohtaja/rehtori Antti Lahti on vauhdikkaalla persoonallaan saanut koko kuntayhtymän hyvään vauhtiin. Projektitoiminta on laajentunut ja viimeisin suuri hanke, Oppimiskeskus/liikuntahalli, valmistuu tulevan lukuvuoden aikana. Olen aina voinut hyvillä mielin esitellä koulujamme vierailijoille, koska meillä tilat ja ympäristö ovat hienossa kunnossa ja ravintoloissamme on herkullista ruokaa. Tästä voimme kiittää hyvää kiinteistö- ja keittiöhenkilökuntaa. Menneiden 36 vuoden aikana Vammalan ammattikoulussa ja sitä seuranneissa organisaatioissa olen saanut olla mukana monessa erilaisessa kehittämistoiminnassa. Opettajana työskentelin radio- ja TVasentajalinjan ja elektroniikkaopetuksen parissa sekä kuntayhtymän atk-opetuksen ja atk-järjestelmien kehittämistehtävissä. Apulaisrehtorina ja koulutusjohtajana olen saanut olla mukana opetussuunnitelmien, laatujärjestelmien ja opetuksen hallintojärjestelmien kehittämisessä sekä kansainvälisen toiminnan ja ammattilukioyhteistyön kehittämisessä. Lukujärjestysten suunnittelussa sekä Inka-laatujärjestelmän kehittämisessä on ollut miellyttävää tehdä yhteistyötä kuntayhtymän kaikkien uusien ja vanhojen oppilaitosten apulaisrehtoreiden, koulutuspäälliköiden sekä muun henkilökunnan kanssa. Työkokemukseni kautta kertynyt ”hiljainen tieto” on otettu hyvin vastaan. Haluan kiittää koko SASKY:n henkilökuntaa hyvästä yhteistyöstä ja toivotan Teille hyvää jatkoa opetus- ja kasvatustyön parissa. Opiskelijoillemme haluan toivottaa hyvää menestystä työelämässä ja intoa jatko-opintoihin! Työssäni olen huomannut miten ammattitaitoista ja osaavaa henkilökuntaa meillä onkaan. Tästä on hyvänä osoituksena opiskelijoidemme hyvä menestyminen valtakunnallisissa ja myös kansainvälisissä ammattitaitokilpailuissa. Yhteistyö työelämän kanssa on lisääntynyt huikeasti menneiden vuosien aikana. Tämän yhteistyön jatkaminen onkin opetuksen kehittämisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Opetuksen ajanmukaisuutta tukevat myös opettajien työelämäjaksot, joiden tulisi olla kiinteä osa opettajan työsuhdetta. Matti Järvinen koulutusjohtaja, eläkkeelle 31.1.2012 18 Toimintatapamme on joustava, ja toteutamme koulutuksia ja kehittämishankkeita asiakkaidemme tarpeiden mukaisesti. Yhteistyössä muiden asiantuntijoiden ja asiantuntijaverkostojen kanssa toteutamme ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavia koulutuksia sekä ammattitaitoa kehittäviä ja syventäviä lisä- ja täydennyskoulutuksia. Vuonna 2011 on aikuiskoulutusosasto ja oppisopimustoimisto toteuttanut hyvin monipuolisesti erilaisia koulutuksia ja asiantuntijapalveluita valtion, työvoimahallinnon sekä yritysten rahoittamana. Oppisopimuksia toteutettiin peruskoulutuksena 269 ja ammatillisena lisäkoulutuksena 308. Valtionosuusrahoitteisena ammatillisena lisäkoulutuksena toteutettiin 141 opiskelijatyövuotta (n. 26 800 opiskelijatyöpäivää) ja muuta koulutusta 62 opiskelijatyövuotta (n. 11 800 opiskelijatyöpäivää). Vuonna 2011 otettiin onnistuneesti käyttöön uudet tilat Karkussa osana Kuntomäki Oy:n kiinteistöosakeyhtiötä Voimarinteellä. Aikuiskoulutus toteuttaa useita alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeita. Hankkeitten tavoitteena on ollut palvella seutukunnan yrityselämää, työntekijöitä ja työnhakijoita sekä kehittää opiskelijoiden oppimisympäristöjä ja oppimistekniikoita. Vuonna 2011 saimmekin paljon hyvää palautetta PYRY II -hankkeen toimintamalleista, joiden yksi osa oli kumipyörillä kulkeva oppimisympäristö eli PYRY-bussi. Bussi tuo koulutuksen lähelle asiakasta, kauaskin. Mukana kulkevat kätevästi nykypäivän vaatimukset täyttävät luokka ja päivän teemaan kuuluva asiantuntija. Koulutus on tarpeista lähtevää ja kiireisenkin yrittäjän arkeen sopivaa. Tästä on hyvä jatkaa! ten koulutus- ja kehittämistarpeisiin on vastattu räätälöidyillä koulutustuotteilla. Hyvänä esimerkkinä tästä on yhteistyössä Partnos Oy:n kanssa toteutetut LIITO, liiketoimintalähtöiset henkilöstön kehittämisohjelmat PK-yrityksille. Luonnonvara-ala ja kiviala ovat nostaneet merkittävästi suosiota. Hyvänä esimerkkinä tästä oli Satakunnan ELY-keskuksen rahoittama työvoimapoliittinen viherrakentajakoulutus, joka päättyi Kokemäellä syksyllä 2011. Koulutuksessa yhdistyi teemoja viheralasta sekä puu- ja kivirakentamisesta. Syksyllä 2011 alkoi yhteistyössä Turun aikuiskoulutuskeskuksen kanssa toteutettu kivimiehen ammattitutkintoon valmistava koulutus. Jälkimmäinen koulutus on Varsinais-Suomen ELYkeskuksen rahoittamaa työvoimapoliittista koulutusta. Sosiaali- ja terveysala nousi aikuiskoulutuksen kehittämisteemana vuonna 2011 selvästi. Sekä julkisen sektorin toimijat että yksityisen puolen toimijat ovat havahtuneet kasvaneeseen palvelutarpeeseen. Pyry III -hanke sai luotua hyviä hyvinvointialan verkostoja eri puolille Sastamalan koulutuskuntayhtymän toiminta-aluetta. Useiden yritys19 Tuloksekasta Ammatinopettaja työelämässä II Sastamalan koulutuskuntayhtymän opettajilla on ollut mahdollisuus lähteä Euroopan sosiaalirahaston, Pirkanmaan ELY-keskuksen sekä kuntayhtymän yhdessä rahoittaman projektin turvin vuosina 2008-2012 kuukaudeksi työelämään. Projektin osatoteuttajana on Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä. bikva-menetelmän avulla. Vuoden 2012 aikana haastatteluprosessia on jatkettu toisen tason arviointitilaisuuksilla, joihin on osallistunut neljän Ankkuriin osallistuvan oppilaitoksen keskeisiä ohjaustyön toimijoita. Kesällä 2012 toteutetaan arvioinnin kolmas vaihe, arviointitilaisuudet SASKY:n johtoryhmässä ja hallituksessa. Bikva-haastatteluprosessin lisäksi loppuarviointiin kerätään materiaalia myös opetushenkilöstölle tehtävän digium-kyselyn sekä hankkeen ohjausryhmän itsearvioinnin avulla. Projektin tavoitteena on kehittää opetushenkilöstön työelämätuntemusta ja lisätä yhteistyötä koulutusalojen ja työelämän välillä. Erityisinä painopistealueina ovat ammattiosaamisen näyttöjen/tutkintotilaisuuksien kehittäminen ja suunnittelu sekä erityisopiskelijoiden työssäoppimisen kehittäminen. Opettajien työelämäjaksojen tavoitteena on opettajan oman osaamisen päivittäminen, oman osaamisen vienti työelämään etenkin opiskelijoiden ohjaamisen osalta sekä oman työn kehittäminen jakson kokemusten pohjalta. Työelämäjaksoille on jo osallistunut yli kolmekymmentä opettajaa. Ankkuri-projektin loppuseminaari pidetään 26.9.2012 Karkun Voimarinteellä, Hoikan Helmessä. Loppuseminaarissa perehdytään tarkemmin projektin tuloksiin ja kuullaan ajankohtaisia puheenvuoroja syrjäytymisenehkäisytyöhön liittyvistä teemoista. Projekti edellyttää työantajalta opettajan ohjaamista, arviointia ja mahdollisuutta tutustua työelämäjaksolla työyksikön toimintatapoihin ja työmenetelmiin. Opettajan työelämäjakso kestää yhden kuukauden ja se voi jakaantua osiin. ATRO ja ATRAK Sastamalan koulutuskuntayhtymä on satsannut ja satsaa edelleen voimakkaasti automaatiotekniikan koulutusympäristöjensä kehittämiseen Pirkanmaan liiton myöntämiä EAKR-tukirahoitushankkeita hyödyntäen. Projektin toimintaa ohjaa ohjausryhmä, joka koostuu kuntayhtymän hallintohenkilöistä ja eri alojen työelämäedustajista. Projektin käytännön toteutuksesta vastaa projektipäällikkö Riina Sunila. ATRO-projektin avulla on kuluneen lukuvuoden aikana Mäntän seudun koulutuskeskuksessa saatu käyttökuntoon robotiikan oppimisympäristö, joka mahdollistaa uusimman tekniikan mukaisen robottihitsauksen lisäksi myös kappaleenkäsittelytekniikan opiskelun. Projektin tuki mahdollisti myös automaatiotekniikan perusopintoja tukevien kahden hydrauliikkalaitteiston hankkimisen. Ankkuri Sastamalan koulukuntayhtymässä on vuoden 2008 syksystä lähtien toiminut nuorten syrjäytymisenehkäisyyn tähtäävä Euroopan sosiaalirahaston ja Pirkanmaan ELY-keskuksen rahoittama Ankkuri-projekti. Ankkuri toimii neljän ohjaajan ja osa-aikaisen projektipäällikön voimin SASKY:n neljässä oppilaitoksessa Sastamalan ja Huittisten alueella. Tällä hetkellä Ankkuri elää päätösvaihettaan, sillä hankkeen voimin työtä jatketaan vuoden 2012 loppuun. Vammalan ammattikoulussa ATRO jakaantuu autoalan kehittyneimpien tekniikoiden opiskeluvälineistön hankintaan ja varsinaisen automaatiotekniikan koulutusympäristön kehittämiseen, johon liittyy myös noin 420 m²:n uusien tilojen rakentamiseen ATRAK-projektin tuella. Suurelta osin opiskelijatyönä rakennettava halli valmistuu vuoden 2012 loppuun mennessä, mutta osittainen käyttöönotto ja laitetoimitukset alkavat jo kesälomien aikana. Ankkuri-projektissa tehty työ on keskittynyt opiskelijoiden ohjaamiseen ja tukemiseen niin elämänhallinnallisissa, opinnollisissa kuin työelämävalmiuksiinkin liittyvissä asioissa. Vuoden 2011 loppuun mennessä Ankkuri-projektissa ohjausta oli annettu yhteensä 215 opiskelijalle. Halliin sijoittuvien pneumatiikan, hydrauliikan ja ohjaustekniikoiden koulutuslaitteiden arvo on noin 500 000 €, laitehankintojen yhteiskustannusten ollessa noin 760 000 €. Ohjaustyö Ankkuri-projektissa on painottunut opiskelijoiden tukemiseen yksilötasolla, mutta myös ryhmäohjausta on toteutettu erityisesti työelämävalmiuksiin liittyen. Ankkuri-projektissa on kehitetty Työelämävalmennuskurssi, jonka kautta opiskelijat saavat lisävalmiuksia ja -taitoja työelämää varten. Kurssilla on harjoiteltu muun muassa työhaastattelutilanteita, keskusteltu asunto- ja raha-asioista, mietitty henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin merkitystä sekä pohdittu työelämän pelisääntöjä. Jotta opettajat ja ohjaushenkilöstö voisivat hankkeen päätyttyäkin hyödyntää Ankkurin työelämävalmennuskurssia, kurssista on tänä lukuvuonna luotu Moodle-alustalle sähköinen ohjaajan käsikirja. Käsikirjan tavoitteena on perehdyttää lukija Ankkurin työelämävalmennuskurssiin ja antaa vinkkejä, ideoita ja materiaaleja kurssin käytännön toteutuksen tueksi. AVOKI AVOKI - Avointen oppimisympäristöjen kehittäminen Pirkanmaan toisen asteen koulutuksessa -projekti (2009-2011) oli käytännön toimenpideohjelma. Projektin tavoitteena oli rakentaa innostavia, innovatiivisia ja avoimia oppimisympäristöjä. AVOKI-projektin tavoitteena oli kehittää omaehtoista ja monimuoto-opiskelua, tukea mediakasvatusta sekä mahdollistaa kokonaisvaltaisen tieto- ja viestintätekniikan strategian toteuttamisen oppilaitoksissa. Näkökulmana olivat opiskelijoiden oppimisympäristöjen kehittäminen sekä paremmat opiskelumahdollisuudet ja työskentelyvälineet. Mäntän seudun koulutuskeskukseen toteutettiin projektin avulla kolme tiedonhakutilaa, joihin projektin kautta saatiin hankittua kalusteet ja tietokoneet. Ankkuri-projektissa on tänä lukuvuonna ohjaustoiminnan ohella luotu myös Sastamalan koulutuskuntayhtymän päihdetoimintamalli. Päihdetoimintamalli tuo esiin ennaltaehkäisevän päihdetyön mahdollisuudet ammatillisissa oppilaitoksissa ja antaa henkilökunnalle välineitä päihdehäiriöihin puuttumiseen sekä hoitoonohjaukseen ja opiskelun jatkumiseen liittyvissä asioissa. Lukuvuoden 2011-2012 aikana hankkeessa suoritettiin loput laitteistohankinnat Mäntän seudun koulutuskeskuksen luokkaan B221. Syksyllä saatiin käyttöön myös yksi kannettavilla tietokoneilla varustettu siirrettävä laptopvaunu matkailu-, ravitsemis- ja talousalan opiskelijoiden käyttöön. Luokka B221 saatiin käyttöön syksystä 2011 alkaen. Vuosien 2009-2012 aikana Ankkuri-projektin toiminnasta on kerätty palautetta asiakaslähtöisillä opiskelijahaastatteluilla, jotka on toteutettu Tuloksekasta hanketoimintaa 20 hanketoimintaa sussa “Immigratum-projektin rekrytointi- ja kotouttamismallit”. Työperusteisten maahanmuuttajien ja heidän perheenjäsenten kotouttaminen hoidettiin maahanmuuttokoordinaattoreiden avulla. Maahanmuuttokoordinaattoreilla oli yhteensä 289 asiakasta, joista 230 oli aikuista ja 59 lasta. Projektin jälkeen asiakkaiden työmarkkina-asema oli seuraava: työssä avoimilla työmarkkinoilla 120, työttömänä 41, työelämän ulkopuolella 67, työelämän ulkopuolella olevista koulutuksessa tai opiskelemassa 50, yrittäjänä kaksi henkilöä. Projekti päättyi 30.11.2011. Immigratum Immigratum-projektin tarkoituksena oli jo luodun maahanmuutto- ja opastusjärjestelmän laajentaminen ja parantaminen erilaisin kehitystehtävin sekä ko. mallin dokumentoiminen ja levittäminen. Rekrytointimatkoja tehtiin sekä EU-alueelle että kolmansiin maihin. Onnistuneet, tuloksia tuottaneet rekrytointimatkat suuntautuivat Kiinaan ja Venäjälle. EU-alueen matkat eivät tuottaneet toivottua tulosta. Kasvu yrittäjyyteen Kasvu yrittäjyyteen -projektissa kehitettiin koulujen yrittäjyyskasvatusta vuosina 2008-2011. Projektin tavoitteena oli kehittää yrittäjyyskasvatuksen opinpolku yläkoulusta ammattikorkeakouluun. Projektissa mukana olleet koulut kehittivät ja kokeilivat erilaisia yrittäjyyskasvatuksen toimintamalleja. Alueemme yläkoulut, lukiot ja Mäntän seudun koulutuskeskuksen opetusalat saivat omia yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelmia ja -materiaaleja. NY Vuosi Yrittäjänä -opinto-ohjelmasta saatiin hyviä kokemuksia. Projektin keskeisenä tehtävänä oli ammattitaitoisen työvoiman rekrytointi ulkomailta täyttämään pääasiassa metallialan yritysten työvoiman tarvetta. Rekrytointia toteutettiin yhteistyössä yritysten kanssa jo aiemmin luodun mallin mukaisesti. Yrittäjät maksoivat omat matkansa ja muut syntyneet kustannukset, projektista rahoitettiin ainoastaan projektihenkilöstön matka- ja palkkakustannukset. Projekti tarjosi maahanmuuttokoordinaattoreiden avustuksella kotoutumispalveluita projektin varsinaisen toiminta-alueen työperusteisille maahanmuuttajille sekä opasti heidät perheineen suomalaiseen yhteiskuntaan. Maahanmuuttokoordinaattoritoiminta sai erinomaista palautetta niin maahanmuuttaja-asiakkailta, työnantajilta kuin viranomaisiltakin. Projekti pyrki edesauttamaan jo maassa olevien a-luvallisten maahanmuuttajien työllistymistä mm. hygieniapassikoulutuksilla. Projektissa syntyi kaikkien Suomen yläkoulujen, lukioiden, ammattiopistojen ja ammattikorkeakoulujen käyttöön koulu- tai opetusalakohtaista oppimateriaalia. Yli 60 opetuksessa testattua yrittäjyyskasvatuksen toimintamallia julkaistiin syksyllä 2011 kirjassa ”Opetuksen yrityspalat”. Toimintamallien kuvaukset löytyvät myös internetsivuilta osoitteesta www. vaske.fi/kasvuyrittajyyteen. Projekti kehitti oppilaitos- ja rekrytointiyhteistyötä EU-alueen sisällä Puolassa, Espanjassa ja Ranskassa. Kontakteista huolimatta rekrytointitoimintaa EU-alueelle ei syntynyt. Syynä olivat mm. Puolan Eures-messuilla havaitut Suomen kilpailukyvyttömät palkat, espanjalaisten huono englannin kielen taito ja ranskalaisen ammattikoulutusjärjestelmän erot verrattuna suomalaiseen järjestelmään. Kasvu yrittäjyyteen -projektissa oli mukana 8 yläkoulua, 5 lukiota, 3 ammattiopistoa ja 2 ammattikorkeakoulua Pirkanmaalta, Seinäjoelta ja Jyväskylästä. Hankkeen rahoittivat Opetushallitus ja Euroopan sosiaalirahasto sekä Ylä- ja Etelä-Pirkanmaan kunnat ja yhteistyökumppaneina toimineet oppilaitokset. Projekti suunnitteli maahanmuuttokoordinaattorikoulutuksen opetusmateriaalia ja pilottikoulutusta esim. TE-toimistojen ja oppilaitosten toteutettavaksi. Pilottikoulutusta ei kuitenkaan järjestetty, koska kysyntää ei ollut. KOTI – Koti Osana Tulevaisuuden Innovaatioita KOTI-projektissa suunnitellaan ja rakennetaan ikääntyville, liikuntarajoitteisille ja muille erityistarpeita vaativille henkilöille tulevaisuuden kotiympäristö, joka toimii hyvinvointi- ja terveysalan sekä rakennusalan ja tekniikan alojen opiskelijoiden oppimisympäristönä. Oppimisympäristö tulee avoimeksi kaikille ikääntyneille sekä muille asumisen tukea tarvitseville, hoitotyön tekijöille, omaisille ja omaishoitajille. Projekti selvitti varsinaisen toiminta-alueensa kuntien työvoima- ja osaamistarpeet hyödyntäen jo voimassaolevaa ennakointitietoa sekä muuta soveltuvaa tilastointiaineistoa. Selvityksestä tehtiin julkaisu “Kuntien työvoimatarve 2010-2025 - Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaan seutukunnat”. Projekti pyrki parantamaan yleisiä maahanmuuttajien vastaanottovalmiuksia kunnissa sekä tarjoamaan apua myös kuntasektorin kehittämiseksi. Projekti oli mukana laatimassa Mänttä-Vilppulan kotouttamisohjelmaa ja perustamassa Parkanon viranomaistiimiä. Lisäksi maahanmuuttokoordinaattorit auttoivat tulkkaustehtävin kuntasektoria. Remontoitaviin tiloihin Voimarinteen kiinteistöön Sastamalan Karkkuun tulee hyvinvointiteknologian ratkaisuja, joissa hyödynnetään automaatiota ja tietohallintajärjestelmiä. Oppimisympäristössä on mahdollista harjoitella tekniikkaa ja apuvälineitä, joita voidaan tulevaisuudessa käyttää ikäihmisten ja erityisryhmien asumispalveluissa. Tiloissa järjestetään paikallista ikäpistetoimintaa ja sinne valmistuu myös mittauspiste asiakkaiden käyttöön. Projektin tuloksena työvoimapulasta kärsivät yritykset, erityisesti metallialan yritykset, saivat paikattua työvoimapulaansa ulkomailta rekrytoiduilla, ammattitaitoisilla työntekijöillä. Ammattitaitoisen työvoiman lisäämisellä parannettiin yritysten mahdollisuuksia jatkaa kilpailukykyistä toimintaansa Suomessa. Kuntien kohdalla vaikutukset näkyivät mm. veronmaksajien lisääntymisenä ja monikulttuurisena sosiaalisena ympäristönä. Suomen valtio sai lisää verotuloja työperusteisten maahanmuuttajien ansiosta. Lisäksi projekti paransi alueen toimijoiden valmiuksia rekrytoida ja kotouttaa ulkomaalaisia työntekijöitä. Rekrytointimatkat suuntautuivat lähinnä Kiinaan ja Venäjälle. Rekrytointitoimintaa EUalueella (Puola, Espanja ja Ranska) yritettiin myös, mutta se ei tuottanut tuloksia. Projektissa toteutettiin onnistuneita rekrytointitoimia kolmella eri mallilla, ja kaikki nämä mallit on kuvattu projektin tuottamassa julkai- Tiloihin remontoidaan kodinomainen esteetön asumisen demotila, jossa on käytettävissä nykyaikaiset apuvälineet ja uutta teknologiaa. Demotilan erityisteemoina ovat kuulo-, näkö- sekä liikuntarajoitteinen kotona. Remontoitavaan kiinteistöön valmistuu myös liikuntarajoitteisille suunnitellut saunatilat sekä turvallisen liikkumisen ulkorata sekä asennuksen ja huollon harjoittelutila opiskelijoille. Koulutuksen lisäksi projektin tavoitteena on edesauttaa uusien hyvinvointialan innovaatioiden kehittämistä ja alan uuden yritystoiminnan syntyä. Projekti rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahaston Länsi-Suomen ohjelmasta. Projektin kesto on 1.1.2011-31.12.2013. 21 Tuloksekasta hanketoimintaa Läpsy - ”Poweria opintoihin” Luonnonkuitukomposiittien oppimisympäristön ja koulutuksen kehittäminen Luonnonkuitukomposiitti-projekti on Sastamalan koulutuskuntayhtymän hallinnoima projekti, jossa luodaan uusi innovatiivinen oppimisympäristö ja kansainvälisesti merkittävä uusien biokomposiittimateriaalien tutkimus-, kehittämis- ja osaamiskeskus. Projektin avulla kehitetään uutta opetustoimintaa mahdollistava ympäristö sekä alku- että lopputuotannon osalta. Merkittäviä yhteistyökumppaneita ovat mm. Satafood Kehittämisyhdistys ry, Elastopoli Oy, Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy, Tampereen teknillinen yliopisto, Teknikum Oy, Huittisten kaupunki ja Niemen Tehtaat Oy. Hyväksytty lisärahoitushanke 1.1.2012-31.12.2013 mahdollistaa haastavien tavoitteiden mukaisen toiminnan ja lisäksi alkuperäisen hankkeen päättyminen on siirretty vuoden 2013 loppuun. Projektikokonaisuus kuuluu maakunnan kärkihankkeisiin Pirkanmaan maakuntaohjelmassa 2011-2014 ja se on mukana Länsi-Suomen EAKRtoimenpideohjelmassa 2007-2013. Zwickin materiaalinkoestuslaite sekä kompaundointi- ja pelletöintilaitteistohankinta vuokrausperiaatteella Elastopoli Oy:ltä. Satafood Kehittämisyhdistys ry:ltä tilattu raportti ”Luonnonkuituja tuottavien kasvien tuotanto Sastamalan ympäristössä” valmistui joulukuussa 2011, ja Satafood toimitti projektille jalostettua kuituraaka-ainetta sekä paalattua olkea, josta osa pelletöitiin. Elastopolin laitteistolla valmistettiin luonnonkuitukomposiittipellettejä testaus- ja koekäyttöön, osa koemateriaalista ruiskuvalettiin koesauvoiksi ja osasta koemateriaalierää tehtiin koemuotilla ruiskuvalutestejä. Luonnonkuitu-projekti osallistui Plastics 2011–messuille 16.-18.11.2011 Lahdessa yhteisosastolla Teknikum Oy:n, Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy:n ja Elastopoli Oy:n sekä SASKY:n MuKuVe-hankkeen kanssa. Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen lavasterakentajien suunnittelema ja toteuttama messuosasto oli näkyvä ja toimiva. Projekti jakoi messuosastolla materiaalitestaustyön yhteydessä opiskelijatyönä luonnonkuitukomposiittista valmistettuja ”Luku”-jojoja. Vuonna 2011 projekti toteutti kapearataisen koepaperikoneen hankintaprosessin. Materiaalin valmistukseen tarvittava märkärainauslaitteisto ostettiin Ahlstrom Glassfibre Oy:ltä Kotkasta ja purku- ja siirtotyöt ajoittuivat tammikuun 2012 lopulle. Hanke on vuokrannut Teknikum Yhtiöiltä prosessin vaatiman, n. 1 000 m²:n suuruisen tilan, jonne massiivinen laitteisto rakennetaan tämän vuoden aikana. Koneen testaus tulee alkamaan maaliskuussa 2013 ja pilotointi koulutuksen osalta suoritetaan vuoden 2013 aikana. Projektin aikaisempia hankintoja ovat olleet mm. Tuloksekasta hanketoimintaa Seuraavaksi tullaan tekemään hankintapäätökset märkärainauslaitteiston toteutussuunnittelusta ja asennusvalvonnasta puitesopimusmenettelyllä sekä sähkö- ja vesisopimukset ja liittymien rakentaminen. Lisäksi valitaan vuokrattavan nestekaasujärjestelmän toimittaja ja käynnistetään asennus- ja rakennustekniset työt. 22 Läpsy-hankkeen tarkoituksena on vähentää ammatillisen koulutuksen opintojen keskeyttämistä ja viivästymistä. Hanke pyrkii ehkäisemään nuorten opiskelijoiden syrjäytymistä. Opetushallitus rahoittaa hanketta valtionavustuksella. Hallitus päätti vuoden 2010 budjettiriihessä nelivuotisen ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman käynnistämisestä. Läpsy-hankkeen ensimmäinen rahoitusaika on osoitettu ajalle 1.9.2011-31.12.2012. Mäntän työpaja oli seinätön, verkostomuotoinen paja. Työpajan seinät löytyivät alueen yrityksistä ja kaupunkien toimipisteistä, joissa pajan työharjoittelujaksot toteutettiin. Nuoret ohjautuivat pajalle oppilaitoksen sisältä tai sosiaalitoimiston tai TE-toimiston kautta yhteyshenkilöiden avulla. Pajalle tulo oli vapaaehtoista. Pajajakson aikana nuori sai lisäaikaa ja ohjausta elämäntilanteensa suunnitteluun sekä tarvitsemansa avun koulunkäyntiin ja arjenhallintaan. Yhteistyökumppaneina toimivat Sastamalan koulutuskuntayhtymän hallinnoidessa Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä, Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä ja Saku ry. Kuukausittaiset ideointipalaverit vievät hanketta eteenpäin. Hankkeen tavoitteena on 1) kartoittaa hyvät käytänteet, 2) jakaa ja kiinnittää hyvät käytänteet omaan organisaatioon, kehittää ja pilotoida uusia malleja ja 3) mallintaa elämänpolun ja ammatti-identiteetin muotoutumista siten, että nuoresta tulee aktiivinen, oman elämänsä hallitseva aikuinen. Erityisenä painopisteenä ovat koulutuksen nivelvaiheiden hyvät käytänteet, niiden jakaminen ja uusien moniammatillisten nivelvaiheyhteistyömallien kehittäminen ja pilotointi. Keskeiset teemat hankkeessa ovat 1) nivelvaiheyhteistyö, 2) uraohjaus, 3) opintoihin kiinnittyminen, 4) lähitukeminen, 5) joustavat opiskeluratkaisut ja 6) opiskelijan oman elämän hallinta. Vuoden 2011 loppuun mennessä yksilövalmennuksessa oli ollut 120 nuorta. Nuorten ohjaus yksilövalmennuksen kautta tuotti tulosta, ja jotkut asiakkaat saivat suoritettua peruskoulunsa loppuun, useimpien opinnot etenivät, he valmistuivat ammattiin ja saivat harjoittelupaikkoja projektin avulla. Myös arjenhallinnan taidot edistyivät. Työharjoittelupaikkoja tarjoavia nuorisoystävällisiä yrityksiä hankkeessa oli mukana 31. Projekti päättyi 31.12.2012. Opin Ovi Etelä-Pirkanmaa Pirkanmaan alueella toimii kolme tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja kehittävää ESR-rahoitteista Opin Ovi -hanketta. Hankkeissa kehitetään verkostoyhteistyönä asiakaslähtöisen aikuisohjauksen uusia toimintatapoja, -malleja ja -menetelmiä aikuisohjauksen parissa toimivien organisaatioiden ja pirkanmaalaisten ura- ja koulutuskysymyksiä pohtivien aikuisten tarpeisiin. Hankkeen kohderyhmänä on pääasiassa vuonna 2011 aloittaneet opiskelijat ja niistä kootut pilottiryhmät. Toimenpiteitä kohdistetaan myös jo pidemmällä opinnoissaan oleviin nuoriin. Toissijaisena kohderyhmänä ovat hankkeessa olevat mukana olevien organisaatioiden ohjaus- ja opetushenkilöstö sekä moniammatillisen yhteistyöverkoston henkilöstö. Opin Ovi Etelä-Pirkanmaa -hanketta hallinnoi Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto, ja Sastamalan koulutuskuntayhtymä aikuiskoulutusosasto ja oppisopimustoimisto toimivat hankkeessa osatoteuttajana. Hanketoimijoiden pilottiryhmien opintoja seurataan hankkeen ajan. Jo olemassa olevia toimintoja jaetaan muiden toimijoiden käyttöön ja samalla kehitellään uusia käytänteitä. Käytänteet kootaan SASKY:n nettisivuilla olevalle Moodle-alustalle. Tiedottamisen helpottamiseksi Läpsy-hankkeelle avattiin tammikuun 2012 alussa myös SaskyWikisivut. Pilottiryhmien opiskelijoille on luotu Facebook-sivu, jonka kautta saadaan tietoa opiskelijoiden opiskelumotivaatioon liittyvistä asioista viikoittaisen kilpailun avulla. Hankkeen aikana on myös tarkoituksena kerätä opettajilta tunnusmerkkejä mahdolliselle keskeyttäjälle. Logo ja esitteet suunnitellaan opiskelijatyönä. Opin Oven palvelujen tavoitteena on • parantaa aikuisväestön osaamista ja ammatillista liikkuvuutta • nostaa työllisyysastetta ja tukea työvoiman saatavuutta • pidentää työuria • parantaa tuottavuutta. Mäntän työpaja Toiminnan lähtökohtana on toimiva yhteistyökumppaneiden verkosto, joka tarjoaa laadukkaita aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja sekä luotettavaa tukea muille toimijoille. Hankkeen aikana kehitetyt toimintamallit ja palvelut jatkuvat hankkeen jälkeen. Hankkeen palvelut on tarkoitettu kaikille aikuisille, jotka tarvitsevat ammatillista uraohjausta ja neuvontaa kaikissa koulutukseen sekä ammatinvalintaan liittyvissä asioissa. Mäntän työpaja -projektissa tarjottiin koulun opiskelijoille ja lähialueen nuorille monia eri tapoja suorittaa peruskoulu tai toisen asteen koulutus loppuun, viimeistellä keskenjääneitä kursseja sekä vaihtoehtoisesti suorittaa opintoja työharjoittelupaikoissa. Lisäksi opiskelijoilla oli mahdollisuus suorittaa työpajan tarjoamia vapaavalintaisia kursseja. Nuoria ohjattiin omatoimiseen arjenhallintaan, vastuunottoon ja tulevaisuuden suunnitteluun. Projekti tarjosi nuorille ja yhteistyöverkostolle myös ryhmämuotoista valmennusta, teemapäiviä, koulutusta ja retkiä. Nuorten ohjaajina oli kolme yksilövalmentajaa sekä osa-aikaisesti pajaopettajia ja työvalmentajia. Projektin hallinnoinnista vastasi projektipäällikkö. Kuluneena kautena 2010-2011 henkilöohjausten määrä on selvästi lisääntynyt Sastamalassa. Hankkeen puitteissa on pidetty infotilaisuuksia erilaisissa tapahtumissa, TE-toimistossa työnhakuryhmille ja yrityksissä henkilöstölle ja henkilöstöhallinnasta vastaaville henkilöille. Yhteistyössä Opin Ovi -auton kanssa hankkeessa on tavattu kohderyhmää Mäntän ja Sastamalan alueella. Hankkeen osatoteuttajana Sastamala on ollut myös aktiivisesti mukana mm. aikuiskoulutuksen neuvontatapahtumassa Koskikeskuksessa, ammatinvaihto tapahtumassa Keskustorilla, STUDIO– hankkeen koulutuksissa Hämeenlinnassa ja Opin Paikka -tapahtumassa Jyväskylässä. Hankkeen toiminta päättyy 31.12.2012. 23 Tuloksekasta hanketoimintaa Oppia ikä kaikki tuskuntayhtymän henkilöstön lisäksi mm. perusopetuksen ja terveydenhuollon henkilöstöä. Koulutusten teemoina oli mm. monikulttuurisuus työyhteisössä ja maahanmuuttajataustaisen opiskelijan tukeminen. Kouluttajina toimivat mm. Batulo Essak sekä Tesoman koulun rehtori Panu Pitkäinen. Oppia ikä kaikki -hanke on laaja Pirkanmaalainen koulutuksen järjestäjien, kuntien ja kaupunkien verkosto, joka kehittää opetustoimen henkilöstön osaamista. Oppia ikä kaikki -hanke rahoitetaan Länsi- ja SisäSuomen Aluehallintoviraston toimesta valtakunnallisesta opetustoimen ammatillisen osaamisen OSAAVA-kehittämisohjelmasta. Oppia ikä kaikki -verkostoon kuuluu yli 20 toimijaa kunnan perusopetuksesta, lukioista sekä ammatillisista oppilaitoksista. Hanke käsittää 3 500 opettajaa. Syksyllä 2011 projekti tuotti Sastamalan palvelut selkokielellä -oppaan yhteistyössä Sastamalan Yrityspalvelun Pro Labour -hankkeen kanssa. Lisäksi kehitettiin edelleen Monikulttuurisuus-verkkokurssia Moodleen. kehittää omia tuoteuutuuksia ja saattaa näitä tuotantoon kohentuivat niin ikään. Tietoteknistä täsmäopetusta toteutettiin erityisesti liikkuvassa oppimisympäristössä, PYRY-bussissa. Bussin käyttö mahdollisti opetuksen yrityksen välittömässä läheisyydessä. Hyötynä oli entistä parempi yrityksen osaamiseen ja ajankäyttöön liittyvien tarpeiden huomiointi. PYRY-bussi oli projektin käytössä ja sen hankinnan valmistelu ja varustaminen oli osa projektin työtä. Projektityö tuotti merkittävää tietoa mm. yritysten koulutussisällöllisistä tarpeista ja keinoista, joilla lisätä varsinkin pienyritysten koulutuskysyntää ja koulutusten hyödyntämistä. Tilannetta on mahdollista kohentaa mm. koulutusten markkinoinnilla ja niiden täsmällisemmällä kohdentamisella yritysten liiketoiminnan arvoketjun osiin. Liikkuvan oppimisympäristön käyttö pienyritysten täsmäkoulutuksissa koettiin tarkoituksenmukaiseksi. Lisäksi projektissa kehitettiin pienyrityksen aikuiskoulutuksen AIKO-malli, jonka tavoitteena on avata liiketoimintaosaamisen puutteita, tunnistamattomia alueita. AIKO-mallin oppimisprosessissa yhdistyvät yrittäjän tunnistamattomat liiketoiminta-alueet, pedagogiset mallit ja kyky luoda ja soveltaa uutta tietoa yrityksen ongelmiin. AIKO-mallissa pureudutaan syvemmälle niihin osa-alueisiin, joita ei saada selville nykykäytössä olevilla kyselyillä ja verrattaessa koulutustarpeita tarjolla oleviin koulutuspalveluihin. Malli osoittautui hankkeen koulutuksissa toimivaksi, koska oppija joutui reflektoimaan oppimaansa ja hahmottamaan entistä paremmin liiketoiminnan syy-seuraussuhteita. Niin AIKO-mallia kuin muutakin projektissa saatua tietoa on hyödynnetty koulutuskuntayhtymän aikuiskoulutusosaston koulutuksia ja hankkeita suunniteltaessa ja toteutettaessa. Prosessinohjauksessa toteutettiin koko vuoden ajan maahanmuuttajanuorten kokonaisvaltaista ohjausta yhteistyössä perustyöntekijöiden kanssa. Vuoden 2011 aikana hankkeen toiminnalle luotiin malli asiantuntijatyöskentelystä, ja hankkeen tukena toimi 15 asiantuntijaa hankkeen eri organisaatioista. Asiantuntijaryhmät toimivat hankkeen teemojen mukaisesti, joita olivat osaamiskartoitukset, kehityskeskustelut sekä koulutus- ja kehittämissuunnitelmat. Näiden teemojen sisällä toteutettiin koulutuspäiviä, konsultointeja, valmennuksia sekä varjostuspilotteja. Yhteensä vuoden 2011 aikana hankkeen toimintaan osallistui yli 500 henkilöä. Vuoden 2011 elokuussa aloitettiin uusi OSAAVA-kausi, jossa teemoina olivat TVT, osaamisen johtaminen, työssäoppimisen kehittäminen sekä työhyvinvointi. Nämä asiantuntijaryhmät jatkavat toimintaansa vuoden 2012 loppuun. Joulukuussa 2011 jätettiin uusi OSAAVA-rahoitushakemus vuodelle 2013. Pirkanmaan e-luukku Sastamalan koulutuskuntayhtymän hallinnoima Pirkanmaan e-luukku -projekti käynnistyi syksyllä 2011. Projektityö jatkuu vuoden 2013 loppuun. Projektia rahoittavat Pirkanmaan Liitto Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelmallaan, Sastamalan koulutuskuntayhtymä, Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä ja Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä. Yritysrahoittajina projektissa ovat Pohjois-Hämeen Puhelin Oy, Etelä-Satakunnan Puhelin Oy, Vexve Oy ja Partnos Oy. Projektin kustannukset ovat yhteensä 563 616 euroa. Pirkanmaan e-luukku -projektin tavoitteena on, että koulutuskuntayhtymät pystyvät hyödyntämään entistä enemmän virtuaalisuutta ja verkkopohjaisia toimintaympäristöjä opetuksessa, kehittämisessä, hallinnoinnissa ja yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien ja yritysten kanssa. Projektissa tuetaan mm. sähköisten ohjelmien ja laitteiden käyttöönottoa ja kartoitetaan kuntayhtymässä olevaa ohjelmistotietoa, jolloin parannetaan oppimisympäristöjen käytettävyyttä. Projektissa kokeillaan ja otetaan käyttöön myös ns. lisätyn todellisuuden sovelluksia opetuksessa. Lisätty todellisuus auttaa mm. havainnollistamaan opetussisältöjä ja lisäämään vuorovaikutteisuutta opetustilanteisiin. Projekti on erityisesti koulutuskuntayhtymien tuottavuuden ja laadun parantamisen työkalu. Projekti antaa toimijoille keinoja kehittää koulutustuotantoa niin, että se vastaa entistä paremmin yksilöllistyviä koulutuspolkuja ja nopeutuneita koulutustarpeiden muutoksia. Projektista hyötyvät niin opiskelijat, päättäjät, koulutuskuntayhtymät kuin yritykset. Ezzat Feizi valmistuu ajoneuvoasentajaksi keväällä 2012. Parempaan alkuun Pirkanmaan e-luukku -projektin työ alkoi SASKY:ssä yhtymähallituksen sähköisten kokouskäytäntöjen osuudella, jolloin yhtymähallituksen jäsenet saivat käyttöönsä taulutietokoneet vähentämään paperisten kokousasiakirjojen tarvetta. Lisäksi sähköisiä kokouskäytäntöjä tuettiin Dynasty-asiakirjahallintaohjelman luottamushenkilöille tarkoitetulla lisäosalla. Kokonaisuuteen sisältyy myös se, että projektissa organisoidaan Mäntän ja Sastamalan uuden oppimiskeskuksen kokoustilojen videoneuvottelukokoustamisessa tarvittavien laitteiden hankintakokonaisuus. Projektityö kohdentuu myös koko kuntayhtymää koskettavalla SharePoint-palvelintuotteiden, mm. intranetin käyttöönotolla. Lisätyn todellisuuden hyödyntäminen opetuksessa tulee olemaan projektin suurin ja uraauurtavin kokonaisuus, sillä lisättyä todellisuutta ei vielä juurikaan käytetä Suomessa opetuksen työvälineenä. Parempaan alkuun -projekti toteutti lukuvuoden aikana henkilöstökoulutusta, tutustutti maahanmuuttajanuoria ammatilliseen koulutukseen ja teki yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Vuoden aikana toteutettiin useita maahanmuuttajanuorten tutustumisjaksoja eri ammattialoille. Tutustumisjaksojen kesto vaihteli maahanmuuttajanuorten yksilöllisten suunnitelmien mukaisesti. Yksilötutustumisten lisäksi projekti järjesti ryhmätutustumisia mm. Sataedun maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen ryhmälle. Projekti järjesti vuoden aikana neljä henkilöstökoulutusta. Koulutuksiin osallistui yhteensä 113 henkilöä. Kohderyhmänä oli Sastamalan koulu- Tuloksekasta hanketoimintaa Projektin osatoteuttajista Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän Pirkanmaan aikuislukio muodosti syksyllä 2011 noin 20 opiskelijan kotikouluryhmän, jolle hankittiin kannettavat tietokoneet Pirkanmaan e-luukku -projektin tuella. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymän tavoitteena on mm. hankkia erilaisia laitteita koulutuskuntayhtymän hallinnointiin ja opetukseen. 24 PYRY II Sastamalan koulutuskuntayhtymän aikuiskoulutusosasto ja oppisopimustoimisto hallinnoi vuosina 2009-2011 PYRY II -projektia (Parasta yritystoimintaa rakennetaan yhteistyössä), jonka tavoitteena oli kehittää yrityksille suunnattuja koulutuspalveluja. Projektia rahoittivat Pirkanmaan ELY-keskus Manner-Suomen ESR-ohjelmasta, Sastamalan koulutuskuntayhtymä ja yritykset. Projektia toteutettiin Ylä- ja Lounais-Pirkanmaalla sekä Kaakkois-Satakunnassa. Projektin kohderyhminä olivat pienyritysten työntekijät, yrittäjät ja ammatillisen oppilaitoksen henkilöstö. Projektin kustannukset olivat yhteensä 796 224 euroa. SASKY:n Y-kampus SASKY:n Y-kampus - Yritteliäisyyden oppimispolku -projektissa opiskelijat pääsevät kehittämään työelämävalmiuksiaan ja oppimaan yrittäjyyttä. Projektissa luodaan koulutuskuntayhtymän alueelle monialaisia yrittäjyyden oppimisympäristöjä. Oppimisympäristöissä opiskelijat voivat suorittaa opetussuunnitelmansa mukaisia opintoja esim. NY-yrittäjinä, osuuskuntina tai monialaisina tiimeinä ja samalla kehittää projektiosaamistaitojaan. PYRY II -projektia edeltäneessä PYRY I -projektissa todettiin, että pienyrityksillä ei ole edellytyksiä kouluttaa henkilöstöään riittävästi tarjolla olevin koulutuspalveluin. Lisäksi pienyritysten toimintakulttuuriin ei ole yleensä sisältynyt suunniteltua henkilöstökoulutusta, vaan koulutuksiin osallistutaan sattumanvaraisesti. Lisäksi luokkahuonemuotoiset koulutukset ovat vaikeasti saavutettavia ja koulutusten anti hankala soveltaa kunkin yrityksen yksilöllisiin tarpeisiin. Projektin avulla edistetään yrittäjä-tutoryhteistyötä, jossa työelämän edustajat otetaan osaksi oppimisympäristöjen valmennusta. Projektin tarkoituksena on tuoda opintoja käytännönläheisemmiksi ja saada aikaan pidempikestoisia, projektiluontoisia yhteistyöjaksoja opiskelijoiden ja työelämän kesken. Yritysten mukana olo lisää nuorten työelämävalmiuksia ja kehittää sekä ammatillista että yrittäjyysosaamista. Myös eri opiskelijaryhmien toimimista yhdessä ja kaksoisopettajuutta lisätään projektin aikana. PYRY II -projektin koulutusten kehitystyö tehtiin yrityksissä toteutettujen yli sadan koulutusprosessin avulla. Koulutuksen sisällöt jakautuivat seuraavasti: 1. markkinointi, 2. myynti, 3. tuotekehitys, 4. tietotekniikka ja ohjelmat, 5. tuotannon prosessit ja laatutyö, 6. johtaminen, vuorovaikutus, töiden organisointi ja asiakaspalvelu sekä 7. kielten opetus ja kv-asiat. Koulutusten avulla yrityksissä osattiin mm. entistä paremmin suunnitella tuotteiden ja palveluiden markkinointia ja toteuttaa nämä markkinointitoimet. Lisäksi monen yrityksen myyntitoiminta saatiin entistä tavoitteellisemmaksi ja systemaattisemmaksi. Yritysten henkilöstön taidot SASKY:n Y-kampus on osa pirkanmaalaista yrittäjyyskasvatuksen hankeverkostoa. Hankeverkostoon kuuluvat omilla hankkeillaan PIRKO ja TAMK. SASKY koordinoi hankeverkostossa työelämä-teemaa. Projekti on kaksivuotinen ja sitä rahoittavat Pirkanmaan ELY-keskus, alueen kehittämisyhtiöt ja yritykset sekä koulutuskuntayhtymä. 25 Tuloksekasta hanketoimintaa Taitoa työelämästä YXI Luukku Tuloskuntoon Taitoa työelämästä on Pirkanmaan ELY-keskuksen osarahoittama ESRprojekti, joka perustuu Ammatinopettaja II -hankkeeseen. Hankkeessa toteutetaan Sastamalan koulutuskuntayhtymän, Huittisten Lauttakylän ja Keuruun lukioiden sekä Sastamalan verkostolukion opettajien työelämäjaksoja. Ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstön osaamisen kehittäminen liittyy oman substanssin, opetussuunnitelman, ammattiosaamisen näyttöjen sekä erityisopetuksen kehittämiseen. Lukiopuolella kiinnostus liittyy oman työelämäosaamisen kehittämiseen, työelämässä tarvittavien tietojen ja taitojen kartoittamiseen sekä opetussuunnitelmatyöhön. YXI Luukku Tuloskuntoon -hanke on aikuiskoulutusosaston ja oppisopimustoimiston hallinnoima ja koordinoima työelämän kehittämis- ja palvelutehtävähanke. Toiminta-aika on 1.6.2011-31.12.2012. Hankkeen rahoittajana toimii Pirkanmaan ELY-keskus ja kokonaisbudjetti on 66 667 €, josta omarahoitusosuus 25 %. Sastamalan koulutuskuntayhtymän lisäksi hankkeessa on mukana Tampereen ammattiopiston aikuiskoulutus omalla hankerahallaan. Hankkeen tavoitteena on kuvata ja mallintaa monistettava yhden luukun toimintamalli, jonka avulla paikalliset toimijat ja palveluntuottajat voivat asiakaskeskeisesti tukea mikro- ja PK-yritysten kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä henkilöstön tuloskuntoa vahvistamalla. Tuloskuntoa tarkastellaan yksilön terveyden ja työkyvyn, ammatillisen osaamisen ja arvojen sekä työyhteisön työolojen, johtamisen ja työn sisältöjen näkökulmista. Oletuksena on, että tuloskunto muodostuu ja pysyy kaikista edellä mainituista ja kehittämiseen tarvitaan aina kaikkia ominaisuuksia. Vuoden 2011 kevään aikana markkinoitiin jaksoja ja kesällä 2011 toteutettiin ensimmäiset jaksot. Lukion opettajien kohdalla markkinointi on ollut haasteellisempaa, mutta ensimmäiset hakemukset ja yhteydenotot jaksoista saatiin vuoden 2011 aikana ja jaksot toteutetaan vuoden 2012 aikana. Vuoden 2011 aikana Sastamalan koulutuskuntayhtymästä jaksoille osallistui seitsemän opettajaa. Kokemukset ja palautteet näistä jaksoista on ollut hyviä sekä opettajien että työelämän edustajien puolesta. Vuoden 2012 aikana jatketaan aktiivista markkinointia ja toteutettavia jaksoja on tulossa useita. Projekti kestää 31.8.2013 saakka. Hankkeen aikana kehitetään ja kokeillaan erilaisia valmennus- ja ohjausmalleja (mm. TuloskuntoSauna ja TuloskuntoPaja) yhteistyössä koulutuksen järjestäjän, työterveyshuollon ja eläkevakuutusyhtiön toimesta. Kehitettävillä valmennus- ja ohjausmalleilla voidaan palvella yrityksiä ja muita työorganisaatioita keskitetysti ja samanaikaisesti. Lisäksi hankkeeseen on valittu pilottiyrityksiä, joissa on käynnistetty Tuloskunnon kehittämisohjelmia syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana. Topias Hankkeen toimijat ja yhteistyökumppanit ovat Sastamalan koulutuskuntayhtymän aikuiskoulutusosasto ja oppisopimustoimisto, Tampereen ammattiopiston aikuiskoulutus, Työterveys Akaasia, Pihlajalinna Oy, Vexve Group Oy, TTT Technology Oy Ab, Sastamalan Tukipalvelu Oy, Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen sekä TuloskuntoSaunoihin ja TuloskuntoPajoihin osallistuvat mikro- ja PK–yritykset Sastamalan ja Tampereen seuduilta. Ohjausryhmätyöskentelyyn osallistuvat lisäksi Pirkanmaan Yrittäjät ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK. Topias-projekti oli Pirkanmaalaisten koulutuksen järjestäjien yhteinen työssäoppimisen kehittämishanke, projekti toteutettiin vuosina 20082011. Projektia hallinnoi Tampereen ammattiopisto ja osatoteuttajina toimivat Ahlmanin ammattiopisto, Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä, Sastamalan koulutuskuntayhtymä sekä Tampereen palvelualojen oppilaitos. Eri oppilaitosten työssäoppimisen käytänteiden yhtenäistäminen on ollut työssäoppimisen kehittämisen ja työelämäyhteistyön keskeisenä haasteena jo vuosia. Projektin tavoitteena oli yhtenäistää Pirkanmaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen työssäoppimisen käytänteitä ja kehittää niistä yhtenäisiä toimintamalleja. Tavoitteena oli myös kouluttaa 400 työpaikkaohjaajaa ja valmentaa 200 opettajaa työpaikkaohjaajien kouluttajaksi. Projektin päättyessä oli koulutettu 858 työpaikkaohjaajaa ja valmennettu 237 opettajaa. Tavoitteena oli myös kehittää erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tarpeiden ja vaatimusten huomioimista työssäoppimisjärjestelyissä ja parantaa pkyritysten tietoisuutta työssäoppimisen turvallisuudesta sekä lisätä työssäoppimispaikkojen määrää pk-yrityksissä. Projektia johdettiin kahden projektipäällikön, Helena Kallio-Lahtisen ja Sari Talosen (Tampereen ammattiopisto) johdolla. Oppilaitoskohtaiset koordinaattorit koordinoivat projektia omissa oppilaitoksissaan. Kehittämistyötä tehtiin erilaisissa työryhmissä. Projektissa tuotettiin mm. yhteiset työssäoppimiseen liittyvät lomakkeet. Kaikki projektissa kehitetty aineisto ja ohjeisto löytyvät projektin aikana tuotetusta portaalista. Portaaliin luotiin myös työssäoppimisrekisteri. Jo projektin aikana varmistettiin portaalin jatkuvuus luomalla tähän kehittämistyöhön oma organisaatio, joka muodostui projektissa mukana olevien koulutuksen järjestäjien edustajista. Portaalin osoite on www. topirkka.fi. Projekti kokonaisuutena oli hyvä osoitus siitä, millaista yhteistyön tulisi eri koulutuksen järjestäjien kesken olla. Toiminta oli hyvin avointa ja tiedostettiin keskeinen tavoite: tehtävämme on palvella työelämää ja se onnistuu parhaiten yhdessä tekemällä. Tuloksekasta hanketoimintaa 26 Opiskelijamäärät Tilastointipäivän 20.1.2012 mukaiset luvut. Huittisten ammatti- Karkun kotitalous- ja Mäntän seudun Tyrvään käsi- ja taide Vammalan ja yrittäjäopisto sosiaalialan oppilaitos koulutuskeskus teollisuusoppilaitos ammattikoulu Yhteensä Ammattistartti5 5 Kulttuuriala140 140 Luonnontieteiden ala 8366 149 Luonnonvara- ja ympäristöala 267 267 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 32 80 80 192 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 157 92 76 325 Tekniikan ja liikenteen ala 42 273 370 685 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 13186 217 Yhteensä 523189 597140 5311 980 Suoritetut tutkinnot vuonna 2011 Kultturiala3838 käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto 38 38 Luonnontieteiden ala 16 11 27 tietojenkäsittelyn perustutkinto16 11 27 Luonnonvara- ja ympäristöala 81 81 maatalousalan perustutkinto 47 47 puutarhatalouden perustutkinto 34 34 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 13 24 24 61 catering-alan perustutkinto 6 2 8 16 hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto 22 16 38 kotitalous- ja kuluttajapalvelujen perustutkinto77 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 59 24 83 hiusalan perustutkinto 15 15 kauneudenhoitoalan perustutkinto 99 sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 59 59 Tekniikan ja liikenteen ala 2 86 117 205 autoalan perustutkinto 12 12 elintarvikealan perustutkinto 11 11 kone- ja metallialan perustutkinto 27 30 57 lentokoneasennuksen perustutkinnon osa 17 17 muovi- ja kumitekniikan perustutkinto 10 10 puualan perustutkinto 4 14 18 rakennusalan perustutkinto 24 19 43 sähköalan perustutkinto 14 21 35 talotekniikan perustutkinto 22 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 28 29 57 liiketalouden perustutkinto 28 29 57 Muut 26 26 ammattistartti 16 16 työnjohtokoulutuskokeilu 10 10 Yhteensä 12772 17438 167578 27 Omistaja ja hallinto Yhtymävaltuusto Sastamalan koulutuskuntayhtymän jäsenkunnat ovat Kiikoinen, Nokia, Punkalaidun, Huittinen, Sastamala, Juupajoki, Keuruu, Multia, Mänttä-Vilppula ja Ruovesi. Oppilaitokset sijaitsevat neljällä paikkakunnalla: Huittisissa, Kokemäellä, Mänttä-Vilppulassa ja Sastamalassa. Ammattiosaamisen toimielimet ja neuvottelukunnat Kuntayhtymässä ylintä päätösvaltaa käyttää 43-jäseninen yhtymävaltuusto, joka koostuu jäsenkuntien valtuustojen valitsemista edustajista. Valtuustopaikat jakautuvat seuraavasti: Vuonna 2006 perustettiin kuntayhtymäkohtainen ammattiosaamisen toimielin. Sosiaali- ja terveysala toimi Pirkanmaan yhteisessä toimielimessä vuoden 2008 loppuun saakka. Käsi- ja taideteollisuusoppilaitos on mukana erillisellä sopimuksella Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymään perustetussa yksialaisessa toimielimessä. Neuvottelukunnat ovat toimineet koulujen ja työnantajien välisinä yhteydenpitoväylinä. Jäsenkunta jäseniä Huittinen10 Juupajoki 1 Keuruu 2 Kiikoinen1 Multia 1 Mänttä-Vilppula5 Nokia 2 Punkalaidun 4 Ruovesi 1 Sastamala 16 Yhteistoiminta ja työsuojelu Kuntayhtymässä toimii yhteistoimintamenettelystä annettujen suositusten mukainen yhteistyötoimikunta, joissa edustettuina ovat henkilöstöjärjestöt ja työnantajan edustus. Mäntän seudun koulutuskeskuksessa toimii 2. tason työsuojelutoimikunta. Johtoryhmät Johtoryhmä kokoontuu pääsääntöisesti kerran kuukaudessa. Johtoryhmään kuuluvat kuntayhtymäjohtaja/rehtori, apulaisrehtorit, aikuiskoulutusjohtaja, talouspäällikkö, vt. hallintojohtaja sekä kehittämisjohtaja. Laajennettuun johtoryhmään kuuluvat varsinaisen johtoryhmän lisäksi henkilöstön ja opiskelijoiden edustajat. Se kokoontuu harvemmin ja käsittelee toiminnallisia ja taloudellisia kokonaisuuksia. Tarkastuslautakunta Valtuusto asettaa toimikaudekseen tarkastuslautakunnan ja valitsee yhden tai useamman tilintarkastajan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä ja tarkastamista varten. Valtuusto valitsi toimikaudekseen tilintarkastuspalvelujen toimittajaksi PwC Julkistarkastus Oy:n. Esittelijät ja tilivelvolliset Yhtymähallitus Yhtymähallituksen kokouksissa esittelijöinä toimivat kuntayhtymäjohtaja/rehtori ja vt. talous- ja hallintojohtaja, vuoden 2012 alusta esittelijänä toimii kuntayhtymäjohtaja/rehtori. Tilivelvollisina viranhaltijoina ovat tulosalueensa johtajat: kuntayhtymäjohtaja/rehtori, vt. hallintojohtaja, apulaisrehtorit ja aikuiskoulutusjohtaja. Kuntayhtymän 15-jäsenisen yhtymähallituksen tehtävänä on vastata käytännön päätöksenteosta ja koordinoinnista sekä valtuuston päättämien asioiden täytäntöönpanosta. Yhtymähallituksen kokouksissa on läsnäolo- ja puheoikeus yhtymävaltuuston puheenjohtajilla sekä esittelijällä ja sihteerillä. Sastamalan koulutuskuntayhtymän oppilaitokset 1. Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto (Huittisten toimipiste) 5. Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitos 2. Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto (Kokemäen toimipiste) 6. Vammalan ammattikoulu 3. Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitos 7. Aikuiskoulutusosasto ja oppisopimustoimisto 4. Mäntän seudun koulutuskeskus 28 29 140 120 100 80 60 40 20 0 30 34 % 66 % 31 sasky.fi Sastamalan koulutuskuntayhtymä Ratakatu 36 PL 22 38210 Sastamala puh. 03 521 21 Huittisten ammattija yrittäjäopisto Risto Rytin katu 70 32700 Huittinen puh. 03 5212 3100 Huittisten ammattija yrittäjäopisto Kauvatsantie 189 32800 Kokemäki puh. 03 5212 3009 Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitos Tulluntie 30 38100 Sastamala puh. 040 181 9050 Mäntän seudun koulutuskeskus Virtasalmentie 14 (ammattiopetus) puh. 03 474 0200 Koskelankatu 2 (kauppaopetus) puh. 03 474 0211 PL 79, 35800 Mänttä Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitos Sastamalankatu 2 38210 Sastamala puh. 040 181 9051 Vammalan ammattikoulu Ratakatu 36 PL 22, 38210 Sastamala Voimarinne (kauneudenhoitoala) Hoikantie 15 38100 Sastamala puh. 03 521 21 Aikuiskoulutusosasto ja oppisopimustoimisto Voimarinne Hoikantie 15 38100 Sastamala puh. 03 521 21 32
