Muuttunut yksilö – muuttuneet yhteisöt

Comments

Transcription

Muuttunut yksilö – muuttuneet yhteisöt
Muuttunut yksilö
– muuttuneet yhteisöt
Kehitysyhteistyöohjelma 2011–2014
Fida International
Kantelettarenkuja 3
PL 50
00420 Helsinki
Puh: +358-9-5660 040
Fax: +358-9-5660 0429
www.fidadevelopment.fi
Email: [email protected]
Graafinen suunnittelu: Arto Karvonen
Painopaikka: Ykkös-Offset Oy, Vaasa
Valokuvat:
Jukka Harjula
Paula Konttinen
Maikki Kuittinen
Juho Leppänen
Minna Mantila
Olli Pitkänen
Joe Ruuskanen
Jani Salokangas
Sina Urmas
Valmistettu Arjowigginsin toimittamasta paperista, jolle on
myönnetty EU:n Ympäristömerkki rek.nro FR/11/003.
1.
Fidan kehitysyhteistyötoimintojen ohjelma 2011 – 2014.............4
2.
Fidan kehitysyhteistyöstrategia.................................................14
3.
Laatujärjestelmä..................................................................20
4.
Valtavirtaistamisteemat Fidan kehitysyhteistyötoiminnoissa....28
5.
Ohjelman toteutus kaudella 2011–2014....................................36
6.
Tuki-, alue- ja muut ohjelmat.....................................................46
7.
Hallinto.....................................................................................56
8.
Talousarvio kumppanuussopimukseen kuuluvista hankkeista/ohjelmista....60
1.1.
1.2.
1.3.
1.4.
1.5.
1.6.
1.7.
2.1.
2.2.
Sisällysluettelo
3.1.
3.2.
3.3.
3.4.
4.1.
4.2.
4.3.
4.4.
4.5.
4.6.
5.1.
5.2.
5.3.
6.1.
6.1.1.
6.1.2.
6.1.3.
6.1.4.
6.1.5.
6.1.6.
6.2.
6.3.
6.4.
6.5.
6.6.
6.7.
6.8.
6.9.
6.10.
6.11.
6.12.
7.1.
7.2.
7.3.
7.4.
7.5.
Yleistä.......................................................................................................................7
Toiminnan suuntaviivat ja periaatteet........................................................................8
Kotimainen ja kansainvälinen yhteistyö........................................................................9
Kristillisen järjestön rooli ja lisäarvo kehitysyhteistyötoimijana......................................11
Ohjelman 2011 – 2014 suunnitteluprosessi vuosina 2009 – 2010.............................12
Ohjelman raportointi....................................................................................................12
Uhka- ja riskianalyysit................................................................................................13
Strategian kuvaus........................................................................................................17
Kumppanuuden ja voimaantumisen teoriaa.................................................................18
Laadunvarmistus.....................................................................................................23
Laadunhallinnan kaaviokuva.......................................................................................24
Laadunhallinnan prosessikuvaus................................................................................24
Eettinen ohjeistus........................................................................................................26
Gender.................................................................................................31
Vammaiset henkilöt.....................................................................................................32
HIV ja AIDS.................................................................................................................32
Kulttuuri..............................................................................................................32
Ympäristö ja ilmastonmuutos.....................................................................................35
Rauhanrakentaminen............................................................................................35
Ohjelman tavoitteet.....................................................................................................39
Ohjelman tavoitteiden mittarit.....................................................................................41
Ohjelman painopistealueet..........................................................................................44
Global-tukiohjelma........................................................................................50
Hallinto.............................................................................................................50
Suunnittelu...................................................................................................50
Kehitysviestintä.................................................................................................50
Evaluointi...................................................................................................52
Henkilöapu..............................................................................................53
Kehitysyhteistyön koulutusohjelma............................................................................53
Länsi-Balkanin alueohjelma........................................................................................53
Etelä-Amerikan alueohjelma.......................................................................................53
Itä- ja Keski-Aasian alueohjelma.................................................................................53
Eteläisen Etelä-Aasian alueohjelma............................................................................53
Pohjoisen Etelä-Aasian alueohjelma...........................................................................54
Kaakkois-Aasian alueohjelma.....................................................................................54
Itäisen Afrikan alueohjelma.........................................................................................54
Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueohjelma (MENA).......................................................54
Humanitaarisen avun ohjelma....................................................................................54
Kummilapsityön ohjelma............................................................................................55
EU/ECHO-ohjelma.................................................................................55
Yleistä....................................................................................................59
Henkilöstöhallinto......................................................................................59
Hankkeiden/ohjelmien taloushallinto..........................................................................59
Sopimukset................................................................................................59
Korruption vastainen toiminta.....................................................................................59
Liite 1. Hankkeet ja ohjelmat alueittain........................................................................62
Kehitysyhteistyöohjelma 2011–2014
Yhteistyömaat
South East Asia Programme
Cambodia
China
Laos
Myanmar
Thailand
Vietnam
Northern South Asia Programme
Bangladesh
Nepal
Pakistan
Central And East Asia Programme
North Korea
Tajikistan
Southern South Asia Programme
Bhutan
India
Maldives
Sri Lanka
Middle East & North Africa Programme
Egypt
Iraq (Kurdistan)
Jordan
Morocco
Northern Sudan
Palestinian Territories
West Balkan Programme
Albania
Bosnia and Herzegovina
Kosovo
Eastern Africa Programme
Congo (DRC)
Ethiopia
Kenya
Tanzania
Rwanda
Uganda
South America Programme
Bolivia
Colombia
Ecuador
Paraguay
Peru
1. Fidan
kehitysyhteistyötoimintojen
ohjelma 2011 – 2014
Fidan kehitysyhteistyöstrategian
missiona on tukea kestävää
kehitystä kehitysmaissa ja
kehittää holistisesti yhteisöjen
ja yksilöiden hyvinvointia
yhteistyössä kumppaneiden
kanssa. Tämän odotetaan
tapahtuvan vahvistuneiden
– oikeudenmukaisten,
välittävien ja vastuullisten
– kumppaneiden aktiivisen
toiminnan kautta niin, että
yhteisöt voimaantuvat.
9
1.1 Yleistä
Fida International ry:n (jäljempänä Fida) kehitysyhteistyötoimintojen ohjelma (jäljempänä Ohjelma) kattaa
kaikki Fidan kehitysyhteistyötoiminnot (kehitysyhteistyö, humanitaarinen apu, kummilapsityö ja EU/ECHO
-rahoituksella tapahtuva toiminta). Ohjelma perustuu
Fidan yleiseen ja kehitysyhteistyöstrategiaan. Strategian mukaan Fidan kehitysyhteistyön perustehtävänä on tukea kestävää kehitystä kehitysmaissa ja
kehittää holistisesti ihmisten hyvinvointia yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Tämän odotetaan vaikuttavan omalta osaltaan yhteisöjen ja kumppaneiden
voimaantumiseen. Ohjelma muodostuu yhdestä tukiohjelmasta, kahdeksasta alueohjelmasta ja kolmesta muusta ohjelmasta (humanitaarisen avun, kummilapsityön ja EU/ECHO -ohjelma). Humanitaarisella
avulla ja kummilapsityöllä on niiden omaa toimintaa
täsmentävät linjauspaperinsa, joita ei tässä tuenkäyttösuunnitelmassa esitellä.
Ohjelma huomioi Suomen ulkoasiainministeriön (UM) ja Euroopan Unionin (EU) kehityspoliittiset
linjaukset, YK:n vuosituhattavoitteet, yhteistyömaiden köyhyydenvähentämisohjelmat sekä Pariisin
julistuksen 2005 ja Accran toimintaohjelman 2008
kansalaisjärjestöjä koskevat tavoitteet. Ohjelman toteutuksessa noudatetaan UM:n ohjeistusta Kumppanuusjärjestöjen ohjelmatuelle.
Fidan kehitysyhteistyöstrategian missiona on
tukea kestävää kehitystä kehitysmaissa ja kehittää
holistisesti yhteisöjen ja yksilöiden hyvinvointia yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Tämän odotetaan
tapahtuvan vahvistuneiden – oikeudenmukaisten,
välittävien ja vastuullisten – kumppaneiden aktiivisen toiminnan kautta niin, että yhteisöt voimaantuvat.
Tämä on kehitysyhteistyöstrategian visio ja myös Ohjelman välitön tavoite (Programme purpose).
Fidan kehitysyhteistyöohjelma antaa oman panoksensa kumppaneiden voimaantumiseen, jonka
taas odotetaan vaikuttavan merkittävästi laajamittaisen köyhyyden vähentämiseen sekä tasa-arvon,
kansalaisyhteiskunnan ja ihmisoikeuksien vahvistumiseen. Kumppaneiden hallinnollista ja toiminnallista
kapasiteettia vahvistetaan niin, että heidän työnsä
köyhissä yhteisöissä tehostuisi ja laajenisi. Yhteistyössä kumppaneiden kanssa tehtävässä työssä on
yhteisöissä painopiste ennaltaehkäisevän terveyden-
huollon, elinkeinon harjoittamisen, ruokaturvan ja esi-,
perus- ja ammatillisen koulutuksen sekä rauhan rakentamisen edistämisessä. Tasa-arvoa, kansanvaltaa
ja ihmisoikeuksia edistetään kouluttamalla yhteistyökumppaneita sosiaaliseen vastuuseen. Tietoisuuden
ja ymmärryksen lisääntyessä sosiaalisesta vastuusta
kumppanit pystyvät edelleen kouluttamaan kylä- ja
kaupunkiyhteisöjen väestöä tiedostamaan oikeutensa
yhteiskunnassa sekä kehittämään elämänhallintaansa. Oleellisena osana sosiaalisessa vastuussa ovat
sukupuolten välisten samanarvoisuuskysymysten
(gender) sekä vammaisten henkilöiden ja muiden marginaaliryhmien kuten HIV-positiivisten henkilöiden, oikeuksien ja elinolosuhteiden huomioiminen.
Ympäristön ja elämän monimuotoisuuden säilyttäminen ja suojelu sekä ympäristöä huomioivan elämäntavan opettaminen ovat tärkeä osa Ohjelmaa.
Ohjelma huomioi jatkossa ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat haasteet, kuten aavikoitumisen ja siitä
johtuvan sisäisen ja ulkoisen pakolaisuuden sekä ruokaturvahaasteet. Ympäristöasioita käsitteleviä hankkeita aloitetaan pienessä määrin, mutta pääasiassa ilmastonmuutos- ja ympäristöasiat huomioidaan osana
hankkeiden yhteydessä tapahtuvaa koulutusta. Paikallisen kulttuurin huomioiminen ja kunnioittaminen
kuuluvat myös olennaisesti Ohjelmaan. Kumppaneiden kulttuurihankkeita tuetaan kulttuuri-identiteetin
rakentamiseksi yhteisöissä.
Keskeisiä Ohjelman toteuttamista ohjaavia arvoja
strategiassa ovat ihmisarvon kunnioittaminen, armollisuus yksilöitä ja yhteisöjä kohtaan, halu toimia ahkerasti ja antautuneesti, luotettava ja uskollinen toiminta
ja yhteys niin, että kumppanit ja hankkeiden hyödynsaajat voivat luottaa Fidaan ja Fidan työntekijöihin.
Fida huomioi ohjelmassaan Suomen valtion kehityspolitiikalle määritellyt läpileikkaavat teemat ja on
rakentanut näiden teemojen valtavirtaismiseksi Ohjelman tueksi ja hanketoiminnassa käyttöönotettavaksi
Valtavirtaistamisohjeiston. Ohjelman valtavirtaistamisteemat ovat:
•
•
•
•
•
•
gender – sukupuolten samanarvoisuus
vammaiset henkilöt
HIV/AIDS
ympäristö ja ilmastonmuutos
kulttuuri
rauhanrakentaminen
Kehitysyhteistyöohjelman suunnitelmassa kuvataan
1) Ohjelman yksilöidyt tavoitteet ja päämäärät
2) Toimintastrategia niiden saavuttamiseksi
3) Mittarit toteutumisen arviointia varten
4) Ohjelman painopistealueita ja tulevaisuuden linjauksia
10
1.2 Toiminnan suuntaviivat ja periaatteet
Fidan kehitysyhteistyön toimintaa ohjaavat seuraavat
suuntaviivat ja strategiset periaatteet:
a) Kumppanuus
Fidan ensisijaisia kumppaneita ovat yhteistyömaiden
kansalliset helluntailiikkeet ja -kirkot. Kumppaneina
voivat olla myös muut kristilliset kirkot, yhteisöt ja
kansalaisjärjestöt. Niissä maissa, joissa ei ole virallista tai järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa, yhteistyökumppaneina voivat olla kyläyhteisöt, osuuskunnat, viranomaiset, koulut tai yliopistojen tiedekunnat.
Kumppanuuden tulee olla mahdollisimman tasavertaista ja päätökset hankkeista/ohjelmista tehdään
yhdessä.
Fida tavoitteena on vahvistaa kumppanijärjestöjensä kapasiteettia, olla osa niiden voimaantumisprosessiaan sekä rakentaa vahvaa kumppanuutta niiden
kanssa. Tämän voimaantumismisprosessin odotetaan olevan kahdensuuntaista; samalla kun Fida on
osa Etelän kumppaneiden vahvistumisprosessia,
kumppanit ovat osat Fidan vahvistumisprosessia. Tämän prosessin odotetaan näkyvän ruohonjuuritasolla
vahvistuneissa yhteisöissä kumppaneiden aktiivisen
toiminnan seurauksena. Ohjelma saa oikeutuksensa
sen kautta, kun kumppanit toimivat omissa yhteisöissään köyhien ja syrjäytyneiden hyvinvoinnin ja ihmisoikeuksien hyväksi.
Kumppanuusajattelu on Fidalle ensisijaisen tärkeä kaikessa sen toiminnassa ja on järjestön menestystekijä. Kumppanuus useiden toimijoiden kanssa
on kehittynyt vuosien ja vuosikymmenten kuluessa,
jonka aikana on opittu tuntemaan toinen toistensa identiteettiä ja toimintaperiaatteita. Aktiivisessa
kumppanuudessa ymmärretään myös yhteistyöhön
vaikuttavia kulttuurillisia toimintamalleja – niin suomalaisten kuin Etelän kumppaneiden.
Se, että Fidalla on suhteellisen paljon kenttähenkilökuntaa, juontaa juurensa myös kumppanuusideologiaan. Kumppanuutta on vaikea pitää yllä vain lähettämällä rahaa ja käymällä silloin tällöin monitoroimassa
hankkeita. Todellinen kumppanuus sisältää säännöllistä
kanssakäymistä kenttätasolla ja toimimista tasavertaisuuden hengessä yhdessä – olemalla läsnä. Läsnäoloon liittyy myös mahdollisuus hankkeiden toteuttamiseen vastuuvelvollisesti ja läpinäkyvästi rahoittajia ja
sidosryhmiä ajatellen. Säännöllinen kanssakäyminen
luo myös mahdollisuuden jatkuvaan oppimisprosessiin.
Kumppanuutta on vaikea ylläpitää vain rahoittamalla
kumppanin toimintaa. Ns. ”kasvoton raha” voi viedä kehitystä jopa taaksepäin. Läsnäolon ja luottamuksellisten
suhteiden kautta kumppania voidaan haastaa, ohjata,
kouluttaa ja tukea pitkällä tähtäimellä. Yhdessä eläminen ja jatkuva kanssakäyminen luovat mahdollisuuden
jatkuvaan oppimiseen ja työn kehittämiseen.
b) Oikeusperustaisuus
Oikeusperustaiseen lähestymistapaan kiinnitetään
huomiota Fidan kaikessa toiminnassa. Syrjittyjen ja
haavoittuvien yhteisöjen puolesta puhuminen on keskeinen osa Fidan identiteettiä.. Hankeissa tuetaan
avointa ja tasa-arvoista kansalaisyhteiskunnan vuoropuhelua. Kaikessa Fidan kehitysyhteistyötoiminnassa
huomioidaan ihmisoikeudet sekä kestävä ja tasapainoinen kehitys. Tähän sisällytetään ympäristökysymykset, hyvä hallinto ja demokratia sekä eri ryhmien
tasa-arvoinen osallistuminen. Fidalla on vaikuttamistyön lähtökohdista ihmisoikeushankkeita, kuten pakkoavioliittoja ja ympärileikkausta pakenevien Maasaityttöjen hanke.
c) Yhteisökeskeinen toiminta
Fidan kehitysyhteistyön strategian tavoitteena ovat
voimaantuneet paikalliset yhteisöt, joiden kehitysprosesseja Fidan kumppanit tukevat. Hankkeissa ja
ohjelmissa tähdätään siihen, että yhteistyökumppaneiden valmiudet ja kapasiteetti parantuvat niin, että
heistä tulee oikeudenmukaisia, vastuullisia ja välittäviä vaikuttajia omissa yhteisöissään ja yhteiskunnissaan. Fida pyrkii yhdessä kumppaneidensa kanssa
parantamaan yhteisöjen elämänhallintaa, hyvinvointia
ja asemaa. Yksilöitä autetaan auttamalla yhteisöjä käsittelemään omia haasteitaan. Kumppaneita koulutetaan yhteisökeskeiseen ajatteluun.
d) Osallistava yhteistyö
Yhteisöjen elämänhallinnan parantuminen pohjautuu
niiden omiin prioriteetteihin, tarpeisiin ja alkaa niiden
omista aloitteista. Yhteisöjä rohkaistaan, koulutetaan ja
osallistetaan olemaan mukana hankkeiden/ohjelmien
kokonaissyklissä, aina ideoinnista evaluointiin ja vaikutusten arviointiin. Tavoitteena on, että yhteisön jäsenet
osallistuvat prosessiin mahdollisimman tasavertaisina
huomioon ottaen paikallisen kulttuurin mukaisen hierarkian tuomat haasteet. Heidän asiantuntemustaan arvostetaan, ja sillä on määräävä vaikutus toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Samaan aikaan kumppaneita
koulutetaan osallistavaan ja kokonaisvaltaiseen työhön
ja koko yhteisönkehitysprosessin fasilitointiin.
e) Omistajuus
Pyrkimyksenä on, että yhteisöjen ihmiset kokevat itse
saaneensa aikaan merkittävää myönteistä muutosta
omassa elämässään. Yhteisöjen tulisi kokea hankkeet/ohjelmat omikseen alusta lähtien. Fidan ja sen
kumppaneiden rooli on yhteisön omistajuutta tukevaa
ja rohkaisevaa.
Fidan tavoitteena ei ole ensisijaisesti toteuttaa
omia hankkeitaan kohdemaissa. Joissakin tapauk-
sissa näin kuitenkin tapahtuu ja silloin tällaiset omat
hankkeet toimivat malleina ja pilotteina, joita eri
kumppanit voivat soveltaa. Joissakin kohdemaissa paikallinen lainsäädäntö asettaa haasteet hankkeiden rekisteröinnille ja pakottaa Fidan toimimaan
hankkeen virallisena omistajana. Näissäkin tapauksissa kumppaneiden osallistuminen suunnitteluun ja
toteutukseen varmistetaan. Fida pyrkii helpottamaan
kumppaneiden kehitysprosesseja ja mahdollistamaan niitä, kuitenkin niin, että omistajuus prosessista pysyy kumppanilla.
f) Hyvinvoinnin kokonaisvaltaisuus
Tavoitteena on yhteisöjen ja yksilöiden kokonaisvaltainen hyvinvointi. Sillä tarkoitetaan fyysistä,
psyykkistä, sosiaalista, taloudellista, ekologista ja
hengellistä terveyttä. Fida kouluttaa kumppaneitaan
kokonaisvaltaiseen terveyskäsitykseen.
g) Kestävyys
Päämääränä on, että yhteisöillä on parantuneet valmiudet toimia muuttuvissa olosuhteissa ja kohdata
erilaisia haasteita. Fidan työssä korostetaan sitä, että
kehitysyhteistyöprosessin aikaansaama parantunut
elämänlaadun taso säilyisi hankkeen tai ohjelman
päätyttyä ja johtaisi kestävään kehitykseen yhteisössä ja parhaimmillaan leviäisi laajemmalle. Tavoitteena on, että kumppaneiden työ on kestävää ja heidän
työnsä jatkuu Fidan tuen loputtuakin.
h) Työn laajeneminen ja moninkertaistuminen
Ohjelman tavoitteena on, että kehitysyhteistyöprosessin aikaansaamat muutokset ovat yhteisössä
niin myönteisiä ja merkittäviä, että voimaantuneesta yhteisöstä tulee esimerkki muille yhteisöille. Parhaimmillaan se johtaa yhteisön kehittämään naapuriyhteisöjään. Kumppanimme laajentavat työtään
oppimiensa periaatteiden pohjalta.
i) Lähimmäisenrakkauden välittäminen
Fida tarjoaa suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle
mahdollisuuden osoittaa lähimmäisenrakkautta ja
solidaarisuutta. Niin yksityishenkilöt kuin yhteisötkin
voivat osallistua aktiivisesti hyvinvoinnin jakamiseen
esimerkiksi tekemällä vapaaehtoistyötä, auttamalla
kehitysmaiden vähäosaisia lapsia kummilapsityön
kautta, lahjoittamalla varoja ystäväkirjeiden ja Eväät
elämään -keräyksen välityksellä tai lahjoittamalla tai
ostamalla tuotteita Fida lähetystoreilta. Fida on myös
merkittävässä roolissa suomalaisessa yhteiskunnassa ja jäsenseurakuntiensa parissa tehtävässä kehityskasvatuksessa.
1.3 Kotimainen ja kansainvälinen
yhteistyö
Fidan toiminta perustuu Suomessa yhteistyöhön 242
helluntaiseurakunnan kanssa, joihin kuului vuonna
2009 noin 46 000 jäsentä.
Fida on jäsenenä useissa järjestöissä ja toimii kehitysyhteistyötoimintojen osalta seuraavien kanssa
aktiivisessa yhteistyössä:
•
•
•
•
•
•
Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry
www.kepa.fi
Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys
KEHYS ry www.kehys.fi (KEHYS on eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen kattojärjestön
CONCORDEN jäsen
www.concordeurope.org)
Suomen lähetysneuvosto SLN:llä on oma kehitysyhteistyökomitea
www.lahetysneuvosto.fi
Lähetyslentäjät (Mission Aviation Fellowship
MAF) www.maf-finland.org
Wycliffe – Suomen Raamatunkääntäjät ry
www.wycliffe.fi
Suomen Evankelinen Allianssi (SEA)
www.mesk.net
Fida tekee laajamittaista yhteistyötä useiden suomalaisten kehitysyhteistyön toimijoiden ja erityisesti kumppanuusjärjestöjen kanssa. Pääpaino yhteistyössä on kehitysyhteistyökoulutuksessa, kehitysyhteistyön toiminnan
arvioinnissa, laadun kehittämisessä ja kehityskasvatuksessa. Fida kouluttaa myös joitakin pienempiä suomalaisia kansalaisjärjestöjä ja avustaa heitä hankehallinnossa.
Fida on osa kansainvälistä helluntailiikettä, jolla on
arvioiden mukaan yli 250 miljoonaa jäsentä. Helluntailiike ei ole yhtenäinen kirkkokunta, vaan useista pienemmistä kirkkokunnista ja paikallisista kristillisistä
yhteisöistä koostuva protestanttinen liike. Helluntailiike muodostaa kuitenkin merkittävän maailmanlaajuisen verkoston ja mahdollistaa sen, että Fidalla on
suurimmassa osassa kohdemaitaan luonteva yhteistyökumppani.
Fida on jäsenenä kehitysyhteistyöhön ja humanitaariseen apuun liittyen seuraavissa kansainvälisissä
järjestöissä:
•
•
•
•
Pentecostal European Fellowship (PEF) alaisen
Pentecostal European Mission (PEM), joka koordinoi jäsenkirkkojen ja -yhteisöjen yhteistä lähetys- ja
kehitysyhteistyötä www.fcgoe.at/pem
World Assemblies of God Fellowship (WAGF)
http://worldagfellowship.org
EU-CORD Christian Organisations in Relief and
Development www.eu-cord.org
VOICE Voluntary Organisations In Cooperation
in Emergencies www.ngovoice.org
11
Lähtökohta luottamukselliselle toiminnalle niin Etelässä
kuin Pohjoisessakin
rakentuu avoimuuteen sekä toimintaa
ohjaavien eettisten
periaatteiden että arvojen pohjalle.
Fida tekee yhteistyötä Ruotsin (PMU Interlife) ja Norjan (PYM) helluntailiikkeiden kehitysyhteistyöjärjestöjen kanssa. Myös Slovakian ja Ranskan helluntailiikkeiden kanssa Fidalla on yhteistyöhankkeita muun
muassa Intiassa ja Kaakkois-Aasiassa. Yhteistyö on
laajenemassa edelleen.
Fida haluaa auttaa koulutuksen ja neuvonnan
avulla eurooppalaisia kirkkoja ja järjestöjä aloittamaan ja tekemään kehitysyhteistyötä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tähän mennessä
on koulutettu kumppaneita muun muassa Ranskasta,
Puolasta, Romaniasta, Tšekin tasavallassa ja Slovakiasta. Erityisesti humanitaarisissa kriiseissä toteutetaan nykyään yhteistyöhankkeita eurooppalaisten ja
amerikkalaisien kumppaneiden kanssa, esimerkiksi
1
www.cuaha.info/drupal
Myanmarissa ja Haitilla. Tulevalla ohjelmakaudella Fidan vankkaa kokemusta HIV ja AIDS -kysymyksissä
Afrikassa jaetaan kansainvälisen CUAHA-verkoston
kautta teemalla ”HIV Competent Church”. Verkosto
on julkaissut kirjan Towards an HIV and AIDS Competent Church: An Ecumenical Handbook for Defining
HIV and AIDS Competency.1
Fida tekee myös muiden kirkkokuntien kanssa yhteistyötä. Fida on mukana muun muassa kirkkojen yhteisessä itäisen ja eteläisen Afrikan hiv/aids-työn verkostohanke CUAHA:ssa. Palestiinalaisalueilla Fidan
yhteistyökumppanina on Palestinian Bible Society.
EU-CORDin yhteistyöverkostossa Fida hakee yhdessä eri jäsenjärjestöjen kanssa EU/ECHO rahoitusta ja
jakaa asiantuntijuutta.
1.4 Kristillisen järjestön rooli ja lisäarvo
kehitysyhteistyötoimijana
Fida tekee kehitysyhteistyötä pääasiassa kirkkojen ja
kristillisten järjestöjen kanssa, mikäli se on mahdollista. Kristillinen lähtökohta ei ole ehto avun saamiselle
eikä hankkeisiin osallistumiselle vaan toiminnassa
vastataan köyhyyden, epäoikeudenmukaisuuden
ja syrjinnän perussyihin sekä pyritään muuttamaan
epätasa-arvoa luovia yhteiskunnallisia rakenteita.
Fidan strategian mukaan yksi sen pääprosesseista on kehitysyhteistyö. Se ohjaa johtamaan työtä
pohjalta, jossa on huomioitu teologisesti ja kulttuurisesti relevantit toimintatavat suhteessa kehityksen
todellisiin tarpeisiin. Holistisesti toimivana kristillisenä
kehitysyhteistyöjärjestönä Fida pyrkii käytännössä
raporteissa ja toiminnallaan osoittamaan, että valtion
ohjaamia julkisia varoja on käytetty kehitysyhteistyötoimintoihin suunnitelmien mukaisesti.
Lähtökohta luottamukselliselle toiminnalle niin
Etelässä kuin Pohjoisessakin rakentuu avoimuuteen sekä toimintaa ohjaavien eettisten periaatteiden että arvojen pohjalle. Uskontoon liittyvät
maailmankatsomukset, arvot ja ihanteet ovat moni-ilmeinen järjestelmä. Oman identiteetin ymmärtäminen ja sen selkeä määrittely rakentaa perustan
kehittyvälle ja syvenevälle kumppanuudelle eri sidosryhmien kesken. Kun järjestön ideologia ja sen
pohjalta määritelty toiminta on selkeästi avattu ja
perusteltu henkilöstölle, heidän odotetaan sitoutuvan vahvemmin yhteiseen näkyyn ja toimintaohjelmaan vaarantamatta sitä esimerkiksi henkilökohtaisella uskonnollisella painotuksella. Kun oma
identiteetti on selkeä, ympäröivän kulttuurin tai
uskonnon vaikutusta ei koeta uhkaavana. Se avaa
mahdollisuudet rakentavaan ja laajaan yhteistyöhön.
Kirkkojen voidaan ajatella olevan yksi maailman
vanhimmista ja laajimmista kansalaisjärjestöistä,
jolla on suurin määrä vapaaehtoisia ja pisin välittämisen historia. Kristilliset kirkot ovat helluntaiseurakuntien järjestönä Fidalle luontevia kumppaneita.
Esimerkiksi monien Itä-Afrikan seurakuntien kanssa
Fida on tehnyt yhteistyötä vuosikymmenien ajan.
Kirkkojen ja kristillisten järjestöjen roolista on keskusteltu kehitysyhteistyön yhteydessä paljon. Fidan
näkemyksen mukaan seurakunnat ovat tärkeitä, oikeutettuja ja luonnollisia kumppaneita kehitysyhteistyössä, koska
•
•
•
2
Seurakunnat ovat osa kansalaisyhteiskuntaa – niitä ei ole keinotekoisesti perustettu
kehitysyhteistyötä tai ulkomaisen avustuksen
kanavoimista varten
Seurakunnat ovat merkittävä tekijä yhteiskunnassa, jolloin niillä on oikeus, velvollisuus ja
etuoikeus osallistua maansa kehittämiseen
Seurakunnilla järjestäytyneinä yhteiskunnallisina
•
•
•
•
•
•
•
•
•
organisaatioina on oma sisäinen kontrollijärjestelmänsä
Seurakunnat muodostavat verkoston, joka
saavuttaa monet yhteisöt ja joissa se elää
merkittävänä osana niitä
Seurakunnat saavuttavat maantieteellisesti
laajan alueen, myös kaikkein syrjäisimmät alueet ja ovat läsnä äärimmäisessä köyhyydessä
elävien ihmisten elämässä
Seurakuntien toimintaan osallistuu paljon ihmisiä, mikä luo ainutlaatuisen mahdollisuuden
toimia ihmisten kanssa säännöllisesti ja pitkällä
aikavälillä.
Seurakunta muokkaa asenteita, motivoi ja saa
ihmiset toimimaan. Sillä on valmis kuulijakunta
mikä luo mahdollisuuden toimia säännöllisesti
ja pitkällä aikavälillä.
Seurakunnat ovat läsnä äärimmäisen hädän
keskellä – humanitaarisen kriisin tai katastrofin sattuessa. Seurakunnat eivät tule paikalle
niin kuin avustusjärjestöt vaan ovat osa
kärsivää yhteisöä. Sen puoleen käännytään
toivoa etsien.
Uskonnolliset johtajat toimivat yhteisöissään, paitsi pappeina, myös sosiaalityöntekijöinä, psykologeina ja perheneuvojina.
Heidän puoleensa käännytään ilon ja surun
hetkinä.
Seurakunnat ovat merkittävä vaikuttaja – on vaikea kuvitella esimerkiksi Afrikassa tapahtunutta
huomattavaa kehitystä ilman kirkkojen osuutta
(koulutus, terveys, HIV/AIDS jne.
Seurakunnat jatkavat toimintaansa yhteisöissä
kansainvälisen kehityspolitiikan muutoksista tai
globaaleista kriiseistä huolimatta
Seurakunta on luonteeltaan oikeudenmukainen, välittävä ja vastuullinen. Sen tehtävänä
on puolustaa heikkoja ja heitä, joiden ääni ei
yhteiskunnassa kuulu.
Yllä oleva ei kuitenkaan tarkoita, että seurakuntien
osallistuminen kehitysyhteistyöhön olisi ongelmatonta.
Fidaa on myös haastettu keskusteluun kristillisenä järjestönä sen työn oikeutuksesta. Tämä on johtanut Fidaa
määrittelemään tarkemmin oman strategiansa ja toimintatapansa. Sosiaalisen ja uskonnollisen toiminnan
välisen suhteen määritteleminen on auttanut tarkentamaan Fidan identiteettiä ja missiota. Myös teologisen
perustan määritteleminen kristilliselle kehitysyhteistyölle
on ollut tärkeä lähtökohta työn suunnittelussa.
Fidan toiminnan yhteydessä on tehty väitöskirja
2, jonka mukaan Fida rakentaa siltoja ja kohtauspaikkoja eri uskontojen edustajille parantaakseen kansalaisyhteiskuntaa jakavia rajalinjoja Sansibarilla. Fida
fasilitoi saaren islamilaisten yhteisöjen ja kristillisten
kirkkojen toimikunnan toimintaa. Toimikunnalla on ollut merkittävä rooli saaren tulehtuneen uskonnollisen
tilanteen rauhoittamisessa.
Virtanen, J. 2008. Symboliymmärrys ja kehitysyhteistyön merkitys sansibarilaisen nuoren kokemana.
Väitöskirja. Tampere: Tampereen yliopisto.
13
14
1.5 Ohjelman 2011 – 2014
suunnitteluprosessi
vuosina 2009 – 2010

Uuden ohjelmakauden suunnittelu aloitettiin vuoden
2009 aluekoordinaattoripäivillä huhtikuussa. Alueittain käytiin läpi tulevan ohjelmakauden suuntaviivoja
ja raamitettiin alueelliset ohjelmasuunnitteluun liittyvät
koulutustapahtumat.
Elokuun kehitysyhteistyökoulutuksessa keskityttiin hanke- ja ohjelmasuunnittelun ja siinä tarvittavien
työkalujen opetukseen. Ohjelmasuunnittelun aikataulu valmistui ja tiedotettiin alueille.
Syyskuussa koottiin ohjelmasuunnittelua varten
taustamateriaalia, johon kerättiin kokemuksia edelliseltä ohjelmakaudelta, havaintoja evaluoinneista sekä
asemoitiin ohjelma strategisesti eri taustapapereiden
mukaisesti.
Hankkeille koottiin yhteensä kuusi ohjeistoa, jotka
lähetettiin vaiheittain suunnittelun edetessä. Ohjeistoissa muistutettiin hankesykliin liittyvistä olennaisista askeleista mm. eri sidosryhmien osallistamisesta
sekä tausta-analyysien ja kumppaniarviointien tekemisestä. Hankesuunnitteludokumenttien päivitys ja
alueellisten hankesuunnitteluseminaarien aikatauluttaminen ohjeistettiin. Alueellisia LFA- ja hankesuunnittelun työpajoja pidettiin yhteensä noin 30. Ohjelmaan
integroitavia teemoja koskeva valtavirtaistamisohjeisto valmistui ja lähetettiin hanketoimijoille.
Vuoden 2009 loppuun mennessä kumppaneilta
pyydettiin hanke-ehdotukset, joita tuli 82. Niiden poh-
jalta tammikuussa rakennettiin yhdessä aluepäälliköiden kanssa alueellisten ohjelmien runko, joiden perusteella muodostui koko ohjelman ja budjetin kehys.
Hankesuunnittelu tiivistyi alueilla tammi-maaliskuussa, ja huhtikuussa aluepäälliköt esittelivät alueelliset ohjelmansa Suomen toimistolle. Hankesuunnitelmien viimeistely tapahtui alueilla ja hankkeissa
aluepäällikköpäivien kommenttien saattelemana.
Kaikki hankesuunnitelmat liitteineen saapuivat
päätoimistolle koottavaksi yhteiseksi ohjelmaksi ja
tuenkäyttösuunnitelmaksi 7.5. mennessä. Suunnitelmien pohjalta käytiin keskustelua aluepäälliköiden
ja hankekoordinaattorien kanssa. Ohjelman luonnos
lähetettiin käsiteltäväksi Fidan kehitysyhteistyövaliokunnalle 20.5., johtoryhmälle 25.5. ja hallitukselle
11.6. Ohjelma viimeisteltiin saatujen kommenttien
pohjalta ja luovutettiin Ulkoasiainministeriölle kesäkuun lopussa 2010.
1.6 Ohjelman raportointi
Fidan kehitysyhteistyöohjelman raportoinnin tarkoituksena on työn tuloksellisuuden seuranta, sekä
oman työn kehittäminen muutosta havainnoimalla.
Raportointi perustuu LFA-menetelmään, jota soveltamalla pyritään takaamaan hanketoiminnan raportoinnin systemaattisuus. Kuten hankesuunnittelussa, myös raportoinnissa painotetaan osallistavuutta;
hankkeiden raportointipohjat on rakennettu yhteisesti
tehdyn LFA-suunnitelman pohjalta, ja myös raportoin-
ti pyritään toteuttamaan paikallisen hankehenkilöstön
kanssa yhdessä.
Raportointi tapahtuu neljännesvuosittain ja se
on kumulatiivista, eli jokainen raportti kattaa kaikki
tapahtumat vuoden alusta. Toimintavuoden päätyttyä tehdään hankkeissa vuosiraportti, jonka tarkoituksena on laajemmin ja analyyttisemmin arvioida
hankkeen etenemistä, työn vaikutuksia sekä tulosten
kestävyyttä. Lisäksi hankkeen vaikutusta sen koko
elinkaaren ajalta pyritään selvittämään vuosittain tehtävällä Impact-arviointiraportilla.
Narratiivisen raportoinnin ohella hankkeet myös
raportoivat taloudestaan samalla syklillä, neljännesvuosittain ja kumulatiivisesti. Toimintavuoden jälkeen
hankkeesta tehdään vuosiraportti ja erillinen erityistilintarkastus. Talousraportoinnin ja erityistilintarkastusten tarkoituksena on hankkeen talouden ja hallinnon
seuranta, valvonta ja kehittäminen.
Hanketasolla raportoinnista vastaa projektikoor-
dinaattori yhdessä hankehenkilöstön kanssa. Aluetasolla aluepäällikkö tarkastaa kaikki oman alueensa
raportit sisällöllisesti.
Alueellisten hanke/ohjelma-raporttien pohjalta kootaan koko ohjelmaa koskeva vuosiraportti, joka toimitetaan vuosittain UM:öön elokuun loppuun mennessä.
Fida kouluttaa henkilöstöä hankeraportoinnissa
sekä kotimaassa että kentällä. Lisäksi kouluttamisessa hyödynnetään Kehys ry:n ja Kepa ry:n tarjoamia
koulutuksia mahdollisuuksien mukaan.
1.7 Uhka- ja riskianalyysit
Kaikilla työalueilla laaditaan erilliset riskikartoitukset
ja -analyysit, jotka päivitetään vuosittain. Uhkien ja
riskien vaikutusten minimoimiseksi Fida laatii toimintasuunnitelman mikä perustuu Fidan koko järjestöä
koskevaan vuonna 2007 valmistuneeseen ja vuosittain päivitettävään turvallisuussuunnitelmaan. .
2. Fidan
kehitysyhteistyöstrategia
Missio: Tukea kestävää
kehitystä kehitysmaissa
ja kehittää holistisesti
yhteisöjen ja yksilöiden
hyvinvointia yhteistyössä
kumppanien kanssa.
Visio: Vahvistuneiden
– oikeudenmukaisten,
välittävien ja vastuullisten
– kumppaneiden
aktiivisen toiminnan kautta
voimaantuneet yhteisöt.
19
2.1 Strategia
Fidan kokonaisstrategian pohjalta on Fidan kehitysyhteistyöstrategia rakennettu vuosille 2010–2015.
Tämä vuosien 2011–14 kehitysyhteistyöohjelma perustuu kehitysyhteistyöstrategialle seuraavasti:
Missio: Tukea kestävää kehitystä kehitysmaissa ja kehittää holistisesti yhteisöjen ja yksilöiden hyvinvointia yhteistyössä kumppanien kanssa.
Visio: (ja Ohjelman välitön tavoite) Vahvistuneiden – oikeudenmukaisten, välittävien ja vastuullisten – kumppaneiden aktiivisen toiminnan kautta voimaantuneet yhteisöt.
•
•
•
•
•
kehitysyhteistyö
humanitaarinen apu
kummilapsityö
kehitysviestintä ja -kasvatus
kouluttaminen ja valmentaminen
Suomessa ja yhteistyömaissa.
Arvot:
•
•
•
•
•
armollisuus – tunnemme myötätuntoa jokaista ihmistä kohtaan
antautuneisuus – teemme työtä ahkerasti ja antaumuksella
ihmisarvo – arvostamme jokaista ihmistä ainutlaatuisena yksilönä
luotettavuus – toimimme avoimesti, rehellisesti ja uskollisesti
yhteys – teemme työtä toisiamme kunnioittaen ja yhteistyössä
kumppaneittemme ja hankkeidemme hyödynsaajien kanssa
Periaatteet:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
kumppanuus
oikeusperustaisuus
yhteisökeskeinen toiminta
osallistava yhteistyö
omistajuus
hyvinvoinnin kokonaisvaltaisuus
kestävyys
työn laajeneminen ja moninkertaistuminen
lähimmäisenrakkauden välittäminen
•
•
•
•
•
•
korkeat eettiset standardit
kulttuurisensitiivisyys
motivoitunut ja pätevä henkilöstö
dynaaminen muutoksenhallinta
läsnäolo kentällä
joustavuus – kyky analysoida kontekstia ja
sopeuttaa toimintaa sen mukaan
Ydintehtävät:
Menestystekijät:
2.2 Kumppanuuden ja
voimaantumisen teoriaa
Fidan strategian perusajatuksena on kumppanuudesta
lähtevä toiminta. Fida pyrkii rakentamaan kumppanuuksia, jotka ovat luonteeltaan voimauttavia. Vahvistuneiden kumppaneiden odotetaan omalta osaltaan tukevan
ympäröiviä yhteisöjä ratkaisemaan kehitykseen liittyviä
ongelmia ja kantamaan vastuuta kehityksestään. Fidan
työn yhteydessä on tehty väitöstutkimus3, mihin Fidan
voimaantumisen viitekehys on määritelty ja joka kuvaa
Fidan ymmärrystä voimaantumisesta ja voimaantuneista kumppaneista. Voimaantunut kumppani nähdään 1)
autonomisena, 2) relevanttina, 3) vastavuoroisena, 4)
riittävän kapasiteetin omaavana, 5) reflektoivana ja 6)
merkittävänä toimijana.
Autonominen organisaatio on päämäärätietoinen ja
asettaa itse omat tavoitteensa. Yhtenä suurimmista
haasteista kehitysyhteistyössä on, että Etelän kumppani vaihtaa toimintapolitiikkaansa koko ajan sen mukaan, miten rahoittajan toimintalinjaukset muuttuvat
eikä seuraa omia strategisia linjauksiaan. Fidan tavoit3
teena on tukea kumppaneitaan toimimaan selkeästi
omien tavoitteidensa mukaan.
Autonomisuus on kytköksissä myös järjestön
vastuuseen ja haluun vastata ympäristönsä kehityshaasteisiin. Fidalla on kokemusta siitä, että voimaantumisprosessi on muuttunut kumppaneiden kanssa
negatiiviseksi silloin, kun rooleja, vastuita ja velvollisuuksia ei ole tarpeeksi selvästi sovittu ja Fida on
ottanut kumppanin roolin hanketoteuttajana. Siitä
syystä jatkuva seuranta on ensisijaisen tärkeää. Yksi
merkittävimmistä voimaantuneen ja autonomisen organisaation merkkejä on kyky kohdata ja hallita riskejä. Kehitysaskeleet edellyttävät usein riskinottoa ja
voimavarojen panostamista uusien ideoiden kehittämiseen ja kokeiluun, johon sisältyy aina riski.
Itsenäisen organisaation merkkejä ovat muun muassa a) sen kyky tehdä päätöksiä ja b) sen suunnittelukyky olemassa olevien resurssien sisällä, c) kyky
aloittaa toimintaa, d) selkeä oma identiteetti ja e) kyky
ratkaista ongelmia. Relevantti organisaatio suunnittelee kulttuurillisesti sopivia ja kestäviä ohjelmia huomioiden paikalliset realiteetit esim. henkilöstön ja talou-
Järvinen, T. 2007. Empowerment. A Challenge of Non-Governmental Organizations in Development
Cooperation Partnerships. Tampere: Tampere University Press.
Voimaantuneen
kumppanin
onnistunut
toiminta
saa muutkin
toimimaan
menestyksen
eteen.
dellisten resurssien suhteen. Relevantti kansalaisjärjestö ei ole olemassa itseään
vaan ympäristöään varten ja ottaa huomioon yhteisönsä todelliset tarpeet. Voimaantunut organisaatio vastaa
tarpeisiin relevantisti ja osallistuttaa kokonaisvaltaisesti kohde- ja sidosryhmät kaikilla kehitysintervention suunnittelun, toteutuksen ja evaluoinnin - tasoilla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kumppani sopeuttaa
toimintansa kaikki osa-alueet yhteisönsä todellisten
tarpeiden mukaan eikä toimi vaan ylläpitääkseen omaa
toimintaansa. Voimaantunut kumppani kykenee vuorovaikutukseen eli organisaatio hyödyntää ja arvostaa muiden
organisaatioiden työtä ja kokemusta ja samalla antaa
kontribuutionsa heidän työhönsä. Rakentava vuorovaikutus edellyttää, että kaikilla osapuolilla on selkeä
identiteetti. Voimaantuneella kumppanilla on riittävä
kapasiteetti toteuttaa suunniteltuja toimintoja. Kumppanilla tulee olla myös riittävät kyvyt toimia aidosti
kumppanuudessa. Avoin ja läpinäkyvä informaatiotulva
laajentaa kumppanuuden laatua. Fidan tavoitteena kumppanuudessa ja kumppa4
nien vahvistamisessa on mitata teoriaan liittyvien voimaantuneen kumppanin ominaisuuksien kehittymistä. Voimaantuneella kumppanilla tulisi olla kyky reflektoida omaa työtänsä kahdella tasolla: toiminnallisella ja
filosofisella tasolla. Toiminnallinen reflektoiminen viittaa
arvioihin, ongelma-analyyseihin ja toiminnan päivittäiseen evaluointiin. Filosofinen reflektointi viittaa taas
olettamuksiin, arvoihin ja periaatteisiin, joiden pohjalta
järjestö toimii. Laadunhallinta jakaantuu kahdelle tasolle: ensimmäinen taso viittaa vaikutusten arviointiin ja
toinen kumppaneiden voimaantumisen arviointiin. Tämä tarkoittaa sitä, että kumppani on vaikuttaja ja
kykenevä moninkertaistamaan vaikutuksensa. Organisaation jäsenet ja ulkopuoliset henkilöt voivat selkeästi
huomata muutokset ympäristössään organisaation toiminnan seurauksena. Voimaantuneen kumppanin onnistunut toiminta saa muutkin toimimaan menestyksen
eteen.
Fidalle on rakennettu Ohjelman strategiatason mittarit edellä kuvatun kumppanien voimaantumista koskevan väitöstutkimuksen ja pilotti-evaluaation4 pohjalta, katso lisäksi 5.2. .
Impact Evaluation Fida International Regional Programme Sub-Saharan Africa. 2009. Valetudo Consulting. Fida International. Helsinki.
3. Laatujärjestelmä
Laadukas työ luo
pohjan sille, että kaikilla
tasoilla, niin Fidassa,
kumppaneissa kuin
hyödynsaajien elämässä
tapahtuu pysyvää ja
myönteistä muutosta.
L
aadunhallinta vaatii Fidassa jatkuvaa toiminnan
seuraamista, arviointia ja kehittämistä. Hyvään
laatuun tähdätään laatimalla toimivat prosessit
ja varmistamalla, että niitä toteutetaan kaikilla tasoilla. Fida on oppiva organisaatio ja sen laadunvarmistus
on osa jokapäiväistä toimintaa, minkä kautta opitaan uutta ja varmistetaan toiminnan jatkuva kehittyminen.
Laadunhallinta lähtee Fidan strategisista linjauksista. Hyvällä laadunseurannalla pyritään kirkastamaan
järjestön toiminta-ajatusta ja visiota sekä ymmärtämään paremmin toiminnan positiivisia ja negatiivisia
vaikutuksia oman järjestön sisällä sekä kumppaneis-
sa ja hyödynsaajissa. Toiminnan luonne äärettömään
haasteellisessa toimintaympäristössä vaatii jatkuvaa
asioiden priorisoimista.
Fidan laatuohjelmassa kehitetään prosessien laatua ja niiden hallintaa. Laadunvalvonnalla kehitetään
myös vastuuvelvollisuusnäkökulmaa työn tukijoihin,
kumppaneihin ja hyödynsaajiin nähden.
Laadun hallinnon kehittämisessä on tavoitteena
hyvin ja laadukkaasti toimiva Fidan kehitysyhteistyö, jonka toiminta on tuloksellista ja vaikuttavaa niin
kohdemaissa kuin Suomessakin. Tämä vaatii johdon,
prosessien vastuuhenkilöiden ja koko henkilökunnan
sitoutumista. Koko organisaation on oltava valmis kehittämään itseään. Samalla johdon on varmistettava,
että kaikki henkilöt organisaatiossa osallistetaan kehittämisprosesseihin soveltuvin osin.
Tulokselliseen ja vaikuttavaan toimintaan pyritään kehittämällä sisäisiä prosesseja, luomaan uusia menetelmiä ja tapoja toimia sekä ajamalla uudet
menetelmät tehokkaasti organisaation eri tasoille.
Hanketoiminnassa tämä tarkoittaa hankesyklin hyvää
hallintaa ja sen syvää sisäistämistä. Haasteena on
osallistavan hankemonitoroinnin ja evaluoinnin säännöllisyys ja tulosten hyödyntämisen kehittäminen.
3.1 Laadunvarmistus
Laatujärjestelmän ks. kuva 1. muodostavat seuraavat
osiot:
Fidan laadunseurantajärjestelmä käsittää seuraavat osa-alueet:
•
•
•
•
•
•
•
käytännöt
vastuukysymykset
prosessit
mallit toiminnan seuraamiseen
raportoiminen laadun kannalta
resurssien käyttö
henkilöstön kehittäminen
s
es
ou
ta
l
os
LAATU
pr
s
vaikuttavuus
it
osaava henkilöstö
Kuva 1. Muokattu Valtiovarainministeriön
tulosohjauskaavion mukaan
Fidan laatutyö on ennen kaikkea vastuuta sen oman
toiminnan laadukkaasta toteuttamisesta ja työn kehittämisestä. Siitä seuraa, että toiminta mahdollistaa
myös Fidan kumppaneiden laadukkaan työn kentällä
niin, että työllä on positiivista vaikutusta ruohonjuuritasolla yhteisöjen ja yksilöiden elämässä. Laadukas
työ luo pohjan sille, että kaikilla tasoilla, niin Fidassa,
kumppaneissa kuin hyödynsaajien elämässä tapahtuu pysyvää ja myönteistä muutosta.
5
1. Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen
a. toiminnassa panostetaan sitoutuneeseen
ja osaavaan henkilökuntaan
b. henkilöstön varustamiseen ja koulutukseen varataan varoja ja aikaa
c. henkilöstösuunnitelmat laaditaan hyvin ja
hyvissä ajoin
d. henkilökunnan motivaatiota arvostetaan
ja pidetään yllä
2. Toiminnallinen tehokkuus ja talouden turvaaminen
a. Ohjelma, alue ja hanketason suunnitelmat
laaditaan huolellisesti
b. toimintaa seurataan jatkuvasti ja toimintaa
kehitetään säännöllisesti
c. talouden seuranta järjestö ja hanketasolla
on jatkuvaa
d. varojen keräämistä kehitetään ja uusia
menetelmiä otetaan käyttöön
3. Laadunhallinta ml. prosessien ja toimintatapojen jatkuva kehittäminen
a. laatutyö on vastuullista ja aktiivista
b. laatutyö tukee myös kumppaneiden toimintaa ja toiminnan kehittämistä
4. Toiminnan vaikuttavuus
a. toiminnan vaikutuksia kumppaniin seurataan ja toimintaa sopeutetaan niin, että
toiminta on jatkuvasti perusteltavissa
b. toiminnan on vaikutettava köyhistä köyhimpiin saadakseen oikeutuksensa
http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/10_ohjaus_ja_tilivelvollisuus/20050913Tuloso/name.jsp
25
3.2 Laadunhallinnan kaaviokuva
26
LAATUJÄRJESTELMÄ
sisäänrakennettuna osana Fidan toimintaa
EETTINEN OHJEISTUS
SEURANTA- JA
ARVIOINTI–
SUUNNITELMA
VAIKUTTAVUUDEN
ARVIOINTISUUNNITELMA
Impact assessments
SITOUTUMINEN
- yhteisiin arvoihin
ja periaatteisiin
- ohjeistoihin ja
säännöstöihin
- valtavirtaistamisteemoihin
RAPORTOINTI
MONITOROINTI
EVALUOINNIT
AIKATAULUTETTU
VUOSITASOLLA
(Ohjelmassa)
SISÄÄNRAKENNETTU
VUOSISYKLIIN
- aikataulutus
- raportointipohjat
-
Yhdistyksen säännöt
Strategia
Hallintosääntö
Taloussääntö
Viestintästrategia
Valtavirtaistamisohjeisto
Lasten turvakasvatusohjeistus
Korruptiolauseke
UM:n kyt-työn ohjeistukset
Kansainvälistet sopimukset
-
Projektimanuaali
Kumppanuusjärjestöohjeistus
Laatukortti
Toimintasuunnitelmat
Viestintä- ja tiedotusuunnitelma
Kumppanuus- ja
hankesopimukset
- Turvallisuussuunnitelmat
3.3 Laadunhallinnan prosessikuvaus
Organisaation eri tasojen toiminnot ja vastuut laadunvarmistuksen prosesseissa:
Hallitus
•
•
•
•
•
toiminnanjohtajan esityksestä
hyväksyy kyt-ohjelman, budjetit ja tuenkäyttösuunnitelman
hyväksyy vuosiraportit
hyväksyy merkittävät muutokset suunnitelmiin
valtuuttaa kyt-johtajan ja -osaston toteuttamaan ohjelman
•
vastaanottaa kyt-osaston suunnitelmat ja raportit sekä käsittelee
ne ennen hallituskäsittelyä. Palauttaa tarvittaessa uudelleen käsittelyyn kyt-osastolle.
käsittelee kyt-osaston esitykset tai palauttaa ne käsittelyyn
Johtoryhmä
•
Kyt-osasto
•
•
•
valmistelee Ohjelman, budjetin ja vuosisuunnitelmat
arvioi kyt-toimintojen toimivuutta ja laatua
°° laajemmat vaikutusten arvioinnit vuosina 2011 ja 2014
°° järjestää säännölliset ulkoiset arvioinnit ja evaluoinnit, n. 10/vuosi
suunnittelee ohjelmakauden 2011 – 2014 arvioinnin, tulosten analyysin ja laatii korjausehdotusten hyödyntämissuunnitelman
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Aluepäällikkö
alueohjelmassa
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Hanketaso;
hankekoordinaattori ja
kumppanin edustaja
•
•
•
•
•
•
arvioi yleistä voimaantumisprosessia ohjelmassa mukana olevien kumppaneiden ja Fidan kohdalta. Laatii tarvittavat raportit,
analyysit ja suositukset sekä valvoo, että suositukset toteutuvat
ohjelman eri tasoilla
sopii tarvittavat tilintarkastukset hankkeista ja niiden käsittelyn
tekee esitykset alueohjelmista ja hankkeista johtoryhmälle erillisen aikataulun mukaisesti
osallistuu hankeseurantamatkoille UM:n edustajien kanssa
vastaanottaa:
°° vuosiraportit; sanalliset, talous- sekä tilintarkastusraportit
°° vaikutusten arviointiraportit alueittain vuosittain
°° neljännesvuosiraportit; sanalliset ja talousraportit
°° uudet hankeideat
°° muutosesitykset hankkeista
kouluttaa
°° uusien lähtijöiden perehdytyskoulutus
°° kyt-yleiskoulutus kaksi viikkoa toukokuussa
°° kyt-viikko heinä-elokuussa
°° tarvelähtöinen hankkeissa ja alueilla tapahtuva koulutus
tekee säännöllistä hankemonitorointia alueellaan ja seuraa
suunnitelmien toteutumista
johtaa hankkeiden asiantuntijatyöskentelyä
varmistaa alue- ja hankeraportoinnin; vastaanottaa raportit, tarkastaa ne ja toimittaa kyt-osastolle
varmistaa perustiedon keräämisen (base-line studies) toteutukset hankkeissa
hoitaa alueen vaikutus- ja voimaantumisarvioinnit yhdessä kytosaston kanssa
valmistelee kyt-osaston kanssa alueen arvioinnit ja evaluoinnit
järjestää säännölliset kumppanuus- ja hankeneuvottelut sekä niihin
liittyvät vaikutusten arvioinnit, valmistelee yhteistyösopimukset
valmistelee alueelliset raportit, sekä uudet hanke- ja muutosesitykset
isännöi UM:n ja EU:n edustajien vierailuja alueellaan
arvioi alueensa kumppaneiden voimaantumisprosessia ja hankkeiden yleistä etenemistä
järjestää jatkuvan osallistavan hankemonitoroinnin hankkeissa
hoitaa osallistavan hanketason suunnittelun ja raportoinnin
luovuttaa suunnitelmat ja raportit aluepäällikölle arvioitavaksi ja
kyt-osastolle toimitettavaksi
hoitaa hankkeiden perustiedon kartoitukset (base-line studies)
osallistuu hanke-evaluointien valmisteluun ja käytännön järjestelyihin
osallistuu vähintään kahden vuoden välein pidettäviin alueseurantakonsultaatioihin
järjestää vähintään kaksi kertaa vuodessa aluepäällikön monitorointimatkan ja kerran kahdessa vuodessa kyt-osaston edustajan käynnin hankkeelle.
varmistaa hankkeen hyödynsaajien ja muiden sidosryhmien osallistumisen hankesuunnitteluun, raportointiin sekä vaikutusten arviointiin
toteuttaa hanketoimintaa ohjeistuksien ja yhteisten periaatteiden mukaisesti
Kehitysyhteistyön ammattilaisista koostuva kehitysyhteistyövaliokunta toimii neuvoa-antavana elimenä. Valiokunta seuraa kaikkea Fidan kehitysyhteistyötoimintaa ja antaa suosituksia strategisissa ja toiminnallisissa kysymyksivssä.
27
kuva
3.4 Eettinen ohjeistus
•
Kehitysyhteistyötoimintojen eettisessä ohjeistuksessa
on linjattu eettiset periaatteet liittyen toiminnan aatetaustaan ja menetelmiin sekä talous- ja henkilöstöhallintoon,
päätöksentekoon ja viestintään. Fidan toimintaa ohjaavat lisäksi seuraavat sisäiset ohjeistukset ja säännöstöt:
•
•
•
Strategia - > arvot ja periaatteet (yhteistyö,
kumppanuus, aatetausta)
Hallintosääntö - > hyvä hallinto, henkilöstöpolitiikka ja päätöksenteko
Taloussääntö -> varojenkeruu ja -käyttö
Viestintästrategia, viestinnän eettiset ohjeet ->
toiminnan avoimuus
Lisäksi humanitaarisessa avussa noudatetaan kansainvälistä humanitaarisen avun Code of Conduct
-säännöstöä ja kummilapsityössä suomalaisten järjestöjen yhteistä eettistä ohjeistoa. .
29
4. Valtavirtaistamisteemat Fidan
kehitysyhteistyötoiminnoissa
Valtavirtaistamisteemoista
gender eli sukupuolten
samanarvoisuus otetaan
huomioon kaikessa
toiminnassa ja hankkeissa
kaikilla tasoilla. Muiden
valtavirtaistamisalueiden
painoarvo riippuu hankkeen
luonteesta ja tavoitteista.
F
idassa on laadittu erillinen ohjeistus kaikkeen
kehitysyhteistyötoimintaan
integroitavien teemojen valtavirtaistamiseksi.
Valtavirtaistamisohjeistus on tarkoitettu kehitysyhteistyöntekijöiden koulutukseen ja käsikirjaksi
hanketyöskentelyyn. Ohjeistuksen tarkoituksena on
auttaa hahmottamaan valtavirtaistamisen tavoitteet
ja ideologia sekä antaa virikkeitä valtavirtaistamisen
toteuttamisesta käytännössä, erityisesti projektin
suunnitteluvaiheessa. Ohjeistus esittelee integroitavat
valtavirtaistamisteemat yleisellä tasolla ja ohjaa jatkoopiskeluun syventävän tiedon hankkimiseksi.
Edellisellä ohjelmakaudella 2007–2010 henkilökuntaa koulutettiin jo laajasti valtavirtaistamisteemoihin. Uudella ohjelmakaudella on tarkoitus syventää
teemojen integroitumista hankkeisiin syvällisemmin.
Kaikille teemoille on ohjeistuksessa laadittu tarkistuslista huomioitavista asioista. Niiden avulla voidaan
muotoilla indikaattorit työlle alueittain ja hankekohtaisesti.
Ohjelmakaudella järjestetään kahdella alueella
vuodessa kyt-teemaseminaareja, joissa käsitellään
valtavirtaistamisteemoja ja arvioidaan miten hankkeissa niiden integrointi on onnistunut ja mikä niiden
vaikutus on ollut kumppaneihin ja yhteisöihin.
Valtavirtaistamisteemoista gender eli sukupuolten
samanarvoisuus otetaan huomioon kaikessa toiminnassa ja hankkeissa kaikilla tasoilla. Muiden valtavirtaistamisalueiden painoarvo riippuu hankkeen luonteesta ja tavoitteista.
4.1 Gender
Gender eli sosiaalinen sukupuoli liittyy naisena ja miehenä olemisen merkitykseen sekä naisena ja miehenä
olemisen sosiaalisiin eroihin. Naisten ja miesten väliset sosiaaliset roolit ovat suuressa määrin opittuja ja
kulttuurisidonnaisia. Kehityskysymysten yhteydessä
sosiaaliseen sukupuoleen liittyy läheisesti sukupuolten välinen tasa-arvo tai yhdenvertaisuus.
Sukupuoliroolit liittyvät voimakkaasti työnjakoon ja
omaisuuden hallintaan yhteisöissä ja yhteiskunnissa.
Gender-käsite on otettu käyttöön, jotta sukupuolten
erilaisia rooleja ja eriarvoista asemaa ymmärtämällä
voitaisiin edistää paremmin naisten asemaa. Miesten
ja naisten aseman ja tilanteen ymmärtäminen on edellytys sille, että naisten ja miesten kohtelu yhteiskunnassa samanarvoistuu huolimatta heidän rooliensa ja
tehtäviensä erilaisuudesta.
Fida International keskittyy sosiaaliseen sukupuoleen liittyvässä valtavirtaistamistyössä erityisesti kaikkein haavoittuvimpien ihmisryhmien huomioimiseen.
Kumppaneiden ja niiden yhteisöjen keskuudessa, joihin Fida vaikuttaa, molemmille sukupuolille on taattava
yhdenveroinen mahdollisuus sekä vaikuttaa että osallistua työhön, sen suunnitteluun ja päätöksentekoon.
Nimitetyt gender -neuvonantajat yhtäältä varmistavat sen, että työ pysyy esillä ja näkyy hankedokumentoinnissa asiallisesti ja kattavasti. Toisaalta valtavirtaistamista on jatkettava, jotta sukupuolten välinen
samanarvoisuus tulee integroiduksi kaikkeen työhön
niin, että jokaisesta toimijasta tulee omalta osaltaan
asiantuntija. Gender-työn tavoitteena onkin, että sukupuolten samanarvoisuus on olennainen ja luonteva
osa hanketyön asenteita ja toimintatapoja.
Fidalla oli vuoden 2010 lopussa yhteensä neljä
kentällä olevaa gender-asiantuntijaa ja yksi genderasioiden yhteyshenkilö Suomen toimistolla. Genderneuvonantajien tehtävänä on kouluttaa paikallisia
koordinaattoreita ja tiimejä sekä seurata, että tavoitteet saavutetaan. Joissakin alueohjelmissa on
taas komponentti, jonka välityksellä koulutetaan ja
seurataan gender-asioiden esilläpitoa ja etenemistä
hankkeissa.
34
Vammaisille henkilöille tulee taata mahdollisuus
perhe-elämään, palvelujen hyödyntämiseen ja
toimimiseen yhteiskunnassa.
4.2 Vammaiset henkilöt
Erityistarpeidensa vuoksi vammaiset henkilöt ovat
syrjäytymisvaarassa. Vammaisuuteen liittyy paljon
ennakkoluuloja. Monissa kehittyvissä ja kehittyneimmissäkin maissa uskomukset, tabut ja taloudelliset
seikat heikentävät vammaisten henkilöiden asemaa
merkittävästi.
Vammaisuuteen liittyy kaksi päätekijää. Yhtäältä
vammaisuus on jonkin asteista fyysistä tai henkistä
rajoittuneisuutta. Toisaalta vammaisuus liittyy ympäristön asenteisiin ja sen asettamiin muihin rajoitteisiin.
Näistä rajoitteista huolimatta vammaisille henkilöille
tulee taata mahdollisuus perhe-elämään, palvelujen
hyödyntämiseen ja toimimiseen yhteiskunnassa. Heillä on oikeus ilmaista tarpeitaan ja olla luonnollinen
osa yhteiskuntaa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä,
että heitä ei eristetä omaksi ryhmäkseen.
Vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksien tunnustaminen ei välttämättä takaa heille mahdollisuuksia
osallistua tasavertaisesti. Siksi yhteisössä on järjestettävä osallistumista tukevia toimia kuten esimerkiksi
tilojen muokkaamista siten, että vammaiset henkilöt
voivat käyttää niitä. Lisäksi on syytä pohtia, onko
hankkeen keskeiset kirjalliset materiaalit tuotettava
pistekirjoituksena ja/tai selkokielisinä helposti ymmärrettävinä versioina.
4.3 HIV/AIDS
Hi-virus ja sen aiheuttama syndrooma, aids ovat
nousseet sekä merkittäväksi terveyskysymykseksi
että kehityskysymykseksi. AIDS-pandemian laajuuteen havahtuminen 1980-luvun alkupuolella synnytti
liikehdintää järjestörintamalla, joka tähtäsi ennaltaehkäisevään työhön sekä aidsin välittömien terveydenhuollollisten ja sosiaalisten seurauksien hoitoon.
Usein toteutetut hankkeet olivat erikoistuneita HIV/
AIDS-kysymyksiin, mutta sittemmin on todettu pandemian olevan niin laaja, ettei yksittäisillä ja spesifeillä
toimilla kyetä haasteeseen vastaamaan.
Tällä hetkellä ajatellaankin, että pandemia edellyttää toimia yhteiskunnan kaikilla tasoilla alkaen
perheistä aina valtion hallintoon saakka. Fidan hanketoiminnassa HIV/AIDS-asioiden valtavirtaistaminen
tarkoittaa sitä, että vaikka aidsin välittömien terveydellisten ja sosiaalisten seurausten hoito vaatii näihin
erikoistuneita hankkeita vielä vuosia, pyritään näkökulma sisällyttämään kaikkeen hanketoimintaan.
4.4 Kulttuuri
Useimmat Fidan hankkeista toteutetaan monikulttuurisissa ympäristöissä. Eräänä kulttuurin tehtävänä on
siirtää opittua normistoa, joka takaa tietyn ennustettavuuden ihmisten käyttäytymisessä ja tavassa tulkita asioita. Kulttuuri yhdistää tietyssä yhteisössä tai
organisaatiossa toimivia yksilöitä. Kulttuuri edustaa
jatkuvuutta yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Toisaalta
mikään kulttuuri ei ole muuttumaton. Hanketyössä
pyritään tunnistamaan sellaiset kulttuuritekijät, joiden
vaaliminen on itseisarvo. Kehitysyhteistyön ja inhimillisen kehityksen mahdollistamiseksi on havaittava ja
käsiteltävä sellaiset kulttuuritekijät, jotka ovat ihmisarvon ja hyvinvoinnin kannalta haitallisia. Kulttuurisidonnaisten käyttäytymismallien arviointia ja siihen
liittyvää keskustelua vaikeuttaa kulttuuriin liittyvien
asenteiden, arvojen ja uskomusten tiedostamaton
luonne.
Kulttuuri on laaja ja kaikki elämän alueet leikkaava
ilmiö. Taide ja sen ympärille rakentuneet instituutiot
ovat osa tätä laajaa ilmiötä. Yksi Fidan keskeisimmistä valtavirtaistamisen tavoitteista on perinteisten
taidemuotojen edistäminen ja sitä kautta paikalli-
sen kulttuuri-identiteetin vahvistuminen. Fida haluaa
kumppaniensa kanssa vahvistaa paikallista kulttuuriperintöä ja elvyttää häviäviä, sukupolvelta toiselle kulkeneita taiteen muotoja niiden koko kirjossa.
Myös kieli ja kulttuuri liittyvät aina tiiviisti toisiinsa: kielen kautta ilmaistaan kulttuurille ominaisia
asioita ja kieli – sen käsitteet, mutta usein myös rakenne – kuvastaa kunkin kulttuurin maailmankuvaa.
Näin kaikkea ei voida kääntää toiselle kielelle ilman,
että merkityksestä katoaa jotakin. Kieli on se väline,
jolla vuosisatojen aikaista kulttuuritietoa säilytetään
ja jonka avulla sitä välitetään tuleville sukupolville.
Kieli on myös olennainen osa yksilön identiteettiä.
Fidan hanketoiminnassa pyritään vahvistamaan alkuperäiskielten ja ihmisten oman äidinkielen asemaa.
4.5 Ympäristö ja ilmastonmuutos
Ympäristö on noussut globaalin politiikan keskeiseksi teemaksi. Väestön kasvu, kaupungistuminen,
ilmastonmuutos, aavikoituminen ja uusiutumattomien luonnonvarojen ehtyminen ovat esimerkkejä ympäristötekijöistä, jotka hallitsemattomina vaarantavat
tysmaiden kohdalla ajankohtainen haaste. On mahdollista että ihmiset joutuvat kehittämään uusia tapoja selvitä arjesta tai muuttamaan kokonaan uusille
alueille, ilmaston lämpenemisen, kuivuuden, tulvien
tai muiden äärimmäisten sääilmiöiden takia. Kehitysyhteistyön avulla voidaan auttaa ihmisiä ja yhteisöjä
sopeutumaan ilmastonmuutoksen seurauksiin.
4.6 Rauhanrakentaminen
Suuri osa maailman köyhimmistä maista kärsii tai
on toipumassa konfliktista. Konfliktit ja köyhyys ovat
vahvasti sidoksissa toisiinsa ja konfliktit ovat yksi suurimmista uhkista kestävän kehityksen näkökulmasta.
Näin ollen myös rauhanrakentamisen merkitys kehitysyhteistyössä on lisääntynyt. Rauhanrakentamisella
puututaan konfliktien perimmäisiin syihin sekä sovitellaan konfliktin vahingoittamia suhteita. Rauhanrakentaminen on myös ennakoivaa toimintaa, sillä konfliktien perimmäisiin syihin keskittyvällä toiminnalla on
mahdollista luoda kestävä perusta rauhalle, ihmisoikeuksien kunnioitukselle ja turvallisuudelle. Konfliktit
ovat osa yhteiskuntaa, mutta tapa, jolla niihin reagoidaan, on ratkaisevaa.
Vaikka ympäristöstä puhutaan usein
laajojen poliittisten prosessien yhteydessä, voidaan ympäristöön vaikuttaa
myös varsin pienillä käytännön teoilla.
globaalin kestävän kehityksen. Hanketoiminnan vaikutuksia ympäristöön saattaa olla vaikea hahmottaa.
Ympäristövaikutukset saattavat konkretisoitua vasta
vuosien kuluttua. Ympäristövaikutuksien huomioiminen saatetaan mieltää asiaksi, joka on hankkeen
”ulkopuolella” ja jonka huomioiminen vaatii mittavia
ponnistuksia. Vaikka ympäristöstä puhutaan usein
laajojen poliittisten prosessien yhteydessä, voidaan
ympäristöön vaikuttaa myös varsin pienillä käytännön
teoilla. Tietoisuuden nostamiseksi hanketoimijoiden
kanssa on syytä pohtia, miten koti- ja työympäristön
ja oman käyttäytymisen voi rakentaa ympäristöystävällisemmäksi.
Kehitysmaissa ilmastonmuutos voi vaikuttaa ihmisten elämään monilla tavoilla. Sen vaikutukset
saattavat lisätä ja syventää köyhyyttä ja sitä kautta vaikeuttaa kehitystavoitteiden saavuttamista.
Sopeutuminen ilmastonmuutokseen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen ovat ilmastokeskustelun
keskeisimpiä termejä. Yhteiskuntien sopeutuminen
ilmastonmuutoksen seurauksiin on erityisesti kehi-
Rauhanrakentamisen huomioiminen hanketyössä auttaa tunnistamaan konfliktien syitä ja hankkeessa jo olevia elementtejä, jotka liittyvät alueen
konfliktiin. Yleensä ennen väkivallan puhkeamista
taustalla on kulttuurista tai rakenteellista väkivaltaa,
esimerkiksi syrjintää. Työskentelemme usein konfliktin syiden parissa tunnistamatta hankkeen yhteyttä
rauhanrakentamiseen tai asettamatta sitä hankkeen
tavoitteeksi. Siksi on tärkeä tunnistaa hankkeen vaikutus alueen rauhaan tai konflikteihin, esimerkiksi
konfliktianalyysin, rauhanprofiilin tai ”Do No Harm”
-työkalun avulla.
Fida paikallisten kumppaneidensa kanssa voi
ruohonjuuritason toimijoina olla tukemassa rauhan
kulttuurin luomista alueelle sekä lisätä ymmärrystä
konfliktien eri osapuolten välille sekä madaltaa uskontojen välisiä muureja ja jännitteitä. Lähtökohtana
on kysymys siitä, miten hanke voi tukea kumppania ja
paikallista väestöä parhaiten löytämään omat toimintamallinsa ja mahdollisuutensa konfliktien ehkäisyssä
ja rauhanrakentamisessa. .
37
5. Ohjelman toteutus
kaudella 2011–2014
Ohjelman kehitystavoite:
Vähäosaisten kansalaisten
parantunut hyvinvointi
vahvistuneessa
kansalaisyhteiskunnassa.
Ohjelman välitön tavoite:
Vahvistuneiden – oikeudenmukaisten,
välittävien ja vastuullisten –
kumppaneiden aktiivisen toiminnan
kautta voimaantuneet yhteisöt.
5.1 Ohjelman tavoitteet
Ohjelman kehitystavoite (Programme goal) on:
Vähäosaisten kansalaisten parantunut hyvinvointi vahvistuneessa kansalaisyhteiskunnassa.
41
Ohjelman välitön tavoite (Programme purpose) on:
Vahvistuneiden – oikeudenmukaisten, välittävien ja
vastuullisten – kumppaneiden aktiivisen toiminnan
kautta voimaantuneet yhteisöt.
Ohjelmalla on vuosina 2011–2014 seuraavat tavoitteet (results):
• Hyödynsaajien hyvinvoinnin parantuminen
•
•
•
köyhimmistä köyhimpien, syrjäytyneiden ja marginaaliryhmien hyvinvoinnin ja elämänhallinnan kasvaminen, köyhyyden vähentyminen sekä parantunut ennaltaehkäisevä terveydenhuolto koulutuksen ja elinkeinomahdollisuuksien lisääntymisen kautta
köyhien yhteisöjen äänen kuuluminen ja vaikutusvallan lisääntyminen omien yhteisöjensä ja yhteiskunnallisissa asioissa
naisten, lasten, hiv-tartunnan saaneiden ja aidsiin sairastuneiden sekä muiden heikoimmassa asemassa olevien aseman vahvistuminen (advocacy), samanarvoistuminen ja kuulluksi tulemisen lisääntyminen
• Yhteistyökumppaneiden hallinnollisen ja toiminnallisen kapasiteetin vahvistaminen niin, että
niiden merkitys kansalaisyhteiskunnan toimijoina kasvaa suunnitelmallisesti ja määrätietoisesti:
•
•
•
•
•
•
yhteisöjen elinolojen ja hyvinvoinnin parantuminen kumppaneiden toiminnan kautta
myönteinen yhteiskunnallinen vaikuttaminen samanarvoisuuden, ihmisoikeuksien
ja demokratian edistämisessä
kehittynyt hanketoiminta: suunnittelu, toteutus, seuranta ja raportointi
lisääntynyt verkostoituminen ja yhteistoiminta eri kirkkojen ja kansalaisjärjestöjen
välillä, erityisesti etelä-etelä -sektorilla
hyvä hallinto; tehokkaampi ja läpinäkyvämpi toiminnan ja talouden seuranta, lisääntynyt demokraattinen päätöksenteko ja vahvistunut korruption vastainen toiminta
kriisivalmiuden lisääntyminen
• Panostaminen YK:n vuosituhatjulistuksen, Pariisin julistuksen ja Accran toimenpideohjelman tavoitteiden saavuttamiseen hanketoiminnassa ja hankkeiden/ohjelmien peilaaminen
niihin
• Kohdemaiden köyhyydenvähentämisohjelmien (PRS) huomioiminen toiminnassa soveltuvin
osin sekä osallistuminen niiden suunnitteluun ja käytännön soveltamiseen mahdollisuuksien
mukaan
• Kulttuurillisesti sensitiivinen tasavertainen kumppanuus; voimaannuttamisprosessi Fidan ja
kumppaneiden välillä vastavuoroista
• HIV/AIDS-, gender-, kulttuuri- ja ympäristöasioiden, vammaisten henkilöiden ja rauhan
rakentamisen näkökulmien valtavirtaistaminen
• Kummilapsityön liittäminen kaikkiin siihen soveltuviin hankkeisiin/ohjelmiin
• Laatu- ja arviointijärjestelmän jatkuva kehittäminen
• Lisääntynyt kehitysyhteistyön ja kansainvälisen yhteisvastuun tiedottaminen Suomessa
• Fidan oman henkilökunnan ja yhteistyökumppaneiden henkilöstön kehittynyt koulutus
Suomessa ja yhteistyömaissa
• Humanitaarisen avun ja jatkumoajattelun integroiminen hanketoimintaan soveltuvin osin.
5.2 Ohjelman tavoitteiden mittarit
Fidan kyt-ohjelman välittömälle tavoitteelle (purpose),
tuloksille (result) ja vaikutuksille (impact) on määritetty mitattavissa olevat indikaattorit. Niitä todennetaan
(sources of verification) tukiohjelmassa kerrotuilla menetelmillä, ks. luku 6.1.4.
Mittareita tarkasteltaessa on huomioitava, että ne
mittaavat muutosta Ohjelman tavoitteiden mukaisesti
kahdella toiminnan osa-alueella. Fidan kumppanuusajattelun mukaisesti mitataan kumppanin vahvistu-
mista. Jos kumppani vahvistuu sosiaalisen vastuun
kantajana, toiminta jatkuu ja moninkertaistuu tulevaisuudessa ilman Fidan tai muiden ulkopuolisten
tukijoiden panostusta. Toisaalta muutosta mitataan
yhteisöissä, jotka voidaan nähdä lopullisina hyödynsaajina. Kahden toiminnan pääosa-alueen lisäksi tutkitaan toimintaa muiden järjestöjen ja sidosryhmien
näkökulmista. Tämä osaltaan lisää arvioinnin objektiivisuutta ja auttaa mittaamaan sellaista vaikuttavuutta,
joka ei suoranaisesti näy päivittäisen hanketoiminnan
piirissä ja omien kumppaneiden työn tuloksissa.
Kehitysyhteistyöohjelman tavoitteiden saavuttamista mitataan seuraavilla mittareilla:
Yhteistyökumppaneiden kapasiteetti ja toimintakyky
•
Itsehallinto (Autonomous)
°° Kumppaneiden vapaus päättää ja hallinnoida omia toimintojaan
°° Kumppanin toiminnan riippumattomuusaste Fidasta ja muista kumppaneista
(rahoittajista)
°° Kumppanin budjetti sosiaaliseen työhön ja sen kasvu vuositasolla
•
Merkitys yhteisölle (Relevancy)
°° Kumppanin avoimuus kuulla yhteisön ja erityisesti sen marginaaliryhmien ääntä
°° Kumppanin tietoisuus yhteisöjensä todellisista tarpeista
°° Kumppanin vastaaminen yhteiskunnassa ja yhteisöissään oleviin todellisiin
tarpeisiin
°° Kumppanin toimintamenetelmien sopivuus kontekstiin
•
Verkostoituminen (Networking)
°° Kumppanin säännöllisen keskustelun ja kommunikoinnin määrä muiden järjestöjen ja julkishallinnon toimijoiden kanssa omasta työstään
°° Kumppanin identiteetin taso ja miten paljon se vaikuttaa toisiin toimijoihin niin,
että he hyötyvät heidän toiminnastaan ja miten paljon muut voivat vaikuttaa
heidän toimintaansa
°° Mitä tapahtuisi kumppanille, jos Fida tai joku muu kumppani (rahoittaja) yhtäkkiä vetäytyisi pois yhteistyöstä
°° Fidan kanssa tehtävän yhteistyön laatu; kumppanuutta vai rahoittaja/vastaanottaja toimintaa
°° Kumppanin sananvalta Fidan toimiin ja suunnitelmiin alueellaan
°° Yhteistoiminnan määrä eri kirkkojen, kansalaisjärjestöjen ja julkishallinnon
kanssa.
•
Toimintakyky (Capability)
°° Kumppanin aloittamat omat toiminnat yhteisöjensä kehityshaasteiden auttamiseksi
°° Kumppanin valmius toteuttaa suunniteltua työtään
°° Kumppanin ymmärrys ja selvilläolo Fidan kanssa tehtävän yhteistyön luonteesta ja periaatteista
°° Kumppanin käyttämien omien resurssien määrä sosiaaliseen työhönsä
•
Reflektiivisyys (Reflectiveness)
°° Kumppanin monitorointi- ja evaluointivalmius ja käytännön toimet niiden eteen
°° Kumppanin säännölliset omien periaatteiden ja arvojen pohtimisen määrä ja
siitä seuraavat toiminnan muutokset
•
Merkityksellisyys (Significancy)
°° Kumppanin toiminnat, joita muut järjestöt haluavat kopioida ja toteuttaa
omassa toiminnassaan
°° Kumppanin Fidalta saamat uudet ideat ja toimintamallit, joita se voi ja haluaa
toteuttaa oman työnsä kehittämisessä
43
44
Lopulliset hyödynsaajat
•
•
•
•
•
•
Miten hyödynsaajien päätäntävalta omasta elämästä on lisääntynyt?
Miten hyödynsaajien hyvinvointi, elämänhallinta ja asema ovat parantuneet ja kehittyneet?
Miten hankkeet ovat vaikuttaneet työmahdollisuuksien ja elinkeinonharjoittamismahdollisuuksien syntymiseen?
Onko hankkeilla ollut vaikutusta ympäristöön ja ovatko ne vähentäneet ilmastopakolaisuutta?
Onko hankkeilla ollut vaikutusta ruokaturvakysymyksiin?
Onko toivon ilmapiirin vahvistunut yhteisöissä?
Kansainväliset tavoitteet
•
•
•
•
•
toiminnan yhdenmukaisuus Suomen hallituksen kehityspoliittisten linjausten ja
kansalaisjärjestölinjauksen kanssa
toiminnan yhdenmukaisuus EU;n kehityspoliittisten linjausten, Pariisin julistuksen
ja Accran toimintalinjausten kanssa
toiminnan yhdenmukaisuus YK:n vuosituhattavoitteiden linjausten kanssa
köyhyydenvähentämisohjelmien (PRS) huomioiminen hanketoiminnassa yhteistyömaissa
toiminnan yhdenmukaisuus ’DAC Guidelines on Poverty Reduction’ -dokumentin
kanssa
Kumppanuustoiminta ja verkostoituminen
•
•
•
•
kansainvälisen ja kansallisen verkostoitumisen määrä, relevanttius ja laatu
yhteistyösopimusten määrä ja laatu sekä niiden käytännön soveltaminen
kumppanuustoiminnan laatu: kumppanuus vs. rahoittaja-vastaanottaja
asiantuntijuuden hyödyntäminen eri hankkeiden/ohjelmien ja maiden välillä – erityisesti etelästä tulevien asiantuntijoiden määrän kasvu
Hyvä hallinto
•
•
•
•
•
yhteistyökumppaneiden hallintokäytäntöjen laatu: johdon, komiteoiden ja henkilökunnan valintamenettelyt ja niiden demokraattisuus sekä erityisesti johdon vaihtumisvuoroisuus
organisaatioiden päätösmenettelyn selkeys
jäsenten vaikuttamismahdollisuudet
korruptiotapausten määrä ja laajuus
sidosryhmien käsitys kumppanin hallinnon luonteesta
Samanarvoisuus ja marginaaliryhmät
•
•
•
sukupuoli- ja ikäjakauma yhteistyöverkostojen päättävissä elimissä, komiteoissa
ja hankkeiden/ohjelmien henkilökunnassa; erityisesti naisten ja nuorten osallistumisen määrä
naisten, lasten, hiv-tartunnan saaneiden ja aidsiin sairastuneiden sekä muiden
heikoimmassa asemassa olevien aseman vahvistuminen
gender-asioiden huomioiminen käytännössä järjestötasolla ja hanketoiminnassa
45
•
•
•
•
vammaisten henkilöiden huomioiminen käytännössä järjestötasolla ja hanketoiminnassa
HIV/AIDS -pandemian huomioiminen käytännössä järjestötasolla ja hanketoiminnassa
etnisten vähemmistöjen tasavertainen huomioiminen käytännössä järjestötasolla ja
hanketoiminnassa sekä sodasta toipuvissa maissa eri osapuolten tasavertainen osallistuminen
kummilapsityön merkitys orvoille ja heidän yhteisöilleen
Arviointisysteemi (ks. erillinen laadunseurantajärjestelmä)
•
•
•
osallistavan hankemonitoroinnin käytännön soveltaminen hankkeissa/ohjelmissa
sisäisten ja ulkoisten arviointien toteutuminen hanketoiminnassa ja niiden tulosten
hyödyntäminen hankkeiden/ohjelmien kehittämisessä ja suunnittelussa
hanketoiminnan kehittyminen: suunnittelu, toteutus, arviointi ja raportointi
Rooli kansalaisyhteiskunnan tukemisessa ja kehityspoliittisessa toiminnassa
•
•
•
suomalaisten yhteistyötahojen aktivoituminen ja asennoituminen kehitysyhteistyöhön
ja globaaliin vastuuseen
hanketoiminnan vaikutus kansalaisyhteiskunnan vahvistumiseen yhteistyömaissa
varainhankinnan kehittyminen, luovuus ja vakaus
46
5.3 Ohjelman painopistealueet
Ohjelmakaudella 2011–2014 hankkeiden ja alueohjelmien pohjalta Fidan kehitysyhteistyötoimintojen painopistealueet näkyvät seuraavissa teemoissa ja toiminnoissa:
a) Ohjelmatoiminta:
•
Köyhyyden vähentäminen ja köyhien yhteisöjen oikeuksien kehittäminen. Marginaaliryhmien hyvinvoinnin edistyminen ja heidän oikeuksiensa parantamiseen panostaminen.
•
Lasten ja nuorten osallistumisen vahvistaminen, esim. nuorisokeskustoimintaa
kehitetään edelleen ja nuorten koulunkäynti- ja työnsaantimahdollisuuksien parantumiseen panostetaan laajasti.
•
Yhteistyökumppaneiden hyvän hallinnon kehittäminen sekä kestävyyden ja omistajuuden
vahvistaminen. Voimaantumisprosessissa selvitetään lähtötilanne ja kehitystä arvioidaan
systemaattisesti, ks. laatuohjeistus.
•
Yhteistyökumppaneiden yhteiskunnallisen vaikuttamisen tukeminen.
•
Laatujärjestelmän ja sen sisällä hanke- ja ohjelma-arviointien sekä arviointijärjestelmän
kehittäminen (monitorointi, sisäiset ja ulkoiset arvioinnit, tutkimukset hankkeiden vaikutuksista: sosiaaliset, kulttuuriset ja taloudelliset vaikutukset).
•
Kummilapsityön kehittäminen ja sen integroiminen hanketoimintaan.
•
Oman ja yhteistyökumppaneiden henkilöstön ja johdon kouluttaminen.
•
Varainhankinnan kehittäminen ja uusien mallien identifiointi.
•
Vaikuttaminen UM:n, kumppanuusjärjestöjen, Kepan ja muiden kehitysyhteistyön toimijoiden kanssa sekä niiden kautta hyvään kehitysyhteistyöhön ja kehityspolitiikkaan.
•
Ruokaturvan kehittämiseen tähtäävien toimien lisääminen erityisesti yhteisö- ja perhetasolla.
•
Ilmastonmuutoksen negatiivisten vaikutusten huomioiminen hanketoiminnassa.
•
Pienyrittäjyyden ja elinkeinojen tukeminen ja turvaaminen.
•
Jatkumoajattelun integroiminen osaksi hanketoimintaa; humanitaarisesta avusta siirtyminen pitkän tähtäimen kehitysohjelmiin.
•
Humanitaarisen avun roolin vahvistaminen osana kehitysyhteistyöohjelmaa.
•
EU:n kehitysyhteistyöosaston yhteisrahoituksen hakeminen uuteen hankkeeseen/ohjelmaan ja EU/ECHO-toimintaan panostaminen.
47
b) Resurssien kehittäminen:
• Henkilöstön valmiuksia kehitetään
• kahden viikon kehitysyhteistyön yleiskurssilla joka vuoden toukokuussa, jossa käsitellään laajasti kyt- toimintaa (avoin myös muille kansalaisjärjestöille Suomessa).
• ennen yhteistyömaahan lähtöä Iso Kirja -opiston lähetyskurssin hankesuunnittelu (LFA)-,
yhteisöterveystyö (CHE)- ja osallistavien menetelmien opetusosioilla sekä kulttuuriantropologian, uuden kulttuurin kohtaamisen sekä johtamisen kursseilla
• sisäisellä taloushallintokoulutuksella
• Kepa ry:n ja KEHYS ry:n koulutuksilla
• yhteistyömaassa tapahtuvalla jatkokoulutuksella: yhteistyö- ja indikaattoriseminaarit,
hankesuunnittelu- ja hankeraportointikurssit, talousraportointikurssit sekä koulutus
valtavirtaistamisteemoista
• UM:n VALKU-kurssilla (valmennus kehitysyhteistyöhön lähteville)
• kesäisin järjestettävällä opetusviikolla Suomi-kuukaudella olevalle kenttähenkilöstölle
ajankohtaisista koulutusaiheista kuten gender, rauhanrakentaminen, ympäristö, osallistavat menetelmät, hyvä hallinto, raportointi ja suunnittelu sekä vaikutusten arviointi ja
voimaantuminen/kumppanuus
• tarjoamalla mahdollisuuksia osallistua yhteistyömaan paikallisten kielten kursseille (luodaan pohjaa pitkälle kenttätyökaudelle)
• kouluttamalla arviointien yhteydessä omaa ja yhteistyökumppanin henkilökuntaa sisäisten arviointien uusiin menetelmiin.
• Yhteistyökumppaneiden valmiuksia ja resursseja vahvistetaan järjestämällä
• hanketoiminta (Project Cycle Management)-, hankesuunnittelu (LFA)-, hankehallinto
(Project Management)- ja taloushallintokursseja sekä osallistavien menetelmien kursseja
• kyläterveys- ja kyläkehitystoiminnan ”Training of Trainers” (TOT) -kursseja
• yhteistyö- ja indikaattoriseminaareja sekä työpajoja
• jatkuvaa työssäoppimiskoulutusta hankehenkilökunnalle kenttähenkilökunnan toimesta,
on-the-job training
• ympäristö- ja ilmastonmuutoskoulutusta
• kriisinhallintakoulutusta (DRR – Disaster Risk Reduction)
• Suomen toimiston resursseja kehitetään
• kouluttamalla henkilökuntaa uusiin hanketoimintamenetelmiin ja -ohjeistuksiin sekä
arviointijärjestelmiin
• osallistumalla koko Fidan varainhankintastrategian laatimiseen ja arvioimalla pitkäjänteisesti
Fidan omia varainhankintamekanismeja.
6. Tuki-, alue- ja
muut ohjelmat
Hankkeen/
ohjelman keskeinen
tavoite on se,
että vahvistunut
kumppani voi
merkittävästi
edistää köyhien
yhteisöjensä
hyvinvointia, mikä
vähentää köyhyyttä
ja parantaa
hyödynsaajien
oikeuksia.
51
O
hjelma koostuu tukiohjelmasta, kahdeksasta alueohjelmasta sekä kolmesta
muusta ohjelmasta (humanitaarisen avun,
kummilapsityön ja EU-ohjelma). Kaikkien
näiden ohjelmien välittömien tavoitteiden (purposes)
synteesi muodostaa koko Ohjelman välittömän tavoitteen (Programme purpose).
•
Osallistava suunnittelu
•
Hankesuunnittelu- ja kehitysyhteistyöprosessin
kuvaus:
•
Kumppanin kanssa käyty vuoropuhelu ja vision jakaminen johtavat joko yhteiseen visioon tulevasta toiminnasta tai yhteiseen päätökseen, ettei yhteistyötä
kannata jatkaa kehitysyhteistyön osalta. Uutta hanketta/ohjelmaa ei aloiteta, jos se ei ole linjassa Ohjelman välittömän tavoitteen (Programme purpose)
kanssa ja jos se ei tähtää Ohjelman pitkän tähtäimen
tavoitteeseen (Programme Goal).
Yhteistyö alkaa pääsääntöisesti aina yhteistyökumppanin kanssa käytävillä keskusteluilla ja kouluttamisella hanketoiminnan perusasioihin, jonka
odotetaan antavan merkittävän panoksen kumppanin
voimaantumiseen ja perusvalmiuteen toteuttaa ammattimaisesti hanketta. Hankkeen/ohjelman keskeinen tavoite on se, että vahvistunut kumppani voi merkittävästi edistää köyhien yhteisöjensä hyvinvointia,
mikä vähentää köyhyyttä ja parantaa hyödynsaajien
oikeuksia. Tällöin kumppani tekee joko itsenäisesti
kehitysyhteistyötä omassa maassaan valitsemillaan
alueilla tai toiminta jatkuu yhteistyössä Fidan kanssa.
•
•
•
•
Maan/alueen valinta: Täyttävätkö maa/alue
kehitysyhteistyön yleiset vaatimukset (DACluokitus)? Mikä on Fidan oma priorisointi?
Löytyykö yhteistyölle sitoutuneita avainhenkilöitä toimijoiksi?
Kumppanuus: Löytyykö alueelta Fidan strategiaan sopivaa kumppania, jolla olisi halua ja kapasiteettia yhteistyöhön tai riittävä halu siihen,
että sen kapasiteetti rakennetaan yhteistyössä
riittävälle tasolle?
Vision jakaminen, yhteisen näyn etsiminen ja
yhteistyön periaatteista sopiminen sekä molemminpuolinen tutustuminen.
Kumppanin vahvistaminen
•
Koulutus: kattaa kaikki kehitysyhteistyön osaalueet.
Yhteistyöalue: kumppanin kanssa etsitään/priorisoidaan ne maantieteelliset ja/tai temaattiset
alueet, joilla yhteistyölle on tarvetta ja edellytyksiä.
Taustaselvitys: taustaselvityksellä ja tarveanalyysillä selvitetään lähtökohtatilanne ja se, että
suunnitellut yhteistyömuodot todella vastaavat
niin kumppanin kuin kohdeyhteisöjen tarpeeseen.
Priorisointi: lopuksi valitaan ideoista se, joka
tuntuu soveltuvan parhaiten kaikkien osapuolten resursseihin, prioriteetteihin ja tarpeisiin.
Hankkeen/ohjelman laatiminen: suunnitelma
laaditaan yhdessä 3-4 vuoden jaksolle ja siinä
määritetään tavoitteet ja luodaan suunnitelma
toiminnoille ja resurssien käytölle. Tätä suunnitelmaa päivitetään jatkuvasti. Hanke voi olla
myös pitempi, jos tarve on ilmeinen, mutta
pääsääntöisesti exit-strategia on sisällytettävä
neljän vuoden sisään.
Toteutus yhdessä
•
Valmistelu
•
Strategia: syntyy koulutuksen ja näyn jakamisen seurauksena ja sillä luodaan perusta
ja toiminta-ajatus pitkäaikaiselle kumppanuudelle.
Varsinainen kenttätyövaihekin sisältää vielä
runsaasti Etelän kumppaneiden voimaantumisprosessin tukemista koulutuksen, verkostoitumisen ja yhdessä tekemisen kautta ja samalla
nämä kumppanit auttavat Fidaa ja Fidan henkilökuntaa kehittymään omassa roolissaan niin
yksilöinä kuin järjestönä. Koko ajan Fidan rooli
on kumppaneita tukeva ja vain erikoistilanteissa Fida itse toteuttaa yhteisötason hankkeita.
Yhteistyö yhdellä alueella tai yhden kumppanin
kanssa saattaa kestää kymmeniä vuosia, sillä
alueohjelma usein rakentuu monista hankkeista, jotka kokemuksen ja ajan myötä muuntuvat.
Yksittäiset hankkeet kestävät yleensä muutamia vuosia ja niiden toivotaan olevan pilottihankkeita, joita kumppani alkaa itse toteuttaa
ilman ulkomaista tukea.
Arviointi yhdessä
•
Alueohjelmia ja niiden erillisiä hankkeita evaluoidaan koko ajan aktiivisesti sisäisin arviointijärjestelmin. Tähän ulkopuoliset evaluoinnit
tuovat tärkeän lisäarvon.
52
6.1. Global-tukiohjelma
Global-tukiohjelman kehitystavoite (goal) on
Hyvin toimiva Fidan Internationalin kehitysyhteistyöohjelma. Well functionng development
cooperation programme.
ja sen välitön tavoite (purpose)
Fida Internationalin kehitysyhteistyöohjelman
hyvin johdettu ja toimiva tukijärjestelmä.
Well managed and functional support measures
for the development programme of Fida International.
Global-tukiohjelma koostuu viidestä eri kokonaisuudesta eli alaohjelmasta, joiden tarkoituksena
on kehitystavoitteen mukaisesti edistää Fidan hanke- ja ohjelmatoimintaa ja tuottaa sille tarvittavat
tukitoiminnot. Keskeisenä Global-tukiohjelmassa
pidetään lisääntyvää oppimista, innovatiivisuutta ja
laadukkuutta tehdä kehitysyhteistyötä muuttuvien
haasteiden parissa.
6.1.1. Hallinto
Hallintolohkon välitön tavoite (purpose) on
Toimiva hallinto. Functional administration.
Kehitysyhteistyötoimintojen hallinto käsittää Fidan
Suomen toimistolla tapahtuvan Ohjelma-, henkilöstö- ja taloushallinnon. Kehitysyhteistyöosastolla on
vuoden 2010 lopussa kaksitoista tointa, joista kolme
Ohjelmayksikössä, kolme yleisessä hallinnossa sekä
kaksi humanitaarisen avun ja kaksi kummilapsityön
yksikössä sekä kaksi taloushallinnossa. Hyvällä hallintomekanismilla ja yhteisillä ohjeistuksilla varmistetaan ohjelman sujuva toteutus ja seuranta.
6.1.2. Suunnittelu
Suunnitteluhankkeen välitön tavoite (purpose) on
Korkealaatuinen kehitysyhteistyöohjelma ja
hankesuunnitelmat sekä hyvin varustettu ja
koulutettu henkilökunta. High quality programme and project plans; and well equipped and
trained project staff.
Fida panostaa jatkuvaan osallistavaan hankesuunnitteluun vuosina 2011–2014, mikä luo pohjan toi-
mivalle Ohjelman päivittämiselle. Suunnittelussa
käytetään osallistavia menetelmiä ja prosesseja
sekä LFA-suunnittelumenetelmää. Koti- ja ulkomaan henkilöstö osallistuu Kepan, Kehyksen, UM:n
sekä muiden tahojen järjestämään hankesuunnittelukoulutukseen. Fida järjestää myös omaa kytkoulutusta. Kaikki uudet lähtijät käyvät läpi hankesuunnittelu- ja Community Health Education (CHE)
-koulutuksen lähetyskurssin yhteydessä Iso Kirja
-opistolla. Tämän lisäksi vuosittain toukokuussa
järjestetään kahden viikon peruskurssi kehitysyhteistyöstä uusille lähtijöille. Tätä kurssia tarjotaan
myös muille järjestöille.
Kumppanuusseminaareja järjestetään vuosina
2011 ja 2013 laajemmassa mitassa ja vuosina 2012
ja 2014 alueellisesti. Seminaarien ohjelmat julkaistaan
myöhemmin.
6.1.3 Kehitysviestintä
Kehitysviestinnän välitön tavoite (purpose) on:
Suuren yleisön tietoisuuden kasvaminen Fidan
hanketoiminnasta ja kumppanuusmaiden kehityskysymyksistä. Increased awareness of Finnish
citizens on Fida´s projects and partnering countries’ development issues.
Fidan kehitysviestinnässä keskitytään seuraaviin alueisiin:
• järjestön ohjelmasta ja siihen kuuluvista hankkeista tiedottamiseen
• kehitysviestintään ja -kasvatukseen
Fidan kehitysviestinnän tavoitteena on tarjota Fidan
sidosryhmille ja laajemmalle suomalaiselle yleisölle
monipuolista, syventävää ja haastavaa tietoa kehitysmaista ja kehityskysymyksistä. Tietoisuuden
lisäämisen ohella ihmisiä halutaan motivoida auttamaan ja toimimaan kehitysmaiden lähimmäisten hyväksi.
Kehitysviestinnän välineitä ovat muun muassa avmateriaalit, lehti- ja verkkojutut, lehdistötiedotteet ja
erilaiset painotuotteet. Fida julkaisee verkkosivuillaan
voimassa olevan tuenkäyttösuunnitelman ja kumppanuussopimukseen kuuluvien hankkeiden/ohjelmien
kuvaukset sekä Ohjelman vuosiraportit.
Kehitysviestinnän kanavina ovat Fidan julkaisemat lehdet (FIDA-lehti ja Fidamiini), Fidan verkkosivut, Fidan kustantama radio-ohjelma Radio Deissä
(Fidamiini), Fida lähetystorit (suunnitteluhetkellä 32
myymälää) sekä kampanjaluonteinen maksettu mediamainonta. Lisäksi Fida järjestää tapahtumia tai
osallistuu tapahtumiin, joissa esitellään valittuja kehitysviestinnän teemoja.
54
Arvioita viestintäkanavien tavoittavuudesta:
•
•
•
•
•
•
•
FIDA-lehti: 4 000 tilaajaa, arviolta 10 000
lukijaa (yksi kerta vuodessa kehitysyhteistyöpainos)
Fidamiini-lehti: 7 000 tilaajaa, arviolta
15 000 lukijaa (kaksi kertaa vuodessa
kehitysyhteistyöpainos, joka jaetaan Fida
lähetystoreilla)
Fidan verkkosivut: 8 000–12 000 kävijää kuukaudessa
Fidamiini -radio-ohjelma: noin 35 000 kuulijaa
viikossa
Fida lähetystorit: noin 1 miljoona asiakaskäyntiä vuodessa
Maksettu valtakunnallinen mainonta: riippuu
valituista medioista ja kampanjan laajuudesta
Tapahtumat: koko vuoden aikana noin
10 000–15 000 henkilöä.
Kehityskasvatusta toteutetaan yhteistyökumppanin,
Helluntaiseurakuntien Koulupalvelun kautta. Koulupalvelulla on 20 työntekijää, jotka tekevät yhteistyötä
koulujen ja oppilaitosten kanssa eri puolilla Suomea.
Fida kouluttaa 1-2 kertaa vuodessa Koulupalvelun
työntekijät ja jakaa heille materiaalipaketit kehityskasvatusta varten. Koulupalvelutyöntekijät pitävät
kouluissa eri aineisiin liittyviä oppitunteja, joissa pidetään esillä valittuja kehityskasvatuksellisia teemoja.
Koulupalvelun muita toimintamuotoja ovat näyttelyiden ja tapahtumien järjestäminen ja erilaisten materiaalien (AV-materiaalit, painotuotteet) toimittaminen
kouluille. Helluntaiseurakuntien Koulupalvelulla on 35
vuoden kokemus ja se toimii läheisessä yhteistyössä
Opetushallituksen kanssa. Koulupalvelu tavoittaa eri
toimintamuotojensa kautta lähes 200 000 oppilasta
vuodessa.
Kehityskasvatuksen kanavana toimivat myös Fida
lähetystorit. Myymäläverkostossa (suunnitteluhetkellä 32 myymälää eri puolilla Suomea) esillä olevien
materiaalien ja kanta-asiakasohjelman kautta esitellään asiakaskunnalle kehityskysymyksiä valituista
teemoista. Myymälöissä voidaan tarvittaessa toteuttaa myös kumppanuusjärjestöjen yhteisiä viestintäja vaikuttamiskampanjoita.
Erilliset kehitysviestintä ja -kasvatuskampanjat kustannuksineen ilmoitetaan vuosisuunnitelman
mukana ja hyväksytetään vuosittain ministeriössä.
Viestinnästä raportoidaan ulkoasiainministeriöön
osana kehitysyhteistyöohjelman vuosiraporttia ja siinä määritellään viestinnälliset ja/tai kasvatukselliset
vaikutukset, millä tavoin viestinnän vaikuttavuutta on
seurattu ja arvioitu toteutuksen aikana ja sen jälkeen
sekä kehitysviestinnän toiminnot ja kulut eriteltyinä.
LFA-pohjaiseen kehitysviestintäsuunnitelmaan on
laadittu indikaattorit toiminnan tuloksellisuuden ja
vaikuttavuuden määrittämiseksi. 6.1.4. Evaluointi
Evaluointihanke kuuluu osana Fidan laadunseuranta ohjelmaan ja sen välitön tavoite (purpose)
on
Toimiva laadunhallinta. Functional quality management.
Hankkeiden/ohjelmien sisäistä monitorointijärjestelmää kehitetään erityispainon ollessa osallistavassa
arvioinnissa. Hankkeisiin/ohjelmiin sisältyy jatkuva
sisäinen monitorointi sekä sisäisiä laajempia arviointeja kahden- viiden vuoden välein riippuen hankkeen
luonteesta ja sen erityishaasteista. Tämän lisäksi järjestetään vuosittain neljästä kahdeksaan laajempaa
ulkoista väliarviointia, loppuevaluointia ja vaikutusten arviointia (impact assessment). Loppuevaluointeihin pyritään sisällyttämään vuosittain ainakin yksi
yli kaksi vuotta aiemmin loppunut hanke/ohjelma.
Post-impact -arviointeja järjestetään jopa useita vuosia sitten loppuneisiin hankkeisiin. Näiden arvioiden
avulla pyritään selvittämään hankkeiden/ohjelmien
pitkäaikaista vaikutusta. Lisäksi hankkeiden/ohjelmien sosiaalisia, kulttuurisia ja taloudellisia vaikutuksia
arvioidaan lähinnä opiskelijoiden opinnäytetöinä.
Hankkeiden/ohjelmien laatukysymyksiin kiinnitetään erityistä huomiota osallistumalla UM:n, kumppanuusjärjestöjen ja Kepan laatutyöryhmiin, suunnittelemalla yhdessä mittareita toiminnan vaikuttavuuden
arvioimiseksi, kouluttamalla henkilökuntaa ja kehittämällä Fidan omaa arviointijärjestelmää. Samalla kehitetään yhteistyökumppaneiden kanssa paikallisiin
oloihin sopivia laadunseurantamenetelmiä. Hankkeiden/ohjelmien tavoitteiden tarkemmat seurantamittarit
sovitaan erikseen yhteistyökumppaneiden ja hyödynsaajien kanssa pidetyissä indikaattoriseminaareissa.
Laatutyössä hyödynnetään suomalaisten kumppanuusjärjestöjen yhdessä kehittämää Laatukorttia.
Vaikutusten arvioinnissa Fida käyttää menetelmää, jossa esitetään kolme kysymystä:
•
•
•
teemmekö mitä sanomme tekevämme (sisäinen validiteetti)?
saammeko aikaan muutosta (vaikuttavuus)?
teemmekö oikeita asioita (strateginen relevanssi)?
Kaikista arvioinneista laaditaan Terms of Reference (TOR), joissa avainkysymyksiksi arvion tekijöille selvitettäväksi annetaan:
•
•
•
mikä on muuttunut Fidan työn tuloksena?
miten työmme on muuttanut elämää kohdealueiden yhteisöissä ja toimintaa kumppaneissamme?
kuinka merkittävää muutos on ollut?
•
•
ketä muutos on koskettanut (kumppanit, sidosryhmät, ruohonjuuritaso)?
onko muutos kestävää?
•
6.1.5. Henkilöapu
Henkilöavun välitön tavoite (purpose) on
Teknisen asiantuntijatuen järjestäminen.
Provided technical support.
Fidan henkilöavun tavoitteena on tarjota ammattilaisia
hankkeiden/ohjelmien ulkopuolella oleviin asiantuntijatehtäviin kumppanijärjestöille, muille kansalaisjärjestöille
tai julkishallinnolle sikäli kun tällainen toiminta on linjassa Ohjelman kanssa ja asiantuntija-apu tukee alueellisia
kehitystavoitteita. Tavoitteena on lähettää vuosittain neljästä kahdeksaan ammattilaista kentälle riippuen budjettiraamista. Henkilöavulla pyritään kotimaisen kehitysyhteistyöosaamisen laajentamiseen. Tätä osaamista
halutaan vahvistaa erityisesti nuorison parissa.
Fidan hankkeissa/ohjelmissa tai niihin liittyvissä
kohteissa on mahdollista suorittaa myös erimittaisia
harjoittelujaksoja, jotka voivat olla opintoihin kuuluvia
harjoitteluita tai muita vapaaehtoisia jaksoja. Harjoittelun sisältö riippuu henkilön lähtökohdista ja hankkeen/
ohjelman sen hetkisistä aktiviteeteista. Jakson aikana
harjoittelija pääsee tutustumaan Fidan kehitysyhteistyöhön käytännön tasolla. Harjoittelu hyväksytetään
aina etukäteen yhteistyökumppaneilla.
6.1.6. Kehitysyhteistyön koulutusohjelma
Kehitysyhteistyön koulutusohjelman välitön tavoite
(purpose) on
Kumppaneiden parantunut kapasiteetti ja verkostoituminen. Strenghtened partners´ capacity
and networking.
Ohjelma tarjoaa koulutusta kumppaneille räätälöidysti
vahvistaakseen heidän kapasiteettiaan ja rooliaan kansalaisyhteiskunnan jäseninä. Koulutusta järjestetään
riippuen kumppaneiden prioriteeteista ja tarpeista. Sen
painopistealueet tällä ohjelmakaudella ovat:
•
•
•
•
valtavirtaistamisteemojen koulutus; tavoitteena ymmärryksen kasvattaminen teemojen merkityksestä
ja niiden integroiminen kumppaneiden toimintaan.
DRR (Disaster Risk Reduction) -koulutus; kriisinhallintakoulutus; tavoitteena kumppaneiden
kasvanut valmius kohdata erilaisia kriisejä ja
ehkäistä niitä.
hiv/aids-koulutus; Fidan Afrikassa hankitun
kokemuksen jakaminen Fidan kansainväliseen
kumppani verkostoon.
pienliiketoimintakoulutus; tavoitteena luoda
•
•
perusvalmiuksia kumppaneille aloittaa erilaisia
liiketoimintoja.
lapsityön koulutus; tavoitteena lisätä kummiohjelmissa ja muissa lapsiin kohdistuvissa hankkeissa lastenoikeuksien ja turvakasvatuksen
periaatteiden ymmärrystä
lääkärien ja muun hoitohenkilökunnan koulutus; tavoitteena kehittää kumppaneiden terveyspalveluja
koko koulutusohjelman tavoitteena on kehittää
organisaatioiden toimintakykyä ja kapasiteettia
edellä mainituilla osa-alueilla. Koulutuksessa
kehitetään samalla johtajuutta, hyvää hallintoa,
yhteisökehityskonseptia (CDE Community Development Education) sekä hankehallintoa.
6.2. Länsi-Balkanin alueohjelma
Länsi-Balkanin alueohjelman välitön tavoite (purpose) on
Kumppaneiden parantunut kapasiteetti vastata
sosiaalisiin ja taloudellisiin haasteisiin alueella.
Partners´ increased capacity to address social and
economical challenges in their areas.
6.3 Etelä-Amerikan alueohjelma
Etelä-Amerikan alueohjelman välitön tavoite (purpose) on
Kumppaneiden parantunut kapasiteetti tehdä
kestävää ja ammattimaista sosiaalista työtä alueella. Partners´ increased capacity in implementing
sustainable and professional social work in the region.
6.4. Itä- ja Keski-Aasian alueohjelma
Itä- ja Keski-Aasian alueohjelman välitön tavoite
(purpose) on
Parantunut ruokaturva sekä ennaltaehkäisevä
ja institutionaalinen terveydenhuoltojärjestelmä
yhteistyöalueilla. Improved food security; and preventive and institutional health care systems in the
cooperation areas.
6.5 Eteläisen Etelä-Aasian alueohjelma
Eteläisen Etelä-Aasian alueohjelman välitön tavoite
(purpose) on
Kumppaneiden parantunut kapasiteetti tehdä
ammattimaista kehitysyhteistyötä yhteisöissään. Strengthened capacity of the partners to
conduct professional development work in their
communities.
55
56
6.6 Pohjoisen Etelä-Aasian alueohjelma
Pohjoisen Etelä-Aasian alueohjelman välitön tavoite (purpose) on
Ihmisten parantuneet opiskelumahdollisuudet,
elinolosuhteet ja terveystilanne kumppaneiden
työalueilla. Improved education opportunities, living conditions and health status of people in the
partners’ working areas.
6.7. Kaakkois-Aasian alueohjelma
Kaakkois-Aasian alueohjelman välitön tavoite
(purpose) on
Kumppaneiden parantunut kapasiteetti vastata yhteisöjensä haavoittuvien ihmisryhmien
sosiaalisiin haasteisiin. Improved capacity of the
partners to address societal challenges of the vulnerable people groups in their communities.
6.8. Itäisen Afrikan alueohjelma
Itäisen Afrikan alueohjelman välitön tavoite (purpose):
Voimaantunut kumppani vaikuttamassa kansalaisyhteiskunnassa. Empowered partner relevantly participating in the civil society.
6.9. Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan
alueohjelma (MENA)
Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueohjelman välitön
tavoite (purpose) on
Kumppaneiden vahvistunut kyky tukea holistista sosiaalista kehitystä ja verkostoitumista
yhteisöissään. Strenghtend partners’ ability to facilitate holistic social development and improved
networking in their communities.
6.10. Humanitaarisen avun ohjelma
Humanitaarisen avun ohjelman välitön tavoite
(purpose) on
Parantunut toiminta katastrofeista ja konfliktista toipuvien kärsimysten lievittämiseksi ja
kumppaneiden lisääntynyt katastrofivalmius.
Improved alleviation of human suffering of those
affected by disasters and conflicts and increased
disaster preparedness of the partners.
Humanitaarisen avun tavoitteena on ihmishenkien pelastaminen, inhimillisen hädän lievittäminen ja ihmisarvon ylläpitäminen humanitaarisen hätätilan aikana
tai heti sen jälkeen. Humanitaarista apua tarvitaan,
kun luonnonkatastrofit ja aseelliset konfliktit aiheuttavat elämän perusedellytysten vaarantumisen.
57
Fida toimii humanitaarista apua vaativissa kohteissa yhteistyökumppaniensa kanssa. Humanitaarinen apu aloitetaan siellä, missä humanitaarisen avun
tavoitteet voidaan saavuttaa. Erityisenä kohteena
ovat myös ne ihmiset, jotka elävät niin sanottujen
unohdettujen ja pitkittyneiden kriisien keskellä.
Avustustyö toteutetaan kansainvälisiä humanitaarisen avun periaatteita (Code of Conduct) ja standardeja (esimerkiksi Sphere Project) noudattaen. Ne
määrittelevät muun muassa riittävän avun ja pyrkivät
takaamaan ammattimaisen toiminnan. Humanitaarisen avun laatua kehitetään jatkuvasti kouluttamalla
kumppaneita ja hankehenkilöstöä sekä evaluoimalla
hankkeita.
Yhteisöjen valmiutta kohdata kriisejä ja katastrofeja tuetaan kouluttamalla ja kehittämällä kestäviä
toimintamalleja esimerkiksi luonnonvarojen hoidossa.
Yhteisöjen kriisivalmiuskoulutus pyritään integroimaan osaksi kaikkea kehitysyhteistyötä, jolloin mahdollisten katastrofien vaikutukset voidaan minimoida
tai jopa estää kokonaan. Yhteisöjen koulutuksessa
kumppanit ovat keskeisessä roolissa. Yhteisökeskeisessä työssä huomioidaan erityisesti haavoittuvat
ryhmät kriisitilanteissa.
Humanitaarisessa avussa jatkumoperiaate on tärkeä: kriisiavusta edetään aina yhteisöjen kokonaisvaltaiseen kehitykseen. Koska Fidan hankkeet sijaitsevat
usein alueilla, joissa tapahtuu katastrofeja, Fida hakee
tarpeen mukaan kumppanuusrahoituksen käyttötarkoitusmuutosta, jos hankkeen toteutus estyy tai tilanne sitä muuten vaatii.
6.11. Kummilapsityön ohjelma
Kummilapsityön ohjelman välitön tavoite (purpose) on
Kumppaneiden parantunut kapasiteetti vastata
lasten ja heidän yhteisöjensä sosiaalisiin haasteisiin suomalaisten kummien lisääntyneen
kehityskiinnostuksen ja tuen avulla. Improved
capacity of the partners to address the social challenges of children in their communities through increased development awareness and contribution
of Finnish sponsors.
Fidan kummilapsityön kohteista osa eli ns. van-
hat, itsenäiset kummikohteet toimivat yksinomaan
kummikannatusvaroilla. Vuonna 2003 tehdyn kummilapsityön strategian mukaisesti kaikki uudet
kummilapsityön kohteet ovat aina osa laajempaa kehitysyhteistyöhanketta/ohjelmaa. Näissä hankkeissa/
ohjelmissa kummituotot lasketaan osaksi hankkeen/
ohjelman omarahoitusta.
Fidan kummilapsityön laatu on saatu tyydyttävälle
tasolle. Tulevalla ohjelmakaudella on tavoitteena kummikohteiden määrän lisääminen ja kummien määrän
kasvattaminen. Kummien määrän kasvu toteutetaan
kehittämällä markkinointia ja käyttämällä olemassa
olevia markkinointikanavia sekä etsimällä uusia markkinointikanavia.
Toiminnan laatua kehitetään edelleen myös tulevalla ohjelmakaudella. Tavoitteena on avata laadukkaita
uusia kohteita ja samalla kehittää vanhoja kohteita.
Vanhoja kohteita kehitetään lisäämällä alueellista neuvonantajuutta ja koulutusta, toteuttamalla evaluointeja
ja siirtämällä kohteita mahdollisuuksien mukaan hankkeiden yhteyteen. Tavoitteena on, että toimintakauden
lopulla 80 % kummituotoista lasketaan ohjelman omarahoitukseen. Ohjelmakaudella on myös tavoitteena
siirtyä tarvepohjaisesta ajattelumallista ihmisoikeuspohjaiseen ajattelumalliin. Tavoitteena on lisäksi, että ohjelmakauden lopussa 95 % kummikohteista on alueellisen neuvonantajatoiminnan piirissä (2010: 65 % eli 14
kaikista 22 kohteesta). Koulutusseminaareja lisätään.
Kummilapsityössä toimii kymmenen kummisihteeriä
vapaaehtoistyöpohjalta, jonka vuoksi hallintokulut on
mahdollista pitää minimissä.
Kummien määrä kesäkuussa 2010 oli 4 000 (kummisopimusten määrä). Tavoitteena on kasvattaa kummien määrä vuoteen 2014 mennessä noin 6 500 kummiin (kummisopimukseen).
6.12 EU/ECHO-ohjelma
EU/ECHO -ohjelman tavoitteet määritellään hyväksyttyjen hankesuunnitelmien mukaisesti.
Fida on ollut vuodesta 2007 lähtien ECHO:n jäsen. Tavoitteena on hakea rahoitusta uusille EU ja
ECHO-rahoitteisille hankkeille Ohjelmakauden aikana
vuosittain. Haettavan rahoituksen määrä suunnitellaan kaikissa tapauksissa erikseen. Ohjelmakaudella
kartoitetaan myös muuta eurooppalaista yhteistyötä
ja resurssitarvetta. .
7. Hallinto
Suomen toimistossa
työskentelee noin 35
henkilöä, joista kyt-osastolla
14. Tämän lisäksi Fidan
lähetystoreilla eri puolilla
Suomea työskentelee noin
200 henkilöä.
Lisäksi toimistolla ja
lähetystoreilla työskentelee
vuosittain useita
siviilipalvelusmiehiä ja noin
200 vapaaehtoista.
Kehitysyhteistyötehtävissä
ulkomailla toimii 70 palkattua
henkilöä vuosittain.
7.1. Yleistä
Fidan yhdistyksen kokous on sen ylin päättävä elin.
Yhdistys pitää vuosikokouksen ja syyskokouksen. Näihin kokouksiin jäsenseurakunnat voivat lähettää edustajiaan seurakunnan koon mukaan, yhden edustajan
aina 300 jäsentä kohti. Vuosikokouksessa päätetään
tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden
myöntämisestä sekä käsitellään yhdistyksen toimintakertomus. Vuosikokouksessa myös valitaan hallituksen
jäsenet; tilintarkastajat valitaan syyskokouksessa.
Yhdistystä edustaa ja sen asioita hoitaa hallitus,
jolla on kokonaisvastuu Fidan toiminnasta, toiminnan
vaikutuksista ja niiden kehittämisestä lainsäädännön,
yhdistyksen sääntöjen ja yhdistyksen kokouksen hyväksymien periaatteiden ja arvojen mukaisesti. Hallitukseen valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan kaksitoista jäsentä, joiden valinnassa otetaan huomioon
maakuntien tasapuolinen edustus. Vuosittain hallituksesta erovuorossa on neljä jäsentä. Hallitus nimeää
valiokunnat. Kehitysyhteistyön valiokunta toimii kehitysyhteistyöasioiden asiantuntijaelimenä. Vuonna
2010 kehitysyhteistyön valiokunnassa oli 14 henkilöä.
Hallitus hyväksyy kehitysyhteistyötoimintojen ohjelman tuenkäyttö- ja vuosisuunnitelman.
Hankkeiden ja ohjelmien omarahoitusosuus kertyy lähinnä Fidan lähetystorien, Eväät elämään -keräyksen, Nenäpäivä -keräyksen ja ystäväkirjeiden
tuotoista sekä seurakuntien maksamista kehitysyhteistyöntekijöiden työnantajaosuuksista.
7.2. Henkilöstöhallinto
Fidan organisaatiossa toiminnanjohtajan alaisuudessa toimii neljä osastoa: lähetystoimintojen osasto, kehitysyhteistyötoimintojen osasto (kyt-osasto),
hallintopalvelujen osasto sekä markkinointi- ja viestintäosasto. Suomen toimistossa työskentelee noin
35 henkilöä, joista kyt-osastolla 14 henkilöä. Tämän lisäksi Fida lähetystoreilla eri puolilla Suomea
työskentelee noin 200 henkilöä. Lisäksi toimistolla
ja lähetystoreilla työskentelee vuosittain useita siviilipalvelusmiehiä ja noin 200 vapaaehtoista. Kehitysyhteistyötehtävissä ulkomailla toimii 70 palkattua
henkilöä vuosittain.
Fidan kyt-osaston ja kenttähenkilöstön tukena toimii neljällä mantereella kahdeksan kyt-aluepäällikköä. Aluepäälliköiden vastuulla on johtaa ja
koordinoida alueensa kehitysyhteistyötoimintoja ja
he ovat samalla alueensa hankekoordinaattoreiden
esimiehiä.
Humanitaarista apua johtaa Suomesta humanitaarisen avun päällikkö. Humanitaarisen avun hankkeiden
käytännön toteuttamisesta vastaavat henkilöt ja näiden
esimiessuhteet määritellään tapauskohtaisesti.
Fida noudattaa palkkauksessaan voimassaolevia
työehtosopimuksia ja/tai alalla maassa vallitsevaa keskimääräistä palkkatasoa. Palkkauksessa huomioidaan
erityisesti kumppanijärjestöjen palkkataso sikäli kun se
ei ole ristiriidassa paikallisen lainsäädännön kanssa.
Fida liittää tuenkäyttösuunnitelmaan ja vuosiraportteihin liitteen kehitysyhteistyötuella palkatuista henkilöistä ja heidän palkkauksensa perusteista ja määrästä.
Fida käyttää tarvittaessa ohjelman kannalta välttämättömiä ulkopuolisia asiantuntijoita mm. evaluoinneissa ja koulutuksissa, joihin ei löydy riittäviä resursseja yhteistyömaasta.
7.3. Hankkeiden/ohjelmien
taloushallinto
Hankkeiden/ohjelmien kirjanpidossa on painotettu paikallista osaamista Tavoitteena on, että hankkeen/ohjelman kirjanpidon hoitaa suomalaisen hankekoordinaattorin ohjaamana kumppani tai paikallinen kirjanpitäjä/
tilitoimisto. Kumppanin osaamista taloushallinnossa ja
kirjanpidossa pyritään tätä kautta vahvistamaan.
Myös hankkeiden/ohjelmien kirjanpidon tarkastus tehdään paikallisesti. Vuosittaiset kirjanpidon ja
hallinnon erityistarkastukset suorittavat paikalliset
auktorisoidut tilintarkastajat tai tilintarkastusyhteisö.
Tavoitteena Ohjelmakaudella on kehittää ja vahvistaa
paikallisen kumppanin osaamista kirjanpidon, henkilöstöhallinnon ja taloushallinnon alueella.
7.4. Sopimukset
Kaikista kehitysyhteistyöhankkeista ja -ohjelmista tehdään kirjalliset hanke- tai yhteistyösopimukset, joissa
määritetään suomalaisen ja paikallisten osapuolten
ja sidosryhmien roolit ja vastuut selkeästi. Sopimuksiin kirjataan mm. seuraavat asiat: toimivaltaiset
edustajat, yhteistyön tarkoitus ja laajuus, tavoitteet ,
osapuolten velvoitteet ja oikeudet, sopimuksen kesto,
irtisanominen ja missä vaiheessa hankkeen toteutus
siirtyy kokonaan kumppanin vastuulle.
7.5. Korruption vastainen toiminta
Fida ei hyväksy korruptiota missään muodossa toiminnassaan. Koulutamme kumppaneitamme ja hankehenkilöstöä alue- ja johtajuuskoulutushankkeiden
avulla. Esimerkiksi latinalaisen Amerikan toimintaan
rakennettu eettisen johtajuuden koulutusohjelma sisältää korruption vastaisen opetusmoduulin. Korruption vastainen toiminta pyritään integroimaan kaikkeen toimintaan mm. seuraavilla toimenpiteillä:
• Hyvän hallinnon periaatteiden, mm. läpinäkyvän
taloushallinnon kehittämisellä ja seurannalla.
• Yhteistyösopimuksiimme sisältyy korruption
vastasinen lauseke.
• Korruptiotapaukset käsitellään välittömästi ja
vaadittaviin toimenpiteisiin ryhdytään kohdemaan ja Suomen lainsäädännön mukaisesti.
• Korruption vastaisen toiminnan käsikirja toimitetaan kaikille hanketoimijoille.
61
63
8. Talousarvio
kumppanuussopimukseen
kuuluvista hankkeista/ohjelmista
V
uosien 2011–2014 talousarvion lähtökohtana on vuoden 2010 taso, jossa kumppanuussopimukseen kuuluvien hankkeiden/
ohjelmien (Global-tukiohjelma ja alueohjelmat sekä mukaan lukien kymmenen prosentin hallintokuluosuus) kokonaiskulut ovat 8 000 000 euroa,
valtionapu 6 800 000 euroa ja omarahoitus 1 200 000
euroa (15 %). Varovaiseksi vuosittaiseksi kasvuksi
on kokonaiskuluissa suunniteltu kaksi prosenttia ja
Vuosi
Kulut
valtionavussa 100 000 euroa
Järjestön omarahoitus on laskettu alla esitetyn
taulukon mukaisessa Ohjelmakauden talousarviossa. Ohjelmakauden aikana on tarkoitus lisätä maltillisesti järjestön omarahoitusosuutta kasvattamalla ja kehittämällä hankkeiden yhteydessä toimivaa
kummitoimintaa. Hallintokulun on laskettu olevan
maksimissaan 10 prosenttia vuosittaisesta UM:n
valtioavusta. .
Valtionapu
Omarahoitus
2011
8 640 000€
6 900 000€
1 740 000€
20,1%
2012
8 800 000€
7 000 000€
1 800 000€
20,5%
2013
8 980 000€
7 100 000€
1 880 000€
20,9%
2014
9 170 000€
7 200 000€
1 970 000€
21,5%
Yht.
35 590 000€
28 200 000€
7 390 000€
20,8%
6 http://www.formin.finland.fi/Public/download.aspx?ID=12370&GUID=%7BAFF88D02-B369-4A89-AABA-E8E0CF168705%7D
Goal - Kehitystavoite
Improved well-being of underprivileged citizens in a strengthened civil society
Vähäosaisten kansalaisten parantunut hyvinvointi vahvistuneessa kansalaisyhteiskunnassa
Purpose - ohjelman tavoite
Empowered communities through active facilitation of
strengthened – just, caring and responsible – partners
Vahvistuneiden – oikeudenmukaisten, välittävien ja vastuullisten –
kumppaneiden aktiivisen toiminnan kautta voimaantuneet yhteisöt
Albania
West Balkan
Partners´ increased capacity to
address social and economical
challenges in their areas
Community Development Programme (5093)
Integration of vulnerable people (5094)
Kosovo
Community Development Programme in Millosheva (5485)
Bosnia-Herzegovina
Community Development Education Programme (5470)
Life with Purpose – Education and Culture Centres in Banja Luka and Prijedor (5475)
Balkan
Western Balkans Socio-economic development promotion programme (5480)
South America
Partners increased capacity in
implementing sustainable and professional social work in the region
Bolivia, Ecuador, Colombia, Paraguay, Peru
Motivation and Follow-up Programme for Gender and Domestic Violence Issues (5085)
Empowering partners for Social Responsibility (5100)
Eastern Africa
Eastern Africa
Empowered partner relevantly
participating in the civil society
Regional Coordination (5260)
Mainstreaming Programme (5261)
Regional Advocacy Programme (5264)
Empowering Churches for Youth Ministry (5065)
Leadership Enhancement Programme (5250)
Humanitarian Aid Training Programme in Sub-Saharan Africa (5270)
Psycho-Social Support Programme (5266)
Peace-Building and Conflict Prevention Programme (5268)
Child Sponsorship Programmes (5025, 5044, 5046, 5053, 5061)
Ethiopia
Stop HIV/AIDS in Debre Zeit and Abela (5028)
Tanzania
Youth with Disabilities Community Programme (5064)
Pre-School Support Programme (5052)
Strengthening Civil Society on Pemba, Zanzibar and Mafia Islands (5059)
Kenya
Empowering Churches to Respond to Environmental and Climatic Challenges (5042)
Empowering Churches to care for Orphans and Vulnerable Children (5048)
Empowering Maasai Girls and their Communities (5049)
Morocco
Middle East and
North Africa
Strengthened partners' ability to
facilitate holistic social development and improved networking
in their communities
Community Development Programme (5420)
Sudan
Community Development Programme in Northern Sudan (5425)
Egypt
Community Development and Partner’s Capacity Building Programme in Upper Egypt (5300)
Jordan
Community Development Programme (5411)
Palestinian Territory
Community Development Programme in Gaza and West Bank (5430)
Iraq (Kurdistan)
Promoting Social Development of Youth and Women in Erbil and Norhtern Iraq (5440)
Middle East and North Africa
Regional Coordination (5450)
Humanitarian Aid
Improved alleviation of human suffering of those
affected by disasters and conflicts and increased
disaster preparedness of the partners
Transformed People Transformed Communities
Muuttunut yksilö - muuttuneet yhteisöt
Liite 1: Hankkeet ja ohjelmat alueittain 2011
Administration (5000)
Planning (5001)
Information (5002)
Evaluation (5003)
Personnel Support (5004)
Partnership Training Programme (5005)
Global Programme
Well managed and functional support measures for the development
programme of Fida International
South East Asia
Regional Coordination and Training Support Programme (5500)
Thailand
Training Support for Community Programmes (5500)
Phoebe FGCT empowerment (5500)
South East Asia
Myanmar
Community Development Programme (5131)
Laos
Improved capacity of the partners to
address societal challenges of the
vulnerable people groups in their communities
Community Encouragement Programme in Savannakhet Province (5160)
High Schools’ Development Programme In Savannakhet Province (5162)
Community Health Education Programme in Northern Laos (5163)
Vietnam
People with Disabilities Empowerment Programme (5171)
Cambodia
Community Health Education Programme (5190)
China
Community Health and Environmental Training Programme in Yunnan (5125)
Northern South Asia
Regional Coordination and Capacity Building Programme (5460)
Nepal
Northern
South Asia
Holistic Community Development Programme (5461)
Maithili Empowerment Programme (5462)
Youth Center Programme (5463)
No Child Left Behind Project (5464)
Water and Sanitation project WATSAN (5465)
Improved education opportunities,
living conditions and health status
of people in the partners’ working
areas
Pakistan
Community Development Programme (5360)
Bangladesh
Slum Community Development Project in Dhaka (5013)
Vocational Training Centre (5014)
Southern South Asia
Advancing of the Partners – Regional Coordination (5030)
Small Projects and Capacity Building (5036)
India
Southern
South Asia
Community Capacity Development Programme (5031)
Maharashtra Village Development Project (5032)
Mumbai Slum Community Development Programme (5033)
Project for Investing in Youth Capital (5038)
New Life Community Development Programme (5556)
Strengthened capacity of the
partners to conduct professional
development work in their communities
Maldives
Youth and sports development programme (5558)
Sri Lanka
Sustainable Management and Response for Transformation (SMART) (5550)
Bhutan
Creative Minds-Busy Fingers (5039)
Central and
East Asia
Improved food security; and preventive and institutional health
care systems
Child Sponsorship
Tajikistan
Community Development Programme in the Khatlon Region (5320)
Tajik Health Centre Development Project (5322)
North Korea
Seed Potato Development Project (5210)
Developing District Level Hospitals (5211)
Primary Dental Care Support Programme (5212)
Improved capacity of the partners to address the social
challenges of children in their communities through increased awareness and contribution of Finnish sponsors
EU/ECHO

Similar documents