Uusi hinnoittelu vaatii vielä hiomista ja opettelua

8
Perjantaina 18. heinäkuuta 2014
metsätalous
Puunhankinta-alue kattaa puoli Suomea. Se on ympyrä, jonka säde ulottuu Pohjois-Pohjanmaalle Kalajoelle ja etelään melkein Helsinkiin asti. ylitarkastaja Esa Mikkonen, keski-suomen elykeskus
Uusi hinnoittelu vaatii
vielä hiomista ja opettelua
Rungon osien läpimittoihin perustuva
hinnoittelu puukaupoissa vaatii vielä
hiomista. MTK varoittaa, että nyt esitetyt
minimirungon ja minimitukin pituusvaatimukset saattavat romuttaa koko mallin.
Maa- ja metsätalousministeriön puumarkkinatyöryhmä
ehdotti kesäkuun lopulla, että
puukaupassa siirrytään rungonosahinnoitteluun. Ehdotetussa
menetelmässä runko jaettaisiin
läpimitan perusteella luokkiin,
jotka jokainen hinnoitellaan
erikseen.
Uudessa järjestelmässä ei
puhuttaisi enää nykyisen puutavaralajittaisen hinnoittelun mukaisesti tukista ja kuitupuusta.
Puun ostaja voisi katkoa rungon parhaaksi katsomallaan
tavalla, mutta katkonnalla ei
olisi merkitystä puun myyjän
saamaan myyntituloon. Hakkuukone laskisi rungon tilavuuden ja hinnoittelisi sen läpimittaluokkien mukaan.
MTK:n asiantuntija Anssi
Kainulainen pitää rungonosahinnoittelua lähtökohtaisesti
hyvänä ajatuksena.
Kainulaisen mielestä puumarkkinatyöryhmän esitykseen
sisältyvät pituusvaatimukset
minimirungolle ja minimitukille pilaavat kuitenkin mallin
ja haittaavat todennäköisesti
järjestelmän yleistymistä käytännön puukaupassa.
Esitetyssä hinnoittelumallissa minimirunko on määritelty
niin, että rungosta on pystyttävä
katkaisemaan vähintään yksi
2,7 metrin pituinen pölkky, joka
täyttää ainespuun vaatimukset.
Minimitukkirungon vaatimus
täyttyy vasta, kun rungosta voidaan katkaista vähintään yksi
saha- tai vaneritukki, joka on
vähintään 3,7 metriä pitkä.
”Minipituudet ovat liian pitkiä. Käytännössä minimipituus
voi johtaa siihen, että järeää
puuta myydään ohuen puun
hinnalla”, Kainulainen sanoo.
Minimipituudet ovat Kainulaisen mielestä järjestelmän
kannalta turhia ja hämmentävät
suotta metsänomistajia.
Metsä Group on jo kokeillut
Rungonosahinnoittelu ei ole
aivan uusi asia. Metsä Groupin
metsäjohtajan Juha Mäntylän
mukaan yhtiö kokeili rungonosahinnoittelua jo yli viisi vuotta
sitten.
Päätöksiä kokeilujen uudelleen käynnistämisestä ei Metsä
Groupissa ole tehty.
”On kuitenkin ihan selvää, että tulemme jatkamaan kokeiluja
ja pyrimme edesauttamaan kehitystä niin, että rungonosahinnoittelu saataisiin yleistymään
käytännössä.”
Metsä Groupilla ei aiemmissa
hankkeissa ollut erillistä mi-
Rungon osien hinnoittelu ja katkonta
Luokka
Rungon osan alaja yläläpimitat,
cm
1
6–13
2
13–18/20
3
4
18/20–25
25 →
Metsäntutkimuslaitoksen
tilaston puutavaralajeittaiset
hinnat € / kuutiometri (viikko 28)
Mäntykuitu 16
Kuusikuitu 17
Koivukuitu 16
Mäntypikkutukki 22
Kuusipikkutukki 24
Mäntytukki 56
Kuusitukki 56
Koivutukki 42
Järeimmät tukit
muutama euro tavallista
tukkia kalliimpi hinta,
Metla ei tilastoi
METSÄSTÄ
LYHYESTI
Katkoviiva osoittaa katkaisukohdan ja yhtenäinen viiva hinnoittelurajan.
4
3
2
1
1. tukki 49 dm
2. tukki 52 dm
1. kuitu 50 dm
Tyypillinen perusratkaisu rungosta, josta katkaistaan kaksi tukkia ja kaksi kuitupuupölliä.
4
2
3
1. tukki 49 dm
2. tukki 43 dm
vika
3
2
3. tukki 37 dm
3
2
2. kuitu 50 dm
2
1
pikkutukki
34 dm
Rungosta katkaistaan kolme tukkia, yksi pikkutukki ja yksi kuitupuupölli.
4
Tuskin toista kirjan­
painajapolvea
1
2
kuitu 38 dm
1
1. tukki
1. kuitu
2. tukki
2. kuitu
Keskellä runkoa on vika, joka alentaa osan rungosta luokasta 3 luokkaan 2.
3. kuitu
Lähde: Puumarkkinatyöryhmä, Metla
nimitukin pituusvaatimusta.
Mäntylä arvioi, että tarve ottaa
vaatimus osaksi hinnoittelujärjestelmää vaihtelee ostajittain.
”Minimitukin määrittelyn
tarve riippuu myös leimikosta,
koska kysymys on riskin jaosta.
Hyvässä leimikossa pieni riski
on helppo jakaa. Huonossa leimikossa pitää harkita tarkemmin.”
Keskustelussa olisi Mäntylän
mukaan hyvä muistaa, että uusi
hinnoittelujärjestelmä auttaa
saamaan rungosta irti parhaan
mahdollisen jalostusarvon.
”Nykyisessä menetelmässä
hinnoittelu ohjaa katkontaa.
Nyt esitetyssä järjestelmässä ei
sovita katkontaa, vaan sovitaan
rungon arvosta”, Mäntylä sanoo.
Stora Enso valmis pilottiin
Stora Enson ostojohtajan Esa
Ojalan mukaan yhtiössä on jo
tehty laskelmia rungonosahinnoittelusta, mutta päätöksiä sen
käyttöön otosta ei vielä ole.
”Olemme olleet mukana
työryhmässä ja haluamme
löytää uusia hinnoittelutapoja
puukauppaan. Rungonosahinnoittelua ryhdymme varmaan
kokeilemaan ainakin pilotinomaisesti.”
Pilottihankkeista saadun
palautteen perusteella voidaan
Ojalan mukaan kehittää kauppatapaa ja mahdollisesti laajentaa uuden hinnoittelun käyttöä.
Myös Ojala korostaa rungosta
saatavan parhaan mahdollisen
jalostusarvon merkitystä.
”Rungonosien hinta pitää perustua aina jalostusarvoon.”
Minimitukkirungon pituusvaatimusta hän pitää perusteltuna.
”Lyhyen ja ohuen tukin jalostusarvo on aivan eri luokkaa
kuin yli neljän metrin tukkien.”
Ojala huomauttaa, että nykyisiä tukin ja pikkutukin hintoja
sekä tulevia rungonosien hintoja vertailtaessa pitää muistaa,
että nykyinen tukin hinta sisältää sekä alle 25-senttiä että yli
25-senttiä paksut tukit. Samoin
pikkutukin nykyisessä hinnassa
on mukana järeämmän tukin
hintaa.
JUHA KAIHLANEN
Keitele Group epäilee hyötyjä
Suomen suurimpiin itsenäisiin
sahaajiin lukeutuvan Keitele
Groupin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Kylävainio suhtautuu
epäillen rungonosahinnoitteluun.
”En oikein tiedä, onko tästä nyt
kamalan paljon hyötyä kenellekään. Ei tämä ainakaan kaikkiin
leimikoihin sovellu”, Kylävainio
sanoo.
Runkohinnoittelua Kylävainio pitää parempana kuin nyt
esitettyä rungonosahinnoittelua. Keitele Group on käyttänyt
puukaupoissa runkohinnoittelua
jo viitisen vuotta ja ostaa tarvitsemastaan puusta runkohinnoin
10–20 prosenttia.
UPM:n Länsi-Suomen integraattialueen johtaja Tero Nieminen pitää mahdollisena, että
UPM aloittaa jo syksyllä kokeilut
rungonosahinnoittelusta.
Kiistellyn minimitukkirungon
mitat voisivat Niemisen mukaan
hieman elää, mutta käytännön
toiminnan kannalta minimimitta
olisi hyvä pitää mahdollisimman
vakiona.
”Tukkien pituudet määräytyvät sahatavara-asiakkaiden tarpeiden pohjalta sekä sahaustekniikan asettamissa rajoissa. Tällä
perusteella myös alle 3,7 metrin
tukkeja tultaneen todennäköisesti katkomaan aina tilanteen
mukaan”, Nieminen sanoo.
JUHA KAIHLANEN
Elykeskus haluaa Äänekosken biojätistä lisää selvityksiä
Vesikuormituksesta ja puunhankinnasta tehtävä laajempi arvio
Sami Karppinen
Metsä Fibren biotuotetehdas
käyttäisi puuta 6,5 miljoonaa kuutiota
Lajike
Haketta
Havukuitupuuta
Koivukuitupuuta
Puuta yhteensä vuodessa
1000 m³
1 330
Autolla
1 330
Junalla
0
3 110
2 100
6 540
1 910
1 600
4 840
1 200
500
1 700
Kuljetuspäiviä vuodessa 355
Vuorokautiset määrät
Kuljetusyksikön
koko / m³
m³ / vrk
Autoja tai junia
vuorokaudessa
Pyöreää puuta autolla
Haketta autolla
50
50
9 887
3 746
198
75
13 634
273
4 857
18 491
3
Autolla yhteensä
Junalla
Puuta yhteensä / vrk
1 400
Lähde: Metsä Fibre Oy
Biotuotetehtaalle suunniteltu tuotanto vuodessa
Ensi vaiheessa:
Havusellua
Koivusellua
Mäntyöljyä
Tärpättiä
800 000 tonnia
500 000 tonnia
45 000 tonnia
2 000 tonnia
Tuotekaasua sellutehtaan
meesauunin polttoaineeksi
voidaan valmistaa kaasuttamalla
kuorta ja puutähteitä.
Biokaasua voidaan tuottaa
mädättämällä biolietettä.
Myöhemmässä vaiheessa vaihtoehtoisia tuotteita voivat olla lisäksi:
Bioöljyä
Bioetanolia
Biohiiltä
100 000 tonnia
20 000 kuutiometriä
150 000 tonnia
Keski-Suomen elykeskus haluaa Metsä Groupiin kuuluvan
Metsä Fibren Äänekoskelle
suunnitteleman biotuotetehtaan ympäristövaikutuksista
vielä lisää selvityksiä.
Elykeskus antoi keskiviikkona lausunnon biotuotetehtaan
ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta (yva). Yva-ohjelma
on eräänlainen työsuunnitelma,
jonka mukaan edetään ympäristöä koskevissa arvioissa ja
ympäristölupakysymyksissä.
Biotuotetehtaan ympäristövaikutuksista nyt laadittu selvitys on elykeskuksen ylitarkastajan Esa Mikkosen mukaan
pääosin riittävä. Tarkennuksia
elykeskus haluaa vielä lähinnä
vesistökuormituksesta ja puunhankinnasta.
Vesistökuormituksen arviointi pitää ulottaa PohjoisPäijänteelle asti, lausunnossa
todetaan. Se tarkoittaa, että tehtaan päästämien jätevesien vai-
Ligniiniä voidaan erottaa
sellunvalmistuksen yhteydessä ja
jalostaa siitä erilaisia tuotteita.
kutuksia on tutkittava tehtaan
alapuolisessa vesistössä 40–50
kilometrin päässä Jyväskylän
alueella.
Mikkosen mukaan jo nykyisenkin tehtaan tarkkailuohjelmissa seurataan PohjoisPäijänteen tilaa.
Puuta puolesta Suomesta
Elykeskus edellyttää lisää tietoa
myös uuden tehtaan puunhankinnan vaikutuksista luontoon.
”Puunhankinta-alue kattaa
puoli Suomea. Se on ympyrä,
jonka säde ulottuu PohjoisPohjanmaalle Kalajoelle ja etelään melkein Helsinkiin asti”,
Mikkonen kuvaa.
Äänekoskelle suunniteltu
biojätti tarvitsee puuta vuodessa 6,5 miljoonaa kuutiometriä.
Nykyinen tehdas nielee vuosittain 2,4 miljoonaa kuutiometriä.
Tehtaan lähistöllä puunhankinnan luontovaikutuksista
vaaditaan tarkkoja luontotyyp-
Metsä Fibren uusi biotuote­tehdas
nielisi vuorokaudessa puuta ja
haketta yhteensä 18 500 kuutiometriä. Puutavara-autoilla siitä
tulisi 13 600 kuutiometriä.
pi- ja lajikohtaisia selvityksiä.
Kauempaa hankinta-alueelta
riittää Mikkosen mukaan kar-
keamman tason yleisarviointi.
”Metsänkäsittelyn sertifikaatit ja ennen kaikkea luonnon-
suojelulain ja metsälain noudattaminen ovat tärkeimmät
asiat.”
Metsä Fibre ei yllättynyt
Metsä Fibrelle elykeskuksen
lausunto ei ollut yllätys. Metsä
Fibren projektijohtaja Timo
Merikallio sanoo, että lausunto
oli hyvin odotusten mukainen.
Viranomaisten kanssa on
Merikallion mukaan pystytty keskustelemaan projektin
suunnittelun aikana avoimesti
ja rakentavasti.
Metsä Fibren on tarkoitus
antaa varsinainen yva-selostus
yhteysviranomaisena toimivalle elykeskukselle elokuussa.
Yva-menettelyn toivotaan päättyvän elykeskuksen lausuntoon
lokakuussa.
Yva-menettelyn rinnalla
etenee ympäristölupahakemus,
jonka Metsä Fibre jättää aluehallintoviranomaiselle.
Ympäristölupa rajoittuu
lähinnä teollisuustontille, kun
taas yva-menettely kattaa hyvin
laajan alueen.
Merikallion mukaan Metsä
Fibren tavoitteena on saada
biotuotetehtaan koko luvitusprosessi valmiiksi ensi vuoden
alkuun mennessä.
Varsinainen investointipäätös pyritään tekemään ensi keväänä. Näin tehdas voisi aloittaa
toimintansa vuonna 2017.
Nykyinen tehdas puretaan
Äänekosken uusi biotuotetehdas tuottaisi ensi vaiheessa
1,3 miljoonaa tonnia sellua,
josta pitkäkuituista havusellua
800 000 tonnia ja lyhytkuituista
koivusellua 500 000 tonnia.
Havusellu menisi lähinnä
vientiin. Koivusellu myytäisiin
kotimaan tehtaille.
Jo ensi vaiheessa sellun
valmistuksen yhteydessä tuotettaisiin myös mäntyöljyä ja
tärpättiä.
Kuoresta ja puutähteistä
valmistettaisiin tuotekaasua
tehtaan omaan käyttöön. Biokaasua olisi mahdollista tehdä
mädättämällä jätevesipuhdistamon biolietettä.
Toisessa vaiheessa, kun vanha sellutehdas on saatu purettua ja näin tilaa tehdastontille,
biotehtaalla voitaisiin ryhtyä
tuottamaan joko bioöljyä, bioetanolia tai biohiiltä.
Merikallio pitää todennäköisenä, että bioöljyä, bioetanolia
tai biohiiltä tekisi joku kumppaniyhtiö, ei Metsä Fibre itse.
Myös ligniinin jatkojalostaminen kiinnostaa Metsä Fibreä.
Stora Enso investoi Sunilan
sellutehtaalle Kotkaan ligniinin erotusprosessiin. Vastaavanlaisen prosessin Valmet on
myynyt jo aiemmin Domtarille
Yhdysvaltoihin.
JUHA KAIHLANEN
Kirjanpainajan parveilu tämän
vuoden touko–kesäkuussa oli
voimakasta, mutta kesäkuun
jälkipuoliskon poikkeuksellisen
viileä sää hillitsi kirjanpainajan
parveilua, kertoo Metsäntutkimuslaitos.
Koleus vähensi myös kirjanpainajan toukkien kehitystä,
minkä seurauksena toisen
sukupolven kehittyminen tänä
kesänä on epätodennäköistä.
Lämminneet säät ovat
uudestaan voimistaneet
kirjanpainajan parveilua, joten
kirjanpainajien uudet iskeytymät ovat vielä mahdollisia.
Metsäntutkimuslaitoksen
www-sivuilta löytyy uusi
palvelusovellus, jonka avulla
voi arvioida kirjanpainajan
kehitystä eri osissa maata.
Virus torjuu
juurikääpää
Juurikääpiä tuhoava virus voi
tulevaisuudessa torjua juuri- ja
tyvilahoa, kertoo Metsäntutkimuslaitos Metsälehden mukaan.
Tutkimuslaitoksen kokeissa
ulkomailta kerätyt ja suomalaiseen juurikääpään istutetut
juurikäävän partitivirukset hidastivat sienen kasvua. Viruksen
avulla voitaisiin näin ehkäistä
juurikääpätuhojen leviämistä.
Juurikäävät ovat sieniä,
jotka aiheuttavat havumetsiin
vuosittain jopa 50 miljoonan
euron vahingot. Etelä-Suomen
kuusista jopa viidennes on
tyvilahon vikaannuttamia.
Juurikääpätuhoja rajoitetaan
nykyisin välttämällä kesähakkuita, kantokäsittelyillä,
kannonnostolla ja vaihtamalla
puulajia saastuneilla mailla.
Karihaaran saha
kiinni Kemissä
Metsä Wood sulkee lopullisesti
Kemin Karihaaran sahan ja irtisanoo sahan jäljellä olevat viisi
työntekijää heinäkuun aikana.
Karihaaran saha on seisonut
ja työntekijät olleet lomautettuina jo toukokuusta 2009 lähtien.
Syyksi yhtiö on ilmoittanut
sahan heikon kannattavuuden.
Karihaarassa on sahattu puuta
vuodesta 1874 lähtien.
Metsäteollisuuden
päästöt vähenivät
Viime vuonna massa- ja paperiteollisuuden päästöt ilmaan
vähenivät 11 prosenttia tuotantoon suhteutettuna, kertoo
Metsäteollisuus ry.
Veteen kohdistuvat päästöt
pysyivät samalla tasolla edellisvuoteen verrattuna.
Hyvän kehityksen taustalla
ovat investoinnit entistä
tehokkaampiin savukaasuja
puhdistaviin laitteistoihin.
Lisäksi metsäteollisuusyritykset sijoittivat kaatopaikalle
23 prosenttia vähemmän
jätettä kuin edellisvuonna.
Etujärjestön mukaan se kertoo
entistä paremmasta sivuvirtojen
hyödyntämisestä.
Salamat sytyttivät
maastopaloja
Salama sytytti Sallan Hautajärvellä maastopalon tiistaina.
Palossa tuhoutui noin hehtaari
mäntymetsää, kertoo Lapin
Kansa.
Savukosken Tanhuan
kylässä syttyi niin ikää tiistaina
maastopalo, joka paikallisen
pelastuslaitoksen mukaan sai
alkunsa salamasta.
Alueella jatkunut rankkasade
sammutti kuitenkin palon
ennen kuin palomiehet ehtivät
paikalle. Palossa tuhoutui noin
kolme aaria metsää.
Savukosken palosta kertoi
sanomalehti Kaleva.
Varas vei metsä­
koneen ketjut
Sotkamon Suovaarantiellä
on varastettu satojen kilojen
painoiset metsäkoneen ketjut,
kertoo Kainuun Sanomat.
Ketjut on viety viime viikon
torstain ja maanantain välisenä
aikana. Arvoa niillä on yli tuhat
euroa.
Sotkamon poliisi kaipaa
asiaan liittyviä havaintoja numeroon 0295 416520.