FYSI_40_historiikki_..

Transcription

FYSI_40_historiikki_..
FYSI-päivät 24.05.2012
YTM Aino Sainio
Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry
40 vuotta
Sota-ajan jumppareista fysikaalisiin hoitolaitoksiin
Fysioterapian historia Suomessa juontaa tsaarin vallan ajalle, eli 1900-luvun alkuvuosiin.
Helsingissä annettiin vuodesta 1908 alkaen Aleksanteri –Yliopistossa opettajille ja
lääkitysvoimistelijoille opetusta, mm. käytännöllistä kasvatusopetusta sekä liikuntaohjausta.
Lääkitysvoimistelu lakkautettiin Helsingin Yliopistossa vuonna 1942, mutta pian huomattiin, että
sodassa vammautuneet sotainvalidit ja monet muutkin tarvitsivat kuntoutusta.
Lääkintävoimistelijoita alettiin kouluttaa Invalidiliiton Lääkitysvoimisteluopistossa.
Koulutettavia oli vähän ja opiston johtajatar Aina Wilskman suunnitteli valmistujille ensimmäiset
työpaikatkin. Tämä olikin tarpeen, sillä moni työnantaja sai myös ensimmäisen
lääkintävoimistelijansa, koulutuksen ja ammatin ollessa vielä uusi. Koulutus vakiintui sotien
jälkeen annettavaksi ensin sairaanhoito-opistoissa ja sittemmin ammattikorkeakouluissa. Samalla
ammattinimike muutettiin fysioterapeutiksi.
Valtaosa terveydenhuollon voimavaroista kului sodan jälkeisessä Suomessa
sairaalahoitoon. Sairausvakuutusjärjestelmän perustamisella vuonna 1963 pyrittiin siirtämään
terveydenhuollon painopistettä sairaalahoidosta avohoitoon. Sairaalahoitoa ei ollut tarkoitus korvata
sairausvakuutuksesta. Uudella järjestelmällä haluttiin korvata myös sairaudesta johtuvia
ansionmenetyksiä ja sairaanhoitokuluja, sekä parantaa palvelujen saatavuutta eri puolilla maata.
Sairausvakuutusjärjestelmä on vaikuttanut myöhemmin luodun
työterveyshuoltojärjestelmän ohella suuresti siihen, että yksityisten avoterveyspalvelujen merkitys
on kasvanut maamme terveydenhuoltojärjestelmässä. Kelan hallinnoiman julkisen
sairaanhoitovakuutuksen piiriin kuuluvat kaikki suomalaiset vakuutettuina. Sairauden sattuessa
Kela maksaa vakuutetuille korvausta sairaanhoito- ja lääkekuluista julkisesta vakuutuksesta, jonka
tällä hetkellä työntekijät ja valtio rahoittavat puoliksi.
Sairausvakuutukseen liittyvät kysymykset ovat Suomen Fysikaalisten Hoitolaitosten
Liitto ry:n perustamisesta lähtien olleet yksi edunvalvonnan peruspilareista. Joka vuosikymmenellä
sairausvakuutus on ollut jollakin tavalla uhattuna ja usein terveydenhoitoalan yrittäjä- ja muut
järjestöt ovat tehneet yhteisiä kannanottoja ja kampanjoita.
Ja siitä se lähti!
Suomen Fysikaalisten Hoitolaitosten Liitto ry (SFHL) perustettiin vuonna 1972 toimimaan
yhdyssiteenä lääkinnällistä kuntoutusta ja muuta lääkinnällistä hoitotoimintaa harjoittavien
sairaanhoito- ja tutkimuslaitosten välillä.
Innostus SFHL ry:tä perustettaessa oli valtava. Perustavassa kokouksessa oli mukana
edustajat 25 fysikaalisesta hoitolaitoksesta Helsingistä, Espoosta, Tampereelta, Lahdesta, Turusta ja
monelta muulta paikkakunnalta. Maassa toimi tuolloin vain harvoja fysikaalisia hoitolaitoksia,
koska laitosten perustamista säännösteltiin Lääkintöhallituksen harjoittamalla tiukalla
lupapolitiikalla. Tarveharkinta oli voimassa 1970 -luvun loppupuolelle saakka.
Perustajien suuri määrä kertoi yhteisen liiton tarpeellisuudesta: Erillään toisistaan
toimivat laitokset tunsivat tarvitsevansa toistensa tukea toiminnalleen. Jokaisessa laitoksessa oli
myös työntekijöitä, joten työsopimusmallit, palkat ja hinnat olivat asioita, joihin Liitolta toivottiin
apua.
Suomen Fysikaalisten Hoitolaitosten Liitto ry hyväksyttiin yhdistysrekisteriin
28.8.1972 ja on siitä asti, nyt jo 40 vuoden ajan, toiminut fysioterapiayrittäjien tukena. Liiton nimi
on matkan varrella muuttunut – niin kuin itse ammatinkin. Lääkintävoimistelijasta on tullut
fysioterapeutti ja Suomen Fysikaalisten Hoitolaitosten Liitto ry:stä tuli 1990 –luvulla ensin Suomen
Fysioterapiakeskusten Liitto, sitten Suomen Fysioterapiayrittäjät FYSI ry ja vuosi sitten nimeksi
muutettiin Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry. Myös yhdistyksen logo on
muuttunut useampaan otteeseen; viimeisin muutos on tapahtunut tänä vuonna.
Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Karin Krogell, joka oli juossut uuden liiton
kasaan. Karin oli Helsingin tunnetuimpia lääkintävoimistelijoita ja hänen laitoksessaan kävi monien
ministereiden lisäksi myös tasavallan presidentti Urho Kaleva Kekkonen, joka kutsui useana
vuonna Karinin myös Itsenäisyyspäivän juhliin presidentin linnaan. Karinin lentävä lause oli silloin
ja on tänäänkin: Ihmisen kuuluu olla pystyasennossa. Yli 80-vuotias Karin käy yhä kuntouttamassa
sairaaloissa ihmisiä pyrkimyksenä saada heidät pystyasentoon ja korostamassa asiaa myös
hoitohenkilökunnalle.
SFHL ry tuotti alusta lähtien myös koulutusta. Maailmalta haluttiin saada oppia ja
tehtiin legendaarisiksi muodostuneita ulkomaanmatkoja, niistä ensimmäinen jo vuonna 1973
Norjaan Karin Krogellin toimiessa matkanjohtajana. SFHL ry:n perustajajäsen ja nykyinen
senioritoiminnan vetäjä Kyllikki Koho on tehnyt suuren työn kootessaan tietoja FYSI:n
ulkomaanmatkoista 40 vuoden ajalta.
Jäsenmäärien kehittyminen
Liiton jäsenmäärä kasvoi ripeästi. Perustajajäsenlaitoksia oli 25, vuonna 1975 jäsenlaitoksia oli jo
70, vuonna 1980 lähes 150. Jäsenmäärän kasvu kiihtyi koko 80-luvun, mikä oli seurausta siitä, että
Lääkintöhallitus luopui tarveharkinnasta. Lupakäytäntö jäi kuitenkin voimaan Lääkintöhallituksen
lopettamisen jälkeenkin. Lupien myöntäjiksi tulivat Lääninhallitukset ja nykyisin niiden seuraajat
Aluehallintovirastot eli AVI:t. 1980 –luvulla potilaita riitti ja lääkintävoimistelijat kiiruhtivat
perustamaan uusia laitoksia.
Vuonna 1990 jäsenlaitoksia oli jo 550. Siihen kasvu pysähtyikin pitkäksi aikaa, kun
voimakas lama iski Suomeen 1990-luvun alussa ja laitosten asiakasmäärät putosivat. Uusia laitoksia
ei juurikaan uskallettu perustaa ja olemassa olevat laitoksetkin joutuivat supistamaan toimintaansa.
Jäsenmäärä jatkoi kuitenkin kasvuaan: vuonna 2002 jäsenlaitoksia oli noin 600 ja
vuoden 2012 lopussa noin 700 sivutoimipisteineen. Vaikka uusia jäsenyrityksiä liittyy koko ajan
FYSI:iin, jäsenmäärä kasvaa hitaasti, kun pitkään alalla toimineet yrittäjät lopettavat toimintaansa ja
yritystoiminnan jatkajaa ei läheskään aina löydy.
Oma toiminnanjohtaja
Toimistoa vedettiin alkuvuodet talkooperiaatteella. Vuoteen 1979 tultaessa SFHL ry:n toiminta oli
kasvanut niin monipuoliseksi ja työllistäväksi, että Liiton palvelukseen päätettiin palkata
osapäiväinen järjestö/tiedotussihteeri. Taloon tuli yhteiskuntatieteiden maisteri Aino Penttilä (nyk.
Sainio), joka on luotsannut FYSI ry:tä tämän vuoden (2012) helmikuuhun saakka. Ensimmäinen
toimistosihteeri palkattiin vuonna 1980.
Aino Sainio on toiminut FYSI ry:n toiminnanjohtajuuden ohella vuodesta 1988 lähtien
yksityistä terveydenhuoltoa edustavan Terveydenhoitoalan Palvelujärjestöt TEPA ry:n asiamiehenä
ja viimeiset kahdeksan vuotta myös sen puheenjohtajana. Yhdessä TEPA:n muiden järjestöjohtajien
kanssa FYSI ry on tehnyt pitkäjänteistä työtä tuodessaan yksityisen sektorin merkittävää roolia
terveydenhuollossa päättäjien tietoon.
SFHL ry:n hoitomaksuhinnastolla suuri merkitys kustannustietoisuudessa
Syyt jäseneksi liittymiseen ovat pysyneet yllättävän samoina FYSI ry:n 40-vuotisen toiminnan ajan:
yhteinen edunvalvonta, neuvonta työsuhdeasioissa, työsopimus- ja muut sopimusmallit,
kannattavuus ja kustannuslaskenta oikean hintatason määrittämiseksi, sekä lisäkoulutus ovat
keskeisiä syitä jäseneksi liittymiselle. Onpa jokunen yrittäjä maininnut FYSI ry:n ulkomaan
opintomatkoille mukaan pääsemisenkin kimmokkeeksi jäseneksi liittymiselle.
Yhdeksi Suomen Fysikaalisten Hoitolaitosten Liitto ry:n tärkeistä tehtävistä
muodostui jo 1970-luvun puolivälissä fysikaalisten hoitolaitosten omistajien kasvattaminen
kustannustietoisuuteen. Ammattiosaamiselleen yritystoiminnan rakentaneet, työvaltaisella alalla
toimivat lääkintävoimistelijat eivät ole pääsääntöisesti olleet hyviä talousosaajia. Varsinkin hintojen
korottamista on usein lykätty epämääräiseen tulevaisuuteen, vaikka kustannukset olisivat nousseet
kaiken aikaa syöden yrityksen kannattavuutta. Tähän asiaan paneutuivat erityisesti SFHL ry:n
toinen puheenjohtaja Pekka Niemi ja kolmas puheenjohtaja Ritva Niemi.
Liitto kehotti jäsentiedotteissaan jäsenlaitoksiaan huolehtimaan laitostensa
kannattavuudesta. Vuonna 1976 puheenjohtaja Pekka Niemi joutui ”paimenkirjeessään” toteamaan,
että jotkut jäsenlaitokset olivat saattaneet itsensä hyvin hankalaan tilanteeseen, kun olivat arastelleet
liian pitkään hinnankorotuksia ja nyt tulikin päälle hintasulku.
- Ei tule pyrkiä siihen, että hoidetaan lähes omakustannushintaan ja pysytään hengissä
vain hoitamalla suunnattomia määriä potilaita aamusta iltaan. Näyttääkin siltä, että monet ovat
unohtaneet kaiken ammattinsa edellyttämän etiikan hoitaessaan massoittain potilaita. Järkevää
toimintaa on, että hoidetaan potilaita rauhallisessa tahdissa ja peritään heiltä riittävä maksu.
Laitosten taloudellisen tilanteen tulee olla niin vankka, että pystytään investoimaan uusiin laitteisiin
alan kehittymisen myötä sekä voidaan osallistua ammatilliseen koulutukseen riittävästi. Pitämällä
laitosten taso korkealla voidaan parhaiten toimia ilmaisen kansanterveystyön rinnalla, totesi Pekka
Niemi.
Perustamisestaan lähtien, vuoteen 1991 saakka, Suomen Fysikaalisten Hoitolaitosten
Liitto ry julkisti vähintään kerran vuodessa SFHL –hoitomaksuhinnaston, joka oli ehdoton
hintakatto. Kukaan ei saanut periä asiakkailtaan enempää fysikaalisesta hoidosta.
Hinnankorotusesitykset piti perustella kustannuslaskennan avulla ja hyväksyttää
Elinkeinohallituksessa, joka piti koko hoitoalan ja monen muunkin alan kilpailunrajoitusrekisteriä.
Joskus Elinkeinohallitus saattoi julistaa yleisen hintasulun joko pelkkään terveydenhuoltoon tai
yleisimminkin. Silloin kukaan ei saanut korottaa hintoja niin kauan kun hintasulku oli voimassa.
Vuosina 1972-1990 pidettiin joka vuosi eri puolilla maata SFHL:n jäsenyritysten
kesken hintakokouksia, joissa keskusteltiin hinnankorotuksista. 1980 –luvulla toiminnanjohtaja
Sainio (Penttilä) yhdessä kahden paikallisen yrittäjän kanssa kävi paikalliskokouksen jälkeen
sopimassa hinnat alueen Keskussairaalapiirin kuntoutusylilääkärin ja talousjohtajan kanssa
seuraavalle vuodelle. Keskussairaala julkisti sopimuksen ja hinnat fysikaalisille hoitolaitoksille ja
asiakkaat ohjattiin Keskussairaaloista niihin fysikaalisiin hoitolaitoksiin, jotka sitoutuivat
tuottamaan palvelut ko. hinnalla. Yleensä riitti, että neuvottelu käytiin suurimmissa
Keskussairaalapiireissä: muut sairaalat ja kunnat noudattivat samoja hintoja.
Elinkeinohallituksen tilalle Kilpailuvirasto
Vuonna 1990 tilanne muuttui radikaalisti. Elinkeinohallitus ja hintasääntely lopetettiin ja sen tilalle
tuli vapaan kilpailun vaatimus ja Kilpailuvirasto, joka kielsi ehdottomasti kaikki
hoitomaksusuositukset uhkasakon uhalla. Nyt kilpailun piti olla täysin vapaata ja yrittäjiltä
kiellettiin kaikkinainen yhteinen hinnoista sopiminen. Tämä muutos yhdistettynä samanaikaisesti
alkaneeseen lamaan teki pahaa jälkeä yritysten keskuudessa.
-Yrittäjien kustannustietoisuuden kasvattaminen on tänä päivänä yhtä tarpeellista kuin
1970-luvullakin FYSI ry:tä perustettaessa, totesi FYSI ry:n puheenjohtaja Matti Kettunen FysiYrittäjäpäivillä 2011. -Budjetointi ja kustannuslaskenta luovat pohjan yritysten kannattavuudelle.
Matti teki jäsenyrittäjiä varten useita excel-taulukkopohjia, joihin yrittäjä saattoi lisätä omat lukunsa
laskiessaan hintoja esim. Kelan kilpailutusta varten. Näin FYSI ry on ollut, ja on edelleen
yksittäisen yrityksen tukena silloin, kun on tarpeen tehdä päätöksiä palkka-, hinta- ym. yrityksen
talouteen olennaisesti vaikuttavissa asioissa.
Edunvalvonta ja yrittäjien neuvonta
Liiton kotipaikka on aina ollut Helsinki. Toimisto muutti Turkuun v. 1975, kun puheenjohtajaksi
valittiin Pekka Niemi. Takaisin Helsinkiin palattiin vuonna 2002.
Yhdistyksen toiminnan pääpilareita ovat alusta lähtien olleet edunvalvonta ja omien
jäsenyrittäjien neuvonta. Jokaisena työpäivänä 40 vuoden ajan jäsenyrittäjillä on ollut mahdollisuus
soittaa FYSI:n toimistoon ja kysyä neuvoja mihin tahansa yrityksen ongelmiin ja usein muihinkin
asioihin. Kesäloman aikanakin puhelinpalvelu on pelannut vaikka kesämökiltä käsin.
FYSI on seurannut alusta lähtien alaa koskevaa lainsäädäntöä ja pyrkii vaikuttamaan
siihen, että fysioterapiayritysten toiminnan jatkuvuus voidaan turvata.
Lainopillisen neuvonnan tarvettakin oli ja SFHL:n asiantuntijajuristina alkoi toimia
tarpeen mukaan jo 1980-luvulla asianajaja Jouko Saari, ja hänen jälkeensä lakimies Kaarlo Kekki,
jota seurasi vuodesta 1993 lähtien asianajaja Ismo Saarinen.
Jokaisella vuosikymmenellä on ollut omat edunvalvonnan painopistealueensa:
1970 -luvulla laitosten perustaminen oli tarveharkinnan vuoksi vaikeaa. Yrittäjän piti perustella
mm. riittävällä väestöpohjalla laitoksen tarpeellisuus Lääkintöhallitukselle. Hinnoitteluosaamisessa
oli puutteita ja valtakunnalliset SFHL hoitohinnastot koettiin tärkeäksi jäseneduksi. Jäsenlaitostien
henkilökunnan koulutus koettiin tärkeäksi ja kaikki SFHL:n koulutukset tulivat täyteen sitä mukaa
kuin niistä ilmoitettiin. Halu ammatilliseen kehittymiseen oli suuri.
-SFHL –jäsentiedote oli v. 1972 lähtien tärkeä tiedotusväline, joka ilmestyy edelleen
noin 8 kertaa vuodessa.
-Sairausvakuutuksen taksojen taso oli yhtenä edunvalvonnan aiheena.
1980 –luvulla
Neuvottelut keskussairaaloiden kanssa hoitohinnoista olivat tärkeä jäsenetu. Vakuutusyhtiöt pitivät
fysikaalisen hoidon hyväksyttävinä maksimihintoina SFHL ry:n hoitohinnastoa. Alempia hintoja sai
periä, mutta ylempiä ei. Hintojen kustannuslaskenta ja jokavuotiset neuvottelut hinnankorotuksista
Elinkeinohallituksen kanssa olivat myös tärkeitä.
FYSI:n ostettiin ensimmäinen tietokone vuonna 1983. Silloin pohdittiin kovasti,
hankitaanko PC vai Apple. Turun Kauppakorkeakoululla opettaneen, FYSI ry:n tilintarkastajana yli
20 vuotta toimineen professori Antti Paasion suosituksesta päädyttiin PC:hen. Sisäinen verkko
vedettiin koko toimistoon vuonna 1988. Samoihin aikoihin hankittiin Telefax –laite, joa edusti
uusinta uutta tiedonvälitystä. Sen kautta voitiin lähettää multifax -lähetyksiä esim. satoihin lehtien
toimituksiin – ja ahkerasti sitä käytettiinkin. Erityisesti taistelussa sairauskulujen verovähennyksen
ja sairausvakuutuksen puolesta sitä käytettiin ahkerasti.
SFHL ry liittyi v. 1983 Suomen Yrittäjien Keskusliiton jäseneksi ja toimi aktiivisti
Yksityisen terveydenhoitoalan Neuvottelukunnassa, jonka sihteerinä toimi toiminnanjohtaja Aino
Sainio (ent. Penttilä). Vuosikymmenen lopulla SFHL liittyi Keskuskauppakamarin jäseneksi ja sen
Palvelualojen Neuvottelukuntaan.
- Uhka sairauskulujen verovähennyksen poistamisesta sai aikaan Terveydenhoitoalan
Palvelujärjestöt TEPA ry:n perustamisen vuonna 1988 kahdeksan alan yrittäjäjärjestön toimesta.
TEPA ry:n asiamiehenä on alusta lähtien toiminut Aino Sainio ja TEPA:n toimisto toimii yhä FYSI
ry:n toimistosta käsin.
-Kahtena vuonna järjestettiin addressikeräys vähennyksen säilyttämisen puolesta.
TEPA:lla lienee Suomen ennätys nimien keruussa: kuukaudessa onnistuttiin keräämään noin
270.000 nimeä addressilomakkeisiin, jotka sidottiin kirjoiksi, pakattiin 40 muuttolaatikkoon ja
vietiin sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesolalle. Kampanja onnistui ja tasavallan hallitus
perääntyi kahtena vuonna.
-Sairausvakuutuksen taksojen jälkeenjääneisyys oli huolenaiheena tälläkin
vuosikymmenellä. Erityisen kiihkeästi FYSI ry ja myös muut TEPA ry:n jäsenyhdistykset
vastustivat suorakorvausjärjestelmää, joka oli Ruotsissa lopettanut lähes kokonaan yksityisen
terveydenhuollon.
-Vuonna 1981 pidettiin ensimmäiset Fysikaalisen hoidon päivät ja näyttely
Finlandia-talon kongressisiivessä. Innostus oli kova ja osallistujia tuli noin 400. FYSI-päivät ja –
näyttely on siitä lähtien järjestetty vuosittain yhtä vuotta lukuun ottamatta.
-Vuonna 1983 ilmestyi ensimmäinen FYSI-lehti nimellä Fysikaalinen hoito. Lehti
ilmestyi ensin kerran vuodessa aikakauslehtityyppisenä ja muuttui 4 kertaa vuodessa ilmestyväksi
vuonna 2002 ensin tabloid-koossa ja vuodesta 2005 lähtien jälleen aikakauslehtityyppisenä. Lehden
painos on keskimäärin 9000 kpl. Ritva Tiittanen-Wallenius tuli lehden toimittajaksi vuonna 1990 ja
tekee lehteä edelleen.
Vuonna 1988 ostettiin 214 neliön huoneisto Turusta, Sibeliuksenkatu 3, jossa FYSI:n
toimisto sijaitsi Helsingin muuttoon v. 2002 saakka. Huoneisto on siitä lähtien ollut vuokralla.
Vuoden 1989 Fysikaalisen hoidon päivillä oli ennätyssuuri osanotto. Finlandiatalon
konserttisaliin osallistui 1200 fysioterapeuttia ja lisäksi lämpiötiloissa ja alakerrassa oli suuri
laitenäyttely. Iltatilaisuuteenkin riitti osallistujia yli 500.
1990 –luku
-Vuosikymmen alkoi positiivisesti. Syksyllä 1990 FYSI-päiviä vietettiin upouudella Silja
Serenadella Tukholman risteilyllä. Osallistujia oli noin 800, mutta FYSI-näyttelyn laitemyyjät
valittivat, että yrittäjät eivät ostaneet mitään.
Voimaan tuli myös merkittävä lainsäädäntöuudistus: Laki yksityisestä
terveydenhuollosta uudistui vuonna 1991. Tärkein muutos fysikaalisten hoitolaitosten kannalta oli
se, että vastaavan lääkärin tarve poistui. Fysikaalisen hoitolaitoksen lääketieteellisestä toiminnasta
vastaavana johtajana voi jatkossa toimia fysioterapeutti, kun hänellä on kahden vuoden
työkokemus.
Tästä alkoivat synkät ajat. Lama kolkutteli ovella ja uusi sosiaali- ja terveysministeri
Eeva Kuuskoski iski budjettiriihessä valttikortin pöytään ja ilmoitti hyväksyvänsä sairauskulujen
verovähennyksen poistamisen. Tämä oli paha asia sekä kansalaisten että alan yrittäjien kannalta.
Asiakkaiden maksuvoimasta katosi merkittävä osa ja yhdistyneenä juuri alkaneeseen lamaan se teki
pahaa jälkeä. Sairauskuluvähennyksen käyttäjissä oli mm. noin 500.000 lapsiperhettä ja saman
verran eläkeläisiä. Kuuskoski lupaili tilalle sairausvakuutustaksojen korotuksia, mutta ne lupaukset
toteutuivat vain hammashuollon osalta. Eniten terveydenhoitoalan yrityksiä hiersi se, että myös
Suomen Yrittäjien Keskusliitto kannatti verovähennysten leikkaamista. Tämä johti
terveydenhoitoalan yritysjärjestöjen eroon Suomen Yrittäjistä vuosikymmenen puolivälissä.
- Elinkeinohallitus oli lopetettu ja uusi Kilpailuvirasto aloitti vuonna 1990, jolloin
SFHL ry sai antaa viimeisen hoitomaksuhinnaston. Kustannuslaskennan osaamisen puute
yhdistettynä lamaan, verovähennysten poistumiseen ja asiakkaiden vähenemiseen johti
irtisanomisiin ja monien laitosten toiminnan alasajoon. Hintoja alennettiin asiakkaiden
houkuttelemiseksi niin paljon, että kannattavuus alkoi kärsiä.
-Suuri devalvaatio ja lainan korkojen nousu jopa lähelle 20 prosenttia aiheutti suuria
vaikeuksia monille yrittäjille ja heidän asiakkailleen. 1980-luvun lopulla yrittäjille kaupitellut
ulkomaan lainat tulivat monelle todella kalliiksi.
- FYSI ry:n toimistoon tulleet puhelut olivat vakavia ja edunvalvonnan keskeiseksi
asiaksi tuli yrittäjien ongelmien kuunteleminen ja uusien toimintamallien löytäminen, sekä
kustannuslaskennan opettaminen yrittäjäkohtaisesti.
-Vakuutusyhtiöt halusivat säästöjä ja valtio rahaa, minkä vuoksi keksittiin ns.
laastarivero: lakisääteisen vakuutuksen piirissä olevat (liikennevakuutus ja tapaturmavakuutus)
asiakkaat pakotettiin menemään julkiseen terveydenhuoltoon. Vakuutus ei korvannut, jos asiakas
meni esim. yksityiseen lääkärikeskukseen. FYSI ry:n edunvalvonta onnistui: ainoana
poikkeuksena oli fysioterapia, jota korvattiin edelleen yksityisissä fysioterapiayrityksissä käyville
vakuutuspotilaille.
-Vuonna 1992 tehtiin televisiokampanja ”Fysioterapeutti auttaa liikettä jatkumaan” ja
otettiin aktiivikäyttöön pyöreä Fysi-logo. Kampanja oli hyvä, mutta taloudellisesti vaikea FYSI
ry:lle.
-Arvonlisävero tuli liikevaihtoveron tilalle. FYSI ry perusti vuonna 1992 Suomen
Fysikaaliset Hoitolaitokset Oy:n, jolle siirrettiin kaikki arvonlisäverolliset toiminnot ja osa
laajemmalle joukolle suunnatuista koulutuksista.
Edunvalvontaa ja yhteiskuntasuhteiden hoitoa pidettiin kuitenkin tärkeänä. FYSI ry
toimi ensimmäisen Yksityisalojen työntekijöiden ja toimihenkilöiden Työttömyyskassan, ns.
Loimaan kassan ensimmäisenä asiaimistona ja Aino Sainio nimitettiin sen hallitukseen.
Hallitustyöskentely jatkui 2011 loppuun saakka, viimeiset kuusi vuotta puheenjohtajana. Tänä
aikana ainoa ay-liikkeestä riippumaton työttömyyskassa, nykyisin YTK, kasvoi 3000 jäsenen alusta
300.000 jäsenen kassaksi.
FYSI -paikalliskierrokset puheenjohtajan ja toiminnanjohtaja vetäminä ja Fennian sponsoroimina
jatkuivat joka vuosi: hoitohinnoista ei enää voitu päättää, mutta muita asioita riitti.
Kun rahaa oli vähän, piti keksiä ulkopuolisia rahoittajia ja erilaisia yhteistyökuvioita.
-Edunvalvontayhteistyö TEPA ry:n kanssa oli tiivistä. Talous oli tiukalla joka
järjestössä ja siksi merkittävä osa edunvalvonnasta tehtiin joukolla. Laastarivero, alv:n aiheuttamat
kilpailunvääristymät, sairausvakuutus, julkiset liikelaitokset ja monet muut asiat olivat
edunvalvonnan kohteena.
- FYSI ry haki ja sai ESR –rahaa yhteistyössä Turun Yliopiston
täydennyskoulutuskeskuksen kanssa järjestettävään Fysioterapia-alan naisyrittäjäkoulutukseen,
johon osallistui 40 naisyrittäjää v. 1998. Vuoden projektin aikana yrityksiin syntyi noin 80 uutta
työpaikkaa.
Miespuoliset FYSI-yrittäjät ilmoittivat haluavansa myös mukaan, minkä vuoksi
haettiin uusi rahoitus. Fysimark –koulutus toteutettiin ESR-rahoituksen tulella yhteistyössä Turun
Kauppakorkeakoulun Yritystoiminnan tutkimuskeskuksen kanssa vuotta myöhemmin. Mukana oli
40 yrittäjää, joista noin puolet miehiä. Työllistämisvaikutus oli sama: 80 uutta työpaikkaa.
Akupunktuurikoulutus aloitettiin kolmen järjestön; Suomen Lääkäreiden
Akupunktioyhdistyksen, Suomen Fysioterapeutit ry:n ja FYSI ry:n kesken. Koulutus on
osoittautunut varsin suosituksi ja parhaina vuosina alkoi kaksi koulutusta.
2000-luvulle tultiin suurin odotuksin
FYSI ry aloitti laatuprojektin jälleen yhteistyössä Turun Yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen
kanssa, nyt lääninhallituksen rahoituksella.. Laatukoulutuksena toteutettuun projektiin osallistui
vuoden aikana ennätysmäärä, yli 200 FYSI ry:n jäsenyrittäjää, joiden tavoitteena oli tehdä
laatukansio omille yrityksilleen.
FYSI ry:lle valmistuivat ensimmäiset nettisivut ja pikku hiljaa alettiin siirtyä
sähköiseen asiointiin. Se ei käynyt nopeasti, koska aika harvoilla jäsenyrityksillä oli nettisivut ja
sähköposti käytössä.
Edunvalvontayhteistyö Terveydenhoitolan Palvelujärjestöt TEPA ry:n kanssa jatkui
samoilla aiheilla kuin edellisellä vuosikymmenelläkin. Erityisen huolestuneita oltiin julkisen
terveydenhuollon liikelaitoksista ja niiden tulosta myös vapaille markkinoille sekä
kilpailuneutraliteetista. Sairausvakuutuksen säilyttämisen ja korvaustason puolesta taisteltiin
edelleen. Lisäksi alettiin kaivata eri terveydenhuollon sektoreiden välistä yhteistyötä.
TEPA ry haki ja sai v. 2001 ESR –rahoituksen ”Tietointensiivisen terveydenhuoltoon
TEPA” –nimiseen koulutukseen, johon valittiin hakemusten perusteella lääkärikeskusten johtajia,
fysioterapiayrittäjiä, apteekkareita ja silmäoptikkoja. Kaksi vuotta kestänyt projekti oli erittäin
onnistunut. Koulutuksen aikana mukana olleisiin 40 yritykseen syntyi noin 240 uutta työpaikkaa –
eikä tässä luvussa ole mukana Mehiläisen yrityskauppojen ansiosta tapahtunutta
henkilökuntamäärien kasvua.
Kelan kanssa oli monenlaista yhteistyötä. Kela osti vaikeavammaisten lääkinnällisen
kuntoutuksen palveluja fysioterapiayrityksiltä ja aloitti kilpailutukset. FYSI ry:ssä arvostettiin
erityisesti sitä, että ennen kilpailutuksia tapahtuneen standardin määrittämisessä Kela keskusteli
järjestöjen kanssa niiden sisällöstä. Näin saatiin muutama turha mittari pois ja joitakin tärkeitä
asioita tilalle. Yhteisenä tavoitteena oli laadukas toiminta. Auditoinnit yleistyivät ja tiukkenivat,
samoin kuin kilpailutuksetkin. Pienyrittäjille kilpailutukset ovat valtava voimanponnistus.
Vuosikymmenen lopulla Kela perusti vaikeavammaisten kuntoutus –VAKE-toimikunnan, jossa
FYSI:llä on edustajana puheenjohtaja Matti Kettunen.
Kelan hallinnoimassa sairaanhoitovakuutuksessa otettiin käyttöön valtakirjamenettely,
joka muuttui varsin pian suorakorvausjärjestelmäksi. Kela houkutteli terveydenhoitoalan yrittäjiä
siirtymään sähköiseen asiointiin maksamalla yrityksille korvausta korvaushakemuksista. Perusteena
oli se, että Kelalle koitui säästöjä, kun yritykset rupesivat tekemään aiemmin Kelalla kuuluneita
töitä. Fysioterapian sairausvakuutustaksoja ei ole korotettu yli 20 vuoteen. Vaatimukset niiden
korottamiseksi on ollut yksi edunvalvonnan kestoaihe.
Vuosikymmenen alkupuolella Kela perusti Kelan hallituksen avuksi
neuvottelukunnan, jossa TEPA ry:n asiamies, FYSI:n toiminnanjohtaja Aino Sainio on ollut alusta
lähtien jäsenenä.
Kanta-hanke ja uudet lait sähköisistä potilasasiakirjoista aktivoivat FYSIä ja muita
terveydenhuollon yrittäjäjärjestöjä kannanottoihin ja lukuisiin seminaareihin. FYSI aloitti
tietotekniikkakoulutuksen jäsenyrittäjilleen vuosikymmenen lopulla, jotta näillä olisi paremmat
valmiudet siirtyä sähköiseen asiointiin. Kelan hallinnoimaksi tarkoitetun järjestelmän piti uuden
lain mukaan olla valmis 1.4.2011, mutta tälläkään hetkellä ei ole mitään tietoa siitä, kuinka pitkälle
toteutus venyy.
Potilaslainsääädäntöä täsmennettiin, asiakkaiden oikeuksia lisättiin ja
palvelusetelilainsäädäntö astui voimaan. Tavoitteena oli asiakkaan valinnanvapauden lisääminen.
FYSI ry ja muutama muukin terveydenhuollon yrittäjäjärjestö palasi Suomen
Yrittäjien jäseneksi vuosikymmenen puolivälissä, kun SY lupasi perustaa Hyvinvointivaliokunnan.
FYSI ry:n puheenjohtaja Matti Kettunen on toiminut sen puheenjohtajana pian kolme kautta,
yhtensä kuusi vuotta. Valiokunnassa, jonka jäsenet SY:n hallitus vahvistaa, on 14 terveyshoitoalan
ja yksi sosiaalialan järjestö. Neuvottelukunta valmistelee kannanottoja ja koordinoi jäsenjärjestöjen
yhteistä edunvalvontaa. TEPA ry:n merkitys on vähentynyt vastaavasti. Matti Kettunen on istunut
kaksi kautta SY:n hallituksen varajäsenenä valiokunnan jäsenjärjestöjen esittämänä.
Toimintaympäristö muuttui voimakkaasti myös terveydenhoitoalan sisällä. Suurimmat
lääkärikeskukset aloittivat yritysostot ja koon kasvattamisen ja alkoivat kehittää
liiketoimintaosaamistaan. Tämä kysyi rahaa, ja niin mukaan tulivat kansainväliset pääomasijoittajat.
Vuosikymmenen loppuun mennessä joukosta erottui kaksi suurta, Mehiläinen ja Terveystalo. Osa
kansanedustajista ja osa lehdistöstäkin suhtautui suorastaan vihamielisesti siihen, että meillä on
terveydenhuollossa pörssiyhtiöitä, joita omistetaan kansainvälisesti. Tuotetun palvelun määrä ei
juuri lisääntynyt, koska kasvu tuli merkittäviltä osin yritysostoista.
Samaan aikaan julkinen sektori alkoi perustaa liikelaitoksia ja vuosikymmenen
puolivälissä julkisesti omistettuja yhtiöitä. Yksityissektori kokee nämä pahoina kilpailijoina, koska
yhtiöt voivat saada huomenlahjaksi suuria omaisuuksia omistajakuntayhtymiltään ja poliittiset
päättäjät eivät päästä edes tappiollisia yrityksiään konkurssiin, vaan tappiot maksatetaan
veronmaksajilla. yhtenä esimerkkinä on kuuden kunnan (Tuusula, Järvenpää jne.) yhteistyönä
perustettiin Kiljavalle kuntoutussairaala, joka on perustamisestaan lähtien tuottanut tappioita.
Sairaalaa ei olisi tarvittu, koska alueen fysioterapiayrittäjät olisivat voineet hoitaa kaikki asiakkaat.
FYSI ry:n sisällä mietittiin, miten jatkossa voitaisiin tarjota palveluja suurille
fysioterapia- ja kuntoutuspalvelujen ostajille ja vuosikymmenen alussa ruvettiin keskustelemaan
yhteisen markkinointiin ja myyntiin erikoistuvan yhteisyrityksen tarpeellisuudesta.
Vuosikymmenen loppupuolella perustettiin Fysi Partners Finland Oy, jonka osakkaaksi tuli runsaat
100 yritystä jo vuosikymmenen loppuun mennessä. Jo tällaisena on se on alan suurin
verkostoyritys. Toiminnan kehittämiseksi on haettu ja saatu avustuksia ELY-keskuksilta ja
Tekesiltä. Nyt ollaan panostettu nettipohjaisen toimintajärjestelmän kehittämiseen siten, että
pienetkin osakasyritykset voivat saada toimivan järjestelmän arvostetulle sähköiselle alustalle
nopeasti ja edullisesti.
Kilpailu koventui myös rinnakkaisaloilla. Ei-lääketieteellisten hyvinvointipalveluiden
puolella kilpailu lisääntyi valtavasti. Kuntosalitoimintaankin tulivat mukaan kansainväliset ketjut,
kauneuden ja terveyden rajapinnassa syntyi koko ajan yrityksiä ja joukossa oli ja on monenlaista
toimijaa. Tämä pakottaa fysioterapia-alaa uusiutumaan ja kehittelemään uuden tyyppisiä tuotteita
hyviksi koettujen nykymenetelmien rinnalle.
Geriatrisen kuntoutuksen tarve lisääntyy jatkuvasti ja tähänkin on kehitetty koulutusta.
Dementikkojen määrä kasvaa ja osaamiselle on kysyntää. Toisaalta terveiden eläkeläisten määrä
kasvaa ja heitä varten tarvitaan toisentyyppistä palvelua.
Vuoden 2011 keväällä oli pidetty Eduskuntavaalit ja hallitusneuvotteluissa nousi esille
leikkaukset. Yhdeksi kohteeksi esitettiin sairaanhoitovakuutusta. FYSI ry käynnisti massiivisen
kampajan, jonka avulla kansanedustajille suoraan ja noin 700 tiedotusvälineelle lähetettiin tietoa
sairausvakuutuksen hyödyllisyydestä ja taloudellisuudesta. Hallitusneuvotteluissa keskeisessä
asemassa ollutta kansanedustaja Paula Risikkoa (kok) tuettiin hyvällä taustainformaatiolla. Tavoite
onnistui: hallitusohjelmaan ei kirjattu fysioterapiaan ulottuvia leikkauksia ja neuvottelijasta, Paula
Risikosta, tuli sosiaali- ja terveysministeri.
FYSI ry:n toimisto
Vuoden 2011 alussa ryhdyttiin pohtimaan seuraajaa toiminnanjohtaja Aino Sainiolle,
joka oli siirtymässä vetämään Fysi Partners Finland Oy:tä vuoden vaihteen tienoilla. Elokuussa
paikka laitettiin auki ja siihen saatiin 25 oikein hyvää hakijaa. Valintaprosessi ja haastattelut
ostettiin ammattitoimistolta ja testausten ja haastattelujen jälkeen FYSI ry:n hallitus päätyi
valitsemaan uudeksi toimitusjohtajaksi Oikeustieteen maisteri Martti Heinosen, jolla oli kokemusta
yrittäjäjärjestöstä. Samalla valittiin järjestöpäälliköksi kauppatieteen maisteri Leila Salonen, joka on
ollut FYSI ry:n palveluksessa aiemminkin.
Toimiston henkilökuntaan kuuluvat heidän lisäkseen koulutussuunnittelija Mari
Visakko, järjestösihteeri Tuula Väyrynen ja talousassistentti Sirpa Leskinen. Toinen
koulutussuunnittelija Katja Tonteri on hoitovapaalla. Lehden ja FYSI-yrittäjäinfon toimittajana on
freelancer toimittaja Ritva Tiittanen-Wallenius. Lehden taitto, kirjanpito ja muut palvelut ostetaan
tarpeen mukaan.
LOPUKSI
Haluan esittää lämpimät kiitokset kaikille Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry:n
puheenjohtajalle, hallituksen jäsenille ja kaikille jäsenyrittäjille, joiden kaikkien kanssa minulla on
ollut ilo työskennellä. Yhteistyö on aina ollut saumatonta ja sekä puheenjohtajat että hallituksen
jäsenet ovat tehneet pyyteetöntä työtä alan yrittäjien hyväksi. Luottamushenkilöille ei ole maksettu
palkkioita, vaan pelkät kulukorvaukset.
Erityiskiitokset haluan kohdistaa FYSI ry:tä pisimpään luotsanneelle Matti Kettuselle,
joka on tällä vuosituhannella antanut valtavan talkootyöpanoksen FYSI ry:n ja sen jäsenyrittäjien
hyväksi. Matti on aina ollut valmis tulemaan ja osallistumaan, menemään mukaan työryhmiin ja
tullut edunvalvontatapaamisiin. Matti nauttii myös yhteistyökumppaneiden suurta luottamusta
Kelassa, Suomen Yrittäjissä ja monilla muilla tahoilla.
Jäsenistölle Matti on tullut tutuksi paikalliskierroksilla erityisesti väsymättömänä exeltaulukkojen tekijänä. Hän on rustannut niitä yrittäjäkollegoidensa avuksi helpottamaan
kustannuslaskentaa kilpailutuksissa ja muutenkin.
FYSI ry:lle menestyksekästä jatkoa ja akikkea hyvää toivottaen
Emeritus –toiminnanjohtaja Aino Sainio
VUODEN FYSIOTERAPIAYRITTÄJÄT v. 1995-2011
Vuonna 1995 FYSI ry:n hallitus päätti ruveta myöntämään Vuoden fysioterapeutti/
fysioterapiayritys palkinnon. Ensimmäinen Vuoden fysioterapeutti julkistettiin vuoden 1995 FYSIpäivillä. Palkinnon sai kotkalainen fysioterapiayrittäjä Raija Liukkonen.
1. 1995
2. 1996
3. 1997
4. 1998
5. 1999
6. 2000
7. 2001
8. 2003
9. 2004
10. 2005
11. 2006
12. 2007
13. 2008
14. 2009
15. 2010
16. 2011
Raija Liukkonen, Fysikaalinen Hoitolaitos Ergo Fysio, Kotka
Kyllikki Koho, Lahden Kuntohoito, Lahti
Gia Alexandersson, Paraisten Fysiopalvelu – Pargas Fysiotjänst
Sirkku Paljakka-Parkkila, Lahden Fys-Team Oy, Lahti
Sonja Tuomolin, Viherlaakson FysioSporttis, Espoo
Raija Knuuttila ja Paula Sarias/ Fysiopalvelu Knuuttila & Sarias, Oulu
Jarkko Hassinen, Hyvinkään Hyvä Kunto Oy, Hyvinkää
Ritva ja Pekka Niemi, Kuntoutusyhtymä Oy, Turku
Jarmo latvala, Länsirajan Fysikaalinen Hoitolaitos, Kolari
Jorma Pulkkinen, Heinolan Lääkintävoimistelu, Heinola
Heikki Hämäläinen, Turun Ortopedinen Kuntotalo Apex Oy, Turku
Markku Paatelma, Lahti
Minna Penttilä, Vanhan Kutomon Fysioterapia Oy, Forssa
Terhi Enjala, Keravan Lääkintävoimistelu Oy, Kerava
Maija Käyhty, Suomen Fysiogeriatria Oy, Espoo
Juhani Vesanen, Pirkanmaan FysioCenter Oy, Tampere
FYSI ry:n puheenjohtajat:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Karin Krogell, pj. 1972-74
Pekka Niemi, pj. 1975-78
Ritva Niemi, pj. 1979-86
Sirkku Pohjanpalo, pj. 1987-89
Heikki Hämäläinen, pj. 1990-93 ja 1999-2001
Arja Hornborg, pj. 1994-98
Jorma Pulkkinen, pj. 2000
Jarkko Hassinen, pj. 2003
Matti Kettunen, pj. 2004-2012 (31.1.2012 saakka)
FYSI ry:n hallitukset 1972-2011
Hallitus 2011
pj Matti Kettunen, varapj Mika Mustonen
Jäsenet: Tuula Bondár, Heikki Hämäläinen, Kirsti Jännes, Raija Knuuttila, Kirsi Miss, Tuula Mustonen, Antti
Paasio, Kylli Pesonen
Varajäsenet: Päivi Sirén-Laine, Jukka-Pekka Kouri, Anna-Liisa Tanninen, Terhi Enjala, Sinikka Hevonoja, Kari
Pitkänen, Minna Penttilä, Mari Halkola
Hallitus 2010
pj Matti Kettunen, varapj Mika Mustonen
Jäsenet: Tuula Bondár, Sinikka Hevonoja , Heikki Hämäläinen, Kirsti Jännes, Raija Knuuttila, Tuula
Mustonen, Antti Paasio, Kylli Pesonen
Varajäsenet: Päivi Sirén-Laine, Jukka-Pekka Kouri, Anna-Liisa Tanninen, Kirsi Miss, Paula Sarias, Kari
Pitkänen, Minna Penttilä, Mari Halkola
Hallitus 2009
pj Matti Kettunen, varapj Mika Mustonen
Jäsenet: Tuula Bondár, Sinikka Hevonoja , Heikki Hämäläinen, Kirsti Jännes, Raija Knuuttila, Tuula
Mustonen, Antti Paasio, Kylli Pesonen
Varajäsenet: Päivi Sirén-Laine, Anna-Liisa Tanninen, Gia Andersson, Kirsi Miss, Paula Sarias, Kari Pitkänen,
Mari Halkola, Kyllikki Laukkonen
Hallitus 2008
pj Matti Kettunen, varapj Jari Partanen
Jäsenet: Tuula Bondár, Heikki Hämäläinen, Kirsti Jännes, Mika Mustonen, Tuula Mustonen, Antti Paasio,
Kylli Pesonen, Paula Sarias
Varajäsenet: Päivi Sirén-Laine, Anna-Liisa Tanninen, Gia Andersson, Malla Björn, Kari Pitkänen, Mari
Halkola, Kyllikki Laukkonen, Sinikka Hevonoja
Hallitus 2007
pj Matti Kettunen, varapj Jari Partanen
Jäsenet: Mari Halkola, Heikki Hämäläinen, Kirsti Jännes, Petra Kaukoranta, Mika Mustonen, Tuula
Mustonen, Paula Sarias, Kai Stenius
Varajäsenet: Päivi Sirén-Laine, Liisa Alapiessa, Gia Andersson, Malla Björn, Kari Pitkänen, Sinikka Hevonoja,
Kylli Pesonen, Miika Aulio
Hallitus 2006
pj Matti Kettunen, varapj Kirsti Jännes
Jäsenet: Mari Halkola, Sinikka Hevonoja, Heikki Hämäläinen, Petra Kaukoranta, Jari Partanen, Kylli Pesonen,
Paula Sarias, Kai Stenius
Varajäsenet: Päivi Sirén-Laine, Liisa Alapiessa, Tuula Bondár, Gia Andersson, Malla Björn, Kari Pitkänen,
Kirsti Ketola, Pirjo Lehtinen
Hallitus 2005
pj Matti Kettunen, varapj Kirsti Jännes
Jäsenet: Mari Halkola, Sinikka Hevonoja, Petra Kaukoranta, Jari Partanen, Kylli Pesonen, Paula Sarias, Kai
Stenius, Jouni Viinamäki
Varajäsenet: Marina Virtanen, Tuula Bondár, Kari Pitkänen, Kirsti Ketola, Pirjo Lehtinen, Heikki Hämäläinen,
Gia Andersson, Maarit Helenius
Hallitus 2004
pj Matti Kettunen, varapj Kirsti Jännes
Jäsenet: Mari Halkola, Sinikka Hevonoja, Petra Kaukoranta, Kirsti Ketola , Kylli Pesonen, Kari Pitkänen, Kai
Stenius, Jouni Viinamäki
Varajäsenet: Marina Virtanen, Tuula Bondár, Pirjo Lehtinen, Heikki Hämäläinen, Paula Sarias, Jorma
Pulkkinen, Gia Andersson, Maarit Helenius
Hallitus 2003
pj Jarkko Hassinen, varapj Kirsti Jännes
Jäsenet: Mari Halkola, Sinikka Hevonoja, Petra Kaukoranta, Matti Kettunen, Kylli Pesonen, Kari Pitkänen,
Teuvo Uusitalo, Timo Virtanen
Varajäsenet: Tuula Bondár, Heikki Hämäläinen, Jorma Pulkkinen, Kirsti Ketola, Maarit Helenius, Jouni
Viinamäki, Harri Haukila, Tarja Peltoniemi
Hallitus 2002
pj Jorma Pulkkinen, varapj Kirsti Jännes
Jäsenet: Mari Halkola, Jarkko Hassinen, Sinikka Hevonoja, Jussi Hietikko, Paula Sarias, Petra Staudinger,
Teuvo Uusitalo, Timo Virtanen
Varajäsenet: Tuula Bondár, Maarit Helenius, Heikki Hämäläinen, Kirsti Ketola, Harri Haukila, Tarja
Peltoniemi, Hannu Fränti, Pirjo Lehtinen
Hallitus 2001
pj Heikki Hämäläinen, varapj Kirsti Jännes
Jäsenet: Mari Halkola, Harri Haukila, Sinikka Hevonoja, Jussi Hietikko, Kari Pitkänen, Paula Sarias, Petra
Staudinger, Timo Virtanen
Varajäsenet: Tuula Bondár, Maarit Helenius, Jorma Pulkkinen, Kirsti Ketola, Tarja Peltoniemi, Hannu Fränti,
Teuvo Uusitalo, Pirjo Lehtinen
Hallitus 2000
pj Heikki Hämäläinen, varapj Kirsti Jännes
Jäsenet: Tuula Bondár, Jarkko Hassinen, Harri Haukila, Sinikka Hevonoja, Kari Pitkänen, Petra Staudinger,
Teuvo Uusitalo, Timo Virtanen
Varajäsenet: Maija-Liisa Kaipio, Kirsti Pekonen, Jorma Pulkkinen, Tarja Peltoniemi, Pirjo Lehtinen, Mari
Halkola, Jussi Hietikko, Pirjo Vaajamo
Hallitus 1999
pj Heikki Hämäläinen, varapj Kirsti Jännes
Jäsenet: Tuula Bondár, Jarkko Hassinen, Harri Haukila, Sinikka Hevonoja, Kari Pitkänen, Sonja Tuomolin,
Teuvo Uusitalo, Timo Virtanen
Varajäsenet: Maija-Liisa Kaipio, Kirsti Pekonen, Jorma Pulkkinen, Pirjo Lehtinen, Jussi Hietikko, Pirjo
Vaajamo, Terhi Beilinson, Marja Virpi
Hallitus 1998
pj Arja Hornborg, varapj Kari Pitkänen
Jäsenet: Jarkko Hassinen, Harri Haukila, Sinikka Hevonoja, Kirsti Jännes, Osmo Rekonen, Sonja Tuomolin,
Teuvo Uusitalo, Timo Virtanen
Varajäsenet: Jorma Pulkkinen, Jussi Hietikko, Terhi Beilinson, Erja Holgeri, Heikki Hämäläinen, Anna-Liisa
Tanninen, Kristiina Ulvio, Raija Liukkonen
Hallitus 1997
pj Arja Hornborg, varapj Kari Pitkänen
Jäsenet: Jarkko Hassinen, Harri Haukila, Sinikka Hevonoja, Kirsti Jännes, Osmo Rekonen, Teuvo Uusitalo,
Timo Virtanen, Heikki Hämäläinen
Varajäsenet: Jorma Pulkkinen, Jussi Hietikko, Erja Holgeri, Anna-Liisa Tanninen, Kristiina Ulvio, Raija
Liukkonen, Maija Käyhty, Titi Joutseno
Hallitus 1996
pj Arja Hornborg, varapj Heikki Hämäläinen
Jäsenet: Harri Haukila, Jussi Hietikko, Kirsti Jännes, Osmo Rekonen, Timo Virtanen, Kari Pitkänen, Jorma
Pulkkinen
Varajäsenet: Anna-Liisa Tanninen, Kristiina Ulvio, Raija Liukkonen, Maija Käyhty, Jarkko Hassinen, Titi
Joutseno, Teuvo Uusitalo
Hallitus 1995
pj Arja Hornborg, varapj Heikki Hämäläinen
Jäsenet: Jussi Hietikko, Maija Käyhty, Titi Nikunen, Osmo Rekonen, Timo Virtanen, Kari Pitkänen, Jorma
Pulkkinen, Juha Tammelin
Varajäsenet: Harri Haukila, Anna-Liisa Tanninen, Raija Liukkonen, Jarkko Hassinen, Teuvo Uusitalo, Kyllikki
Pirhonen, Aila Kemppinen, Heikki Lange
Hallitus 1994
pj Arja Hornborg, varapj Sonja Tuomolin
Jäsenet: Jussi Hietikko, Heikki Hämäläinen, Maija Käyhty, Titi Nikunen, Timo Virtanen, Kari Pitkänen, Jorma
Pulkkinen, Juha Tammelin
Varajäsenet: Marja Hurme, Anna-Liisa Tanninen, Raija Liukkonen, Erkki Laihorinne, Teuvo Uusitalo, Kyllikki
Pirhonen, Aila Kemppinen, Heikki Lange
Hallitus 1993
pj Heikki Hämäläinen, varapj Sonja Tuomolin
Jäsenet: Jussi Hietikko, Arja Hornborg, Marja-Stiina Nikunen, Kyllikki Pirhonen, Timo Virtanen, Kari
Pitkänen, Jorma Pulkkinen, Teuvo Uusitalo
Varajäsenet: Marja Hurme, Anna-Liisa Tanninen, Aila Kemppinen, Maarit Eskola-Heikkinen, Tuija Siitonen,
Raija Liukkonen, Heikki Lange, Erkki Laihorinne
Hallitus 1992
pj Heikki Hämäläinen, varapj Sonja Tuomolin
Jäsenet: Pekka Niemi, Arja Hornborg, Marja-Stiina Nikunen, Kyllikki Pirhonen, Timo Virtanen, Kari Pitkänen,
Jorma Pulkkinen, Teuvo Uusitalo
Varajäsenet: Leena Hätönen, Anna-Liisa Tanninen, Aila Kemppinen, Maarit Eskola-Heikkinen, Tuija
Siitonen, Eero Penttinen, Heikki Lange, Gunnevi Vesterlund
Hallitus 1991
pj Heikki Hämäläinen, varapj Sonja Tuomolin
Jäsenet: Arja Hornborg, Liisa Kuusisto, Pekka Niemi, Tarja Pajunen, Kyllikki Pirhonen, Timo Virtanen, Sirkku
Pohjanpalo, Jorma Pulkkinen
Varajäsenet: Leena Hätönen, Anna-Liisa Tanninen, Kyllikki Koho, Eero Penttinen, Armi Saarela, Gunnevi
Vesterlund, Kari Pitkänen, Maarit Ruuskanen
Hallitus 1990
pj Heikki Hämäläinen, varapj Sonja Tuomolin
Jäsenet: Liisa Kuusisto, Tarja Pajunen, Sirkka Peramo, Kyllikki Pirhonen, Timo Virtanen, Sirkku Pohjanpalo,
Jorma Pulkkinen, Teuvo Uusitalo
Varajäsenet: Anna-Liisa Tanninen, Kyllikki Koho, Heikki Lange, Armi Saarela, Gunnevi Vesterlund, Kari
Pitkänen, Maarit Ruuskanen, Arja Hornborg
Hallitus 1989
pj Sirkku Pohjanpalo, varapj Heikki Hämäläinen
Jäsenet: Liisa Kuusisto, Tarja Pajunen, Sirkka Peramo, Kyllikki Pirhonen, Timo Virtanen, Jorma Pulkkinen,
Teuvo Uusitalo, Sonja Tuomolin
Varajäsenet: Anna-Liisa Tanninen, Kyllikki Koho, Heikki Lange, Armi Saarela, Gunnevi Vesterlund, Kari
Pitkänen, Maarit Ruuskanen, Arja Hornborg
Hallitus 1988
pj Sirkku Pohjanpalo, varapj Ritva Urrila
Jäsenet: Liisa Kuusisto, Tarja Pajunen, Kyllikki Pirhonen, Jorma Pulkkinen, Teuvo Uusitalo, Sonja Tuomolin,
Heikki Hämäläinen
Varajäsenet: Anna-Liisa Tanninen, Kyllikki Koho, Heikki Lange, Armi Saarela, Kari Pitkänen, Maarit
Ruuskanen, Sirkka Peramo, Timo Virtanen
Hallitus 1987
pj Sirkku Pohjanpalo, varapj Ritva Urrila
Jäsenet: Kyllikki Koho, Riti Kukkonen, Liisa Kuusisto, Rea Mäki, Tarja Pajunen, Jorma Pulkkinen, Sonja
Tuomolin, Leena Viitaniemi
Varajäsenet: Pirkko Suomalainen, Teuvo Uusitalo
Hallitus 1986
pj Ritva Niemi, varapj Jorma Pulkkinen
Jäsenet: Kyllikki Koho, Liisa Kuusisto, Rea Mäki, Sirkka Korkeela, Sonja Tuomolin, Leena Viitaniemi, Sirkku
Pohjanpalo, Ritva Urrila
Varajäsenet: Pirkko Suomalainen, Riitta Markkula
Hallitus 1985
pj Ritva Niemi, varapj Liisa Kuusisto
Jäsenet: Kyllikki Koho, Pirkko Suomalainen, Sonja Tuomolin, Leena Viitaniemi, Ritva Urrila, Jorma
Pulkkinen, Markku Paatelma, Sinikka Kilpikoski
Varajäsenet: Rea Mäki, Sirkku Pohjanpalo
Hallitus 1984
pj Ritva Niemi, varapj Liisa Kuusisto
Jäsenet: Ulla Nevala, Sonja Tuomolin, Leena Viitaniemi, Heikki Lange, Sinikka Kilpikoski, Rea Mäki, Sirkku
Pohjanpalo, Teuvo Uusitalo
Varajäsenet: Ritva Urrila, Jorma Pulkkinen
Hallitus 1983
pj Ritva Niemi, varapj Liisa Kuusisto
Jäsenet: Sonja Tuomolin, Leena Viitaniemi, Heikki Lange, Sinikka Kilpikoski, Rea Mäki, Sirkku Pohjanpalo,
Teuvo Uusitalo, Jorma Pulkkinen
Varajäsenet: Ulla Nevala, Pirjo Mäntyvaara
Hallitus 1982
pj Ritva Niemi, varapj Jorma Pulkkinen
Jäsenet: Sonja Tuomolin, Leena Viitaniemi, Heikki Lange, Sinikka Kilpikoski, Rea Mäki, Sirkku Pohjanpalo,
Teuvo Uusitalo, Liisa Kuusisto
Varajäsenet: Ritva Kukkonen, Pirjo Mäntyvaara
Hallitus 1981
pj Ritva Niemi, varapj Jorma Pulkkinen
Jäsenet: Ulla Häggblom, Sonja Tuomolin, Leena Viitaniemi, Heikki Lange, Rea Mäki, Teuvo Uusitalo
Varajäsenet: Sirkku Pohjanpalo, Sinikka Kilpikoski
Hallitus 1980
pj Ritva Niemi, varapj Sonja Tuomolin
Jäsenet: Ulla Häggblom, Tuija Siitonen, Leena Viitaniemi, Heikki Lange, Rea Mäki, Jorma Pulkkinen
Varajäsenet: Pekka Niemi, Sinikka Kilpikoski
Hallitus 1979
pj Ritva Niemi, varapj Heikki Lange
Jäsenet: Marjatta Aho, Pirkko Huttunen, Terri Lahtinen, Sonja Tuomolin, Rea Mäki, Ritva Urrila
Varajäsenet: Pekka Niemi, Sinikka Kilpikoski
Hallitus 1978
pj Pekka Niemi, varapj Heikki Lange
Jäsenet: Marjatta Aho, Kyllikki Koho, Terri Lahtinen, Sonja Tuomolin, Marjatta Långström, Anneli Vepsä
Varajäsenet: Eeva Limpi, Ritva Urrila
Hallitus 1977
pj Pekka Niemi, varapj Terri Lahtinen
Jäsenet: Marjatta Aho, Kyllikki Koho, Heikki Lange, Eeva Limpi, Marjatta Långström, Terttu Ruuskanen
Varajäsenet: Anneli Vepsä, Ritva Niemi
Hallitus 1976
pj Pekka Niemi, varapj Terri Lahtinen, sihteeri Ritva Niemi
Jäsenet: Raili Rainakari, Kyllikki Koho, Heikki Lange, Rea Mäki, Terttu Ruuskanen, Pirkko Murro
Varajäsenet: Kaija Haapanen, Tuula Kakkonen, Marjatta Aho
Hallitus 1975
pj Pekka Niemi, varapj Eini Lahtinen
Jäsenet: Raili Rainakari, Heikki Lange, Rea Mäki, Terttu Ruuskanen, Karin Krogell, Raija Kulmala
Varajäsenet: Kaija Haapanen, Kyllikki Koho, Marjatta Aho
Hallitus 1974
pj Karin Krogell, varapj Eini Lahtinen
Jäsenet: Raili Rainakari, Rea Mäki, Pirkko Suomalainen, Marjatta Aho
Varajäsenet: Raija Kulmala, Tuula Kakkonen
Hallitus 1973
pj Karin Krogell, varapj Eini Lahtinen
Jäsenet: Raija Kulmala, Tuula Kakkonen, Pirkko Suomalainen, Riitta Andersin
Varajäsenet: Raili Rainakari, Marjatta Aho