docKARKKILAN SEURAKUNTA
download 
Report Transcription
KARKKILAN SEURAKUNTA
Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 18.4.2012 3.5.2012 KARKKILAN SEURAKUNTA TASEKIRJA TOIMINTAKERTOMUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖS 2011 Sivu 1 Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 18.4.2012 3.5.2012 Sivu 2 SISÄLLYS 1 YLEISTÄ ....................................................................................................................... 4 1.1 Seurakunnan olemus ja tehtävä ........................................................................... 4 1.2 Taloudellinen tilanne ............................................................................................ 5 1.3 Kirkkoneuvoston esitys tilikauden alijäämästä ..................................................... 7 1.4 Jäsenmäärä ......................................................................................................... 7 1.5 Kirkolliset vaalit .................................................................................................... 7 1.6 Kirkkovaltuusto .................................................................................................... 7 1.6.1 1.7 Kirkkoneuvosto .................................................................................................... 8 1.7.1 2 Kirkkovaltuuston keskeiset päätökset ...................................................... 8 Kirkkoneuvoston keskeiset päätökset...................................................... 9 1.8 Tarkastajat ja edustajat ...................................................................................... 11 1.9 Yleishallinto ja kirkkoherranvirasto ..................................................................... 11 SEURAKUNNALLINEN TOIMINTA............................................................................. 11 2.1 Yleinen seurakuntatyö ....................................................................................... 11 2.2 Tiedotus ja viestintä ........................................................................................... 13 2.3 Musiikkityö ......................................................................................................... 13 2.4 2.5 2.6 2.7 2.8 2.3.1 Kuvaus toiminnasta ............................................................................... 13 2.3.2 Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta ............................ 14 Lapsi-, perhe- ja aikuistyö .................................................................................. 14 2.4.1 Lapsi-, perhe ja aikuistyön päälinjat....................................................... 14 2.4.2 Päiväkerho ............................................................................................ 15 2.4.3 Koululaisten iltapäiväkerho .................................................................... 15 2.4.4 Pyhäkoulu ............................................................................................. 16 2.4.5 Perhetyö ............................................................................................... 16 2.4.6 Aikuistyö ............................................................................................... 17 Varhaisnuorisotyö .............................................................................................. 18 2.5.1 Kuvaus toiminnasta ............................................................................... 18 2.5.2 Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta ............................ 18 Rippikoulutyö ..................................................................................................... 18 2.6.1 Kuvaus toiminnasta ............................................................................... 18 2.6.2 Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta ............................ 19 Nuorisotyö ......................................................................................................... 19 2.7.1 Kuvaus toiminnasta ............................................................................... 19 2.7.2 Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta ............................ 20 Diakoniatyö ........................................................................................................ 20 2.8.1 Kuvaus toiminnasta ............................................................................... 20 Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 2.8.2 2.9 3 4 5 6 18.4.2012 3.5.2012 Sivu 3 Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta ............................ 21 Lähetystyö ......................................................................................................... 21 2.9.1 Kuvaus toiminnasta ............................................................................... 21 2.9.2 Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta ............................ 22 HAUTATOIMI.............................................................................................................. 22 3.1.1 Kuvaus toiminnasta ............................................................................... 22 3.1.2 Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta ............................ 22 KIINTEISTÖTOIMI ...................................................................................................... 22 4.1.1 Kuvaus toiminnasta ............................................................................... 22 4.1.2 Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta ............................ 23 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS...................................................................................... 24 5.1 Henkilöstön määrä ............................................................................................. 24 5.2 Henkilötyövuosien määrä ................................................................................... 25 5.3 Henkilöstön sukupuoli, ikä, koulutus ja henkilömäärät tehtäväryhmittäin ............ 25 5.4 Henkilöstökoulutus............................................................................................. 25 5.5 Henkilöstön työhistoria ja vaihtuvuus ................................................................. 25 5.6 Työkyky ja terveys ............................................................................................. 25 5.7 Palkka- ja henkilöstökustannukset ..................................................................... 26 5.8 Henkilöstötilinpäätöksen tunnuslukukooste ........................................................ 26 TALOUSINFORMAATIO ............................................................................................. 29 6.1 Talousinformaation rakenne............................................................................... 29 6.1.1 Käyttötalousosa..................................................................................... 29 6.1.2 Tuloslaskelmaosa ................................................................................. 29 6.1.3 Investointiosa ........................................................................................ 29 6.1.4 Rahoitusosa .......................................................................................... 29 6.1.5 Tase ...................................................................................................... 29 6.2 Käyttötalousosa, talousarviovertailu ................................................................... 30 6.3 Tuloslaskelmaosa, talousarviovertailu ................................................................ 36 6.4 Investointien talousarviovertailu ......................................................................... 38 6.5 Tuloslaskelma, edellisen vuoden vertailu ........................................................... 41 6.6 Rahoituslaskelma .............................................................................................. 43 6.7 Tase .................................................................................................................. 45 6.8 Tilinpäätöksen liitetiedot..................................................................................... 47 KUVIOT ............................................................................................................................... 57 TAULUKOT.......................................................................................................................... 57 Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 1 1.1 18.4.2012 3.5.2012 Sivu 4 YLEISTÄ Seurakunnan olemus ja tehtävä Kaste- ja lähetyskäskyssään antaa Kristus seurakunnalleen tehtävän: ”Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastakaa heitä Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa.” (Matt. 28:19 - 20) Lähetyskäsky on muuttumaton, vaikka käskynannosta on kulunut lähes kaksi tuhatta vuotta. Maailma sen sijaan on muuttunut. Kristuksen antama käsky on ensimmäinen ja ylin ohje, joka määrittelee seurakunnan perustehtävän myös muuttuneessa maailmassa. Seuraavia täsmentäviä ohjeita ovat luterilaisissa tunnustuskirjoissa määritellyt muotoilut sekä kirkkolain ja kirkkojärjestyksen määräykset. Kirkkolaki määrittelee seurakunnan tehtävät ytimekkäästi: ”Toteuttaakseen kirkon tehtävää seurakunta huolehtii jumalanpalvelusten pitämisestä, kasteen ja ehtoollisen toimittamisesta sekä muista kirkollisista toimituksista, kristillisestä kasvatuksesta ja opetuksesta, sielunhoidosta diakoniasta ja lähetystyöstä sekä muista kristilliseen sanomaan perustuvista julistus- ja palvelutehtävistä” (KL 4:1§ ja vielä yksityiskohtaisemmin KJ 2. luku). Seurakunnan tehtävänä on ensisijaisesti toteuttaa Kristuksen antamaa ohjetta. Perustehtävän hoitaminen vaatii keskittymistä jumalanpalveluselämään, kirkollisiin toimituksiin ja lähetystyöhön. Jotta kirkkolain antaman velvoitteet tulevat täytetyiksi, pitää seurakunnan toiminnassa panostaa myös rippikouluopetukseen, kristilliseen kasvatustyöhön sekä diakoniaan ja sielunhoitoon. Seurakunnan toimintaympäristö vaikuttaa seurakunnan mahdollisuuksiin toteuttaa tehtäväänsä. Kun ympäröivässä yhteiskunnassa menee huonosti, heikkenee myös seurakunnan mahdollisuus hoitaa tehtäväänsä. Vuonna 2011 Karkkilan seurakunnan talouskehitys pakotti miettimään miten nykyisessä laajuudessaan oleva toiminta rahoitetaan. Vuoden 2011 aikana seurakunnassa suunniteltiin säästöjä, joiden toteuttaminen tapahtuu vuosien 2012 ja 2013 aikana. Tulevat säästöt tulevat vaikuttamaan seurakunnan toimintaan. Jotain on tulevina vuosina tehtävä eri tavalla ja jotain on jätettävä tekemättä. Seurakunnan toimintaa on tärkeää kehittää niin, että yhä useampi kuntalainen tuntee kotiseurakunnan omakseen ja kasvaa yhteiseen kristilliseen vastuuseen. Seurakunnan jäsenmäärän pieneneminen on saatava loppumaan. Seurakunnan on jatkossa keskityttävä perustehtäviin, jotka tulee toimittaa laadukkaasti seurakuntalaisia toimintaan kutsuen. Kristuksen käsky ja kirkkolaki ovat ohjeita, jotka ohjaavat kehittämään toimintaa tiettyyn suuntaan. Seurakunta päättää näiden ohjeiden tulkitsemisesta ja käytännön toteuttamisesta. Toimintakertomuksessa vuoden 2011 toimintaa ja sille asetettuja tavoitteita peilataan seurakuntamme perustoimintokuvaukseen, vuoden 2011 talous- ja toimintasuunnitelmaan sekä seurakunnan strategiaan. Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 1.2 18.4.2012 3.5.2012 Sivu 5 Taloudellinen tilanne Kuvio 1: Karkkilan seurakunnan verotulokertymä vuosi 2011 (2010) Kirkollisverokertymä vuonna 2011 oli 1.277.762 eur (+5%). Osuus yhteisöveron tuotosta oli 183.969 eur (+21%) ja kokonaisverokertymä 1.461.731 eur (+7%). Suluissa on esitetty vertailu vuoteen 2010. Vuoden 2011 talousarvioon budjetoitu verotulokertymä oli 1.427.000 eur. Verotuloja kertyi 34.731 eur (+2%) budjetoitua enemmän. Yhteisöveron tuotto oli oleellisesti budjetoitua korkeampi ja verotulokertymän budjettiylitys perustui tähän. Vuoden 2011 kirkollisverotuoton kehitykseen vaikutti talouden hidastunut kasvu, kirkonjäsenkehitys ja paikkakunnan muuttotappio. Verotulot vuosittain Toteutunut 2006 2007 2008 2009 2010 2011 1.300.958 1.364.760 1.438.977 1.434.381 1.370.453 1.461.731 Talousarvio TA 1.298.250 TA 1.340.480 TA 1.439.848 TA 1.481.204 TA 1.350.000 TA 1.427.000 Toteutuminen % 97,1 100,2 99,9 97 101,5 102,4 Taulukko 1: Karkkilan seurakunnan verotulokertymä vuosittain Vuoden 2011 aikana Karkkilan työttömyys väheni. Vuoden lopussa työttömyysaste oli 8,4%, kun se tammikuun lopussa oli ollut 9%. Karkkilalaisista kuului kirkkoon 2000-luvun alussa yli 79%. Vuoden 2011 lopussa kirkkoon kuului enää noin 73% kaupunkilaisista. Jäsenmäärän muutos vaikuttaa oleellisesti kirkollisverokertymään. Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto VUOSI Yhteisöveron osuus verotuloista € Verotulot/jäsen € Vuosikate € Vuosikate/jäsen € Vuosikate %/(toimintatulot + verotulot) Poistot € Poistot/jäsen € Poistot %:ia verotuloista Vaihto- ja rahoitusomaisuus yhteensä Kassavarat Yli-/alijäämä Seurakunnan väkiluku Muutos edelliseen vuoteen Seurakuntaan kuuluminen %:ia 18.4.2012 3.5.2012 Sivu 6 2008 163.502 206 149.571 21,50 9,8 100.532 14,45 6,99 466.858 103.369 64.495 2009 125.657 207 112.590 16,29 7,4 119.675 17,31 8,34 380.790 62.607 7.800 2010 152.107 200 -5.498 -0,80 -0,37 130.511 19,01 9,52 243.352 90.150 -127.768 2011 183.969 217 63.145 9,37 4,1% 130.297 19,34 8,91 272.423 123.637 -58.911 6.956 -12 76,6 6.913 -43 75,9 6.866 -47 74,6% 6738 -128 73,3% Taulukko 2: Karkkilan seurakunnan talouden tunnuslukuja ja seurakuntalaisten määrä. Seurakunnan taseessa vaihtuvat vastaavat olivat vuoden 2011 päättyessä 272.423 eur (243.352 eur). Ne on sijoitettu rahalaitoksiin. Seurakunta on velaton. Rahavarat lisääntyivät hieman vuoden 2011 aikana. Yhteiskunta on siirtynyt hitaamman kasvun aikaan ja verotulojen kasvu on taittunut. Verotulot riittävät kattamaan toimintamenot, mutta poistojen jälkeen tulos on alijäämäinen. Investointeihin ei ole varaa. Tämän takia seurakunnassa tehtiin vuoden 2011 aikana toiminnan- ja talouden sopeutussuunnitelma, joka ohjasi jo vuoden 2012 suunnittelua. Sopeuttamissuunnitelma määritteli keinoja, joilla toiminta ja talous saadaan tasapainoon valtuustokauden 2011 – 2014 aikana. Sopeutusratkaisuilla oli vaikutuksia jo vuoden 2011 aikana. Seurakunnan vuosikate oli 63.145 eur (5.498 eur ) positiivinen. Kun vuosikatteesta vähennetään korjausinvestoinnit 28.693 eur, on kassavirta investointien jälkeen 34.451 eur ( -74.638 eur) positiivinen. Seurakunnassa on kahden vuoden aikana tehty vain välttämättömiä korjausinvestointeja. Niiden arvo on oleellisesti poistoja alhaisempi. Seurakuntataloudessa pyrkimyksenä on, että vuosikatteesta vähennettyjen poistojen jälkeen pitäisi tilikauden tuloksen olla positiivinen. Vuonna 2011 vuosikate oli 63.145 eur positiivinen. Poistojen ja poistoeron nettovaikutus tilikauden alijäämään oli 122.056 eur. Tilikauden alijäämä oli 58.911 eur (- 127.768 eur). Talousarvio oli laadittu 127.138 eur alijäämäiseksi. Sopeutustoimet vaikuttivat jo vuoden 2011 aikana, mutta vuoden 2012 myötä ne ovat täydessä käytössä. Seurakunnan veroprosentti nostettiin vuoden 2012 alusta 1,50 %:iin. Seurakunnallisessa toiminnassa pappien määrä vähennettiin neljästä kolmeen ja 60% diakonin virka lopetettiin. Hartauselämän tehtäviä resurssoitiin hieman uudella tavalla. Hallintoa tiivistettiin jo vuoden 2010 aikana yhdellä henkilöllä ja kiinteistö- ja hautausmaatehtäviä organisoitiin uudella tavalla kun yksi työntekijä vaihtoi työnantajaa. Karkkilan seurakunnassa työskentelee vuoden 2012 alussa 18 henkilöä. Henkilömäärä vuoden 2011 syksyllä oli 21. Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto Pääluokat 18.4.2012 3.5.2012 TOIMINTATULOT TOIMINTAMENOT Toteuma Toteuma Tal.arvio Tal.arvio Sivu 7 TOIMINTAKATE Lisätal. arvio Toteuma Tal.arvio ERO Lisätal.arvio sisältyen Yleishallinto Seurakunnallinen toiminta 8 241 3 800 230 619 243 323 6 042 -222 378 -239 523 23 187 41 715 41 200 628 140 641 735 10 000 -586 425 -600 535 24 110 Hautatoimi 16 780 31 800 186 469 193 235 -169 689 -161 435 -8 254 Kiinteistötoimi 14 914 14 536 331 301 332 743 -316 387 -318 207 1 820 Yhteensä 81 650 91 336 1 376 529 -1 294 879 -1 319 700 40 862 1 411 036 16 042 Taulukko 3: Talousarvio vertailu pääluokittain eli toiminnoittain Talousarvion sitovuustasona kirkkovaltuustoon nähden on pääluokkataso. Ulkoinen toimintakate päätyi 24.820 eur paremmaksi kuin talousarvioon oli budjetoitu. Lisäksi kirkkovaltuusto hyväksyi 16.042 eur lisätalousarvion, joka liittyi ulkoistettuihin palveluihin. Toimintakate oli lisätalousarvion jälkeenkin 40.862 eur budjetoitua parempi. Pääluokkatasojen yleishallinto, seurakunnallinen toiminta ja kiinteistötoimen toimintakate toteutui budjetoitua parempana. Hautaustoimen pääluokkataso ylittyi 8.254 eur. Talousarvioon suunniteltua työkonevaihtoa leasingrahoituksella ei toteutettu, eikä myyntivoitto realisoitunut. Hautausten lukumäärä oli 28% edellisvuotta alhaisempi, joten hautaustoimen tuotot jäivät budjetoitua alhaisemmiksi. 1.3 Kirkkoneuvoston esitys tilikauden alijäämästä Kertomusvuonna tilinpäätös oli 58.911 euroa alijäämäinen. Talousarvio oli suunniteltu 127.138 eur alijäämäiseksi. Tilikauden alijäämä 58.911 eur kirjataan edellisten tilikausien ylijäämätilille. 1.4 Jäsenmäärä Seurakunnan väkiluku (=läsnä oleva väestö) oli kertomusvuoden lopussa 6.738 henkilöä. Kaupungin asukasmäärä oli vuoden lopussa 9.190 henkilöä. Seurakuntaan kuului 73% kaupunkilaisista. Poissaolevaan väestöön kuului 138 henkilöä. Ulkomaiden kansalaisia oli 10 ja ruotsinkielisiä 59. Seurakuntaan on muuttanut kertomusvuoden aikana 322 (394) henkilöä ja poismuuttaneita on ollut 398 (306). Seurakuntaan liittyi 14 (39) henkilöä ja seurakunnasta erosi 82 (154) henkilöä. Vuonna 2011 liitettiin lapsikasteessa seurakunnan jäsenyyteen 76 lasta. Aikuisia tai nuoria seurakuntaan liittyi kuusi. Seurakunnan jäseniä kuoli vuoden aikana 70. Avioliiton solmi yhteensä 38 paria. Näistä 15 paria sai kirkollisen vihkimisen. Avioliiton kirkollinen siunaaminen toimitettiin kahdelle parille. Avioeroja oli 24. Seurakunnan jäsenyydestä eroaminen hidastui. Seurakunnan jäsenmäärä kuitenkin jatkoi pienenemistään entiseen tahtiin, sillä kunnan väkiluku kääntyi laskuun. Toimintaympäristön muutokset vaikuttavat seurakunnan jäsenmäärään ja seurakunnan talouteen. 1.5 Kirkolliset vaalit Kertomusvuonna ei ollut kirkollisia vaaleja. 1.6 Kirkkovaltuusto Karkkilan seurakunnan kirkkovaltuuston jäsenten lukumäärä on kirkkolain mukaisesti 19. Seuraavat henkilöt on yleisillä vaaleilla valittu jäseniksi vuosiksi 2011-2014. Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 18.4.2012 3.5.2012 Sivu 8 I Kotiseurakunta – 290 ääntä, 6 paikkaa Brofeldt Leena, Klemola Raine, Myntti Tuija, Suikka Irja, Sundström Mia, Söderström Minna. Varalla Leinamo Liisa, Saari Jouni. II Kirkko keskellä arkea – 346 ääntä, 8 paikkaa Kivilä Jorma, Mitrunen Henna, Otava Olli, Rantala Titta, Ryyppö Vesa, Saarni Pirkko, Syrjänen Vesa, Örn Leena. Varalla Koskinen Päivi, Mikkola Johanna, Otava Heidi, Peltonen Tapani, Sarva Martti. III Sos.dem. Yhteisvastuu – 224 ääntä, 5 paikkaa Boije Eija, Hopeavirta-Hanhinen Sirkku, Keskinen Tuure, Pakarinen Toini, Sintonen Risto. Varalla Bergman Inge-Maij, Salminen Kai, Sintonen Pirjo, Ståhl Martti, Väyrynen Lauri. Kirkkovaltuuston puheenjohtajana toimi Leena Brofeldt ja varapuheenjohtajana Risto Sintonen. Kirkkovaltuusto kokoontui vuoden aikana neljä kertaa ja käsitteli yhteensä 38 asiaa. Lisäksi pidettiin valtuustoseminaari 5.2.2011 ja valtuuston iltakoulu 13.4.2011. 1.6.1 Kirkkovaltuuston keskeiset päätökset 13.1.2011 Valitsi kirkkovaltuuston puheenjohtajaksi Leena Brofeldtin ja varapuheenjohtajaksi Risto Sintosen. Valitsi suhteellisen vaalilautakunnan jäseniksi Mia Sundströmin, Sirkku Hopeavirta-Hanhisen ja Jorma Kivilän. Heidän varamiehikseen valittiin Tuija Myntti, Toini Pakarinen ja Vesa Ryyppö. Valitsi kirkkoneuvoston varapuheenjohtajaksi Jorma Kivilän (Vesa Syrjänen) ja kirkkoneuvoston jäseniksi Minna Söderströmin (Tuija Myntti), Mia Sundsrömin (Irja Suikka), Tuure Keskisen (Eija Boije), Kari Laineen (Vesa Ryyppö) ja Titta Rantalan (Leena Örn), heidän henkilökohtaiset varajäsenet suluissa. Valitsi tilitarkastajaksi vuosiksi 2011-2014 Audiator Ab JHTT-yhteisön. Päätti kokouspalkkioiden arvosta KirVESTES:in 64 § mukaisesti, uudet palkkioarvot astuvat voimaan 1.1.2011 lähtien. 4.5.2011 Valitsi Kehä-IT:n johtokunnan jäsenet kaudelle 2011-2014. Hyväksyi vuoden 2010 tasekirjan, toimintakertomuksen, henkilöstötilinpäätöksen ja tilinpäätöksen. Merkitsi tiedoksi tilintarkastuskertomuksen vuodelta 2010. Myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille vuodelta 2010. Päätti kirkollisveroprosentiksi 1,50. 31.8.2011 Hyväksyi kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen noudatettavaksi Karkkilan seurakunnassa. 30.11.2011 Päätti lakkauttaa toisen diakoniaviran (60%) Karkkilan seurakunnassa. 60% diakonian virka on strategiassa määritetty tarkasteltavaksi parittomina vuosina. Hyväksyi lisätalousarviopyynnön liittyen Lohjan perheasiainneuvottelukeskuksen takautuviin veloituksiin vuosilta 2009-2010. Hyväksyi toiminta- ja taloussuunnitelman vuodelle 2012 sekä ennakkosuunnitelmia vuosille 2013-2014. Perusti vaalilautakunnan vuonna 2012 toteutettavia kirkkoherranvaaleja varten. Vaalilautakunnan puheenjohtajaksi valittiin Jorma Kivilä. Vaalilautakunnan varsinaiset jäsenet ovat Pirkko Saarni, Jorma Kivilä, Leena Brofeldt ja Sirkku Hopeavirta-Hanhinen, varajäseniksi valittiin Eija Boije, Irja Suikka, Minna Söderström ja Kari Laine. Hyväksyi lisätalousarviopyynnön liittyen Kehä-IT:n kustannuksiin. 1.7 Kirkkoneuvosto Kirkkoneuvostossa on kuusi luottamushenkilöä. Sen tehtävä on johtaa seurakunnan toimintaa, edistää hengellistä elämää, johtaa hallintoa sekä talouden ja omaisuuden ylläpitoa ja huolehtia kirkkovaltuuston päätösten toimeenpanosta. Kirkkoneuvosto valmistelee kirkkovaltuustossa käsiteltävät asiat. Kirkkoneuvosto voi asettaa alaisuuteensa työryhmiä ja toimikuntia, jotka ovat työntekijöiden kanssa Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 18.4.2012 3.5.2012 Sivu 9 yhdessä mukana käytännön työssä. Kirkkovaltuusto valitsee kirkkoneuvoston kahdeksi vuodeksi kerrallaan, puheenjohtajana ovat virkansa puolesta kirkkoherra ja sihteerinä seurakunnan talouspäällikkö. Kirkkoneuvosto käsitteli vuoden aikana 16 kokouksessa yhteensä 175 asiaa. Kirkkoneuvoston varapuheenjohtajana kirkkovaltuuston valitsemana on vuosina 2011 - 2014 Jorma Kivilä ja hänen henkilökohtaisena varajäsenenään Vesa Syrjänen. Muut jäsenet ovat Minna Söderström (Tuija Myntti), Mia Sundsröm (Irja Suikka), Tuure Keskinen (Eija Boije), Kari Laine (Vesa Ryyppö) ja Titta Rantalan (Leena Örn), heidän henkilökohtaiset varajäsenensä on merkitty sulkuihin. 1.7.1 Kirkkoneuvoston keskeiset päätökset 19.1.2011 Nimesi työryhmän, joka keskittyy suunnittelemaan, kuinka toiminnan ja talouden tasapaino voidaan turvata ja saavuttaa kuluvan valtuustokauden aikana. Hyväksyi yhteistyösopimuksen KL-Kuntahankintojen kanssa, tämä mahdollistaa Karkkilan seurakunnan hyödyntämään yhteiskilpailutuksen tuloksia hankintatoimen eri alueilla. 9.2.2011 Käsitteli työalojen toimintakertomuksia ja lähetti ne jatkovalmisteluun. Päätti kanttorin sijaisen määräaikaisesta virkasuhteesta ajalle 1.1.2011-31.7.2011 Päätti liittyä KL-kuntahankintojen yhteishankintasopimukseen polttoaineiden osalta, hankintakanava on Teboil. Käsitteli Kehä-IT:n asioita, hyväksyttiin johtosääntömuutos, käsiteltiin etäkäyttösopimuksia sekä esitettiin johtokunnan jäseniksi Eeva-Mari Salmea ja varalle Juhani Korte. Päätti kerhohuoneen remontin toteuttamisesta. 2.3.2011 Kävi lävitse 2010 alustavan tulos, tase- ja rahoituslaskelman sekä tehtäväalueittaiset menojen ylitykset ja alitukset. Kävi lävitse yhteistyötoimikunnan työsuunnitelman vuodelle 2011. Hyväksyi käyttöönotettavaksi Karkkilan seurakunnassa työkyvyn tukemisen mallin. Merkitsi tiedoksi, että Karkkilan seurakunnassa käyttöönotetaan sähköinen toiminnanohjausjärjestelmä Katrina. 16.3.2011 Kävi lävitse tasekirjan 1. version, sisältäen toimintakertomuksen, henkilöstötilinpäätöksen, talousarvion toteutumisvertailun, tuloslaskelman, taselaskelman, rahoituslaskelman ja investointilaskelman ja lähetti aineiston jatkovalmisteluun, lopullinen tasekirja tulee esittelyyn seuraavaan kokoukseen. Merkitsi tiedoksi talouspäällikön yamk-tutkinnon opinnäytetyön valmistumisen, aiheena ’Johtamisen työkalujen kehittäminen Karkkilan seurakunnassa’. 6.4.2011 Hyväksyi osaltaan vuoden 2010 tasekirjan, toimintakertomuksen , henkilöstötilinpäätöksen ja tilinpäätöksen ja lähetti tasekirjan edelleen tilintarkastettavaksi. Kuuli toiminta- ja taloustyöryhmää tuotetusta ajankohtaisraportista sekä päätti, että kirkkovaltuustolle pidetään toiminnansopeuttamissuunnitelmien tiimoilta iltakoulu 13.4.2011. 20.4.2011 Lähetti tilintarkastetun tasekirjan, joka sisältää toimintakertomuksen, henkilöstötilinpäätöksen ja tilinpäätöksen kirkkovaltuustolle käsiteltäväksi. Merkitsi tiedoksi tilintarkastuskertomuksen ja lähetti sen edelleen kirkkovaltuustolle. Hyväksyi toiminta- ja taloustyöryhmän suunnitelman talouden tasapainottamiseksi, jota käsiteltiin kirkkovaltuuston iltakoulussa 13.4.2011. Esitti kirkollisveroprosentin tarkistamista 1,50%:iin vuoden 2012 alusta osana tasapainottamissuunnitelmaa. Esitti, että kirkkovaltuusto valitsee Espoon hiippakunnan piispanvaaliin kuusi maallikkovaltsijaa. Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 18.4.2012 3.5.2012 Sivu 10 11.5.2011 Päätti, että Karkkilan seurakunnalle sopivin aika liittyä kirkon taloushallinnon palvelukeskuksen asiakkaaksi on vuonna 2013. Päätti kesäajan kirkkoherranviraston ja päivystävän papin palveluajoista. 1.6.2011 Hyväksyi talousarvioraamin vuodelle 2012. 10.8.2011 Hyväksyi osaltaan Karkkilan seurakunnassa noudatettavaksi kirkon henkilöstön kehittämissopimusta. 24.8.2011 Suoritti hautausmaakatselmuksen uudella ja vanhalla hautausmaalla ja totesi hautausmaat hyvin hoidetuiksi. Hyväksyi suunnitteluolettamukset toiminnan ja talouden suunnittelulle vuodelle 2012. Hyväksyi vuoden 2012 hinnastomuutokset. Päätti muuttaa kirkkoherranviraston ja päivystävän papin päivystysajan toistaiseksi, uusi palveluaika on arkipäivisin kello 9-12. 28.9.2011 Käsitteli työalojen toimintasuunnitelmia vuodelle 2012 ja lähetti suunnitelmat jatkovalmisteluun. Keskusteli ostopalvelusopimuksen solmimisesta Lohjan perheasiainneuvottelukeskuksen kanssa. Käsitteli Kehä-IT:n ajankohtaisia kuulumisia ja keskusteli lisätalousarviopyynnöstä. Päätti liittyä KL-kuntahankintojen yhteishankintasopimukseen sähkön osalta, hankintakanava on Oulun sähkönmyynti Oy, sopimusaika 1.4.2012-31.3.2013. 5.10.2011 Päätti osaltaan nuoriso-ohjaajien tehtävänimikkeen muuttamisesta nuorisotyönohjaajiksi. Käsitteli vuoden 2012 työntekijä resurssointia. 14.10.2011 Käsitteli vuoden 2012 talousarvion 1. versiota ja lähetti sen jatkovalmisteluun. Hyväksyi koulutussuunnitelman vuodelle 2012. 26.10.2011 Antoi Espoon tuomiokapitulille lausunnon kirkkoherran viran avoimeksi julistamista varten. Päätti osaltaan lakkauttaa toisen diakonianviran, joka on 60% diakonian virka, ja strategiassa määritelty tarkistettavaksi parittomina vuosina. Päätti osaltaan irtisanoa 60% diakonianvirkaa hoitavan viranhaltijan. 16.11.2011 Hyväksyi ostopalvelusopimuksen Lohjan perheasiainneuvottelukeskuksen kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Hyväksyi osaltaan lisätalousarvion 10.000 € koskien perheasiainneuvottelukeskuksen suorittamien palvelujen takautuvista veloituksista vuosilta 2009-2010 ja lähetti sen edelleen kirkkovaltuuston päätettäväksi. Päätti vanhalla hautausmaalla tehtyjen katselmusten perusteella ja tehtyjen huomautusten seurauksena lunastaa haudat, jotka yhä olivat hoitamatta seurakunnan haltuun ja julistaa hautaoikeus menetetyksi. Hyväksyi osaltaan toiminta- ja taloussuunnitelmat vuodelle 2012 sekä ennakkosuunnitelmat vuosille 2013-2014. Päätti vuoden 2012 kokousaikatauluista. Päätti kolehtisuunnitelmasta vuodelle 2012. Esittää kirkkovaltuustolle vaalilautakunnan perustamista kirkkoherran vaalia varten. Päätti seurakuntatalon ja pappilan valvontakameroiden hankinnasta. Hyväksyi osaltaan Kehä-IT:n esittämän lisätalousarvion. Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 18.4.2012 3.5.2012 Sivu 11 7.12.2011 Päätti kanttorin sijaisen ja hartaustoimen avustajan tehtävänkuvasta ja määräaikaisesta tilapäisestä virkasuhteesta määräajalle 1.1.2012-31.12.2012. Päätti status-papinkirja jäsentietojärjestelmän irtisanomisesta alkaen 1.1.2013, koska Kirjuri jäsentietojärjestelmä tulee käyttöön vuoden 2012 aikana. Merkitsi tiedoksi Kehä-It:n ajankohtaiskatsauksen. 1.8 Tarkastajat ja edustajat Tilintarkastajiksi on valittu vuosiksi 2011 - 2014 tilintarkastusyhtiö Oy Audiator Ab JHTT-yhteisö. Päävastuullisena tarkastajana Raimo Vainio-Kaila (JHTT, HTM). Uudenmaan sairaalasielunhoitotyön seurakuntaliiton liittovaltuuston jäsenenä vuoden 2011 loppuun asti on toiminut Irja Suikka. Eteva kuntayhtymän kehitysvammatyön johtokunnan läsnäolojäsenenä on toiminut kausilla 2010-2011 Heidi Otava. 1.9 Yleishallinto ja kirkkoherranvirasto Karkkilan seurakunta on ollut mukana Järvenpään seurakunnan isännöimässä IT-yhteistyöalueessa, Kehä-IT:ssä. Kehä-IT:n tehtävänä on keskitetysti hallita sopijaseurakuntien IT-asioita. Karkkilan seurakunta on hyödyntänyt IT palveluita niin laajasti kuin se on ollut mahdollista. Loppuvuoden 2011 aikana kävi selväksi, ettei Kehä-IT ei pysty lunastamaan sille osoitettua tehtävää. Siksi sopijaseurakunnat päättivät purkaa yhteistyöalueen. Kehä-IT:n palvelemat seurakunnat joutuvat vuoden 2012 alkupuolen aikana liittymään johonkin toiseen IT-alueeseen. Karkkilan seurakunta aloitti neuvottelut Espoon seurakuntayhtymän kanssa IT-yhteistyöstä. Karkkilan seurakunta solmi raamisopimuksen KL-kuntahankintojen kanssa, jolloin seurakunta pystyy liittymään KL-kuntahankintojen neuvottelemiin hankintasopimuksiin. Vuonna 2011 päätettiin öljyn ja sähkön hankkimisesta KL-kuntahankintojen hankintakanavien kautta. Vuonna 2011 on jatkettu käytäntöä, että kaikkien oleelliset hankintakanavat on katettu sopimuksin. Kirkkohallituksen keskitetyn jäsentietojärjestelmän, Kirjurin, käyttöönotto on siirtynyt. Karkkilan seurakunta osallistuu hankkeen etenemiseen kirkkohallituksen ja rovastikunnallisen tukirenkaan ohjeiden mukaan. Kirjurin käyttöönotto on suunniteltu 2012 syksyyn. Kirkkohallituksen toinen keskitetty hanke, henkilöstö- ja taloushallinnon palvelukeskus, on edennyt. Pilottiseurakunnat aloittavat vuoden 2012 aikana. Karkkilan seurakunnan liittymisajankohdaksi on suunniteltu loppuvuotta 2013, joka on viestitty kirkkohallitukseen. Karkkilan seurakunnassa otettiin keväällä 2011 käyttöön sähköinen Katrina toiminnanohjausjärjestelmä, jossa hallitaan tapahtumien ja henkilöiden varauksia, työ-, vapaa-aika ja lomajärjestelyjä. Katrina toimii tiedotuksen apuna ja tilastointitiedon keruujärjestelmänä. 2 2.1 SEURAKUNNALLINEN TOIMINTA Yleinen seurakuntatyö Seurakunnan toiminta on keskittynyt omiin toimitiloihin: vuonna 1781 rakennettuun puukirkkoon sekä viereisessä korttelissa sijaitseviin uuteen ja vanhaan seurakuntataloon. Virastotalo on samassa korttelissa sijaitsevassa vanhassa pappilarakennuksessa. Korttelissa on lisäksi piharakennus, jossa on tila lähetysja diakoniatyön kangaspuille. Rakennuksessa on myös EU-ruuan varasto. Uudella hautausmaalla, noin kolmen kilometrin päässä keskustasta, on siunauskappeli ja konehalli. Seurakunnan leirikeskus Leiriranta sijaitsee noin yhdeksän kilometrin päässä kaupungin keskustasta Pienojanlammen rannalla. Vakinaisissa viroissa tuomiokapitulin antamalla valtakirjalla on seurakunnassa kirkkoherra, kappalainen ja kanttori. Kirkkoherrana toimi Juhani Korte. Kappalaisen viranhaltija Matti Pirhonen oli koko vuoden virkavapaalla. Kappalaisen virkaa hoiti 1. seurakuntapastorin virassa oleva Hannu Bogdanoff. 1. Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 18.4.2012 3.5.2012 Sivu 12 seurakuntapastorin viransijaisena toimi Selja Väistö, jonka on 2. seurakuntapastorin viranhaltija. 2. seurakuntapastorin virkaa hoiti Mirka Härkönen. Papiston työnjaon mukaan kirkkoherra vastasi yleisestä johtamisesta ja tiedotuksesta, vs. kappalainen lähetys- ja diakoniatyöstä, vs. 1. seurakuntapastori perhe-, aikuis- ja lapsityöstä ja vs. 2. seurakuntapastori rippikoulu-, varhaisnuoriso- ja nuorisotyöstä. Yleisessä seurakuntatyössä toimittiin perustoimintokuvauksen mukaisesti. Kirkon vuosien 2010-2012 teeman Pyhä mukaisesti seurakunnan tavoitteena oli kehittää jumalanpalvelus- ja hartauselämää. Vuoden aikana toimitettiin kolme erityisiä panostuksia vaatinutta Jumalanpalvelusta: Motoristikirkko keväällä Karkkilan torilla, rovastikunnallisen lähetysjuhlan jumalanpalvelus marraskuussa sekä kirkkoherra Juhani Kortteen läksiäisjumalanpalvelus joulukuun alussa. Myös joulu- ja pääsiäisajan sekä itsenäisyyspäivän jumalanpalvelukset toteutettiin voimavaroja säästämättä. Vaihtoehtoisia toteutuksia messuille olivat toukokuussa toteutettu Taize- lauluja sisältänyt messu ja juhannuspäivänä pidetty Anna-Mari Kaskisen kansanlaulujen sävelmiin sanoittama kansanlaulukirkko sekä nuorisotyön kanssa yhteistyössä toteutettu 10-synttäreiden Gospel-junior-messu. Ruotsinkielisille seurakuntalaisille järjestettiin Svenskspråkig bönekväll, ruotsinkielinen hartaus kirkossa. Sen toteutuksesta vastasi teologiharjoittelija Eva-Lotta Blom yhdessä kanttorin kanssa. Toinen tavoite oli järjestää messuavustajakoulutus seurakunnan vapaaehtoisille. Isoskoulutuksessa messukoulutus toteutettiin jo keväällä. Sen yhteydessä tulevat isoset avustivat jumalanpalveluksissa. Seurakunnan muille vapaaehtoisille koulutus toteutettiin syksyllä 2011. Vapaaehtoisten kouluttajina toimivat kirkkoherra Juhani Korte ja suntio Hanna Rajala. Koulutus sisälsi neljä opetusjaksoa, joissa käytiin läpi kirkonpalvelijan ja ehtoollisavustajan tehtäviä. Koulutuksen kävi läpi 12 seurakuntalaista. Kirkkoherra myönsi heistä yhdeksälle oikeuden toimia seurakunnan messussa ehtoollisavustajana. Seurakunta lähetti viisikymmentä vuotta sitten rippikoulunsa käyneille seurakuntalaisille henkilökohtaisen kutsukirjeen messuun ja messun jälkeisille kirkkokahveille seurakuntatalolle. Pyhäinpäivän iltahartauteen Karkkilan kirkkoon sai kutsun jokainen vuoden aikana lähiomaisensa menettänyt. Seurakunta aloitti vuoden 2011 alussa kaksi uutta hartaustilaisuutta: Kerran kuukaudessa kirkossa pidettävän hiljaisen rukouksen tunnin ja kerran viikossa seurakuntatalolla toimitettavan kompletorion. Hiljaisen rukouksen tunnista vastaa seurakunnan luottamushenkilöihin kuuluva Titta Rantala. Kompletorion toimittamisesta puolastaan vastaa nuorisotiimi. Sotainvalidien toimisto toimi tiistaisin seurakuntatalossa. Maanantaisin seurakuntatalon kerhohuoneessa kokoontui rukouspiiri, joka toimi vapaaehtoisvoimin. Yhteistyö ortodoksisen seurakunnan kanssa jatkui. Ortodoksit toimittivat liturgian erikseen sovittuina aikoina seurakuntatalon kerhohuoneessa isä Kalevi Kasalan johdolla. 2010 2010 2011 2011 Kaikkiaan Keskiarvo Kaikkiaan Keskiarvo Pääjumalanpalvelukset, messu Pääjumalanpalvelukset, sanajumalanpalvelus 2434 51 2750 47 290 97 455 91 Muut Jumalanpalvelukset 3167 126,7 3458 102 Kaikki Jumalanpalvelukset Ehtoollisvieraat päämessuissa 5891 77,51 6683 58 1567 33 1900 32 Musiikkitilaisuudet 2640 203,1 2068 122 Muut seurakuntatilaisuudet 1815 113 3400 36 Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 18.4.2012 3.5.2012 Sivu 13 Taulukko 4: Jumalanpalveluksien ja musiikkitilaisuuksien käyntikerrat vuonna 2011. 2.2 Tiedotus ja viestintä Seurakunnan tiedotus on tapahtunut paikallislehtien välityksellä. Kirkolliset ilmoitukset julkaistaan molemmissa paikallislehdissä kerran viikossa. Tapahtumista ilmoitetaan myös tarvittaessa erilaisin mainoksin. Seurakunnan tilaisuuksiin on aktiivisesti kutsuttu paikallislehtien edustajia mukaan. Karkkilan seurakunta on mukana Karkkilan palveluhakemistossa ja Koti Karkkilassa julkaisussa. Karkkilalaisiin koteihin on paikallislehden liitteenä lähetetty tiedote seurakunnan ajankohtaisista tapahtumista ennen pääsiäistä ja joulua. Seurakunnalla on internet-sivusto (www.karkkilanseurakunta.fi), jossa kirkolliset ilmoitukset ja ajankohtaiset asiat ovat esillä. Kirkkoherra kutsuu kaikki seurakuntaan muuttavat tervetulleeksi Karkkilan seurakuntaan erityisellä tervehdyskirjeellä. Erilaisista netissä toimivista hakupalveluista on tietoisesti hankkiuduttu eroon ja keskitytty paikalliseen näkyvyyteen. 2.3 2.3.1 Musiikkityö Kuvaus toiminnasta Seurakuntamme kuorotoiminta oli vuoden aikana vilkasta. Seurakunnassa toimi säännöllisesti neljä kuoroa: Kanttorin johtamat Kirkkokuoro ja veteraanikuoro Huru-ukot, Elina Pikkuhookanan johtama lasten kuorokerho ja Raili Pajun johtama lauluryhmä Sylviat. Kirkkokuoro, Huru-ukot, lasten kuorokerho, lauluryhmä Sylviat sekä projektiluonteisesti kokoontunut nuorten bändi ja kuoro vierailivat säännöllisesti jumalanpalveluksissa rikastuttamassa jumalanpalveluselämän musiikkia. Erityinen panostus kuoroilla oli vuoden 2011 aikana neljässä jumalanpalveluksessa. Motoristikirkossa oli mukana Kirkkokuoro sekä nuorten bändin ja lauluryhmä. Rovastikunnallisen lähetysjuhlan messussa lauloivat Kirkkokuoro ja lauluryhmä Sylviat. Kirkkoherra Juhani Kortteen läksiäismessua olivat toimittamassa Kirkkokuoro, Huru- ukot ja lauluryhmä Sylviat. Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelusta olivat toimittamassa Kirkkokuoro, Huru-ukot ja lasten kuorokerho. Kirkkokuoro lauloi helmikuussa 70-vuotiaiden kutsumessussa, kauneimmat joululaulut- tilaisuudessa, jouluaamun messussa, pitkäperjantain jumalanpalveluksessa ja 1. pääsiäispäivän messussa. Lauluryhmä Sylviat oli mukana 1. adventin messussa. Lasten kuorokerho puolestaan osallistui vuoden aikana kolmeen perhemessuun. Perheille suunnattu Kauneimmat joululaulut II-tilaisuus toteutettiin yhdessä kuorokerhon ja vapaaehtoisten bändin kanssa. Huru-ukot esiintyivät maaliskuussa ja joulukuussa työväentalolla, veteraanipäivän hartaudessa huhtikuussa, toukokuussa Kaunialan sotavammasairaalassa ja marraskuussa keskiviikkokerhossa. Jäseniä Kirkkokuoro Huru-ukot Sylviat Kuorokerho 26 kpl 10 kpl 8 kpl 17 kpl Taulukko 5: Kuorolaisten lukumäärä kuoroittain. Yhteislaulutilaisuuksia seurakunnassa oli kolme: Raili Pajun johtama Toivevirsitilaisuus huhtikuussa, kansanlaulukirkko keskiviikkokerhossa toukokuussa sekä isänmaallisia virsiä -tilaisuus reserviläisten hengellisen illan yhteydessä tammikuussa. Konsertteja oli vuoden aikana kaikkiaan kymmenen kappaletta: Karkkisällien yhteisvastuukonsertti ja musiikinopettaja Anna Tallgrénin johtama koululaiskonsertti rippikoululaisille maaliskuussa, Minna- Sisko Mutasen Palmusunnuntainkonsertti huhtikuussa, Kalevi Kiviniemen urkukonsertti ja Hanna Lehtosen johtama Rautapäivien konsertti toukokuussa, Jussi Syrenin johtama Sulattokonsertti elokuussa ja neljä jouluajan konserttia (Mika-Anteron joukonsertti, Lionsin järjestämä Fredin joulukonsertti, Sampo-pankin isännöimä Tommi Soidinmäen joulukonsertti ja Hannan ja Elinan joulukonsertti keskiviikkokerhossa). Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 2.3.2 18.4.2012 3.5.2012 Sivu 14 Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta Musiikkityön painopiste oli lasten- ja nuorten musiikkitoiminnassa sekä seurakunnan jumalanpalveluselämän monimuotoisuudessa ja vaihtoehtoisuudessa. Painopiste jumalanpalveluselämän monimuotoisuudessa toteutui kuorojen yhteistyönä. Yhteiskuoroprojektit rikastuttivat messuja ja loivat niihin yhteisöllisyyden tuntua. Yhteistyö yhdisti työaloja ja jakoi iloa yhteisen tavoitteen saavuttamisesta. Onnistumisesta kertoi seurakuntalaisten hyvä palaute. Monimuotoisuuden ja vaihtoehtoisuuden toteutuminen näkyi myös lasten- ja nuorten musiikkitoiminnassa. Erityisesti perhemessujen musiikillinen panostus ja kuorokerhon mukanaolo toivat perhemessuihin uudenlaista sisältöä. Nuorten bänditoiminta oli aktiivista. Tärkeä rooli bänditoiminnassa oli nuorisotyönohjaaja Jari-Pekka Järvisellä, joka oli mukana nuorten bändissä. Motoristikirkko oli esimerkki työalojen hyvästä yhteistyöstä, samoin konfirmaatiomessujen musiikin bänditoiminta. Vuoden aikana jumalanpalveluselämässä näkyi sukupolvien kohtaaminen. Huru-ukot ja lasten kuorokerho lauloivat yhdessä itsenäisyyspäivän jumalanpalveluksessa. Kuorojen yhdessä esittämä veteraanin iltahuuto jumalanpalveluksen lopussa sai kiitosta. Idean toteuttamista seuraavana itsenäisyyspäivänä kannattaa harkita. Joulunajan juhlamessujen tavoitteet toteutuivat. Vierailevien muusikoiden panostus välittyi Jouluyön messun elämyksellisyydessä. Musiikillisen panoksensa antoivat Mika Nikander, Raakel Lehtonen ja Satu Tauro. Suntio Hanna Rajala toimi vuoden aikana viulistina monessa messussa. Vuoden konserttielämä oli aktiivista ja monipuolista. Yhteistyö eri tahojen kanssa oli tärkeää. Näin kustannukset pysyivät kurissa. Suunnitellut hää- ja hautajaismusiikkikonsertit jäivät toteutumatta. 2.4 2.4.1 Lapsi-, perhe- ja aikuistyö Lapsi-, perhe ja aikuistyön päälinjat Päiväkerhon ja koululaisten iltapäiväkerhon sekä avointen perhekerhojen toiminta oli vuonna 2011 säännöllistä. 4-6 -vuotiaiden päiväkerhoryhmiä oli kolme: Touhuset, Puuhaset ja Veitikat. Kolmivuotiaiden päiväkerhoryhmiä oli vuonna 2011 kaksi: Tiuhtit ja Viuhdit. Arja Koijärvi vastasi 4-6 -vuotiaiden päiväkerhon käytännön työstä työparinaan joko iltapäiväkerhon käytännön työstä vastaava Sari Vahtera tai avointen kerhojen, vauvapiirin ja 3-vuotiaiden päiväkerhon käytännön työstä vastaava Pia Heikkinen. Kolmivuotiaiden päiväkerhoa ohjasi Pia Heikkinen ilman työparia. Keväällä kerhoissa työskenteli myös Tia Mutikainen, mutta hänen määräaikaisuuttaan ei syksyllä 2011 enää jatkettu talouden sopeuttamistoimenpiteiden vuoksi. Arja Koijärvi ja Sari Vahtera ohjasivat myös koululaisten iltapäiväkerhoa koko vuoden ajan. Koululaisten iltapäiväkerho kokoontui koulujen lukuvuoden mukaisesti arkisin klo 12.-16.30. Seurakunnan perhekerhot eli avoimet kerhot ja vauvapiiri kokoontuivat keväällä kolme kertaa viikossa aamupäivisin. Suuren suosion vuoksi uusi avoimen kerhon ryhmä perustettiin maanantai-iltapäivään. Perhekerhojen suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi Pia Heikkinen. Pyhäkoulutyö jatkui päiväkotipyhäkouluna. Yhteistyöpäiväkodeiksi tuli vuoden aikana Toivikkeen päiväkoti Ahmoolla ja Högforsin päiväkoti keskustassa. Yhteistyötä Nyhkälän esiopetusryhmien kanssa tiivistettiin. Yhteisenä painopisteenä varhaiskasvatuksessa oli luomakunta. Yhteistyötä nuorisotyön tiimin kanssa kehitettiin vuoden aikana. Yhteisiä hankkeita olivat kymppisynttärit ja varhaisnuorten leirit kesällä. Kesäkahvilaa pidettiin kesäkuun ajan auki vanhan seurakuntatalon pihalla. Kaikkia kerholaisia vanhempineen kutsuttiin vuoden aikana järjestettyihin perhemessuihin ja muihin perheille suunnattuihin seurakunnan tilaisuuksiin, kuten kauneimmat joululaulut -tilaisuuteen. Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 2.4.2 18.4.2012 3.5.2012 Sivu 15 Päiväkerho 2.4.2.1 Kuvaus toiminnasta 4-6 -vuotiaiden ja 3-vuotiaiden päiväkerhot kokosivat tilastojen mukaan seurakunnan toimintaan 88 lasta. Päiväkerhon lukuvuosi noudatti koulun lukuvuotta. Puuhaset kokoontuivat kolmena aamuna viikossa, Touhuset kahtena. Veitikat kokoontuivat iltapäivisin kahdesti viikossa. Tiuhtit ja Viuhdit kokoontuivat kerran viikossa aamupäivisin. Vuoden alussa 4-6 -vuotiaiden päiväkerhoryhmiä ohjasi kaksi työntekijää, mutta ryhmäkoon pienennyttyä syksyllä työntekijäresursseja vähennettiin päiväkerhotyöstä ja suunnattiin koululaisten iltapäiväkerhoon. Päiväkerhoissa luomakunta-painopiste näkyi kierrätysmateriaalien käyttönä sekä erilaisissa askarteluissa. Päiväkerhossa tehtiin myös retkiä luonnon keskelle. Päiväkerhoissa järjestettiin kevätjuhla 31.5. Tilaisuudessa oli 182 henkilöä. Päiväkerhot osallistuivat myös lasten- ja nuorten puurojuhlaan sekä lasten puurojuhlakirkkoon. Pappi piti kirkkohetken tai hartauden päiväkerholaisille kaksi kertaa lukukauden aikana. Päiväkerholaisia perheineen kutsuttiin vuoden aikana myös kaikkiin perhemessuihin, perheille suunnattuihin joulunajan tapahtumiin laadittiin erillinen kutsu. 2.4.2.2 Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta Vuoden 2011 aikana oli tarkoitus pitää päiväkerholaisille ja heidän perheilleen pieniä kirkkohetkiä Karkkilan kirkossa. Kevään aikana osallistujamäärät tippuivat kuitenkin niin paljon, että kerhohartauksien suhteen palattiin vanhaan käytäntöön, jossa pappi vieraili kerhon arjessa. Päiväkerhon arki toteutui toimintasuunnitelman mukaisesti. Hyvin suosittuja olivat päiväkerhon retket: Nummelan Liikuntasampoon 20.5. osallistui runsaasti päiväkerholaisia vanhempineen. Myös kerhopäivän aikana toteutetut retket lähiympäristöön Nyhkälänharjulle ja Asemasuolle keräsivät positiivista palautetta kerholaisten vanhemmilta. 3vuotiaiden päiväkerhossa ryhmät olivat täynnä, mutta 4-6 -vuotiaiden kerhossa tapahtui selvää pudotusta. Syksyllä kerhossa oli 12 lasta vähemmän kuin keväällä (-20%). 2009 kevät / syksy 2010 kevät/syksy 2011 kevät / syksy Päiväkerhoryhmiä 2/2 2/5 5/5 Lapsia yhteensä 50/50 50/76 59/47 Taulukko 6: Päiväkerhoryhmien ja lasten määrä vuosina 2009-2011 2.4.3 Koululaisten iltapäiväkerho 2.4.3.1 Kuvaus toiminnasta Koululaisten iltapäiväkerho keräsi tilastojen mukaan vuonna 2011 23 kouluikäistä lasta. Keväällä ilmoittautuneita lapsia oli 17 ja kerhossa oli Sari Vahteran lisäksi toinen kerhonohjaaja. Syksyllä ilmoittautuneiden määrä laski kuitenkin alle kymmeneen (9 ilmoittautui, 7 aloitti), joten syksyllä Sari Vahtera jatkoi kerhonohjaajana ilman työparia. Kerholasten lukumäärässä tapahtui selvää laskua syksyyn 2010 verrattuna. Prosentuaalisesti kerholasten määrä väheni 59%:a. Koululaisten iltapäiväkerho kokoontui kouluvuoden mukaan arkisin klo 12.00-16.30. Pappi vieraili koululaisten iltapäiväkerhossa kaksi kertaa lukukauden aikana. 2.4.3.2 Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta Vuoden 2011 toimintasuunnitelmassa koululaisten iltapäiväkerhon painopisteenä oli niin ikään luomakunta ja pyhän yhteydessä. Pyhä-painopiste näkyikin kerhon arjessa; hartaushetkiä oli lähes viikoittain, Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 18.4.2012 3.5.2012 Sivu 16 vaikka Viivi Villava hahmo osoittautui käytännössä koululaisille soveltumattomaksi. Iltapäiväkerhossa harjoiteltiin toimintasuunnitelman mukaisesti yhdessä olemisen taitoja. Toimintasuunnitelmasta poiketen iltapäiväkerhossa ei opeteltu perinneleikkejä. Kouluun lähtevien siunaaminen toteutettiin juuri ennen syyslukukauden alkua perheen sunnuntaina 7.8. Sunnuntain jumalanpalvelukseen osallistui 60 henkilöä. Vuonna 2010 vastaavaan jumalanpalvelukseen osallistui 45 henkilöä. Kasvua oli näin ollen 15 henkilön verran (+33%). 2.4.4 Pyhäkoulu 2.4.4.1 Kuvaus toiminnasta Vuonna 2011 yhteistyötä päiväkotien kanssa tiivistettiin. Prosessi alkoi keväällä, kun karkkilalaisia päiväkoteja kutsuttiin seurakuntatalolla järjestettyyn pääsiäisvaellukseen (18. ja 21.4.). Osallistujia oli runsaasti. Päiväkodeille jaettiin tilaisuudessa yhteystieto- ja esittelylomake seurakunnan tarjoamasta yhteistyömahdollisuudesta. Kaksi päiväkotia, Högfors ja Toivike, sekä Nyhkälän koulun esiopetusryhmät ilmaisivat halukkuutensa yhteistyöhön. Syksyllä näille ryhmille järjestettiin kirkkoseikkailu Karkkilan kirkossa. Osallistujia oli yhteensä yli 160, joista valtaosa oli lapsia. Tämän lisäksi pappi ja osa-aikainen kanttori vierailivat yhteistyöpäiväkodeissa syksyllä. Ennen seurakunnan puurojuhlaa järjestettiin yhteistyöpäiväkodeissa joululaulumuskari, jossa harjoiteltiin puurojuhlakirkon lauluja ja virsiä. Kaikki Karkkilan päiväkotilapset ja esikoululaiset kutsuttiin seurakunnan puurojuhlaan, johon kuului draamallinen kirkkohetki. Osallistujia näissä tilaisuuksissa oli yhteensä 430. Kehtoluokkakortteja seurakunta lähetti 1-4 -vuotiaille. 2.4.4.2 Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta Vuoden 2011 toimintasuunnitelmassa tavoitteeksi asetettiin, että päiväkodit tavoitettaisiin vuoden aikana 2-3 kertaa. Tämä tavoite saavutettiin ja ylitettiin yhteistyöpäiväkotien kanssa (4-5 kohtaamista). Muut päiväkodit tavoitettiin kaksi kertaa vuoden aikana pääsiäisvaelluksen ja puurojuhlan kautta. Pyhäkoulutyö kasvoi ja selkiytyi vuoteen 2010 verrattuna. Yhteistyökumppaneiden kanssa neuvoteltiin yhdessä toiminnan sisällöstä suunnittelupalavereissa. Elina Pikkuhookanan mukanaolo joululaulumuskareissa loi monipuolisuutta yhteistyöhön. Seurakunta sai siitä paljon positiivista palautetta. 2.4.5 Perhetyö 2.4.5.1 Kuvaus toiminnasta Vuonna 2011 seurakunnan perhekerhot, eli avoimet kerhot ja vauvapiiri, kokoontuivat 132 kertaa: avoimet kerhot 93 kertaa ja vauvapiiri 39. Osallistujia oli vuoden aikana 1961 aikuista ja 2916 lasta. Avoimet kerhot kokoontuivat kolmena arkiaamuna viikossa maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin klo 9.30-11.30. Perhekerhojen suosio oli keväällä niin suuri, että syksyllä perustettiin uusi ryhmä maanantai-iltapäivään klo 12.30-14.30. Piirien ohjelman laati Pia Heikkinen kevät- ja syyslukukaudelle. Vapaan jutustelun ja yhdessäolon lisäksi kerhoissa muun muassa askarreltiin Pia Heikkisen tai muun ohjaajan johdolla. Jouluaskarteluun osallistui myös seurakunnan vapaaehtoisia. Elina Pikkuhookana piti vuoden aikana myös perhekerhoissa muskarituokioita. Kerhokerrat päättyivät yhteiseen hiljentymiseen ja hartauteen sekä emännän valmistamaan välipalaan. Pappi vieraili perhekerhoissa kaksi kertaa lukukauden aikana. 105 3 2010 109 3 2011 132 3 ja 4 2333 1397 2279 1452 2916 1961 2009 Kokoontumiskertoja Kerhoryhmiä Käyntikertoja - lapsia - aikuisia Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 18.4.2012 3.5.2012 Sivu 17 Taulukko 7: Perhekerhoihin osallistujamäärät vuosina 2009-2011 2.4.5.2 Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta Vuoden 2011 toimintasuunnitelmassa perhetyön tavoitteena oli säilyttää suuri osallistujamäärä. Kokoontumiskertojen määrä kasvoi vuoden aikana 23:lla. Keskimäärin kerhossa oli vuonna 2011 yksi lapsi kerhokerralla enemmän kuin vuonna 2010, aikuisia oli puolestaan keskimäärin 1,5 enemmän. Perhekerhojen jumalanpalvelus- ja hartauselämä kehittyi vuoden aikana merkittävällä tavalla: Pia Heikkinen piti jokaisen kerhokerran yhteydessä pienen hartauden. Perheiden kirkkohetket Karkkilan kirkossa kuitenkin lopetettiin vähäisen osallistujamäärän takia, ja perhekerhoissa palattiin käytäntöön, jossa pappi vieraili kerhossa ja piti hartauden. Toimintasuunnitelmasta poiketen kahta asiantuntijaluentoa ei onnistuttu vuoden aikana järjestämään kaupungin perhetyöntekijöiden aikataulujen takia, mutta kerhossa vieraili askartelun ohjaaja Susanna Heikkala, joka opasti aikuisia jouluaskarteluissa. Perhekerhoissa tehdyt retket saavuttivat suuren suosion: kevätretkelle 11.5. osallistui 80 henkilöä ja 11.10. syksyn laavuretkelle 88 henkilöä. 2.4.6 Aikuistyö 2.4.6.1 Kuvaus toiminnasta Miestenpiiri kokoontui säännöllisesti seurakuntatalolla kuun alussa perjantaiaamuisin. Läsnä piirissä on ollut järjestään yli 30 henkilöä. Miestenpiirin ohella seurakunnassa aloitti naistenpiiri vapaaehtoisten aloitteesta. Naistenpiiri kokoontui säännöllisesti seurakuntatalolla kuun ensimmäisenä sunnuntaina klo 18.30-20.00. Naistenpiirissä - kuten miestenpiirissäkin - vieraili usein luennoitsija. Yhteiset lauluillat kokosivat runsaan osallistujamäärän (>30). Muuten naistenpiiriin osallistui noin 14-20 henkilöä. Seurakuntatalolla järjestettiin myös yhteiskristillinen naistenilta yhteistyössä helluntaiseurakunnan kanssa. Osallistujia oli noin 50. Perhemessuja järjestettiin vuoden aikana viisi: Marianpäivänä 27.3., rukoussunnuntaina 29.5., perheen sunnuntaina 7.8., Mikkelinpäivänä 2.10. ja 4. adventtina 18.12. 2.4.6.2 Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta Naistenpiirin kävijämäärät ovat osoittaneet, että säännöllisille kokoontumisille on tarvetta. Vapaaehtoiset ovat olleet aktiivisia vieraiden hankkimisessa ja toiminnan suunnittelussa. Vapaaehtoiset ovat kantaneet vastuun myös piirin hartauselämästä. Tällaista toimintaa on syytä tukea tulevaisuudessakin. Yhteiskristillinen naistenilta oli myös suosittu. Resurssien vähyyden vuoksi yksi tapahtuma vuodessa riittänee jatkossakin. Vuoden 2011 tavoitteena oli järjestää yksi gospel-messu tai muu vastaava nuorille aikuisille. Tällainen järjestettiin 2. pääsiäispäivänä seurakuntatalolla. Osallistujia oli 45, joista valtaosa ei kuitenkaan kuulunut kohderyhmään. Kutsumessua Karkkilaan muuttaneille ei järjestetty resurssien vähäisyyden vuoksi. Tavoitteena oli järjestää vuoden aikana neljä perhemessua. Perheiden jumalanpalveluksia järjestettiin vuoden aikana viisi. Toimintasuunnitelmaan kirjattu yhteistyö jumalanpalvelusten suunnittelemisesta kerhojen kanssa ei toteutunut. Keskimääräinen osallistujatavoite 75 henkilöä messua kohden saavutettiin juuri ja juuri, vaikka kolmessa perhemessussa kävijämäärät kasvoivat. On syytä miettiä keinoja, miten saamme perhemessut yhä houkuttelevammiksi. Perheiden kauneimmissa joululauluissa oli 335 henkilöä. Vuosi Kirkkovuosi Läsnä 2010/2011 palmusunnuntai/Marianpäivä 88/100 2010/2011 helluntai/rukoussunnuntai 90/60 2010/2011 kouluun lähtevien siunaaminen/sama 45/60 2010/2011 mikkelinpäivä/sama 72/90 2011 65 4. adventti Taulukko 8: Perhekirkkoihin osallistujamäärät vuosina 2010 - 2011 Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 2.5 2.5.1 18.4.2012 3.5.2012 Sivu 18 Varhaisnuorisotyö Kuvaus toiminnasta Vuonna 2011 seurakunnan varhaisnuorten kerhotoiminta lisääntyi. Kevätkaudella oli neljä salibandykerhoa ja kaksi kokkikerhoa. Syyskaudella pidettiin neljää salibandykerhoa, kokkikerhoa, toimintakerhoa ja näytelmäkerhoa. Vuoden aikana kerhoihin osallistui kaikkiaan n. 250 lasta. Kerhoihin osallistuneista 200 oli poikia ja 50 tyttöjä. Osallistujien määrä lähes kolminkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna. Kerhoissa toimi ohjaajina vuoden aikana yhteensä 12 rippikoulukoulun käynyttä kerhonohjaajaksi koulutettua nuorta. Heistä neljä oli poikia ja kahdeksan tyttöä. Kerhonohjaajien koulutus toteutettiin Lohjan rovastikunnan seurakuntien yhteistyönä. Kerhonohjaajien jatkokurssi pidettiin lauantaina 15.1. Karkkilassa ja peruskurssi 26.-28.8. Vihdin Riuttarannassa. Huhtikuussa pidettiin Selvä Juttu –ennaltaehkäisevän päihdetyön koulutusta alakoulujen kuudensille luokille. Selvä Juttu toteutettiin Noppa-teatterin esityksen ja siihen liittyvien oppituntivierailujen muodossa. Selvä Juttu pidettiin aikaisempien vuosien tapaan yhteistyössä kaupungin nuorisotoimen, koulujen ja poliisin kanssa. Kesällä järjestettiin kaksi varhaisnuortenleiriä Leirirannassa teemalla: Daavid – paimenpojasta kuninkaaksi. Ensimmäinen leiri pidettiin 7.-9.6. ja toinen leiri 2.-4.8. Ensimmäiselle leirille osallistui 22 lasta ja toiselle 21 lasta. Seurakunnan päiväkerhonohjaajat olivat mukana leirien toteutuksessa. Kymppisynttärit seurakunnan vuonna 2001 syntyneille jäsenille pidettiin seurakuntatalolla 14.9. yhteistyössä seurakunnan lapsi- ja musiikkityön kanssa. Kutsuja kymppisynttäreille lähetettiin 89 ja osallistuneita oli 27. Päivänavauksia pidettiin alakouluilla entiseen tapaan Nyhkälässä kerran viikossa ja Ahmoolla, Tuorilassa ja Haukkamäessä kerran kuukaudessa. Varhaisnuorisotyöstä vastaava viranhaltija aloitti kerhotyön erityisosaamisen koulutuksen, jonka yhteydessä käynnistettiin kerhotoiminnan kehittämishanke. Hankkeen tavoitteena on tiivistä koulujen kanssa tehtävää yhteistyötä erityisesti kerhotoiminnan osalta. 2.5.2 Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta Toiminnalliset tavoitteet saavutettiin. Kerhojen kasvaneet osallistujamäärät ja lisääntynyt kerhotarjonta johtuivat kerhotoimintaan suunnatuista voimavaroista. Seurakuntamme hyvillä ja sitoutuneilla kerhonohjaajilla oli suuri merkitys kerhojen suosion kasvuun. Varhaisnuorten molemmat leirit olivat täynnä. Kymppisynttärit kokosivat kolmanneksen ikäluokasta. Suosio osoittaa, että kymppisynttäreiden kaltaiselle, tietylle ikäryhmälle suunnatulla, toiminnalla on kysyntää. Salibandykerhojen osallistuminen JiiPee-turnaukseen jäi toteutumatta järjestäjän vaihdettua ajankohtaa. Yhteistyö alakoulujen kanssa jäi tavoiteltua pienemmäksi. 2.6 2.6.1 Rippikoulutyö Kuvaus toiminnasta Karkkilan seurakunnan rippikoulut toteutettiin rippikoulusuunnitelman mukaisesti. Rippikouluryhmiä oli neljä: kolme leiririppikoulua ja yksi päiväkouluryhmä. Päiväkoulun kävi viisi nuorta. Leirikouluissa osallistujia oli 66. Leirit pidettiin omassa leirikeskuksessa ja päiväkouluryhmä kokoontui seurakuntatalolla. Oppilaan- ja opettajankirjoina rippikouluissa oli Quo Vadis -kirjasarja. Sisällöltään rippikoulut noudattivat piispainkokouksen v. 2001 hyväksymää rippikoulusuunnitelmaa. Rippikoulu koostui seurakuntaan tutustumisjaksosta, varsinaisesta intensiivijaksosta ja konfirmaatiosta. Seurakuntaan tutustumisjakso koostui 10 erilaisesta tilaisuudesta, joista rippikoululaiset keräsivät merkinnät rippikoulukorttiin. Leiriryhmissä intensiivijakso käsitti kaksi koulupäivää seurakuntatalolla ja seit- Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 18.4.2012 3.5.2012 Sivu 19 semän päivän mittaisen leirin. Päiväkoulu kesti seitsemän arkipäivää. Konfirmaatiot pidettiin intensiivijaksoja seuraavana sunnuntaina. Rippikouluryhmien ohjaajina toimi kolme seurakunnan viranhaltijaa: pappi, nuorisotyönohjaaja ja määräaikainen kesätyöntekijä. Muista viranhaltijoista kanttori ja diakonityöntekijä osallistuivat ryhmien opetukseen. Apuohjaajina leireillä toimi 6-7 isoskoulutuksen käynyttä nuorta (rippileirien isosia oli kaikkiaan 17.). Päiväkoulun opetuksessa ei ollut mukana isosia. Rippikouluryhmiä Rippikoulun käyneitä yhteensä - oman seurakunnan jäseniä - muita - muualla käyneitä - yksityisrippikoululaisia 2008 5 kpl 85 hlöä 78 hlöä 2 hlöä 2 hlöä 3 hlöä 2009 5 kpl 106 hlöä 102 hlöä 2 hlöä 2 hlöä 2 hlöä 2010 5 kpl 92 hlöä 91 hlöä 1 hlöä 1 hlöä - 2011 4 kpl ilmoittautuneita 78 hlöä Taulukko 9: Rippikouluryhmät vuosittain 2.6.2 Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta Vuonna 2011 Karkkilan seurakunnassa kävi rippikoulun 73 nuorta. Karkkilan seurakunnan järjestämän rippikoulun kävi 71 nuorta. Syksyllä 2010 Karkkilan seurakuntaan kuului 75 vuonna 1996 syntynyttä nuorta ja tavoitteena oli vähintään 75 karkkilalaisnuoren rippikoulun suorittaminen ja konfirmointi vuonna 2011. Rippikoulutyön määrällistä tavoitetta ei saavutettu. Myös päiväkoulun suosio laski edellisvuodesta rajusti. Kun vuonna 2010 päiväkoulun kävi 12 nuorta, vuonna 2011 päiväkoululaisia oli vain viisi. Tämä johti siihen, että seuraavan vuoden rippikoulut toteutetaan leirimuotoisina. Rippikoulun suosio on laskenut viime vuosina koko maassa ja etenkin Etelä-Suomessa. Sama kehitys on saavuttanut myös Karkkilan seurakunnan. Jatkossa on tarpeellista toteuttaa rippikoulutyötä niin, että Karkkilan seurakunnan rippikoulutyö tavoittaa mahdollisimman hyvin koko rippikouluikäluokan tulevina vuosina. Rippikoulutyön tavoitteena oli jatkaa rippikoulujen jumalanpalvelus- ja hartauselämän kehittämistä. Rippikoulujen jumalanpalvelus- ja hartauselämää kehitettiin muokkaamalla leirijumalanpalveluksen aiheita rippikoulujen lukujärjestyksen mukaan. Tavoite toteutui myös rippikoululaisten messukoulutuksen myötä. Jumalanpalveluselämä tuli lähelle rippikoululaisia, kun he osallistuivat messukoulutukseen ja messuissa avustamiseen seurakuntaan tutustumisjaksolla. Hartauselämä rippikoulutyön painopistealueena toteutui myös isoskoulutuksen osalta, kun nuorteniltojen hartauselämää toteutettiin Varttikirkon kompletorion kaavalla. 2.7 2.7.1 Nuorisotyö Kuvaus toiminnasta Nuorisotyön viikkotoimintaa järjestettiin ympäri vuoden. Kevät- ja syyskaudella nuorteniltoja oli kahdesti viikossa, torstaisin Avoin ikkuna ja lauantaisin Jobbis. Kesäkaudella nuorteniltoja pidettiin kerran viikossa. Avoimen ikkunan yhteyteen liitettiin Varttikirkko, joka on kaikille seurakuntalaisille avoin hartaushetki. Päivänavauksia pidettiin Yhteiskoulussa ja Lukiossa kerran viikossa. Yhteistyössä kaupungin työntekijöiden kanssa seurakunnan nuorisotyö toteutti keskiviikkoisin nuorten iltapäivätoimintaa, Olkkaria. Hiihtolomalla järjestettiin yhteistyössä kaupungin nuorisotyön kanssa laskettelumatka Himokselle. Syyskaudella osallistuttiin kahteen musiikkitapahtumaan, syyskuussa toteutettiin päiväretki Tampereelle Ristirockiin ja marraskuussa tehtiin viikonloppumatka Maata näkyvissä -festareille Turkuun. Isoskoulutusta järjestettiin kevätkaudella vanhan mallin mukaisesti joka toinen viikko. Syyskaudella uuden isoskoulutusryhmän aloittaessa aikataulua muutettiin ja otettiin käyttöön isoskoulutuskortti, johon koulutettavat keräsivät merkintöjä toimintaan osallistumisesta ja siinä avustamisesta. Isoskoulutusta oli syyskaudella kerran kuukaudessa kolme tuntia kerrallaan. Lisäksi jokainen isoskoulutettava nuori suoritti isoskortin tehtäviä, tai jatkaa niiden suorittamista vuoden 2012 keväällä. Isoskoulutuskorttiin merkinnät Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 18.4.2012 3.5.2012 Sivu 20 kerätään nuortenillan ohjelman ja hartauden toteuttamisesta, Varttikirkossa sekä sunnuntain messussa avustamisesta ja nuorteniltoihin osallistumisesta. Viikonlopun mittaiset isoskoulutusleirit järjestettiin touko- ja syyskuussa. Isoskoulutusnuoret osallistuivat Isosseikkailu -tapahtumaan Vihdissä. 2. ja 3. vuoden isosten jatkokoulutus järjestettiin rovastikunnallisesti. 2. vuoden koulutus toteutettiin viikonloppuleirinä, mutta 3. vuoden koulutus pidettiin päivämuotoisena vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Kerhonohjaajien koulutus järjestettiin myös rovastikunnallisena yhteistyönä. Viikonlopun mittainen peruskurssi oli elokuussa ja päivän mittainen jatkokurssi oli helmikuussa. nuorteniltoja osallistujia 2009 71 kpl 1065 2010 64 kpl 1342 2011 66 kpl 1550 Taulukko 10: Nuorteniltojen ryhmät ja osallistujat vuosittain 2.7.2 Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta Painotimme hartauselämän tärkeyttä Pyhä-painopisteen mukaisesti. Tavoitteenamme oli kehittää hartauselämää ja sen tuloksena syntyi Varttikirkko, jossa käytetään kompletorion kaavaa. Varttikirkko lähti alkuvuodesta käyntiin hienosti, mutta nuorten into hiipui kesän aikana. Syksyllä saimme kävijämäärät nousuun. Muita seurakuntalaisia Varttikirkko ei tavoittanut toivotulla tavalla. Syynä todennäköisesti oli myöhäinen kellonaika ja epäselvä mainonta. Nuorten osallistaminen hartauselämään on ollut Varttikirkon kautta luontevaa, koska siellä on erilaisia palvelutehtäviä. Kaikki isoset saivat alkuvuodesta messukoulutuksen. He ovat palvelleet erilaisissa tehtävissä messussa. Edelleen vaaditaan kuitenkin työtä sen eteen, että nuoret aktiivisemmin osallistuisivat hartauksien toteutukseen. 2.8 2.8.1 Diakoniatyö Kuvaus toiminnasta Diakoniatyön toimintaympäristö oli hyvin samantapainen kuin edellisenä vuonna. Toiminta koostui viikoittaisesta toiminnasta; päivystyksistä, kotikäynneistä, asiakastapaamisista, puhelinkontakteista ja yhteyksistä eri viranomaisiin ja järjestöihin. Iso osa viikoittaista toimintaa oli asiakkaiden henkilökohtainen ohjaaminen ja tukeminen, kerho- ja ryhmätoiminnat sekä vapaaehtoistoiminnan ohjaaminen ja organisoiminen perjantaikahvilassa. Satunnaisia toimintoja olivat vuosittainen Yhteisvastuukeräyksen organisointi, erilaiset leirit, retket, juhlat ja tempaukset. Diakoniatyössä kokeilimme vapaaehtoisten kanssa myyjäisten ja tapahtumien järjestämistä hiukan eritavoin. Tänä vuonna pidimme joulumyyjäiset Ruukin markkinoilla Karkkilan torilla. Vuosittainen diakonian jouluaaton ruokailu järjestettiin ensi kertaa aatonaattona. Tilaisuus oli samalla henkilökunnan jouluruokailu. Koska painopiste oli ylivelkaantuneiden perheiden tukeminen, tuettiin perheitä taloudellisesti diakoniatyön avustuksilla ja Perusturvakuntayhtymä Karviaisen lastensuojelun perhetyön kanssa tehdyllä ryhmätoiminnalla. Perheryhmä aloitti kokoontumiset vuoden 2010 syksyllä ja jatkoi toimintaansa kevään 2011. Ryhmän tavoitteena oli koota erityisesti yksinhuoltajia erilaisten teemojen ympärille ja antaa heille tietoa ja kokemuksia vertaisryhmästä. Lisäksi perheille tarjottiin mahdollisuus osallistua kesällä järjestettävälle retkelle Hop Lop -seikkailupuistoon. Retkeen saimme taloudellista tukea Karkkilan Lions Clubilta. Järjestimme myös toiminnallisen perhepäivän Vihdin seurakunnan leirikeskuksessa yhteistyössä Vihdin seurakunnan ja Vihdin ja Karkkilan lastensuojelun perhetyön kanssa. Lisäksi diakoniatyö ideoi kumppaneiden kanssa (srk:n nuorisotyö, karviaisen lastensuojelun perhetyö ja kaupungin nuorisotyö) eri-ikäisille lapsille ja nuorille, joiden perheet ovat syrjäytymisvaarassa, ryhmätoimintaa. Projektiluontoiseen toimintaan haimme rahoitusta EU:lta. Päätös rahoituksesta ei tullut vuoden loppuun mennessä, joten projektin tulevaisuus on avoin. Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 2.8.2 18.4.2012 3.5.2012 Sivu 21 Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta Diakoniatyön painopiste vuodelle 2011 oli ylivelkaantuneiden perheiden tukeminen. Tavoitteena on tukea perheitä taloudellisesti, henkisesti ja sosiaalisesti, jotta heidän elämänsä olisi tasapainoista. Määrällisiä tavoitteita diakoniatyössä oli useita ja niistä lisää tietoa on alla olevassa taulukossa. Pääsääntöisesti määrälliset tavoitteet toteutuivat. Perheryhmän kokoontumiset (5 x/v), perheiden retki ja perhepäivä onnistuivat yli odotusten. Perheitä oli lähdössä yli kuljetuskapasiteetin ja osa joutui tulemaan omilla kyydeillä. Äidit kyselivät onko mahdollista jatkaa samankaltaista toimintaa myös jatkossa. Projektirahoituspäätöstä odotamme ensi vuonna, jotta voisimme jatkaa hyvin alkanutta yhteistyötä eri toimijoiden kesken ja syrjäytymisvaarassa olevien perheiden lapset saisivat tukea elämäänsä. Taloudellista apua annoimme erikokoisille perhekunnille edellistä vuotta vähemmän. Apu kanavoitiin uudella tavalla. Hankimme avustusmäärärahoilla osto-osoitusten sijaan s-ryhmän lahjakortteja, jotka jaettiin apua tarvitseville. Palaute asiakkailta oli positiivinen. Lahjakortti ei leimaa asiakasta samoin kuin aiempi osto-osoitus. Eu- elintarviketukea saimme syksyllä lisäerän. Tuen jatkuminen auttoi montaa pienituloista ihmistä selviytymään arjestaan. Diakonian perustyö oli vuoden aikana hyvin samankaltaista kuin ennenkin. Erityisenä huomiona oli asiakastapaamisten lisääntyminen diakoniatoimistolla. Ihmiset lähtevät kodeistaan mieluummin muualle keskustelemaan asioistaan. Isona apuna diakonian asiakastyössä oli Eliisa Anetjärven sielunhoidon koulutukseen tarvittavat sielunhoidon keskusteluharjoittelu. Sielunhoitokeskustelut jatkuvat vuonna 2012. Tapahtuma Määrä / v Osallistujia n. / v Toimistopäivystykset 80 /80 200 /193 Hartaudet 20 /21 Syntymäpäiväkäynnit 30 /23 Kotikäynnit 170 / 204 170 /204 Virka- ja laitoskäynnit(lukuun sisältyy laitokssa olevat 30 /66 syntymäpäivä- yms.käynnit) EU-elintarviketuen jakaminen/saapuvien erien luku- 2 x/v / 3X/v 300 /360 määrä 5400e /5203 250 /219 Taloudellinen avustaminen e 55 /49 3000 /2562 Kerhot ja piirit Hoidolliset ryhmät 19 /18 100 /180 Messussa avustaminen 7 /10 Leirit 6 /5 170 /139 Retket 5 /6 90 /210 Diakoniakasvatus rippikoulussa 4 /4 100 /100 Yhteensä 426/486 4380/4167 Taulukko 11: Diakoniatyön toiminta (suunnitelma/toteutunut). 2.9 2.9.1 Lähetystyö Kuvaus toiminnasta Seurakunnan nimikkolähetti Tuula Faye jäi eläkkeelle vuonna 2010. Hänelle ei ole hankittu korvaajaa. Seurakunta odottaa asiassa Suomen Lähetysseuran osoittamaa ehdokasta. Yhdessä diakoniatyön kanssa toteutettava perjantaikahvila toimi hyvin. Lähetystyölle seurakuntamme vapaaehtoiset keräsivät varoja 3.437 eur. Talkootöitä diakonia- ja lähetystyön vapaaehtoiset tekivät perjantaikahvilassa, maton- Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 18.4.2012 3.5.2012 Sivu 22 kudontapajassa sekä diakoniatyön kanssa yhteisissä myyjäisissä keväällä Pohjanpirtillä ja joulun alla Ruukinmarkkinoilla. Lähetystyön aloittama sauvakävelyryhmä Sauvarit kokoontui edellisen vuoden tapaan perjantaisin. Sauvarien vuoden kohokohta oli sieniretki Leirirantaan, joka toteutui yhteistyössä Maaseutunaisten kanssa. Toimintasuunnitelmassa korostettiin lähetystyön tekemistä tunnetuksi lasten ja nuorten parissa. Nyhkälän koulun kuudesluokkalaisille seurakunta järjesti lähetyskoulutusta retken muodossa. Kuudesluokkalaiset kävivät vierailulla Suomen Lähetysseuran lähetysmuseossa. Aamupäivän mittaisella retkellä ohjelmaan kuului opastettu kierros museossa ja työskentely Kiina-työpajassa. 2.9.2 Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta Lähetystyön tavoitteena oli panostaa lasten ja nuorten lähetyskasvatukseen. Nyhkälän koulun kuudesluokkalaisille järjestetty retki Suomen lähetysmuseoon toteutui. Muuten tavoite jäi saavuttamatta. Perjantaikahvila ja Sauvarit toimivat edellisten vuosien tapaan. 3 HAUTATOIMI 3.1.1 Kuvaus toiminnasta Vanhalla hautausmaalla reunustettiin pääkäytävät edellisen vuoden asfaltoinnin jäljiltä. Kaikki ainaishoitohaudat käytiin läpi ja kuunlilja-istutukset peruskunnostettiin. Vanhalla hautausmaalla jatkettiin hautausmaakatselmus loppuun. Kirkkoneuvosto päätti lunastaa haltuunsa ne haudat, joiden hoitoa ei ollut määräaikaan mennessä suoritettu hyväksyttävälle tasolla. Uudella hautausmaalla siistittiin erityisesti kappelin ympäristöä. Vanhoja pensaita raivattiin pois ja kappelin edustaa avarrettiin. 3.1.2 Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta Kiinteistö- ja hautausmaa tiimin kauden tavoitteena oli kappelin ympäristön siistiminen, vanhan hautausmaan asfalttikäytävien reunustus sekä ainaishoitohautojen peruskunnostus. Asetetut tavoitteet toteutuivat. Hautauksia oli edellisiä vuosia vähemmän. Uurnahautausten pitkäaikainen tavoite oli 40%. Tavoite lähes toteutui. Tavoitetta tukee uuden hautausmaan kaunis uurnahautausmaa-alue sekä muistolehto. HAUTAUKSET VUOSINA 2008 - 2011 Arkkuhautaus Uurnahautaus Tuhkaus % 2008 55 25 31 % 2009 66 23 26 % 2010 56 33 37 % 2011 39 25 39 % Taulukko 12: Hautaukset vuosina 2008 - 2011 4 KIINTEISTÖTOIMI 4.1.1 Kuvaus toiminnasta Kiinteistötoimessa keskityttiin kertomusvuonna edelleen pienten, mutta tarpeellisten korjaushakkeiden tekemiseen. Kerhohuoneen keittiö peruskunnostettiin seurakunnan omana työnä vuoden alussa. Korjauskunnostuksen kokonaiskustannus oli 7.317 eur. Leirirantaan hankittiin hella ja astianpesukone. Aiemmat laitteet olivat yli 20 vuotta vanhoja ja osittain viallisia. Laitteiden kustannus oli 6.538 eur. Laitteet hankittiin Kopal Keittiöt Oy:ltä. Leirirannan päärakennuksen ikkunoihin asennettiin valoverhoja sekä molempien rakennusten palohälyttimet uusittiin. Nämä hankinnat kirjattiin vuosikuluiksi. Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 18.4.2012 3.5.2012 Sivu 23 Vuoden lopussa asennettiin seurakuntataloon valvontakamerat. Samalla uusittiin pappilan kahden valvontakameran järjestelmä. Kameravalvonta hankittiin Primasec Oy:ltä. Sen kokonaiskustannus oli 12.912 eur. Kameravalvonta asennettiin valmiiseen kaapelointiin, joka oli tehty seurakuntatalon nuorisopuolen remontin yhteydessä. Kameravalvonnan laajennuksen jälkeen kaikki seurakunnan keskeiset keskusta-alueen rakennukset ja alueet ovat kameravalvonnan piirissä. Kappelin tulevaa peruskunnostusta edistettiin teettämällä Tmi Heikki Tallamäellä kappelin peruskorjauksen alustava hankesuunnitelma, joka sisälsi kustannusarvion. Alustavan suunnitelman perusteella seurakunta laati Kirkkohallitukselle avustushakemuksen kappelin peruskunnostustyön osarahoittamista varten. Kirkkohallituksen päätös avustushakemuksesta on odotettavissa huhtikuussa 2012. 4.1.2 Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta Toteutettujen korjausinvestointien kokonaiskustannus oli 28.693 eur, kun investointibudjetti oli 50.000 eur. Kaikki suunnitellut pienet korjausinvestoinnit toteutettiin. Toimintasuunnitelmaan oli sisällytetty kappelin ja kylmähuoneen perussuunnittelu ja niiden rahoituksen suunnittelu. Kirkkohallituksen avustusmahdollisuuden selvittämiseksi teetettiin alustava hankesuunnitelma avustushakemuksen tueksi. Kun kirkkohallitus on käsitellyt avustusanomuksen, päättää seurakunta kuinka kappelin peruskorjaus etenee. Toimintasuunnitelmaan oli myös sisällytetty Kubota pienkaivinkoneen päivitys ja vaihto leasing rahoituksella. Toimintasuunnitelman vastaisesti päätettiin jatkaa olemassa olevan koneen käyttöä. Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 5 5.1 18.4.2012 3.5.2012 Sivu 24 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Henkilöstön määrä Vuoden 2011 lopussa Karkkilan seurakunnan palveluksessa oli 19 henkilöä. Lisäksi vuoden aikana käytetään sijaisia, apulaisia ja kausityöntekijöitä puistotyötehtävissä. Työntekijöistä kokoaikaisia oli 14 (74%) ja osa-aikaisia 5 (26%). Vakinaisia työntekijöitä oli 18 (95%) ja pitkäaikaisia viransijaisia 1 (5%). Karkkilan seurakunnassa vuoden 2011 lopussa on yhteensä 11 virkaa. Kirkkoherra, kappalainen, I seurakuntapastori, II seurakuntapastori, kaksi diakoniavirkaa, joista toinen 60% virka, kaksi nuorisotoimenohjaajan virkaa, kanttori, talouspäällikkö ja emäntä. Vuoden 2011 aikana osana sopeutussuunnitelmaa päätettiin lakkauttaa 60% diakonin virka 1.2.2012 sekä toistaiseksi jättää täyttämättä I seurakuntapastorin virka. Viranhaltijat seurakunnan palveluksessa Kirkkoherra Kappalainen Vs. kappalainen 1. Seurakuntapastori Vs. 1. seurakuntapastori 2. Seurakuntapastori Vs. 2. seurakuntapastori Kanttori Diakoni Diakoni, 60 % Nuorisonohjaaja Nuorisonohjaaja Talouspäällikkö Emäntä Juhani Korte Matti Pirhonen Hannu Bogdanoff Hannu Bogdanoff Selja Väistö Selja Väistö Mirka Härkönen Hanna Lehtonen Mervi Laamanen Arja Kullanmäki Jari-Pekka Järvinen Terhi Manni Eeva-Mari Salmi Rita Niinivirta (1.4.1989 -) 1.6.1998-31.12.2011 16.05. 2005 – 1.3.2012 (vv. 15.8.2009 - 30.6.2012) 15.8.2010 – 01.06.2003 01.06.2009 – (vv.22.9.2010-21.1.2011) 01.03.2008 1.11.2010 - 31.8.2012 01.08.2006 01.04.2006 05.11.2007 06.05.1998 – 01.01.200721.09.2009 01.04.2008 - Pia Heikkinen Sari Vahtera Arja Koijärvi Ritva Lamminluoto Marjatta Syrjänen Janne Nummela Seppo Laitaoja Harri Mononen Hanna Rajala 10.08.200713.08.200115.08.198816.05.199401.04.199713.03.2000- 25.11.2011 15.03. 200401.12. 200524.02.1994- Työsopimussuhteiset Iltapäiväkerhonohjaaja Iltapäiväkerhonohjaaja Lastenohjaaja Toimistosihteeri Toimistosihteeri Työnjohtaja Erityisammattimies Erityisammattimies Suntio I seurakuntapastorin viransijaisena toimi tammikuussa Johanna Yläranta-Suha. Hautausmaan määräaikaisina työntekijöinä noin kuuden kuukauden ajan ovat toimineet Erja Ilmonius, Kirsti Kotiranta, Marita Silander, Minna Tuominen ja siviilipalvelusta suorittivat n. 3 kuukauden ajan Osmo Ollonqvist ja n. 8 kuukauden ajan Joni Kataja. Musiikinopettaja Elina Pikkuhookana on toiminut kanttorin sijaisena, työskennellyt nuorten bändin ja kuoron kanssa sekä vastannut lapsikuoron toiminnasta. Birsen Aldemir ja Kirsi Eskelinen ovat työskennelleet keittiöapulaisina. Kesäteologeina työskentelivät Anu Nieminen ja Emilia Turpeinen. Vuoden 2011 aikana seurakunnan varhaisnuorisotyössä työskenteli palkkiotoimisia kerho-ohjaajia sekä varhaisnuorten leireillä ja rippikoululeireillä isosia. Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 5.2 18.4.2012 3.5.2012 Sivu 25 Henkilötyövuosien määrä Henkilötön määrä henkilötyövuosina ilmoitettuna oli vuonna 2011 23 htv. Tästä ympärivuotisten työntekijöiden osuus oli 18,5 htv ja kausityöntekijöiden ja sijaisten osuus 4,5 htv. Siviilipalvelustunnit on sisällytetty henkilötyövuosien arvoon. 5.3 Henkilöstön sukupuoli, ikä, koulutus ja henkilömäärät tehtäväryhmittäin Henkilöstöstä miehiä on 5 (26%) ja naisia 14 (74%). Henkilöstön keski-ikä on 45 vuotta ja ei-vakinaisten 26 vuotta. Henkilöstöstä ylemmän korkeakouluasteen suorittaneita on 32%. Alemman korkeakouluasteen suorittaneita on 10%, alimman korkea-asteen suorittaneita on 16% ja keskiasteen suorittaneita 42%. Henkilökunnasta 12 työskentelee seurakuntatyön parissa, 3 hallinnossa, 2 hautausmaa- ja kiinteistötoimessa ja 2 kirkonpalvelutyössä. Seurakunnan siivoustyö on ulkoistettu Ek-palvelu Oy:öön ja palkanlaskentatoimi on ulkoistettu Norlic Oy:öön. 5.4 Henkilöstökoulutus Henkilöstökoulutuksen tavoitteena on lisätä henkilöstön tiedollisia, taidollisia ja asenteellisia valmiuksia nykyisissä tehtävissä ja edistää valmiuksia työtehtävissä kehittymiseen ja muuttuvien työtehtävien hoitamiseen. Vuonna 2011 hyväksyttiin kirkon henkilöstön kehittämissopimus noudatettavaksi Karkkilan seurakunnassa. Henkilöstökoulutus on toteutettu hyväksytyn koulutussuunnitelman mukaan. Henkilöstöllä oli 78 koulutuspäivää, edellisenä vuonna 63. Koulutukseen osallistui 16 työntekijää. Lisäksi koko henkilökunnalle järjestettiin Katrina ajanhallintajärjestelmän käyttöönottokoulutus. Vs. kappalaisena toiminut Hannu Bogdanoff suoritti Kirkon johtamiskoulutuksen viimeisen osion, joka antaa hänelle täyden pätevyyden kirkkoherran virkan hoitamiseen. Talouspäällikkö Eeva-Mari Salmi suoritti loppuun ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ja kanttori Hanna Lehtonen suorittaa työn ohessa musiikin maisterin tutkintoa. Diakoni Mervi Laamanen aloitti sielunhoidon erityiskoulutusohjelman. Kaksi seurakunnan työntekijää on osallistunut työnohjaukseen. 5.5 Henkilöstön työhistoria ja vaihtuvuus Henkilöstön työhistoriaa kuvataan nykyisen työnantajan palveluksessa oloaikana: Kaksitoista henkilöä on työskennellyt seurakunnassa alle kymmenen vuotta, viisi henkilöä yli kymmenen mutta alle kaksikymmentä vuotta ja kaksi henkilöä yli kaksikymmentä vuotta. Seurantavuoden aikana yksi henkilö on siirtynyt seurakunnan palveluksesta toisen työnantajan palvelukseen ja tehtäviä järjestettiin uudelleen. Vuoden 2011 aikana syntyi päätös Kirkkoherra Juhani Kortteen siirtymisestä Lohjan kirkkoherraksi. Hänen viimeinen työpäivänsä Karkkilan seurakunnassa oli 31.12.2011. Vuoden aikana päätettiin lopetettiin toinen diakoniavirka (60%). Virkaa hoitaneen henkilön virkasuhde päättyy viran lakkauttamisen kanssa. Määräaikaisia palvelussuhteita päättyi kaksitoista. Näistä yksi oli määräaikaisessa viransijaisuuksissa toimiva henkilö, kaksi kesäteologia ja kymmenen erilaisissa määräaikaisissa työsuhteissa toimineita henkilöitä. 5.6 Työkyky ja terveys Sairaus- ja tapaturmapoissaoloja seurakunnassa oli 7,8 päivää yhtä henkilötyövuotta kohden. Edellisen vuoden vastaava luku oli 15,7. Kaikkiaan sairaus poissaolopäiviä henkilöstöllä oli 178. Sairauspoissaoloprosentti oli 2,13%. Sairauspoissaolojen tunnusluvut ovat edellisvuodesta parantuneet selvästi. Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 18.4.2012 3.5.2012 Sivu 26 Työterveyshuollon kustannukset olivat 4.606 eur eli 202 eur/htv vähennettynä Kelan korvauksen määrällä. Vuonna 2010 työterveyshuollon sopimus Karviaisen kanssa uusittiin. Sopimukseen sisällytettiin suppea sairaudenhoito. Työterveyshuolto sisältää työhönotto tarkastukset, fyysisesti kuormittavissa töissä olevien määräaikaistarkastukset kolmen vuoden välein sekä ikäryhmittäin tehtävät terveystarkastukset. Ne alkavat 35 vuoden iässä. Lisäksi työterveyshuolto antaa neuvontaa ja tukea työkykyä ylläpitävään toimintaan. Vuoden aikana työpaikkatutkimuksia toteutettiin kaksi. KELA:n kuntoutukseen on osallistunut yksi henkilö. Työkykyä ylläpitävänä toimintana seurakunta kustantaa vakinaisille työntekijöilleen lääkärin määräämänä fysikaalisen hoidon, maksimissaan kymmenen hoitokertaa vuodessa. Vuonna 2011 toteutettiin yhdessä Kuntoutussäätiön kanssa eu-rahoitteisessa hankkeessa Karkkilan seurakunnalle työkyvyn tukemisen malli. Työkyvyn tukemisen mallin tarkoituksena on henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen ja työkykykysymyksissä esimiestyön helpottaminen. Ennakoiva ja varhainen reagoiminen ja puheeksi ottaminen takaavat työntekijöille riittävän ja oikea-aikaisen tuen työssä selviytymisessä. Virkistystoimen kustannukset olivat 4.071 eur eli 178 eur/htv. Karkkilan seurakunnalla on käytössä virkistyssetelit. Vuoden aikana virkistysseteleiden kokonaisarvo voi olla 200 eur/henkilö. Omavastuu on puolet. Vuonna 2011 keväällä järjestettiin paikallisella frisbee radalla yhteinen iltapäivä ja syksyllä virkistyspäivä Eerikkilässä. Hautausmaa- ja kiinteistötyöntekijöiden perinteinen opinto- ja virkistyspäivä suuntautui elokuussa Hietaniemen hautausmaalle sekä Suomenlinnaan. 5.7 Palkka- ja henkilöstökustannukset Henkilöstön palkkakulut vuonna 2011 olivat 725.771 eur. Henkilöstökulut kokonaisuudessaan olivat 912.772 eur. Kasvua on edelliseen vuoteen vain 6.133eur. Palkkakehityksen suotuisuuteen vaikutti oleellisesti henkilökunnan hyvä terveyskehitys. Seurantavuonna henkilöstökustannukset olivat 39.939 eur/htv, joka on 2% vähemmän kuin edellisenä vuonna. 5.8 Henkilöstötilinpäätöksen tunnuslukukooste Tunnusluku HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖKSEN TUNNUSLUKUKOOSTE 2011 Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi 2011 2010 2009 2008 Vuosi 2007 Henkilöstön määrä lkm 19 20 21 20 19 Kokoaikaiset Osa-aikaiset lkm lkm 14 5 15 5 15 6 15 5 14 5 Vakinaiset Ei-vakinaiset lkm lkm 18 1 19 1 18 3 17 3 17 2 Virkasuhteiset Työsopimussuhteiset lkm lkm 11 8 11 9 11 10 9 11 9 10 Henkilötyövuosien määrä Henkilötyövuosien (htv) määrä lkm Henkilöstön sukupuoli Miehiä Naisia lkm lkm 22,85 5 14 22,27 6 14 22,12 7 14 20,86 7 13 20,72 7 12 Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 18.4.2012 3.5.2012 Sivu 27 Henkilöstön rakenne Henkilöstön määrä tehtäväryhmittäin Seurakuntatyö Hallinto Hautausmaa Kiinteistö- ja kirkonpalvelutyö lkm lkm lkm lkm lkm lkm 12 3 2 2 12 3 3 2 12 4 3 2 10 4 4 2 10 4 3 2 Henkilöstön ikä Henkilöstön ikäjakauma: 25-29-vuotiaat 30-34-vuotiaat 35-39-vuotiaat 40-44-vuotiaat 45-49-vuotiaat 50-54-vuotiaat 55-59-vuotiaat 60-64-vuotiaat 65-vuotiaat ja sitä vanhemmat lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm 1 3 3 2 1 4 4 1 - 1 3 3 3 2 3 4 1 - 3 1 4 2 2 6 3 - 3 2 5 4 3 2 1 - 1 3 4 5 4 1 1 - Henkilöstön keski-ikä Vakinaiset Ei-vakinaiset vuotta 45 vuotta 46 vuotta 26 44 45 25 44 46 35 43,65 44,17 36,66 44,00 43,64 47,00 Koulutus Henkilöstö koulutusasteittain: Ylempi perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Koulutusaste tuntematon lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm 8 3 2 6 - 9 3 3 5 - 10 2 3 6 - 3 9 3 4 1 3 9 3 4 - lkm lkm euroa 78 16 10.842 63 15 6.895 76 16 8.057 58 16 3862,62 57 16 7828,17 % euroa 1,2 474 0,8 310 0,9 364 0,46 185,16 1,02 377,80 lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm 0 6 6 3 2 2 - 1 8 4 4 1 2 - 5 6 6 1 1 2 - 3 8 3 2 2 1 1 2 6 4 2 2 2 1 lkm lkm lkm lkm lkm 1 12 1 15 1 1 15 2 13 - Henkilöstökoulutus Koulutuspäivät Koulutusta saaneet Koulutuskustannukset Koulutuskustannusten osuus henkilöstökustannuksista Koulutuskustannukset/htv Henkilöstön työhistoria ja vaihtuvuus Palveluksessaoloaika: alle 1 vuotta 1-4 vuotta 5-9 vuotta 10-14 vuotta 15-19 vuotta 20-24 vuotta 25 vuotta tai enemmän Vaihtuvuus: Toisen työnantajan palvelukseen siirtyneet Eläkkeelle siirtyneet Yksilöllinen varhaiseläke Määräaikaisen palvelussuhteen päättyminen Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 18.4.2012 3.5.2012 Työkyky ja terveys Sairaus- ja tapaturmapoissaolojen kesto: 1 päivä 2-3 päivää 4-10 päivää 11-60 päivää yli 60 päivää Sairaus- ja tapaturmapäivät/htv Sairaus- ja tapaturmapäivät yhteensä Työterveyshuollon kustannukset/htv Virkistystoimen kustannukset/htv lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm euroa euroa 20 19 15 2 0 7,8 178 202 178 Palkka- ja henkilöstökustannukset Palkkakustannukset Henkilöstökustannukset euroa euroa Henkilötyövuoden hinta euroa Matkakustannukset Kilometrikorvaukset ja päivärahat/htv euroa 13 32 16 5 1 15,7 349 167 219 Sivu 28 22 28 6 0 1 15 333 182 128 14 16 10 5 1 16,34 12 14 5 3 5,93 181,82 128,81 80,97 141,21 725.771 728.412 912.772 906.639 706.091 888.577 658.479,77 590.119,38 838.832,56 762.932,53 39.939 40.717 40.171 40.212,49 36.821,06 897 718 613 608,14 698,61 Taulukko 13: Henkilöstötilinpäätöksen tunnuslukukooste Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto 6 18.4.2012 3.5.2012 Sivu 29 TALOUSINFORMAATIO 6.1 6.1.1 Talousinformaation rakenne Käyttötalousosa Käyttötalousosa muodostuu toimintatuotoista ja toimintamenoista. Toimintatuottoihin eivät sisälly verotuotot, joten toimintakate on yleensä aina negatiivinen. Menot ovat suuremmat kuin tuotot. Kirkkovaltuuston päätöksen 31.10.2008 mukaisesti talousarvion sitovuustaso kirkkovaltuustoon nähden on pääluokkataso. Siksi tässä talousarviodokumentissa käyttötalousosa esitetään pääluokkatasolla. Seuraavassa on käyttötalouden pääluokkien ulkoisten menojen osuus seurakunnan kokonaismenoista (edellinen vuosi suluissa). • Yleishallinto 16,7 % (19%) • Seurakunnallinen toiminta 45,6 % (43%) • Hautatoimi 13,5 % (13%) • Kiinteistötoimi 24,2 % (25%) 6.1.2 Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosa sisältää toimintatulojen ja – menojen lisäksi kaikki muutkin tulot ja menot. Tärkeimpänä verotulot. Vuosikate kertoo, kuinka vuotuiset tulot kattavat vuotuiset menot. Tilikauden tulos kertoo lopullisen tuloksen, kun vuosikatteesta on vähennetty vuotuiset poistot. 6.1.3 Investointiosa Investointiosassa esitetään toteutuneet uudet investoinnit sekä korjaus- ja ylläpitoinvestoinnit. 6.1.4 Rahoitusosa Rahoituslaskelmasta voidaan seurata miten seurakunnan rahaliikenne on toteutunut ja mikä on varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta. 6.1.5 Tase Tase kertoo seurakunnan pysyvien vastaavien eli käyttöomaisuuden arvon, toimeksiantojen varojen määrän sekä vaihtuvien vastaavien eli rahoitusomaisuuden määrän. Tase kertoo oman- ja vieraanpääoman määrän.
