docHandbok för barnskyddet Lastensuojelun käsikirja.pdf
download 
Report Transcription
Handbok för barnskyddet Lastensuojelun käsikirja.pdf
Handbok käsikirja Folkhälsanin lastensuojelutyön för Folkhälsans barnskydd INNEHÅLL sida Till läsaren..............................................................................1 Del I VAD FOLKHÄLSAN STÅR FÖR.............................................3 Del II HANDBOK FÖR FOLKHÄLSANS BARNSKYDD..................7 Kapitel 1 VERKSAMHET.....................................................................9 1.1 Grunden för verksamheten.......................................................... 9 1.2 Verksamhetens innehåll...............................................................11 1.3 Fysisk miljö och riskhantering...................................................23 Kapitel 2 PERSONAL OCH UTVECKLING......................................25 Kapitel 3 SAMARBETE.....................................................................28 Kapitel 4 UTVÄRDERING.................................................................29 BILAGOR............................................................................................31 Del III VERKSAMHETEN INOM VÅR ENHET SISÄLTÖ sivu Lukijalle ...............................................................................45 I Osa MIKÄ FOLKHÄLSAN ON ....................................................47 II Osa FOLKHÄLSANIN LASTENSUOJELUTYÖN KÄSIKIRJA ...51 1. luku TOIMINTA.........................................................................53 1.1. Toiminnan lähtökohdat ..............................................................53 1.2. Toiminnan sisältö ..........................................................................55 1.3. Fyysinen ympäristö ja riskienhallinta ....................................67 2. luku HENKILÖSTÖ JA KEHITYSTYÖ......................................68 3. luku YHTEISTYÖ ......................................................................71 4. luku ARVIOINTI . ......................................................................72 LIITTEET.............................................................................................74 III Osa NÄIN TOIMITAAN MEIDÄN YKSIKÖSSÄMME © Folkhälsan information 2007 | Ansvarig utgivare: Samfundet Folkhälsan | Redaktör: Birgitta Turunen Pärmlayout: Jonas Jernström | Layout: Christian Willför ADD | Fotografier: Hannes Victorzon | Tryckeri: FRAM www.folkhalsan.fi Handbok för Folkhälsans barnskydd | Folkhälsanin lastensuojelutyön käsikirja Till läsaren Folkhälsan har en omfattande och mångsidig verksamhet som når en stor del av den svenskspråkiga befolkningen och även tvåspråkiga och finskspråkiga klienter och familjer. Ett av våra centrala mål är att erbjuda högklassiga social- och hälsovårdstjänster. Vi har därför gått in för att systematiskt utveckla vår verksamhet och kvaliteten på verksamheten. Handböcker för olika verksamhetsformer är ett hjälpmedel i detta utvecklingsarbete. Denna handbok för Folkhälsans barnskydd är avsedd för personal, klienten och klientens familj och för samarbetspartner. Handboken har utarbetats av en arbetsgrupp som representerar de olika bolag och enheter som bedriver barnskyddsverksamhet inom Folkhälsan. Handboken är uppställd enligt en europeisk modell som Folkhälsan använder inom verksamhetsutvecklingen, den s.k. EFQM-modellen (European Foundation for Quality Management). Boken är indelad i tre delar: Del I Vad Folkhälsans står för En allmän översikt över Folkhälsans organisation, verksamhetsidé och värden samt Folkhälsans riktlinjer för verksamheten (verksamhetspolicyer). Del II Handbok för Folkhälsans barnskydd En handbok med de övergripande principerna för Folkhälsans barnskydd Del III Vår enhet Barnhemmets/enhetens eget material Handbok för Folkhälsans barnskydd –– Handbok för Folkhälsans barnskydd –– 1.3 Fysisk miljö Riskhantering Information och kommunikation Föräldrar, familj Sociala myndigheter Kommuner, köpare av barnskyddstjänster 3. SAMARBETE Befattningsbeskrivningar Introduktion Tystnadsplikt Utvecklingssamtal Personalutbildning Arbetshandledning Företagshälsovård och UUA Självutvärdering Utvärdering av verksamheten Samhälle Personal - personalens välbefinnande - arbetsklimat - fortbildning Klienter och intressentgrupper Sociala myndighete Resultat och utveckling 4. UTVÄRDERING VAD UPPNÅR MAN I VERKSAMHETEN 2. PERSONAL OCH UTVECKLING FÖRNYELSE OCH INLÄRNING Placeringsprocesserna Så här arbetar vi på barnhemmet Familjearbete Plan för vård och fostran Hälsofrämjande inom barnskyddet 1.2 Verksamhetens innehåll - verksamhets processerna Målsättning Värdegrund Verksamhetsplanering 1.1. Grunden för verksamheten 1. VERKSAMHET (Övergripande del i alla handböcker) Organisation - Verksamhetsidé - Värden - Hälsofrämjande verksamhetsprinciper - Ledarskapspolicy - Personalpolicy - Språkpolicy - Informationspolicy - Riskhanteringspolicy - Responspolicy Handbok för Folkhälsans barnskydd Vad Folkhälsan står för HUR GÖR MAN I VERKSAMHETEN VERKSAMHETSUTVECKLING (EFQM) 1 Del I VAD FOLKHÄLSAN STÅR FÖR Folkhälsan i korthet Folkhälsan har arbetat för bättre hälsa och livskvalitet i närmare ett sekel. På 1920-talet hade Folkhälsan egna hälsosystrar, 1933 invigdes Barnavårdsinstitutet i Helsingfors och på 1960-talet öppnades Folkhälsans första tonårspoliklinik. I takt med samhällets utveckling har vissa verksamheter övertagits av kommunerna, medan andra kommit till. I dag täcker Folkhälsans verksamhet ett brett fält inom hälsofrämjande, serviceproduktion och forskning. Folkhälsan har ända från början haft verksamhet i olika regioner i Svenskfinland, via lokal- och landskapsföreningar. I dag är Folkhälsan landets största svenskspråkiga social- och hälsovårdsorganisation, med ca 1700 anställda och många olika uppgifter. Folkhälsan producerar social- och hälsovård, såsom barnskydd, handikappvård och äldreomsorg, bedriver hälsofrämjande medborgarverksamhet i över 100 lokalföreningar med 17 000 medlemmar och har ett forskningsinstitut som bedriver bl.a. genforskning på internationell toppnivå. Folkhälsans verksamhetsidé Samfundet Folkhälsan grundades 1921 med målsättningen att främja den finlandssvenska befolkningens hälsa och vår verksamhetsidé är densamma ännu i dag. Den finns formulerad i den s.k. ändamålsparagrafen från år 1921 (§ 1 i Samfundet Folkhälsans stadgar): Samfundet Folkhälsan i svenska Finland har till uppgift att verka för folkhälsans främjande i svenska Finland, dels genom allsidig vetenskaplig undersökning av befolkningens andliga och kroppsliga hälsa, dels genom praktiska åtgärder ägnade att gynnsamt inverka på denna. Folkhälsan består i dag av: Samfundet Folkhälsan, som ansvarar för helhetsutvecklingen samt förmögenhetsförvaltningen inom Folkhälsan. Forskningsverksamheten bedrivs inom Samfundet. Folkhälsans Förbund leder och utvecklar den hälsofrämjande medborgarverksamheten. De allmännyttiga aktiebolagen ansvarar för och utvecklar serviceproduktionen. Handbok för Folkhälsans barnskydd –– Se r lm vice än pr ny od tti uk iN yla ga tio nd bo n oc hÅ la bo g la al på i Öste nd Åla nd rbott en Folkhälsans värden Folkhälsans mångsidiga verksamhet förenas av följande gemensamma värden: KOMPETENS Vår kompetens inger förtroende. Vi visar vår kompetens genom att arbeta målmedvetet och kostnadseffektivt. Vi är nyskapande och empatiska i vår vardag. ENGAGEMANG Vårt engagemang påverkar samhället. Vi bidrar alla till att Folkhälsan är en föregångare. Vi tar ansvar för människor och tror på framtiden. OMSORG Omsorg innebär att vi respekterar människovärdet. Vi ser människan som en helhet och bemöter alla individuellt. Vi samarbetar och uppmuntrar till aktiv växelverkan. Handbok för Folkhälsans barnskydd –– HÄLSOFRÄMJANDE VERKSAMHETSPRINCIPER INOM FOLKHÄLSAN Folkhälsans verksamhet syftar till att främja hälsa och livskvalitet. Folkhälsan utgår från en helhetssyn på hälsa, som består av såväl fysiska, sociala, psykiska som andliga faktorer. Hälsa är mycket mera än frånvaro av sjukdom. Det handlar också om välbefinnande, självkänsla och funktionsförmåga. Hälsa är inte ett mål i sig, utan en förutsättning för god livskvalitet. Ofta talar vi om känsla av sammanhang, som betyder att livet upplevs som meningsfullt, begripligt och hanterbart. Det är viktigt att människor själva känner att de har livskontroll och framtidstro. Hälsofrämjande definieras av Världshälsoorganisationen WHO som ”en process som ger människan större kontroll över sin egen hälsa och större möjligheter att förbättra den”. Det handlar om -att stöda individen att välja en hälsosam livsstil -att skapa fysiska och sociala miljöer som stöder hälsa -att verka för ett samhälle som inom alla sektorer långsiktigt verkar för god hälsa och livskvalitet 1. Hälsofrämjande som tankeram Hälsofrämjandet som verksamhetsprincip gäller all verksamhet inom Folkhälsan. Inom vård och omsorg innebär detta att verksamheten utgår från varje individs behov och livssituation och att arbetssättet är hälsofrämjande. Målet är att ta vara på vars och ens resurser och att respektera personens egna värderingar och målsättningar. Hälsokonsekvenser beaktas i utformningen av den fysiska miljön. Möjligheterna till social gemenskap och meningsfull sysselsättning stöds. I utformningen av verksamheten ägnas individer och grupper som är sårbara och som lever med riskfaktorer för sjukdom eller med bristande psykosociala resurser särskild uppmärksamhet. Varje verksamhetsenhet konkretiserar för sin del vad en hälsofrämjande tankeram innebär i praktiken. 2. Hälsofrämjande som praktiska åtgärder De praktiska hälsofrämjande åtgärderna förverkligas främst inom Folkhälsans medborgarverksamhet. Folkhälsan uppmuntrar människor att verka för hälsa och livskvalitet där de lever, bor och arbetar. Tillsammans skapas plattformar där folk engagerar sig, möts samt formar närmiljön och samhället. Verksamheten utgår från olika målgruppers behov och intressen, från aktuella folkhälsofrågor, WHO:s riktlinjer, det finländska Hälsa 2015-programmet samt aktuell forskning. Folkhälsans lokala föreningar och frivilliga medarbetare med god kännedom om sin egen närmiljö utgör grunden för medborgarverksamheten. Kännetecknade är ett starkt engagemang och socialt ansvar. Medlemmarna verkar både för sin egen, sin familjs och andras hälsa och livskvalitet. 3. Främja positiv hälsoutveckling hos den egna personalen Folkhälsan som hälsofrämjande arbetsplats ska ge medarbetarna trygghet, trivsel och arbetsglädje. Detta innebär att arbetet ska vara säkert och hanterbart. Var och en ska känna sig som en del av en arbetsgemenskap där man kan må bra, utvecklas och genom sitt arbete bidra till något meningsfullt. Folkhälsan strävar efter att som arbetsgivare vara en föregångare då det gäller att främja personalens hälsa. Personalens välmående är centralt för hela verksamhetens kvalitet och resultat. Handbok för Folkhälsans barnskydd –– Folkhälsans företagshälsovård betonar förebyggande åtgärder och rehabilitering. UUA-verksamhet och friskvård för personalen utvecklas kontinuerligt. Folkhälsan är en tobaksfri arbetsplats. Folkhälsans policyer Folkhälsan har uppställt hälsofrämjande verksamhetsprinciper och utarbetat enhetliga riktlinjer (policyer) för utvecklandet av olika delar av verksamheten. Folkhälsans policyer: LEDARSKAPSPOLICY | PERSONALPOLICY | SPRÅKPOLICY | INFORMATIONSPOLICY RESPONSPOLICY | RISKHANTERINGSPOLICY | MILJÖPOLICY Policyerna finns på http://intra.folkhalsan.fi under Utveckling/Policydokument Handbok för Folkhälsans barnskydd –– 2 Del II HANDBOK FÖR FOLKHÄLSANS BARNSKYDD Barn och barnfamiljer har alltid varit en viktig målgrupp för Folkhälsan och är det alltjämt i dag. Barnavårdsinstitutet i Helsingfors som grundades 1933, var länge en av Folkhälsans mest kända institutioner. Institutet hade ett barnhem och utbildade också barnskötare. Under decenniernas gång har verksamheten utvecklats och utvidgats. Barnhemmet i Helsingfors, som i dag är ett upptagningshem för barn i åldern 0–6 år, har som en självständig enhet fortsatt en del av den verksamhet som bedrevs vid Barnavårdsinstitutet. Internationella barnhemmet, för barn med mångkulturell bakgrund, öppnades 1994. Mottagnings- och grupphemmet Hemboet i Mjölbolsta, Karis, grundades 2001. Det är en tvåspråkig enhet för barn och unga i åldern 12–18 år. I nära anknytning till Hemboet finns Hemlyan, ett stödboende för ungdomar i åldern 16–21 år som lär sig bo självständigt. På Mjölbolstaområdet finns också Villa Familia, ett familjerehabiliterings- och skyddshem, som öppnades 2005. Det består av ett mottagningshem för barn under 12 år, ett skyddshem där personer som råkat ut för familjevåld kan bo med sina barn samt en enhet för familjerehabilitering och en stödbostad. Detta är en gemensam handbok för barnskydd och familjearbete inom Folkhälsan. Eftersom målgrupperna och verksamheterna är mycket olika består denna gemensamma del av en kort översikt över värden, målsättningar och processer, medan respektive barnhems/enhets egen handbok med bl.a. detaljerade processbeskrivningar ingår i del III. Respektive enhet presenteras närmare i den egna delen av handboken. Närmare presentation av enheterna finns också på www.folkhalsan.fi. Folkhälsans barnhem/enheter för familjer, barn och unga ger vård som kan vara kortvarig, långvarig, planlagd eller akut. Folkhälsan erbjuder barn- och familjeinriktat barnskydd i form av utredningar, stödåtgärder inom öppenvården, brådskande placering och omhändertagande av barn samt därtill ansluten vård utom hemmet och eftervård. (Jämför 3 § barnskyddslagen 417/2007.) Åland Karis Helsingfors Syftet med denna handbok är att informera alla anställda om de gemensamma värden och principer som följs inom Folkhälsans barnskydd och hur de beaktas i det dagliga arbetet. Avsikten är också att handboken ska vara en informationskälla för kommuner som köper barnskydd, för föräldrar och klienter och andra samarbetspartners och intressentgrupper. Handbok för Folkhälsans barnskydd –– Handbok för Folkhälsans barnskydd –– 3 Återkommande problem småbarnsfostran skolan Familjecentral/Folkhälsan moderskaps-/barnrådgivning hälsovården socialvården skolhälsovården PROBLEMET IDENTIFIERAS Vem som helst av yrkesmänniskorna på området kan observera och ta upp problemen 2 Små problem Folkhälsans barnskydds- och familjearbete som en del av servicekedjan 1 Inga problem Problemzoner (graden av problem, bekymmer) Barnet/familjen är inte klient inom barnskyddet BARNETS OCH FAMILJENS KLIENTPROCESS I SERVICESYSTEMET Servicekedja 5 Betydande problem 6 Barnet i fara Mottagnings hem/Folkhälsan: placering/ omhänder tagande (0–18 år) eftervård (–21år) 7 Barnet i omedelbar fara Rehabiliterande stöd och tjänster för barnfamiljer/Folkhälsan: Familje- och föräldrarskapsbedömning > Familjerehabilitering Habben, barnhabilitering Kristjänster/Folkhälsan: Krisplacering (0–18 år) Skyddshem: offer för familjevåld tillsammans med barn Övriga: Psykiatrisk poliklinik Stödåtgärder inom öppenvården/Folkhälsan: Placering som stöd inom öppenvården (0–18 år) intervallvård (0–18 år) eftervård, bostad för självständigt boende (–21 år) Uppfostringsoch familjerådgivning Bastjänster: familjecentral social- och hälsovård INITIAL BEDÖMNING Bedömning av hjälpbehovet 4 Växande problem Barnet/familjen är i behov av stöd och service -> klient hos barnskyddet 8 Barnet placerat Kapitel 1 VERKSAMHET 1.1 Grunden för verksamheten Verksamhetsplanering Verksamheten inom Folkhälsans barnhem planeras utgående från de gemensamma värdena och målsättningarna för Folkhälsans barnskydd. De olika enheterna inom barnskyddet uppgör en verksamhetsplan. En närmare presentation av verksamhetsplaneringen och dess koppling till verksamhetsutvecklingen ingår i en bilaga. Värdegrunden De centrala värdena för Folkhälsans barnskydd är - trygghet - omsorg om och respekt för barnet - individuellt bemötande enligt barnets ålder och utvecklingsstadium - stöd för barnets utveckling till en harmonisk vuxen Trygghet Barnhemmen/enheterna erbjuder barnen en trygg, hemlik miljö där barnets grundläggande behov tryggas. Tryggheten innebär trygga människorelationer, stimulans och vila i rätta proportioner, trygga gränser och ramar, konsekvent bemötande och en regelbunden dygnsrytm. Omsorg om och respekt för barnet Barnet som individ och barnets kulturidentitet och bakgrund respekteras. Vi reserverar tillräckligt med tid för det enskilda barnet. Individuellt bemötande enligt barnets ålder och utvecklingsstadium Barnets utvecklingsstadium, ålder och tidigare erfarenheter beaktas på ett helhetsmässigt sätt vid bemötande och fostran. Vi ser det enskilda barnet och barnets förmåga. För barnet ordnas skolgång och fritidssysselsättningar som lämpar sig för utvecklingsstadiet. Barnet får uttrycka sig genom lek och lärande och aktiviteter. Stöd för barnets utveckling till en harmonisk vuxen Vi stöder barnets och den ungas utveckling till en trygg och harmonisk vuxen genom att skapa trygghet och hjälpa barnet att få en varaktig, trygg och sund uppväxtmiljö. Vi stöder barnets människorelationer och kontakterna med familjen och föräldrarna. Barnet stöds i att utveckla sina sociala färdigheter i kontakten med jämnåriga och vuxna. Handbok för Folkhälsans barnskydd –– Handbok för Folkhälsans barnskydd – 10 – Folkhälsan Barnet i centrum Verksamhetsidé • Värden • Vision Grunden för verksamheten Vi arbetar för att barnet ska få en stabil, trygg och sund uppväxtmiljö så att det utvecklas till en harmonisk vuxen. Vi stöder barnets sociala nätverk. Vi stöder barnen och deras familjer i deras livssituation. Vi ger barnen god vård och gott bemötande i en trygg miljö. Trygghet, ömsesidig respekt, individuellt bemötande, hälsofrämjande Folkhälsan satsar på yrkesmässig fortbildning, utvärdering av sin verksamhet och ständiga förbättringar i det dagliga arbetet Kompetens Engagemang Omsorg Värdegrunden för Folkhälsans barnskydd Målsättningen för Folkhälsans barnskydd Målsättningen för Folkhälsans barnskydd och familjearbete är att ge barnen och de unga god vård och gott bemötande i en trygg miljö, stöda barnen och deras familjer i deras livssituation, stöda barnets sociala nätverk och arbeta för att barnet ska få en stabil, trygg och sund uppväxtmiljö så att det utvecklas till en harmonisk vuxen. 1.2 Verksamhetens innehåll Innehållet i Folkhälsans barnskydd bygger på Folkhälsans egna värden och på den lagstiftning som gäller barnskydd. Verksamhetens innehåll/verksamhetsprocesserna beskrivs här kort för de olika verksamhetsformerna. En mera detaljerad beskrivning ingår i del III i barnhemmets/enhetens egen handbok. Placeringsprocesserna Placeringsprocesserna varierar beroende på enhet, målgrupp m.m., men i stort sett omfattar en placeringsprocess de olika skeden som ingår i följande beskrivningar. Handbok för Folkhälsans barnskydd – 11 – Handbok för Folkhälsans barnskydd – 12 – Socialbyrån tar kontakt Barnet förbereds Personalen förbereds Barnet kommer till barnhemmet Förhandlingar Vårdbehovet? Barnets situation utreds Övergripande processbeskrivning Placeringsbeslutet Vi sätter oss in i barnets och familjens situation Handbok för Folkhälsans barnskydd – 13 – • Sköts av arbetsgruppen/teamet 3. Förhandlingar; vårdbehov • Kontakt med skolan • Träffar den egna handledaren • Presentation av huset • Infobroschyr för barnet/den unga 5. Placeringsbeslut 6. Barnet förbereds • Medlem i ledningsgruppen och handledaren • Riskbedömning • Sammandrag, epikriser, skoluppgifter och andra dokument • Egen frågeblankett • Riskbedömning 2. Kartläggning av situationen 4. Kontakt/bekantskap; Barnet och familjen • Placeringsbehov 1. Socialbyrån tar kontakt Behovet av att placera barnet / Placering av barnet (Modell enligt barnhemmet i Helsingfors). 11. Stöd för familjen 10. Vård- och betalningsförbindelse 9. Revidering av vårdplanen 8. Barnet kommer till barnhemmet 7. Personalen förbereds Placeringsprocessen (icke-brådskande placering) • • • • • • Kontakt med föräldrarna Information Tröst och stöd Någon som lyssnar Råd och handledning Samarbete med olika instanser Mångprofessionellt samarbete för att stöda familjen • Köpserviceavtal med kommunen, betalningsförbindelse med enskilda kommuner Metoder Vem deltar / vem gör upp planen Behovskartläggning problem - hur kommer de fram - vårdbehov och mål - metoder och genomförande - uppföljning • Distribution (tystnadsplikt) • • • • • Den egna handledaren introducerar barnet i barnhemmet, presenterar människorna, berättar om regler, dagsprogram m.m. och om hur man brukar göra på barnhemmet. • Basuppgifter om barnet • Val av egen handledare där kriterierna är bl.a. - språk - kön - specialkunnande • Snabbutbildning, t.ex. diabetes, dysfasi. • Planering och ordnande av arbetsskiften så att den egna handledaren är på platsen när barnet kommer till enheten. Handbok för Folkhälsans barnskydd – 14 – 4. Barnet förbereds 5. Personalen förbereds • Den instans som placerar barnet berättar för barnet och barnets familj var man kommer att placera barnet 3. Placeringsbeslut • Basuppgifter om barnet • Val av egen handledare där kriterierna är bl.a. - språk - kön - specialkunnande • Snabbutbildning, t.ex. diabetes, dysfasi. • Man funderar på förhand i vilken barngrupp barnet placeras och gör bl.a. i ordning sängen 2. Kartläggning av situationen Förfrågan om barnhemmet har plats för barnet Förhandsuppgifter om barnet och familjen, bl.a. person- och kontaktuppgifter Utredning av familjens situation, som lett till att barnet måste placeras Egen frågeblankett Riskbedömning • Placeringsbehov • • • • • 1. Socialbyrån, socialjouren eller polisen tar kontakt Behovet av att placera barnet / Placering av barnet (Modell enligt barnhemmet i Helsingfors). • Köpserviceavtal med kommunen, betalningsförbindelse med enskilda kommuner 9. Vård- och betalningsförbindelse 10. Revidering av bedömningen Metoder Vem deltar /vem gör upp planen Behovskartläggning Problem - hur kommer de fram - vårdbehov och mål - metoder och genomförande - uppföljning • Distribution (tystnadsplikt) Vi försöker så fort som möjligt ordna ankomstförhandlingen för barnets föräldrar och samarbetspartnerna. Vid ankomstförhandlingen går vi igenom de orsaker som lett till placeringen och diskuterar de mål som föräldrarna borde förbinda sig vid I fortsättningen ordnas förhandlingar regelbundet enligt en uppgjord plan eller vid behov. • • 8. Ankomstförhandling • • • • Kontakt med föräldrarna Information Tröst och stöd Någon som lyssnar Råd och handledning Samarbete med olika instanser Mångprofessionellt samarbete för att stöda familjen • • • • • • • 7. Familjen stöds Barnet tas emot i en krissituation Observation av barnets fysiska och psykiska tillstånd Den handledare som är i arbetsskiftet introducerar barnet i barnhemmet, presenterar människorna, berättar om regler, dagsprogram m.m. och om hur man brukar göra på barnhemmet. • • • 6. Barnet kommer till barnhemmet Placeringsprocessen (brådskande placering) Handbok för Folkhälsans barnskydd – 15 – Beslut Ja / nej processen avslutas Barnhemmet • arbetsgruppen (teamet) tar ställning Socialbyrån Klienthandledningsgruppen (kommunens arbetsgrupp) Skede 1: Placeringsbehov och beslut (Internationella barnhemmet i Helsingfors). • Barnet/den unga bekantar sig med barnhemmet • Barnen/ungdomarna förbereds för det nya barnet/den nya ungdomen • Egenvårdaren + föreståndaren träffar barnet (+familjen) • Den kommande (eventuella) egenvårdaren + föreståndaren träffar personal från den enhet där barnet tidigare bott Skede 2: Placeringen förbereds • • • • Beslut om flyttning; datum Personalbemanning vid inflyttningen Introduktion av barnet i huset Hjälpa barnet att bli hemmastatt Skede 3: Barnet flyttar in Placeringsprocess för äldre barn och ungdomar • Inom 1 månad från flyttningen, på barnhemmet - föreståndaren, egenvårdarna, socialarbetaren, barnet + familjen (beroende på fall och ålder) - genomgång av barnets situation - arbetsfördelningen med myndigheterna (+familjen) - överenskommelse om följande möte - skrivs PM (barnhemmet & socialarbetaren) Skede 4: Utvärdering/ankomstförhandling Utskrivningsprocess/omplaceringsprocess Beroende på barnskyddsenhet och målgrupp kan utskrivning och/eller omplacering innebära olika former av eftervård, placering i familjevård eller fosterfamilj, adoption, utskrivning till det egna hemmet, övergång till stödboende eller självständigt boende. Vid utskrivning och omplacering är målet att stöda och förbereda barnet/den unga så att han/hon tryggt kan anpassa sig till den nya situationen. Samarbetet med barnets föräldrar och andra närstående samt med olika samarbetspartner, såsom sociala myndigheter och skola, är synnerligen viktiga. Barnet eller den unga får i lugn och ro och med stöd av sin egenvårdare/-handledare och barnhemmets personal bekanta sig med den nya vårdplatsen/den nya placeringsenheten, med fosterföräldrarna eller den familj där barnet placeras. Om barnet utskrivs till hemmet förbereds detta om möjligt genom hembesök och kontakter och samtal med föräldrarna. Målet är att barnet ska kunna upprätthålla kontakter med de biologiska föräldrarna och med andra personer i närmiljön som är viktiga för barnet. Anpassning till självständigt boende och vuxenliv Några av våra enheter kan erbjuda ungdomar som skrivs ut från barnhemmet möjlighet till stödboende, där de får vänja sig vid ett självständigt liv. I det följande beskrivs processen för självständighetsträning och stödboende i Hemlyan. Verksamhetstanken är: stöd, inte service. På det sättet lär sig den unga få kontroll över sitt liv under ledning av vuxna. Hemlyan finns i omedelbar närhet av Hemboet, där det finns vuxna personer 24 timmar i dygnet. Detta möjliggör ett tryggt och övervakat boende. Processen för självständighetsträningen: 1. Bedömning (30 dygn) Den ungas förmåga att förbinda sig till självständighetsprogrammet bedöms på basis av olika kriterier. 2. Övning, introduktion (3 månader) Under övningsskedet ger vi ett starkare stöd. Den unga får grundlig handledning i hur ekonomi sköts och hur färdigheter i vardagen utvecklas. 3. Självständighet (ända tills stödboendet avslutats) Under detta skede bör den unga klara av att ta ansvar, att sköta sin ekonomi och ha förmåga att behärska ett självständigt vardagsliv. Så här arbetar vi på barnhemmet Varje enhet/barnhem har ett dagsprogram och skriftligt dokumenterade principer för vården och den dagliga verksamheten. Som exempel ges här en sammanfattning av verksamheten vid Hemboet, en vårdenhet för ungdomar i åldern 12–18 år. Utgångspunkt för verksamheten: De unga har placerats utanför hemmet på grund av sociala och/eller psykiska symtom eller av andra orsaker, t.ex. familjevåld eller droganvändning. De har placerats som stödåtgärd inom öppenvården eller som omhändertagande. De kan också placeras för rehabilitering t.ex. efter att ha utskrivits från en psykiatrisk avdelning för ungdomar eller innan de flyttar till en stödbostad. Handbok för Folkhälsans barnskydd – 16 – Principer för vård och fostran: Det är viktigt att de unga frivilligt förbinder sig till målen för vården och fostran. Gemenskap och samarbete spelar en viktig roll. Vi stöder på olika sätt och med olika metoder den unga i att lära sig klara av det vardagliga livet så att han eller hon senare ska kunna flytta till mera självständigt boende eller hem. Grundläggande principer: -Vi drar upp trygga gränser -Vi ger positiva och konstruktiva exempel -Vi erbjuder de unga möjlighet att ta ansvar och att regelbundet delta i verksamhet som stärker deras självkänsla -Vi ger de unga stöd för ett drogfritt liv -Vi har en mångprofessionell personal som består av bl.a. psykiatriska sjukskötare, socionomer och närvårdare Vi finns till för den unga och är närvarande i hans eller hennes vardag. Vi samtalar med och lyssnar på den unga. Vi gör saker tillsammans i vardagen så att ungdomarna aktivt och regelbundet deltar i olika aktiviteter. Vi försöker skapa gemenskap och en känsla av samhörighet. Vi kommer överens om gemensamma spelregler som vi följer. Egenvårdaren eller den egna handledaren spelar en central roll och det uppstår ofta en god och nära, men professionell, kontakt mellan den unga och den egna handledaren. Som handledare vill vi ge den unga möjlighet till en positiv identifikation och kvinnliga eller manliga rollmodeller. Familjearbete Inom familjearbetet vill vi stöda familjens välbefinnande och förmåga att klara sig i vardagen. Den egna handledaren har en viktig roll i kontakten med barnens familjer. Med tanke på barnets eller den ungas välbefinnande är det viktigt att få till stånd ett gott samarbete med barnets föräldrar. Han/hon upplever då att de vuxna tillsammans försöker hjälpa och stöda honom/henne. Genom familjearbete försöker vi också motivera familjerna att själva lösa sina problem och hitta sina egna resurser. En viktig förutsättning för att detta ska lyckas är att vi motiverar familjerna genom att uppmuntra dem och stöda deras vilja att samarbeta i fostran av barnet. Barnhemmets personal fungerar också som brobyggare mellan föräldrarna och de unga i konflikt- och problemsituationer. Kontakten med föräldrarna sker alltid utgående från barnets bästa. Barnets intresse är det centrala. Vi anser att det är viktigt att hjälpa den unga så att han eller hon bemöts som en aktiv part i barnskyddsprocessen och inte så att andra bestämmer vad som är den ungas bästa utan att ha kontakt med honom eller henne själv. Vi håller kontakt med och diskuterar med familjerna, vi ordnar samarbets möten, familjemöten och stödgrupper och håller kontakt med skolan och andra samarbetspartner. I det praktiska arbetet kan vi t.ex. använda oss av olika rollkartor och rollspel. Den dagliga verksamheten/dagsprogrammet Vi vill ge barnen och de unga en regelbunden dygnsrytm och en trygg och stimulerande miljö. Vi stöder deras utveckling genom lämpliga aktiviteter och sysselsättning. Vi använder oss av ett hälsofrämjande arbetssätt och verksamhet som på olika sätt stöder barnets hälsa, livskvalitet och välbefinnande. Handbok för Folkhälsans barnskydd – 17 – Hälsofrämjande inom barnskyddet: När ett barn kommer till barnhemmet kommer det alltid från en svår situation. Då är den viktigaste hälsofrämjande faktorn att barnet känner sig tryggt. Då det gäller ett spädbarn eller ett riktigt litet barn är en god interaktion mellan vårdaren och barnet den värdefullaste grunden för barnets framtid. Vi ger barnet en lugn trygghet, ögonkontakt, lågmält samtal, en trygg varm famn, allt det som en god växelverkan innebär. Barnet får en god grundvård som innefattar rätt föda, vila, sömn, stimulans och utevistelse som skapar en trygg jämn rytm. Allt detta är hälsofrämjande för barnet. Vi ger trygghet genom att svara på barnets behov. En stabil varm vuxen finns till hands och kan bemöta barnet enligt barnets ålder och mognadsnivå och - lyssnar, samtalar och förklarar situationen för barnet, förklarar att det nu finns vuxna som hjälper, och låter barnet vara barn. - hjälper att hålla kontakten till barnets föräldrar och anhöriga. - skapar regelbundna vardagsrutiner, som innehåller god omvårdnad, gränser, en sund vardag tillsammans med trygga varma vuxna, och med vila och stimulans, mångsidig kost och möjlighet till en tillräcklig och god sömn. - uppmuntrar barnet att skapa via bildkonst, rörelse och musik. - skapar möjlighet för regelbunden utevistelse i kombination med lek och motion som ger höjd motståndskraft, bygger upp fysiken och motoriken och ger barnets kreativitet möjlighet att utvecklas. - låter barnet delta i vardagliga göromål. - ser till att barnet får mångsidig kost i rätta mängder - lär barnet att uppskatta renlighet och sköta den personliga hygienen och regelbunden tandvård. Genom kognitiv verksamhet ger vi barnet en känsla av att lyckas – det är ett mycket värdefullt mål. För äldre barn och ungdomar är skolgång, vänner och hobbyer viktiga. Vi stöder barnet med skolgången, med att få vänner och fortsatta vänskapsrelationer och med att börja eller fortsätta med olika fritidssysselsättningar. Så här stöder vi den ungas välbefinnande och utveckling till en harmonisk vuxen: - Vi är medvetna om den ungas utvecklingsnivå. - Vi bekräftar för den unga att vi ser honom/henne som den unika individ han/hon är och att var och en är värdefull sådan han/hon är. - Vi lyssnar och är närvarande för den unga. - Vi utgår från den ungas behov och önskemål, dock så att den unga förstår att den vuxna fostrarens roll är att i sista hand fatta de beslut som tryggar den ungas utveckling. - Vi motiverar på ett ändamålsenligt sätt beslut som innebär begränsningar för den unga. - Vi uppmuntrar den unga till en hälsofrämjande livsstil bl.a. genom att föreslå olika fritidssysselsättningar, genom upplysning (tobak, alkohol, droger, sex, mat) och genom att fungera som förebilder. Handbok för Folkhälsans barnskydd – 18 – Språk och kulturbakgrund Folkhälsan har enheter med både svenska och finska barn och barn med multikulturell bakgrund. Vårt mål är att barnet om möjligt ska få vård på sitt modersmål eller att det i personalen om möjligt finns någon som behärskar barnets språk. Barnen bemöts jämlikt oberoende av religion och kulturbakgrund. Personalen uppmuntras och ges möjlighet att utveckla sina språkkunskaper enligt behov. Inom verksamheten betonas stöd för barnets språk och målet är också att beakta olika barns och språkgruppers kulturbakgrund och -identitet. Plan för vård och fostran För varje barn uppgörs, beroende på enhet, en individuell vårdplan, plan för vård och fostran eller utvärdering av barnet. Den följs upp och revideras regelbundet. Planen uppgörs i samråd med barnhemmets samarbetspartner, såsom de sociala myndigheterna. Målet är också att barnets föräldrar vid behov ska vara delaktiga i processen. Exempel på en plan (Internationella barnhemmet) och utvärderingen och uppföljningen av planen. Plan för vård och fostran: Datum: Barnets namn: Egen vårdare/handledare: Ankomstdag: De orsaker som lett till placeringen av barnet 1. Barnets familj och familjeförhållanden 2. Psykiskt välbefinnande 2.1 Mål och metoder 3. Fysiskt välbefinnande 3.1 Mål och metoder 4. Socialt välbefinnande 4.1 Mål och metoder 5. Daghem/Skola 6. Fritid/Hobbyer 7. Att beaktas särskilt 8. Avtal 9. Utvärdering och uppföljning Planen följs upp och revideras regelbundet och sammandrag görs över vården och barnets utveckling. Handbok för Folkhälsans barnskydd – 19 – Uppföljningen/sammandragen kan innehålla bl.a. följande: Psykiskt välbefinnande: barnets humör, hur det klarar av besvikelser och motgångar, aggressivitet, Terapi. Fysiskt välbefinnande: sömn, ätande, hygien, viktutveckling, allergier, medicinering, läkarbesök, rådgivningsbesök Socialt välbefinnande: förhållandet till andra barn, hur barnet fungerar i barngruppen, förhållandet till vuxna, hur barnet förhåller sig till regler och begränsningar. Skola och daghem: hur det gått i skolan, kontakter med skolan. Fritiden: hobbyer, vad barnet gör under fritiden. Familjeförhållanden: förhållandet mellan barnet och föräldrarna, förhållandet till syskon, hur föräldrarna förhåller sig till barnet, kontakten med barnet, hemlov. Finns det meningsskiljaktigheter? Håller familjen fast vid det som överenskommits med barnhemmet? Att beaktas särskilt: problem, bekymmer, droganvändning, rökning, att den unga är borta över natten utan lov. Vilka förändringar har skett jämfört med föregående (3 månaders) period? Vid Folkhälsans barnhem i Helsingfors, som är ett mottagningshem för barn i åldern 0–6 år, görs en utvärdering (sammandrag, hela utvärderingen som bilaga). UTVÄRDERING AV BARNETS SITUATION PÅ ETT UPPTAGNINGSHEM INNEHÅLL I PSYKISKT VÄLMÅENDE 1. Kartläggningen av barnets tidiga psykiska utveckling 2. Kartläggningen av barnets nuvarande psykiska situation a) barnen i babyåldern b) barnen i lekåldern (och skolåldern) II FYSISKT VÄLMÅENDE III SOCIALT VÄLMÅENDE IV DEN PEDAGOGISKA SITUATIONEN 1. Daghem 2. (Skola) V FÖRÄLDRASKAP OCH FAMILJERELATIONER 1. Familjestrukturen 2. Omständigheter i hemmet 3. Anknytningen och individualiseringen a) barnen i babyåldern b) barnen i lek- och (skol)åldern 4. Förälderns/föräldrarnas relation till barnet 5. Familjens karaktär 6. Förälderns/föräldrarnas egen värdering VI SPECIFIKA BEKYMMER 1. Specifika bekymmer i barnets utveckling eller beteende 2. Specifika bekymmer i föräldrarnas funktion eller i föräldraskap 3. Specifika bekymmer i hemmets omständigheter Handbok för Folkhälsans barnskydd – 20 – VII STYRKA 1. Styrka och krafter a) i barnets utveckling och beteende b) i föräldraskapet 2. Tidigare erfarenheter av att klara sig (i svåra situationer och problem) VIII FRAMÅTSKRIDANDE UNDER PLACERINGSTIDEN 1. I barnets utveckling och beteende 2. I föräldraskapet IX FORTSÄTTNINGEN 1. Barnets syn på fortsättningen 2. Förälderns syn på fortsättningen 3. Barnhemmets syn på fortsättningen Egenvårdaren har en viktig uppgift För varje barn utses en egen vårdare/handledare, som bidrar till att skapa trygghet och kontinuitet i vården. Han eller hon är ett viktigt stöd för barnet. Vårdaren eller handledaren är ofta den närmaste vuxna för barnet eller den unga. Relationen till egenvårdaren ger barnet en bild av hurdan en bra, tillförlitlig och långvarig vuxenrelation kan vara och stöder utvecklandet av växelverkan mellan barnet och andra. Egenvårdaren är kontaktperson för barnet och familjen. Han eller hon hjälper barnet eller den unga att finna sig tillrätta på enheten och bli bekant med de andra barnen och med personalen. Egenvårdaren stöds av hela teamet och han/hon informerar de andra i personalen om barnet och dess förhållanden. När han/hon är frånvarande, t.ex. på semester, svarar han/hon för att de övriga i teamet får de uppgifter de behöver om barnet. Om möjligt utses egenvårdaren innan barnet kommer till barnhemmet, i annat fall så fort som möjligt. Egenvårdaren gör en s.k. ankomstintervju med föräldrarna eller med den person som ledsagar barnet till barnhemmet, i allmänhet inom högst 1–2 veckor. Egenvårdaren kan delta i möten med barnets föräldrar och med barnhemmets samarbetsparter, t.ex. socialbyrån. I allmänhet svarar egenvårdaren också för uppgörandet och uppföljningen av planen för vård och fostran eller utvärderingen, ser till att uppgifterna i barnets rapportpärm är aktuella och gör slutvärdering av vården. Egenvårdaren tar reda på barnets vanor och specialbehov, följer aktivt med barnets utveckling och välbefinnande och informerar och dokumenterar det vidare till hela teamet. Egenvårdaren följer som ett tryggt stöd med barnet t.ex. till olika undersökningar och terapier och kan ge nödvändiga uppgifter om barnet till terapeuter och läkare. Om egenvårdaren har förhinder ser hon till att någon annan går i hennes ställe. Egenvårdaren kan också följa med barnet till hemmet eller nya placeringsställen. Beroende på enhet är egenvårdaren och/eller socialarbetaren kontaktperson till de sociala myndigheterna. I barnhemmets egen handbok (del III) beskrivs egenvårdarens/den egna handledarens uppgifter närmare. Handbok för Folkhälsans barnskydd – 21 – Dokumentation och klienthandlingar Dokumentationen omfattar planen för vård och fostran, utvärderingsblanketter och andra handlingar som behandlar barnet och barnets placering på barnhemmet, barnets familjeförhållanden m.m. Syftet med dokumentationen är att skapa förutsättningar för en god vård och för att det ska finnas tillräcklig och ändamålsenlig information som bas för vården. Vid dokumentation, arkivering och utgivande av information följs gällande lagstiftning och sekretessbestämmelser. I alla Folkhälsans barnhem används ett elektroniskt dokumenterings-, arkiv- och rapporteringssystem som är skräddarsytt för Folkhälsans barnskydd. Där rapporteras dagligen dygnet runt om klienterna och verksamheten. Mera information fås vid behov av respektive enhet. Särskilda vårdåtgärder Med särskilda vårdåtgärder avses åtgärder som på olika sätt begränsar klientens rörelsefrihet, ingriper i klientens integritet eller innebär någon form av tvång. Om begränsande åtgärder inom barnskyddet finns bestämmelser i lag. Begränsande åtgärder ska användas endast i den mån det är nödvändigt för att syftet med vården ska kunna uppnås, med tanke på barnets eller någon annan hälsa och säkerhet. Åtgärderna ska genomföras så tryggt som möjligt och med respekt för barnets människovärde. De ska alltid skriftligen dokumenteras och beslut/tillstånd ska ges av föreståndaren/den ansvariga för enheten. Exempel på särskilda vårdåtgärder -begränsning av kontakterna -fasthållande -kroppsvisitation och kroppsbesiktning -granskning av egendom och försändelser, kvarhållande av försändelser -begränsning av rörelsefriheten -isolering -ordnande av särskild omsorg -drogtest Närmare bestämmelser om begränsande åtgärder finns i 61–74 § i barnskydds lagen (417/2007). För de flesta begränsande åtgärder finns särskilda blanketter. Närmare upplysningar ger respektive enhet. Läkemedelshantering Folkhälsans barnskydd har klara regler för hur läkemedelshanteringen är ordnad, vem som har ansvaret och hur utdelningen av mediciner sker i praktiken. Vi följer bestämmelserna i social- och hälsovårdsministeriets publikation om säker läkemedelsbehandling (2005:32). Enligt bestämmelserna svarar den person som delat ut eller doserat läkemedlen för att läkemedlen ges enligt läkarens anvisningar. En yrkeskunnig person inom socialvården som fått utbildning i läkemedelsbehandling kan ge färdigt doserade läkemedel. Om han/hon fått tillräcklig fortbildning och skriftligt tillstånd kan han/hon ge läkemedelsinjektion. Utbildningen ska ges av en yrkesperson inom hälsovården och det skriftliga tillståndet av den ansvariga läkaren. Närmare information finns i enhetens egen handbok (del III). Handbok för Folkhälsans barnskydd – 22 – 1.3 Fysisk miljö och riskhantering Vård- och boendemiljön Lokaliteterna och den fysiska miljön ska stöda målsättningarna för Folkhälsans barnskydd. Barnhemmens lokaler ska vara trivsamma, hälsofrämjande och ändamålsenliga med tanke på verksamheten, barnens ålder och utvecklingsskede. Lokaliteterna planeras och inreds så att det finns möjligheter till lek, sysselsättning och vila samt till samvaro, gemenskap och avskildhet. Miljön både inomhus och utomhus bör vara trygg och säker, så att olycksfall och skador förebyggs. Utomhusmiljön ska uppmuntra till rörelse och aktivitet. I verksamheten används redskap och utrustning som är ändamålsenliga, hållbara och användarvänliga. Också miljösynpunkter och hållbar utveckling beaktas vid valet av material. Riskhantering I riskhanteringen ingår förebyggande av risker för barnens och personalens trygghet och säkerhet, såsom brand, olyckor och sjukdomssmitta. I riskhanteringen ska även beaktas annat som kan skada barnets fysiska, psykiska eller sociala hälsa. När det gäller den fysiska miljön följs kraven i lagstiftning och myndighetsbestämmelser. Verksamheten bedrivs i lokaliteter, som är godkända i enlighet med hälsovårdsmyndigheternas bestämmelser (enligt Lag om tillsyn över privat socialservice, 603/1996). Varje upprätthållare har tillstånd av länsstyrelsen att bedriva barnskydd. Säkerhetsplan och förebyggande av risker Folkhälsan (det bolag som upprätthåller verksamheten och är arbetsgivare) svarar för att personalen har tillräcklig information om säkerhetsplaner, om förebyggande av risker och vet hur man förfar i krissituationer. Varje barnhem har en säkerhetsplan. Folkhälsan har en övergripande säkerhetsorganisation med skyddschef och regionchefer och räddningsplaner/säkerhetsplaner för sina fastigheter. I planen ingår uppgifter om vem som är ansvarig, kontaktuppgifter till brandkår m.m., uppgifter om brandutrustning, t.ex. brandsläckare och deras placering, riskanalys, uppgifter om hur man förfar vid en olycka (vem gör vad) samt en evakueringsplan. På enhetens anslagstavla finns information om hur man ska göra i nödsituationer samt en karta över fastigheten, över var nödutgångarna och brandsläckarna finns o.s.v. Säkerhetsfrågor tas upp i personalutbildningen och introduktionen av ny personal. Också personalens säkerhet tas upp i utbildningen. Det finns en fastställd process för hur man förfar i nödsituationer. Vid behov görs en riskanalys under placeringsprocessen. En anställd lämnas aldrig ensam i situationer då det finns risk för att han eller hon utsätts för aggressivitet. Väktarknapp, färdigt inprogrammerade telefonnummer som används i nödsituationer och viktiga telefonnummer t.ex. på anslagstavlan är exempel på praktiska åtgärder för att trygga personalens säkerhet. Handbok för Folkhälsans barnskydd – 23 – Förebyggande av risker i inom- och utomhusmiljön Föreståndarna/de verksamhetsansvariga ser till att lekredskap och annan utrustning både inomhus och utomhus kontrolleras regelbundet. Även säkerheten på utomhusområdet kontrolleras. För denna kontroll har man nytta av en checklista över vad som bör beaktas i miljön. I checklistan kan ingå bl.a. genomgång av staket (utomhus), underlag vid gungor m.m., trappor (räcken), fönster, dörrar, golv (halkskydd under mattor m.m.), hyllor och möbler (bör stå stadigt, vassa hörn), olika maskiner och apparater, vattentemperatur, ventilation, eventuella giftiga växter, miljön med hänsyn till barn med allergi, städning, förvaring av ev. hälsofarliga kemikalier m.m. Broschyrer och information om förebyggande av olycksfall finns bl.a. på www. folkhalsan.fi/Fakta/Broschyrer/Olycksfallsprevention. Där finns material som gäller säkerhet och miljöer för barn, t.ex. för dagvårdspersonal och checklista för daghem. Handbok för Folkhälsans barnskydd – 24 – Kapitel 2 PERSONAL OCH UTVECKLING Personalens motivation, yrkeskunskap och välbefinnande är en av de viktigaste förutsättningarna för en högklassig barnskyddsverksamhet. Folkhälsan satsar på personalens fortbildning och på personalutveckling. Denna handbok utgör en del av detta utvecklingsarbete. Rekrytering och befattningsbeskrivningar Befattningar För befattningarna inom barnskyddet finns befattningsbeskrivningar som kompletterar arbetsavtal, lagstiftning och andra arbetsrättsliga regler och som ger en närmare beskrivning av anställningsförhållandets innehåll. För föreståndare/ansvariga för socialserviceenheter ska finnas skriftlig befattningsbeskrivning som fyller normerna enligt lagen om behörighetsvillkor för yrkesutbildad personal inom socialvården. Närmare information finns bl.a. på länsstyrelsernas hemsidor. Allmänna befattnings-/uppgiftsbeskrivningar finns för följande befattningar Föreståndare/enhetsansvarig Vårdare/handledare Biträde Socialarbetare Se bilaga Utöver de formella behörighetskraven förutsätts även bl.a.: utbildning i första hjälpen utbildning i hygien (hygienpass) för dem som deltar i tillredningen av mat Utdrag ut straffregistret Arbete inom barnskyddet är av sådan karaktär att arbetsgivaren enligt lag (lagen om kontroll av brottslig bakgrund hos personer som arbetar med barn 504/2002) är skyldig att utreda att de personer man avser att anställa inte har brottslig bakgrund. Det innebär att arbetstagaren bör visa upp ett utdrag ur straffregistret för arbetsgivaren alltid - då anställningen under en tolv månaders period varar i mer än tre månader, oavsett om det är fråga om arbete på hel- eller deltid - då en tidigare anställd blir anställd på nytt och det blir ett avbrott mellan anställningar på en dag eller mer. Personer som ofta återkommer för korta vikariat och där gränsen på tre månader antagligen överskrids i något skede upplyses om skyldigheten att visa upp straffregisterutdrag, så att de har möjlighet att skaffa ett sådant i förväg. Det utdrag ur straffregistret som visas upp får inte vara äldre än sex månader. Dessa regler gäller även för personer som inte står i sedvanligt anställningsförhållande, t.ex. praktikanter och civiltjänstgörare. För samtliga anställda gäller att vid minsta misstanke om fara för klienternas välbefinnande skrids till omedelbar utredning och åtgärder. Handbok för Folkhälsans barnskydd – 25 – Introduktion Nyanställda, vikarier och personer som flyttar från en enhet till en annan får introduktion om Folkhälsan, barnskyddet och den enhet där hon/han jobbar. Allmän introduktion om Folkhälsan som arbetsplats finns i personalguiden och ges av chefen/förmannen. Allmän information om Folkhälsan finns också bl.a. i verksamhetsberättelserna och på Folkhälsans webbplats www.folkhalsan.fi. Varje enhet har en introduktionsplan, där det sägs vad som ska ingå i introduktionen, vem som svarar för den och när den ska ges (t.ex. genast, inom en vecka). En mall för en introduktionsplan ingår som bilaga till denna handbok. Tystnadsplikt All personal inom barnskyddet har tystnadsplikt. Vid anställningen ges information om tystnadsplikten och vad den innebär. En blankett för tystnadsplikten ingår som bilaga till denna handbok. Tystnadsplikten gäller givetvis även studerande. Förutom att tystnadsplikten följs är det också viktigt att beakta att endast sådan information som är relevant för vården av barnet förs vidare. Utvecklingssamtal Regelbundna utvecklingssamtal hålls med alla anställda, minst en gång per år. Avsikten är att gå igenom arbetssituationen och arbetsuppgifterna, den anställdas förväntningar och önskemål och eventuella problem. En målsättning är också att ta upp Folkhälsans värden och målsättningarna för barnskyddet. Man kan genomföra ett utvecklingssamtal på olika sätt. Gemensamma blanketter för utvecklingssamtal finns på Folkhälsans intranät. De fungerar som hjälpmedel när man förbereder sig och genomför samtalet. Utvecklingssamtalen dokumenteras. Personalutbildning Varje anställd deltar regelbundet i utbildning (minst 3 dagar/gånger per år). Den som är ansvarig för barnskyddet/enheten gör upp en plan för fortbildning. Planen baserar sig på enhetens fortbildningsbehov som helhet. Personalen deltar i utbildning och fortbildning som behövs för att höja kompetensen och skaffa och komplettera kunskaper och färdigheter som är till nytta för enheten. Centrala områden inom personalutbildningen kan vara t.ex. barns utveckling, utvecklande av barnskyddsarbete och aktuell lagstiftning. Det är önskvärt att personalen deltar också i andra kurser som stöder yrkesskickligheten och är till nytta för verksamheten. De anställda kan också få olika former av stöd för sitt arbete, såsom - handledning i grupp eller individuellt - konsultation med sakkunnig Konsultation kan ordnas med sakkunnig och/eller verksamhetsansvarig från arbetsgivarens sida, t.ex. vid olika problemsituationer. Hur handledning, konsultation och rådgivning anordnas bestäms regionalt eller lokalt, men målsättningen är att utveckla samarbetet inom Folkhälsan i frågor som gäller utbildning och olika former av stöd i arbetsfrågor och ta till vara den sakkunskap och de resurser som finns inom Folkhälsan. Personalen inom barnskyddet får arbetshandledning av en utomstående handledare. Arbetshandledningen utvärderas regelbundet. I allmänhet har personalen samma handledare under en begränsad tid, ca 2–3 år. Handbok för Folkhälsans barnskydd – 26 – Företagshälsovård och upprätthållande av arbetsförmågan Folkhälsan satsar på att upprätthålla och bevara personalens arbetsförmåga och arbetshälsa genom olika former av hälsofrämjande aktiviteter och UUA-verksamhet. Folkhälsan har reserverat vissa medel för att kunna förverkliga verksamhet som syftar till att upprätthålla och utveckla arbetsförmågan. Utgångspunkten är att de anställda tillsammans med sin chef planerar innehållet varefter planen fastställs av ledningen för verksamheten. Respektive upprätthållare gör upp planer för företagshälsovården och arbetarskyddet. Närmare uppgifter om hur företagshälsovården och arbetarskyddet är ordnat finns bl.a. i Folkhälsans personalguide, som finns på intranätet (intra. folkhalsan.fi). I personalguiden finns information om arbetarskyddet och om Folkhälsans handlingsplaner för bl.a. hantering av mobbning. Krishandledning Krishandledning och debriefing vid allvarligare olyckstillbud kan ges vid behov. I första hand kontaktas företagshälsovården. Det är viktigt att personalen känner till kontaktkedjan (namn, telefonnummer) och vet hur man handlar vid en olycka. Målet är att man på förhand har en plan för hur man förfar vid olyckshändelser. Företagshälsovården ger debriefing eller krishandledning som gäller personalen. Riskhantering Risker i arbetet ska kartläggas av företagshälsovården och regler för förebyggande av smittorisk (t.ex. på grund av smittsamma sjukdomar hos barnet eller de anhöriga) ska finnas. Vid behov ska läkare konsulteras. Arbetshandledning Att utveckla en arbetsgemenskap är en kontinuerlig process som sker i aktiv växelverkan inom personalen och mellan ledning och personal. Om utvecklingen stannar upp kan det behövas utomstående, neutral handledning. Arbetshandledning sker genom samtal och diskussioner, individuellt och i små grupper, under arbetshandledarens målmedvetna ledning och i förtroende. Man lär sig genom erfarenhet och genom att få upp ögonen för nya saker. Man behandlar erfarenheter, frågor och känslor som gäller arbetet, arbetsgemenskapen, situationer i arbetet och olika sätt att arbeta och fungera. Arbetshandledningen ger möjlighet att gå igenom svåra arbetssituationer och ta upp sådant som man funderar över. Arbetshandledningen kan minska upplevelsen av stress och arbetets psykiska belastning. Det behöver inte finnas något akut problem för att man ska börja med arbetshandledning. Också en välfungerande arbetsgemenskap kan regelbundet tillsammans behandla innehållet i arbetet, sättet att arbeta och de egna resurserna. Det är ett sätt att öka flexibiliteten och kreativiteten i arbetsgemenskapen. Att utveckla arbetet och samarbetet är en nyckel till effektivitet. Arbetshandledning förbättrar både individens och arbetsgemenskapens effektivitet och motivation och gör det lättare att orka med arbetet. Handbok för Folkhälsans barnskydd – 27 – Kapitel 3 SAMARBETE Samarbetspartner och intressenter Barnskyddsverksamheten utvecklar och upprätthåller ett gott samarbete med alla sina interna och externa samarbetspartner och intressentgrupper. De viktigaste samarbetspartnerna och intressentgrupperna är: *barnens föräldrar och familjer, andra som är viktiga för barnet *köpare av barnskyddstjänster, närmast kommunerna *socialbyråerna och andra sociala och kommunala myndigheter, social- och hälsovården, skolan samt övriga samarbetspartner, såsom andra organisationer inom barnskydd och social- och hälsovård. Barnens föräldrar och familj Trygga och fortgående mänskliga relationer är viktiga för barnets utveckling. Enligt barnskyddslagen (54 § 417/2007) är det viktigt att barn som vårdas utom hemmet har möjlighet att träffa föräldrar, syskon och andra närstående personer. Vi önskar bygga upp ett gott samarbete med barnens föräldrar och familj och stöda kontakterna mellan barnen och föräldrarna, samt mellan barnen och andra familjemedlemmar och andra som är viktiga för barnet. Familjearbetet beskrivs närmare i kapitel I. Köpare av barnskyddstjänster Vid köpserviceavtal med kommuner och organisationer uppfyller Folkhälsan såväl kommunernas och organisationernas kvalitetskrav som sina egna interna kvalitetsmålsättningar. Folkhälsan eftersträvar ett gott samarbete med köparna av barnskyddstjänster. Sociala myndigheter Folkhälsan önskar upprätthålla ett nära och gott samarbete med de kommunala barnskyddsmyndigheterna, med andra sociala och kommunala myndigheter och övriga samarbetspartner. Samarbetet med barnskyddsmyndigheterna beskrivs bl.a. i samband med placeringsprocesserna i kapitel I. Information och kommunikation Folkhälsan önskar ge en saklig och ändamålsenlig information om sina barnskyddstjänster. Vid all kommunikation och information följs sekretessbestämmelserna. Vi informerar bl.a. genom broschyrer och på våra hemsidor www.folkhalsan.fi. Där finns kontaktinformation och beskrivning av verksamheten under Vård och service/Barnomsorg/Barnskydd. Handbok för Folkhälsans barnskydd – 28 – Kapitel 4 UTVÄRDERING Resultat och utveckling Verksamheten planeras och genomförs utgående från barnskyddets gemensamma värden och målsättningar. Genom utvärdering följer vi upp att verksamheten uppfyller målsättningarna. Utvärderingen sker utgående från följande perspektiv: Klienter och intressenter Folkhälsan har ett system för att dokumentera och samla in respons från klienter, intressenter och samarbetspartner. Inom barnskyddet är bl.a. de sociala myndigheterna samarbetspartner. Föräldrarnas åsikt kan utredas i samband med det avslutande mötet med föräldrarna. Responsen omfattar spontan respons och riktad respons (enkäter). Den respons som kommer in används för utvärdering och utveckling av verksamheten. Personal Folkhälsan kartlägger regelbundet personalens välbefinnande genom undersökningar av arbetsklimatet. Enkäten ”Ledarskaps- och välmåendeindex” genomförs årligen och vartannat år deltar Folkhälsan i ”Finlands bästa arbetsplatser” en undersökning och samtidigt en tävling som ordnas både i Finland och i övriga Europa. Utvecklingssamtal förs årligen med varje anställd. Personalens fortbildning kartläggs och personalutbildningen utvärderas regelbundet. Målsättningen är att ta fram ett personalbokslut med centrala uppgifter om personalen, ålders- och könsfördelning, förhållandet tillsvidare- respektive visstidsanställda, personal omsättning, sjukfrånvaro och annan frånvaro m.m. Samhället Folkhälsan följer med samhällsutvecklingen och den nationella och internationella utvecklingen inom barnskyddet och har representanter i olika samarbetsorgan. Självutvärdering En viktig del av utvärderingen av verksamheten är den s.k. självutvärderingen, vilket betyder att verksamhetsenheterna (ledningen och personalen) systematiskt går igenom verksamheten för att kontrollera att den uppfyller de uppställda målsättningarna. Självutvärderingen görs med hjälp av en uppsättning frågor, ett slags checklista. Denna lista görs upp utgående från de målsättningar som ställs upp i handboken och EFQM-modellen, som Folkhälsan har som underlag för sin verksamhetsutveckling. I självutvärderingen bedöms bl.a. de olika processerna i verksamheten, barnskyddets innehåll, ledarskap och personal samt samarbete. Självutvärderingen görs regelbundet. Här är några exempel på frågor som kan ingå i checklistan: Verksamhetsprocesser: Hur planeras och genomförs ”kundprocesserna”: Hur går man till väga när ett barn kommer till barnhemmet? Hur sköts samarbetet med familjen och med de sociala myndigheterna? Hur planeras den dagliga verksamheten: Hur ordnas barnens möjligheter till lek, utevistelse, barnens fritidssysselsättningar? Hur beaktas barnets individuella behov och önskemål? Handbok för Folkhälsans äldreomsorg Handbok för Folkhälsans barnskydd – 29 – – 29 – Avslutning Denna handbok gäller barnskyddsverksamheten inom hela Folkhälsanrörelsen, d.v.s. Samfundet Folkhälsan med närstående sammanslutningar. Handboken genomgås och finns tillgänglig på alla enheter. Innehållet i sin helhet behandlas och diskuteras på personalmöten, inom personalutbildning samt vid introduktion av nyanställda och vikarier. Handboken uppdateras regelbundet. Handbok för Folkhälsans barnskydd – 30 – Bilagor BILAGOR 1.Verksamhetsplaneringen är en del av verksamhetsutvecklingen 2.Utvärdering (mottagningshem) 3.Tystnadsplikt (blankett) 4.Exempel på befattnings- och arbetsbeskrivningar 5.Lagstiftning 6.Introduktionsplan Handbok för Folkhälsans barnskydd – 31 – Bilaga 1 Verksamhetsplaneringen är en del av verksamhetsutvecklingen Vad är karta och kompass? Verksamhetsutvecklingen och verksamhetsplaneringen för Folkhälsans olika enheter är kopplade till Folkhälsans övergripande strategi. Verksamhetsutvecklingen bygger på ”Folkhälsans karta och kompass”, en skräddarsydd version av Balanserat styrkort. (Mera information finns på Folkhälsans intranät.) Utgående från Folkhälsans verksamhetsidé och värden (kompetens, engagemang och omsorg) har vi uppställt långsiktiga målsättningar för hela Folkhälsan och en plan – en strategi – för hur målsättningarna ska uppnås. De långsiktiga målsättningarna konkretiseras i de olika bolagen, enheterna och verksamheterna. Genomförandet av målsättningarna följs upp med hjälp av olika mätare. Hur vi utvecklar och förbättrar vår verksamhet i olika perspektiv I den långsiktiga verksamhetsplaneringen med hjälp av karta och kompass beaktas olika perspektiv i vår verksamhet: INTRESSENTER Hur ser samhället på oss? Hur vill vi att samhället ser på oss? KUNDER/KLIENTER Hur vill vi att våra kunder och klienter ska se på oss? Vad vill vi ge dem, i form av service och vård? Det värde som vi skapar för klienterna och kunderna är avgörande för vår verksamhet. EKONOMI Vårt mål är en balanserad ekonomi och kostnadseffektivitet, men samtidigt ser vi ekonomin och de ekonomiska resurserna i ett helhetsperspektiv där verksamhetens målsättningar och resultat mäts också i andra än ekonomiska termer. PROCESSER Processerna handlar om det praktiska arbetet, sättet att arbeta. Ett centralt mål är att tydliggöra och förbättra processerna inom olika delar av verksamheten. Hur tar vi hand om våra klienter inom vården? Hur utformar vi konkret de olika processerna i det dagliga arbetet med barnen och deras familjer inom barnskyddet? Hur kan vi utveckla samarbetet mellan Folkhälsans olika verksamhetsformer för att skapa ett mervärde? Hur kan vi t.ex. inom barnskyddet ta till vara de resultat som uppnåtts inom Folkhälsans forskning? Hur kan vi beakta olika hälsofrämjande faktorer inom olika vårdenheter och hur sprider vi olika hälsofrämjande projekt inom vår egen verksamhet? PERSONAL OCH UTVECKLING Folkhälsan vill vara en attraktiv arbetsplats. Hur kan vi uppnå det och hur kan vi involvera personalen? Hur rekryterar vi motiverad och kompetent personal? Hur kan vi alla i praktiken dagligen arbeta för att uppnå målen för verksamheten? Hur gör vi upp en verksamhetsplan? De verksamhetsplaner som görs upp inom Folkhälsan på olika nivåer (hela Folkhälsan/ bolaget/den enskilda enheten) bygger på denna struktur: De långsiktiga målsättningarna för 3–5 år beskrivs utgående från kund-, ekonomi-, process- samt personal- och utvecklingsperspektivet. Dessa målsättningar bryts ner till delmål på årsnivå. Handbok för Folkhälsans barnskydd – 32 – Bilaga 2 Utvärdering av barnets situation på ett upptagningshem INNEHÅLL I PSYKISKT VÄLMÅENDE 1.Kartläggningen av barnets tidiga psykiska utveckling 2.Kartläggningen av barnets nuvarande psykiska situation a) barnen i babyåldern b) barnen i lek- och (skol)åldern II FYSISKT VÅLMÅENDE III SOCIALT VÅLMÅENDE IV DEN PEDAGOGISKA SITUATIONEN 1.Daghem 2.(Skola) V FÖRÄLDRASKAP OCH FAMILJERELATIONER 1.Familjestrukturen 2.Omständigheter i hemmet 3.Anknytningen och individualiseringen a) barnen i babyåldern b) barnen i lek- och (skol)åldern 4.Förälderns/föräldrarnas relation till barnet 5.Familjens karaktär 6.Förälderns/föräldrarnas egen värdering VI SPECIFIKA BEKYMMER 1.Specifika bekymmer i barnets utveckling eller beteende 2.Specifika bekymmer i föräldrarnas funktion eller i föräldraskap 3.Specifika bekymmer i hemmets omständigheter VII STYRKA 1.Styrka och krafter a) i barnets utveckling och beteende b) i föräldraskapet 2.Tidigare erfarenheter i att klara sig (i svåra situationer och problem) VIII FRAMÅTSKRIDANDE UNDER PLACERINGSTIDEN 1.I barnets utveckling och beteende 2.I föräldraskapet IX FORTSÄTTNINGEN 1.Barnets syn på fortsättningen 2.Förälderns syn på fortsättningen 3.Barnhemmets syn på fortsättningen Handbok för Folkhälsans barnskydd – 33 – Bilaga 2 I PSYKISKT VÄLMÅENDE Psykiskt välmående utvärderas med hjälp av barnets personliga egenskaper och hur det kommer fram i barnets beteende. 1. Kartläggningen av barnets tidiga psykiska utveckling I denna del kartläggs barnets tidiga stadium, bl.a. tiden under graviditeten och amningstiden, anknytningen mellan mor och barn under det första året, barnets relation till föräldrar och syskon under första året, atmosfären i hemmet, föräldrarnas relation till varandra, barnets relation till andra vårdande vuxna, barnets upplevelser av separation och förlust (t.ex. dödfall, skilsmässa, flyttning till en annan ort, skolflyttning osv.), barnets lekar, lekkamrater, vänskap, barnets traumatiska upplevelser, barnets styrka och överlevnadsstrategier, försenad utveckling (t.ex. inom den kognitiva och motoriska utvecklingen, att lära sig äta och sköta hygienen), uppskov i att börja skolan och skolprestation. I denna del tilläggs barnets tidigare och nuvarande undersökningsperioder och vårdkontakter (barnpsykiatriska sjukhus och polikliniker, familjerådgivningen, sjukhus och poliklinik, individual- och gruppsykoterapi, familjeterapi, bildkonstterapi osv. och privata vårdkontakter osv.). Kartläggningen görs via intervjuer som har att göra med barnets och familjens vårdkontakter (rådgivning, dagis och skola). 2. Kartläggning av barnets nuvarande psykiska situation a) barnen i babyåldern •kontaktförmåga; leende och ögonkontakt •att följa upp med blicken •att röra huvudet mot ljudet •stämningsläge •jollrande-stavelser-orden •jollrande i samspel •att ta i leksaker – pincettgrepp •intresse för leksaker •att skilja en bekant och främmande person •främjande •att vara intresserad av en människa (studera och observera ansiktet), att njuta av sällskap •att se sig själv och lära sig att identifiera sig själv (se i spegeln) •att lugna sig i famnen •att lugna sig när barnet får uppmärksamhet •att härma – att lära sig i samspel med andra •att vänja sig vid dygnsrytmen-sömn-vakenhetsrytmen, ätande b) barnen i lek- och (skol)åldern •de huvudsakliga sinneslägena (glad, ledsen, bitter, besviken, ilsken, deprimerad, likgiltig, varierande osv.) •noggrannhet och koncentration (koncentrerar sig och lyssnar vad man pratar med barnet, koncentrerar sig med olika uppgifter och slutför dem, orkar ej koncentrera sig på lek i en grupp, koncentrerar sig på att leka ensam, koncentrerar sig på att äta, koncentrationsförmågan är svag; barnet är rastlöst, har svårt att hålla sig på plats osv.) Handbok för Folkhälsans barnskydd – 34 – Bilaga 2 •att ta hand om sig själv och sina egna saker (tar hand om hygienen, är mån om sina egna saker osv.) •tolerans för besvikelser och sättet att reagera på besvikelser/förmåga att stå ut med att må dåligt/självkontroll (kan ej stå ut med besvikelser; blir deprimerad och drar sig undan, tolererar ej besvikelser, skriker, kastar saker, beskyller andra, slår andra eller får utbrott, kan tolerera lite besvikelser och kan handskas med situationen med hjälp av vuxnas stöd och försöka korrigera saken, kan bra tolerera besvikelser, försöker med egna initiativ korrigera situationen osv.) •förmåga att anknyta till vuxna och lita på dem (söker selektivt och med egna initiativ kontakt med vuxna, söker sig utan att vara selektiv till alla vuxna, anknyter sig till främmande vuxna osv.) •kan identifiera sig med olika känslor och uttrycka dem (kan med hjälp av ord/ genom att nämna olika känslor, visar känslor genom uttryck och gester, uttrycker känslor genom att skrika, vråla, uttrycker känslor genom att agera; kastar saker, sparkar och slår andra) •empatiförmåga för andra (tar hänsyn till andra barn/vuxna och deras känslor, förmåga att be om ursäkt) •att hamna i farliga situationer/självdestruktivt beteende •rymmer •hur barnet somnar och sover •självdestruktivitet a) på verbal nivå, b) genom att agera, c) omedvetenhet i situationer där barnet kan råka i farliga situationer osv.) II FYSISKT VÄLMÅENDE •fysiken (längden, vikten, kroppsbilden) •det allmänna somatiska hälsotillståndet (sjuklighet) •stämningsläget: aktivitet/passivitet •rörligheten/motoriken •ätande (äter bra/dåligt/selektivt osv.) •renligheten (hygien och kläder) •sexualitet (överdrivet, enligt åldern, något specifikt) •vätande och ”tuhriminen” III SOCIALT VÄLMÅENDE •anknytningsförmåga och förmåga till kontakt (öppen, gränslös, saknar självförsvar, selektiv, övervägande, klamrar sig fast, dominerande, beroende, drar sig undan osv.) •längre vänskapsförhållanden (har barnet några goda vänner, hur länge har barnet umgåtts med dem osv.) •rollen i gruppen (ledare, drar sig undan, mobbare, föraktad, övergiven, uppskattad, beundrad, en modell för andra osv.) •sociala färdigheter (tar hänsyn till andra, följer regler, anpassar sig till gruppen, tolererar auktoriteter, hur barnet förhåller sig till a) främmande människor b) till bekanta människor osv.) •fritid och hobbyer (specifika intressen under fritiden) IV DEN PEDAGOGISKA SITUATIONEN 1. Daghemmet •tid på daghemmet (när har barnet börjat dagis) •vilken slags daghemsverksamhet (dagisgrupp eller familjedagvård) •specifika behov (en särskild grupp, behov av två platser osv.) •intresse för nya saker (frågar barnet om olika saker, är barnet nyfiket) Handbok för Folkhälsans barnskydd – 35 – Bilaga 2 2. (Skola) •förbinder sig barnet till skolgången (går barnet regelbundet i skola, försummar barnet skolan, hur länge har barnet gått i skola, är barnet intresserat av skolgången, gör barnet läxorna självständigt/med vuxnas stöd, blir läxorna ogjorda) •framgången i de allmänna studierna (betygsättning och nummer) •inlärningsförmåga (en specifik förmåga, begåvning/områden där barnet behöver extra stöd) •särskilda åtgärder (specialskola, skolbiträden, specialklasser, -grupper, privatlektion osv.) V FÖRÄLDRASKAP OCH FAMILJEFÖRHÅLLANDEN 1. Familjestrukturen •vårdnadshavaren •familjens andra medlemmar •kärnfamiljen, en ny familj •förhållanden till släktingar •andra viktiga personer för barnet 2. Omständigheterna i hemmet •hygienen i hemmet •tillräckligt med möbler och saker •hemmets utrustning (inventarier) •hemmets utrymmen •orolighet/otrygghet i hemmet 3. Anknytningen och individualiseringen a) barn i babyåldern (barn under ett år) •hur barnet reagerar på andra människor, intresse för människoansiktet •fysisk närhet (gillar närhet, har ej betydelse för barnet osv.) •tröstandet (lätt/det är svårt att trösta barnet) b) barn i lek- och (skol)åldern •hur barnet klarar sig i en främmande omgivning (klarar sig bra, barnet undersöker och vågar sig fram, barnet är modigt, barnet klarar sig dåligt: barnet är rädd, barnet är osäkert, barnet trivs ej i en främmande omgivning) •hur barnet reagerar på föräldrarna (barnet lugnar sig, blir ångestfullt, hur barnet reagerar när föräldrarna kommer till och lämnar barnhemmet, barnet saknar föräldrarna, blir glad när de kommer, gråter, reagerar ej alls osv.) •utvecklingen av samvetet (i vilket skede) •barnets ögonkontakt och hur barnet pratar med en vuxen (barnet ser i ögonen, barnet har svårt att prata med en vuxen osv.) Handbok för Folkhälsans barnskydd – 36 – Bilaga 2 4. Förälderns/föräldrarnas relation till barnet a) barn i babyåldern (barn under ett år) •föräldraskap på känslonivå/moderlig sensivitet (förmåga att känna av barnets känsloläge och behov och tillgodose barnets behov tillräckligt snabbt) •fungerande föräldraskap/moderns förmåga att fungera och ta hand om barnet (barnet får ordentligt med sömn, mat och renlighet) •barnets och moderns anknytning (t.ex. tillräcklig, har modern tillräckligt med tid, anknytningsförmåga) •föräldrarnas parförhållande (stöder det barnets utveckling) •hemmets allmänna atmosfär (stöder hemmet föräldraskapets uppgifter) b) barn i lek- och (skol)åldern •föräldrarnas förmåga att se barnet realistiskt (med tanke på barnets ålder och kravförmåga) •föräldrarnas empatiförmåga •föräldrarnas förmåga att erfara barnets glädje •barnets ställning inom familjen i förhållande till föräldrarna och syskonen (plats i syskongruppen, barnet har familjens vuxenroll och/eller ”bekymmerbärare”, barnet har en plats inom familjen i förhållande till åldern osv.) 5. Familjens karaktär •kommunikationen (hur man kommunicerar i familjen; verbalt/diskuterar, med gester och uttryck, genom att inte prata, skrika, vråla, slåss, vem kommunicerar med vem, är kommunikationen förståeligt osv.) •känsloatmosfären (varierande, positiv, stödjande, undvikande, fientlig osv.) •gränserna (de är tydliga mellan föräldrarna och barnen, mellan syskonen, mellan olika kön, att följa tiden och ta ansvar osv.) •allianser (vem har allians i familjen, vem är utanför alliansen i familjen, alliansen mellan föräldrarna, alliansen mellan syskonen, alliansen mellan kön osv.) 6. Förälderns/föräldrarnas egen värdering •föräldrarnas nuvarande livssituation/problematikens effekt på barnet •föräldrarnas egen fantasi om hur barnet skulle betrakta dem som far och mor VI SPECIFIKA BEKYMMER 1. Specifika bekymmer i barnets utveckling och beteende •förseningar i utvecklingen •Das/Fas/Nas •neurologiska svårigheter •dyslexi/störningar i språkutvecklingen •orolighet och aggressivitet •någonting annat Handbok för Folkhälsans barnskydd – 37 – Bilaga 2 2. Specifika bekymmer i föräldrarnas funktion eller i föräldraskap •förälderns/föräldrarnas missbruksproblem •förälderns/föräldrarnas sjukdom och/eller mentala problem •föräldrarnas relation (våld) •betoning av föräldrarnas egna behov •föräldrarnas dåliga förmåga till samarbete och att ta emot hjälp •någonting annat 3. Specifika bekymmer i hemmets omständigheter •inkomstproblem •föräldrarnas arbetslöshet/utbrändhet p.g.a. arbete •klient inom barnskyddet under flera generationer •stridigheter inom kultur och religion •någonting annat VII STYRKA 1. Styrka och krafter a)i barnets utveckling och beteende b)inom föräldraskapet c)i hemmet eller hemmets omständigheter d)någonting annat 2. Tidigare erfarenheter av att klara sig (i svåra situationer och problem) VIII FRAMÅTSKRIDANDE UNDER PLACERINGSTIDEN 1.I barnets utveckling och beteende 2.I föräldraskapet Mellanvärdering under tiden_ _________________________________________ Mellanvärdering under tiden_ _________________________________________ Slutvärdering________________________________________________________ IX FORTSÄTTNINGEN 1.Barnets syn på fortsättningen 2.Förälderns syn på fortsättningen 3.Barnhemmets syn på fortsättningen Handbok för Folkhälsans barnskydd – 38 – Bilaga 3 TYSTNADSPLIKT Tystnadsplikten är en viktig princip inom arbetslivet generellt. Den allmänna tystnadsplikt som gäller alla anställda, tar sikte på uppgifter om arbetsgivaren och verksamheten. Tystnadsplikt enligt lagen om arbetsavtal, 3 kap 4 §: Affärs- och yrkeshemligheter. Medan anställningsförhållandet varar får arbetstagaren inte utnyttja arbetsgivarens affärs- och yrkeshemligheter eller röja dem för någon annan. Om arbetstagaren har fått uppgifterna obehörigen, fortgår förbudet också sedan anställningsförhållandet upphört. Ansvarig för ersättande av den skada som orsakats arbetsgivaren är förutom arbetstagaren som har röjt en hemlighet även den för vilken uppgifterna röjdes, om denne visste eller hade bort veta att arbetstagaren handlade obehörigt. För flera branscher har tystnadsplikten skärpts och preciserats därför att skyddsbehovet anses vara större än normalt, detta gäller bl.a. social- och hälsovårdssektorn. Tystnadsplikten gäller inte enbart vårdpersonal utan all personal och dessutom alla andra personer som är aktiva i verksamheterna (t.ex. praktikanter, civiltjänstgörare och frivilligarbetare). Som anställd vid Folkhälsan är du förpliktad att noga följa reglerna på detta område! Tystnadsplikt enligt lagen om privat hälso- och socialvård, 12 §: Tystnadsplikt. De anställda hos en serviceproducent samt andra som utför uppdrag för denne eller arbetar i hans lokaliteter får inte utan tillstånd röja vad de på grund av sin ställning, sitt uppdrag eller sitt arbete har fått veta om någon annans hälsotillstånd, sjukdom eller handikapp eller om åtgärder som avser honom eller om motsvarande omständigheter. Tystnadsplikten kvarstår sedan anställningsförhållandet upphört. Bestämmelsen innebär att du inte utan tillstånd av den till vars fördel tystnadsplikten är stadgad får röja uppgifter om en enskild persons eller familjs förhållanden som du på grund av din ställning eller till följd av dina arbetsuppgifter fått kännedom om. Detta även efter att din anställning upphört. Folkhälsans kunder, klienter och deras anhörigas integritet kommer alltid i första rummet och de ska och kan också i detta avseende lita på personalens professionalitet. Kontakta din förman om du någon gång känner dig osäker på hur du ska förfara! Handbok för Folkhälsans barnskydd – 39 – Bilaga 3 FÖRBINDELSE Jag har informerats om och fullt ut förstått innebörden av den tystnadsplikt som föreskrivs i lag och som gäller för mig som anställd vid Folkhälsan Jag förbinder mig att noga och utan undantag följa dessa regler såväl under den tid jag är anställd vid Folkhälsan som efter det att min anställning vid Folkhälsan har upphört. Denna av mig undertecknade förbindelse gäller alla kommande anställningar inom Ort och datum:_______________________________________________________ Namnteckning:_______________________________________________________ Namnförtydligande:___________________________________________________ Handbok för Folkhälsans barnskydd – 40 – Bilaga 4 EXEMPEL PÅ BEFATTNINGS- OCH ARBETSBESKRIVNINGAR Föreståndarens uppgifter Ansvarar enligt barnskyddslagen för verksamheten som helhet på barnhemmet. Ansvarar för personalen på barnhemmet. Har budgetansvar. Ansvarar för barnhemmets innehållsmässiga utveckling och verksamhet. Fungerar som kontaktperson till olika myndigheter och representerar barnhemmet utåt. Sjukskötarens arbetsbeskrivning Deltar i och övervakar att vården av att barnen sköts på bästa möjliga sätt. Gör upp journaler. Tar hand om barnens hälso- och sjukvård enligt läkarens föreskrifter. Tar hand om undersökningar och medicinering av barnen enligt läkarens föreskrifter, ser till och följer upp att barnens hälsotillstånd undersöks och behandlingar fortsätter eller kommer i gång. Ser till att barnets uppfödning är korrekt med tanke på ålder och sköter om att tillväxtkurvorna görs. Deltar i det dagliga vårdarbetet, då möjlighet till detta finns. Leder och deltar i rapporttillfällena enligt avtal med förmannen. Utför övriga uppgifter som förmannen ger. Vårdbiträdets arbetsuppgifter Sköter enligt arbetsbeskrivning uppgifter som gäller –måltider, matning av barnen –tvätt –påklädning av barnen. Är ute med barnen, är tillsammans med barnen och deltar i barnens vård. Ansvarar för ordning och lättare städning, sköter grönväxter och skapar trivsel och hemtrevnad. Handbok för Folkhälsans barnskydd – 41 – Bilaga 4 Vårdares/Handledares arbetsuppgifter Till handledarens uppgifter hör att svara för barnets individuella vård, såsom måltider, hygien, en regelbunden dygnsrytm, grundtrygghet och närhet, stimulerande sysselsättning och vila. Sköter följande uppgifter under ledning av ansvariga vårdaren eller sjukskötaren: •Fungerar som egenvårdare/egen handledare. •Tar hand om gruppen och beaktar gruppens behov. •Stöder kontakterna och växelverkan mellan föräldrar och barn samt övervakar svaga föräldrar. •Stöder föräldrarna i frågor som gäller barnets utveckling och fostran. •Gör upp en plan för vård och fostran i samarbete med den övriga personalen. •Svarar muntligt och skriftligt för den dagliga rapporteringen. •Samarbetar med den övriga personalen och samarbetspartnerna i enlighet med de gemensamma riktlinjerna för arbetet. •Introducerar nyanställda och studerande i arbetsuppgifterna. •Svarar för det ansvarsområdet han/hon har och för allmänna uppgifter, såsom lokaliteterna och ordning och trivsel i dem. •Fungerar som ansvarig arbetstagare. •Utnyttjar sin utbildning, sitt yrkeskunnande och sin arbetserfarenhet. •Följer utvecklingen på sitt område. •Sköter andra uppgifter som förmannen ger. Socialarbetarens arbetsuppgifter Socialarbetaren rapporterar till föreståndaren/den enhetsansvariga och svarar tillsammans med föreståndaren och sjukskötaren för barnets välbefinnande. Socialarbetarens uppgifter omfattar bl.a. –stödsamtal med föräldrarna –att fungera som kontaktperson till myndigheterna –att sammanställa information om barnets sociala situation (bakgrund) och informera den övriga personalen – uppgifter i samband med in- och utskrivning av barnet, blanketter och arkivering –samarbete med foster- och adoptivföräldrar –samtal med och grupper för egenvårdare och vårdare –att delta i planering, utveckling och utvärdering av enhetens arbete, planera utbildning o.s.v. Socialarbetaren kan som arbetspar ha en socialpedagog som tillsammans med socialarbetaren deltar i motsvarande uppgifter enligt en skild arbetsbeskrivning. Handbok för Folkhälsans barnskydd – 42 – Bilaga 5 LAGSTIFTNING OM BARNSKYDD Barnskyddslag 417/2007 Lag om patientens ställning och rättigheter 785/1992 Lag angående vårdnad om barn och umgängesrätt 361/1983 Förordning angående vårdnad om barn och umgängesrätt 556/1994 Lag om elektronisk behandling av klientuppgifter inom social- och hälsovården 159/2007 FN:s konvention om barnets rättigheter (20.11.1989) Handbok för Folkhälsans barnskydd – 43 – Handbok för Folkhälsans barnskydd Hur förfara i krissituationer Säkerhetsplan Samarbetet med barnens föräldrar Samarbetet med de sociala myndigheterna Barnhemmets regler Dagordning, rutiner Tystnadsplikten Målen för de egna arbetsuppgifter och utvärderingen av dem Arbetskamraterna Denna handbok Informationsbroschyr Barnhemmet Folkhälsan Exempel på delområden MÅLSÄTTNING allmänt om organisationen, Folkhälsan som arbetsgivare INNEHÅLL INTRODUKTION I ARBETET exempel: förmannen, personalansvarig, vid allmän introduktionsutbildning exempel:förmannen handleder, inlärning i arbetet, studie av handbok ex. verksamhetsberättelse, personalguide INTRODUKTIONEN SKÖTS AV METOD exempel: genast, inom en månad o.s.v. TIDTABELL UTFÖRTS/UPPFÖLJNING Bilaga 6 – 44 – Lukijalle Folkhälsanin laaja ja monipuolinen toiminta tavoittaa huomattavan osan Suomen ruotsinkielisestä väestöstä ja lisäksi kaksikielisiä ja suomenkielisiä asiakkaita ja perheitä. Korkeatasoisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottaminen on keskeisiä tavoitteitamme. Tästä syystä olemme alkaneet järjestelmällisesti kehittää toimintaamme ja toiminnan laatua. Eri toimintamuotoja varten laaditut käsikirjat ovat apuvälineinä tässä kehittämistyössä. Tämä Folkhälsanin lastensuojelutyön käsikirja on laadittu omaa henkilökuntaa, asiakkaita ja asiakkaiden perheitä sekä yhteistyötahoja varten. Käsikirjan on tehnyt työryhmä, jossa ovat edustettuina Folkhälsan-organisaation lastensuojelutyötä tekevät yhtiöt ja yksiköt. Käsikirjan jäsentely noudattaa eurooppalaista EFQM-mallia (European Foundation for Quality Management), jota Folkhälsan käyttää toiminnan kehittämisen työvälineenä. Kirjan sisältö on jaettu kolmeen osaan: I osa Mikä Folkhälsan on Yleiskatsaus, jossa kuvataan Folkhälsanin organisaatiota, toiminta-ajatusta ja arvoja sekä Folkhälsanin toimintaperiaatteita (toimintapolitiikka). II osa Folkhälsanin lastensuojelutyön käsikirja Käsikirja, jossa esitetään Folkhälsanin lastensuojelutyön yleisperiaatteet. III osa Näin toimitaan meidän yksikössämme Lastenkodin/yksikön oma aineisto Folkhälsanin lastensuojelutyön käsikirja – 45 – Folkhälsanin lastensuojelutyön käsikirja – 46 – Tiedottaminen ja neuvonta Lasten vanhemmat ja perhe Sosiaaliviranomaiset Kunnat, lastensuojelupalvelujen ostajat 3. YHTEISTYÖ Toimenkuvat Perehdyttäminen Vaitiolovelvollisuus Kehityskeskustelu Henkilöstökoulutus Työnohjaus Työterveyshuolto ja TYKY Itsearviointi Toiminnan arviointi Yhteiskunta Henkilöstö - hyvinvointi - työilmapiiri - koulutus Asiakkaat ja sidosryhmät Sosiaaliviranomaiset Tulokset ja kehittäminen 4. ARVIOINTI MITÄ TOIMINNALLA SAAVUTETAAN 2. HENKILÖSTÖ JA KEHITYSTYÖ UUDISTUMINEN JA OPPIMINEN 1.3 Fyysinen ympäristö ja riskienhallinta Sijoitusprosessit Näin työskennellään lastenkodissa Perhetyö Hoito- ja kasvatuss uunnitelma Terveyden edistäminen lastensuojelutyössä 1.2 Toiminnan sisältö Tavoitteet Arvot Toiminnan suunnittelu 1.1. Toiminnan lähtökohdat 1. TOIMINTA (Yleinen osa kaikissa käsikirjoissa) Organisaatio - Toiminta-ajatus - Arvot - Terveyden edistämisen periaatteet - Johtaminen - Henkilöstöpolitiikka - Kielipolitiikka - Tiedottaminen - Riskienhallinta - Palautteen käsittely Folkhälsanin lasten suojelutyön käsikirja Mikä Folkhälsan on MITEN TOIMITAAN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN (EFQM) 1 I Osa MIKÄ FOLKHÄLSAN ON Folkhälsan lyhyesti Folkhälsan on tehnyt työtä paremman terveyden ja elämänlaadun puolesta liki sadan vuoden ajan. 1920-luvulla Folkhälsanilla oli omia terveyssisaria, 1933 perustettiin Helsingissä lastenhoitoalan oppilaitos Barnavårdsinstitutet ja 1960luvulla aloittivat Folkhälsanin ensimmäiset nuorisopoliklinikat. Yhteiskunnan kehittyessä osa tehtävistä on siirtynyt kuntien vastuulle, mutta samalla on luotu uusia toimintamuotoja. Nykyään Folkhälsanin toimintaan kuuluu monenlaista terveyden edistämistyötä, palvelujen tuotantoa ja tutkimusta. Folkhälsanilla on alusta lähtien ollut toimintaa eri puolilla suomenruotsalaista aluetta paikallis- ja maakuntayhdistysten puitteissa. Nykyään Folkhälsan on maan suurin ruotsinkielinen sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatio. Työntekijöitä on noin 1700 ja tehtävät ovat moninaiset. Folkhälsan tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, esimerkiksi lastensuojelu-, vammais- ja vanhuspalveluja ja harjoittaa terveyttä edistävää kansalaistoimintaa yli 100 paikallisyhdistyksessä, joissa on 17 000 jäsentä. Lisäksi Folkhälsanilla on tutkimuslaitos, jossa tehdään muun muassa kansainvälistä huipputasoa edustavaa geenitutkimusta. Folkhälsanin toiminta-ajatus Samfundet Folkhälsan perustettiin 1921. Tavoitteena oli suomenruotsalaisen väestön terveyden edistäminen. Toiminta-ajatuksemme on edelleen sama. Alkuperäinen toiminta-ajatus sisältyy Folkhälsanin tavoitepykälään vuodelta 1921 (Samfundet Folkhälsanin sääntöjen 1 §): Samfundet Folkhälsan i svenska Finland har till uppgift att verka för folkhälsans främjande i svenska Finland, dels genom allsidig vetenskaplig undersökning av befolkningens andliga och kroppsliga hälsa, dels genom praktiska åtgärder ägnade att gynnsamt inverka på denna. (Samfundet Folkhälsan i svenska Finland toimii kansanterveyden edistämiseksi ruotsinkielisessä Suomessa. Järjestö tekee väestön henkistä ja ruumiillista terveyttä koskevaa monipuolista tieteellistä tutkimusta ja käytännön työtä terveyden edistämiseksi.) Folkhälsaniin kuuluvat nykyisin: Samfundet Folkhälsan, joka vastaa koko Folkhälsanin kehittämisestä ja hallinnoi Folkhälsanin omaisuutta. Myös tutkimustoiminta kuuluu Samfundet Folkhälsanin hallintaan. Folkhälsans Förbund, joka johtaa ja kehittää terveyttä edistävää kansalaistoimintaa. Yleishyödylliset osakeyhtiöt, jotka vastaavat palvelujen tuotannosta ja palvelujen tuotannon kehittämisestä. Folkhälsanin lastensuojelutyön käsikirja – 47 – Folkhälsans Förbund Piirijärjestöt Uusimaa Turunmaa Ahvenanmaa Pohjanmaa Pa lv ei elu sh tu yö o Uu de dy tan llam lli to aa se lla ty ja T uru ht n yl seu Ahv ena nm iö du aall a maal la Pohja n 101 paikallisjärjestöä lla t Tj k ut llis st yy ö nn us im vän se käi en ete ti äke lä ri eh us pe lta tkim na us n n tu e kim e d ey tut anterv tkimus s n a s k misen tu tä u is d e en im terveyd utk T Samfundet Folkhälsanin hallitus Samfundet Folkhälsanin yhdistyksen kokous 10/07 Folkhälsanin arvot Folkhälsanin laaja-alaisen toiminnan perustana ovat seuraavat yhteiset arvot: OSAAMINEN Osaaminen herättää luottamusta. Selkeä tavoite ja ammattitaito sekä kyky uuden luomiseen ja myötäelämiseen ovat arjen työkaluja. OSALLISTUMINEN Usko tulevaisuuteen, pioneerihenki ja vastuu ihmisestä sekä yksilötasolla että yhteisön tasolla ovat Folkhälsanin eettisiä johtotähtiä. HUOLENPITO Kunnioitus, kannustaminen, vuorovaikutus ja ihmisen kohtaaminen yksilönä ovat kaiken työmme kulmakiviä. Folkhälsanin lastensuojelutyön käsikirja – 48 – FOLKHÄLSANIN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PERIAATTEET Folkhälsanin toiminnan tavoitteena on edistää terveyttä ja parantaa elämänlaatua. Folkhälsanin käsityksen mukaan terveys on fyysisten, sosiaalisten, psyykkisten ja henkisten tekijöiden muodostama kokonaisuus. Terveys on paljon muutakin kuin sairauden puuttumista. Kysymys on samalla hyvinvoinnista, itsetunnosta ja toimintakyvystä. Terveys ei ole päämäärä sinänsä, vaan hyvän elämänlaadun edellytys. Puhumme usein yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden tunteesta. Se tarkoittaa elämän kokemista mielekkäänä, ymmärrettävänä ja sellaisena, että siihen voi vaikuttaa. Tunne elämänhallinnasta ja tulevaisuuden usko on tärkeää. Maailman terveysjärjestö WHO määrittelee terveyden edistämisen ”prosessiksi, joka lisää ihmisen mahdollisuuksia vaikuttaa terveyteensä myönteisesti”. Kysymys on siitä, että -autetaan ihmistä valitsemaan terveet elämäntavat -fyysisen ja sosiaalisen ympäristön suunnittelussa paneudutaan terveysnäkö kohtiin - tehdään työtä sellaisen yhteiskunnan puolesta, joka toimii kaikilla osa-alueilla pitkäjänteisesti paremman terveyden ja elämänlaadun hyväksi. 1. Terveyden edistäminen lähtökohtana Terveyden edistäminen on koko Folkhälsanin toiminnan periaate. Hoidossa ja hoivatyössä se tarkoittaa sitä, että toiminta perustuu jokaisen yksilön tarpeisiin ja elämäntilanteeseen ja että työskentelytavat edistävät terveyttä. Tavoitteena on saada jokaisen voimavarat käyttöön ja kunnioittaa jokaisen omia arvoja ja tavoitteita. Fyysisen ympäristön suunnittelussa ja rakentamisessa otetaan huomioon terveysvaikutukset. Tuetaan jokaisen ihmisen mahdollisuuksia kuulua sosiaaliseen yhteisöön ja tehdä mielekästä työtä. Toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa kiinnitetään erityistä huomiota yksilöihin ja ryhmiin, jotka ovat haavoittuvimpia ja joilla on erityinen sairastumisriski tai joiden psykososiaaliset voimavarat ovat heikot. Jokainen yksikkö täsmentää omalta osaltaan, mitä terveyden edistäminen lähtökohtana tarkoittaa käytännössä. 2. Terveyden edistäminen käytännössä Käytännössä terveyden edistämistyötä tehdään etenkin Folkhälsanin kansalaistoiminnan piirissä. Folkhälsan kannustaa ihmisiä vaikuttamaan terveyteen ja elämänlaatuun omassa ympäristössään, siinä jossa he elävät, asuvat ja tekevät työtä. Yhdessä luodaan kohtaamispaikkoja, joiden puitteissa ihmiset osallistuvat toimintaan lähiympäristönsä ja koko yhteiskunnan puolesta. Toiminnan lähtökohtana ovat erilaisten kohderyhmien tarpeet ja kiinnostus, ajankohtaiset terveyskysymykset, WHO:n toimintaohjeet, Suomen Terveys 2015 -kansanterveysohjelma sekä ajankohtainen tutkimus. Kansalaistoiminnan perustan muodostavat Folkhälsanin paikallisyhdistykset ja vapaaehtoistyöntekijät, jotka tuntevat hyvin lähiympäristönsä. Toiminnassa korostuvat osallistuminen ja sosiaalinen vastuu. Jäsenet toimivat niin oman, perheenjäsentensä kuin muiden ihmisten paremman terveyden ja elämänlaadun puolesta. 3. Folkhälsanin työntekijöiden terveyden edistäminen Terveyttä edistävänä työpaikkana Folkhälsan tarjoaa työntekijöilleen turvallisuutta, viihtyisyyttä ja työn iloa. Se tarkoittaa, että työ on turvattua ja siihen voi vaikuttaa. Kaikkien täytyy saada tuntea kuuluvansa työyhteisöön, jossa jokainen voi hyvin, saa kehittyä ja kokee työnsä merkitykselliseksi. Folkhälsanin lastensuojelutyön käsikirja – 49 – Työnantajana Folkhälsan pyrkii olemaan edelläkävijä henkilökunnan terveyden edistämisessä. Henkilökunnan hyvinvointi on koko toiminnan laadun ja tuloksen kannalta aivan keskeistä. Folkhälsanin työterveyshuollossa ovat etusijalla ennalta ehkäisevä työ ja kuntoutus. TYKY-toimintaa kehitetään jatkuvasti ja henkilökunnan terveydestä pidetään huolta. Folkhälsan on savuton työpaikka. Folkhälsanin toimintapolitiikka Folkhälsan on tehnyt päätöksen terveyttä edistävistä toimintaperiaatteista ja laatinut erilaisten toimintamuotojensa kehittämiseksi yhtenäiset toimintaohjeet (toimintapolitiikka). Folkhälsanin toimintaohjeet: JOHTAMISPOLITIIKKA | HENKILÖSTÖPOLITIIKKA | KIELIPOLITIIKKA TIEDOTTAMISPOLITIIKKA | PALAUTTEEN KÄSITTELY | RISKIENHALLINTA | YMPÄRISTÖ Ne ovat luettavissa sivulla http://intra.folkhalsan.fi, Utveckling/Policydokument Folkhälsanin lastensuojelutyön käsikirja – 50 – 2 II Osa FOLKHÄLSANIN LASTENSUOJELUTYÖN KÄSIKIRJA Lapset ja lapsiperheet ovat aina olleet ja ovat edelleen Folkhälsanin tärkeä kohderyhmä. Vuonna 1933 perustettu Helsingin lastenhoito-oppilaitos Barnavårdsinstitutet oli pitkään Folkhälsanin laitoksista tunnetuimpia. Laitos koulutti lastenhoitajia ja sillä oli oma lastenkoti. Vuosikymmenien kuluessa toiminta on kehittynyt ja laajentunut. Barnavårdsinstitutet-laitoksen toimintaa jatkaa osaltaan Helsingin lastenkoti, itsenäinen yksikkö ja nykyisin 0–6 -vuotiaiden lasten vastaanottokoti. Kansainvälinen lastenkoti monikulttuurisista perheistä tuleville lapsille avattiin 1994. Meltolan vastaanotto- ja ryhmäkoti Kotipesä Karjaalla perustettiin 2001. Se on kaksikielinen yksikkö 12–18 -vuotiaille lapsille. Kotipesään liittyy läheisesti Kotikolo, 16–21 -vuotiaille, itsenäistä asumista opetteleville nuorille tarkoitettu tukiasunto. Meltolan alueella on lisäksi 2005 aloittanut perhekuntoutus- ja turvakoti Villa Familia. Villa Familiassa on vastaanotto- ja lastenkoti alle 12-vuotiaille lapsille, turvakoti, johon perheväkivallan kohteeksi joutuneet henkilöt voivat tulla turvaan lastensa kanssa, sekä perhekuntoutusyksikkö ja tukiasunto. Tämä on Folkhälsan-organisaation yhteinen lastensuojelu- ja perhetyön käsikirja. Koska kohderyhmät ja toimintamuodot ovat varsin monenlaisia, yhteisessä osassa on lyhyt arvoja, tavoitteita ja menetelmiä koskeva yleiskatsaus. Yksityiskohtaiset prosessikuvaukset ja vastaavat asiat ovat jokaisen lastenkodin/yksikön omassa käsikirjassa, tämän käsikirjan III osassa. Kutakin yksikköä käsitellään tarkemmin käsikirjan III osassa. Yksiköistä on tarkempi kuvaus myös sivustolla www.folkhalsan.fi. Folkhälsanin lastenkodit/perheiden, lasten ja nuorten yksiköt tarjoavat lyhyt- ja pitkäaikaista ja sekä suunniteltua että kiireellistä hoitoa. Folkhälsan tarjoaa lapsille ja perheille suunnattuja lastensuojelupalveluja. Niitä ovat lastensuojelulain (vrt. lastensuojelulaki 417/2007 3 §) mukaiset avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto. SUOMI Tämän käsikirjan tarkoituksena on kertoa kaikille työntekijöille, mitä yhteisiä Helsinki arvoja ja periaatteita Folkhälsanin lasKarjaa Ahvenanmaa tensuojelutyössä noudatetaan ja miten ne otetaan huomioon päivittäisessä työssä. Samalla käsikirja on laadittu tietolähteeksi lastensuojelupalveluja ostaville kunnille sekä vanhemmille, asiakkaille ja muille yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille. Folkhälsanin lastensuojelutyön käsikirja – 51 – Folkhälsanin lastensuojelutyön käsikirja – 52 – 3 Toistuva huoli varhaiskasvatus koulu Perhekeskus/Folkhälsan äitiys-/lasteneuvola terveystoimi sosiaalitoimi kouluterveydenhoito HUOLEN TUNNISTUS Kuka tahansa alueen ammattilaisista voi havainnoida ja tuoda esille 2 Pieni huoli Folkhälsanin lastensuojelu- ja perhetyö osana palveluketjua. 1 Ei huolta Huolen vyöhykkeet Lapsi /perhe ei ole lastensuojelun asiakas LAPSEN JA PERHEEN ASIAKASPROSESSI PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Palveluketju 5 Huoli tuntuva Vastaanottokoti/ Folkhälsan: Sijoitettu/ huostaanotettu (0-18v.) jälkihoito (-21v.) 7 Lapsi välittömässä vaarassa Kriisipalvelut/Folkhälsan: Kriisisijoitus (0-18v.) Turvakoti: väkivallan uhri yhdessä lasten kanssa Muut: Psykiatrinen poliklinikka 6 Lapsi vaarassa Kuntouttava tuki ja palvelut lapsiperheille/Folkhälsan: Perheen - ja vanhemmuuden arviointi > Perhekuntoutus Habben, lasten kuntoutus Avohuollon tukitoimet/Folkhälsan: Sijoitus avohuollon tukitoimena (0-18v.) Intervallihoito (0-18v.) Jälkihoito, itsenäistymisasunto (-21v) Kasvatus- ja perheneuvola Peruspalvelut: Perhekeskus Terveys- ja sosiaalitoimi ALKUTILANTEEN KARTOITUS Avun tarpeen arviointi 4 Huoli kasvaa Lapsi/perhe on tuen ja palvelujen tarpeessa -> lastensuojelun asiakas 8 Lapsi sijoitettu 1. luku TOIMINTA 1.1. Toiminnan lähtökohdat Toiminnan suunnittelu Folkhälsanin lastenkotien toiminnan suunnittelu perustuu Folkhälsanin lastensuojelutyön yhteisiin arvoihin ja tavoitteisiin. Lastensuojelun eri yksiköt laativat oman toimintasuunnitelmansa. Tarkempi kuvaus toiminnan suunnittelusta ja sen kytkeytymisestä toiminnan kehittämiseen on esitetty liitteessä. Arvot Folkhälsanin lastensuojelutyön keskeiset arvot ovat -turvallisuus -hoivan tarjoaminen ja lapsen kunnioittaminen -lapsen iän ja kehitysvaiheen mukainen yksilöllinen kohtelu -lapsen kehityksen tukeminen kohti tasapainoista aikuisuutta -lapsen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin turvaaminen Turvallisuus Lastenkodit/yksiköt tarjoavat lapselle turvallisen, kodinomaisen ympäristön, jossa lapsen perustarpeet turvataan. Turvallisuuteen kuuluvat luotettavat ja läheiset ihmissuhteet, virikkeet ja lepo oikeassa suhteessa, turvalliset rajat, johdonmukainen kohtelu ja säännöllinen vuorokausirytmi. Hoivan tarjoaminen ja lapsen kunnioittaminen Lasta yksilönä ja lapsen kulttuuri-identiteettiä ja -taustaa kunnioitetaan. Varaamme jokaiselle lapselle riittävästi aikaa. Lapsen iän ja kehitysvaiheen mukainen yksilöllinen kohtelu Lapsen kehitysvaihe, ikä ja aiemmat kokemukset otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon lapsen hoidossa ja kasvatuksessa. Otamme huomioon jokaisen lapsen erillisenä yksilönä ja tunnistamme hänen kykynsä. Lapsen koulunkäynnistä huolehditaan ja lapselle järjestetään hänen kehitysvaiheeseensa sopivaa vapaa-ajan toimintaa. Lapsi saa ilmaista itseään leikkimällä, oppimalla ja toimimalla. Lapsen kehityksen tukeminen kohti tasapainoista aikuisuutta Tuemme lapsen ja nuoren kehitystä kohti turvallista ja tasapainoista aikuisuutta siten, että luomme turvaa ja pyrimme järjestämään lapselle pysyvän, turvallisen ja terveen kasvuympäristön. Autamme lasta pitämään yllä yhteyksiä perheeseen ja vanhempiin. Lapsen sosiaalisten taitojen kehittymistä tuetaan auttamalla lasta solmimaan kontakteja sekä samanikäisten lasten että aikuisten kanssa. Folkhälsanin lastensuojelutyön tavoitteet Folkhälsanin lastensuojelu- ja perhetyön tavoitteena on tarjota lapsille ja nuorille hyvää hoitoa turvallisessa ympäristössä ja kohdella heitä hyvin. Tavoitteena on tukea lapsia ja heidän perheitään kussakin elämäntilanteessa, auttaa lasta ylläpitämään sosiaalista verkostoaan ja tehdä työtä, jotta lapsella olisi tasapainoinen, turvallinen ja terve kasvuympäristö, jossa hän voi kehittyä tasapainoiseksi aikuiseksi. Folkhälsanin lastensuojelutyön käsikirja – 53 – Folkhälsanin lastensuojelutyön käsikirja – 54 – Lapsikeskeisyys Folkhälsan Toiminta-ajatus • Arvot • Visio Toiminnan perusta Tarjoamme lapselle tasapainoisen, turvallisen ja terveen kasvuympäristön, jotta hän voisi kehittyä tasapainoiseksi aikuiseksi. Autamme lasta ylläpitämään sosiaalista verkostoaan. Tuemme lapsia ja heidän perheitään kussakin elämäntilanteessa. Annamme lapsille hyvää hoitoa ja hyvää kohtelua turvallisessa ympäristössä. Turvallisuus, hoiva, lapsen kohtaaminen yksilönä, terveyden edistäminen Folkhälsan panostaa ammatilliseen jatkokoulutukseen, toiminnan arviointiin ja päivittäisen työn jatkuvaan kehittämiseen. Osaamista Osallistumista Huolenpitoa Folkhälsanin lastensuojelu - Arvojen perusta 1.2. Toiminnan sisältö Folkhälsanin lastensuojelutyö perustuu Folkhälsanin omiin arvoihin ja lastensuojelua koskevaan lainsäädäntöön. Seuraavassa kuvataan lyhyesti eri toimintamuotojen sisältöä ja toimintaprosesseja. Yksityiskohtaisempi selostus on osassa III, lastenkodin/yksikön omassa käsikirjassa. Sijoitusprosessit Sijoitusprosessit vaihtelevat muun muassa yksiköstä ja kohderyhmästä riippuen, mutta yleensä sijoitusprosessiin kuuluvat seuraavanlaiset vaiheet. Folkhälsanin lastensuojelutyön käsikirja – 55 – Folkhälsanin lastensuojelutyön käsikirja – 56 – Yhteydenotto sosiaalitoimesta Lasta valmistellaan Lapsen sijoitustarve Lapsen valmistelu Henkilökunta valmistautuu Lapsi on sijoitettu Lapsi tulee lastenkotiin Neuvottelut Hoidon tarve? Lapsen tilanne kartoitetaan Sijoitusprosessi, yleiskuvaus Sijoituspäätös Perehdytään lapsen ja perheen tilanteeseen Folkhälsanin lastensuojelutyön käsikirja – 57 – 6. Lapsen valmistelu 5. Sijoituspäätös 4. Tutustutaan lapseen ja perheeseen • Oman ohjaajan tapaaminen • Talon esittely • Info-lehti nuorelle • Koulutoimeen yhteys • Lastenkodin johtoryhmän jäsen ja ohjaaja • Riskiarviointi • Työryhmä/tiimi hoitaa • Yhteenvedot, epikriisit, koulutiedot ja muut asiakirjat • Oma kyselykomake • Riskiarviointi 2. Tilannekartoitus 3. Neuvottelut, sijoituspäätös • Sijoitustarve 1. Sosiaalitoimisto ottaa yhteyttä Lapsen sijoitustarve/Lapsen sijoitus (Helsingin lastenkodin mallin mukaan) Sijoitusprosessi (ei-kiireellinen sijoitus) 8. Lapsi siirtyy lastenkotiin 11. Perheen tukeminen 10. Hoito- ja maksusitoumus 9. Hoitosuunnitelman tarkistus • Om ohjaaja perehdyttää taloon, ihmisiin, sääntöihin, toimintatapoihin, käytäntöihin 7. Henkilökunnan valmistaminen • Yhteydenotto vanhempiin - Tiedottaminen - Lohdutus,tukeminen - Kuuntelu - Neuvonta, ohjaaminen - Yhteistyö eri tahojen kanssa Moniammatillinen yhteistyö perheen tukemiseksi • Ostopalvelusopimus kunnan kanssa tai maksusitoumus kunnalta • Menetelmät • Osapuolet/laatijat • Tarvekartoitus - ongelmat - miten ilmenevät - hoidontarve ja tavoitteet - menetelmät ja toteutus - seuranta • Jakelu (vaitiolovelvollisuusbution (tystnadsplikt) • Perustiedot lapsesta • Oman ohjaaja valintakriteereinä mm. - kieli - sukupuoli - erityisosaaminen • Pikakoulutus esim diabetes, dysfasia • Työvuorojen suunnittelu ja järjestäminen niin että oma ohjaaja on paikalla kun lapsi tulee lastenkotiin Folkhälsanin lastensuojelutyön käsikirja – 58 – 5. Henkilökunnan valmistaminen 4. Lapsen valmistelu 3. Sijoituspäätös 2. Tilannekartoitus 1. Sosiaalitoimisto, sosiaalipäivystys tai poliisi ottaa yhteyttä Laitoksen paikkatilanteen tiedustelu Esitiedot lapsesta ja perheestä mm. henikilö- ja yhteystiedot Selvitys perheen tilanteesta, joka johtamassa lapsen sijoitukseen Oma kyselylomake Riskiarviointi • Perustiedot lapsesta • Oman ohjaajan valintakriteereinä mm. - kieli - sukupuoli - erityisosaaminen • Pikakoulutus esim. diabetes, dysfasia • Sijoittava taho kertoo lapselle ja hänen perheelleen minne lasta ollaan sijoittamassa • Mietitään etukäteen mihin lapsiryhmään lapsi sijoitetaan ja laitetaan valmiiksi mm. sänky • • • • • • Sijoitustarve Lapsen sijoitustarve / Lapsen sijoitus (Helsingin lastenkodin mallin mukaan) Sijoitusprosessi (kiireellinen sijoitus) Tuloneuvottelu lapsen vanhemmille ja yhteistyökumppaneille pyritään pitämään mahdollisimman pian. Tuloneuvottelussa käydään läpi sijoitukseen johtaneet syyt ja keskustellaan tavoitteista, joihin vanhempien tulisi sitoutua. Jatkossa neuvotteluita pidetään säännöllisesti suunnitelman mukaisesti tai tarvittaessa. • • • Ostopalvelusopimus kunnan kanssa tai maksusitoumus kunnalta 8. Tuloneuvottelu 9. Hoito- ja maksusitoumus 10. Arvioinnin tarkistus Menetelmät - osapuolet/laatijat Tarvekartoitus Ongelmat - miten ilmenevät - hoidontarve ja tavoitteet - menetelmät ja toteutus - seuranta • Jakelu (vaitiolovelvollisuus) • • • Yhteydenpito vanhempiin Tiedottaminen Lohdutus, tukeminen Kuuntelu Neuvonta, ohjaaminen Yhteistyö eri tahojen kanssa Moniammatillinen yhteistyö perheen tukemiseksi • • • • • • • 7. Perheen tukeminen Lapsen vastaanottaminen kriisitilanteessa Lapsen fyysisen ja psyykkisen tilan havannointi Vuorossa oleva ohjaaja perehdyttää taloon, ihmisiin, sääntöihin, toimintatapoihin, käytäntöihin • • • 6. Lapsi siirtyy lastenkotiin Folkhälsanin lastensuojelutyön käsikirja – 59 – Päätös myönteinen / kielteinen prosessi päättyy Lastenkoti • työryhmä (tiimi) ottaa kantaa Sosiaalitoimisto Asiakasohjausryhmä (kunnan työryhmä) Vaihe 1: Sijoitustarve ja päätös (Kansainvälinen lastenkoti) • Lapsi/nuori tutustuu lastenkotiin • Lapsi/nuorisoryhmän valmistaminen uuden tulokkaan tuloon • Omahoitaja + johtaja tapaavat lasta (+ lapsen perhettä) • Tuleva (mahdollinen) oma hoitaja (ohjaaja) + lastenkodin johtaja tapaavat edellisen asuinpaikan työntekijöitä Vaihe 2: Sijoituksen valmistelu • • • • Muuttopäätös; ajankohta Henkilökunta paikalla muuttoajankohtana Lapsi tutustuu lastenkotiin Lasta autetaan asettumaan taloon Vaihe 3: Lapsi muuttaa lastenkotiin Sijoitusprosessi, vanhemmat lapset ja nuoret • kuukauden sisällä muutosta, lastenkodilla - johtaja, omahoitajat, sosiaalityöntekijä, lapsi + perhe (riippuen tapauksesta ja lapsen iästä) - lapsen asioiden läpikäynti yhdessä - työnjako viranomaisten kanssa (+ perhe) - sovitaan seuraava neuvottelu - muistion kirjoittaminen (lastenkoti & sosiaalityöntekijä) Vaihe 4: Arviointi/tuloneuvottelu Sijaishuollon lakkaaminen/uusi sijoitus Lastensuojeluyksiköstä ja kohderyhmästä riippuen sijaishuollon lakkaamiseen ja/tai lapsen uuteen sijoitukseen kuuluu erityyppisiä jälkihuollon toimenpiteitä, sijoitus perhehoitoon tai sijaisperheeseen, adoptio, paluu omaan kotiin, siirtyminen tukiasuntoon tai siirtyminen asumaan itsenäisesti. Sijaishuollon lakkaamisen ja uuden sijoituksen yhteydessä tavoitteena on tukea ja opastaa lasta/nuorta, jotta hän sopeutuisi uuteen tilanteeseen tuntien olonsa turvalliseksi. Erityisen tärkeää on yhteistyö lapsen vanhempien ja muiden omaisten kanssa, samoin muiden yhteistyötahojen kuten sosiaaliviranomaisten ja koulun kanssa. Lapsi tai nuori saa kaikessa rauhassa omahoitajansa/omaohjaajansa ja lastenkodin työntekijöiden kanssa tutustua uuteen hoitopaikkaan/uuteen sijoitusyksikköön, uusiin sijaisvanhempiin tai perheeseen, johon hänet sijoitetaan. Jos lapsi palaa kotiinsa, paluuta valmistellaan mahdollisuuksien mukaan kotikäynnillä sekä pitämällä yhteyttä vanhempiin ja keskustelemalla heidän kanssaan. Tavoitteena on, että lapsi voi pitää yllä yhteyksiä biologisiin vanhempiinsa ja muihin hänelle läheisiin ja tärkeisiin ihmisiin. Sopeutuminen itsenäiseen asumiseen ja aikuisen arkeen Siinä vaiheessa kun sijoitus lastenkodissa päättyy, muutamat yksikkömme pystyvät tarjoamaan nuorille mahdollisuuden tukiasuntoon, jossa nuoret voivat totutella itsenäiseen elämään. Seuraavassa kuvataan Kotikolon itsenäistymiseen opettelun ja tukiasumisen prosessia. Toiminta-ajatus on: tukea, ei palvelua. Tällä tavoin nuori oppii oman elämänsä hallintaa aikuisten opastamana. Turvallinen ja valvottu asuminen on mahdollista, koska aivan Kotikolon naapurissa on Kotipesä ja siellä on paikalla aikuisia 24 tuntia vuorokaudessa. Itsenäistymisen opettelun prosessi: 1. Arviointi (30 vuorokautta) Eri kriteerien perusteella arvioidaan nuoren kykyä sitoutua itsenäistymisohjelmaan. 2. Opettelu, perehdyttäminen (3 kuukautta) Opetteluvaiheen aikana tarjoamme enemmän tukea. Nuorta opastetaan perusteellisesti talouden hoidossa ja arkielämän valmiuksien opettelussa. 3. Itsenäistyminen (tukiasumisen päättymiseen saakka) Tässä vaiheessa nuoren tulee osata ottaa vastuuta ja hoitaa taloutensa sekä kyetä itsenäiseen arkielämän hallintaan. Näin työskentelemme lastenkodissa Jokaisella yksiköllä/lastenkodilla on oma päiväohjelma, ja hoitoa ja päivittäistä toimintaa koskevat periaatteet on dokumentoitu kirjallisessa muodossa. Seuraava esimerkki kuvaa yhteenvetona Kotipesän toimintaa. Kotipesä on 12–18 -vuotiaiden lasten ja nuorten hoitoyksikkö. Toiminnan lähtökohdat: Lapset ja nuoret on sijoitettu kodin ulkopuolelle sosiaalisen ja/tai psyykkisen oireilun tai muiden syiden kuten perheväkivallan tai päihteiden käytön vuoksi. Heidät on sijoitettu avohuollon tukitoimenpiteenä tai huostaanotettuina. Lapsi tai nuori voidaan sijoittaa myös kuntoutettavaksi esimerkiksi sen jälkeen kun hänet on kotiutettu nuorten psykiatriselta osastolta tai ennen kuin hän muuttaa tukiasuntoon. Folkhälsanin lastensuojelutyön käsikirja – 60 – Hoito- ja kasvatusperiaatteet: On tärkeää, että lapsi tai nuori vapaaehtoisesti sitoutuu hoito- ja kasvatustavoitteisiin. Yhteisyyden tunne ja yhteistyö ovat tärkeitä. Tuemme lasta tai nuorta monin eri tavoin hänen opetellessaan selviytymään tavallisesta arjesta, jotta hän voi myöhemmin siirtyä asumaan itsenäisemmin tai muuttaa kotiinsa. Perusperiaatteet: -Pidämme turvalliset rajat -Tarjoamme myönteisiä ja rakentavia esimerkkejä -Annamme lapsille ja nuorille mahdollisuuden ottaa vastuuta ja osallistua säännöllisesti sellaiseen toimintaan, joka vahvistaa heidän itsetuntoaan -Autamme lasta ja nuorta opettelemaan päihteettömän elämäntavan -Meillä on moniammatillinen henkilökunta, johon kuuluu mm. psykiatrisia sairaanhoitajia, sosionomeja ja lähihoitajia Me olemme lastenkodissa lasta ja nuorta varten ja olemme läsnä hänen arjessaan. Keskustelemme lapsen ja nuoren kanssa ja kuuntelemme häntä. Teemme yhdessä arkisia asioita niin, että lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus osallistua aktiivisesti ja säännöllisesti monenlaisiin toimintoihin. Pyrimme luomaan yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Sovimme yhteisesti noudatettavista pelisäännöistä. Keskeinen henkilö on omahoitaja tai omaohjaaja, ja usein lapsen tai nuoren ja hänen omaohjaajansa välille syntyy hyvä ja läheinen, mutta ammattimainen, yhteys. Ohjaajina haluamme antaa lapselle ja nuorelle mahdollisuuden myönteiseen samaistumiseen ja tarjota hänelle myönteisiä naisen/miehen roolimalleja. Perhetyö Perhetyössä tuemme perheen hyvinvointia ja arjesta selviytymisen taitoja. Omaohjaaja on keskeinen henkilö yhteydenpidossa lasten perheiden kanssa. Lapsen tai nuoren hyvinvoinnin kannalta on tärkeää saada aikaan hyvä yhteistyösuhde vanhempien kanssa. Silloin lapsi kokee, että aikuiset yrittävät yhdessä auttaa ja tukea häntä. Perhetyössä yritämme motivoida perheitä itse ratkaisemaan ongelmansa ja löytämään omat voimavaransa. Jotta tämä onnistuisi, meidän on pystyttävä motivoimaan perheitä kannustaen niitä ja vahvistaen perheiden halua tehdä yhteistyötä lapsen kasvatuksessa. Lisäksi lastenkodin työntekijät toimivat ristiriita- ja ongelmatilanteissa sillanrakentajina vanhempien ja nuorten välillä. Lasten ja vanhempien välisen yhteydenpidon tukemisessa lähtökohtana on aina lapsen etu. On hyväksi auttaa lasta siten, että häntä kohdellaan lastensuojeluprosessissa aktiivisena osapuolena, ei niin, että muut määräävät, mikä on lapsen edun mukaista. Keskustelemme suoraan hänen kanssaan. Pidämme yllä yhteyttä perheisiin ja keskustelemme perheiden kanssa. Järjestämme yhteistyökokouksia, perhetapaamisia ja tukiryhmiä ja pidämme yhteyttä kouluun ja muihin yhteistyötahoihin. Käytännön työssä voimme käyttää apuna esimerkiksi erilaisia roolikarttoja ja roolipelejä. Päivittäinen toiminta/päiväohjelma Turvaamme lapsille ja nuorille säännöllisen vuorokausirytmin ja turvallisen ja virikkeisen ympäristön. Tuemme heidän kehitystään järjestämällä sopivaa toimintaa ja tekemistä. Työtapamme on terveyttä edistävä ja toimintatapamme tukevat monin tavoin lapsen terveyttä, elämänlaatua ja hyvinvointia. Folkhälsanin lastensuojelutyön käsikirja – 61 – Terveyden edistäminen lastensuojelutyössä: Kun lapsi tulee lastenkotiin, hän tulee aina vaikeasta tilanteesta. Tällöin lapsen terveyttä edistää parhaiten se, että hän tuntee olonsa turvalliseksi. Kun on kysymys vauvasta tai leikki-ikäisestä lapsesta, hoitajan ja lapsen välinen hyvä vuorovaikutus on kaikkein tärkeintä lapsen tulevaisuuden kannalta. Tarjoamme lapselle turvalliset olosuhteet, turvallisen ja lämpimän sylin ja kiinnitämme erityistä huomiota lapsen ja aikuisen väliseen vuorovaikutukseen. Lapsi saa hyvää perushoitoa, johon kuuluu oikeanlainen ravinto ja lepo, sopivasti virikkeitä ja ulkoilua sekä vakaa, säännöllinen päivärytmi. Se kaikki edistää lapsen terveyttä. Tarjoamme turvallisuutta vastaamalla lapsen tarpeisiin. Lapsen lähellä on tasapainoinen lämmin aikuinen, joka kohtelee lasta tämän iän ja kehitysvaiheen mukaisesti sekä -lasta kuunnellen, hänen kanssaan keskustellen ja selittäen tilanteen tekee lapselle selväksi, että tällä on käytettävissään aikuisia, jotka auttavat lasta ja antavat lapsen olla lapsi. -auttaa lasta pitämään yhteyttä vanhempiinsa ja muihin omaisiinsa. -luo säännölliset arkirutiinit, joihin kuuluu hyvä huolenpito, rajat, terve arkielämä turvallisten, lämpimien aikuisten huomassa, lepo ja virikkeet, monipuolinen ravinto ja mahdollisuus nukkua riittävästi ja hyvin. -järjestää kognitiivisia taitoja kehittävää toimintaa, mikä suo lapselle onnistumisen tunteita; onnistumisen kokemuksia on hyvä pitää tavoitteena. -suo lapselle mahdollisuuden luomisen ja tekemisen iloon kuvataiteen, liikunnan ja musiikin keinoin. -pitää huolen siitä, että lapsi leikkii ja liikkuu paljon ulkona; se kohentaa vastustuskykyä, parantaa fysiikkaa ja motoriikkaa ja kehittää lapsen luovuutta. -antaa lapsen osallistua arkiaskareisiin. -tarjoaa lapselle sopivasti monipuolista ravintoa, mikä on tärkeää lapsen koko kasvulle. -opettaa lasta arvostamaan puhtautta ja huolehtimaan henkilökohtaisesta hygieniastaan ja säännöllisestä hampaiden hoidosta. Koulunkäynti, ystävät ja harrastukset ovat tärkeitä asioita isommille lapsille ja nuorille. Tuemme lasta koulunkäynnissä ja autamme häntä saamaan ystäviä ja pitämään yllä ystävyyssuhteita. Samoin autamme häntä aloittamaan ja jatkamaan erilaisia vapaa-ajan harrastuksia. Näin tuemme nuoren hyvinvointia ja kehittymistä kohti tasapainoista aikuisuutta: -Olemme selvillä nuoren kehitysvaiheesta. -Pyrimme saamaan nuoren vakuuttuneeksi siitä, että näemme hänet sellaisena kuin hän on, ainutlaatuisena yksilönä, ja että jokainen on arvokas juuri sellaisena kuin on. -Kuuntelemme nuorta ja olemme läsnä. -Pidämme lähtökohtana nuoren tarpeita ja toivomuksia, kuitenkin niin, että nuori ymmärtää, että aikuisen kasvattajan tehtäviin kuuluu viime kädessä tehdä päätökset, jotka turvaavat nuoren kehityksen. -Perustelemme asiallisesti päätökset, joihin sisältyy nuorelle asetettavia rajoituksia. -Kannustamme nuorta omaksumaan terveet elämäntavat. Tarjoamme muun muassa mahdollisuuden erilaisiin vapaa-ajan harrastuksiin, annamme terveysvalistusta (tupakkatuotteet, alkoholi, huumeet, seksi, ravinto) ja toimimme itse esikuvana. Folkhälsanin lastensuojelutyön käsikirja – 62 – Kieli ja kulttuuritausta Folkhälsanin yksiköissä on ruotsin- ja suomenkielisiä lapsia sekä lapsia, joilla on monikulttuurinen tausta. Tavoitteenamme on että, mikäli mahdollista, lapsi saisi hoitoa äidinkielellään tai henkilökuntaan kuuluisi joku lapsen kieltä osaava. Lapsia kohdellaan samalla tavoin riippumatta uskonnosta tai kulttuuritaustasta. Työntekijöitä kannustetaan kehittämään kielitaitoaan ja heille annetaan siihen mahdollisuus, tarpeen mukaan. Painotamme lapsen äidinkielen tukemista ja otamme huomioon kaikkien lasten ja erilaisten kieliryhmien kulttuuritaustan ja kulttuuri-identiteetin. Hoito- ja kasvatussuunnitelma Yksiköstä riippuen jokaiselle lapselle laaditaan yksilöllinen hoitosuunnitelma tai hoito- ja kasvatussuunnitelma tai tehdään lapsen tilanteen arviointi. Sitä noudatetaan ja se tarkistetaan säännöllisesti. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä lastenkodin yhteistyökumppaneiden kuten sosiaaliviranomaisten tai perhekeskuksen kanssa. Tarkoitus on, että lapsen vanhemmat osallistuvat tarvittaessa prosessiin. Esimerkki suunnitelmasta (kansainvälinen lastenkoti) ja suunnitelman arvioinnista ja seurannasta. Hoito- ja kasvatussuunnitelma: Päivämäärä: Lapsen nimi: Omahoitajat/omaohjaajat: Saapumispäivä: Lapsen sijoitukseen johtaneet syyt 1. Lapsen perhe ja perhesuhteet 2. Psyykkinen hyvinvointi 2.1 Tavoitteet ja keinot 3. Fyysinen hyvinvointi 3.1 Tavoitteet ja keinot 4. Sosiaalinen hyvinvointi 4.1 Tavoitteet ja keinot 5. Päiväkoti/Koulu 6. Vapaa-aika/Harrastukset 7. Erityisesti huomioon otettavaa 8. Sopimus 9. Arviointi ja seuranta Suunnitelmaa noudatetaan, se tarkistetaan säännöllisesti ja lapsen hoidosta ja kehityksestä laaditaan yhteenveto. Folkhälsanin lastensuojelutyön käsikirja – 63 – Seuranta/yhteenveto sisältää mm. seuraavaa: Psyykkinen hyvinvointi: lapsen mieliala, kuinka lapsi sietää pettymyksiä ja vastoinkäymisiä, aggressiivisuus, terapia. Fyysinen hyvinvointi: uni, syöminen, hygienia, painon kehitys, allergiat, lääkitys, lääkärissä käynnit, neuvolassa käynnit. Sosiaalinen hyvinvointi: suhde muihin lapsiin, kuinka lapsi toimii lapsiryhmässä, suhde aikuisiin, miten lapsi suhtautuu sääntöihin ja rajoituksiin. Koulu ja päiväkoti: kuinka koulu on sujunut, yhteydenpito kouluun. Vapaa-aika: harrastukset, mitä lapsi tekee vapaa-aikana. Perhesuhteet: lapsen ja vanhempien välinen suhde, suhde sisaruksiin, kuinka vanhemmat suhtautuvat lapseen, yhteydenpito lapseen, kotilomat. Onko mielipide-eroavaisuuksia? Noudattaako perhe lastenkodin kanssa tehtyjä sopimuksia? Erityisesti huomioon otettavaa: ongelmat, huolet, päihteiden käyttö, tupakointi, onko nuori poissa yön yli ilman lupaa. Mitä muutoksia on tapahtunut verrattuna edelliseen (3 kuukauden) jaksoon? Folkhälsanin Helsingin lastenkodissa, joka on 0–6 -vuotiaiden lasten vastaanottokoti, tehdään arviointi (yhteenveto, koko arviointi liitteenä). LAPSEN TILANTEEN ARVIOINTI VASTAANOTTOKODISSA SISÄLLYS I PSYYKKINEN HYVINVOINTI 1.Lapsen psyykkisen varhaiskehityksen kartoitus 2.Lapsen tämänhetkisen psyykkisen tilanteen kartoitus a) vauvaikäiset lapset b) leikki- (ja koulu)ikäiset lapset II FYYSINEN HYVINVOINTI III SOSIAALINEN HYVINVOINTI IV PEDAGOGINEN TILANNE 1.Päiväkoti 2.(Koulu) V VANHEMMUUS JA PERHESUHTEET 1.Perheen rakenne 2.Kodin olosuhteet 3.Kiinnittyminen ja yksilöityminen a) vauvaikäiset lapset b) leikki- (ja koulu)ikäiset lapset 4.Vanhempien/vanhemman suhde lapseen a) vauvaikäiset lapset b) leikki- (ja koulu)ikäiset lapset 5.Perheen luonteen laatu 6.Vanhempien/vanhemman oma arvio VI ERITYISET HUOLENAIHEET 1.Erityiset huolenaiheet lapsen kehityksessä tai käyttäytymisessä 2.Erityiset huolenaiheet vanhempien toiminnassa tai vanhemmuudessa 3.Erityiset huolenaiheet kodin olosuhteissa Folkhälsanin lastensuojelutyön käsikirja – 64 – VII VAHVUUDET 1.Vahvuudet ja voimavarat a) lapsen kehityksessä ja käyttäytymisessä b) vanhemmuudessa 2. Aikaisemmat selviytymiskeinot (vaikeissa tilanteissa ja ongelmissa) VIII EDISTYMINEN SIJOITUKSEN AIKANA 1.Lapsen kehityksessä ja käyttäytymisessä 2.Vanhemmuudessa IX NÄKEMYS JATKOSTA 1.Lapsen näkemys jatkosta 2.Vanhemman näkemys jatkosta 3.Lastenkodin näkemys jatkosta Omahoitajalla on tärkeä tehtävä Jokaiselle lapselle valitaan omahoitaja/omaohjaaja, jonka tehtävänä on luoda hoitoon turvallisuutta ja jatkuvuutta. Hän on tärkeä lapsen tukihenkilö ja usein lapsen tai nuoren kaikkein läheisin aikuinen. Suhde omahoitajaan antaa lapselle esimerkin siitä, millainen voi olla hyvä, luotettava ja pitkäaikainen suhde aikuiseen sekä tukee lapsen vuorovaikutussuhteiden syntymistä. Omahoitaja on lapsen ja perheen yhteyshenkilö. Hän auttaa lasta tai nuorta sopeutumaan hoitoyksikköön ja tutustumaan muihin lapsiin ja henkilökuntaan. Omahoitajalla on koko työryhmän tuki ja hän antaa muulle henkilökunnalle tietoja lapsesta ja lapsen olosuhteista. Kun omahoitaja on poissa, esimerkiksi lomalla, hän vastaa siitä, että muut työryhmän jäsenet saavat tarvitsemansa tiedot lapsesta. Omahoitaja valitaan mieluiten jo ennen kuin lapsi tulee lastenkotiin, joka tapauksessa mahdollisimman pian. Omahoitaja tekee tulohaastattelun vanhempien tai lapsen lastenkotiin saattaneen muun henkilön kanssa, yleensä viimeistään 1–2 viikon sisällä. Omahoitaja osallistuu neuvotteluihin vanhempien, lastensuojeluviranomaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Yleensä omahoitaja vastaa hoito- ja kasvatussuunnitelman ja arvioinnin laatimisesta ja seurannasta, huolehtii siitä, että lapsen raporttikansion tiedot ovat ajan tasalla ja tekee hoidon loppuarvioinnin. Omahoitaja ottaa selvää lapsen tottumuksista ja erityistarpeista, seuraa aktiivisesti lapsen kehitystä ja hyvinvointia, tiedottaa näistä asioista muulle työryhmälle ja huolehtii tietojen dokumentoinnista. Omahoitaja tulee lapsen turvaksi mukaan esimerkiksi tutkimuksiin ja terapioihin ja voi kertoa tutkimusten ja hoitojen kannalta välttämättömät tiedot lapsesta terapeuteille ja lääkäreille. Jos omahoitajalla on este, hän huolehtii siitä, että joku muu on hänen sijastaan lapsen mukana. Omahoitaja voi myös saattaa lapsen kotiin tai lapsen uuteen sijoituspaikkaan. Yksiköstä riippuen omahoitaja ja/tai sosiaalityöntekijä on sosiaaliviranomaisten yhteyshenkilö. Lastenkodin omassa käsikirjassa (III osa) omahoitajan/omaohjaajan tehtävät kuvataan tarkemmin. Dokumentointi ja asiakasta koskevat asiakirjat Dokumentointiin sisältyvät hoito- ja kasvatussuunnitelma, arviointilomakkeet ja muut asiakirjat, jotka liittyvät lapseen ja hänen lastenkotisijoitukseensa, lapsen perhesuhteisiin jne. Folkhälsanin lastensuojelutyön käsikirja – 65 – Dokumentoinnin tarkoituksena on luoda edellytykset hyvälle hoidolle. Dokumentoinnin avulla hoidon perustaksi on saatavissa riittävästi tarkoituksenmukaista tietoa. Dokumentaatiossa, arkistoinnissa ja tietojen antamisessa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä ja salassapitomääräyksiä. Kaikissa Folkhälsanin lastenkodeissa käytetään Folkhälsanin lastensuojelutyötä varten suunniteltua omaa sähköistä dokumentointi-, arkistointi- ja raportointijärjestelmää. Asiakasta ja toimintaa koskevat tiedot voidaan sen avulla raportoida päivittäin vuorokauden ympäri. Lisätietoja saa tarvittaessa asianomaisesta yksiköstä. Erityiset hoitotoimenpiteet Erityisillä hoitotoimenpiteillä tarkoitetaan toimenpiteitä, jotka eri tavoin rajoittavat asiakkaan liikkumisvapautta, joilla puututaan asiakkaan koskemattomuuteen tai joihin sisältyy jonkinlaisia pakotteita. Laissa on määräykset rajoittavista toimenpiteistä lastensuojelutyössä. Rajoittavia toimenpiteitä tulee käyttää vain siinä määrin kuin ne ovat välttämättömiä hoidon tavoitteiden toteutumiseksi ja lapsen tai jonkun muun henkilön terveyden ja turvallisuuden kannalta. Toimenpiteet tulee toteuttaa mahdollisimman turvallisesti ja lapsen ihmisarvoa kunnioittaen. Toimenpiteet on aina dokumentoitava kirjallisesti ja toimenpiteistä tekee päätöksen tai niihin antaa luvan yksikön johtaja/yksikönvastaava. Esimerkkejä erityisistä hoitotoimenpiteistä -yhteydenpidon rajoittaminen -kiinnipitäminen -henkilöntarkastus ja henkilönkatsastus -omaisuuden ja lähetysten tarkastaminen, lähetysten luovuttamatta jättäminen -liikkumisvapauden rajoittaminen -eristäminen -erityisen huolenpidon järjestäminen -päihdetesti Tarkemmat määräykset rajoittavista toimenpiteistä ovat lastensuojelulain (417/2007) 61–74 §:ssä. Useimpia rajoittavia toimenpiteitä varten on olemassa erityiset lomakkeet. Tarkempia tietoja saa kustakin yksiköstä. Lääkehuolto Folkhälsanin lastensuojelutyötä varten on laadittu selkeät säännöt lääkehuollon järjestämisestä ja vastuista sekä siitä, miten lääkkeiden jakaminen ja antaminen käytännössä tapahtuu. Noudatamme sosiaali- ja terveysministeriön julkaisun Turvallinen lääkehoito (2005:32) määräyksiä. Määräysten mukaan lääkkeet jakanut tai annostellut henkilö vastaa siitä, että lääkkeet annetaan lääkärin ohjeiden mukaisesti. Lääkehoidon koulutusta saanut sosiaalihuollon ammattihenkilö voi antaa valmiiksi annosteltua lääkettä. Jos hän on saanut riittävästi lisäkoulutusta ja kirjallisen luvan, hän voi antaa injektoitavan lääkkeen. Kouluttajan tulee olla terveydenhuollon ammattihenkilö. Kirjallisen luvan antaa vastaava lääkäri. Tarkemmat tiedot ovat yksikön omassa käsikirjassa (III osa). Folkhälsanin lastensuojelutyön käsikirja – 66 – 1.3. Fyysinen ympäristö ja riskienhallinta Hoito- ja asuinympäristö Tilojen ja koko ympäristön tulee olla sellaisia, että ne tukevat Folkhälsanin lastensuojelutyön tavoitteita. Lastenkotien tilat järjestetään viihtyisiksi, terveyden kannalta suotuisiksi ja toiminnan sekä lasten iän ja kehitysvaiheen kannalta tarkoituksenmukaisiksi. Tilat suunnitellaan ja sisustetaan niin, että ne tarjoavat puitteet leikille, erilaisille askareille ja levolle, samoin on oltava mahdollisuus niin yhteiseen toimintaan ja yhdessäoloon kuin erillään oloon. Sekä sisä- että ulkotilojen tulee olla turvallisia tapaturmien ja vahinkojen välttämiseksi. Piha-alue on suunniteltava niin, että se innostaa liikkumaan ja puuhaamaan aktiivisesti. Leikkivälineet ovat tarkoituksenmukaisia, kestäviä ja käyttäjäystävällisiä. Materiaalien valinnassa otetaan huomioon ympäristönäkökohdat ja kestävä kehitys. Riskienhallinta Riskienhallintaan kuuluu lasten ja henkilökunnan turvallisuutta vaarantavien riskien kuten esimerkiksi tulipalon, tapaturmien ja tautitartuntojen ehkäisy. Riskienhallinnassa huomioidaan myös muut seikat, jotka voivat vahingoittaa lapsen fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista terveyttä. Fyysisen ympäristön osalta noudatetaan lainsäädännön ja viranomaismääräysten vaatimuksia. Käytössä olevien huoneistojen tulee olla terveydenhuoltoviranomaisten määräysten mukaan hyväksyttyjä (yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annetun lain 603/1996 mukaan). Jokaisella toiminnan ylläpitäjällä on lääninhallituksen lupa lastensuojelutoimintaan. Turvallisuussuunnitelma ja riskien ehkäisy Folkhälsan (se yhtiö, joka on toiminnan ylläpitäjä ja työnantaja) vastaa siitä, että työntekijöillä on riittävät tiedot turvallisuussuunnitelmista ja riskien ehkäisystä ja että työntekijät tietävät, kuinka kriisitilanteissa menetellään. Jokaisella lastenkodilla on oma turvallisuussuunnitelma. Folkhälsanilla on kattava turvallisuusorganisaatio, johon kuuluvat turvallisuuspäällikkö ja paikalliset päälliköt. Jokaista kiinteistöä varten on laadittu pelastussuunnitelma/turvallisuussuunnitelma. Suunnitelmassa ovat tiedot vastuuhenkilöstä, palokunnan ja vastaavien yhteystiedot, tiedot sammutusvarusteista kuten sammuttimista ja niiden sijainnista, riskianalyysi, ohjeet menettelystä onnettomuuden sattuessa (kuka tekee mitä) sekä evakuointisuunnitelma. Yksikön ilmoitustaululla on tiedot menettelystä hätätilanteissa sekä kiinteistön kartta, johon on merkitty varauloskäynnit, sammuttimet jne. Turvallisuuskysymyksiä käsitellään henkilöstön koulutuksessa ja uusien työntekijöiden perehdyttämisen yhteydessä. Esimiehet/toiminnasta vastaavat huolehtivat siitä, että sekä sisällä että pihalla olevat leikkivälineet ja muut varusteet tarkistetaan säännöllisesti. Samoin koko piha-alueen turvallisuus tarkastetaan. Tarkastuksessa on hyötyä tarkistuslistasta, jossa kerrotaan, mihin asioihin ympäristössä on kiinnitettävä huomiota. Tarkistuslistassa voi olla muun muassa seuraavat asiat, jotka käydään läpi: aidat (ulkona), keinujen ja vastaavien alustat, portaat (kaiteet), ikkunat, ovet, lattiat (liukuesteet mattojen alla jne.) hyllyt ja huonekalut (seisovatko vakaasti? terävät kulmat?), koneet ja laitteet, veden lämpötila, ilmastointi, mahdolliset myrkylliset kasvit, ympäristö allergisten lasten kannalta, siivous, mahdollisten terveydelle vaarallisten kemikaalien säilytys. Esitteitä ja tietoa tapaturmien ehkäisystä on (ruotsin kielellä) muun muassa sivulla www.folkhalsan.fi/Fakta/Broschyrer/Olycksfallsprevention. Sivulla on esimerkiksi päivähoitohenkilökunnalle laadittua aineistoa turvallisuudesta ja lasten ympäristöstä sekä tarkistuslista päiväkoteja varten. Folkhälsanin lastensuojelutyön käsikirja – 67 – 2. luku HENKILÖSTÖ JA KEHITYSTYÖ Työntekijöiden motivaatio, ammattitaito ja hyvinvointi ovat laadultaan korkeatasoisen lastensuojelutyön tärkeimmät edellytykset. Folkhälsan pitää huolta työntekijöiden koulutuksesta ja henkilöstön kehittämisestä. Tämä kirja on osa tätä kehitystyötä. Työntekijöiden palkkaaminen ja toimenkuvat Toimet Lastensuojelun toimista on laadittu työsopimusta, lainsäädäntöä ja muita työoikeuden säännöksiä täydentämään toimenkuvat, joissa työsopimuksen sisältö kuvataan tarkemmin. Sosiaalipalveluyksikköjen esimiesten/yksikönvastaavien toimista on oltava kirjallinen toimenkuva, joka täyttää sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain vaatimukset. Lisätietoja on muun muassa lääninhallitusten kotisivuilla. Yleiset toimenkuvat/tehtävän kuvaukset on laadittu seuraavista toimista -Esimies/yksikönvastaava -Hoitaja/ohjaaja -Hoitoapulainen -Sosiaalityöntekijä Ks. liite. Muodollisten kelpoisuusvaatimusten lisäksi voidaan edellyttää muun muassa seuraavaa: -Ensiapukoulutus -Hygieniakoulutus (hygieniapassi), ruoanvalmistukseen osallistuvat henkilöt Rikosrekisteriote Lastensuojelutyö on sen luonteista, että työnantaja on lain mukaan (laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002) velvollinen ottamaan selvää siitä, ettei niillä henkilöillä, jotka aiotaan palkata työhön, ole rikostaustaa. Se tarkoittaa, että työntekijän on annettava työnantajalle nähtäväksi rikosrekisteriote aina -kun tehtävän kesto korkeintaan kahdentoista kuukauden aikana on vähintään kolme kuukautta, riippumatta siitä, onko kysymys koko- vai osa-aikaisesta työstä. -kun entinen työntekijä palkataan uudelleen ja työsuhteiden väliin jää vähintään yhden päivän mittainen keskeytys. Toistuvasti lyhyitä sijaisuuksia tekeville henkilöille, joiden kohdalla kolmen kuukauden raja todennäköisesti ylittyy jossain vaiheessa, kerrotaan ajoissa velvollisuudesta antaa nähtäväksi rikosrekisteriote, jotta heillä on mahdollisuus hankkia se ennakkoon. Nähtäväksi annettu rikosrekisteriote ei saa olla kuutta kuukautta vanhempi. Nämä säännöt koskevat myös henkilöitä, jotka eivät ole tavanomaisessa työsuhteessa, esimerkiksi harjoittelijoita ja siviilipalvelusmiehiä. Kaikkia työntekijöitä koskeva periaate on, että jos on olemassa pieninkin epäilys siitä, että asiakkaiden hyvinvointi on vaarassa, tehdään välittömästi selvitys ja ryhdytään toimenpiteisiin. Folkhälsanin lastensuojelutyön käsikirja – 68 – Perehdyttäminen Uudet työntekijät, sijaiset ja henkilöt, jotka siirtyvät yksiköstä toiseen, saavat perehdyttämiskoulutuksen, joka koskee koko Folkhälsan-organisaatiota, lastensuojelutyötä ja heidän omaa yksikköään. Yleistä tietoa Folkhälsanista työpaikkana saa henkilöstöoppaasta ja omalta johtajalta/esimieheltä. Yleistä tietoa Folkhälsanista on lisäksi muun muassa toimintakertomuksissa ja Folkhälsanin kotisivulla www.folkhalsan.fi. Jokaisella yksiköllä on perehdyttämissuunnitelma, jossa kerrotaan, mitä perehdyttäminen sisältää, kuka siitä vastaa ja missä vaiheessa perehdyttäminen tapahtuu (esim. heti, viikon sisällä). Perehdyttämissuunnitelman malli on tämän käsikirjan liitteenä. Vaitiolovelvollisuus Lastensuojelutyön kaikilla työntekijöillä on vaitiolovelvollisuus. Työsuhteen alkaessa kerrotaan vaitiolovelvollisuudesta ja sen merkityksestä. Lomake vaitiolovelvollisuudesta on tämän käsikirjan liitteenä. Vaitiolovelvollisuus koskee luonnollisesti myös opiskelijoita. Paitsi että noudatetaan vaitiolovelvollisuutta, on huomattava, että tuodaan esiin vain lapsen hoidon kannalta tärkeitä asioita. Kehityskeskustelu Työntekijöiden kanssa käydään säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa kehityskeskustelu. Tarkoituksena on käydä läpi työtehtävät ja työtilanne, työntekijän odotukset ja toivomukset sekä mahdolliset ongelmat. Lisäksi on tarkoitus käsitellä Folkhälsanin lastensuojelutyön arvoja ja tavoitteita. Kehityskeskustelun voi toteuttaa monella tavalla. Folkhälsanin intranetissä on kehityskeskustelulomakkeita. Ne on tarkoitettu apuvälineiksi keskusteluun valmistauduttaessa ja keskustelun aikana. Kehityskeskustelut dokumentoidaan. Henkilöstökoulutus Jokainen työntekijä osallistuu säännöllisesti koulutukseen (vähintään 3 päivää/ kertaa vuodessa). Lastensuojelutyöstä/-yksiköstä vastaava henkilö laatii täydennyskoulutussuunnitelman. Suunnitelman pohjana ovat koko yksikön täydennyskoulutustarpeet. Työntekijät osallistuvat sellaiseen koulutukseen ja täydennyskoulutukseen, jota tarvitaan pätevyyden lisäämiseksi ja yksikön kannalta hyödyllisten tietojen ja taitojen hankkimiseksi ja täydentämiseksi. Henkilöstökoulutuksen keskeisiä alueita voivat olla esimerkiksi lapsen kehitys, lastensuojelutyön kehittäminen ja ajankohtainen lainsäädäntö. On toivottavaa, että työntekijät osallistuvat lisäksi muille kursseille, jotka kehittävät ammattitaitoa ja ovat hyödyksi toiminnalle. Työntekijöille järjestetään myös erityyppistä tukea kuten yksilö- tai ryhmätyönohjausta ja asiantuntija-apua ja konsultaatiota. Työnantaja voi järjestää konsultointia asiantuntijan ja/tai toiminnasta vastaavan kanssa esimerkiksi erilaisissa ongelmatilanteissa. Työnohjauksen, konsultoinnin ja neuvonnan järjestelyistä päätetään tarkemmin alueellisesti tai paikallisesti. Folkhälsanin tavoitteena on kehittää koulutusta ja työhön liittyviä tukimuotoja ja hyödyntää koko Folkhälsan-organisaation omaa asiantuntemusta ja resursseja. Lastensuojelun työntekijät saavat ulkopuolisen työnohjaajan antamaa työnohjausta. Työnohjaus arvioidaan säännöllisesti. Yleensä työntekijöillä on sama työnohjaaja tietyn ajan, kahdesta kolmeen vuotta. Folkhälsanin lastensuojelutyön käsikirja – 69 – Työterveyshuolto ja työkyvyn ylläpitäminen Folkhälsan järjestää runsaasti erityyppistä terveyttä edistävää toimintaa ja TYKYtoimintaa henkilökunnan työkyvyn ja työterveyden ylläpitämiseksi ja säilyttämiseksi. Folkhälsan on varannut tietyn määrärahan voidakseen toteuttaa työkykyä ylläpitävää ja kehittävää toimintaa. Periaatteena on, että työntekijät suunnittelevat esimiehensä kanssa ohjelman sisällön ja sen jälkeen kyseisen toiminnan johto vahvistaa suunnitelman. Kunkin toiminnan ylläpitäjä laatii työterveyshuolto- ja työsuojelusuunnitelmat. Tarkempia tietoja työterveyshuollon ja työsuojelun järjestämisestä on muun muassa Folkhälsanin henkilöstöoppaassa, joka on intranetissä (intra.folkhalsan.fi). Henkilöstöoppaassa on tietoa työsuojelusta ja Folkhälsanin toimintatavoista mm. kiusaamistilanteissa. Työnohjaus kriisitilanteissa Kriisitilanteen työnohjausta ja debriefingiä eli henkistä jälkipuintia voidaan tarvittaessa järjestää vakavampien onnettomuustilanteiden yhteydessä. Ensisijaisesti otetaan yhteyttä työterveyshuoltoon. On tärkeää, että työntekijät tietävät, kehen kukin ottaa yhteyttä (nimet, puhelinnumerot) ja kuinka onnettomuuden tai tapaturman sattuessa menetellään. Tarkoitus on, että etukäteen on laadittu suunnitelma menettelystä onnettomuustilanteissa. Työterveyshuolto huolehtii työntekijöiden debriefingistä ja kriisitilanteen työnohjauksesta. Riskienhallinta Työterveyshuolto kartoittaa työhön liittyvät riskit. Tartuntojen ehkäisystä (esimerkiksi lasten tai omaisten tarttuvien tautien vuoksi) tulee olla valmis suunnitelma. Tarvittaessa konsultoidaan lääkäriä. Työnohjaus Työyhteisön kehittäminen on jatkuva prosessi, joka tapahtuu työntekijöiden keskinäisen ja johdon ja työntekijöiden välisen aktiivisen vuorovaikutuksen myötä. Työyhteisön ja työn kehittämiseksi saatetaan tarvita ulkopuolista työnohjausta. Työnohjaus sisältää keskusteluja yksilöllisesti ja pienissä ryhmissä työnohjaajan päämäärätietoisesti ohjaamana ja luottamuksellisesti. Jokainen oppii omien kokemustensa myötä ja sitä mukaa kun alkaa nähdä asioita uusin silmin. Työnohjauksessa käsitellään työhön, työyhteisöön, työtilanteisiin ja erilaisiin työ- ja toimintatapoihin liittyviä kokemuksia, kysymyksiä ja tunteita. Työnohjaus suo osallistujalle mahdollisuuden käydä läpi vaikeita työtilanteita ja ottaa esiin sellaisia asioita, joita hän on pohtinut. Työnohjaus voi vähentää stressin ja työn psyykkisen kuormittavuuden kokemista. Työnohjauksen aloittaminen ei edellytä sitä, että on jotain käsillä olevia ongelmia. Myös hyvin toimiva työyhteisö voi säännöllisesti yhdessä käsitellä työn sisältöä, työtapaa ja omia voimavaroja. Keskustelu on eräs tapa parantaa työyhteisön joustavuutta ja luovuutta. Tehokkuuden avain on työn ja yhteistyön kehittäminen. Työnohjaus parantaa sekä yksilön että työyhteisön tehokkuutta ja motivaatiota ja helpottaa työssä jaksamista. Folkhälsanin lastensuojelutyön käsikirja – 70 – 3. luku YHTEISTYÖ Yhteistyötahot ja sidosryhmät Hyvä yhteistyö kaikkien organisaation sisäisten ja ulkopuolisten yhteistyötahojen ja sidosryhmien kanssa on Folkhälsanin lastensuojelutyön olennainen osa. Tärkeimmät yhteistyötahot ja sidosryhmät ovat: *lasten vanhemmat ja perhe, muut lapselle tärkeät henkilöt *lastensuojelupalvelujen ostajat, lähinnä kunnat *sosiaalitoimistot, muut sosiaalialan viranomaiset, muut kuntien viranomaiset, sosiaali- ja terveydenhuolto, koulu sekä muut yhteistyökumppanit kuten muut lastensuojelu- ja sosiaali- ja terveydenhuoltoalan järjestöt. Lasten vanhemmat ja perhe Turvalliset ja pysyvät ihmissuhteet ovat tärkeitä lapsen kehitykselle. Lastensuojelulain (54 § 417/2007) mukaan sijaishuollossa olevalla lapsella on oikeus tavata vanhempiaan, sisaruksiaan ja muita hänelle läheisiä henkilöitä. Tavoitteemme on hyvä yhteistyö lasten vanhempien ja perheen kanssa. Tuemme lapsen ja hänen vanhempiensa ja muiden perheenjäsenten sekä lapsen ja muiden hänelle läheisten henkilöiden välistä yhteydenpitoa. Perhetyötä kuvataan tarkemmin 1. luvussa. Lastensuojelupalvelujen ostajat Kuntien ja järjestöjen kanssa tekemiensä ostopalvelusopimusten puitteissa Folk hälsan täyttää sekä palvelujen ostajien esittämät laatuvaatimukset että omat sisäiset laatutavoitteensa. Folkhälsanin tavoitteena on tehdä hyvää yhteistyötä lastensuojelupalvelujen ostajien kanssa. Sosiaaliviranomaiset Folkhälsanin tavoitteena on saada aikaan läheinen ja sujuva yhteistyö kuntien lastensuojeluviranomaisten kanssa, samoin kuntien muiden viranomaisten, muiden sosiaaliviranomaisten ja kaikkien muiden yhteistyökumppanien kanssa. Yhteistyötä lastensuojeluviranomaisten kanssa kuvataan muun muassa 1. luvussa sijoitusprosessien yhteydessä. Tiedottaminen ja neuvonta Folkhälsan tiedottaa lastensuojelupalveluistaan asiallisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Kaikessa tiedottamisessa noudatetaan salassapitomääräyksiä. Tiedotuskanaviamme ovat muun muassa esitteet ja kotisivumme www.folkhalsan.fi. Kotisivulla on yhteystiedot ja kuvaus toiminnasta kohdassa Palvelut/Lapset. Folkhälsanin lastensuojelutyön käsikirja – 71 – 4. luku ARVIOINTI Tulokset ja kehittäminen Toiminnan suunnittelun ja toteuttamisen lähtökohtana ovat lastensuojelun yhteiset arvot ja tavoitteet. Arvioinnin avulla seuraamme sitä, että saavutamme toiminnan tavoitteet. Arvioinnin lähtökohtina ovat seuraavat näkökulmat: Asiakkaat ja sidosryhmät Folkhälsanilla on järjestelmä, jonka avulla keräämme ja dokumentoimme asiakkailta, sidosryhmiltä ja yhteistyötahoilta saadun palautteen. Lastensuojelutyössä yhteistyökumppaneitamme ovat muun muassa sosiaaliviranomaiset. Vanhempien näkemykset voidaan saada esiin loppukeskustelun yhteydessä. Palautteeseen kuuluu välitön palaute ja kohdennettu palaute (kyselyt). Saatua palautetta käytetään hyväksi toiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä. Henkilöstö Folkhälsan kartoittaa säännöllisesti työntekijöiden hyvinvointia työilmapiiri tutkimuksin. Joka vuosi tehdään kysely ”Johtamis- ja hyvinvointi-indeksi” ja joka toinen vuosi Folkhälsan osallistuu ”Suomen parhaat työpaikat” -tutkimukseen, joka on sekä Suomessa että muualla Euroopassa järjestettävä tutkimus ja samalla kilpailu. Kehityskeskustelu käydään vuosittain jokaisen työntekijän kanssa. Henkilöstön täydennyskoulutus kartoitetaan ja henkilöstökoulutusta arvioidaan säännöllisesti. Tavoitteena on ottaa käyttöön henkilöstötilinpäätös, jossa on keskeiset tiedot muun muassa työntekijöistä, ikä- ja sukupuolijakaumasta, työsuhteista – toistaiseksi ja määräaikaisista työsuhteista, henkilöstön vaihtuvuudesta sekä sairauspoissaoloista ja muista poissaoloista. Yhteiskunta Folkhälsan seuraa yhteiskunnan kehitystä ja lastensuojelun kehittymistä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Folkhälsanilla on edustajia erilaisissa yhteistyöelimissä. Itsearviointi Tärkeä osa toiminnan arviointia on itsearviointi. Itsearviointi tarkoittaa sitä, että toimintayksiköt (johto ja työntekijät) järjestelmällisesti käyvät läpi koko toiminnan tarkistaakseen, että se täyttää asetetut tavoitteet. Itsearviointi tehdään käyttäen apuna kysymysluetteloa, tarkistuslistaa. Lista laaditaan käyttäen lähtökohtana niitä käsikirjassa ja EFQM-mallissa esitettyjä tavoitteita, joihin Folkhälsanin toiminnan kehittäminen perustuu. Itsearvioinnissa arvioidaan muun muassa toiminnan eri prosesseja, lastensuojelutyön sisältöä, johtamista ja henkilöstöä sekä yhteistyötä. Itsearviointi tehdään säännöllisesti. Seuraavassa joitakin esimerkkejä tarkistuslistan mahdollisista kysymyksistä: Toimintaprosessit: Kuinka suunnitellaan ja toteutetaan ”asiakasprosessit”: Kuinka menetellään, kun lapsi tulee lastenkotiin? Kuinka hoidetaan yhteistyö perheen ja sosiaaliviranomaisten kanssa? Kuinka päivittäinen toiminta suunnitellaan: Miten lapsille järjestetään mahdollisuudet leikkiin, ulkoiluun, vapaa-ajan harrastuksiin? Miten lapsen yksilölliset tarpeet ja toivomukset otetaan huomioon? Folkhälsanin lastensuojelutyön käsikirja – 72 – Lopuksi Tämä käsikirja koskee koko Folkhälsan-liikkeen lastensuojelutyötä, toisin sanoen Samfundet Folkhälsania ja kaikkia siihen kuuluvia yhteisöjä. Käsikirja on kaikissa yksiköissä saatavilla. Sisältöä kokonaisuudessaan käsitellään ja sisällöstä keskustellaan henkilöstökokouksissa, henkilöstökoulutuksessa sekä uusien työntekijöiden ja sijaisten perehdyttämisen yhteydessä. Käsikirja päivitetään säännöllisesti. Folkhälsanin lastensuojelutyön käsikirja – 73 – Liitteet LIITTEET 1. Toiminnan suunnittelu on osa toiminnan kehittämistä 2.Arviointi (vastaanottokodissa) 3.Vaitiolovelvollisuus (lomake) 4.Esimerkkejä toimenkuvasta ja työnkuvauksesta 5.Lainsäädäntö 6.Perehdyttämissuunnitelma Folkhälsanin lastensuojelutyön käsikirja – 74 – Liite 1 Toiminnan suunnittelu on osa toiminnan kehittämistä Mikä on kartta ja kompassi? Folkhälsanin eri yksikköjen toiminnan kehittäminen ja suunnittelu nivoutuvat Folkhälsanin yleiseen strategiaan. Toiminnan kehittäminen perustuu ”Folkhälsanin karttaan ja kompassiin”, joka on Tasapainotetun mittariston räätälöity versio. (Lisätietoja Folkhälsanin intranetissä.) Folkhälsanin toiminta-ajatuksen ja arvojen (osaaminen, osallistuminen ja huolenpito) pohjalta olemme asettaneet koko Folkhälsan-organisaation pitkän aikavälin tavoitteet ja laatineet suunnitelman – strategian – tavoitteiden saavuttamiseksi. Pitkän aikavälin tavoitteita tarkennetaan Folkhälsanin yhtiöissä, yksiköissä ja eri toiminnoissa. Tavoitteiden toteuttamista seurataan erilaisten mittareiden avulla. Näkökulmia toiminnan kehittämiseen ja parantamiseen Pitkän aikavälin toiminnan suunnittelussa kartan ja kompassin avulla otetaan huomioon toiminnan eri näkökulmat: SIDOSRYHMÄT Millaisena yhteiskunta näkee meidät? Millaisen kuvan haluamme antaa itsestämme? ASIAKKAAT Mitä toivomme asiakkaidemme ajattelevan meistä? Mitä haluamme antaa heille, millaisia palveluja ja millaista hoitoa? Toimintamme kannalta on aivan ratkaisevaa, millaista arvomaailmaa me asiakkaillemme välitämme. TALOUS Tavoitteenamme on talouden tasapaino ja kustannustehokkuus. Samanaikaisesti tarkastelemme kuitenkin taloutta ja taloudellisia resursseja kokonaisuuden kannalta niin, että toiminnan tavoitteita ja tuloksia mitataan myös muilla kuin talouden käsitteillä. PROSESSIT Prosessit, menetelmät, tarkoittavat käytännön työtä ja työtapoja. Eräs keskeinen tavoite on selventää ja parantaa prosesseja toiminnan eri osa-alueilla. Kuinka me hoitajina pidämme huolta asiakkaistamme? Kuinka hahmotamme erilaiset prosessit aivan konkreettisesti, jokapäiväisessä työssämme päivähoidossa lasten ja heidän vanhempiensa kanssa/lastensuojelutyössä lasten ja heidän perheidensä parissa? Kuinka voisimme kehittää Folkhälsanin erilaisten toimintamuotojen välistä yhteistyötä saadaksemme aikaan enemmän? Kuinka pystyisimme esimerkiksi päivähoito-/lastensuojelutyössä käyttämään hyödyksi Folkhälsanin tutkimuskeskuksen tuottamia tuloksia? Kuinka pystyisimme eri hoitoyksiköissä kiinnittämään huomiota terveyttä edistäviin asioihin ja kuinka saisimme omaan toimintaamme juurrutetuksi terveyttä edistäviä hankkeita? HENKILÖSTÖ JA KEHITTÄMINEN Folkhälsan haluaa olla houkutteleva työpaikka. Kuinka hyvin me tässä onnistumme ja kuinka saamme työntekijät toimimaan tämän päämäärän hyväksi? Miten saamme palkatuksi motivoitunutta ja pätevää henkilökuntaa? Kuinka me kaikki pystyisimme hoitamaan työmme aivan käytännössä niin, että toiminnan tavoitteet saavutetaan? Folkhälsanin lastensuojelutyön käsikirja – 75 – Liite 1 Kuinka laadimme toimintasuunnitelman? Folkhälsan-organisaation eri tasoilla (koko Folkhälsan/yhtiö/yksittäiset yksiköt) laadittavat toimintasuunnitelmat luodaan tämän rakenteen pohjalta: Pitkän aikavälin tavoitteet 3–5 vuodeksi kuvataan asiakkaan, talouden, prosessin sekä henkilöstön ja kehittämisen näkökulmasta. Nämä tavoitteet eritellään osatavoitteiksi vuositasolla. Folkhälsanin lastensuojelutyön käsikirja – 76 – Liite 2 Lapsen arviointi vastaanottokodissa SISÄLLYS I PSYYKKINEN HYVINVOINTI 1.Lapsen psyykkisen varhaiskehityksen kartoitus 2.Lapsen tämänhetkisen psyykkisen tilanteen kartoitus a) vauvaikäiset lapset b) leikki- ja (koulu)ikäiset lapset II FYYSINEN HYVINVOINTI III SOSIAALINEN HYVINVOINTI IV PEDAGOGINEN TILANNE 1.Päiväkoti 2.(Koulu) V VANHEMMUUS JA PERHESUHTEET 1.Perheen rakenne 2.Kodin olosuhteet 3.Kiinnittyminen ja yksilöityminen a) vauvaikäiset lapset b) leikki- ja (koulu)ikäiset lapset 4.Vanhempien/vanhemman suhde lapseen a) vauvaikäiset lapset b) leikki- ja (koulu)ikäiset lapset 5.Perheen luonteen laatu 6.Vanhempien/vanhemman oma arvio VI ERITYISET HUOLENAIHEET 1.Erityiset huolenaiheet lapsen kehityksessä tai käyttäytymisessä 2.Erityiset huolenaiheet vanhempien toiminnassa tai vanhemmuudessa 3.Erityiset huolenaiheet kodin olosuhteissa VII VAHVUUDET 1.Vahvuudet ja voimavarat a) lapsen kehityksessä ja käyttäytymisessä b) vanhemmuudessa 2.Aikaisemmat selviytymiskeinot (vaikeissa tilanteissa ja ongelmissa) VIII EDISTYMINEN SIJOITUKSEN AIKANA 1.Lapsen kehityksessä ja käyttäytymisessä 2.Vanhemmuudessa IX NÄKEMYS JATKOSTA 1.Lapsen näkemys jatkosta 2.Vanhemman näkemys jatkosta 3.Laitoksen näkemys jatkosta Folkhälsanin lastensuojelutyön käsikirja – 77 – Liite 2 I PSYYKKINEN HYVINVOINTI Psyykkistä hyvinvointia arvioidaan lapsen persoonallisuuden ominaispiirteiden avulla, jotka ilmenevät hänen käyttäytymisessään. 1. Lapsen psyykkisen varhaiskehityksen kartoitus. Tässä osiossa kartoitetaan lapsen varhaisvaiheista mm. raskaus- ja imetysaika, äidin ja vauvan välinen (vuorovaikutus)suhde ensimmäisen ikävuoden aikana, lapsen ensimmäisten ikävuosien suhde vanhempiin ja sisaruksiin, kodin ilmapiiri, vanhempien välinen parisuhde, lapsen suhde muihin häntä hoitaneisiin aikuisiin, lapsen kokemat erot ja menetykset (esim. kuolemat, avioerot, paikkakunnalta muuttaminen, koulusiirrot yms.), lapsen leikkiminen, leikkikaverit, ystäväsuhteet, lapsen kokemat traumaattiset tilanteet, lapsen voimavarat ja selviytymiskeinot, kehitysviivästymät (esim. puhumaan, kävelemään, syömään oppimisessa ja puhtaudesta huolehtimisessa), koululykkäys ja -suoriutuminen. Osioon lisätään lapsen aikaisemmat ja nykyiset tutkimusjaksot ja hoitokontaktit (lastenpsykiatrisissa sairaaloissa ja -poliklinikoilla, perheneuvoloissa, sairaaloissa ja poliklinikoilla, yksilö- ja ryhmäpsykoterapiat, perheterapiat, kuvataideterapiat ym. yksityisissä hoitokontakteissa jne.). Kartoitus tehdään lasta itseään, hänen vanhempiaan ja muita lasta hoitaneita tahoja (neuvola, päiväkoti, koulu) haastattelemalla. 2. Lapsen tämänhetkisen psyykkisen tilanteen kartoitus. a)vauvaikäiset (alle 1-vuotiaat lapset): •kontaktikyky: hymy, katsekontakti •katseella seuraaminen •pään kääntäminen äänen suuntaan •vireystila •jokeltelu-tavut-sanat •vastavuoroinen jokeltelu •leluihin tarttuminen, pinsettiote •leluista kiinnostuminen •tutun ja vieraan erottaminen •vierastaminen •toisesta ihmisestä kiinnostuminen (toisen kasvojen tutkiminen), toisen ihmisen läsnäolosta nauttiminen •itsensä näkemään ja tunnistamaan oppiminen (peilistä katsominen) •sylissä rauhoittuminen •tyyntyminen huomiota saadessaan •matkiminen – vastavuoroisen kontaktin oppiminen •vuorokausirytmin oppiminen: uni-valveillaolorytmi, ruokailu b)leikki ja (koulu)ikäiset lapset: •pääasiallisin mieliala (iloinen, surullinen, katkera, pettynyt, kiukkuinen, masentunut, välinpitämätön, vaihteleva tms.) •tarkkaavaisuus ja keskittyminen (keskittyy kuuntelemaan mitä puhutaan, keskittyy tehtävän loppuunviemiseen, ei jaksa keskittyä leikkimiseen ryhmässä, keskittyy leikkimiseen yksin, ruokailuun keskittyminen, keskittymiskyky heikko; on levoton, vaikea pysyä paikallaan tms.) Folkhälsanin lastensuojelutyön käsikirja – 78 – Liite 2 •omasta itsestä ja omista tavaroista huolehtiminen (omasta hygieniasta ja omista vaatteista huolehtiminen, omien tavaroitten tärkeydestä kiinnipitäminen tms.) •pettymyksen sietokyky ja tapa reagoida pettymyksiin/kyky sietää pahaa oloa/ itsehallinta (ei siedä pettymyksiä; masentuu ja vetäytyy, ei siedä pettymyksiä; huutaa, paiskoo tavaroita, syyttää muita, lyö toisia tai saa raivarin, sietää jonkin verran pettymyksiä ja saattaa aikuisen ohjauksella käsitellä tilannetta ja pyrkiä korjaamaan sen, sietää hyvin pettymyksiä, yrittää oma-aloitteisesti selvittää ja korjata tilannetta tms.) •kyky kiinnittyä ja luottaa vieraisiin aikuisiin (hakee valikoiden ja oma-aloitteisesti kontaktia aikuiseen, on luottavainen suhteessa aikuiseen, välttää kontaktia aikuiseen, hakeutuu valikoimatta kaikkien aikuisten luo, kiinnittyy vieraisiin aikuisiin tms.) •tunteiden tunnistaminen ja ilmaisu (osaa sanoin/puhumalla nimetä tunteita, ilmaisee tunteitaan ilmein ja elein, ilmaisee tunteitaan huutamalla, karjumalla, ilmaisee tunteitaan toimimalla; paiskoo tavaroita, potkii tai lyö toisia) •kyky asettua toisen asemaan (toisten lasten/aikuisten tunteiden huomioon ottaminen, kyky pyytää anteeksi) •vaaratilanteisiin joutuminen/itsetuhoinen käyttäytyminen •karkaileminen •nukahtaminen ja nukkuminen •itsenäistyminen (kyky omiin päätöksiin, tulevaisuudensuunnitelmiin, riippuvuus/ riippumattomuus aikuisesta, kyky omien asioiden huolehtimiseen) •itsetuhoisuus (a. puheen tasolla/kautta, b. tekojen kautta, c. tiedostamaton esim. vaaratilanteisiin tms.) II FYYSINEN HYVINVOINTI •fyysinen olemus (pituus, paino, kehon kuva) •yleinen somaattinen terveydentila (sairasteleminen) •vireystila: aktiivisuus/passiivisuus •liikunnallisuus/motoriikka •syöminen (syö hyvin/huonosti/valikoiden tms.) •omasta puhtaudesta huolehtiminen (hygienia, vaatetus) •seksuaalisuus (korostunutta, ikätasoista, jtkn. erityistä) •kasteleminen ja tuhriminen •hoitotoimenpiteistä huolehtiminen (terapiat, lääkitys) III SOSIAALINEN HYVINVOINTI •vuorovaikutustaidot ja kyky kontaktiin (avoin, rajaton, itsesuojelun puutetta, valikoiva, harkitseva, takertuvainen, määräilevä, riippuvainen, vetäytyvä tms.) •pitempiaikaiset ystäväsuhteet (onko joitakin parhaita kavereita, kuinka kauan suhteet kestävät, onko pidempiaikaisia seurustelusuhteita tms.) •rooli ryhmässä (pomo, vetäytyjä, kiusaaja, kiusattu, halveksittu, hylätty, arvostettu, ihailtu, malli muille tms.) •sosiaaliset taidot (toisten huomioiminen, sääntöjen noudattaminen, ryhmään mukautuminen, auktoriteettien sietäminen, lapsen/nuoren suhtautuminen a) vieraisiin, b) tuttuihin jne.) •vapaa-aika ja harrastukset (erityiset tekemisen kiinnostuksen kohteet vapaa-aikana) Folkhälsanin lastensuojelutyön käsikirja – 79 – Liite 2 IV PEDAGOGINEN TILANNE 1. Päiväkoti •päivähoidon ajankohta (mistä mihinkä ikäkauteen) •päivähoidon muoto (esim. perhepäivähoito) •erityistoimenpiteiden tarve (erityisryhmät, kahdenpaikan tarve, tms.) •kiinnostuneisuus uusista asioista (kyseleekö asioita, onko utelias) 2. (Koulu) •sitoutuminen koulunkäyntiin (käykö säännöllisesti koulua, laiminlyökö koulua, kuinka usein, onko kiinnostunut koulunkäymisestä, tekeekö läksyt oma-aloitteisesti/aikuisen tuella, jäävätkö läksyt tekemättä) •yleinen opillinen menestyminen (todistus, numerot) •oppimiskyky (erityiset kyvykkyydet, lahjakkuudet/erityisen tuen tarpeessa olevat alueet) •erityistoimenpiteet (erityiskoulut, kouluavustajat, erityisluokkapaikat, -ryhmät, yksityisopetus tms.) V VANHEMMUUS JA PERHESUHTEET 1. Perheen rakenne •huoltajuus •perheen muut jäsenet •ydinperhe, uusperhe •sukulaissuhteet •muut lapselle tärkeät henkilöt 2. Kodin olosuhteet •kodin hygienia, siisteys •riittävä kalusto ja välineistö •kodin tilat •kodin rauhattomuus/turvattomuus 3. Kiinnittyminen ja yksilöityminen a) vauvaikäiset (alle 1-vuotiaat lapset) •ihmisiin reagoiminen, kiinnostuneisuus ihmiskasvoista •fyysinen läheisyys (nauttii, ei merkitystä tms.) •lohdutteleminen (helposti/vaikeasti lohduteltavissa) b) leikki- ja (koulu)ikäiset lapset •vieraassa ympäristössä selviytyminen (selviytyy hyvin; tutkii ja uskaltaa, on rohkea, selviytyy huonosti; pelkää, on epävarma, ei viihdy vieraassa ympäristössä) •vanhempiin reagoiminen (rauhoittuu, ahdistuu, reagoiminen vanhempien tullessa ja lähtiessä, jää kaipaamaan, ilahtuu, itkee, ei reagoi mitenkään tms.) •omantunnon kehittyminen (missä vaiheessa) •katsekontakti ja puhuminen aikuisen kanssa (katsoo silmiin, vaikea puhua aikuisten kanssa tms.) Folkhälsanin lastensuojelutyön käsikirja – 80 – Liite 2 4. Vanhempien/vanhemman suhde lapseen a) vauvaikäiset (alle 1-vuotiaat lapset) •tunnetason vanhemmuus/äidillinen sensitiivisyys (kyky aistia vauvan tunnetilaa ja tarpeita ja vastata lapsen tarpeisiin riittävä nopeasti)) •toimiva vanhemmuus/äidin kyky toimia ja pitää huolta vauvasta (riittävän unen, ruoan ja puhtauden tarjoaminen) •äidin ja vauvan välinen vuorovaikutus (esim. riittävyys, onko tarpeeksi aikaa, kiintyminen) •vanhempien välinen parisuhde (tukeeko vauvan kehitystä) •kodin yleinen ilmapiiri (tukeeko vanhemmuuden tehtäviä) b) leikki- ja (koulu)ikäiset lapset •vanhemman kyky nähdä lapsi realistisesti (senhetkisen iän ja vaatimustason huomioiden) •vanhemman kyky asettua lapsen asemaan (empatiakyky) •vanhemman kyky asettaa lasten tarpeet omien tarpeiden edelle •vanhemman kyky kokea lapsen tuottama ilo •lapsen asema perheessä suhteessa vanhempiin ja sisaruksiin (paikka sisarussarjassa, perheen aikuinen ja/tai huolenkantaja, lapsen ikätasoon kuuluva paikka tms.) 5. Perheen luonteen laatu •viestintä (miten asioita viestitään; sanallisesti/puhumalla, ilmeillä ja eleillä, puhumattomuudella, huutamalla ja karjumalla, tappelemalla, kuka viestii ja kenelle, onko viestintä ymmärrettävää jne.) •tunneilmasto (vaihtelevaa, positiivista, kannustavaa, välttelevää, vihamielistä tms.) •rajat (selkeät aikuisten ja lasten välillä, sisarusten välillä, eri sukupuolten välillä, aikojen ja vastuutehtävien noudattamisen yhteydessä jne.) •liittoutumat (kuka/ketkä perheessä liittoutuneet keiden kanssa, kuka jäänyt perheestä ulos, vanhempienvälinen liittoutuminen, sisarusten välinen liittoutuminen, sukupuolten liittoutumat jne.) 6. Vanhemman/vanhempien oma arvio •vanhemman nykyisen elämäntilanteen/ongelman vaikutus lapseen •vanhemman kuvitelma siitä, miten hänen lapsensa kuvailisi hänet isänä/äitinä VI ERITYISET HUOLENAIHEET 1. Erityiset huolenaiheet lapsen kehityksessä tai käyttäytymisessä •Kehitysviivästymät •Das/Fas/Nas •Neurologiset vaikeudet •Luki-/puhehäiriö •Levottomuus ja aggressiivisuus •Jokin muu 2. Erityiset huolenaiheet vanhempien toiminnassa ja vanhemmuudessa •Vanhemman/vanhempien päihdeongelma •Vanhempien sairaudet ja/tai mielenterveysongelmat •Vanhempien parisuhdeongelmat (väkivalta) Folkhälsanin lastensuojelutyön käsikirja – 81 – Liite 2 •Vanhempien omien tarpeiden korostuminen •Vanhempien puutteellinen kyky yhteistyöhön ja avun vastaanottamiseen •Jokin muu 3. Erityiset huolenaiheet kodin olosuhteissa •Toimeentuloon liittyvät ongelmat •Vanhempien työttömyys/työuupumus •Lastensuojelun asiakkuus useammassa sukupolvessa •Kulttuurien ja uskontojen ristiriidat •Jokin muu VII VAHVUUDET 1. Vahvuudet ja voimavarat a) lapsen kehityksessä ja käyttäytymisessä b) vanhemmuudessa c) kodissa/kodin olosuhteissa d) jokin muu 2. Aikaisemmat selviytymiskeinot (vaikeissa tilanteissa ja ongelmissa) VIII EDISTYMINEN SIJOITUKSEN AIKANA 1. Lapsen kehityksessä ja käyttäytymisessä 2. Vanhemmuudessa Väliarviointi ajalla___________________________________________________ Väliarviointi ajalla___________________________________________________ Loppuarviointi______________________________________________________ IX NÄKEMYS JATKOSTA 1. Lapsen näkemys jatkosta 2. Vanhemman näkemys jatkosta 3. Laitoksen näkemys jatkosta Folkhälsanin lastensuojelutyön käsikirja – 82 – Liite 3 VAITIOLOVELVOLLISUUS Vaitiolovelvollisuus kuuluu työelämän tärkeisiin yleisperiaatteisiin. Yleisen, kaikkia työntekijöitä koskevan vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvat työnantajaa ja toimintaa koskevat tiedot. Vaitiolovelvollisuus työsopimuslain mukaan, 3 luku 4 §: Liike- ja ammattisalaisuudet. Työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä käyttää hyödykseen tai ilmaista muille työnantajan ammatti- ja liikesalaisuuksia. Jos työntekijä on saanut tiedot oikeudettomasti, kielto jatkuu myös työsuhteen päättymisen jälkeen. Salaisuuden ilmaisseen työntekijän ohella työnantajalle syntyneen vahingon korvaamisesta on vastuussa myös se, jolle työntekijä ilmaisi tiedot, jos viimeksi mainittu tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää työntekijän menetelleen oikeudettomasti. Vaitiolovelvollisuutta on monilla aloilla tiukennettu ja tarkennettu sen vuoksi, että suojan tarvetta pidetään tavallista suurempana. Näin on muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Vaitiolovelvollisuus ei koske ainoastaan hoitohenkilökuntaa, vaan koko henkilökuntaa ja myös muita henkilöitä, jotka ovat mukana toiminnassa (esim. harjoittelijoita, siviilipalvelusmiehiä ja vapaaehtoistyöntekijöitä). Folkhälsanin työntekijänä olet velvollinen noudattamaan tarkasti vaitiolovelvollisuuteen liittyviä sääntöjä! Vaitiolovelvollisuus yksityisestä terveys- ja sosiaalihuollosta annetun lain mukaan, 12 §: Vaitiolovelvollisuus. Palvelujen tuottajan palveluksessa olevat sekä muut sen tehtäviä suorittavat tai sen tiloissa työskentelevät eivät saa luvatta ilmaista mitä he asemansa, tehtävänsä tai työnsä vuoksi ovat saaneet tietää toisen terveydentilasta, sairaudesta tai vammaisuudesta taikka häneen kohdistuvista toimenpiteistä tai muista vastaavista seikoista. Vaitiolovelvollisuus säilyy palvelussuhteen tai tehtävän päättymisen jälkeen. Määräys tarkoittaa, että et saa kertoa ilman lupaa sen yksityishenkilön tai perheen asioita, jonka eduksi laki vaitiolovelvollisuudesta on säädetty ja jotka olet saanut tietoosi asemasi tai työtehtäviesi vuoksi. Tämä pätee siis myös työsuhteesi päätyttyä. Folkhälsanin asiakkaiden ja heidän omaistensa koskemattomuus on aina etusijalla ja heidän täytyy myös tässä asiassa voida luottaa henkilöstön ammattimaisuuteen. Ota yhteyttä esimieheesi, jos olet joskus epävarma siitä, miten sinun pitää toimia. Folkhälsanin lastensuojelutyön käsikirja – 83 – Liite 3 SITOUMUS Olen tutustunut laissa säädettyihin ja minua Folkhälsanin työntekijänä koskeviin määräyksiin vaitiolovelvollisuudesta ja ymmärtänyt vaitiolovelvollisuuden sisällön kaikilta osin. Sitoudun noudattamaan näitä määräyksiä tarkkaan ja poikkeuksetta sekä sinä aikana, jonka olen Folkhälsanin palveluksessa että sen jälkeen kun työsuhteeni Folkhälsanin palveluksessa on päättynyt. Tämä allekirjoittamani sitoumus koskee kaikkia tulevia työsuhteitani ________________________________________________________ :ssa Paikka ja aika:________________________________________________________ Allekirjoitus:_ ________________________________________________________ Nimen selvennys:_ ____________________________________________________ Folkhälsanin lastensuojelutyön käsikirja – 84 – Liite 4 ESIMERKKEJÄ TOIMENKUVASTA JA TYÖNKUVAUKSESTA Esimiehen tehtävät Vastaa lastensuojelulain mukaan lastenkodin toiminnasta kokonaisuutena. Vastaa lastenkodin henkilöstöstä. Vastaa talousarviosta. Vastaa lastenkodin kehittämisen ja toiminnan sisällöstä. Toimii eri viranomaisten yhteishenkilönä ja edustaa lastenkotia ulospäin. Sairaanhoitajan työnkuvaus Osallistuu lapsen hoitoon ja valvoo, että lasta hoidetaan parhaalla mahdollisella tavalla. Laatii potilaspäiväkirjat. Huolehtii lasten terveydenhuollosta ja sairaanhoidosta lääkärin ohjeiden mukaisesti. Huolehtii lääkärin ohjeiden mukaisesti lasten tutkimuksista ja lääkityksestä, valvoo ja seuraa, että lasten terveydentila tutkitaan ja että hoito jatkuu tai hoito aloitetaan. Valvoo, että lapsen ravitsemus on lapsen iän mukaista ja huolehtii lapsen kasvukäyrien laatimisesta. Osallistuu päivittäiseen hoitotyöhön silloin kun se on mahdollista. Johtaa raportointitilanteita ja osallistuu niihin esimiehen kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Hoitaa muita esimiehen antamia tehtäviä. Hoitoapulaisen työtehtävät Hoitaa työnkuvauksen mukaisesti tehtäviä, jotka liittyvät -aterioihin, lasten syöttämiseen -pyykinpesuun -lasten pukemiseen. On lasten kanssa ulkona, viettää aikaa lasten kanssa ja osallistuu lasten hoitoon. Vastaa järjestyksestä ja kevyestä siivouksesta, hoitaa viherkasvit ja luo viihtyisyyttä ja kodikkuutta. Folkhälsanin lastensuojelutyön käsikirja – 85 – Liite 4 Hoitajan/Ohjaajan työtehtävät Ohjaajan tehtäviin kuuluu vastata lapsen yksilöllisestä hoidosta, johon kuuluvat esimerkiksi ruokailu, hygienia, säännöllinen vuorokausirytmi, perusturvallisuuden ja läheisyyden tarjoaminen, virikkeellinen toiminta ja lepo. Hoitaa seuraavia tehtäviä vastaavan hoitajan tai sairaanhoitajan johdolla: •Toimii omahoitajana/omaohjaajana •Huolehtii ryhmästä ja ottaa huomioon ryhmän tarpeet •Tukee lapsen yhteydenpitoa ja vuorovaikutusta vanhempiensa kanssa ja auttaa tukea tarvitsevia vanhempia. •Auttaa vanhempia lapsen kehitystä ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä. •Laatii hoito- ja kasvatussuunnitelman yhdessä muiden työntekijöiden kanssa. •Vastaa päivittäisestä suullisesta ja kirjallisesta raportoinnista. •Tekee yhteistyötä muun henkilökunnan ja yhteistyötahojen kanssa yhteisten toimintaperiaatteiden mukaisesti. •Perehdyttää uudet työntekijät ja opiskelijat työtehtäviin. •Vastaa omasta vastuualueestaan ja yleisistä tehtävistä kuten tiloista ja niiden järjestyksestä ja viihtyisyydestä. •Toimii vastaavana työntekijänä •Hyödyntää koulutustaan, ammattitaitoaan ja työkokemustaan. •Seuraa oman alansa kehitystä. •Hoitaa muut esimiehen antamat tehtävät. Sosiaalityöntekijän työtehtävät Sosiaalityöntekijä raportoi esimiehelle/yksikönvastaavalla ja vastaa yhdessä esimiehen ja sairaanhoitajan kanssa lapsen hyvinvoinnista. Sosiaalityöntekijän tehtäviä ovat mm. -tukikeskustelut vanhempien kanssa -olla yhteyshenkilönä viranomaistahoihin -kerätä tietoja lapsen sosiaalisesta tilanteesta (taustat) ja informoida muuta henkilökuntaa -lapsen sisäänkirjoitukseen ja kotiuttamiseen liittyviä tehtäviä, lomakkeet ja arkistointi -yhteistyö kasvatus- ja adoptiovanhempien kanssa -keskustelut omahoitajien ja hoitajien ryhmien kanssa -osallistua yksikön työn suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin, suunnitella koulutusta jne. Sosiaalityöntekijän työparina voi olla sosiaalikasvattaja, joka yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa osallistuu vastaavien tehtävien hoitamiseen erillisen työnkuvauksen mukaisesti. Folkhälsanin lastensuojelutyön käsikirja – 86 – Liite 5 LASTENSUOJELULAINSÄÄDÄNTÖ Lastensuojelulaki 417/2007 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992 Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 361/1983 Asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 556/1994 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 159/2007 YK:n lapsen oikeuksien sopimus (20.11.1989) Folkhälsanin lastensuojelutyön käsikirja – 87 – Folkhälsanin lastensuojelutyön käsikirja Turvasuunnitelma Yhteistyö lasten vanhempien kanssa Yhteistyö sosiaaliviranomaisten kanssa Lastenkodin säännöt Päiväohjelma, rutiinit Vaitiolovelvollisuus Omat työtehtävät, tavoitteet ja niiden arviointi Työtoverit Tämä käsikirja Esite Lastenkoti/yksikkö Folkhälsan Esimerkkejä eri osa-alueista TAVOITE yleistä järjestöstä, Folkhälsan työnantajana SISÄLTÖ TYÖHÖN PEREHDYTTÄMINEN esimerkki: esimies, henkilöstövastaava, osa yleistä perehdyttämiskoulutusta esimerkki: esimiehen ohjaus, työssä oppiminen, käsikirjan avulla esim.toimintakertomus, henkilöstö-opas PEREHDYTTÄMISESTÄ VASTAA MENETELMÄ esimerkki: heti, kuukauden sisällä j.n.e. AIKATAULU SUORITETTU/SEURANTA Liite 6 – 88 –
