tavoitteena toiminnallinen erinomaisuus

tavoitteena
toiminnallinen
erinomaisuus
vuosikertomus 2012
STRATEGINEN KULMAKIVI:
ASIAKKAIdEN ENSISIjAINEN VAIhTOEhTO
LUOTETTAVA KUMPPANI
Emporia, yksi Skandinavian suurimmista
ostoskeskuksista, avattiin Malmössä lokakuussa
2012. Kolmikerroksisessa rakennuksessa on
93.000 m² ravintolapalveluita, ostosmahdolli­
suuksia sekä design­ ja taide­elämyksiä.
Lisäksi 11.000 m² on varattu toimistokäyttöön.
Emporiassa käy päivittäin noin 25.000 asiakasta,
ja siellä työskentelee 3.000 työntekijää. Se on
ensimmäinen ostoskeskus Ruotsissa, jolle on
myönnetty BREEAM ­sertifikaatti.*
www.emporia.se
*Building Research Establishment Environmental Assessment Method
CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 2
8.3.2013 8.34
– Meillä rakentaminen on melko kansainvälistä
toimintaa, sillä teemme yhteistyötä useiden ali­
hankkijoiden kanssa. Onkin siis tärkeää, että
vuokrausasioissa meillä on yksi kumppani, joka
huolehtii siitä, että kaikki sujuu mutkattomasti,
yhteistyösuhde toimii ja kussakin työssä hyödyn­
netään juuri oikeaa osaamista ja oikeita resursseja.
Tässä vaiheessa kuvaan astuu Cramo.
Stefan Olsson, Advansian projektipäällikkö, vastuussa
Emporian rakennusprojektin johtamisesta
– Tyytyväiset asiakkaat ovat kaiken menestyvän
liiketoiminnan kulmakivi. Teemme aina parhaamme
auttaaksemme asiakkaita löytämään kuhunkin
tilanteeseen sopivimman ratkaisun. Emporian
tarpeet vaihtelivat suuresti projektin aikana.
Fredrik Wihlborg, Cramo Ruotsin projektipäällikkö
Vuosina 2008−2012 Cramo toimitti
Advansialle kattavan palvelukokonai­
suuden, jonka projektitoimipiste palveli
myös muita lähiseudun asiakkaita. Cramo
rakensi yli 200 tilaelementistä asuintilat
700 työntekijälle ja projektitoimiston 35
alihankkijalle. Sopimukseen sisältyi
työkalujen, rakennuskoneiden, nostin­
kaluston ja parhaimmillaan 456 hissin
vuokraus sekä työmaapalveluita. Lisäksi
toteutettiin turvallisuusohjelma, johon
sisältyi putoamissuojaus­, hissinkäyttö­
ja ensiapukoulutusta.
CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 3
8.3.2013 8.34
SISÄLTÖ
STRATEGIA jA TÄRKEIMMÄT TAPAhTUMAT
6
Cramo lyhyesti
8
Vuosi 2012 lyhyesti
10
Toimitusjohtajan ja hallituksen
puheenjohtajan haastattelu
13
Kasvusta toiminnalliseen erinomaisuuteen
14
Strategia
16
Menestys pitkällä aikavälillä
18
Voitettavat taistelut
24
Cramo Care
26
Vuokrauksen kasvutekijät
27
Asiantuntijoiden näkemyksiä
28
Markkinaolosuhteet
LIIKETOIMINTAKATSAUS
32
Suomi
33
Ruotsi
34
Norja
35
Tanska
36
Keski­Eurooppa
37
Itä­Eurooppa
CRAMO LUO
LISÄARVOA
SIdOSRYhMILLEEN
koska Cramosta on tullut yksi Euroopan
suurimmista kone- ja laitevuokrauspalveluyrityksistä, yhtiö on siirtänyt painopisteen
kasvusta toiminnalliseen erinomaisuuteen.
tässä vuosikertomuksessa kuvataan, mitä
hyötyjä toiminnallisesta erinomaisuudesta
syntyy eri sidosryhmille ja Cramolle yhtiönä.
hALLINTO
40
Hallinnointi ja ohjaus
44
Hallitus
46
Johtoryhmä
TALOUSTIEdOT
50
Sisältö
51
Hallituksen toimintakertomus
56
Liiketoiminnan keskeiset tunnusluvut
57
Konsernitilinpäätös
96
Emoyhtiön tilinpäätös
104
Tietoja osakkeenomistajille
YLEisLAusEkE
tietyt lausunnot tässä vuosikertomuksessa ovat
tulevaisuuteen kohdistuvia ja perustuvat johdon
tämänhetkisiin näkemyksiin. Luonteensa vuoksi ne
sisältävät riskiä ja epävarmuutta ja ovat alttiita yleisen
taloudellisen ja toimialan tilanteen muutoksille.
CRAMON VAhVUUdET
KOKONAISRATKAISUN TARjOAjA
Cramo Vuokrauskonseptin ansiosta
yhtiöllä on laaja ja tasapainoinen yli
200.000 yksiköstä koostuva kalusto­
valikoima, joka kattaa neljä tuotealuetta.
Lisäksi Cramo tarjoaa laajan valikoiman
vuokraukseen liittyviä palveluita.
VAhVA MARKKINA-ASEMA
Pohjois­, Keski­ ja Itä­Euroopassa.
Euroopan kolmanneksi suurin vuokraus­
ratkaisujen tarjoaja, hyvät asemat
kasvavilla vuokrausmarkkinoilla.
TEhOKASTA TOIMINTAA
Kehittynyt kalustonhallinta ja toiminta­
sovellukset kaikilla markkinoilla.
4
CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 4
SIIRTOKELPOISTEN
TILOjEN MAhdOLLISUUdET
Pohjoismaissa siirtokelpoisten tila­
ratkaisujen johtava toimittaja niin
rakennusteollisuudelle kuin muillekin
teollisuudenaloille. Hyvät mahdollisuudet
kasvaa olemassa olevilla ja uusilla
markkinoilla.
VAhVA bRÄNdI
jOUSTAVA LIIKETOIMINTAMALLI
Joustavuutta on parannettu kaikessa
toiminnassa. Siirtokelpoiset tilat,
ulkoistussopimukset ja laaja maan­
tieteellinen kattavuus lisäävät liike­
toiminnan vakautta. Vuokratyövoiman
käyttö, franchising­konseptin käyttöönotto
ja kaluston tehokkuuden parantaminen
lisäävät konsernin ketteryyttä.
Vahva, tunnettu brändi. Cramo
tunnetaan luotettavana toimittajana,
jolla on vahvaa näyttöä pitkän ja lyhyen
aikavälin vuokrauksesta sekä projekti­
ja ulkoistussopimuksista.
CRAMo vuosikERtoMus 2012
8.3.2013 8.34
ASIAKKAIdEMME
NÄKEMYKSIÄ
LUOTETTAVA
KUMPPANI
Sivu
2
PARASTA
PALVELUA
hUIPPULAATUA
Sivu
18
19
PARhAITA
KÄYTÄNTÖjÄ
38
Sivu
VAhVA TYÖMOTIVAATIO
Sivu
Sivu
LUPAUKSET
PIdETÄÄN
Sivu
23
CRAMo vuosikERtoMus 2012
CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 5
48
KORKEAT
STANdARdIT
Sivu
30
INNOVAATIOITA
YhTENÄINEN
TUOTE- jA
PALVELUVALIKOIMA
Sivu
Sivu
TULOKSIA
PAIKALLISELLA
PÄÄTÖKSENTEOLLA
21
Sivu
KETTERÄ
Sivu
22
106
25
SISÄLTÖ
5
8.3.2013 8.35
CRAMO
– KOKONAISRATKAISUjEN TARjOAjA
Cramo oyj on palveluyritys, joka tarjoaa kone- ja laitevuokrauspalveluja sekä vuokraa siirtokelpoisia
tilaratkaisuja. kone- ja laitevuokraus koostuu rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokrauksesta sekä
vuokraukseen liittyvistä palveluista, kuten työmaa- ja asennuspalveluista. Cramo on toimialansa
johtavia palveluntarjoajia Pohjoismaissa ja keski- ja itä-Euroopassa. vuonna 2012 Cramolla oli 376
toimipistettä ja yli 200.000 vuokrakonetta ja -laitetta. Yhtiön 2.555 työntekijää palveli yli 150.000
asiakasta 14 maassa. Yhtiö listautui Helsingin pörssiin vuonna 1988, ja sen osakkeet ovat olleet
pörssin päälistalla vuodesta 1998 lähtien.
LIIKETOIMINTASEGMENTIT 2012
KONSERNIN LIIKEVAIHTO
ASIAKASRYHMITTÄIN 2012 (2011)
% KONSERNIN LIIKEVAIHDOSTA
SUOMI
PALVELUVERKOSTO
RAKENNUSTEOLLISUUS 57 (57)
MUU TEOLLISUUS 22 (21)
JULKINEN SEKTORI 15 (14)
KOTITALOUDET 3 (3)
MUUT 4 (4)
KONSERNIN LIIKEVAIHTO
TUOTERYHMITTÄIN 2012 (2011)
% KONSERNIN LIIKEVAIHDOSTA
VUOKRAUSMARKKINAN
KOKO, M€1
KONE­ JA
LAITEVUOKRAUS
ENNUSTE 20132
ARVIOITU
RAKENTAMISEN
KASVU 20133
ARVIOITU
MARKKINA­ASEMA
TYÖKALUT 28 (28)
MAANRAKENNUSKONEET 15 (16)
NOSTINKALUSTO 22 (22)
SIIRTOKELPOISET TILAT 27 (26)
VUOKRAUKSEEN LIITTYVÄT
PALVELUT JA MUUT 9 (8)
OSUUS KONSERNIN
LIIKEVAIHDOSTA, %
KILPAILUYMPÄRISTÖ
HENKILÖMÄÄRÄ
(HTV), %
6
CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 6
RUOTSI
55 (55) toimipistettä, joista
19 on franchising­toimipisteitä
Logistiikkakeskusrakenne
valmis
445
(440)
124 (128) toimipistettä, joista
38 on franchising­toimipisteitä
Logistiikkakeskusrakenne
valmis
1 372
858
(1 327)
Laskua 1,0 %
(786)
Kasvua 2,5 %
Laskua 2,3 %, koska sekä asuin­ Kasvua 0,2 %, asuinraken­
että toimitilarakentamisen
tamisen maltillisen kasvun
markkinat supistuvat 2–4 %
odotetaan tasapainottavan
hieman negatiivista trendiä,
joka vallitsee toimitila­,
maa­ ja vesirakentamisessa
Kone­ ja laitevuokrauksessa
vahva asema markkinoiden
toiseksi suurimpana toimijana,
siirtokelpoisissa tiloissa
markkinajohtaja
16,2
(18,5)
Kaksi vahvaa toimijaa
sekä joukko paikallisia ja
erikoistuneita kilpailijoita.
Siirtokelpoisten tilojen tuote­
aluetta hallitsee muutama
vahva toimija.
19,2
(24,3)
Vahva markkinajohtaja sekä
kone­ ja laitevuokrauksessa
että siirtokelpoisissa tiloissa
46,4
(44,9)
Kaksi vahvaa toimijaa
sekä joukko paikallisia ja
erikoistuneita kilpailijoita.
Siirtokelpoisten tilojen
tuotealuetta hallitsee
muutama vahva toimija.
30,2
(28,3)
CRAMo vuosikERtoMus 2012
8.3.2013 8.35
KONSERNIN LIIKEVAIhTO +1,3 %
688,4
M€
KONSERNIN EbITA +9,8 %
78,0
NORjA
31 (34) toimipistettä, joista
1 on franchising­toimipiste
Logistiikkakeskusrakenne
valmis
427
(420)
TANSKA
KESKI-EUROOPPA4
7 (20) toimipistettä,
ei franchising­toimipisteitä
Logistiikkakeskusrakenne
valmis
M€
ITÄ-EUROOPPA5
88 (96) toimipistettä,
ei franchising­toimipisteitä
Logistiikkakeskusrakenteen
käyttöönotto aloitettu,
osittain valmis
3 8004
71 (76) toimipistettä, joista
11 on franchising­toimipisteitä
Logistiikkakeskusrakenne
lähes valmis
1 1005
(3 600)
(1 000)
Kasvua 4,0 %
Kasvua 2,8 %
Kasvua 3,0 %, kasvun
taustalla Saksan markkinat
Kasvua Baltian maissa 7 %,
Venäjällä 7–10 % ja Tsekin
tasavallassa 1 %; laskua
Puolassa 4,1 % ja Slovakiassa 2 %
Kasvua 5,6 %, kaikkien
rakentamisen osa­alueiden
odotetaan vauhdittavan
kasvua
Kasvua 2,2 %, kaikkien
rakentamisen osa­alueiden
odotetaan vauhdittavan kasvua
Kasvua Saksassa 2,5 % (maa­
ja vesirakentamisessa kasvua
2,4 %); maltillista kasvua
Itävallassa 0,6 % ja Unkarissa
0,9 %
Kasvua Virossa 2 %, Latviassa
4 %, Liettuassa 3 %, Venäjällä
4 %; laskua Puolassa 3,4 %,
Tsekin tasavallassa 1,9 % ja
Slovakiassa 1 %
Kone­ ja laitevuokrauk­
sessa kolmanneksi suurin
toimija, siirtokelpoisissa
tiloissa markkinajohtaja
Kone­ ja laitevuokrauksessa
kolmanneksi suurin toimija,
siirtokelpoisissa tiloissa
toiseksi suurin toimija
Saksassa kolmanneksi
suurin toimija, Itävallassa
markkinajohtaja
Markkinajohtaja Baltian mais­
sa, toiseksi suurin toimija Venä­
jällä ja Puolassa. Tsekin tasa­
vallassa ja Slovakiassa johtava
markkina­asema nostinkalus­
ton vuokrauksessa ja kolman­
neksi suurin toimija yleisessä
vuokraustoiminnassa
12,1
5,4
(11,5)
Kolme vahvaa toimijaa sekä
joukko paikallisia ja erikois­
tuneita kilpailijoita. Suh­
teellisen hyvä markkinati­
lanne toi markkinoille uusia
paikallisia toimijoita. Siirto­
kelpoisten tilojen tuotealu­
eella muutamia toimijoita.
Sirpaleiset, yhdentymistä
odottavat markkinat.
Siirtokelpoisten tilojen tuote­
alueella muutamia pieniä
toimijoita.
8,3
(8,1)
4,6
(4,8)
9,6
(5,1)
(10,3)
Sirpaleiset, yhdentymässä
olevat markkinat: Saksassa
neljä vahvaa toimijaa sekä
joukko pienempiä paikallisia
ja erikoistuneita kilpailijoita.
11,7
(10,1)
10,1
(9,7)
Lähinnä pieniä kansallisia ja
paikallisia toimijoita sekä muu­
tama länsieurooppalainen kil­
pailija. Yksi länsieurooppalainen
toimija poistui Baltian maiden
markkinoilta. Siirtokelpoisten
tilojen tuotealueen markkinat
vasta kehittymässä.
23,6
(21,9)
1,2) suomi, Ruotsi, Norja ja tanska: ERA European Rental industry 2012 -raportti, syksy 2012 sekä suomen koneja laitevuokrausennuste 2013: vtt joulukuu 2012; keski- ja itä-Eurooppa: ERA, Cramon johdon arvio.
3) Euroconstructin maaraportti, marraskuu 2012; Baltian maat ja venäjä: vtt, joulukuu 2012.
4) saksa, itävalta ja unkari. Arvio, sveitsin liiketoiminnot lopetettiin vuoden 2012 toisella neljänneksellä.
5) viro, Latvia, Liettua, venäjä, Puola, tsekin tasavalta ja slovakia. Arvio venäjän vuokrausmarkkinan koosta
ei sisällä vuokrausmarkkinoita, joissa vuokraukseen sisältyy koneenkäyttäjän palvelut.
CRAMo vuosikERtoMus 2012
CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 7
CRAMO LYHYESTI
7
8.3.2013 8.35
hYVÄ TULOS
MARKKINATILANNE hUOMIOIdEN
vuonna 2012 Cramo uudisti pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteensa. vuosien 2005−2011 vahvan
kasvun (vuosittainen kasvu 43,8 %) jälkeen yhtiö keskittyy toiminnalliseen erinomaisuuteen,
kannattavuuteen ja vakaaseen voitonjakoon. Haastavasta toimintaympäristöstä huolimatta
Cramo onnistui parantamaan EBitA-liikevoittomarginaaliaan vuodesta 2011. Hallitus esittää
uuden voitonjakopolitiikan mukaisesti vuoden 2012 osingoksi 0,42 euroa osakkeelta.
680
580
447
688
492
38
LIIKEVAIhTO M€
LIIKEVAIhdON KASVU
17
10
1
%
08
09
10
11
12
71
78
10
11
11
12
TAVOITE: Liikevaihdon kasvu markkinoita nopeammin
SAAVUTETTU TASO: Liikevaihtotavoite saavutettiin. Liikevaihdon
kasvu oli 1,3 %, ilman myytyjä liiketoimintoja 3,3 %. Cramo myi
siirtokelpoisten tilojen valmistuksen ja räätälöityjen tilojen vuok­
rausliiketoiminnan Suomessa. Lisäksi kasvava taloudellinen
epävarmuus heikensi liikevaihtoa.
-23
102
EbITA
EbITA
18
M€
%
08
17
4
09
34
7
10
TAVOITE: Yli 15 % EBITA­liikevoittomarginaali liikevaihdosta yli
suhdannejakson
SAAVUTETTU TASO: EBITA­liikevoittomarginaali parani 11,3 %:iin
toisella neljänneksellä aloitettujen kustannusleikkausten ja
muiden kehittämistoimien ansiosta. EBITA­liikevoittomarginaali
jäi kuitenkin tavoitetason alle.
15
8
5
OMAN PÄÄOMAN
TUOTTO %
-1
08
149
09
10
11
12
SAAVUTETTU TASO: Oman pääoman tuotto oli 7,5 %. Oman
pääoman tuotto kasvoi kohentuneen kannattavuuden ja pääomara­
kenteen muutosten ansiosta, mutta jäi edelleen tavoitetason alle.
-12
113
TAVOITE: Korkeintaan 100 % nettovelkaantumisaste
103
79
65
NETTOVELKAANTUMISASTE %
08
TAVOITE: Yli 12 % oman pääoman tuotto (ROE) yli suhdannejakson
09
10
11
SAAVUTETTU TASO: Konsernin nettovelkaantumisaste laski
suunnitellusti ja oli 65,1 %. Nettovelkaantumisasteen laskua tuki
parantunut kannattavuus ja vahva rahavirta, joka syntyi erityisesti
investointien ja nettokäyttöpääoman vähenemisen ansiosta.
12
1,4
OSAKEKOhTAINEN
OSINKO €
jA TULOS (EPS) €
0,2
08
0
09
-1,2
8
CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 8
0,3
0,1
10
- 0,1
0,9
0,6
11
0,42
1
12
TAVOITE: Vakaa voitonjakopolitiikka, noin 40 % tilikauden osake­
kohtaisesta tuloksesta (EPS) maksetaan osinkoina
SAAVUTETTU TASO: Voitonjakopolitiikan mukaisesti hallitus
esittää, että tilikaudelta 2012 maksetaan osinkoa 0,42 euroa
osakkeelta eli 45,1 % osakekohtaisesta tuloksesta.
1) Hallituksen esitys
CRAMo vuosikERtoMus 2012
8.3.2013 8.35
KESKEISET TUNNUSLUVUT
2012
2011
MUUTOS, %
Tuloslaskelma
Liikevaihto, M€
688,4
679,9
1,3
EBITA, M€
78,0
71,1
9,8
EBITA, %
11,3
10,5
Liikevoitto/­tappio (EBIT), M€
64,4
54,3
18,6
Voitto/tappio ennen veroja (EBT), M€
44,0
32,2
36,9
Tilikauden tulos, M€
38,5
23,5
64,0
Nettovelkaantumisaste, %
65,1
78,7
Omavaraisuusaste, %
48,6
44,4
Korolliset nettovelat, M€
346,9
389,4
­10,9
Taseen loppusumma, M€
1 108,1
1 126,8
­1,7
483,0
444,2
8,7
Tase
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma, M€
Osakekohtaiset ja muut tunnusluvut
Henkilöstö tilikauden lopussa (HTV)
2 555
2 707
­5,6
Toimipisteiden määrä
376
409
­8,1
Oman pääoman tuotto (ROE), %
7,5
5,4
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %
Bruttoinvestoinnit pitkäaikaisiin varoihin, M€
7,3
6,6
125,1
262,5
­52,4
0,8
115,4
­99,3
146,0
138,5
5,4
0,93
0,60
55,0
josta liiketoimintahankinnat, M€
Liiketoiminnan rahavirta, M€
Tulos/osake (EPS), laimentamaton, €
Tulos/osake (EPS), laimennettu, €
0,93
0,60
55,3
Osakekohtainen osinko, €
0,421
0,30
40,0
Oma pääoma/osake, €
11,58
10,83
6,9
Markkina­arvo, M€
332,8
327,8
1,5
1) Hallituksen esitys
Lisätietoja keskeisistä tunnusluvuista on sivulla 56 ja tunnuslukujen laskentakaavoista sivulla 93.
KEhITTÄMISTOIMET KANTAVAT hEdELMÄÄ
SUORAT KULUT
EPÄSUORAT KULUT
PÄÄOMAKULUT (POISTOT)
% KONSERNIN
LIIKEVAIHDOSTA
% KONSERNIN
LIIKEVAIHDOSTA
% KONSERNIN
LIIKEVAIHDOSTA
34
34
37
37
35
20
20
08 09 10 11 12
23
23
22
21
21
20
M€
% KONSERNIN LIIKEVAIHDOSTA
20
21
08 09 10 11 12
TYÖSUHDE-ETUUKSISTA
AIHEUTUVAT KULUT
LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT
NETTOKÄYTTÖPÄÄOMA
116
15
20
17
6
14
15
08 09 10 11 12
33
105
6
26
129
8
38
CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 9
6
133
4
29
44
16
12
14
18
14
08
08
09
09
10
10
11
11
12
12
-99
-90
-105
VAIHTO-OMAISUUS
VELAT
CRAMo vuosikERtoMus 2012
147
-121
-122
SAAMISET
VUOSI 2012 LYHYESTI
9
8.3.2013 8.35
TAVOITTEENA
TOIMINNALLINEN ERINOMAISUUS
Painopisteen siirtäminen kasvusta toiminnalliseen erinomaisuuteen tuotti tuloksia jo
vuonna 2012. Cramo saavutti hyvän tuloksen markkinatilanteeseen nähden. kannattavuus
parani ja nettovelkaantumisaste laski. Cramo on osoittanut, että sillä on hyvät lähtökohdat
luoda arvoa myös vähemmän suotuisassa liiketoimintaympäristössä.
Miksi siirsitte strategisen painopisteen
kasvusta toiminnalliseen
erinomaisuuteen?
vakaaseen voitonjakoon. Lisäksi pyrimme
edelleen kasvamaan markkinoita nope­
ammin, mutta kasvu ei ole itsetarkoitus.
Vesa Koivula: Cramo on kasvanut voimak­
kaasti vuodesta 2005 lähtien. Olemme
muuttuneet kotimaisesta yhtiöstä
yhdeksi Euroopan suurimmista kone­ ja
laitevuokrauspalveluyrityksistä.
Uskomme, että paras tapa lisätä omis­
taja­arvoa on keskittyä toiminnalliseen
erinomaisuuteen eli kannattavuuteen ja
Stig Gustavson: Havaitsimme jo varhain,
mikä merkitys yrityksen koolla on:
tarpeeksi suuri koko luo mittakaavaetuja
niin meidän alallamme kuin muillakin
toimialoilla. Cramolle tämä tarkoittaa
kaluston tehokkaampaa käyttöä, ja
suurempi vuokrauskalusto mahdollistaa
paremman asiakaspalvelun. Tarpeeksi
suuri koko antaa meille paremman
aseman toimittajien kanssa käytävissä
ostosopimusneuvotteluissa.
Toinen näkökulma liittyy kansainvä­
liseen kasvuumme. Vaikka Eurooppa on
yhä selkeämmin yksi markkina, talouden
ilmapiirissä ja liiketoiminnassa on maiden
välillä vielä suuria eroja. Ideaalitilan­
teessa laajempi maantieteellinen katta­
vuus tasapainottaa liiketoimintaa. Nyt kun
Cramo on yksi pääsponsoreista
EBitA kasvoi vuoden loppuun
mennessä. tehostamistoimien
vaikutus alkoi näkyä tuloksissa
kolmannella neljänneksellä.
31
22
11
7
Q1
14
17
12
9
Q2
EbITA M€
jA EbITA %
TAVOITE
>15%
LIIKEVAIHDOSTA
Q3
Q4
10
CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 10
8.3.2013 8.35
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA M€
JA RAHAVIRTA INVESTOINTIEN JÄLKEEN
138
121
Sekä liiketoiminnan rahavirta
että rahavirta investointien
jälkeen nousivat rahoituskriisiä
edeltävälle tasolle.
PAINOPISTEENÄ
1. kANNATTAvuuS
2. vAkAA vOITONjAkO
koko Eurooppa vaikuttaa olevan taantu­
massa, nämä asiat on jätetty hautumaan
ja olemme pystyneet keskittymään toimin­
tojen kehittämiseen.
YK:n ihmisoikeuksia, työntekijän oikeuksia,
ympäristöllistä kestävyyttä ja korrup­
tion torjuntaa koskevia perusperiaatteita.
Sivu 24.
Mitä strateginen siirtymä
tarkoittaa käytännössä?
Stig Gustavson: Tehokkuus on aina hyväksi.
Toivottavasti asiakkaidemme saamat
edut ovat ilmeisiä: tehokas ja mutkaton
palvelu sekä modernit, tehokkaat koneet
ja laitteet kilpailukykyiseen hintaan.
Vaikka tästä saattaa seurata henkilös­
tövähennyksiä, lopputuloksena on yritys,
joka on hyvä ja turvallinen työnantaja.
Vuokrausasiakkaamme arvostavat
tehokkuutta. Koska vuokrausliiketoiminta
on pääomavaltaista, meidän on jatku­
vasti ylläpidettävä hyviä suhteita kaikkiin
rahoittajiimme.
Lisäksi osakkeenomistajilla on oikeus
odottaa hyvää, tasaista osinkotuottoa. Sitä
ei ole pystytty takaamaan viime vuosien
myllerryksessä. Tällä hetkellä perim­
mäinen tavoitteemme on omistaja­arvon
tuottaminen.
Vesa Koivula: Olemme edistyneet hyvin
sisäisen tehokkuuden parantamisessa
ja Paikallisesti paras ­strategian käyt­
töönotossa. Olemme parantaneet kalus­
tonhallinnan prosesseja ja kehittäneet
toimipisteverkostoamme.
Strategisella siirtymällä pyrimme opti­
moimaan toimintojamme kaikilla markki­
noilla. Tämä vaatii Cramo Vuokrauskonseptin
käyttöönoton jatkamista ja yhdenmukais­
tettuja prosesseja sekä Siirtokelpoiset tilat
­liiketoiminnan entistä vahvempaa laajen­
tamista Ruotsin ja Suomen ulkopuolelle.
Koska haluamme säilyttää asemamme
vuokraustoimialan kehityksen edistäjänä,
varmistamme, että Cramo Vuokrauskon­
septia kehitetään jatkuvasti.
Stig Gustavson: Monet toimipisteemme
ovat ennen olleet itsenäisiä yrityksiä
omine toimintatapoineen. Yrityskauppojen
yhteydessä olemme toki pyrkineet teke­
mään integroinnista nopeaa ja sujuvaa.
On kuitenkin selvää, että meillä on vielä
tehtävää tullaksemme aidosti virtaviivai­
seksi ja tehokkaaksi yhtiöksi, jossa nouda­
tetaan moderneja vakioituja toimintatapoja.
Millaisia etuja eri sidosryhmät
saavat tästä siirtymästä?
Vesa Koivula: Uskomme, että toiminnal­
linen erinomaisuus ja ketteryys näkyvät
parempana asiakaspalveluna. Yhdessä
tehokkaampien sisäisten toimintojen ja
pääoman käytön kanssa tämä kohentaa
myös kannattavuutta.
Sitoutumisemme YK:n Global Compact
­hankkeeseen tarkoittaa, että noudatamme
CRAMo vuosikERtoMus 2012
CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 11
Vuosi 2012 kului taloudellisen
epävarmuuden merkeissä. Miten
se vaikutti teidän liiketoimintaanne?
Vesa Koivula: Vuosi alkoi hyvin. Kone­ ja
laitevuokrauspalveluiden kysyntä pysyi
hyvänä useimmilla markkina­alueis­
tamme, vaikka ankara talvi hidasti raken­
tamista monissa Keski­ ja Itä­Euroopan
maissa. Kevään kuluessa Etelä­Euroopan
ongelmat vaikuttivat talouden ilmapiiriin
koko Euroopassa ja myös markkina­alueil­
lamme. Joillakin markkinoilla, erityisesti
Norjassa, Baltian maissa ja Venäjällä,
kysyntä kuitenkin jatkoi kasvuaan.
Taloudellinen epävarmuus jatkui toisella
vuosipuoliskolla, mikä näkyi investointipää­
töksien lykkäämisenä ja kone­ ja laitevuok­
rauspalveluiden kysynnän hidastumisena
useimmilla markkinoillamme. Samaan
aikaan markkinakohtaiset kysyntäerot
77
65 68
M€
146
62
27
08
09
10
11
12
-55
-96
kasvoivat. Päämarkkinoillamme kysyntä
pysyi kuitenkin tyydyttävällä tasolla.
Stig Gustavson: Emme ole odotelleet
parempia aikoja toimettomina. Edellä
mainitut tehostamisohjelmat ovat olleet
välttämättömiä.
Strategiasta haluan mainita uuden
lähestymistapamme Venäjällä. Venäjän
markkinaolosuhteet eroavat merkittä­
västi länsimaista. Totesimme, että olemme
liian pieni toimija vastataksemme Venäjän
liiketoimintaan liittyvistä riskeistä, joten
päädyimme epätavalliseen ratkaisuun:
perustimme yhteisyrityksen kilpailijamme
Ramirentin kanssa. Näin loimme hyvät
edellytykset kasvulle Venäjän kiinnosta­
villa mutta vaikeilla markkinoilla.
Miten arvioitte Cramon vuoden
2012 taloudellista tulosta?
Vesa Koivula: Ilokseni voin todeta, että
Cramo saavutti hyvän tuloksen vallitse­
vaan markkinatilanteeseen nähden. Vaikka
taloudellinen epävarmuus lisääntyi ja siir­
tokelpoisten tilojen valmistus ja räätä­
löityjen tilojen vuokrausliiketoiminta
Suomessa myytiin, konsernin liikevaihto
pysyi noin vuoden 2011 tasolla. EBITA­
liikevoittomarginaalimme parani vuodesta
2011, ja nettovelkaantumisaste laski posi­
tiivisen rahavirran tuloksena. Lisäksi
olemme onnistuneet lyhyen aikavälin kehit­
tämistoimissamme, jotka aloitettiin vuoden
toisella neljänneksellä.
On hienoa, että olemme yksi niistä yhti­
öistä, jotka ovat pystyneet parantamaan
tulostaan vuosi toisensa jälkeen näinkin
haastavassa ympäristössä.
Stig Gustavson: On totta, että 2012 oli jäl­
leen hankala vuosi. On kuitenkin palkitsevaa
nähdä, että suoriuduimme vaikeuksista.
Tulokset eli hyvä rahavirta ja koheneva kan­
nattavuus ovat osoitus eteenpäin menosta.
TOIMITUSJOHTAJAN JA HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAN HAASTATTELU
11
8.3.2013 8.35
Hallitus on täysin sitoutunut jatkamaan
merkittäviä kehittämistoimia myös tästä
eteenpäin.
Vuonna 2013 Cramo täyttää 60 vuotta.
Millaiset lähtökohdat yhtiöllä on vuodelle
2013 ja seuraaville 60 vuodelle?
Vesa Koivula: Uudistetun strategiamme
käyttöönotto on edennyt hyvin. Keski­
Euroopan liiketoimintojen yhtenäistä­
minen muun konsernin kanssa ja vuonna
2011 aloitettu Norjan toimintojen muutos
ovat edenneet suunnitellusti. Olemme
saavuttaneet hyviä tuloksia Baltian
maissa, erityisesti Virossa. Sveitsin liike­
toiminnot lopetettiin. Yhdenmukaistetun
tavoitejohtamisen käyttöönotto, jolla
pyritään tehostamaan toimipistetason
toimintaa, on myös alkanut hyvin. Samalla
jatkoimme työtä alan johtoaseman saavut­
tamiseksi vastuullisuudessa ja asiakas­
palvelussa, mistä Ruotsin ja Suomen
toiminnoillemme myönnetyt sertifikaatit
ovat hyvä esimerkki.
Maaliskuussa tehty siirtokelpoisten
tilojen valmistusliiketoiminnan myynti
vapautti hallintoresursseja ja pääomaa
siirtokelpoisten tilojen ydintoimintoihin
sekä siirtokelpoisten tilojen standar­
doidun liiketoiminnan jatkokehittämiseen
ja maantieteelliseen laajentamiseen.
Hyödyntääksemme Venäjän ja Ukrainan
markkinoiden kasvumahdollisuuksia
perustimme yhteisyrityksen.
Uskon, että olemme vahvista­
neet kilpailukykyämme viime vuosina
konsernin strategiaan perustuvien kehi­
tyshankkeiden ja yrityskauppojen ansi­
osta. Olemme ketterämpiä kuin koskaan,
ja meillä on valmiussuunnitelmat markki­
noiden hiipumisen varalle.
Stig Gustavson: Liiketoiminnallamme on
tiivis yhteys rakennusalaan ja teolliseen
tuotantoon. Vanhan mantereen infra­
struktuurissa, asuntokannassa ja toimiti­
loissa on vielä kehittämisen varaa. Koska
monilla aloilla päädytään käyttämään
muualta saatavaa halvempaa työvoimaa,
Euroopan teollisuuden on uudistuttava
uusien tuotteiden, uudenlaisen tehok­
kuuden ja paremman kilpailukyvyn kautta.
Vuokraaminen on urakoitsijalle tai
teollisuusyritykselle helppo tapa saada
käyttöönsä moderneja, tehokkaita laitteita
ja koneita ilman omistajuuden tuomia
velvoitteita.
12
Tämänhetkisillä edellytyksillämme –
kattavuus, palvelu, hyvä verkosto ja nopeat
prosessit – pystymme takaamaan yhtiölle
kohtuullisen, kasvavan osuuden tulevas­
takin vuokraustoiminnasta
Vuosi 2012 oli vaikea. Mikä on
viestinne Cramon työntekijöille?
Vesa Koivula: Valitettavasti näinä epävar­
moina aikoina tehostamistoimiin on liit­
tynyt myös henkilöstövähennyksiä. On
hienoa, että niistä huolimatta Cramo­
henki on säilynyt hyvänä. Haluaisinkin
kiittää teitä kaikkia vahvasta sitoutumi­
sesta. Meillä todella on sitoutuneita ja
asiantuntevia vuokraustoimialan ammat­
tilaisia. Epävarmuuden jatkuessa on syytä
pysyä valppaana.
On ilahduttavaa, että lähes neljännes
henkilöstöstämme on ilmoittautunut tänä
vuonna käynnistetyn One Cramo Osake­
ohjelman ensimmäiseen vaiheeseen.
Ohjelma on yksi tapa palkita tavoitteiden
saavuttamiseksi tehty työ.
Stig Gustavson: Haluamme pitää hyvää
huolta henkilökunnastamme. Vuoden
aikana käynnistimme koko henkilöstölle
suunnatun osakesäästöohjelman. Työn­
tekijä sijoittaa ohjelmaan tietyn prosent­
tiosuuden kuukausipalkastaan, ja sillä
ostetaan yhtiön osakkeita työntekijän
osaketilille. Kolmen vuoden säästämisen
ja sijoittamisen jälkeen yhtiö antaa työn­
tekijälle yhden maksuttoman bonus­
osakkeen kahta työntekijän omistamaa
osaketta kohti. Henkilöstössämme on nyt
noin 520 uutta osakkeenomistajaa.
Uskomme vahvasti siihen, että henki­
löstön ”omistajuuden tunteen” vahvista­
misesta on hyötyä.
Vesa Koivula: Strategian uudistamisen
seurauksena keskitymme nyt enemmän
osakkeenomistajiimme. Tavoitteenamme
on vakaa voitonjakopolitiikka ja aiempaa
suuremmat osingot. Pääomaraken­
teemme on vakaa ja taseemme vahva.
Kiitos yhtiötä kohtaan osoittamastanne
jatkuvasta luottamuksesta. Jatkamme
strategiamme toteutusta tarmokkaasti,
panostamme toiminnalliseen erinomaisuu­
teen, sopeudumme ketterästi haasteisiin ja
pyrimme luomaan lisäarvoa meille kaikille.
Stig Gustavson: Emme valitettavasti voi
luvata parempaa markkinatilannetta lähi­
tulevaisuudessa. Uutteran työn tulokset
näkyvät kuitenkin pian, ja olemme
matkalla kohti kannattavaa kasvua.
Haluaisin kiittää kaikkia uskollisia
osakkeenomistajiamme ja toivottaa
uudet osakkeenomistajat tervetulleiksi.
Asiantuntevan henkilöstömme ansiosta
Cramolla on edessään valoisa tulevaisuus.
Parhain terveisin,
Vesa Koivula
toimitusjohtaja
Stig Gustavson
hallituksen puheenjohtaja
Yritys
perustettu
1953
TOIMITUSJOHTAJAN JA HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAN HAASTATTELU
CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 12
Entä mikä on viestinne osakkeen­
omistajille ja sijoittajille?
KOTIMAINEN KASVU
CRAMo vuosikERtoMus 2012
8.3.2013 8.35
kASvuSTA TOImINNAllISEEN
ErINOmAISuuTEEN
Theisen
yrityskauppa
(2011)
M€
688
Cramo AB:n
yrityskauppa
(2006)
KONSERNIN
LIIKEVAIHTO
M€
77
M€
54
2000
2005
KANSAINVÄLISTYMINEN
ALKAA
2006 2007 2008
2009 2010 2011 2012
KANSAINVÄLINEN KASVU
Rahoituskriisi 2007–2010
CRAMo vuosikERtoMus 2012
CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 13
2013
TOIMINNALLINEN
ERINOMAISUUS
Euroopan valtionvelkakriisi 2010–2012
KASVUSTA TOIMINNALLISEEN ERINOMAISUUTEEN
13
8.3.2013 8.35
KONSERNIN UUdISTETTU STRATEGIA
syksyllä 2012 Cramo uudisti strategiset kulmakivensä ja pitkän aikavälin taloudelliset
tavoitteensa. Yhtiö jatkaa Cramo vuokrauskonseptin käyttöönottoa yhdessä Cramo
Prosessien ja Cramo Henkilöstön kanssa.
14
CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 14
CRAMo vuosikERtoMus 2012
8.3.2013 8.35
VISIO – mitä haluamme olla
Vuokraustoimialan esikuva
TALOUDELLISET TAVOITTEET – mihin pyrimme
KANNATTAVUUS – Yli 15 % EBITA­liikevoitto liikevaihdosta yli suhdannejakson
PÄÄOMARAKENNE – Vakaa pääomarakenne sekä korkeintaan 100 % nettovelkaantumisaste
LIIKEVAIhdON KASVU – Kasvu markkinoita nopeammin
OMAN PÄÄOMAN TUOTTO – Yli 12 % oman pääoman tuotto (ROE) yli suhdannejakson
VOITONjAKO – Vakaa voitonjakopolitiikka; noin 40 % tilikauden osakekohtaisesta tuloksesta
(EPS) maksetaan osinkoina
VOITETTAVAT TAISTELUT
– tämän hetken strategiset toimet, joilla pyrimme saavuttamaan tavoitteemme
CRAMO VUOKRAUSKONSEPTIN KÄYTTÖÖNOTTO – Uudistetun Cramo Vuokrauskonseptin
käyttöönotto kaikissa toimintamaissa käyttäen tukena Paikallisesti paras ­työryhmiä Sivu 18
CRAMO PROSESSIEN TOTEUTUS – Prosessiorganisaation, Cramo­liiketoimintasovellusten
ja ydinprosessien käyttöönotto valituissa toimintamaissa Sivu 19
CRAMO hENKILÖSTÖN KEhITTÄMINEN – Henkilöstön kehittäminen sitoutuneiksi
ja asiantunteviksi vuokraustoimialan ammattilaisiksi Sivut 20–21
CRAMON TAVOITEjOhTAMINEN – Cramon tavoitejohtamisen mallin
käyttöönotto kaikissa toimipisteissä Sivu 22
SIIRTOKELPOISET TILAT -TUOTEALUEEN KANNATTAVAN KASVUN EdISTÄMINEN
– Siirtokelpoiset tilat ­tuotealueen kannattavan kasvun edistäminen Tanskassa ja Norjassa
Sivu 23
STRATEGISET KULMAKIVET – perusasiat, joita tavoittelemme pitkällä aikavälillä
ASIAKKAIdEN ENSISIjAINEN VAIhTOEhTO – Tyytyväiset asiakkaat ovat kaiken menestyvän liiketoiminnan
kulmakivi: asiakkaamme arvioivat kilpailukykyämme aina asioidessaan kanssamme Sivut 2–3
PAIKALLISESTI PARAS – Vuokrausliiketoiminta on paikallista; vahva paikallinen
markkina­asema mahdollistaa terveen kannattavuuden Sivut 30–31
VUOKRAUSTOIMIALAN KEhITYKSEN EdISTÄMINEN – Yksikään yritys ei voi jäädä lepäämään
laakereillaan; menestyminen myös tulevaisuudessa vaatii jatkuvaa innovointia Sivut 38–39
VAKIINTUNEIdEN MARKKINOIdEN jA KASVUMARKKINOIdEN YhdISTÄMINEN LIIKETOIMINNASSA – Hyödynnämme
asiantuntemustamme ja parhaita käytäntöjämme sekä kehittyneillä että kasvavilla markkinoilla Sivut 48–49
TOIMINNALLINEN KETTERYYS – Vuokrausliiketoiminta on luonteeltaan syklistä:
reagoimme uhkiin ja mahdollisuuksiin nopeasti Sivut 106–107
STRATEGIA – miten kilpailemme ja saavutamme tavoitteemme
Cramo Vuokrauskonseptin käyttöönotto yhdessä Cramo Prosessien
ja Cramo Henkilöstön kanssa
MISSIO – miksi olemme olemassa ja millaisella toimialalla toimimme
Luomme joustavuutta ja tehokkuutta vuokrausratkaisujen avulla
ARVOT – mihin uskomme ja mitkä periaatteet ohjaavat meitä
LUOTETTAVUUS – Olemme eettisiä, ammattimaisia ja luotettavia sekä omistaudumme laadulle ja turvallisuudelle
LUOVUUS – Olemme ennakkoluulottomia, ennakoivia, innovatiivisia ja yrittäjähenkisiä
LOjAALISUUS – Osoitamme sitoutumista asiakkaita, henkilöstöä, osakkeenomistajia ja yhteiskuntaa kohtaan
CRAMo vuosikERtoMus 2012
CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 15
STRATEGIA
15
8.3.2013 8.35
STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN
VOITETTAVIEN TAISTELUIdEN AVULLA
Cramon uuden strategian toteuttaminen on edistynyt hyvin voitettavien taisteluiden avulla.
tämän seurauksena yhtiön kilpailukyky on vahvistunut ja ketteryys on parantunut entisestään.
VOITETTAVAT
TAISTELUT 2012
VUOSINA 2010–2011
SAAVUTETUN KEhITYKSEN ARVIOINTI
TAVOITTEET
KAUdELLE 2012–2013
Cramo Vuokrauskonseptin
käyttöönotto
• Cramo Vuokrauskonsepti uudistettiin
• Koko konsernin laajuista koulutusta sekä
myynti­ ja koulutusmateriaalia kehitettiin
• Konseptin käyttöönotto aloitettiin vaiheittain
Uudistetun Cramo
Vuokrauskonseptin käyttöönotto
kaikissa toimintamaissa käyttäen
tukena Paikallisesti paras
-työryhmiä
Cramo
Prosessien
toteutus
• Määriteltiin yhdenmukaiset prosessit
• Vuokraussovellus­ ja toiminnanohjausjärjestelmä yhden­
mukaistettiin ja otettiin käyttöön Suomessa ja Ruotsissa
• Kehitettiin uusia Business Intelligence ­järjestelmiä,
joihin sisältyy mm. liiketoiminnan ohjaus, hinnoittelu ja
kalustonhallinta
• Toimenpiteet laatu­, turvallisuus­ ja ympäristönäkökulmien
huomioon ottamiseksi tunnistettiin ja aloitettiin
Prosessiorganisaation,
Cramo-liiketoimintasovellusten
ja ydinprosessien käyttöönotto
valituissa maissa
Cramo
henkilöstön
kehittäminen
• Cramopol, strategian ja arvojen jakamiseen suunniteltu
viestintätyökalu kehitettiin ja otettiin käyttöön
• Cramo Dialogi ­prosessia ja sitä tukevia työkaluja ja
mallipohjia kehitettiin
• Cramo Osaamisen siirtäminen ­toimintamalli ja
kotiuttamisprosessi määriteltiin ja käyttöönotto aloitettiin
• Cramo Akatemia, johtamisen koulutusohjelma,
järjestettiin toista kertaa
• Cramo Osaamisen kehittäminen, uusi henkilöstön
kehittämistä tukeva malli määriteltiin
Tavoitteena sitoutuneet ja
asiantuntevat vuokraustoimialan
ammattilaiset
Cramon
tavoitejohtaminen
• Cramon tavoitejohtaminen strategiseksi painopisteeksi
syksyllä 2012
Cramon tavoitejohtamismallin
käyttöönotto kaikissa
toimipisteissä
Siirtokelpoiset
tilat -tuotealueen
kannattavan
kasvun edistäminen
• Kehitettiin Optimized Space ­konsepti, jolla luodaan yhtenäinen Siirtokelpoiset tilat -tuotealueen
toimintamalli myynnille ja markkinoinnille kaikilla markkinoilla kannattavan kasvun edistäminen
Tanskassa ja Norjassa
• Tuotevalikoiman standardointi valmistui
• Uusia kaluston optimointimenetelmiä käyttöön
• Rajat ylittäviä tukitiimejä perustettiin, logistiikkakeskus­
rakenne valmistui Pohjoismaissa, resursseja määriteltiin
ja valikoimaa laajennettiin Keski­ ja Itä­Euroopassa
• Ensimmäiset julkisen sektorin projektit Baltian maissa
• Uudet energiatehokkaat tilaelementit käyttöön
16
CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 16
CRAMo vuosikERtoMus 2012
8.3.2013 8.35
VUONNA 2012 SAAVUTETUN KEhITYKSEN ARVIOINTI
PAINOPISTEET VUOdELLE 2013
• Käyttöönotto Suomessa ja Ruotsissa miltei valmis
• Norjassa ja Saksassa käyttöönotto edistyi merkittävästi
• Käyttöönotto aloitettiin muissa toimintamaissa,
vuodelle 2012 asetetut tavoitteet saavutettiin
• Cramo Vuokrauskonseptin käyttöönoton jatkaminen
kaikissa maissa aiempaa korkeammin tavoittein,
erityisesti Norjassa ja Saksassa
• Uuden tuote­ ja palveluvalikoiman jatkuva
kehittäminen
• Cramo­liiketoimintasovellukset
ja ydinprosessit käyttöön Norjassa
• Pitkän aikavälin vuokrausliiketoiminnan prosessit käyttöön
siirtokelpoisten tilojen liiketoiminnassa Suomessa ja Norjassa
• Uusi Business Intelligence ­järjestelmä käyttöön Pohjoismaissa
• Laatu­, turvallisuus­ ja ympäristönäkökulmat osaksi normaalia
liiketoimintaa kaikissa toimintamaissa
• Yhdenmukaistettujen ydinprosessien ja
Cramo­liiketoimintasovellusten käyttöönotto
Keski­Euroopassa
• Uusien pitkän aikavälin vuokrausliiketoiminnan
prosessien käyttöönotto siirtokelpoisten tilojen
liiketoiminnassa Ruotsissa
• Cramon Speed Rental ­konseptin käyttöönotto
kaikissa Ruotsin toimipisteissä
• Cramon yhtenäisen koulutus­ ja urakehitysohjelman käyttöönotto
aloitettiin Suomessa, Ruotsissa, Liettuassa ja Latviassa
• Henkilöstölle suunnattu One Cramo Osakeohjelma aloitettiin
• Cramopol toteutettiin kaikissa toimintamaissa
• Cramo Dialogi ­prosessin käyttöönotto miltei valmis
• Cramo Osaamisen siirtäminen ­toimintamalli käyttöön
• Henkilöstötutkimus kaikissa maissa
• Yhtenäinen koulutus­ ja urakehitysohjelma käytössä
Suomessa, Ruotsissa, Liettuassa ja Latviassa
• Urasuunnittelun sisällyttäminen koulutus­ ja
urakehitysohjelmaan
• Uusien HR­mallien käyttöönoton loppuunsaattaminen
toimintamaissa, painopisteinä henkilöstön
kehittyminen, työnkierto ja parhaiden käytäntöjen
jakaminen
• Luotiin yhdenmukainen Cramon tavoitejohtamisen malli
ja koulutus­ ja tukimateriaalit sekä kaikille toimintamaille
käyttöönottosuunnitelma
• Malli otettiin käyttöön Suomessa
• Käyttöönotto aloitettiin Norjassa ja Saksassa
• Vaiheittainen käyttöönotto kaikissa Cramon
toimintamaissa
• Siirtokelpoisten tilojen valmistuksen ja räätälöityjen tilojen
vuokrausliiketoiminnan myynti Suomessa
• Kasvun edellytykset valmiina Tanskassa ja Norjassa
• Kaluston käyttö tehostui
• Myynnin, markkinoinnin, toimitusten ja kalustonhallinnan
prosessien yhdenmukaistaminen alkoi Pohjoismaissa
•
•
•
•
CRAMo vuosikERtoMus 2012
CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 17
Painopistealueina erityisesti Norja ja Tanska
Markkinakysynnän edistäminen Itä­Euroopassa
Mahdollisuuksien arviointi Saksassa
Kalustoon liittyvien synergioiden optimointi
Pohjoismaissa
• Yhdenmukaisten prosessien käyttöönotto
Pohjoismaissa
STRATEGIA / MENESTYS PITKÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ
17
8.3.2013 8.35
ASIAKAShYÖTYjÄ
CRAMO VUOKRAUSKONSEPTISTA
uudistettu Cramo vuokrauskonsepti takaa yhtenäisen asiakaskokemuksen, yhdenmukaisen ja laadukkaan valikoiman sekä tehokkaat ja turvalliset toimitukset. Lisäksi se
tuottaa mittakaavaetuja ja tehostaa toimintaa.
MERKITTÄVIÄ EdISTYSASKELEITA
TAATUSTI NOPEAA PALVELUA
– Cramo Express on täysin uudenlainen toimipiste, joka takaa asiantuntijapalvelut
ja hyvän kaluston saatavuuden kaupunkien keskusta­alueilla tehtävien rakennus­
hankkeiden urakoitsijoille, alan ammattilaisille, isännöitsijöille ja yksityishenkilöille.
Lisäksi kuljetuskustannukset pienenevät merkittävästi, mikä vaikuttaa ympäristöönkin
positiivisesti, sanoo Anna­Lena Berg, Cramo Ruotsin liiketoiminnan kehitysjohtaja.
– Tämä uusi konsepti on täydellinen ratkaisu meille, joiden työ on pääasiassa
korjausrakentamista kaupunkien keskusta­alueilla. Toimipisteeseen on helppo
poiketa, ja kaluston vuokraaminen käy nopeasti. Tuotevalikoima on aina tarpeeksi
kattava, eikä saatavuudesta tarvitse kantaa huolta. Ostamme myös melko paljon
rakennustyöhön liittyvää kulutustavaraa, kuten sahanteriä ja kattomateriaa­
leja, kertoo toimitusjohtaja Jon Magnérus asuntojen korjausrakentamisprojekteja
Tukholman alueella tekevästä Stor Jon Byggistä.
Vuonna 2012 Cramo avasi yhden Cramo Express ­toimipisteen Tukholmaan ja
kaksi Malmöön. Express­toimipisteessä on vuokrattavissa noin sata eniten vuok­
rattua pienlaitetta, joiden saatavuus on aina taattu. Lisäksi tarjolla on myytäviä tuot­
teita. Asiakkaat voivat myös tilata Cramo Express ­valikoimaan sisältymättömiä
tuotteita, ja ne toimitetaan suoraan työmaalle.
Cramo Vuokrauskonseptin
käyttöönotto
18
CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 18
Cramo Vuokrauskonseptin uudistaminen
saatiin päätökseen vuonna 2011. Paino­
piste siirrettiin uudistetun konseptin
käyttöönottoon kaikissa toimintamaissa
Paikallisesti paras ­työryhmien tuke­
mana. Erityistä huomiota kiinnitettiin
vuonna 2011 hankittuihin Saksan toimin­
toihin ja Norjaan.
Vuoden 2012 loppuun mennessä
konsepti oli käytössä lähes kokonaan
Suomessa ja Ruotsissa. Toiminnan yhden­
mukaistaminen konseptin mukaiseksi
edistyi merkittävästi Norjassa ja Saksassa.
Kaikilla markkina­alueilla toteutettiin
arviointi toiminnan ja konseptin yhdenmu­
kaisuudesta liiketoiminnan kehittämisen
painopisteiden määrittämiseksi.
hUIPPULAATUA
Cramo Vuokrauskonseptin käyttöön­
otto Keski­Euroopassa alkoi Münchenin
alueelta.
– Saan asiakaspalvelun ja teknisten
palveluiden asiantuntijoilta entistä
parempia neuvoja nopeammin. Lisäksi
koneiden laatu on parempi ja tasaisempi
kaikissa toimipisteissä, toteaa Jürgen
Kreutzer, Bauer Spezialtiefbau GmbH,
Schrobenhausen.
CRAMo vuosikERtoMus 2012
8.3.2013 8.35
TEhOKKAAN
TOIMINNAN PERUSTEET
Prosesseja yhdenmukaistamalla Cramo vahvistaa koko konsernin asiakaspalvelun
yhtenäisyyttä, kaluston korkeaa laatua ja luotettavuutta sekä asiakastoimitusten
oikea-aikaisuutta.
Cramo
Prosessien
toteutus
YhdENMUKAINEN TUOTEjA PALVELUVALIKOIMA
– Monet kansalliset ja kansainväliset asiakkaat
kiinnittävät huomioita vuokrauskumppania valites­
saan siihen, että kumppanit toimivat tehokkaasti ja
kautta linjan laadukkaasti ja ovat läsnä asiakkaiden
markkinoilla. Kun yhdenmukaistamme valikoi­
maamme, prosessejamme ja työtapojamme, asiak­
kaat tietävät mitä odottaa riippumatta siitä, minkä
toimipisteemme puoleen he kääntyvät. Lisäksi uusi
vuokraussovelluksemme parantaa kaluston läpinä­
kyvyyttä, kertoo Per Lundquist, johtaja, yhtenäiset
toiminnot, Cramo.
– Siirtokelpoisiin tiloihin liittyvän pitkän aikavälin
toiminnallisuuden lisääminen vuokraussovelluk­
seen parantaa myös siirtokelpoisten tilojen kaluston
näkyvyyttä. Asiakkaille tämä tarkoittaa esimer­
kiksi entistä parempaa ja nopeampaa tiedonsaantia
kaluston saatavuudesta ja laadusta sekä parempaa
toimitusten oikea­aikaisuutta ja asiakaspalvelua.
Samalla optimointi ja kalustosiirrot tehostavat
toimintaamme, toteaa Juha Antola, Cramon siirto­
kelpoisten tilojen johtaja Suomessa.
CRAMo vuosikERtoMus 2012
CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 19
KOhTI jATKUVAA KEhITYSTÄ
Cramo­liiketoimintasovellusten ja yhden­
mukaistettujen prosessien käyttöönotto
on sujunut hyvin. Vuoden 2012 loppuun
mennessä noin 75 % konsernin liikevaih­
dosta on syntynyt niiden avulla.
Syksyllä 2012 painopiste siirrettiin
Cramo­liiketoimintasovellusten käyttöön­
otosta kaikkien liiketoimintaprosessien
parantamiseen ja viimeistelemiseen.
STRATEGIA / VOITETTAVAT TAISTELUT
19
8.3.2013 8.35
CRAMO hENKILÖSTÖ
– ERINOMAISUUdEN AVAINTEKIjÄ
Cramon henkilöstö on avainasemassa, kun puhutaan toiminnallisesta
erinomaisuudesta Cramon ja asiakkaiden näkökulmasta.
CRAMO YMMÄRTÄÄ
LIIKETOIMINNAN TARPEITA
– Meillä on hyvä ja pitkäaikainen suhde
Cramoon. He ymmärtävät tarpeitamme,
ja liiketoimintamme on selvästi heille
sydämenasia. Lisäksi Cramolla on ehdot­
tomasti paras valikoima tuotteita eniten
tarvitsemassamme tuoteryhmässä eli
nostimissa, toteaa projektipäällikkö Ivan
Bezak rakennusyhtiö INGSTEEL, spol.
s.r.o:sta, joka vastaa uuden meistaus­
laitoksen rakentamisesta Volkswagen
Slovakian Bratislavassa sijaitsevalla
ajoneuvojen kokoonpanotehtaalla.
OIKEAT hENKILÖT OIKEASSA PAIKASSA
– Uskon, että palkinnon mahdollistama täydennyskoulutus auttaa minua kehittämään
esimiestaitojani ja löytämään sekä Cramoa että asiakkaitamme hyödyttäviä entistä
innovatiivisempia ideoita olipa sitten kyse prosesseistamme, palveluistamme, ratkai­
suistamme tai niiden käyttöönotosta. Lisäksi toivon voivani jakaa saamani opit ja koke­
mukset kollegoideni kanssa ja näin parantaa tiimimme osaamista ja kilpailukykyä,
kertoo Mindaugas Silobritas, Cramo Liettua, Latvia, Kaliningradin kalustonhallintapääl­
likkö, jolle myönnettiin 15.000 euron arvoinen Gunnar Glifberg ­palkinto vuonna 2012.
– Yhtenäinen koulutus­ ja urakehitysohjelma on erinomainen työkalu, jolla
voidaan kehittää sitoutuneita ja asiantuntevia vuokraustoimialan ammattilaisia,
parantaa motivaatiota ja kohentaa palveluasennetta entisestään. Sen avulla voimme
lisäksi varmistaa, että meillä on oikeat osaajat juuri oikeassa paikassa ja kehitämme
osaamista tarvittavalla tavalla sekä rekrytoimme oikeat henkilöt toiminnan tavoit­
teiden saavuttamiseksi ja laadukkaan asiakaspalvelun varmistamiseksi, toteaa
Gunta Špīse, Cramo Liettua, Latvia, Kaliningradin HR­päällikkö.
SYVÄLLISEMPÄÄ NÄKEMYSTÄ
HENKILÖSTÖ MAITTAIN (HTV)
31.12. 2012 (2011)
KESKI-EUROOPPA 327 (295)
SAKSA 295 (256)
ITÄVALTA 29 (30)
UNKARI 3 (2)
SVEITSI 0 (7)
SUOMI 452 (647)
RUOTSI 832 (830)
NORJA 223 (221)
TANSKA 97 (124)
20
CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 20
ITÄ-EUROOPPA 623 (589)
VIRO 138 (127)
LATVIA 44 (37)
LIETTUA 51 (48)
VENÄJÄ 191 (136)
PUOLA 150 (179)
TSEKIN TASAVALTA 39 (50)
SLOVAKIA 10 (13)
– Tämä on hieno hanke, jolla työstämme
saa entistä syvällisemmän näkemyksen
ja toiminta tehostuu, Peabin projektipääl­
likkö Henrik Geber kommentoi hanketta,
jossa Cramon työntekijät työskentelevät
harjoittelijoina yhden Pohjoismaiden
johtavien kiinteistö­, maa­ ja vesiraken­
nusyhtiöiden työmaalla.
BELGIA 1 (1)
CRAMo vuosikERtoMus 2012
8.3.2013 8.35
Cramo
henkilöstön
kehittäminen
VAhVA TYÖMOTIVAATIO
– One Cramo Osakeohjelma tarjoaa tilaisuuden sijoittaa yhtiöön, jossa itse työsken­
telen, ja se vahvistaa tunnetta kuulumisesta isompaan kokonaisuuteen. Minusta
osakkeet ovat erinomainen sijoitusmuoto ja tapa varautua tulevaan, toteaa Gintarė
Junevičiūtė, Cramo Liettuan markkinointi­ ja viestintäpäällikkö.
– Osallistumisehdot olivat todella houkuttelevat, joten en nähnyt mitään syytä olla
osallistumatta. Osallistuminen motivoi minua tekemään parhaani, jotta yhtiön tavoit­
teet saavutetaan ja yhtiön arvo kasvaa, kertoo Aurimas Giedraitis, joka työskentelee
projektipäällikkönä Cramo Liettuassa.
Vuonna 2012 käynnistetyn One Cramo Osakeohjelman päämäärä on kannustaa
työntekijöitä ryhtymään osakkeenomistajiksi ja palkita heidät ponnisteluista Cramon
tavoitteiden saavuttamiseksi. Samalla se vahvistaa Cramo­henkeä, pyrkimistä yhtei­
siin tavoitteisiin, yhteisymmärrystä sekä Cramon osakkeenomistajien ja henkilöstön
välistä sidettä. Noin 22 % konsernin työntekijöistä ilmoittautui ohjelmaan sen ensim­
mäisessä vaiheessa. Sivut 42 ja 89.
KESKEISET
TUNNUSLUVUT
2012
2011
Henkilöstö
keskimäärin (HTV)
2 664
2 580
3,3
Henkilöstö tili­
kauden lopussa (HTV)
2 555
2 707
­5,6
Henkilöstöä yhteensä
2 637
2 809
­6,1
2 520
2 630
­4,2
117
179
­34,6
vakituisia
määräaikaisia
375
381
­1,6
2 262
2 428
­6,8
Henkilöstökulut/
henkilö (1 000 €)
54,0
52,6
2,5
Henkilöstökulut/
liikevaihto, %
20,9
20,0
naisia
miehiä
INSPIRAATIOTA IdEOINTIIN
– Cramopol on osoittautunut hyväksi tavaksi viestiä strategiastamme ja toiminta­
tavoistamme sekä lujittaa yhteishenkeä. Samalla olemme saaneet työntekijöiltä
lukuisia hyviä kehitysideoita. Niiden pohjalta olemme esimerkiksi kehittäneet vara­
osalogistiikkaa, laskutusta ja jälleenvuokrausprosesseja, sanoo Ladislav Takac,
Cramo Tsekin tasavallan ja Slovakian toimitusjohtaja. Cramopolia pelataan Tsekin
tasavallassa ja Slovakiassa jälleen vuonna 2013.
Cramopol­peli ­hanke sai kunniamaininnan Henkilöstöjohdon ryhmä – HENRY
ry:n ja Ilmarisen järjestämässä Henkilöstöteko 2012 ­kilpailussa − Innovatiivisia
ratkaisuja työyhteisön kehittämiseksi. Tuomaristo arvosti sitä, että perinteisellä
toimialalla toimivassa Cramo Groupissa on tunnistettu konsernille sopiva tapa
jalkauttaa strategiaa.
CRAMo vuosikERtoMus 2012
CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 21
Muutos %
PAINOPISTEENÄ
jOhdONMUKAINEN
KOULUTUS jA KEhITYS
Kun ydinkonseptit, tukityökalut ja mallit
oli saatu valmiiksi kaikilla HR­painopis­
tealueilla, niiden käyttöönotto aloitet­
tiin vuonna 2011. Vuonna 2012 konsernin
HR­toiminnan painopiste siirrettiin yhte­
näisen koulutus­ ja urakehitysohjelman
kehittämiseen. Ohjelman käyttöönotto
aloitettiin Suomessa, Ruotsissa, Latvi­
assa ja Liettuassa.
STRATEGIA / VOITETTAVAT TAISTELUT
21
8.3.2013 8.35
YhdENMUKAINEN
TAVOITEjOhTAMISEN MALLI
Yhdenmukainen Cramon tavoitejohtamisen malli parantaa kokonaiskuvan hahmottamista
ja vastuunottoa toimipistetasolla sekä edistää parhaiden käytäntöjen jakamista. Eri
maiden toimipisteiden vertaileminen edistää yhtenäisten, laadukkaiden asiakaskokemusten kehittämistä ja parantaa tuloksia.
VÄLITTÖMIÄ TOIMIA TARPEEN VAATIESSA
– Jatkuva seuranta auttaa näkemään toimipisteiden tavoitteiden ja tulosten väliset
erot. Lisääntynyt valta ja vastuu mahdollistavat tarvittavista toimenpiteistä päättä­
misen välittömästi, sillä mittarit seuraavat asioita, joihin voimme vaikuttaa toimipis­
tetasolla. Suunnitelmallinen toiminta helpottaa johtamista. Kaikki tietävät entistä
paremmin, mitä heiltä odotetaan ja kuinka he ovat suoriutuneet. Samalla vastuun­
otto ja kokemus työn merkityksellisyydestä on lisääntynyt. Yhdenmukaiset mittarit
lisäävät myös yhteistyötä, kun toimipisteet vaihtavat kehitysideoita keskenään,
kertoo Ville Karttunen, Cramo Finlandin Kuopion toimipisteen vuokraamoesimies.
KATTAVA KOKONAISKUVA
– Säännölliset kuukausittain pidettävät tulospa­
laverit motivoivat tekemään työn niin hyvin kuin
mahdollista. Konkreettinen palaute työstä auttaa
ymmärtämään mitä asioita muuttamalla saan toimi­
pisteemme kokonaistulosta parannettua. Vuosit­
taiset asiakastyytyväisyyskyselyt auttavat myös
osaltaan pitämään asiakaspalvelun hyvällä tasolla ja
Cramon toimintatapojen mukaisena kaikissa tilan­
teissa, toteaa Tuomas Haapala Cramo Finlandin
Seinäjoen toimipisteestä.
TULOKSIA VASTUUN KAUTTA
– Uusi johtamismalli perustuu yksinkertaisuuteen,
vastuunottoon toimipistetasolla, priorisointiin ja
ennakoiviin analyyseihin. Mallin käyttöönoton myötä
esimiehet ymmärtävät paremmin syy­seuraus­
suhteita. Samalla kehittyy ennakoiva ja vastuuta
korostava johtamistapa ja päivittäisjohtaminen
paranee. Työtyytyväisyys paranee, kun työntekijät
ovat tietoisempia omasta roolistaan tavoitteiden
saavuttamisessa, sanoo Wolfgang Stümpfl, Thei­
senin Münchenin toimipisteen vuokraamoesimies.
Cramon
tavoitejohtaminen
22
CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 22
jATKUVAA KEhITTÄMISTÄ jA OPPIMISTA
Uusi johtamismalli, Cramon tavoitejohtaminen, on viimeisin elementti vuonna 2006 aloi­
tettuun Cramo­konsernin yhdenmukaistetun talouden ohjauksen kehittämiseen. Tavoit­
teena on saada aikaan kilpailuetua luomalla jatkuvaan kehittämiseen ja oppimiseen
perustuva toimintakulttuuri.
Vuosina 2011–2012 Suomessa toteutetun pilottihankkeen jälkeen käyttöönotto aloi­
tettiin vuonna 2012 vaiheittain Saksassa ja Norjassa. Vaiheittainen käyttöönotto jatkuu
kaikissa Cramon toimintamaissa vuoden 2013 aikana.
CRAMo vuosikERtoMus 2012
8.3.2013 8.35
VAKAUTTA
jA jOUSTAVUUTTA
Siirtokelpoiset
tilat -tuotealueen
kannattavan
kasvun edistäminen
siirtokelpoisten tilojen tuotealueella solmitut pitkät sopimukset
lisäävät Cramon toiminnan vakautta, minkä lisäksi tuotealue
tasapainottaa ja monipuolistaa konsernin asiakaskuntaa.
tavoitteena on varmistaa entistä paremmat palvelut ja
ratkaisujen nopeampi ja joustavampi toimittaminen.
LUPAUKSET PIdETÄÄN
– Cramolla on laaja valikoima majoitus­ ja toimitilohin liittyviä vuokrausratkaisuja sekä
juuri tällaisiin projekteihin soveltuvia laitteita ja palveluita. Heillä on myös tarpeeksi
kapasiteettia toimiakseen kumppaninamme useilla markkinoilla. Yhdessä pystymme
tarjoamaan kattavia vuokrausratkaisuja suuria voimaloita rakentaville asiakkaille, toteaa
Aaron Michelin, Enersense Internationalin toimitusjohtaja.
– Kattavan valikoiman ansiosta pystymme tarjoamaan asiakkaan tarpeiden mukaisia
väliaikaisia toimitiloja kustannustehokkaasti niin lyhyt­ kuin pitkäaikaiseen käyttöön
tinkimättä laatustandardeista, toimitilojen mukavuudesta tai ympäristöystävällisyy­
destä. Koska tiloja voidaan vähentää tai lisätä asiakkaan tarpeiden mukaan, tilainves­
toinnit pystytään minimoimaan, sanoo Petri Moksén, Cramon siirtokelpoisista tiloista
vastaava johtaja.
Jatkuvan tuote­ ja palvelukehityksen lisäksi Cramo on tiivistänyt pohjoismaista yhteis­
työtä edistääkseen osaamisen siirtoa ja tehostaakseen kalustohankintoja ja ­hallintaa.
VÄLIAIKAISET TOIMITILAT
NOPEASTI
– Tarvitsimme nopeasti väliaikaiset toimis­
totilat tekniselle osastollemme Oslon
Gardermoenin lentokentälle. Kun etsimme
mahdollisia toimittajia, käytimme Cramon
sovellusta toimiston suunnittelussa ja
saimme Cramolta ehdotuksen ja tarjo­
uksen muutaman päivän kuluttua. Myös
hyvä työympäristö oli tärkeä kriteeri.
Aikataulun tiukkuudesta huolimatta
Cramo toimitti kaiken ajallaan, ja olemme
tyytyväisiä Cramolta saamamme palve­
luun, kertoo Mats Torbiornsson, Norsk
Luftambulansen tekninen päällikkö.
KÄYTTÖÖNOTTO jATKUU
Uuden siirtokelpoisten tilojen standardoidun konseptin käyttöönotto on edennyt suun­
nitelmien mukaan. Vuoden 2012 loppuun mennessä kasvun edellytykset olivat valmiina
Pohjoismaissa. Vuonna 2013 käyttöönottoa jatketaan ennen kaikkea Norjassa ja Tans­
kassa ja mahdollisuuksien hyödyntäminen aloitetaan Keski­ ja Itä­Euroopassa.
Maaliskuussa Cramo myi siirtokelpoisten tilojen liiketoiminnastaan muut kuin ydin­
toiminnot eli siirtokelpoisten tilojen valmistuksen ja räätälöityjen tilojen vuokrauslii­
ketoiminnan Suomessa. Myynti vapautti resursseja ja pääomaa siirtokelpoisten tilojen
standardoidun liiketoiminnan kehittämiseen ja maantieteelliseen laajentamiseen.
SIIRTOKELPOISTEN TILOJEN LIIKEVAIHTO
2012 (2011) % KONSERNIN LIIKEVAIHDOSTA
27 (26)
Liikevaihto sisältää sekä työmaatilat että muulle kuin
rakennusteollisuudelle toimitettavat siirtokelpoiset tilat.
CRAMo vuosikERtoMus 2012
CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 23
STRATEGIA / VOITETTAVAT TAISTELUT
23
8.3.2013 8.35
CRAMO CARE – YhTENÄINEN LÄhESTYMISTAPA KESTÄVÄÄN KEhITYKSEEN
Cramo luo toiminnallista erinomaisuutta ja kilpailuetua auttamalla asiakkaitaan saavuttamaan
kestävän kehityksen tavoitteet ja kehittämällä yhdessä avainasiakkaidensa kanssa markkinoiden
johtavia kestävän kehityksen palveluita. Cramo tarjoaa hyvät työskentelyolosuhteet ja varmistaa,
että yhtiön tarjonta täyttää tiukat ympäristövaatimukset.
Cramon toiminnassa kestävä kehitys tarkoittaa kykyä vastata asiak­
kaiden tarpeisiin, kestävien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä
sekä kestävän kehityksen huomioonottamista kaikessa toiminnassa.
Tasapuoliset ja kumpaakin osapuolta hyödyttävät suhteet
kaikkiin sidosryhmiin muodostavat perustan lisäarvon tuotta­
miselle ja kestävälle liiketoiminnalle. Kestävään kehitykseen
liittyvien asioiden hallinta perustuu YK:n Global Compact ­hank­
keeseen, Cramon eettisiin toimintaperiaatteisiin sekä laatu­,
VUOSINA 2010–2011 CRAMO CAREN
SAAVUTETTU KEhITYS TAVOITTEET
• Kehitettiin Cramo
Carea, joka luo
yhteiset puitteet
kestävään
kehitykseen, sekä
siihen liittyviä
suunnitelmia ja
organisaatiota
• Sisällyttäminen
liiketoiminta­
suunnitelmiin
Ruotsissa
• Global Reporting
Initiative (GRI)
­ohjeiston mukai­
nen pilottiraportti
Ruotsissa
24
CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 24
turvallisuus­ ja ympäristötoimintapolitiikka. Cramo on kehit­
tänyt konsernitason toimintaperiaatteita, jotka noudattavat
YK:n Global Compact ­hankkeen ohjeistusta, ja koko konsernin
kattavaa kestävän kehityksen Cramo Care ­ohjelmaa. Kestävään
kehitykseen liittyvien toimenpiteiden käyttöönotto on hajautettu
ja mukautettu paikalliseen liiketoimintaympäristöön.
www.cramo.com > Suomi > Kestävä kehitys
VUONNA 2012 SAAVUTETUN
KEhITYKSEN ARVIOINTI
johtava asema
• Ohjelman jatkokehittäminen,
vastuullisuudesesimerkiksi tärkeimpien sidosryhmien
sa ja asiakaspainopistealueiden tunnistaminen
www.cramo.com > Suomi > Kestävä
palvelussa
kehitys
• Cramo Caren ja laatu­, turvallisuus­ ja
ympäristöasioiden toimintasuunnitelman
vaiheittainen käyttöönotto ja mukauttaminen,
esimerkiksi OHSAS 18001 ­sertifikaatti Cramo
Ruotsille ja ISO 14001 ­sertifikaatti Cramo
Finlandille
• Uusi Kestävä kehitys ­osio yhtiön
verkkosivuille
• GRI­ohjeiston mukaiset raportit
Ruotsissa ja Norjassa
PAINOPISTEET VUOdELLE 2013
• Cramo Caren käyttöönoton
jatkaminen
• Yhteisten GRI­ohjeiston mukaisten
suorituskykymittareiden
kehittäminen ja käyttöönotto
kaikissa maissa
• Rikkomusten raportointimallin
käyttöönotto
• GRI­ohjeiston mukainen
kestävän kehityksen raportointi
konsernitasolla Pohjoismaissa
• YK:n Global Compact
­hankkeen ohjeistuksen
noudattaminen osaksi
toimittajaketjun hallintaa
hUOLENPITOA hENKILÖSTÖSTÄ
hYVÄÄ ASIAKASPALVELUA
Cramolla on hyvä maine, ja mukavan
tiimimme kanssa on mahtavaa tehdä
töitä. Pidän Cramolla työskentelemi­
sestä, koska se tarjoaa jatkuvia kasvu­
ja oppimismahdollisuuksia. Osallistun
mielelläni erilaisiin projekteihin, jotka
kehittävät taitojani, ja uudet haas­
teet tekevät työstä mielenkiintoista ja
palkitsevaa, sanoo Rait Hiie, Raken­
nuskoneet­yksikön toimipistepääl­
likkö, joka on työskennellyt Viron
Cramolla 17 vuotta. Sivut 20–21.
– Tavoitteemme on kehittää henkilös­
töstämme sitoutuneita ja asiantun­
tevia vuokraustoimialan ammattilaisia,
jotka ymmärtävät asiakkaiden tarpeita
ja pitävät heistä hyvää huolta. Teimme
vuonna 2011 selvityksen kestävään
kehitykseen liittyvistä asioista yhdessä
Svenska institutetin kanssa tunnistaak­
semme asiakkaiden odotusten ja oman
toimintamme väliset erot ja keskit­
tääksemme kehitystoimet juuri oikei­
siin kohteisiin. Selvityksen tuloksena
aloimme valmistella laatu­, turvalli­
suus­ ja ympäristöstandardien käyt­
töönottoa Liettuassa ja Latviassa,
kertoo Darius Norkus, Cramo Liettuan,
Latvian ja Kaliningradin toimitusjohtaja.
CRAMo vuosikERtoMus 2012
8.3.2013 8.35
CRAMON TALOUdELLISET VAIKUTUKSET VUONNA 2012
LISÄARVON TUOTTAMINEN
Asiakkaat
• Cramo tarjoaa kone­ ja
laitevuokrauspalveluita
ja vuokraukseen liittyviä
palveluita sekä vuokraa
siirtokelpoisia tiloja
• Yli 150.000 asiakasta 14 maassa
Materiaalien ja
palvelujen toimittajat
• Materiaalit, palvelut ja
muut ostot paikallisilta ja
globaaleilta toimittajilta
373,6 (387,2) miljoonaa euroa
• Bruttoinvestoinnit
pitkäaikaisiin varoihin
124,3 (147,1)1 miljoonaa euroa
688,4
(679,9) M€
LISÄARVON jAKAMINEN
39,6
(32,5) M€
112,4
(105,7) M€
497,9
(534,3) M€
43,0
(41,9) M€
Omistajat ja rahoittajat
• 9.096 osakkeenomistajaa
• 12,4 (3,2) miljoonan euron osingot
• 6,0 (6,0) miljoonan euron korko
hybridipääomalle
• 21,3 (23,4) miljoonan euron rahoituskulut
henkilöstö
• Keskimäärin 2.664 (2.580) työntekijää
• 31.12.2012 henkilöstöstä 14,2 (13,6) %
naisia
julkinen sektori ja yhteiskunta
• Verot, eläke­ ja sosiaaliturvamaksut
1) ilman liiketoimintahankintoja
KORKEAT STANdARdIT
Työterveys­, työturvallisuus­ ja työympäristöasioita käsitellään
Cramon ja Veidekken tapaamisissa neljästi vuodessa.
– Ainutlaatuinen ennakoiva yhteistyö säännöllisin tapaamisin
auttaa myös seuraamaan terveys­ ja turvallisuusasioita. Tärkeintä
on, että Cramon henkilöstö on käsitellyt esille ottamamme asiat
nopeasti ja esimerkillisesti sen sijaan, että he olisivat tavanneet
meitä vain vakavissa ongelmatilanteissa. Toinen hyvä esimerkki
ennakoivasta turvallisuustyöstä on Cramon työntekijöillemme
järjestämä hissinkäyttökoulutus, sanoo Elisabet Langbråten,
joka toimii Veidekke Construction AB Byggin HSE­päällikkönä
Tukholmassa.
– Turvallisuus ja työympäristö ovat keskeisiä aloilla, joilla
toimimme. Uudet kestävän kehityksen periaatteiden mukaiset
palvelut ja ratkaisut sekä onnettomuus­, hätätilanne­ ja louk­
kaantumisriskejä vähentävät konseptit hyödyttävät sekä asiak­
kaita että työntekijöitä. Kolme sertifikaattiamme tältä alueelta
– ISO 9001 ­laatusertifikaatti, ISO 14001 ­ympäristösertifikaatti ja
OHSAS 18001 ­turvallisuussertifikaatti – osoittavat, että olemme
uskottava kumppani, toteaa Marika Örnstlig, Cramo Ruotsin
turvallisuuskoordinaattori.
– Tavoitteemme on minimoida prosessien, tuotteiden ja palve­
luiden ympäristövaikutukset kuten esimerkiksi uudet energiate­
hokkaat siirtokelpoiset tilaratkaisut osoittavat. Kun huolehdimme
ympäristö­ ja laatuasioista omassa toiminnassamme, autamme
asiakkaitamme saavuttamaan heidän kestävän kehityksen tavoit­
teensa, kertoo Mirja Juslin, Cramo Finlandin laatupäällikkö.
Cramo Finlandilla on ISO 14001­ ja ISO 9001 ­sertifikaatit, ja
OHSAS 18001 ­sertifiointi on käynnissä.
LASTEN TUKENA
Cramo jatkoi toimintaansa SOS­lapsikylien kansainvälisenä kump­
panina, ja useimmat liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt osallistuivat
paikallisiin projekteihin osana yhtiön sosiaalisen vastuun ohjelmaa.
www.cramo.com > Suomi > Kestävä kehitys > Cramo Care >
Yhteisövastuu
CRAMo vuosikERtoMus 2012
CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 25
CRAMO CARE
25
8.3.2013 8.35
PITKÄN AIKAVÄLIN KASVUPOTENTIAALIA VUOKRAUKSESSA
taloudellisesta taantumasta huolimatta Cramo uskoo, että kone- ja laitevuokrausalan
pitkän aikavälin positiiviset kasvutekijät ovat säilyneet pohjimmiltaan muuttumattomina.
VUOKRAUKSEN KASVUTEKIjÄT
MUUTOS
KASVUTEKIjÄ VUOdESTA
2011
1
KEhITYS
…VUONNA 2012
...VUOdESTA 2013 ETEENPÄIN
Kasvavat
rakennusmarkkinat
Talouden epävarmuus hidasti kasvua. Cramon
toimintamaiden välillä merkittäviä eroja, Baltian
maiden noin 10 % kasvusta Suomen ja Ruotsin noin
2–4 % laskuun ja Slovakian yli 13 % laskuun.2
Useimmille Cramon toimintamaille ennustetaan
maltillista kasvua. Rakentamisessa pitkän aika­
välin kasvumahdollisuuksia on erityisesti Itä­
Euroopan markkinoilla.2
Vuokrauksen
penetraatioaste kasvaa
Epävarmuudesta huolimatta kone­ ja laite­
vuokrauksen kysyntä kasvoi Cramon päämark­
kinoilla rakennustuotantoa nopeammin.2,3
Vuokrausratkaisujen käytön odotetaan kasvavan
rakennusalalla etenkin Keski­ ja Itä­Euroopan
maissa, joissa vuokrausratkaisujen käyttö on
vielä vähäistä.1,3
Ulkoistaminen
Rakennusyhtiöt ja teollisuusyritykset etenkin
Pohjoismaissa edelleen kiinnostuneita kaluston
ulkoistamisesta, koska se vapauttaa pääomaa ja
lisää joustavuutta.1
Ulkoistamisen ennustetaan jatkuvan sekä
lyhyellä että pitkällä aikavälillä.3
Teknologiset
innovaatiot
Siirtyminen työvoiman käytöstä tekniikan
hyödyntämiseen jatkui rakennusalalla.1
Trendin ennustetaan jatkuvan sekä lyhyellä että
pitkällä aikavälillä. Tehokkuuden ja kestävän
kehityksen mukaisten vuokrausratkaisujen
tarpeen odotetaan olevan vastakin suurin
vakiintuneilla markkinoilla.1
Vuokraukseen liittyvät
palvelut
Vuokraukseen liittyvien palveluiden kysyntä jatkoi
kasvuaan vakiintuneilla markkinoilla.1
Trendinä on ollut ostaa entistä enemmän
vuokraukseen liittyviä palveluita vuokraus­
yrityksiltä, ja tämän odotetaan jatkuvan.1
Väestörakenteen
muutokset
Väestönkasvu, liikkuvuuden lisääntyminen,
kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen
lisäsivät edelleen kehittyneen ja entistä
joustavamman infrastruktuurin tarvetta, mikä
puolestaan lisäsi siirtokelpoisten tilojen kysyntää.1
Trendin ennustetaan jatkuvan sekä lyhyellä että
pitkällä aikavälillä.1
Konsolidaatio
Markkinat odottavat konsolidaatiota.1
Maltillisen konsolidaaatiokehityksen
odotetaan jatkuvan.1
1) Johdon arvio
2) Euroconstruct, marraskuu 2012
3) European Rental Associationin European Equipment Rental industry 2012 –raportti
26
VUOKRAUKSEN KASVUTEKIJÄT
CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 26
CRAMo vuosikERtoMus 2012
8.3.2013 8.35
ASIANTUNTIjOIdEN NÄKEMYKSIÄ...
VUOdEN 2012 TRENdEISTÄ...
VUOdEN 2013 NOUSEVISTA TRENdEISTÄ...
Miten kuvailisit trendejä, jotka vallitsivat
Cramon markkinoilla vuonna 2012? Mitkä
tekijät ohjasivat markkinoiden kehitystä?
Millaisia trendejä uskot Cramon markkinoilla
olevan vuodesta 2013 eteenpäin? Mitä haasteita
ja mahdollisuuksia markkinoilla esiintyy?
Euroopan rakennusteollisuus on vaikeuksissa.
Pahiten kärsineillä markkinoilla ei ole näkynyt
elpymisen merkkejä rahoituskriisin jäljiltä, ja
vuonna 2012 investoinnit hiipuivat kaikilla osa­
alueilla. Pohjoismaissa markkinat ovat elin­
voimaisemmat suurten ja vakaiden korjaus­ ja
kunnossapitomarkkinoiden ansiosta, ja julkisen
sektorin talous on edelleen siinä määrin voimis­
saan, että suurin osa hankkeista saatiin käyntiin
suunnitellusti.
Kone­ ja laitevuokrauksen kehitys vaikuttaisi kään­
tyvän hieman parempaan päin vuonna 2013, mutta
emme odota nopeaa elpymistä. Lisäksi se, miten
euroalueen epävakaus saadaan hoidettua, on
ratkaiseva tekijä lyhyen ja pitkän aikavälin kasvu­
potentiaalin kannalta. Riskit liittyvät pääasiassa
siihen, miten kotimainen kysyntä ja työmarkkinat
kehittyvät. Cramon tärkeimmät markkinat (Pohjois­
maat, Baltian maat ja Saksa) ovat niitä Euroopan
maita, jotka vaikuttaisivat pärjäävän keskimää­
räistä paremmin tulevina vuosina.
Bengt Henricson
Prognoscentret AB:n osakas
ja Euroconstructin Ruotsin
edustaja
Eurooppalaiset rakennusurakoitsijat eivät muis­
tele vuotta 2012 lämmöllä. Alan arviot osoittavat,
että rakentaminen väheni noin kahdella prosen­
tilla. Eurooppa on maailman ainoa alue, jossa
rakennusala on luiskahtanut takaisin taantu­
maan vuoden 2009 romahduksen ja sitä seuran­
neen uuden nousun jälkeen.
Rakennusmarkkinat ovat vähintään 20 %
pienemmät kuin huippuvuosina 2007 ja 2008, eikä
elpymisnäkymiä juuri ole ennen vuotta 2014.
Koko artikkeli on luettavissa osoitteessa
www.cramo.com > Suomi > Sijoittajat > Markki­
natieto > Asiantuntijan näkemys.
Vuokraustoimialan kannattavuuden myön­
teinen kehitys vuonna 2012 vastasi kutakuinkin
odotuksia, vaikkakin alkuvuonna odotuksemme
niin liikevaihdon kuin kannattavuudenkin osalta
olivat loppuvuotta korkeammalla. Kevään mittaan
odotukset koko Pohjoismaisen rakennussektorin
osalta heikkenivät, mikä luonnollisesti vaikutti
vuokraustoimialan odotuksiimme. Vaikka liike­
vaihdon hyvä kehitys pysähtyikin, minusta se oli
tavallaan jopa hyvä asia, sillä se laski alan inves­
tointihaluja, minkä seurauksena riski ylikapasitee­
tista pieneni.
Vuonna 2013 Euroopan bruttokansantuotteen
odotetaan kasvavan marginaalisesti, mutta jää
nähtäväksi, kasvaako alueen rakennustoiminta.
Vaikka Cramon päämarkkinat, esimerkiksi Ruotsi,
Suomi, Saksa ja Norja, eivät ole kärsineet siinä
määrin kuin Etelä­Euroopan alueet, niidenkään
näkymät eivät ole erityisen optimistiset.
Maailmassa on niin paljon taloudellista epävar­
muutta, että markkinaolosuhteita on erittäin
hankala ennustaa. Tällä on kahtalainen vaikutus:
epävarmuus vähentää yritysten investointihaluk­
kuutta, mikä karsii kaikkia, myös rakennettuun
ympäristöön kohdistuvia investointeja.
Käsitykseni mukaan vuokrauksen liikevaihdon
orgaaninen kehitys on kuluvana vuonna kuta­
kuinkin viime vuoden tasolla tai hieman pienempi.
Siitä huolimatta uskon, että kannattavuuden para­
nemiselle on edellytykset, mikäli yritykset keskit­
tyvät tiukkaan kuluseurantaan. Näin toimii varmasti
myös Cramo. Sijoittajien kannalta olennainen,
eli kassavirta, tulee olemaan varsin hyvä, koska
alan toimijoiden investointihalut ovat vähäiset.
Alan suurimmilla yrityksillä on tässä suhteessa
varmaankin parhaat edellytykset kehittää edelleen
toimintojaan.
Chris Sleight
Päätoimittaja
International Construction
Tommy Ilmoni
Analyytikko, Carnegie
Investment Bank AB:n
Suomen toimipiste
CRAMo vuosikERtoMus 2012
CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 27
ASIANTUNTIJOIDEN NÄKEMYKSIÄ
27
8.3.2013 8.35
MARKKINAOLOSUhTEET
VUOKRAUSALALLE ENNUSTETAAN
MALTILLISTA KASVUA
vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen seisahtuneisuuden jälkeen euroalueen taloudet
supistuivat toisella neljänneksellä, kun kotimainen kysyntä heikentyi ja viennin kasvu tyrehtyi.
Luottamuksen hiipuminen näkyi vuokraustoiminnan vähentymisenä useimmilla Cramon
päämarkkinoilla. Näkymät vuodelle 2013 ovat haastavat.
MARKKINATILANNE 2012
BKT:N (REAALINEN) KASVU
VAKIOHINNAT %
Suomi
Ruotsi
bKT:N KASVU: TALOUdEN SUPISTUMISESTA…
0,1 (0,8)
1,1 (1,9)
3,1 (2,5)
Norja
Tanska
0,6 (1,6)
Saksa
0,8 (0,8)
Itävalta
0,8 (0,9)
2,5 (3,1)
Viro
4,3 (3,6)
Latvia
2,9 (3,1)
Liettua
2,4 (1,8)
Puola
Tsekin tasavalta
-1,3 (0,8)
RAKENNUSTUOTANTO: LASKUSUUNTAINEN VUOSI…
2,6 (2,0)
Slovakia
Unkari
-1,2 (0,3)
Venäjä
2012 ARVIO
3,7 (3,9)
2013 ARVIO
Lähde: Euroopan komission talousennuste, syksy 2012
RAKENNUSTUOTANNON (REAALINEN) KASVU
VAKIOHINNAT %
Suomi
-3,4 (-2,3)
Ruotsi
-2,4 (0,2)
Norja
Tanska
Saksa
Itävalta
4,7 (5,6)
-0,2 (2,5)
1,1 (0,6)
23,0 (2,0)
8,0 (4,0)
Liettua
1,0 (3,0)
Puola
1,6 (-3,4)
Tsekin tasavalta
-5,4 (-1,9)
Slovakia
Unkari
Venäjä
2012 ARVIO
Euroopan taloudessa vallitsi vuonna 2012 edelleen erittäin negatiivinen ilma­
piiri, jonka seurauksena rakennustuotannon arvioidaan supistuneen 4,7 %.2
Rakennustoiminnassa oli merkittäviä alueellisia eroja. Cramon markkina­
alueista Baltian maissa, Venäjällä ja Norjassa kasvun arvioidaan olleen keski­
määrin 3–9 % ja kasvua tapahtui kaikilla rakentamisen osa­alueilla. Sen sijaan
Suomen, Ruotsin, Tsekin tasavallan, Slovakian ja Unkarin rakennustuotannossa
arvioidaan tapahtuneen yli 2 % lasku. Suomessa negatiivisen kehityksen taus­
talla lienee rakennustoiminnan väheneminen kaikilla rakentamisen osa­alueilla,
kun taas Ruotsissa taustalla näyttää olevan etupäässä asuinrakentamisen selkeä
hiipuminen. Muissa Cramon toimintamaissa rakennustuotannon kasvun arvioi­
daan olleen vaatimatonta tai olematonta.2
0,5 (2,2)
Viro
Latvia
Talouskriisin seurauksien ratkominen rasitti EU:n alueen taloutta voimak­
kaasti, ja taloudessa vallitseva ilmapiiri muuttui alkuvuonna yhä negatiivisem­
maksi ja synkkeni erityisesti kesällä. Odotettavissa on, että euroalueen BKT
pieneni vuoden 2012 aikana miltei 0,5 %.1
Taloudellinen aktiivisuus vaihteli Cramon markkina­alueella huomattavasti.
Vaihtelun taustalla on luotto­ ja asuntokuplan erilaiset vaikutukset, erot avoi­
muudessa ulkomaankaupalle sekä ulkomaankaupan suuntautuneisuus.
Norjassa, Baltian maissa, Puolassa, Slovakiassa ja Venäjällä BKT:n arvioi­
daan kasvaneen yli 2 % ja Latviassa jopa 4,3 %. Muissa Pohjoismaissa, Saksassa
ja Itävallassa BKT:n arvioidaan kasvaneen maltillisesti, 0,1–1,1 %, ja Unkarissa
ja Tsekin tasavallassa laskeneen hieman.1
-13,3 (-1,0)
-9,0 (0,9)
3,0 (4,0)
2013 ARVIO
VUOKRAUSMARKKINAT: hEIKENTYNEESTÄ LUOTTAMUKSESTA
jA SUURESTA ALUEELLISESTA VAIhTELUSTA
Kesästä 2011 lähtien luottamustasot Euroopan vuokraustoimialalla ovat
heikentyneet euroalueen velkakriisin vuoksi. Tämä jatkui myös vuoden 2012
viimeisellä neljänneksellä, jolloin noin kolmannes yrityksistä ilmoitti toiminta­
olosuhteidensa huonontuneen. Entistä vaikeammin ennustettavan talous­
tilanteen vuoksi Euroopan vuokrausmarkkinoiden arvioidaan kasvaneen vain
0,1 % vuonna 2012.3
Eri maiden vuokrausmarkkinat olivat edelleen varsin hajanaisia. Cramon
markkina­alueet kehittyivät yleisesti ottaen tyydyttävästi. Kasvun arvioidaan
olleen vuonna 2012 voimakkainta Norjassa, Venäjällä ja Baltian maissa. Vuoden
2012 aikana hintapaineet kasvoivat jälleen yleisesti.3
Fuusioita ja yrityskauppoja tehtiin useimmissa maissa maltillisesti.3
Lähde: Euroconstruct, marraskuu 2012/ vtt, joulukuu 2012
28
CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 28
CRAMo vuosikERtoMus 2012
8.3.2013 8.35
VUOKRAUKSEN LIIKEVAIHDON KASVU
(NIMELLINEN) NYKYISET HINNAT %
9,1 (4,0)
Norja
4,3 (3,0)
Saksa
3,7 (-4,1)
Puola
3,4 (2,5)
Ruotsi
1,6 (2,8)
Tanska
1,1 (5,6)
Suomi
MARKKINOIdEN KEhITYSSUUNTA VUONNA 2013
...KOhTI MALTILLISTA TALOUSKASVUA
Kun luottamus talouteen palautuu asteittain, euroalueen bruttokansantuotteen odote­
taan kääntyvän kasvuun vuodenvaihteen jälkeen ja siirtyvän vähitellen maltillisen kasvun
vaiheeseen. Koska lähtökohdat ovat heikot, vuoden 2013 bruttokansantuotteen odote­
taan kuitenkin pysyvän kokonaisuudessaan suunnilleen viime vuoden tasolla. Meneillään
olevien tasapainotustoimien ja viimeaikaisten rakenneuudistusten positiivisten vaiku­
tusten odotetaan alkavan realisoitua vuonna 2014 ja saavan bruttokansantuotteen kasva­
maan noin 1,5 % vuoden 2014 aikana.1
Vuoden 2013 näkymissä ennakoidaan olevan merkittäviä maakohtaisia eroja,
ja vuonna 2013 bruttokansantuotteen kasvun ennustetaan olevan suurinta Baltian
maissa ja Venäjällä. Kaikilla Cramon markkinoilla odotetaan maltillista talous­
kasvua, joka vaihtelee Unkarin 0,3 % ja Venäjän 3,9 %1 välillä.
Ranska
1,1 (-1,0)
Alankomaat
1,2 (1,2)
0,3 (2,3)
Iso-Britannia
Belgia
0,0 (0,8)
Italia
-7,8 (-4,2)
-13,0 (-5,3)
Espanja
2012 ARVIO
2013 ARVIO
Lähde: European Rental Association, European Equipment
Rental industry 2012 -raportti, marraskuu 2012
VUOKRAUSLIIKETOIMINTA JA SEN
TOIMINTAEDELLYTYKSET EUROOPASSA %
(MYÖNTEISET JA KIELTEISET NÄKEMYKSET)
Vuotta 2013 koskevissa ennusteissa näkyy jossain määrin positiivista mutta heikkoa
kasvua useimmilla Cramon markkinoilla. Baltian maissa, Venäjällä, Tanskassa,
Saksassa ja Norjassa vuotuisen kasvun odotetaan olevan keskimäärin yli 2 %, kun
taas Ruotsissa on odotettavissa vain maltillista kasvua. Norjassa ja Tanskassa kaik­
kien rakentamisen osa­alueiden odotetaan vauhdittavan kasvua, ja Saksa ja Baltian
maat hyötyvät asuinrakentamisen kasvusta. Toisaalta Ruotsissa asuinrakentamisen
maltillisen kasvun odotetaan tasapainottavan toimitilarakentamisen sekä maa­ ja
vesirakentamisen negatiivista kehitystä.2
Tsekin tasavallassa, Slovakiassa, Puolassa ja Suomessa rakennustuotannon elpy­
misessä on todennäköisesti ongelmia. Suomessa negatiivista kehitystä aiheuttanee
asuinrakentamisen ja muun talonrakentamisen hiipuminen samalla, kun maa­ ja
vesirakentaminen pysyy edellisvuoden tasolla. Puolassa rakentamisen ennakoidaan
supistuvan kaikilla osa­alueilla.2
Kaiken kaikkiaan Euroopan rakennustoiminnassa ei ole odotettavissa todellista
piristymistä ennen vuotta 2014.2
…MALTILLISEEN VUOKRAUSALAN KASVUUN
Useimmissa Cramo­maissa vuokrauksen odotetaan kasvavan vuonna 2013 vain
maltillisesti. Joidenkin maiden poikkeuksellisen vahva kasvu vuosina 2011–2012 ei
todennäköisesti jatku.3
Cramon suurimpien markkinoiden eli Pohjoismaiden ja Saksan odotetaan jatkavan
kasvuaan 2–5 % tasolla, kun taas muilla Cramon markkinoilla kasvun ennustetaan
jäävän pienemmäksi. Puolan markkinoiden odotetaan jopa supistuvan, koska inves­
toinnit julkiseen infrastruktuuriin vähenevät merkittävästi ja yksityinen kysyntä on
heikkoa. Venäjällä vuokrauksen odotetaan lisääntyvän keskimäärin 7–10 %.3
Vuokrausyritysten odotetaan vuonna 2013 olevan edelleen investoinneissaan
varovaisia.3
Vaikeasta taloudellisesta ja poliittisesta tilanteesta aiheutuvista riskeistä huoli­
matta on havaittavissa merkkejä siitä, että vuokrauksen penetraatioasteet kasvavat
pitkällä aikavälillä.3
Fuusioiden ja yrityskauppojen odotetaan jatkuvan.3
CRAMo vuosikERtoMus 2012
CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 29
Heikkenevät Paranevat
…EIKÄ VARSINAISTA KASVUA NÄKYVISSÄ ENNEN VUOTTA 2014
32
2
23
49
41 38 36
39 44
25
-26
38 41
11 14
29
4
1
4
6
7
-18 -22 -17
Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4
2010
2011
2012
TÄMÄNHETKISET TOIMINTAEDELLYTYKSET
TOIMINTA NELJÄNNESVUOSITTAIN EDELLISEEN
VUOTEEN VERRATTUNA
Lähde: European Rental Association & kHL, tammikuu 2013
VUOKRAUSLIIKETOIMINNAN ALUEELLISET
TOIMINTAEDELLYTYKSET EUROOPASSA
Q4/2012 % (MYÖNTEISET JA KIELTEISET NÄKEMYKSET)
Benelux-maat
-44
Espanja
-40
Ranska
-39
Italia
-35
Monikansalliset
-29
Kaikki
-17
Pohjoismaat
0
Saksa
0
Venäjä
Iso-Britannia
9
13
Heikkenevät Paranevat
Lähde: European Rental Association & kHL, tammikuu 2013
1) Euroopan komission talousennuste, syksy 2012
2) Euroconstruct, marraskuu 2012 ja vtt, joulukuu 2012
3) European Equipment Rental industry 2012 -raportti, marraskuu 2012
MARKKINAOLOSUHTEET
29
8.3.2013 8.35
STRATEGINEN KULMAKIVI:
PAIKALLISESTI PARAS
PARASTA PALVELUA
– Cramon standardit, joustavuus, arvot ja kattava
ja kohtuuhintainen tuote­ ja palveluvalikoima ovat
meille ihanteellinen yhdistelmä. Yhtiön toimipiste
on lähellä, ja tiimi ymmärtää tarpeitamme ja löytää
aina sopivimman ratkaisun. Lisäksi Cramo on
selkeästi vahvin toimija siirtokelpoisten tilaratkai­
sujen alalla. Yhteistyömme on ollut menestystarina
aivan projektin alkuhetkistä lähtien. Ingus Kaprāns,
projektipäällikkö, Fortumin Jelgavassa sijaitseva lämmön ja sähkön
yhteistuotantoon käytettävä biovoimala
– Vuokrausliiketoiminta on paikallista. Vahva
paikallinen markkina­asema mahdollistaa parhaan
palvelun ja tarjonnan. Meille on ollut todella paljon
helpompaa rakentaa ja ylläpitää vahvaa paikallista
asemaa osana Cramo­konsernia. Jurij Vasiljev, myyntijohtaja,
Cramo Liettua, Latvia, Kaliningrad
30
CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 30
CRAMo vuosikERtoMus 2012
8.3.2013 8.35
Jelgavaan rakennettava lämmön ja
sähkön yhteistuotantoon (CHP)
käytettävä biovoimala tulee olemaan
Latvian modernein ja teknisesti
kehittynein CHP­voimala, jossa
käytetään uusiutuvia energianlähteitä.
Valmistuessaan vuonna 2013 voimalan
vuosituotanto on noin 230 GWh lämpöä
ja 110 GWh sähköä.
Cramo aloitti yhteistyön kaikkien Jelgavan
voimalatyömaan urakoitsijoiden kanssa
vuonna 2011 yhtenä merkittävimmistä
vuokrauspalvelujen toimittajista. Projektin
alkuvaiheessa toimitukset koostuivat
työmaatiloista. Tämän jälkeen Cramo on
toimittanut työmaalle yli 50 tilaelementtiä ja
monenlaisia koneita, laitteita ja palveluita.
CRAMo vuosikERtoMus 2012
CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 31
31
8.3.2013 8.35
TEhOKKUUS jA KANNATTAVUUS
PARANIVAT SUOMESSA
Cramo onnistui parantamaan sekä toiminnan tehokkuutta että asiakaspalvelua
suomessa. Rakennusteollisuudessa säilytettiin vahva markkina-asema, ja
asemaa teollisuuden kunnossapitopalveluissa vahvistettiin. kannattavuus parani
heikkenevästä markkinatilanteesta huolimatta.
LÄhEMMÄS ASIAKASTA
Vuonna 2012 Cramo keskittyi vahvistamaan lähiesimiesten roolia ja osaamista sekä
ottamaan tavoitejohtamisen mallin käyttöön kaikissa vuokraustoimipisteissä. Sivu 22.
Asiakkuudenhallintaa kehitettiin edelleen. Tavoitteena oli parantaa toimipiste­ ja
myyntiverkostojen saumatonta yhteistyötä ja keskittyä enemmän pieniin ja keskisuu­
riin asiakkaisiin. Myyntihenkilöstölle suunnattua ammattitutkintoon johtavaa koulu­
tusohjelmaa jatkettiin.
Asemaa teollisuuden kunnossapitopalveluissa vahvistettiin, ja esimerkiksi Metso
Oyj:n kanssa tehtiin sopimus kalustonhallinnan ja siihen liittyvien asennuspalveluiden
keskittämisestä Cramolle. Lisäksi Enersensen kanssa solmittiin pitkäaikainen sopimus
majoitus­ ja toimistotilojen, muiden tilojen ja rakennuskaluston toimittamisesta.
– Yhteistyö Cramon kanssa
tehostaa kalustonhallintaamme
ja pienentää etenkin logistiikka­
kustannuksia. Jatkossa laajen­
namme yhteistyötä Suomesta
muihin Euroopan maihin, kertoo
Henri Mäkelä, Metso Oyj:n
hankintapäällikkö.
LIIKEVAIhTO LASKI,
EbITA-LIIKEVOITTO NOUSI
2012
2011
Muutos %
Liikevaihto, M€
112,7
EBITA, M€
21,0
EBITA, %
18,6
Bruttoinvestoinnit pitkä­
aikaisiin varoihin, M€
23,6
Toimipisteiden määrä
55
Henkilöstö tilikauden
lopussa
428
127,6
20,2
15,9
­11,7
3,6
27,6
55
­14,5
0,0
623
­31,3
Liikevaihtoa pienensivät kysynnän heiken­
tyminen rakennusalalla ja siirtokelpoisten
tilojen valmistuksen ja räätälöityjen tilojen
vuokrausliiketoiminnan myynti. Siirto­
kelpoisten tilojen kysyntä jatkui edel­
lisvuoden tasolla. Tehostamistoimien
ansiosta kannattavuus parani. Kaluston
käyttöasteet säilyivät hyvällä tasolla.
LIIKEVAIHTO TUOTERYHMITTÄIN 2012 (2011)
UUSIA LISÄARVOA TUOTTAVIA PALVELUjA
Cramo esitteli uuden Vuokrauskonseptin: Cramo Security ­portaalin, joka parantaa
omaisuuden suojaamista ja kulunvalvontaa työmaalla. Uudet yhdenmukaistetut ja
energiatehokkaat koulu­ ja päiväkotikäyttöön suunnitellut siirtokelpoiset tilarat­
kaisut otettiin hyvin vastaan.
– Cramo Security ­palvelun avulla pystymme varmistamaan, että
ulkopuolisilla ei ole pääsyä työmaalle ja että tiedämme, keitä
kohteessa liikkuu. Sähköisen kulunvalvonnan lisäksi palvelu
mahdollistaa mm. tilaajavastuulain velvotteiden automaattisen
valvonnan, tarvittavien raporttien lataamisen suoraan tietokan­
nasta. Hyödynnämme palvelua myös työmaan perehdytyksessä
ja tulostamme siitä sähköisenä kulkukorttina toimivat kuvalliset
henkilökortit, sanoo Lemminkäinen Talo Oy:n työmaainsinööri
Mikko Yrtti, KPMG:n toimitilojen rakennustyömaalta Helsingin
keskustasta.
% SEGMENTIN LIIKEVAIHDOSTA
TYÖKALUT 30 (31)
MAANRAKENNUSKONEET 3 (3)
NOSTINKALUSTO 18 (18)
SIIRTOKELPOISET TILAT 29 (36)
VUOKRAUKSEEN LIITTYVÄT
PALVELUT JA MUUT 20 (12)
LIIKEVAIHTO ASIAKASRYHMITTÄIN 2012 (2011)
% SEGMENTIN LIIKEVAIHDOSTA
RAKENNUSTEOLLISUUS 61 (57)
MUU TEOLLISUUS 12 (12)
JULKINEN SEKTORI 18 (23)
KOTITALOUDET 4 (4)
MUUT 4 (4)
ENTISTÄ PAREMPAA jOUSTAVUUTTA jA TEhOKKUUTTA
Projektitoiminnan tehostamistoimet, kuten tilaelementtien alihankintaprosessien
kehittäminen ja siirtokelpoisiin tiloihin liittyvien prosessien yhdistäminen vuokraus­
prosesseihin, näkyivät entistä parempana tehokkuutena ja prosessien läpinäkyvyy­
tenä. Uudesta sähköisestä Handyman­työraportointijärjestelmästä, joka nopeuttaa
ja tehostaa työtehtävien suorittamista, järjestettiin pilotti. Työkalu otetaan käyttöön
maaliskuuhun 2013 mennessä. Ympäristöprosessien parissa tehty työ huipentui ISO
14001 ­sertifiointiin. OHSAS 18001 ­sertifiointi aloitettiin. Sivu 25.
32
SEGMENTIT / SUOMI
CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 32
CRAMo vuosikERtoMus 2012
8.3.2013 8.35
hYVÄ TULOS RUOTSISSA
toiminnallisen erinomaisuuden parantamiseen tähtäävät toimet kehittivät asiakaspalvelua,
lyhensivät toimitusaikoja ja kohensivat sisäistä tehokkuutta Ruotsissa. Cramo säilytti selkeän
markkinajohtajuuden ja saavutti hyvän tuloksen vallitseva markkinatilanne huomioon ottaen.
LIIKEVAIhTO LASKI,
EbITA-LIIKEVOITTO VAKAA
PAREMPAA PALVELUA, TEhOKKAAMPAA TOIMINTAA
2012
2011
Muutos %
Liikevaihto, M€
322,4
EBITA, M€
57,6
EBITA, %
17,9
Bruttoinvestoinnit pitkä­
aikaisiin varoihin, M€
55,2
Toimipisteiden määrä
124
Henkilöstö tilikauden
lopussa
793
308,9
4,3
­0,8
58,0
18,8
93,5
128
­41,0
­3,1
791
0,3
Toisella vuosineljänneksellä alkanut uudis­
rakentamisen vähentyminen näkyi kone­
ja laitevuokrauspalveluiden kysynnässä.
Kysyntä säilyi hyvänä Tukholman ja Göte­
borgin alueilla ja Pohjois­Ruotsissa. Vuok­
rausajat lyhenivät yleisesti. Siirtokelpoisten
tilojen kysyntä jatkui vakaana. Sopeutustoi­
mien ansiosta kannattavuus säilyi vuoden
2011 tasolla. Kaluston käyttöasteet olivat
hyvällä tasolla.
LIIKEVAIHTO TUOTERYHMITTÄIN 2012 (2011)
% SEGMENTIN LIIKEVAIHDOSTA
TYÖKALUT 33 (32)
MAANRAKENNUSKONEET 8 (9)
NOSTINKALUSTO 22 (23)
SIIRTOKELPOISET TILAT 31 (29)
VUOKRAUKSEEN LIITTYVÄT
PALVELUT JA MUUT 6 (6)
LIIKEVAIHTO ASIAKASRYHMITTÄIN 2012 (2011)
% SEGMENTIN LIIKEVAIHDOSTA
RAKENNUSTEOLLISUUS 52 (53)
MUU TEOLLISUUS 28 (28)
JULKINEN SEKTORI 15 (15)
KOTITALOUDET 3 (3)
MUUT 2 (2)
Vuonna 2012 Cramo tehosti toimintaansa useilla eri toimilla. Esimerkiksi Malmön
ja Göteborgin alueille avattiin uudet puhelinpalvelukeskukset tavoitteena lyhentää
odotusaikoja ja parantaa kuljetusten koordinointia. Lisäksi nimettiin asiantun­
tijaryhmiä varmistamaan nopeat toimitukset logistiikkakeskuksista. Kaikissa
Tukholman alueen toimipisteissä otettiin käyttöön Lean Management ­johtamis­
malli asiakaspalvelun tehokkuuden ja asiakaslähtöisyyden lisäämiseksi. Uuden
Speed Rental ­konseptin pilotti käynnistettiin. Se parantaa Cramon sisäistä tehok­
kuutta ja nopeuttaa siten vuokrausprosessia.
– Minun ei tarvitse käydä Cramon
toimipisteessä, sillä puheluihini
vastataan nopeasti ja asiantuntevasti ja
laitteet toimitetaan työmaalle viipymättä.
Toimitusten entistä parempi koordinointi
säästää myös luontoa, toteaa JM:n
työmaapäällikkö Emil Norén, joka on
Cramon asiakas Etelä­Malmössä.
PAIKALLISESTI PARAS
-ASEMA VAhVISTUI
Cramo lisäsi yhteistyötä useimpien
suurien asiakkaiden kanssa. Esimer­
kiksi Kiirunassa Cramolla on kolme
toimipistettä niin maan pinnalla
kuin kaivoksessakin. Uusia hanke­
sopimuksia solmittiin muun muassa
Växjön ja Malmön voimalaitoshank­
keissa. Etelä­Ruotsissa markkina­
asemaa vahvistettiin Maskincity i
Oskarshamnin vuokrauskaluston ja
brändin hankinnalla.
– Meillä on positiivisia kokemuksia yh­
teistyöstä Cramon kanssa jo pitkältä
ajalta. He ovat joustavia, kuuntele­
vat asiakkaan vaatimuksia ja pystyvät
hoitamaan monenlaisia palvelusitou­
muksia, kertoo Kjell Olovsson, LKAB
Kirunan KUJ 1365 ­projektijohtaja.
UUSIA TOIMIPISTEITÄ jA PALVELUjA
Cramo esitteli uuden, kaupunkien keskusta­alueille suunnitellun Cramo Express
­toimipistetyypin
Sivu 18 ja ratkaisun, jolla työkohteen kosteutta ja lämpötilaa
voidaan seurata ja hallita matkapuhelimella. Uusia Cramo Express ­toimipisteitä
avattiin Tukholmassa ja Malmössä. Toukokuussa Cramo Ruotsille myönnettiin
OHSAS 18001 ­sertifikaatti.
Sivu 25.
CRAMo vuosikERtoMus 2012
CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 33
SEGMENTIT / RUOTSI
33
8.3.2013 8.35
VAKAAT KANNATTAVAN KASVUN
EdELLYTYKSET VALMIINA NORjASSA
Norjassa vuotta 2012 leimasivat tuloksen parantamiseen tähtäävät muutokset ja
uudelleenjärjestelyt. Cramolla on nyt vahva perusta, jonka ansiosta se on valmis
kasvuun ja toiminnalliseen erinomaisuuteen.
PAINOPISTEALUEINA ASIAKKAAT jA OSAAMINEN
Asiakaspalvelun ja tehokkuuden parantamistoimet jatkuivat. Myyntikoulutusta järjes­
tettiin, organisaatiota kehitettiin, ja uusi toimitusjohtaja aloitti työnsä toukokuussa.
Vuonna 2011 aloitettu tuoteorganisaation vahvistaminen saatiin päätökseen. Stavdal
Utleiesenter AS:n, yhden Oslon alueen johtavista vuokrausyhtiöistä, toiminnot integ­
roitiin Cramon toimintoihin. Joulukuussa Cramo ilmoitti, että se ostaa Lamberts­
sonin ja Kranpunktenin vuokraustoiminnot ja lisää yhteistyötään Peabin kanssa.
– Kun etsimme asiantuntevaa
vuokrauskumppania, Cramo erottui
joukosta ammattitaitoisimpana
ja ennakointikykyisimpänä
ehdokkaana. Cramo ymmärtää
tarpeitamme, ja sillä on kykyä ja halua
kehittää yhteistyötä, kertoo Linda
Milford, joka toimii toimitusketju­
ja hankintakoordinaattorina
Polygonissa, Norjan suurimmassa
vahingontorjuntayhtiössä.
SIIRTOKELPOISTEN TILOjEN TUOTEALUETTA VAhVISTETTIIN
Työmaatilojen ja siirtokelpoisten tilojen organisaatiota vahvistettiin sekä väliaikaisilla
asiantuntijasiirroilla Ruotsista että palkkaamalla uusia työntekijöitä. Ympäristöystä­
välliset ja energiaa säästävät siirtokelpoiset tilaratkaisut otettiin markkinoilla hyvin
vastaan. Markkina­asema sekä työmaatiloissa että siirtokelpoisissa tiloissa vahvistui.
– Mesta päätti ulkoistaa työmaatila­ ja konepalvelut, koska
se on kustannustehokkaampi ratkaisu. Tärkein kriteerimme
oli löytää ammattitaitoinen kumppani, joka toimii asiakasläh­
töisesti ja ymmärtää projektityön haasteet. Cramolta olem­
me saaneet viimeisten seitsemän vuoden aikana erinomais­
ta ja erittäin joustavaa palvelua, joten tulevakin yhteistyö on
varmasti menestyksekästä, toteaa Leif L. Ludvigsen, Mestan
varatoimitusjohtaja.
TEhOKKUUS PARANI
Konsernin uuden toiminnanohjaus­ ja raportointijärjestelmän käyttöönotto saatiin
päätökseen toisella neljänneksellä. Uusi järjestelmä on jo parantanut tehokkuutta ja
läpinäkyvyyttä. Oslon alueelle perustettiin logistiikkakeskus parantamaan työkalujen
tarjontaa, ja kaluston korjaus­ ja ylläpitotoiminnan keskittäminen aloitettiin. Toimin­
taympäristön muutoksiin vastaamiseksi ja kustannustehokkuuden parantamiseksi
toimipisteverkostoa kevennettiin ja kolme toimipistettä suljettiin.
34
SEGMENTIT / NORJA
CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 34
LIIKEVAIhTO jA EbITALIIKEVOITTO PARANIVAT
Liikevaihto, M€
EBITA, M€
EBITA, %
Bruttoinvestoinnit pitkä­
aikaisiin varoihin, M€
Toimipisteiden määrä
Henkilöstö tilikauden
lopussa
2012
2011
84,2
79,3
6,2
5,3
0,9
515,6
6,3
1,1
10,9
31
26,2
34
­58,4
­8,8
223
221
0,9
Muutos %
Rakennustoiminnan ja kone­ sekä laite­
vuokrauksen yleinen vilkastuminen näkyi
liikevaihdossa. Siirtokelpoisten tilojen
kysyntä oli hyvällä tasolla. Cramo jatkoi
edellisvuonna aloitettua sopeutusohjelmaa
ja karsi huonosti kannattavia liiketoimintoja
ja hankkeita. Kannattavuus parani
onnistuneen sopeutusohjelman, tiukan
kulukurin ja piristyneen markkinatilanteen
ansiosta. Kaluston käyttöasteet nousivat
tyydyttävälle tasolle useimmilla alueilla.
LIIKEVAIHTO TUOTERYHMITTÄIN 2012 (2011)
% SEGMENTIN LIIKEVAIHDOSTA
TYÖKALUT 22 (20)
MAANRAKENNUSKONEET 11 (11)
NOSTINKALUSTO 29 (25)
SIIRTOKELPOISET TILAT 26 (28)
VUOKRAUKSEEN LIITTYVÄT
PALVELUT JA MUUT 13 (16)
LIIKEVAIHTO ASIAKASRYHMITTÄIN 2012 (2011)
% SEGMENTIN LIIKEVAIHDOSTA
RAKENNUSTEOLLISUUS 61 (58)
MUU TEOLLISUUS 25 (26)
JULKINEN SEKTORI 9 (9)
KOTITALOUDET 3 (3)
MUUT 3 (4)
CRAMo vuosikERtoMus 2012
8.3.2013 8.35
UUdELLEENjÄRjESTELYT
jATKUIVAT TANSKASSA
Cramo jatkoi organisaation optimointia Paikallisesti paras -strategian mukaisesti. tavoitteena
on toimintojen virtaviivaistaminen. siirtokelpoisten tilojen tuotealueen liiketoiminta kasvoi
tavoitteiden mukaisesti muun muassa kööpenhaminan metron majoitustilaprojektilla.
VAhVAA LIIKEVAIhdON KASVUA,
UUdELLEENjÄRjESTELYT
VAIKUTTIVAT EbITA-LIIKEVOITTOON
2012
2011
Muutos %
Liikevaihto, M€
37,7
EBITA, M€
-5,0
EBITA, %
-13,3
Bruttoinvestoinnit pitkä­
aikaisiin varoihin, M€
2,4
Toimipisteiden määrä
7
Henkilöstö tilikauden
lopussa
97
35,0
­2,1
­6,1
7,8
135,6
5,5
20
­55,4
­65,0
124
­21,8
Liikevaihtoa kasvattivat merkittävät
siirtokelpoisten tilojen myyntitoimitukset,
Kööpenhaminan metroprojektin kanssa
solmittu pitkäaikainen vuokraussopimus ja
siirtokelpoisten toimisto­ ja työmaatilojen
toimitus Esbjergin satama­alueelle. EBITA­
liikevoitto laski uudelleenjärjestelykulujen
ja heikentyneen markkinatilanteen
vuoksi. EBITA­liikevoittoon sisältyy 2,1
miljoonaa euroa uudelleenjärjestelyihin
liittyviä kertaluonteisia kuluja. Kaluston
käyttöasteet olivat hyvällä tasolla lukuun
ottamatta nostinkaluston tuoteryhmää,
jossa hinnat nousivat tuntuvasti. Hinnat
olivat useilla tuotealueilla edelleen
suhteellisen alhaisia.
LISÄÄ TOIMIA KANNATTAVUUdEN jA TEhOKKUUdEN PARANTAMISEKSI
Vuoden 2012 lopussa Cramo ryhtyi lisätoimiin sopeutuakseen Tanskan haas­
taviin markkinaolosuhteisiin. Paikallisesti paras ­strategian mukaisesti yksi­
toista toimipistettä suljettiin ja toiminnot keskitettiin seitsemään toimipisteeseen.
Tärkeimmille toiminta­alueille keskittynyt toimipisteverkosto parantaa kustannus­
tehokuutta ja vähentää välillisiä kuluja. Vuonna 2012 verkosto supistui yhteensä 13
toimipisteellä, koska kaksi toimipistettä suljettiin jo aiemmin. Toimintaa tehostet­
tiin parantamalla kalustonhallintaa ja logistiikkaa sekä keskittämällä hinnoittelua
ja alennusten hallintaa.
hUOMIO TOIMIPISTETASOLLE
Uusi paikallinen tavoitejohtamisen malli ja siihen liittyvä kannustinmalli otettiin
käyttöön. Ne tuovat järjestelmällisyyttä toimipisteiden hallintaan ja lisäävät toimi­
pisteiden läpinäkyvyyttä. Asiakkaat ovat hyötyneet tästä merkittävästi, sillä läpi­
näkyvyys ja kannustinjärjestelmä auttavat ja kannustavat Cramoa toimittamaan
laitteita entistä tehokkaammin.
– Valitsimme Cramon vuokrauspalveluiden
avaintoimittajaksemme Kööpenhaminan
metroprojektissa, koska meillä on hyviä
kokemuksia yhteistyöstä Cramon kanssa.
He ovat toimittaneet meille laitteita ja
tilaratkaisuja useita vuosia. Vaikka meillä on
Cramon kanssa sopimus vain työmaatilojen
toimittamisesta, Cramo toimittaa meille
myös työkaluja ja laitteita, sanoo Kenneth
Møller, tanskalaisen rakennusyhtiö
CG Jensenin johtava projektipäällikkö.
LIIKEVAIHTO TUOTERYHMITTÄIN 2012 (2011)
% SEGMENTIN LIIKEVAIHDOSTA
TYÖKALUT 14 (15)
MAANRAKENNUSKONEET 18 (21)
NOSTINKALUSTO 10 (14)
SIIRTOKELPOISET TILAT 58 (49)
VUOKRAUKSEEN LIITTYVÄT
PALVELUT JA MUUT 0 (0)
LIIKEVAIHTO ASIAKASRYHMITTÄIN 2012 (2011)
% SEGMENTIN LIIKEVAIHDOSTA
RAKENNUSTEOLLISUUS 45 (62)
MUU TEOLLISUUS 7 (5)
JULKINEN SEKTORI 37 (17)
KOTITALOUDET 5 (5)
MUUT 6 (10)
CRAMo vuosikERtoMus 2012
CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 35
LAATU PARANI SIIRTOKELPOISTEN TILOjEN TUOTEALUEELLA
Työmaatilojen laatu nousi erinomaiselle tasolle, kun siirtokelpoisten tilojen ja työmaati­
lojen yhdistetty logistiikkakeskus Kööpenhaminan alueella alkoi toimia täydellä teholla
vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Markkina­asema työmaatiloissa vahvistui, ja siir­
tokelpoisten tilojen kysyntä kasvoi. Cramo esimerkiksi toimitti ensimmäisen vaiheen
majoitus­ ja virkistystiloista Copenhagen Metro Teamin 373 työntekijälle. Tilaelementit
siirrettiin Ruotsista. Sivu 38.
Uusi asiakaslähtöinen organisaatio otettiin käyttöön tammikuussa. Tuoteva­
likoimaa kehitettiin markkinakysynnän mukaisesti keskittyen entistä enemmän
työkaluihin ja hyödyntäen konsernin mittakaavaetuja ja toimintamaiden yhteistyötä.
Tämän ansiosta kalustoa on uudistettu ja laajennettu. Samalla kaluston hallinnan
prosesseja on parannettu.
SEGMENTIT / TANSKA
35
8.3.2013 8.35
MUUTOS hYVÄSSÄ
VAUhdISSA KESKI-EUROOPASSA
vuosi 2012 oli Cramolle keski-Euroopassa muutosten ja uudelleenjärjestelyjen aikaa. toimintojen
muokkaaminen Cramo vuokrauskonseptin ja Paikallisesti paras -strategian mukaisesti pääsi
hyvään vauhtiin. uudistettu rakenne, laajennettu tuote- ja palveluvalikoima sekä kaluston
optimointi ja prosessien yhdenmukaistaminen tehostivat toimintaa ja paransivat asiakaspalvelua.
UUdISTETTU ORGANISAATIO
Liiketoimintamallin muuttamista jatkettiin, ja toimintoja muokattiin kaikkialla Keski­
Euroopassa. Toimipisteverkostoa uudistettiin edelleen, ja toimintoja keskitettiin
vahvoille talousalueille. Saksassa verkostoa laajennettiin neljällä uudella toimipis­
teellä ja viisi pientä kannattamatonta toimipistettä suljettiin. Itävallassa suljettiin
yksi toimipiste, ja Sveitsin liiketoiminnot lopetettiin. Saksan organisaatio yhdistet­
tiin yhdeksi yhtiöksi.
– Arvostamme Theisenin
joustavuutta, kohtuullisia hintoja,
koneiden nopeaa saatavuutta ja
monipuolista asiakaspalvelua.
Tämän vuoksi olemmekin
vaalineet yhteistyösuhdettamme
jo yli kolme vuotta, kertoo
Saule GmbH:n työmaapäällikkö
Andreas Scholtz, joka vastaa
Dresdenin historiallisen
sotamuseon edessä sijaitsevan
Olbrichtplatzin uudistamisesta.
ENNAKOIVA LÄhESTYMISTAPA,
LAAjEMPI VALIKOIMA
Valituilla Paikallisesti paras ­alueilla lisättiin
kalusto­ ja palveluvalikoimaa. Kaksi uutta nostin­
kalustokeskusta avattiin, ja työkaluvalikoimaa
parannettiin. Yhtiö teki uusia rekrytointeja, ja
ennakoivan, asiakaslähtöisen organisaation
käyttöönotto aloitettiin pilottina Münchenissä.
Sivu 18. Muilla alueilla käyttöönottoa aloitettiin.
– Cramon toimipisteet ovat lähellä, joten niihin on
helppo poiketa. Laajennetun tuotevalikoiman ansiosta
saamme kaikki tarvitsemamme laitteet yhdestä
paikasta, ja voimme palauttaa ne aikanaan lähimpään
toimipisteeseen, sanoo Lammel Bau Münchenin
toimitusjohtaja Laura Lammel.
LISÄÄ YhdENMUKAISUUTTA
Kaluston optimointia jatkettiin, ja HR­prosesseja, ­raportointia ja ­seurantaa yhden­
mukaistettiin. Cramon tavoitejohtamisen mallin ja johtamiskäytäntöjen käyttöönotto
aloitettiin asiakaspalvelun ja tulosten parantamiseksi. Sivu 22.
36
SEGMENTIT / KESKI-EUROOPPA
CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 36
LIIKEVAIhTO jA
EbITA-LIIKEVOITTO LASKIVAT
Liikevaihto, M€
EBITA, M€
EBITA, %
Bruttoinvestoinnit pitkä­
aikaisiin varoihin, M€
Toimipisteiden määrä
Henkilöstö tilikauden
lopussa
2012
2011
Muutos %
67,0
-0,2
-0,4
71,2
3,7
5,2
­6,0
­106,4
19,6
88
90,0
96
­78,3
­8,3
327
295
10,8
Yleinen taloudellinen epävarmuus Sak­
sassa ja Itävallassa vähensi maa­ ja
vesirakentamispalveluiden kysyntää,
johon Cramon tuote­ ja palveluvalikoima
on keskittynyt Keski­Euroopassa. Tämä
vaikutti myös liikevaihtoon. Toimintojen
muokkaaminen Cramo Vuokrauskonseptin
mukaisiksi ja toimintojen keskittäminen
Paikallisesti paras ­strategian mukaan
vaikuttivat siirtymäaikana negatiivisesti
sekä liikevaihtoon että kannattavuuteen.
Ankara talvi hidasti rakentamista alku­
vuoden aikana, mikä näkyi myös kannat­
tavuudessa. Kaluston käyttöasteet olivat
suhteellisen hyvällä tasolla.
LIIKEVAIHTO TUOTERYHMITTÄIN 2012 (2011)
% SEGMENTIN LIIKEVAIHDOSTA
TYÖKALUT 8 (10)
MAANRAKENNUSKONEET 79 (74)
NOSTINKALUSTO 11 (11)
SIIRTOKELPOISET TILAT 0 (1)
VUOKRAUKSEEN LIITTYVÄT
PALVELUT JA MUUT 2 (4)
LIIKEVAIHTO ASIAKASRYHMITTÄIN 2012 (2011)
% SEGMENTIN LIIKEVAIHDOSTA
RAKENNUSTEOLLISUUS 46 (46)
MUU TEOLLISUUS 26 (26)
JULKINEN SEKTORI 15 (15)
KOTITALOUDET 4 (4)
MUUT 9 (9)
CRAMo vuosikERtoMus 2012
8.3.2013 8.35
KANNATTAVUUS PARANI
ITÄ-EUROOPASSA
itä-Euroopan markkinoilla Cramo kehitti parempia, asiakkaiden tarpeiden mukaisia
palveluita ja varmisti, että edellytykset toiminnan tehostamiselle ovat olemassa. Markkinaasema vahvistui, ja kannattavuus ja tehokkuus kehittyivät myönteisesti useimmissa maissa.
LIIKEVAIhTO jA
EbITA-LIIKEVOITTO KASVOIVAT
Liikevaihto, M€
EBITA, M€
EBITA, %
Bruttoinvestoinnit pitkä­
aikaisiin varoihin, M€
Toimipisteiden määrä
Henkilöstö tilikauden
lopussa
ASIAKASLÄhTÖISYYS
2012
2011
Muutos %
70,3
6,7
9,6
66,6
1,7
2,6
5,5
293,6
12,5
71
18,0
76
­30,4
­6,6
623
589
5,8
Liikevaihto kehittyi hyvin Venäjällä, Virossa
ja Latviassa. Keski­Euroopan ankara talvi
vähensi rakennustoimintaa ja vuokraus­
palveluiden kysyntää Puolassa, Tsekin
tasavallassa ja Slovakiassa. Kysynnän jat­
kuvan heikentymisen vuoksi Cramo so­
peutti toimintojaan näillä markkinoilla.
Kannattavuutta paransivat aiemmin teh­
dyt sopeutustoimet, korkeammat kalus­
ton käyttöasteet ja hyvä kysyntätilanne
erityisesti Virossa ja Venäjällä.
Venäjällä Cramo vahvisti markkina­asemaansa uudistetun strategian mukaisesti
Pietarissa, Moskovassa, Kalugassa ja Kaliningradissa sekä kansainvälisten raken­
tajien ja teollisuuden investoijien keskuudessa. Vuokrauskaluston, erityisesti työka­
lujen ja siirtokelpoisten tilojen, valikoimaa laajennettiin. Yhtiö kehitti uudenlaisia
tilaelementeistä koostuvia rakennuksia, esimerkiksi esittelytiloihin ja kauppoihin
sopivia tilaelementtejä, joissa on lasinen etuseinä.
Toimintoja laajennettiin avaamalla uusi toimipiste Rostov­on­Donissa Etelä­Venä­
jällä. Taustalla on yhteistyö YIT:n kanssa, joka on yksi Euroopan johtavista rakenta­
misjärjestelmien, rakennus­ ja teollisuuspalveluiden tarjoajista.
Rakenteilla
oleva LNG­
terminaali Puolan
Świnoujściessa,
sivu 106.
LIIKEVAIHTO TUOTERYHMITTÄIN 2012 (2011)
% SEGMENTIN LIIKEVAIHDOSTA
TYÖKALUT 33 (35)
MAANRAKENNUSKONEET 12 (14)
NOSTINKALUSTO 33 (36)
SIIRTOKELPOISET TILAT 12 (9)
VUOKRAUKSEEN LIITTYVÄT
PALVELUT JA MUUT 11 (6)
LIIKEVAIHTO ASIAKASRYHMITTÄIN 2012 (2011)
% SEGMENTIN LIIKEVAIHDOSTA
RAKENNUSTEOLLISUUS 82 (86)
MUU TEOLLISUUS 7 (5)
JULKINEN SEKTORI 2 (2)
KOTITALOUDET 3 (2)
MUUT 6 (5)
YhTEISYRITYS VENÄjÄLLÄ
Lokakuussa 2012 Cramo ilmoitti perustavansa Ramirentin kanssa yhteisyrityksen,
johon osapuolet yhdistävät Venäjän ja Ukrainan liiketoimintansa Kaliningradia
lukuun ottamatta ja josta molemmat osapuolet omistavat 50 %. Yhteisyritys on
tarpeeksi vahva toimija tarjotakseen nykyisille ja uusille asiakkaille entistä houkut­
televamman arvolupauksen ja vauhdittaakseen osaltaan vuokrausmarkkinoiden
kehitystä. Konsernitilinpäätöksessä Venäjän liiketoiminta on luokiteltu myytävänä
olevaksi. Sille kuuluvat varat ja velat on esitetty erillään muista konsernitaseen
varoista ja veloista.
ENNAKOIVA LÄhESTYMISTAPA
Cramo Vuokrauskonseptin käyttöönoton jatkaminen asiakaslähtöisellä ennakoi­
valla lähestymistavalla ja tuotevalikoimaa laajentamalla vahvisti yhtiön markkina­
asemaa Baltian maissa, erityisesti energia­alalla ja infrastruktuurihankkeissa.
Sivut 30, 48 ja 106.
YhdENMUKAISTETUT PROSESSIT
Prosessien yhdenmukaistaminen eteni hyvin Baltian maissa, Venäjällä ja Puolassa, ja
tehokkuutta parannettiin. Puolassa tehokkuuden parantumiseen vaikutti myös uusi
organisaatio, johon sisältyy logistiikkakeskusrakenne ja toiminnallista erinomai­
suutta tukeva IT­alusta. Virossa avattiin yksi uusi toimipiste ja perustettiin koulu­
ja päiväkotiratkaisujen esittelykeskus edistämään siirtokelpoisten tilojen vuokrausta
julkiselle sektorille.
CRAMo vuosikERtoMus 2012
CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 37
SEGMENTIT / ITÄ-EUROOPPA
37
8.3.2013 8.35
STRATEGINEN KULMAKIVI:
VUOKRAUSTOIMIALAN KEhITYKSEN EdISTÄMINEN
INNOVAATIOITA
– Työntekijöiden majoittaminen yhteen paikkaan sen
sijaan, että hajauttaisimme heidät eri puolille
kaupunkia, tuottaa merkittäviä hyötyjä. Yhteishenki
vahvistuu, ja eri työmaiden työntekijät pääsevät
tapaamaan toisiaan. Yhteistyö Cramon kanssa on
sujunut loistavasti, ja kaikki toimitukset ovat tulleet
sovitusti ajallaan. He ovat todellakin täyttäneet
odotuksemme. Elisabetta Mindopi, metroa rakentavan italialaisen
Copenhagen Metro Team (CMT) ­yhtymän PR­koordinaattori
– Yksikään yritys ei voi jäädä lepäämään
laakereillaan: jatkuvaa innovointia tarvitaan
koko ajan. Voimme taata, että Cramon vakiotila­
elementit täyttävät asuintiloille asetettavat
vaatimukset esimerkiksi lämmitysratkaisujen
ja kaupunkiympäristössä vaadittavien melun­
torjuntaratkaisujen osalta. Melko usein yritykset
eivät tiedä, että tällainen väliaikainen vaihto­
ehtokin on olemassa tai miten hyvin se voidaan
räätälöidä heidän erityistarpeisiinsa.
Mads Blom, Cramo Tanskan projektijohtaja
Cityringen on uusi, Kööpenhaminan keskustan
kiertävä metrolinja, jolla on 17 uutta asemaa.
Kahden noin 15,5 kilometriä pitkän yksiraiteisen
metrotunnelin rakentaminen alkoi vuonna 2010.
Kun Cityringen avataan liikenteelle vuonna
2018, se yhdistää nykyisen metron, alueellisen
rautatieverkon ja lähiliikenteen S­junan sekä
lyhentää matka­aikoja merkittävästi.
CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 38
8.3.2013 8.35
Cramo toimittaa yhdessä useiden kumppaneiden kanssa CMT:n
työntekijöille rakennettavan 373 hengen majoitus­ ja virkistys­
alueen tilaratkaisut. Projektiin sisältyy kaikkien eri osa­alueiden
koordinointi alueen etsimisestä, tontin vuokraamisesta,
viranomaisprosessien hoitamisesta ja alueen valmistelutöistä
varsinaisiin rakennustöihin, teiden, kulkuväylien, pysäköinti­
alueiden ja ulkovalaistuksen järjestämiseen sekä 230 tila­
elementin kokoamiseen kahdessa vaiheessa vuosina 2012 ja
2013 ja purkamiseen vuonna 2016.
CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 39
8.3.2013 8.35
jOhdONMUKAINEN jA LÄPINÄKYVÄ
hALLINNOINTI jA OhjAUS
Cramon hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä perustuu suomen lainsäädäntöön ja yhtiön
yhtiöjärjestykseen. konserni noudattaa NAsDAQ oMX Helsinki oy:n sääntöjä ja suomen
listayhtiöiden hallinnointikoodia.
Cramo julkaisee konsernin hallinto­
ja ohjausjärjestelmää koskevan selvi­
tyksen sekä palkka­ ja palkkioselvityksen
Internet­sivuillaan, mistä löytyy lisää tietoa
yhtiön hallinnosta ja ohjauksesta, sisäi­
sestä valvonnasta ja riskienhallinnasta.
www.cramo.com > Sijoittajat > Hallin­
nointi ja ohjaus
Cramon vuosittaiset tilinpäätökset ja
osavuosikatsaukset laaditaan Suomen
lainsäädännön mukaisesti ja julkaistaan
sekä suomeksi että englanniksi. Kansain­
väliset tilinpäätösstandardit (IFRS) otettiin
käyttöön vuonna 2005.
HALLITUSTYÖSKENTELY
VUONNA 2012
Cramon hallitus kokoontuu säännölli­
sesti, noin kerran kuukaudessa, ennalta
sovitun aikataulun mukaisesti. Vuonna
2012 hallitus piti kaksitoista kokousta,
joista yksi oli puhelinkokous ja kolme per
capsulam.
Hallitusta avustaa kaksi pysyvää valio­
kuntaa: tarkastusvaliokunta sekä nimitys­
ja palkitsemisvaliokunta. Hallitus nimittää
keskuudestaan valiokuntien jäsenet ja
puheenjohtajat. Hallitus on vahvistanut
valiokuntien kirjalliset työjärjestykset.
Hallituksen järjestäytymiskokouksessa
23.3.2012 tarkastusvaliokunnan puheen­
johtajaksi valittiin edelleen Eino Halonen
ja jäseniksi Esko Mäkelä ja J.T. Bergqvist.
Tarkastusvaliokunta kokoontui kolme
kertaa vuonna 2012.
NIMITYS - JA
PALKITSEMISVALIOKUNTA
Nimitys­ ja palkitsemisvaliokunta laatii
yhtiökokoukselle esitettävän ehdo­
tuksen hallituksen jäsenten valin­
nasta ja palkitsemisesta. Valiokunta
laatii hallitukselle ehdotuksen toimi­
tusjohtajan nimittämisestä sekä hänen
toimisuhteensa ehdoista. Nimitys­ ja
palkitsemisvaliokunta valmistelee ja arvioi
toimitusjohtajan sekä konsernin johto­
ryhmän palkkioihin ja palkitsemiseen
liittyvät asiat ja huolehtii palkitsemisjär­
jestelmien tarkoituksenmukaisuudesta.
Valiokunta valmistelee myös muita yhtiön
palkitsemisjärjestelmään liittyviä asioita,
mukaan lukien vuositulokseen perustuvat
ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät,
ja suunnittelee edellä mainittujen kannus­
timien kohdentamista Cramon avainhen­
kilöiden kesken. Palkitsemisjärjestelyistä
päätettäessä on huomioitu yrityksen stra­
tegia, strategiset kulmakivet, voitettavat
taistelut ­tavoitteet sekä pitkän aikavälin
taloudelliset tavoitteet. Valiokunta vastaa
varsinaisessa yhtiökokouksessa mahdol­
lisiin palkka­ ja palkkioselvitystä koskeviin
kysymyksiin.
Hallituksen järjestäytymiskokouk­
sessa 23.3.2012 nimitys­ ja palkitsemis­
valiokunnan puheenjohtajaksi valittiin Stig
Gustavson ja jäseniksi Helene Biström,
hALLITUS
TARKASTUSVALIOKUNTA
Cramon hallituksen tehtävät ja velvol­
lisuudet määritellään hallituksen
työjärjestyksessä sekä Konsernin Toimin­
taperiaatteet ­asiakirjassa. Hallituksen
työjärjestystä päivitetään tarvittaessa
vuosittain hallituksen järjestäytymiskoko­
uksen yhteydessä.
Hallitus vastaa Cramo­konsernin hallin­
nosta ja asianmukaisesta johtamisesta.
Hallituksen tehtävänä on lisäksi varmistaa,
että yhtiö noudattaa asiaankuuluvia sääntöjä
ja säädöksiä, yhtiön yhtiöjärjestystä sekä
yhtiökokouksen antamia ohjeita. Hallitus
on vastuussa yhtiön strategisesta kehittä­
misestä sekä liiketoiminnan seurannasta.
Hallitus päättää konsernin keskeisistä
toimintaperiaatteista, vahvistaa liiketoimin­
tastrategian ja talousarvion, tuloslaskelman
ja osavuosikatsaukset. Lisäksi hallitus
päättää muun muassa toimitusjohtajan ja
varatoimitusjohtajan nimittämisestä ja erot­
tamisesta sekä näiden palkkioista, konser­
nirakenteesta, yrityskaupoista sekä yhtiön
taloudesta ja investoinneista.
Tarkastusvaliokunta avustaa halli­
tusta sen valvontatehtävissä. Valiokunta
Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin
mukaisesti seuraa tilinpäätösraportoinnin
prosessia, valvoo taloudellista raportointia,
seuraa konsernin sisäisen valvonnan,
sisäisen tarkastuksen ja riskienhallinnan
järjestelmien tehokkuutta, käsittelee talo­
udelliseen raportointiprosessiin liittyvän
sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan
kuvausta yhtiön julkaisemassa selvityk­
sessä hallinto­ ja ohjausjärjestelmästä.
Tarkastusvaliokunta myös seuraa yhtiön
ja konsernin lakisääteistä tilintarkastusta,
arvioi lakisääteisen tilintarkastajan tai
tilintarkastusyhteisön riippumattomuutta
yhtiöstä, erityisesti tilintarkastettavalle
yhtiölle suunnattujen tilintarkastuk­
seen liittyvien palvelujen osalta, valmis­
telee tilintarkastajan valintaa koskevan
päätösehdotuksen ja arvioi poikkeuk­
sellisten tai merkittävien liiketoimien
vaikutuksia.
HALLITUKSEN JÄSENET VUONNA 2012
HALLITUKSEN JA VALIOKUNTIEN KOKOUSOSALLISTUMINEN
VUONNA 2012
Vuoden 2012 varsinaisessa yhtiökoko­
uksessa hallitukseen valittiin uudelleen
seuraavat henkilöt: Stig Gustavson, Eino
Halonen, Esko Mäkelä, Victor Hartwall
ja Jari Lainio, J.T. Bergqvist ja Helene
Biström. Hallituksen järjestäytymiskokous
valitsi puheenjohtajaksi Stig Gustavsonin
ja varapuheenjohtajaksi Eino Halosen.
Kokousosallistuminen vieressä ja riippu­
mattomuus sivuilla 44–45.
40
CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 40
hallituksen
kokoukset
Tarkastusvaliokunnan
kokoukset
Nimitys- ja
palkitsemisvaliokunnan
kokoukset
Nimi
Asema
Stig Gustavson
Puheenjohtaja
12/12
–
3/3
Eino Halonen
J.T. Bergqvist
Varapuheenjohtaja
Jäsen
11/12
12/12
3/3
3/3
–
–
Helene Biström
Jäsen
11/12
–
3/3
Victor Hartwall
Jäsen
12/12
–
3/3
Jari Lainio
Jäsen
11/12
–
3/3
Esko Mäkelä
Jäsen
12/12
3/3
–
CRAMo vuosikERtoMus 2012
8.3.2013 8.35
CRAMON HALLITUKSEN JÄSENTEN MAKSUPERUSTEISET PALKKIOT VUONNA 2012
hallituksen palkkiot, €
Nimi
Asema
Stig Gustavson
Eino Halonen
J.T. Bergqvist
Helene Biström
Victor Hartwall
Jari Lainio
Esko Mäkelä
Yhteensä
Puheenjohtaja
Varapuheenjohtaja
Jäsen
Jäsen
Jäsen
Jäsen
Jäsen
Osakkeita
Palkkiot
hallitus
yhteensä
34 989
22 493
–
35 011
22 507
35 000
70 000
45 000
35 000
Tarkastusvaliokunta
Nimitys- ja
palkitsemisvaliokunta
–
3 000
3 000
3 000
–
–
hallituspalkkiolla
ostettujen osakkeiden
Yhteensä
määrä, kpl
73 000
48 000
38 000
3 248
2 088
–
17 495
17 505
35 000
–
3 000
38 000
1 624
17 495
17 505
35 000
–
3 000
38 000
1 624
17 495
17 505
35 000
–
3 000
38 000
1 624
17 495
127 461
17 505
162 539
35 000
290 000
3 000
9 000
–
12 000
38 000
311 000
1 624
11 832
Jari Lainio ja Victor Hartwall. Nimitys­ ja
palkitsemisvaliokunta kokoontui kolme
kertaa vuonna 2012.
Yhteenveto Cramon lyhyen ja pitkän aika­
välin kannustinjärjestelmistä sivulla 42.
TOIMITUSjOhTAjA
Vuoden 2012 varsinainen yhtiökokous
vahvisti hallitusten jäsenten vuosipalkkiot
seuraavasti:
• hallituksen puheenjohtaja: 70.000 euroa
• hallituksen varapuheenjohtaja:
45.000 euroa
• muut hallituksen jäsenet: 35.000 euroa
Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa
hallintoa Suomen osakeyhtiölain ja
siihen liittyvän lainsäädännön sekä halli­
tuksen antamien ohjeiden ja määräysten
mukaisesti.
PALKITSEMINEN
Palkitseminen perustuu Cramossa yhtiön
palkitsemisperiaatteisiin. Palkitsemis­
järjestelyistä päätettäessä on otettu
huomioon yhtiön strategia, strategiset
kulmakivet, voitettavat taistelut sekä
pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet.
Jotta palkitseminen on yhteydessä Cramon
taloudelliseen tulokseen, palkitsemisperi­
aatteet perustuvat ennalta määriteltyihin
ja mitattaviin suoritus­ ja tuloskriteereihin.
Hyvin suunniteltujen palkitsemisjärjeste­
lyjen tavoitteena on houkutella ja sitouttaa
yritykseen lahjakkaita työntekijöitä ja
edistää yrityksen taloudellista menestystä.
Kiinteiden palkkojen lisäksi Cramolla
on yhtiön avainhenkilöstölle suunniteltu
kilpailukykyinen palkitsemisjärjestelmä.
Palkkiot perustuvat henkilökohtaisesti
määriteltyyn palkitsemisjärjestelmään,
joka noudattaa paikallisia säädöksiä ja
sisältää kaikki veronalaiset luontoisedut.
Järjestelmä koostuu kahdesta osasta:
vuositulokseen perustuvista kannusti­
mista ja pitkän aikavälin kannustimista.
Osana
palkitsemista
hallitus
päätti kahdesta kannustinjärjes­
telmästä vuonna 2012: One Cramo
Osakeohjelma työntekijöille ja avain­
henkilöiden kannustinjärjestelmä.
HALLITUKSEN PALKKIOT
Palkkiosta 50 % suuruinen osuus suorite­
taan Cramo Oyj:n osakkeina, jotka ostetaan
markkinoilta hallituksen jäsenten puolesta,
ja 50 % suuruinen osuus käteisenä rahana.
Palkkio voidaan maksaa luovuttamalla yhtiön
hallussa olevia omia osakkeita. Jos osak­
keiden hankkimista ei voida toteuttaa yhtiöstä
tai hallituksen jäsenestä johtuvan syyn vuoksi,
maksetaan koko palkkio rahana. Lisäksi
kustakin hallituksen valiokunnan kokouk­
sesta maksettiin 1.000 euron kokouspalkkio.
Hallituksen jäsenet eivät kuulu yhtiön
optio­ohjelmaan, bonusjärjestelmään
eivätkä eläkejärjestelmiin. Hallituksen
jäsenille ei tilikauden aikana myönnetty
palkkiona osakkeita eikä osakkeisiin liit­
tyviä oikeuksia lukuun ottamatta edellä
mainittuja osakkeita
TOIMITUSJOHTAJAN TOIMISUHDE,
PALKAT JA PALKKIOT
Cramon toimitusjohtajalla on kirjallinen
toimisuhdesopimus, jonka hallitus on
hyväksynyt. Kiinteän peruspalkan lisäksi
toimitusjohtajalle maksettavat palkkiot
sisältävät tulokseen perustuvan kannustin­
osuuden, joka on hallituksen päätöksen
mukaisesti sidottu konsernin taloudelli­
siin tavoitteisiin ja/tai henkilökohtaisiin
tavoitteisiin. Vuonna 2012 toimitusjohta­
jalle maksettava enimmäisbonus oli 75 %
peruspalkasta. Toimitusjohtajan palkki­
oihin kuuluvat myös luontoisedut, kuten
auto ja puhelin. Ylimmän johtoryhmän
jäsenenä toimitusjohtaja kuuluu kaikkien
Cramon optio­ohjelmien ja avainhenki­
löiden kannustinjärjestelmien piiriin.
Toimitusjohtajan toimisuhteen irtisa­
nomisaika on 6 kuukautta. Tältä ajalta hän
saa täyttä palkkaa. Työnantajan päättä­
essä toimisuhteen toimitusjohtaja voi olla
lisäksi oikeutettu 18 kuukauden palkkaa
vastaavaan erorahaan.
Toimitusjohtajan eläkeikä on 63 vuotta.
Lakisääteisen eläketurvan lisäksi Cramo
tarjoaa toimitusjohtajalle vapaaehtoisen
eläkevakuutuksen. Vuonna 2012 toimitus­
johtajan vapaaehtoisen eläkejärjestelyn
kustannukset olivat yhtiölle 83.946 euroa.
ELÄKE-EDUT
Cramon johtajat kuuluvat kotimaassaan
paikallisen eläkejärjestelmän piiriin, jossa
eläke määräytyy palvelusvuosien luku­
määrän ja ansiotulojen perusteella laki­
sääteisen järjestelmän mukaisesti.
Suomalainen työeläkejärjestelmä mahdol­
listaa eläkkeelle siirtymisen joustavasti
63–68 vuoden iässä ilman, että oikeutta
täyteen eläkkeeseen rajoitetaan. Konsernin
toimitusjohtaja sekä yksi konsernin johto­
ryhmän jäsen (vuoden 2012 alkupuolella
kaksi konsernin johtoryhmän jäsentä)
kuuluvat vapaaehtoisen eläkejärjestelmän
piiriin. Vapaaehtoinen eläkejärjestelmä on
maksuperusteinen. Vapaaehtoisen eläke­
järjestelyn kustannukset olivat yhtiölle
vuonna 2012 toimitusjohtajan osalta 83.946
euroa ja kolmen johtoryhmän jäsenen osalta
16.098 euroa, yhteensä 100.044 euroa.
TOIMITUSJOHTAJALLE JA KONSERNIJOHDOLLE MAKSETUT PALKAT JA PALKKIOT VUONNA 2012, €
MAKSUPERUSTEINEN*
Nimi
Toimitusjohtaja
Kiinteä
peruspalkka
Tulokseen
perustuvat
kannustimet
Osakeperusteiset
Luontoisedut
palkkiot
Työsuhteen
päättymisen
jälkeiset edut
2012
Yhteensä
2011
Yhteensä
345 993
179 837
27 388
294 656
83 946
931 821
829 928
Konsernin johtoryhmä
1 465 274
239 875
77 871
1 090 350
16 098
2 889 469
3 099 679
Yhteensä
1 811 268
419 712
105 260
1 385 006
100 044
3 821 289
3 929 607
* Maksuperusteinen tarkoittaa, että muuttuvat palkkiot perustuvat vuoden 2011 tulokseen ja ovat maksettu vuonna 2012.
CRAMo vuosikERtoMus 2012
CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 41
HALLINNOINTI JA OHJAUS
41
8.3.2013 8.35
YHTEENVETO CRAMON LYHYEN JA PITKÄN AIKAVÄLIN KANNUSTINJÄRJESTELMISTÄ
Palkitsemistapa
Yhteys strategiaan / suoritukseen
Kohderyhmä
Toteuma vuonna 2012
Tulokseen perustuva
lyhyen aikavälin
kannustinjärjestelmä
• Tavoite on edistää yhtiön strategisten tavoitteiden saavuttamista
luomalla vahva tuloskulttuuri.
Konsernin johtoryhmän
jäsenet, esimiehet ja
avainhenkilöt
Maksuperusteiset
tulokseen perustuvat
palkkiot vuodelta
2012 olivat konsernin
toimitusjohtajalle
179.837 euroa ja
konsernin johtoryhmälle
239.875 euroa. Yhteensä
tulokseen perustuvat
palkkiot olivat 419.712
euroa.
• Järjestelmät on räätälöity konserni­, maa­ tai
tytäryhtiökohtaisesti.
• Hallitus asettaa konsernin ja maakohtaiset tulostavoitteet, joiden
saavuttamiseen johdolle maksettavat palkkiot ovat sidoksissa.
Tavoitteet asetetaan vuosittain, ja mahdollinen palkkio
maksetaan kerran vuodessa tilikauden päättymisen jälkeen.
Vuosibonuksen suuruus määräytyy konsernin taloudellisen
tuloksen perusteella, vuonna 2012 taloudelliset tavoitteet olivat
sidoksissa liiketulokseen (EBITA) ja sidotun pääoman tuottoon
(ROI). Tilikaudella 2012 enimmäisbonukseksi määriteltiin 75 %.
Pitkän aikavälin
kannustimet
avainhenkilöille 2006
(2006A, 2006B ja
2006C), 2009, 2010
ja 2011
• Tavoite on tukea konsernin pitkäaikaisten tavoitteiden
saavuttamista motivoimalla tunnistetut avainhenkilöt
pysymään yhtiössä.
Noin 100 avainhenkilöä
mukaan lukien ylin
johtoryhmä ja muut
konsernin johtoryhmän
jäsenet
Vuonna 2012 merkittiin
yhteensä 448.454
kappaletta 2006C
optioita.
Avainhenkilöiden
pitkän aikavälin
kannustinjärjestelmä
2012
• Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhen­
kilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitouttaa avain­
henkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkei­
den pitkäjänteiseen omistukseen perustuva palkkiojärjestelmä.
Konsernin johtoryhmä ja
muut avainhenkilöt
Vuodelle 2012 asetetun
tavoitteen toteutumisen
aste oli noin 15 %, mikä
johtaa noin 46.000
Cramo Oyj:n osakkeen
palkkioon sisältäen
rahana maksettavan
osuuden.
Kaikki työntekijät
Yhteensä 520 työntekijää
osallistui One Cramo
Osakeohjelmaan 13
maassa. Keskimääräi­
nen kuukausisäästö on
3,27 %.
• Järjestelmän palkkio ansaintajaksolta 2012 perustuu Cramo­
konsernin tunnuslukuun tulos/osake (EPS) ja palkkio maksetaan
keväällä 2015 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana.
Ansaintajakson 2012 perusteella maksettavat palkkiot olisivat
voineet vastata yhteensä enintään noin 330.000 Cramo Oyj:n
osakkeen arvoa.
One Cramo
Osakeohjelma
työntekijöille 2012
• Tavoitteena on kannustaa Cramo­konsernin työntekijöitä ryhtymään
yrityksen osakkeenomistajiksi sekä palkita heitä yrityksen
tavoitteiden mukaan toimimisesta. Tavoitteena on myös vahvistaa
yhteyttä Cramon osakkeenomistajien ja työntekijöiden välillä.
• Enimmäissäästön määrä kuukaudessa on 2−5 % kunkin
osallistujan bruttokuukausipalkasta. Säästökauden kaikkien
säästöjen kokonaismäärä voi olla enintään 4 miljoonaa euroa.
konsernitilinpäätös, liite 28, sivut 88–89 ja www.cramo.com > suomi > sijoittajat > Hallinnointi ja ohjaus
TALOUdELLISEEN RAPORTOINTIPROSESSIIN LIITTYVÄ SISÄINEN
VALVONTA jA RISKIEN hALLINTA
Taloudelliseen raportointiin liittyvä sisäinen
valvonta on osa Cramon sisäisen valvonnan
kokonaisuutta. Kokonaisvaltainen riskien­
hallinta (Enterprise Risk Management,
ERM) on olennainen osa konsernin sisäisen
valvonnan sekä seuranta­ ja valvontajär­
jestelmien rakennetta. Konsernin sisäisen
valvonnan ja riskienhallinnan politiikoissa
määritellään yksityiskohtaisesti sisäisen
valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteet,
työnjako ja toimintaperiaatteet.
Taloudelliseen raportointiprosessiin liit­
tyvien sisäisen valvonnan ja riskienhal­
linnan järjestelmien tavoitteena on taata
riittävällä varmuudella taloudellisen rapor­
toinnin luotettavuus, ja se, että tilinpäätös on
laadittu lainsäädännön, kansainvälisten tilin­
päätösstandardien (IFRS) ja muiden listayh­
tiöille asetettujen vaatimusten mukaisesti.
TALOUSRAPORTOINTIPROSESSI
Konsernin raportointi perustuu Hyperion
konsolidointi­ ja raportointijärjestelmään,
42
CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 42
joka tukee yhteisten kontrollivaatimusten
noudattamista kaikissa konsernille rapor­
toivissa tytäryhtiöissä ja juridisissa yksi­
köissä. Tytäryhtiöt syöttävät lukunsa
raportointijärjestelmään konsolidointia
varten. Raportoituja lukuja tarkastel­
laan sekä tytäryhtiöissä että konsernin
taloushallinnossa. Konsernin talous­ ja
kehittämistoiminto ylläpitää yhteistä tili­
karttaa. Tavoite on, että kaikki Cramo­
maat jakavat samat liiketoiminta­ ja
talousraportointiprosessit.
Taloudellisen raportoinnin prosessi ja
menettelytavat on harmonisoitu konser­
nitasolla toimivien maacontrollerien
toimesta, joiden päivittäinen toiminta
parantaa taloudellisen raportoinnin
luotettavuutta.
ROOLIT JA VASTUUT
Hallitus kantaa lopullisen vastuun siitä,
että talousraportointiin liittyvä sisäinen
valvonta on asianmukaisesti järjestetty.
Hallitus valvoo ja hyväksyy vuosittain tilin­
päätöksen ja osavuosikatsaukset. Tarkas­
tusvaliokunta avustaa hallitusta sisäisen
valvonnan ja riskienhallinnan peri­
aatteiden tehokkuuden seurannassa.
Tarkastusvaliokunta valvoo tilipäätös­
ja taloudellista raportointiprosessia,
jotta tilinpäätös ja siihen liittyvät tiedot
olisivat laadukkaita ja ehyitä. Toimitus­
johtaja ja tytäryhtiöiden johtajat vastaavat
tilinpäätösraportointiin liittyvän sisäisen
valvonnan toteuttamisesta. Tässä tehtä­
vässä heitä tukevat konsernin talous­
ja rahoitusjohtaja, konsernin talous­ ja
kehittämistoiminto sekä tytäryhtiöiden
talousosastot.
Konsernin toimitusjohtaja on
vastuussa tehokkaan valvontaympäristön
ylläpitämisestä. Hän huolehtii sisäisen
valvonnan ja riskienhallinnan prosessien
viemisestä käytäntöön ja vastaa niiden
operatiivisesta tehokkuudesta. Toimitus­
johtaja huolehtii, että kirjanpitokäytännöt
noudattavat lakeja ja että yhtiön taloutta
hoidetaan luotettavasti ja asiantunte­
vasti. Johto jakaa vastuuta yksityiskohtai­
sempien toimintatapojen käyttöönotosta
eri yksiköiden ja funktioiden vastuuhen­
kilölle. Konsernin johto ja henkilöstö
CRAMo vuosikERtoMus 2012
8.3.2013 8.35
edistävät taloudellisen raportointipro­
sessin tehokasta sisäistä valvontaa omalla
toiminnallaan.
RISKIEN ARVIOINTI JA
VALVONTATOIMENPITEET
Taloudellisen raportointiprosessin riskien
tunnistamiseksi Cramo on määritellyt talou­
dellisen raportoinnin tavoitteet. Cramon
riskiarviointiprosessin tarkoituksena on
taloudellisen raportointiprosessin riskien
tunnistaminen ja analysointi sekä riskin­
hallintakeinojen määrittäminen. Riskiarvi­
ointiprosessiin sisältyy myös mahdollisten
väärinkäytösten aiheuttamat vaikutukset.
Taloudellisen raportointiprosessin
riskien hallitsemiseksi valvontatoimen­
piteitä asetetaan organisaation kaikille
tasoille. Taloushallinnon henkilöstö
on erityisen merkittävässä asemassa,
sillä heidän vastuullaan olevat kontrol­
litoimenpiteet kohdistuvat moniulottei­
sesti konsernin liiketoimintayksikköihin
ja toimintoihin. Esimerkkejä Cramolla
käytössä olevista valvontatoimenpi­
teistä ovat mm. hyväksymismenettelyt,
varmistukset, täsmäytykset, operatiivisen
toiminnan arvioinnit, omaisuuden turvaa­
minen ja tehtävien eriyttäminen.
VALVONTA
Taloudelliseen raportointiprosessiin liit­
tyvän sisäisen valvonnan tehokkuuden
varmistamiseksi valvontaa suorittavat
hallitus, tarkastusvaliokunta, toimitusjoh­
taja, talous­ ja rahoitusjohtaja, konsernin
talous­ ja kehittämistoiminto, sisäinen
tarkastus, konsernin johtoryhmä, tytäryhti­
öiden johtajat sekä controllerit. Seurantaa
toteutetaan jatkuvan seurannan muodossa
osana päivittäisiä työtehtäviä tai erillisinä
toimeksiantoina tai näiden yhdistelmänä.
YLEINEN KEHITTÄMINEN
VUONNA 2012
Osana konsernin strategian päivittämistyötä
keväällä 2012, konsernin johtoryhmä arvioi
myös strategisia ja toiminnallisia riskejä.
Analysoituja kysymyksiä olivat muun muassa
konsernin taloudellisen toimintaympäristön
kehitykseen liittyvät riskit, erilaisten mark­
kinakohtaisten riskien arviointi ja Cramon
asemointi eri markkinoilla sekä konsernin
strategian ja voitettavien taistelujen imple­
mentointiin liittyvien riskien arviointi.
Riskinäkökulma huomioitiin myös toimipis­
tekohtaista menestymistä arvioitaessa.
Vuonna 2012 Cramo jatkoi myös One
Cramo Enterprise Rental ­sovelluksen
käyttöönottoa ja paransi edelleen Cramo
Business Intelligence ­raportointityökalua
konsernin raportoinnin kehittämiseksi ja
yhtenäistämiseksi.
CRAMo vuosikERtoMus 2012
CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 43
TALOUDELLISEN
RAPORTOINTIPROSESSIN
KEHITTÄMINEN VUONNA 2012
Vuonna 2012 konsernin talous­ ja kehittä­
mistoiminto otti käyttöön maacontroller­
mallin. Päivitetyn strategian mukaisesti
konsernin talous­ ja kehittämistoiminto
keskittyi erityisesti harmonisoidun tavoi­
tejohtamisen mallin käyttöönottoon
toimipistetasolla eri maissa. Jatkona
toimipistetason avaintulosmittareiden
yhdenmukaistamiselle vuonna 2011,
toimipistetason operatiiviset ja taloudel­
liset mittarit läpikäytiin vielä uudelleen
vuonna 2012, jotta ne olisivat mahdol­
lisimman hyvin konsernin strategisten
kulmakivien ja voitettavien taistelujen
mukaiset. Suomi toimi pilottina tavoite­
johtamisen mallin käyttöönotossa keväällä
2012, jonka jälkeen konsernitasoinen malli
määriteltiin ja sen käyttöönotto aloitet­
tiin Norjassa ja Saksassa. Vuonna 2013
tavoitejohtamisen mallin käyttöönotto
jatkuu kaikissa maissa.
Konsernin sisäinen tarkastus jatkoi
operatiivisten avainprosessien arviointia
valituissa maayhtiöissä sisäisen valvonnan
edelleen kehittämiseksi. Lisäksi suori­
tettiin näiden arviontien jälkiseurantaa
tarpeen mukaan. Toimipistetason sisäisiä
tarkastuksia jatkettiin edellisten vuosien
tapaan.
VUODEN 2013 KESKEISET
TAVOITTEET
Vuoden 2013 keskeisiä tavoitteita ovat
tehokas liiketoiminnan ohjaus sekä
sisäisen ja ulkoisen raportoinnin eheys.
Painopistealueisiin kuuluu tavoitejohta­
misen edelleen parantaminen erityisesti
toimipistetasolla sekä konsernin pääoman
käytön optimointi. Liiketoiminnan suori­
tuskykyä seurataan ja ohjataan yhden­
mukaisten tunnuslukujen ja ennakoivien
indikaattorien avulla. Pääoman käyttöä
valvovat konsernin kalustonhallinta sekä
konsernin talous­ ja kehittämistoiminto.
Lisäksi konsernin talous­ ja kehittämistoi­
minto päivittää jatkuvasti taloushallinnon
käsikirjaa osana taloudellisen rapor­
toinnin vahvistamista.
Vuonna 2013 sisäisen valvonnan kehit­
tämiseen kuuluu edelleen myös valittujen
tytäryhtiöiden kontrollien tarkastus. Arvi­
oitavien tytäryhtiöiden valinta tapahtuu
riskiperusteisesti, ja arviointeja toteut­
tavat talousjohto ja maacontrollerit sekä
konsernin sisäinen tarkastus. Havaintojen
perusteella suunnitellaan ja toteutetaan
parannustoimia, jotka edistävät edelleen
sisäisen valvonnan toimivuutta. Lisäksi
konsernin talous­ ja kehittämistoimin­
nossa suoritetaan kontrollien itsearviointi.
Toimipisteiden sisäistä tarkastusta jatke­
taan jatkuvana valvontamenettelynä.
SISÄPIIRIASIOIdEN hALLINTO
Cramo noudattaa NASDAQ OMX Helsinki
Oy:n sisäpiirisääntöjä. Yhtiön sisäiset
sisäpiirisäännöt päivitetään säännöllisesti
sekä asetetaan kaikkien pysyvien sisäpii­
riläisten sekä työntekijöiden nähtäville.
Euroclear Finland Oy pitää sisäpiirirekis­
teriä Cramon pysyvistä sisäpiiriläisistä.
Cramo edellyttää henkilöstöltään ja
yhteistyökumppaneiltaan sisäpiirisään­
töjen noudattamista. Sisäpiiriasioiden
hoidosta ja valvonnasta vastaa talous­ ja
rahoitusjohtaja.
TILINTARKASTAjAT
Yhtiöllä on vähintään yksi ja enintään
kaksi tilintarkastajaa, joiden on oltava
Keskuskauppakamarin hyväksymiä tilin­
tarkastajia (KHT) tai tilintarkastusyhtei­
söjä. Tilintarkastajien toimikausi päättyy
valintaa seuraavan varsinaisen yhtiö­
kokouksen päättyessä. Jos varsinainen
yhtiökokous valitsee ainoastaan yhden
tilintarkastajan eikä tämä ole Keskuskaup­
pakamarin hyväksymä tilintarkastusyh­
teisö, on valittava yksi varatilintarkastaja.
Varsinaisessa yhtiökokouksessa
23.3.2012 valittiin yhtiön tilintarkastajaksi
vuonna 2013 pidettävän varsinaisen yhtiö­
kokouksen päättymiseen asti KHT­yhteisö
Ernst & Young Oy, joka on nimittänyt päävas­
tuulliseksi tilintarkastajaksi KHT Erkka
Talvingon. Ernst & Young Oy on toiminut
yhtiön tilintarkastajana vuodesta 2006.
TILINTARKASTAJIEN PALKKIOT
1 000 €
2012
2011 Muutos , %
Tilintarkastuspalkkiot
887
710
24,9
Veroneuvonta
152
180
­15,5
Muut palvelut
Yhteensä
55
906
­93,9
1 094
1 796
-39,1
HALLINNOINTI JA OHJAUS
43
8.3.2013 8.35
hALLITUS
31.12.2012
44
CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 44
Stig Gustavson
J.T. Bergqvist
Helene Biström
Hallituksen puheenjohtaja
vuodesta 2007, hallituksen
jäsen vuodesta 2006. Nimitys­
ja palkitsemisvaliokunnan
puheenjohtaja.
S. 1945, Suomen kansalainen,
vuorineuvos, tekniikan
kunniatohtori (h.c.), DI
Keskeinen työkokemus:
Toimitusjohtaja ja konsernijohtaja,
Konecranes Oyj 1994–2005;
Toimitusjohtaja, KONE
Nosturidivisioona 1988–1994;
useita johtotehtäviä suomalaisissa
suuryrityksissä 1969–1988
Muut luottamustehtävät:
Hallituksen puheenjohtaja:
Konecranes Oyj, Svenska
Handelsbanken AB (publ), Suomen
Aluepankki, Tekniikan Akatemia
­säätiö, Ahlström Capital Oy,
ÅR Packaging AB
Hallituksen varapuheenjohtaja:
Mercantile Oy, Dynea Oy
Hallintoneuvoston jäsen:
Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö
Varma
Senior Regional Advisor:
IK Investment Partners
Cramon osakkeita 31.12.2012:
113.688 (31.12.2011: 110.440)
Yhtiöstä ja suurimmista
osakkeenomistajista riippumaton.
Hallituksen jäsen vuodesta 2011.
Tarkastusvaliokunnan jäsen.
S. 1957, Suomen kansalainen,
tekniikan tohtori
Keskeinen työkokemus:
Konsernijohtaja, K. Hartwall Oy
Ab 2009–2012; Puolipäivätoiminen
hallituksen puheenjohtaja,
Elektrobit Oyj 2006–2008;
Johtokunnan jäsen, Nokia
2002–2005; Johtokunnan
strategiakomitean jäsen,
Nokia 2001–2005; Globaalien
liiketoimintayksiköiden johtaja,
Nokia Networks 2000–2005
Muut luottamustehtävät:
Hallituksen puheenjohtaja:
K. Hartwall Oy Ab, Norvestia Oyj,
AinoActive Oy
Hallituksen jäsen: Ascom Holding
AG, Hartwall Capital Oy
Strategista konsultointia useissa
teollisuusyrityksissä
Cramon osakkeita 31.12.2012:
10.000 (31.12.2011: 816)
Yhtiöstä riippumaton, mutta
ei riippumaton suurimmista
osakkeenomistajista.
Hallituksen jäsen
vuodesta 2011. Nimitys­ ja
palkitsemisvaliokunnan jäsen.
S. 1962, Ruotsin kansalainen, DI.
Norrenergi AB:n toimitusjohtaja
Keskeinen työkokemus:
Pan Europe ­liiketoiminnan
johtaja, Vattenfall AB 2009–2010;
Johtoryhmän jäsen, Vattenfall
2007–2010; Business Group
Nordic johtaja, Vattenfall 2007–
2008; Pohjolan johtaja, Vattenfall
Lämpö 2004–2007
Muut luottamustehtävät:
Hallituksen jäsen: KTH Kungliga
Tekniska Högskolan, Svensk
Fjärrvärme
Cramon osakkeita 31.12.2012:
3.440 (31.12.2011: 816)
Yhtiöstä ja suurimmista
osakkeenomistajista riippumaton.
CRAMo vuosikERtoMus 2012
8.3.2013 8.35
Vasemmalta oikealle
Esko Mäkelä
Victor Hartwall
Helene Biström
Stig Gustavson
J.T. Bergqvist
Jari Lainio
Eino Halonen
”Riippumattomalla” tarkoite­
taan, ettei hallituksen jäse­
nellä ole jäsenyyttään lukuun
ottamatta olennaista suhdetta
Cramoon ja että jäsen on riip­
pumaton yhtiön merkittävistä
osakkeenomistajista.
Eino Halonen
Victor Hartwall
Jari Lainio
Esko Mäkelä
Hallituksen varapuheenjohtaja
vuodesta 2007, hallituksen
jäsen vuodesta 2003.
Tarkastusvaliokunnan
puheenjohtaja.
S. 1949, Suomen kansalainen,
rahoitusneuvos, ekonomi
Keskeinen työkokemus:
Toimitusjohtaja, Keskinäinen
Henkivakuutusyhtiö Suomi
2000–2007
Muut luottamustehtävät:
Hallituksen jäsen: Metsäliitto
Osuuskunta
Cramon osakkeita 31.12.2012:
14.343 (31.12.2011: 12.255)
Yhtiöstä ja suurimmista
osakkeenomistajista riippumaton.
Hallituksen jäsen
vuodesta 2010. Nimitys­ ja
palkitsemisvaliokunnan jäsen.
S. 1966, Suomen kansalainen,
KTM
K. Hartwall Invest Oy Ab:n
toimitusjohtaja
Keskeinen työkokemus:
Varatoimitusjohtaja, Lankapaja
Oy 2001–2006; Laskentapäällikkö,
K. Hartwall Oy Ab 1999–2001;
Tuotepäällikkö, K. Hartwall Oy Ab
1995–1999
Muut luottamustehtävät:
Hallituksen puheenjohtaja:
Lankapaja Oy
Hallituksen jäsen: K. Hartwall
Oy Ab, K. Hartwall Invest Oy Ab,
Malmgårdin Panimo
Cramon osakkeita 31.12.2012:
38.477 (31.12.2011: 36.853)
Yhtiöstä riippumaton, mutta
ei riippumaton suurimmista
osakkeenomistajista.
Hallituksen jäsen
vuodesta 2009. Nimitys­ ja
palkitsemisvaliokunnan jäsen.
S. 1955, Suomen kansalainen,
rakennusmestari
Toimitusjohtaja, Lainio &
Laivoranta Oy; Toimitusjohtaja,
Rakennustoimisto Lainio &
Laivoranta Oy
Keskeinen työkokemus:
Toimitusjohtaja,
Rakennustoimisto Laivoranta Oy
1989–1994; Teknillinen johtaja,
Rakennustoimisto Laivoranta
Oy 1986–1989; Toimitusjohtaja
Rakennustoimisto Lainio &
Laaksonen Oy 1982–1986
Muut luottamustehtävät:
Hallituksen puheenjohtaja:
Rakennusteollisuus RT,
Lounais­Suomi
Hallituksen jäsen: Turun
Rakentamistaidon edistämissäätiö
Cramon osakkeita 31.12.2012:
5.916 (31.12.2011: 4.292)
Yhtiöstä ja suurimmista
osakkeenomistajista riippumaton.
Hallituksen jäsen vuodesta 2007.
Tarkastusvaliokunnan jäsen.
S. 1943, Suomen kansalainen, DI,
MBA, teollisuusneuvos
Keskeinen työkokemus:
Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja,
YIT Oyj 1987–2006
Muut luottamustehtävät:
Hallituksen puheenjohtaja:
Everalis Oy
Hallituksen jäsen: Convergens Oy
Cramon osakkeita 31.12.2012:
10.693 (31.12.2011: 9.069)
Yhtiöstä ja suurimmista
osakkeenomistajista riippumaton.
CRAMo vuosikERtoMus 2012
CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 45
Mika Puittinen
Hallituksen sihteeri
(ei hallituksen jäsen)
HALLITUS
45
8.3.2013 8.35
jOhTORYhMÄ
31.12.20121
Vesa Koivula
Syntymävuosi: 1954,
Suomen kansalainen
DI, Tampereen teknillinen
korkeakoulu
Asema:
Toimitusjohtaja vuodesta 2003
Cramon palveluksessa
vuodesta 2003
Keskeinen työkokemus:
Toimitusjohtaja, Fiskars Inha,
Ähtärin tehtaat 2001−2003 ja
varatoimitusjohtaja 1995−2001;
Toimitusjohtaja, Morus Oy
1992−1995
Muut luottamustehtävät:
Hallituksen jäsen: Marinetek Oy,
ERA (European Rental Association)
Cramon osakkeita 31.12.2012:
122.744 (31.12.2011: 120.144).
Göran Carlson2
Martti Ala­Härkönen
Erik Bengtsson
Tatu Hauhio
Syntymävuosi: 1958,
Ruotsin kansalainen
Tekniikan opinnot Lundin
yliopistossa Ruotsissa
Asema:
Varatoimitusjohtaja vuodesta 2006
Konsernin johtoryhmän jäsen
vuodesta 2006
Cramon palveluksessa
vuodesta 2005
Keskeinen työkokemus:
Konsernijohtaja, Cramo AB 2005;
Johtaja, FläktWoods Group
2002−2004; Toimitusjohtaja,
Electrolux South Africa 1998–2001;
Konsernijohtaja, The Lux
Group1993−1998; Toimitus­
johtaja, Lux France 1991−1993;
Toimitusjohtaja, Electrolux
Philippines1986−1991;
Toimitusjohtaja, Electrolux Far
East1984−1986
Cramon osakkeita 31.12.2012:
63.758 (31.12.2011: 63.758).
Syntymävuosi: 1965,
Suomen kansalainen
KTT, TkL
Asema:
Talous­ ja rahoitusjohtaja
vuodesta 2006
Konsernin johtoryhmän
jäsen vuodesta 2006
Cramon palveluksessa
vuodesta 2006
Keskeinen työkokemus:
Talousjohtaja, WM­data Oy
2004−2006; Johtaja, liiketoiminnan
kehitys, CFO, Novo Group Oyj
1998–2003; Rahoituspäällikkö,
emissiopäällikkö, Postipankki Oy
1995–1998
Cramon osakkeita 31.12.2012:
57.203 (31.12.2011: 61.203).
Syntymävuosi: 1969,
Ruotsin kansalainen
DI
Asema:
Johtaja, Ruotsi vuodesta 2008
Konsernin johtoryhmän jäsen
vuodesta 2008
Cramon palveluksessa
vuodesta 2005
Keskeinen työkokemus:
Itäisen alueen päällikkö,
Cramo Sverige AB 2005–2008;
Myyntipäällikkö, Toyota material
handling (BT Svenska) 2001–2005;
Tuotantoinsinööri, kenttämyynti,
Parker Hannifin 1995–2001
Cramon osakkeita 31.12.2012:
1.000 (31.12.2011: 1.000).
Syntymävuosi: 1970,
Suomen kansalainen
KTM, Helsingin
kauppakorkeakoulu
Asema:
Johtaja, Suomi vuodesta 2006
Konsernin johtoryhmän jäsen
vuodesta 2006
Cramon palveluksessa
vuodesta 2004
Keskeinen työkokemus:
Projektivuokrauksen ja
ulkomaantoimintojen johtaja,
RK­konserni, 2004−2005;
Kehitysjohtaja, Suomen
Projektivuokraus Oy 2003;
IT­konsultti, laatu­ ja
riskienhallintatehtävät,
Cap Gemini Oy 1997−2002
Muut luottamustehtävät:
Hallituksen puheenjohtaja:
Teknisen Kaupan
Rakennuskonejaosto
Cramon osakkeita 31.12.2012:
13.432 (31.12.2011: 13.432).
1) konsernin uusi johtoryhmä astui voimaan 1.2.2013. sivu 55 katsauskauden jälkeiset olennaiset tapahtumat.
2) Göran Carlson on päättänyt siirtyä konsernin ulkopuolisen yrityksen palvelukseen keväällä 2013.
46
CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 46
CRAMo vuosikERtoMus 2012
8.3.2013 8.35
Vasemmalta oikealle
Tatu Hauhio
Erik Bengtsson
Martti Ala­Härkönen
Vesa Koivula
Göran Carlson
Jarmo Laasanen
Martin Holmgren
Dirk Schlitzkus
Per Lundquist
Martin Holmgren
Jarmo Laasanen
Per Lundquist
Dirk Schlitzkus
Syntymävuosi: 1967,
Ruotsin kansalainen
B.Sc. (Business Administration),
Karlstadin yliopisto
Asema:
Johtaja, kalustohallinta/kone­
ja laitevuokraus vuodesta 2009
Konsernin johtoryhmän jäsen
vuodesta 2009
Cramon palveluksessa
vuodesta 2003
Keskeinen työkokemus:
Nostinkaluston ja rakennus­
koneiden tuotepäällikkö,
Cramo AB 2003–2008;
Kehityspäällikkö, Telia Mobile
2000–2003; Hankintapäällikkö,
ABB 1998–2000; Työmaapäällikkö,
Platzer Bygg 1989–1995
Cramon osakkeita 31.12.2012:
3.000 (31.12.2011: 3.000).
Syntymävuosi: 1950,
Suomen kansalainen
MBA
Asema:
Johtaja, Venäjä ja Baltian maat,
vuodesta 2006
Konsernin johtoryhmän jäsen
vuodesta 2006
Cramon palveluksessa
vuodesta 2004
Keskeinen työkokemus:
Toimitusjohtaja, Cramo Suomi
Oy 2004−2005; Toimitusjohtaja,
Addsoft Solutions Oy 2001−2004;
Toimitusjohtaja, Koillis­Euroopan
aluepäällikkö, apulaisjohtaja,
Getronics Oy/Corp. 1998−2001;
Palvelujohtaja, toimitusjohtaja,
Olivetti Oy 1992−1998; Myynti­
päällikkö, myyntijohtaja,
Unisys Oy 1980−1992
Cramon osakkeita 31.12.2012:
3.111 (31.12.2011: 3.611).
Syntymävuosi: 1967,
Ruotsin kansalainen
DI, teknillinen korkeakoulu,
Linköpingin yliopisto
Asema:
Tietohallintojohtaja vuodesta 2010
Konsernin johtoryhmän jäsen
vuodesta 2010
Cramon palveluksessa vuodesta 2010
Keskeinen työkokemus:
Tietohallintojohtaja/IT­johtaja, Toyota
Material Handling Group 2004–2010;
Avainasiakaspäällikkö, Sogeti AB
2000–2004; Projektipäällikkö/
systeemiarkkitehti, Cap Gemini
Telecom, Media Lab Atherton CA
USA 1999–2000; Projektipäällikkö/
systeemiarkkitehti, Cap Gemini
Sverige AB 1996–1999;
Tutkimusinsinööri, Linköpingin
yliopistollinen sairaala 1993–1996
Cramon osakkeita 31.12.2012:
0 (31.12.2011: 0).
Syntymävuosi: 1964,
Saksan kansalainen
Asianajaja,
Julius­Maximilians­yliopisto,
Würzburg, Germany
Asema:
Johtaja, Keski­Eurooppa,
vuodesta 2011
Konsernin johtoryhmän
jäsen vuodesta 2011
Cramon palveluksessa
vuodesta 2011
Keskeinen työkokemus:
Hallituksen jäsen, Theisen
Baumaschinen AG vuodesta
2007; Toimitusjohtaja, Theisen
Baumaschinen ­konserni
vuodesta 1998; Lakimies, Theisen
Baumaschinen ­konserni
1994−1998
Cramon osakkeita 31.12.2012:
0 (31.12.2011: 0).
CRAMo vuosikERtoMus 2012
CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 47
JOHTORYHMÄ
47
8.3.2013 8.35
Cramo started the cooperation
Cramo aloitti yhteistyön aitaamalla
by fencing the site and providing
alueen ja toimittamalla sinne kulun­
an entry control system. Since
valvontajärjestelmän. Tämän jälkeen
then 45 office units, dozens of
työmaalle on toimitettu 45 toimisto­
locker rooms, four sanitary units
yksikköä, kymmeniä pukukoppeja,
and 15 containers have been
neljä saniteettiyksikköä ja 15 konttia,
delivered, and a canteen for
ja alueelle on rakennettu työmaa­
workers has been built. Cramo
ruokala. Lisäksi Cramo toimittaa
also provides different access
työmaalle erilaista nostinkalustoa,
equipment, scaffolding, material
rakennustelineitä, tavaranostimia,
hoists, suspended platforms and
riipputelineitä ja lämmityslaitteita.
heating equipment.
CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 48
8.3.2013 8.35
STRATEGINEN KULMAKIVI:
VAKIINTUNEIdEN MARKKINOIdEN jA KASVUMARKKINOIdEN YhdISTÄMINEN LIIKETOIMINNASSA
PARhAITA KÄYTÄNTÖjÄ
– Koska toimimme alihankkijana kansainvälisissä
projekteissa, hyödymme suuresti yhteistyöstä
kansainvälisesti tunnettujen kone­ ja laite­
toimittajien kanssa. Asiakkaamme voivat luottaa
siihen, että meillä on koko projektin ajan käytet­
tävissämme kaikki tarvittavat, modernit koneet
ja laitteet. Ando Valk, Merko Ehitus Eesti AS:n projektipäällikkö
– Hyödynnämme asiantuntemustamme ja
parhaita käytäntöjämme erilaisilla markkinoilla,
esimerkiksi Suomessa, Ruotsissa ja Virossa.
Näin varmistamme erinomaisen laatu­ ja
palvelutason, laajan tuote­ ja palveluvalikoiman
sekä hyväksi havaittujen, yhdenmukaisten
prosessien noudattamisen.
Rait Mõtsmees, Cramo Viron myyntipäällikkö
Virolaisen Irun voimalan jätteen­
polttoyksikön rakentaminen alkoi
vuonna 2010. Uusi yhdistetty lämpö­ ja
sähkövoimala otetaan käyttöön vuonna
2013, ja se pystyy hyödyntämään jopa
220.000 tonnia jätettä vuodessa.
Suunnitelmien mukaan voimalan
lämmöntuotantokapasiteetti on 50 MW
ja sähköntuotantokapasiteetti 17 MW.
CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 49
8.3.2013 8.35
TALOUdELLINEN KATSAUS
SISÄLTÖ
51
56
57
58
59
60
61
96
97
98
99
103
103
50
hALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
Liiketoiminnan keskeiset
tunnusluvut
Konsernitase
Konsernin tuloslaskelma
Laskelma konsernin
oman pääoman muutoksista
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
EMOYhTIÖN TILINPÄÄTÖS
Emoyhtiön tase
Emoyhtiön tuloslaskelma
Emoyhtiön rahoituslaskelma
Emoyhtiön tilinpäätöksen
liitetiedot
ALLEKIRjOITUKSET
TILINTARKASTUSKERTOMUS
SISÄLTÖ
CRA_AR_2012_FIN_s2-50_0403.indd 50
61
Liite 1.
Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet
69
Liite 2.
Segmenttiraportointi
71
Liite 3.
Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet
72
Liite 4.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
72
Liite 5.
Myytävänä oleviksi luokitellut omaisuuserät
73
Liite 6.
Liikearvon ja muun taloudelliselta vaikutusajaltaan
rajoittamattomien aineettomien hyödykkeiden
arvonalentumistestaus
75
Liite 7.
Myytävissä olevat sijoitukset
76
Liite 8.
Rahoitusvarojen ja ­velkojen käyvät arvot
77
Liite 9.
Myynti­ ja muut saamiset
77
Liite 10. Vaihto­omaisuus
78
Liite 11. Rahavarat
78
Liite 12. Osakepääoma ja oman pääoman rahastot
79
Liite 13. Korolliset velat
80
Liite 14. Rahoitusriskien hallinta
85
Liite 15. Laskennalliset verot
85
Liite 16. Muut pitkäaikaiset velat
85
Liite 17. Osto­ ja muut velat
85
Liite 18. Vakuudet ja vastuusitoumukset
86
Liite 19. Liiketoiminnan muut tuotot
86
Liite 20. Materiaalit ja palvelut
86
Liite 21. Työsuhde­etuuksista aiheutuvat kulut
86
Liite 22. Poistot ja arvonalentumiset
86
Liite 23. Liiketoiminnan muut kulut
87
Liite 24. Rahoitustuotot ja ­kulut
87
Liite 25. Tuloverot
87
Liite 26. Muut ei­rahavirtavaikutteiset oikaisut
87
Liite 27. Osakekohtainen tulos
88
Liite 28. Osakeperusteiset maksut
90
Liite 29. Yhteisyritykset
90
Liite 30. Lähipiiritapahtumat
91
Liite 31. Liiketoimintahankinnat
92
Liite 32. Yhteisyritykseen siirtyvä tase
93
Liite 33. Eläkevelvoitteet
93
Liite 34. Raportointikauden päättymispäivän
jälkeiset tapahtumat
93
Liite 35. Arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9§:n
ja 10§:n mukaiset ilmoitukset
93
Liite 36. Tunnuslukujen laskentakaavat
94
Liite 37. Osakkeet ja osakkeenomistajat
95
Liite 38. Konserniyritykset
CRAMo vuosikERtoMus 2012
8.3.2013 8.35
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
59. TOIMINTAVUODESTA
Cramo Oyj on palveluyritys, joka tarjoaa kone- ja laitevuokrauspalveluja sekä
vuokraa siirtokelpoisia tiloja. Kone- ja
laitevuokraus koostuu rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokrauksesta sekä
vuokraukseen liittyvistä palveluista. Liitännäisiä palveluja ovat muun muassa
työmaa- ja asennuspalvelut.
Cramo Oyj on alansa johtavia palveluntarjoajia Pohjoismaissa sekä
Keski- ja Itä-Euroopassa. Yhtiöllä oli
vuoden 2012 lopussa toimintaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa,
Virossa, Latviassa, Liettuassa, Venäjällä,
Puolassa, Tsekin tasavallassa, Slovakiassa,
Saksassa, Itävallassa ja Unkarissa.
TOIMINTAYMPÄRISTÖ
Vuosi 2012 alkoi kone- ja laitevuokrausalalla myönteisesti, mutta huoli
Euroopan yleisestä taloustilanteesta
alkoi näkyä rakentamisessa keväällä.
Sekä uudisrakentamisen että teollisuuden investointipäätöksiä siirrettiin
myöhempään ajankohtaan.
Markkinoiden kasvuennusteita laskettiin vuoden 2012 kuluessa lähes
kaikilla Cramon markkina-alueilla, ja
markkinakohtaiset erot kasvoivat. Rakentaminen ja vuokrauspalveluiden kysyntä
supistuivat useissa Cramon toimintamaissa
erityisesti vuoden jälkimmäisellä
puoliskolla.
Rakennusalan tutkimuslaitos Euroconstruct arvioi joulukuussa 2012 rakentamisen supistuneen Suomessa ja
Ruotsissa noin kolme prosenttia vuonna
2012. Myös Tsekin tasavallassa ja Slovakiassa rakentaminen supistui selvästi.
Muilla markkinoilla rakentamisen arvioidaan pysyneen lähes edellisvuoden tasolla
tai lisääntyneen.
European Rental Association (ERA)
arvioi kone- ja laitevuokrausmarkkinoiden kasvaneen vuonna 2012 Ruotsissa noin kolme prosenttia, Saksassa
noin viisi prosenttia ja Norjassa, Venäjällä
ja Puolassa noin 10 %. Suomessa ja
Tanskassa markkinat pysyivät ERAn
mukaan edellisvuoden tasolla.
Voimakkaan kasvun jälkeen Cramo
keskittyi vuonna 2012 kannattavuuteen
ja hyvään tuloksentekokykyyn. Investointeja karsittiin ja henkilöstöä vähennettiin markkinoilla, joilla kysyntä laski
selkeimmin.
Cramo VUosikertomUs 2012
CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 51
KATSAUS LIIKETOIMINTAAN
Cramo-konsernin liiketoimintasegmentit
ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, KeskiEurooppa sisältäen Saksan, Itävallan ja
Unkarin liiketoiminnot sekä Itä-Eurooppa,
joka sisältää Viron, Latvian, Liettuan, Puolan, Tsekin tasavallan, Slovakian ja Venäjän liiketoiminnot. Lisäksi Cramo raportoi
siirtokelpoisten tilojen tilauskannan. Siirtokelpoisten tilojen tilauskanta säilyi
hyvänä koko vuoden.
Heikentyneestä markkinatilanteesta
huolimatta liikevaihto kasvoi useimmilla
markkina-alueilla. Kannattavuus kehittyi myönteisesti Suomessa, Norjassa ja
Itä-Euroopassa ja säilyi hyvänä Ruotsissa.
Keski-Euroopassa vuosi 2012 oli vielä toimintojen yhdenmukaistamisen vuosi,
mutta tuloksen odotetaan parantuvan
siellä asteittain. Tanskassa kulurakenteen
selkeä pienentäminen tarjoaa mahdollisuuden kannattavuuden parantamiseen.
Cramo myi siirtokelpoisten tilojen valmistusliiketoiminnan Suomessa sekä
Cramo Finland Oy:n räätälöityjen siirtokelpoisten tilojen vuokrausliiketoiminnan MB
Rahastoille. Liiketoimintakauppa astui voimaan 30.3.2012. Myytyjen liiketoimintojen
liikevaihto oli vuonna 2011 yhteensä noin
31 miljoonaa euroa. Strategiansa mukaisesti Cramo jatkaa vakioitujen siirtokelpoisten tilaratkaisujen vuokraustoimintaa
ja sen laajentamista Pohjoismaissa sekä
Keski- ja Itä-Euroopassa.
Tanskassa ja Keski-Euroopassa uudistettiin organisaatiota. Keski-Euroopassa
Cramo on muokkaamassa toimintaansa
Cramo Vuokrauskonseptin mukaiseksi
sekä keskittämässä toimintoja Paikallisesti paras -strategiansa mukaisesti.
Uudistukset etenivät suunnitellusti. Osana
toimipisteverkoston kehittämistä Sveitsin toiminta lopetettiin. Tanskassa Cramo
supisti vuoden viimeisellä neljänneksellä
toimipisteverkkonsa 18:sta seitsemään.
Tavoitteena on parantaa kannattavuutta
keskittämällä toimipisteet niihin suuriin
kaupunkeihin, joissa Cramolla on jo vahva
markkina-asema.
Venäjällä Cramo ja Ramirent sopivat
yhdistävänsä liiketoimintansa (pois lukien
Cramon Kaliningradin alue) yhteisyritykseksi, josta kumpikin osapuoli omistaa
50 %. Yhdistymisen arvioidaan astuvan
voimaan vuoden 2013 ensimmäisellä
vuosineljänneksellä.
Markkina-asemaa vahvistettiin yritysjärjestelyin Ruotsissa ja Norjassa. Cramo
hankki Ruotsissa Maskincity i Oskarshamn AB:n vuokrauskaluston 1.7.2012.
Yhtiön liikevaihtoennuste vuodelle 2012 oli
noin 0,8 miljoonaa euroa. Norjassa Cramo
sopi ostavansa Lambertsson AS:n ja Kranpunkten AS:n kaikki vuokraustoiminnot.
Kauppa astui voimaan tilikauden jälkeen
1.2.2013. Ostettujen toimintojen yhteenlaskettu liikevaihto on noin 17 miljoonaa
euroa vuodessa. Liiketoimintakaupoissa
on kyse vuokrauskaluston ja henkilöstön
ulkoistamisesta Cramolle ja pitkäaikaisista toimitussopimuksista Peab-konsernille Norjassa.
Cramo-konsernin vuoden 2012 liikevaihdosta, josta ei ole eliminoitu segmenttien välistä liikevaihtoa, 16,2 (18,5) % kertyi
Suomen markkinoilta; 46,4 (44,9) % Ruotsista; 12,1 (11,5) % Norjasta; 5,4 (5,1) %
Tanskasta; 9,6 (10,3) % Keski-Euroopasta
ja 10,1 (9,7) % Itä-Euroopasta. Theisenkonsernin muodostama Keski-Euroopan
segmentti aloitti osana Cramo-konsernia
1.2.2011.
LIIKEVAIHTO JA TULOS
Cramo-konsernin liikevaihto vuonna 2012
kasvoi 1,3 % ja oli 688,4 (679,9) miljoonaa
euroa. Paikallisissa valuutoissa liikevaihto
pieneni 1,0 %. Koko vuoden liikevaihtoon
vaikutti siirtokelpoisten tilojen valmistuksen ja räätälöityjen tilojen vuokraustoiminnan myynti Suomessa maaliskuun
lopussa. Liikevaihdon kasvu ilman myytyjä
toimintoja oli 3,3 %.
EBITA-liikevoitto oli 78,0 (71,1) miljoonaa euroa eli 11,3 (10,5) % liikevaihdosta.
Käyttökate (EBITDA) oli 179,6 (168,7)
miljoonaa euroa eli 26,1 (24,8) % liikevaihdosta. EBITA-liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 78,4 (73,1) miljoonaa
euroa eli 11,4 (10,8) % liikevaihdosta. Käyttökate ilman kertaluonteisia eriä oli 179,2
(170,7) miljoonaa euroa eli 26,0 (25,1) %
liikevaihdosta. Kertaluonteisiin eriin sisältyy muun muassa 2,1 miljoonaa euroa
kertaluonteisia kuluja Tanskan toimipisteverkoston supistamisesta, 1,0 miljoonaa
euroa Saksan toimintojen uudelleenorganisoinnista, yhteensä 1,1 miljoona euroa
muiden segmenttien toimintojen uudelleenorganisoinnista sekä 1,7 miljoonan
euron kertaluonteinen tuotto vuoden 2011
Theisen-yrityskaupan hinnan oikaisusta.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
51
8.3.2013 9.00
Koko vuoden liikevoitto (EBIT) oli 64,4
(54,3) miljoonaa euroa eli 9,4 (8,0) % liikevaihdosta. Konsernin luottotappiot ja luottotappiovaraukset olivat 6,0 (5,6) miljoonaa
euroa. Tulos sisältää aineellisen käyttöomaisuuden ja myytävänä oleviksi luokiteltujen omaisuuserien arvonalentumisia
2,0 (1,1) miljoonaa euroa. Osakeperusteisiin maksuihin liittyvät kulukirjaukset
olivat 2,6 (2,8) miljoonaa euroa. Nettorahoituskulut olivat -20,4 (-22,2) miljoonaa
euroa.
Tulos ennen veroja oli 44,0 (32,2) ja tilikauden tulos 38,5 (23,5) miljoonaa euroa.
Tilikauden tulokseen sisältyy yhteensä
4,4 miljoonaa euroa kertaluonteisia eriä.
Ne muodostuvat jo mainittujen kertaluonteisten erien lisäksi yrityshankintoihin liittyvien aineettomien hyödykkeiden
arvonalentumisesta Tanskassa sekä kertaluonteisista verokirjauksista, joista
suurin osa aiheutui Ruotsin yhteisöverokannan laskusta.
Osakekohtainen tulos oli 0,93 (0,60)
euroa ja laimennettu osakekohtainen tulos
0,93 (0,60) euroa. Kertaluonteisten erien
vaikutus osakekohtaiseen tulokseen oli
0,10 euroa positiivinen.
Sijoitetun pääoman tuotto (rullaava 12
kuukautta) oli 7,3 (6,6) % ja oman pääoman
tuotto (rullaava 12 kuukautta) 7,5 (5,4) %.
INVESTOINNIT, POISTOT JA
ARVONALENTUMISET
Bruttoinvestoinnit pitkäaikaisiin varoihin
olivat 125,1 (262,5) miljoonaa euroa, josta
0,8 (115,4) miljoonaa euroa liittyy liiketoiminta- ja yrityshankintoihin. Investointitasoa laskettiin suunnitelman mukaisesti.
Konsernin poistot ja arvonalentumiset
käyttöomaisuudesta ja myytävänä oleviksi
luokitelluista omaisuuseristä olivat 101,6
(97,6) miljoonaa euroa.
Yrityshankinnoista aiheutuneet aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset olivat tilikaudella yhteensä 13,6
(16,8) miljoonaa euroa. Liikearvon yhteismäärä tilikauden lopussa oli 169,7 (165,3)
miljoonaa euroa.
RAHOITUS JA TASE
Kassavirta kehittyi vahvasti koko vuoden.
Liiketoiminnan rahavirta vuonna 2012
oli 146,0 (138,5) miljoonaa euroa. Investointien rahavirta oli -83,8 (-193,8) miljoonaa euroa ja rahoituksen rahavirta
-73,2 (55,8) miljoonaa euroa. Konsernin
rahavirta investointien jälkeen oli 62,2
(-55,3) miljoonaa euroa eli selvästi edellisvuotta parempi.
Myytävänä oleviksi luokiteltuja omaisuuseriä oli taseessa tilikauden päättyessä 33,9 (6,7) miljoonaa euroa. Venäjän
liiketoimintoihin liittyvät varat 30,4 miljoonaa euroa on esitetty taseessa kohdassa
52
CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 52
yhteisyritykseen siirrettävät varat ja
liiketoimintoihin liittyvät velat 3,0 miljoonaa euroa kohdassa yhteisyritykseen siirrettävät velat.
Konsernin korollinen nettovelka
31.12.2012 oli 346,9 (390,4) miljoonaa
euroa. Nettovelkaantumisaste oli tilikauden päättyessä 65,1 (78,7) %.
Konsernin vaihtuvakorkoisista veloista
oli 31.12.2012 suojattu koronvaihtosopimuksilla 91,0 (181,6) miljoonaa euroa.
Näistä korkosuojauksista 91,0 (145,2)
miljoonaan euroon sovelletaan suojauslaskentaa. Cramo-konsernilla oli 31.12.2012
käyttämättömiä sitovia rahoituslimiittejä
(pois lukien leasing-limiitit) yhteensä 230,8
(166,2) miljoonaa euroa, joista pitkäaikaisia rahoituslimiittejä oli 200,0 (143,0) ja
lyhytaikaisia rahoituslimiittejä 30,8 (23,2)
miljoonaa euroa.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden määrä taseessa oli tilikauden päättyessä 615,0 (622,2) miljoonaa euroa.
Muutokseen vaikuttaa nettoinvestointien
ja poistojen lisäksi Venäjän liiketoimintoihin liittyvien aineellisten hyödykkeiden esittäminen omalla rivillään taseessa
-20,8 miljoonaa euroa sekä muuntoerot
+17,1 miljoonaa euroa. Taseen loppusumma 31.12.2012 oli 1.108,1 (1.126,8)
miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli
48,6 (44,4) %.
Taseen ulkopuolisten operatiivisten
leasing-sopimusten vuokravastuut olivat 31.12.2012 yhteensä 36,1 (45,1) miljoonaa euroa. Taseen ulkopuoliset vastuut
toimisto- ja toimipistevuokrista olivat
yhteensä 116,7 (130,9) miljoonaa euroa.
Konsernin hybridilainaan liittyvä taseen
ulkopuolinen korkovastuu oli tilikauden
päättyessä 4,0 (4,0) miljoonaa euroa. Konsernin investointisitoumukset olivat 12,2
(10,4) miljoonaa euroa, josta pääosa liittyy
siirtokelpoisten tilojen hankintaan.
Cramo Oyj ilmoitti 16.11.2012 laskevansa liikkeelle 100 miljoonan euron
suuruisen kotimaisen vakuudettoman
joukkovelkakirjalainan. Lainan maturiteetti
on hieman yli viisi vuotta ja sen eräpäivä on
23.2.2018. Lainalle maksetaan kiinteää
4,50 % vuotuista korkoa vuosittain. Laina
merkittiin täysimääräisesti, ja se otettiin
julkisen kaupankäynnin kohteeksi NASDAQ
OMX Helsingissä 27.11.2012. Joukkovelkakirjalaina laajentaa Cramon rahoituslähteitä ja pidentää velkasalkun maturiteettia.
Saatavat varat käytetään olemassa olevien
lainojen takaisinmaksuun sekä konsernin
yleisiin rahoitustarpeisiin.
KONSERNIRAKENNE
Cramo-konserniin kuuluivat tilikauden
päättyessä konsernipalveluja tarjoava
emoyhtiö Cramo Oyj sekä liiketoimintaa
harjoittavina yhtiöinä sen täysin omistamat
yhtiöt Suomessa, Ruotsissa, Norjassa,
Tanskassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Tsekin tasavallassa, Slovakiassa, Venäjällä, Saksassa, Itävallassa
ja Unkarissa. Lisäksi Cramo Oyj omistaa rahoitusyhtiön Belgiassa, konsernipalveluja tarjoavan yhtiön Ruotsissa sekä
Cramo Management Oy:n, joka omistaa
316.288 Cramo Oyj:n osaketta.
Kone- ja laitevuokraustoimintaa harjoitettiin vuoden lopussa 376 (409) vuokrauspalvelupisteen kautta. Toimipisteistä 69
(75) oli yrittäjävetoisia.
STRATEGISET TAVOITTEET
Cramo julkisti täsmennetyt pitkän aikavälin strategiset ja taloudelliset tavoitteensa 11.9.2012. Tavoitteena on edelleen
olla asiakkaiden ensisijainen vaihtoehto,
”Paikallisesti paras” alallaan sekä edistää vuokraustoimialan kehitystä. Tavoitteena on myös toiminnallinen ketteryys
sekä vakiintuneiden markkinoiden ja kasvumarkkinoiden toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen yhdistäminen.
Cramon taloudelliset tavoitteet ovat:
EBITA-liikevoittomarginaali yli 15 % liikevaihdosta yli suhdannejakson, nettovelkaantumisaste korkeintaan 100 %,
liikevaihdon kasvu markkinoita nopeammin sekä oman pääoman tuotto yli 12 %
yli suhdannejakson. Voitonjakotavoitteena
on vakaa voitonjakopolitiikka ja maksaa
osinkoina noin 40 % tilikauden osakekohtaisesta tuloksesta (EPS).
Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää
muun muassa yhtenäisen Cramo Vuokrauskonseptin ja yhtenäisten prosessien
käyttöönottoa kaikilla markkinoilla sekä
siirtokelpoiset tilat -tuotealueen laajentamista aiempaa voimakkaammin Suomen
ja Ruotsin ulkopuolella.
JOHTORYHMÄ
Cramo-konsernin ylimmän johtoryhmän
(Executive Committee) muodostivat tilikauden päättyessä toimitusjohtaja Vesa
Koivula, varatoimitusjohtaja Göran Carlson vastuualueenaan liiketoiminnot Tanskassa, Puolassa, Tsekin tasavallassa ja
Slovakiassa sekä talous- ja rahoitusjohtaja Martti Ala-Härkönen vastuualueinaan
talouden ja rahoituksen lisäksi liiketoiminnan kehitys, lakitoiminnot ja henkilöstön kehittäminen. Muut johtoryhmän
jäsenet olivat tilikauden päättyessä Tatu
Hauhio, johtaja, Suomi; Erik Bengtsson,
johtaja, Ruotsi; Jarmo Laasanen, johtaja,
Baltian maat ja Venäjä; Dirk Schlitzkus,
johtaja, Keski-Eurooppa; Martin Holmgren, johtaja, kone- ja laitevuokrauksen kalustonhallinta sekä Per Lundquist,
tietohallintojohtaja.
Varatoimitusjohtaja Göran Carlson ilmoitti joulukuussa siirtyvänsä
Cramo VUosikertomUs 2012
8.3.2013 9.00
toisen työnantajan palvelukseen. Hän
jättää yhtiön kevään 2013 aikana. Finn
Løkken, Cramo Norjan toimitusjohtaja
ja Cramo-konsernin johtoryhmän jäsen
siirtyi toisen työnantajan palvelukseen
keväällä 2012. Myös Ossi Alastalo jätti siirtokelpoisiin tiloihin liittyvän myyntisopimuksen seurauksena Cramo-konsernin
keväällä 2012.
HENKILÖSTÖ
Konsernin henkilöstömäärä oli jaksolla
keskimäärin 2.664 (2.580). Lisäksi konsernissa työskenteli noin 167 (228) henkeä
vuokratyövoimana. Henkilöstön määrä
henkilötyövuosina oli katsauskauden
lopussa 2.555 (2.707). Vakituisen henkilöstömäärän ja vuokratyövoiman suhdetta
ja määrää sopeutetaan jatkuvasti markkinatilanteen mukaan. Maksettujen palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma oli
109,9 (103,0) miljoonaa euroa.
Henkilöstön määrä jakaantui katsauskauden lopussa seuraavasti: Suomi 453
(648), Ruotsi 832 (830), Norja 223 (221),
Tanska 97 (124), Keski-Eurooppa 327 (295)
ja Itä-Eurooppa 623 (589).
Henkilöstön kehittämisessä yhtenäistettiin muun muassa koulutus- ja
urakehitysmalleja.
OSAKKEET JA OSAKEPÄÄOMA
Cramo Oyj:n kaupparekisteriin merkitty
osakepääoma 31.12.2012 oli 24.834.753,09
euroa ja osakkeiden lukumäärä
42.024.675. Cramo Oyj:n hallussa on osakkeista 316.288, jotka se omistaa tytäryhtiönsä Cramo Management Oy:n kautta.
Osakelukumäärä korottui vuoden
aikana optio-ohjelman 2006C seurauksena yhteensä 585.589 uudella osakkeella. Merkintähinnat on kirjattu
sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon, yhteensä 3.649.880,63 euroa.
Cramo ilmoitti 14.9.2012 hakevansa
optio-ohjelman 2009 optioiden listausta
NASDAQ OMX Helsingissä 1.10.2012
alkaen. 2009 optio-oikeuksia on laskettu
liikkeelle 1.000.000 kappaletta. Niistä
816.500 optiota oli vuoden 2012 lopussa
yhtiön 87 avainhenkilön ja 183.500 optiota
Cramo Oyj:n kokonaan omistaman tytäryhtiön hallussa. Osakkeiden merkintäaika
alkoi 1.10.2012 ja päättyy 31.12.2013.
Kukin 2009 optio-oikeus oikeuttaa
merkitsemään 1,3 Cramo Oyj:n osaketta.
Merkintähinta on 10,55 euroa, kun vuosilta 2009–2011 jaetut osingot on otettu
huomioon. Merkintähinnasta vähennetään
mahdolliset muut ennen osakemerkintää
päätettävät osingot.
VOIMASSA OLEVAT
KANNUSTINJÄRJESTELMÄT
Cramo-konserni oli jakanut 31.12.2012
mennessä avainhenkilöilleen yhteensä
816.500 2009-optio-oikeutta, 889.500
2010-optio-oikeutta ja 928.000 2011-optiooikeutta. Lisäksi 31.12.2012 ulkona oli
428.046 2006C-optio-oikeutta, joiden merkintäaika päättyi 31.1.2013.
Osakekohtainen merkintähinta on
vuonna 2012 maksetun osingon (0,30
euroa) jälkeen seuraava: 2006C optiooikeuksilla 6,17 euroa, 2009 optio-oikeuksilla 10,55 euroa, 2010 optio-oikeuksilla
HENKILÖSTÖ SEGMENTEITTÄIN VUODEN VAIHTEESSA
Henkilömäärä (FTE)
Suomi
Ruotsi
Norja
Tanska
Keski-Eurooppa
Itä-Eurooppa
Konsernitoiminnot
-josta emoyhtiössä
Konserni yhteensä
% koko henkilömäärästä
2012
2011
2012
2011
428
793
223
97
327
623
64
24
623
791
221
124
295
589
64
24
16,8
31,0
8,7
3,8
12,8
24,4
2,5
23,0
29,2
8,2
4,6
10,9
21,8
2,4
0,9
0,9
2 555
2 707
100,0
100,0
HENKILÖSTÖN IKÄJAKAUMA VUODEN VAIHTEESSA
Henkilömäärä (FTE)
–23
24–35
36–45
46–59
60–
Konserni yhteensä
Cramo VUosikertomUs 2012
CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 53
% koko henkilömäärästä
2012
2011
2012
2011
123
766
747
775
151
822
836
775
4,8
30,0
29,2
30,3
5,6
30,4
30,9
28,6
143
123
5,6
4,6
2 555
2 707
100,0
100,0
13,42 euroa ja 2011 optio-oikeuksilla 7,00
euroa. Optio-ohjelmissa 2006, 2009 ja 2010
yhdellä optio-oikeudella voi merkitä 1,3
Cramon uutta osaketta. Optio-ohjelmassa
2011 yhdellä optio-oikeudella voi merkitä
yhden uuden osakkeen.
Hallitus päätti toukokuussa uudesta
kannustinjärjestelmästä konsernin vakituisille työntekijöille. Kannustinjärjestelmä
on osakesäästöohjelma, jossa työntekijälle tarjotaan mahdollisuutta säästää
enintään viisi prosenttia palkastaan siten,
että kertyneillä säästöillä ostetaan yhtiön
osakkeita. Järjestelyyn osallistui 520 työntekijää, joka on noin 22 % konsernin vakituisesta henkilöstöstä. Säästökausi alkoi
1.10.2012 ja päättyy 30.9.2013.
Osakkeita hankitaan kertyneillä säästöillä markkinahintaan neljännesvuosittain
Cramon osavuosikatsausten julkistamispäivän jälkeen. Ohjelmaan osallistuva
henkilö saa maksutta yhden lisäosakkeen
kutakin kahta hankittua säästöosaketta
kohden. Lisäosakkeet annetaan osallistujalle, jos hän omistaa säästökaudelta
hankitut säästöosakkeet määrätyn omistusjakson päättymiseen 15.5.2016 saakka
eikä hänen työsuhteensa ole päättynyt
omistusjakson viimeisenä päivänä ”bad
leaver” -syistä.
Cramo Oyj:n hallitus päätti toukokuussa myös konsernin avainhenkilöiden
osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Osakepalkkiojärjestelmässä on
kolme ansaintajaksoa, kalenterivuodet
2012, 2013 ja 2014.
Ansaintajaksolta 2012 palkkio perustuu
Cramo-konsernin tulos/osake (EPS) -tunnuslukuun, ja palkkio maksetaan keväällä
2015 osittain yhtiön osakkeina ja osittain
rahana. Ensimmäisen ansaintajakson
perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä noin 46.000 Cramo Oyj:n
osakkeen arvoa.
YHTIÖKOKOUS 2012
JA HALLITUKSEN VALTUUTUKSET
Cramo Oyj:n varsinainen yhtiökokous
pidettiin Helsingissä 23.3.2012.
Yhtiökokous vahvisti konsernitilinpäätöksen ja emoyhtiön tilinpäätöksen
tilikaudelta 2011 ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti hallituksen
ehdotuksen mukaisesti, että yhtiön jakokelpoisista varoista maksetaan osinkoa
0,30 euroa osakkeelta.
Hallitukseen valittiin uudelleen Stig
Gustavson, Eino Halonen, Jari Lainio, Esko
Mäkelä, Victor Hartwall, J.T. Bergqvist ja
Helene Biström.
Yhtiökokous vahvisti hallituksen
puheenjohtajan palkkioksi 70.000 euroa,
varapuheenjohtajan palkkioksi 45.000
euroa ja muiden jäsenten palkkioksi
53
8.3.2013 9.00
35.000 euroa vuodessa. Lisäksi päätettiin,
että 50 % vuosipalkkiosta käytetään siten,
että sillä hankitaan hallituksen jäsenten nimiin yhtiön osakkeita. Hallituksen
jäsenille päätettiin maksaa 1.000 euron
kokouspalkkio kustakin hallituksen valiokunnan kokouksesta sekä kohtuulliset
matkakustannukset.
Tilintarkastajaksi valittiin KHT-yhteisö
Ernst & Young Oy päävastuullisena tilintarkastajanaan Erkka Talvinko.
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta.
Hankittavien ja/tai pantiksi otettavien
omien osakkeiden lukumäärä on yhteensä
enintään 4.100.000, ja niitä voidaan hankkia vain vapaalla omalla pääomalla hankintapäivänä julkisessa kaupankäynnissä
tai muuten markkinoilla muodostuvaan
hintaan. Omia osakkeita voidaan hankkia
muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa. Tämän
valtuutuksen perusteella yhtiön hankkimia osakkeita voidaan käyttää enintään
400.000 kappaletta yhtiön kannustinjärjestelmiin. Valtuutus on voimassa seuraavan
varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen
saakka, kuitenkin enintään 23.9.2013 asti.
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista, joka sisältää myös
oikeuden päättää omien osakkeiden luovuttamisesta, sekä optio-oikeuksien ja
muiden osakeyhtiölain 10 luvussa tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta seuraavasti:
Annettavat osakkeet ovat yhtiön uusia
osakkeita ja niiden lukumäärä voi olla
yhteensä enintään 4.100.000 eikä niitä
voida käyttää kannustinjärjestelmiin. Valtuutus on voimassa viisi vuotta yhtiökokouksen päätöksestä.
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhteensä enintään 20.000 euron
suuruisista lahjoituksista yleishyödyllisiin
tai niihin rinnastettaviin tarkoituksiin sekä
lahjoitustensaajista, käyttötarkoituksista
ja muista lahjoitusten ehdoista. Valtuutus
on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka.
MUUTOKSIA OMISTAJAKUNNASSA
Yhtiö ei saanut tilikauden aikana arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 §:n mukaisia ilmoituksia omistusosuuden muuttumisesta.
HALLINTO JA TILINTARKASTAJAT
Cramo Oyj:n hallitus muodostui tilikauden päättyessä seuraavista jäsenistä: Stig
Gustavson, Eino Halonen, Jari Lainio, Esko
Mäkelä, Victor Hartwall, J.T. Bergqvist ja
Helene Biström. Tarkastusvaliokunnan
muodostivat Eino Halonen (puheenjohtaja),
J.T. Bergqvist ja Esko Mäkelä. Nimitysja palkitsemisvaliokunnan muodostivat
54
CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 54
Stig Gustavson (puheenjohtaja), Helene
Biström, Victor Hartwall ja Jari Lainio.
Myös varsinaiseen yhtiökokoukseen
23.3.2012 asti hallituksen muodostivat yllä
mainitut henkilöt.
Hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen omistivat
31.12.2012 henkilökohtaisesti tai määräysvaltayhtiöidensä kautta yhteensä 2.694.059
Cramo Oyj:n osaketta, mikä edustaa 6,41 %
yhtiön koko osake- ja äänimäärästä, sekä
optioita yhteensä 31.875 kappaletta.
Varsinaisena tilintarkastajana on toiminut tilintarkastusyhteisö Ernst & Young
Oy, jossa päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Erkka Talvinko.
Cramo Oyj noudattaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Cramo
Oyj:n sisäpiiriohjeet perustuvat arvopaperimarkkinalakiin, Finanssivalvonnan
sääntöihin ja määräyksiin sekä arvopaperipörssin sisäpiiriohjeeseen. Euroclear
Finland Oy pitää sisäpiirirekisteriä Cramo
Oyj:n pysyvistä sisäpiiriläisistä, joiden
omistustiedot ovat nähtävissä myös Cramo
Oyj:n verkkosivuilta.
Cramo Oyj:n hallituksen antama selvitys yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
vuodelta 2012 sekä palkka- ja palkkioselvitys vuodelta 2012 löytyvät Cramo Oyj:n
verkkosivuilta.
OLENNAISET RISKIT JA
EPÄVARMUUSTEKIJÄT
Cramon liiketoiminnan merkittävimmät
epävarmuustekijät liittyvät maailmanlaajuisen talouskehityksen lisäksi kunkin maan suhdanne- ja talouskehitykseen,
korkotason ja valuuttakurssien vaihteluihin, rahoituksen saatavuuteen, luottotappioriskeihin, konsernin yritysostojen
ja tietojärjestelmähankkeiden onnistumiseen, henkilöstöriskeihin, pätevän johdon
saatavuuteen ja rekrytointiin liittyviin riskeihin, verotukseen liittyviin riskeihin sekä
muihin liiketoiminnan riskeihin.
Viimeaikainen eräiden euromaiden
rahoituskriisi on lisännyt epävarmuutta
lähitulevaisuuden talouskehityksestä
Euroopassa, mikä on nostanut myös Cramon toimintaan liittyviä riskitasoja. Talouden lisääntynyt epävarmuus voi näkyä
Cramon toiminnassa esimerkiksi kysynnän heikentymisenä joko yhdellä tai useammalla markkina-alueella, kilpailun
kiristymisenä, vuokraushintojen alentumisena, rahoituskulujen nousuna tai asiakkaiden maksuvaikeuksina ja kasvavina
luottotappioina. Tämän lisäksi taloudellinen epävarmuus lisää tasearvoihin kohdistuvia arvonalentumisriskejä.
STRATEGISET RISKIT
Konsernin liiketoiminta on riippuvainen yleisestä talouskehityksestä ja
rakentamis- ja kiinteistömarkkinoista.
Näiden markkinoiden epäedullisella kehityksellä saattaa olla haitallinen vaikutus
konsernin toimintaan, tulokseen ja taloudelliseen asemaan. Kysyntään ja hintakehitykseen liittyvää riskiä on pyritty
tasaamaan jakamalla liiketoiminta eri
tuote- ja asiakassegmentteihin sekä lieventämällä riippuvuutta yhdestä maantieteellisestä markkinasta.
Kausivaihtelut ovat tyypillisiä rakennusteollisuudelle, ja konsernin liikevaihto
ja tulos vaihtelevat vuosineljänneksittäin konevuokrausliiketoiminnalle tyypillisellä tavalla. Siirtokelpoisten tilojen
liiketoiminta on vähemmän suhdanneherkkää kuin kone- ja laitevuokraus.
Suhdannevaihteluiden vaikutusta pyritään vähentämään myös vuokrauskaluston käyttöasteen jatkuvalla optimoinnilla.
Laajentuminen ja liiketoiminnan kehitys perustuu osittain yritysostoihin. Yritysostojen riskit liittyvät muun muassa
paikallisten markkinoiden ja sääntelyn tuntemukseen, asiakkaisiin, avainhenkilöihin ja toimittajiin. Laajentuminen
uusille maantieteellisille alueille altistaa kulttuurisille, poliittisille, taloudellisille sekä sääntely- ja juridisille riskeille.
Tavoitteena on ottaa riskit huomioon huolellisella valmistelulla ja erityisesti yrityskauppojen kohteiden integrointiin
panostamalla.
Lisäksi konsernin investointien määrään, kohdentamiseen ja ajoitukseen
sekä muihin strategisen tason liiketoimintapäätöksiin liittyy riskejä. Tavoitteena
on hallita investointeihin liittyviä riskejä
muun muassa huolellisella investointien
hyväksymismenettelyllä, optimoimalla
kaluston käyttöä konserninlaajuisesti,
rahoittamalla osa investoinneista operatiivisella leasingilla sekä hyödyntämällä
tulevaa markkinakehitystä ennustavia
ulkoisia ja sisäisiä mittareita. Näitä tulevaisuutta luotaavia mittareita seurataan
maayhtiökohtaisesti kuukausittain. Strategian seurantaan kuuluu myös ennakoivien indikaattoreiden aktiivinen
seuranta, jotta muutokset markkinaolosuhteissa tai yhtiön toiminnassa havaitaan
mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
OPERATIIVISET RISKIT
Konsernin operatiivisista riskeistä merkittävimmät ovat liiketoimintaan ja henkilöstöön liittyvät riskit, sopimusriskit,
työturvallisuusriskit, tietotekniikkaan liittyvät riskit, yleisten lakien ja säädösten
noudattamiseen liittyvät riskit sekä konsernin hallinnointiperiaatteisiin liittyvät riskit. Merkittävimpien strategisten
ja operatiivisten riskien hallinnoimiseksi
konsernilla ja sen tytäryhtiöillä on omat
valmiussuunnitelmansa.
Cramo VUosikertomUs 2012
8.3.2013 9.00
TALOUDELLISET JA
RAHOITUSRISKIT
Taloudellisten ja rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on turvata yhtiön korkeatasoinen ulkoinen ja sisäinen taloudellinen
raportointi, konsernin rahoituksen saatavuus sekä minimoida toimintaympäristön
ja rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen
ja taloudelliseen asemaan.
Konsernin pääasiallisia rahoitusriskejä ovat rahavirran korkoriski, valuuttakurssiriski, luottoriski ja likviditeettiriski.
Korkoriskin hallitsemiseksi konsernin lainanotto ja sijoitukset on hajautettu kiinteäja vaihtuvakorkoisiin instrumentteihin.
Korkoriskin hallitsemiseksi käytetään johdannaissopimuksia kuten koronvaihtosopimuksia. Valuuttakurssiriski muodostuu
pääasiassa nettosijoituksista ulkomaisiin
yksiköihin sekä valuuttamääräisistä lainoista, joihin liittyvän riskin suojausinstrumentteina on käytetty valuuttatermiinejä.
Konsernin rahoituspolitiikassa on määritelty rahoitustoiminnon vastuut ja menettelytavat sekä suojaustoiminnan tavoitteet
ja periaatteet. Konsernin maakohtainen
rahoitus hoidetaan keskitetysti pääsääntöisesti konsernin sisäisillä lainoilla.
LIIKETAPAHTUMARISKIT
Konsernin liiketapahtumariskejä ovat
muun muassa kaluston vuokraamiseen
ja toiminnan häiriöttömään jatkumiseen liittyvät riskit, joita on mahdollista hallinnoida vakuutuksin. Kattava
vakuutusturva on oleellinen osa Cramokonsernin riskienhallintaa.
YMPÄRISTÖRISKIT
Ympäristövastuu on tärkeä osa Cramon
liiketoimintamallia. Konserni kykenee
vähentämään rakentamisen ympäristökuormitusta kone- ja laitekantansa
korkeilla käyttöasteilla. Cramon ympäristövastuuseen kuuluu huolehtia, että
vuokrattavat koneet, laitteet ja toimitilat ovat korkealaatuisia ja huolellisesti
huollettuja ja kunnostettuja. Laitehankinnoissa huomioidaan kaluston valmistuksen ja käytön ympäristökuormitus, jota
rajoitetaan luovuttamalla laitteet testattuina ilman tarpeettomia pakkauksia.
Laitteiden elinkaari pidetään pitkänä huolellisella kunnossapidolla. Käytöstä poistettavasta laitteesta syntyvä materiaali
kierrätetään mahdollisimman kattavasti.
Aluekohtaiset tulosyksiköt vastaavat kemikaalien ja ongelmajätteiden varastoinnista
ja jälleenkäsittelystä. Cramon toiminnot Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa
on sertifioitu ISO 14001 -ympäristö- ja
ISO 9001 -laatujärjestelmien mukaisesti. Suomessa Cramon laatu- ja toimintajärjestelmää ohjaa Det Norske
Cramo VUosikertomUs 2012
CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 55
Veritasin myöntämä ISO 9001:2000
-laatusertifikaatti.
NÄKYMÄT VUODELLE 2013
Rakentamisen ennusteet vuodelle 2013
ovat hieman vuotta 2012 myönteisemmät.
Puolassa rakentamisen markkinakasvun
arvioidaan kääntyvän negatiiviseksi ja Suomessa supistuvan noin kaksi prosenttia.
Myös Tsekin tasavallassa ja Slovakiassa
rakentamisen arvioidaan supistuvan
1–2 %. Ruotsin markkinoiden ennustetaan pysyvän vuoden 2012 tasolla. Tanskassa, Norjassa, Saksassa, Venäjällä ja
Baltian alueella markkinoiden odotetaan
kasvavan 2–5 %.
Kone- ja laitevuokrauksen markkinat
kasvavat yleensä nopeammin kuin rakentaminen, mutta muutokset kysynnässä
seuraavat rakentamista viiveellä. European
Rental Association (ERA) arvioi marraskuussa kone- ja laitevuokrauksen kasvavan
maltillisesti vuonna 2013 Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Saksassa
mutta heikkenevän Puolassa. ERA:n
mukaan kasvu muodostuu monissa maissa
korjausrakentamisesta ja teollisuuden alueelta. VTT arvioi, että kone- ja laitevuokraus supistuu Suomessa noin prosentin.
Cramo suhtautuu varovaisesti vuoteen 2013. Kone- ja laitevuokrauksen
markkinat ovat haastavat erityisesti alkuvuonna, mutta taloustilanteen Cramon
päämarkkinoilla on ennustettu paranevan
loppuvuodesta.
Viitaten markkinanäkymään, joka
kuvastaa suurta epävarmuutta Cramon
markkina-alueilla, hallitus ei katso asianmukaiseksi antaa ohjeistusta konsernin
liikevaihdon kasvusta tai alenemisesta
vuonna 2013. Konsernin liiketoiminta
osoittaa kuitenkin hyvää jatkuvuutta pitkällä aikavälillä.
Vuonna 2013 jo toteutetut ja käynnissä
olevat tehostamistoimet johtavat todennäköisesti EBITA-marginaaliprosentin paranemiseen edelliseen vuoteen verrattuna.
KATSAUSKAUDEN JÄLKEISET
OLENNAISET TAPAHTUMAT
Cramo Oyj ilmoitti 25.1.2013 uudesta
organisaatiosta tukeakseen tehokkaammin konsernin strategisia ja taloudellisia
tavoitteita teeman “toiminnallinen erinomaisuus” mukaisesti. Uusi organisaatio muodostuu toiminnallisesti kolmesta
markkina-alueesta: Skandinaviasta
(Ruotsi, Norja, Tanska), Itä-Euroopasta
(Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola) sekä
Keski-Euroopasta (Saksa, Itävalta, Unkari,
Tsekin tasavalta, Slovakia). Cramon ulkoisesti raportoitavat liiketoimintasegmentit säilyvät ennallaan, ja ne ovat Suomi,
Ruotsi, Norja, Tanska, Keski-Eurooppa ja
Itä-Eurooppa.
Konsernin uusi johtoryhmä astui voimaan 1.2.2013. Johtoryhmässä markkina-alueista vastaaviksi nimitettiin
Erik Bengtsson, johtaja, Skandinavia;
Tatu Hauhio, johtaja, Itä-Eurooppa ja
Dirk Schlitzkus, johtaja, Keski-Eurooppa.
Per Lundquist nimitettiin johtajaksi, yhtenäiset toiminnot. Tietohallinnon lisäksi
hänen vastuualueinaan ovat henkilöstöhallinto, markkinointi ja viestintä sekä
konsernin liiketoimintakonseptien ja
-prosessien yhdenmukaistaminen. Martin Holmgren jatkaa kalustonhallinnasta
vastaavana johtajana. Martti Ala-Härkönen jatkaa talous- ja rahoitusjohtajana,
vastuualueinaan myös konsernin yrityssuunnittelu, yritysjärjestelyt, lakitoiminnot sekä sijoittajasuhteet. Konsernin
johtoryhmän uusina jäseninä aloittivat
Aku Rumpunen, johtaja, group business
control sekä Petri Moksén siirtokelpoisten
tilojen johtajana. Konsernin johtoryhmän
jättivät Göran Carlson, varatoimitusjohtaja, joka aiemmin ilmoitetun mukaisesti
on siirtymässä konsernin ulkopuolisen
yrityksen palvelukseen, sekä Jarmo Laasanen, joka jää eläkkeelle kevään 2013
aikana.
VOITONJAKOPOLITIIKKA
JA HALLITUKSEN
VOITONJAKOEHDOTUS
Yhtiön voitonjakopolitiikan mukaan Cramo
Oyj:n tavoitteena on harjoittaa vakaata voitonjakopolitiikkaa ja maksaa noin 40 %
tilikauden osakekohtaisesta tuloksesta
(EPS) osinkona.
Cramo Oyj:n voitonjakokelpoiset varat
31.12.2012 olivat 158.800.792,25 euroa,
josta tilikauden voitto oli 7.307.932,12 euroa.
Hallitus esittää 26.3.2013 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle,
että tilikaudelta 1.1.–31.12.2012 jaetaan
osinkoa 0,42 euroa osakkeelta ja että
loput voitonjakokelpoisista varoista jätetään omaan pääomaan.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
55
8.3.2013 9.00
LIIKETOIMINNAN
KESKEISET TUNNUSLUVUT
TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT
2012
2011
2010
2009
2008
Liikevaihto
Muutos-%
Liikevoitto/-tappio
% liikevaihdosta
Voitto/tappio ennen veroja
% liikevaihdosta
Tilikauden tulos
% liikevaihdosta
Oman pääoman tuotto
Sijoitetun pääoman tuotto
Omavaraisuusaste
Bruttoinvestoinnit pitkäaikaisiin varoihin
% liikevaihdosta
josta liiketoimintahankinnat
Oma pääoma
Korolliset nettovelat
Nettovelkaantumisaste
Henkilöstö keskimäärin
688,4
+1,3
64,4
9,4
44,0
6,4
38,5
5,6
7,5
7,3
48,6
125,1
18,2
0,8
532,6
346,9
65,1
2 664
679,9
+38,2
54,3
8,0
32,2
4,7
23,5
3,5
5,4
6,6
44,4
262,5
38,6
115,4
493,9
390,4
78,7
2 580
492,1
+10,2
27,4
5,6
4,8
1,0
-2,2
-0,4
-0,6
3,7
38,7
86,2
17,5
32,7
368,5
383,0
103,4
2 083
446,7
-23,0
-11,5
-2,6
-34,2
-7,7
-39,9
-8,9
-12,1
-1,2
37,4
31,9
7,1
0,4
338,4
383,7
113,4
2 356
579,8
+16,8
91,8
15,8
63,7
11,0
48,7
8,4
14,9
12,0
32,3
267,1
46,1
65,9
319,5
477,1
149,3
2 688
M€
%
M€
%
M€
%
M€
%
%
%
%
M€
%
M€
M€
M€
%
No.
tunnusluvut on laskettu taseesta ennen Venäjän liiketoiminnan uudelleenluokittelua iFrs 5 mukaisesti yhteisyritykseen siirrettäviksi varoiksi ja veloiksi.
OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT
Tulos/osake2
Tulos/osake, laimennettu1,2
Oma pääoma/osake2
Osinko/tulos
Osinko/osake2
Osakkeiden vaihto2
% lukumäärästä
Osakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu
lukumäärä2
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä
tilikauden lopussa2
Hinta/voitto -suhde (P/E)
Efektiivinen osinkotuotto
Osakekannan markkina-arvo
Keskikurssi2
Tilikauden viimeinen kaupankäyntikurssi2
Alin kaupankäyntikurssi2
Ylin kaupankäyntikurssi2
€
€
€
%
€
No.
%
0,93
0,93
11,58
45,1*
0,42*
16 900 991
40
0,60
0,60
10,83
49,9
0,30
30 446 719
74
-0,06
-0,06
9,50
Neg.
0,09
18 051 757
53
-1,18
-1,16
8,58
0,0
0,00
42 673 720
126
1,43
1,43
9,41
12,6
0,18
43 085 115
127
No.
41 356 347
39 098 751
33 596 870
33 794 653
33 947 065
No.
41 708 387
8,5
5,3*
332,8
9,77
7,92
7,04
13,03
41 122 798
13,2
3,8
327,8
11,89
7,91
5,68
20,23
33 596 870
Neg.
0,5
585,0
12,84
17,23
9,97
17,56
33 596 870
Neg.
0,0
367,6
6,97
10,83
4,32
11,80
33 947 065
2,9
4,3
141,0
9,90
4,15
3,84
16,71
%
M€
€
€
€
€
1) optiotodistusten oikeuttamien osakkeiden laimennusvaikutuksella oikaistuna
2) Vertailutiedot tilikausilta 2010, 2009 ja 2008 oikaistu takautuvasti huhtikuussa 2011 olleesta merkintäetuoikeusannista johtuen
*) Hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa maksetaan 0,42 euroa osakkeelta.
CRAMON
OSAKE
CRAMON
OSAKE
KPL/KK
HINTA €
10 000 000
50
8 000 000
40
6 000 000
30
4 000 000
20
2 000 000
10
0
2008
2009
2010
2011
2012
0
Vuonna 2012 Cramon
osakkeen kaupoista noin
90 % tehtiin NasDaQ omX
Helsingissä. NasDaQ omX
Helsinki oy:n lisäksi Cramon
osakkeilla käydään kauppaa
myös useilla vaihtoehtoisilla
markkinapaikoilla, kuten
Bats Chi-X ja turquoise.1
1) Fidessa Fragmentation Index
56
LIIKETOIMINNAN KESKEISET TUNNUSLUVUT
CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 56
Cramo VUosikertomUs 2012
8.3.2013 9.00
KONSERNITASE
1 000 €
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Aineettomat hyödykkeet
Laskennalliset verosaamiset
Myytävissä olevat sijoitukset
Osuudet yhteisyrityksissä
Myyntisaamiset ja muut saamiset
Liite
31.12.2012
31.12.2011
4
3
15
7
29
9
615 034
281 486
14 604
349
97
1 071
622 214
288 567
15 312
350
48
3 553
912 641
930 043
13 902
132 222
4 794
303
10 340
18 310
142 954
5 563
730
22 532
161 562
190 089
3 540
30 392
6 680
1 108 136
1 126 812
24 835
304 373
119
-8 144
7 710
154 115
24 835
17
300 723
119
-5 168
1 041
122 654
483 007
444 221
49 630
49 630
532 637
493 851
271 713
8 861
80 188
1 574
752
311 461
6 775
85 399
1 448
3 369
363 087
408 452
87 577
1 347
119 460
1 055
101 422
1 838
116 485
4 763
209 439
2 974
224 508
575 499
632 960
1 108 136
1 126 812
Pitkäaikaiset varat yhteensä
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus
Myyntisaamiset ja muut saamiset
Verosaamiset
Johdannaisinstrumentit
Rahavarat
10
9
14
11
Lyhytaikaiset varat yhteensä
Myytävänä oleviksi luokitellut omaisuuserät
Yhteisyritykseen siirrettävät varat
5
32
VARAT YHTEENSÄ
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Oma pääoma
Osakepääoma
Osakeanti
Muut rahastot
Arvonmuutosrahasto
Suojausrahasto
Muuntoerot
Kertyneet voittovarat*
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Määräysvallattomien omistajien osuus
Hybridi pääoma
12
12
12
12
12
12
Oma pääoma yhteensä
Pitkäaikaiset velat
Korolliset velat*
Johdannaisinstrumentit
Laskennalliset verovelat
Eläkevelvoitteet
Muut pitkäaikaiset velat
13
14
15
33
16
Pitkäaikaiset velat yhteensä
Lyhytaikaiset velat
Korolliset velat
Johdannaisinstrumentit
Osto- ja muut velat
Verovelat
Lyhytaikaiset velat yhteensä
Yhteisyritykseen siirrettävät velat
Velat yhteensä
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ
13
14
17
32
*) Pitkäaikaisiin korollisiin velkoihin liittyvä aikaisempiin tilikausiin kohdistuva virhe on oikaistu takautuvasti voittovaroihin. oikaisun seurauksena vertailukauden voittovarojen avaava saldo
on vähentynyt 1,0 milj. euroa.
Cramo VUosikertomUs 2012
CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 57
KONSERNITASE
57
8.3.2013 9.00
KONSERNIN TULOSLASKELMA
1 000 €
Liite
Liikevaihto
1.1.–31.12.2011
688 391
679 892
Liiketoiminnan muut tuotot
19
11 321
7 697
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos
Valmistus omaan käyttöön
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö
20
20
20
836
3 657
-242 137
-425
10 302
-248 393
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
Poistot ja arvonalentumiset käyttöomaisuudesta ja myytävänä oleviksi
luokitelluista omaisuuseristä
Yrityshankinnoista aiheutuneiden aineettomien hyödykkeiden poistot
ja arvonalentumiset
Liiketoiminnan muut kulut
21
-143 728
-135 751
22
-101 571
-97 624
22
23
-13 569
-138 763
-16 751
-144 627
64 436
54 320
818
-21 250
1 215
-23 384
-20 432
-22 169
43
22
44 048
32 173
-5 508
-8 668
Tilikauden tulos
38 540
23 505
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille
Määräysvallattomien omistajien osuus
38 540
23 505
38 540
23 505
0,93
0,93
0,60
0,60
38 540
23 505
-2 976
15 387
12 411
-3 971
301
-3 670
Tilikauden laaja tulos
50 951
19 835
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille
Määräysvallattomien omistajien osuus
50 951
19 835
50 951
19 835
Liikevoitto
Rahoitustuotot
Rahoituskulut
24
24
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä
Osuus yhteisyritysten tuloksista
Voitto ennen veroja
Tuloverot
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos
Laimentamaton, €
Laimennusvaikutuksella oikaistu, €
LAAJA TULOSLASKELMA
Tilikauden tulos
Muut laajan tuloksen erät
Suojausrahaston muutos, verojen jälkeen
Muuntoerojen vaikutus, verojen jälkeen
Muut laajan tuloksen erät yhteensä
58
1.1.–31.12.2012
KONSERNIN TULOSLASKELMA
CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 58
25
27
27
Cramo VUosikertomUs 2012
8.3.2013 9.00
LASKELMA KONSERNIN
OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
1 000 €
1.1.2011
Muuntoerot
Muuntoeron
verovaikutus*
Suojausrahasto
Tilikauden tappio
Osake- Osakepääoma
anti
24 835
Muut
rahastot
1 871 186 926
Arvonmuutos- Suojausrahasto rahasto
117
-1 197
Sijoitetun
vapaan
oman
Muunto- pääoman
erot rahasto
3 426
-2 385
MääräysvallatKertyneet
tomien
Oma
voittoomistajien Hybridi pääoma
varat*** Yhteensä
osuus pääoma yhteensä
102 359 318 337
2 662
277
23
-3 971
Laaja tulos
-3 971
Optiomerkinnät
Merkintäetuoikeusanti
Osakeanti**
Osingonjako
Osakeperusteiset
maksut
Määräysvallattomien
omistajien osuus
Hybridi pääoma
Muutokset erien
välillä
-2 385
-1 854
503
49 630 368 470
277
23 505
23
-3 971
23 505
23
-3 971
23 505
26 190
19 834
19 834
9 133
7 279
7 279
97 398
7 266
-3 163
97 398
7 266
-3 163
97 398
7 266
-3 163
2 843
2 843
2 843
427
-6 000
427
-6 000
2
-503
-76
-6 000
-2
31.12.2011
24 835
17 186 926
119
-5 168
1 041 113 797
122 654 444 222
49 630 493 851
1.1.2012
Muuntoerot
Muuntoeron
verovaikutus*
Suojausrahasto
Tilikauden voitto
24 835
17 186 926
119
-5 168
1 041 113 797
6 669
122 654 444 222
8 102 14 771
49 630 493 851
14 771
Laaja tulos
-2 976
Optiomerkinnät
Osingonjako
Osakeperusteiset
maksut
Hybridi pääoma
Muutokset erien
välillä
31.12.2012
616
38 540
616
-2 976
38 540
616
-2 976
38 540
47 258
50 951
50 951
3 633
-12 374 -12 374
3 633
-12 374
-2 976
-17
6 669
3 650
2 576
-6 000
-300
24 835
186 626
2 576
-6 000
2 576
-6 000
154 115 483 007
49 630 532 637
300
119
-8 144
7 710 117 747
*) oman pääoman suojauksen muuntoeron kirjaamaton verovaikutus.
**) osakeanti liiketoimintahankintaan liittyen.
***) Pitkäaikaisiin korollisiin velkoihin liittyvä aikaisempiin tilikausiin kohdistunut virhe on oikaistu takautuvasti voittovaroihin.
oikaisun seurauksena vertailukauden voittovarojen avaava saldo on vähentynyt 1,0 milj. euroa.
Lisätietoja osakepääomasta ja oman pääoman rahastoista on esitetty liitetiedossa 12.
Cramo VUosikertomUs 2012
CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 59
LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA
59
8.3.2013 9.00
KONSERNIN
RAHAVIRTALASKELMA
1 000 €
1.1.–31.12.2012
1.1.–31.12.2011
44 048
32 173
115 140
-43
-340
-3 039
20 432
114 375
-22
-584
176 197
168 111
-649
8 676
4 966
-2 053
3 101
1 891
Liiketoiminnan rahavirta
189 190
171 050
Maksetut korot
Saadut korot
Muut rahoituserät
Maksetut verot
-20 368
804
-8 993
-14 641
-20 546
942
-1 607
-11 343
Liiketoiminnan nettorahavirta
145 992
138 496
-123 746
18 852
-804
21 922
-149 485
19 307
-63 626
-83 776
-193 804
2 528
-39 353
100 540
-122 131
-6 000
3 633
Liiketoiminnan rahavirta
Voitto ennen veroja
Ei-rahavirtavaikutteiset oikaisut
Poistot ja arvonalentumiset
Osuus yhteisyritysten tuloksista
Muut ei-rahavirtavaikutteiset oikaisut
Siirto investointien rahavirtaan
Rahoitustuotot ja -kulut
Liite
22
29
26
24
Liiketoiminnan rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta
Käyttöpääoman muutos
Vaihto-omaisuuden muutos
Myynti- ja muiden saamisten muutos
Osto- ja muiden velkojen muutos
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynti
Tytäryhtiö- ja liiketoimintahankintojen nettorahavirta
Tytäryhtiöiden ja liiketoimintojen myynti
Investointien nettorahavirta
Rahoituksen rahavirta
Korollisten saamisten muutos
Rahoitusleasingvelkojen muutos
Korollisten velkojen lisäys
Korollisten velkojen vähennys
Hybridi pääoma
Optiomerkinnät
Merkintäetuoikeusanti
Vähemmistöosuus
Maksetut osingot
-12 374
244
-32 944
13 607
-20 571
-6 000
7 279
97 397
-76
-3 163
Rahoituksen nettorahavirta
-73 157
55 773
Rahavarojen muutos
Rahavarat 1.1.
Yhteisyritykseen siirrettävä kassa
Muuntoero
-10 941
22 532
-2 005
754
465
22 313
10 340
22 532
Rahavarat 31.12.
60
22 169
KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA
CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 60
12
11
-246
Cramo VUosikertomUs 2012
8.3.2013 9.00
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN
LIITETIEDOT
1. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN
LAADINTAPERIAATTEET
YRITYKSEN PERUSTIEDOT
Cramo Oyj on palveluyritys, joka tarjoaa
kone-, ja laitevuokrauspalveluja sekä
vuokraa siirtokelpoisia tiloja. Kone- ja laitevuokraus koostuu rakennuskoneiden ja
-laitteiden vuokrauksesta sekä vuokraukseen liittyvistä palveluista. Cramo toimii
14 maassa Pohjoismaissa sekä Keski- ja
Itä-Euroopassa 376 toimipisteessä ja sillä
on 2.664 työntekijää.
Konsernin emoyhtiö Cramo Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka Y-tunnus
on 0196435-4. Yhtiön kotipaikka on Vantaa
ja sen rekisteröity osoite on Kalliosolantie
2, 01740 Vantaa. Cramo Oyj:n osakkeet
on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:n
päälistalla.
Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteesta
www.cramo.com tai konsernin emoyrityksen pääkonttorista osoitteesta Kalliosolantie 2, 01740 Vantaa.
Cramo Oyj:n hallitus on hyväksynyt
kokouksessaan 7.2.2013 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on
mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella
on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.
LAATIMISPERUSTA
Cramon konsernitilinpäätös on laadittu
kansainvälisten tilinpäätösstandardien
(International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2012 voimassa
olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SICja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen
kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa
säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o
1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä
standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.
Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen
lukuun ottamatta käypään arvoon kirjattavia myytävissä olevia rahoitusvaroja
Cramo VUosikertomUs 2012
CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 61
sekä myöntämishetkellä käypään arvoon
arvostettuja osakeperusteisia maksuja
(myönnetyt optiot ja osakeohjelmat). Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina.
Tilikaudella ei ole tullut voimaan sellaisia IFRS-standardeja tai IFRIC-tulkintoja, joilla olisi olennainen vaikutus
konsernille.
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä
ja tietoa harkintaan perustuvista ratkaisuista, joita johto on tehnyt. Tietoa harkintaan perustuvista ratkaisuista, jota
johto on käyttänyt konsernin noudattamia
tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja joilla on eniten vaikutusta
tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on
esitetty laatimisperiaatteiden kohdassa
”Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset
epävarmuustekijät”.
KONSOLIDOINTIPERIAATTEET
TYTÄRYRITYKSET
Konsernitilinpäätökseen on sisällytetty
Cramo Oyj:n lisäksi tytäryhtiöt, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta
syntyy, kun konserni omistaa yli puolet
äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta. Myös potentiaalisen äänivallan
olemassaolo on otettu huomioon määräysvallan syntymisen ehtoja arvioitaessa
silloin, kun potentiaaliseen äänivaltaan
oikeuttavat instrumentit ovat tarkasteluhetkellä toteutettavissa. Määräysvallalla
tarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksen
talouden ja liiketoiminnan periaatteista
hyödyn saamiseksi sen toiminnasta. Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun
konserni on saanut määräysvallan, ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin
määräysvalta lakkaa. Tytäryhtiöt on lueteltu liitteessä 38.
Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Hankintameno perustuu hankittujen
varojen hankintahetken käypään arvoon,
liikkeeseen laskettuihin oman pääoman
ehtoisiin instrumentteihin ja velkoihin,
jotka ovat syntyneet tai otettu vastattavaksi
kaupan toteutumisajankohtana. Hankinnan kohteen yksilöitävissä olevat varat,
velat ja ehdolliset velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypään arvoon, josta
ei ole vähennetty määräysvallattomien
omistajien osuutta. Liikearvona kirjataan
määrä, jolla hankintameno ylittää hankittujen nettovarojen käyvän arvon. Jos hankintameno on vähemmän kuin konsernin
osuus tytäryhtiön nettovaroista käypään
arvoon arvostettuna, ero kirjataan suoraan
tuloslaskelmaan.
Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat
voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan
konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä
tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta. Tilikauden voiton tai tappion
jakautuminen emoyrityksen omistajille ja
määräysvallattomille omistajille esitetään
erillisessä tuloslaskelmassa sekä laajan tuloksen jakautuminen emoyrityksen
omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä. Määräysvallattomille omistajille
kuuluva osuus omista pääomista esitetään
omana eränään taseessa oman pääoman
osana. Määräysvallattomien omistajien
osuus kirjataan konsernitilinpäätökseen
enintään sijoituksen määrään saakka.
OSAKKUUS- JA YHTEISYRITYKSET
Konsernitilinpäätökseen on sisällytetty
yhtiöt, joissa konsernilla on 20–50 % äänivallasta ja vähintään 20 % omistusosuus
tai jossa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Osakkuus- ja yhteisyritysten
tilinpäätöstiedot on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Konsernin tuloslaskelmaan
sisältyy konsernin osuus osakkuus- ja
yhteisyritysten tuloksista. Konsernin
investoinnit osakkuus- ja yhteisyrityksiin
hankinta-ajankohtana, mukaan lukien
osakkuus- ja yhteisyritysten oman pääoman muutokset hankinta-ajankohdan
jälkeen, on esitetty taseessa kohdassa
”Osuudet yhteisyrityksissä”. Osuus
osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista
sisältää myös vaiheittaisessa hankinnassa aikaisemmin omistetun osuuden
uudelleenarvostuksen.
ULKOMAAN RAHAN MÄÄRÄISTEN
ERIEN MUUTTAMINEN
Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään
siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön
pääasiallisen toimintaympäristön valuutta
(”toimintavaluutta”). Konsernitilinpäätös
on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta.
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
61
8.3.2013 9.00
ULKOMAAN RAHAN
MÄÄRÄISET LIIKETAPAHTUMAT
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivänä
vallitsevaa kurssia. Käytännössä käytetään usein kurssia, joka likimain vastaa tapahtumapäivän kurssia. Ulkomaan
rahan määräiset monetaariset erät on
muutettu toimintavaluutan määräisiksi
raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Ulkomaan rahan määräiset
ei-monetaariset erät, jotka on arvostettu
käypiin arvoihin, on muutettu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen käyvän arvon
määrittämispäivän kursseja. Muutoin eimonetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaan rahan
määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuttamisesta syntyneet
voitot ja tappiot on käsitelty tulosvaikutteisesti. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton
yläpuolelle. Valuuttamääräisten lainojen
kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin lukuun ottamatta
kurssieroja niistä lainoista, jotka on määritetty suojaamaan ulkomaisiin yksikköihin tehtyjä nettosijoituksia ja jotka ovat
siinä tehokkaita. Nämä kurssierot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja kertyneet kurssierot esitetään omana eränään
omassa pääomassa, kunnes ulkomaisesta
yksiköstä luovutaan kokonaan tai osittain.
ULKOMAISTEN
KONSERNIYRITYSTEN
TILINPÄÄTÖSTEN MUUNTAMINEN
Ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi tilikauden painotettua keskikurssia käyttäen ja taseet
raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja
taseessa aiheuttaa taseessa omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.
Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen
kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot ja nettosijoitusta suojaavan instrumentin arvon
muutos kirjataan muihin laajan tuloksen
eriin. Kun tytäryritys myydään kokonaan
tai osittain, kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisiksi osana myyntivoittoa tai -tappiota. Muuntoerot, jotka ovat
syntyneet ennen 1.1.2004, joka oli konsernin IFRS-standardeihin siirtymispäivä, on
kirjattu IFRS 1 -standardin salliman helpotuksen mukaisesti kertyneisiin voittovaroihin IFRS-standardeihin siirtymisen
yhteydessä, eikä niitä myöskään myöhemmin tytäryrityksen myynnin yhteydessä kirjata tulosvaikutteisesti. Siirtymispäivästä
62
CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 62
lähtien konsernitilinpäätöstä laadittaessa
syntyneet muuntoerot esitetään omassa
pääomassa erillisenä eränä.
1.1.2004 lähtien ulkomaisten yksikköjen
hankinnasta syntyvä liikearvo ja kyseisten
ulkomaisten yksikköjen varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehtävät käypien arvojen oikaisut on
käsitelty paikallisessa valuutassa kyseisten ulkomaisten yksikköjen varoina ja
velkoina. Ne muunnetaan euroiksi raportointikauden päättymispäivän kursseja
käyttäen. Ennen 1.1.2004 tapahtuneiden
hankintojen liikearvot ja käypien arvojen
oikaisut on kirjattu euromääräisinä.
AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
LIIKEARVO
Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden
1.1.2004 jälkeen hankitun yrityksen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja
ehdollisten velkojen nettomääräisestä
käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana.
Ennen 1.1.2010 tehdyissä hankinnoissa
hankintamenoon on sisällytetty lisäksi
muut välittömästi hankinnasta johtuvat
menot, kuten asiantuntijoiden palkkiot.
Ennen vuotta 2004 tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisistä syntynyt liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston
mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty
IFRS-standardien mukaisena oletushankintamenona. Liikearvoista ei kirjata
poistoja, vaan ne testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä
tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu
rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo
arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.
ASIAKASSUHTEET JA
TOIMIPISTEVERKKO
Asiakassuhteiden arvostuksessa on sovellettu Multi-period Excess Earnings -menetelmää. Toimipisteverkko on arvostettu
perustuen siihen hyötyyn, minkä toimiva
toimipiste tuottaa suhteessa itse perustettavaan toimipisteeseen.
BRÄNDI JA CO-BRÄNDI
Konsernin pääbrändi on ”Cramo”, jonka
taloudellinen vaikutusaika on arvioitu
rajoittamattomaksi, koska sen on arvioitu
vaikuttavan rahavirtojen kerryttämiseen
määrittelemättömän ajan. Cramo-brändistä ei kirjata poistoja, vaan se testataan
vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Brändi on konsernin yhteinen omaisuuserä, joka testausta varten
uudelleen kohdistetaan rahavirtaa tuottaville yksiköille myynnin suhteessa. Omaisuuserien kohdistaminen yksiköille on
esitetty liitteessä 6. Brändi arvostetaan
alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.
Yrityshankintojen myötä konsernin
omistukseen tulee ostokohteiden käytössä olleita brändejä. Nämä co-brändit
arvostetaan yrityshankinnan yhteydessä
tuottoperusteisella ”relief-from-royalty”
-menetelmällä riippumatta siitä, aikooko
konserni ottaa ko. brändin käyttöönsä. Cobrändit ovat kuitenkin luonteeltaan väliaikaisia ja ne poistetaan 1–10 vuoden aikana.
Poistoaika on aleneva heijastaen co-brändin suurempaa merkitystä heti hankinnan
jälkeen. Co-brändit kohdistetaan sille segmentille, johon ostokohde kuuluu.
TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISMENOT
Tutkimusmenot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan kaudelle, jolla ne syntyvät. Kehittämismenot aktivoidaan, kun yritys pystyy
todentamaan kehitettävän tuotteen teknisen toteutettavuuden ja kaupalliset
hyödyntämismahdollisuudet sekä kun
hankintameno pystytään luotettavasti
määrittämään. Muut kehittämismenot kirjataan kuluksi.
Yrityksen tämänhetkinen kehittämistyö
on sen luonteista, että se ei täytä aktivointikriteereitä ja siten kehittämismenot kirjataan kuluksi niiden syntyessä.
MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
Aineeton hyödyke merkitään taseeseen
alun perin hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä,
että omaisuuserästä johtuva odotettavissa oleva vastainen taloudellinen hyöty
koituu konsernin hyväksi. Ne aineettomat
hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistoina
kuluiksi tulosvaikutteisesti niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Kun aineeton hyödyke
luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5
Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin
mukaisesti, poistojen kirjaaminen lopetetaan Aineettomista hyödykkeistä, joilla on
rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika,
ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta.
Muiden aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat seuraavat:
Asiakassuhteet
3–10 vuotta
Toimipisteverkko
20 vuotta
Co-brändit
1–10 vuotta
Muut aineettomat hyödykkeet 2–5 vuotta
AINEELLISET
KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
on arvostettu poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen
Cramo VUosikertomUs 2012
8.3.2013 9.00
hankintamenoon. Hankintameno sisältää
hankinnasta välittömästi aiheutuvat kustannukset. Myöhemmin syntyneet menot
sisällytetään hyödykkeen kirjanpitoarvoon
tai kirjataan erillisenä hyödykkeenä vain,
mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty
koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen
hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan
tulosvaikutteisesti sille kaudelle, kun ne
ovat toteutuneet.
Hyödykkeistä tehdään tasapoistot seuraavien arvioitujen taloudellisten vaikutusaikojen kuluessa:
Rakennukset ja rakennelmat 15–50 vuotta
Vuokrattavat:
• Siirtokelpoiset tilat
10–15 vuotta
• Koneet ja laitteet
3–10 vuotta
Palvelutuotannon
koneet ja kalusto
6–10 vuotta
Oman käytön koneet ja kalusto 3–6 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet 3–10 vuotta
Omaisuuserän jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan vähintään
jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa
oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.
Kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi
IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset
omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti, poistojen kirjaaminen
lopetetaan.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot
kirjataan tulosvaikutteisesti.
Hyödykkeiden arvoa alennetaan vastaamaan niiden kerrytettävissä olevaa
rahamäärää, mikäli hyödykkeen kirjanpitoarvo ylittää niiden kerrytettävissä olevan
rahamäärän. Hyödykkeiden luopumista
aiheutunut voitto tai tappio määräytyy
niistä saatavan rahamäärän ja kirjanpitoarvon erotuksen mukaan ja se sisällytetään liikevoittoon.
JULKISET AVUSTUKSET
Julkiset avustukset on kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennyksiksi silloin, kun on
kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen
saamisen ehdot. Avustukset tuloutuvat
pienempien poistojen muodossa omaisuuserän käyttöaikana. Tutkimus- ja
kehittämismenoja koskevat avustukset
sekä sellaiset avustukset, jotka on saatu
korvauksiksi jo toteutuneista kuluista, kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella,
jonka aikana oikeus avustuksen saamiseen syntyy. Tällaiset avustukset esitetään
liiketoiminnan muissa tuotoissa.
Cramo VUosikertomUs 2012
CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 63
AINEELLISTEN JA
AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN
ARVON ALENTUMINEN
Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko viitteitä siitä,
että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva
rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko
arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat
aineettomat hyödykkeet sekä keskeneräiset
aineettomat hyödykkeet. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien
yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä
riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa ja pitkälle riippumattomia muiden
vastaavien yksiköiden rahavirroista.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä on
omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai
käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä
on suurempi. Käyttöarvolla tarkoitetaan
kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia
arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka
diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden
näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä.
Arvonalentumistappio kirjataan, kun
omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva
rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Mikäli
arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan
ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle
yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän
jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena
olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Muusta
omaisuuserästä kuin liikearvosta kirjattu
arvonalentumistappio peruutetaan siinä
tapauksessa, että on tapahtunut muutos
niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä
olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin
mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi
ilman arvonalentumistappion kirjaamista.
Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.
VUOKRASOPIMUKSET
KONSERNI VUOKRALLE OTTAJANA
Aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa
konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseeseen
vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai vähimmäisvuokrien nykyarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai mikäli omistusoikeuden hankkimisesta vuokrakauden
päättyessä ei ole täyttä varmuutta, sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että kullakin kaudella jäljellä olevalle velalle muodostuu samansuuruinen
korkoprosentti. Vuokravelvoitteet sisältyvät rahoitusvelkoihin.
Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät
vuokralle antajalle, käsitellään muina
vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat
kirjataan kuluiksi tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
KONSERNI VUOKRALLE ANTAJANA
Konsernin vuokralle antamat hyödykkeet, joiden omistamiselle ominaiset
riskit ja hyödyt ovat siirtyneet olennaisilta osilta vuokralle ottajalle, käsitellään rahoitusleasingsopimuksina ja
kirjataan taseeseen saamisina. Saaminen kirjataan nykyarvoon. Muilla kuin
rahoitusleasingsopimuksilla vuokralle
annetut hyödykkeet sisältyvät taseen
aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Niistä tehdään poistot taloudellisena vaikutusaikana, kuten vastaavista
omassa käytössä olevista aineellisista
käyttöomaisuushyödykkeistä.
Vuokrasopimusten tulouttamista on
selostettu laatimisperiaatteiden kohdassa ”Tuloutusperiaatteet”.
RAHOITUSVARAT JA -VELAT
RAHOITUSVARAT
Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: a) käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat,
b) lainat ja saamiset sekä c) myytävissä
olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella. Varat luokitellaan
alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä niiden käyttötarkoituksen perusteella ja tätä
luokittelua arvioidaan uudelleen säännöllisin väliajoin. Taseessa yli 12 kuukauden
pituiset sijoitukset sisältyvät pitkä-aikaisiin varoihin ja alle 12 kuukauden pituiset
lyhytaikaisiin varoihin.
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
63
8.3.2013 9.00
a) Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahoitusvarat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ovat kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä varoja.
Rahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan tähän ryhmään, jos se on hankittu
pääasiallisena tarkoituksena myydä
se lyhyen aikavälin kuluessa. Mikäli
johdannaisiin ei sovelleta suojauslaskentaa, luokitellaan ne kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Tämän
ryhmän omaisuuserät sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin.
b) Lainat ja saamiset
Lainat ja saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin
liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla
markkinoilla. Ne sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin, lukuun ottamatta eriä, joiden maturiteetti on tilinpäätöspäivästä
lukien yli 12 kuukautta. Nämä sisältyvät
pitkäaikaisiin varoihin. Lainat ja saamiset luokitellaan taseessa myyntisaamiset ja muut saamiset -ryhmään (liite 9).
c) Myytävissä olevat rahoitusvarat
Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat
johdannaisvaroihin kuulumattomia
varoja, jotka on nimenomaisesti määrätty tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne sisältyvät
pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on
tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan
tilinpäätöspäivästä lähtien, jolloin ne
sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin.
Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä eli päivänä,
jolloin konserni sitoutuu ostamaan tai
myymään kyseisen omaisuuserän.
Rahoitusvarat merkitään alun perin
taseeseen käypään arvoon sisältäen
transaktiomenot lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja. Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat merkitään alun perin taseeseen käypään arvoon, ja transaktiomenot kirjataan
tulosvaikutteisesti.
Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen myytävissä olevat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
arvostetaan käypään arvoon. Lainat ja
saamiset arvostetaan taseessa myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää.
Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset kirjataan
omaan pääomaan. Käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta
tuloslaskelmaan rahoituseriin silloin, kun
sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata
arvonalentumistappio.
64
CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 64
Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on
menettänyt sopimusperusteisen oikeuden
rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin
ulkopuolelle.
ARVONALENTUMISTESTAUS
Mahdollisen arvonalentumisen tunnistamiseksi varojen kirjanpitoarvoja tarkastellaan säännöllisesti, vähintään vuosittain.
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä onko olemassa objektiivista näyttöä
yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän
tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Arvonalentumistestauksessa otetaan huomioon niin ulkoiset lähteet, kuten
merkittävä lasku markkina-arvossa, joka
ei aiheudu ajan kulumisesta, normaalikäytöstä tai korkotason muutoksesta, kuin
myös sisäiset lähteet, kuten todiste varojen epäkuranttiudesta tai vauriosta.
Osakesijoitusten merkittävä ja pitkään
jatkunut arvonalentuminen, jolloin käypä
arvo alittaa hankintahinnan, on osoitus
myytävissä olevan osakkeen arvonalentumisesta. Jos kyseisestä arvonalentumisesta on näyttöä, käyvän arvon rahastoon
kertynyt tappio siirretään tuloslaskelmaan. Kertynyt tappio on hankintamenon
ja tarkasteluhetken käyvän arvon erotus
vähennettynä kyseisestä rahoitusvaroihin
kuuluvasta erästä aikaisemmin tulosvaikutteisesti kirjatuilla arvonalentumistappioilla. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin
luokiteltujen oman pääomanehtoisten
sijoitusten arvonalentumistappiota ei
peruuteta tuloslaskelman kautta.
RAHOITUSVELAT
Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon ja transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen
alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun
hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin. Ellei
konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää
velan maksua vähintään 12 kuukauden
päähän tilinpäätöspäivästä, luokitellaan
rahoitusvelat lyhytaikaisiksi.
Vieraan pääoman menot kirjataan
kuluiksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne
ovat syntyneet. Lainasitoumuksiin liittyvät järjestelypalkkiot kirjataan transaktiomenoiksi siihen määrään asti kuin on
todennäköistä, että koko lainasitoumus tai
osa siitä tullaan nostamaan. Tällöin palkkio merkitään taseeseen, kunnes laina
nostetaan. Lainan noston yhteydessä lainasitoumuksiin liittyvä järjestelypalkkio merkitään osaksi transaktiokuluja.
Siltä osin kuin on todennäköistä, että
lainasitoumusta ei tulla nostamaan,
järjestelypalkkio kirjataan ennakkomaksuksi maksuvalmiuteen liittyvästä
palvelusta ja jaksotetaan kuluksi lainasitoumuksen ajanjaksolle.
Kaikkien rahoitusvarojen ja -velkojen
käypien arvojen määrittämisperiaatteet
on esitetty liitetiedossa 8 ”Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot”.
JOHDANNAISSOPIMUKSET
JA SUOJAUSLASKENTA
Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon alun perin käypään arvoon sinä
päivänä kun konsernista tulee sopimusosapuoli ja ne arvostetaan myöhemmin
edelleen käypään arvoon. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa
johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Konserni määrittää tietyt johdannaiset joko:
a) taseeseen merkittyjen velkojen käyvän arvon suojauksiksi (käyvän arvon
suojaus)
b) taseeseen merkittyjen velkojen sisältämän tietyn riskin tai ennakoidun erittäin
todennäköisen liiketoimen suojauksiksi
(rahavirran suojaus); tai
c) ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksiksi (nettosijoituksen
suojaus).
Konserni dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavan kohteen ja
suojausinstrumenttien välisen suhteen
sekä konsernin riskienhallintatavoitteet ja
suojaukseen ryhtymisen strategian. Konserni dokumentoi myös sekä suojausta
aloitettaessa että sen jälkeen arvionsa
siitä, ovatko suojaussuhteessa käytettävät
johdannaiset erittäin tehokkaita kumoamaan suojattavien kohteiden käypien
arvojen tai rahavirtojen muutokset.
Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan
osuuden käyvän arvon muutos kirjataan
suoraan omaan pääomaan. Suojaussuhteen tehoton osuus merkitään välittömästi
tuloslaskelman rahoituseriin. Omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot siirretään
tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jolla
suojattu erä merkitään tuloslaskelmaan.
Voitto tai tappio, joka syntyy vaihtuvakorkoisia lainoja suojaavien koronvaihtosopimusten käyvän arvon muutosten
tehokkaasta osasta, kirjataan tuloslaskelmaan rahoituseriin. Kun rahavirran suojaukseksi hankittu suojausinstrumentti
erääntyy tai se myydään tai kun suojauslaskennan kriteerit eivät enää täyty,
suojausinstrumentista kertynyt voitto
tai tappio jää omaan pääomaan siihen
asti, kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu. Kuitenkin, jos ennakoidun suojatun
liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan,
Cramo VUosikertomUs 2012
8.3.2013 9.00
omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan
rahoituseriin.
Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, kirjataan käypään arvoon
tulosvaikutteisesti luokiteltujen rahoitusvarojen mukaisesti. Tällaisten johdannaisinstrumenttien käypien arvojen
muutokset kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan rahoituseriin.
Tilikauden aikana konsernilla on ollut
Ruotsin kruunun määräisiä lainoja, jotka
on kohdistettu suojaamaan Ruotsin kruunun määräistä nettosijoitusta. Näiden
ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaukset käsitellään kirjanpidossa samalla tavalla kuin rahavirran
suojaukset. Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksesta kirjataan käyvän arvon muutos suoraan
oman pääoman muuntoeroihin siltä
osin, kuin suojaus on tehokas. Suojauksen tehottomaan osaan liittyvät käyvän
arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Suojausinstrumentin tehokkaan osan suoraan
omaan pääomaan kirjattu voitto tai tappio
kirjataan tulosvaikutteisesti vain ulkomaisesta yksiköstä luovuttaessa.
Suojausinstrumenttien käyvät arvot on
esitetty liitetiedossa 14. Arvonmuutosrahaston muutokset on esitetty laskelmassa
konsernin oman pääoman muutoksista
(liitetieto 12). Suojauslaskennassa olevien johdannaisten käyvät arvot on esitetty taseen pitkäaikaisissa varoissa tai
veloissa, mikäli suojattavan erän maturiteetti on yli 12 kuukautta, muutoin ne
sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin tai velkoihin. Johdannaiset, joihin ei sovelleta
suojauslaskentaa, esitetään taseen lyhytaikaisissa varoissa tai veloissa.
VAIHTO-OMAISUUS
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään
FIFO-menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno
muodostuu raaka-aineista, välittömistä
työsuorituksista johtuvista menoista,
muista välittömistä menoista sekä kiinteistä yleismenoista. Nettorealisointiarvo
on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty myynnistä aiheutuvat menot.
MYYNTISAAMISET
Myyntisaamiset on kirjattu kirjanpitoon alkuperäisen laskutuksen määräisenä. Arvonalentuminen kirjataan,
kun on objektiivista näyttöä siitä,
että arvonalentumistappio on syntynyt. Lisäksi arvonalentuminen kirjataan, jos on muutoin näyttöä velallisen
Cramo VUosikertomUs 2012
CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 65
maksukyvyttömyydestä, konkurssista tai
selvitystilasta. Luottotappiot on kirjattu
kuluksi tuloslaskelmaan.
RAHAVARAT
Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta ja
lyhytaikaisista pankkitalletuksista, joiden
maturiteetti on enintään kolme kuukautta
hankinta-ajankohdasta lukien. Käytössä
olevat luottolimiitit esitetään lainojen ryhmässä taseen lyhytaikaisissa veloissa.
MYYTÄVÄNÄ OLEVAKSI LUOKITELLUT PITKÄAIKAISET OMAISUUSERÄT JA LOPETETUT TOIMINNOT
Pitkäaikaiset omaisuuserät tai luovutettavien erien ryhmä ja lopetettuihin toimintoihin liittyvät omaisuuserät ja velat
luokitellaan myytävinä olevaksi, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee
kertymään pääasiassa omaisuuserän
myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Myytävänä olevaksi luokittelun edellytyksien
katsotaan täyttyvän, kun myynti on erittäin
todennäköinen ja omaisuuserä tai luovutettavien erien ryhmä on välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan yleisin ja
tavanomaisin ehdoin, kun johto on sitoutunut myyntiin ja myynnin odotetaan tapahtuvan vuoden kuluessa luokittelusta.
Välittömästi ennen luokittelua myytävänä olevaksi kyseiset omaisuuserät
tai luovutettavien erien ryhmän varat ja
velat arvostetaan niihin sovellettavien
IFRS-standardien mukaisesti. Luokitteluhetkestä lähtien myytävänä olevat omaisuuserät tai luovutettavien erien ryhmä
arvostetaan kirjanpitoarvoon tai myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn
käypään arvoon sen mukaan, kumpi niistä
on alempi. Poistot näistä omaisuuseristä
lopetetaan luokitteluhetkellä.
Luovutettavien erien ryhmään kuuluvat omaisuuserät, jotka eivät kuulu IFRS
5 -standardin arvostussääntöjen soveltamisalaan, ja velat arvostetaan niitä koskevien IFRS-standardien mukaan myös
luokitteluhetken jälkeen.
Lopetettujen toimintojen tulos esitetään omana eränään konsernin laajassa tuloslaskelmassa. Myytävänä olevat
omaisuuserät, luovutettavien erien ryhmät, myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät muihin laajan tuloksen eriin kirjatut
erät sekä luovutettavien erien ryhmään
sisältyvät velat esitetään taseessa erillään muista eristä.
OMA PÄÄOMA
EMOYHTIÖN OMISTAJILLE
KUULUVA OMA PÄÄOMA
Kantaosakkeet esitetään osakepääomana. Menot, jotka liittyvät omien
oman pääoman ehtoisten instrumenttien
liikkeeseenlaskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä.
Yrityksen hankkiessa omia osakkeita
niistä maksettu määrä sekä hankinnasta
välittömästi aiheutuneet kustannukset (veroilla vähennettynä) vähennetään
omasta pääomasta.
Jos jokin konserniin kuuluva yhtiö
ostaa yhtiön osakkeita (omat osakkeet),
niihin maksettu vastike ja hankinnasta
aiheutuneet menot (verovaikutuksilla
vähennettynä) vähennetään yhtiön kertyneistä voittovaroista omassa pääomassa.
Cramo Management Oy:n omistamat
Cramo Oyj:n osakkeet on esitetty kertyneissä voittovaroissa oman pääoman
vähennyksenä.
Optiojärjestelyissä sekä vuonna 2011
toteutettujen suunnattujen osakeantien
osakemerkinnöistä saadut varat, mahdollisilla transaktiomenoilla oikaistuna,
kirjataan järjestelyjen ehtojen mukaisesti sijoitetun vapaan omaan pääoman
rahastoon.
HYBRIDILAINA
Hybridilaina on eräpäivätön oman pääoman
ehtoinen joukkovelkakirjalaina, joka on
heikommassa maksusija-asemassa kuin
yhtiön muut velkasitoumukset. Sen maksusija-asema on kuitenkin muita omaan
pääomaan luettavia eriä parempi. Hybridilainan korot maksetaan jos yhtiökokous
päättää jakaa osinkoa tai muuten palauttaa pääomaa. Jos osinkoa ei jaeta, yhtiöllä on oikeus päättää mahdollisesta koron
maksusta erikseen. Maksamattomat korot
kumuloituvat ja esitetään taseen ulkopuolisina vastuina. Maksettavat korot esitetään
oman pääoman vähennyksenä ja velkana
maksuvelvollisuuden syntymisestä maksuhetkeen. Hybridivelanhaltijoilla ei ole osakkeenomistajille kuuluvia oikeuksia.
VARAUKSET JA EHDOLLISET VELAT
Varaus kirjataan, kun konsernilla on
aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen
on todennäköistä ja velvoitteen suuruus
on arvioitavissa luotettavasti. Varaukset
arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Nykyarvon
laskennassa käytetty diskonttaustekijä
valitaan siten, että se kuvastaa markkinoiden näkemystä tarkasteluhetkellä
rahan aika-arvosta ja velvoitteeseen liittyvistä riskeistä. Jos osasta velvoitetta on
mahdollista saada korvaus kolmannelta
osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi
omaisuuseräksi, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.
Ehdollinen velka on aikaisempien
tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
65
8.3.2013 9.00
varmistuu vasta konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi
katsotaan myös sellainen olemassa oleva
velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä
maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka
suuruutta ei voida määrittää luotettavasti.
Ehdollinen velka on esitetty liitetiedossa 18.
TYÖSUHDE-ETUUDET
ELÄKEVELVOITTEET
Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi tai maksupohjaisiksi järjestelyiksi.
Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni
suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Konsernilla ei ole oikeudellista eikä
tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho
ei pysty suoriutumaan kyseisten eläkeetuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset
järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja,
ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset merkitään tulosvaikutteisesti sillä
tilikaudella, jota veloitus koskee.
Cramo Oyj osti tammikuussa 2011
Theisen Baumaschinen AG:n koko osakekannan. Liiketoimintahankinnassa
konsernin vastuulle siirtyi etuuspohjaiseen eläkejärjestelyyn liittyvät velvoitteet.
Etuuspohjainen eläkejärjestely koskee
Theisen-konsernin palveluksessa olleita,
jo eläkkeelle jääneitä työntekijöitä. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa
käytetään diskonttauskorkona yritysten
liikkeeseen laskemien korkealaatuisten
joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa. Taseeseen kirjattavan eläkevelvoitteen nykyarvosta vähennetään tilikauden
aikana maksetut etuudet korolla vähennettynä sekä kirjaamattomien vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden
osuus. Vakuutusmatemaattiset voitot ja
tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti. Järjestelyyn ei kuulu erillisiä varoja.
Konsernin muut eläkejärjestelyt ovat
luonteeltaan maksupohjaisia järjestelyjä.
OSAKEPERUSTEISET MAKSUT
Konsernilla on seuraavat voimassa olevat
oman pääoman ehtoiset kannustinjärjestelmät: optio-ohjelmat (sarjat 2006C, 2009,
2010 ja 2011), osakepalkkiojärjestelmä
ja osakesäästöohjelma. Optio-ohjelmat
arvostetaan myöntämishetkellä käypään
arvoonsa, jota määritettäessä ei ole huomioitu mahdollisia ei-markkinaperusteisia
ansaintaehtoja. Nämä ei-markkinaperusteiset ehdot, kuten esim. kannattavuus ja
tietty tuloksen kasvutavoite, vaikuttavat
arvioon optioiden lopullisesta määrästä.
Optiojärjestelyjen käypä arvo määritetään
Black-Scholes -optionhinnoittelumallin
perusteella. Optio-ohjelman käypä arvo
66
CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 66
jaksotetaan kuluksi oikeuden syntymisajanjaksolle ja sitä vastaava muutos kirjataan omaan pääomaan. Konserni arvioi
merkittäväksi tulevien optioiden määrää
jokaisena raportointikauden päättymispäivänä ja kirjaa mahdollisen muutoksen
tuloslaskelmaan ja omaan pääomaan.
Cramo Oyj:n hallitus on ottanut käyttöön osakepalkkiojärjestelmän osana
yhtiön ja sen tytäryhtiöiden avainhenkilöiden kannustin- ja sitouttamisjärjestelmää. Järjestelmä tarjoaa kohderyhmälle
mahdollisuuden ansaita osakkeita palkkiona ansaintajaksolle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Järjestelmässä
on kolme ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2012, 2013 ja 2014. Koko järjestelmän
perusteella annetaan palkkiona yhteensä
enintään 1.000.000 osaketta sisältäen
raha-osuuden, joka tarvitaan palkkiosta avainhenkilöille aiheutuviin veroihin
ja veronluonteisiin maksuihin osakkeiden kirjaamishetkellä. Palkkiot maksetaan avainhenkilöille noin kahden vuoden
kuluttua palkkion vahvistamisesta tammikuussa 2015, tammikuussa 2016 ja tammikuussa 2017, jos työssäolovelvoite täyttyy.
Omana pääomana maksettavan osuuden
käypä arvo määritetään palkkion myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi järjestelmän ansaintajaksolle. Vastaava muutos
kirjataan omaan pääomaan. Kuluksi kirjattava määrä perustuu konsernin arvioon
tulevien osakkeina maksettavien etuuksien määrästä ansaintajakson lopussa.
Ei markkinaperusteisten ehtojen (EPStavoite) vaikutuksia ei sisällytetä etuuksien käypään arvoon, vaan ne otetaan
huomioon niiden osakkeiden määrissä,
joihin oletetaan syntyvän oikeus ansaintajakson lopussa. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta osakkeiden määrästä
jokaisena raportointipäivänä. Arvioiden
muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.
Rahana maksettavan osuuden käypä arvo
kirjataan velaksi ja määritetään uudelleen jokaisena raportointipäivänä arvioitujen osakkeina maksettavien etuuksien
perusteella. Rahana maksettava osuus
kirjataan kuluksi järjestelmän ansaintajaksolle. Arvioiden muutokset kirjataan
tuloslaskelmaan.
Cramo Oyj:n hallitus on hyväksynyt
ehdot henkilöstön osakesäästöohjelman
ensimmäiselle säästökaudelle (1.10.2012–
30.9.2013). Ohjelman tavoitteena on kannustaa konsernin työntekijöitä ryhtymään
yrityksen osakkeenomistajiksi sekä palkita heitä konsernin tavoitteiden mukaisesta toiminnasta. Säästökauden aikana
osallistujat voivat säästää 2–5 % bruttokuukausipalkasta. Säästökauden kaikkien
säästöjen kokonaismäärä voi olla enintään 4 miljoonaa euroa. Säästöillä ostetaan automaattisesti osallistujille yhtiön
osakkeita markkinahintaan neljännesvuosittain tulosjulkistuksen jälkeen säästökauden aikana. Ohjelmaan osallistuva
henkilö saa maksutta yhden lisäosakkeen
kutakin kahta ostettua säästöosaketta
kohden, jos hän omistaa säästökaudella
hankitut säästöosakkeet määrätyn omistusjakson päättymiseen 15.5.2016 saakka.
Lisäksi lisäosakkeiden saamisen edellytyksenä on osallistujan työsuhteen voimassaolo omistusjakson päättymiseen
asti. Lisäosakkeet maksetaan vuonna
2016 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahalla pyritään kattamaan
palkkiosta osallistujalle aiheutuvia veroja
ja veronluonteisia maksuja. Omana pääomana maksettavat lisäosakkeet arvostetaan käypään arvoon säästöosakkeiden
hankintahetkellä. Rahana maksettavan
osuuden käypä arvo määritetään säästöosakkeiden hankinnan yhteydessä ja
arvostetaan uudelleen jokaisena raportointipäivänä. Osakesäästöohjelman kulut
kirjataan säästökauden ansaintajaksolle.
TULOUTUSPERIAATTEET
Liikevaihtona esitetään tuotteiden ja palveluiden myynnistä saadut tuotot käypään
arvoon arvostettuina välillisillä veroilla,
alennuksilla ja valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla oikaistuina.
VUOKRATUOTOT
Vuokratuotot kone-, laite- ja siirtokelpoisten tilojen vuokrasopimuksista on kirjattu
tuotoksi tasasuuruisina erinä vuokra-ajan
kuluessa.
Niissä tapauksissa, joissa konserni
myy siirtokelpoisen, kolmannelle osapuolelle vuokratun rakennuksen rahoitusyhtiölle takaisinostoehdoin, on
myyntisopimus tulkittu muuksi vuokrasopimukseksi, koska omistajalle ominaiset
riskit ja edut eivät ole siirtyneet rahoitusyhtiölle. Rakennusten myynnistä saatava
tuotto, joka sisältää vuokratuoton, kirjataan vuokratuottona sopimuskaudelle.
Velan korko on laskettu efektiivisen koron
menetelmällä.
Rahoitusleasingsopimusten rahoitustuotto kirjataan siten, että se tuottaa
kultakin kaudelta samansuuruisen tuottoasteen vuokrasopimuksen nettosijoitukselle. Kohteiden myyntivoitto tuloutetaan
kuten tavaroiden myynti.
MYYDYT TAVARAT JA PALVELUT
Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan,
kun tavaroiden omistamiseen liittyvät
merkittävät riskit, edut ja määräysvalta
ovat siirtyneet ostajalle. Pääsääntöisesti
tämä tapahtuu tuotteiden sopimusehtojen
mukaisen luovutuksen yhteydessä. Tuotot
palveluista tuloutetaan sillä tilikaudella,
jolla palvelu suoritetaan.
Cramo VUosikertomUs 2012
8.3.2013 9.00
PROJEKTIEN TULOUTUS
Konserni toimittaa aika ajoin isompia
kokonaisuuksia, jotka voivat sisältää useampia komponentteja, kuten kohteiden
vuokrausta tai myyntiä sekä merkittäviä
palveluita, kuten asennukset, kuljetukset
sekä purku. Tällaiset projektit tuloutetaan
IAS 11 –standardin mukaisesti valmistusasteen perusteella.
KOROT JA OSINGOT
Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koron
menetelmällä ja osinkotuotot silloin, kun
oikeus osinkoon on syntynyt.
VIERAAN PÄÄOMAN MENOT
Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi
sillä tilikaudella, jona ne ovat syntyneet.
Hyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta johtuvat vieraan
pääoman menot on aktivoitu osana hyödykkeen hankintamenoa.
KAUDEN VEROTETTAVAAN
TULOON PERUSTUVAT VEROT
JA LASKENNALLISET VEROT
Verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Verot kirjataan
tulosvaikutteisesti, paitsi kun ne liittyvät suoraan omaan pääomaan tai laajaan
tuloslaskelmaan kirjattuihin eriin. Tällöin
myös vero kirjataan kyseisiin eriin. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero
lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan
perusteella.
Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennallista
verovelkaa ei kuitenkaan kirjata, jos se johtuu omaisuuserän tai velan alkuperäisestä
kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä liiketapahtuma
toteutumisaikanaan vaikuta kirjanpidon
tulokseen eikä verotettavaan tuloon.
Tytäryrityksiin ja osakkuusyrityksiin
tehdyistä sijoituksista kirjataan laskennallinen vero, paitsi kun konserni pystyy
määräämään väliaikaisen eron purkautumisajankohdan eikä väliaikainen ero
todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa
olevassa tulevaisuudessa.
Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, johdannaissopimusten
arvostamista käypään arvoon, käyttämättömistä verotuksellisista tappioista ja
hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin
arvoihin perustuvista oikaisuista.
Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä raportointikauden päättymispäivään mennessä säädettyjä verokantoja tai
jotka on käytännössä hyväksytty raportointikauden päättymispäivään mennessä.
Cramo VUosikertomUs 2012
CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 67
Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy
verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.
on sekä rahoitusleasingsopimuksiksi että
muiksi vuokrasopimuksiksi luokiteltavia
vuokrasopimuksia.
OSINGONJAKO
Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot pohjautuvat johdon parhaaseen
näkemykseen raportointikauden päättymispäivänä. Arvioiden taustalla ovat
aiemmat kokemukset sekä tulevaisuutta
koskevat, tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidetyt oletukset, jotka liittyvät muun muassa konsernin taloudellisen
toimintaympäristön odotettuun kehitykseen myynnin ja kustannustason kannalta.
Konsernissa seurataan arvioiden ja oletusten toteutumista sekä näiden taustalla
olevien tekijöiden muutoksia säännöllisesti yhdessä liiketoimintayksiköiden
kanssa käyttämällä useita, sekä sisäisiä että ulkoisia tietolähteitä. Mahdolliset
arvioiden ja oletusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka
aikana arviota tai oletusta korjataan, ja
kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.
Ne keskeiset tulevaisuutta koskevat
oletukset ja sellaiset raportointikauden
päättymispäivän arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat
merkittävän riskin konsernin varojen ja
velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta
olennaisesti seuraavan tilikauden aikana,
on esitetty alla. Konsernin johto on katsonut näiden tilinpäätöksen osa-alueiden
olevan keskeisimmät, sillä niitä koskevat
laatimisperiaatteet ovat konsernin näkökulmasta monimutkaisimmat ja niiden
soveltaminen edellyttää eniten merkittävien arvioiden ja oletusten käyttämistä esimerkiksi omaisuuserien arvostamisessa.
Lisäksi näillä tilinpäätöksen osa-alueilla
käytettyjen oletusten ja arvioiden mahdollisten muutosten vaikutusten on arvioitu
olevan suurimmat.
Hallituksen yhtiökokoukselle esittämää
osinkoa ei ole vähennetty omasta pääomasta, vaan osingot kirjataan yhtiökokouksen päätöksen perusteella.
LIIKEVOITTO
IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi
ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni käyttää nimitystä EBITA-liikevoitto ja
on määritellyt sen seuraavasti: liikevoitto
on nettosumma, joka muodostuu kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut
tuotot, vähennetään ostokulut oikaistuina valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella sekä omaan
käyttöön valmistuksesta syntyneillä
kuluilla, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot (muista kuin
yrityshankinnoista aiheutuneista aineettomista hyödykkeistä) sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä
mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella. Kurssierot ja johdannaisten käypien arvojen muutokset
sisältyvät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät
liiketoimintaan liittyvistä eristä; muuten ne
on kirjattu rahoituseriin.
JOHDON HARKINTAA EDELLYTTÄVÄT LAATIMISPERIAATTEET JA
ARVIOIHIN LIITTYVÄT KESKEISET
EPÄVARMUUSTEKIJÄT
Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja
oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista.
Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden
soveltamisessa.
TILINPÄÄTÖKSEN
LAATIMISPERIAATTEIDEN
VALINTAAN JA SOVELTAMISEEN
LIITTYVÄ JOHDON HARKINTA
Konsernin johto tekee harkintaan perustuvia ratkaisuja, jotka koskevat tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaa
ja niiden soveltamista. Tämä koskee
erityisesti niitä tapauksia, joissa voimassaolevassa IFRS -normistossa on
vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis- tai
esittämistapoja.
Merkittävin osa-alue, jossa johto on
käyttänyt edellä kuvattua harkintaa, liittyy aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä koskeviin vuokrasopimuksiin
(konserni vuokralle ottajana). Konsernilla
ARVIOIHIN LIITTYVÄT
EPÄVARMUUSTEKIJÄT
Arvonalentumistestaus
Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvo,
keskeneräiset aineettomat hyödykkeet
ja ne aineettomat hyödykkeet, joilla on
rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika,
sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteissa esitetyn
mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on
määritetty käyttöarvoon perustuvien laskelmien avulla. Näissä laskelmissa rahavirrat perustuvat johdon hyväksymiin
taloudellisiin suunnitelmiin, jotka kattavat
5 vuoden ajanjakson.
Lisätietoja kerrytettävissä olevan
rahamäärän herkkyydestä käytettyjen
oletusten muutoksille on annettu liitetietojen kohdassa 6 ”Liikearvon ja muun
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
67
8.3.2013 9.00
taloudelliselta vaikutusajaltaan rahoittamattomien aineettomien hyödykkeiden
arvonalentumistestaus”.
Tuloverot
Konserni on verovelvollinen useissa
maissa. Konsernin tuloverojen määrittäminen edellyttää merkittävien arvioiden tekemistä. Monien normaaliin liiketoimintaan
liittyvien liiketapahtumien ja laskelmien
lopullisen veron määrittäminen on epävarmaa. Laskennalliset verot on esitetty liitetiedossa 15 ”Laskennalliset verot”.
Osakeperusteiset maksut
Konsernilla on henkilöstölle suunnattuja
osakeperusteisia kannustinjärjestelmiä.
Optioiden käypä arvo on arvioitu myöntämispäivänä Black Scholes -mallin avulla
tiettyihin oletuksiin perustuen. Oletukset
liittyvät muun muassa oletettuun osinkotuottoon, volatiliteettiin ja juoksuaikaan.
Nämä muuttujat tekevät optioiden käyvän arvon arvioinnin vaikeaksi. Oletuksia
on kuvattu liitetiedossa 28 ”Osakeperusteiset maksut”.
Vuokrauskaluston arvostus
Vuokrauskaluston käyttöasteen optimointia ohjataan konsernitasoisesti.
Vuokrauskaluston arvostus perustuu
käyttöarvolaskelmiin, joissa huomioidaan
kaluston siirtomahdollisuudet konsernin
sisällä. Näiden laskelmien laadinta edellyttää arvioiden tekemistä.
Liiketoimintojen yhdistämisissä
hankittujen hyödykkeiden käyvän
arvon määrittäminen
Aineellisten hyödykkeiden käypiä arvoja
määritettäessä konsernin talousosasto ja
tarvittaessa kalustonhallinta tekevät vertailuja vastaavien hyödykkeiden markkinahintoihin ja arvioivat myös hankittujen
hyödykkeiden iästä, kulumisesta ja muista
vastaavista tekijöistä aiheutuvaa arvon
vähentymistä. Aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määritys perustuu arvioihin hyödykkeisiin liittyvistä rahavirroista,
sillä markkinoilta ei tyypillisesti ole saatavissa tietoja vastaavanlaisten hyödykkeiden kaupoista. Lisätietoa liiketoimintojen
yhdistämisissä hankittujen aineettomien
hyödykkeiden arvostamisesta on esitetty
liitetiedossa 31 ”Liiketoimintahankinnat”.
Johto uskoo käytettyjen arvioiden ja oletusten olevan riittävän tarkkoja käyvän arvon
määrityksen pohjaksi. Hyvin merkittävissä
liiketoimintojen yhdistämisissä konserni
käyttää ulkopuolista neuvonantajaa arvioimaan aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden käypiä arvoja. Lisäksi konsernissa
käydään läpi vähintään jokaisena raportointikauden päättymispäivänä mahdolliset
viitteet niin aineellisten kuin aineettomienkin hyödykkeiden arvonalentumisesta.
68
CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 68
UUDEN JA UUDISTETUN IFRSNORMISTON SOVELTAMINEN
IASB on julkistanut seuraavat uudet tai
uudistetut standardit ja tulkinnat, joita
konserni ei ole vielä soveltanut. Konserni
ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai
mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.
• IAS 1 Muiden laajan tuloksen erien esittäminen (voimassa 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi
muuttaa muiden laajan tuloksen erien
ryhmittelyä. Muut laajan tuloksen erät
ryhmitellään jatkossa niihin, jotka siirretään myöhemmin tulosvaikutteiseksi, ja niihin, joita ei koskaan siirretä
tulosvaikutteiseksi. Muutos vaikuttaa
vain esitystapaan ja sillä ei ole vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan tai toimintaan.
• Uudistettu IAS 19 Työsuhde-etuudet
(voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IASB on tehnyt useita muutoksia IAS 19 standardiin. Nämä
vaihtelevat etuuspohjaisten eläkkeiden kirjaamisperusteiden muuttamisesta (esimerkiksi ns. putkimenetelmä
poistuu sekä varojen odotetun tuoton
laskenta muuttuu) aina sanamuotojen
yksinkertaistamiseen.
• Uudistettu IAS 28 Osuudet osakkuusja yhteisyrityksissä (voimaan 1.1.2013
tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla):
Uusien IFRS 11 ja IFRS 12 standardien myötä IAS 28 standardin nimeä on
muutettu ja standardia uudistettiin
siten, että se sisältää vaatimukset sekä
osakkuus- että yhteisyritysten käsittelystä pääomaosuusmenetelmällä.
• IFRS 9 Rahoitusinstrumentit – luokittelu ja arvostaminen. Joulukuussa 2011
julkaistu muutos standardin pakollisen soveltamisen voimaan tulosta siirsi 2009 ja 2010 standardiversioiden
voimaantuloa 1.1.2015 tai sen jälkeen
alkaville tilikausille (alkuperäinen
voimaantulo 1.1.2013). Julkaistu IFRS 9
standardi kuvastaa IASB:n työn ensimmäistä vaihetta korvata IAS 39 standardi ja se korvaa rahoitusinstrumenttien
luokittelua ja arvostamista koskevat
osuudet IAS 39:stä. Rahoitusvarojen ja
-velkojen arvonalentumista ja suojauslaskentaa koskeva uudistustyö jatkuu
edelleen. Konserni on vasta arvioimassa IFRS 9 standardin koko vaikutusta.
• IFRS 10 Konsernitilinpäätös (voimaan
1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uusi standardi korvaa konsernitilinpäätöstä koskevat osuudet
nykyisestä IAS 27 Konsernitilinpäätös
ja erillistilinpäätös -standardista sekä
SIC-12: Konsernitilinpäätös – erityistä tarkoitusta varten perustetut yksiköt
-tulkinnan. Uusi standardi rakentuu aiemmille periaatteille, joiden mukaan
määräysvalta ratkaisee, sisällytetäänkö tietty yhteisö konsernitilinpäätökseen. Standardia sovelletaan kaikkiin
yhteisöihin, mukaan lukien erityistä tarkoitusta varten perustetut yksiköt. Uusi
standardi edellyttää johdolta aikaisempaa enemmän harkintaa määräysvallan
arvioimisessa.
• IFRS 11 Yhteisjärjestelyt (voimaan
1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uusi standardi korvaa IAS
31 Osuudet osakkuusyrityksissä -standardin ja SIC 13 Yhteisessä määräysvallassa olevat yksiköt – osapuolten eimonetaariset panokset -tulkinnan.
Uuden standardin mukaan yhteisyrityksiä, joissa osapuolella on oikeus järjestelyyn liittyviin nettovaroihin, ei voi
enää yhdistellä suhteellisesti, vaan ainoastaan pääomaosuusmenetelmällä. Standardin soveltaminen ei vaikuta konsernin taloudelliseen asemaan,
koska konserni soveltaa yhteisessä määräysvallassa oleviin yhtiöihinsä
pääomaosuusmenetelmää.
• IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uusi standardi kokoaa
konsernitilinpäätöstä koskevat liitetietovaatimukset yhteen standardiin ja se
sisältää liitetietovaatimukset tytäryhtiöistä, yhteisjärjestelyistä, osakkuusyrityksistä ja erityistä tarkoitusta varten
perustetuista yksiköistä. Liitetietovaatimukset sisältyivät aikaisemmin IAS 27-,
IAS 28- ja IAS 31 -standardeihin. Uudistus myös lisää liitetietovaatimuksia.
• IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen
(voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uusi standardi esittää
yhden kaikkia IFRS -standardeja koskevan käyvän arvon määritelmän ja
yhteisen käyvän arvon määrittämisen
lähestymistavan. Se ei muuta sääntelyä sen suhteen, milloin raportoitavan
yhteisön tulee arvostaa omaisuuserä
tai velka käypään arvoon, mutta ohjeistaa, miten käypä arvo arvostetaan.
Konsernijohto arvioi, että muutoksella
ei tule olemaan olennaista vaikutusta
konsernitilinpäätökseen.
Cramo VUosikertomUs 2012
8.3.2013 9.00
2. SEGMENTTIRAPORTOINTI
Cramo tarjoaa kaikilla toimintasegmenteillään nykyaikaisia vuokrauspalveluratkaisuja Cramo-konseptin mukaisesti. Konseptin mukaan
rakennusyrityksille, kaupan, teollisuuden ja julkisen sektorin asiakkaille
sekä yksityishenkilöille tarjotaan erilaisia vuokrausratkaisuja ja -palveluja
koneiden, laitteiden ja siirtokelpoisten tilojen vuokraamiseen. Konsernissa
segmenttien tuloksellisuuden arviointi sekä segmenteille kohdennettavia
resursseja koskevat päätökset perustuvat segmenttien liiketulokseen ennen
yrityshankinnoista aiheutuneita aineettomien hyödykkeiden poistoja ja alaskirjauksia. Tämä on johdon käsityksen mukaan soveltuvin mittari vertailtaessa segmenttien tuloksellisuutta toimialan muihin yrityksiin. Konsernissa
edellä mainituista arvioinneista ja resursointipäätöksistä vastaa ylimpänä
operatiivisena päätöksentekijänä konsernitason johtoryhmä.
Segmenttien varat ja velat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, joita
segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat järkevällä perusteella
kohdistettavissa segmenteille. Kohdistamattomat erät koostuvat keskitetysti hallinnoiduista rahoituksesta (mukaan lukien korkokulut ja -tuotot)
ja veroista sekä muista konsernin yhteisistä eristä. Investoinnit koostuvat
useammalla kuin yhdellä tilikaudella käytettävien aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden lisäyksistä.
Toimintasegmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan.
Cramo-konsernin liiketoimintasegmenttirakenne muuttui vuoden 2011
aikana. Uusi liiketoimintasegmentti, Keski-Eurooppa, muodostui Theisen
Baumachinen AG:n hankinnan yhteydessä tammikuussa 2011. Liiketoimintasegmentti pitää sisällään Theisen-konsernin toiminnot Saksassa, Itävallassa sekä Unkarissa. Theisen-konserni yhdisteltiin Cramo-konserniin
1.2.2011 lähtien.
Segmenttirakenne noudattaa konsernin sisäistä raportointia, jossa koneja laitevuokrausta sekä siirtokelpoisten tilojen liiketoimintaa seurataan
yhdessä yksittäisten maiden tasolla. Siirtokelpoisten tilojen liiketoimintaa
seurataan myös tuoteryhmätasolla. Segmentti-informaation lisäksi Cramo
on jatkanut siirtokelpoisten tilojen myynnin ja vuokrauksen tilauskannan
raportoimista.
Cramo-konsernin liiketoiminta-alueet jakautuivat seuraaviin raportoitaviin segmentteihin vuonna 2012:
• Suomi
• Ruotsi
• Norja
• Tanska
• Keski-Eurooppa
• Itä-Eurooppa
LIIKETOIMINTASEGMENTIT 2012
1 000 €
Tuloslaskelma
Suomi
Ruotsi
Norja
Ulkoinen liikevaihto
Segmenttien välinen liikevaihto
112 468
197
317 461
4 898
84 167
Liikevaihto yhteensä
112 666
322 359
Poistot
-16 958
EBITA
Yrityshankinnoista aiheutuneet aineettomien
hyödykkeiden poistot ja alaskirjaukset
KeskiItäTanska Eurooppa Eurooppa
Kohdistamattomat
Eliminoinnit
Konserni
yhteensä
37 451
233
66 592
380
70 252
11
-5 720
688 391
84 167
37 684
66 973
70 263
-5 720
688 391
-41 258
-11 517
-5 073
-9 598
-17 494
-347
674
-101 571
20 975
57 578
5 276
-5 022
-236
6 722
-7 565
277
78 005
-2 286
-5 282
-1 064
-1 994
-1 813
-1 130
-13 569
Rahoituserät
-20 432
Osuus yhteisyrityksen tuloksesta
43
Tulos ennen veroja
44 048
Tuloverot
-5 508
Tilikauden tulos
38 540
Varat ja velat
Aineettomat varat
Aineelliset ja muut varat
Yhteisyritykseen siirrettävät varat
41 139
112 283
128 956
387 633
27 341
97 526
43 859
28 053
69 453
22 759
77 464
30 392
33 240
9 550
-1 511
281 486
796 257
30 392
Varat yhteensä
153 423
516 589
124 866
43 859
97 505
130 615
42 789
-1 511
1 108 136
Korottomat velat
Yhteisyritykseen siirrettävät
korottomat velat
20 822
111 379
28 105
9 935
14 374
8 941
28 100
-8 421
213 236
Korottomat velat yhteensä
20 822
111 379
28 105
9 935
14 374
11 915
28 100
-8 421
216 210
Muut tiedot
Investoinnit
23 585
55 206
10 900
2 433
19 566
12 527
860
125 078
428
512
793
804
223
222
97
122
327
311
623
630
64
63
2 555
2 664
KeskiItäTanska Eurooppa Eurooppa
Kohdistamattomat
Henkilöstön lukumäärä 31.12.
Henkilöstö keskimäärin
2 974
2 974
SIIRTOKELPOISTEN TILOJEN MYYNNIN JA VUOKRAUKSEN TILAUSKANTA 2012
Eliminoinnit
Konserni
yhteensä
1 000 €
Suomi
Ruotsi
Norja
Myynti
Vuokraus
765
21 008
49 236
7 758
1 148
9 593
1 913
87 596
Yhteensä
21 774
49 236
7 758
10 741
89 509
Cramo VUosikertomUs 2012
CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 69
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
69
8.3.2013 9.00
LIIKETOIMINTASEGMENTIT 2011
1 000 €
Tuloslaskelma
Suomi
Ruotsi
Norja
Liikevaihto
Segmenttien välinen liikevaihto
124 810
2 754
303 522
5 428
79 265
Liikevaihto yhteensä
127 565
308 949
Poistot
-17 873
EBITA
Yrityshankinnoista aiheutuneet aineettomien
hyödykkeiden poistot ja alaskirjaukset
KeskiItäTanska Eurooppa Eurooppa
Kohdistamattomat
Eliminoinnit
Konserni
yhteensä
34 681
284
71 125
88
66 489
86
-8 640
679 892
79 265
34 965
71 213
66 575
-8 640
679 892
-36 573
-10 808
-3 988
-8 991
-19 512
-507
628
-97 624
20 238
58 047
857
-2 132
3 708
1 708
-11 756
402
71 072
-2 297
-4 707
-931
-5 729
-1 738
-1 349
-16 751
Rahoituserät
-22 169
Osuus yhteisyrityksen tuloksesta
22
Tulos ennen veroja
32 173
Tuloverot
-8 668
Tilikauden tulos
23 505
Varat ja velat
Aineettomat varat
Aineelliset ja muut varat
43 808
132 499
129 600
377 739
25 404
86 638
1 997
42 378
29 955
66 010
23 782
115 649
34 021
18 906
-1 575
288 567
838 245
Varat yhteensä
176 307
507 339
112 042
44 376
95 965
139 431
52 927
-1 575
1 126 812
Korottomat velat yhteensä
30 329
115 490
15 335
7 388
17 520
14 272
26 942
-7 198
220 078
Muut tiedot
Investoinnit
27 594
93 519
26 174
5 460
90 043
17 989
1 727
262 506
623
628
791
734
221
210
124
123
295
260
589
564
64
62
2 707
2 580
KeskiItäTanska Eurooppa Eurooppa
Kohdistamattomat
Henkilöstön lukumäärä 31.12.
Henkilöstö keskimäärin
SIIRTOKELPOISTEN TILOJEN MYYNNIN JA VUOKRAUKSEN TILAUSKANTA 2011
Eliminoinnit
Konserni
yhteensä
1 000 €
Suomi
Ruotsi
Norja
Myynti
Vuokraus
6 350
36 584
44 156
4 578
694
10 298
7 044
95 615
Yhteensä
42 934
44 156
4 578
10 992
102 660
70
CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 70
Cramo VUosikertomUs 2012
8.3.2013 9.00
3. LIIKEARVO JA MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
Liikearvo
1 000 €
Hankintameno
1.1.2011
Muuntoerot
Lisäykset
Liiketoimintahankinnat (liite 31)
Vähennykset
Siirrot erien välillä
31.12.2011
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset
1.1.2011
Muuntoerot
Vähennykset
Siirrot erien välillä
Poistot (liite 22)
Yrityshankinnoista aiheutuneiden
aineettomien hyödykkeiden poistot
(liite 22)
Arvonalennustappio (liite 22)
31.12.2011
Hankintameno
1.1.2012
Muuntoerot
Lisäykset
Liiketoimintahankinnat (liite 31)
Vähennykset
Siirrot erien välillä
Yhteisyritykseen siirrettävät
varat (liite 32)
31.12.2012
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset
1.1.2012
Muuntoerot
Vähennykset
Siirrot erien välillä
Yhteisyritykseen siirrettävät
varat (liite 32)
Poistot (liite 22)
Yrityshankinnoista aiheutuneiden
aineettomien hyödykkeiden poistot
(liite 22)
Arvonalennustappio (liite 22)
169 620
154
Muut aineettomat hyödykkeet
Muut
KilpailuToimikielto- aineettomat
pisteverkko sopimukset hyödykkeet
Cramobrändi
Cobrändit
Asiakassuhteet
29 500
1 036
-24
45 501
-10
51 302
25
4 663
-37
7 341
2 637
19 906
2 023
8 352
48 128
71 233
6 648
44
2 257
-1 036
20
-19 352
38
-14 544
-28
-4 016
37
-1 392
-1
22 632
192 406
Yhteensä
29 500
-21 621
43
2 145
1
67
-265
-5 510
-27 087
192 406
4 936
29 500
-348
-39
196 955
29 500
-27 087
-132
31.12.2012
-27 219
Kirjanpitoarvo:
1.1.2011
31.12.2011
31.12.2012
147 998
165 318
169 736
29 500
29 500
29 500
Atkohjelmat
10 908
-320
1 370
385
-173
-44
12 127
314 674
-211
1 437
54 925
-173
-2 714
122
161
-7
-779
-64 674
232
161
-7
-1 044
-11 241
-5 510
-82 083
-1 216
-5 811
-3 376
-838
-2 232
-25 124
-17 948
-4 816
-1 658
-3 217
8 352
123
48 128
1 213
71 233
1 754
6 648
195
2 257
12
12 127
1 004
845
-106
-1 074
233
-2 229
-524
-132
-684
283
-53
-5
370 651
370 651
9 238
845
233
-4 626
-247
-346
-2 639
-669
-493
-14
-4 201
8 023
45 628
69 797
6 219
1 868
13 904
371 894
-2 232
-53
106
-25 124
-756
1 074
-17 948
-526
2 229
524
-4 816
-141
132
-1 658
-10
473
-391
-3 217
-71
42
9
-82 083
-1 689
4 056
143
346
2 364
669
493
-66
2
-1 074
3 875
-1 140
-1 545
-5 945
-324
-3 559
-1 451
-744
-11 794
-1 775
-3 379
-28 711
-20 062
-5 076
-1 652
-4 309
-90 407
6 119
4 645
26 149
23 004
16 917
36 758
53 285
49 736
647
1 832
1 142
752
599
216
8 194
8 909
9 596
249 999
288 567
281 486
Liikearvon ja aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvo laski 7,1 miljoonaa euroa 288,6 miljoonasta eurosta 281,5 miljoonaan euroon vuonna 2012. Kirjanpitoarvon lasku johtui pääosin vuosittaisista poistoista (12,9 miljoonaa euroa) ja arvonalentumistappiosta (1,8 miljoonaa euroa), joka kirjattiin Tanskan
kirjanpitoarvoihin. Muuntoerot kasvattivat kirjapitoarvoa 7,6 miljoonaa euroa.
Cramo VUosikertomUs 2012
CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 71
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
71
8.3.2013 9.00
4. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET
1 000 €
Koneet
ja kalusto
Keskeneräiset
hankinnat
831 361
-1 697
142 511
58 147
-47 774
6 649
4 334
355
-7
85
-3
18 736
-141
3 041
2 359
-168
-61
2 162
23 766
993 531
-15
-11 189
8
75
3
-1 795
-6
-315 146
946
33 038
-6 027
-2 793
-93 675
-784
-15
-12 905
-384 441
2 162
56
23 766
490
1 956
116
4
1 034
-123
20
-3 585
-1 885
-357
1 019 575
32 974
123 417
583
-79 341
-3 495
-282
-42 848
712
1 050 583
Maa-alueet
Hankintameno
1.1.2011
Muuntoerot
Lisäykset
Liiketoimintahankinnat (liite 31)
Vähennykset
Siirrot erien välillä
Siirrot myytäväksi luokiteltuihin omaisuuseriin (liite 5)
2 225
-60
31.12.2011
Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot
1.1.2011
Muuntoerot
Vähennykset
Siirrot erien välillä
Siirrot myytäväksi luokiteltuihin omaisuuseriin (liite 5)
Poistot (liite 22)
Arvonalentumistappiot (liite 22)
31.12.2011
Hankintameno
1.1.2012
Muuntoerot
Lisäykset
Liiketoimintahankinnat (liite 31)
Vähennykset
Siirrot erien välillä
Siirrot myytäväksi luokiteltuihin omaisuuseriin (liite 5)
Yhteisyritykseen siirrettävät varat (liite 32)
31.12.2012
Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot
1.1.2012
Muuntoerot
Vähennykset
Siirrot erien välillä
Siirrot myytäväksi luokiteltuihin omaisuuseriin (liite 5)
Yhteisyritykseen siirrettävät varat (liite 32)
Poistot (liite 22)
Arvonalentumistappiot (liite 22)
31.12.2012
Kirjanpitoarvo:
1.1.2011
31.12.2011
31.12.2012
Rakennukset ja
perusparannukset
-20
-297
116
20
-20
852 677
-1 905
145 638
60 506
-47 962
6 288
4 334
1 019 575
-326 350
954
33 134
-6 024
-2 793
-95 471
-810
-397 360
-148
-1 110
993 531
32 425
120 427
583
-75 625
-1 555
-282
-41 233
1 966
19 632
1 028 272
-15
-12 904
-287
1 675
3 690
-384 442
-15 584
50 277
9
-21
313
-1 940
-202
169
21 721
-96 460
-1 540
-9
-36
-9 654
-425 858
2 210
2 147
1 930
7 547
10 861
9 978
516 215
609 090
602 414
Aineellisen käyttöomaisuuden kirjanpitoarvo laski 7,2 miljoonaa euroa
622,2 miljoonasta eurosta 615,0 miljoonaan euroon vuonna 2012. Kirjanpitoarvon lasku johtui pääosin yhteisyritykseen siirrettävistä varoista
(20,8 miljoonaa euroa), minkä vaikutusta pienensi muuntoerot, joiden
nettovaikutus kasvatti kirjanpitoarvoja 17,1 miljoonaa euroa. Investoinnit
(123,4 miljoonaa euroa) vastasivat likimain poistojen (98,4 miljoonaa euroa)
ja käyttöomaisuusvähennysten (27,4 miljoonaa euroa) summaa. Aineellisiin
Yhteensä
-9
-75
-397 360
-15 872
51 961
3 691
169
22 035
-98 421
-1 751
-435 548
355
116
712
526 326
622 214
615 034
käyttöomaisuushyödykkeisiin kirjattiin 1,8 (0,8) miljoonan euron arvonalentumistappio vuonna 2012.
Koneisiin ja kalustoon sisältyy rahoitusleasingsopimuksella vuokralle
otettuja hyödykkeitä. Näiden hankintameno vuoden lopussa on 191,3
(241,5) miljoonaa euroa, kertyneet poistot 82,0 (93,0) miljoonaa euroa ja
kirjanpitoarvo 109,3 (148,5) miljoonaa euroa.
5. MYYTÄVÄNÄ OLEVIKSI LUOKITELLUT OMAISUUSERÄT
1 000 €
2012
2011
Kirjanpitoarvo 1.1.
Muuntoerot
Lisäykset
Liiketoimintahankinnat (liite 31)
Siirrot myytäväksi luokiteltuihin
omaisuuseriin
Vähennykset
Arvonalentumistappiot
6 680
10
149
2 671
24
2 505
4 310
112
-3 150
-260
-1 540
-992
-299
3 540
6 680
Kirjanpitoarvo 31.12.
72
CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 72
Arvonalentumistappiota kirjattiin 0,3 (0,3) miljoonaa euroa myytävänä
olevaksi luokiteltuihin varoihin, jotka arvostetaan kirjanpitoarvoon tai sitä
alempaa myyntikuluilla vähennettyyn käypään arvoon.
Cramo VUosikertomUs 2012
8.3.2013 9.00
6. LIIKEARVON JA MUUN TALOUDELLISELTA VAIKUTUSAJALTAAN
RAJOITTAMATTOMIEN AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN ARVONALENTUMISTESTAUS
Liikearvon ja muun taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomien
aineettomien hyödykkeiden kohdistus
Liikearvo ja muut liiketoimintojen hankinnoista syntyneet aineettomat hyödykkeet on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille arvonalentumistestin suorittamista varten. Rahavirtaa tuottava yksikkö sisältää liiketoimintasegmentin toiminnot kussakin maassa, lukuunottamatta Keski-Eurooppaa,
Latviaa ja Liettuaa sekä Tsekin tasavaltaa ja Slovakiaa. Keski-Eurooppa
sisältää Saksan, Itävallan sekä Unkarin liiketoiminnot. Cramo-brändi on
konsernin yhteinen omaisuuserä, joka testausta varten kohdistetaan vuosittain rahavirtaa tuottaville yksiköille liikevaihdon suhteessa. Liikevaihdon
arvioidaan parhaiten kuvastavan brändin tuottamia vastaisia rahavirtoja.
Venäjän liiketoiminnat on käsitelty yhteisyritykseen siirrettävinä varoina.
Liikearvo ja Cramo-brändi on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille seuraavasti:
1 000 €
Suomi
Ruotsi
Norja
Tanska
Keski-Eurooppa
Viro
Latvia ja Liettua
Puola
Tsekin tasavalta ja Slovakia
Venäjä
Yhteensä
Liikearvo
29 771
94 649
19 204
9 946
11 806
948
3 413
169 736
Arvonalentumistestaus
Liikearvo testataan arvonalentumisen osalta vuosittain tai useammin, mikäli on
viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta. Viimeisin arvonalentumistestaus on
suoritettu joulukuussa 2012. Testauksessa käytettiin 31. lokakuuta 2012 tasetta.
Liikearvon arvonalentumistestauksessa rahavirtaa tuottavan yksikön varoja
verrataan kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Liiketoiminnasta kerrytettävissä oleva rahamäärä on arvonalentumistestauksessa määritetty käyttöarvon
avulla, joka arvioidaan diskontatun rahavirtamallin avulla. Laskelmien pohjana
olevat rahavirtaennusteet perustuvat johdon hyväksymään seuraavan vuoden
budjettiin ja sitä seuraavien neljän vuoden ennusteisiin. Rahavirtaennusteet,
jotka kattavat yhteensä viiden vuoden jakson, perustuvat kokemukseen ja tulevaisuuden ennustettuihin markkinakehityksiin. Ennusteet ovat yhdenmukaisia
ulkoisten tietolähteiden kanssa siltä osin, kun ennusteita on saatavilla. Johto on
hyväksynyt suunnitelmat, joihin arvonalentumistestaukset perustuvat. Venäjän
liiketoiminnan käypä arvo on määritelty perustuen tulevan yhteisyrityksen
esisopimuksessa määritettyyn käypään arvoon vähennettynä myynnistä
aiheutuvilla kuluilla.
2012
Cramo-brändi
Liikearvo
5 467
15 643
4 084
1 829
30 119
91 144
18 199
844
702
599
333
29 500
9 946
11 806
948
3 119
2011
Cramo-brändi
6 095
14 761
3 787
1 671
38
602
678
733
358
816
165 318
29 500
Yhteenveto vuodesta 2012
Kone- ja laitevuokrauksen kysyntä säilyi hyvällä tasolla alkuvuonna ja myös
hintataso parantui. Yleinen talouden epävarmuus lisääntyi kuitenkin keväällä,
mikä johti kysynnän heikkenemiseen useilla markkinoilla. Paikalliset markkinakohtaiset erot olivat kuitenkin merkittäviä, ja jotkin markkinat kasvoivat.
Konsernitasolla käyttöasteet ovat säilyneet entisillä tasoillaan. Vuokrahinnoissa on ollut merkittäviä paikallisia eroja. Konsernin investoinnit vastasivat
vuonna 2012 likimain kaluston poistojen määrää.
Joulukuussa 2012 tehdyn arvonalentumistestauksen seurauksena
ei ollut tarvetta tehdä arvonalennuksia liikearvoon. Tanskassa tehdyn
uudelleenorganisoinnin seurauksena kirjattiin arvonalennustappio muihin
aineettomiin hyödykkeisiin, yhteensä 1,8 miljoonaa euroa (ks. liite 3 ja 22).
Joulukuussa 2011 tehdyn arvonalentumistestauksen seurauksena
tehtiin arvonalentumistappiokirjaus, yhteensä 5,5 miljoonaa euroa, vuoden
2011 tilinpäätökseen. Arvonalentumistappio kohdistui kokonaisuudessaan
Tanska-segmenttiin. Arvonalentumistappio 5,5 miljoonaa euroa kohdistui kokonaisuudessaan liikearvoon. Arvonalentumistappio on seurausta vaikeasta
rakennusvuokrausmarkkinasta, joka ei ole elpynyt odotettuun tahtiin.
Käyttöarvon laskennassa käytetyt keskeiset oletukset:
2012
EBITA-%
Kasvutekijä
1–5 vuotta, %
Kasvutekijä
5 vuoden jälkeen, %
Diskonttokorko, %
Suomi
Ruotsi
Norja
Tanska
Keski-Eurooppa
Itä-Eurooppa
17,6–22,2
17,6–22,4
9,0–13,7
3,9–8,3
5,0–10,7
5,0–25,4
2,3
3,4
5,0
-4,4
6,2
3,0–4,9
1,0
1,0
1,0
1,0
1,0
2,0
8,05
8,05
8,50
8,95
8,50
8,65–10,00
2011
EBITA-%
Kasvutekijä
1–5 vuotta, %
Kasvutekijä
5 vuoden jälkeen, %
Diskonttokorko, %
Suomi
Ruotsi
Norja
Tanska
Keski-Eurooppa
Itä-Eurooppa
17,4–20,9
17,6–21,3
7,8–13,8
3,6–9,2
6,0–14,0
7,2–21,5
1,3
1,8
5,5
2,0
2,4
3,0–8,3
1,0
1,0
1,0
1,0
1,0
2,0
7,53
7,53
7,98
8,28
7,98
8,28–9,93
Cramo VUosikertomUs 2012
CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 73
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
73
8.3.2013 9.00
Konsernin painotettu keskimääräinen pääomakustannus ennen
veroja on määritetty seuraavien tekijöiden perusteella: Pääomarakenteen
ennustetaan pitkällä aikavälillä koostuvan 56 (60) %:sesti oman pääoman
ehtoisesta rahoituksesta sekä 44 (40) %:sesti vieraan pääoman ehtoisesta
rahoituksesta. Pääomarakenne vastaa markkinahinnoin määritettyä konsernitavoitteen mukaista pääomarakennetta.
Vieraan pääoman kustannus on laskenut 0,45 prosenttiyksikköä vuoden
2011 testauksesta.Tämä johtuu riskittömän koron laskusta, jonka vaikutusta on pienentänyt korkomarginaalien nousu.
Oman pääoman kustannus on noussut 1,58 prosenttiyksikköä vuoden
2011 testauksesta. Markkinariskipreemio on noussut 2,00 prosenttiyksikköä vuoden 2011 tasosta. Tämä vastaa markkinoiden heijastelemia kohonneita riskejä yleisestä taloudellisesta kehityksestä. Cramon yhtiökohtainen
riskitaso (beta) on edellisvuoden tasolla. Sekä markkinariskipreemio että
yhtiökohtainen beta perustuvat pitkäaikaiseen tietoon.
EBITA marginaali
Kannattavuustaso parantui hieman vuonna 2012. Käyttöasteet ja hintataso
pysyivät keskimäärin samalla tasolla. Operatiivisen tehokkuuden odotetaan
paranevan, minkä arvioidaan parantavan Cramon rahavirtaa tuottavien
yksiköiden kannattavuutta ennustejakson 2013–2017 aikana. Ennustetut
EBITA-marginaalit 3,9–25,4 % ajanjaksolla 2013–2017 (3,6–21,5 %: 2012–2016)
eivät kuitenkaan ylitä historiassa saavutettua kannattavuustasoa muissa
yksiköissä paitsi Norjassa, Keski-Euroopassa sekä Tanskassa. Norjassa
parantuneen tehokkuuden sekä markkinakysynnän ennustetaan parantavan
EBITA-marginaalia nykyiseltä tasolta. Keski-Euroopassa kannattavuuden
ennustetaan paranevan vähitellen, kun konserni toimeenpanee Paikallisesti
paras -strategiaansa. Tanskassa vuoden 2012 lopussa tehdyn uudelleenorganisoinnin odotetaan parantavan kannattavuutta merkittävästi nykytasolta.
Kasvutekijä 1–5 vuoden ennustejaksolla
Tulevaisuuden kasvuennusteet perustuvat pääosin parempiin käyttöasteisiin sekä ennustettuihin investointeihin. Tulevaisuuden ennusteissa
liikevaihdon ennustetaan kasvavan ajanjaksolla 2013–2017 keskimäärin
-4,4–6,2 (1,3–8,3) % vuodessa rahavirtaa tuottavasta yksiköstä riippuen.
Suuret kasvuinvestoinnit on oikaistu laskelmista. Pohjoismaissa seuraavien viiden vuoden keskimääräisen vuosikasvun odotetaan olevan yksiköstä
riippuen -4,4–5,0 (1,3–5,5) % vuodessa. Keski-Euroopassa liikevaihdon
odotetaan kasvavan voimakkaimmin keskimäärin 6,2 % vuodessa ajanjaksolla 2013–2017. Baltian maissa liikevaihdon vuosikasvun odotetaan olevan
keskimäärin 3,0–4,2 (4,4–5,2) % vuodessa.
Kasvutekijä viiden vuoden jälkeen
Itä-Euroopan yksiköiden kasvuennuste viiden vuoden jälkeen on kaksi
prosenttia. Pohjoismaisten sekä Keski-Euroopan liiketoimintojen viiden
vuoden jälkeinen kasvuennuste on yksi prosentti vuodessa. Näiden ennustetaan vastaavan maltillista pitkän aikavälin inflaatiota.
2012
2011
Pääomarakenne
Oman pääoman osuus, %
Vieraan pääoman osuus, %
56,0
44,0
60,0
40,0
Vieraan pääoman kustannus
Riskitön korko, %
Vieraan pääoman marginaali, %
Vieraan pääoman kustannus, %
1,78
2,20
3,98
2,60
1,83
4,43
7,00
8,78
1,20
10,18
7,45
5,00
7,60
1,20
8,60
6,93
Kaluston siirrettävyys
Käyttöarvon laskennassa on huomioitu suunnitelmat vuokrauskaluston
sopeuttamisesta sekä myynnein että siirroin maiden välillä.
Oman pääoman kustannus
Markkinariskipreemio, %
Oman pääoman kustannus (markkina), %
Beta
Oman pääoman kustannus, %
Cramo WACC ennen veroja, %
Diskonttokorko
Cramo-konsernin painotettu keskimääräinen pääomakustannus ennen
veroja (Weighted Average Cost of Capital, WACC pre-tax) muodostaa perustan diskonttokorolle. Yksikkökohtaisia diskonttokorkoja määritettäessä
painotettua keskimääräistä pääomakustannusta korotetaan erikseen yksikkökohtaisesti määriteltävällä markkinariskitekijällä. Yksikkökohtainen
diskonttokorko kuvaa kullekin testattavalle rahavirtaa tuottavalle yksikölle
ominaisia markkinariskejä.
Konsernin painotettu keskimääräinen pääomakustannus ennen veroja
on noussut 0,52 prosenttiyksikköä vuonna 2011 suoritetusta arvonalentumistestauksesta.
Rahavirtayksikkökohtaista markkinariskitekijää arviodaan kuhunkin
yksikköön kohdistuvan maa-, valuutta- ja hintariskin perusteella. Kullekin
riskikomponentille annetaan arvo väliltä 0 ja 10, jolloin riskipisteet voivat
vaihdella välillä 0–30. Yksi riskipiste vastaa 0,15 % lisäkorkoa. Markkinariskitekijä voi yhteensä vaihdella välillä 0–4,5 % riskipisteiden määrästä
riippuen. Alla on esitetty rahavirtayksikkökohtaiset diskonttokorot, jotka
heijastelevat Cramon johdon omaa arviota Cramon liiketoiminnan rahavirtayksikkökohtaisista markkinariskeistä. Yksikkökohtaisia markkinariskejä
ei ole suoraan saatavilla yksittäisestä lähteestä, vaan ne perustuvat Cramon
johdon parhaaseen arvioon erilaisia markkina- ja riskiarvioita hyödyntäen.
2012
Suomi
Ruotsi
Norja
Tanska
Keski-Eurooppa
Itä-Eurooppa
2011
Suomi
Ruotsi
Norja
Tanska
Keski-Eurooppa
Itä-Eurooppa
74
CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 74
Maariski,
0–10 p.
Valuuttariski,
0–10 p.
Hintariski,
0–10 p.
Markkinariski
yhteensä,
0–30 p.
Rahavirtayksikkökohtainen
markkinariski, %
0
0
0
0
1
3–5
1
3
3
2
1
1–5
3
1
4
8
5
4–7
4
4
7
10
7
8–17
0,60
0,60
1,05
1,50
1,05
1,20–2,55
Maariski,
0–10 p.
Valuuttariski,
0–10 p.
Hintariski,
0–10 p.
Markkinariski
yhteensä,
0–30 p.
Rahavirtayksikkökohtainen
markkinariski, %
0
0
0
0
2
3–8
1
3
3
2
1
1–6
3
1
4
7
4
4–7
4
4
7
9
7
8–20
0,60
0,60
1,05
1,35
1,05
1,20–3,00
RahavirtaCramo
WACC ennen yksikkökohtainen
veroja, % diskonttokorko, %
7,45
7,45
7,45
7,45
7,45
7,45
8,05
8,05
8,50
8,95
8,50
8,65–10,00
RahavirtaCramo
WACC ennen yksikkökohtainen
veroja, % diskonttokorko, %
6,93
6,93
6,93
6,93
6,93
6,93
7,53
7,53
7,98
8,28
7,98
8,13–9,93
Cramo VUosikertomUs 2012
8.3.2013 9.00
Keskeisten muuttujien herkkyysanalyysi
Alla olevat arvot kuvaavat ne maksimimuutokset keskeisten oletusten osalta kunkin oletuksen osalta erikseen, jonka jälkeen yksikön kirjanpitoarvo
Suomi
Ruotsi
Norja
Tanska
Keski-Eurooppa
Itä-Eurooppa
vastaa kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Herkkyysanalyysissä kutakin
tekijää on muutettu kerrallaan pitäen muut tekijät ennallaan.
EBITAmarginaalin
muutos
Max. muutos, %
Kasvutekijä
1–5 vuotta
Max. muutos, %
Kasvutekijä
5 vuoden jälkeen
Max. muutos, %
Diskonttokorko
Max. muutos, %
-9,8
-9,0
-1,6
0,0
-0,8
-7,9–0,0
-16,7
-14,6
-3,9
0,0
-2,1
-16,9–0,0
-21,4
-14,8
-2,1
0,0
-1,0
-31,8–0,0
8,3
6,9
1,4
0,0
0,7
0,0–9,6
Tanskan sekä Tsekin tasavallan ja Slovakian kassavirtaa tuottavissa yksiköissä
kerrytettävissä oleva rahamäärä vastaa kirjanpitoarvoa. Mikä tahansa negatiivinen muutos käytetyissä oletuksissa johtaisi arvonalennustappiokirjaukseen.
Ruotsissa ja Suomessa kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää kirjanpitoarvon yli 100 %. Katsauskauden lopulla Ruotsiin ja Suomeen kohdistunut
liikearvon määrä oli 124,4 (121,3) miljoonaa euroa eli 73,3 (73,4) % konsernin liikearvosta. Näihin maihin kohdistuva Cramo-brändin yhteismäärä on
noin 21,1 (20,9) miljoonaa euroa.
Määrä, jolla
Määrä, jolla
kerrytettävissä
kerrytettävissä
oleva rahaoleva rahamäärä ylittää
määrä ylittää
kirjanpitoarvon,
M€ kirjanpitoarvon, %
164,8
463,2
21,5
0,0
9,9
0,0–18,4
> 100
> 100
20–50
0
10–20
0–100
Norjassa kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää kirjanpitoarvon 20–50
(20–50) %.
Keski-Euroopassa kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää kirjanpitoarvon
10–20 (10–20) %.
Itä-Euroopassa kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää kirjanpitoarvon
50–100 (20–50) % Virossa, sekä 50–100 (50–100) % Latviassa ja Liettuassa
sekä 10–20 (50–100) % Puolassa.
7. MYYTÄVISSÄ OLEVAT SIJOITUKSET
1 000 €
2012
2011
1.1.
Muuntoerot
Vähennykset
Siirto pitkäaikaisista saamisista
350
1
-2
347
1
31.12.
349
350
Pitkäaikaiset myytävissä olevat sijoitukset
349
350
Cramo VUosikertomUs 2012
CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 75
2
Konserni ei ole uudelleenluokitellut käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavia tai jaksotettuun hankintamenoon arvostettavia sijoituksia tilikausien 2012 ja 2011 aikana.
Myytävissä olevat sijoitukset koostuvat As Oy Saarihelyn, Golf Sarfvikin,
Rym Shok Oy:n sekä Ehitustööriist OÜ:n osakkeista sekä noteeraamattomista puhelinosakkeista. Noteeraamattomien puhelinosakkeiden arvona
on käytetty alkuperäistä hankintamenoa. Muiden osakkeiden arvo perustuu
ulkopuoliseen arvioon tai markkinoilta saatuun arvoon tilikauden lopussa.
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
75
8.3.2013 9.00
8. RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN KÄYVÄT ARVOT
1 000 €
31.12.2012
Liite
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Myytävissä olevat sijoitukset
Johdannaisinstrumentit
Myyntisaamiset ja muut saamiset
7
14
9
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Johdannaisinstrumentit
Myyntisaamiset ja muut saamiset
Rahavarat
14
9
11
Yhteensä
13
14
16
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat
Johdannaisinstrumentit
Ostovelat ja muut velat
13
14
17
Yhteensä
Myytävissä
olevat
sijoitukset
Liite
7
14
9
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Johdannaisinstrumentit
Myyntisaamiset ja muut saamiset
Rahavarat
14
9
11
Yhteensä
Muut
velat
Suojauslaskennan
alaiset
johdannaiset
-
1 071
1 071
1 071
-
114 461
10 340
303
114 461
10 340
303
114 461
10 340
2
-
126 524
126 524
271 712
8 861
47
271 081
8 861
1
2
-
87 577
1 347
59 903
87 577
1 347
2
-
429 448
368 867
125 872
349
271 712
8 861
47
87 577
1 347
59 903
419 239
Lainat
ja muut
saamiset
Myytävissä
olevat
sijoitukset
Muut
velat
8 861
Suojauslaskennan
alaiset
johdannaiset
350
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat
Johdannaisinstrumentit
Muut pitkäaikaiset velat
13
14
16
1 855
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat
Johdannaisinstrumentit
Ostovelat ja muut velat
13
14
17
1 837
Kirjanpitoarvo
Käyvän
arvon
Käypä
arvo hierarkia
350
350
-
3 553
3 553
3 553
-
128 096
22 532
730
128 096
22 532
730
128 096
22 532
2
-
155 261
155 261
311 461
6 775
127
311 669
6 775
127
2
2
-
101 422
1 837
59 390
101 422
1 837
2
-
481 012
421 830
730
730
Käyvän
arvon
Käypä
arvo hierarkia
349
303
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahoitusvarat/-velat
Kirjanpitoarvo
349
1 347
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Myytävissä olevat sijoitukset
Johdannaisinstrumentit
Myyntisaamiset ja muut saamiset
Yhteensä
Lainat
ja muut
saamiset
349
303
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat
Johdannaisinstrumentit
Muut pitkäaikaiset velat
1 000 €
31.12.2011
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahoitusvarat/-velat
154 181
350
311 461
4 920
127
101 422
59 390
3 692
472 400
4 920
Myytävissä olevat sijoitukset
Myytävissä olevat rahoitusvarat koostuvat As Oy Saarihelyn, Golf Sarfvikin
ja Rym Shok Oy:n osakkeista sekä noteeraamattomista puhelinosakkeista.
Noteeraamattomat osakesijoitukset on arvostettu hankintamenoon, sillä
niille ei ole toimivia markkinoita, eikä konsernilla ole myöskään aikomusta
luopua näistä sijoituksista. Muiden osakkeiden arvo perustuu ulkopuoliseen arvioon tai markkinoilta saatuun arvoon tilikauden lopussa.
Korolliset velat
Lainojen käypä arvo pohjautuu diskontattuihin rahavirtoihin. Diskonttauskorkona on käytetty korkoa, jolla konserni saisi vastaavaa uutta
lainaa ulkopuolelta tilinpäätöshetkellä. Kokonaiskorko muodostuu riskittömästä korosta ja yrityskohtaisesta riskipreemiosta. Rahoitusleasingsopimusten käypä arvo on laskettu diskonttaamalla tulevat rahavirrat korolla,
joka peilaa vastaavien sopimusten korkoa.
Johdannaisinstrumentit
Valuuttatermiinien käyvät arvot määritetään käyttämällä tilinpäätöspäivän
termiinikursseja vastaavan pituisille sopimuksille. Koronvaihtosopimusten
käyvät arvot on määritetty tulevien rahavirtojen nykyarvoon perustuvalla
menetelmällä, jonka tukena ovat tilinpäätöspäivän markkinakorot. Jos
käytetään vastapuolen hintanoteerausta, konserni laatii lisäksi oman tarkistuslaskelman yleisesti hyväksyttyjä arvostusmenetelmiä käyttäen.
Myynti- ja muut saamiset sekä osto- ja muut velat
Myynti- ja muiden saamisten sekä osto- ja muiden velkojen alkuperäinen
kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen
vaikutus ei ole olennainen saamisten ja velkojen maturiteetti huomioon
ottaen.
76
CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 76
Cramo VUosikertomUs 2012
8.3.2013 9.00
Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista
rahoitusvaroista ja –veloista
Konsernissa on sovellettu 1.1.2009 alkaen IFRS 7 tullutta muutosta koskien
käypään arvoon arvostettavia rahoitusinstrumentteja. Muutos edellyttää,
että käypään arvoon arvostettavat rahoitusinstrumentit jaotellaan kolmitasoisen käyvän arvon hierarkian mukaisesti.
• Hierarkian tason 1 käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin (oikaisemattomiin) hintoihin
toimivilla markkinoilla.
• Tason 2 instrumenttien käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin
muihin syöttötietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin,
mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle
ovat todettavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista
johdettuina).
• Tason 3 instrumenttien käyvät arvot puolestaan perustuvat omaisuuserää tai velkaa koskeviin syöttötietoihin, jotka eivät perustu todettavissa
olevaan markkinatietoon (ei todettavissa olevat syöttötiedot), vaan merkittäviltä osin johdon arvioihin ja niiden käyttöön yleisesti hyväksytyissä
arvostusmalleissa.
9. MYYNTI- JA MUUT SAAMISET
1 000 €
Pitkäaikaiset
Korolliset pitkäaikaiset saamiset
Rahoitusleasingsaamiset
Korottomat pitkäaikaiset saamiset
Muut saamiset
Siirto myytävissä olevat sijoitukset -erään
Yhteensä
Lyhytaikaiset
Korolliset lyhytaikaiset saamiset
Rahoitusleasingsaamiset
Muut saamiset
2012
2011
1 000 €
Myyntisaamisten arvonalentumista
koskeva vähennystili
1 071
1 316
-2
1.1.
Tilikauden kulu
Käytetyt varaukset
Yhteisyritykseen siirrettävät varat
1 071
3 553
31.12.
2 238
26
285
32
Korottomat lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
111 916
2 519
17 761
125 035
2 744
14 858
Yhteensä
132 222
142 954
Rahoitusleasingsaamisten erääntymisajat
Yhden vuoden kuluessa
Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään
viiden vuoden kuluttua
Yli viiden vuoden kuluttua
1 265
2 114
Bruttosijoitus rahoitusleasingsopimuksiin
3 808
429
1 000 €
Myyntisaamisten ikäjakauma
Erääntymättömät myyntisaamiset
1–30 päivää erääntyneet myyntisaamiset
31–60 päivää erääntyneet myyntisaamiset
61–90 päivää erääntyneet myyntisaamiset
91–180 päivää erääntyneet myyntisaamiset
Yli 180 päivää erääntyneet myyntisaamiset
872
1 366
Yhteensä
Vähimmäisvuokrasaamisten nykyarvo
2 523
1 000 €
Myyntisaamisten valuuttajakauma
Kertymätön rahoitustuotto
1 285
Bruttosijoitus rahoitusleasingsopimuksiin
3 808
EUR
SEK
NOK
DKK
PLN
RUB
Muut
Myyntisaamiset ovat korottomia, ja niiden pääasialliset maksuehdot ovat
14–60 päivää.
Myyntisaamisten arvonalentumisia on kirjattu tuloslaskelmaan yhteensä 6.048 (5.565) tuhatta euroa. Myyntisaamisten arvonalentumista koskeva
vähennystili on muuttunut alla esitetyn taulukon mukaisesti. Luottotappioriskiä on kuvattu tarkemmin liitteessä 14.
2011
7 931
6 048
-4 837
-2 021
7 762
5 565
-5 395
7 121
7 931
Tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin
enimmäismäärä ottamatta huomioon vakuuksien käypää arvoa siinä tapauksessa, että toiset sopimusosapuolet eivät pysty täyttämään rahoitusinstrumentteihin liittyviä velvoitteitaan. Konsernin toimintatapoihin ei kuulu
vakuuksien hankkiminen myyntisaamisten ja muiden saamisten osalta.
Myynti- ja muut saamiset eivät sisällä merkittäviä luottoriskikeskittymiä.
Myyntisaamisten ja muiden saamisten käypä arvo ei poikkea olennaisesti
kirjanpitoarvosta.
Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät liittyvät laskuttamattoman
liikevaihdon jaksotukseen sekä etukäteen maksettuihin vuokra-, leasingja vakuutusmenoihin.
Vähimmäisvuokrasaamisten nykyarvo
Yhden vuoden kuluessa erääntyvät
Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään
viiden vuoden kuluttua erääntyvät
Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät
285
2012
Yhteensä
2012
2011
81 472
22 288
3 877
1 257
1 170
1 852
89 032
24 635
3 459
2 725
2 594
2 590
111 916
125 035
2012
2011
25 532
56 979
16 928
6 309
2 540
198
3 430
28 480
62 112
14 192
8 477
3 217
3 841
4 716
111 916
125 035
Myyntisaamisissa ei ole riskikeskittymää, koska asiakasmäärä on suuri
ja myyntisaamiset ovat pääasiassa euro- sekä Ruotsin ja Norjan kruunun
määräisiä.
10. VAIHTO-OMAISUUS
1 000 €
2012
2011
Aineet ja tarvikkeet
Keskeneräiset työt
9 499
4 404
12 800
5 510
13 902
18 310
Yhteensä
Cramo VUosikertomUs 2012
CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 77
Päättyneellä tilikaudella kirjattiin kuluksi 211 (172) tuhatta euroa, jolla
vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvo alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa. Arvonalentuminen on kirjattu aineiden ja tarvikkeiden käytön
kuluihin.
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
77
8.3.2013 9.00
11. RAHAVARAT
1 000 €
2012
2011
Rahat ja pankkisaamiset
10 340
22 532
Yhteensä
10 340
22 532
Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta sekä vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien. Käytössä olevat
luottolimiitit esitetään lainojen ryhmässä taseen lyhytaikaisissa veloissa.
Konsernin rahavaroista on vähennetty yhteisyritykseen siirrettävät
rahavarat.
Pankkisaamisten tuotto perustuu päivittäin vaihtuviin talletuskorkoihin.
Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli 230,8 (166,2) miljoonaa euroa käyttämättömiä sitovia luottolimiittejä, joiden osalta kaikki ennakkoehdot olivat
täyttyneet.
Rahavirtalaskelman rahavarat vastaavat taseen rahavaroja 31.12.2012.
12. OSAKEPÄÄOMA JA OMAN PÄÄOMAN RAHASTOT
1 000 €
Osakepääoma
1.1.2011
Osakemäärä
Osakepääoma
30 660 189
24 835
Optiomerkinnät
Merkintäetuoikeusanti
Suunnattu osakeanti
694 000
9 489 877
595 020
31.12.2011
41 439 086
24 835
Optiomerkinnät
31.12.2012
585 589
42 024 675
24 835
Cramo Oyj:llä oli 31.12.2012 neljä voimassa olevaa osakeoptio-ohjelmaa.
Osakeperusteiset maksut on esitetty liitteessä 28.
Jokainen osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa ja samansuuruiseen osinkoon. Tilinpäätöshetkellä osakepääoma oli kokonaan
maksettu ja rekisteröity.
1 000 €
Muut oman pääoman rahastot
Osakeanti
Muut rahastot
Yhteensä
1 871
186 926
213 632
-1 854
9 133
97 398
7 266
7 279
97 398
7 266
17
300 723
325 575
-17
3 650
304 373
3 633
329 208
Muut rahastot
Muut rahastot sisältävät vanhan osakeyhtiölain aikana optio- tai muiden
osakemerkintöjen yhteydessä syntyneen preemion.
Arvonmuutosrahasto
Suojausrahasto
Yhteensä
-1 197
-1 080
-5 228
1 257
-5 228
1 257
2
1.1.2011
Rahavirran suojaukset
Käypään arvoon arvostuksesta syntyneet tappiot kaudella
Verot käypään arvoon arvostuksesta
Verokannan muutoksen vaikutus käypään arvoon arvostuksessa
117
31.12.2011
119
-5 168
-5 049
119
-3 941
965
-8 144
-3 941
965
-8 025
Rahavirran suojaukset
Käypään arvoon arvostuksesta syntyneet voitot kaudella
Verot käypään arvoon arvostuksesta
31.12.2012
Arvonmuutosrahasto
Arvonmuutosrahasto sisältää myytävissä oleviksi sijoituksiksi luokiteltujen
varojen käyvän arvon muutoksen.
Suojausrahasto
Konsernin rahavirran suojaukseen käytettävistä korkojohdannaisista osa
kuuluu suojauslaskennan piiriin. Tehokas osuus käyvän arvon muutoksista
kirjataan suojausrahastoon. Tehottoman osuuden voitto tai tappio kirjataan
tuloslaskelman rahoitustuottoihin tai -kuluihin.
KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOSLASKENNASSA
ESITETTYJEN MUIDEN RAHASTOJEN SISÄLTÖ
2
Hybridi pääoma
Cramo Oyj laski huhtikuussa 2009 liikkeeseen 50 miljoonan euron suuruisen hybridilainan kotimaisille sijoittajille. Lainan kuponkikorko on 12,0 %
vuodessa. Lainalla ei ole eräpäivää, mutta yhtiöllä on oikeus lunastaa se
takaisin neljän vuoden kuluttua, ensimmäisen kerran 29.4.2013, jolloin
kuponkikorko nousee 15,0 %:iin. Laina käsitellään konsernin IFRS-tilinpäätöksessä omana pääomana, mutta se ei laimenna nykyisten osakkeenomistajien omistuksia.
OSINGONJAKO
Hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle tilikauden 2012 osingoksi
0,42 (0,30) euroa osakkeelta.
Muuntoerot
Muuntoerot sisältävät euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet valuuttakurssierot.
Tilinpäätöshetkellä konserni ei ole suojannut mitään ulkomaisessa
valuutassa raportoitavaa omaa pääomaa. Vuoden 2012 aikana perutusta
suojauksesta syntynyt valuuttakurssiero kirjataan oman pääoman muuntoeroihin. Tehoton osuus kurssivoitoista tai -tappioista kirjataan tuloslaskelman rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
78
CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 78
Cramo VUosikertomUs 2012
8.3.2013 9.00
13. KOROLLISET VELAT
1 000 €
Pitkäaikaiset korolliset velat
2012
Kirjanpitoarvo
Käypä arvo
Syndikoitu pankkilaina
Joukkovelkakirjalaina
Muut pankkilainat
Eläkelainat
Takaisinostovelat
Rahoitusleasingvelat*
122 679
99 460
250
122 139
99 369
250
202
49 121
Yhteensä
271 713
Lyhytaikaiset korolliset velat
Syndikoitu pankkilaina
Muut pankkilainat
Eläkelainat
Takaisinostovelat
Rahoitusleasingvelat
Yritystodistukset
Yhteensä
2011
Kirjanpitoarvo
230 581
202
49 121
761
1 271
1 807
77 040
761
1 277
2 009
77 040
271 081
311 461
311 668
Kirjanpitoarvo
Kirjanpitoarvo
4 877
1 271
1 166
2 543
24 782
56 646
34 137
63 576
87 577
101 422
359 289
412 883
Korolliset velat yhteensä
Käypä arvo
230 581
*) Pitkäaikaisiin rahoitusleasingvelkoihin liittyvä aikaisempiin tilikausiin kohdistunut virhe on oikaistu takautuvasti voittovaroihin. korjauksen seurauksena vertailukauden pitkäaikaiset
rahoitusleasingvelat ovat kasvaneet 1,0 milj. euroa.
lyssä on muita yleisiä ehtoja. Nettovelat huomioidaan tarkasteluhetken mukaisena ja EBITDA 12 viimeisen kuukauden käyttökatteena mukaan lukien
pro forma käyttökatteen kyseisellä periodilla toteutettujen liiketoiminta- ja
yrityshankintojen osalta. Pro forma käyttökatteen huomioiminen tasoittaa
liiketoiminta- ja yrityshankinnoista aiheutuvan nettovelkojen kasvun vaikutusta ja alentaa jonkin verran Nettovelat/EBITDA -kovenantin toteutuneita
arvoja. 2012 lukuihin ei sisälly pro forma korjauksia. Nettovelkaantumisaste
lasketaan nettovelat jaettuna omalla pääomalla. Nettovelat/EBITDA –kovenantti määrittelee syndikoidun luottojärjestelyn hintatason, joka määräytyy
kvartaaleittain. Taloudellisten kovenanttien korkeimmat mahdolliset tasot
muuttuvat laina-ajan kuluessa. Taloudellisten kovenanttien maksimiarvot
sekä yhtiön toteutumat tilinpäätöshetkellä 31.12.2012 on esitetty alla:
Lyhytaikaisten lainojen kirjanpitoarvot vastaavat olennaisilta osin käypiä
arvoja. Kaikki pankkilainat ovat vaihtuvakorkoisia, minkä vuoksi niiden käypä
arvo ei poikkea merkittävästi kirjanpitoarvosta. Eläkelainat ja takaisinostovelat ovat kiinteäkorkoisia ja niiden käyvät arvot on laskettu diskonttaamalla
sopimusten korko markkinakorolla.
Muut pankkilainat muodustuvat pääosin tililimiiteistä sekä osamaksuveloista.
Konsernilla oli tilinpäätöshetkellä nostettavissa olevia sitovia luottolimiittejä yhteensä 230,8 (166,2) miljoonaa euroa, joista pitkäaikaisia 200,0
(143,0) miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia 30,8 (23,2) miljoonaa euroa.
Syndikoidun luottojärjestelyn keskeiset taloudelliset kovenantit ovat
Nettovelat/EBITDA ja nettovelkaantumisaste. Tämän lisäksi luottojärjeste-
1 000 €
Maksimi kovenantti-arvo
Toteutuma
2012
Toteutuma
2011
2010–2011
2012
2013–
1,93
65,14
2,28
78,70
4,00
130,00
3,50
120,00
3,50
115,00
Nettovelat/EBITDA, enintään
Nettovelkaantumisaste, enintään
Seuraavassa taulukossa esitetään herkkyysanalyysi taloudellisten kovenanttien 31.12.2012 toteutuma-arvoilla, kuinka paljon kukin keskeinen muuttuja
olisi maksimissaan voinut muuttua rikkomatta taloudellista kovenanttia.
M€
Bruttovelat
EBITDA
Oma pääoma
maksimilisäys
maksimivähennys
maksimivähennys
281,6
292,2
80,5
-
243,5
Nettovelat/EBITDA
Nettovelkaantumisaste
Tunnusluvut on laskettu taseesta ennen Venäjän liiketoiminnan uudelleenluokittelua IFRS 5 mukaisesti yhteisyritykseen siirrettäviksi varoiksi ja veloiksi.
1 000 €
Korollisten velkojen erääntymisaikataulu, 2012
2013
2014
2015
2016
2017
2018+
Syndikoitu pankkilaina
Joukkovelkakirjalaina
Muut pankkilainat
Eläkelainat
Takaisinostovelat
Rahoitusleasingvelat
Yritystodistukset
4 877
1 271
124
63
63
24 782
56 646
19 065
13 683
9 103
4 094
202
3 176
Yhteensä
87 577
19 189
136 425
9 166
4 094
102 838
359 289
2013
2014
2015
2016
2017
2018+
Yhteensä
1 000 €
Syndikoidun pankkilainan
erääntymisaikataulu valuutoittain, 2012
122 679
Yhteensä
99 460
122 679
99 460
5 127
1 271
202
73 903
56 646
EUR
SEK
122 679
122 679
Yhteensä
122 679
122 679
Cramo VUosikertomUs 2012
CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 79
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
79
8.3.2013 9.00
1 000 €
Korollisten velkojen erääntymisaikataulu, 2011
Syndikoitu pankkilaina
Muut pankkilainat
Eläkelainat
Takaisinostovelat
Rahoitusleasingvelat
Yritystodistukset
Yhteensä
1 000 €
Syndikoidun pankkilainan
erääntymisaikataulu valuutoittain, 2011
2012
2013
2014
2015
2016
1 166
2 543
585
1 271
34 630
63 576
2017+
Yhteensä
230 581
62
62
53
30 047
1 069
12 818
140
12 754
46
8 501
553
12 427
101 915
31 903
244 530
12 956
8 600
12 980
412 883
2012
2013
2014
2015
2016
2017+
Yhteensä
230 581
1 927
3 814
1 807
111 177
63 576
EUR
SEK
153 986
76 595
153 986
76 595
Yhteensä
230 581
230 581
Rahoitusleasingvelat
Konserni on tehnyt rahoitusleasingsopimuksia vuokrauskalustoon liittyen.
Nämä leasingsopimukset ovat kestoltaan keskimäärin kolmesta viiteen
vuotta. Rahoitusleasingvelat ovat pääosin muuttuvakorkoisia ja sidottu
1–3 kuukauden markkinakorkoihin. Alla olevat taulukot kuvaavat, kuinka
rahoitusleasingsopimuksiin perustuvat vähimmäiskassavirrat jakaantuvat
ajallisesti sekä valuutoittain tilinpäätöshetkellä.
1 000 €
Rahoitusleasingvelat
– vähimmäisvuokrien kokonaismäärä
2012
2011
Yhden vuoden kuluessa
Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden
vuoden kuluttua
Yli viiden vuoden kuluttua
26 084
41 736
47 762
3 204
63 126
12 781
Yhteensä
77 050
117 644
3 147
6 467
73 903
111 177
Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut
Rahoitusleasingvelkojen vähimmäisvuokrien nykyarvo
1 000 €
Rahoitusleasingvelat valuutoittain
2012
2011
SEK
NOK
DKK
EUR
Muut
32 586
15 122
1 791
15 252
9 152
45 354
20 831
4 396
25 703
14 893
Yhteensä
73 903
111 117
Korollisten velkojen
painotetut erääntymisajat
ja korkokannat
tilinpäätöshetkellä
Pankkilainat
Pankkilainat mukaan lukien
koronvaihtosopimukset
Eläkelaina
Joukkovelkakirjalaina
Rahoitusleasingvelat
Takaisinostovelat
Yritystodistukset
2012
Erääntymisaika,
vuotta
2011
EräänKorkokanta, tymisaika,
vuotta
%
Korkokanta,
%
3,0
1,93
3,0
3,70
3,0
0,4
5,2
1,9
5,6
0,3
3,53
4,75
4,55
3,30
4,08
1,49
3,0
0,9
4,48
4,75
2,3
3,7
0,2
3,82
4,15
2,14
14. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA
Konserni altistuu liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille: markkinariskille (sisältäen valuuttariskin ja rahavirran korkoriskin), luottoriskille ja
likviditeettiriskille. Konsernin riskienhallinnan tavoitteena on minimoida
rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen, rahavirtoihin ja taseeseen sekä varmistaa riittävä maksuvalmius.
Konserni käyttää johdannaisinstrumentteja tiettyjen riskipositioidensa
suojaamiseen.
Riskienhallinnan toteutuksesta vastaa konsernin keskitetty rahoitusosasto. Konsernin rahoitusosasto tunnistaa, arvioi ja suojaa rahoitusriskejä tiiviissä yhteistyössä operatiivisten yksiköiden kanssa hallituksen
hyväksymän rahoituspolitiikan mukaisesti. Rahoitushallinnon tavoitteena
on varmistaa, että yhtiöillä on riittävästi varoja harjoittaa liiketoimintaa
kaikkina aikoina ilman rajoitteita, tuottaa tarpeellisia rahoituspalveluja liiketoimintayksiköille, minimoida rahoituskustannukset, hallita rahoitusriskejä (valuutta-, korko-, maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriskit, luottoriskit
sekä operatiiviset riskit) sekä tuottaa johdolle säännöllisesti informaatiota
konsernin ja sen liiketoimintayksiköiden rahoituksellisesta tilanteesta ja
riskeistä. Lisäksi konsernin rahoitusosasto seuraa aktiivisesti konsernin
taloudellisten kovenanttien toteuma-arvoja sekä ennakoi rahoituksellista
liikkumavaraa suhteessa kovenanttien maksimiarvoihin osana konsernin
liiketoiminnan suunnittelua.
80
CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 80
MARKKINARISKI
Korkoriski
Markkinakorkojen muutoksilla on vaikutusta konsernin nettokorkoihin
sekä korollisten saamisten ja velkojen sekä johdannaissopimusten käypiin
arvoihin. Korkoriskin hallinnan tavoitteena on pienentää korkojen muutoksen vaikutusta tuloslaskelmaan, taseeseen ja kassavirtaan ottaen myös
huomioon nettovelkaposition markkina-arvon.
Konsernin korkoriski liittyy ensisijaisesti pitkäaikaiseen lainasalkkuun.
Konserni on pääasiallisesti altistunut rahavirran korkoriskille, joka syntyy
vaihtuvakorkoisista veloista. Tilinpäätöspäivänä 54,9 (47,6) % korollisista
veloista on johdannaisten vaikutus mukaan lukien kiinteäkorkoisia. Tilikausien 2012 ja 2011 aikana konsernin muuttuvakorkoisia lainoja oli EUR- ja
SEK-määräisinä. Rahoitusleasingvelkojen valuuttajakauma on esitetty
myöhemmin tässä liitetiedossa. Rahoitussalkun korkosidonnaisuusaika oli
2,8 (1,8) vuotta. Rahoituspolitiikan mukainen raja kiinteäkorkoisten lainojen
osuudelle koko lainasalkusta on 20–60 % sekä korkosidonnaisuusajalle 1–3
vuotta. Tilikauden aikana molemmissa arvoissa siirryttiin ylöspäin.
Konserni hallinnoi rahavirran korkoriskiä käyttämällä koronvaihtosopimuksia rahoituspolitiikan puitteissa. Koronvaihtosopimuksia käyttämällä saadaan tavoitteen mukaisesti vaihtuvakorkoinen laina vaihdettua
Cramo VUosikertomUs 2012
8.3.2013 9.00
kiinteäkorkoiseksi. Koronvaihtosopimusten nimellisarvo 31.12.2012 oli 91,0
(181,6) miljoonaa euroa. Koronvaihtosopimusten, joihin sovelletaan IAS 39
mukaista suojauslaskentaa, nimellisarvo oli tilinpäätöspäivänä 91,0 (145,2)
miljoona euroa. Korkosuojausten erääntyminen on esitetty myöhemmin
tämän liitetiedon osana.
IFRS 7 -standardin mukaisen herkkyysanalyysin perusteella, jos
konsernin euromääräisten lainojen korkotaso 31.12.2012 olisi muiden
muuttujien pysyessä paikallaan ollut yhden prosenttiyksikön verran kor-
keampi/matalampi, olisi vaikutus konsernin tulokseen ennen veroja ollut
-1,2/+1,2 (-0,4/+0,4) miljoonaa euroa, johtuen vaihtuvakorkoisten lainojen ja
korkosuojausten korkovirtojen sekä suojauslaskennan ulkopuolella olevien
korkosuojausten markkina-arvon muutoksesta. Korkotason muutoksen
vaikutus taseen omaan pääomaan olisi ollut +4,2/-4,2 (+4,6/-4,6) miljoonaa
euroa johtuen suojauslaskennan alaisten korkosuojausten markkina-arvon
muutoksesta. Herkkyysanalyysi esitetään seuraavassa taulukossa.
2012
Tuloslaskelma
Korolliset velat
+1%
-1%
-1,9
1,9
0,7
-0,7
2011
Oma pääoma
+1%
Tuloslaskelma
-1%
Oma pääoma
+1%
-1%
-2,9
2,9
1,1
-1,1
1,5
-1,5
-0,4
0,4
+1%
-1%
4,6
-4,6
4,6
-4,6
Korkojohdannaiset
Suojauslaskennan alaiset
4,2
-4,2
Ei-suojauslaskennan alaiset
Yhteensä
-1,2
Koska konsernilla ei ole merkittäviä korollisia varoja, konsernin tuotot
ja operatiiviset kassavirrat eivät olennaisesti altistu markkinakorkojen
vaihtelulle. Korolliset velat ja niiden keskimääräiset korkokannat esitetään
liitetiedossa 13.
Valuuttariski
Konserni toimii kansainvälisesti ja on siten altistunut valuuttakurssivaihteluista aiheutuville riskeille. Konsernin merkittävimmät valuuttapositiot
muodostuvat Ruotsin kruunu -määräisistä eristä. Valuuttakurssiriski
syntyy pääasiassa nettosijoituksista ulkomaisiin tytäryrityksiin (translaatioriski) sekä taseen valuuttamääräisistä eristä.
Koska Cramolla on tytäryrityksiä euroalueen ulkopuolella, valuuttakurssien muutokset altistavat euromääräisen oman pääoman valuuttariskille. Valuuttakurssieroista johtuvat oman pääoman muutokset esitetään
muuntoeroissa konsernitilinpäätöksessä. Konsernirahoitus seuraa ja
arvioi translaatioriskiä säännöllisesti. Tilinpäätöshetkellä konsernilla ei
ollut muuhun kuin euromääräiseen omaan pääomaan kohdistuvia suojauksia. Tilikauden aikana lakkautetusta suojauksesta syntyneet kurssierot
kirjataan konsernin oman pääoman muuntoeroihin.
1 000 €
Muuntoeroriski ja suojaukset 31.12.2012
1,2
4,2
-4,2
Konsernin sisäisen rahoituksen sekä taseen valuuttamääräisistä eristä
syntyvää valuuttakurssiriskiä suojataan ensisijaisesti valuuttatermiineillä,
joiden erääntyminen on esitetty tämän liitetiedon taulukoissa. Näihin
johdannaisiin ei sovellettu tilikaudella suojauslaskentaa, vaan käyvän arvon
muutos kirjattiin tulosvaikutteisesti.
Konserniyhtiöiden myynti tapahtuu kunkin yksikön toimintavaluutassa
eikä konserni tältä osin altistu merkittäville valuuttakurssiriskeille.
Konsernin ostot tapahtuvat sekä euroissa että paikallisissa valuutoissa.
Ostoista aiheutuva valuuttakurssiriski katsotaan tuloksen kannalta niin
vähäiseksi, että rahoituspolitiikan mukaisesti tulevia ostoja ei suojata.
IFRS 7 -standardin edellyttämä herkkyysanalyysi havainnollistaa konsernin tuloksen ja oman pääoman herkkyyttä valuuttakurssien muutokselle. Konsernin valuuttakurssimuutoksille avoin europositio muita toiminnallisia valuuttoja kohtaan syntyy ostoveloista, muissa kuin paikallisvaluutassa
olevista leasingvastuista sekä konsernirahoituksen avoimesta positiosta.
Oheisessa taulukossa on esitetty konsernin avoin positio sekä herkkyysanalyysin mukaiset vaikutukset tulokseen ennen veroja sekä omaan
pääomaan. Herkkyysanalyysi perustuu euron 5 % muutokseen konsernin
kaikkia toimintavaluuttoja vastaan.
SEK
NOK
DKK
LVL
LTL
PLN
RUB
CZK
CHF
Muuntoeroriskille altis oma pääoma
Investointina käsiteltävät lainasaamiset
Suojaavat lainat
347 862
33 725
2 578
3 775
1 717
10 184
7 270
15 497
8 102
-870
15
414 358
15 497
Avoin positio
347 862
33 725
2 578
3 775
1 717
10 184
22 767
8 102
-870
15
429 855
SEK
NOK
DKK
LVL
LTL
PLN
RUB
CZK
CHF
Muuntoeroriskille altis oma pääoma
Investointina käsiteltävät lainasaamiset
Suojaavat lainat
-17 393
-1 686
-129
-189
-86
-509
-320
-775
-405
44
-1
-20 674
-775
Yhteensä
-17 393
-1 686
-129
-189
-86
-509
-1 095
-405
44
-1
-21 449
1 000 €
Herkkyysanalyysi,
5 % heikentyminen euroa vastaan
Cramo VUosikertomUs 2012
CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 81
HUF Yhteensä
HUF Yhteensä
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
81
8.3.2013 9.00
1 000 €
Muuntoeroriski ja suojaukset 31.12.2011
SEK
NOK
DKK
LVL
LTL
PLN
RUB
CZK
CHF
Muuntoeroriskille altis oma pääoma
Investointina käsiteltävät lainasaamiset
Suojaavat lainat
316 138
31 323
5 566
3 021
1 789
10 857
-3 331
14 965
9 369
-260
20
374 492
14 965
-76 593
Avoin positio
239 545
31 323
5 566
3 021
1 789
10 857
11 634
9 369
-260
20
312 864
SEK
NOK
DKK
LVL
LTL
PLN
RUB
CZK
CHF
Muuntoeroriskille altis oma pääoma
Investointina käsiteltävät lainasaamiset
Suojaavat lainat
-15 807
-1 566
-278
-151
-89
-543
167
-748
-468
13
-1
-18 725
-748
3 830
Yhteensä
-11 977
-1 566
-278
-151
-89
-543
-582
-468
13
-1
-15 643
1 000 €
Herkkyysanalyysi,
5 % heikentyminen euroa vastaan
-76 593
HUF Yhteensä
3 830
Osaa konsernin SEK-määräisestä korollisesta velasta on edellisten
tilikausien aikana (31.12.2011 76,6 miljoonaa euroa) käsitelty konsernin
ruotsalaisiin tytäryhtiöihin tehdyn SEK-määräisen nettoinvestoinnin suojauksena. Tämä suojaus on lakkautettu tilikauden 2012 aikana. Vuonna 2012
suojauksesta kirjattiin kurssitappiota 0,8 (tappiota 0,5) miljoonaa euroa
muuntoeroihin omaan pääomaan. Suojauksen kumulatiivinen vaikutus
oman pääoman muuntoeroihin 31.12.2012 oli -0,9 (-0,1) miljoonaa euroa.
1 000 €
Transaktioriski ja suojaukset 31.12.2012
HUF Yhteensä
Osaa konsernin RUB-määräisistä korollisista saamisista tytäryhtiöiltä on
käsitelty osana kyseisiin tytäryhtiöihin tehtyä nettoinvestointia, yhteensä 15,5
(15,0) miljoonaa euroa. Näiden lainasaamisten käyvän arvon vaikutus taseeseen 31.12.2012 oli -2,5 (-3,1) miljoonaa euroa. Vuonna 2012 näistä saamisista
kirjattiin kurssivoittoa 0,5 (0,3 tappiota) miljoonaa euroa muuntoeroihin omaan
pääomaan.
SEK
NOK
DKK
LVL
LTL
PLN
RUB
CZK
35 768
-35 073
49 354
-49 331
28 464
-28 280
2 288
-2 293
3 968
-3 852
10 239
-10 064
22 652
-22 279
1 785
-2 099
154 518
-153 271
Avoin positio
695
23
184
-5
116
175
373
-314
1 247
1 000 €
Herkkyysanalyysi,
5 % heikentyminen euroa vastaan
SEK
NOK
DKK
LVL
LTL
PLN
RUB
CZK
-1 788
1 754
-2 468
2 467
-1 423
1 414
-114
115
-198
193
-512
503
-1 133
1 114
-89
105
-7 726
7 664
-35
-1
-9
0
-6
-9
-19
16
-62
SEK
NOK
DKK
LVL
LTL
PLN
RUB
CZK
CHF
HUF Yhteensä
33 949
-34 728
45 762
-44 429
28 957
-27 441
2 135
-2 001
2 774
-2 683
9 342
-9 197
20 082
-18 089
3 345
-3 296
875
-836
147 221
-142 700
Avoin positio
-779
1 333
1 516
134
91
145
1 993
49
39
4 521
1 000 €
Herkkyysanalyysi,
5 % heikentyminen euroa vastaan
SEK
NOK
DKK
LVL
LTL
PLN
RUB
CZK
CHF
HUF Yhteensä
-1 697
1 736
-2 288
2 221
-1 448
1 372
-107
100
-139
134
-467
460
-1 004
904
-167
165
-44
42
-7 361
7 135
39
-67
-76
-7
-5
-7
-100
-2
-2
-226
Transaktiopositio
Suojaukset
Transaktiopositio
Suojaukset
Yhteensä
1 000 €
Transaktioriski ja suojaukset 31.12.2011
Transaktiopositio
Suojaukset
Transaktiopositio
Suojaukset
Yhteensä
CHF
CHF
HUF Yhteensä
HUF Yhteensä
Hintariski
Konsernilla on vähäinen määrä noteeraamattomia osakkeita, jotka eivät muodosta merkittävää hintariskiä. Konserni ei ole altistunut hyödykeriskeille.
82
CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 82
Cramo VUosikertomUs 2012
8.3.2013 9.00
JOHDANNAISSOPIMUKSET
1 000 €
Johdannaissopimusten käyvät arvot, 31.12.2012
Positiivinen
käypä arvo
Negatiivinen
käypä arvo
Netto
käypä arvo
Valuuttatermiinit
Koronvaihtosopimukset, suojauslaskennan ulkopuolella
Koronvaihtosopimukset, rahavirran suojaus
303
-1 347
-1 044
-8 861
-8 861
Yhteensä
303
-10 209
-9 906
Pitkäaikaisten johdannaissopimusten osuus
Valuuttatermiinit
Koronvaihtosopimukset, suojauslaskennan ulkopuolella
Koronvaihtosopimukset, rahavirran suojaus
-8 861
-8 861
Pitkäaikaisten johdannaissopimusten osuus
-8 861
-8 861
303
-1 347
-1 044
Positiivinen
käypä arvo
Negatiivinen
käypä arvo
Netto
käypä arvo
Valuuttatermiinit
Koronvaihtosopimukset, suojauslaskennan ulkopuolella
Koronvaihtosopimukset, rahavirran suojaus
730
-1 838
-1 855
-4 920
-1 108
-1 855
-4 920
Yhteensä
730
-8 613
-7 883
Pitkäaikaisten johdannaissopimusten osuus
Valuuttatermiinit
Koronvaihtosopimukset, suojauslaskennan ulkopuolella
Koronvaihtosopimukset, rahavirran suojaus
-1 855
-4 920
-1 855
-4 920
Pitkäaikaisten johdannaissopimusten osuus
-6 775
-6 775
-1 838
-1 108
Lyhytaikaisten johdannaissopimusten osuus
1 000 €
Johdannaissopimusten käyvät arvot, 31.12.2011
Lyhytaikaisten johdannaissopimusten osuus
1 000 €
Johdannaissopimusten nimellisarvot
730
2012
2011
Valuuttatermiinit
Koronvaihtosopimukset
184 809
91 000
202 932
181 645
Yhteensä
275 809
384 577
1 000 €
Johdannaissopimusten erääntymisaikataulu 2012
2013
Valuuttajohdannaissopimukset
Koronvaihtosopimukset
EUR
SEK
NOK
184 809
Koronvaihtosopimukset yhteensä
184 809
1 000 €
Johdannaissopimusten erääntymisaikataulu 2011
2012
Valuuttajohdannaissopimukset
Koronvaihtosopimukset
EUR
SEK
NOK
202 932
Koronvaihtosopimukset yhteensä
257 129
Cramo VUosikertomUs 2012
CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 83
2014
Yhtiön vuosina 2012 ja 2011 käyttämät johdannaissopimukset koostuivat
valuuttatermiineistä sekä koronvaihtosopimuksista. Kyseisiä sopimuksia
on käytetty yhtiön rahoituspolitiikan mukaiseen suojaukseen.
Valuuttajohdannaisten ja suojauslaskennan ulkopuolella olevien
korkojohdannaisten käyvän arvon muutos on kirjattu tulosvaikutteisesti.
Suojauslaskentaan kuuluvat korkojohdannaiset on kirjattu suoraan omaan
pääomaan laskennallisella verolla vähennettynä.Tilinpäätöshetken johdannaispositio vastaa hyvin tilikauden aikana ylläpidettyä positiota.
2015
2016
2017
2018+
Yhteensä
184 809
2013
2014
2015
2016
91 000
91 000
91 000
275 809
2017+
Yhteensä
202 932
10 000
91 000
20 000
121 000
54 197
6 448
91 000
20 000
384 577
54 197
6 448
10 000
6 448
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
83
8.3.2013 9.00
LUOTTORISKI
Konsernin politiikka määrittelee asiakkaiden, sijoitustransaktioiden ja
johdannaissopimusten vastapuolten luottokelpoisuusvaatimukset sekä
sijoitusperiaatteet. Konsernilla ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä,
koska sillä on laaja asiakaskunta, joka on jakautunut maantieteellisesti
laajalle alueelle ja konserni luotottaa yrityksiä ja yksityishenkilöitä, joilla
on asianmukaiset luottotiedot. Konsernin luottoriskin enimmäismäärä on
saamisten ja muiden rahoitusvarojen käypä arvo 31.12.2012.
Myyntisaamisten erääntymisjakauma on esitetty liitetiedossa 9.
Myös luottotappioiden ja luottotappiovarausten määrät esitetään liitetiedossa 9. Saamiset eivät sisällä merkittäviä riskikeskittymiä.
1 000 €
Rahoitusvelkojen takaisinmaksuaikataulu 31.12.2012
JÄLLEENRAHOITUS- JA LIKVIDITEETTIRISKI
Liiketoiminnan dynaamisen luonteen vuoksi konsernirahoitus hallinnoi
konsernin likviditeettiriskiä varmistamalla rahoituksen joustavuuden ja saatavuuden riittävillä sitovilla luottolimiiteillä. Konserni käyttää useita rahoituslähteitä ja velat ovat pääsääntöisesti pitkäaikaisia. Konsernilla on sitovia
luottolimiittejä ja muita luottojärjestelyjä, joita se voi käyttää tasapainottaakseen likviditeettiä. Tilinpäätöshetkellä käyttämättömät sitovat luottolimiitit
olivat 230,8 (166,2) miljoonaa euroa.
Pienentääkseen jälleenrahoitusriskiä konserni pyrkii hajauttamaan
lainojen erääntymisiä ja neuvottelee hyvissä ajoin tarpeen mukaan uusia
sitovia luottolimiittejä. Alla olevassa taulukossa on esitetty rahoitusvelkojen
ja johdannaisinstrumenttien sopimusperusteinen maturiteettianalyysi. Luvut
kuvaavat diskonttaamattomia kassavirtoja. Maturiteettijakaumaan on sisällytetty johdannaiset, joiden sopimuksiin perustuvien juoksuaikojen tunteminen
on välttämätöntä rahavirtojen ajoituksen ymmärtämisen kannalta.
Alle 1 vuosi
1–2 vuotta
Yli 5 vuotta
Yhteensä
-6 599
518
-2 927
205
-891
378
-14 052
1 084
-2 025
-6 081
-2 722
-13 481
-119 460
-71 776
-31 018
-8
-9 077
-14 987
-8
-140 069
-27 843
-24
-100 675
-3 203
-207
-119 460
-321 597
-77 051
-247
-222 262
-24 072
-167 936
-104 085
-518 355
Alle 1 vuosi
1–2 vuotta
2–5 vuotta
Yli 5 vuotta
Yhteensä
Johdannaiset
Valuuttatermiinit, kassasta maksut
Valuuttatermiinit, kassaan maksut
Koronvaihtosopimukset, kassasta maksut
Koronvaihtosopimukset, kassaan maksut
-891
378
-2 328
188
-2 198
173
Johdannaiset, netto
-2 653
Ostovelat ja muut korottomat velat
Rahoituslaitoslainojen lyhennykset ja rahoituskulut
Rahoitusleasingvelkojen lyhennykset ja rahoituskulut
Takaisinostovelat
Yhteensä
1 000 €
Rahoitusvelkojen takaisinmaksuaikataulu 31.12.2011
2–5 vuotta
Johdannaiset
Valuuttatermiinit, kassasta maksut
Valuuttatermiinit, kassaan maksut
Koronvaihtosopimukset, kassasta maksut
Koronvaihtosopimukset, kassaan maksut
-1 442
789
-5 020
3 343
-3 389
1 730
-8 254
4 139
-567
345
-1 442
789
-17 230
9 557
Johdannaiset, netto
-2 330
-1 659
-4 115
-222
-8 326
Ostovelat ja muut korottomat velat
Rahoituslaitoslainojen lyhennykset ja rahoituskulut
Rahoitusleasingvelkojen lyhennykset ja rahoituskulut
Takaisinostovelat
-116 487
-76 640
-41 737
-75
-10 428
-26 877
-75
-235 027
-36 249
-1 304
-12 781
-564
-116 487
-322 095
-117 644
-2 018
Yhteensä
-234 446
-36 923
-272 580
-13 345
-558 244
PÄÄOMARAKENTEEN HALLINTA
Konsernin pääomarakenteen hallinnan tavoitteena on varmistaa konsernin toimintaedellytykset kaikissa olosuhteissa sekä säilyttää pääomakustannusten kannalta optimaalinen pääomarakenne. Hallitus päättää
pääomarakenteen tavoitteista ja rahoitusosasto seuraa pääomarakenteen
kehittymistä säännöllisesti.
Muiden toimialalla toimivien tapaan konserni seuraa pääomarakenteen
tunnuslukuna nettovelkaantumisastetta (gearing) eli korollisen nettovelan
suhdetta omaan pääomaan. Konsernin eräänä keskeisenä tavoitteena tilikaudella 2012 oli edelleen nettovelkaantumisasteen pienentäminen. Tässä
tavoitteessa onnistuttiin hyvin (31.12.2012: 65,1 %, 31.12.2011: 78,7 %).*
Konsernin nettovelat olivat 31.12.2012 349,0 miljoonaa euroa. Nettovelat olivat 31.12.2011 389,4 miljoonaa euroa, joten vuoden 2012 aikana
nettovelat pienenivät 40,4 miljoonaa euroa.
Tunnuslukujen arvot on esitetty vieressä olevassa taulukossa.
84
CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 84
1 000 €
2012
2011
Korolliset velat
Rahat ja pankkisaamiset
Yhteisyritykseen siirrettävä kassa
359 289
-10 340
-2 005
412 883
-22 532
Korollinen nettovelka
346 944
390 351
Oma pääoma
532 637
493 851
65,1
78,7
Nettovelkaantumisaste, %*
*) tunnusluvut on laskettu taseesta ennen Venäjän liiketoiminnan uudelleenluokittelua
iFrs 5 mukaisesti yhteisyritykseen siirrettäviksi varoiksi ja veloiksi.
Cramo VUosikertomUs 2012
8.3.2013 9.00
15. LASKENNALLISET VEROT
1 000 €
Laskennalliset verosaamiset
Vahvistetut tappiot
Rahoitusleasing
Suojausrahaston arvostusero
Valuuttakurssierot nettosijoituksista
Johdannaisinstrumentit
Sisäisen katteen eliminointi
Muut väliaikaiset erot
17. OSTO- JA MUUT VELAT
2012
2011
3 223
5 187
2 643
287
308
1 608
1 348
5 937
8 306
1 677
969
433
1 912
2 012
14 604
21 246
49 608
6 626
287
74
49 476
9 601
969
179
23 018
575
28 885
2 223
Yhteensä
80 188
91 333
Laskennalliset verovelat (netto)
65 584
70 087
Yhteensä
Laskennalliset verovelat
Poistoerot ja vapaaehtoiset varaukset
Rahoitusleasing
Valuuttakurssierot nettosijoituksista
Johdannaisinstrumentit
Pitkäaikaisten varojen arvostaminen
käypään arvoon tytäryhtiöhankinnoissa
Muut väliaikaiset erot
14 604
80 188
15 312
85 399
Laskennalliset verovelat (netto)
65 584
70 087
Laskennalliset verovelat (netto) tilikauden
lopussa
Ostovelat
Saadut ennakot
Siirtovelat
Muut lyhytaikaiset velat
Yhteensä
70 087
-6 283
-965
2 176
64 047
10 516
-3 320
-1 257
101
569
65 584
70 087
Viron jakamattomista voittovaroista ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa, koska voitonjako on konsernin päätäntävallassa, eikä verovaikutuksen
toteutumiseen johtava voitonjako ole todennäköinen lähitulevaisuudessa.
Konsernitilinpäätöksessä on jätetty kirjaamatta laskennallista verosaamista 3.064 (1.523) tuhatta euroa tappiollisten tytäryhtiöiden tilikauden
tappiosta. Tytäryhtiöistä, joiden odotetaan kääntyvän voitolliseksi, on kirjattu laskennallinen verosaaminen siihen määrään saakka, kuin on todennäköistä, että niitä voidaan käyttää tulevia verotettavia tuloja vastaan.
Omasta puolesta annetut vakuudet
Velat, joille annettu vakuuksia
Rahoitusleasingvelat
Annetut vakuudet
Pantit, rahoitusleasing
Vastuut, joille annettu vakuuksia
Työ- ja takuuaikaiset vastuut
Muut vastuut
Hybridilainan kumuloitunut ehdollinen
korkovelka*
Investointisitoumukset
116 485
2012
2011
73 903
110 227
109 314
148 502
15
643
4 027
12 220
4 022
10 431
*) Huhtikuussa 2009 Cramo oyj laski liikkeeseen 50 miljoonan euron suuruisen hybridilainan
(oman pääoman ehtoinen joukkovelkakirjalaina), jonka kuponkikorko on 12,0 % vuodessa.
Lainalla ei ole eräpäivää, mutta yhtiöllä on oikeus lunastaa se takaisin neljän vuoden
kuluttua, ensimmäisen kerran 29.4.2013, jolloin kuponkikorko nousee 15,0 %:iin. Lainan
korko kumuloituu ehdollisena siihen asti kun koronmaksuvelvollisuuden laukaisema
osingonjakoehdotus on tehty.
1 000 €
Vuokravastuut, toimitilavuokrat
Yhden vuoden kuluessa
Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden
vuoden kuluttua
Yli viiden vuoden kuluttua
Yhteensä
1 000 €
Muut pitkäaikaiset velat
2012
2011
Saadut ennakot
Muut pitkäaikaiset velat
705
47
3 243
127
Yhteensä
Yhteensä
752
3 369
CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 85
119 460
18. VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET
Yhden vuoden kuluessa
Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden
vuoden kuluttua
Cramo VUosikertomUs 2012
2011
50 420
8 214
48 881
8 970
Yllä mainittujen velkojen ehdot
• Ostovelat ovat korottomia ja niiden tavanomainen maksuaika on
14–60 päivää
• Muut lyhytaikaiset velat ovat korottomia ja niiden keskimääräinen
maksuaika on kolme kuukautta
• Konsernin luottoriskien hallintaa ja prosesseja on kuvattu tarkemmin
liitteessä 14.
1 000 €
Operatiiviset leasingvastuut
16. MUUT PITKÄAIKAISET VELAT
2012
51 641
9 598
49 959
8 261
Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät muodostuvat jaksotetuista henkilöstökuluista ja asiakasbonuksista.
Ostovelkojen ja muiden velkojen käypä arvo ei poikkea olennaisesti
kirjanpitoarvosta.
1 000 €
Taseessa laskennalliset verot on
esitetty seuraavasti
Laskennalliset verosaamiset
Laskennalliset verovelat
Taseeseen kirjattujen laskennallisten
verojen muutos
Laskennalliset verovelat (netto)
tilikauden alussa
Tytäryhtiöhankinnat ja -myynnit
Tuloslaskelmaan kirjatut erät
Omaan pääomaan kirjatut erät
Muuntoerot
Yhteisyritykseen siirrettävät
verosaamiset (netto)
1 000 €
2012
2011
28 841
26 795
72 864
15 029
76 133
27 951
116 734
130 880
2012
2011
15 586
22 976
20 484
22 107
36 069
45 084
Konserni on tehnyt operatiivisia leasingsopimuksia vuokrauskalustoon liittyen. Nämä leasing-sopimukset ovat kestoltaan keskimäärin kolmesta viiteen
vuotta ja enintään 5 vuotta. Operatiiviset leasingvastuut ovat muuttuvakorkoisia ja pääosin sidottu 1–3 kuukauden Euriboriin, Stiboriin, Niboriin ja
Ciboriin.
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
85
8.3.2013 9.00
19. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT
1 000 €
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden
nettomyyntivoitto
Tuotot liiketoimintakaupoista
Kauppahinnan palautus Theisen
konsernin hankinnasta
Toimitilojen vuokratuotot
Vakuutuskorvaukset
Tuotot asiakkaille järjestetyistä
koulutuksista
Muut liiketoiminnan tuotot
Yhteensä
22. POISTOT JA ARVONALENTUMISET
2012
2011
2 916
2 199
3 427
1 650
569
140
810
691
1 299
2 548
1 123
1 646
11 321
7 697
20. MATERIAALIT JA PALVELUT
1 000 €
2012
2011
Ostot
Ulkopuoliset palvelut
-42 944
-199 192
-49 543
-198 850
Yhteensä
-242 137
-248 393
Keskeneräisten tuotteiden varaston
muutos (-) vähennys / (+) lisäys
Valmistus omaan käyttöön
836
-425
3 657
10 302
21. TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT
1 000 €
2012
2011
Palkat, mukaan lukien uudelleenjärjestelymenot 1.373 euroa
Sosiaaliturvasta aiheutuvat kulut
Osakeperusteiset maksut
Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt
-109 910
-22 543
-2 620
-8 656
-102 996
-20 200
-2 843
-9 711
Yhteensä
-143 728
-135 751
2 664
2 580
Henkilöstön määrä keskimäärin
Tiedot konsernin johtohenkilöiden työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa 30 ja osakeperusteisiin maksuihin liittyvät tiedot esitetään liitetiedossa 28.
1 000 €
Poistot aineellisista
käyttöomaisuushyödykkeistä
Poistot aineettomista hyödykkeistä*
Yhteensä
Arvonalentumiset aineellisista
käyttöomaisuushyödykkeistä
Arvonalentumiset myytävänä oleviksi
luokitelluista omaisuuseristä
Poistot ja arvonalentumiset
käyttöomaisuudesta ja myytäväksi
luokitelluista omaisuuseristä
Yrityshankinnoista aiheutuneiden
aineettomien hyödykkeiden poistot
Yrityshankinnoista aiheutuneiden
aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset
Yrityshankinnoista aiheutuneiden aineettomien
hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä
Poistot aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä
Poistot aineettomista hyödykkeistä*
Yrityshankinnoista aiheutuneiden
aineettomien hyödykkeiden poistot
Poistot yhteensä
Arvonalentumiset aineellisista
käyttöomaisuushyödykkeistä
Arvonalentumiset myytävänä oleviksi
luokitelluista omaisuuseristä
Yrityshankinnoista aiheutuneiden
aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset
Arvonalentumiset yhteensä
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä
2012
2011
-98 420
-1 140
-99 560
-95 471
-1 044
-96 515
-1 751
-810
-260
-299
-101 571
-97 624
-11 794
-11 241
-1 775
-5 510
-13 569
-115 140
-16 751
-114 375
-98 420
-1 140
-95 471
-1 044
-11 794
-111 354
-11 241
-107 756
-1 751
-810
-260
-299
-1 775
-3 786
-5 510
-6 619
-115 140
-114 375
*) Poistot aineettomista hyödykkeistä liittyvät pääosin konsernin kehittämän toiminnanohjausjärjestelmän kehityskulujen poistoihin.
Poistot ja arvonalentumiset kasvoivat 0,8 miljoonaa euroa 115,1 (114,4) miljoonaan euroon vuonna 2012. Poistot aineellisesta käyttöomaisuudesta sekä aineettomista hyödykkeistä kasvoivat 3,0 miljoonaa euroa 99,6 (96,5) miljoonaan
euroon johtuen poistopohjaa kasvattaneista vuokrauskalustoinvestoinneista.
Poistot yrityshankinnoista aiheutuneista aineettomista hyödykkeistä kasvoivat 0,6 miljoonaa euroa 11,8 (11,2) miljoonaan euroon, koska vuoden 2011
aikana tehtyjen yrityshankintojen poistot vaikuttivat nyt koko vuoden. Arvonalentumistappiot laskivat 2,8 miljoonaa euroa 3,8 (6,6) miljoonaan euroon.
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin tehtiin 1.751 (810) tuhannen
euron arvonalennus vuonna 2012. Myytävänä oleviksi luokiteltuihin omaisuuseriin tehtiin 260 (299) tuhannen euron arvonalennus vuonna 2012.
23. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT
1 000 €
Toimitilavuokrat
Toimitilojen muut kulut
Leasingkulut
Luottotappiot
Markkinointikulut
Vuokratyövoima
Muut henkilöstökulut
Muut hallintokulut
Muut liiketoiminnan kulut
Yhteensä
Tilintarkastajien palkkiot
KHT-yhteisö Ernst&Young
Tilintarkastuspalkkiot
Veroneuvonta
Muut palvelut
Yhteensä
Muut tilintarkastustoimistot
86
CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 86
2012
2011
-32 606
-13 970
-23 109
-6 048
-9 209
-11 319
-10 556
-31 195
-751
-29 722
-13 802
-30 203
-5 565
-9 375
-12 695
-10 625
-32 640
-138 763
-144 627
-887
-152
-55
-710
-180
-906
-1 094
-1 796
-29
-130
Cramo VUosikertomUs 2012
8.3.2013 9.00
24. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
1 000 €
Korkotuotot lainasaatavista ja rahavaroista
Muut rahoitustuotot
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavista rahoituslainoista
Korkokulut, rahoitusleasing
Korkotuotot ja -kulut rahavirran suojauksiksi
määritellyistä korkojohdannaisista
Korkotuotot ja -kulut korkojohdannaisista,
ei suojauslaskennassa
Korkojohdannaisten markkina-arvon
muutos, ei suojauslaskennassa
Valuuttajohdannaisten käyvän arvon muutos,
ei suojauslaskennassa
Muut valuuttakurssierot
Korollisiin velkoihin liittyvät järjestelyja varauspalkkiot
Muut rahoituskulut
Rahoituskulut, netto
26. MUUT EI-RAHAVIRTAVAIKUTTEISET OIKAISUT
2012
2011
804
14
942
273
-12 005
-3 531
-13 626
-4 941
-1 833
-1 292
-710
-643
-576
13
140
5
-116
-392
-2 159
-581
-2 083
-304
-20 432
-22 169
1 000 €
Käyttöomaisuuden myyntivoitot
Käyttöomaisuuden myyntitappiot
Osakeperusteiset maksut
Yhteensä
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden
tulos, 1 000 €
Osakkeiden lukumäärä
Ulkona olevien osakkeiden
painotettu keskiarvo vuoden alussa
Merkittyjen osakkaiden keskiarvo
ennen merkintäetuoikeusantia
Ulkona olevien osakkeiden painotettu
keskiarvo ennen ilmaiselementtiä ja
uutta osakeantia
Ilmaiselementti*
Ulkona olevien osakkeiden painotettu
keskiarvo ennen uutta osakeantia
Merkintäetuoikeusannissa merkittyjen
osakkeiden keskiarvo
25. TULOVEROT
Ulkona olevien osakkeiden
painotettu keskiarvo
Liikkeeseen laskettujen optioiden
vaikutus
Tilikauden verotettavaan tuloon
perustuva vero
Edellisten tilikausien verot
Laskennallisten verojen muutos
Tuloverot yhteensä
2012
2011
-11 067
-724
6 283
-11 848
-140
3 320
-5 508
-8 668
Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan 24,5 %:n verokannalla
laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:
Voitto ennen veroja
Vero laskettuna kotimaan
yhtiöverokannalla
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavat
verokannat +/Verokantojen muutos
Verovapaat tulot
Vähennyskelvottomat kulut
Vain verotuksessa käsiteltävät erät
Osakeperusteiset maksut
Verotukselliset tappiot, joista ei ole
kirjattu laskennallista verosaamista
Muut erät, joista laskennallisia veroja
ei ole kirjattu
Merkintäetuoikeusannin kulut
Edellisten tilikausien verot
Tuloverot tuloslaskelmassa
Konsernin efektiivinen verokanta, %
44 048
32 173
-10 792
-8 365
-959
9 576
-2 253
-646
2 610
-642
-687
390
-26
-2 587
2 865
-739
-3 064
-1 523
1 386
-724
1 560
584
-140
-5 508
-8 668
12,5
26,9
2011
-4 533
1 617
2 576
-4 772
1 345
2 843
-340
-584
2012
2011
38 540
23 505
41 122 798
30 343 901
233 549
1 136 051
41 356 347
31 479 952
1 014 884
41 356 347
32 494 837
27. OSAKEKOHTAINEN TULOS
Yhtiön rahoituspolitiikan mukaisesti suojauslaskentaan kuuluvina rahavirran
suojauksina käytetään koronvaihto-sopimuksia, joiden määrä, maturiteetti ja
muut ehdot vastaavat suojauskohteen ehtoja. Siten suojaus on täysin tehokas.
Tilikauden aikana ei ole kirjattu tehottomuutta rahavirran suojauksista.
1 000 €
2012
Laimennettu ulkona olevien osakkeiden
painotettu keskiarvo
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta
laskettu osakekohtainen tulos
Laimentamaton, €
Laimennusvaikutuksella oikaistu, €
6 603 914
41 356 347
39 098 751
230 753
281 776
41 587 100
39 380 527
0,93
0,93
0,60
0,60
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön
osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos tilikauden aikana ulkona
olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa otetaan huomioon
kaikkien laimentavien potentiaalisten osakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus. Konsernilla on laimentavana osakkeiden
määrää lisäävänä instrumenttina osakeoptioita. Osakeoptioilla on laimentava vaikutus, kun osakeoptioiden merkintähinta on alempi kuin osakkeen
käypä arvo.
Laimennusvaikutukseksi tulee se määrä osakkeita, jotka joudutaan
laskemaan liikkeelle vastikkeettomana, koska optioiden käytöstä saatavilla varoilla konserni ei voisi laskea liikkeelle samaa määrää osakkeita
käypään arvoon. Osakkeen käypä arvo perustuu osakkeiden tilikauden
keskimääräiseen hintaan.
*) kantaosakkeiden lukumäärää on oikaistu takautuvasti huhtikuussa 2011 totetutun
merkintäetuoikeusantiin sisältyvän ilmaiselementin osalta.
Laskennalliset verot on laskettu uudelleen, koska yhtiöverokanta on muuttunut seuraavasti: Ruotsi 2012: 26,3 %:sta 22 %:iin (Suomi 2011: 26 %:sta
24,5 %:iin).
Konsernin osakkeenomistajilleen maksamat osingot eivät aiheuttaneet
veroseuraamuksia vuonna 2012 tai 2011.
Cramo VUosikertomUs 2012
CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 87
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
87
8.3.2013 9.00
28. OSAKEPERUSTEISET MAKSUT
OPTIOT
Tilikauden päättyessä yhtiöllä oli voimassa optio-oikeudet 2006C, 2009, 2010
ja 2011 osana yhtiön avainhenkilöiden kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää. Voimassaolevien optio-ohjelmien puitteissa myönnetään hallituksen
päätöksellä enimmillään 5 miljoonaa optio-oikeutta Cramo-konsernin avainhenkilöille tai Cramon tytäryhtiölle, joka voi hallituksen päätöksellä antaa
optioita edelleen ohjelman kohderyhmälle. Mikäli optionhaltijan työsuhde
Cramoon päättyy ennen oikeuksien vapautumista, on hänen palautettava
optiot yhtiölle. Optiot ovat niiden merkintäajan alettua vapaasti käytettävissä,
jolloin työntekijä voi merkitä Cramon osakkeita tai myydä optiot kolmannelle
osapuolelle. Optioiden tarkemmat ehdot on esitetty alla olevassa taulukossa.
Optio-oikeudet 2006
Optiot
Perustiedot
Yhtiökokouspäivä
Alkuperäinen myöntämispäivä
Optioiden maksimimäärä, kpl
Merkittäviä osakkeita per optio, kpl*
Alkuperäinen merkintähinta, €
Osinko-oikaisu
Merkintähinta 31.12.2012, €*,**
Merkintäaika alkaa, pvm (vapautuminen)
Merkintäaika päättyy, pvm (raukeaminen)
Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta
Jäljellä oleva voimassaoloaika, vuotta
Henkilöitä 31.12.2012
2006B
2006C
Optio-oikeudet
2009
Optio-oikeudet
2010
Optio-oikeudet
2011
20.11.2006
14.11.2007
1 000 000
1,3
26,47
Kyllä
1.10.2010
31.1.2012
5,2
0
rauennut
20.11.2006
10.11.2008
1 000 000
1,3
5,56
Kyllä
6,17
1.10.2011
31.1.2013
6,2
0,1
vapautunut
26.3.2009
2.11.2009
1 000 000
1,3
11,06
Kyllä
10,55
1.10.2012
31.12.2013
4,8
1,0
87
13.4.2010
4.11.2010
1 000 000
1,3
14,79
Kyllä
13,42
1.10.2013
31.12.2014
4,7
2,0
99
24.3.2011
31.10.2011
1 000 000
1
7,30
Kyllä
7,00
1.10.2014
31.12.2015
4,8
3,0
109
*) Yhtiön hallituksen 24.3.2011 päättämän merkintäetuoikeusannin seurauksena optio-oikeuksilla 2006B, 2006C, 2009 ja 2010 merkittävien osakkeiden määrää
ja merkintähintaa muutettiin 26.4.2011 lähtien optioehtojen mukaisesti siten, että optionhaltijoiden asema osakkeenomistajiin nähden on yhdenvertainen.
**) merkintähintaa alennetaan maksettujen osinkojen määrällä vuosittain.
Optio-oikeudet 2006
Toteutus-.
hinta..
painotettu,.
€*
Yhteensä
Optiot
Tapahtumat 2012
2006B
2006C
Optiooikeudet
2009
Optioiden määrät 1.1.2012
Kauden alussa ulkona olevat
737 000
876 500
857 000
934 500
964 000
4 369 000
11,69
40 500
45 000
5 000
41 000
5 000
126 500
448 454
737 000
7,00
10,42
6,23
22,05
9,77
–
–
–
428 046
816 500
889 500
928 000
3 062 046
9,70
428 046
816 500
1 244 546
9,04
Tilikauden muutokset
Kaudella myönnetyt
Kaudella menetetyt
Kaudella toteutetut
Kaudella rauenneet
Merkintäjakson vaihdolla painotettu
osakkeen keskikurssi, €
Optiooikeudet
2010
Optiooikeudet
2011
448 454
737 000
–
Optioiden määrät 31.12.2012
Kauden lopussa ulkona olevat
Kauden lopussa toteutettavissa
olevat
Painotettu
jäljellä
oleva
voimassaoloaika,
vuotta
1,2
*) merkintähintana käytetty tilikauden alussa 31.12.2011 tilannetta. tilikaudella menetettyjen optioiden osalta on painotettua merkintähintaa laskettaessa käytetty 31.12.2012 tilannetta ja
osakemerkintöjen osalta toteutunutta merkintähintaa.
Optio-oikeudet 2006
Optiot
Tapahtumat 2011
Optioiden määrät 1.1.2011
Kauden alussa ulkona olevat
Tilikauden muutokset
Kaudella myönnetyt
Kaudella menetetyt
Kaudella toteutetut
Kaudella rauenneet
Merkintäjakson vaihdolla painotettu
osakkeen keskikurssi, €
Optioiden määrät 31.12.2011
Kauden lopussa ulkona olevat
Kauden lopussa toteutettavissa olevat
2006A
2006B
2006C
Optiooikeudet
2009
551 809
737 000
882 500
895 000
1 000 000
4 000
2 000
38 000
65 500
–
7,94
–
–
–
737 000
737 000
876 500
876 500
857 000
934 500
964 000
551 809
19,51
Optiooikeudet
2010
Optiooikeudet
2011
964 000
Toteutus-.
hinta..
painotettu,.
€*
Yhteensä
4 066 309
13,66
964 000
107 500
553 809
7,30
12,44
13,14
4 369 000
1 613 500
11,69
13,59
Painotettu
jäljellä
oleva
voimassaoloaika,
vuotta
2,2
*) merkintähintana käytetty tilikauden alussa 31.12.2010 tilannetta. tilikaudella menetettyjen optioiden osalta on painotettua merkintähintaa laskettaessa käytetty 31.12.2011 tilannetta ja
osakemerkintöjen osalta toteutunutta merkintähintaa.
88
CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 88
Cramo VUosikertomUs 2012
8.3.2013 9.00
Käyvän arvon määrittäminen
Optioille määritellään niiden myöntämishetkellä käypä arvo, joka kirjataan
henkilöstökuluiksi oikeuden syntymisajanjaksolle. Optioiden käypä arvo
on määritetty Black–Scholes -optiohinnoittelumallilla. Tilikauden aikana
myönnettyjen 2011 optio-oikeuksien lisäallokaation arvostuksessa käytetyt
keskeiset oletukset on koottu alla olevaan taulukkoon.
Black–Scholes -mallin
keskeisimmät oletukset
Myönnetty 2012
Optio-oikeudet 2011
Myönnetyt optiot, kpl
Osakkeen kurssi myöntämishetkellä, €
Merkintähinta, €
Volatiliteettiodotus, %*
Juoksuaika, vuotta
Riskitön korko, %
Osinkotuotto-oletus, €**
Optiokohtainen käypä arvo, €
Käypä arvo yhteensä, €
5 000
11,29
7,30
29
2,5
0,82
0
4,48
22 400
*) Volatiliteetti on määritelty laskemalla osakkeen historiallinen volatiliteetti kuukausihavaintoja käyttäen 10 vuoden ajalta. implisiittinen volatiliteettiodotus huomioidaan siltä osin
kuin se on laskettavissa Cramon henkilöstöoptioiden kaupankäynnistä arvostushetkenä.
**) merkintähintaa alennetaan maksettujen osinkojen määrällä vuosittain.
OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ
Cramo Oyj:n hallitus on 23.3.2012 päättänyt ottaa käyttöön osakepalkkiojärjestelmän (järjestelmä) osana yhtiön ja sen tytäryhtiöiden avainhenkilöiden kannustin- ja sitouttamisjärjestelmää. Järjestelmä tarjoaa
kohderyhmälle mahdollisuuden ansaita osakkeita palkkiona ansaintajaksolle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Järjestelmässä on kolme
ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2012, 2013 ja 2014.
Koko järjestelmän perusteella annetaan palkkiona yhteensä enintään
1.000.000 osaketta sisältäen rahaosuuden, joka tarvitaan palkkiosta avainhenkilöille aiheutuviin veroihin ja veronluonteisiin maksuihin osakkeiden
kirjaamishetkellä.
Palkkiot maksetaan avainhenkilöille noin kahden vuoden kuluttua
palkkion vahvistamisesta tammikuussa 2015, tammikuussa 2016 ja tammikuussa 2017.
Osakepalkkiojärjestelmän perustiedot ja määrien muutokset kaudella
2012 on esitetty alla olevissa taulukoissa. Koska osakepalkkion rahana
maksettava osuus katsotaan myös osakeperusteiseksi maksuksi, alla olevat määrät on esitetty bruttomääräisinä eli osakekannustimien lukumääriin sisältyy sekä osakkeina maksettava osuus että rahana maksettavan
osuuden määrä osakkeiksi muunnettuna.
Osakepalkkiojärjestelmä
Perustiedot
Osakkeiden maksimimäärä, kpl
Osinko-oikaisu
Myöntämispäivä
Ansaintajakso alkaa, pvm
Ansaintajakso päättyy, pvm
Osakkeiden vapautuminen, pvm
Oikeuden syntymisehdot
Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta
Jäljellä oleva voimassaoloaika, vuotta
Henkilöitä 31.12.2012
Toteutustapa
Osakepalkkiojärjestelmä
Tapahtumat 2012
1.1.2012
Kauden alussa ulkona olevat
Tilikauden muutokset
Kaudella myönnetyt*
Kaudella menetetyt*
Kaudella toteutetut
Kaudella rauenneet
31.12.2012
Kauden lopussa ulkona olevat*
Cramo VUosikertomUs 2012
CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 89
Ansaintajakso
2012
1 000 000
25.6.2012
1.1.2012
31.12.2012
31.1.2015
EPS, työssäolovelvoite
2,6
2,1
65
Käteinen ja osake
Ansaintajakso
2012
Painotettu
jäljellä oleva
voimassaoloaika,
vuotta
*) Palkkiona saatavien osakkeiden maksimimäärä, jos 100 %:n tavoitetaso olisi saavutettu.
osakkeiden lukumäärä on esitetty bruttomääräisenä eli se sisältää sekä osakkeina maksettavan osuuden että rahana maksettavan osuuden osakkeiksi muunnettuna.
Käyvän arvon määrittäminen
Tilikaudella 2012 myönnettyjen osakepalkkioiden käyvän arvon määrityksessä käytetyt keskeiset parametrit on esitetty alla olevassa taulukossa.
Omana pääomana maksettavan osuuden käypä arvo on määritetty myöntämispäivänä ja se kirjataan kuluksi järjestelmän ansaintajaksolle. Rahana
maksettavan osuuden käypä arvo määritetään uudelleen jokaisena raportointipäivänä ja se kirjataan kuluksi järjestelmän ansaintajaksolle. Palkkion
käyvän arvon kokonaismäärä perustuu 15 %:n tavoitetason saavuttamiseen
sekä yhtiön 31.12.2012 tehtyyn arvioon vapautuvien osakkeiden määrästä.
Osakepalkkiojärjestelmä
Arvostusparametrit
Osakkeen kurssi myöntämishetkellä, €
Osinkotuotto-oletus, €
Osakkeina maksettavan palkkion käypä arvo
per osake, €
Rahana maksettavan palkkion käypä arvo
per osake 31.12.2012, €
OPTIOIDEN JA OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄN VAIKUTUS TULOKSEEN
JA TALOUDELLISEEN ASEMAAN
Tilikauden kulut, osakeperusteiset maksut
Tilikauden kulut, osakeperusteiset maksut,
osakkeina toteutettavat
Osakeperusteisista maksuista aiheutuva
velka 31.12.2012
Ansaintajakso
2012
9,32
0,67
8,65
7,92
1 000 €
2 620
2 576
440
OSAKESÄÄSTÖOHJELMA
Cramo Oyj:n hallitus hyväksyi tilikaudella 2012 One Cramo Osakeohjelman (ohjelma) ehdot alkavalle säästökaudelle. Ohjelman tavoitteena on
kannustaa Cramo-konsernin työntekijöitä ryhtymään yrityksen osakkeenomistajiksi, sekä palkita heitä yrityksen tavoitteiden mukaan toimimisesta.
Tavoitteena on myös vahvistaa yhteyttä Cramon osakkeenomistajien ja
työntekijöiden välillä.
Cramon työntekijöistä 520 osallistui ohjelmaan ja osallistumisprosentti
oli noin 22 %. Säästökauden aikana (1.10.2012–30.9.2013) osallistujat voivat
säästää 2–5 % bruttokuukausipalkasta. Osallistujien keskimääräinen
säästöprosentti oli noin 3,3 %. Säästökauden kaikkien säästöjen kokonaismäärä voi olla enintään 4 miljoonaa euroa. Arvio koko säästökauden
säästösummasta on 800.000 euroa.
Säästöillä ostetaan automaattisesti Cramon osakkeita osallistujille markkinahintaan neljännesvuosittain tulosjulkistuksen jälkeen
säästökauden aikana. Ohjelmaan osallistuva henkilö saa maksutta yhden
lisäosakkeen kutakin kahta ostettua säästöosaketta kohden, jos hän
omistaa säästökaudelta hankitut säästöosakkeet määrätyn omistusjakson päättymiseen 15.5.2016 saakka. Lisäksi lisäosakkeiden saamisen
edellytyksenä on osallistujan työsuhteen voimassaolo omistusjakson
päättymiseen asti. Lisäosakkeet maksetaan vuonna 2016 osittain yhtiön
osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta
osallistujalle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja.
IFRS 2-standardin mukaisesti omana pääomana maksettavat lisäosakkeet arvostetaan käypään arvoon säästöosakkeiden hankintahetkellä.
Rahana maksettavan osuuden käypä arvo määritetään uudelleen jokaisena
raportointipäivänä. Osakesäästöohjelman kulut kirjataan 2016 päättyvälle
ansaintajaksolle. Ohjelmalla ei ollut vaikutusta yhtiön tulokseen ja taloudelliseen asemaan 31.12.2012 päättyvällä tilikaudella.
Ohjelman piiriin kuului 520 henkilöä tilikauden 2012 lopussa.
318 500
3 000
315 500
2,1
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
89
8.3.2013 9.00
29. YHTEISYRITYKSET
1 000 €
2012
Kirjanpitoarvo 1.1.
Liiketoimintahankinnat (liite 31)
Osuus tuloksesta
Muuntoerot
48
Kirjanpitoarvo 31.12.
97
2011
26
22
43
5
1 000 €
Varat
Pitkäaikaiset
Lyhytaikaiset
Yhteensä
48
Konserni omistaa 50 % yhteisyrityksestä Fellesutleie AS. Yhtiö tuli
konsernin yhteisyritykseksi Stavdal yritysoston myötä. Yhtiö harjoittaa
vuokrausliiketoimintaa Norjassa. Alla olevassa taulukossa on esitetty
yhteisyrityksen varat ja velat sekä tuotot, kulut ja tulos konserniyhdistelystä lähtien. Fellesutleie AS on yhdistelty konserniin 30. kesäkuuta
2011 lähtien. Konserniyhdistely on tehty pääomaosuusmenetelmällä, eli
konserni on kirjannut osuutensa yhteisyrityksen nettotuloksesta konsernitulokseensa ennen veroja.
Velat
Pitkäaikaiset
Lyhytaikaiset
Yhteensä
Nettovarallisuus
Tuotot
Kulut
Voitto verojen jälkeen
2012
2011
994
238
728
100
1 231
828
958
83
670
61
1 040
730
191
97
418
-332
253
-208
87
45
30. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT
1 000 €
Johdon työsuhde-etuudet
2012
2011
Konsernijohtajan toimisuhde-etuudet
Palkat, bonukset ja luontaisedut
Toimisuhteen päättymisen jälkeiset edut
Osakeperusteiset maksut
553
84
295
447
84
299
Yhteensä
932
830
Muun konsernijohdon työsuhde-etuudet
Palkat, bonukset ja luontaisedut
Työsuhteen päättymisen jälkeiset edut
Osakeperusteiset maksut
1 783
16
1 090
2 022
51
1 027
Yhteensä
2 889
3 100
Konsernin johtoryhmän
työsuhde-etuudet yhteensä
3 821
3 930
Osakeperusteiset maksut ovat konsernijohtajalle ja muulle johtoryhmälle
myönnettyjen optioiden sekä osakepalkkiojärjestelmän IFRS 2 mukaisia
kulukirjauksia.
Konsernijohtajan eläkeikä on 63 vuotta. Lakisääteisen eläkkeen lisäksi
Cramo tarjoaa konsernijohtajalle sekä yhdelle konsernin johtoryhmän
jäsenelle vapaaehtoisen eläkevakuutuksen (vuoden 2012 alkupuolelle asti
kahdelle konsernin johtoryhmän jäsenelle). Konsernijohtajan toimisuhteen
irtisanomisaika on 6 kuukautta, minkä aikana hän saa täyden palkan.
Mikäli työnantaja irtosanoo toimisuhteen, irtisanomiskorvausta maksetaan
18 kuukauden palkan verran.
1 000 €
Hallituksen jäsenten etuudet
Stig Gustavson
J.T. Bergqvist
Helene Biström
Eino Halonen
Victor Hartwall
Jari Lainio
Esko Mäkelä
Fredrik Cappelen
Thomas von Hertzen
Yhteensä
2012
2011
73
38
38
48
38
38
38
72
38
36
50
37
37
40
1
1
312
311
Lähipiiriin kuuluvien kanssa suoritetut liiketoimet
Tatu Hauhio, Suomen kone- ja laitevuokrausliiketoiminnan maajohtaja on
osakkaana Kiinteistö Oy Hosionrinteessä, jonne on maksettu kiinteistövuokria 1.690 (1.551) tuhatta euroa.
Lähipiiriin kuuluville annetut lainat
1 000 €
Lainat yhtiön johtoon
kuuluville avainhenkilöille
2012
1.1.
Takaisinmaksut
Kertyneet korot
Saadut korot
31.12.
2011
2 087
-2 000
8
-95
-
-
Cramo Oyj:n hallitus päätti vuonna 2009 uudesta Cramo -konsernin ylimmän johtoryhmän jäsenten osakeomistusohjelmasta. Osana järjestelyä
Cramo Oyj antoi Cramo Management Oy:lle 2,0 miljoonan euron suuruisen
korollisen lainan yhtiön osakkeiden hankinnan rahoittamiseksi. Järjestelyssä sovittiin, että laina maksetaan kokonaisuudessaan takaisin 31.12.2012
mennessä. Järjestelyn mukaisesti Cramo Management Oy:llä oli velvollisuus maksaa laina ennenaikaisesti takaisin myymällä hallussaan olevia
Cramo Oyj:n osakkeita, mikäli yhtiön osakekurssi ylittää muuten kuin tilapäisesti tietyn järjestelyssä määritetyn tason. Tämä ehto täyttyi 14.2.2011.
Vuonna 2011 Cramo Oyj hankki ylimmältä johdoltaan Cramo Management
Oy:n koko osakekannan osakevaihdolla. Osakevaihdon toteuttamiseksi
Cramo Oyj:n hallitus päätti suunnatusta osakeannista, jossa yhtiö tarjosi
osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen Cramo Management
Oy:n osakkeenomistajille osakevastiketta vastaan yhteensä 220.488 yhtiön
uutta osaketta (Osakevaihto). Osakevaihdossa Cramo Management Oy:n
osakkeenomistajat luopuivat omistamistaan Cramo Management Oy:n
osakkeista saaden tilalle Cramo Oyj:n uusia osakkeita.
Järjestelyssä Cramo Management Oy:n koko osakekanta siirtyi Cramo
Oyj:lle. Yhtiölle siirtyi Cramo Management Oy:n kautta myös 316.288
Cramo Oyj:n omaa osaketta sekä yhtiön Cramo Management Oy:ltä oleva
lainasaatava. Cramo Management Oy on tarkoitus sulauttaa Cramo Oyj:öön
tytäryhtiösulautumisella alkuvuonna 2013. Tässä yhteydessä Cramo
Management Oy:lle annettu laina kuittaantuu ja Cramo Management Oy:n
omistamat Cramo Oyj:n osakkeet tulevat yhtiön välittömään hallintaan.
Hallituksen palkkioista 127 (116) tuhatta euroa on maksettu Cramon
osakkeina.
90
CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 90
Cramo VUosikertomUs 2012
8.3.2013 9.00
31. LIIKETOIMINTAHANKINNAT
LIIKETOIMINTAHANKINNAT 2012
LIIKETOIMINTAHANKINNAT 2011
Cramo Sverige AB hankki 1.7.2012 Maskincity i Oskarhamn AB:n vuokrauskaluston ja brändin.
Vuonna 2012 liiketoimintakauppa kasvatti konsernin liikevaihtoa noin
0,4 miljoonaa euroa. Konsernin liikevaihto olisi kasvanut noin 0,4 miljoonaa
euroa ja EBITA-liikevoitto olisi kasvanut noin EUR 0,1 miljoonaa, jos
yrityshankinta olisi toteutunut 1. tammikuuta 2012.
Alla olevat hankintamenot on muunnettu euroiksi käyttäen hankintaajankohdan kurssia. Muuntoerot tilinpäätöspäivän kurssiin verrattuna ovat
18 tuhatta euroa.
Theisen Baumaschinen AG
Konserni ilmoitti 11. tammikuuta 2011 hankkineensa Theisen-konsernin
osakekannan. Theisenilla oli hankintahetkellä noin 280 työntekijää ja se
harjoitti vuokrausliiketoimintaa Saksassa, Itävallassa, Sveitsissä ja Unkarissa yhteensä 95 toimipisteessä. Theisen-konserni yhdisteltiin konserniin
1. helmikuuta 2011 lähtien. Theisen muodosti uuden segmentin nimeltään
Keski-Eurooppa. Theisen-konserni kuuluu Saksan kolmen suurimman
kone- ja laitevuokrausyhtiön joukkoon, ja sen kalusto koostuu pääosin
maarakennuskoneista, nostimista ja työkaluista. Vuokrausliiketoiminnan
lisäksi Theisen harjoittaa pienemmässä määrin koneiden ja laitteiden
myyntiä.
Theisen-konsernin osakkeiden kokonaishankintameno oli 45,9 miljoonaa euroa, josta 38,6 miljoonaa euroa maksettiin käteisellä sekä 7,3 miljoonaa euroa Cramo Oyj:n osakkeilla (374.532 osaketta). Lisäksi konserni otti
vastaan nettovelkoja 35,3 miljoonaa euroa. Vuonna 2011 Theisen kasvatti
konsernin liikevaihtoa 71,2 miljoonaa euroa sekä EBITA-liikevoittoa 3,7 miljoonaa euroa. Theisen konsernin hankintaan liittyvät kustannukset olivat
yhteensä 2,1 miljoonaa euroa vuonna 2011. Näitä kuluja ei olla allokoitu
millekään segmentille.
Konsernin liikevaihto olisi kasvanut noin 2,9 miljoonaa euroa ja EBITAliikevoitto pienentynyt noin 1,7 miljoonaa euroa, jos yrityshankinta olisi
toteutunut 1. tammikuuta 2011.
Liiketoimintahankinta lisäsi liikearvoa 9,9 miljoonaa euroa. Liikearvo
koostuu odotetuista synergiahyödyistä, liittyen lähinnä ostotoimintaan ja
rahoitukseen sekä osaavaan henkilökuntaan.
Konserni sai kauppahinnan oikaisuna takaisin 1,7 miljoonaa euroa
vuoden 2012 lopussa. Tämä on kirjattu liiketoiminnan muihin tuottoihin
vuonna 2012.
Alla olevat hankintamenot on muunnettu euroiksi käyttäen hankintaajankohdan kurssia. Muuntoerot tilinpäätöspäivän kurssiin verrattuna ovat
38 tuhatta euroa liityen aineellisen käyttöomaisuuteen.
1 000 €
2012
Luovutettu vastike
Käteisvastike
798
Vastike yhteensä
798
Hankituista varoista ja vastattavaksi
otetuista veloista kirjatut määrät
Yksilöitävissä olevat varat
Toimipisteverkko
Aineellinen käyttöomaisuus
228
570
Yksilöitävissä olevat varat yhteensä
798
Vastattavaksi otettavat velat yhteensä
Yksilöitävissä oleva nettovarallisuus
yhteensä
Liikearvo
798
1 000 €
2011
Luovutettu vastike
Käteisvastike
Omat osakkeet
38 648
7 266
Vastike yhteensä
45 914
Hankituista varoista ja vastattavaksi
otetuista veloista kirjatut määrät
Yksilöitävissä olevat varat
Brändi
Toimipisteverkko
Kilpailukieltosopimus
Ohjelmistot
Aineellinen käyttöomaisuus
Laskennalliset verosaamiset
Varasto
Myynti- ja muut saamiset
Rahavarat
Myytävänä oleviksi luokitellut varat
4 988
15 839
591
385
40 448
1 823
2 158
14 923
7 011
4 311
Yksilöitävissä olevat varat yhteensä
92 476
Vastattavaksi otettavat velat
Korolliset velat
Laskennalliset verovelat
Eläkevastuut
Osto- ja muut velat
42 307
6 460
1 494
6 247
Vastattavaksi otettavat velat yhteensä
56 507
Yksilöitävissä oleva
nettovarallisuus yhteensä
35 969
Liikearvo
Cramo VUosikertomUs 2012
CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 91
9 946
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
91
8.3.2013 9.00
Tidermans Hyrmaskiner ja Stavdal Utleiesenter
Konserni ilmoitti 23. kesäkuuta 2011 ostaneensa norjalaisen Stavdal
Utleiesenter AS:n ja Stavdal Invest AS:n osakekannan (“Stavdal”). Yritys
toimii Oslon alueella ja sillä on yhteensä 25 työntekijää. Yrityksellä on vahva
asiakaskunta pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Lisäksi yrityksellä on vakaa
jalansija Oslon alueella, jossa sillä on neljä toimipistettä. Stavdal on konsolidoitu konserniin Norja-segmentin alle 30. kesäkuuta 2011 lähtien.
Konserni ilmoitti 23. kesäkuuta 2011 ostaneensa myös ruotsalaisen
Tidermans Hyrmaskiner AB:n ja Tidermans Hyrmec AB:n (“Tidermans”)
osakekannan. Tidermans on johtava vuokrausalan toimija Länsi-Ruotsissa,
jolla on neljä toimipistettä Ruotsin toiseksi suurimmassa kaupungissa
Göteborgissa sekä yksi toimipiste lähellä Falkenbergiä. Yli kuudenkymmenen vuokraustoimintavuotensa aikana Tidermans on saavuttanut vahvan
markkina-aseman Länsi-Ruotsissa. Tidermans on konsolidoitu konserniin
Ruotsi-segmentin alle 30. kesäkuuta 2011 lähtien.
Näiden hankittujen yritysten (Stavdal ja Tidermans) yhteenlaskettu
liikevaihto oli vuonna 2010 noin 21,1 miljoonaa euroa. Yhtiöiden osakkeiden
hankintameno oli 32,1 miljoonaa euroa. Lisäksi konserni otti vastatakseen nettovelkoja noin 4,5 miljoonan euron arvosta. Vuonna 2011 hankitut
liiketoiminnat kasvattivat liikevaihtoa noin 13,3 miljoonaa euroa sekä
EBITA-liikevoittoa noin 3,4 miljoonaa euroa. Konsernin liikevaihto olisi 12,5
miljoonaa euroa suurempi ja EBITA-liikevoitto 1,1 miljoonaa euroa suurempi, jos yrityshankinnat olisivat tapahtuneet 1. tammikuuta 2011.
Liiketoimintahankinta lisäsi liikearvoa 12,4 miljoonaa euroa. Liikearvo
koostuu odotetuista synergiahyödyistä, liittyen nykyisten asiakkaiden ristiinmyyntiin, toimipisteverkon optimointiin kuljetuksissa ja huollossa, sekä
myös osaavaan henkilökuntaan.
Alla olevat hankintamenot on muunnettu euroiksi käyttäen hankintaajankohdan kurssia. Muuntoerot tilinpäätöspäivän kurssiin verrattuna ovat
426 tuhatta euroa liityen aineellisen käyttöomaisuuteen ja 538 tuhatta
euroa liityen aineettomiin hyödykkeisiin.
1 000 €
2011
Luovutettu vastike
Käteisvastike
32 070
Vastike yhteensä
32 070
Hankituista varoista ja vastattavaksi
otetuista veloista kirjatut määrät
Yksilöitävissä olevat varat
Asiakassuhteet
Brändi
Toimipisteverkko
Kilpailukieltosopimus
Aineellinen käyttöomaisuus
Osuudet yhteisyrityksissä
Varasto
Myynti- ja muut saamiset
Rahavarat
2 562
2 295
4 000
1 402
19 591
26
258
4 849
480
Yksilöitävissä olevat varat yhteensä
35 462
Vastattavaksi otettavat velat
Korolliset velat
Laskennalliset verovelat
Osto- ja muut velat
4 979
5 637
5 155
Vastattavaksi otettavat velat yhteensä
15 771
Yksilöitävissä oleva nettovarallisuus yhteensä
19 691
Liikearvo
12 379
32. YHTEISYRITYKSEEN SIIRTYVÄ TASE
1 000 €
31.12.2012
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
VELAT
Pitkäaikaiset velat
20 813
Aineettomat hyödykkeet
Laskennalliset verosaamiset
326
1 103
Pitkäaikaiset varat yhteensä
22 242
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus
Myyntisaamiset ja muut saamiset
Verosaamiset
Rahavarat
1 078
5 059
7
2 005
Lyhytaikaiset varat yhteensä
8 149
VARAT YHTEENSÄ
30 392
Lisäksi siirrettävä liiketoiminta sisältää:
Konsernin sisäisiä velkoja
Muuntoeroja
20 168
-1 789
92
CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 92
31.12.2012
Laskennalliset verovelat
535
Pitkäaikaiset velat yhteensä
535
Lyhytaikaiset velat
Osto- ja muut velat
2 439
Lyhytaikaiset velat yhteensä
2 439
VELAT YHTEENSÄ
2 974
Cramo VUosikertomUs 2012
8.3.2013 9.00
33. ELÄKEVELVOITTEET
1 000 €
2012
2011
Taseeseen merkityt velat:
Eläke-etuudet
1 574
1 448
Velka taseessa
1 574
1 448
Konsernilla on Saksassa etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Eläkevelvoitteet siirtyivät konsernille osana Theisen yrityshankintaa. Eläkevelvoitteet
ovat konsernin omalla vastuulla. Etuuspohjainen eläkejärjestely koskee
Theisen-konsernin palveluksessa olleita, jo eläkkeelle jääneitä työntekijöitä. Järjestelylle ei ole olemassa erillisiä varoja.
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo
Järjestelyyn kuuluvien varojen nykyarvo
Kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset
voitot ja tappiot
1 574
Velka nettona
1 574
1 448
1 448
Kirjanpitoarvo 1.1.
Liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut
velat (liite 31)
Maksetut etuudet
Korkomenot
Vakuutusmatemaattiset voitot (-) / tappiot (+)
1 448
-150
67
209
1 494
-134
64
25
Kirjanpitoarvo 31.12.
1 574
1 448
Rahoituskulut
276
89
Yhteensä
276
89
Keskeiset vakuutusmatemaattiset oletukset olivat seuraavat:
4,90
0,00
2,00
Ruotsissa Alectan ITP-eläkejärjestelyt ovat monen työnantajan määrittelemiä etuuspohjaisia järjestelyjä. Alectasta ei ole mahdollista saada riittäviä
tietoja työnantajan vastuiden ja etujen laskennasta, joten eläkejärjestely on
tilinpäätöksessä käsitelty maksupohjaisena järjestelynä. Lisäksi Norjassa
konsernilla on etuuspohjaisia lisäeläkejärjestelyjä, joiden vaikutus ei ole
merkittävä ja jotka on tästä syystä käsitelty maksupohjaisina.
34. RAPORTOINTIKAUDEN PÄÄTTYMISPÄIVÄN
JÄLKEISET TAPAHTUMAT
Cramo Oyj ilmoitti 25.1.2013 uudesta organisaatiosta tukeakseen tehokkaammin konsernin strategisia ja taloudellisia tavoitteita teeman “toiminnallinen erinomaisuus” mukaisesti. Uusi organisaatio muodostuu toiminnallisesti kolmesta markkina-alueesta: Skandinaviasta (Ruotsi, Norja, Tanska),
Itä-Euroopasta (Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola) sekä Keski-Euroopasta
(Saksa, Itävalta, Unkari, Tsekin tasavalta, Slovakia). Cramon ulkoisesti raportoitavat liiketoimintasegmentit säilyvät ennallaan ja ne ovat Suomi, Ruotsi,
Norja, Tanska, Keski-Eurooppa ja Itä-Eurooppa.
Konsernin uusi johtoryhmä astui voimaan 1.2.2013. Johtoryhmässä markkina-alueista vastaaviksi nimitettiin Erik Bengtsson, johtaja,
Skandinavia; Tatu Hauhio, johtaja, Itä-Eurooppa ja Dirk Schlitzkus, johtaja,
Keski-Eurooppa. Per Lundquist nimitettiin johtajaksi, yhtenäiset toiminnot. Tietohallinnon lisäksi hänen vastuualueinaan ovat henkilöstöhallinto,
markkinointi ja viestintä sekä konsernin liiketoimintakonseptien ja -prosessien yhdenmukaistaminen. Martin Holmgren jatkaa kalustonhallinnasta
vastaavana johtajana. Martti Ala-Härkönen jatkaa talous- ja rahoitusjohtajana, vastuualueinaan myös konsernin yrityssuunnittelu, yritysjärjestelyt,
lakitoiminnot sekä sijoittajasuhteet. Konsernin johtoryhmän uusina jäseninä aloittivat Aku Rumpunen, johtaja, group business control sekä Petri
Moksén siirtokelpoisten tilojen johtajana. Konsernin johtoryhmän jättivät
Cramo VUosikertomUs 2012
CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 93
Yhtiö ei saanut tilikauden aikana arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 §:n
mukaisia ilmoituksia omistusosuuden muuttumisesta.
36. TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT
TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT:
Oman pääoman tuotto (%)
= Tilikauden voitto
x 100
Oma pääoma yhteensä (keskimäärin tilikauden aikana)
Omavaraisuusaste (%)
= Oma pääoma yhteensä
x 100
Taseen loppusumma – saadut ennakot
Korollinen nettovelka
= Korolliset velat – rahavarat
Nettovelkaantumisaste (%)
= Korollinen nettovelka x 100
Oma pääoma yhteensä
Tuloslaskemaan merkitty kulu on määritetty seuraavasti:
3,10
0,00
2,00
35. ARVOPAPERIMARKKINALAIN 2 LUVUN 9 §:N
JA 10 §:N MUKAISET ILMOITUKSET
Sijoitetun pääoman tuotto (%)
= Voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut
x 100
Taseen loppusumma – korottomat velat (keskim. tilikauden aikana)
Etuuspohjainen velvoite on muuttunut tilikaudella seuraavasti:
Diskonttauskorko, %
Tulevat palkankorotukset, %
Tulevat eläkkeiden korotukset, %
Göran Carlson, varatoimitusjohtaja, joka aiemmin ilmoitetun mukaisesti
on siirtymässä konsernin ulkopuolisen yrityksen palvelukseen, sekä Jarmo
Laasanen, joka jää eläkkeelle kevään 2013 aikana.
Henkilöstö keskimäärin
= Tilikauden kalenterikuukausien lopussa palveluksessa olleen
henkilökunnan lukumäärän keskiarvo, oikaistuna osa-aikaisten
henkilöiden lukumäärällä
OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT:
Tulos/osake
= Tilikauden voitto (emoyhtiön osakkeenomistajille laskettu osuus)
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikaudella keskimäärin
Oma pääoma/osake
= Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden lopussa
Osinko/osake
= Tilikaudelta jaettava osinko
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden lopussa
Osinko/voitto (%)
= Osinko/osake x 100
Tulos/osake
Efektiivinen osinkotuotto (%)
= Osinko/osake
x 100
Osakeantikorjattu pörssikurssi tilikauden lopussa
Hinta/voitto -suhde (P/E)
= Osakeantikorjattu pörssikurssi tilikauden lopussa
Tulos/osake
Osakekannan markkina-arvo
= Tilikauden lopun osakkeiden lukumäärä kerrottuna osakkeen
pörssikurssilla tilikauden lopussa
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
93
8.3.2013 9.00
37. OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT
Kaikki osakkeet on merkitty, rekisteröity ja kokonaan maksettu. Jokainen
osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa yhdellä äänellä.
Osakkeet
2012
2011
Kpl
1 000 €
Kpl
1 000 €
42 024 675
24 835
41 439 086
24 835
Osakkeenomistajat
Yhtiöllä oli 31.12.2012 osakerekisterin mukaan 9.096 osakkeenomistajaa.
Osakkeiden
määrä
%
Äänimäärä
kpl
%
Hartwall Capital Oy Ab
K. Hartwall Invest Oy
Rakennusmestarien Säätiö
Mariatorp Oy
Wipunen varainhallinta Oy
Nordea Nordenfund
Odin Finland
Fondita Nordic Micro Cap
Sijoitusrahasto Aktia Capital
Nordea Henkivakuutus Suomi Oy
Kusinkapital Ab
Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry
Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
OP-Suomi Arvo -sijoitusrahasto
Arrex Beteiligungs-GmbH
Sijoitusrahasto Taaleritehdas Arvo Markka Osake
Cramo Management Oy
Säästöpankki Kotimaa -sijoitusrahasto
Nordea Avanti Fund
OP-Delta-sijoitusrahasto
Sijoitusrahasto Aktia Nordic
OP-Suomi Pienyhtiöt -sijoitusrahasto
Sijoitusrahasto SEB Gyllenberg Finlandia
Muut
Hallintarekisteröidyt
Yhteensä arvo-osuusjärjestelmään siirtyneet
Arvo-osuusjärjestelmään siirtymättömät
6 491 702
2 132 000
2 129 422
1 400 000
1 200 000
902 997
841 518
670 000
550 000
400 000
393 800
391 220
382 751
346 931
325 000
320 907
320 000
316 288
248 648
242 345
215 000
200 000
198 389
175 850
14 138 783
7 082 955
42 016 506
8 169
15,45
5,07
5,07
3,33
2,86
2,15
2,00
1,59
1,31
0,95
0,94
0,93
0,91
0,83
0,77
0,76
0,76
0,75
0,59
0,58
0,51
0,48
0,47
0,42
33,64
16,85
99,98
0,02
6 491 702
2 132 000
2 129 422
1 400 000
1 200 000
902 997
841 518
670 000
550 000
400 000
393 800
391 220
382 751
346 931
325 000
320 907
320 000
316 288
248 648
242 345
215 000
200 000
198 389
175 850
14 138 783
7 082 955
42 016 506
8 169
15,45
5,07
5,07
3,33
2,86
2,15
2,00
1,59
1,31
0,95
0,94
0,93
0,91
0,83
0,77
0,76
0,76
0,75
0,59
0,58
0,51
0,48
0,47
0,42
33,64
16,85
99,98
0,02
Yhteensä
42 024 675
100,00
42 024 675
100,00
Osakkaita
Osuus kaikista
osakkaista, %
Osakkeita
Osuus kaikista
osakkeista, %
1–100
101–1000
1001–10 000
10 001–100 000
100 001–500 000
500 001–
1 822
5 290
1 755
188
29
12
20,03
58,16
19,29
2,07
0,32
0,13
107 897
2 096 757
4 511 642
5 884 622
6 275 760
23 139 828
0,26
4,99
10,74
14,00
14,93
55,06
Yhteensä arvo-osuusjärjestelmään siirtyneet
Arvo-osuusjärjestelmään siirtymättömät
9 096
100,00
42 016 506
8 169
99,98
0,02
42 024 675
100,00
Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2012
Osakkeenomistuksen jakautuminen suuruusluokittain 31.12.2012
Osakkeiden lukumäärä
Yhteensä
Osakkeenomistuksen jakautuminen sektoreittain 31.12.2012
Osakkeiden sektorijakauma
Osakkeita
Osuus kaikista
osakkeista, %
Yritykset
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset
Julkisyhteisöt
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt
Kotitaloudet
Ulkomaiset omistajat
15 187 448
4 387 696
539 768
3 504 654
8 741 677
9 655 263
36,14
10,44
1,28
8,34
20,80
22,98
15 187 448
4 387 696
539 768
3 504 654
8 741 677
9 655 263
36,14
10,44
1,28
8,34
20,80
22,98
Yhteensä arvo-osuusjärjestelmään siirtyneet
Arvo-osuusjärjestelmään siirtymättömät
42 016 506
8 169
99,98
0,02
42 016 506
8 169
99,98
0,02
Yhteensä
42 024 675
100,00
42 024 675
100,00
94
CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 94
Äänimäärä Osuus kaikista
kpl
äänistä, %
Cramo VUosikertomUs 2012
8.3.2013 9.00
Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan omistusosuus
Hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen omistivat
31.12.2012 henkilökohtaisesti tai määräysvaltayhtiöidensä kautta yhteensä
2.694.059 Cramo Oyj:n osaketta, mikä edustaa 6,41 % yhtiön koko osake- ja
äänimäärästä, sekä optioita yhteensä 31.875 kappaletta.
Hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä
Cramo Oyj noudattaa 1.10.2010 voimaan tullutta suomalaisten listayhtiöiden hallinnointikoodia. Cramo Oyj:n sisäpiiriohjeet perustuvat arvopaperimarkkinalakiin, Finanssivalvonnan sääntöihin ja määräyksiin sekä
arvopaperipörssin sisäpiiriohjeeseen. Euroclear Finland Oy pitää sisäpiirirekisteriä Cramo Oyj:n pysyvistä sisäpiiriläisistä, joiden omistustiedot ovat
nähtävissä myös Cramo Oyj:n verkkosivuilta.
38. KONSERNIYRITYKSET
Konserni muodostuu Cramo Oyj:stä sekä seuraavista tytäryhtiöistä.
Konserniin ei kuulu osakkuusyhtiöitä.
Omistusosuus %
Tytäryhtiöt
Cramo A/S
Cramo AS
Cramo AS Estonia
Cramo Finance NV
Cramo Finland Oy
Cramo Holding BV
Cramo Instant AB
Cramo JV Oy
Cramo Kaliningrad OOO
Cramo Management Oy
Cramo New Holding AB
Cramo Production Oy
Cramo s.r.o.
Cramo SK s.r.o.
Cramo Sverige AB
Cramo UAB
Construction Vehicles Karvina s.r.o.
SIA Cramo
Suomen Tähtivuokraus Oy
Theisen Baumaschinen AG
Cramo AB
Cramo Dutch Holding BV
Cramo Scaffolding Oy
Cramo Sp.zo.o
Ehitustööriist OÜ
Entreprenad Telearbeten AB
Fastigheten Tändstiftet HB
Hans Eriksson Förvaltnings AB
Mupol Förvaltnings AB
Theisen Baumaschinen Mietpark GmbH
Theisen Épitöipari Munkagép Kölcsönzö Kft.
Theisen Mietpark Baumaschinen GmbH
Theisen Mietpark Baumaschinen KG
Tidermans Hyrmaskiner AB
Tidermans Hyrmec AB
ZAO Cramo
ZAO Cramo Rus
Kotipaikka
Glostrup
Oslo
Tallinna
Antwerpen
Vantaa
Amsterdam
Sollentuna
Vantaa
Kaliningrad
Vantaa
Sollentuna
Ylöjärvi
Praha
Bratislava
Sollentuna
Vilna
Karvina
Riika
Vantaa
Feldkirchen
Sollentuna
Rotterdam
Kemi
Varsova
Tallinna
Tukholma
Sollentuna
Tukholma
Tukholma
Regensdorf
Budapest
Wien
Wien
Göteborg
Göteborg
Pietari
Moskova
Tanska
Norja
Viro
Belgia
Suomi
Alankomaat
Ruotsi
Suomi
Venäjä
Suomi
Ruotsi
Suomi
Tsekin tasavalta
Slovakia
Ruotsi
Liettua
Tsekin tasavalta
Latvia
Suomi
Saksa
Ruotsi
Alankomaat
Suomi
Puola
Viro
Ruotsi
Ruotsi
Ruotsi
Ruotsi
Sveitsi
Unkari
Itävalta
Itävalta
Ruotsi
Ruotsi
Venäjä
Venäjä
Emoyhtiö
100
100
100
99,9
63,3
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
Konserni
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
Konsernilla on omistus seuraavassa yhteisyrityksessä. Katso lisää liitteestä 29. Yhteisyritykset.
Omistusosuus %
Yhteisyritykset
Kotipaikka
Fellesutleie AS
Oslo
Cramo VUosikertomUs 2012
CRA_AR12_Finance-Cons_FIN_s51-95_0403.indd 95
Emoyhtiö
Norja
Konserni
50
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
95
8.3.2013 9.00
EMOYHTIÖN TASE (FAS)
1 000 €
Liite
31.12.2012
31.12.2011
2
2
443
518
8
1 087
2
2
3
574 574
119
92 459
584 206
119
89 368
668 113
674 788
135 315
5
91 362
7 667
Vaihtuvat vastaavat yhteensä
135 320
99 029
VASTAAVAA YHTEENSÄ
803 434
773 817
24 835
3 331
119 693
31 800
7 308
24 835
3 331
17
116 043
31 463
12 711
186 967
188 399
58
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
aineettomat hyödykkeet
aineelliset hyödykkeet
sijoitukset
osuudet saman konsernin yrityksissä
muut sijoitukset
Pitkäaikaiset saamiset
Pysyvät vastaavat yhteensä
Vaihtuvat vastaavat
Lyhytaikaiset saamiset
Rahat ja pankkisaamiset
VASTATTAVAA
Oma pääoma
osakepääoma
ylikurssirahasto
osakeanti
sVoP
Edellisten tilikausien voitto
tilikauden voitto
4
5
5
5
5
5
5
Oma pääoma yhteensä
96
Tilinpäätössiirtojen kertymä
6
60
Pakolliset varaukset
7
80
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lyhytaikainen vieras pääoma
8
8
450 039
166 289
454 448
130 911
Vieras pääoma yhteensä
616 328
585 359
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
803 434
773 817
Emoyhtiön tasE
CRA_AR_2012_Finance-Parent_FIN_s96-107_0403.indd 96
Cramo vuosikertomus 2012
8.3.2013 9.02
EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA (FAS)
1 000 €
Liite
1.1.–31.12.2012
1.1.–31.12.2011
9
715
1 318
Liiketoiminnan muut tuotot
10
36
104
henkilöstökulut
Poistot ja arvonalentumiset
Liiketoiminnan muut kulut
11
12
13
-3 384
-126
-5 135
-3 147
-104
-10 129
-7 894
-11 958
59 988
-80 671
39 212
-46 193
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä
-20 683
-6 981
Tulos ennen satunnaisia eriä
-28 577
-18 939
35 886
31 661
7 309
12 722
-1
-11
7 308
12 711
Liikevaihto
Liiketappio
Rahoitustuotot
Rahoituskulut
satunnaiset tuotot ja kulut
14
14
15
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
tilinpäätössiirrot
tuloverot
Tilikauden voitto
Cramo vuosikertomus 2012
CRA_AR_2012_Finance-Parent_FIN_s96-107_0403.indd 97
16
17
Emoyhtiön tuLosLaskELma
97
8.3.2013 9.02
EMOYHTIÖN
RAHOITUSLASKELMA (FAS)
1 000 €
1.1.–31.12.2012
1.1.–31.12.2011
7 309
12 722
126
20 683
81
-35 886
104
6 981
184
-31 661
-7 688
-11 671
käyttöpääoman muutos1
242
20 192
Liiketoiminnan rahavirta
-7 446
8 521
saadut osingot
saadut korot
maksetut korot ja rahoituskulut
26 761
6 384
-38 018
20 079
5 149
-27 595
Liiketoiminnan rahavirta
-12 319
6 154
-6
15
-15 751
-301
Liiketoiminnan rahavirta
Voitto ennen veroja
oikaisut:
Poistot
Rahoitustuotot ja -kulut
muut ei -rahavirtavaikutteiset oikaisut
satunnaiset erät
Liiketoiminnan rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta
Investointien rahavirta
investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot
investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin
myönnetyt pitkäaikaiset lainat
Pitkäaikaisista lainoista saadut maksut
myönnetyt lyhytaikaiset lainat
Lyhytaikaisista lainoista saadut maksut
Investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
merkintäetuoikeusanti
optiomerkinnät
Pitkäaikaisten lainojen nostot
Pitkäaikaisten lainojen maksut
Lyhytaikaisten lainojen nostot
Lyhytaikaisten lainojen maksut
maksetut osingot
-23 922
-59 017
99 644
7 279
3 633
174 449
-186 893
406 732
-356 968
-12 374
-27 543
191 554
-215 803
-3 163
Rahoituksen rahavirta
28 579
51 968
Rahavarojen muutos
Rahavarat 1.1.
kurssiero
-7 662
7 667
-895
8 311
251
5
7 667
-2 074
2 316
20 197
-5
242
20 192
Rahavarat 31.12.
1)
käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten saamisten lisäys (-)/vähennys (+)
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/vähennys (-)
Yhteensä
98
-15 000
6 820
-40 822
-32 769
1 616
-10 220
23 479
Emoyhtiön RahoitusLaskELma
CRA_AR_2012_Finance-Parent_FIN_s96-107_0403.indd 98
Cramo vuosikertomus 2012
8.3.2013 9.02
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN
LIITETIEDOT (FAS)
1. TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET
Käyttöomaisuuden arvostus ja poistot
käyttöomaisuus aktivoidaan välittömään hankintamenoon, johon luetaan
valmistuksen kiinteät menot ja arvostetaan suunnitelman mukaisilla
poistoilla vähennettyyn hankintamenoon. kunnossapito- ja korjausmenot
kirjataan tilikauden kuluksi.
suunnitelman mukaiset poistot lasketaan konsernissa yhdenmukaisin
periaattein käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen käyttöiän mukaisina
tasapoistoina alkuperäisistä hankintamenoista.
Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat:
Rakennukset ja rakennelmat
15–50 vuotta
koneet ja kalusto
3–6 vuotta
muut aineelliset hyödykkeet
10 vuotta
aineettomat hyödykkeet
5 vuotta
Liikevaihto ja tuloutusperiaatteet
Liikevaihto koostuu tytäryhtiöille myydyistä palveluista ja se kirjataan
tuotoksi suoriteperusteisesti. Liikevaihtoa laskettaessa myyntituotoista
vähennetään välilliset verot sekä myyntiin liittyvät alennukset ja hyvitykset.
Liiketoiminnan muut tuotot
Liiketoiminnan muihin tuottoihin kirjataan mm. vuokratuotot, saadut
avustukset ja fuusiovoitto. Liiketoiminnan muut tuotot kirjataan tuotoksi
suoriteperiaatteen mukaan.
Eläkejärjestelyt
Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna. kattamattomia eläkevastuita ei ole. Eläkkeet on järjestetty tyEL-vakuutuksella. toimitusjohtajan
eläkeikä on sopimuksen mukaan 63 vuotta.
Valuuttamääräiset erät
ulkomaan valuutan määräiset saamiset ja velat muunnetaan euroiksi
tilinpäätöspäivän valuuttakurssin mukaisesti. kurssierot kirjataan
tulosvaikutteisesti. ulkomaan valuutan määräiset liiketapahtumat
muunnetaan euroiksi tapahtuma-ajankohdan valuuttakurssin mukaisesti.
Satunnaiset erät
satunnaisissa erissä esitetään sellaiset tuotot ja kulut, jotka perustuvat
tavanomaisesta liiketoiminnasta poikkeaviin kertaluonteisiin ja olennaisiin
tapahtumiin tai laskentaperiaatteiden muutoksiin. satunnaisiin tuottoihin
ja kuluihin kirjataan myös saadut ja annetut konserniavustukset.
Tilinpäätössiirrot
suunnitelman mukaisten poistojen ja suomen verolainsäädäntöön
pohjautuvien poistojen kertynyt ero esitetään tilinpäätössiirroissa.
Rahoitusinstrumenttien arvostus
Rahoitusinstrumentit on arvostettu kPL 5:2§:n mukaan hankintamenoon
tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan.
Laskennalliset verovelat ja -saamiset
yhtiön taseeseen ei merkitä laskennallisia verovelkoja ja -saamisia. yhtiön
kannalta olennaiset laskennalliset verosaamiset ja -velat ilmoitetaan
liitetiedoissa.
Tuloverot
tilikauden ja aikaisempien tilikausien tuloverot esitetään tuloslaskelman
veroissa.
2. PYSYVÄT VASTAAVAT
AINEELLISET HYÖDYKKEET
1 000 €
Maaalueet
Rakennukset ja
rakennelmat
Koneet ja
kalusto
Muut aineelliset
hyödykkeet
Hankintameno 1.1.2012
Lisäykset
siirrot erien välillä
hankintameno 31.12.2012
kertyneet poistot 1.1.2012
tilikauden poistot
339
40
262
2
719
339
40
-25
-5
264
-77
-38
Kirjanpitoarvo 31.12.2012
339
10
149
20
518
Hankintameno 1.1.2011
Lisäykset
hankintameno 31.12.2011
kertyneet poistot 1.1.2011
tilikauden poistot
339
40
339
40
-20
-5
94
168
262
-55
-22
557
161
719
-109
-62
1 031
329
1 360
-184
-89
Kirjanpitoarvo 31.12.2011
339
15
185
548
1 087
Cramo vuosikertomus 2012
CRA_AR_2012_Finance-Parent_FIN_s96-107_0403.indd 99
-528
191
-171
Yhteensä
1 360
2
-528
834
-272
-43
Emoyhtiön tiLinPÄÄtöksEn LiitEtiEDot
99
8.3.2013 9.02
AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
1 000 €
Muut
Aineetpitkätomat
hyödyk- vaikutteiset
menot
keet
77
4
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2012
Lisäykset
Vähennykset
siirrot erien välillä
hankintameno 31.12.2012
kertyneet poistot 1.1.2012
tilikauden poistot
-75
77
4
-15
528
594
-69
-83
81
-69
-8
Kirjanpitoarvo 31.12.2012
4
438
443
Hankintameno 1.1.2011
Lisäykset
hankintameno 31.12.2011
kertyneet poistot 1.1.2011
tilikauden poistot
76
1
77
-53
-15
76
1
77
-53
-15
Kirjanpitoarvo 31.12.2011
8
8
-15
528
513
Osuudet
saman
konsernin
yrityksissä
SIJOITUKSET
1 000 €
Muut
osakkeet ja
osuudet
Sijoitukset
yhteensä
2012
Hankintameno 1.1.2012
Lisäykset
Vähennykset
arvonalentumiset
584 206
17 256
-1 650
-25 238
119
584 325
17 256
-1 650
-25 238
Kirjanpitoarvo 31.12.2012
574 574
119
574 693
2011
Hankintameno 1.1.2011
Lisäykset
Vähennykset
546 346
47 596
-9 735
119
546 465
47 596
-9 735
Kirjanpitoarvo 31.12.2011
584 206
119
584 325
Cramo oyj:n tytäryhtiöosakkeet ja osakkeiden omistuksen jakautuminen
ks. konsernin liitetieto 38.
KERTYNYT POISTOERO
1 000 €
2012
2011
58
1
60
47
11
58
2012
2011
24 835
Koneet ja kalusto
kokonais- ja suunnitelmapoistojen kertynyt erotus 1.1.
Poistoeron muutos 1.1.–31.12.
kokonais- ja suunnitelmapoistojen kertynyt erotus 31.12.
kertyneisiin poistoeroihin sisältyy fuusioituneiden yhtiöiden kertyneet poistoerot.
3. PITKÄAIKAISET SAAMISET
1 000 €
Saman konsernin yrityksiltä
Lainasaamiset
Muilta
siirtosaamiset
Yhteensä
5. OMA PÄÄOMA
2012
2011
89 599
86 354
2 861
3 014
92 459
89 368
Saman konsernin yrityksiltä
Lainasaamiset
myyntisaamiset
siirtosaamiset
Muilta
muut saamiset
siirtosaamiset
Yhteensä
Siirtosaamiset
Saman konsernin yrityksiltä
korkosaamiset saman konsernin yrityksiltä
muut siirtosaamiset
Muilta
Verosaamiset
kulujaksotukset
Yhteensä
osakepääoma
osakeanti
ylikurssirahasto
sVoP
3 331
119 693
24 835
17
3 331
116 043
Edellisten tilikausien voitto 1.1.
osakkeiden vasta-arvon alennus
osingonjako
31 555
12 619
-12 374
22 007
12 619
-3 163
31 800
31 463
7 308
12 711
Oma pääoma yhteensä
186 967
188 399
Jakokelpoiset varat
Edellisten tilikausien voitto 31.12.
tilikauden voitto
sVoP
31 800
7 308
119 693
31 463
12 711
116 043
Yhteensä
158 801
160 217
Edellisten tilikausien voitto 31.12.
4. LYHYTAIKAISET SAAMISET
1 000 €
1 000 €
2012
2011
117 768
478
15 713
87 405
390
3 183
267
1 089
130
254
135 315
91 362
tilikauden voitto
OSAKEPÄÄOMA
2012
780
14 933
2 651
532
6
1 083
6
248
16 802
3 437
No.
osakkeet
2011
€
42 024 675 24 834 753,09
No.
€
41 439 086 24 834 753,09
Optio-oikeudet ja osakeohjelmat
tiedot yhtiön voimassa olevista optio- ja osakepalkkiojärjestelmistä
on nähtävissä konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 28.
6. TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ
1 000 €
kertynyt poistoero
100
CRA_AR_2012_Finance-Parent_FIN_s96-107_0403.indd 100
2012
2011
60
58
Cramo vuosikertomus 2012
8.3.2013 9.02
7. PAKOLLISET VARAUKSET
1 000 €
muut pakolliset varaukset
2012
2011
1 000 €
80
muut pakolliset varaukset käsittävät osakeohjelmista tilikausina 2015–2016
rahana maksettavan palkkion sekä siihen liittyvät sosiaalikulut.
8. VIERAS PÄÄOMA
1 000 €
2012
2011
Pitkäaikainen vieras pääoma
hybridilaina
Vaihtovelkakirjalainat
Lainat rahoituslaitoksilta
Velat konserniyrityksille
50 000
100 000
125 000
175 039
50 000
234 866
169 582
Yhteensä
450 039
454 448
Lyhytaikainen vieras pääoma
Velat saman konsernin yrityksille
Velat konserniyrityksille
ostovelat
siirtovelat
Yhteensä
93 929
409
8 460
54 304
367
7 902
102 797
62 573
Muille
Lainat rahoituslaitoksilta
ostovelat
siirtovelat
yritystodistukset
muut lyhytaikaiset velat
4 495
437
1 704
56 646
209
2 543
86
1 844
63 576
290
Yhteensä
63 492
68 338
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä
166 289
130 911
Vieras pääoma yhteensä
616 328
585 359
KOROLLINEN JA KOROTON VIERAS PÄÄOMA
450 039
454 448
Yhteensä
450 039
454 448
155 070
11 219
120 422
10 489
Yhteensä
166 289
130 911
5 083
3 376
4 704
3 198
Cramo vuosikertomus 2012
CRA_AR_2012_Finance-Parent_FIN_s96-107_0403.indd 101
119
293
80
49
Yhteensä
715
1 318
821
829
661
780
54
149
254
10 164
9 746
100 000
777
10. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT
1 000 €
2012
2011
toimitilojen vuokratuotot
muut
22
14
22
82
Yhteensä
36
104
11. HENKILÖSTÖKULUT
1 000 €
2012
2011
Palkat ja palkkiot
Eläkekulut
muut henkilösivukulut
-2 600
-422
-362
-2 520
-508
-119
Yhteensä
-3 384
-3 147
22
23
-553
-552
-311
-447
-616
-312
-1 417
-1 375
2012
2011
-83
-15
Henkilöstö keskimäärin
toimihenkilöitä
Johdon työsuhde-etuudet
Palkat ja palkkiot luontoisetuineen
toimitusjohtaja
Johtoryhmä
hallituksen jäsenet
12. POISTOT JA ARVONALENTUMISET
suunnitelman mukaiset poistot
aineettomista hyödykkeistä
suunnitelman mukaiset poistot
aineellisista hyödykkeistä
-43
-89
-126
-104
2012
2011
sijoittajasuhteet
asiantuntijapalvelut
konsernin palveluveloitukset
muut hallinnon kulut
-463
-2 163
-1 841
-668
-2 188
-4 025
-2 351
-1 564
Yhteensä
-5 135
-10 129
Tilintarkastajien palkkiot
kht-yhteisö Ernst & young oy
tilintarkastus
Veroneuvonta
muut palvelut
-65
-143
-55
-94
-95
-978
Yhteensä
-263
-1 167
13. LIIKETOIMINAN MUUT KULUT
1 000 €
PITKÄAIKAISEEN VIERAASEEN PÄÄOMAAN KUULUVAT VELAT,
JOTKA ERÄÄNTYVÄT MYÖHEMMIN KUIN VIIDEN VUODEN KULUTTUA
Vaihtovelkakirjalainat
116
260
29
8
9
294
Yhteensä
SIIRTOVELAT
Yhteensä
2011
1 000 €
Lyhytaikainen
korollinen
koroton
Muille
korkokulujen jaksotukset
henkilöstökulujen jaksotukset
Realisoitumattomat
korkojohdannaissopimukset
muut jaksotukset
2012
Hallintopalvelut
suomi
Ruotsi
norja
tanska
keski-Eurooppa
itä-Eurooppa
Yhteensä
Pitkäaikainen
korollinen
Saman konsernin yrityksille
korkokulujen jaksotukset
muut siirtovelat
9. LIIKEVAIHTO MAANTIETEELLISTEN
ALUEIDEN MUKAAN
Emoyhtiön tiLinPÄÄtöksEn LiitEtiEDot
101
8.3.2013 9.02
14. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
1 000 €
18. VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET
2012
2011
Osinkotuotot
saman konsernin yrityksiltä
26 761
20 079
Osinkotuotot yhteensä
26 761
20 079
Korkotuotot
saman konsernin yrityksiltä
muilta
11 070
25
6 694
253
Rahoitustuotot yhteensä
11 095
6 948
-7 072
-20 633
Korkokulut yhteensä
-30 649
-27 705
Muut rahoituskulut
arvonalentumiset pysyvien vastaavien
sijoituksista
muut rahoituskulut
-25 238
-2 184
-9 735
-2 109
Muut rahoituskulut yhteensä
-27 422
-11 845
Kurssierot
saman konsernin yrityksille
muille
6 454
-6 922
5 343
199
-468
5 542
-20 683
-6 981
Cramo Finance nV on Cramo konsernin rahoitusyhtiö, jonka keskeisiä
tehtäviä on tytäryhtiöiden rahoituksen varmistaminen Cramo oyj:n huolehtiessa konsernin rahoitusriskeistä.
Cramo oyj:n ja Cramo Finance nV:n välisen palvelusopimuksen mukaisesti Cramo Finance nV:lle lainasaamisista syntyneet valuuttakurssivoitot/-tappiot hyvitetään/veloitetaan Cramo oyj:lle/ltä, jolle on syntynyt vastaavat
valuuttakurssitappiot/-voitot näihin lainasaamisiin liittyvän kurssiriskin
suojaamisesta.
Cramo Finance nV:n toiminnallaan saavuttamalle sijoitetun pääoman
tuotolle on asetettu tavoiterajat, joiden yli menevät / alle jäävät tuotot
hyvitetään/laskutetaan Cramo oyj:lle/ltä varmistamaan rahoitusyhtiölle
kohtuullinen tuotto suorittamistaan palveluista.
15. SATUNNAISET ERÄT
1 000 €
2012
2011
saadut konserniavustukset
taloudellinen tuki tytäryhtiölle
36 030
-145
32 154
-492
Satunnaiset erät yhteensä
35 886
31 661
2012
2011
16. TILINPÄÄTÖSSIIRROT
1 000 €
Poistoeron lisäys (-) / vähennys (+):
koneet ja kalusto
-1
-11
Yhteensä
-1
-11
Konserniyrityksen puolesta annetut vakuudet
annetut takaukset
17. TULOVEROT
tilikauden varsinaisesta toiminnasta
satunnaisista eristä
Yhteensä
26 806
38 997
119
140
129
124
1 777
7 696
1 707
9 106
Leasingvastuut
Leasingvastuut seuraavana vuonna
Leasingvastuut myöhemmin
Leasing-sopimukset ovat 3–4 vuoden
sopimuksia, joihin ei liity lunastusehtoja.
Vuokravastuut
Vuokravastuut seuraavana vuonna
Vuokravastuut myöhemmin
toimitilojen vuokravastuut ovat 10 vuoden
sopimuksia, joihin ei liity lunastusehtoja.
Investointisitoumukset
investointisitoumukset seuraavana vuonna
investointisitoumukset myöhemmin
1 500
1 275
MUUT TASEEN ULKOPUOLISET
TALOUDELLISET VASTUUT
hybridilainan kertynyt korko
4 027
2012
2011
8 827
-8 827
8 360
-8 360
0
0
4 022
hybridilainasopimusta koskevat liitetiedot, kts. konsernin liitetieto 18.
19. KORKO- JA VALUUTTAJOHDANNAISET
2012
1 000 €
Nimellisarvo
2011
Käypä Nimellisarvo
arvo
Käypä
arvo
-8 861
-6 775
KORKOJOHDANNAISET
koronvaihtosopimukset
Positiivinen käypä arvo
negatiivinen käypä arvo
91 000
181 645
-8 861
-6 775
VALUUTTAJOHDANNAISET
Valuuttatermiinit
Positiivinen käypä arvo
negatiivinen käypä arvo
184 809
-956
303
-1 259
202 932
-1 107
730
-1 837
Emoyhtiön tilikauden päättyessä voimassa olleet johdannaissopimukset
erääntyvät tilikausien 2012–2018 aikana.
Johdannaiset sisältävät korko-ja valuuttajohdannaisia. Valuuttatermiineillä suojaudutaan valuuttakurssimuutosten aiheuttamilta
vaikutuksilta yhtiön rahavirtaan. koronvaihtosopimuksia käytetään
pienentämään markkinakorkojen muutoksista yhtiön rahavirtaan
aiheutuvia vaikutuksia. Johdannaisinstrumenttien suojausvaikutus
kirjataan tuloslaskelmaan niiden rahoituskulujen oikaisuna, jotka syntyvät
suojattavien kohteiden perusteella.
20. LASKENNALLISET VEROT
1 000 €
1 000 €
2011
VASTUUSITOUMUKSET JA MUUT VASTUUT
-8 398
-22 252
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä
2012
ANNETUT VAKUUDET
Korkokulut
saman konsernin yrityksille
muille
Kurssierot yhteensä
1 000 €
Laskennallinen verosaaminen
valuuttajohdannaisista
Laskennallinen verosaaminen
korkojohdannaisista
Laskennallinen verovelka poistoerosta
Laskennallinen verovelka pakollisista
varauksista
Laskennallinen verovelka
valuuttajohdannaisista
Laskennallinen verovelka korkojohdannaisista
Yhteensä
2012
2011
308
478
2 171
-15
2 262
-15
-20
-74
-190
-501
2 371
2 034
Laskennallisia verosaamisia ja -velkoja ei ole kirjattu taseeseen.
102
Emoyhtiön tiLinPÄÄtöksEn LiitEtiEDot
CRA_AR_2012_Finance-Parent_FIN_s96-107_0403.indd 102
Cramo vuosikertomus 2012
8.3.2013 9.02
ALLEKIRJOITUKSET
tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset
Vantaalla 7. helmikuuta 2013
Stig Gustavson
Eino Halonen
J.T. Bergqvist
Helene Biström
Victor Hartwall
Jari Lainio
Esko Mäkelä
Vesa Koivula
toimitusjohtaja
TILINTARKASTUSKERTOMUS
CRAMO OYJ:N YHTIÖKOKOUKSELLE
olemme tilintarkastaneet Cramo oyj:n
kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–
31.12.2012. tilinpäätös sisältää konsernin
taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot
sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman,
rahoituslaskelman ja liitetiedot.
HALLITUKSEN JA
TOIMITUSJOHTAJAN VASTUU
hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa
oikeat ja riittävät tiedot Eu:ssa käyttöön
hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (iFRs) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat
ja riittävät tiedot suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen
laatimista koskevien säännösten mukaisesti. hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että
kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito
luotettavalla tavalla järjestetty.
TILINTARKASTAJAN
VELVOLLISUUDET
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta.
tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita.
olemme suorittaneet tilintarkastuksen
suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme
Cramo vuosikertomus 2012
CRA_AR_2012_Finance-Parent_FIN_s96-107_0403.indd 103
ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä,
onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja
siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä
kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia
tai yhtiöjärjestystä.
tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi
tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen
sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan,
johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon
sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen
laatimisen kannalta. tilintarkastaja arvioi
sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet, mutta ei
siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. tilintarkastukseen kuuluu myös
sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan
johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen
ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.
käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tilintarkastusevidenssiä.
LAUSUNTO
KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa Eu:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (iFRs) mukaisesti oikeat ja
riittävät tiedot konsernin taloudellisesta
asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta
ja rahavirroista.
LAUSUNTO TILINPÄÄTÖKSESTÄ
JA TOIMINTAKERTOMUKSESTA
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat suomessa
voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot
konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot
ovat ristiriidattomia.
MUUT LAUSUNNOT
Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. hallituksen esitys taseen osoittaman
voiton käyttämisestä on osakeyhtiölain
mukainen. Puollamme vastuuvapauden
myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.
Vantaalla 14. helmikuuta 2013
Ernst & young oy
kht-yhteisö
Erkka Talvinko
kht
aLLEkiRJoituksEt Ja tiLintaRkastuskERtomus
103
8.3.2013 9.02
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
varsiNaiNeN
YHtiÖkokous
Aika: tiistai 26.3.2013 klo 13.00
Paikka: marina Congress Center
Osoite: katajanokanlaituri 6, kokoustila Fennia ii, helsinki.
Rekisteröityneiden osakkeenomistajien vastaanottaminen alkaa klo 12.00.
osakkeenomistajien, jotka haluavat osallistua yhtiökokoukseen, on oltava rekisteröitynä 14.3.2013 Euroclear Finland
oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon ja
ilmoitettava yhtiölle osallistumisestaan
viimeistään 21.3.2013 klo 18.00 jollakin
seuraavista tavoista:
• yhtiön internet-sivuilla:
www.cramo.com
• soittamalla numeroon 010 661 1242
(ma–pe klo 8–18)
• faksaamalla ilmoitus numeroon
010 661 1298
• toimittamalla kirjallinen ilmoitus
osoitteeseen Cramo oyj, ”yhtiökokous”, kalliosolantie 2, 01740 Vantaa.
mahdolliset valtakirjat tulee toimittaa
alkuperäisinä ennen viimeistä ilmoittautumispäivää. Jos osakkeenomistaja
haluaa yhtiökokouksen käsittelevän tiettyä asiaa, on hänen esitettävä asia hallitukselle kirjallisesti viimeistään neljä
viikkoa ennen kokouskutsun julkaisemista, jotta asia voidaan sisällyttää
yhtiökokouskutsuun.
OSINGONJAKO
Voitonjakopolitiikan mukaisesti hallitus
esittää, että tilikaudelta 2012 maksetaan
osinkoa 0,42 euroa osakkeelta eli 45,1 %
osakekohtaisesta tuloksesta. tilikaudelta 2011 maksettiin osinkoa 0,30 euroa
osakkeelta eli 49,9 % osakekohtaisesta
tuloksesta.
OSAKEPÄÄOMAN MUUTOKSET
Cramo oyj:n osakkeiden määrä lisääntyi
585.589 osakkeella 42.024.675 osakkeeseen vuoden 2012 aikana. osakemäärää
kasvatti 2006C-optiomerkinnät. näistä uusista osakkeista joulukuussa 2011
merkityt 2.600 osaketta rekisteröitiin
CRAMON OSAKKEEN
PERUSTIEDOT
JOHDON OMISTUKSET 31.12.2012
• Listattu
nasDaQ omX helsinki oy:ssä
• Lista: nordic mid Cap
• kaupankäyntitunnus: CRa1V
• isin-koodi: Fi0009900476
• toimialaluokka: teollisuustuotteet ja
-palvelut
• toimiala: kauppayhtiöt ja
jälleenmyyjät
• osakemäärä 31.12.2012: 42.024.675
• Listautumispäivämäärä: 1.8.1988
kaupparekisteriin 13.1.2012 ja tammi–
joulukuussa 2012 merkityt 582.989
osaketta rekisteröitiin tilikauden aikana. merkintähinnat kirjattiin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
sivut 78 ja 88–89.
OSAKKEENOMISTAJAT
Cramolla oli 8.625 osakkeenomistajaa 1.1.2012 ja 9.096 osakkeenomistajaa
31.12.2012.
suurimmat osakkeenomistajat on esitetty sivulla 94. Lisätietoja johtoryhmän osakeomistuksesta on
osoitteessa www.cramo.com > suomi >
sijoittajat > osake > sisäpiiri. Lisätietoja
palkkioista on sivuilla 41–42.
CRA_AR_2012_Finance-Parent_FIN_s96-107_0403.indd 104
HALLITUKSEN VOIMASSA OLEVAT
VALTUUDET
hallituksen voimassa olevat valtuudet
esitetään hallituksen toimintakertomuksessa sivuilla 53–54.
TALOUDELLINEN RAPORTOINTI
Vuosikertomukset ja osavuosikatsaukset ovat saatavana suomeksi ja englanniksi, ja ne ovat luettavissa myös osoitteessa
www.cramo.com > suomi > sijoittajat.
Cramon johto järjestää analyytikoille ja
tiedotusvälineiden edustajille säännöllisesti
tiedotustilaisuuksia. Johto tapaa sijoittajia yksittäin ja ryhmätapaamisissa. Cramo
osallistuu erilaisiin sijoittajatapahtumiin.
Cramo noudattaa kolmen viikon pituista hiljaista jaksoa tulosjulkistustensa edellä.
vuosikertomus,
sähköinen versio
tammi-maaliskuun
osavuosikatsaus
tammi-syyskuun
osavuosikatsaus
Viikolla
10/2013
3.5.
2013
30.10.
2013
26.3.
2013
varsinainen
yhtiökokous
104
Cramon hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja muut johtoryhmän jäsenet sekä
heidän lähipiirinsä omistivat vuoden 2012
lopussa yhteensä 2.771.805 Cramo oyj:n
osaketta (2.869.975 osaketta vuonna 2011),
mikä edustaa noin 6,60 (6,93) % yhtiön koko
osake- ja äänimäärästä. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät löytyvät sivuilta 41–42 sekä tilinpäätöksen liitetiedosta 28 sivuilta 88–89. uudella, lokakuussa
2012 aloitetulla työntekijöille suunnatulla
osakesäästöohjelmalla ei ollut vaikutusta vielä vuonna 2012.
13.8.
2013
tammi-kesäkuun
osavuosikatsaus
Cramo vuosikertomus 2012
8.3.2013 9.02
CRamon
osakE
rahoituskriisi
2007–2010
CRamon
osakE
hinta €
euroopan valtionvelkakriisi 2010–2011
kPL/kk
10 000 000
50
8 000 000
40
6 000 000
30
4 000 000
20
2 000 000
10
0
2008
2009
2010
2011
0
2012
vuonna 2012 Cramon
osakkeen kaupoista noin
90 % tehtiin NasDaQ omX
Helsingissä. NasDaQ omX
Helsinki oy:n lisäksi Cramon
osakkeilla käydään kauppaa
myös useilla vaihtoehtoisilla
markkinapaikoilla, kuten
Bats Chi-X ja turquoise.1
1) Fidessa Fragmentation index
Hartwallin suvun
osakkeenomistuksen
merkittävä kasvu
vuoden 2009 aikana
merkintäetuoikeusanti 17.2.2011
theisen-yrityskauppa 11.1.2011
ANALYYTIKOT
SIJOITTAJASUHTEET
tietomme mukaan ainakin seuraavat analyytikot seuraavat Cramon kehitystä. he
ovat analysoineet omasta aloitteestaan
Cramoa ja laatineet kirjallisia raportteja ja kommentteja ja pystyvät luonnehtimaan yhtiötä sijoituskohteena. Cramo ei
vastaa analyyseissa esitetyistä arvioista.
Vesa koivula, toimitusjohtaja
puh: 010 661 1240
sähköposti: [email protected]
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
aBG sundal Collier
Carnegie
Danske markets
Evli Bank oyj
Fim
handelsbanken Capital markets
inderes
nordea markets
Pareto securities oy
Pohjola Pankki oyj
sEB Enskilda Equities
swedbank markets
Cramoa seuraavien analyytikoiden ajantasaiset yhteystiedot ovat saatavilla osoitteessa www.cramo.com > suomi > sijoittajat > osake.
osakkEEnomistaJat RyhmittÄin
31.12.2012 (2011) % osakkEista
yRityksEt 36 (35)
Rahoitus- Ja VakuutusLaitoiksEt 27 (29)
JuLkisyhtEisöt 1 (1)
Voittoa taVoittELEttomat
yhtEisöt 8 (9)
kotitaLouDEt 21 (21)
uLkomaisEt osakkEEnomistaJat 6 (6)
Cramo vuosikertomus 2012
CRA_AR_2012_Finance-Parent_FIN_s96-107_0403.indd 105
martti ala-härkönen,
talous- ja rahoitusjohtaja
puh: 010 661 1270
sähköposti:
[email protected]
merja naumanen, iR-tiedottaja
puh: 010 661 1211
sähköposti:
[email protected]
taloudellisia julkaisuja voi tilata osoitteesta:
Cramo oyj
kalliosolantie 2
01740 Vantaa
puh: 010 661 1211
sähköposti: [email protected]
tietoa sijoittajilla on saatavana osoitteessa www.cramo.com > suomi >
sijoittajat.
osakEomistuksEn JakautuminEn
31.12.2012 (2011) %
1–100; 20 (19)
101–1 000; 58 (58)
1 001–10 000; 19 (20)
10,001–100 000; 2 (2)
100 001–500 000; 0 (0)
500 001–; 0 (0)
sijoittajaosio sisältää tässä julkaisussa esitetyt asiat sekä muita sijoittajasuhteisiin liittyviä tietoja, kuten 15 minuutin aikaviiveellä toimivan osakemonitorin,
luettelon yrityksen pysyvistä julkisista sisäpiiriläisistä ja heidän osakeomistuksistaan, esitysmateriaalia ja ajankohtaista markkinatietoa sekä muita palveluita,
kuten sijoituslaskurin.
OSOITTEENMUUTOS
Jos osakkeenomistajan osoite tai osingonmaksua varten ilmoittama tilinumero
muuttuu, osakkeenomistajan on toimitettava tästä kirjallinen ilmoitus arvo-osuustilinsä pitäjälle. Jos osakkeenomistajan
tili on Euroclear Finland oy:n tilinhoitajapalvelujen pitämä, kirjallinen ilmoitus lähetetään osoitteeseen Euroclear Finland
oy, PL 1110, 00101 helsinki tai faksilla
numeroon 020 770 6656.
Vuoden 2012 tiedotteet löytyvät osoitteesta
www.cramo.com > suomi > sijoittajat >
tiedotteet.
maRkkina-aRVo nasDaQ
omX hELsinGissÄ 2008–2012 m€
585
368
328
333
11
12
141
08
09
10
tiEtoa osakkEEnomistaJiLLE
105
8.3.2013 9.02
STRATEGINEN KULMAKIVI:
TOIMINNALLINEN KETTERYYS
KETTERÄ
– aallonmurtajan rakentaminen on kovaa työtä.
töitä paiskitaan yötä päivää, ja tarpeet vaihtelevat
nopeasti ja usein yllättäen. on ratkaisevan tärkeää,
että työt etenevät juohevasti ja että uusia koneita
on nopeasti saatavilla, jos jokin kone esimerkiksi
rikkoutuu niin, että sitä ei voi korjata paikan päällä.
Daniel Ziarnik, rakennusyhtiö DoRaCon logistiikkainsinööri. DoRaCo on osa
CG FaLoChRon -yhtymää, joka vastaa uuden itäisen aallonmurtajan
rakentamisesta Puolan Świnoujścieen
– asiakkaan vaatima joustavuus edellyttää,
että toimintamme on oltava erittäin ketterää ja
sopeuduttava lyhyen ja pitkän aikavälin
muutoksiin. yhdistämme kansainvälisen yhtiön
resursseihin paikallisen yrityksen vahvuudet,
kuten paikallisen asiantuntemuksen,
asiakkaiden lähellä olemisen ja yrittäjyyden.
sebastian sapieha, Cramo Puolan myyntiedustaja
Świnoujścien ulkosatamaa suojaava uusi itäinen
aallonmurtaja on 2 990 metriä pitkä. aiemman itäisen
aallonmurtajan kanssa se muodostaa puoliksi avoimen
altaan, joka on Euroopan suurin lajissaan. tavoitteena on
luoda asianmukaiset olosuhteet nesteytettyä maakaasua
(LnG) kuljettavien alusten toiminnalle, niiden turvalliselle
laituriin kiinnittymiselle sekä LnG:n purkamiselle ja
siirtämiselle terminaalin maissa olevaan osaan. Vuonna
2010 alkanut aallonmurtajan rakentaminen saatiin
päätöksen vuoden 2012 loppupuolella, ja ensimmäinen
kaasulaiva saapuu satamaan vuoden 2014 puolivälissä.
106
LOREM IPSUM
CRA_AR_2012_Finance-Parent_FIN_s96-107_0403.indd 106
Cramo vuosikertomus 2012
8.3.2013 9.03
Cramon yhteistyö CG Falochronin kanssa alkoi
vuonna 2010, kun Cramo toimitti yhtiölle
pientyökaluja, jyriä, kaivinkoneita ja kurottajia.
keskeytyksettömän työnteon varmistamiseksi
Cramo toimitti työmaalle valaistustorneja ja
aggregaatteja. Vuonna 2012 Cramo avasi
LnG-rakennustyömaalle väliaikaisen
projektitoimipisteen, jossa tarjotaan koneita ja
laitteita agrosadille, LnG-terminaalin
rakennushankkeen pääurakoitsijalle.
Cramo vuosikertomus 2012
CRA_AR_2012_Finance-Parent_FIN_s96-107_0403.indd 107
LOREM IPSUM
107
8.3.2013 9.03
konsernin
pääkonttori
Cramo Oyj
Kalliosolantie 2
01740 Vantaa
Suomi
Puhelin +358 10 661 10
www.cramo.com
toinen
konsernikonttori
Cramo AB
Torshamnsgatan 35
164 95 Kista
Sweden
Puhelin +46 8 623 5400
www.cramo.com
pAikAlliset pääkonttorit
suomi
Cramo Finland Oy
Kalliosolantie 2
01740 Vantaa
Suomi
Puhelin +358 10 661 10
www.cramo.fi
lAtviA
Cramo SIA
Ganibu Dambis 27/5
1005 Riga
Latvia
Puhelin +371 673 875 55
www.cramo.lv
slovAkiA
Cramo
Agátová 22
841 01 Bratislava
Slovakia
Puhelin +421 263 810 799
www.cramo.cz
Cramo Finland Oy
Siirtokelpoiset tilat
PL 9, Huurretie 19
33471 Ylöjärvi
Suomi
Puhelin +358 10 661 5500
www.cramo.fi
liettuA
Cramo UAB
Verkių g. 50
09109 Vilnius
Lithuania
Puhelin +370 5 235 7040
www.cramo.lt
tHeisen
BAumAsCHinen
pääkonttorit
ruotsi
Cramo Sverige AB
Torshamnsgatan 35
164 95 Kista
Sweden
Puhelin +46 8 623 5400
www.cramo.se
puolA
Cramo Sp.Zo.o.
Ul. Pulawska 405
02 801 Warsaw
Poland
Puhelin +48 22 211 98 98
www.cramo.pl
Cramo Instant AB
Torshamnsgatan 35
164 95 Kista
Sweden
Puhelin +46 8 623 5400
www.cramo.se
venäJä
ZAO Cramo
Zanevka 48/1
195298 St.Petersburg
Russia
Puhelin +7 812 448 4818
www.cramo.ru
norJA
Cramo AS
PB 34, Alnabru
0614 Oslo
Norway
Puhelin +47 23 37 55 60
www.cramo.no
tAnskA
Cramo A/S
Farverland 7
2600 Glostrup
Denmark
Puhelin +45 70 110 210
www.cramo.dk
viro
Cramo Estonia AS
Kadaka tee 131
129 15 Tallinn
Estonia
Puhelin +372 6 830 800
www.cramo.ee
ZAO Cramo Rus
Mytishinsky district
Volkovskoye highway, 39
Box 215, 141006 Mytishi
Russia
Puhelin +7 495 926 7676
www.cramo.ru
sAksA
Theisen Baumaschinen AG
Emeranstrasse 49-51
85622 München-Feldkirchen
Germany
Puhelin +49 89 857 98-0
www.theisen.de
itävAltA
Theisen Baumaschinen
Mietpark GmbH & Co. KG
Strasse 2A-M13
2351 Wiener Neudorf
Austria
Puhelin +43 2236 636 35-0
www.theisen.at
unkAri
Theisen Baumaschinen
Mietpark GmbH & Co. KG
Védgát utca 8, XXI. Bezirk
1215 Budapest
Hungary
Puhelin +36 1 427 0103
www.theisen.hu
Cramo Kaliningrad
P.O. Box 512, 4-aja Bolshaja
Okruzhnaja 33
236029 Kaliningrad
Russia
Puhelin +7 4012 776 222
www.cramo.ru
tsekin tAsAvAltA
Cramo s.r.o.
Slánská 285/13
163 00 Praha 6 - Repy
Czech Republic
Puhelin +420 226 291 711
www.cramo.cz
For a Great DaY at WorK