VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY

Vuosikertomus
2011
Perhetalo Heideken, Sepänkatu 3, 20700 Turku. www.vslapset.fi
2
VUOSIKERTOMUS 2011
SISÄLTÖ
1. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT
3
2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ
4
3. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN
3.1. Vaikuttaminen
3.2. Järjestöjen toiminnan tukeminen
3.3. Perhetalo Heidekenin toiminnan kehittäminen
3.4. Järjestö-kuntakumppanuuden edistäminen
4
4
5
5
6
4. KEHITTÄMISTOIMINTA
4.1. TUEXI -Alueellinen Nuorten Tukihenkilötoiminta 2007–2010(2011)
4.2. Yhdessä enemmän – hanke 2009-2011
4.3. Murkkuneuvola – hanke 2011-2015
6
6
7
9
5. VIESTINTÄ
11
6. HALLINTO JA TALOUS
6.1. Luottamuselimet, johtaminen
6.2. Talous
6.3. Varainhankinta, sijoitus- ja rahoitustoiminta
6.4. Perhetalo Heidekenin kiinteistö
6.5. Henkilöstö
11
11
12
13
14
14
7. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT, LÄHIAJAN RISKIT JA EPÄVARMUUDET
15
Liitteet
Liite 1. Jäsenjärjestöt, henkilökunta, hallitus, toimikunnat, työryhmät
Liite 2. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadinta
Liite 3. Henkilöstötilinpäätös
3
1. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT
Järjestö perustettiin vuonna 2002 sosiaali- ja terveysalalla lasten, nuorten ja lapsiperheiden parissa työtä
tekevien järjestöjen yhteistyö- ja asiantuntijajärjestöksi. Järjestössä mukana olevat 28 jäsenjärjestöä toteuttavat monipuolista ammatillista työtä, ammatillisesti ohjattua vapaaehtoistyötä ja täysin vapaaehtoistoimintaan liittyvää työtä lastensuojelun, mielenterveystyön ja päihdetyön alueilla.
Toiminta-ajatus
Järjestön toiminnan tarkoituksena on seurata ja edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia
Varsinais-Suomessa sekä edistää lastensuojelujärjestöjen keskinäistä yhteistoimintaa ja yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden kanssa.
Järjestö vaikuttaa
lasten ja nuorten oikeuksiin ja hyvinvointiin.
jäsenjärjestöjen toiminnan tunnettavuuteen.
jäsenjärjestöjen vapaaehtoistyön ja ammatillisen työn huomioon ottamiseen ja hyödyntämiseen
lasten ja nuorten palvelujen suunnittelussa ja päätöksenteossa.
Järjestö tukee jäsenjärjestöjensä toimintaa
tekemällä tunnetuksi ja markkinoimalla niiden toimintaa ja palveluja.
levittämällä järjestöjen hyviä käytäntöjä yhteistyöverkostoissa ja yhteishankkeissa.
antamalla kehittämistyöhön ja arviointiin liittyvää tukea, tietoa ja konsultaatiota.
tuottamalla järjestöjen laadunhallintaan yhtenäisiä periaatteita.
Järjestö edistää kuntien ja jäsenjärjestöjensä yhteistyötä ja kumppanuutta
toteuttamalla järjestö-kuntakumppanuuteen perustuvia kehittämishankkeita.
toimimalla yhteistyöfoorumeissa ja nostamalla esiin järjestö- ja asiakasnäkökulmaa.
Järjestö tuottaa kehittämishankkeita
kokoamalla hankeideat ja kehittämisteemat yhteisissä hankefoorumeissa.
kehittämällä toimintaa ja toimintamalleja, joita voidaan hyödyntää jäsenjärjestöissä ja kuntien toiminnassa.
Järjestö toimii Perhetalo Heidekenillä
edistämällä talossa toimivien järjestöjen keskinäistä yhteistyötä.
kehittämällä perhetaloa ehkäisevän työn osaamis- ja kehittämiskeskuksena yhteistyössä jäsenjärjestöjen kanssa.
tarjoamalla keskitettyjä toimitila- ja tukipalveluja jäsenjärjestöille (toimisto- ja kokoustilavuokraus,
kopiointi, siivous).
Järjestön arvot:
Lapsi- ja perhekeskeisyys
Kumppanuus
Yhdenvertaisuus
Käytännönläheisyys
Avoimuus
4
2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ
Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n keskeisenä toimintaympäristönä ovat Varsinais-Suomen
maakunnassa sijaitsevat kunnat, alueella toimivat paikalliset ja valtakunnalliset jäsenjärjestöt sekä alueella asuvat lapset, nuoret ja lapsiperheet.
Vuonna 2011 toiminnan painopiste oli erityisesti niissä kunnissa ja jäsenjärjestöissä, jotka osallistuivat
järjestön hallinnoimiin kehittämishankkeisiin. Yhdessä enemmän -hankkeen kuntakumppaneita olivat
Turku, Raisio, Masku, Mynämäki, Nousiainen ja Salo. Murkkuneuvola-hankeen kumppaneita olivat Turku, Raisio ja Salo. Jäsenjärjestöistä keskeisiä yhteistyökumppaneita olivat ehkäisevää työtä tekevät ja
varhaista tukea antavat järjestöt.
Kehittämistoiminnan keskeisenä kohteena olivat edelleen kouluikäiset lapset ja nuoret. Nuorten pahoinvointi oli lastensuojelun tilastojen mukaan edelleen kasvanut ja nuorten avun ja tuen tarve oli hälyttävän
suuri. Perhetalo Heideken tarjosi miljöönä monipuolisia mahdollisuuksia lasten, nuorten ja heidän
vanhempiensa palvelujen kehittämiseen sekä järjestöjen keskinäisen yhteistoiminnan tiivistämiseen.
Tästä hyvänä esimerkkinä oli Murkkuneuvola-hankkeen Linkkitoiminnan käynnistäminen perhetalolla.
3. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN
3.1. Vaikuttaminen
Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry vaikutti lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiin ja
palvelujen järjestämiseen Varsinais-Suomessa osallistumalla hankkeisiin ja yhteistyöverkostoihin joissa
kehitettiin, suunniteltiin ja päätettiin lapsille, nuorille ja lapsiperheille tuotettavista palveluista. Järjestö
vaikutti lisäksi jäsenjärjestöjensä toiminnan tunnetuksi tekemiseen ja niiden huomioon ottamiseen lasten,
nuorten ja lapsiperheiden palvelujen toteuttamisessa.
Vaikuttamista toteutettiin sekä kuntatasolla että alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Kuntatasolla
vaikutettiin kehittämishankkeitten kautta sekä osallistumalla verkostoihin, joissa suunniteltiin lasten ja
nuorten palveluja. Alueellisella tasolla vaikuttamistyötä tehtiin osallistumalla KASTE -ohjelman LänsiSuomen Remontti-hankkeen ohjausryhmän työskentelyyn.
Valtakunnallisella tasolla vaikuttamistyötä tehtiin osallistumalla Lastensuojelun Keskusliiton hallituksen
työskentelyyn varajäsenenä sekä Ehkäisevän työn neuvottelukunnan työskentelyyn. Neuvottelukunnan
roolina oli vahvistaa järjestöjen toimintaa ehkäisevän lastensuojelun toimialueella sekä edistää ehkäisevän työn monipuolista ja asiakaslähtöistä kehittämistä ja hallinnonalat ylittävää yhteistyötä. Neuvottelukunta kokoontui vuoden aikana kolme kertaa.
Lapsen Oikeuksien Päivän perinteinen varhaisaamiainen ja tiedotustilaisuus järjestettiin Perhetalo Heidekenillä 18.11.2011. Tilaisuuden teemana oli uuteen hallitusohjelmaan sisältyvä eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen sekä järjestötyön merkitys ennaltaehkäisyssä ja varhaisessa puuttumisessa. Tilaisuuteen osallistui n. 80 kutsuvierasta, jotka olivat alueen päättäjiä, järjestöjen ja julkisen sektorin edustajia sekä median edustajia.
Vuonna 2011 järjestö oli edustettuna seuraavissa yhteisöissä ja työryhmissä:
Ehjä ry, projektipäällikkö Johanna Syrjänen, Tukihenkilötoiminnan kehittämisryhmän jäsen
KASTE-ohjelman Länsi-Suomen Remontti, toiminnanjohtaja Eija Heimo, ohjausryhmän jäsen
Lastensuojelun Keskusliitto, toiminnanjohtaja Eija Heimo, hallituksen varajäsen
Lastensuojelun Keskusliitto, toiminnanjohtaja Eija Heimo, Ehkäisevän työn neuvottelukunta, varapuheenjohtaja
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri, toiminnanjohtaja Eija Heimo, Perheiden
Taiteiden yön suunnittelutyöryhmän jäsen
5
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri, Vapaaehtoistoiminnan Veturi-hankkeen
ohjausryhmä, toiminnanjohtaja Eija Heimo, ohjausryhmän jäsen
Nuoret aikuiset -verkosto, koordinaattori Vuokko Suonpää, työryhmän jäsen
Raision kaupunki, Hyvinvoinnin edistämisen työryhmä, koordinaattori Vuokko Suonpää, työryhmän
jäsen
Raision kaupunki, Remonttirukkanen, koordinaattori Anu Nurmi, työryhmän jäsen
Sosiaalialan osaamiskeskus Oy Vasso Ab, Hyvinvointitiedon kehittämistyöryhmä, toiminnanjohtaja
Eija Heimo ja koordinaattori Vuokko Suonpää, työryhmän jäsen
Sosiaali- ja terveysturvan Keskusliitto, Arviointiverkosto, toiminnanjohtaja Eija Heimo, verkoston jäsen
3.2. Jäsenjärjestöjen toiminnan tukeminen
Vuonna 2011 tuettiin jäsenjärjestöjä markkinoimalla niiden toimintoja ja palveluja sekä tekemällä tunnetuksi niiden ehkäisevää työtä kuntatoimijoille. Järjestön nettisivuilla ylläpidettiin keskitettyä palveluhakua
jäsenjärjestöjen palveluista. Alan ammattilaisille jaettiin järjestön hankkeissa tuotettuja esitteitä ja palvelukarttoja, jotka sisälsivät tietoa jäsenjärjestöjen palveluista, kohderyhmistä, toiminta-alueista, ammattilaisja vapaaehtoistoiminnasta ja yhteystiedoista. Järjestöjen toiminnasta kerrottiin lisäksi perhetalon infotilaisuuksissa.
Huhtikuussa järjestettiin järjestön historian ensimmäinen toiminnanjohtajien aamukahvitilaisuus. Tilaisuudessa toiminnanjohtajilla oli mahdollisuus vaihtaa vapaamuotoisesti mielipiteitä ajankohtaisista ja päivänpolttavista kysymyksistä. Aamukahvitilaisuus nähtiin tärkeäksi foorumiksi, joka toimii jäsenjärjestöjen toiminnanjohtajien vertaisverkostona. Tilaisuuksia järjestettiin vuoden aikana kaksi kertaa ja niissä keskusteltiin RAY:n avustusvalvonnasta ja sosiaalialan järjestöjä koskevasta uudesta palkkajärjestelmästä.
Järjestö vuokrasi jäsenjärjestöilleen toimistotiloja Perhetalo Heidekeniltä sekä kokous- ja koulutustiloja
jäsenhintaan. Järjestö ylläpiti myös keskitettyä kopiointia, siivousta ja tietoliikenneverkkoa talossa sijaitseville järjestöille.
Toiminnanjohtaja osallistui Terveyden edistämisen keskuksen ja STKL:n Järvitoiminnan toteuttamaan
Arviointimentori – koulutukseen. Koulutusprosessi kesti 9 kuukautta ja se käsitti viisi lähikoulutuspäivää
sekä etä- ja ryhmätehtäviä. Mentoroinnin avulla järjestö tulee jatkossa tukemaan jäsenjärjestöjään arviointiin liittyvissä asioissa. Osana mentorikoulutusta toiminnanjohtaja käynnisti Suomen Uusperheellisten
Liiton kanssa mentorointiprosessin, joka jatkuu vuonna 2012.
3.3. Perhetalo Heidekenin toiminnan kehittäminen
Perhetalo Heidekenin johtoryhmä kokoontui vuoden aikana viisi kertaa ja talokokous 11 kertaa. Johtoryhmässä ja talokokouksissa keskusteltiin talon yleiseen järjestykseen sekä järjestöjen väliseen yhteistyöhön liittyvistä ajankohtaista asioista ja tapahtumista. Yhteistoiminnasta laadittiin vuosikello vuodelle
2011.
Järjestö osallistui MLL:n Varsinais-Suomen piirin koordinoimien Perheiden Taiteiden yön (18.8.2011)
tapahtuman ja Veturi-hankkeen ohjausryhmän työskentelyyn. Perheiden Taiteiden yössä järjestö osallistui ”Kesäkumpu” – askartelupajan suunnitteluun. Lisäksi laadittiin Varsinais-Suomen pelastuslaitokselle
yleisötapahtuman pelastussuunnitelma, jota jatkossa tullaan käyttämään myös muiden yleisötapahtumien
pelastussuunnitelmien pohjana. Veturi-hankkeessa osallistuttiin yhdessä muiden järjestöjen kanssa vapaaehtoistyön messujen järjestämiseen, jotka toteutettiin 3.9.2011 Perhetalo Heidekenillä.
Tammikuussa järjestö isännöi Espoon kaupungin vierailua Perhetalo Heidekenillä. Espoon lastensuojelupalvelujen johtoryhmä, johtavat sosiaalityöntekijät ja Auroran vastaanottokodin henkilökunta tutustuivat
perhetalon tiloihin, toimintaan, kokemuksiin ja kunta-järjestökumppanuuteen vertaiskehittämisen näkökulmasta. Vierailuun osallistui edustajat myös Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimesta.
Tammikuussa järjestön työntekijät osallistuivat KOTA ry:n koordinoimaan ensiapukurssiin, joka oli suunnattu Perhetalo Heidekenin henkilökunnalle. Perhetalon palotarkastus pidettiin toukokuussa.
6
3.4. Järjestö-kuntakumppanuuden edistäminen
Järjestön perustoiminnan tehtävänä on valmistella, suunnitella ja käynnistää uusia yhteistyö- ja kumppanuushankkeita, seurata ja arvioida jo käynnissä olevia hankkeita sekä edistää niiden tulosten juurruttamista ja levittämistä.
Järjestön uusi kumppanuushanke, Murkkuneuvola –hanke, käynnistettiin kevään aikana. Hankkeen projektipäälliköksi palkattiin TUEXI – hankkeen projektipäällikkö, jota tuettiin uuden hankkeen käynnistämisessä ja rekrytoinnissa sekä tarvittavien yhteistyösopimusten laadinnassa ja solmimisessa hankejärjestöja -kuntien kanssa. Murkkuneuvola-hankkeesta kerrotaan tarkemmin sivulla 9.
Yhdessä enemmän -hankkeen koordinaattoria tuettiin hankkeen kehittämisessä, itsearvioinnissa ja hankkeessa tuotettujen toimintakäytäntöjen juurruttamisessa järjestöön. Kevättalvella käytiin neuvotteluja
RAY:n ja Lastensuojelun Keskusliiton kanssa hankkeen jatkokehittämistarpeista ja LSKL:n PALVE tietokannan hyödyntämisestä osana sitä. Yhdessä enemmän-hankkeesta kerrotaan tarkemmin sivulla 7.
Lisäksi osallistuttiin Länsi-Suomen Remontin ohjausryhmän työskentelyyn, jossa nostettiin esille järjestöjen ehkäiseviä palveluja ja edistettiin niiden yhteensovittamista kuntapalveluihin.
4. KEHITTÄMISTOIMINTA
4.1. TUEXI – Alueellinen Nuorten Tukihenkilötoiminta 2007–2010 (2011)
TUEXI -hanke oli Ray:n rahoittama 4-vuotinen hanke vuosille 2007–2010, joka saatettiin loppuun kevään
2011 aikana. Hankkeessa kehitetty TUEXI – tukihenkilötoiminta siirtyi 1.1.2011 alkaen Mannerheimin
Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin toiminnaksi ja tukihenkilötoiminnan koordinaattorit järjestön
työntekijöiksi. Myös Tukihenkilötoiminnan seurantajärjestelmä Sebacon siirtyi MLL:n Varsinais-Suomen
piirille.
Kevään aikana keskityttiin dokumentointiin, raportointiin, tiedottamiseen ja hankkeen päättämiseen hallinnon ja talouden osalta. TUEXI -tukihenkilötoiminnasta tuotettiin käsikirja ”TUEXI-tukihenkilötoiminta Toimintamallin kuvaus”, jossa on kuvattu tukihenkilötoiminnan prosessit TUEXI-mallin mukaisesti. Tukihenkilötoiminnan palvelukartta päivitettiin ajan tasalle ja sitä postitettiin laajasti kuntien ja järjestöjen ammattilaisille Varsinais-Suomen alueella.
Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi:sta tuotettiin toinen, 300 kappaleen painos. Laatukäsikirjaa on
saatu levitettyä ja sitä hyödynnetään valtakunnallisesti. Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen
sähköisesti ylläpitämään Lastensuojelun käsikirjaan toimitettiin pyynnöstä mallilomakkeiksi laatukirjassa
kuvatut tukihenkilötoiminnan lomakkeet. Lisäksi TUEXI -hankkeen projektipäällikköä pyydettiin päivittämään Lastensuojelun käsikirjaan tukihenkilötoiminnan osuus.
Projektipäällikkö työskenteli hankkeessa toukokuun loppuun asti (50 % työajalla 3-5/2011) ja osaaikainen projektisihteeri maaliskuun loppuun.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri toimitti siirtosopimuksen mukaisesti järjestön
hallitukselle 30.8.2011 seurantaraportin TUEXI -tukihenkilötoiminnan jatkumisesta piirissä. Seurantaraportti sisälsi toteutuneen toiminnan lisäksi siirtymävaiheen arvioinnin ja ehdotukset vastaavia toimenpiteitä varten.
7
4.2. Yhdessä enemmän –hanke 2009-2011
Vuosi 2011 oli kolmivuotisen Yhdessä enemmän -hankkeen viimeinen toimintavuosi. Hankkeessa tuettiin
järjestöjen ja kuntien palvelujen yhteensovittamista sekä vaikutettiin järjestötoiminnan näkökulmasta kuntien palvelujärjestelmän uudistamiseen ja rakenteelliseen kehittämiseen Kaste-ohjelman ja sen LänsiSuomen Remontti-hankkeen tavoitteiden suuntaisesti. Hankkeen pilottikuntina olivat Raisio, Masku, Mynämäki, Nousiainen, Turku ja Salo.
Vuoden 2011 painopisteenä oli tuottaa toimintamallit lastensuojelujärjestöjen osallistumisesta hyvinvointisuunnitelmatyöhön ja lastensuojelujärjestöjä koskevan ehkäisevän palvelutiedon tuotannosta ja raportoinnista. Tavoitteena oli lisäksi varmistaa toiminnan jatkuminen hankkeen päättymisen jälkeen.
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmasuunnitelman laadinta
Tavoitteena oli, että järjestöjen edustajat otetaan mukaan kumppaneina lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmien laadintaan pilottikunnissa. Tarkoituksena oli vaikuttaa siihen, että järjestöjen ehkäisevä työ
ja varhaisen tuen palvelut tulevat kirjatuiksi suunnitelmiin, jotta niitä voidaan hyödyntää osana kunnan
peruspalveluja. Tavoitteena oli myös vaikuttaa siihen, että järjestöt otetaan kunnissa mukaan laadittujen
suunnitelmien seurantaan ja arviointiin.
Hankkeen koordinaattori osallistui Raision ja Akselikuntien Masku-Mynämäki-Nousiainen hyvinvointisuunnitelmaryhmän työskentelyyn ja koordinoi sen alaisessa toimialaryhmässä lastensuojelujärjestöjen ja
seurakunnan osallistumista. Järjestöt työstivät toimialaryhmässä kuntastrategioiden linjausten mukaisesti
näkemyksiään palvelujen kehittämiseen ja tekivät toimenpide-ehdotuksia lasten ja nuorten varhaisen tuen
palveluiden järjestämiseksi. Toimialaryhmään osallistui työntekijöitä viidestä järjestöstä. Palvelutiedot ja
kiinnostus kuntayhteistyöhön saatiin kahdeksalta eri järjestöltä.
Nuoret aikuiset -verkoston kokouksessa esiteltiin hankkeessa kerättyä tietoa nuorten aikuisten järjestöpalveluista sekä kunta-järjestöyhteistyön edellytyksistä ja esteistä. Tietoa jaettiin kokouksessa Turun
kaupungin hyvinvointisuunnitelman seurantaa varten.
Tulokset ja tuotokset:
Järjestöjen edustajat mukana Raision sekä Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten hyvinvointisuunnitelmia laativissa työryhmissä.
Järjestöjä koskevat kirjaukset Raision sekä Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten hyvinvointisuunnitelmiin.
Järjestöjen edustajat nimettiin Raision sekä Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten hyvinvointisuunnitelmien toimeenpanon ja toteutumisen seuranta- ja arviointiryhmiin.
Lasten ja nuorten palveluja ja yhteistyötä koskevat toimenpide-ehdotukset kehittämisfoorumien tuottamiin raportteihin Turun hyvinvointisuunnitelman tueksi.
(Tarkemmat tiedot tuloksista ja tuotoksista löytyvät liitteestä 2.)
Ehkäisevän työn ja varhaisen tuen tiedon tuotanto
Hankkeessa tuotettiin tietoa jäsenjärjestöjen ehkäisevästä työstä ja varhaisesta tuesta kunta- ja järjestökyselyjen, palvelukarttojen ja järjestömessujen avulla. Seurantatiedon keruuta varten kehitettiin ja testattiin kaksi Webropol -pohjaista kyselyä, toinen jäsenjärjestöille ja toinen pilottikuntiin.
Järjestökyselyn avulla kartoitettiin jäsenjärjestöjen varhaisen tuen ja ehkäisevän lastensuojelun palveluja,
niiden käyttöä, asiakasmääriä, resursseja, edellytyksiä ja esteitä, vapaaehtoistyötä ja sopimuskäytäntöjä.
Kysely toteutettiin alkuvuodesta 2011, ja siihen vastasi 22 järjestöä. Kyselyn pohjalta laadittiin varhaisen
8
tuen palveluraportit, jotka jaettiin syksyllä pilottikuntiin ja jäsenjärjestöille. Raportit koskivat järjestöjen
Turussa, Salossa, Raisiossa sekä Akseli-kunnissa Maskussa, Mynämäellä ja Nousiaisissa toteuttamaa
toimintaa. Raportit olivat nähtävillä myös järjestön nettisivuilla.
Kuntakyselyllä puolestaan kartoitettiin ammattilaisten käsityksiä jäsenjärjestöjen ja niiden palvelujen tunnettuudesta, palvelujen käytöstä, kuntakohtaisista tarpeista ja odotuksista, kunta-järjestöyhteistyöstä sekä
palvelujen käytön edellytyksistä ja esteistä. Kyselyyn vastasi 168 työntekijää (168/779). Raportit toimitettiin jäsenjärjestöihin ja pilottikuntiin.
Jäsenjärjestöjen vertaisryhmätoiminnasta tuotettiin palvelukartta, jossa oli mukana 13 jäsenjärjestön tiedot. Palvelukartta on suunnattu ammattilaisten käyttöön, mutta visuaalisen ilmeensä ja konkreettisuutensa vuoksi se soveltuu hyvin myös nuorten, vanhempien ja lapsiperheiden käyttöön. Kartta lähetettiin kaikkiin varsinaissuomalaisiin kuntiin ja kattavasti hankkeen yhteistyökuntiin Turkuun, Raisioon, Saloon, Maskuun, Mynämäelle ja Nousiaisiin sosiaali- ja terveys-, nuoriso-, kasvatus- ja opetustoimen ammattilaisille
sekä alan oppilaitoksiin.
Ammattilaisille suunnatut Lastensuojelun järjestömessut toteutettiin syksyllä 18.11. Perhetalo Heidekenillä. Messuilla tuotiin esille järjestöjen osallisuutta lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tukemisessa ja eriarvoisuuden ehkäisemisessä. Mukana oli 20 jäsenjärjestöä näytteilleasettajana ja 17 ajankohtaista tietoiskua varhaisen tuen, ehkäisevän työn ja lastensuojelun palveluista. Messukävijöitä oli kaikkiaan n. 400.
Tulokset ja tuotokset:
Kuntakohtaiset tilastot, tiedotteet ja raportit jäsenjärjestöjen ehkäisevistä palveluista ja niiden
käytöstä Raisiossa, Akselikunnissa Masku, Mynämäki, Nousiainen sekä Turussa ja Salossa.
Kuntakohtaiset raportit jäsenjärjestöjen toiminnan tunnettuudesta, palvelujen käytöstä, käytön
esteistä ja edellytyksistä, palvelutarpeista ja kunta-järjestöyhteistyöstä pilottikunnissa.
Lastensuojelujärjestöjen vertaisryhmätoiminnan palvelukartta.
Lastensuojelun järjestömessut Lapsen oikeuksien päivänä Perhetalo Heidekenillä Turussa.
Yhteistyötä kuntien, järjestöjen, seurakuntien, Perhetalo Heidekenin ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa jatkettiin erilaisissa työryhmissä, kokouksissa ja muissa tapaamisissa. Hanke osallistui Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin päihteitä käyttävän alle 18-vuotiaan nuoren hoitoketju-työryhmän Turun
mallin ja alueellisen mallin palvelujen päivitykseen ja seurantaan.
Jäsenjärjestöjä tuettiin palvelujen kirjaamisessa Palve -tietokantaan. Hanke esitteli jäsenjärjestöjen ehkäisevää lastensuojelutyötä ja palvelutiedon hakemista, Perhetalo Heidekenin varhaisen tuen palveluja
sekä kunta-järjestöyhteistyön hyviä käytäntöjä useissa eri tilaisuuksissa, joihin osallistui lasten ja nuorten
ja lapsiperheiden parissa toimivia ammattilaisia ja opiskelijoita.
Hanketiimi arvioi kehittämistoimintaansa CAF – itsearvioinnin ja Suunta – työkalun avulla. Ohjausryhmä
arvioi hankkeen kumppanuuksia ja resursseja. Hankkeen tuloksia arvioitiin myös Raha-automaattiyhdistyksen toimesta osana KASTE - järjestöhankkeiden arviointia.
Järjestö neuvotteli kevään aikana RAY:n ja Lastensuojelun Keskusliiton kanssa keskusliiton kehittämän ja
ylläpitämän PALVE – tietokannan siirrosta järjestölle alueelliseksi tietokannaksi osana mahdollista jatkohanketta. Asia tuli ajankohtaiseksi Lastensuojelun Keskusliiton luopuessa Lapsitiedon keskuksen kehittämishankkeesta, jossa PALVE -tietokantaa oli kehitetty. PALVE – tietokannan avulla on usean vuoden
ajan kehitetty jäsenjärjestöjen toimintojen ja palvelujen näkyväksi tekemistä ja markkinointia VarsinaisSuomen alueella.
Hankkeelle haettiin syyskuussa Raha-automaattiyhdistykseltä jatkorahoitusta. Joulukuussa julkaistun
RAY:n ennakkopäätöksen mukaan hanke saa rahoituksen vuosille 2012–2013 kehitettyjen toimintamalli-
9
en ja tulosten juurruttamiseen sekä Lastensuojelun Keskusliiton kehittämän PALVE – tietokannan siirtämiseen ja jatkokehittämiseen jäsenjärjestöjen ylläpitämäksi alueelliseksi toiminnaksi.
4.3 Murkkuneuvola -hanke 2011–2015
Murkkuneuvola -hanke sai Raha-automaattiyhdistykseltä rahoituksen vuosille 2011–2015. Vuodelle 2011
rahoituksen osuus oli 160 000 euroa. Hanke käynnistyi maaliskuun alussa, jolloin projektipäällikkö ja projektisihteeri aloittivat työt osa-aikaisesti. Kevään aikana hankkeeseen rekrytoitiin kaksi koordinaattoria,
joiden työsuhteet alkoivat 9.5. Kesäkuun alusta alkaen hankkeen henkilöstöresurssina olivat kokopäiväiset projektipäällikkö ja kaksi koordinaattoria sekä osa-aikainen projektisihteeri (40 %).
Hankkeessa kehitetään uudenlaista varhaisen tuen toimintamallia, ”Linkki-toimintaa”, 12–18 -vuotiaiden
nuorten ja heidän vanhempiensa tukemiseen. Tarkoituksena on tarjota nuorille ja heidän vanhemmilleen
apua ja tukea murrosikään, nuoruuteen ja kasvatukseen liittyvissä haasteissa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja matalan kynnyksen periaatteella. Tavoitteena on nuoren psykososiaalisen kehityksen
tukeminen ja hyvinvoinnin edistäminen, vanhemmuuden tukeminen ja vanhempien omien voimavarojen
vahvistaminen sekä nuoren ja vanhemman keskinäisen suhteen tukeminen. Järjestöjen keskinäistä ja
kuntayhteistyötä pyritään hankkeen aikana tiivistämään siten, että toiminta näyttäytyy asiakkaalle yhtenä
palveluna vaikka mukana on eri toimijoita. Päämääränä on pysyvän muutoksen aikaansaaminen lasten,
nuorten ja heidän perheidensä ehkäisevien ja varhaisen tuen palveluiden järjestämisessä ja toimintatavoissa.
Linkki-toiminnan tukimuotoja nuorille ja vanhemmille ovat lyhytkestoinen keskusteluapu, puhelinneuvonta,
ryhmä- ja vertaistoiminta sekä tietoiskut ja teemaillat. Lisäksi hanke järjestää ammattilaisille varhaiseen
tukeen liittyvää koulutusta. Linkin palvelut ovat maksuttomia ja niihin hakeudutaan oma-aloitteisesti tai
ammattilaisen ohjaamana. Hankkeen toimipiste ”Linkki” sijaitsee Perhetalo Heidekenillä, josta jalkaudutaan viikoittain pilottikouluihin Raisiossa ja Salossa. Raision pilottikoulu on Vaisaaren koulu ja Salon pilottikoulut ovat Halikon Armfeltin koulu sekä Halikon lukio.
Hanke on tehnyt kirjalliset yhteistyösopimukset kolmen kunnan ja kahdeksan järjestön kanssa. Yhteistyökumppaneita ovat Turun, Raision ja Salon kaupungit sekä järjestöistä Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ
ry, KOTA – Lasten ja nuorten hyvinvointi ry, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri,
Raide ry, SPR:n Turun Nuorten turvatalo, Suomen Uusperheellisten Liitto ry, Turun ensi- ja turvakoti ry ja
Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry. Muita yhteistyökumppaneita ovat Turun Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus sekä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kasvatusasiain keskus.
Hankkeen ensimmäisen toimintavuoden painopistealueita olivat hankkeen organisoituminen, Linkkitoiminnan käynnistäminen, verkostoituminen, lähtötilanteen kartoitus ja tiedottaminen. Hankkeen kehittämistyön tueksi perustettiin ohjausryhmä, jossa on mukana edustajat hankkeeseen osallistuvista kunnista,
jäsenjärjestöistä ja muista yhteistyötahoista. Turussa hankkeen käytännön kehittämistyön tukena ja
ideariihenä toimii yhteistyöjärjestöjen ja seurakuntayhtymän edustajista koottu Linkki-rukkanen -työryhmä
ja pilottikouluissa koulujen oppilashuoltoryhmät.
Alkukesän aikana tarkistettiin hankesuunnitelma ja projektin painopistealueet sekä tuotettiin projektin
hallinnan ja seurannan tueksi Tekryn Suunta-työkalun mukainen logiikkakuva. Hankkeelle laadittiin myös
viestintäsuunnitelma ja alustava arviointisuunnitelma. Lisäksi tehtiin Projektin onnistumisen lähteet – kartoitus ja tarkistettiin hankkeen riskianalyysi.
Linkin toimipiste Perhetalo Heidekenillä saatiin valmiiksi ja avattiin elokuussa. Halikossa Armfeltin koululta
saatiin Linkki-toiminnan käyttöön oma huone, joka kalustettiin ja sisustettiin viihtyisäksi vastaanottotilaksi.
Hankkeen koordinaattoreista Kirsi Rostenin työpanos oli syksyn ajan yhden päivän viikossa Halikossa.
Vastaavasti toisen koordinaattorin, Anu Nurmen, työpanoksesta oli yksi päivä viikossa Raisiossa. Koordinaattorin käytössä oli Vaisaaren koulussa tarvittaessa terveydenhoitajan huone.
Hankkeen yhteistyökumppaneita ja sidosryhmiä tavattiin tiiviisti koko vuoden ajan. Yhteisissä palavereissa ja työryhmissä kartoitettiin lähtötilannetta ja suunniteltiin tulevaa yhteistyötä ja toiminnan käynnistämistä. Yhteistyöpalavereja pidettiin vuoden aikana kaikkiaan 83. Kesäkuussa pidettiin myös verkostokonsultin vetämä Tulevaisuuden muistelu – verstas, johon osallistuivat eri yhteistyökumppaneiden edustajat.
Osana alkukartoitusta Turun Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskukselle annettiin toimeksiannoksi koota raportti
nuorten hyvinvointiin ja vanhemmuuteen liittyvistä tutkimuksista, hankkeista, projekteista ja mittaristosta.
Raportti valmistuu alkuvuoden 2012 aikana.
10
Linkki-toiminnan aloitusseminaari toteutettiin yhteistyössä Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen
kanssa 5.10. Turun yliopistolla. Seminaari oli avoin nuorten ja perheiden kanssa työskenteleville kuntien
ja järjestöjen ammattilaisille, joita oli paikalla 45. Ammattilaisille ja yhteistyökumppaneille Murkkuneuvolahanketta ja Linkki-toimintaa esiteltiin kaikkiaan yhdeksässä tilaisuudessa. Syksyn aikana Linkin toimintaan kävi tutustumassa n. 450 ammattilaista ja opiskelijaa. Ajankohtaisista asioista tiedotettiin Linkin
kuukausitiedotteessa, joka lähetettiin sähköisesti yhteistyökuntien nuorten ja perheiden parissa toimiville
ammattilaisille. Lisäksi toiminnasta tiedotettiin järjestön nettisivuilla ja Facebookissa, jonne Linkille luotiin
oma profiili.
Linkki-toiminnasta tuotettiin alkusyksystä yleisesite, jota jaettiin laajasti nuorten ja vanhempien kanssa
työskenteleville ammattilaisille yhteistyökunnissa ja eri tilaisuuksissa suoraan vanhemmille. Toimintaa
markkinoitiin vanhemmille Raisiossa ja Halikossa pilottikoulujen vanhempainilloissa (5), Turussa Kasvamme yhdessä -hankkeen vanhempainilloissa (7) ja seurakunnan rippikoululaisten vanhempainilloissa
(2). Toiminnan käynnistymisestä tiedotettiin myös pilottikoulujen lukuvuositiedotteissa, nettisivuilla ja sähköisen Wilma-järjestelmän kautta.
Nuorille toimintaa markkinoitiin mm. Turussa lukion 1-luokkalaisille suunnatussa Lucky Lukio tapahtumassa, pilottikoulujen ilmoitustauluilla, tukioppilaiden kautta ja koululaisryhmien vierailukäynneillä,
joiden aikana kaikkiaan n. 160 oppilasta kävi tutustumassa toimintaan. Raisiossa oppilaita tiedotettiin
myös Vaisaaren koulun Murkkumetsässä pidetyssä Linkki-Parkissa, jota toteutettiin tiistaisin ruokavälituntien ajan. Linkki-Parkissa tehtiin lisäksi oppilaille ”Nuorten ääni Vaisaaresta” -kartoitusta ja jaettiin nuoruuteen liittyvää materiaalia.
Nuorten vanhemmille järjestettiin syksyn aikana kaksi maksutonta luentotilaisuutta. 5.10. pidettiin ”Eväitä
vanhemmuuteen” luentotilaisuus, jossa oli mukana 25 osallistujaa ja 3.11. ”Ajankohtaista huumeista” tietoisku, johon osallistui 19 vanhempaa. Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry toteutti syksyn aikana
Linkin tiloissa Vanhempien eron ABC-illan ja 10.10.–12.12. Hyvä ero -ryhmän, jossa oli mukana viisi vanhempaa.
Hanke järjesti 1.-2.12. Vetskari-ohjaaja -koulutuksen, joka antaa valmiuksia nuorten eroryhmien ohjaamiseen ja yksilölliseen tukemiseen vanhempien eron jälkeen. Koulutukseen osallistujat koottiin hankkeen
yhteistyökumppaneiden ammattilaisista. Raisiosta mukana oli kolme kunnan ja yksi seurakunnan työntekijä, Halikosta kaksi kunnan työntekijää ja Turusta yksi kunnan ja kaksi seurakunnan työntekijää. Järjestöistä koulutukseen osallistui 10 työntekijää. Koulutuksen toteutti Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ry.
Asiakastyö
Neuvontaa, tukea ja ohjausta annettiin syksyn aikana puhelimitse, sähköpostitse ja henkilökohtaisissa
tapaamisissa. Koordinaattorit olivat arkipäivisin tavoitettavissa puhelimitse ja sähköpostitse pääsääntöisesti klo 8-16 välillä. Keskusteluapua annettiin syksyn aikana pilottikouluilla ja Perhetalo Heidekenillä
sekä ajanvarauksella että ilman ajanvarausta. Perhetalo Heidekenillä toteutettiin syksyn ajan avointa
vastaanottotoimintaa torstaisin Avoimessa Linkissä järjestöjen ja seurakunnan yhteistyönä. Vanhempia
kävi Avoimessa Linkissä vaihtelevasti, nuoria ei saatu tavoitettua. Nuorille tuotetaan oma esite vuoden
2012 alussa, jolloin markkinointia saadaan tehostettua.
Linkki-toimintaan tuli yhteydenottoja syys-joulukuussa kaikkiaan 71 (taulukko 1). Eniten yhteydenottoja
(33) tuli syksyn aikana Salosta. Turusta yhteydenottoja oli 27 ja Raisiosta yhdeksän. Muista kunnista
otettiin yhteyttä koordinaattoreihin kaksi kertaa.
Taulukko 1. Yhteydenotot syys-joulukuussa 2011
Kunta
Kpl
Salo
33
Turku
27
Raisio
9
Muu
2
Yhteensä
71
11
Suurin osa yhteydenottajista (48) oli vanhempia. Ammattilaiset olivat yhteydessä koordinaattoreihin 17
kertaa ja nuoret 15 kertaa. (taulukko 2)
Taulukko 2. Yhteydenottaja
Yhteydenottaja
Vanhempi
Ammattilainen
Nuori
Kpl
48
17
15
Suurin osa yhteydenotoista tapahtui puhelimitse (33). Henkilökohtaisia tapaamisia oli yhteensä 30, joissa
tavattiin joko vanhempaa tai nuorta yksinään tai vanhempaa/vanhempia yhdessä nuoren kanssa. Sähköpostitse koordinaattoreihin oltiin yhteydessä 12 kertaa. (taulukko 3)
Taulukko 3. Yhteydenottotapa
Yhteydenottotapa
Puhelu
Tapaaminen
Sähköposti
Kpl
33
30
12
Syitä yhteydenottoon olivat esimerkiksi ristiriidat nuoren ja vanhemman välillä, nuoren ongelmat kaverisuhteissa tai koulunkäynnissä, nuoren kapinointi tai piittaamattomuus kodin säännöistä ja huoli nuoren
voinnista tai mielialasta. Myös vanhemman tukeminen kasvatusasioissa, vanhemman väsymys ja oma
jaksaminen tai huoli perhetilanteesta ovat olleet yleisiä aiheita.
5. VIESTINTÄ
Järjestön viestinnällä edistettiin perustoiminnan ja kehittämishankkeiden toiminnan tunnettavuutta.
Toimintaa tehtiin tunnetuksi www.vslapset.fi nettisivujen, sähköpostien, esitteiden, raporttien, mediatiedotteiden ja sosiaalisen median avulla.
Järjestön ajankohtaisista asioista kertova Uutiskirje julkaistiin vuoden aikana neljä kertaa. Uutiskirjeellä
informoitiin jäsenjärjestöjä, julkisen sektorin toimijoita sekä yhteistyökumppaneita järjestön ja sen hankkeiden ajankohtaisesta toiminnasta. Järjestön hallituksen kokousten esityslistat (8 kpl) ja pöytäkirjat (8
kpl) lähetettiin lisäksi sähköpostitse kaikille jäsenjärjestöille. Nämä asiakirjat korvasivat aiempien vuosien
tapaan perinteisen jäsenkirjeen.
Järjestöjen kehittämishankkeet julkaisivat omat hanketiedotteensa, joiden avulla informoitiin järjestöjä ja
kuntia hankkeisiin liittyvistä ajankohtaisista asioista.
Järjestön perustoiminnasta laadittiin englanninkielinen järjestöesite ja päivitettiin järjestöjen nettisivuja.
Nettisivuille suunniteltiin hallituksen käyttöön suljetut sivut, jotka tullaan avaamaan huhtikuussa 2012.
Hallituksen sivuille tullaan tallentamaan hallituksen kokousasiakirjat ja dokumentit.
6. HALLINTO JA TALOUS
6.1. Luottamuselimet, johtaminen
Hallitus kokoontui vuoden aikana kahdeksan kertaa. Hallituksen puheenjohtajana toimi Maija Perho ja
varapuheenjohtajana Elina Heikkilä. Hallituksen tukena työskenteli työvaliokunta, joka kokoontui kuusi
kertaa, näistä neljä kokousta pidettiin sähköpostikokouksena. Työvaliokuntaan kuului hallituksen puheen-
12
johtaja, varapuheenjohtaja ja hallituksen valitsemana jäsenenä Anja Tolonen. Esittelijänä toimi toiminnanjohtaja Eija Heimo.
Kevätkokous pidettiin 16.5.2011. Kevätkokouksessa oli läsnä kokousedustajat yhdeksästä eri
jäsenjärjestöstä ja lisäksi neljä muuta osallistujaa. Kevätkokouksessa hyväksyttiin tilinpäätös ja
vuosikertomus vuodelta 2010. Sääntömääräinen syyskokous pidettiin 29.11.2011, siihen osallistui
edustajia 14 eri jäsenjärjestöstä. Syyskokouksessa hyväksyttiin toimintakertomus ja talousarvio vuodelle
2012 ja valittiin kolme uutta jäsentä hallitukseen erovuoroisten tilalle.
Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry oli vuonna 2011 jäsenenä tai osakkaana seuraavissa
yhteisöissä:
Lastensuojelun Keskusliitto
Sosiaalialan Työnantajat ry
Kiinteistöosakeyhtiö Heideken. Hallituksen varsinaisina jäseninä olivat Eija Heimo (vpj.), Hannele
Suomi ja Pekka Larkela ja varajäseninä Elina Heikkilä, Anja Tolonen ja Jari Lehtinen. Kiinteistöosakeyhtiön hallitus kokoontui kolme kertaa vuoden aikana.
Sosiaalialan osaamiskeskus Ab Vasso Oy
Jäsenyys järjestössä
Järjestön jäsenenä voi olla rekisteröity yhdistys, säätiö tai yhteisö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia Varsinais-Suomessa. Vuoden 2011 lopussa järjestössä oli 28 jäsentä. Uutena
jäsenenä järjestöön liittyi vuoden alussa Folkhälsans Förbund rf.
Järjestön jäsenet on lueteltu liitteessä 1.
6.2. Talous
Vuonna 2011 järjestön tuloslaskelman ylijäämä oli 6065 euroa. Suurin toiminnan rahoittaja oli RAY, sen
osuus järjestön tuotoista oli kaikkiaan 79,7 %. Järjestön perustoimintaan saatiin RAY:n kohdennettua
toiminta-avustusta 73 000 euroa. Siihen haettiin 27 000 euron korotusta, mutta sitä ei myönnetty. Vuonna 2011 projektien toimintaan käytettiin kaikkiaan 289 548 euroa.
6,4 %
13,9 %
16,1 %
RAY-kohdennettu
toiminta-avustus
RAY-projektirahoitus
Vuokratuotot
63,6 %
Muut tuotot
Kuvio 1. Järjestön rahoituslähteet vuonna 2011.
13
Taulukko 4. Järjestön tuotot vuosina 2011 ja 2010.
Tuotot
2011
RAY –kohdennettu toiminta-avustus
RAY-yleisavustus
RAY -projektit
Muu yleisavustus (Turku)
Muut tuotot (tilavuokrat, ym)
Muut tuotot
Varainhankinta
Kulukorvaukset (TUEXI-hanke)
Palkkatuki
Tuotot yhteensä
2010
73 000
289 548
2 000
63 376
2 825
24 107
455 043
72 000
307 222
52 380
7 325
2 540
14 203
19 966
475 636
Taulukko 5. Järjestön kulut vuosina 2011 ja 2010.
Kulut
Henkilöstökulut
Toimintakulut, tiedotus, tutkimus
Hallinto- ja toimistokulut
Tilakustannukset (varsin.toiminta)
Muut kulut (hoitovastikkeet, korot)
Muut kulut (hankinnat)
Kulut yhteensä
Tilikauden yli-/alijäämä
2011
302 156
40 104
17 683
22 587
48 886
17 559
448 977
+ 6 065
2010
313 682
89 934
15 208
18 205
42 228
2 202
475 584
+ 52
Turun kaupunki myönsi järjestölle toiminta-avustusta 2000 € yhdistyksille jaettavasta toimintaavustusmäärärahasta. Määräraha mahdollisti osaltaan perustoiminnan tuen yhteistyöhankkeiden kehittämiselle.
Hallitukselle raportoitiin säännöllisesti järjestön taloudesta kuukausittaisten kuluraporttien ja neljännesvuosittaisten tuloslaskelmien avulla. Hallitukselle raportoitiin säännöllisesti kokous- ja koulutustilojen käyttöasteesta ja vuokratuotoista.
Järjestön Alueellinen Nuorten Tukihenkilötoiminta TUEXI – hanke päättyi 31.5.2011. RAY:n myöntämästä
rahoitusosuudesta jäi käyttämättä 14 847 euroa. Jo nostettu avustusosuus 4 847 euroa siirrettiin Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirille tukihenkilötoimintaan Sosiaali- ja terveysministeriön
antaman päätöksen mukaisesti. Jo myönnetyn, nostamattoman avustusosuuden Raha-automaattiyhdistys siirsi suoraan Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirille.
6.3. Varainhankinta, sijoitus- ja rahoitustoiminta
Varainhankinnalla sekä sijoitus- ja rahoitustoiminnalla katettiin järjestön hallinnon ja perustoiminnan kuluja yhteensä 12 002 €, mitä osuutta toiminnasta RAY:n kohdennettu toiminta-avustus ei riittänyt kattamaan.
Vuonna 2011 järjestön varainhankinta muodostui pääosin jäsenmaksutuloista, jotka olivat yhteensä 2240
€. Jäsenmaksun suuruus oli 100 € niiltä jäsenjärjestöiltä, joilla oli palkattua henkilökuntaa ja 60 € niiltä
järjestöiltä, jotka toimivat puhtaasti vapaaehtoisvoimin. Jäsenjärjestöistä vapaaehtoisvoimin toimi seitsemän järjestöä. Palkattua henkilökuntaa oli 21 jäsenjärjestöllä. Jäsenmaksu säilyi ennallaan edelliseen
vuoteen verrattuna.
14
Osana rahoitustoimintaa järjestö vuokrasi toimitiloja jäsenjärjestöille sekä kokous- ja ryhmätiloja myös
muille tahoille perusjärjestötyön, hallinnon, lainanhoitokulujen ja kiinteistön hoitoon liittyvien kulujen kattamiseksi. Vuonna 2011 järjestön vuokralaisina oli Perhetalo Heidekenillä kaikkiaan seitsemän järjestöä.
Lastensuojelun Keskusliiton vuokrasopimus päättyi 31.5.2011.
Tilavuokrista ja muista tukipalveluista saadut tulot kasvoivat kaikkiaan 21 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvu johtui pääasiassa kokous- ja koulutustilojen vuokratuotoista, jotka kaksinkertaistuivat onnistuneen markkinoinnin johdosta.
Sekä järjestöille vuokrattavien toimistotilojen neliövuokraa että kokous- ja ryhmätilojen vuokria jouduttiin
vuoden alusta korottamaan. Korotus perustui siihen, että Kiinteistöosakeyhtiö Heideken nosti Perhetalo
Heidekenin hoitovastiketta 0,80 €/m²/kk energiakustannusten nousun vuoksi. Toimistotilojen vuokrankorotus vastasi hoitovastikkeen korotusta. Vuonna 2011 toimistotilavuokra oli jäsenjärjestöille 16,10
euroa/m²/kk, mikä sisälsi tilavuokran ja sähkön lisäksi keskitetyt tukipalvelut perhetalolla.
6.4. Perhetalo Heidekenin kiinteistö
Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n omistuksessa on 54,29 % Perhetalo Heidekenin kiinteistön
osakkeista ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry:llä 45,71%. Osakkeenomistajat perustivat joulukuussa 2007 Kiinteistöosakeyhtiö Heidekenin, joka omistaa ja hallitsee Perhetalo
Heidekenin kiinteistöä. Perhetalo Heidekenin isännöinnistä vastaa Varsinais-Suomen Isännöintitalo Oy.
Järjestö osallistui Kiinteistöosakeyhtiö Heidekenin hallitustyöskentelyyn. Kiinteistöosakeyhtiön hallitus
kokoontui vuoden aikana kolme ja yhtiökokous kaksi kertaa.
Järjestö otti lainaa Perhetalo Heidekenin kiinteistön ja tontin ostoa varten yhteensä 285 000 € loppuvuodesta 2007 ja alkuvuodesta 2008. Laina-aika on 20 vuotta. Osa lainasta (220 000 €) otettiin kiinteäkorkoisena lainana ja osa (65 000 €) sidottiin markkinakorkoiseen 12 kk:n euriboriin.
Vuoden 2011 lopussa rahalaitoslainaa oli jäljellä yhteensä 236 744 €.
Järjestö haki maaliskuussa yhdessä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin kanssa
RAY:n investointirahoitusta vuodelle 2012 uusien lämmönsiirtimien hankintaan ja puurakennuksen peltikaton uusintaan. Joulukuussa saadun RAY:n ennakkopäätöksen mukaan järjestö on saamassa investointirahoitusta 15 000 € vuodelle 2012 ja 4000 € vuodelle 2013, joka on 70 % järjestölle kohdistuvista
kokonaiskustannuksista.
6.5. Henkilöstö
Vuoden 2011 aikana järjestössä työskenteli keskimäärin seitsemän kokopäiväisessä työsopimussuhteessa olevaa työntekijää ja kaksi osa-aikaista työntekijää työllistämistuella. Yhdessä enemmän – hankkeessa toimi lisäksi kaksi työelämävalmennettavaa, toinen tammi-maaliskuussa ja toinen touko-kesäkuussa.
Projektityöntekijöiden ja työllistettävien työsuhteet olivat määräaikaisia. Toimistosihteerin työtehtävät jakautuivat perusjärjestötyön, Yhdessä enemmän -hankkeen sekä TUEXI – hankkeen ja Murkkuneuvola –
hankkeen kesken.
Työehtosopimuksen mukaiset yleiskorotukset 1,2 % maksettiin henkilökunnalle 1.5.2011 alkaen. Paikallisesti sovittava erä 0,8 % jaettiin yhdelle työntekijälle.
Kehittämiskeskustelut käytiin työntekijöiden kanssa keväällä ja syksyllä. Viikoittaisissa työkokouksissa
käytiin läpi ajankohtaisia asioita ja päivitettiin työsuunnitelmia. Koko henkilökuntaa koskevat viikkopalaverit pidettiin maanantaisin, yhteensä 33 kertaa. Henkilöstö kehitti itseään aktiivisesti osallistumalla alaa
koskevaan koulutukseen. Henkilökunnan kehittämispäivät pidettiin maaliskuussa ja lokakuussa ja Tykypäivät toukokuussa ja marraskuussa. Osana työhyvinvointia henkilökunnalle jaettiin kulttuuri/ liikuntasetelit.
Henkilöstön vaihtuvuus oli vuoden aikana suurta. Päättyneen TUEXI -hankkeen kaksi koordinaattoria
siirtyi vuoden alusta Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin työntekijöiksi siirtosopimuksen mukaisesti. Uuteen Murkkuneuvola-hankkeeseen palkattiin koordinaattorit toukokuun alusta.
15
Yhdessä enemmän – hankkeen suunnittelija oli vanhempain- ja hoitovapaalla ja hänen sijaisensa vaihtuivat vuoden aikana kolme kertaa. Yhdessä enemmän – hankkeen viimeisen toimintavuoden päättyessä
päättyivät myös hankkeen koordinaattorin ja suunnittelijan työsuhteet 30.11.2011.
Työtyytyväisyyskyselyä ei toteutettu suunnitelmien mukaisesti vuoden aikana. Työsuhteiden päättyessä
työntekijät täyttivät lomakkeen, jossa antoivat palautetta työstään, työyhteisön ilmapiiristä, yhteistyöstä ja
johtamisesta. Annetun palautteen mukaan työntekijät olivat tyytyväisiä järjestön työilmapiirin, sisäiseen
yhteistyöhön ja esimiestyöskentelyyn.
Henkilöstöä koskevat tunnusluvut kerrotaan tarkemmin henkilöstötilinpäätöksessä (Liite 3).
7. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT, LÄHIAJAN RISKIT JA EPÄVARMUUDET
Järjestön toiminnassa merkittävimpiä riskejä ovat edellisten vuosien tapaan Perhetalon kiinteistön lainojen hoitoon, toimitilojen vuokraustoimintaan sekä hallinnon ja perustoiminnan rahoitukseen liittyvät riskit.
Järjestön yleisavustus muuttui vuoden alusta kohdennetuksi toiminta-avustukseksi. Muutoksen yhteydessä haettiin perustoimintaan sen kipeästi tarvitsemaa korotusta RAY:ltä. Toiminnan rahoitus jäi kuitenkin
ennalleen. Korotusta aiempaan oli 1000 €/vuosi, millä ei ollut merkitystä kokonaisbudjetin kannalta. Vuositasolla RAY:ltä saatu kohdennettu toiminta-avustus ei riitä kattamaan järjestön hallinnon, perustoiminnan ja toiminnanjohtajan palkkauksen kuluja kokonaisuudessaan.
Hallinnon ja perustoiminnan budjetti on vuoden 2012 talousarviossa edelleen tiukka eikä se salli mitään
odottamattomia lisäkustannuksia. Sama trendi tulee olemaan myös seuraavien lähivuosien talousarvioissa. Siirtyminen II kalleusluokasta I kalleusluokkaan vuoden 2013 alusta vaikuttaa järjestön palkkakustannusten nousuun, mikä taas vaikuttaa hallinnon ja perustoiminnan rahoitusosuuden vähenemiseen. Sijoitus- ja rahoitustoiminnasta saaduilla vuokratuotoilla täytyy pystyä entistä enemmän kattamaan niitä kuluja, joita ei kohdennetulla toiminta-avustuksella pystytä kattamaan.
Perhetalo Heidekenin ostosta syntyneet lainanhoitokulut, vuositasolla n. 25 000 euroa, rasittavat järjestön
budjettia. Lainanhoitokulut ovat seuraavien viiden vuoden aikana kuitenkin hyvin ennustettavissa, johtuen
siitä, että suurin osa lainasta on sidottu kiinteään korkoon. Vuoden 2011 aikana perhetalon investointilainan kulut olivat yhteensä 24 685 euroa, tästä lainan lyhennyksen osuus oli 14 252 euroa ja korkokulujen
osuus 10 433 euroa.
Kokous- ja ryhmätiloista saadut vuokratuotot kasvoivat vuoden aikana huomattavasti suhteessa aiempaan toimintaan, mikä omalta osaltaan helpotti rahoitustilannetta. Positiiviseen tulokseen vaikutti merkittävästi se, että järjestön tiloissa toteutettiin kolme kuukautta kestävä työvoimakoulutus. Lisäksi kokous- ja
ryhmätilojen käyttöasteessa tapahtui yleisemminkin positiivista muutosta tehostuneen markkinoinnin tuloksena. Kokous- ja ryhmätilojen vuokratuottojen odotetaan tulevina vuosina pysyvän vuoden 2011 tasolla.
Epävarmuus hallinnon ja perustoiminnan rahoituksen riittävyydestä varjostaa edelleen toiminnan menestyksellistä hoitamista ja kehittämistä. Järjestön toiminnan sisältö ja laajuus edellyttäisi kokopäiväisen
toimisto/järjestösihteerin palkkausta. Tähän ei kuitenkaan nykyisellä rahoituksella ole mahdollisuutta.
Toimistosihteerin työ kattaa vain 30 % kokopäiväisestä työstä, mikä tarkoittaa sitä, että toiminnanjohtajan
työpanosta joudutaan kohdistamaan hallinnollisiin töihin, ja se aika on poissa toiminnan laadullisesta kehittämisestä.
16
LIITE 1
JÄSENJÄRJESTÖT, HENKILÖKUNTA, HALLITUS, TYÖRYHMÄT JA TOIMIKUNNAT
Jäsenjärjestöt vuoden 2011 lopussa (28 jäsenjärjestöä)
Auralan Kerhokeskus ry
Folkhälsans Förbund r.f. (24.1.2011 alkaen)
Erityishuoltojärjestöjen Liitto EHJÄ ry
SOS-Lapsikylä ry
Kataja ry
KOTA –Lasten ja nuorten hyvinvointi ry
Lounais-Suomen Mielenterveysseura ry, Turun Kriisikeskus
Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry
Nuoriso-, perhetuki ja tiedotusyhdistys Raide ry
Nuorten Ystävät
Omaiset mielenterveystyön tukena, Lounais-Suomen yhdistys ry
Operaatio Toivo ry
Pelastakaa Lapset
Perhekuntoutuskeskus Lauste ry
Sateenkaari Koto ry
Suomen Punainen Risti, Turun Nuorten turvatalo
Suomen Uusperheellisten Liitto ry
Turun ensi- ja turvakoti ry
Turun Kaupunkilähetys ry
Turun Lastenhuoltotyöntekijät ry
Turun Lazarus-palvelu ry
Turun NMKY ry, Sosiaali- ja kasvatustoiminta
Turun seudun elatusvelvolliset ry
Turun Seudun Yksinhuoltajat ry
Varsinais-Suomen Perheterapiayhdistys ry
Varsinais-Suomen Sijoituslasten vanhemmat ry
Yhteiset Lapsemme – All our children ry
Hallitus vuonna 2011
Puheenjohtaja
Maija Perho, ohjelmajohtaja
Jäsenet
Heikkilä Elina, KOTA-Lasten ja nuorten hyvinvointi ry, varapuheenjohtaja
varajäsen, Haataja-Nurminen Raija, MLL:n Varsinais-Suomen piiri ry
Ketonen Jussi, Perhekuntoutuskeskus Lauste ry
varajäsen, Kiesiläinen Kari, SOS-Lapsikylä ry
Koskinen Samuli, Omaiset mielenterveystyön tukena, Lounais-Suomen yhdistys ry
varajäsen, Jäntti Maija, Turun ensi- ja turvakoti ry
Lehtinen Jari, Suomen Uusperheellisten Liitto ry
varajäsen, Kirsi Broström, Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry
Luoto Sami, Pelastakaa Lapset ry
varajäsen, Lahdenkauppi Ilpo, Turun NMKY ry
Tolonen Anja, SPR:n Turun Nuorten turvatalo
varajäsen, Harri Lepistö, Turun seudun elatusvelvolliset ry
Heimo Eija, toiminnanjohtaja, hallituksen sihteeri
Syrjänen Johanna, projektipäällikkö, Murkkuneuvola-hanke
Työvaliokunta
Perho Maija, puheenjohtaja
Heikkilä Elina, KOTA-Lasten ja nuorten hyvinvointi ry
Tolonen Anja, SPR.n Turun Nuorten turvatalo
Heimo Eija, toiminnanjohtaja
17
Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n henkilökunta
Eloranta Eeva-Johanna, suunnittelija (31.5.2011 asti)
Korpinen Marita, kokous-/aulaemäntä (7.2.2011 alkaen)
Heimo Eija, toiminnanjohtaja
Kilpeläinen Suvi-Kaisa, suunnittelija, Yhdessä enemmän (3.8.-30.11.2011)
Kivelä Suvi, suunnittelija (vanhempain- ja hoitovapaalla)
Nurmi Anu (9.5.2011 alkaen)
Nyström Kirsi, kokous-/aulaemäntä (12.12.2011 asti)
Rosten Kirsi, koordinaattori (9.5.2011 alkaen)
Smiley Soile, toimistosihteeri/projektisihteeri
Suonpää Vuokko, koordinaattori, Yhdessä enemmän-hanke 2009–2011 –hanke (30.11.2011 asti)
Suvanto Nina, suunnittelija (2.5.–20.7.2011)
Syrjänen Johanna, projektipäällikkö, Murkkuneuvola-hanke
Tihinen Rita, kokous-/aulaemäntä (1.12.2011 alkaen)
Yhdessä enemmän – hankkeen ohjausryhmä
Elo-Kuru, Hannele Raision kaupunki
Eloranta Eeva-Johanna, suunnittelija, Yhdessä enemmän -hanke (31.5.2011 asti)
Haataja-Nurminen Raija, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry
Heimo Eija, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry, puheenjohtaja
Koskinen Samuli, Omaiset mielenterveystyön tukena, Lounais-Suomen yhdistys ry
Lagström Hanna, Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus
Lehtiranta Tiina, Turun AMK
Orvasto Reima, Lastensuojelun Keskusliitto
Ouramo Vuokko, Turku (varajäsen Virpi Poskiparta)
Suonpää Vuokko, koordinaattori, Yhdessä enemmän – hanke
Ylä-Herranen Tiina, Lounais-Suomen Remontti – hanke (varahenkilö Lyyra Virpi)
Yhdessä enemmän - hankkeen projektiryhmä
Eloranta Eeva-Johanna, Yhdessä enemmän -hanke (31.5.2011 asti)
Kilpeläinen Suvi-Kaisa (3.8.–31.11.2011)
Kivelä Suvi, Yhdessä enemmän -hanke (vanhempainvapaa, hoitovapaa 31.12.2011 asti)
Suonpää Vuokko, Yhdessä enemmän -hanke
Suvanto Nina, Yhdessä enemmän-hanke (2.5.–30.6.2011)
Yhdessä enemmän – hankkeen yhteistyöryhmä:
Lastensuojelujärjestöjen ja seurakuntien ylikunnallinen toimialaryhmä:
Masku-Mynämäki-Nousiainen (jäsenjärjestön edustajat)
Kallio Karoliina, SPR, Turun Nuorten turvatalo
Koskinen Samuli, Omaiset mielenterveystyön tukena, Lounais-Suomen yhdistys ry
Laaksonen Tuula, Srk
Lohtander Monica, Srk
Rippstein Katja, MLL:n Varsinais-Suomen piiri ry ja Mynämäen paikallisyhdistys
Sinkkonen Sirkka, Srk
Suonpää Vuokko, Yhdessä enemmän -hanke
Tolonen Anja, SPR Turun Nuorten turvatalo
Yhdessä enemmän – hankkeen työryhmä:
Lastensuojelujärjestöjen ja seurakunnan alatyöryhmä:
Raisio (jäsenjärjestöjen edustajat)
Eloranta Eeva-Johanna, Yhdessä enemmän –hanke (31.5.2011 asti)
Kallio Karoliina, SPR, Turun Nuorten turvatalo
Kari Karanko, Turun seudun elatusvelvolliset
Koskinen Samuli, Omaisen mielenterveystyön tukena, Lounais-Suomen yhdistys ry
Laitakari Pipsa, MLL:n Varsinais-Suomen piiri ry
Mäntylä Tytti, MLL:n Raision paikallisyhdistys
Suonpää Vuokko, Yhdessä enemmän -hanke
Tolonen Anja, SPR Turun Nuorten turvatalo
Murkkuneuvola -hankkeen ohjausryhmä:
Haapanen Mari, Salon kaupunki
Heikkilä Elina, KOTA - Lasten ja nuorten hyvinvointi ry
Kallio Hannele, Turun kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi
Karppinen Tiina, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä
Kiviluoma Tea, Turun kaupunki, kasvatus- ja opetustoimi
Larkela Pekka, Suomen Uusperheellisten Liitto ry
Lehtomäki Sanna-Tuulia, Raision kaupunki (varajäsen: Elo-Kuru Hannele)
Nurmi Anu, Murkkuneuvola -hanke
18
Rippstein Katja, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry
Rosten Kirsi, Murkkuneuvola -hanke
Syrjänen Johanna, Murkkuneuvola -hanke
Tolonen Anja, SPR Turun Nuorten turvatalo, pj.
af Ursin Piia, Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus (varajäsen: Lagström Hanna)
Murkkuneuvola -hankkeen työryhmä Linkki-rukkanen:
Aarnio Henna, Turun ensi- ja turvakoti ry
Haataja-Nurminen Raija, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry
Hallbäck-Vainikka Teija, Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry
Heikkilä Elina, KOTA - Lasten ja nuorten hyvinvointi ry
Härkönen Pekka, Turun ensi- ja turvakoti ry
Kallio Karoliina, SPR Turun nuorten turvatalo
Karppinen Tiina, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä
Laitakari Pipsa, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry
Lehtonen Anna, Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry
Nurmi Anu, Murkkuneuvola -hanke
Paajolahti-Halme Marjukka, Salon Seudun Uusperheelliset ry
Rippstein Katja, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry
Rosten Kirsi, Murkkuneuvola -hanke
Syrjänen Johanna, Murkkuneuvola -hanke
Tamminen Katja, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry
Tommila Aija, Raide ry
Kiinteistöosakeyhtiö Heideken Oy:n hallitus
Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n edustajat:
Heimo Eija, toiminnanjohtaja, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry
varajäsen Elina Heikkilä
Suomi Hannele, Turun ensi- ja turvakoti ry
varajäsen Anja Tolonen, SPR Turun Nuorten turvatalo
Pekka Larkela, Suomen Uusperheellisten Liitto
varajäsen Jari Lehtinen, Suomen Uusperheellisten Liitto
MLL:n Varsinais-Suomen piiri ry:n edustajat:
Raija Haataja-Nurminen, toiminnanjohtaja, MLL:n Varsinais-Suomen piiri ry
varajäsen Jenny Oldenburg-Tiitto
Taina Salmi, varajäsen Juha Alikoivisto
Perhetalo Heidekenin johtoryhmä
Haataja-Nurminen Raija, MLL:n Varsinais-Suomen piiri ry
Heimo Eija, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry
Perhetalo Heidekenin viestintätyöryhmä
Haataja-Nurminen Raija, MLL:n Varsinais-Suomen piiri ry
Heikkilä Elina, KOTA – Lasten ja nuorten hyvinvointi ry
Heimo Eija, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry
Koivunen Ulla, MLL:n Varsinais-Suomen piiri ry
Smiley Soile, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry
Perhetalo Heidekenin talokokous
Heimo Eija, puheenjohtaja, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry
Talossa toimivat työntekijät
19
LIITE 2
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadinta
Järjestöjä koskevat kirjaukset Raision hyvinvointisuunnitelmissa:
Taulukko ja kuvaus jäsenjärjestöjen toimijoista ja palveluista ehkäisevän työn osalta.
Suunnitelman nykytilan analyysi -osiossa huomioitu järjestöjen toiminta ja näkemykset.
Toimenpidekirjauksissa on maininnat järjestöjen palveluista, mm. perhevalmennus, perhekeskustoiminnan
kehittäminen, vanhempien vertaisryhmä- ja ryhmätoiminta, yhteistyö kouluympäristössä nuoriso- ja sivistystoimen kanssa.
Toimenpidekirjaukset perhevalmennuksen ja vertaisryhmätoiminnan kehittämisestä, palvelujen yhteen sovittamisesta ja ylläpitämisestä yhteistyössä Raision eri hallintokuntien kanssa.
Järjestöjä koskevat kirjaukset Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten hyvinvointisuunnitelmissa:
Mahdollisuus MLL:n lastenhoitotoimintaan kaikissa kolmessa kunnassa.
Kunnan verkkosivuille luodaan lastensuojelujärjestöille oma linkki, jonne kootaan tieto järjestöjen palveluista
ja toiminnoista.
Vapaaehtoistoiminnan kehittämistä varten perustetaan alueellinen yhteistyöryhmä yhdessä kunnan, järjestöjen ja seurakunnan kanssa.
Järjestöt ovat mukana tuottamassa tukihenkilötoimintaa ehkäisevänä tukena yhtenäisen perusopetuksen
oppilaille.
Perhekeskustoiminnan kehittämiseksi laaditaan järjestöjen ja kuntien keskinäinen suunnitelma palvelutiedon
yhteen kokoamiseksi ja palveluohjauksen toteuttamiseksi.
Työryhmätyöskentely Turun kaupungin palvelujen kehittämisfoorumeissa:
järjestöt tuottivat yhdessä kaupungin toimijoiden kanssa lasten ja nuorten palveluihin, käytäntöihin ja yhteistyöhön toimenpide-ehdotuksia, jotka huomioitiin kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa.
Hyvinvointisuunnitelmien toimeenpanon ja toteutumisen seuranta ja arviointi:
Lastensuojelujärjestöjen edustajat nimettiin Raision kaupungin asiakasyhteistyöryhmään ja palvelurakennetyöryhmään. Ryhmät tulevat jatkossa seuraamaan ja arvioimaan hyvinvointisuunnitelman toteutumista.
Lastensuojelujärjestöjen edustaja nimetään Turun kaupungin hyvinvointijohtoryhmän alaiseen lasten ja nuorten alatyöryhmään.
Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten osalta kerättiin lastensuojelujärjestöjen palvelutietoja ryhmä- ja kerhotoiminnan kehittämiseksi, asiakaspolkujen määrittämiseksi ja yhteistyökäytäntöjen luomiseksi kuntayhtymän
alueella. Järjestöjen täydennyskoulutustarjonta kerättiin alueellisen täydennyskoulutuksen järjestämiseksi ko.
kunnan kanssa. Koulutusten toteutumista seurataan jatkossa.
Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten toimialaryhmässä sovittiin, että järjestöt osallistuvat perustettavaan ylikunnalliseen, palvelusektorit ylittävään työryhmään, joka määrittelee ehkäiseviä palveluja.
20
LIITE 3
HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS
Henkilöstön määrä
Vuoden 2011 aikana järjestössä työskenteli seitsemän (7) kokopäiväisessä työsopimussuhteessa olevaa
työntekijää ja kaksi (2) osa-aikaista työllistettyä (22 t/vk), jotka olivat oikeutettuja työllistämistuen korotettuun palkkatukeen. Järjestön projekteissa työskentelevien työntekijöiden työsuhteet olivat määräaikaisia.
Toimistosihteerin/projektisihteerin tehtävät jakautuivat Murkkuneuvola -hankkeen (40%), Yhdessä enemmän –hankkeen (30 %) ja perusjärjestötyön (30 %) kesken.
Henkilöstön ammattirakenne
Toiminnanjohtaja
1 projektipäällikkö (TUEXI-hankkeessa 31.5. asti ja Murkkuneuvola-hankkeessa 1.3.alkaen)
2 koordinaattoria, Murkkuneuvola-hanke, alkaen 1.5.2011
1 koordinaattori, Yhdessä enemmän – hanke, 30.11.2011 asti
1 suunnittelija, Yhdessä enemmän – hanke, 30.11.2011 asti
1 toimistosihteeri/projektisihteeri
2 osa-aikaista aula/kokousemäntää (palkkatuki)
Henkilöstön koulutustaso
Järjestön vakinaisista ja määräaikaisista työntekijöistä viidellä oli ylempi yliopistollinen tutkinto, yhdellä
alempi yliopistollinen tutkinto ja kahdella ammattikorkeakoulututkinto tai opistotason tutkinto.
Henkilöstön vaihtuvuus
Henkilöstön vaihtuvuus oli vuoden aikana suurta. Päättyneen TUEXI -hankkeen koordinaattorit siirtyivät
1.1.2011 alkaen Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin työntekijöiksi siirtosopimuksen
mukaisesti. Keväällä 2011 käynnistyneeseen Murkkuneuvola-hankkeeseen palkattiin koordinaattorit toukokuun alusta avoimella haulla. Yhdessä enemmän – hankkeen suunnittelija oli koko vuoden vanhempain- ja hoitovapaalla ja hänen sijaisensa vaihtuivat vuoden aikana kolme kertaa. Yhdessä enemmän –
hankkeen viimeisen toimintavuoden päättyessä päättyivät myös hankkeen koordinaattorin ja suunnittelijan työsuhteet 30.11.2011. Yhdessä enemmän hankkeessa työskenteli kevään aikana yksi yliopistoopintonsa päättänyt työntekijä työelämäharjoittelijana.
Henkilöstön ikä
Henkilöstön keski-ikä oli vuoden lopussa 44 vuotta, nuorimman ollessa 31 -vuotias ja vanhimman 61 vuotias.
Henkilöstön palveluksessa oloaika
Vuoden 2011 lopussa henkilöstön työsuhteet järjestöön olivat:
0-1 v.
5-8 v.
3 henkilöä
3 henkilöä
Henkilöstön kehittyminen
Järjestön koko henkilökuntaa koskevia kehittämispäiviä järjestettiin kaksi kertaa, toinen päivä keväällä ja
toinen syksyllä. Hankkeilla oli lisäksi omat kehittämispäivänsä, Murkkuneuvola-hankkeella neljä päivää ja
Yhdessä enemmän – hankkeella kolme päivää. TUEXI – hankkeen työntekijä osallistui kolmeen koulutuspäivään, Murkkuneuvola -hankkeen työntekijät 23 koulutuspäivään. Koko henkilökunta osallistui lisäksi
21
tammikuussa pidettyyn Perhetalo Heidekenin työntekijöiden ensiapukoulutukseen. Toiminnanjohtaja osallistui arviointimentorikoulutukseen, jossa lähiopetuspäiviä oli yhteensä viisi päivää.
Kehittämiskeskustelut käytiin henkilökunnan kanssa touko-kesäkuussa ja joulukuussa.
Poissaolot
Vuonna 2011 henkilökunnan sairaslomapäiviä oli 26 päivää ja sairaan lapsen hoitopäiviä 10 päivää. Henkilökunnan sairaslomat vähenivät edellisestä vuodesta 58 päivää ja sairaan lapsen hoitopäivät 15 päivää.
Taulukko 1.
Työntekijöiden sairauspoissaolopäivät vuonna 2011.
Työntekijöiden poissaolopäivät lapsen sairauden takia vuonna 2011.
120
84 pv
100
80
Työntekijän sairaus
60
40
20
0
31 pv
25 pv
13 pv
v. 2009
Lapsen sairaus
19 pv
9 pv
v. 2010
v. 2011
Työhyvinvointi ja terveyshuolto
Henkilöstön työterveyshuolto hoidettiin Lääkäriasema Pulssissa. Sopimus kattoi lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi yleislääkäritasoisen akuutin sairaanhoidon ja siihen liittyvät rajoitetut laboratorio- ja
röntgentutkimukset.
Järjestössä otettiin käyttöön Varhaisen tuen ja puheeksioton -toimintamalli osana ehkäisevää työterveyshuoltoa.
Henkilökunnan Tyky-päivät järjestettiin toukokuussa ja marraskuussa. Osana työhyvinvoinnin kehittämistä henkilökunnalle jaettiin kulttuuri/liikuntasetelit.