Toimintaohjeet vuodelle 2014

SoTe kuntayhtymä
AVUSTUSTEN, ETUUKSIEN,
PALVELU-JEN, PALKKIOIDEN JA
KORVAUSTEN SOVELTAMIS- JA
TOIMINTAOHJEET V.2014
1 LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON HOITOPALKKIO, KULU- JA KÄYNNISTÄMIS
Saarikan maksama hoitopalkkio (1.1.2014 alkaen)
Saarikan maksama kulukorvaus (1.1.2014 alkaen)
3
3
4
2 TUKIHENKILÖPALKKIOT
6
3 SAARIKKA-LISÄ
6
3.1
Matkakustannusten korvaaminen
6
4 TOIMEENTULOTUTUEN SOVELTAMISOHJEET
6
4.1
Tulojen huomioon ottaminen
4.2
Omaisuuden ja varallisuuden huomioiminen
4.3
Opiskelijat
4.4
Yrittäjien avustaminen
4.5
Tulojen jaksottaminen
4.6
Menojen huomioon ottaminen
4.6.1 Kohtuulliset asumiskustannukset
4.6.2 Asumismenot
4.6.3 Terveydenhuoltomenot
4.6.4 Erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuvat menot
4.7
Ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisperusteet
5 VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET
5.1
Palvelut, joihin vaikeavammaisella on subjektiivinen oikeus
5.2
Määrärahasidonnaiset palvelut ja tukitoimet
5.2.1 Väline- ja laiteavustukset
5.2.2 Sopeutumisvalmennus ja virkistys
5.2.3 Vaate- ja erityisruokavalioavustukset
7
7
8
8
8
8
8
9
10
12
14
14
15
15
15
15
15
6 TYÖOSUUSRAHAN MAKSAMINEN
16
7 VANHUSTEN, VAMMAISTEN JA PITKÄAIKAISSAIRAIDEN PERHEHOIDON
HOITOPALKKIOT JA KULUKORVAUKSET
16
7.1
7.2
7.3
7.4
7.6
7.7
Hoitopalkkio
Hoitajakohtaiset lisät
Kulukorvaus
Käynnistämiskorvaus
Maksut perhehoidon keskeytyksen ajalta
PERHEHOITAJAN ASEMA.
8 HOITOTARVIKKEIDEN- JA VÄLINIEDEN ILMAISJAKELUN SOVELTAMISOHJEET
8.1
HOITOTARVIKKEIDEN JA – VÄLINEIDEN JAKAMISEN PERIAATTEET
8.2
KÄYTÄNNÖN OHJEITA HOITOTARVIKKEIDEN, -VÄLINEIDEN JA LÄÄKKEIDEN
ILMAISJAKELUUN
Lääkkeet ja happi
Avannepotilaiden hoitovälineet – ja tarvikkeet
Diabetespotilaiden hoitovälineet – ja tarvikkeet
Dialyysipotilaiden hoitovälineet – ja tarvikkeet
Sääri- ja makuuhaavapotilaat
Muut pitkäaikaissairaudet
Kuntoutuksen apuvälineet
16
17
17
18
19
19
20
21
21
21
22
22
23
23
23
23
1
Hoitajien tarvitsemat suojavälineet
Inkontinenssipotilaat
9 LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN TOIMINTAPERIAATTEET
9.1
Lääkinnällistä kuntoutusta ohjaavat lait ja säädökset / järjestämisperiaatteet
Terveydenhuollon ja Kelan työnjako lääkinnällisessä kuntoutuksessa
9.2
Kunnan järjestämän lääkinnällisen kuntoutuksen sisältö
Päätöksenteko
Asiakasmaksut
9.3
Hyvä kuntoutuskäytäntö
Kuntoutussuunnitelma
Näyttöön perustuva kuntoutus
9.4
Terapiamuodot
Fysioterapia
Lymfaterapia
Toimintaterapia
Puheterapia
Musiikkiterapia
Jalkaterapia
Laitoskuntoutus
9.5
Apuvälinepalvelut
23
24
24
25
25
25
26
26
26
26
27
27
27
28
28
28
29
29
29
29
2
1
LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON HOITOPALKKIO, KULU- JA
KÄYNNISTÄMIS
KORVAUS
Lastensuojelulain perhehoidon hoitopalkkio, kulu- ja käynnistämiskorvauskorvaus
määritellään perhehoitolaissa.
Hoitopalkkion tarkistus on sidottu Työntekijän eläkelain (395/2006) 96 §:ään ja
kustannusten korvauksen ja käynnistämiskorvauksen tarkistukset
elinkustannusindeksiin.
Sosiaali-ja terveysministeriö ilmoittaa vuosittain indeksikorotuksen suuruuden.
Alla olevia palkkioita ja korvauksia korotetaan 1.1.2014 alkaen ministeriön
ilmoittaman indeksikorotuksen verran.
Hoitopalkkion vähimmäismäärä on 668,13 €/kk. Hoitopalkkio voidaan maksaa myös
vähimmäismäärää suurempana. Hoitopalkkio voidaan erityisestä syystä sopia
maksettavaksi säädettyä vähimmäismäärää pienempänä. Jos hoitopalkkio on sovittu
toimeksiantosopimuksessa vähimmäismäärää suuremmaksi tai pienemmäksi,
korotetaan hoitopalkkiota indeksikorotuksen verran
Kulukorvausten vähimmäismäärä on 401,87 €/kk Muita kulukorvausmääriä
korotetaan indeksikorotuksen verran.
Perhehoidon käynnistyessä maksetaan tarvittaessa käynnistämiskorvausta, jonka
enimmäismäärä perhehoitajalain perusteella on 2 854,02 € hoidettavaa kohti.
Käynnistämiskorvaus maksetaan tarpeellisen suuruisena tosiasiallisten kulujen
perusteella, kuitenkin enintään 2 854,02,96 € / sijoitettu lapsi. Täysi
käynnistämiskorvaus maksetaan, jos tehdään vaativa remontti, esim. rakennetaan
huonetilaa lapselle. Muussa tilanteessa käynnistämiskorvaus maksetaan työntekijän
toteaman tarpeen mukaisena.
Saarikan maksama hoitopalkkio (1.1.2014 alkaen)
Suoritetaan perhehoidossa olevasta lapsesta 668,13 €/kk tai 334,06 €/kk
(osa-aikainen) veronalaista hoitopalkkiota.
Lapsen erityishoitoisuuden vuoksi perushoitopalkkiota korotetaan Kelan maksaman
sairaan lapsen hoitotuen perusteella.
Hoitopalkkion
korotus
Alin hoitotuki
Korotettu hoitotuki
Erityistuki
50 %
100 %
30 %
1002,20 €
1336,26 €
868,58 €
Kelan hoitotuki maksetaan sijaisperheelle.
3
Myös muut lausunnot ja/tai lastensuojelutiimin yhteinen näkemys lapsen
erityishoitoisuudesta voivat olla pohjana hoitopalkkion korotukselle.
0-12 kk ikäisen vauvan hoitopalkkiota korotetaan 50 % peruspalkkiosta. Jos
jompikumpi sijaisvanhemmista jää sijoituksen alkaessa sosiaalityöntekijän
suosituksesta kotiin hoitamaan alle kouluikäistä sijaislasta, maksetaan sijaisperheelle
50 % korotus peruspalkkioon enintään yhden vuoden ajalta. Sijaisvanhempien
jäädessä kotiin hoitamaan sijaislasta muussa tilanteessa hoitopalkkiota korotetaan
vain erityisin perustein lastensuojelutiimin yhteisellä päätöksellä. Korotuksen tulee
perustua sosiaalityöntekijän näkemykseen lapsen erityisten tarpeiden
perusteella tapahtuvasta sijaisvanhemman kotona olosta.
Mikäli hoitopalkkion korotusperusteita on useita, perheelle maksetaan hoitopalkkion
korotus vain yhden, perheelle korkeimman korotusprosentin tuovan perusteen
mukaisesti.
18 v. täyttäneiden, muualla opiskelevien tai yli 2 kk sairaalahoidossa olevien tai
armeijaa käyvien sijoitettujen lasten ja nuorten osalta maksetaan osa-aikapalkkiota,
joka on puolet ko. lapsesta maksettavasta kokopäiväpalkkiosta.
Saarikan maksama kulukorvaus (1.1.2014 alkaen)
Kulukorvausta suoritetaan alla esitetyllä tavalla lapsen iän mukaan porrastettuna:
ikä
0 - 6 v.
7 - 11 v.
12 -16 v.
17 -
€/kk
410,89
445,66
476,24
544,67
Kulukorvaukseen katsotaan pääsääntöisesti kuuluvan:
 ravinto
 asunnon käytöstä aiheutuvat menot
 henkilökohtainen puhtaus ja siisteys
 vaatetuksen hankinnasta ja huollosta aiheutuvat kulut
 normaalista päivittäisestä liikkumisesta aiheutuvat kulut
 virkistys- ja harrastustoiminnasta aiheutuvat kulut
 tavanomaiset terveydenhoidosta aiheutuneet kulut
 lapsen/nuoren käyttövara
Sijaisperhe
Sijaisperheelle maksetaan kulukorvauksen ja hoitopalkkion lisäksi lapselle tuleva
lapsilisä ja mahdollinen Kelan hoitotuki. Opintoraha maksetaan lapselle. Opintorahalla
katetaan opiskelusta aiheutuvat kustannukset. Opinnoista aiheutuvista
poikkeuksellisen suurista kustannuksista voidaan sosiaalityöntekijän harkinnalla
päättää erikseen.
Sijaisperheelle korvataan sijaislapsen lomakustannuksia hakemuksen mukaan kuittia
tai laskua vastaan enintään 200 € / vuosi / lapsi sekä tarvittaessa lapsen passi.
4
Lapsen biologiselle perheelle voidaan korvata lapsen kanssa tehtävän lomamatkan
kustannuksia lapsen osalta todellisia kustannuksia vastaava summa sosiaalityöntekijän
harkinnan mukaan. Korvauksen tulee perustua sosiaalityöntekijän näkemykseen
lomamatkan merkityksestä lapsen edun näkökulmasta.
Sijaisperheelle voidaan korvata lapsen harrastuskustannuksista yhden harrastuksen
kustannukset / sijaislapsi / vuosi, kun harrastus on lapsen asiakassuunnitelmassa
todettu kyseessä olevan lapsen kasvua ja kehitystä tukevaksi.
Sijaisperheelle/tukiperheelle voidaan korvata erikseen sovitusti lapsen erityistilanteesta
johtuvia ylimääräisiä kuljetuskustannuksia 0,20 €/km (esim. asiakassuunnitelmassa
sovitut lapsen ja vanhempien tapaamiset, terapiakäynnit). Jos sijaisvanhemmat saavat
matkakorvauksen Kelalta, matkoja ei korvata lastensuojelusta.
Lisäksi perhehoitajalle voidaan korvata äkillisistä erikoisjärjestelyistä aiheutuneita
kustannuksia tapauskohtaisesti harkiten.
Kulukorvaus maksetaan 49 %:lla vähennettynä (aterioiden osuus) siltä ajalta kun lapsi
on tilapäisesti poissa perhehoidosta vähintään 30 päivää (lomalla, sairaalassa, hoitajan
sairasloman vuoksi) tai viikot esim. opiskelupaikkakunnalla tai armeijassa. Kulukorvaus
maksetaan vähennettynä, vaikka perhehoitaja tapaisi lasta tai nuorta yli 30 päivää
kestävän poissaolon aikana muutamia kertoja.
Mikäli perhehoito keskeytyy muista perhehoitajasta johtuvista syistä, maksut
keskeytyvät samanaikaisesti.
Ammatillinen sijaisperhe
Ammatilliseen sijaisperheeseen sijoitetaan enintään 2 lasta/kotona lasta hoitava
vanhempi. Sijoitettavien lasten määrässä huomioidaan myös hoidon tarve.
Ammatilliselle sijaisperheelle maksetaan veronalaista hoitopalkkiota 1800 €/kk/lapsi
(60 €/vrk). Kulukorvaus määräytyy samoin perustein kuin muille sijaisperheille.
Perhehoitajan vapaa
Perhehoitajalle järjestetään vapaana 12 arkipäivää / vuosi/ toimeksiantosopimus tai
korvataan vuoden vapaapäivät vapaan korvauksena, joka on 1 kk:n hoitopalkkion
suuruinen (668,13 €) / toimeksiantosopimus.
Perhehoitajalle tarjotaan mahdollisuus päästä yhteen maksulliseen koulutukseen
vuodessa.
Tukiperhe
Tukiperheelle voidaan korvata erikseen sovitusti matkakustannuksia 0,20 €/km, jos
tukiperhe kuljettaa lapsia tukiperheeseen ja takaisin. Korvaus voidaan maksaa myös
lapsen vanhemmille, mikäli he kuljettavat lasta ja he tarvitsevat taloudellisen
tilanteensa vuoksi siihen tukea.
Tukiperheelle ja ns. kriisiperheelle maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus lapsen
perheessä läsnäolopäivien mukaisesti. Kuukausikorvaus jaetaan 30:llä ja kerrotaan
läsnäolopäivillä.
5
Tukiperheelle ei korvata erikseen kustannuksia, jotka aiheutuvat lapselle
tukiperheessä olon aikana järjestettävistä harrastuksista, retkistä tai matkoista.
Itsenäistymisvarat
Sijaishuollosta itsenäistyvälle nuorelle maksetaan hänelle kertyneet itsenäistymisvarat
pääsääntöisesti itsenäistymistä tukeviin hankintoihin. Jos nuorelle ei ole kertynyt
itsenäistymisvaroja, tuetaan hänen itsenäistymistään enintään
käynnistämiskorvauksen suuruisella summalla.
Itsenäistyvän nuoren perhehoitajalle kuuluvista palkkioista ja etuisuuksista sekä
velvollisuuksista sovitaan kirjallisesti toimeksiantosopimuksessa.
2
TUKIHENKILÖPALKKIOT
Maksetaan tukihenkilönä toimivalle henkilölle palkkiota 30 €/kk (1-4 tapaamista/kk) tai
60 €/kk (yli 4 tapaamiskertaa/kk tai tukeminen on sosiaalityöntekijän näkemyksen
mukaan vaativaa). Kulukorvausta maksetaan 30€ /kk (1-4 tapaamista/kk) ja 60 €/kk (yli
4 tapaamiskertaa/kk tai tukeminen on sosiaalityöntekijän näkemyksen mukaan
vaativaa).
3
SAARIKKA-LISÄ
Saarikka-lisää maksetaan työllistettäville henkilöille, jotka ovat saaneet 500 päivää
ansiosidonnaista päivärahaa + 500 päivää työmarkkinatukea tai 500 päivää kelan
peruspäivärahaa + 500 päivää työmarkkinatukea tai 500 päivää työmarkkinatukea.
Saarikka –lisä maksetaan työllistettävän työntekijän työnantajalle, joka maksaa sen
palkanosana työntekijälle. Tavoitteena on mahdollistaa työllistettävän paluu
palkkatyöhön tai päivärahaoikeuden piiriin. Saarikka –lisää maksetaan sen aikaa, että
työllistettävän työssäoloehto täyttyy, max 16 kk. Saarikka –lisää voidaan maksaa
takautuvasti enintään 3 kk.
Saarikka –lisän suuruus on 8,37 €/työpäivä/työntekijä ensimmäisen työssä olovuoden
aikana sekä seuraavien kahden kuukauden aikana 35,50 €/työpäivä siten, että
asiakkaalle täyttyy työssäoloehto.
3.1
MATKAKUSTANNUSTEN KORVAAMINEN
Saarikka –lisää saaville työllistettäville henkilöille maksetaan työmatkatukea erillistä
matkalaskua vastaan 0,20€ / km, jos työmatka on yhteen suuntaan vähintään 5
kilometriä. Yhdelle henkilölle matkatukea maksetaan korkeintaan puoli vuotta.
Matkatuki maksetaan toteutuneiden työpäivien mukaan. Matkatuki on sama
riippumatta kulkuvälineestä. Kustannukset katetaan täydentävänä toimeentulotukena.
4
TOIMEENTULOTUTUEN SOVELTAMISOHJEET
Perustuslain 19 §:n 1 momentin mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan
ihmis-arvoisen elämän turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja
huolenpitoon.
6
Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki. Jokaisella
on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada
toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien etuuksien
avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön
huolenpidolla tai muulla tavalla.
Toimeentulotukea myönnettäessä noudatetaan toimeentulotukilakia (1412/97),
asetusta (66/98) sekä sosiaali- ja terveysministeriön toimeentulotukioppaan (2013:4)
ohjeita ja niihin myöhemmin mahdollisesti tehtyjä muutoksia.
Omat soveltamisohjeet on tarkoitettu täydentämään ja tarkentamaan
toimeentulotukilain ja asetuksen säädöksiä ja toimeentulotukioppaan ohjeita sekä
takaamaan Saarikan alueen asukkaille yhtenäisen käytännön toimeentulotukilakia
sovellettaessa. Ohjeita ei kuitenkaan voi käyttää yksinomaisina päätöksen
perusteluina, vaan päätökset tulee aina harkita asiakaskohtaisesti ja perustella
toimeentulotukilain ja asetuksen asianmukaisilla kohdilla.
4.1
TULOJEN HUOMIOON OTTAMINEN
Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto ja kaikki muut mahdollisuudet saada
välttämätön toimeentulo ovat ensisijaisia.
Toimeentulotukilaissa on lueteltu ne tulot, joita ei oteta huomioon toimeentulotukea
määrättäessä:
Toimeentulotukilaissa on lueteltu myös ne varat, joita ei oteta huomioon
toimeentulotukea laskettaessa.
Edellä olevan lisäksi päätetään ,että vähäisiksi katsottavat satunnaiset avustukset,
pelivoitot ja ansiotulot huomioidaan 100 € ylittävältä osalta kuukaudessa kohtaan
”muut tulot”, kuten myös tilillä oleva 100 € ylittävä säästö.
.
Pikavippejä ei huomioida tuloina, eikä vastaavasti niiden takaisinmaksuja menoina.
Toistuvat muut 100 € ylittävät tilillepanot huomioidaan tuloina, kuten myös ansiotyöstä
saadut päivärahat.
Kulukorvausta ei huomioida tulona. Työttömyysturvan korotusosaa ei huomioida
tulona.
Pitkäaikaisessa sairaalahoidossa olevan henkilön perusosasta vähennetään ruuan
osuus 49 %, mikäli sairaalahoito kestää yhtäjaksoisesti yli 7 päivää.
Alle 18-vuotiaan säännöllisiä tuloja huomioidaan vain hänen perusosansa ja
asumismenojensa verran.
Hoitotukea tai vammaistukea ei huomioida tuloksi eikä vastaavasti hoitotuen kattavia
menoja (esim. lääkemenot) muutoin, kuin hoitotuen ylittävältä osalta.
Etuuden, johon asiakkaalla olisi oikeus, mutta hän ei ole hoitanut sen hakemista,
voi huomioida tuloksi 3 kk:n järjestelyajan jälkeen. Asiakasta velvoitetaan
hakemaan etuutta välittömästi. Asiasta on mainittava päätöksessä. Tarvittaessa
asiakasta on autettava etuuden hakemisessa.
7
Ennakkoverojen palautukset huomioidaan tuloina toimeentulotukea määrättäessä
maksukuukautena 100 € ylittävältä osalta. Mikäli ennakkoveron palautukset
ulosmitataan, niitä ei huomioida. Tällöin asiakkaan on esitettävä selvitys
ulosmittauksesta. Palautuksia ei oteta tulona huomioon, mikäli puolisolla on
maksettavana jälkiveroa vähintään palautuksen verran.
4.2
OMAISUUDEN JA VARALLISUUDEN HUOMIOIMINEN
Vaikeammin realisoitavissa olevan varallisuuden, kuten vapaa-ajan asunnon, maa- ja
metsäomaisuuden, tavanomaista kalliimman auton ja veneen yms. osalta
toimenpiteisiin ryhtymiseen (omaisuuden realisointi) annetaan aikaa korkeintaan kolme
kuukautta, jona aikana toimeentulotukea voidaan myöntää. Asiakkaalle tiedotettaan
määräajasta kirjallisesti päätöksenteon yhteydessä. Mikäli toimeentulotuen tarve
muodostuu yli kolmen kuukauden mittaiseksi, tehdään varallisuudesta perintä.
Omaisuuden myyntituloista huomioidaan vain velkojen tai muiden kulujen jälkeen jäävä
tulo. Mikäli asiakas ei järjestelyajasta huolimatta suostu myymään omaisuuttaan, ei
hänellä ole toimeentulotukioikeutta järjestelyajan jälkeen.
4.3
OPISKELIJAT
Opiskelijoiden (myös lukiolaiset) pääasiallinen toimeentulo perustuu opintotukiin ja
opintolainaan. Alle 18-vuotiailla ei kuitenkaan opintolainaa oteta tulona huomioon.
Muiden osalta opintolaina otetaan tulona huomioon, vaikkei sitä olisi haettu.
Kesäaikana voidaan maksaa kesäajaksi kotiin palaavalle tai kotona asuvalle
opiskelijalle perusosa, mikäli hän ei saa kesätöitä. Perusosa maksetaan kuitenkin siitä
päivästä alkaen, jolloin toimeentulotukea on haettu. Opiskelijan on heti kesäloman
alussa ilmoittauduttava työ- ja elinkeinotoimistoon.
4.4
YRITTÄJIEN AVUSTAMINEN
Aloittelevalle yrittäjälle huomioidaan tuloksi starttiraha.
Mikäli yrittäjillä ei ole yritystoiminnasta lainkaan tuloa, voidaan häntä avustaa
tilapäisesti korkeintaan 3kk ja ohjata lopettamaan yritys sekä ilmoittautumaan työ- ja
elinkeinotoimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Mikäli kannattamatonta yritystoimintaa ei
tämän jälkeen ole lopetettu tai keskeytetty, alennetaan perusosaa. Yrittäjän on tuotava
kirjanpidosta selvitys puolen vuoden ajalta omaan talouteen käytetyistä varoista. Myös
pakolliset yritystoiminnan menot tulee tarkistaa.
4.5
TULOJEN JAKSOTTAMINEN
Mikäli asiakas on saanut jonkin suurehkon tai huomattavan kertaluonteisen
korvauksen (palkan, yritystulon, veronpalautuksen, sosiaalietuuden, perinnön,
myyntituloja yms.), arvioidaan rahojen riittävyys minimipalkan mukaisesti jaksottaen ja
kohtuullisuusharkintaa käyttäen.
100 € ylittävä toimeentulotukilaskelman ylijäämä siirretään seuraavaan
toimeentulotukilaskelmaan sosiaalityöntekijän tai etuuskäsittelijän harkinnan mukaan.
4.6
MENOJEN HUOMIOON OTTAMINEN
8
4.6.1 Kohtuulliset asumiskustannukset
Vuokrat, asuntolainan korot ja nuoren asumismenot
Mikäli asunto on kohtuuttoman suuri ja kallis, on asiakasta kehotettava hakemaan
pienempää ja edullisempaa vuokra-asuntoa. Vuokrameno huomioidaan todellisena 3
kk, jos asiakas on todistettavasti hakenut pienempää ja edullisempaa asuntoa.
Poikkeustapauksissa asumismenot huomioidaan täysimääräisenä jatkuvasti, mikäli
edullisempaa asuntoa ei ole löytynyt.
Jos asiakas toimeentulotukiasiakkuuden aikana on ilman perusteltua syytä muuttanut
kohtuuhintaisesta asunnosta asumiskustannuksiltaan kalliimpaan asuntoon eikä
muutolle ole esitetty erityistä perustetta (esimerkiksi häätö, terveydelliset syyt, lisätilan
tarve), huomioidaan vuokramenot entisen halvemman asunnon mukaisesti.
Omistusasunnon suhteen harkitaan, onko asunnon säilyttäminen asiakkaan tulotaso ja
asuntolainan suuruus sekä muut asumismenot huomioiden realistista ja
tarkoituksenmukaista, jos toimeentulotuen tarve muodostuu pitkäaikaiseksi.
Omistusasunnon osalta otetaan todelliset asumiskustannukset huomioon yhden
vuoden ajan. Asiakasta ohjataan tarpeen vaatiessa järjestelemään velkojaan oman
maksukykynsä mukaisiksi vuoden sisällä. Vuoden jälkeen otetaan huomioon
kohtuulliset asumiskustannukset.
Vanhempiensa luona tai vanhempiensa omistamassa asunnossa asuville nuorille
voidaan huomioida asumismenot silloin, kun Kela on myöntänyt nuorelle asumistuen.
Pelkkä ”ruokarahan” maksaminen kotiin ei vielä edellytä asumiskulujen huomioimista.
Mikäli asumiskulut huomioidaan, lasketaan nuorelle korkeintaan pääluvun mukainen
osuus kustannuksista.
Vankeusrangaistustaan kärsivien vankien vuokramenot voidaan huomioida
korkeintaan kuuden kuukauden ajalta (jonka ajan Kela maksaa asumistukea).
Tutkintavangeille ja vangeille huomioidaan perusosana 99 €/kk. Tuloksi lasketaan
vangin mahdollisesti vankilan työstä saamat tulot.
4.6.2 Asumismenot
Vuokra-asunto
Vuokra-asunnossa asumistukilain 6 §:ssä tarkoitettuja asumismenoja ovat; vuokra,
erikseen maksettavat lämmityskustannukset, vesimaksut ja saunamaksu.
Kohtuullisiksi katsottavat asumismenot lämmityskustannuksineen ja vesi- ja
saunamaksuineen
 1 henkilö enintä
460 €
 2 henkilöä enintään 530 €
 3 henkilöä enintään 600 €
 4 henkilöä enintään 670 €
 5 henkilöä enintään 740 €
 6 henkilöä enintään 50 € lisää edelliseen jne.
Vesimaksut enintään 18 €/kk/henkilö.
Vesimaksu huomioidaan laskelmassa kokonaan, jos taloyhtiössä kiinteä vesimaksu ja
lasku sisältyy asumismenoihin.
9
Taloussähkö
Todellisen sähkölaskun mukaan, kuitenkin enintään
 1 henkilö 36 €
 2 henkilöä
52 €
 3 henkilöä
58 €
 4 henkilöä 5 € lisää edelliseen jne.
Sähkölämmitysasunnoissa sähkölaskusta taloussähkön osuus kuten edellä
per/henkilö/kk.
Kohtuullisten asumismenojen soveltamisohjeet on tarkoitettu ohjeellisiksi
toimeentulotukea myöntäville viranhaltijoille. Ohjeet eivät rajoita yksilökohtaista
harkintaa erityistapauksissa, joihin ei voida antaa yksityiskohtaisia ohjeita pyrittäessä
luomaan yksilöille ja perheille edellytykset selviytymiseen taloudellisesti ja
toimintakykyä edistävästi (esim. sähkölämmitteisen asunnon talvikuukausien menot).
Omistusasunto
Omistusasunnoissa tarkoitettuja menoja ovat;





Normaali hoitovastike (ei rahoitusvastike tai muu vastike)
Erikseen maksettavat lämmityskustannukset (sähkölaskusta vähennetään
taloussähkön osuus)
Vesimaksut (vesimaksut huom. omistusasunnossa todellisen maksun mukaan,
kuitenkin enintään 18 €/henkilö/kk)
Asunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten
lainojen vuotuisista koroista aiheutuvat menot kokonaisuudessaan edellyttäen,
että tuen hakijalla verotuksen ennakkopidätyksessä on asuntolainojen korot
otettu huomioon ja että perhe asuu asunnossa
Kiinteistön hoitomenot, joita ovat mm.; taloussähkö, koti- ja palovakuutus, tontin
vuokra, kiinteistövero, nuohous, jätehuolto
Huomioidaan aina 1 kk:n osuutta vastaava summa normilaskelmaan tai
pitkäaikaisasiakkailla koko lasku laskun erääntymiskuukautena.
Asumismenoja tarkastellaan kokonaisuudessaan ottaen huomioon kohtuulliseksi
katsottavat asumismenot.
Puulämmityksen osalta kohtuullisena kustannuksena huomioidaan 1 motti/kk todellisen
kustannuksen mukaisena kuitenkin enintään 40-45 €/motti
4.6.3 Terveydenhuoltomenot
Ilman lääkärin määräystä syntyneet terveydenhoidon kustannukset, kuten lääkemenot
ja hoitotarvikkeet, sisältyvät perusosaan. Niitä ei huomioida
toimeentulotukilaskelmassa erikseen.
Toimeentulotuen hakijan edellytetään käyttävän julkisia terveydenhuollon palveluja.
Yksityisistä terveydenhuollon palveluista aiheutuneet kustannukset voidaan ottaa
huomioon silloin, kun erikoishoidon tarpeellisuus, hoidon kiireellisyys tai jatkuva
hoitosuhde sitä perustellusti edellyttävät.
10
Terveydenhoitomenoina laskelmassa huomioidaan:
Lääkärin määräämät lääkkeet
(kuitit ja reseptit tai potilasohje esitettävä yhdessä)
 Toimeentulotukena korvataan vain apteekin lääkkeiden vaihtamista koskevan
lain perusteella määrittämä edullisin vaihtoehto paitsi, jos lääkäri on kieltänyt
lääkkeen vaihdon. Jos asiakas haluaa kuitenkin ottaa kalliimman lääkkeen, hän
maksaa erotuksen itse.
 Vitamiinit, voiteet yms. huomioidaan vain pitkäaikaissairauteen liittyen
 Nikotiini-, potenssi- ja hormonilääkitykset huomioidaan vain lääkärin selvityksen
perusteella. Ehkäisyvalmisteet huomioidaan pääsääntöisesti siten, että
ehkäisypillerit 3 kk kerrallaan ja hormonikierukka pitkäaikaiselle
toimeentulotukiasiakkaalle.
 Harkinnan mukaan tuloylijäämätilanteissa, joissa asiakkailla ei kuitenkaan
todellisuudessa ole rahaa käytettävissä, voidaan myöntää maksusitoumus
lääkkeisiin perustoimeentulotuesta.
 Apteekin perimät lääkkeiden jakelupalkkiot ja laskutuslisät
Poliklinikka – ja vuodeosastomaksut tms.
 Alle 7 vrk laitoshoito ei vaikuta perusosaan
 Yli 7 vrk kestävässä laitoshoidossa perusosan ruuan osuutta (49 %) ei oteta
laskelmaan hoitojakson ajalta (perusosaa pienennetään 49%)
 Yli kolme kuukautta kestäneen sairaalassaolon jälkeen huomioidaan perusosan
sijasta käyttövara 99 €/kk sekä muut toimeentulo-tukeen kuuluvat menot
 Kotihoidon maksut; kotisairaanhoito
 Peruuttamatta jääneiden käyntien maksuja ei huomioida
 Matkojen omavastuut huomioidaan laskelmassa 14,25 €/ suunta (asiakkaan aina
haettava Kelalta korvaus maksukaton kerryttämiseksi)
 Sairaalalaskut huomioidaan laskelmaan eräpäivän mukaan
 Yksityislääkärin laskut huomioidaan, mikäli hakemuksessa on mukana selvitys
yksityislääkärikäynnin välttämättömyydestä
 Kosmeettisista syistä tapahtuvan hoidon kustannuksia ei hyväksytä
pääsääntöisesti
Hammashoito
 Akuutti hammashoito huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa (asiakkaan
toimitettava laskut käyntien mukaan kuukausittain)
 Laajemmasta hammashoidosta on toimitettava kustannusarvio,
maksusitoumuksen myöntäminen käsitellään tiimissä.
 Peruuttamatta jääneiden käyntien maksuja ei huomioida
 Hammasproteesien, hampaiden oikomishoidon sekä nukutuksessa tehtävän
hammashoidon kustannukset käsitellään tiimissä. Leikkaussalin vuokraamista ei
huomioida.
 Yksityisen hammashoidon kustannukset voidaan huomioida, mikäli
terveyskeskukseen ei pääse kohtuullisessa ajassa. Laskut tulee toimittaa
kuukausittain. Terveysasema / sosiaalityöntekijä arvioi hoidon kiireellisyyden ja
yksityisen hoidon tarpeellisuuden.
Silmälasit ja silmälääkärin kustannukset
 Silmälääkärin tai optikon kustannusten omavastuuosuus huomioidaan
toimeentulotukeen oikeuttavina menoina kokonaisuudessaan
11



Asiakkaan täytyy toimittaa kustannusarvio silmälaseistaan
toimeentulotukea hakiessaan (mahdollinen tuki myönnetään
maksusitoumuksena)
Silmälasien hankinnasta aiheutuvia kustannuksia huomioidaan korkeintaan:
 kehykset 80,00 € (edelliset kehykset yli 5 vuotta vanhat)
 kehykset rikkoontuneet = max 40 €
 lääkärin määräämät linssit kokonaan
 silmälasien hankintakustannukset käsitellään pääsääntöisesti tiimissä
 linssien hinnoista voidaan poiketa, mikäli asiakas tarvitsee erityisestä
syystä lääkärin määräyksellä erikoislasit
 toimeentulotukea ei myönnetä linssien värjäykseen, tummennuksiin ym.,
ellei silmälääkäri ole niitä erikseen määrännyt, paitsi lasten osalta lasien
karkaisu
 silmälasien hankinnan tulee olla välttämättömään tarpeeseen perustuva,
esim. uusiminen on välttämätöntä muuttuneiden näköarvojen takia,
entiset ovat rikkoutuneet tai hakija tarvitsee ensimmäiset silmälasit
näkökyvyn heikkenemisen takia.
 piilolasit voidaan hyväksyä vaihtoehtoisina, jos siihen on olemassa
erityiset perusteet, esimerkiksi lääkärinmääräys tai työolot
Fysioterapia
 Ensisijaisesti käytetään perusterveydenhuollon palveluita ja toissijaisena
yksityisiä palveluita
 Lääkärin lähete on oltava ja hoidon on perustuttava vamman tai sairauden
hoitoon
 Jännitysniska-oireisiin annettavaan fysioterapiaan ei myönnetä tukea
 Fysioterapiakustannuksista on toimitettava kustannusarvio, mahdollinen tuki
myönnetään tiimin käsittelyn perusteella maksusitoumuksena
4.6.4 Erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuvat menot
Laskelmassa huomioitavat asiakkaan erityisistä olosuhteista ja kokonaistilanteesta
johtuvat menot ovat tarpeen mukaan harkittavia. Harkinta tapahtuu tiimissä.
Tällaisia harkittavia menoja ovat :
 Erityisravinnosta johtuvat menot (hoitotuen tai muun Kelan korvauksen ylittävä
osa)
 Tiemaksut (myös auraus), palovaroittimet sekä vesiosuuskuntien liittymis- ja
jäsenmaksut
 Pitkäaikaissairaan, vammaisen tai akuutissa kriisissä olevan henkilön normaalit
puhelinmenot ylittävä osa voidaan ottaa huomioon
 Vahvistetun sopimuksen mukaan lapsen tapaamisoikeuden toteutumisesta ja
lapsen luonapidosta aiheutuvat menot (sis. myös valvottujen tapaamisten
järjestämispalkkiot): matkakulut 0,15 €/km sekä lapsen perusosa (viikonloppu 2
vrk). Esitettävä lapsen lähihuoltajan allekirjoittama todistus luonapitopäivistä.
 Päivähoitomenot (ensisijaisesti ohjattava maksujen alentamiseen)
 Elatusmaksut maksutositteen mukaan
 Kotihoitomaksut sekä ateriapalvelu huomioidaan menona perusosan
ruokamenojen ylittävältä osalta. Ensisijaisesti ohjataan hakemaan
maksualennusta.
 Kotihoito, kotona asuvat vanhukset. Kotona asumisen tukemiseen; siivous-,
puunkanto-, lumenauraus-, lämmitys yms. kustannuksiin, josta esitettävä
kotitalousyrittäjän lasku
 Ammattiliiton/työttömyyskassan jäsenmaksut
12




Opintolainan korot
 mikäli asiakas hakee toimeentulotukea opintolainan korkomenoihin, tulee
häntä ohjata ensisijaisesti hakemaan korkoavustusta Kelalta ja
esittämään korkoavustuksesta päätöksen. Mikäli asiakas ei voi saada
Kelan korkoavustusta, huomioidaan opintolainan korot laskelmassa
menona.
Muuttokulut ja takuuvuokra käsitellään tiimissä
 kunnan sisällä tapahtuviin muuttoihin ei pääsääntöisesti myönnetä
muuttoavustusta. Muihin kuntiin muuttaville myönnetään kohtuulliset
muuttokustannukset, jossa bensakulut huomioidaan todellisen suuruisina
 henkilön tai perheen muuttaessa toiseen kuntaan, päättää avustamisesta
muuttokustannusten ja mahdollisen takuuvuokran osalta lähtökunta.
Mikäli takuuvuokra ja/tai muuttokustannukset erääntyvät maksettavaksi
silloin, kun henkilö tai perhe jo oleskelee uudessa asuinkunnassaan,
päättää avustamisesta uusi asuinkunta (ns. eräpäiväperiaate).
 takuuvuokrat huomioidaan tapauskohtaisesti. Myönteisissä päätöksissä
myönnetään vain kirjallinen vuokravakuus. Päätökseen tulee kirjata
maininta takaisinperinnästä.
Lapsiperheiden erityiset kulut käsitellään tiimissä
 pesukoneeseen max 340 €, korkeintaan 10 vuoden välein, mikäli
taloyhtiössä ei ole pesukonetta
 lastenvaunut max 170 €
 lasten sänky tms. lapselle välttämätön varuste otetaan huomioon
harkinnalla
Pitkäaikaisen toimeentulotukiasiakkuuden perusteella tai lastensuojelullisista
syistä voidaan perheelle myöntää toimeentulotukea lasten harrastusmenoihin.





mahdollisuuksien mukaan käytetään Saarijärveläinen -lehden avustusrahaa järjestöjen lahjakortteja tms.
Välttämättömät kodin irtaimiston hankkimisesta aiheutuvat kustannukset otetaan
huomioon erityisin perustein.
 välttämättömiin (ruokapöytä + tuolit, sänky + patja) kohtuuhintaisiin
huonekaluihin enintään puolet. Esitettävä kustannusarvio ja ensisijaisesti
etsittävä käytettyjä.
 pyykinpesukoneen hankinnasta aiheutuvat kustannukset otetaan
huomioon, mikäli taloyhtiössä ei ole yhteiskäytössä olevaa konetta eikä
asiakkaalla ole muuta asiallista mahdollisuutta pyykkinsä pesemiseen.
Esitettävä kustannusarvio ja ensisijaisesti etsittävä käytetty kone.
Vaatemenot
 vaatteiden hankinta ja huolto kuuluu perusosaan.
 romaninaisen hameeseen voidaan myöntää kahden vuoden välein 450 €
ottamalla summa huomioon laskelmassa. Hakijan toimitettava ompelijalta
tilausvahvistus, jonka perusteella kirjoitetaan mahdollinen
maksusitoumus
 äitiysvaatteisiin huomioidaan kuluina laskelmaan enintään 50 €.
Hautausmenot
 hautauskustannuksia huomioidaan (arkku, kuljetus, arkkuhautaus),
enintään 1000 € . Alkuperäinen perukirja (ei kopio) tuotava nähtäväksi
ennen avustuksen myöntämistä. Lähiomaisten (vanhemmat, sisarukset,
puoliso, lapset tai isovanhemmat) hautajaisiin osallistumista varten
voidaan myöntää toimeentulotukea kukkavihkon hankintaan korkeintaan
40 €/talous tai ruokakunta. Pitkään toimeentulotuen varassa eläneille
henkilöille voidaan lisäksi myöntää avustus hautajaisvaatteisiin harkinnan
mukaan
Perhejuhlista aiheutuvat kulut
13




perhejuhlien (ristiäiset, rippijuhlat, lakkiaiset, häät, muistotilaisuus)
järjestämiseen voidaan pitkään (vähintään vuoden) toimeentulotuen
varassa eläneelle henkilölle tai perheelle myöntää 95 €
Työmatkat
 työssäkäyville huomioidaan työmatkat todellisen suuruisina halvimman
vaihtoehdon mukaan. Oman auton käyttökorvaus 0,15 €/km, kuitenkin
alle 600 €/vuosi (verottajan omavastuu) Työmatkakulut vähennetään.
suoraan palkkatulosta.
 kuntouttavaan työtoimintaan osallistuville, mikäli matka on vähintään 5
km, maksetaan oman auton käytöstä matkakorvauksina 0,20 €/km,
kimppakyydissä, mopolla tai polkupyörällä kulkevalle 0,15 €/km .
Työkokeiluissa oleville maksetaan tietyin edellytyksin vastaavat
kustannukset, jos matka on yli 5 km (esim. ensimmäisen
työkokeilukuukauden ajan).
 keskiasteen opiskelijalle huomioidaan 54 €/omavastuuosuus matkoista
Velkajärjestely
 velkajärjestely on itsessään toimeentulon turvaamisjärjestely
 mikäli velkajärjestelyssä oleva asiakas hakee toimeentulotukea, hänen on
toimitettava velkajärjestelypäätös ja maksuvaralaskelma.
 ensisijaisesti asiakkaan on haettava lykkäystä maksuihin velkojalta, jos
kyseessä on tilapäinen maksuvaikeus. Mikäli asiakas saa lykkäyksen,
voidaan maksujen korot huomioida toimeentulotukeen kyseiseltä ajalta
tositteiden mukaan.
 mikäli kyseessä on pidempiaikainen maksuvaikeus, asiakas on ohjattava
pienentämään maksueriä ja hakemaan maksuohjelman muutosta
käräjäoikeudelta (asiakkaan otettava yhteyttä talous- ja velkaneuvontaan)
Muut
 lisäveroa ei huomioida menona.
 päihteettömien jaksojen pidentämiseksi ja päivä- tai työtoimintaan
osallistumisen tukemiseksi maksetaan työ- tai päivätoimintaan
osallistuville päihdeongelmaisille ruokailu työ- tai
päivätoimintakeskuksessa (max 4 €/päivä). Kustannukset katetaan
täydentävänä toimeentulotukena.
Kiireellisissä tilanteissa harkinta tehdään esimiehen tai toisen sosiaalityöntekijän kanssa.
4.7
EHKÄISEVÄN TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET
1. Henkilön ja perheen aktivointia tukeviin toimenpiteisiin syrjäytymisen
ehkäisemiseksi erityisin perustein
2. Henkilön ja perheen asumisen turvaamiseksi erityisin perustein
3. Ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä
aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi
4. Muihin henkilön ja perheen omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin.
Ehkäisevä toimeentulotuki on aina luonteeltaan kertaluontoista. Sillä on tarkoitus
auttaa henkilö ja perhe tilapäisen taloudellisen kriisin yli silloin kun
perustoimeentulotuki tai täydentävä toimeentulotuki eivät tule kysymykseen. Tukea
myönnettäessä täytyy olla oletus, että henkilö ja perhe pystyy kertaluontoisen avun
jälkeen selviytymään omatoimisesti.
Ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen vaatii samanlaisen selvitystyön kuin
muunkin toimeentulotuen myöntäminen. Tuki kohdistuu aina tiettyyn menoerään ja
tilanteeseen.
14
5
VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET
Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja
toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja
poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä (VpL 1 §). Vammaisten
henkilöiden tarvitsemat palvelut ja tukitoimet järjestetään siten, että ne tukevat heidän
omatoimista suoriutumistaan (VpA 1 §).
Vammaispalvelulain tarkoittamana vammaisena henkilönä tarkoitetaan henkilöä, jolla
vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua
tavanomaisista elämän toiminnoista (VpL 2 §). Vammaispalvelulain 2 §:n tarkoittama
vammaisuus määritellään yksilöllisesti lain asettamien määreiden ”pitkäaikaisuus”,
henkilön ”erityiset suoriutumisvaikeudet”, ”tavanomaiset elämäntoiminnot” ja
”välttämätön tarve” kautta. Vammaispalvelulaki ei sisällä mitään vammaluetteloa (ei
diagnoosiin perustuvaa päätöksentekoa), vaan ”vammaisuus” ja ”vaikeavammaisuus”
on määriteltävä yksilöllisesti. Vammaispalvelulaissa ei aseteta ylä- eikä alaikärajoja
palvelujen ja tukitoimien saamiselle, vaan ainoana perusteena on henkilön vammasta
tai sairaudesta aiheutuva palvelujen ja tukitoimien tarve ja erityisen
järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvien palvelujen ja tukitoimien kohdalla erikseen
määritelty vaikeavammaisuus. Sinänsä esimerkiksi ikääntymisestä aiheutuvat
”normaalit” sairaudet ja niiden aiheuttamat toimintarajoitteet, ”vanhuuden raihnaisuus”,
ei vielä yksistään täytä vaikeavammaisuuden tai vammaisuuden edellytyksiä.
Vammaispalvelulain mukaiset avustukset myönnetään lain vaatimassa laajuudessa.
5.1
PALVELUT, JOIHIN VAIKEAVAMMAISELLA ON SUBJEKTIIVINEN OIKEUS
(kunnalla erityinen järjestämisvelvollisuus)



5.2
asuntojen välttämättömät ja kohtuulliset muutostyöt sekä asuntoon kuuluvat
välineet ja laitteet tarpeen ja harkinnan mukaan
kuljetuspalvelut
 18 yhdensuuntaista matkaa /hlö /kk vähennettynä linja-autotaksan
mukaisella omavastuuosuudella. Vammaispalvelulain mukaisten
kuljetuspalvelujen käyttöalue on asiakkaan asuinkunta ja asuinkunnan
rajanaapurikunnat. Matkoja alueen ulkopuolelle myönnetään yksilöllisen
harkinnan perusteella vain erittäin painavista syistä. Etäisyys voi olla
korkeintaan 60 km. Odotusajasta korvataan korkeintaan 30 min.
Ylimenevän ajan asiakas maksaa itse. Jos kuljetuspalvelun saajat
käyttävät samaa taksia, peritään omavastuuosuutena puolet
linja-autotaksan mukaisesta omavastuuosuudesta.
henkilökohtainen apu
 avustus on 10,06 €/tunti sekä työnantajan lakisääteiset maksut
 erittäin vaativasta avustamisesta maksetaan 10 %:n korotus
tuntipalkkaan
 henkilökohtaisia avustajia koskevaa valtakunnallista työehtosopimusta
sovelletaan Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry:n (HETA)
jäsenenä olevien vammaisten henkilöiden henkilökohtaisiin avustajiin
 ulkomaanmatkoihin henkilökohtaiseen avustamiseen voidaan myöntää
lisätunteja harkinnan mukaan korkeintaan kerran vuodessa
MÄÄRÄRAHASIDONNAISET PALVELUT JA TUKITOIMET
15
Määrärahasidonnaisia päätöksiä voidaan niiden voimassaoloaikana tarkistaa.
Määrärahasidonnaisia palveluja kohdennetaan ensisijaisesti kaikkein vaikeimmassa
asemassa oleville.
5.2.1 Väline- ja laiteavustukset
Myönnetään harkinnan mukaan. Avustusta ei myönnetä ilman erityisen painavaa
perustetta tavanomaisiin kodinkoneisiin (pyykinpesukone, astianpesukone,
matkapuhelin, tietokone, mikroaaltouuni).
5.2.2 Sopeutumisvalmennus ja virkistys
Sopeutumisvalmennusta myönnetään erityisen tarkan yksilöllisen harkinnan
perusteella.
5.2.3 Vaate- ja erityisruokavalioavustukset
Avustusta ylimääräisiin vaate- tai ravintokustannuksiin myönnetään vain, jos
kustannukset ovat vamman tai sairauden vuoksi kohtuuttoman suuret. Kustannuksista
on oltava selvitys ja sairaudesta asiantuntijan lausunto. Korvausta myönnetään
kohtuulliset keskimääräiset vaatekustannuksiin 500 € vuodessa ylittävälle osalle ja
ravintokustannuksiin 2.500 € vuodessa ylittävälle osalle.
6
TYÖOSUUSRAHAN MAKSAMINEN
Asiakkaat käyvät päivä - ja työtoiminnassa toimintakeskuksissa. Työtoimintaa
järjestetään joko kehitysvammaisten erityishuoltona tai sosiaalihuoltolain perusteella.
Työtoimintana tehty työ ei ole työsuhteista vaan huoltosuhteista.
Asiakkaat tulevat toimintakeskuksiin palveluohjaajien päätöksellä.
Päivä - ja työtoiminnasta maksetaan työosuusrahaa. Työosuusraha ei ole veronalaista
tuloa, mikäli sitä maksetaan enintään 12 €/pv.
Asiakkaalle maksettavan työosuusrahan suuruudesta päättää toimintakeskuksen
esimies kuultuaan henkilökuntaa.
Saarikan päivä - ja työtoiminnassa oleville asiakkaille maksettavien työosuusrahojen
rajat ovat 0,5 €- 6,50 €/päivä (v.2012 0,50 -6,00 €/päivä). Avotyötoiminnassa oleville
maksetaan 0.75 €-1 €/tunti.
Avotyöpaikalta laskutetaan maksettu työosuusraha.
7
VANHUSTEN, VAMMAISTEN JA PITKÄAIKAISSAIRAIDEN PERHEHOIDON
HOITOPALKKIOT JA KULUKORVAUKSET
Perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkiota ja kulukorvausta. Lisäksi perhehoitajalle
voidaan maksaa käynnistämiskorvausta. Nämä perustuvat perhehoitolakiin
Hoitopalkkion ja kulukorvauksen määrää tarkistetaan kalenterivuosittain
Hoitopalkkio ja kulukorvaus tarkistetaan vuosittain työntekijän eläkelain 96
§;ssä tarkoitetulla palkkakertoimella.
16
Sosiaali-ja terveysministeriö ilmoittaa vuosittain indeksikorotuksen suuruuden.
Alla olevia palkkioita ja kulukorvauksia korotetaan 1.1.2014 alkaen ministeriön
ilmoittaman indeksikorotuksen verran.
Hoitopalkkion suuruus määritellään hoitosopimusta solmittaessa ja sitä tarkistetaan
tarvittaessa. Jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu, perhehoitajalla on
oikeus saada hoidosta palkkiota. Perhehoitajalain 312/1992) 2 §:n mukaan
hoitopalkkiota maksetaan 1.1.2014 alkaen vähintään 668,13 € perhehoidossa olevaa
henkilöä kohti kalenterikuukaudessa.
Hoidosta maksettava palkkio perustuu kunkin hoidossa olevan henkilön yksilölliseen
hoito- ja palvelusuunnitelmaan sekä hoitoon käytettävään aikaan ja hoidon
vaativuuteen. Hoitopalkkio on veronalaista tuloa. Hoitoisuus arvioidaan yksilöllisesti
käyttäen apuna Kelan hoitotukia sekä muistitestiä ja tarvittaessa muita arviointivälineitä
ja toimintakykymittareita (esim. RAVA) ja yksilöllistä harkintaa.
7.1
Hoitopalkkio


Palkkioluokka 1: 847,21 €/kk (KELAn perushoitotuki / perusvammaistuki)
Palkkioluokka 2: 953,14 €/kk (KELAn korotettu hoitotuki / korotettu vammaistuki

Palkkioluokka 3: 1059,05 €/kk (KELAn erityishoitotuki / ylin vammaistuki)
Viranhaltija voi erityisharkinnallaan korottaa hoidon vaativuudesta johtuen ( esimerkiksi
hoidettavalla paljon fyysisen ja/tai psyykkisen toimintakyvyn rajoitteita ) yllä olevia
palkkioluokkia enintään 10 %.
Vammaisten perhehoidettavien osalta päivä- tai työtoimintaan osallistuminen vähentää
perhehoidosta maksettavaa palkkiota seuraavasti:




hoidettava 2pv/vko päivä- tai työtoiminnassa vähentää 1,5 pv:n hoitopalkkion /kk
hoidettava 3pv/vko päivä- tai työtoiminnassa vähentää 2,5 pv:n hoitopalkkion /kk
hoidettava 4pv/vko päivä- tai työtoiminnassa vähentää 3,5 pv:n hoitopalkkion /kk
hoidettava 5 pv/vko päivä- tai työtoiminnassa vähentää 4 pv:n hoitopalkkion /kk
Päiväkohtaista palkkiota määriteltäessä kuukausipalkkion jakajana käytetään lukua 30.
Koululaisten osalta koulussa käynti ei vaikuta hoitopalkkion määrään.
7.1
HOITAJAKOHTAISET LISÄT
7.2.1 Koulutuslisä
Koulutuslisä maksetaan perhehoitajalle, jolla on todistetusti vähintään kouluasteinen
sosiaali- tai terveydenhuoltoalan koulutus. Koulutuslisä on 37,50 €/kk
7.2.2 Kokemuslisä
Kokemuslisä maksetaan perhehoitajalle, joka on toiminut perhehoitajana vähintään 4
vuotta. Kokemuslisä on 37,50 €/kk
17
7.2.3 Hoitopalkkio lyhytaikaisessa perhehoidossa
Lyhytaikaisesta perhehoidosta maksettava hoitopalkkio on 55 €/vrk (v. 2013 50 € /
vrk). Hoidettavan erityisestä hoidon vaativuudesta viranhaltija voi harkinnallaan
korottaa palkkiota enintään 10 %.
7.2.4 Hoitopalkkio osapäiväisessä perhehoidossa
Osapäiväisestä perhehoidosta maksettava hoitopalkkio on 50 %:a lyhytaikaisesta
perhehoidosta maksettavasta hoitopalkkiosta.
7.3
Kulukorvaus
Perhehoidosta aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta säädetään perhehoitajalain
(312/1992) 3 §:ssä. Kulukorvauksen perusteena käytetään perhehoidossa olevan
henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvia todellisia kustannuksia ja kunkin hoidossa
olevan henkilön yksilöllisiä tarpeita. Lain (312/1992) mukaan kulukorvauksen määrä
tarkistetaan kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin (lokakuu
1951=100) edellisen vuoden lokakuun vuosimuutoksen mukaisesti. Erityisestä syystä
kulukorvaus voidaan kuitenkin maksaa säädettyä vähimmäismäärää pienempänä.
7.3.1 Vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden perhehoidosta maksettava
kulukorvaus
Vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden perhehoidosta maksettava kulukorvaus
on 513,15 €/kk Se kattaa perhehoidossa olevan ravinnon, asumisen ja muut kulut
sisältäen mm. henkilökohtaisen hygienian (lukuun ottamatta vaippoja), vaatehuollon,
siivous- ja puhdistuskulut, kohtuulliset virkistys, matka- ja puhelinkulut. Kulukorvaus
maksetaan perhehoitajan loman ajalta aterioiden osuudella ( 8,40 € / pv )
vähennettynä. Tilapäiset äkilliset muutokset esim. ateriakorvauksissa otetaan
huomioon vasta 5 päivää ylittävältä osalta. Koulujen ja työ- ja toimintakeskusten lomat
otetaan huomioon koko ajalta.
Vammaisten pitkäaikaisen perhehoidosta maksettavaa kulukorvausta vähennetään
aterioiden osuudella seuraavasti:





hoidettava 1 pv / vko päivä- tai työtoiminnassa
hoidettava 2 pv / vko päivä- tai työtoiminnassa
hoidettava 3 pv / vko päivä- tai työtoiminnassa
hoidettava 4 pv / vko päivä- tai työtoiminnassa
hoidettava 5 pv / vko päivä- tai työtoiminnassa
vähentää korvausta
vähentää korvausta
vähentää korvausta
vähentää korvausta
vähentää korvausta
12 € / kk
24 € / kk
36 € / kk
48 € / kk
60 € / kk
7.3.2Lyhytaikaisen perhehoidon kulukorvaus
Lyhytaikaisen perhehoidon kulukorvaus on 21,25 €/päivä .
7.4
Käynnistämiskorvaus
Lain mukaan uutta pitkäaikaista perhehoitosijoitusta käynnistettäessä hoitajalle
maksetaan hoidon käynnistämisestä aiheutuvista tarpeellisista kustannuksista
käynnistämiskorvausta (enimmäismäärä 2 854,02 € perhehoidossa olevaa henkilöä
kohti).
Käynnistämiskorvaus kattaa muun muassa asuntoon kohdistuvat välttämättömät
korjaus- ja muutostyöt, kalusteet ja vuodevaatteet. Käynnistämiskorvauksen käytöstä
tehdään hankintasuunnitelma ja kustannusarvio, jonka ennen hankintaa hyväksyy
Saarikassa perhehoidosta vastaava viranhaltija.
18
7.5
Sijaishoitajan/kiertävän perhehoitajan hoitopalkkiot
Saarikka voi järjestää perhehoitajan vapaan tai muun tilapäisen poissaolon ( esim.
sairausloma, täydennyskoulutus ) ajaksi tarvittavan sijaishoidon tekemällä
perhehoitajalain 1 §:n 2 momentissa säädetyt edellytykset täyttävän henkilön kanssa
toimeksiantosopimuksen, jolla tämä sitoutuu huolehtimaan sijaishoidosta perhehoitajan
kotona. Sijaishoito voidaan järjestää edellä tarkoitetulla tavalla, jos perhehoitaja
suostuu siihen ja järjestely arvioidaan hoidettavan henkilön edun mukaiseksi.
Perhehoitajan sijaishoitajalle, joka toimii vakituisen perhehoitajan sijaisena
perhehoitokodissa, maksetaan hoitopalkkiona 1-2 asiakkaan yli 8 tuntia/vrk kestävästä
hoidosta yhteensä 84,72 €/vrk . Jokaisesta seuraavasta yli 8 tuntia/vrk hoitoa saavasta
asiakkaasta maksetaan hoitopalkkiona 42,36 €/vrk . Alle 8 tuntia/vrk kestävästä
sijaishoidosta maksetaan hoitopalkkiosta 50 %: 1-2 asiakkaasta 42,36 €/kerta ja
jokaisesta seuraavasta asiakkaasta 21,18 €/kerta . Erityistä hoitoa vaativien
asiakkaiden kohdalla viranhaltija voi korottaa sijaishoitajan hoitopalkkiota 10 %.
Kulukorvaus maksetaan vakituiselle perhehoitajalle.
Kiertävälle perhehoitajalle, joka toimii hoidettavan kodissa, maksetaan
hoitopalkkiona 1-2 asiakkaan yli 8 tuntia / vrk kestävästä hoidosta yhteensä 84,72
€/vrk. Erityistä hoitoa vaativien asiakkaiden kohdalla viranhaltija voi korottaa
lyhytaikaisen hoidon hoitopalkkion kaksinkertaiseksi, jolloin 1-2 asiakkaan yli 8 tuntia /
vrk kestävästä perhehoidosta maksetaan hoitopalkkiona 169,44 €/vrk. Alle 8 tuntia /
vrk kestävästä perhehoidosta hoidettavan kotona maksetaan hoitopalkkiona 50 %
koko vuorokauden hoitopalkkiosta eli 1-2 asiakkaasta 42,36 €/kerta ja 1-2 erityistä
hoitoa vaativasta asiakkaasta 84,72 €/kerta. Kulukorvausta ei makseta.
7.6
Maksut perhehoidon keskeytyksen ajalta
Mikäli Saarikka hankkii perhehoitajan kotiin sijaisen tämän loman ajaksi, kulukorvaus
maksetaan normaalisti perhehoitajalle ja hoitopalkkio sijaishoitajalle.
Mikäli perhehoito keskeytyy perhehoitajan sairausloman vuoksi, perhehoitajalle
maksetaan hoitopalkkiota sairastumispäivä ja yhdeksän (9) arkipäivää, mikä kattaa
sairausvakuutuksen omavastuuajan. Tältä ajalta maksetaan lisäksi 1/3
kulukorvauksesta.
Mikäli perhehoito keskeytyy muun kuin lomajärjestelyjen vuoksi perhehoitajasta
riippuvasta syystä ja hoidettavat joudutaan sijoittamaan muualle, maksut keskeytyvät
välittömästi.
Hoidon ja kuntoutuksen tukemiseksi voi perhehoidossa oleva olla vuodessa 30
vuorokautta poissa perhehoidosta niin, että palkkion maksaminen jatkuu.
Kulukorvauksista maksetaan tällöin 1/3.
Mikäli perhehoito keskeytyy hoidettavasta johtuvasta muusta syystä ( esimerkiksi
vierailu sukulaisten luona ), hoitopalkkio maksetaan normaalisti ja kulukorvaus
vähennetään aterioiden osuudella 5 päivää ylittävän keskeytyksen osalta.
19
7.7
PERHEHOITAJAN ASEMA
Perhehoitajalain mukaan, jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu,
perhehoitajalle tulee järjestää mahdollisuus vapaaseen, jonka pituus on yksi arkipäivä
kutakin sellaista kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut perhehoitajana
vähintään 14 vuorokautta.
Saarikassa pitkäaikaista perhehoitoa tekevällä perhehoitajalla on oikeus 3,5 päivän
vapaaseen kutakin sellaista kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut
perhehoitajana vähintään 14 vuorokautta kuukaudessa. Vuodessa perhehoitajalle voi
kertyä vapaata enintään 42 päivää. Yksityiskohtainen järjestämistapa sovitaan hoito- ja
palvelusuunnitelmassa. Vapaan ajalta maksetaan hoitopalkkio. Perhehoidon
myöntänyt Saarikka järjestää perhehoitajan vapaan aikana perhehoidossa olevan
henkilön hoidon. Vapaapäivien pitämisestä tulee ilmoittaa vähintään kuukautta
aikaisemmin.
Mikäli perhehoitokodissa on useampia kuin yksi hoidettava, tulee vapaa voida järjestää
kaikkien asukkaiden osalta yhtä aikaa. Lisäksi tulee huomioida hoidettavien omat
toiveet lyhytaikaisesta hoitopaikasta.
Lyhytaikaishoidosta kertyy perhehoitajalle vapaata, jos ympärivuorokautinen hoito
kestää vähintään 14 vuorokautta kuukaudessa. Vapaa korvataan rahana seuraavasti:
yhden päivän hoitopalkkio, mikäli hoito on kestänyt 14 - 20 vuorokautta kuukaudessa
ja kahden päivän hoitopalkkio, mikäli hoito on kestänyt 21 - 31 vuorokautta
kuukaudessa. Yhden päivän keskimääräinen hoitopalkkio määräytyy seuraavasti:
ympärivuorokautiset hoitopalkkiot/kk jaettuna kalenteripäivien lukumäärällä/kk, joina
perhehoitaja on antanut perhehoitoa.
8
HOITOTARVIKKEIDEN- JA VÄLINIEDEN ILMAISJAKELUN
SOVELTAMISOHJEET
Suunnitelmallisesti toteutettu ja toimiva hoitovälinejakelu parantaa itsehoidon
edellytyksiä ja tukee asiakkaan omatoimista selviytymistä kotihoidossa tai
kodinomaisissa olosuhteissa mahdollisimman pitkään. Lisäksi omaseuranta edistää
asiakkaan sitoutumista hoitoon. Tämän vuoksi terveyskeskuksesta luovutetaan
pitkäaikaista sairautta sairastaville, avohoidossa oleville potilaille sairauden tai sen
jälkitilan seurannan ja hoidon kannalta tarpeelliset hoitovälineet ja –tarvikkeet
maksutta. Ulkopaikkakuntalaisille hoitotarvikkeet tulee hankkia ko. kunnan
terveyskeskuksesta tai maksusitoumuksella.
8.1
HOITOTARVIKKEIDEN JA – VÄLINEIDEN JAKAMISEN PERIAATTEET
Hoitotarvikkeiden ja –välineiden ilmaisjakelun aloittamisesta päättää
terveyskeskuslääkäri. Ilmaisjakelun aloittamisesta tehdään merkintä myös
potilaspapereihin.


Ilmaisjakeluna luovutettavien hoitotarvikkeiden ja –välineiden määrä ja laatu
määritellään potilaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti
Ilmaisjakelu aloitetaan, jos hoidon tarpeen arvioidaan olevan pitkäaikainen eli yli
kolme kuukautta. Lyhytkestoisemmissa hoidoissa potilaat hankkivat
hoitotarvikkeet itse ellei jostakin muusta syystä ole perusteltua luovuttaa
hoitotarvikkeita, -välineitä tai lääkkeitä maksutta potilaalle (esim. apteekki kiinni)
20




8.2
Tarvikkeiden jakelua ja käyttöä seurataan yksilökohtaisesti. (Lomake:
Ilmaisjakelutarvikkeiden käytön seuranta). Tarvikkeita luovutetaan enintään
kolmen kuukauden tarve kerrallaan
Tarvikkeita ja välineitä luovutettaessa arvioidaan aina myös niiden tarpeellisuutta
ja käyttökelpoisuutta kyseiselle asiakkaalle. Jos on ilmeistä, että asiakas
tarvitsee ohjausta tai opastusta välineiden ja tarvikkeiden käytöstä tai tarve on
jostain syystä muuttunut aikaisemmasta, on huolehdittava siitä, että asiakas saa
riittävästi asiaan liittyvää neuvontaa hoitohenkilökunnalta tai lääkäriltä
Jakelun käytännön toteuttamisesta (luovutuspaikka, kuljetus) sovitaan asiakkaan
ja hoitoon osallistuvien kanssa. Jos välineet ja tarvikkeet luovutetaan
hoitotarvikevarastosta, potilaan hoidosta vastaavien on annettava
varastonhoitajalle riittävän selkeät ohjeet ilmaisjakeluun kuuluvista tuotteista. On
myös sovittava, miten hoidon toteutumista ja välineiden käyttöä arvioidaan ja
miten muutoksista ilmoitetaan. Ilmaisjakelutuotteina myönnettävät vaipat
toimitetaan aina kotiinkuljetuksen kautta
Ilmaisjakeluun kuuluvat hoitotarvikkeet ja –välineet ovat asiakkaalle
maksuttomia. Myöskään kuljetuksista ei voida periä maksuja
KÄYTÄNNÖN OHJEITA HOITOTARVIKKEIDEN, -VÄLINEIDEN JA LÄÄKKEIDEN
ILMAISJAKELUUN
Lääkkeet ja happi
Pääsääntöisesti kotona asuva asiakas maksaa lääkehoitonsa itse.
Kotona toteutettavan terminaalihoidon onnistumiseksi tarpeelliset lääkkeet voidaan
luovuttaa terveyskeskuksesta (esim. kipu- ja pahoinvointilääkkeet, happi, antibiootit)
hoitavan lääkärin ohjeiden mukaisesti. Sen sijaan potilaan vakituisesti käyttämät
lääkkeet (esim. sydänlääkkeet) kirjoitetaan reseptillä niin kuin aikaisemminkin.
Valvotussa kotisairaanhoidossa olevien potilaiden erilaisissa hoitotoimenpiteissä
tilapäisesti tarvittavat lääkkeet voidaan antaa terveyskeskuksesta (esim. säärihaavan
hoidossa tarvittavat kalliit lääkkeet), mutta potilaan vakituisesti käyttämät lääkkeet
(esim. sydän- ja diabeteslääkkeet) ja antibiootit ym. tilapäiset lääkitykset kirjoitetaan
reseptillä. Samoin erilaiset perusvoiteet ja muut käytössä olevat salvat asiakas hankkii
itse.
Osastolta kotiutuville potilaille luovutetaan mukaan hoidon aloittamisessa tarvittavat
lääkkeet. Lääkkeitä luovutetaan ainoastaan siihen saakka, kunnes potilas tai kotihoito
pystyy hankkimaan lääkkeet apteekista.
Osastolla aloitetusta antibioottihoidosta voidaan antaa mukaan kuurin lopettamiseen
vaadittava lääkemäärä, jos kuuri on väliaikainen.
Osastolta luovutetaan lääkkeet mukaan myös lyhyiden kotilomien ajaksi (enintään yksi
viikko).
Päivystyksestä luovutetaan potilaan mukaan hoidon aloittamisessa tarvittavat lääkkeet,
jos paikkakunnalla ei ole mahdollisuutta käydä apteekissa saman päivän aikana.
Pitkäaikaisessa happihoidossa olevalle potilaalle kirjoitetaan vuosittain uusittava
resepti (hapen käyttö, hoidon kestoaika, virtausnopeus), jolloin potilas saa Kelalta
korvauksen käyttämästään hapesta ja happipullojen vuokrasta. Happitilaus ja
vuokrasopimus tehdään happea toimittavan yrityksen palvelupisteessä asiakkaan
21
nimellä ja asiakasnumerolla. Terveyskeskuksen ammattimiehet toimittavat hapen
tarvittaessa potilaan kotiin, mutta happea toimittava yritys lähettää laskun suoraan
potilaalle. Happihoidossa tarvittavat välineet (liittimet, letkut ym.) annetaan
terveyskeskuksesta. Happihoitoa aloitettaessa on varmistettava, että asiakas saa
riittävän opastuksen ja käyttökoulutuksen happihoidon toteuttamista varten.
Fluoritabletit jaetaan hammashoitoloista tarveharkinnan perusteella.
Rauta- ja vitamiinivalmisteet myös neuvola-asiakkaat hankkivat itse.
Yleiseen rokotusohjelmaan kuuluvat rokotteet annetaan potilaille maksutta ja muut
tarvittavat rokotteet hankitaan reseptillä apteekista (esim. gammaglobuliini ja
ei-riskiryhmiin kuuluvien influenssarokotteet).
Ehkäisytabletteja annetaan asiakkaalle maksutta ehkäisyä aloitettaessa erillisen
ohjeen mukaan 3 + 6 kk annos. Samoin ehkäisykierukoista ja ehkäisyyn käytettävistä
hormonikapseleista ensimmäinen kierukka on asiakkaalle maksuton.
Avannepotilaiden hoitovälineet – ja tarvikkeet
Avannepussit ja –levyt (sairaalan ilmoittama koko ja merkki) sekä hoidossa tarvittavat
muut välineet (myös pasta).
Diabetespotilaiden hoitovälineet – ja tarvikkeet
Hoidon ja omaseurannan edellyttämä välineistö (esim. verensokeriliuskat,
virtsantutkimusliuskat, insuliiniruiskut ja –kynät, lansetit).
Verensokeri- ja virtsantutkimusliuskoja käytetään harkitusti potilaan yksilöllisten
tarpeiden ja hoitotasapainon mukaan. Ohessa on Suomen Diabetesliiton esittämiä
laskennallisia määriä liuskojen keskimääräisestä kulutuksesta, mutta tilanteesta
riippuen tarve voi vaihdella paljonkin. Diabetesvälineiden jakelussa korostuu
suunnitelmallisen ja jatkuvan neuvonnan ja arvioinnin merkitys.
Neulojen ja lansettien monikäyttöisyyttä kotioloissa korostetaan; ihonpuhdistuslaput
eivät normaalisti kuulu ilmaisjakeluun, koska kotihoidossa niitä ei tarvita.
Kiinteäneulaisia kertakäyttöruiskuja voi hyvissä olosuhteissa käyttää 2-6 pistokseen,
jos pistospaikoissa ei ole ongelmia (ei lapsille).
Verensokerimittarit kotimittausten toteuttamista varten. Mittarit tilataan hoitotarvikevarastolta Insuliinipumpun hankkii ja luovuttaa diabeetikkoa hoitava sairaanhoidon
yksikkö. Insuliinipumpun käytössä tarvittavat välineet annetaan perusterveydenhuollon
ilmaisvälinejakelusta.
Tyypin 1 diabetes (nuoruustyypin diabetes)
Viikossa
Kuukaudessa
Verensokeriliuskojen keskimääräinen tarve
25
100
Ketoaineiden seurantaan tarkoitettujen
8 veren ketoaineiden liuskaa/vuosi tai
liuskojen keskimääräinen tarve
50 virtsan ketoaineiden liuskaa/vuosi
Tarve vaihtelee erittäin paljon. Lisätarvetta saattaa olla esim. lapsidiabeetikoilla, nuorilla,
epävakaan sokeritasapainon omaavilla, näkövammaisilla ja raskaana olevilla.
22
Tyypin 2 diabetes (aikuistyypin diabetes)
Ruokavaliohoitoiset
- sairauden alkuvaiheessa noin 6 kk
- myöhemmin
Tablettihoitoiset
- lääkemuutoksen jälkeiset 3 kk
- 3 kk jälkeen lääkemuutoksesta
- 3 kk jälkeen lääkemuutoksesta
Iltainsuliinihoitoiset
- hoidon aloitusvaiheessa (6-12 kk)
- myöhemmin
Kokonaan insuliinihoitoiset
Verensokeriliuskojen keskimääräinen tarve
Viikossa
Kuukaudessa
6
1
24
4 (50 liuskaa/vuosi
6
3
24
12 (144 liuskaa/vuosi)
10
5
40
20
Kuten tyypin 1 diabeteksessa
Dialyysipotilaiden hoitovälineet – ja tarvikkeet
Kotidialyysissa olevien potilaiden hoidossa tarvittavat välineet erikoissairaanhoidon
ohjeiden mukaisesti (tilataan kutakin tapausta varten erikseen tarvittaessa).
Sääri- ja makuuhaavapotilaat
Haavan hoidossa tarvittavat side- ym. hoitotarvikkeet, lääkkeet ja liuokset hoitavan
lääkärin harkinnan perusteella.
Muut pitkäaikaissairaudet
Eräiden muiden pitkäaikaissairauksien esim. keuhkojen toiminnan vajauksen ja
trakeostomian yhteydessä tarvittavat hoitovälineet (happiletkut, -viikset, kanyylit,
katetrit, filtterit ym.)
Kuntoutuksen apuvälineet
Erillisen ohjeen mukaan
Hoitajien tarvitsemat suojavälineet
Kotona asuville asiakkaille tai heitä hoitaville omaisille annetaan samat suojavälineet
kuin mitä hoitaja olisi toimenpidettä tehdessään käyttänyt.
Yksityisten palveluasuntojen henkilökunnalle ja Saarikan vanhustenhuollon yksiköille
tai muille vastaaville yksiköille henkilökunnan tarvitsemat suojavarusteet ja – välineet
kustantaa kukin yksikkö itse. Saarikan omat yksiköt tilaavat tuotteet
hoitotarvikevaraston kautta. Yksityisille palveluntuottajille tuotteita ei voida toimittaa
(Lakijulkisista hankinnoista 30.3.2007/348).
Inkontinenssipotilaat
Heikentyneen virtsan ja ulosteen pidätyskyvyn hoitotarvikkeet vaikeaan tai
keskivaikeaan oireistoon aikuisille (esim. vaipat, pussit, virtsankerääjät, katetrit). Arvion
hoidon tarpeesta tekee lääkäri; sopiva vaipan koko ja laatu sekä arvioitu käyttömäärä
ilmoitetaan tarvittaessa hoitajan toimesta keskusvarastonhoitajalle. Lievästä
23
inkontinenssista kärsivät eivät saa ilmaisjakelutuotetta ja heidät ohjataan hankkimaan
tuotteet itse TENA Kaupan kautta.
Vaippojen sopivuutta ja käytön tarvetta arvioidaan hoitoa aloitettaessa ja hoidon
aikana.
Lapsipotilaille vaippoja annetaan vain erityisestä syystä sairauteen liittyen (esim.
anomalia, fisteli tms.) hoitavan lääkärin päätöksellä, koska lapset voivat saada jo Kelan
hoitotukea kastelun vuoksi.
.
Tilattavissa olevat tuotteet
 TENA Lady tuotteista on käytössä ainoastaan tuote super
 TENA Men miesten vastaava tippasuoja tuote level 3
 Tilattavien vaippojen kokonaismäärä on vuorokaudessa 1- 4 kappaletta, jotka
valitaan asiakkaalle yksilöllisesti omatoimisuutta tukien (huom. oltava kirjattu
palvelu- ja hoitosuunnitelmaan)
 Vuodesuoja (kroonikkovaippa) / poikkilakana vuoteeseen hoidettaville
maksimissa 3 kpl/viikko
 Pesukintaat vuodehoitoisille kotona asuville vaippatilauksen yhteydessä
Seuraavat tuotteet eivät kuulu ilmaisjakelun piiriin:
 TENA Pants discreet
 TENA Pesuvoide
 Ruokalaput
Kotiinkuljetus sopimusten mukaisesti neljä kuljetusta vuodessa. Kotiasiakkaiden
vaippoja ei välivarastoida Saarikan varastolla tai kotihoidon toimitiloissa.
Itse maksettavat tuotteet voidaan tilata TENA kaupasta vaippatilauksen yhteydessä,
jolloin lasku tulee asiakkaalle. Laskun voi osoittaa myös omaiselle tai edunvalvojalle.
Tilaukseen tarvitaan asiakkaan sosiaaliturvatunnus.
9
9.1
LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN TOIMINTAPERIAATTEET
LÄÄKINNÄLLISTÄ KUNTOUTUSTA OHJAAVAT LAIT JA SÄÄDÖKSET /
JÄRJESTÄMISPERIAATTEET
Kunnan velvollisuudesta järjestää lääkinnällinen kuntoutus on säädetty 1.5.2011
voimaan tulleen terveydenhuoltolain (30.12.2010/1326) pykälissä 29 ja 30.
Apuvälineiden luovutuksesta lääkinnällisenä kuntoutuksena on annettu 1.1.2011
voimaan tullut Sosiaali- ja terveysministeriön asetus. Kansaneläkelaitoksen (Kela)
järjestämästä kuntoutuksesta on säädetty laissa Kansaneläkelaitoksen
kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (566/2004) sekä
sairausvakuutuslaissa (1224/2004). Kuntoutuksesta on säädöksiä myös mm.
työntekijäin eläkelaissa, liikennevakuutuslaissa, tapaturmavakuutuslaissa ja
ammattitautilaissa.
24
Keski-Suomessa yleisesti sovitun periaatteen mukaisesti kuntoutus järjestetään
pääsääntöisesti sen terveydenhuollon yksikön toimesta, jolla on hoitovastuu.
Kuntoutusta toteuttavia tahoja ovat perusterveydenhuollon lisäksi erikoissairaanhoito ja
yksityiset palveluntuottajat.
Terveydenhuollon ja Kelan työnjako lääkinnällisessä kuntoutuksessa
Terveydenhuollolla on päävastuu lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Tämä koskee
ei-vaikeavammaisten 0-64-vuotiaiden sairaanhoitoon liittyvää kuntoutusta, kaikkien yli
65-vuotiaiden kuntoutusta, kuntoutussuunnitelman laadintavastuuta, terveydentilan ja
toimintakyvyn seurantaa sekä päivittäisten toimintojen ja kommunikoinnin apuvälineitä.
Kelalla on lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisvelvollisuus 0-64-vuotiaille henkilöille,
joita pidetään vaikeavammaisena (Kelan kuntoutuslain 9§). Vaikeavammainen on
henkilö, jolla on sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutuva yleinen lääketieteellinen ja
toiminnallinen haitta, josta aiheutuu vähintään vuoden kestävä kuntoutustarve; sekä
haitta on niin suuri, että hänellä on sen vuoksi huomattavia vaikeuksia tai rasituksia
selviytyä jokapäiväisistä toimistaan kotona, koulussa, työelämässä ja muissa
elämäntilanteissa. Lisäksi hänen tulee saada vähintään korotettua alle 16-vuotiaan
vammaistukea, korotettua 16–64-vuotiaan vammaistukea tai eläkkeensaajan
korotettua hoitotukea. Julkisessa terveydenhuollossa laadittu kuntoutussuunnitelma on
edellytys Kelan järjestämälle kuntoutukselle.
Muu kansaneläkelaitoksen järjestämä kuntoutus on harkinnanvaraista (Kelan
kuntoutuslaki 12§).
9.2
KUNNAN JÄRJESTÄMÄN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN SISÄLTÖ
Terveydenhuoltolain 29§ mukaan kunnan on järjestettävä potilaan sairaanhoitoon
liittyvä lääkinnällinen kuntoutus.
Lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluu:
 kuntoutusneuvonta ja kuntoutusohjaus
 potilaan toiminta- ja työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointi
 kuntoutustutkimus, jonka avulla selvitetään potilaan kuntoutusmahdollisuuksia
 toimintakyvyn parantamiseen ja ylläpitämiseen tähtäävät terapiat sekä muut
tarvittavat kuntoutumista edistävät toimenpiteet
 apuvälinepalvelut
 sopeutumisvalmennus
 edellisissä kohdissa tarkoitetuista tarpeellisista toimenpiteistä koostuva
kuntoutusjaksot laitos- tai avohoidossa
Kunnan kustantaman lääkinnällisen kuntoutuksen kohderyhmänä ovat henkilöt, joiden
vajaakuntoisuus on pitkäaikaista tai pysyvää. Kuntoutus ja apuvälinepalvelut
kohdistuvat henkilöihin, joiden toimintakyky on heikentynyt vamman, sairauden tai
kehitysviivästymän vuoksi sekä itsenäinen ja omatoiminen selviytyminen päivittäisissä
toiminnoissa on heikentynyt. Palveluiden edellytyksenä on lääkärin toteama sairaus,
vamma tai toiminnanvajavuus ja niistä johtuva toimintakyvyn heikkeneminen.
Lääkinnälliseen kuntoutukseen ja apuvälinepalveluihin ei kuitenkaan ole subjektiivista
oikeutta.
Jos asiakas tarvitsee lyhytaikaisen sairauden takia kuntoutusta, hänet ohjataan
hakemaan fysioterapiapalveluita yksityiseltä sektorilta (SV3F-lomake), tai hänet
ohjataan kuntoneuvolaan. Hierontaa ei myönnetä lääkinnällisenä kuntoutuksena.
Laitoshoidossa olevien henkilöiden kuntoutus ja apuvälineet on laitoksen järjestettävä.
Poikkeuksen muodostavat henkilökohtaiset apuvälineet ( esimerkiksi proteesit), jotka
kustannetaan lääkinnällisen kuntoutuksen määrärahoista.
25
Päätöksenteko
Perusturvaliikelaitos Saarikassa kuntoutustyöryhmä (kuntoutuksesta vastaava lääkäri,
fysioterapeutti/kuntohoitaja, puheterapeutti) kokoontuu kerran kuukaudessa
Saarijärvellä ja Karstulassa päättämään lääkinnällisen kuntoutuksen asioista.
Kuntoapu-ohjelmaan tehdään hakemus/aloite maksusitoumuksen saamiseksi.
Päätöksen palvelun myöntämisestä tekee kuntoutuksesta vastaava lääkäri.
Lääkinnällinen kuntoutus voidaan toteuttaa Saarikan omana toimintana tai
ostopalveluna niiltä palveluntuottajilta, joiden kanssa on tehty sopimus.
Lääkinnällisestä kuntoutuksesta annettu päätös rinnastetaan hoitopäätökseen, eikä
siitä ole varsinaista valitusoikeutta. Tämä koskee niin omaa toimintaa kuin
ostopalvelujakin.
Ratkaisuun tyytymätön voi tehdä potilaslain perusteella muistutuksen toimintayksikön
vastaavalle johtajalle. Toinen vaihtoehto on tehdä kantelu aluehallintovirastoon
(entinen lääninhallitus).
Asiakasmaksut
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaissa ja asetuksessa säädetään myös
lääkinnällisen kuntoutuksen asiakasmaksuista. Asiakasmaksut ovat samat riippumatta
siitä, tuotetaanko kuntoutus terveydenhuollon yksikön omana toimintana vai
ostopalveluna. Asiakasmaksujen (terveydenhuollon avosairaanhoidon
lääkäripalvelujen, sairaalan poliklinikan, päiväkirurgian, terveyden- ja sosiaalihuollon
laitoksien lyhytaikaishoidon, yö- ja päivähoidon ja kuntoutushoidon maksut)
maksukatoksi on vuonna 2012 säädetty 636 € kalenterivuodessa. Maksukatto ei koske
kotikäynnein tapahtuvaa terapiaa.
Asiakasmaksua peritään lääkinnällisen kuntoutuksen terapioista ja kuntoutushoidosta.
Vuonna 2012 sarjahoitona annettavasta terapiasta peritään 7,50€ /käyntikerta,
maksimissaan 45 käyntikerralta kalenterivuodessa. Maksua ei peritä alle 18-vuotiaalta.
Osastokuntoutusjaksolta peritään 11,30€ /päivä.
Lääkinnällisessä kuntoutuksessa ei ole varallisuusharkintaa.
Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnetyissä apuvälineissä ei ole omavastuuta. Tästä
poikkeuksena muutamille apuvälineille kuten peruukeille ja silmälasisangoille
(myönnetään vai erikoissairaanhoidossa) on määritelty maksimihinta, minkä
terveydenhuolto kustantaa. Pitkäaikaiseen käyttöön tulevan peruukin korvattava
maksimihinta on vuonna 2012 500€.
9.3
HYVÄ KUNTOUTUSKÄYTÄNTÖ
Kuntoutussuunnitelma
Kuntoutussuunnitelma pohjautuu moniammatilliseen arviointiin ja yhteistyöhön.
Kuntoutussuunnitelmalla tarkoitetaan potilaan yksilöllistä suunnitelmaa, jossa
määritellään kuntoutuksen tarve, tavoite ja keinot, järjestämis- ja rahoitusvastuu sekä
seuranta. Suunnitelmassa otetaan huomioon myös kuntoutettavan perhe ja muu
sosiaalinen ja psyykkinen tilanne. Kuntoutussuunnitelma tehdään kuntoutujan kanssa
yhdessä, jolloin se tukee kuntoutujan sitoutumista ja lisää luottamuksellisuutta ja
tasavertaisuutta.
Kuntoutussuunnitelmassa tulisi olla diagnoosin lisäksi kuvattuna kuntoutujan
toiminnallinen haitta, vahvuudet ja voimavarat sekä niihin vaikuttavat yksilö ja
ympäristötekijät, mukaan lukien kuntoutujan oma motivaatio, perustelut ja tavoitteet
kuntoutukselle ja yhdyshenkilö. Suunnitelmaan kirjataan lisäksi voimassaoloaika,
26
terapiakertojen määrä/vuosi, aika/kerta, toteutuspaikka ja toteutuksen mahdollinen
joustavuus.
Kuntoutusprosessin eri vaiheissa toimintatapojen on oltava sujuvia ja resurssit
mitoitettava siten, että kuntoutuja saa tarvitsemansa terapian oikea-aikaisesti.
Oikea-aikaisuus koskee kuntoutussuunnitelmaa, -hakemusta ja -päätöstä sekä
kuntoutuksen aloittamista.
Näyttöön perustuva kuntoutus
Kuntoutus tulee olla intensiteetiltään ja toteutustavaltaan näyttöön perustuvan tiedon
ja suositusten mukaista. Palvelun tuottajan tulee toimittaa terapiapalaute
toteutuneesta terapiasta yhdyshenkilölle kahden viikon kuluessa terapiajakson
päättymisestä. Palautteeseen kirjataan arvio kuntoutuksen vaikuttavuudesta ja
tavoitteiden saavuttamisesta. Terapian vaikuttavuutta arvioidaan luotettavin
toimintakykytestein.
9.4
TERAPIAMUODOT
Saarikassa toteutetaan terapiat joko yksilö tai ryhäterapiana resurssien ja
erityisosaamisien mukaan Saarikan omana toimintana tai ostopalveluna.
Fysioterapia
Fysioterapiassa arvioidaan asiakkaan/potilaan terveyttä, liikkumista, toimintakykyä ja
toimintarajoitteita hänen toimintaympäristössään. Fysioterapian menetelmiä ovat
terveyttä ja toimintakykyä edistävä ohjaus ja neuvonta, terapeuttinen harjoittelu,
manuaalinen ja fysikaalinen terapia sekä apuvälinepalvelut. Tavoitteena on yhdessä
asiakkaan/potilaan kanssa saavuttaa hänelle optimaalinen terveys sekä liikkumis- ja
toimintakyky. Asiakasta/potilasta tuetaan harjoittelemaan itsenäisesti, ymmärtämään
harjoittelun tarkoitus ja ottamaan omat voimavarat käyttöön yhdessä asetettujen
tavoitteiden saavuttamiseksi.
Neurologiset sairaudet
(esim. aivoverenkiertohäiriöt(AVH), lihastaudit, CP-vammat, MS-tauti, Parkinsonin
tauti)
AVH: Fysioterapialla voidaan sairauden eri vaiheissa parantaa tai ylläpitää
toimintakykyä. Tärkein kuntoutuksen kohde on liikkumisen ja päivittäistä
henkilökohtaisista toimista selviämisen parantaminen. Fysioterapia toteutetaan
kuntoutujan tavoitteiden mukaisesti progressiivisesti erilaisissa toimintaympäristöissä
harjoittelemalla sitä ominaisuutta tai taitoa, johon halutaan vaikuttaa. Samalla
kannustetaan myös muuhun fyysiseen aktiivisuuteen. Fysioterapian intensiteetti
määritellään yksilöllisesti. Kuitenkin suurin osa toimintakyvyn paranemisesta tapahtuu
kahden ensimmäisen vuoden aikana sairastumisesta ja aktiivisin kuntoutus on
toteutettava tänä aikana. Myöhemmin kyse on pääasiassa toimintakyvyn
ylläpitämisestä ja kotona selviytymisen tukemista. Tällöin voidaan myöntää
kuntoutussuunnitelman mukaan fysioterapiaa 10 - 20 x / vuosi intensiivisin jaksoin
toteutettuna.
Muissa neurologisissa sairauksissa fysioterapiaa myönnetään toimintakyvyn
ylläpitämiseksi/parantamiseksi ja kotona selviytymisen tukemiseksi yksilöllisen tarpeen
ja kuntoutussuunnitelman mukaan.
27
Ortopediset ja traumatologiset tilat
(mm. amputaatio)
Fysioterapiaa myönnetään toimintakyvyn ylläpitämiseksi/parantamiseksi ja kotona
selviytymisen tukemiseksi yksilöllisen tarpeen ja kuntoutussuunnitelman mukaan.
Muissa sairauksissa
Muissa sairauksissa (esim. nivelreuma ja muut reumataudit) toimintakykyä ylläpitävää
fysioterapiaa voidaan myöntää perustellun kuntoutussuunnitelman mukaan 10-15 x /
vuosi itsenäisen harjoittelun tukemiseksi ja kotona selviytymisen turvaamiseksi
Osa fysioterapiasta voidaan toteuttaa allasterapiana tai ratsastusterapiana (varsinkin
eräät neurologiset sairaudet). Ratsastusterapeutilta edellytetään asianmukaista
koulutusta.
Lymfaterapia
Lymfaterapia on fysioterapian erikoisala, jolla hoidetaan eri syistä syntyneitä
turvotuksia ja niiden seurauksia sekä vaivoja tai sairauksia, joiden yhtenä oireena on
turvotus. Sen syyt voivat olla primäärejä (imusuonistonsynnynnäinen kehityshäiriö) tai
sekundaareja (imusolmukkeiden poisto ja sädetys, laajat imusuonistoa vahingoittaneet
muut operaatiot, traumat tai toistuneet infektiot; useimmiten erysipelas l. ruusu).
Terapian kesto ja terapiatiheys riippuvat sairaudesta/vammasta, työkuormituksesta,
potilaan iästä, potilaan yleiskunnosta sekä hoitoalueen
laajuudesta.
Keskimääräinen hoitoaika on yksi tunti. Lymfaterapia on aina lääkärin määräämää /
suosittelemaa. Tavallisin syy lymfaterapialle on rintasyövän hoidon jälkitila tai
alaraajojen liikkumattomuudesta (esim. MS-tauti tai tetraplegia) johtuva turvotus. Sitä
myönnetään yleensä 10-15x /vuosi.
Toimintaterapia
Toimintaterapiassa kehitetään niitä valmiuksia ja taitoja, joita ihminen tarvitsee
arkielämässään. Toimintaterapian keinoja asiakkaan toimintamahdollisuuksien
parantamiseksi voivat olla esimerkiksi asunnon muutostöiden suunnittelu,
apuvälinetarpeen arviointi, psykososiaalisten taitojen harjoittelu tai arjen toimintojen
harjoittelu.
Yleisimmin toimintaterapiaa myönnetään AVH - asiakkaille, jolloin toimintaterapiaa
voidaan suositella sairauden subakuutissa tai kroonisessa vaiheessa päivittäisten
toimintojen onnistumiseksi arjen ympäristössä. Toimintaterapiaa myönnetään myös
lapsiasiakkaille, joilla on laaja-alaisia toiminnallisia ongelmia. Ennen pitemmän
toimintaterapiajakson aloittamista voidaan tarvittaessa myöntää 1-3 käyntikerran arvio
terapian tarpeesta ja mahdollisuuksista. Muille potilasryhmille myönnetään
toimintaterapiaa yksilöllisen tarpeen ja harkinnan mukaan (yleensä suositus
erikoissairaanhoidosta). Terapiakertojen määrä ja intensiteetti määritellään
yksilöllisesti.
Puheterapia
Puheterapian tavoitteena on parantaa asiakkaan toiminta- ja kommunikaatiokykyä
jokapäiväisessä elämässä kotona, päivähoidossa, koulussa ja työelämässä.
Terapiasuunnitelma perustuu aina puheterapeuttiseen tutkimukseen tai arvioon, jonka
on tehnyt terveyskeskuksen tai erikoissairaanhoidon puheterapeutti.
Poikkeustapauksissa terapiasuunnitelma voidaan hankkia ostopalveluna.
28
Monissa puhehäiriöissä terapia on pitkäaikaista. Varhain aloitettu, riittävän tiivis
puheterapia antaa parhaan tuloksen. Puheterapeutin antaman terapian kohteena
voivat olla äänen, kielen ja yleensä kommunikaatiotaitojen ongelmien
lisäksi lukemiseen ja kirjoittamiseen, syömiseen ja nielemiseen sekä suun alueen
motoriikkaan liittyvät häiriöt. Tyypillisimmät kohderyhmät ovat alle kouluikäiset lapset,
joilla on puheongelmia, ja aikuisneurologiset potilaat.
Musiikkiterapia
(toiminnallinen musiikkiterapia) Musiikkiterapiaa voidaan myöntää täydentämään
muita terapiamuotoja (esim. puhe- tai toimintaterapiaa). Myönnön edellytyksenä on
erikoissairaanhoidossa laadittu kuntoutussuunnitelma ja/tai musiikkiterapeutin tekemä
arvio terapiamuodon mahdollisuuksista.
Jalkaterapia
Jalkaterapiaa voidaan myöntää diabeetikoille, jotka kuuluvat riskiluokkaan 2-3
(haavariski yli viisin tai kymmenkertainen). Riskiluokan arvioi diabeteshoitaja yhdessä
hoitavan lääkärin kanssa. Tämä arvio on edellytys jalkaterapian myöntämiselle.
Diabeteshoitaja tekee esityksen Kuntoapu-ohjelmaan.
Jalkaterapia voidaan myöntää myös potilaille, joilla on jaloissa jokin vika tai vamma
(esimerkiksi reuman tai jonkin neurologisen sairauden seurauksena) ja, jotka eivät itse
pysty huolehtimaan jalkojensa hoidosta ja heillä on terveydenhuollon henkilökunnan
toteama tarve jalkojen hoitoon.
Pääsääntöisesti jalkaterapiaa myönnetään 3- 4 x / vuosi. Yksilöllisen tarpeen mukaan
määrä voi olla suurempi.
Laitoskuntoutus
Laitoskuntoutusjaksojen tavoitteena on turvata tai parantaa kuntoutujan toimintakykyä
ja itsenäistä selviytymistä tehostetulla moniammatillisella kuntoutus- tai
sopeutumisvalmennusjaksolla. Laitosjaksoilla voidaan täydentää avokuntoutusta.
Laitoskuntoutusjaksoja myönnetään yksilöllisen tarpeen mukaan. Laitoskuntoutuksen
kesto voi olla 2-4 viikkoa ja se voidaan tarvittaessa jakaa kahteen osaan.
Laitoskuntoutuksen myöntäminen edellyttää hoitavan lääkärin yhdessä
erityistyöntekijöiden kanssa tekemän kuntoutussuunnitelman, jossa on perustelut ja
tavoitteet kuntoutusjaksolle.
9.5
APUVÄLINEPALVELUT
Apuvälineitten myöntämisessä noudatetaan Keski-Suomen alueen apuvälineopasta
(15.12.2010) ja Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden saatavuusperusteet opasta
(15.12.2010).
Tukipohjallisia myönnetään alle 16-vuotialle lievemmin kriteerein kuin em.
saatavuusperusteissa on esitetty. Myönnön perusteena on kuitenkin aina fysioterapeutin
tekemä tutkimus ja arvio pohjallisten tarpeellisuudesta.
29