Toimeentulotuen myöntämisperusteet

Transcription

Toimeentulotuen myöntämisperusteet
STLTK 23.02.2012
Liite1
JUUAN KUNTA
TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJE
Voimassa 1.3.2012 alkaen
1
SISÄLTÖ
1 TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN ................................................................................2
1.1 Säännökset ........................................................................................................................................2
1.2 Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen rakenne .................................................................2
1.3 Hakemismenettely ja päätös.............................................................................................................3
1.4 Oleskelukunta ...................................................................................................................................4
1.5 Toimeentulotuki tulevaa etuutta vastaan (TTL § 23) ja perintä (TTL § 21) .......................................4
2 TULOJEN JA VAROJEN HUOMIOON OTTAMINEN ......................................................5
2.1 Tulojen huomioon ottaminen ...........................................................................................................5
2.2 Omaisuuden ja varallisuuden huomioiminen ...................................................................................6
2.3 Tulojen jaksottaminen, takautuva toimeentulotuki ja tuloylijäämän
siirtäminen ......................7
2.4 Tulot, joita ei oteta huomioon ..........................................................................................................8
3 PERUSTOIMEENTULOTUEN MENOT .............................................................................9
3.1 Perusmenot .......................................................................................................................................9
3.2 Vuokramenot ................................................................................................................................. 10
3.3 Muut asumismenot ........................................................................................................................ 11
3.4 Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot ............................................................................... 12
3.5 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut................................................................................. 13
3.6 Hammashoitokustannukset ........................................................................................................... 13
3.7 Silmälasit ........................................................................................................................................ 13
3.8 Fysikaalinen hoito .......................................................................................................................... 14
3.9 Apuvälineet .................................................................................................................................... 14
3.10 Psykiatrinen hoito ........................................................................................................................ 14
3.11 Vankien käyttövarat ..................................................................................................................... 14
4 TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN MENOT ........................................................15
4.1 Päivähoitomenot ja iltapäiväkerhon maksut ................................................................................. 15
4.2 Lasten luonapito ja elatusapu ........................................................................................................ 15
4.3 Lasten harrastusmenot .................................................................................................................. 16
4.4 Kodinhankinnat .............................................................................................................................. 16
4.5 Matkat ja muut työssäkäynnistä aiheutuvat menot ...................................................................... 16
4.6 Vuokravakuus ................................................................................................................................. 17
4.7 Muuttokustannukset...................................................................................................................... 17
4.8 Vaatemenot.................................................................................................................................... 18
4.9 Jäännösverot .................................................................................................................................. 18
4.10 Opintolainan korkomenot ............................................................................................................ 18
4.11 Hautauskustannukset................................................................................................................... 18
4.12 Passit ja kansalaisuushakemukset ............................................................................................... 19
5 OPISKELIJAT ......................................................................................................................19
6 Yrittäjät .................................................................................................................................20
7 EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI ................................................................................21
8 KÄSITEMÄÄRITTELYJÄ ..................................................................................................21
2
1 TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN
1.1 Säännökset
Nämä ohjeet eivät rajoita työntekijän oikeutta käyttää harkintaa päättäessään perheen
tai yksilön oikeudesta toimeentulotukeen
Suomen perustuslain 19 §:n 1 momentissa turvataan oikeus välttämättömään
toimeentuloon ja huolenpitoon.
Toimeentulotukiasian käsittelyssä on huomioitava seuraavat säännökset
muutoksineen:
 Laki toimeentulotuesta 1412/1997 muutoksineen.
 Asetus toimeentulotuesta 66/1998.
 Hallintolaki 434/2003.
 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta 812/2000.
 Sosiaalihuoltolaki 710/1982.
 Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001.
 Laki lapsen elatuksesta 704/1975.
 Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta
 493/1999.
 Sosiaali- ja terveysministeriön opas toimeentulotukilain soveltajille 2007:11
1.2 Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen rakenne
Toimeentulotuki on toimeentulotukilain mukainen viimesijainen henkilön tai perheen välttämätöntä toimeentuloa turvaava etuus. Toimeentulotukea on oikeus saada, jos ei voi saada toimeentuloaan ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien
avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla
tavoin.
Toimeentulotukilakia muutettiin vuonna 2006.
Toimeentulotuen rakenne määriteltiin uudelleen jakamalla tuki perustoimeentulotukeen ja täydentävään toimeentulotukeen. Perustoimeentulotukeen oikeuttavina menoina huomioidaan toimeentulotuen perusosan lisäksi kohtuulliset asumiskustannukset, välttämättömät julkisen terveydenhuollon menot sekä työmatkamenot. Täydentävä toimeentulotuki kattaa erityismenoiksi
kutsuttavat menot.
Asiakkaalle tehdään perustoimeentulotuen normilaskelma ja täydentävän toimeentulotuen
normilaskelma erikseen. Mikäli perustoimeentulotuen laskelman perusteella ei ole oikeutta
perustoimeentulotukeen, siirretään perustoimeentulotuen laskelman normiylijäämä mahdollisesta täydentävästä toimeentulotuesta tehtävään laskelmaan.
3
Toimeentulotuen tarve arvioidaan yksilö- ja perhekohtaisen elämäntilanteen, taloudellisen ja
sosiaalisen tilanteen perusteella. Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä, siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa (234/1929), lapsen
elatuksesta annetussa laissa (704/1975) ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten
lastensa ja ottolastensa elatuksesta. Pääsääntöisesti alaikäisen lapsen elatuksesta vastaavat lapsen vanhemmat.
Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta
toimeentulotuesta.
1.3 Hakemismenettely ja päätös
Toimeentulotukea haetaan varaamalla aika sosiaalityöntekijälle tai kirjallisesti Juuan kunnan
toimeentulotukihakemuksella. Tarvittaessa voidaan tehdä kotikäynti toimeentulotuen tarpeen
arvioimiseksi. Hakemuksesta on käytävä ilmi hakijan vaatimus perusteluineen. Mikäli hakemuksesta ei ilmene, mihin asiakas hakee toimeentulotukea, on hakemusta siltä osin pyydettävä
täydentämään. Hakijan tai hänen laillisen edustajansa on annettava toimeentulotukiviranomaiselle kaikki ne tiedot, joita viranomainen tarvitsee toimeentulotuen tarpeen arvioimiseksi (TTL
§ 17). Puutteellinen hakemus viivästyttää asian käsittelyä tai hakemus voidaan joutua hylkäämään. Virheellisten tietojen antaminen johtaa muihin lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin.
Toimeentulotuen hakijan on esitettävä tositteet kaikista niistä välttämättömistä tiedoista, jotka
vaikuttavat toimeentulotukeen. Näitä tietoja ovat esimerkiksi tositteet tuloista ja menoista,
päätökset ja maksutositteet muista sosiaaliturvaetuuksista, verotustiedot omaisuuden ja varallisuuden selvittämiseksi sekä hakijan kaikkien pankkitilien tiliotteet kahdelta edelliseltä kuukaudelta. Pelkkä pikapankin tiliote ei pääsääntöisesti riitä. Toimeentulotuen saajan on välittömästi ilmoitettava toimielimelle em. tiedoissa tapahtuneista muutoksista.
Uuden asiakkaan on tarvittaessa todistettava henkilöllisyytensä esittämällä henkilöllisyystodistus tai passi. Ulkomaalaisen henkilön passi ja muut matkustusasiakirjat tarkistetaan hänen
henkilöllisyytensä toteamiseksi sekä sen arvioimiseksi, onko hakijalla oikeutta toimeentulotukeen Suomessa.
Päätös annetaan aina kirjallisena. Tilannearvioon kirjataan tarkasti kaikki ne asiat, joihin asiakas hakee toimeentulotukea. Päätöksessä tulee ottaa kantaa kaikkiin hakemuksessa esitettyihin
vaatimuksiin. Päätös perustellaan aina asianomaisilla lainkohdilla. Myös osittain hylättyyn hakemukseen tulee tehdä päätös perusteluineen. Kohtuullisuusharkinnan käyttö tulee mainita ja
perustella. Jos asiakkaalla on voimassa oleva myönteinen toimeentulotukipäätös, mutta jokin
asiakkaan esittämä vaatimus hylätään, tehdään siitä erillinen päätös ja perustellaan se asianomaisilla lainkohdilla. Päätöksentekijä huolehtii siitä, että henkilö- ja perhetiedot sekä osoite- ja
pankkitiedot ovat atk-järjestelmässä oikein. Erityisesti perhetilanteen muuttuessa tai lasten aikuistuessa, on tilanne tarkistettava.
4
1.4 Oleskelukunta
Toimeentulotukilain 14 § mukaan toimeentulotuen myöntää se kunta, jonka alueella henkilö tai
perhe varsinaisesti oleskelee. Jos henkilö tai perhe muutoin kuin satunnaisesti oleskelee useammassa kuin yhdessä kunnassa, toimeentulotuen myöntää se kunta, jonka alueella oleskelusta
henkilön tai perheen menot johtuvat. Toimeentulotuen hakijalla on selvitysvelvollisuus omista
olosuhteistaan.
Henkilön tai perheen muuttaessa toiseen kuntaan, päättää muuttokustannuksista ja mahdollisesta takuuvuokrasta lähtökunta. Mikäli takuuvuokra ja/tai muuttokustannukset erääntyvät maksettavaksi silloin, kun henkilö tai perhe jo oleskelee uudessa asuinkunnassaan, päätetään takuuvuokran myöntämisestä kuitenkin siellä. Ensimmäisen vuokran kustannus erääntyy maksettavaksi lähes poikkeuksetta tulokunnassa henkilön tai perheen senhetkisenä oleskelukuntana,
joten ensimmäisen kuukauden vuokrasta päättää tulokunta.
Asiakkaan oikeutta toimeentulotukihakemuksen vireillepanoon Juuassa saa rajoittaa vain niiltä
osin, kuin asian ratkaisu kuuluu uudelle oleskelukunnalle. Hakemuksen siirtämisessä on noudatettava hallintolain mukaista siirtomenettelyä. Mikäli henkilö sijoitetaan palvelu- tai hoitokotiin
kotikuntansa ulkopuolelle ja hän joutuu toimeentulotuen tarpeeseen, vastaa toimeentulotuen
myöntämisestä hoito- tai palvelukodin sijaintikunta.
Milloin tuen tarve on kiireellinen, toimeentulotuen myöntää se kunta, jossa hakemus tehdään.
Tällöin kysymykseen tulevat lähinnä matkalipun myöntäminen vakinaiseen oleskelukuntaan tai
mahdollisen maksusitoumuksen myöntäminen kiireellisiin lääkehankintoihin. Niiden kiireellisten terveydenhoitomenojen osalta, esimerkiksi poliklinikkamaksu, jotka erääntyvät maksettavaksi myöhemmin, päätöksen tekee se kunta, jossa hakija oleskelee vakinaisesti.
Mikäli toimeentulotukihakemusta vastaanotettaessa tai toimeentulotukiasiaa käsiteltäessä käy
ilmi, että toimeentulotuen käsittely kuuluu toiselle kunnalle toimeentulotukilain perusteella,
tulee asia/hakemus liitteineen siirtää toisen kunnan käsiteltäväksi viranomaisteitse ja tiedottaa
asia toimeentulotuen hakijalle.
Viime kädessä lopullisen kustannusvastuun ratkaisee hallinto-oikeus hallintoriita-asiana. Asiassa tulee huolehtia siitä, ettei hakija jää vaille tarvitsemaansa toimeentulotukea sen vuoksi, että
kunnat ovat eri mieltä kustannusvastuusta.
1.5 Toimeentulotuki tulevaa etuutta vastaan (TTL § 23) ja perintä
(TTL § 21)
Myönnettäessä toimeentulotukea tulevaa etuutta vastaan tehdään perintäpäätös.
Toimeentulotukea voidaan periä takaisin myös omaisuudesta, joka ei ole välttämätöntä tuensaajan ja hänen perheensä toimeentulon kannalta. Esimerkiksi kesämökki tai osuus kuolinpe-
5
sän varoista ovat sellaista omaisuutta, josta myönnettyä toimeentulotukea voidaan periä takaisin. Myös jos elatusvelvollisuus on lyöty laimin, voidaan tukea periä takaisin (TTL § 20). Jos
hakija on tahallaan antanut erehdyttäviä tietoja tai ei ole ilmoittanut muita olosuhteiden muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet tulojen tai tuen myöntämiseen, toimeentulotukea voidaan periä
takaisin. (TTL § 20). Toimeentulotukea voidaan periä takaisin kuitenkin vain sillä edellytyksellä, että toimeentulotukipäätökseen sisältyy päätös perinnästä.
2 TULOJEN JA VAROJEN HUOMIOON OTTAMINEN
2.1 Tulojen huomioon ottaminen
Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto ja kaikki muut mahdollisuudet saada välttämätön
toimeentulo ovat ensisijaisia. Tuloina otetaan huomioon kaikki käytettävissä olevat tulot riippumatta tulolähteestä. Asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa on annettava toimeentulotukiviranomaiselle kaikki ne tiedot, joita viranomainen tarvitsee toimeentulotuen tarpeen arvioimiseksi. Puutteellinen hakemus viivästyttää asian käsittelyä tai hakemus voidaan joutua hylkäämään. Toimeentulotuen käsittelijän on huolehdittava siitä, että asiakas hakee hänelle kuuluvat
ensisijaiset etuudet. Toimeentulotuesta päätettäessä on tarkistettava hakijan viimeisten kahden
kuukauden tiliotteet. Tuloina huomioidaan kaikki hakijan muilta henkilöiltä tai tahoilta saadut
avustukset ja suoritukset. Vähäisiksi katsottavat yhteenlaskettuna alle 50 euron/kk suuruiset
satunnaiset avustukset ja ansiotulot jätetään huomioimatta (Laki toimeentulotuesta 1410/2001,
11 §). Yleissäännös vähäisten tulojen huomioon ottamatta jättämisestä koskee myös lapsia.
Palkkatuloista tulee selvityksenä olla palkkaerittely, josta näkyvät rahapalkan lisäksi maksetut
erilliskorvaukset ja luontaisetuudet sekä tehdyt palkanpidätykset. Kilometrikorvauksia ja työnantajan maksamia päivärahoja ei huomioida tulona. Vastaavasti, mikäli kilometrikorvausta
maksetaan, ei huomioida työmatkakuluja menona. Myöskään muita työnantajan maksamia kulukorvauksia ei oteta huomioon siltä osin, kun ne korvaavat työntekijälle työstä aiheutuneita
kuluja.
Palkasta tehdyt pidätykset, kuten maksetut palkkaennakot, asuntokorvaukset ja ostot, lisätään
tulona huomioitavaan palkkaan. Toimeentulotukea hakevan henkilön tai perheen nettoansiotuloista vähennetään ns. etuoikeutettuna tulona 150 € kuukaudessa toimeentulotuen saajataloutta
kohden. Tuensaajataloudella tarkoitetaan yhden henkilön taloutta tai toimeentulotukilain 3 §:n
mukaista perhettä. Vähennys on siten kotitalouskohtainen.
Pitkäaikaisesti työttömyysturvaa saavia tulee tarvittaessa kehottaa hakemaan veroviranomaisilta muutosta ennakonpidätykseen, jotta heidän suoritettavakseen ei tulisi lopulliseen verotukseen nähden ylisuurta ennakonpidätystä.
Ennakkoverojen palautukset huomioidaan pitkäaikais- ja toistuvaisasiakkaille tulona 75 euron ylittävältä osalta yksinäiseltä ja 150 euron ylittävältä osalta perheelliseltä. Jäännösvero
vähennetään mahdollisesti puolison saamasta veronpalautuksesta (esitettävä tosite maksetusta
puolison jäännösverosta). Jäännösveroa ei huomioida muulloin menoksi. Muissa tapauksissa
6
veronpalautukset huomioidaan kokonaisuudessaan tuloksi. Jäännösveroa ei huomioida laskelmassa menona. Toimeentulotuen saajaa ohjataan jäännösveron osalta hakemaan verojen maksuun lykkäystä, huojennusta tai poistamista.
Tuloina huomioidaan mahdollisen ulosmittauksen jälkeen jäävä tulonosa, mikäli ulosotto on
tehty suoraan tuloista tai ulosottomies on vahvistanut asiakkaalle kirjallisen maksusuunnitelman, jonka mukaisesti velallinen lyhentää velkaansa ulosottoon. Mikäli toimeentulotuen tarve
muodostuu pitkäaikaiseksi, tulee asiakasta ohjata kääntymään ulosottoviranomaiseen puoleen
sen selvittämiseksi, voidaanko ulosottomaksua pienentää tai voidaanko asiakkaalle myöntää
vapaakuukausia. Samalla tavoin menetellään siinä tapauksessa, että Kela perii aiemmin liikaa
maksamaansa etuutta suoraan jostain etuudesta. Mikäli asiakas vapaaehtoisesti lyhentää ulosotossa olevaa velkaansa ilman em. maksusuunnitelmaa tai maksaa Kelalle velkaansa, suoritukseen suhtaudutaan kuten muihinkin velanhoitomenoihin eikä niitä huomioida toimeentulotukeen oikeuttavana menona. Asiakasta tulee tarvittaessa ohjata talous- ja velkaneuvonnan piiriin.
Velkajärjestelyn saaneen henkilön tai perheen toimeentulotuki määräytyy toimeentulotukea
koskevien säännösten mukaisesti. Velkajärjestely nähdään kuitenkin eräänlaisena ensisijaisena
toimeentulotuen turvaamismuotona. Harkittaessa velkajärjestelyn saaneen henkilön tai perheen
toimeentulotuen tarvetta, on oltava käsillä selvitys (käräjäoikeuden maksuohjelma) siitä, kuinka
maksuvara ja välttämättömiin elinkustannuksiin varattu rahamäärä on velkajärjestelyssä määrätty. Toimeentulotukipäätöstä tehtäessä on otettava huomioon se, että velkajärjestelyn vahvistettu maksuvara ei ole hakijan tai perheen toimeentuloon käytettävissä olevaa tuloa. Velkajärjestelyn saaneen henkilön tai perheen kohdalla toimeentulotukea tulee pääsääntöisesti myönnettäväksi vain ennalta arvaamattomiin suurehkoihin toimeentulotuen piiriin kuuluviin menoihin
(esimerkiksi terveydenhuollon menot). Mikäli esimerkiksi velallisen maksukyky on maksuohjelman vahvistamisen jälkeen heikentynyt ja hän on vaarassa jäädä ilman välttämätöntä toimeentuloa, ei velkajärjestelyä voida katsoa esteeksi tilapäisen toimeentulotuen myöntämiselle.
Näissä tapauksissa velallista on kuitenkin ohjattava hakemaan maksuohjelman muuttamista.
Ateriakorvaus/-etu ja puhelinetu huomioidaan tulona sillä perusteella, että kyseessä olevat
menot sisältyvät perusosaan ja niitä vastaava etuus saadaan näissä tapauksissa muulla perusteella.
Autoetu huomioidaan kokonaisuudessaan tulona. Sikäli, kun hakijan ansiotulo ei riitä hänen
toimeentuloonsa, on ensisijaista luopua autoedusta ja ottaa etuus rahapalkkana oman toimeentulonsa turvaamiseksi.
2.2 Omaisuuden ja varallisuuden huomioiminen
Toimeentulotukilain 12 §:ssä säädetään varojen huomioimisesta toimeentulotukea myönnettäessä. Helposti realisoitavissa oleva omaisuus, kuten pankkitalletukset, puhelinosake, osakkeet
obligaatiot on otettava heti käyttöön, ja ne huomioidaan normilaskelmassa tulona. Mikäli asiakkaalla ei ole omaisuudesta tuloja käytettävissään, tulee hänelle myöntää toimeentulotukea
siihen saakka, kunnes omaisuuden realisoitava arvo on tiedossa.
7
Varoina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten toimeentulotukea myönnettäessä käytettävissä olevat varat. Varoina ei kuitenkaan oteta huomioon esim. henkilön tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa eikä tarpeellista asuinirtaimistoa. Käytettävissä olevat varat
kuten säästöt, arvopaperit ja muu helposti realisoitavissa oleva varallisuus otetaan huomioon
kohtuullisuusharkintaa käyttäen siten, että säästöistä jätetään vähäinen osa (150 € yksinäiselle
ja 200 € perheelliselle) henkilön tai perheen itsenäisen suoriutumisen turvaksi. Yli 65vuotiailla voidaan säästöjen ja realisoimatta jäävän omaisuuden osalta jättää huomioimatta 500
€. Tukea myönnettäessä voidaan tuki määrätä perittäväksi takaisin sellaisesta varallisuudesta,
joka ei ole tarpeen tuen hakijan toimeentulon turvaamiseksi.
Jos omaisuuden hankkimiseen on otettu lainaa, varallisuus tulee ottaa huomioon nettomääräisenä perintää tehtäessä. Kiinteän, muussa kuin omassa asuinkäytössä olevan omaisuuden realisointiajaksi määritellään enintään 6 kk. Määritellyn realisointiajan jälkeen tehtävät perus- ja
täydentävän toimeentulotuen päätökset tehdään perinnällä. Alle 1.000 euron suuruista kiinteää
omaisuutta ei edellytetä pääsääntöisesti realisoitavaksi. Jos omaisuuden realisointi on erityisen
vaikeaa tai kohtuutonta (esim. omaisuus on perikunnan yhteinen tai hakijalla on kesämökki,
metsä- tai maapalsta) voidaan toimeentulotukea tilapäisesti myöntää, ja myönnetystä toimeentulotuesta voidaan tehdään perintä (TTL § 20 ja 21). Omaisuuden myyntituloista huomioidaan
vain velkojen tai muiden kulujen jälkeenjäävä tulo.
2.3 Tulojen jaksottaminen, takautuva toimeentulotuki ja tuloylijäämän
siirtäminen
Toimeentulotukilain 15 §:n mukaan tulot ja varat otetaan huomioon siltä ajanjaksolta, jota
koskevana toimeentulotuki määrätään. Tulo voidaan kuitenkin jakaa eriin (jaksottaa) otettavaksi huomioon useampana toimeentulotuen määräämisen ajanjaksona, jos se tulon kertaluonteisuus taikka sen saamisen peruste tai käyttötarkoitus huomioon ottaen on kohtuullista. Suuremmat kertaluontoiset tulot jaksotetaan huomioitavaksi yksinäisellä henkilöllä 500 €/kk ja
perheellisellä 800 €/kk. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, kun henkilö tai perhe saa suurena kertakorvauksena esimerkiksi perinnön, omaisuuden myyntitulon, veikkausvoiton tai
muun näihin verrattavan tulon. Opintolaina jaksotetaan aina myöntöajanjaksolle, vaikka se
nostettaisiin kerralla tai sitä ei nosteta ollenkaan oikeudesta huolimatta. Yrittäjyyteen sisältyy
yritysriski, minkä vuoksi yrittäjän on varauduttava tuloissa tapahtuviin muutoksiin. Tällöin
arviointikautena voi olla koko tilikausi.
Tulo, joka ei ole ollut toimeentulotukipäätöstä tehtäessä tiedossa, voidaan ottaa jälkikäteen
huomioon, jos toimeentulotukea haetaan päätöstä seuraavien kahden ensimmäisen kalenterikuukauden aikana, mikäli menettely harkitaan kohtuulliseksi (Laki toimeentulotuesta
1410/2001, 15 § 3 mom.). Säännöksen mukaan tukea myönnettäessä on tuen hakijalle ilmoitettava mahdollisuudesta ottaa kyseessä oleva tulo huomioon taannehtivasti. Tämä tehdään
kirjaamalla asia toimeentulotuki päätökseen. Jälkikäteen ei kuitenkaan oteta huomioon vähäisiä yksityisiä avustuksia tai muita vähäisiä tuloja, elleivät ne tosiasiallisesti ole hakijan käytettävissä sen kuukauden aikana, jonka toimeentulotuesta tehdään päätöstä.
8
Eläkeläisille tai muille säännöllisillä tuloilla eläville, jotka hakevat tilapäistä toimeentulotukea
esimerkiksi sairauskuluihin, tehdään kahden kuukauden laskelma, jossa kyseinen menoerä
huomioidaan.
Työttömyyspäiväraha huomioidaan pääsääntöisesti 21,5 vuorokaudelta kuukaudessa. Kuitenkin työttömyyden alkaessa, ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan muuttuessa Kelan maksamaksi peruspäivärahaksi tai työmarkkinatueksi sekä työttömyyden päättyessä tai asiakkaan
saadessa suhteutettua työttömyyspäivärahaa, huomioidaan laskelmassa tulona tosiasiallisesti
saadut työttömyyspäivärahat. On huomioitava, että Kela maksaa ensimmäisen työttömyyspäivärahan ja työmarkkinatuen 10 päivän erässä. Alle kuuden kuukauden työharjoittelussa oleville huomioidaan työmarkkinatuki työharjoittelun tukemiseksi tosiasiallisesti maksettujen työmarkkinatukierien mukaan. Kertoimen 21,5 käyttöä ei voida aloittaa ennen kuin henkilö on
tosiasiallisesti saanut kaksi työttömyysturvan suoritusta saman kuukauden aikana. Kahden
saman kuukauden aikana maksettavan päivärahasuorituksen on täytynyt tapahtua silloin, kun
henkilö on saanut toimeentulotukea. Ryhdyttäessä käyttämään kerrointa 21,5 on sitä käytettävä.
2.4 Tulot, joita ei oteta huomioon
Toimeentulotukea myönnettäessä ei äitiysavustusta, kansaneläkkeen hoitotukea, vammaistukea, lapsen hoitotukea, työttömyysturvalaissa tai julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tai kuntoutusrahalain 24 a §:ssä tarkoitettua ylläpitokorvausta ja kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle maksettavaa
toimintarahaa oteta huomioon. Vastaavasti myöskään menoerät, jotka nämä etuudet on tarkoitettu kattamaan, eivät kuulu toimeentulotuessa huomioitaviin menoihin. Sairauden tai vamman
johdosta saatavaa kansaneläkelain (347/1956) mukaista hoitotukea ja vammaistukilain
(124/1984) mukaista vammaistukea, ei oteta tulona huomioon toimeentulotukilaskelmassa,
mutta vastaavasti menoja joihin em. tuet on tarkoitettu, ei huomioida laskelmassa menoksi.
Toimeentulotukihakemuksen liitteeksi on toimitettava em. tuesta päätös, josta näkyy mihin se
on myönnetty.
Matkakorvauksia ei oteta tulona huomioon siltä osin kuin ne vastaavat työmatkamenoja. Sitä
osaa tuloista, mikä on ulosottoviranomaisen toimesta ulosmitattu suoraan palkasta tai henkilön
muusta tulosta, ei huomioida tulona. Kelan etuuksien takaisinperintä huomioidaan pääsääntöisesti tuloja vähentävästi, vaikka asiakas on itse omalla toiminnallaan aiheuttanut perinnän.
Asiakasta tulee ohjata tarvittaessa myös talous- ja velkaneuvonnan palveluiden piiriin. Alle
18-vuotiaan lapsen säännöllisiä tuloja ei oteta huomioon siltä osin kuin ne ylittävät hänen toimeentulotuessa hyväksyttävät menonsa, koska alaikäisellä lapsella ei ole elatusvelvollisuutta
vanhempiinsa nähden.
9
3 PERUSTOIMEENTULOTUEN MENOT
3.1 Perusmenot
Perustoimeentulotuki kattaa toimeentulotuen perusosan ja muut perusmenot toimeentulotuesta
annetun lain 7 a §:n ja 7 b §:n mukaisesti.
Perusosa (TTL § 7 a ja 9)
Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, autopaikasta, sanomalehden tilauksesta, televisioluvasta, puhelimen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Perusosan suuruuteen vaikuttavat mm. kuntaryhmä, talouden
koko ja henkilön ikä. Perusosien suuruudet vahvistaa valtioneuvosto. Poste restante -osoitteen
ilmoittavilta tulee pyytää hakemuksen liitteenä selvitys osoitteesta, missä he yöpyvät. Perusosa
määritellään pääsääntöisesti yhteistaloudessa asuvan mukaan.
Muut perusmenot
Perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan tarpeellisen
suuruisina huomioon:
1) asumistukilain 6 §:ssä tarkoitetut asumismenot
2) taloussähköstä aiheutuvat menot;
3) kotivakuutusmaksu; sekä
4) vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot
Alennettu perusosa
Perusosan määrää voidaan alentaa enintään 20 prosentilla sellaisen henkilön osalta, jonka toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että:
1) henkilö on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilöidystä ja todistetusti tarjotusta työstä
tai sellaisesta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen
toimeentulonsa tai jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ole voitu tarjota taikka ammatillista koulutusta vailla oleva, täysi-ikäinen
alle 25-vuotias on keskeyttänyt koulutuksen tai kieltäytynyt koulutuksesta niin, että hän ei ole
työttömyysturvalain 8 luvun 2 §:n perusteella oikeutettu työttömyysetuuteen;
2) maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetussa laissa
493/1999) tarkoitettu maahanmuuttaja ilman perusteltua syytä kieltäytynyt kotouttamissuunnitelman laatimisesta tai osallistumasta kotouttamissuunnitelmassa yksilöidysti sovittuihin, työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin taikka jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei
kotouttamissuunnitelmaa ole voitu laatia;
3) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) 3 §:ssä tarkoitettu henkilö on kieltäytynyt osallistumasta aktivointisuunnitelman laatimiseen; tai
10
4) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 3 §:n 1 momentissa tarkoitettu henkilö on ilman
työttömyysturvalain 8 luvun 7 §:ssä tarkoitettua pätevää syytä kieltäytynyt kuntouttavasta työtoiminnasta
taikka keskeyttänyt tai omasta syystään joutunut keskeyttämään kuntouttavan työtoiminnan.
Perusosaa voidaan alentaa 1 momentissa säädettyä enemmän, kuitenkin yhteensä enintään 40
prosenttia:
1) jos henkilön toistuvasta 1 momentissa tarkoitetusta menettelystä on pääteltävissä, ettei hän
halua ottaa vastaan työtä tai osallistua julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa
(1295/2002), maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetussa laissa tai kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin;
tai
2) jos henkilö sen jälkeen, kun hänen toimeentulotuen perusosaansa on alennettu 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, kieltäytyy ilman perusteltua syytä työvoimapoliittisesta toimenpiteestä
tai jos hän toiminnallaan aiheuttaa sen, ettei työvoimapoliittista toimenpidettä voida tarjota ja
hän tämän lisäksi kieltäytyy ilman perusteltua syytä 2 momentissa tarkoitetusta suunnitelman
mukaisesta toimintakykyä edistävästä toiminnasta.
Edellä 1 ja 3 momentissa tarkoitettu perusosan alentaminen voidaan tehdä vain edellyttäen,
että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Alentaminen voi olla
kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien. Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista yhdessä toimeentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa
suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Perusosan alentamisen alkaessa varataan vastaanottoaika kuntouttavasta työtoiminnasta vastaavalle työntekijälle, joka huolehtii suunnitelman laatimisesta ja tarkastamisesta.
3.2 Vuokramenot
Toimeentulotuessa asumismenoja huomioitaessa tarkoituksena on viimesijassa turvata henkilön/perheen asuminen. Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon
asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista asumistasoa
vastaava kustannustaso paikkakunnalla. Asumismenot huomioidaan pääsääntöisesti kuukausikohtaisesti. Asumismenoista on esitettävä maksutositteet elleivät ne näy toimitetuissa tiliotteissa. Asumismenoja ei jatkossa hyväksytä menoksi jos niitä ei tosiasiallisesti makseta. Mikäli asunto on kuitenkin kohtuuttoman suuri ja kallis (esimerkiksi kolmen huoneen asunto yksinäiselle), on asiakasta kehotettava hakemaan pienempää ja edullisempaa vuokra-asuntoa. Uudelle toimeentulotukiasiakkaalle annetaan riittävä aika (3 kk), kuitenkin tilannekohtaisesti arvioiden, hakeutua edullisempaan asuntoon, ennen kuin asumismeno voidaan ottaa tukea
myönnettäessä kohtuullistettuna huomioon. Vuokrameno huomioidaan todellisena niin kauan
kuin pienempi asunto on löytynyt, jos asiakas todistettavasti on hakenut pienempää ja edulli-
11
sempaa asuntoa. Mikäli opiskelijalle on tarjottu asuntolapaikka, opiskelijaa velvoitetaan ensisijaisena asumisensa turvaamisen keinona ottamaan tarjottu asuntolapaikka vastaan.
Vuokra-asunnossa asumistukilain 6 §:ssä tarkoitettuja asumismenoja ovat:
• vuokra
• erikseen maksettavat lämmityskustannukset
• vesimaksut asunnosta
Vesimaksua voidaan huomioida enintään sidotusti kansaneläkelaitoksen käyttämään valtioneuvoston asetuksessa määriteltyihin kohtuullisiin asumismenoihin. Omakotitalossa jätevesimaksua huomioidaan samalta kuutiomäärältä vesimaksun lisäksi. Autopaikkamaksut eivät ole
toimeentulotuessa huomioitavia menoja.
Sähkön ja veden lukemalaskut huomioidaan perustoimeentulotuen laskelmassa, mikäli ne ovat
kohtuulliset asiakkaan kokonaisasumismenot huomioiden. Asumismenoja huomioidaan niiltä
kuukausilta jolloin hakija on ollut toimeentulotuen piirissä. Jos laskelmissa on jo huomioitu
maksimikulut, ei tasauslaskuja hyväksytä menoksi.
Mikäli asiakas toimeentulotukiasiakkuuden aikana on ilman perusteltua syytä muuttanut kohtuuhintaisesta asunnosta asumiskustannuksiltaan kalliimpaan asuntoon, eikä muutolle ole esitetty hyväksyttävää syytä (esimerkiksi häätö, terveydelliset syyt, lisätilan tarve), huomioidaan
vuokramenot välittömästi edellä mainitun taulukon mukaisesti.
Vanhempiensa luona asuville nuorille voidaan huomioida asumismenot silloin, kun nuori itse
on todistettavasti aikaisemmin maksanut asumiskuluistaan vanhemmilleen ja hänellä on ollut
siihen myös taloudelliset mahdollisuudet, tai nuori on välillä asunut muualla ja muuttanut takaisin vanhempiensa luokse. Pelkkä “ruokarahan” maksaminen kotiin ei vielä edellytä asumiskulujen huomioimista. Mikäli asumiskulut huomioidaan, lasketaan nuorelle korkeintaan
pääluvun mukainen osuus kustannuksista.
Vankeusrangaistustaan kärsivien vankien vuokramenot voidaan huomioida korkeintaan kolmen kuukauden ajalta. Tällöin on huomioitava vankien oma mahdollisuus osallistua vuokranmaksuun vankilasta saamillaan työtuloilla. Vastaavasti vankeusrangaistustaan kärsivien mahdolliset kodinirtaimistoaan varten vuokraamat varastojen vuokrat huomioidaan korkeintaan
kolmen kuukauden ajalta. Poikkeustapauksissa, asiakkaan vapautumisen jälkeisen asumisen
turvaamisen ja itsenäisen suoriutumisen edistämisen perusteella, voidaan edellä mainituista
määräajoista poiketa korkeintaan muutamalla kuukaudella.
3.3 Muut asumismenot
Omakotitalon juoksevat asumiskulut:
 normaali hoitovastike (ei rahoitusvastike tai muu vastike)
 vesimaksut
 vesimaksut huomioidaan omistusasunnossa todellisen maksun mukaan, kuitenkin enintään sidotusti kansaneläkelaitoksen käyttämään valtioneuvoston asetuk-
12


sessa määriteltyihin kohtuullisiin asumismenoihin. Omakotitalossa jätevesimaksua huomioidaan samalta kuutiomäärältä vesimaksun lisäksi.
asunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen
vuotuisista koroista aiheutuvat menot kokonaisuudessaan edellyttäen, että tuen hakijalla verotuksen ennakkopidätyksessä on asuntolainojen korot otettu huomioon ja että
perhe asuu asunnossa (koskee myös asumisoikeus ja osaomistusasuntoja)
kiinteistön jaksotettavat hoitomenot, joita ovat mm.
 taloussähkö
 koti- ja palovakuutus
 tontin vuokra
 kiinteistövero
 nuohous
 jätehuolto
 lämmitysöljy, max. 2500 litraa/vuosi
 lämmityspuut
Huomioidaan aina 1 kk:n osuutta vastaava summa normilaskelmaan tai pitkäaikaisasiakkailla
koko lasku laskun erääntymiskuukautena. Menoja ei hyväksytä kuukausiksi etukäteen. Polttopuiden hankintaa varten voidaan myöntää maksusitoumus toimeentulotuen pitkäaikais- tai
toistuvaisasiakkaille, 1- 2 henkilön perheille 1 kuutio/kk ja yli 2 henkilön perheille 1,5 kuutiota/kk. Harmaata yritystoimintaa ei tueta. Jos asiakkaalla on mahdollisuus saada edullisemminkin puita, niin myönnetään todellisten kustannusten mukaan. Satunnaisesti asioiville polttopuiden osuus huomioidaan menoksi laskelmaan kuukausiosuudeltaan. Koti- ja palovakuutuksena huomioidaan kodin perusturvan mukainen vakuutus. Asumismenoja tarkastellaan kokonaisuudessaan ottaen huomioon kohtuulliseksi katsottavat asumismenot.
3.4 Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot
Vähäiset terveydenhoitomenot sisältyvät perusosaan. Näinä menoina voidaan pitää reseptivapaita lääkkeitä ja hoitotarvikkeita. Tämän ylimenevältä osin sairauden hoitoon määrätyt lääkkeet, lääkinnälliset tarvikkeet, proteesit ja apuvälineet sekä hammashuollosta ja silmälaseista
aiheutuneet kustannukset huomioidaan menona perustoimeentulotukilaskelmaan. Apuvälineiden osalta tulee selvittää onko niitä
mahdollisuus saada lääkinnällisen kuntoutuksen palveluna. Ehkäisytabletit tai muut lääkärin
määräämät ehkäisyvälineet huomioidaan menona. Potenssilääkkeet hyväksytään menoksi vain
Kelan hyväksymään perussairauden hoitoon, jolloin asiasta on toimitettava erillinen lääkärinlausunto. Toimeentulotukena korvataan vain apteekin lääkkeiden vaihtamista koskevan lain
perusteella määrittämä edullisin vaihtoehto paitsi, jos lääkäri on kieltänyt lääkkeen vaihdon.
Asiakkaalla on oikeus lääkekulujen lisäkorvaukseen maksettujen omavastuuosuuksien ylittäessä kansaneläkelaitoksen määrittelemän omavastuuosuuden. Lisäkorvaus on 100 % 1,50 euron omavastuun ylittävältä osalta lääkettä kohti. Oikeus lisäkorvaukseen tulee tarkistaa Kelasta. Reseptivapaisiin lääkkeisiin voidaan myöntää toimeentulotukea, mikäli asiakas toimittaa
lääkärinlausunnon sairauden hoidosta. Ensisijaisesti hyväksytään terveydenhuoltomenot julkisessa terveydenhuollossa annetusta hoidosta ja sairauden hoitoon tarkoitetuista reseptilääk-
13
keistä. Reseptilääkkeistä on esitettävä resepti ja kuitti. Yksityisistä terveydenhuollon palveluista aiheutuvat kustannukset voidaan ottaa huomioon vain poikkeuksellisesti: Kun asiakkaalla on tarve saada sellaista hoitoa, jota ei ole saatavissa julkisessa terveydenhuollossa, sairaus
vaatii kiireellistä hoitoa tai hoitosuhteen jatkuvuus sitä edellyttää.
3.5 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut
Sairaalahoidon asiakasmaksuina huomioidaan toimeentulotuessa poliklinikkamaksut ja sairaalamaksut. Yksityisten terveyspalvelutuottajien maksuista huomioidaan se osuus laskelmaan
menoksi, mikä olisi aiheutunut vastaavan palvelun käytöstä julkisen terveydenhuollon puolella. Silloin, kun lyhytaikainen sairaalassaolo tai muu laitoshoito ylittyy 10 vrk, ruokaetuna
huomioidaan toimeentulotukea vähentävänä perusosaan sisältyvä ruoan osuus/päivä. Lyhytaikaisessa laitoshoidossa oleville huomioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista
annetun asetuksen 15 § mukainen käyttövara. Käyttörahan lisäksi otetaan huomioon sellaiset
hoidon aikana erääntyvät perusosaan sisältyvät menot, jotka eivät sisälly laitoshuoltoon ja tarpeellisen suuruisina täydentävällä toimeentulotuella katettavat menot (STM:n opas 2007:11).
Tämän lisäksi otetaan huomioon sellaiset hoidon aikana erääntyvät perusosaan sisältyvät menot, jotka eivät sisälly laitoshoitoon ja tarpeellisen suuruisina täydentävällä toimeentulotuella
katettavat menot (STM:n opas 2007:11).
3.6 Hammashoitokustannukset
Ensisijaisesti hyväksytään hammashoitokustannukset terveyskeskuksessa. Yksityishammaslääkärikuluja voidaan huomioida ainoastaan silloin, kun kyse on hammasproteeseihin liittyvästä asiasta eikä julkinen terveydenhuolto ole pystynyt järjestämään palvelua. Hammasproteesien hankinnasta ja huollosta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset huomioidaan menona tositteita vastaan, jos kustannuksia ei ole maksettu, annetaan maksusitoumus.
Mikäli toimeentulotukea hakee muu kuin pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas pelkästään hammasproteesin hankintaan, tarkastellaan hakijan tulotasoa ja olosuhteita myös kahdelta hakemista edeltävältä kuukaudelta ennen toimeentulotukiasiakkuutta sekä hankinnan kiireellisyyttä. Mikäli kahden edellisen kuukauden ja hakemiskuukauden tai hakemiskuukauden ja kahden
seuraavan kuukauden (proteesikustannukset mukana laskelmassa) normiylityksellä pystytään
hankinta hoitamaan, toimeentulotukea ei myönnetä ellei se hakijan terveydentila tai muut olosuhteet huomioiden ole kohtuutonta.
3.7 Silmälasit
Silmälääkärin tai optikon terveydellisistä syistä määräämät silmälasit huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa menona. Perussilmälasit huomioidaan tukilaskelmassa terveydenhuoltomenona kolmen vuoden välein, ellei silmälääkäri tai optikko määrää silmälaseja uusittaviksi
edellistä useammin erityisistä terveydellisistä syistä. Hyväksyttävät kustannuksina silmälasien
hankintaan ovat: kehykset enintään 84 € ja linssit ilman käsittelyä todellisen suuruisina. Asi-
14
akkaalta pyydetään hankittavista silmälaseista kustannusarvio, josta ilmenee käsittelemättömien linssien hinta. Vaihtoehtoisesti optikko voi antaa selvityksen halvemmasta pakettitarjouksesta, siten että tarjous tulee halvemmaksi kuin peruslinssit ja kehyksien enimmäismeno olisi.
Mikäli toimeentulotukea hakee muu kuin pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas pelkästään silmälasien hankintaan, tarkastellaan hakijan tulotasoa ja olosuhteita myös kahdelta hakemista edeltävältä kuukaudelta ennen toimeentulotukiasiakkuutta sekä hankinnan kiireellisyyttä. Mikäli
kahden edellisen kuukauden (silmälasit eivät laskelmissa mukana) ja hakemiskuukauden (silmälasikustannukset mukana laskelmassa) normiylityksellä pystytään hoitamaan ei-kiireellinen
hankinta, toimeentulotukea ei myönnetä, ellei sen hakijan terveydentila tai muut olosuhteet
huomioiden ole kohtuutonta. Piilolinssit huomioidaan vain terveydellisistä syistä (lääkärin
määräys)
3.8 Fysikaalinen hoito
Fysikaalisesta hoidosta huomioidaan julkisessa terveydenhuollossa annetun hoidon kustannukset. Harkinnanvaraisesti huomioidaan työ- ja toimintakyvyn säilyttämiseksi fysikaalisessa
hoitolaitoksessa annetun hoidon kustannukset.
3.9 Apuvälineet
Apuvälineitä ei pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukena vaan asiakasta ohjataan hakemaan tarvitsemansa apuvälineet terveyskeskuksen kuntoutuksen apuvälipalveluista.
3.10 Psykiatrinen hoito
Mikäli toimeentulotukeen oikeutetulla on oikeus saada psykoterapia Kelan kustantamana kuntoutuksena, voidaan psykoterapian omavastuuosuuteen myöntää toimeentulotukea. Mikäli
psykoterapian tarve jatkuu vielä sen jälkeen kun Kelan myöntämä kuntoutus loppuu, tulee
asiakas ohjata terveyskeskuksen aikuisten mielenterveyspalvelujen yksikköön jatkohoitoa varten. Toimeentulotukea ei myönnetä yksityisen psykoterapian tai yksityisen psykiatrin hoidosta
aiheutuviin kustannuksiin siinä tapauksessa, että asiakas ei saa terapiaan tukea Kelan kuntoutusvaroista. Mikäli henkilöllä ei ole mahdollisuutta saada Kelan kuntoutusta varten tarvittavaa
lausuntoa julkisen terveydenhuollon lääkäriltä, voidaan lausuntoa varten tarvittava yksityisellä
psykiatrilla käynti huomioida toimeentulotukeen oikeuttavana menona.
3.11 Vankien käyttövarat
Vangeille huomioidaan kuukausittain menona laitoshoidon käyttövara 97 € vuonna 2011. Vastaavasti vangin tulona huomioidaan vangit mahdolliset muut tulot, kuten vankilasta saatava
työ- ja toimintakorvaus tai ns. makuuraha sekä vangit varat ja yksityiset tilillepanot.
15
4 TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN MENOT
Täydentävä toimeentulotuki jakaantuu toimeentulotuen lisäosaan ja harkinnanvaraiseen osaan.
Täydentävä toimeentulotuki perustuu pääsääntöisesti perustoimeentulotuen laskelmaan ja päätökseen.
Toimeentulotuesta annetun lain 7 c §: Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan
huomioon tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat:
1) lasten päivähoitomenot;
2) muut kuin 7 a ja 7 b §:ssä tarkoitetut asumisesta aiheutuvat menot; sekä
3) henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot. Henkilön tai
perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä
erityisiä tarpeita. Elatusapua ei hyväksytä menona täydentävän toimeentulotuen laskelmassa.
Asiakasta ohjataan elatusavun huojentamisasiassa, mikäli asiakkaan maksukyky on alentunut
olennaisesti ja hänellä on muu kuin satunnainen toimeentulotuen asiakkuus. Saatu elatusapu/elatustuki huomioidaan perustoimeentulotuen laskelmassa käytettävissä olevaksi tuloksi. Työttömyyskassan jäsenmaksu hyväksytään menona täydentävän toimeentulotuen laskelmassa.
4.1 Päivähoitomenot ja iltapäiväkerhon maksut
Päivähoitomenot hyväksytään täydentävän toimeentulotuen laskelmaan menoksi tilapäisesti.
Mikäli asiakkaalla on jatkuva toimeentulotuen tarve, ohjataan asiakasta hakemaan sosiaali- ja
terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukainen vapautus tai alennus päivähoitomaksuista. Yksityisen päivähoidon maksu voidaan huomioida menona ainoastaan tilapäisesti.
Toimeentulotuen tarpeen ollessa pitkäaikaista perheen mahdollisuus kunnan järjestämään päivähoitoon tulee selvittää. Iltapäiväkerhotoiminnasta aiheutuvat menot voidaan huomioida laskelmassa menona.
4.2 Lasten luonapito ja elatusapu
Lasten luonapitokuluina huomioidaan toimeentulotukilaskelmaan lapsen norminmukainen
ruoan osuus/pv, joka on lapsen iän mukaisesta perusosasta 49 %, kun hakijalla on esittää luonapitovuorokausista luotettava todistus siltä vanhemmalta, jonka luona lapsi asuu. Pääsääntöisesti menot huomioidaan jälkikäteen. Matkakulut huomioidaan pääsääntöisesti edullisimman
kulkuneuvon mukaan puoliksi vanhempien kesken.
Jos luonapito ylittää tavanomaisena pidettävän luonapitoajan 4 vrk, tulee pääsääntöisesti sen
vanhemman, jonka luona lapsi asuu ja joka saa lapsilisän ja elatustuen/-avun, vastata lapsen
elantomenoista ns. tavanomaisena pidettävän luonapitoajan ylimenevältä ajalta.
16
Lasten tapaamisista aiheutuvat kustannukset;
 ruokanormi 2 viikonlopulle 4 vrk/kk
 pääsiäiskuukautena 6 vrk
 joululomalla 7 vrk
 kesälomalla 14 vrk
 kyydeistä omalla paikkakunnalla ei makseta mitään
 kyydeistä toiselle paikkakunnalle omalla autolla maksetaan kansaneläkelaitoksen käyttämän matkakorvauksen/kilometrikorvauksen mukaisesti
 juna- tai linja-autoliput korvataan kuittia vastaan
Ylimenevistä kustannuksista tehdään päätös harkinnanvaraisena. Matkakustannukset tulee
puolittaa vanhempien kesken. Ylimenevistä lapsen tapaamiskustannuksista voi hakea harkinnanvaraista toimeentulotukea.
Lapselle maksettavaan elatusapuun ei lähtökohtaisesti myönnetä toimeentulotukea. Maksettu
elatusapu voidaan kuitenkin ottaa tilapäisesti menona huomioon. Mikäli asiakkaan toimeentulotuen tarve muodostuu pitkäaikaiseksi, on asiakasta ohjattava hakemaan elatusmaksun alentamista ja/tai lapsesta huolta pitävää vanhempaa elatustukea.
4.3 Lasten harrastusmenot
Lasten harrastusten tukemiseen voidaan huomioida toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaana
olleelle perheelle harkinnanvaraisesti maksusitoumuksella tai tositteita vastaan (sisältäen kaikki harrastuksiin sis. menot).
4.4 Kodinhankinnat
Toimeentulotukea voidaan myöntää välttämättömiin kodinhankintoihin kuten sänkyyn, patjaan, vuodevaatteisiin, pöytään, tuoleihin, valaisimiin sekä astioihin. Ns. alkuavustus on yksinasuvalle enintään 200 €, avio- tai avoparille 300 € ja lapsiperheelle enintään 500 €. Alkuavustukseen on oikeutettu pitkään toimeentulotuen varassa elänyt henkilö tai perhe, pitkään
asunnottomana ja toimeentulotuen varassa ollut henkilö tai erityistä tukea tarvitseva nuori.
Lastenvaunut tai -rattaat hyväksytään menoksi perheelle vain kerran.
4.5 Matkat ja muut työssäkäynnistä aiheutuvat menot
Työmatkamenot otetaan huomioon edullisimman matkustustavan mukaan tositteita vastaan.
Oman kulkuneuvon käyttämisestä aiheutuvat menot voidaan ottaa huomioon esimerkiksi silloin, kun oman kulkuneuvon käyttö työmatkoilla on välttämätöntä työtehtävien, puuttuvien tai
hankalien liikenneyhteyksien, sairauden tai vamman vuoksi. Hakijan on haettava ennakonpidätyksen alentamista työmatkakulujen vuoksi. Verottajan hyväksymiä työmatkamenoja oman
auton käytöstä voidaan huomioida enintään kansaneläkelaitoksen käyttämän matkakorvauksen/kilometrikorvauksen mukaisesti.
17
Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle maksetaan osallistumisesta aiheutuvista matkakuluista erillisellä päätöksellä matkakorvausta halvimman matkustustavan mukaan. Toimeentulotukilain 10 a §:n nojalla maksettava matkakorvaus ei ole kunnan perustoimeentulotuen valtionosuuteen sisällytettävä meno, vaan otetaan huomioon kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon
laskennallisessa valtionosuudessa.
Työharjoittelussa, työkokeilussa ja työelämänvalmennusjaksolla oleville huomioidaan
matkakulut tarpeen mukaan. Mikäli asiakas ei ole oikeutettu ylläpitokorvaukseen, huomioidaan matkakulut menona enintään kansaneläkelaitoksen käyttämän matkakorvauksen/kilometrikorvauksen mukaisesti.
4.6 Vuokravakuus
Asunnonvälityspalkkioon ei myönnetä toimeentulotukea. Vuokravakuus myönnetään pääsääntöisesti kirjallisena sitoumuksena, mikäli asiakkaalla on toimeentulotukeen kuukausittainen
oikeus, kunnan vuokra-asuntoihin. Yksityisiin vuokra-asuntoihin myönnetään vuokravakuus
vain, mikäli asiakasta muutoin uhkaa asunnottomuus. Asiakkaan on oltava tällöin hakijana
kunnan vuokra-asuntoon ja asunnon saannin mahdollisuus on tarkistettava. Vuokravakuutena
voidaan hyväksyä enintään kahden (2) kuukauden kohtuullista vuokraa vastaava vakuus.
Vuokravakuudesta on esitettävä vuokrasopimus tai muu luotettava asiakirja. Vuokravakuus
myönnetään pääsääntöisesti yhden kerran. Uuteen asuntoon vakuus myönnetään, jos edelliseen asuntoon myönnetty vakuus palautuu. Muuton perusteen on oltava hyväksyttävä, esim.
perheen koon tai rakenteen muutos, halvempi asunto, työ, opiskelu, asunnon kunto tai sijainti.
Vuokravakuus myönnetään vuokravakuussitoumuksena, ja siinä on takaisinperintä ehtona,
”Mikäli vakuuden saaja tahallisesti aiheuttaa vuokravakuuden maksun, voidaan vakuusmaksu
periä vakuuden saajalta sosiaalilautakunnalle kulujen korvaukseksi.” Vuokravakuuden tullessa
maksuun perinnästä/perimättä jättämisestä on tehtävä erillinen päätös.
Mikäli toimeentulotukea hakee muu kuin pitkäaikaisasiakas pelkästään vuokravakuuteen tarkastellaan hakijan tulotasoa ja olosuhteita myös kahdelta hakemista edeltävältä kuukaudelta
ennen toimeentulotukiasiakkuutta. Mikäli kahden edellisen kuukauden (vuokravakuus eivät
laskelmissa mukana) ja hakemiskuukauden (vuokravakuus mukana laskelmassa) normiylityksellä pystytään hoitamaan vuokravakuus, toimeentulotukea ei myönnetä, ellei sen hakijan
muut olosuhteet huomioiden ole kohtuutonta. Toimeentulotuen käsittely vuokravakuuteen
kuuluu erääntymispäivän mukaiselle oleskelukunnalle.
4.7 Muuttokustannukset
Muuttokustannuksiin voidaan myöntää toimeentulotukea tarveselvityksen perusteella mikäli
perhetilanne tai työnsaanti sitä edellyttää ja mikäli muualta (esim. TE-toimisto) ei hakijalle
myönnetä korvausta. Mikäli muutto tehdään omalla autolla, kustannukset enintään kansaneläkelaitoksen käyttämän matkakorvauksen/kilometrikorvauksen mukaisesti. Mikäli toimeentulotukea hakee muu kuin pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas pelkästään muuttokustannuksiin, tar-
18
kastellaan hakijan tulotasoa ja olosuhteita myös kahdelta hakemista edeltävältä kuukaudelta
ennen toimeentulotukiasiakkuutta. Mikäli kahden edellisen kuukauden (muuttokustannukset
eivät laskelmissa mukana) ja hakemiskuukauden (muuttokustannukset mukana laskelmassa)
normiylityksellä pystytään hoitamaan muuttokustannukset, toimeentulotukea ei myönnetä,
ellei se hakijan muut olosuhteet huomioiden ole kohtuutonta. Toimeentulotuen käsittely muuttokustannuksiin kuuluu erääntymispäivän mukaiselle oleskelukunnalle. Kunnan sisäisiin
muuttokustannuksiin ei pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukea.
4.8 Vaatemenot
Vaatteiden hankinnan ja niiden huollon katsotaan sisältyvän laajaan perusosaan. Romaninaisen hameeseen voidaan myöntää avustusta yleensä kahden vuoden välein 280 €, muut romaniväestön vaatehankinnat sisältyvät perusosaan. Hameen hinta lasketaan kahden kuukauden toimeentulotukilaskelmaan.
4.9 Jäännösverot
Jäännösverot eivät ole toimeentulotukeen oikeuttava meno. Vapautuksen hakeminen ja lykkäyksen anominen ovat ensisijaisia keinoja.
4.10 Opintolainan korkomenot
Mikäli asiakas hakee toimeentulotukea opintolainan korkomenoihin, tulee häntä ohjata ensisijaisesti hakemaan korkoavustusta Kelalta ja esittämään korkoavustuksesta päätös. Kelan korkoavustukseen ovat oikeutettuja kaikki pienituloiset edellyttäen, että opintotuen viimeisestä
saamisesta on kulunut riittävän pitkä aika. Opintolainan korkoja ei pääsääntöisesti hyväksytä
menona kuin erityisperusteluin harkinnanvaraisena toimeentulotukena. (KHO:2005:20).
4.11 Hautauskustannukset
Hautauskustannuksina huomioidaan kohtuulliset kustannukset siltä osin kuin vainajan jättämät
varat eivät riitä hautajaiskuluja kattamaan. Kuolinpesän varat otetaan huomioon hautausavustusta myönnettäessä, samoin lesken tulot ja varat (ei avopuolison tuloja ja varoja). Tältä osin
selvityksenä on esitettävä perunkirja. Mikäli omaiset ilmoittavat pesän olevan varaton ja toimittavat tositteet vainajan tileistä, voidaan kohtuulliset hautajaiskulut maksaa laskuja vastaan
jo ennen perunkirjan valmistumista. Tällöin kuolinpesästä tehdään perintä hautajaiskulujen
osalta. Mikäli perunkirja osoittaa pesän olevan varaton, tehdään tämän jälkeen perinnästä luopumispäätös.
Vainajan ollessa varaton, myönnetään hautajaiskuluihin edullisimman mukaan: arkku, vainajan pukimet, kukat ja kuljetus Juuan alueella yhteensä 400 euroa, tarvittaessa erikoisleveään
19
arkkuun +120 euroa. Nouto keskussairaalasta 170 euroa. Lähiomaisen surukukkiin myönnetään maksusitoumuksella enintään 30 euroa.
Juuan seurakunnan kirkkoneuvosto on kokouksessaan 26.10.2004 hyväksynyt, ettei hautapaikkamaksua tai hautausmaksua peritä juukalaisilta ev.lut. seurakuntaan kuuluvilta, kun vainaja on todettu perunkirjan mukaan varattomaksi. Käytäntö on tullut voimaan 1.1.2005 ja on
voimassa edellen (tarkistettu seurakunnalta 11/2011).
Hautausavustus voidaan tarvittaessa myöntää ennen kuin perunkirja on käytettävissä. Tällöin
laskelmassa tulona huomioidaan vainajan kuolinpäivänä tilillä olleet varat ja tehdään perintä
mahdollisista kuolinpesän varoista. Maksamattomia laskuja, esim. sairaalalaskuja, ei huomioida normilaskelmassa, vaan ne jäävät kuolinpesälle maksettavaksi, tai mikäli kuolinpesä on
varaton, kuolinpesän veloiksi. Mikäli vainajalla on ollut realisoitavissa olevaa varallisuutta,
voidaan hakemus hautausmenoihin hylätä
Lähiomaisten (vanhemmat, sisaret, puoliso, lapset ja isovanhemmat) hautajaisiin osallistumista varten voidaan myöntää toimeentulotukea kukkavihkon hankintaan korkeintaan 50
€/talous tai ruokakunta. Pitkään toimeentulotuen varassa eläneille henkilöille voidaan lisäksi
myöntää avustus hautajaisvaatteisiin 34 €/henkilö.
4.12 Passit ja kansalaisuushakemukset
Passin ja oleskeluluvan hankkimisesta aiheutuneet kulut hyväksytään menoksi ulkomaalaisille,
joilla on vähintään vuoden oleskelulupa (A status).
5 OPISKELIJAT
Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki: opintolainan valtiontakaus, opintoraha ja asumislisä. Opintotuki on tarkoitettu kattamaan
opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulokustannukset. Mikäli opiskelijan opintoetuuksiin ovat
vaikuttaneet vanhempien tulot ja varallisuus, tulee vanhempien osallistumisesta opiskelijan
elatukseen ja koulutuskustannuksiin pyytää hakijalta erillinen selvitys (kotona asuvat). Mikäli
toimeentulotuen hakija saa vanhemmiltaan varoja tai muuta elatusta, otetaan nämä huomioon
hakijan käytettävissä olevana tulona 50 euroa ylittävältä osuudelta kuukaudessa.
Olosuhteet huomioon ottaen täysi-ikäiselle opiskelijalle katsotaan opintolaina tuloksi. Opintolaina jaksotetaan aina myöntöajanjaksolle, vaikka se nostettaisiin kerralla tai sitä ei nosteta
ollenkaan oikeudesta huolimatta. Mikäli opiskelija voi saada valtion takaaman opintolainan,
mutta ei ole sitä jostain syystä nostanut, laina lasketaan hänen tulokseen ja katsotaan, että hakija on saanut elatuksensa muulla tavoin. Käyttämätön lainaosuus huomioidaan hakijalle tosiasiallisesti käytettävissä olevina varoina/kuukausi kokonaisuudessaan. Alaikäistä opiskelijaa ei
voida velvoittaa nostamaan opintolainaa. Muulta paikkakunnalta tulevalle opiskelijalle on
asuntola ensisijainen omaan asuntoon nähden. Jos asuntolapaikkoja on vapaana, ei oman
20
asunnon vuokraa hyväksytä menoksi. Opiskelijan hakiessa toimeentulotukea kesäajalle tilanteessa, jossa hän ei ole nostanut opiskelukuukausille valtion takaamaa opintolainaa, johon hänellä olisi ollut oikeus, voidaan nostamatta jäänyt opintolaina huomioida hakijalle käytettävissä olevaksi tuloksi hakemuskuukaudelle ja jaksottaa sitä seuraaville kuukausille. Opintolaina
on nostettavissa 31.7. asti. Mikäli opintolainaa em. tapauksessa ei ole haettu, voidaan hakija
velvoittaa vielä 31.5. asti hakemaan opintolainan valtiontakaus niille kuukausille, joille takaus
on mahdollista vielä saada.
Opiskelijan perusosaa voidaan alentaa, mikäli opiskelijasta itsestään johtuvista syistä opinnot
ovat viivästyneet/pitkittyneet tai hänellä ei ole riittävästi opintosuorituksia ja opintoetuudet
ovat katkenneet. Opiskelijan kanssa tehdään suunnitelma siitä, missä ajassa hänen on mahdollista saada opintonsa loppuun suoritettua tai opintososiaaliset etuudet takaisin. Mikäli suunnitelma ei toteudu sovitusti, arvioidaan suunnitelma tarvittaessa uudelleen. Opiskelijaa on aina
ohjattava/neuvottava, miten hänellä on muutoin kuin toimeentulotuella mahdollisuus rahoittaa
opiskelunsa tai vaihtoehtoisesti ohjattava hakeutumaan muiden sosiaaliturvaetuuksien piiriin.
Ohjaus/neuvonta tulee kirjata asiakirjoihin. Yksityistä koulutusta, johon ei voi saada opintotukea ei pääsääntöisesti tueta. Yksityisen koulutuksen maksut eivät kuulu toimeentulotuella
erikseen korvattaviin menoihin.
6 Yrittäjät
Yrittäjän saama tulo yrittäjätoiminnastaan on toimeentulotuessa huomioon otettavaa tuloa.
Yksityisotot yritystoiminnasta, vaikka toiminta olisi tappiollista, ovat huomioon otettavaa tuloa. Käytettävissä olevien tuloja arvioitaessa voidaan selvityksenä käyttää esimerkiksi yrityksen tilinpäätöstä ja tilitarkastuskertomusta viimeksi päättyneeltä tilikaudelta, välitilinpäätöstä,
tiliotteita, yrityksen ja yrittäjän viimeisimpiä veroilmoituksia sekä työvoimaviranomaisten tai
Kelan lausuntoja. Kannattamatonta yritystoimintaa ei ole pitkäaikaisesti tarkoituksenmukaista
toimeentulotuen keinoin tukea. Mikäli yrittäjä saa tai
hänellä on mahdollisuus saada yrityksestään esimerkiksi vähintään työttömyysturvan peruspäivärahaa vastaava tulo, toimeentulotuen myöntäminen voi olla perusteltua. Mikäli yrittäjällä
ei yritystoiminnasta ole lainkaan tuloa, voidaan häntä avustaa tilapäisesti (korkeintaan 3 kk) ja
ohjata ilmoittautumaan työvoimatoimistoon työttömäksi työnhakijaksi.
Mikäli yrittäjä jatkaa kannattamatonta yritystoimintaansa ja on edelleen sen vuoksi toimeentulotuen tarpeeseen, voidaan hänen perusosaansa alentaa aluksi enintään 20 % kaksi kuukautta
kerrallaan sillä perusteella, että hän on itse aiheuttanut sen, että työtä tai työvoimapoliittista
toimenpidettä ei voida hänelle tarjota (TTL § 10). Mikäli yrittäjä toistuvasti laiminlyö em.
velvollisuutensa hakeutua työvoimapoliittisten toimenpiteiden piiriin, perusosaa voidaan alentaa enintään 40 % kaksi kuukautta kerrallaan. Yritystoimintaan usein kuuluvia kausiluontoisia
tuloja voidaan jaksottaa pitemmälle ajanjaksolle kohtuullisuusharkintaa käyttäen. Asiassa tulee ottaa huomioon myös yrittäjän ja hänen perheensä muut olosuhteet ja niiden vaikutus yrityksen tulokseen. Yrittäjältä vaaditaan toimeentulotukihakemuksen lisäksi erillinen yrittäjän
tuloselvityslomake, yrityksen tiliotteet, verotustiedot, tilinpäätös, tase ja tuloslaskelma ja tarpeen mukaan muut tarvittavat selvitykset. Asiakkaan luvalla yritysasiakkaan asiassa voidaan
21
konsultoida asiantuntijoita huomioiden salassapitomääräykset. Toimeentulotuen viimesijaisuudesta johtuen yritystoiminnasta saatavat tulot on käytettävä ensisijaisesti yrittäjän ja hänen
perheensä toimeentulon turvaamiseen.
7 EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI
Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen omatoimista suoriutumista ja ehkäistä syrjäytymistä. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää esimerkiksi
ylivelkaantumista tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi.
Sosiaali- ja terveyslautakunnan 11.10.2001 antamat ohjeeliset neuvot sosiaalityöntekijöille
ehkäisevän toimeentulotuen käytöstä ovat seuraavat:
1) Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää myös sellaisille asiakasperheille, joille
ei tule toimeentulotukeen oikeuttavaa tulovajetta, mutta sosiaalityöntekijän harkinnan
mukaan asiakas voisi saada osan anomastaan tuesta ehkäisevänä toimeentulotukena.
2) Perusperiaatteena tuen käytölle on, että sen tulisi ennaltaehkäistä toimeentulotuen piiriin joutumista.
3) Tukea voidaan myöntää lastensuojeluasiakkaille silloin kun sosiaalityöntekijä harkitsee
tuen tarpeelliseksi.
4) Tukea voidaan myöntää eri tyyppisten kriisitilanteiden (perheen jäsenten kuolema,
akuutit terveydenhuollon kriisit, asunnosta häätö jne.) yhteydessä.
5) Tuen myöntämisessä käytetään normaalia tapauskohtaista harkintaa.
8 KÄSITEMÄÄRITTELYJÄ
Pitkäaikaistyötön
Pitkäaikaistyöttömällä tarkoitetaan henkilöä, joka on ollut yhtäjaksoisesti 12 kk työttömänä
työnhakijana työvoimatoimistossa.
Toimeentulotuen pitkäaikaisasiakas
Pitkäaikaisella toimeentulotukiasiakkuudella tarkoitetaan vähintään vuoden kestänyttä yhtäjaksoista asiakkuutta.