MITEN KOUVOLASSA AJATELLAAN HARKINNASTA JA

TOIMEENTULOTUEN
SOVELTAMISOHJEET
01.06.2015 alkaen
Perusturvalautakunta 19.05.2015 § 38
1
Sisältö
1 JOHDANTO ...................................................................................................................................... 2
2 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISEN EDELLYTYKSET ............................................................... 2
2.1 Menettely toimeentulotukiasioissa .................................................................................................. 3
2.2 Toimeentulotuen määräytymisaika ................................................................................................. 4
2.3 Toimeentulotuen rakenne .............................................................................................................. 5
3 TOIMEENTULOTUESSA HUOMIOITAVAT TULOT JA VARALLISUUS ........................................... 6
3.1 Käytettävissä olevat tulot ............................................................................................................... 6
3.2 Tulot/varat joita ei huomioida ......................................................................................................... 8
4 PERUSTOIMEENTULOTUESSA HUOMIOITAVAT MENOT ............................................................ 9
4.1 Perusosa........................................................................................................................................ 9
4.1.1 Perusosan alentaminen............................................................................................................. 10
4.2 Muut perusmenot ......................................................................................................................... 12
4.2.1 Asumismenot ............................................................................................................................ 12
4.2.2 Asumismenojen kohtuullistaminen ............................................................................................ 16
4.3 Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot ................................................................................ 18
4.3.1 Lääkkeet ................................................................................................................................... 19
4.3.2 Hammashoito ............................................................................................................................ 20
4.3.3 Silmälasit .................................................................................................................................. 20
4.3.4 Muut terveydenhoitokulut .......................................................................................................... 20
4.4 Työssäkäynnistä aiheutuvat kulut................................................................................................. 21
4.5 Opiskelijan toimeentulotuki........................................................................................................... 21
4.6 Yrittäjän toimeentulotuki ............................................................................................................... 23
4.7 Vangin toimeentulotuki ................................................................................................................. 23
4.8 Maahanmuuttajan toimeentulotuki................................................................................................ 24
4.9 Asevelvollisen toimeentulotuki ..................................................................................................... 26
5 TÄYDENTÄVÄSSÄ TOIMEENTULOTUESSA HUOMIOITAVAT MENOT ....................................... 26
5.1 Muut kuin perustoimeentulotukeen sisältyvät asumismenot ......................................................... 26
5.2 Päivähoitomenot .......................................................................................................................... 27
5.3 Hakijan erityisistä tarpeista tai olosuhteista aiheutuvat menot ...................................................... 27
6 EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI ................................................................................................. 31
7 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMINEN KRIISITILANTEESSA (esim. tulipalo) .............................. 32
8 TOIMEENTULOTUKI TAKAUTUVIIN MENOIHIN ........................................................................... 32
9 TOIMEENTULOTUEN TAKAISINPERINTÄ .................................................................................... 33
Liite 1. Toimeentulotuen perusosien määrät 1.1.2015 alkaen ............................................................ 34
2
1 JOHDANTO
Peruspalvelukeskus Oivan toimeentulotukilain sovellusohjeet on tarkoitettu
neuvomaan ja ohjaamaan sekä toimeentulotuen hakijaa että toimeentulotukityötä
tekeviä työntekijöitä. Ohjeiden tarkoituksena on antaa tietoa siitä, miten toimeentulotukilakia sovelletaan sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden mukaisesti. Ne
ohjaavat myös Peruspalvelukeskus Oivan toimeentulotukityötä tekevien työntekijöiden päätöksentekoa. Lisäksi ohjeet lisäävät yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumista Peruspalvelukeskus Oivan alueella. Tavoitteena on samansuuntainen
harkinta toimeentulotuesta päätettäessä. Ohjeissa ei ole voitu käsitellä kaikkia
mahdollisia toimeentulotukiasioita ja - tapauksia. Ohjeet perustuvat lakiin toimeentulotuesta (1412/1997) ja Sosiaali-ja terveysministeriön Oppaaseen toimeentulotukilain soveltajille (Julkaisuja 2013:4).
Toimeentulotukilaissa ja sen soveltamisohjeissa käytetään usein toimeentulotuessa huomioon otettavista menoista sanaa ”voidaan”, kun puhutaan
toimeentulotuen myöntämisestä. Tämä ei tarkoita, että toimeentulotukea
myönnetään aina, kun sitä näihin menoihin haetaan, vaan että toimeentulotukea
myönnettäessä käytetään yksilökohtaista harkintaa. Tukea voidaan myöntää,
mikäli se katsotaan asiakkaan sen hetkisen tilanteen perusteella tarpeelliseksi.
Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista säädetyn lain tarkoituksena
on edistää asiakaslähtöisyyttä sekä asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa (22.9.2000/812). Laki säätää myös asiakkaan tietojenantovelvollisuudesta, viranomaisen oikeudesta saada tietoja muilta viranomaisilta
sekä salassapidosta ja vaitiolovelvollisuudesta. Myös hallintolaki säätää miten viranomaisen tulee toimintaansa harjoittaa. Hyvään hallintoon kuuluu mm. palveluperiaatteennoudattaminen, neuvontavelvollisuus, puolueettomuuden vaatimus
sekä vaatimus hyvästä kielenkäytöstä ja viranomaisyhteistyöstä (434/2003).
2 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISEN EDELLYTYKSET
Perustuslain 19.1 §:n mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja
huolenpitoon. Toimeentulotuki on tämän oikeuden toteuttamista turvaava keskeinen rahaetuus. Oikeudesta toimeentulotukeen säädetään toimeentulotuesta annetussa laissa (toimeentulotukilaki 1412/97 ).
Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellisen tuen
muoto. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta välttämätön toimeentulo. Ennen toimeentulotuen myöntämistä selvitetään hakijan mahdollisuudet saada muita sosiaaliturvaetuuksia, kuten työmarkkinatukea, asumistukea ja opintotukea.
Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi
saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien
etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan tai häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla. Jokaisella on myös velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä siinä laajuu-
3
dessa kuin avioliittolaissa, lapsen elatuksesta annetussa laissa ja muussa laissa
säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta (Totul 2§).
Toimeentulotukea voi saada, jos muun sosiaaliturvaetuuden maksu on viivästynyt. Tällainen odotusajalle myönnetty tuki voidaan periä takaisin. Toimeentulotuki
ei korvaa menoja, jos ne korvataan tai vastaava etuus saadaan muualta, esimerkiksi siltä osin kuin terveydenhuoltomenoja korvataan sairausvakuutuslain mukaisesti.
Toimeentulotuen myöntäminen ei ole sidottu kotikuntalain tarkoittamaan kotipaikkaan, vaan toimeentulotukea on velvollinen myöntämään se kunta, jossa tuen hakija oleskelee. Jos henkilö tai perhe muutoin kuin satunnaisesti oleskelee
useammassa kuin yhdessä kunnassa, toimeentulotuen myöntää sen kunnan toimielin, jonka alueella oleskelusta henkilön tai perheen menot johtuvat (esimerkiksi opiskelun takia toiselle paikkakunnalle muuttamaan joutuva perheen vanhempi). Ulkomailla oleskelun ajalta toimeentulotuen perusosasta vähennetään 7 vuorokautta ylittävältä ulkomailla oleskelun ajalta perusosa kokonaisuudessaan.
Mitään henkilöryhmää ei voida jättää toimeentulotuen sovellusalueen ulkopuolelle. Hakijoiden tarve on aina arvioitava yksilö- tai perhekohtaisesti. Toimeentulotukilaki ja Peruspalvelukeskus Oivan toimeentulotuen sovellusohjeet ohjaavat toimeentulotuki oikeuden määrittämisessä. Toimeentulotukilaki on aina ensisijainen
toimeentulotuen sovellusohjeisiin nähden. Lisäksi saattaa olla tilanteita, joissa
näistä sovellusohjeista voidaan poiketa, mikäli henkilön tai perheen yksilökohtainen tarveharkinta sitä vaatii.
2.1 Menettely toimeentulotukiasioissa
Toimeentulotukea haetaan kirjallisesti tai viranomaisen suostumuksella suullisesti
(Hallintolaki 2003/434). Toimeentulotuki myönnetään pääsääntöisesti kalenterikuukaudeksi kerrallaan hakemiskuukaudesta alkaen. Hakija on velvollinen esittämään hakemuksensa liitteenä selvitykset kaikista hakijan ja perheenjäsenten
tuloista/varallisuudesta sekä muista toimeentulotukioikeuden selvittämisen kannalta välttämättömistä seikoista. Jos toimeentulotuen hakijan osoitteena on Poste
Restante- osoite, tulee hakijan liittää hakemukseen kuukausittain selvitys todellisesta oleskelupaikastaan. Toimeentulotukihakemuksen tulee aina olla hakijan tai
hakijan edunvalvojan allekirjoittama.
Mikäli hakemuksessa on puutteellisia tietoja tai hakemuksesta puuttuu tarvittavia
liitteitä, lähetetään hakijalle kirjallinen lisäselvityspyyntö. Lisäselvityspyynnössä
yksilöidään tarvittavat puuttuvat liitteet/tiedot. Lisäselvityspyynnölle asetetaan
määräaika mihin mennessä selvitykset on toimitettava. Mikäli hakija ei annetussa
määräajassa ole täydentänyt hakemustaan tehdään päätös käytettävissä olevien
tietojen perusteella. Jos päätöksenteon kannalta välttämättömiä tietoja ei saada,
hakemus voidaan myös hylätä puutteellisten selvitysten perusteella.
Päätös toimeentulotuesta on annettava viivytyksettä. Toimeentulotukilain perusteella hakijalla on oikeus saada päätös viimeistään 7 arkipäivän kuluessa hakemuksen jättämisestä tai sen täydentämisestä. Saapumispäivää ei lasketa määräaikaan (esim. hakemus saapuu maanantaina, määräajan laskeminen alkaa tiis-
4
taina ja päättyy seuraavan viikon keskiviikkona, milloin päätös on viimeistään tehtävä).
Kiireellisessä tilanteessa hakijalla on oikeus saada päätös samana tai viimeistään
seuraavana päivänä. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi; uusi samana tai
edellisenä päivänä kirjoitettu lääkemääräys, häätöpäätös, sähkön tai veden katkaisuilmoitus, kriisitilanteet (tulipalo, rikoksen kohteeksi joutuminen). Päätös voidaan antaa ensin vain kiireellisestä asiasta ja muilta osin hakemus käsitellään 7
arkipäivän kuluessa.
Päätöksessä tulee ottaa kantaa kaikkiin hakijan hakemuksessa esittämiin asiakohtiin ja ne tulee perustella. Harkintaa vaativissa päätöksissä perusteena tulee
olla hakijan/perheen yksilöllinen tilanne yleisten ohjeiden lisäksi.
Päätöksen mukainen toimeentulotuen vaje maksetaan pääsääntöisesti pankkimaksatuksena hakijan tilille. Vuokria ja sähkölaskuja voidaan maksaa suoraan
laskuttajalle silloin, kun on toistuvasti osoittautunut, että hakija ei pysty huolehtimaan niistä itse (asumiskulujen rästiintyminen, häätö, sähköjen katkeaminen).
Tämä on kuitenkin aina poikkeuksellista ja erityisiin syihin perustuvaa. Peruslähtökohtana on, että vuokranmaksua seurataan hakijan itse maksamilla vuokrakuiteilla tai tiliotteelta, mitkä liitetään toimeentulotukihakemukseen.
Maksusitoumuksia elintarvikkeisiin myönnetään vain poikkeustapauksissa.
2.2 Toimeentulotuen määräytymisaika
Toimeentulotuki määrätään pääsääntöisesti kuukaudelta (Totul 15 §). Uudelle
asiakkaalle toimeentulotukea myönnetään pääsääntöisesti sen kuukauden alusta, jona toimentulotukea on haettu. Jos toimeentulotuen tarve on syntynyt kesken
kuukautta, tehdään normilaskelma siitä alkaen, kun toimeentulotukihakemus on
jätetty. Tällainen tilanne voi olla esim. silloin kun asiakas on muuttanut kuntaan
tai erilleen entisestä perheestään.
Pääsääntöisesti tulot ja menot otetaan huomioon toimeentulotuen hakemiskuukaudelta. Uusien asiakkaiden kohdalla takautuvia laskelmia ei tehdä, mikäli asiakkaan tilanne ja tulot ovat olleet vakaat ennen toimeentulotuen hakemista eikä
asiakas ole saanut suurta tuloa, jota voitaisiin jaksottaa pidemmälle aikavälille
huomioon otettavaksi tuloksi. Mikäli asiakkaalla on ollut hakemuskuukaudesta
huomattavasti poikkeavia tuloja hakemuskuukautta edeltäneen kuukauden aikana (esim. palkkatulot) tehdään takautuva laskelma. Takautuvassa normilaskelmassa voidaan ottaa huomioon myös sellaisia tavanomaiseen elämään kuuluvia
tarpeellisia suoritettuja menoja, joita ei yleensä toimeentulotuessa huomioida
(esim. elatusmaksut, lainanlyhennykset), koska tarkoituksena on selvittää pitäisikö asiakkaalla olla säästöjä.
Jos takautuvan toimeentulotukilaskelman ylijäämä on huomattava, otetaan ylitys
tulona huomioon varsinaisen hakemuskuukauden laskelmaan. Jos toimeentulotuen tarve johtuu yllättävästä tilanteesta, johon asiakas ei ole voinut varautua eikä
takautuvan laskelman norminylityksen tuloja ole tosiasiassa käytettävissä, ylitystä
ei lasketa tuloksi. Normiylityksen huomioimisesta seuraavan kuukauden laskelmassa tulona on mainittava päätöksessä.
5
Toimeentulotukea voidaan myöntää takautuvasti vain erityisestä syystä ja takautuvan tuen myöntämiseen tulee olla perusteltu syy (esim. rästiintyneet menot).
Tällöin normilaskelma tehdään sille ajalle, jona aikana toimeentulotukeen oikeuttavien menojen rästiintyminen on tapahtunut. Takautuvaa toimeentulotukea voidaan myöntää vain toteen näytettyjen toimeentulotukeen oikeuttavien menojen
maksamiseen. Takautuvaa tukea ei myönnetä perusosalla katettaviin menoihin.
2.3 Toimeentulotuen rakenne
Toimeentulotuen rakenne määritellään jakamalla tuki perustoimeentulotukeen ja
täydentävään toimeentulotukeen. Perustoimeentulotuki jakautuu vielä perusosalla
katettaviin menoihin ja muihin perusmenoihin. Lisäksi voidaan myöntää ehkäisevää toimeentulotukea.
Oikeus perustoimeentulotukeen syntyy, kun tuloista/varoista ja välttämättömistä
menoista on tehty laskelma ja se osoittaa tulojen/varojen riittämättömyyden kyseisiin menoihin.
Perustoimeentulotuki (Toimeentulotukilaki 7 §)
1. Perusosalla katettavat menot (Toimeentulotukilaki 7 a §);
 ravintomenot
 vaatemenot (poikkeuksena romanihame)
 vähäiset terveydenhuoltomenot (ns. käsikauppalääkkeet)
 henkilökohtainen ja kodin puhtaus
 paikallisliikenteen matkustuskulut
 sanomalehti/muut lehdet
 televisiolupa ja kaapeliverkon kulut
 puhelimen käyttömenot ja internet - yhteyden kulut
 harrastus- ja virkistystoiminta
 muut henkilön/perheen jokapäiväiseen elämään kuuluvat menot
Perusosan laskennalliset perusteet ovat seuraavat:





ravintomenot
vaate- ja jalkinemenot
informaatiomenot
vähäiset terveydenhuoltomenot
muut jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot *)
49 %
9%
20 %
3%
19 %
*) henkilökohtainen ja kodin puhtaus, asiointimatkat, harrastus- ja virkistysmenot
sekä vastaavat muut jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot.
Muut perusmenot (Toimeentulotukilaki 7 b §):
Perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan tarpeellisen
suuruisena huomioon:
6




kohtuulliset asumiskulut
taloussähköstä aiheutuvat menot
kotivakuutusmaksu (suppea kotivakuutus)
vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot
Täydentävä toimeentulotuki (Toimeentulotukilaki 7 c §)
Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan tarpeellisen suuruisena
huomioon erityismenot, joita ovat:



lasten päivähoitomenot
muut kuin perustoimeentulotukeen sisältyvät asumisesta aiheutuvat menot
(esim. takuuvuokra ja muuttokulut)
henkilön tai perheen erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot.
Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista sairautta sekä lapsen
harrastustoimintaan liittyviä erityistarpeita.
Ehkäisevä toimeentulotuki (Toimeentulotukilaki 13 §)
Perustoimeentulotuen ja täydentävän toimeentulotuen lisäksi voidaan myöntää
ehkäisevää toimeentulotukea Peruspalvelukeskus Oivan toimeentulotuen sovellusohjeistuksen mukaisesti taloudellisissa vaikeuksissa, asiakkaan omatoimisen
suoriutumisen edistämiseksi sekä syrjäytymisen ja pitkäaikaisen toimeentulotukiriippuvuuden ehkäisemiseksi.
3 TOIMEENTULOTUESSA HUOMIOITAVAT TULOT JA VARALLISUUS
3.1 Käytettävissä olevat tulot
Tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat nettotulot. Tulotiedot pyydetään kaikilta perheenjäseniltä. Tulot huomioidaan sen
kuukauden tuloksi, jolloin ne ovat käytettävissä. Kuukauden viimeisen arkipäivän
tulo huomioidaan seuraavan kuukauden käytettävissä olevaksi tuloksi.
Toimeentulotuessa huomioitavia tuloja ovat mm.



palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot
yksityisistä ja julkisista lähteistä saatavat avustukset (esim. omaishoidon
tuki, asumistuki, elatusapu ja -tuki)
opintoraha ja valtion takaama opintolaina.
7
Ansiotuloista jätetään huomioimatta vähintään 20 %:a kuitenkin enintään 150 €
kuukaudessa (etuoikeutettu tulo). 1.1.2015 alkaen ansiotulovähennys on tulonsaajakohtainen eikä kotitalouskohtainen, kuten aikaisemmin.
Jos tulot ovat ulosoton kohteena, huomioidaan niistä vain ulosoton jälkeen tosiasiallisesti käytettävissä oleva osuus. Mikäli toimeentulotuen asiakkuus muodostuu pitkäkestoiseksi, ohjataan asiakas ulosottoviranomaisen puoleen selvittämään
voidaanko ulosmitattavaa osuutta alentaa tai voidaanko myöntää vapaakuukausia. Mikäli asiakas on vapaaehtoisella suorituksella lyhentänyt ulosotossa olevaa
velkaansa, suhtaudutaan siihen samalla tavoin kuin muihinkin velanhoitomenoihin. Poikkeuksen tästä muodostavat viralliset vahvistetut (ulosottomiehen/käräjäoikeuden vahvistama) maksusuunnitelmat. Maksusuunnitelma noudattaa tällöin määrällisesti palkan/eläkkeen/muun tulon ulosmittausta ja velalliselle on
mahdollisuus myöntää vapaakuukausia samoin perustein kuin ulosmittauksessa.
Jos ensisijaisen etuuden maksaja esim. Kansaneläkelaitos kuittaa asiakkaalle
maksettavasta etuudesta liikaa maksettuja eriä, hakijan tosiasiallisesti käytettävissä olevat tulot huomioidaan laskelmassa tulona.
Mikäli asiakkaan hakemuksesta, tilitapahtumatiedoista yms. käy ilmi sellainen ansiotulo, joka ei ole ollut tiedossa toimeentulotuesta päätettäessä, voidaan ansiotulo ottaa jälkikäteen tulona huomioon, jos toimeentulotukea haetaan päätöstä seuraavien kahden kalenterikuukauden aikana (Totul 15 §). Jos jälkikäteen käy ilmi
muita huomattavia tuloja kuin ansiotuloja, on asiakkaalle tehtävä korjauslaskelma
kuukaudelle jolloin tulo on ollut käytettävissä.
Mikäli hakijalla on ollut käytössään huomattava kertaluonteinen tulo, voidaan se
jaksottaa tuloksi useamman kuukauden ajalle. Tällaisia kertaluonteisia tuloja voivat olla esimerkiksi perintö, omaisuuden myynnistä saadut tulot ja veikkausvoitot.
Ansiosidonnainen päiväraha-, peruspäiväraha- ja työmarkkinatukitulo maksetaan
pääsääntöisesti 20 päivän jaksoissa arkipäiviltä. Tästä seuraa, että pitempään
työttömyysturvan päivärahaa saavilla on vuodessa yksi kuukausi, jolloin henkilö
saa kaksi 20 päivän päivärahaerää. Tämän vuoksi työttömyysturvan päivärahan
muuntamisessa kuukausituloksi käytetään kerrointa 21,5 siitä kuukaudesta alkaen, jona päiväraha on maksettu kaksi kertaa (kuukausina, jolloin henkilö on saanut toimeentulotukea). Mikäli hakija saa soviteltua päivärahaa tai muuten tulot
vaihtelevat (sairasloman yms. johdosta), hakijalle huomioidaan tosiasialliset tulot.
Mikäli hakija jää vuorotteluvapaalle, osa-aikalisälle, palkattomalle virkavapaalle
tai lapsen kotihoidon tuelle (ja työsuhde on olemassa) tulee selvittää onko hakijan
mahdollista palata työhön, koska jokainen on ensisijaisesti velvollinen huolehtimaan omasta ja puolisonsa sekä alaikäisten lastensa elatuksesta.
Panot tiliotteissa huomioidaan pääsääntöisesti tulona toimeentulotukilaskelmassa.
Lainattu raha ei poista toimeentulotuen viimesijaisuutta. Laina voidaan jättää tulona huomioimatta, jos takaisinmaksu näkyy tiliotteessa viimeistään 2 kuukauden
kuluessa ja lainasta on esitetty velkakirja.
Harkinnan mukaan vähäisiksi katsottavat avustukset (alle 50 €/kk) ja ansiot voidaan jättää huomioon ottamatta toimeentulotukea myönnettäessä. Vähäisenä
avustuksena voidaan pitää esimerkiksi satunnaisia, vähäisiä ja ei toistuvia panoja
8
tiliotteissa, alaikäisen satunnaisia kesä- tai viikonlopputuloja tai toisen henkilön
suorittamia avustuksia mikäli avustus on osoitettu tiettyyn tarkoitukseen ja tarkoitus voidaan tulkita tarpeelliseksi. Mikäli kyseessä on suurempi avustus tiettyyn
hankintaan (esim. kodinkoneen tai harrastusvälineen hankintaan) tulee tiliotteelta
käydä ilmi, että ko. hankinta on maksettu tililtä.
Kotona asuvan, alaikäisen lapsen säännöllisten ansiotulojen johdosta perheen
toimeentulotukea voidaan vähentää enintään kyseisen lapsen perusosan verran.
Tulona huomioidaan kotivakuutuksen tai rikosvahingon korvauksena pysyvästä
viasta ja haitasta, kivusta ja särystä sekä vaatteiden/omaisuuden menetyksestä
saatu korvaus (KHO 15.12.1999/4117).
Kulut, joita kattamaan korvaus on tarkoitettu ja niiden hankinnasta on esitetty tositteet, voidaan vähentää korvauksesta ja huomioida tulona maksetun korvauksen ja kulujen erotus.
Veronpalautukset huomioidaan tulona 100 €:n ylittävältä osuudelta/kotitalous.
Käytettävissä olevat tai helposti realisoitavat varat, esim. säästöt ja arvopaperit
otetaan tulona huomioon toimeentulotukilaskelmassa. Varoina ei oteta huomioon
henkilön tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa, tarpeellista asuinirtaimistoa eikä työ- ja opiskeluvälineitä. Muussa kuin omassa vakituisessa asuinkäytössä olevan kiinteän omaisuuden realisointiaika on 4 kuukautta. Mikäli varallisuus ei ole helposti realisoitavissa, mutta on määrältään huomioon otettava, voidaan myönnetty toimeentulotuki määrätä perittäväksi takaisin.
3.2 Tulot/varat joita ei huomioida







palkkatuloja työmatkamenojen osalta edullisimman matkustustavan mukaan (seutulippu, 0.20 €/km oman auton käytöstä, jos välttämätöntä)
äitiysavustus, äidinmaidon luovutuksesta saatava tulo
kansaneläkelain mukainen hoitotuki, vammaistukilain mukainen vammaistuki ja lapsen hoitotuesta annetun lain mukainen hoitotuki. Menot, joita
edellä mainitut etuudet on tarkoitettu kattamaan, otetaan huomioon vain
siltä osin kun ne ylittävät tuen määrän.
Työvoimapoliittisessa koulutuksessa tai kuntouttavassa työtoiminnassa
maksettava ylläpitokorvaus 18 ja 9 euroa/päivä vuonna 2015).
Etuoikeutettu tulo; vähintään 20 % prosenttia ansiotuloista, kuitenkin korkeintaan 150 euroa kuukaudessa. Maksimimäärä on tulonsaajakohtainen.
Ansiotuloksi katsotaan palkka ja siihen rinnastettava tulo, ammatinharjoittajana tai yrittäjänä hankittu tulo, luonnontuotetulo ja omaishoitajalle maksettava palkkio. Kotihoidontuki, eläke, työmarkkinatuki tai työttömyyspäiväraha ei ole etuoikeutettua tuloa.
Perhepäivähoitajan saamaa kulukorvausta ei huomioida tuloksi.
Ulkomailla työskentelevän päivärahojen huomiointi tuloina Suomeen tulee
selvittää tapauskohtaisesti. Asiakkaan on annettava selvitys ulkomailla aiheutuvista menoista. Mikäli menot ovat pienemmät kuin maksussa olleet
päivärahat, tulee ylimenevä osa huomioida tulona. (Kouvolan hallintooikeus 9.3.2001 nro 01/0058/2
9
Varoina ei oteta huomioon alle 18-vuotiaan lapsen varoja siltä osin kuin ne
ylittävät hänen osaltaan huomioon otettavat menot (perusosa). Lapsella ei ole
elatusvelvollisuutta vanhempiinsa nähden.
S-bonuksia, plussapisteitä yms. ei huomioida tulona.
4 PERUSTOIMEENTULOTUESSA HUOMIOITAVAT MENOT
Perustoimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon perusosalla katettavat
menot (perusosa) sekä muut perusmenot, joista kerrotaan jäljempänä erikseen
(Totul 7a §). Näitä menoja kutsutaan yhteisellä nimellä perusmenot.
4.1 Perusosa
Perusosalla katettavia menoja ovat:
 ravintomenot
 vaatteet ja kengät
 henkilökohtaisen ja kodin puhtauden hoitamisesta aiheutuvat menot
 vähäiset terveydenhuoltomenot
 tv-lupa, puhelimen menot, lehdet
 harrastus- ja virkistystoiminnan menot
 paikallisliikenteen käytöstä aiheutuvat menot
 vapaaehtoiset vakuutusmaksut (auto, tapaturma, henki)
 muut vastaavat jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot.
Yksin asuvan henkilön tai yksinhuoltajan perusosan suuruus on määritelty toimeentulotukilain 9 §:ssä. Muiden henkilöiden perusosa määritellään yksin asuvan
henkilön perusosasta perhesuhteiden ja yhteistaloudessa asumisen sekä lasten
osalta lasten iän ja lukumäärän mukaan. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa
perusosien määrät.
Yksin asuvan perusosa maksetaan yksin asuvalle sekä vanhemmalle, joka asuu
samassa taloudessa aikuisen lapsensa kanssa ja joka ei ole avioliitossa tai elä
avioliitonomaisissa olosuhteissa.
Yhteistaloudessa asuvan perusosa lasketaan avio- ja avopuolisoille ja samaa sukupuolta oleville suhteensa rekisteröineille (tai mikäli ilmoittavat asuvansa yhteistaloudessa perheenä). Jos kaksi täysi-ikäistä asuu muusta syystä samassa taloudessa (kimppa-asuminen) tulee heidän antaa selvitys yhteistaloudesta/talouden erillisyydestä. Yhteistaloudessa asuvan perusosa lasketaan silloin,
kun henkilöillä on yhteinen ruokatalous ja yhteisiä käyttötavaroita esim. Tv, sanomalehti, kodinkoneet.
.
Alle 18-vuotiaat kuuluvat vanhempiensa elatusvelvollisuuden piiriin. Jos alle 18vuotias asuu avoliitossa täysi-ikäisen kanssa, alaikäisen normimenoa ei pääsääntöisesti huomioida laskelmaan, koska vanhemmilla on elatusvastuu alaikäisistä
lapsistaan ja alaikäiset lapset merkitään vanhempiensa toimeentulotukilaskelmaan. Täysi-ikäiselle avopuolisolle huomioidaan yhdessä asuvan perusosa ja
10
puolet asumiskustannuksista. Samoin tulona huomioidaan vain puolet asumistuesta.
Jos alaikäinen nuori joutuu esim. opiskelujen vuoksi, vanhemman ja nuoren välien rikkoutumisen vuoksi muuttamaan toiselle paikkakunnalle eivätkä vanhemmat
pysty tosiasiallisesti kustantamaan perheelle tästä elämäntilanteesta aiheutuvia
menoja, voidaan alaikäiselle myöntää toimeentulotukea hänen oleskelupaikkakunnaltaan. Ensisijaista on selvittää vanhemman elatuskyky. Alaikäiselle myönnetty toimeentulotuki voidaan periä takaisin vanhemmilta jos nämä ovat tahallisesti laiminlyöneet elatusvelvollisuuttaan.
Toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkailta tarkistetaan tarvittaessa passien matkasivut. Maahanmuuttajilta passien matkasivut tarkistetaan useammin. Oleskelu keskimäärin seitsemän päivän ajan kuukaudessa muualla kuin vakinaisessa oleskelukunnassa on mahdollista ilman, että perusosaa vähennetään (KHO
18.12.2000/3248). Ulkomailla yli 7 päivää ylittävän oleskelun ajalta vähennetään
henkilön/perheen perusosa kokonaisuudessaan.
4.1.1 Perusosan alentaminen
Perusosaa on mahdollista alentaa toimeentulotukilain 10§:n perusteella enintään
20 %:a, mikäli asiakas






kieltäytyy ilman perusteltua syytä yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä tai
työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, mikä kohtuullisen ajan turvaisi asiakkaan
toimeentulon (työvoimatoimikunnan päätös asiasta)
laiminlyönnillään aiheuttaa sen, ettei työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä
voida tarjota (koulutus, työharjoittelu, työnhaun uusimisen unohtaminen tai
kieltäytyminen työnhausta tai ei ole hakeutunut koulutukseen yhteishaussa)
kieltäytyy osallistumasta aktivointisuunnitelman laadintaan
keskeyttää ilman pätevää syytä kuntouttavan työtoiminnan (01.01.2010 alkaen
koskee myös alle 25-v.)
maahanmuuttaja kieltäytyy ilman perusteltua syytä kotoutumissuunnitelman
laatimisesta tai siinä sovituista toimenpiteistä tai laiminlyönnillään aiheuttaa
sen ettei suunnitelmaa ole voitu laatia
jos ammatillista koulutusta vailla oleva, täysi-ikäinen alle 25-vuotias on keskeyttänyt koulutuksen tai kieltäytynyt koulutuksesta niin, että hän ei ole työttömyysturvanlain 8 luvun 2 §:n perusteella oikeutettu työttömyysetuuteen
Perusosaa on mahdollista alentaa toimeentulotukilain 10§:n perusteella enintään
40%:a, mikäli asiakas toistuvasti kieltäytyy hänelle tarjotuista toimenpiteistä ilman
perusteltua syytä tai toiminnallaan tai laiminlyönneillään aiheuttaa sen, ettei hänelle pystytä toimenpiteitä tarjoamaan. Perusosaa voidaan alentaa enintään 40
%:a sen jälkeen kun hänellä on jo ollut 20 %:n alennus vähintään 2 kuukautta.
Tällöinkin alennus voi olla kestoltaan enintään 2 kk.
Alentamista ei sovelleta perheenjäseniin. Perusosan alentamisen perusteet koskevat myös kuntouttavan työtoiminnan piiriin kuuluvia asiakkaita.
11
Perusosan alentaminen voidaan tehdä vain edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Alentaminen voi
kestää enintään 2 kk kerrallaan kieltäytymisestä/laiminlyönnistä lukien.
Perusosan alentamisen yhteydessä laaditaan yhdessä asiakkaan kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Mikäli mahdollista suunnitelma tehdään yhteistyössä työvoimaviranomaisen tai tarvittaessa
muun viranomaisen kanssa. Suunnitelman laatii sosiaalityöntekijä.
Etuuskäsittelijä voi tehdä alentamispäätöksen, kun työmarkkinatuki tai työnhaku
katkeaa tilapäisesti (työnhaun uusimisen unohtaminen, kieltäytyminen toimenpiteestä yms.), jolloin asiakas saa useimmiten määräaikaisen karenssin tai jos 500
päivää työmarkkinatukea saanut asiakas toiminnallaan aiheuttaa sen, että menettää työmarkkinatukioikeutensa (5 kk:n aktiivitoimenpide ehto). Perusosaa vähennetään 20 %:lla vähintään kuukaudeksi, kuitenkin kerrallaan korkeintaan kahdeksi
kuukaudeksi. Perusosan alennus tehdään asiakkaan päätökseen lisäämällä alentamista koskeva fraasiosuus päätöstekstiin. Jos alentamispäätös tehdään asiakkaan puolisolle, lisätään päätökseen perusosan alentamista koskeva fraasi ja yksilöidään se koskemaan puolisoa. Etuuskäsittelijä alentaa perusosan myös yrittäjiltä, jotka eivät lopeta kannattamatonta yritystoimintaa määräajan kuluessa.
Opiskelija, joka ei ole oikeutettu työmarkkinatukeen eikä opintoetuuksiin, on ensisijaisesti velvollinen huolehtimaan omasta elatuksestaan. Tällaista opiskelijaa
on ohjattava aktiivisesti työllistämään itsensä tai vaihtamaan opiskelut päiväopiskeluun, tai pyydettävä selvitystä siitä miksi opinnot ovat viivästyneet. Mikäli muuta
rahoitusta opintojen turvaamiseksi ei löydy, voi etuuskäsittelijä alentaa perusosaa
20 %:lla.
Sosiaalityöntekijä/sosiaaliohjaaja tekee perusosan alentamispäätöksen, jos toistuvista kieltäytymisistä tai laiminlyönneistä on pääteltävissä, että asiakas ei halua
ottaa vastaan työtä, julkista työvoimapalvelua, kuntouttavaa työtoimintaa tai kotouttamisesta annetussa laissa mainittuja toimenpiteitä. Lisäksi jos asiakas omalla toiminnallaan toistuvasti aiheuttaa sen, että edellä mainittuja työvoimapoliittisia
toimenpiteitä ei voida tarjota tai asiakas kieltäytyy ilman perusteltua syytä perusosan alentamisen yhteydessä tehtävästä suunnitelmasta tai suunnitelman mukaisesta toimintakykyä edistävästä toiminnasta.
12
4.2 Muut perusmenot
Toimeentulotukilain 7 b §:n mukaan perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon:
1) asumistukilain 6 §:ssä tarkoitetut asumismenot
2) taloussähköstä aiheutuvat menot;
3) kotivakuutusmaksu; sekä
4) vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot.
4.2.1 Asumismenot
Asumismenoja huomioon otettaessa on tarkoituksena turvata hakijan asuminen.
Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon asunnon
koko ja laatu suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso seudulla.
Asumismenoja otetaan huomioon vain siitä asunnosta, jossa hakija asuu. Poikkeustilanteissa voidaan tilapäisesti huomioida kahden asunnon menoja, esim. yllättävän muuton takia irtisanomisajan vuokra entisestä asunnosta tai kosteus- tai
homevaurioista kärsivät asunnot.
Poste restante –osoitteen ilmoittaneen tulee selvittää kuukausittain missä hän tosiasiallisesti oleskelee. Avo- tai avioparilta, joista toinen on muuttanut pois yhteisestä kodista, vaaditaan oma osoite tai heidät katsotaan edelleen yhdessä asuviksi.
Jos kaikki asunnossa asuvat eivät ole toimeentulotuen hakijoina, lasketaan hakijalle pääluvun tai hänen perheensä koon mukainen osuus asumiskuluista (esim.
vähennetään vuokrasta asumistuki ja jaetaan jäljelle jäävä vuokrameno pääluvun
mukaan). Vanhempiensa luona asuvan nuoren kohdalla asumismenojen huomioon ottaminen edellyttää erityisharkintaa (kts. Kotona asuvien nuorten asumismenot). Kaikkien asumismenojen kohdalla on arvioitava myös menojen kohtuullisuutta
Asumistuki otetaan tulona huomioon. Päätöksentekijän on huolehdittava siitä, että asumistuki on haettu. Jos asumistukea ei myönnetä tai päätöksenteko viivästyy kohtuuttomasti, on syy selvitettävä. Lähtökohtana on, että toimeentulotuen
saajalla on pääsääntöisesti oikeus asumistukeen. Eläkkeensaajan asumistuki
määräytyy eri tavoin kuin yleinen asumistuki ja siinä on mm. väljempi asumismenojen harkinta ja sitä noudatetaan myös toimeentulotuessa (yksin asuvan eläkeläisen kohtuullinen asumismeno v. 2015 max. 534,58 €/kk).
Lisätietoja asumistuesta löytyy Kelan www-sivuilta.
Huomioitavia vuokra-asumisen asumismenoja ovat:




vuokra
erikseen maksettavat lämmityskulut ja vesimaksut
saunamaksu ja/tai pyykkitupamaksu
vuokrasopimukseen sisältyvät muut erikseen maksettavat kustannukset,
esim. omakotitalossa vuokrasuhteeseen sisältyvät menot
13
Pääsääntöisesti huomioon otetaan todellinen vuokra tai kokonaisasumiskulut, mikäli asunto on sopivan kokoinen hakijalle. Jos vuokra/kokonaisasumismenot on kohtuuttoman korkea, on hakija ohjattava etsimään
edullisempaa asuntoa 4 kk:n kuluessa
Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon kohtuullista
asumistasoa vastaava kustannustaso paikkakunnalla sekä asunnon koko ja laatu
suhteessa perheen kokoon. Vuokra-asunnon tai omistusasunnon asumismenot
huomioidaan todellisen suuruisina kuitenkin enintään paikkakunnan kohtuullista
asumistasoa vastaavina seuraavasti:
Taulukko 1. Kohtuullinen vuokra/kokonaisasumiskulut
Perheen koko
Vuokran tai kokonaisasumiskulujen yläraja
1
500 €
2
620 €
3
740 €
4
860 €
5
940 €
6
1020 €
7
1080 €
8
1140 €
9
1200 €
Lisäksi huomioidaan erikseen menona taloussähkö/kk ja vesimaksu/kk. Lämmityskustannukset sisältyvät kohtuullisiin asumiskuluihin. Vesimaksuja huomioidaan
korkeintaan 20 €/kk/hlö.
Edellä olevat eurorajat ovat ohjeellisia, ei sitovia, koska peruspalvelukeskus Oivan alueella olevissa kunnissa asumiskustannukset saattavat poiketa jonkin verran toisistaan. Tämä poikkeama on mahdollista ottaa huomioon.
Kimppa-asumisessa / alivuokralaisasumisessa kohtuullisina asumiskuluina pidetään 350 € kk / asukas.
Ekomaksu on jätelakiin perustuva asuntokohtainen jätehuollon perusmaksu. Se
peritään kaikista jätehuoltoyhtiön toimialueella sijaitsevista vakituisen tai vapaaajan asumisen käytössä tai asumiseen käytettävissä olevista asunnoista. Vakituisen asunnon ekomaksu huomioidaan toimeentulotuessa pakollisena asumiseen
liittyvänä menona laskun eräpäivän mukaisen kuukauden laskelmassa.
Sähkölaskuissa on seurattava kulujen kohtuullisuutta. Laskusta huomioidaan
14
erikseen taloussähkö ja lämmityssähkö. Jos niitä ei voida eritellä, lasketaan taloussähköksi 30 % laskusta. Taloussähkö huomioidaan pääsääntöisesti kokonaisuudessaan. Lämmityskulut sisältyvät kohtuulliseen vuokraan
/kokonaisasumiskuluihin, eikä niitä huomioida erikseen menona.
Oheisessa taulukossa on määritelty toimeentulotuessa kohtuulliseksi katsottavat
sähkönkulutusarvot. Ne ovat määritelty Energianet.fi -sivustolla esitettyihin tyypillisten sähkönkulutusarvojen (kWh) perusteella. Energianet.fi-sivustolla ei ole esitetty kaukolämmitteisen omakotitalon sähkönkulutusmääriä, jonka vuoksi kaukolämmössä olevan omakotitalon kohtuullinen sähkönkulutusarvo (kWh) on otettu
raportista Kotitalouksien sähkönkäyttö 2011. Tutkimusraportti 26.2.2013 (Adato
Energia Oy).
Huoneistoala
2
30
60
90
120
150
henkeä
1
2
3
4
5
Kerrostalo, kaukolämmitys
kWh
1900
3100
4300
5300
6400
Rivitalot, kaukolämpö
kWh
2600
4300
5800
7000
8500
Rivitalot, sähkölämmitys
kWh
7000
11500
15400
19000
22300
Omakotitalot, sähkölämmitys
kWh
6600
10900
14600
18000
21100
Omakotitalot, öljylämmitys
kWh
2000
3200
4300
5200
6100
Omakotitalot, kaukolämpö
kWh
-
5500
-
7300
-
Henkilöluku
m
Mikäli asiakkaan sähkönkulutus on taulukossa määriteltyjä kohtuulliseksi katsottavia sähkönkulutusarvoja selvästi suurempaa, hyväksytään asiakkaan sähkökulut yhden kerran toteutuneen käytön / sähkölaskun mukaisesti ja jatkoa varten
asiakkaalta pyydetään seuraavan jatkohakemuksen palautuksen yhteydessä selvitys, mistä suuri sähkönkulutus johtuu. Samalla asiakasta tulee tiedottaa siitä,
mikä on toimeentulotuessa kohtuulliseksi katsottava sähkönkulutusmäärä sekä
siitä, mistä alkaen (pvm) asiakkaan sähkökulut huomioidaan toimeentulotuessa
kohtuulliseksi katsottavien kulutusmäärien mukaisesti, jos asiakas ei anna riittäviä
perusteluja suurelle sähkönkulutukselle. Asiakkaalle annetaan siis mahdollisuus
pienentää sähkönkulutustaan ennen kuin kulut huomioidaan kohtuulliseksi katsottujen arvojen mukaisesti.
Asiakkaan antaman selvityksen perusteella työntekijä harkitsee, hyväksytäänkö
kulut jatkossa todellisen mukaisina vai kohtuullistettuina. Mikäli asiakkaan suurelle sähkönkulutukselle ei löydy perusteltua syytä ja asiakas hakee myös jatkossa
toimeentulotukea selkeästi suurempiin sähkölaskuihin kuin kohtuulliseksi katsottavat sähkönkulutusarvot ovat, lasketaan toimeentulotukilaskelmassa huomioitava hinta sähkölaskusta (kohtuulliseksi katsottava kilowattimäärä x sähkön hinta
asiakkaan sähkölaskusta). Myös sähkön siirtomaksut otetaan huomioon kohtuulliseksi katsottavien sähkönkulutusmäärien mukaisesti.
Omistusasunnon (osakeasunto tai omakotitalo) asumismenoja ovat:
15








hoito- tai käyttövastike
erikseen maksettavat lämmityskustannukset ja vesimaksut
erillinen saunamaksu ja/tai pyykkitupamaksu
asuntolainan korot
jätehuoltokustannukset
tontin vuokra
kiinteistövero
nuohous ja auraus
Edellä mainitut omistusasunnon asumismenot huomioidaan joko laskujen
erääntymiskuukautena todellisina tai lasketaan keskimääräiset kuukausikustannukset todellisista laskuista (huomioidaan laskelmassa 1 kk:n osuutta
vastaava määrä, erityisesti jos toimeentulotuen tarve on vain laskujen erääntymiskuukautena). Laskujen kohtuullisuutta on verrattava kohtuullisiin kokonaisasumiskustannuksiin (huomioidaan enintään kohtuullisten vuokra-asumiskulujen
mukaisesti).
Jos omakotiasumisen kokonaisasumiskustannukset/kk ovat suuremmat
kuin vuokra-asumisessa hyväksytyt kohtuulliset vuokramenot/kk, annetaan
asiakkaalle 4 kk:n määräaika kohtuullistaa asumiskulunsa. Annettuna määräaikana asumiskulut otetaan huomioon todellisina. Jos asiakas ei kohtuullista
kulujaan, kohtuullistetaan kulut vuokra-asumiskulujen kohtuukulujen mukaisiksi.
Tällöin kohtuullistettujen kulujen lisäksi otetaan huomioon taloussähkön osuus,
kotivakuutusmaksu ja vesilasku.
Omakotitalon juoksevat asumiskulut (vesi-, lämpö- ym.) otetaan ensisijaisesti
huomioon laskujen erääntymiskuukautena todellisina eli niistä pyydetään asiakkaalta selvitykset. Jos selvityksiä ei ole mahdollista saada, voidaan käyttää
Kelan yleisen asumistuen mukaisia omakotitalon hoitokulumääriä (katso tarkemmin Kela.fi > Yleinen asumistuki):
Ruokakunnan koko / hlöä
€ / kk
1
97
2
117
3
147
4
173
Jokaisesta lisähenkilöstä
53
Jos käytetään tätä laskennallista arviota, ei hoitokululaskuja oteta erikseen huomioon, vaan kaikki asumisen juoksevat kulut, myös lämmitys-, vesi-, jätehuolto ja
muutalon kunnossapitomaksut sisältyvät arvioon. Kiinteistövero, kohtuulliset kotivakuutusmaksut, taloussähkö ja asuntolainan korot otetaan erikseen huomioon
menoina laskennallisten kulujen lisäksi.
Kelan omakotitalon hoitomenot sisältävät vedestä, lämmityksestä ja muista omakotitalon kuluista (esim. kunnossapidost aiheutuvat menot) aiheutuvat menot. Ke-
16
la ei huomioi asumistuessa asumismenoina mm. kiinteistöveroa, tontin vuokraa
tai asuntolainan lainaturvavakuutusmaksuja tai vastaavia maksuja.
Mikäli omakotitalossa asuminen edellyttää polttopuiden tai öljyn hankintaa, edellytetään asiakasta pyytämään lasku erissä. Mikäli laskun pyytäminen erissä ei ole
mahdollista, voidaan hankintakulut huomioida kohtuullisessa määrin hankintakuukautena kertamenona, jolloin toimeentulotuessa huomioitavat asumismenot
jäävät muina kuukausina vähäisemmiksi. Omakotitalon kohtuulliset öljykulut 2000
litraa / vuosi. Jos asunnossa on puulämmitys, kohtuullisena kulutuksena pidetään
yhtä mottia/kk halkoihin, max. 50 €/motti/kk.
Kotivakuutusmaksu (suppea kotivakuutus) huomioidaan pääsääntöisesti todellisen suuruisena erääntymiskuukautena. Kotivakuutusmaksujen ollessa suuria tulee tarkastella vakuutusten välttämätöntä laajuutta ja kattavuutta sekä ohjata tarvittaessa asiakas kohtuullistamaan vakuutusten kattavuus ja maksut.
Alla oleva taulukko on suuntaa antava, koska eri asumismuotojen vakuutusmaksut määräytyvät eri tavalla (esim. omassa omistuksessa oleva omakotitalo).
Asunnon koko m2
Keskihinta/vuosi
40 m2
60 €
60 m2
66 €
80 m2
75 €
90 m2
80 €
105 m2
87 €
115 m2
92 €
125 m2
97 €
135 m2
101 €
Asuntolainan korot otetaan huomioon todellisen suuruisina. Lainan lyhennyksiä
ei oteta menona huomioon. Jos omistusasunnon kokonaisasumiskulut ovat kohtuuttoman korkeat, tehdään asumismenojen kohtuullistamispäätös. Kohtuullistamispäätöksen perusteella kulut otetaan huomioon todellisen suuruisina 4 kuukautta, jonka jälkeen menot kohtuullistetaan vastaamaan kohtuullisia vuokramenoja. Mikäli toimeentulotukea haetaan vain asuntolainankorkojen erääntymiskuukautena, tehdään takautuva toimeentulotukilaskelma edellisten korkojen
erääntymiskuukautta seuraavasta kuukaudesta alkaen.
4.2.2 Asumismenojen kohtuullistaminen
Asumismenojen kohtuullistaminen todellisten kulujen huomioimisen sijasta edellyttää yksilöllistä harkintaa, jossa otetaan huomioon hakijan olosuhteet
(esim. terveydentila), perhetilanne (esim. vanhempiensa luona vuoroviikoin
asuvat lapset) elämäntilanne, vallitseva vuokrataso ja tosiasiallinen mah-
17
dollisuus saada halvempi/pienempi asunto. Asumiskulujen kohtuullisuutta
määriteltäessä lähdetään siitä, mikä vuokran määrä on ollut vuokrasopimusta
tehtäessä. Asumiskuluja ei kohtuullisteta, mikäli asiakas on alun perin asunut
kohtuuhintaisessa asunnossa, jonka asumiskulut ovat nousseet toistuvien vuokrankorotusten seurauksena yli kohtuurajojen. Uusilla asiakkailla asumiskulujen
kohtuullisuus määritellään asiakkuuteen tulohetken vuokran määrästä.
Jos asiakas aktiivisesti hakee edullisempaa/pienempää asuntoa, mutta ei sitä
saa, hyväksytään asumismenot todellisina myös määräajan jälkeen
(=pidennetään määräaikaa). Asiakkaan tulee osoittaa aktiivisuus asunnon haussa siten, että hänellä on voimassa olevia hakemuksia, eikä hän ole hakemuksessaan asettanut perustelemattomia rajoituksia (esim. sijainti) asunnon hakemiselle. Jos asiakas annetun määräajan jälkeen asuu edelleen kohtuulliset asumiskulut ylittävässä asunnossa, eikä ole hakenut edullisempaa asuntoa hyväksytään
todellisten asumiskulujen sijaan kohtuulliset.
Asumismenojen kohtuullisuuden arviointi tulee kyseeseen, jos
 toimeentulotuen saaja asuu asunnossa, jonka asumismenot ylittävät
selvästi (+ 30€) toimeentulotukilaskelmassa hyväksyttävät asumiskulut eikä toimeentulotuen tarve ole tilapäinen
 toimeentulotuen saaja vaihtaa asiakkuutensa aikana kalliimpaan
asuntoon ilman perusteltua syytä
 omistusasunnon kulut ylittävät perheen kokoon nähden kohtuulliset
asumiskulut vuokra-asunnoissa
Jos vuokra on kohtuuttoman korkea, on hakija ohjattava etsimään edullisempaa
asuntoa 4 kk:n kuluessa. Mikäli hakija ei halua vaihtaa asuntoa, voidaan ottaa
huomioon vain kohtuulliseksi katsottava osuus vuokrasta tai kokonaisasumiskuluista. Asiakkaan vaihtaessa toimeentulotukiasiakkuuden aikana kalliimpaan/suurempaan asuntoon ilman perusteltua syytä (muutos perhesuhteissa
yms.) voidaan asumiskulut kohtuullistaa välittömästi.
Autopaikkamaksua ei huomioida menoksi.
Asumisoikeusasunnon menoista voidaan huomioida hoitovastikkeen (eri rahoitusvastike tai muu vastike), sähkön ja veden lisäksi asumisoikeusmaksun korko,
joka voidaan huomioida samoin perustein kuin asuntolainan korko.
Jos asiakkaalla ei ole esittää vuokrasopimusta, ei vuokraa oteta menoksi laskelmaan (poikkeuksena vanhempien luona asuvat, jotka todistettavasti maksavat
vuokraa), koska asumistukeakaan ei voi hakea ilman vuokrasopimusta (ensisijainen tuki asumismenoihin). Asiakkaalta on pyydettävä selvitys vuokranmaksusta,
jos näyttää siltä, ettei vuokra mene asiakkaan omista rahoista tai sitä ei makseta
lainkaan.
Vanhempien luona asuvan yli 18-vuotiaan asumismenot huomioidaan vain jos
vuokranmaksu on todistettavissa tiliotteella ja nuori on itse aikaisemmin maksanut
asumiskuluistaan kotiin ja hänellä on ollut siihen taloudelliset mahdollisuudet. Tällöin asumismenona voidaan huomioida pääluvun mukainen osuus asumismenoista.
18
Palvelukodissa/asumisyksikössä asuvalle tehdään laskelma, jossa huomioidaan menoina:
 ateriat, palvelumaksu ja terveysmenot hoitotuen ylittävältä osin
 vuokra
 perusosa 51 %
Näin menetellen vaate ym. menoja ei tarvitse erikseen huomioida menoina vaan
ne sisältyvät perusosaan. Mikäli on vahvistettu muunlainen esim. kuntoutumisen
tukemiseksi tarkoitettu laskutus- tai laskuperuste voidaan näitä perusteita soveltaa
edellisen sijaan.
Mikäli palvelukodin asiakkaan toimeentulotuen tarve on jatkuva, on ensisijainen
vaihtoehto palvelumaksun alentaminen. On tutkittava myös muut mahdolliset
asumismuodot, jos sellaisia on löydettävissä.
Lyhytaikaisessa laitoshoidossa (alle 1 kk) oleville myönnetään toimeentulotukea
laskelman perusteella, mutta tulona otetaan huomioon ateriaetu 6,09 €/päivä.
Jos asiakas on pitkäaikaisessa laitoshoidossa, ei laskelmaan lasketa perusosaa,
vaan käyttövara 105 €/kk.
4.3 Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot
Vähäiset terveydenhuoltomenot sisältyvät toimeentulotuen perusosaan, eikä niitä
huomioida laskelmassa erikseen menona. Vähäisiä terveydenhuoltomenoja ovat
ilman lääkärin määräystä hankitut käsikauppalääkkeet, perusvoiteet, vitamiinit,
laastarit yms. Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot esim. lääkärin sairauden hoitoon määräämät lääkkeet ja terveydenhuollosta ja hammashuollosta aiheutuvat menot ja silmälasien hankinnasta aiheutuneet kustannukset huomioidaan menona perustoimeentulotukilaskelmassa.
Julkiset terveydenhuoltopalvelut ovat aina ensisijaisia. Laskelmassa voidaan
huomioida menoina:







terveyskeskusmaksut
sairaalan hoitopäivämaksut ja poliklinikkamaksut
lääkärin määräämät lääkkeet, mikäli ne on määrätty sairauden hoitoon
(laihdutus-, tupakka- ja potenssilääkkeet vain erityisperustein sairauden
hoitoon määrättynä), tutkimukset ja hoidot
lääkärinlausunnot, jotka ovat välttämättömiä esim. etuuden hakemiseen
sairaudenhoitoon liittyvien matkojen omavastuuosuudet
tarpeellinen hammashoito ja hammasproteesit ja niiden korjauskustannukset
silmälasit perusvarustein
Yksityislääkärin palkkiot huomioidaan vain erityisperustein.
19
Julkisen terveydenhuollon asiakasmaksukatto on v.2015 679 €/kalenterivuosi.
Maksukattoa kerryttävät terveyskeskuskäyntimaksut, fysioterapiamaksut, sarjahoidonmaksut, poliklinikkakäyntimaksut, päiväkirurgian maksut, lyhytaikaisen laitoshoidon maksut terveydenhuollon ja sosiaalihuollon laitoksissa, yö- ja päivähoidon maksut ja kuntoutushoidon maksut. Kun maksukatto on täyttynyt saa asiakas
vapaakortin, millä avohoidon palvelut saa loppuvuoden maksutta ja lyhytaikaisesta laitoshoidosta peritään enintään 17,60 € /hoitopäivä. Alle 18-vuotiaiden käyttämistä julkisen terveydenhuollon palveluista perityt maksut lasketaan yhteen hänen huoltajansa maksujen kanssa. Kun maksukatto ylittyy, palvelut ovat maksuttomia kaikille niille henkilöille, joiden maksut ovat yhdessä kerryttäneet maksukattoa. Maksukattoa eivät kerrytä hammashoidon maksut, sairaankuljetuksen maksut, yksityislääkärin lähetteellä tehdyt laboratorio- tai kuvantamistutkimuksista aiheutuneet maksut tai lääkärin todistus palkkiot. Maksukattoon ei lasketa tulosidonnaisia maksuja, eikä maksuja, jotka on korvattu asiakkaalle esim. toimeentulotuesta tai tapaturmavakuutuksesta.
4.3.1 Lääkkeet
Kustannuksiltaan vähäiset resepti lääkemenot (enintään 15 €) asiakas maksaa
pääsääntöisesti ensin itse ja ne korvataan hänelle reseptiä ja maksukuittia vastaan, kun oikeus toimeentulotukeen on selvitetty. Mikäli kysymys on kustannukseltaan kalliista lääkkeestä, asiakkaalle myönnetään maksusitoumus. Maksusitoumukseen kirjoitetaan lääkkeen nimi (tai apteekkisopimuksen mukaiset
lääkkeet) sekä sitoumuksen voimassaoloaika.
Mikäli hakija saa tukea pitkäaikaisesti ja tarvitsee maksusitoumusta lääkkeiden
hankintaan tulovajauksen perusteella tai siksi, etteivät tulot kata lääkekustannuksia kokonaisuudessaan, on perusteltua antaa maksusitoumus pidemmälle ajanjaksolle (enintään 6 kuukauden ajalle). Maksusitoumus myönnetään aina halvimpaan lääkevaihtoehtoon, ellei lääkäri ole sitä kieltänyt. Lääkkeitä haettaessa asiakkaan tulee esittää Kelakortti, jotta lääkkeestä saa Kela-korvauksen.
Toimeentulotukilaskelmassa huomioidaan ensisijaisesti lääkkeet, joihin on oikeus
saada Kelan korvausta. Ei-korvattavien lääkkeiden (esimerkiksi osa dementiareuma- ja syöpälääkkeistä) huomioiminen on mahdollista erityisperustein. Lääkärin kanssa on neuvoteltava, voiko hän määrätä ei-korvattavien lääkkeiden sijaan
korvattavia lääkkeitä.
Mikäli on epäselvää, onko lääkärin kirjoittama reseptilääke asiakkaan sairauden
hoidon kannalta välttämätön, siitä pyydetään lääkärinlausunto. Tällaisia lääkkeitä
ovat esimerkiksi laihdutuslääkkeet, potenssilääkkeet tai tupakoinnin vieroituslääkkeet. Toimeentulotukea tällaisiin lääkemenoihin myönnetään vain lääkärinlausunnon perusteella.
Lääkekustannuksilla on oma kalenterivuosittainen maksukatto, mikä on v.
2015 612,62 €. Maksukaton täyttymisen jälkeen asiakas maksaa vain 1,50 euron
omavastuun reseptilääkettä kohti. Maksukaton täyttymisen jälkeen korvauksen
saa suoraan apteekista, kun asiakas esittää Kela-kortin ja Kelan ilmoituksen lääkekulujen lisäkorvausoikeudesta. Korvausta voi hakea myös jälkikäteen puolen
vuoden ajan. Asiakkaille, joiden lääkekulujen maksukatto on täyttynyt, ei pääsääntöisesti enää myönnetä maksusitoumuksia lääkkeisiin sosiaalitoimistosta,
20
vaan heidät ohjataan hakemaan Kela-kortilla ja Kelan ilmoituksella lääkkeet suoraan apteekista.
4.3.2 Hammashoito
Hammashoidon kustannukset huomioidaan pääsääntöisesti julkisen terveydenhuollon mukaan.
Laajoista hammashoidoista on pyydettävä kustannusarvio ja hoitosuunnitelma.
Kustannusarvion tekemiseen voidaan antaa maksusitoumus. Terveydenhuollon
hammashoidon maksusitoumus on voimassa enintään 3 kk.
Hammasproteesien hankinnasta aiheutuvina kohtuullisina kuluina pidetään enintään; kokohammasproteesi ylä- tai alaleukaan 550 €, kokohammasproteesi molempiin leukoihin 850 €, kokohammasproteesi/osahammasproteesi 950 €, osahammasproteesi ylä- tai alaleukaan 600 €, osahammasproteesit molempiin leukoihin 1050 €. Tarvittaessa voidaan tehdä kahden kuukauden takautuva toimeentulotukilaskelma asiakkaan maksukyvyn selvittämiseksi, jos asiakas ei ole säännöllisessä toimeentulotukiasiakkuudessa.
4.3.3 Silmälasit
Pitkäaikaisen (1 vuoden asiakkuus) toimeentulotuen tarpeen aikana silmälasit
voidaan myöntää toimeentulotukena enintään joka 3. vuosi, elleivät painavat terveydelliset syyt muuta vaadi.



110 € yksiteholasit sankoineen
156 € kaksiteholasit sankoineen
190 € moniteholasit sankoineen
Lasten silmälasien hankintakulut ovat usein korkeammat ja silmälasien käyttöikä
on lyhyempi. Esim. lasten ja muiden perussairauden vuoksi erikoisvahvat/erikoislasit tarvitsevien asiakkaiden osalta kustannukset voidaan huomioida
korkeampina ja useammin kuin joka 3. vuosi optikon arvion mukaan.
Piilolinssit voidaan myöntää vain terveydellisin perustein tai vaihtoehtona laseille, jos kustannukset eivät ylitä silmälasien hankintakuluja hoitotarvikkeineen.
4.3.4 Muut terveydenhoitokulut
Myös sairaanhoidon matkakustannuksilla (sairaanhoitokäynteihin tai kuntoutukseen liittyvät) on kalenterivuosittainen maksukatto. Jos asiakkaan matkakustannukset ylittävät maksukaton (v. 2015 272 €), maksaa Kela ylittävän osan tarpeellisista matkakustannuksista kokonaan. Matkakustannusten maksukattoa kerryttävät matkojen omavastuuosuudet (16 €/suunta) sekä sitä pienemmät kertakustannukset. Omavastuuosuutta pienemmät matkakustannukset on haettava
Kelasta 6 kk:n kuluessa matkan tekemisestä. Kela seuraa asiakkaiden matkakaton täyttymistä. Kun se on täyttynyt, asiakas saa postitse matkakattokortin. Korttia
21
näyttämällä asiakkaan ei tarvitse maksaa matkasta taksin kuljettajalle tai matkakulut voi hakea jälkikäteen Kelasta, jolloin Kela korvaa ne täysimääräisesti. Oman
auton kilometrikorvaus on 0,20 €/ajokilometri.
Hedelmällisyyshoito on osa terveydenhoitoa, vaikka hedelmättömyys ei aina
johdukaan sairaudesta. Hedelmättömyyshoidosta julkisia terveydenhuoltopalveluja käytettäessä aiheutuvat menot ovat toimeentulotukeen oikeuttavia, perustoimeentulotuella katettavia menoja (KHO 13.2.2001/247).
Fysikaalinen hoito on perustoimeentulotuella katettava meno. Hoito on pyrittävä
järjestämään julkisen terveydenhuollon kautta. Maksusitoumus yksityiseen hoitolaitokseen voidaan myöntää silloin, kun hoito on perusteltua (esim. työhön paluun
nopeuttamiseksi) eikä terveydenhuolto perustellusta syystä voi järjestää sitä itse
(max. 10 kertaa vuodessa). Ensisijaisesti asiakas ohjataan menemään terveyskeskuksen fysioterapeutille, joka antaa yksilökohtaista neuvontaa ja joka voi tarpeen mukaan suositella erilaisia maksuttomia kuntoryhmiä.
Terveydenhuoltokustannusten kohdalla on aina varmistettava samaan tarkoitukseen tulevat muut mahdolliset etuudet kuten Kelan tai vakuutusyhtiön kautta tulevat korvaukset.
4.4 Työssäkäynnistä aiheutuvat kulut
Toimeentulotukilain 11 §:n 3-kohdan mukaan tuloja ei oteta huomioon siltä osin,
kun ne vastaavat työmatkamenoja tai muita työssäkäynnistä aiheutuvia menoja.
Näin ollen, vaikka paikallisliikenteestä johtuvat menot normaalisti sisältyvät perusosaan, ne työssäkäyvien kohdalla otetaan erikseen perustoimeentulotuen menoina huomioon. Työmatkat huomioidaan julkisen liikenteen mukaisesti halvimman vaihtoehdon mukaan. Jos työajoista, työpaikan sijainnista tai muista syistä
oman auton käyttö työmatkoilla on perusteltua, menona hyväksytään sv:n hyväksymä kilometrikorvaus 0,20 €/km (v. 2015). Tähän sisältyvät kaikki autosta aiheutuvat kulut, joten vakuutusmaksuja ym. ei oteta huomioon erikseen.
4.5 Opiskelijan toimeentulotuki
Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki (opintoraha, asumislisä ja valtion takaama opintolaina), joka
on tarkoitettu kattamaan opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulokustannukset.
Toimeentulotuella ei voi päätoimisesti opiskella. Opiskelijoiden edellytetään ennen opintojen aloittamista selvittävän ja varmistavan mahdollisuutensa selviytyä
taloudellisesti opintojen aikana. Opintolaina voidaan huomioida asiakkaan tuloksi
vaikka hän ei sitä nostaisikaan, mikäli opintolainaan olisi oikeus.
Lastensuojelulain mukaisen jälkihuollettavan nuoren osalta ei edellytetä opintolainan nostamista. Alaikäisen nuoren ja kotona asuvan nuoren ei edellytetä nostavan opintolainaa silloin, kun opiskelu ei johda ammatilliseen tutkintoon (esim.
lukio-opiskelu). Jos lukio-opiskelija täytettyään 18- vuotta muuttaa omasta halustaan lukio-opintojen aikana omaan asuntoon ilman mahdollisuuksia selviytyä taloudellisesti opintojen aikana, voidaan opintolaina huomioida tulona. Alle 18vuotiaalta ei pääsääntöisesti edellytetä opintolainan ottamista.
22
Vanhempien elatusvelvollisuus täysi-ikäisiin lapsiin nähden
Vanhemmat eivät ole toimeentulotukilain mukaan elatusvelvollisia täysi-ikäisiin
lapsiinsa nähden. Vanhempien elatusvelvollisuutta ei voida perustaa myöskään
lapsen elatuksesta annetun lain mukaiseen vanhempien vastuuseen lapsen koulunkäyntikustannuksista. Jos hakija kuitenkin saa tosiasiallisesti vanhemmiltaan
varoja toimeentuloonsa tai muuta elatusta, otetaan tämä hakijan käytettävissä
olevina varoina huomioon.
Opintolaina
 lasketaan tuloksi opiskelijalle, vaikka tämä ei sitä hakisikaan, jos ei ole ilmennyt estettä sen saamiseen eikä nostamiseen (KHO 30.11.1999/3854).

Opintolaina huomioidaan tulona korkeakouluopiskelijalla kesän aikana,
vaikka talven aikana lainaa ei olisi nostanutkaan (KHO 30.11.1999/3854).
Opintolainaa voi nostaa lukuvuoden aikana 1.8 – 31.7. välisenä aikana.
 Hakijan, joka ei voi saada opintolainaa luottohäiriöiden takia, tulee selvittää
muu rahoitus opinnoilleen (esim. osa-aikatyö). Opintojen etenemisestä ja
loppuunsaattamisesta tulee aina tehdä suunnitelma. Opintolainaa ei voi tällaisessa tapauksessa ottaa huomioon tulona.
 Opintolainaa ei edellytetä haettavaksi sellaisilta alle 18-vuotiailta, joiden
opiskelu ei johda ammattiin tai jälkihuoltonuorilta.
Uusille opiskelijoille, jotka eivät ole vielä saaneet opintotukipäätöstä, tehdään perintä opintoetuuksista (opintoraha ja asumislisä). Vanhojen opiskelijoiden osalta
(opintotukipäätös on jo tehty), lasketaan opintotuet ja opintolaina tuloksi siitä kuukaudesta alkaen, josta opintotukioikeus olemassa.
Mikäli iltaopiskelijat eivät saa opintotukea tai työttömyysturvaa (eivät voi opiskelunsa takia osallistua esim. työvoimatoimiston kursseille tai ottaa töitä vastaan),
alennetaan perusosaa 20 %:lla. Sama koskee opiskelijoita, joiden opiskelu on
syystä tai toisesta pitkittynyt, eikä heillä ole sen perusteella oikeutta opintoetuuksiin. Lyhytaikaisia poikkeuksia voidaan tehdä erityisen painavin perustein, esim.
terveydellisten syiden vuoksi.
Jos opiskelija on opintoihin liittyvässä työharjoittelussa kesän aikana, selvitetään,
voiko harjoitteluun saada opintoetuudet, opintolainan tai mahdollista palkkatuloa.
23
4.6 Yrittäjän toimeentulotuki
Yrittäjän käytettävissä olevien tulojen selvittämisen ohella on usein tarpeen selvittää myös yrityksen aikaisempaa kannattavuutta ja yrittäjän mahdollisuuksia saada jatkossa tarpeen mukainen toimeentulonsa yritystoiminnasta.
Yrittäjäasiakasta voidaan huomioida toimeentulotukilaskelmassa tulottomana vain
kohtuullinen aika (yleensä 3 kk). Mikäli asiakas ei halua luopua kannattamattomasta yrittäjätoiminimestään, voidaan 3 kk:n jälkeen alentaa perusosaa 20 %
(käytettävissä työstä kieltäytymistä ja oman elatuksen laiminlyömistä koskevat
säännökset/kts. ohjeet alennetusta perusosasta). KHO/4.6.2001/1344
Selvästi kannattamatonta yritystoimintaa harjoittavan yrittäjän toimeentulon turvaaminen toimeentulotuella pitkäaikaisesti ei ole tarkoituksenmukaista. Mikäli yrittäjä saa tai hänen on mahdollista saada yrittäjätoiminnastaan vähintään työttömyyspäivärahaa vastaava tulo voi toimeentulotuen myöntäminen olla perusteltua.
Muussa tapauksessa noudatetaan edellisen kappaleen ohjetta. Yritystoimintaan
usein kuuluvia (esim. maatalousalan yrittäjät) kausiluonteisia tuloja voidaan jaksottaa pidemmälle ajanjaksolle kohtuullisuusharkintaa käyttäen. Asiassa tulee ottaa huomioon myös yrittäjän ja hänen perheensä muut olosuhteet ja niiden vaikutus yrityksen kannattavuuteen.
Yrittäjien on toimitettava selvitys yritystoiminnan kannattavuudesta: Selvitys yrityksestä saatavasta tulosta, viimeisin tilinpäätös tai viimeisin tilintarkastajien kertomus, viimeisin veroilmoitus, tiliotteet, ja yrittäjän omassa käytössä olevien varojen määrä.
4.7 Vangin toimeentulotuki
Suljetussa vankilassa vankila huolehtii vankien päivittäisestä ylläpidosta, johon
kuuluu asumisen lisäksi esim. vaatetuksen, ruokailun ja asianmukaisen terveyden- ja sairaanhoidon järjestäminen. Vankilassa saatava ylläpito on vangin ensisijainen toimeentulojärjestelmä. Vankeusvangilla on oikeus saada toimintarahaa
tai palkkaa työhön tai muuhun toimintaan osallistumisesta ja näillä tuloilla vanki
voi kattaa ne kustannukset, joiden vankila ei katso kuuluvan vankilan kattamaan
ylläpitoon.
Mikäli vanki on hyväksyttävästä syystä pois työstä/toiminnoista tai häntä ei ole
voitu sijoittaa toimintaan, maksaa vankila käyttörahaa. Jos vanki kieltäytyy osallistumasta toimintaan, voi vankila maksaa hänelle ns. makuurahaa. Mikäli vangilla
ei ole lainkaan tuloja tai hänen tulonsa eivät riitä kattamaan perusosamenoja,
voidaan käyttövarana toimeentulotukilaskelmassa huomioida 47€/kk (KHO
2013:57, KHO 2013:58). Laskelman tulee perustua vankilasta saatuun tuloselvitykseen/tilikorttiin.
Mikäli vankeusvangin omat tulot eivät riitä vankilan ylläpitoon kuulumattomiin
menoihin (esim. silmälasien/proteesien hankinta), tulee toimeentulotukea myöntää tulojen ja menojen väliseen erotukseen. Mikäli silmälasien, proteesien yms.
hankinta perustuu vankeusvangin perussairauteen vastaa kustannuksista vankila.
24
Tutkintavankeuden ajalla ei ole ehdotonta oikeutta saada käyttörahaa tai osallistua toimintoihin joista voisi saada tuloa. Toimintoihin osallistuvalle tutkintavangille
maksetaan toimintarahaa. Tutkintavangille voidaan harkinnalla maksaa käyttörahaa 2 €/pvä, jos se vangin varattomuus tai muu erityinen syy huomioon ottaen on
perusteltua. Tutkintavanki voi kuitenkin olla tutkintavankeudessa täysin tuloton.
Tutkintavankeuden ajalla käyttövara on 47 €/kk.
Vankeuslain (767/2005) mukaan vanki saa tarvittavan vaatetuksen ja terveydenhuollon ym. tarpeellisen ylläpidon valtion varoista, joten vankilassa olevalle ei
myönnetä toimeentulotukea näihin menoihin. Vaikka avovankilassa olevia kehotetaan käyttämään omia vaatteita, on vankeinhoitolaitos velvollinen vaatettamaan
myös avolaitosvangin, mikäli tällä ei ole omia vaatteita. Avolaitoksessa ammattityötä tekevälle maksetaan palkkaa, josta vanki suorittaa laitokselle korvausta ylläpitomenoista ja ruokakustannuksista. Palkkatuloilla on myös ensisijaista hankkia muut perustarpeet. Pitkän vankeusrangaistuksen loppuvaiheessa tai kotiutumista varten voidaan myöntää täydentävää toimeentulotukea välttämättömään
vaatetukseen, jos vangilla ei ole asiallisia siviilivaatteita. Vankilasta vapautuneen
on selvitettävä mahdolliset ansiot vankilassaoloaikana (tilikortti, vapauspassi) hakiessaan toimeentulotukea.
Vankeinhoitolaitos ei vastaa niistä kustannuksista, jotka aiheutuvat vangille hänen vapaudessa olevien olosuhteiden ylläpitämisestä. Tällaisia kustannuksia ovat
esim. vuokra, irtaimiston varastointikulut, puhelu- ja kirjemaksut ja osa kustannuksista poistumislupamatkoille. Harkinnan mukaan vangin asumiskustannuksia
voidaan ottaa huomioon toimeentulotukilaskelmassa menona lyhyen tuomion aikana, enintään 6 kk:n ajan mikäli kulut ovat kohtuulliset. Myös Kela voi myöntää 6
kk:lle asumistukea. Vankila myöntää 6 kk:n aikana vangille yhden lomamatkan,
jos vangin omat varat eivät riitä matkakuluihin. Täydentävänä toimeentulotukena
voidaan myöntää vangille tai vangin perheenjäsenille tapaamiskuluja vain vankilan järjestämään perhetapaamiseen.
4.8 Maahanmuuttajan toimeentulotuki
Kunta voi joutua myöntämään toimeentulotukea maahanmuuttajalle, jos tämä
oleskelee kunnassa vakituisesti tai jos toimeentulotuen tarve on kiireellinen (14
§). Matkustusasiakirjojen (passi, viisumi, oleskelulupa) perusteella selviää, voidaanko hänen katsoa oleskelevan Suomessa vakituisesti.
Ulkomaalaislain (301/2004) mukaan oleskelun luonne osoitetaan oleskelulupaan
merkittävällä kirjaintunnuksella. Jatkuvaan oleskelulupaan merkitään kirjaintunnus A ja tilapäiseen oleskelulupaan kirjaintunnus B. Pysyvän oleskeluluvan kirjaintunnus on P. Pysyvän oleskeluluvan saanut on oikeutettu toimeentulotukeen,
mikäli toimeentulotukiedellytykset muuten täyttyvät. Pysyvän oleskeluluvan voi
saada neljä vuotta Suomessa oleskelun jälkeen.
Jatkuvan oleskeluluvan (A-tunnus) saanut on oikeutettu kotikuntapaikkaan ja sen
myötä hakemaan toimeentulotukea. Myös tilapäisellä oleskeluluvalla (B-tunnus)
asiakas voi saada maistraatista kotikuntamerkinnän. Kotikuntamerkinnän saatuaan asiakas on oikeutettu lähes samoihin palveluihin kuin muut kuntalaiset (ei
työvoimatoimiston palveluihin). B-luvan voi saada yhdeksi tai korkeintaan kahdeksi vuodeksi, minkä jälkeen suurimmalle osalle myönnetään A-lupa. Vastaanot-
25
tokeskuksissa asuvat saavat toimeentulotukensa vastaanottokeskuksista (myös
B-luvun saaneet joilla ei kotikuntamerkintää). Toimeentulotukilaskelma voidaan
tehdä aikaisintaan siitä päivästä alkaen, kun maahanmuuttaja on rekisteröitynyt
kuntalaiseksi.
Menoina voidaan huomioida maahanmuuttajan passin, oleskeluluvan tai vastaavan asiakirjan hankkimis- tai uusimismenot, jos asiakirja on välttämätön. Kansalaisuushakemuksesta aiheutuvia kuluja ei pääsääntöisesti oteta toimeentulotuessa menona huomioon. KHO:n antaman päätöksen mukaan asiakkaan tulee antaa
erillinen selvitys siitä, miten Suomen kansalaisuuden saaminen edistää hänen tai
hänen perheensä mahdollisuuksia pitää huolta elannostaan. Jos perustelut ovat
riittävät, voidaan kulut myöntää täydentävänä toimeentulotukena kuittia vastaan
(KHO 22.8.2001/1903). Kansalaisuushakemuksesta aiheutuvat menot, ovat toimeentulotuessa huomioitavia vain erityisperustein.
Ulkomailta maksetut eläkkeet otetaan toimeentulotukilaskelmassa tulona huomioon. Paluumuuttajilla on oikeus saada eläkettä Venäjältä (eläkeikä Venäjällä naisilla 50 - 55v ja miehillä 55 - 60 v). Eläkeiän ylittäneiden edellytetään hakevan
eläkettä entisestä kotimaastaan tai asiakkaan on annettava selvitys, miksi eläkettä ei ole haettu. Venäjälle rekisteröityneet voivat omistaa siellä kiinteistöjä tai
muuta kiinteää omaisuutta. Asiakkailta voidaan pyytää rekisteri- ja kauppakirjat
kiinteästä omaisuudesta ja arvopapereista.
Euroopan unionin jäsenvaltioita ovat tällä hetkellä Suomen lisäksi Alankomaat,
Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros,
Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi,
Saksa, Slovakia, Slovenia, Tanska, Tsekki, Unkari ja Viro. Jäsenmaihin rinnastetaan ETA-maat Norja, Islanti, Liechtenstein ja Sveitsi.
Vapaan liikkuvuuden direktiivin mukaan jokaisella EU-kansalaisella on oikeus
oleskella, etsiä työtä tai työskennellä minkä tahansa EU- maan alueella ammatistaan tai taloudellisesta asemastaan riippumatta. Jos oleskelu kestää yli 3 kk:ta,
tulee henkilön rekisteröityä paikallisella poliisiasemalla. Vapaan liikkuvuuden direktiivi koskee henkilöitä, joiden ei tarvitse turvautua vastaanottavan maan sosiaaliturvaan toisessa EU-maassa oleskelunsa aikana. EU-kansalaisen maahantulon edellytyksenä on voimassa oleva passi tai virallinen henkilöllisyystodistus.
Kun EU /tai ETA-kansalainen on ollut Suomessa kolme kuukautta ja hän menee
rekisteröitymään poliisiasemalle, oleskeluoikeus voidaan rekisteröidä, jos:
1. henkilö on työssä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana
2. hänellä on itseään ja perheenjäseniään varaten riittävät varat
3. henkilö on opiskelijana Suomessa hyväksytyssä oppilaitoksessa ja
hänellä on itseään ja perheenjäseniään varten riittävät varat
Toimeentulotukea myönnetään pääsääntöisesti vain kunnassa vakituisesti asuvalle henkilölle. Maahanmuuttajan osalta tulee pohdittavaksi se, milloin kunnassa
oleskelu katsotaan vakituiseksi. Tilapäinen/vakituinen asuminen kunnassa voidaan selvittää oleskeluluvan osalta Lahden poliisin ulkomaalaisosastolta, kotikuntamerkinnän osalta maistraatista (joka merkitsee kotikunnan) ja sosiaaliturvaetuuksien osalta Kelasta
26
Voimassa olevan oleskeluluvan omaavalle ja pysyvästi kunnassa asuvalle EUkansalaiselle myönnetään toimeentulotuki samoin perustein kuin vastaavassa tilanteessa olevalle Suomen kansalaiselle. Väliaikaisesti kunnassa olevalla EUkansalaisella ei pääsääntöisesti ole oikeutta toimeentulotukeen (rinnastetaan turistiin, jolloin riittävä avustus on ravinnon saannin turvaaminen sekä mahdollisesti
paluulipun kustannukset).
Pakolaisten ja paluumuuttajien osalta valtio korvaa heidän kotouttamisesta tai
toimeentulotuen myöntämisestä aiheutuneet kustannukset tiettyjen perusteiden
mukaisesti.
4.9 Asevelvollisen toimeentulotuki
Asevelvolliselle ei myönnetä toimeentulotukea, sillä hän saa välttämättömän
toimeentulonsa valtion varoista myös kotilomillaan.
Kotiuduttuaan hänellä on oikeus saada toimeentulotukea ennen työttömyysturvaa/ansiotuloa.
5 TÄYDENTÄVÄSSÄ TOIMEENTULOTUESSA HUOMIOITAVAT MENOT
Täydentävällä toimeentulotuella katettaviin menoihin kuuluvat muut kuin perusmenoihin sisältyvät asumis- ja terveydenhuoltomenot, lasten päivähoitomenot sekä muut henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi
harkitut menot. Näitä menoja kutsutaan usein myös harkinnanvaraisiksi menoiksi.
Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esim. pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita.
Toimeentulotuki on säädetty lailla osin harkinnanvaraiseksi, koska sitä on viimesijaisena tuen muotona vaikea määritellä euromääräisesti mm. asiakkaiden
vaihtelevista tilanteista ja asuinpaikkakunnan kulutustasosta johtuen.
Jos kyseessä on sellainen harkinnanvarainen asia, josta ei ole ohjeistusta tai
asiakas on erikseen perustellut yleislinjasta poikkeavaa anomustaan, päätös tehdään aina tilanteen salliessa yhteisessä tiimissä.
5.1 Muut kuin perustoimeentulotukeen sisältyvät asumismenot
Erityismenoihin kuuluvina asumismenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon sellaiset asumismenot, joita ei sisälly asumistukilain 6 §:ssä mainittuihin
asumismenoihin (ks. toimeentulotukioppaan jakso 6.4.4).
Tällaisia menoja ovat esimerkiksi takuuvuokra, vuokraennakko ja muut muutosta
aiheutuvat kustannukset.
Takuuvuokrasta vastaa se kunta, josta ollaan muuttamassa. Vuokratakuun
myöntämisen edellytyksenä on asunnottomuus, sen välitön uhka tai erittäin pai-
27
nava syy asunnon vaihtoon. Vuokratakuuta ei myönnetä kalliimpaan tai tilavampaan asuntoon, ellei tähän ole erityisen painavaa syytä. Päätökseen kirjataan, että vuokratakuu voidaan periä asiakkaalta mikäli tämä omalla toiminnallaan aiheuttaa sen, että sosiaalitoimi joutuu maksamaan vuokratakuun vuokranantajalle.
Vuokratakuu annetaan pääsääntöisesti kirjallisena sitoumuksena määräajalle.
Takuuvuokrana voidaan myöntää kohtuullista vuokraa vastaava max. 2 kk:n määrä. Jos asiakas on itse maksanut vuokratakuun, ei sitä pääsääntöisesti huomioida
toimeentulotukilaskelmassa menona.
Mikäli vuokranantaja ei hyväksy vakuutta sitoumuksena, vaan edellyttää sitoumuksen maksamista rahana, voidaan rahavakuus suorittaa vain erittäin perustellusta syystä. Esimerkiksi hakijan on asunnottomuuden tai ulosottomerkintöjen
seurauksena mahdotonta saada asunto muuten.
Mikäli asiakkaalle on myönnetty aiemmin vuokratakuu, joka on jouduttu maksamaan maksamattomien vuokrien tai asunnon rikkoutumisen takia, ei uutta vuokratakuuta myönnetä kuin erityisen painavin perustein.
Muuttokuluna huomioidaan kunnan sisällä pääsääntöisesti enintään 85 € ja
muualle kohtuulliset, hintatarjousten (2-3) mukaan edullisimmat muuttokulut. Jos
muuton suorittaa sukulainen tai tuttava voidaan kohtuulliset muuttokulut myöntää
polttoaineen kulutuksen mukaan (0,20€/km) kuittien perusteella. Usein on edullisinta huomioida pakettiauton vuokra ja polttoainekulut. Muuttokuluissa ei yleensä huomioida apumiehestä aiheutuvia menoja (erityisperusteena mm. terveydelliset perusteet).
5.2 Päivähoitomenot
Päivähoidon ja iltapäivähoidon maksut ovat täydentävän toimeentulotuen menoa. Ensisijaista on päivähoitomaksun alentaminen tai poisto, mikäli toimeentulotuen tarve on pitkäaikaista. Iltapäivähoidon maksuihin voidaan myöntää täydentävää toimeentulotukea, mikäli siihen ei voi saada maksunalennusta/poistoa ja
perheen kokonaistilanteen kannalta iltapäivähoito olisi perusteltua.
5.3 Hakijan erityisistä tarpeista tai olosuhteista aiheutuvat menot
Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä
lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita.
Erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvia erikseen huomioon otettavia menoja
ovat muun muassa välttämättömät kodin irtaimiston hankkimisesta aiheutuvat
menot, lastentarvikkeista, kuten lastenvaunuista ja -rattaista aiheutuvat menot,
sekä velat ja osamaksut silloin, kun ne kohdistuvat menoihin, joihin voidaan
myöntää toimeentulotukea. Mahdollisuuksien mukaan voidaan hyödyntää käytettyjä koneita, laitteita ja kalusteita.
Yksittäiset kodinhankinnat sisältyvät pääsääntöisesti perusosaan. Pesukone voidaan erityisestä syystä huomioida menona, jos talossa ei ole pesutupaa, eikä
28
pyykin pesu ole mahdollista muulla tavalla. Koneen hintana voidaan huomioida
korkeintaan 350 € (sis. ALV). Hankinnasta on esitettävä kuitti.
Ensiasunnon perustamiseen erityisen painavista syistä (esim. pitkän laitoshoidon,
vankeustuomion tai asunnottomuuden jälkeen) huomioidaan menona asunnon
perusvarustukseen enintään yksinasuvalle 300 € ja lapsiperheelle 400 €. Jälkihuoltonuorten kohdalla ensiasunnon perusvarustus maksetaan ensisijaisesti nuoren itsenäistymisvaroista. Kotoa itsenäiseen asumiseen muuttaville nuorille ei
pääsääntöisesti myönnetä kodinperustamiskuluja, vaan heidän edellytetään saavan välttämätön perusvarustus kotoa. Myös avioerotilanteissa välttämätön perusvarustus katsotaan pääsääntöisesti saatavan yhteisestä kodista.
Digiboxi, autopaikka, Internet-liittymä-, kaapeli-TV- tai muut vastaavat vuokraan
sisältyvät tai erikseen maksettavat maksut sisältyvät perusosaan.
Lasten harrastusmenot ovat perusosalla katettavia menoja. Perusosaan sisältyviin menoihin ei pääsääntöisesti myönnetä erikseen toimeentulotukea. Lasten
harrastusmenoihin voidaan kuitenkin myöntää täydentävää toimeentulotukea, mikäli se arvioidaan lapsen tai perheen erityisten olosuhteiden perusteella tarpeelliseksi. Tukea voidaan myöntää esimerkiksi silloin, kun harrastuksesta tarvittavien
välineiden hankkiminen tai siitä aiheutuvien muiden kustannusten maksaminen ei
ole perusosan puitteissa mahdollista. Lasten harrastemenoihin voidaan myöntää
toimeentulotukea 250 €/lapsi/vuosi silloin, kun kyseessä on toimeentulotuen pitkäaikainen asiakkuus (vuoden asiakkuus)..
Edellä mainittu lapsen harrastusmenojen tukemisen enimmäismäärä/lapsi/vuosi
ei kuitenkaan tarkoita, että lapsen harrastusmenoihin tulisi myöntää vähintään
mainittu määrä. Viranhaltija voi päätöstä tehdessään harkintansa mukaan katsoa
enimmäismäärän/osan siitä täydentävään toimeentulotukeen oikeuttaviksi harrastusmenoiksi.
Välttämättömät lasten tarvikkeet
Lasten hoitoon liittyviä välttämättömiä tarvikkeita voidaan huomioida täydentä
väntoimeentulotuen menona. Tuen myöntäminen perustuu aina yksilökohtaiseen
harkintaan ja kulujen kohtuullisuuteen. Lastenvaunuihin voidaan huomioida enitään 150 € ja -rattaisiin 80 €, kaksosten vaunuihin 250 € ja kaksosten rattaisiin
150 €. Lapsen sänkyyn ja patjaan 80 €. Tavanomaiset urheiluvälineet edellytetään pääsääntöisesti hankittavan perusosalla. Jos ne myönnetään täydentävänä
toimeentulotukena voidaan suksiin myöntää enintään 50 €, luistimiin enintään 20
€ ja polkupyörään enintään 100 €.
Lasten tapaamisesta aiheutuvat menot
Lapsen oikeus pitää yhteyttä siihen vanhempaansa, jonka luona hän ei asu, on
turvattu lailla lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983). Lapsen oikeus
tavata vanhempiaan tulee tulee turvata tarvittaessa myöntämällä tarkoitusta var-
29
ten toimeentulotukea (STM:n opas 2013:4, 122). Tukea tapaamisiin myönnetään
tavallisesti sen mukaan kuin kuluista on vanhempien kesken lastenvalvojan vahvistamalla sopimuksella sovittu tai tuomioistuimen päätöksellä määrätty. Lisäksi
vaaditaan lapsen lähivanhemman allekirjoituksellaan vahvistama tosite tapaamisen toteutumisesta. Asiakkaan on esitettävä kulujen syntymisestä selvitys, koska
tapaamiset eivät aina toteudu sovitulla tavalla tai määrätyllä tavalla. Tapaamiskuluina huomioidaan lapsen perusosa/pvä (kokonaiselta vuorokaudelta) tapaamissopimuksen mukaan. Lomien ajalta otetaan huomioon tapaamisesta aiheutuneita
kuluja enintään kolmelta viikolta (yleensä 2 + 1 viikkoa) vuodessa.
Lapsesta erilllään asuvalle vanhemmalle aiheutuvat matkakulut lapsen tapaamisesta voidaan huomioida halvimman matkustustavan mukaan. Oman auton käytöstä huomioidaan 0,20€/km, silloin kun julkinen liikenne ei ole käytettävissä. Tapaamisten toteutumisesta ja mahdollisista matkakuluista on esitettävä selvitys.
Jos lapsi asuu tapaamissopimuksen mukaan puoliksi molempien vanhempien
luona, huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa puolet lapsen perusosasta.
Huostassa olevan lapsen tai avohuollon tukitoimenpitein sijaishuoltoon sijoitetun
lapsen kotilomien ajalta sijaishuoltopaikka maksaa ruokarahaa vanhemmille ja
huostaanottanut kunta korvaa lapsen ja vanhemman tapaamisesta aiheutuneet
matkakulut.
Elatusmaksu
Elatusapu ei ole toimeentulotukeen oikeuttava meno (20.7.2000 taltio
2076/Korkein hallinto-oikeus). Mikäli elatusmaksu on elatusvelvollisen maksukykyyn nähden asetettu liian suureksi, tulee asiakas ohjata ottamaan yhteyttä lastenvalvojaan (perheoikeudellinen yksikkö) elatusmaksun alentamiseksi. Mikäli
harkitaan tarpeelliseksi, voidaan tosiasiassa suoritettu elatusapu ottaa huomioon
täydentävän toimeentulotuen menona lyhytaikaisesti. Tällöin hakijan on toimitettava kopio elatussopimuksesta ja tositteet maksuista (pankkitilin kautta). Pitkittyvässä asiakkuudessa (3kk) elatussopimus tulee uusia vastaamaan tuloja.
Liiton jäsenmaksu
Työttömille toimeentulotuen hakijoille, jotka kuuluvat työttömyyskassaan huomioidaan jäsenmaksut, mikäli liiton korvauspäivät eivät ole tulleet vielä täyteen (500
pv) täydentävän toimeentulotuen menona pääsääntöisesti maksettua laskua/tositetta vastaan. Työssäkäyville jäsenmaksut katsotaan työssäkäynnistä aiheutuvina kuluiAmmattiliiton jäsenmaksu huomioidaan menona työssäkäyvälle ja
työttömälle, mikäli liiton korvauspäivät eivät ole tulleet vielä täyteen (500 pv).
Opiskelumenot
Opinnoista aiheutuvina menoina (myös lukio-opinnot) voidaan huomioida välttämättömät opiskelutarvikkeet. Lisäksi voidaan huomioida pakolliset yo-maksut ja
ammattikoululaisten työvaatetus ja – välineet. Opiskelijat, joilla on pitkä matka
oppilaitokseen (yli 10 km) ja kustannukset yli 54 €/kk on ohjattava selvittämään,
30
saako koulumatkatukea Kelalta matkakuluihinsa. Koulumatkatukea haetaan oppilaitoksen kautta. Opiskelijoiden ja työharjoittelussa käyvien matkakulut otetaan
huomioon laskelmissa menoina siltä osin kuin ne ylittävät paikallisliikenteen maksua vastaavan euromäärän. (Perusosa jo sisältää asiointimatkat.)
Opintolainan korot kuuluvat täydentävän toimeentulotuen menoihin. Niitä ei sinänsä velvoiteta ottamaan toimeentulotuessa menona huomioon, mutta toimeentulotukiasiakkuudessa olevien opiskelijoiden opiskeluaikana erääntyvien opintolainan korkojen huomioiminen menona voi olla perusteltua, jos sillä turvataan uuden lainan saaminen pankista ja mahdollistetaan opintojen jatkaminen. Opintolainan korot huomioidaan täydentävän toimeentulotuen laskelmassa erääntymiskuukautena. Mikäli tukea haetaan vain korkoihin, on otettava huomioon mahdollinen aikaisempien kuukausien toimeentulotuen normiylijäämä (tehtävä takautuvia
tarkastuslaskelmia). Opintojen päättymisen jälkeen Kela myöntää vähätuloisille
korkoavustusta, eikä korkoja huomioida menona toimeentulotuessa.
Edunvalvontapalkkio
Kohtuullinen edunvalvontapalkkio huomioidaan menona laskun erääntymiskuukaudelle. Mikäli edunvalvoja on yksityishenkilö, hyväksytään menona korkeintaan
julkisen edunvalvojan käyttämät palkkiot.
Hautajaiskustannuksina voidaan huomioida:

Välttämättömät hautaukseen liittyvät hautaustoimiston menot max. 420 €
(arkku, vainajan vaatetus/pukeminen ja kuljetus)
 Hautauskuluihin voidaan myöntää tukea sen jälkeen, kun on selvitetty viimeisimmät tulotiedot, pankkien saldotiedot kuolinhetkellä sekä verotustiedot tai vaihtoehtoisesti perukirjan osoittaman varattomuuden perusteella.
 seurakunnan menona hyväksytään välttämättömät menot kuten hautapaikka, haudan kaivaminen ja haudan peittäminen tai vaihtoehtoisesti tuhkauksesta aiheutuneet menot. Hautapaikan hoitokustannuksia ei huomioida menona. Hautauskuluja toiselle paikkakunnalle ei hyväksytä niiltä osin,
jotka syntyvät toiselle paikkakunnalle hautaamisen johdosta.
 Asiakkaan laskuja mitkä erääntyvät kuolinpäivän jälkeen ei huomioida menona, vaan ne jäävät pesän veloiksi
Romaninaisen vaateavustus romaninaisen vaateavustuksena voidaan täydentävän toimeentulotuen laskelmassa huomioida menona 425 € kolmen vuoden
välein pitkäaikaisasiakkaalle (1 v-asiakkuus). Hameavustusta voidaan myöntää
romaninaisille, joiden arkivaatetukseen hame kuuluu. Juhlahameeseen tukea ei
myönnetä (KHO 7.4.2000/686). Muu vaatetus (huivit, takit, puserot, vainajan hautaamiseen tarvittavat vaatteet) kuuluu perusosaan.
Velkajärjestelyn piiriin kuuluvat asiakkaat eivät pääsääntöisesti ole oikeutettuja
toimeentulotukeen. Jos asiakkaan taloudellinen tilanne velkajärjestelypäätöksen
jälkeen muuttuu tai asiakkaalle tulee esimerkiksi suuria sairauskuluja, voidaan
toimeentulotukea myöntää tilapäisesti siten, että maksuohjelman mukainen meno
otetaan huomioon toimeentulotuessa.
31
Velkajärjestelyn piiriin kuuluvat tulee ohjata selvittämään maksuohjelman tarkistamistarve aina mikäli tuloissa tai menoissa tapahtuu muutoksia, jotka pienentävät tai suurentavat maksuvaraa. Muussa tapauksessa velkajärjestely saattaa kumoutua.
Takuu-säätiön lainan maksu ei ole toimeentulotukeen oikeuttava meno (KHO
21.8.2000 /2193).
Lisäveroja ei huomioida menona.
Sakot eivät kuulu toimeentulotuessa huomioitaviin menoihin.
6 EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI
Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen
sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimentulotuesta (toimeentulotukilaki
1412/97 1 § 2 momentti). Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää henkilölle tai perheelle myös silloin, kun oikeutta varsinaiseen toimeentulotukeen ei
ole. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää myös varsinaiseen toimeentulotukeen oikeutetuille silloin, kun tukea myönnetään yksilöityyn, varsinaiseen
toimeentulotukeen kuulumattomaan tarkoitukseen ja tuen myöntämisellä
edesautetaan toimeentulotukiasiakkuudesta poistumista, kuntoutumista ja
työllistymistä tai ehkäistään pitkäaikaista asiakkuutta, lievitetään velkakierrettä,
turvataan asuminen tai autetaan äkillisessä kriisissä.
Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan käyttää (toimeentulotukilaki 13 §):
1) Perheen äkillisessä ja ennalta aavistamattomassa kriisitilanteessa:
 perheenjäsenen äkillinen kuolema
 vakavat äkilliset sairastumiset
 onnettomuudet
 konkurssi tai muu työpaikan äkillinen menetys
 erotilanne.
Tuen myöntämisen tarkoituksena on tällöin nopeuttaa perheen pääsyä tasapainoon ja ehkäistä pitkäaikaisasiakkuuden syntyä, turvata perheen asunnon
säilyminen sekä välttämättömät perustarpeet lyhyen, rajatun ajan.
2) Velkakierteen katkaisemiseen ja asumisen turvaamiseen häädön uhatessa.
Velkaongelmissa tukea tulee käyttää vain rajatun ajan, esimerkiksi maksuohjelman valmistumiseen asti. Velkaongelmissa päähuomion tulee olla neuvonnassa ja ohjauksessa.
3) Pitkäaikaisen toimeentulotuen varassa elävien lapsiperheiden (yli vuoden
yhtäjaksoinen asiakkuus) harrastustoiminnan tukemiseen. On huomioitava
mm. lapsen ikä, todelliset kulut ja jo olemassa olevat virikkeet/harrastukset.
32
4) Opiskelun ja työllistymisen turvaajana
5) Toimeentulotukea saavan aktivointia (työllistyminen) tukeviin toimenpiteisiin.
6) Vanhusten asumiseen ja vammaiselle silloin kun hän ei ole ollut oikeutettu
vammaispalvelulain nojalla, mutta ehkäisevä tuki auttaa itsenäisessä selviytymisessä.
Rästiintyneiden vuokra- ja sähkölaskujen hoitamiseksi ensisijainen keino on
ohjata asiakasta sopimaan vuokranantajan/sähköntoimittajan kanssa maksusuunnitelmasta rästien hoitamiseksi.
Rästeihin voidaan myöntää ehkäisevää toimeentulotukea erityisen painavin perustein. Erityisen painavia perusteita ovat asiakasta/perhettä uhkaava häätö,
asunnottomaksi joutuminen tai lämmityksen katkeaminen talvikuukausina.
Jos asiakkaalla olisi ollut oikeus rästivuokrien syntymisen ajalta toimeentulotukeen tehdään takautuvat laskelmat ja rästi myönnetään näiltä osin perustoimeentulotuesta.
Toistuvasti rästimaksuihin ei voida myöntää tukea vaan tällöin asiakas tulee ohjata ja neuvoa muiden ensisijaisten vaihtoehtojen käyttämiseen. Mikäli rästilaskut
maksetaan ehkäisevänä toimeentulotukena, tulee asumisen jatkuminen varmistaa sekä varmistaa mahdollisen asumistuen maksaminen suoraan vuokranantajalle. Päätöksen vuokra- ja sähkölaskurästien maksamisesta tekee aina sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja.
Ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisen yhteydessä sosiaalityöntekijä/sosiaaliohjaaja laatii yhdessä asiakkaan kanssa palvelusuunnitelman vaikuttavuuden konkretisoimiseksi tai vaihtoehtoisesti kirjaa päätökseen myöntämisen
perusteet sekä tavoitellut vaikutukset.
7 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMINEN KRIISITILANTEESSA (esim. tulipalo)
Kriisitilanteessa, esim. tulipalon tuhottua omaisuuden, asiakkaita avustetaan ensiapuluonteisesti ehkäisevällä toimeentulotuella avustusmäärällä, joka riittää siihen saakka, että omat varat ovat käytettävissä tai tulo- / varallisuustiedot saatavilla niin, että voidaan tehdä toimeentulotukilaskelmat. Jos asiakkaalla on rahaa
pankissa ja hän voi niitä sieltä välittömästi nostaa, otetaan nämä tulot kuitenkin
huomioon. Kotivakuutus on toimeentulotukeen nähden ensisijainen. Kotivakuutuksiin liittyy useimmiten vuorokauden ympäri päivystys, jota kautta voi saada taloudellista tukea, luvan majoittua hotelliin yms. Henkilöllisyystodistuksen hankkimiseen voidaan antaa maksusitoumus (jotta asiakas saa rahaa pankista).
8 TOIMEENTULOTUKI TAKAUTUVIIN MENOIHIN
33
Toimeentulotukea voidaan myöntää takautuviin menoihin vain siinä tapauksessa,
että hakijalla olisi ollut oikeus toimeentulotukeen, mutta hän ei ole sitä pätevästä syystä aikaisemmin hakenut. Takautuvia menoja voivat olla esimerkiksi rästiin jääneet vuokrat ja sähkölaskut. Ravintomenoihin voidaan toimeentulotukea
myöntää enintään tuen hakupäivästä lähtien.
Harkinnan perusteena voivat olla muun muassa lastensuojelulliset syyt tai hakijan
sairaus.
9 TOIMEENTULOTUEN TAKAISINPERINTÄ
Toimeentulotukea ei yleensä peritä takaisin, paitsi jos:

Toimeentulotuki myönnetään ennakkona odotettavissa olevaa etuutta
vastaan eli tuen saajalla on oikeus johonkin ensisijaiseen etuuteen
(esim. eläke, työttömyysturva, asumistuki), mutta se ei ole hänen käytettävissään tukea myönnettäessä.

Tuen saajalla on tuloja tai varallisuutta, jotka eivät ole hänen määrättävissään tukea myönnettäessä.

Tuen saaja on tahallaan laiminlyönyt velvollisuuden pitää huolta omasta
elatuksestaan.

Elatusvelvollinen on tahallaan laiminlyönyt elatusvelvollisuutensa – tällöin tuki peritään takaisin elatusvelvolliselta.

Tuen myöntäminen on aiheutunut lakkoon osallistumisesta

Jos tuen myöntäminen on perustunut tahallaan annettuihin erehdyttäviin
tietoihin tai ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntiin
Takaisinperinnästä on päätettävä toimeentulotukipäätöksen yhteydessä. Perinnän on kohdistuttava sen kuukauden etuuteen, jolle toimeentulotuki on myönnetty. Periminen ei saa johtaa hakijaa uudelleen toimeentulotuen tarpeeseen. Perityn etuuden saa palauttaa, jos vaihtoehtona olisi toimeentulotuen myöntäminen.
Toimeentulotuki voidaan poikkeuksellisesti päättää periä takaisin myös jälkikäteen, jos tuen myöntäminen on perustunut tuen saajan tai hänen elatusvelvollisensa tahallaan antamiin erehdyttäviin tietoihin, siltä osin, kuin tuen myöntäminen
on perustunut näihin tietoihin. Tällaisessa tapauksessa korvausvelvollisuutta on
kuitenkin haettava hallinto-oikeudelta. (Totul 20 – 23§).
34
Liite 1. Toimeentulotuen perusosien määrät 1.1.2015 alkaen
Tuen saaja
euro/kk
euro/pv *
Ruokanormi/pv
Yksin asuva
485,50
16,18
7,93
alennettu (- 20 %)
388,40
12,95
6,35
alennettu (- 40 %)
291,30
9,71
4,76
Yksinhuoltaja
534,05
17,80
8,72
alennettu (-20 %)
427,24
14,24
6,98
alennettu (- 40 %)
320,43
10,68
5,23
Muu 18 vuotta täyttänyt
(avio- ja avopuolisot, kumpikin)
412,68
13,76
6,74
alennettu (- 20 %)
330,14
11,00
5,39
alennettu (- 40 %)
247,61
8,25
4,04
Vanhempansa tai vanhempiensa luona asuva 18 vuotta täyttänyt henkilö
354,42
11,81
5,79
alennettu (- 20 % )
283,54
9,45
4,63
alennettu (- 40 % )
212,65
7,09
3,47
1. lapsi
339,85
11,33
5,55
2. lapsi
315,58
10,52
5,15
3. lapsi jne.
291,30
9,71
4,76
1. lapsi
305,87
10,20
5,00
2. lapsi
281,59
9,39
4,60
3. lapsi jne.
257,32
8,58
4,20
10-17-v. lapsi
Alle 10-v. lapsi
*Kun toimeentulotukea myönnetään lyhyemmäksi ajaksi kuin kuukaudeksi (Totul 15§), toimeentulotuen perusosan määrä päivää kohti on laskettu jakamalla kuukausimäärä kolmellakymmenellä