Auttajan jaksaminen materiaali

16.4.2015
MITÄ TÄNÄÄN TEHDÄÄN JA MIKSI?
AUTTAJAN JAKSAMINEN
- MITEN TUNNISTAA, SUOJATA JA
PURKAA TYÖSTÄ KERTYVÄÄ KUORMAA?
Tänään keskipisteenä olet juuri sinä
• Iltapäivän aikana keskity omaan oloosi, älä suorita
mitään.
• Kuuntele teoriatietoa, huomioi, miten kehosi ja mielesi
reagoi kuulemaasi
• Tänään keskitytään omien voimavarojen vahvistamiseen
teorian ja käytännön harjoitusten avulla, koska
•
•
•
•
TU I JA TU RUNEN,PST, PSYKOTERAPEU TTI
PORI, 14.4.2015
Emme ole koneita (onneksi)
Keskeisenä työvälineenä on oma persoona
Työ kuormittaa ja se on nykyisin jo täysin selvä asia
Ihmisessä ei ole huollosta muistuttavaa “ajotietokonetta”
Tuija Turunen 2015
ERITYISEN KUORMITTAVAA ON
AUTTAMINEN ANTAA JA OTTAA PALJON
• Työssään hätää ja kärsimystä, pettymystä ja voimakkaita
tunteita kohtaavat ammattiryhmät
- esim. palo- ja pelastustoimi
- esimiehet
- terveydenhuolto (eri ammattiryhmät, eri altistus)
- sosiaalitoimi
- poliisi, juristit
- lastensuojelu
Mutta myös esim.
- vapaaehtoistyö
- opetustoimi…
Työntekijöinä inhimillisiä ihmisiä, inhimillisine tunteineen ja
inhimillisine elämänkokemuksineen ja -tilanteineen
Tuija Turunen 2015
(ERI AMMATTIRYHMIEN KOKEMUKSIA…)
Tuskan (fyysisen ja psyykkisen) kannattelu
Huonojen uutisten kertominen (myös tietäminen)
Kertominen siitä, että toivoa ei enää ole
Surun kohtaaminen
Potilaan menettäminen yllättäen (esim. leikkauskomplikaatio,
itsemurha, hoitovirhe)
• Sen sietäminen, että vaikea tilanne jatkuu
•
•
•
•
•
• Epävarmuuden sietäminen
•
•
•
•
•
Vastahakoisen, vihaisen asiakkaan/työntekijän kanssa työskentely
Uhatuksi tai syytetyksi joutuminen
Lapsen kaltoinkohteluun tai kuolemaan liittyvät työtehtävät
Kriittisen palautteen antaminen ja vastaanottaminen
Kiire, työmäärä, vastuu
Tuija Turunen 2015
1
16.4.2015
MUISTUTUS OMASTA
HAAVOITTUVUUDESTA
• Työntekijät, jotka työskentelevät järkyttyneiden
ihmisten kanssa altistuvat myös itse traumaperäisille
reaktioille
• Vaikeassa tilanteessa oleva asiakas/potilas
muistuttaa siitä tosiasiasta, että kenen tahansa
maailma voi muuttua hetkenä minä hyvänsä
(haavoittumattomuuden illuusio murenee)
Tuija Turunen 2015
Tuija Turunen 2015
HYVÄÄ JA HUONOA STRESSIÄ
MITÄ STRESSI ON?
• Tietty määrä stressiä on hyväksi ja tarpeellista
• Yleinen stressi syntyy arkipäivän elämän haasteista
ja paineista
• Ihminen pyrkii säilyttämään psyko-fyysisen tasapainon eli
homeostaasin
• Tasapainon järkkyessä se pyritään palauttamaan
mahdollisimman pian
• Stressiä on kaikki se, mikä järkyttää tätä tasapainoa
(fysiologiset, emotionaaliset, kognitiiviset...)
• näistä selvitään tavallisesti oman elämän
stressinhallintakeinojen (coping-keinot) avulla
• Kriittisten tilanteiden aiheuttama stressi on yleensä
myös normaali stressin alalaji. Se käynnistää
tavallisten reaktioiden kirjon ei-normaalin tilanteen
jälkeen
• kriittisen tilanteen aiheuttama stressi on kehon ja mielen
reagointia ja sopeutumista johonkin voimakkaaseen
traumaattiseen tilanteeseen
• ei ollenkaan kivan tuntuista, vaikka onkin normaalia
• Stressireaktioiden kautta keho pyrkii palauttamaan
homeostaasin
• Ongelmia syntyy, jos henkilö kokee LIIAN paljon tai LIIAN
kauan stressiä, joka koettelee hänen yksilöllistä stressin
säätelyjärjestelmäänsä
Tuija Turunen 2015
2
16.4.2015
STRESSI
• kortisoli
• stressivaste syntyy nopeasti, sammuu hitaasti
• jos uusi stressitilanne seuraa ennen kuin edellisen
aiheuttamasta hormonimyrskystä on toivuttu, stressi
kumuloituu
• kun stressi kumuloituu kortisolitaso pysyy korkealla,
mikä on vahingollista mm. muistin ja oppimisen
kannalta tärkeän hippokampuksen toiminnalle
(koko voi pienentyä)
• Mielen palovaroitin, amygdala sen sijaan voi
suurentua ja ylläpitää uhkaan valmistautumisen
valmiustilaa.
Tuija Turunen 2015
KASAUTUVA ELI
KUMULATIIVINEN STRESSI
• syntyy jatkuvan, toistuvan tai purkamattoman yleisen
stressin ja/tai toistuvien kriittisten tilanteiden seurauksena
• voi altistaa monenlaisille somaattisille vaivoille ja
psyykkiselle huonovointisuudelle
• kumulatiivinen stressi antaa itsestään ennakkovaroituksia
kuten väsymystä, kyllästymistä ja ahdistusta
• mikäli näitä ennakkomerkkejä ei huomata seuraa ensin
lievempiä oireita (esim. toistuvia flunssia,
ruoansulatusvaivoja, päänsärkyä, lisääntynyttä
alkoholinkäyttöä...)
• mikäli näitäkään ei oteta vakavasti oireet pahenevat
kunnes on pakko pysähtyä
Tuija Turunen 2015
SIJAISTRAUMATISOITUMINEN JA
MYÖTÄTUNTOUUPUMUS
• On välittämisen hinta
• Empatiakyky on auttamisen työväline
• Traumakokemukset ja voimakkaat tunteet siirtyvät
osittain myös työntekijään (biologinen perusta)
• Koulutus suojaa, mutta vain tiettyyn rajaan asti
• Sijaistraumatisoitumista ei voi kokonaan estää,
mutta sen vaikutuksia voi vähentää
Tuija Turunen 2015
• McCann & Perlman ; Terr
 sijaistraumatisoituminen (vicarious traumatization)
• Figley  myötätuntouupumus (compassion fatique)
• Lähikäsitteitä: Burn out,
sekundaaritrauma,vastatransferenssi, projektiivinen
identifikaatio
• Rothchild & Rand (2010): Apua auttajalle
Tuija Turunen 2015
3
16.4.2015
TYÖPERÄINEN STRESSI JA SEN
JÄLKIOIREET
• Eivät ole työntekijän "valittavissa", työntekijän vika
• jokaisella on kuitenkin viimekädessä vastuu omasta
hyvinvoinnistaan
• työn aiheuttamaa kuormaa saa ja pitää jättää
työhön, ei osaksi omaa elämää ja persoonallisuutta
• Elämän nurjan puolen kanssa työskentely vääristää
normaaliuden käsitettä
Tuija Turunen 2015
Tuija Turunen 2015
AUTOMAATTISET TOIMINTAMALLIT
TOLERANSSI-IKKUNA
• Tavoitteena selviytyminen
• FLIGHT-FIGHT-FREEZE
•
•
•
•
•
•
•
orientoituminen, skannaus
Kiintymyshuuto
Puhe, kontaktinotto
pako
taistelu
jähmettyminen
totaalinen antautuminen
•
•
•
•
Sopiva vireystila
Eri ihmisillä eri kokoinen, myös tilanteesta riippuen
Erityistä huomiota kiinnitettävä yli- ja alivireystiloihin
Pyrkimys pitää oma (ja potilaan) vireystila sopivalla
tasolla suojaa sijaistrauman intensiteetiltä ja
vähentää potilaan mahdollista uudelleen
traumatisoitumista
• tilanteesta riippuen nämä kaikki voi joutua käymään läpi
montakin kertaa, myös TYÖtilanteessa!
Tuija Turunen 2015
Tuija Turunen 2015
4
16.4.2015
SIJAISTRAUMATISOITUMINEN NÄKYY
JA TUNTUU
Ylivireystila: aktivaatio
ylittää integraatiokyvyn
“Toleranssi-ikkuna”*
Optimaalinen vireystilan alue
Alivireystila: riittämätön
aktivaatio integroimista
varten
Ogden and Minton
(2000)
• Mikäli sijaistraumatisoitumiseen ei kiinnitetä riittävästi
huomiota, alkavat merkit näkyä sekä yksilö-, perheettä työyhteisötasolla
• Vakavasti sijaistraumatisoituneilla voi olla vaikeuksia
tunnistaa oireitaan ennen kuin ne ovat
kohtuuttoman voimakkaita
• He voivat myös olla skeptisiä sen suhteen, että
tilannetta voisi muuttaa:
• Kielteinen asenne työnohjausta, tyhy-toimintaa jne. kohtaan
• Epävarmuus siitä, kuka auttaa auttajaa
Tuija Turunen 2015
Tuija Turunen 2015
ESIMERKKEJÄ SIJAISTRAUMATISOITUMISEN
JA MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN
VAIKUTUKSISTA (FIGLEY)
KYLLÄ VÄLILLÄ SAA OLLA VÄSYNYT
Kognitiivinen: keskittymisvaikeudet, liiallinen kiinnittyminen traumaan, ajattelun
jäykkyys…
Käyttäytyminen: kärsimättömyys, univaikeudet, vetäytyvyys, ylivireys,
säpsähtelyherkkyys…
Emotionaalinen: avuttomuus, syyllisyydentunne, ärtymys, pelko, turtuneisuus,
mielialanvaihtelut
•
•
•
•
Sitkeyden kulttuuri
Hammasta purren, pitkää päivää
Tulostavoiteet
Kutsumusammatti –kuuluu jaksaa..
Fyysinen/ somaattinen: hikoilu, kiihtynyt hengitys, kohonnut syke,
hengitysvaikeudet, somaattisten vaivojen lisääntyminen…
Henkinen: elämän tarkoituksen ja uskon kysymykset, toivottomuuden tunne,
skeptisyys…
Työsuoritus: eristäytyminen, moraalin ja motivaation lasku, negatiivisuus…
Ihmissuhteet: vetäytyvyys, konfliktien lisääntyminen, ylisuojelevuus,
suvaitsemattomuus…
Tuija Turunen 2015
Tuija Turunen 2015
5
16.4.2015
TYÖN LAADUN KANNALTA ON
TÄRKEÄÄ, ETTÄ TYÖNTEKIJÄ
• tuntee itsensä, motiiviinsa ja rajansa riittävän hyvin
• kykenee sitoutumaan ja venymään, mutta
ottamaan myös aikaa itselleen
• kestää painetta, suuria tunteita ja epävarmuutta
• pystyy irrottautumaan työstään
• pysyy ammatillisena
• huolehtii inhimillisyydestään ja empatiakyvystään
”Mitä paremmin huolehdimme itsestämme ylläpitämällä
ammatillista etäisyyttä asiakkaisiimme, sitä paremmin
kykenemme todelliseen empatiaan ja myötäelämiseen”
Babette Rothchild
Tuija Turunen 2015
JAKSAMISEN TUEKSI
• Ole armollinen itsellesi: sijaistraumatisoituminen ja
myötätuntouupumus ei ole sinun vikasi, heikkoutesi tai syysi
• Ennakoi
• Omat stressin varomerkit on syytä opetella tunnistamaan ja
ottamaan vakavasti
• Riittävän pitkät palautumisjaksot ovat välttämättömiä
• Ylläpidä
• Ammattitaitoa, fyysistä kuntoa, ihmissuhteita, rakkautta ja
elämän- ja työniloa
• Huolla ja arvosta
• Säännölliset purut, työnohjaukset ja internaatit, loma-ajat ja
muun elämän huolto!
Tuija Turunen 2015
6