Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2003

Transcription

Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2003
2/2003
Suomen Migreeniyhdistys ry
65 %
migr
e
on ty enipotila
nyky ytymätt ista
iseen
ömiä
Ethä hoitoon 1
ns
sa.
yksi inä ole
heist
ä?
Onko
päänsärkynäsi
migreeni?
Migreenipotilas ansaitsee sympatian lisäksi
parhaan mahdollisen lääkehoidon.
Kysy lisää lääkäriltäsi. Häneltä saat
65 % migreenipotilaista
myös migreenipotilaan oppaan.
on tyytymättömiä
nykyiseen hoitoonsa.
1
Ethän sinä ole yksi heistä?
www. a p u a m i greeniin.net
www.pfizer.fi
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2003
1. Harris Poll Survey, USA, 2003.
2
Suomen Migreeniyhdistys ry –
Migränföreningen i Finland rf
Toimisto: Sähköttäjänkatu 2 B, 00520 Helsinki
Internet: www.migreeni.org
Toiminnanjohtaja
3 Yhteystiedot
4 Puheenjohtajan palsta
Matleena Helojoki
(09) 8775 3021, 040 848 1032,
[email protected]
5 Uutisia meiltä ja muualta
Järjestöassistentti
Tellervo Vallasvuo
(09) 8775 3024, [email protected]
Puhelinneuvonta
Migreeniyhdistyksen neuvontapuhelin
050 400 8787 keskiviikkoisin 8–12 tai 16–20
Tarkista päivystysaika vastaajasta. (Aloittaa 1.1.2004)
Voit kysyä myös sähköpostilla [email protected]
1.1.2004 alkaen. Neuvontapuhelimen toimintaa tukee Pfizer Oy
Tukipuhelin sarjoittaista päänsärkyä (Hortonin neuralgia) sairastaville 050 533 1014. Ellei puhelin vastaa,
voit jättää soittopyynnön tekstiviestinä, niin sinuun otetaan yhteyttä.
Tukipuhelin kolmoishermosärkyä (trigeminusneuralgia)
sairastaville 050 521 0011 keskiviikkoisin klo 18–19.
Hallitus
Jäsenmaksu
Vuoden 2004 jäsenmaksun määrää yhdistyksen
vuosikokous 13.3. (v. 2003 15 euroa)
ISSN:
1458-4832
Kansikuva: Heidi Litja
7 Migreenin patofysiologia,
diagnostiikka, erotusdiagnostiikka ja
migreeni elämänkaaressa
10 Tavallisimmat migreenitriggerit
11 Auttaako akupunktio?
13 Hajusteet tuoksuvat, herkistävät ja
ärsyttävät
17 Uusi ääni neuvontapuhelimessa
18 Kysy asiantuntijalta
20 Uutta riboflaviinista
21 Migreeniä sairastavan
kokonaisvaltaisesta hoidosta
22 Ei ole helppoa meillä päänsärkijöillä
Pakina
23 Tapahtumakalenteri
25 Alueyhteyshenkilöt
26 Palveluhakemisto
Sisältö
Timo Jaakkola, puheenjohtaja, Hirvensalmi,
[email protected]
Mikko Sinisalo, varapuheenjohtaja, Espoo
Riitta Nikulainen, sihteeri, Imatra
[email protected]
Virpi Vallasvuo, rahastonhoitaja, Helsinki
Hilkka Kettinen, jäsen, kansainväliset asiat ja
basilaarimigreenin alaosastotoiminta, Turku
Martti Lågas, jäsen, trigeminusneuralgian
alaosastotoiminta, Helsinki
Eija Nummi, jäsen, aluetoiminta, Forssa
Antti Saarikoski, varajäsen, sarjoittaisen päänsäryn
alaosastotoiminta, Turku
Riitta Stirkkinen, varajäsen, ravitsemusasiat, Helsinki
Päätoimittaja: Matleena Helojoki
Taitto:
Leena Kanerva
Paino:
Mynäprint Oy
Päänsärky
Päänsärky 2/2003 postitusta tukee GSK Oy.
3
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2003
Suomen Migreeniyhdistys on ensimmäistä kertaa noteerattu kansainvälisessä päänsärkyjärjestöjen piirissä.
Migreeniyhdistyksen hallituksen jäsen Hilkka Kettinen on
valittu WHA:n (World Headache Allians) johtokuntaan seuraavaksi 2-vuotiskaudeksi. Valinta on osoitus arvonannosta
Hilkkaa itseään kohtaan ja mahdollistaa samalla Suomen
Migreeniyhdistykselle kansainvälisen vaikuttamisen. Onnittelut Hilkalle valinnasta!
Kotimaassa Suomen Migreeniyhdistys on tänä syksynä
päässyt yhteen tavoitteeseensa: esittelemään toimintaansa kaikissa Suomen keskussairaalapiireissä. Tämä
on tapahtunut Migreeni ja hyvä hoito -luentojen yhteydessä.
Kiitämme kaikkia neurologiasiantuntijoita, jotka ovat olleet
mukana migreenitietouden viemisessä lähelle sairastavia.
Erityisesti kiitämme Suomen MSD:tä ja  tuotepäällikkö Sari
Tuomolaa, joka on tehokkaasti auttanut tiedottamisessa
niin, että luentotilaisuudet ovat tulleet huomatuiksi sekä
sairastavien että heidän kanssaan työskentelevien terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa. Näin yhteinen
asiamme etenee.
Hortonin neuralgian alaosasto piti syyskuussa Horton-viikonlopun neuralgiaa sairastaville ja heidän perheenjäsenilleen. Oli ilo huomata tapahtuman suosio ja erityisesti
se yhteishenki joka osallistujien keskuudessa lähes välittömästi vallitsi. Tapahtuma antoi uskoa siihen, että vertaistukeen perustuvia tapahtumia kannattaa järjestää
Migreeniyhdistyksessä myös jatkossa. Ensi vuonna tilaisuuksia on tarjolla sekä migreeniä sairastaville että kaikille
edustamillemme erityisryhmille. Keskustelut ja kokemusten
vaihto muiden päänsärkyä sairastavien kanssa ovat äärimmäisen tärkeitä monille.
Hauskaa talvea 2003-2004 kaikille!
Timo Jaakkola
Suomen Migreeniyhdistyksen hallituksen pj.
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2003
4
Uu tis ia me il t ä ja mu u a lta
Neurologiasäätiö tukee ja edistää
neurologisten sai­rauksien tutkimusta
Tutkimustyöstä saadun tiedon
avulla pyritään ehkäisemään sairauksien syntyä sekä kehittämään parempia hoitomuotoja ja
kuntoutusmenetelmiä potilaiden
hyväksi.
Lasten ja perheiden auttaminen oppimis- ja keskittymishäiriöiden perusmekanismien ymmärtämisessä, migreenin syntytapa ja hoito, erilaiset aivoverenkierron häiriöt, aivovammojen diagnostiikka ja hoito sekä
dementiaan johtavien tautien
tunnistaminen ovat esimerkkejä alueista, joiden tutkimuksessa
odotetaan suuria edistysaskeleita
lähivuosina.
Säätiö jakaa vuosittain apura-
hoja tärkeille tutkimushankkeille varmistaakseen korkean neurologisen ammattitaidon ja osaamisen maassamme. Varat säätiö
saa vastaanottamalla lahjoituksia
ja järjestämällä erilaisia varainke­
räyshankkeita sekä sijoittamalla varansa tuottavasti ja turvallisesti.
Suomen Migreeniyhdistys tekee yhteistyötä Neurologiasää­
tiön Tuki ry:n kanssa. Järjestämme yhdessä tilaisuuksia,
joissa tiedotamme migreenin
hyvästä hoidosta suurelle yleisölle. Samalla kartutamme yhdessä Migreenirahastoa, joka
tukee migreenin tutkimustyötä
Suomessa.

Kela korvaa osan
lääkekuluistasi
Kela voi korvata lääkärin määräämien lääkkeiden kustannuksia
seuraavasti:
– Ostokerralta puolet yli 10 euron ostosta (peruskorvaus).
– Eräiden kalliiden, mutta hoidon kannalta merkittävien lääkkeiden peruskorvaamista on rajoitettu. Niitä voidaan korvata vain valtioneuvoston päätöksen mukaisesti ja korvaamiseen vaaditaan Kelan
hyväksymä erillisselvitys.
– Vaikeissa sairauksissa korvaus on 100 tai 75 % (erityiskorvaus). Omavastuuosuus on näissä
korvausluokissa 5 euroa.
– Jos korvattujen lääkekorvausten omavastuuosuus vuonna
2003 ylittää 601,15 euroa, ylittävä
osa korvataan kokonaan (lisäkorvaus suurista lääkekustannuksista). Lisäkorvauksen määrän on oltava kalenterivuodelta yli 16,82 euroa ennen kuin se maksetaan. Kela
ilmoittaa
lisäkorvausoikeuden
täyttymisestä kirjeitse ja lähettää
samalla hakemuslomakkeen, jota
voi käyttää lääkekorvauksen hakemiseen tämän jälkeen. Lisäkorvausta varten on syytä säilyttää lääkkeiden ostokuitit tai merkityttää
ostot apteekissa Miinus-kirjaan.
– Ensi vuonna lääkkeiden lisäkorvauksen raja on 604,72 euroa.
Kelansanomat 4/2003
Muistathan päivittää osoitetietosi
Jos haluat, voit täydentää samalla rekisteriimme tietoja, joita olemme alkaneet kerätä vuoden 2001 alusta:
Syntymävuosi?
Mistä olet kiinnostunut saamaan tietoja:  migreenistä?  tensiosärystä?  basilaarimigreenistä?
 Sarjoittaisesta päänsärystä? (Hortonin neuralgia)
 Familiaalisesta hemiplegisestä migreenistä?
 Kolmoishermosärystä  Muusta kasvohermosärystä
Voit tehdä osoitemuutoksen postitse: Suomen Migreeniyhdistys ry, Sähköttäjänkatu 2 B, 00520 Helsinki
tai sähköpostilla: [email protected]
Jos vain sähköpostiosoitteesi vaihtuu, pidä meidät siitäkin ajan tasalla. Kirjoita [email protected].

5
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2003
Lasten päänsäryn Käypä hoito -suositus
valmistunut
Lehdistötiedote 02.09.2003
Toistuva päänsärky on oire,
jonka taustat kannattaa
selvittää
Lasten lievät päänsäryt edellyttävät harvoin lisätutkimuksia tai
hoitoa. Ongelmalliset ja toistuvat
päänsäryt on tutkittava syyn selvittämiseksi ja hoidon suunnittelemiseksi. Suositus linjaa lasten
toistuvien ongelmallisten päänsärkyjen kohtaus- ja estohoidon
vaihtoehdot.
Runsas neljännes yli 10vuotiaista kärsii päänsärystä
Satunnaiset päänsäryt ovat yleisiä jo pikkulapsilla. Toistuvia,
vähintään kerran kuukaudessa
esiintyviä päänsärkyjä on n. 5–10
%:lla koulunsa aloittavista ja migreeniä 3–6 %:lla suomalaislapsista. Jännityspäänsäryn yleisyyttä
ei pikkulapsilla tarkoin tunneta,
12-vuotiailla se on yhtä yleistä
kuin migreeni. Päänsäryt yleistyvät iän myötä, tytöillä murrosiästä lähtien enemmän kuin pojilla. Yli kymmenvuotiaista pojista
neljännes ja 35 % tytöistä kärsii
elämää haittaavasta päänsärystä. Migreenitaipumus on vahvasti perinnöllinen ja se säilyy usein
läpi elämän.
Säryn syyt kannattaa
selvittää
Päänsärky on yleisoire, jonka
taustalla voi olla erilaisia syitä.
Elimellinen päänsärky voi olla
seurausta pään alueen infektioista, allergisesta nuhasta tai
yleissairaudesta. Se voi aiheutua
myös aineenvaihdunnan häiriöistä ja lääkkeiden tai nautintoaineiden käytöstä. Myös ongelmat tukielimissä, purentavirhe tai niskaan kohdistunut vamma voi ai-
heuttaa päänsärkyä. Migreenikohtauksen voi laukaista myös
vilkkuvat tai kirkkaat valot, hajut, paasto ja valvominen. Lasten migreenikohtaukset ovat lyhyempiä kuin aikuisilla ja päättyvät usein uneen. Jännityspäänsäryt ovat migreeniä lievempiä,
särky on tasaista ja usein puristavaa eikä siihen liity samanaikaista
valo- ja ääniherkkyyttä tai välttämättä pahoinvointia.
Sekä lapsen migreenin että
jännityspäänsäryn taustalla voi
olla myös muita kuin elimellisiä
tekijöitä. Päänsäryn voi laukaista
stressi, migreenissä myös stressin laukeaminen - vaikeudet koulussa, toverisuhteissa tai kotona.
Hoidoksi parasetamolia tai
ibuprofeenia
Lasten päänsäryn Käypä hoito -suositus linjaa lisätutkimusten tarpeen. Lasten migreenikohtausten ja migreenityyppisten päänsärkyjen hoitoon sopivat
hyvin parasetamoli ja ibuprofeeni. Triptaaneja on tutkittu lapsilla vähemmän kuin aikuisilla eikä
niiden tehosta ole sumatriptaaninenäsuihketta lukuun ottamatta
riittävää näyttöä.
Lasten päänsäryn Käypä hoito suosituksen ovat laatineen
Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Lastenneurologisen Yhdistyksen asettama työryhmä. Hoitosuositus on julkaistu
Aikakauskirja Duodecimin numerossa 16/2003. Käypä hoito -suositus on luettavissa myös Käypä
hoidon -kotisivuilla, osoitteessa www.duodecim.fi/kh. Sivulta
löytyy myös yli 40 muuta tähän
saakka valmistunutta Käypä hoito -suositusta.

Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2003
Joskus ei löydy sanoja
Joskus migreeni tai sen sukulaissairaus aiheuttaa tilanteen, jossa sanoja ei löydy. Puhe
voi muuttua epäselväksi mongerrukseksi,
senat mennä sakaisin tai
tajunnan taso
laskea.
Tällaiseen tilanteeseen tarvitaan
turvaa.
Suomen Migreeniyhdistys suosittelee, että henkilöt
jotka tietävät,
että heillä
on riski tulla
väärinymmärretyiksi tai
-kohdelluiksi
sairauskohtauksen
aikana hankkivat
turvakseen Suomen Punaisen Ristin SOS-passin. Ensiavussa tarkistetaan aina potilaan kaula ja ranteet, jolloin passi löytyy helposti
ja auttaa oikean hoidon nopeaan
alkuun.
SOS-passia voi kantaa kaulassa tai ranteessa. Vesitiiviin passin
sisällä on pieni tietoliuska, johon
kirjataan haltijan henkilötiedot,
tiedot sairauksista sekä niihin käytettävä lääkitys. Passiin on myös
hyvä kirjata lääkkeet, joita EI SAA
antaa esim. akuutin migreenikohtauksen aikana. Passiin kirjattavat
tiedot sairaudesta, lääkityksestä ja
muusta huomioitavasta kannattaa
tarkistuttaa omalla lääkärillä, jotta
merkinnät tulevat oikein myös sen
varalta, että joutuu hankkimaan
hoitoa ulkomailla.
Passin hinta on 16 EUR ja sitä
myyvät SPR:n piiritoimistot. Katso
lisää tietoa paikkakuntasi puhelinluettelosta tai www.redcross.fi. 
6
Markus Färkkilä, LKT
Neurologian dosentti
Helsingin Päänsärkykeskus
Postitalon Lääkäriasema
Migreenin
patofysiologia,
diagnostiikka,
erotusdiagnostiikka
ja migreeni
elämänkaaressa
Mikä on migreeni?
Migreeni on periytyvä aivojen sairaus, joka johtuu hermosolukeskusten toiminnan häiriöistä. Migreeni ei tarkoita pelkkää päänsärkyä, vaan kyseessä on koko elimistön kohtauksellinen tila, jossa oireet alkavat aivoista (esim. palelu,
ruokahalun muutos, haukottelu)
ja leviävät (esim. kirkas näköhäiriö). Keskushermosto toimii poikkeavasti kohtauksen aikana. Useat aistit, kuten näkö, kuulo ja haju
herkistyvät, iho kalpenee, suoliston toiminta hidastuu, nestettä
kertyy elimistöön ja lopuksi potilas
voi pahoin tai oksentaa kovan, sykkivän päänsäryn jälkeen. Kohtauksen jälkeen aivosolutoiminta palautuu vähitellen normaalitilaan,
7
eikä migreenin liity pysyviä aivovaurioita tai riskiä lisääntyneestä
suonen puhkeamisesta ja aivoverenvuodosta.
Migreeni jaetaan auralliseen
muotoon, johon kuuluu edeltävä
aurailmiö ja aurattomaan migreeniin, joka alkaa suoraan päänsäryllä. Auralliseen migreenikohtaukseen kuuluu yleensä alle 60 minuutin kestoinen aura-oire: yleisimmin vaihteleva näköhäiriö, näkökentän häipyminen, kirkkaita
palloja tai sahalaitakuvio. Joskus
kasvojen toinen puoli puutuu, samoin sama puoli vartalosta ja raajoista ja potilaalla voi olla sanojen
löytämisen vaikeus, jopa kyvyttömyys puhua. Kohtausta ennakoiviin (prodromaali-) esioireisiin voi
liittyä palelua, mielialan muutok-
sia, vatsaoireita ja kalpeutta. Auran lopulla tai viimeistään tunnin
kuluessa kohtaus jatkuu toispuoleisella sykkivällä päänsäryllä, jolloin hajut, äänet ja kirkkaat valot
häiritsevät potilasta. Tavallisesti
kohtaus päättyy muutaman tunnin
kuluttua oksenteluun, jolloin särky
helpottaa.
Aurattomaan migreeniin liittyvät kohtaukset alkavat suoraan sykkivällä päänsäryllä, mutta muuten
kohtauksen kulku on samanlainen.
Lisäksi voi esiintyä epätäydellisiä
migreeniä vastaavia oireita, esim.
pelkkä näköhäiriö ilman päänsärkyä. Usein kohtauksiin liittyy jokin
laukaiseva tekijä, kuten kuukautiset, alkoholi; tai migreeni esiintyy
vain viikonloppuisin tai suorituspaineiden, stressin lauettua.

Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2003
Mistä migreeni johtuu?
Periytyykö migreeni?
Tämän kaiken katsotaan johtuvan aivojen hypotalamuksen alueen keskusten toiminnasta ulkoisten (mm. stressitilan muutos) ja/
tai sisäisten (hormonit, uni-valverytmi ym.) tekijöiden vaikutuksesta potilaan ollessa kohtausherkässä vaiheessaan. Nykyisen teorian
mukaan hypotalamuksesta hermoviesti kulkee nousevia hermoratoja
pitkin näköaivokuorelle, josta lähtee liikkeelle etenevä hermosolujen toiminnan vaimenemisen aalto. Hermosolutoiminnan vaimentumiseen liittyy seurausilmiönä aivokuoren verenkierron väheneminen tällä alueella. Näiden ilmiöiden
katsotaan selittävän auraoireen.
Jo ennen päänsäryn alkua aivoverenkierto lisääntyy ja päässä
aktivoituu kolmoishermon (5. aivohermo) ja aivoverisuonten muodostama heijastekaari ja kipua välittävä järjestelmä. Auravaiheen
verisuonten supistustila muuttuu
päänsäryn aikana verisuonten laajenemiseksi. Säryn sykkivä luonne johtuu sydämen pumpputoiminnan aikaansaaman paineaallon
kulkemisesta venyväseinäisissä aivoverisuonissa.
Migreenipotilailla on todettu
aivoissa samankaltainen kohtauskynnys kuin epileptikoilla. Migreenikohtauksessa on todettu vapautuvan kivun välittäjäaineita, prostaglandiineja ja tulehduspeptidejä, jotka osallistuvat aivoverisuonten laajentamiseen ja kivun synnyttämiseen. Lisäksi aivoista, 5.
aivohermon (nervus trigeminus)
tumakkeesta ja aivoverisuonista
on löydetty serotoniinireseptoreja (5HT1B/1D), vaikutuskohtia jota
ärsyttämällä migreenikohtaus voidaan estää.
Taipumus migreeniin on vahvasti periytyvää, vaikka perintötekijät eivät yksin selitä kaikkea. Suomalaisissa suvuissa tehdyn tutkimuksen perusteella tavallisen, kovan migreenin geenialue on paikannettu kromosomiin 4. Tarkkaa
migreenigeeniä paikannetaan professori Aarno Palotien ja dosentti Maija Wessmanin tutkimusryhmässä kuumeisesti kilpaa muiden
kansainvälisten
tutkijaryhmien
kanssa. Myös kromosomeja 19 ja 1
on paljon tarjottu migreenin aiheuttajaksi, mutta niihin liittyvät vain
harvinaiset suvuttaiset, halvausoireiset migreenin alatyypit, ja tavalliselle, yleiselle migreenille altistavia geenejä on mm. kromosomeissa 4 ja 7.
Tällä hetkellä vaikuttaa siltä,
että migreeniä sääteleviä geenejä on useita. Mahdollisesti näköhäiriön, auran syntyä säätelevät
eri geenit kuin särkyvaihetta sekä
pahoinvointia ja oksentelua. Näin
migreenikohtaus voi olla eri ihmisillä niin kovin erilainen.
Migreenin
diagnosoiminen
Diagnoosi perustuu kohtauskuvaukseen sekä edellä mainittujen piirteiden (edeltävä esioireisto, auraoire, sitä seuraava särky
jne.) esiintymiseen päänsäryn yhteydessä.
Tyypillinen migreeni on helppo diagnosoida, mutta se saattaa
esiintyä tensiopäänsäryn kanssa
samanaikaisesti. Tällöin kohtaukset voivat pitkittyä useita päiviä
kestäviksi ja kulultaan vaihteleviksi. Migreeni esiintyy myös aamuöisin, ja siihen voi liittyä aamupahoinvointi, jolloin sitä on vaikea
erottaa samanlaisia oireita aiheuttavasta kallonsisäisen paineen
noususta.
Migreeniksi
diagnosoitava
Nykyiset aurattoman migreenin
diagnostiset kriteerit:
Potilaalla on ollut vähintään 5 päänsärkykohtausta, jotka kestävät 4–72
tuntia ja kohtauksiin on liittynyt vähintään 2 piirrettä A-ryhmästä ja
vähintään 1 piirre B-ryhmästä.
A. Vähintään 2 seuraavista piirteistä
Särky on sykkivää.
Särky on toispuoleista.
Särky on kohtalaista tai kovaa, ja estää normaaleja toimintoja.
Fyysinen aktiviteetti pahentaa särkyä.
B. Vähintään 1 seuraavista
Pahoinvointi
Oksentelu
Valonarkuus
Ääniherkkyys
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2003
8
Tyypillinen migreeni on helppo diagnosoida, mutta se saattaa
esiintyä tensiopäänsäryn kanssa samanaikaisesti.
Mitkä sairaudet voivat muistuttaa migreeniä,
ja niiden erottamiseen tarvitaan lääkärin
apua
Seuraavien sairauksien oireisto voi muistuttaa jossain määrin
migreenisärkyä tai migreenikohtausta, ja lääkärin tehtävänä on
poissulkea muut sairaudet, kuten:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Tensiotyyppinen päänsärky
Ohimenevä aivoverenkiertohäiriö eli TIA
Lukinkalvon alainen verenvuoto
Aivokalvontulehdus
Aivokasvain
Silmänpainetauti
Ohimovaltimon tulehdus
Sarjoittainen päänsärky eli Hortonin neuralgia
Kallovamma
Pään alueen hermosäryt
päänsärky on kuitenkin aina kohtauksittaista (kesto 4–72 t) ja välillä on viikkojenkin oireeton aika.
Näön
sumenemis-kohtauksesta
(amaurosis fugax) näköaura eroaa kirkkaiden valoilmiöiden suhteen ja ohimenevää aivoverenkiertohäiriökohtausta (TIA) ei seuraa
yleensä päänsärky.
Päänsäryn syyn selvittäminen
tapahtuu avohoidossa, joko omalla terveyskeskuslääkärillä, työterveyslääkärillä tai yksityislääkärillä. He sitten ohjaavat tarvittaessa neurologille tai muulle erikoislääkärille.
Migreenin
sukulaissairaudet
Migreenin sukuisiin päänsärkyihin luetaan kolmoishermoon liittyvät autonomiset päänsäryt, kuten Hortonin neuralgia (sarjoittainen päänsärky, cluster headache)
ja paroksysmaalinen hemicrania,
jossa kohtaukset ovat samantapaisia kuin sarjoittaisessa päänsärys9
sä, mutta lyhytkestoisempia. Tämä
särky reagoi aina indometasiiniin.
Hortonin neuralgiassa kohtaus alkaa usein aamuyöllä ja on
aina toispuoleinen. Erittäin kova
särky paikantuu aina silmän seutuun ja siihen liittyy usein silmän
punoitusta, kyynelvuotoa ja/tai saman puoleinen nenän tukkoisuus.
Kohtaus kestää 15–180 minuuttia
kerrallaan, mutta voi toistua useita kertoja vuorokaudessa. Potilaat
ovat yleensä miehiä. Hortonin neuralgia esiintyy usein kohtaussarjoina, jotka häviävät ehkä vuosiksi. Vain 10 % sairaudesta käyttäytyy hoidosta huolimatta siten, että
särkykohtaukset jäävät toistuviksi
ja jatkuviksi.
Samantapainen
autonominen trigeminaalinen päänsärky on
SUNCT syndrooma, jossa toispuoleiset kohtaukset ovat vain sekuntien kestoisia, mutta toistuvat samana päivänä monta kertaa peräkkäin. Niihin liittyy silmän verestystä ja vetistystä. Tämä on hyvin
harvinainen päänsäryn muoto. Tehoavaa hoitoa ei tunneta.
Migreeni eri
elämänvaiheissa
Migreeniä esiintyy jossain elämän
vaiheessa noin 10 %:la väestöstä. Ennen murrosikää migreeniä
on yhtä paljon tytöillä kuin pojilla. Murrosiän jälkeen noin 70 %
migreenipotilaista on naisia, ja 30
% miehiä. Tämän arvellaan selittyvän estrogeenihormonin migreenille herkistävän vaikutuksen
pohjalta. Osalla naisista e-pillerit
lisäävät migreenikohtausten määrää, mutta toisilla ne eivät vaikuta migreeniin mitään tai vähentävät kohtauksia. Nykyisin katsotaan, että aktiivinen aurallinen
migreeni on aivoinfarktille lievästi
altistava tila. Sen vuoksi aurallista
migreeniä sairastavien tupakoivien
naisten ei pitäisi käyttää lainkaan
e-pillereitä, varsinkaan jos heillä
on riskitekijöinä myös esim. korkea verenpaine tai korkea veren
kolesteroli.
Migreeni on sitten aktiivisimmillaan 20–50 -vuotiailla sekä miehillä että naisilla ja alkaa sen jälkeen tasaisesti vähentyä – toisilla lakkaa jopa kokonaan – mutta
voi myös jatkua hankalana pitkälle vanhuuteen. Vaihdevuodet vaikuttavat migreeniin selvästi. Usein
jo sammumassa ollut migreeni alkaa ikään kuin uudelleen; varsinkin nuoruuden auraoire voi palata
vaihdevuosien aikana hävitäkseen
sitten taas kun vaihdevuodet ovat
lopullisesti ohi. Tämä johtuu luultavasti estrogeenihormonin määrien muutoksista vaihdevuosien
aikana. Myös mahdollinen estrogeenikorvaushoito suositetaan toteutettavaksi geeli- tai laastarimuodossa migreenipotilaalle, jolloin vältetään migreeniä laukaisevaa vuorokautista vaihtelua veren

Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2003
estrogeenipitoisuudessa mahdollisimman paljon.
Raskaus vaikuttaa migreeniin
useimmiten suotuisasti. 80–90 %:lla
raskauden aikana migreeni vähenee tai jopa jää kokonaan pois. Tämän arvellaan johtuvan naissukupuolihormonin, estrogeenin, määrän tasaisesta lisääntymisestä raskauden aikana. Synnytyksen jälkeen migreeni sitten usein taas
palaa entisen kaltaisena. Myös naisen normaaliin kuukautiskiertoon
liittyy estrogeenin määrän muutos, ja usein migreenikohtaus alkaakin, kun estrogeenipitoisuus
veressä laskee kuukautiskierron
rytmissä.
Migreeniä aiheuttavista ravintotekijöistä tärkein on alkoholi,
joista punaviini ei ole ainut laukaiseva tekijä. Sen sijaan juusto-
jen, suklaan, sokerin jne. merkitys
on yksilöllinen, eikä mitään yleistä, kaikille hyödyllistä migreeni­
dieettiä ole olemassa.
Jatkuva migreeni
Miksi migreeni joskus menettää
kohtauksittaisen luonnollisen kulkunsa ja muuttuu lähes päivittäiseksi särkypainajaiseksi? Tätä ei
toistaiseksi ymmärretä, mutta jotain arveluita voidaan esittää. Kun
on tutkittu kivun välittymistä selkäytimen hermoradoissa kohti aivoja ja talamusta ja siitä aivokuorella tietoisuuteen, on muodostunut käsitys, että kipuradoissa tapahtuu muuntumista, hermopäätteiden eli synapsien herkistymistä. Alunperin elimistön itsesääte-
lyjärjestelmä sammuttaa vähitellen kivun etenemisen aivokuorelle.
Kun kipu muuttuu jatkuvammaksi, krooniseksi, tämä estojärjestelmä ei enää toimi, vaan entinen
migreenisärky ikään kuin vain tehostaisi seuraavan säryn nopeampaa ja herkempää tulemista. Särkylääkkeiden päivittäisen käytön
on osoitettu lisäävän tätä päänsärylle herkistymistä keskushermostossa. Toisaalta on ajateltu, että jos
alusta alkaen kaikki migreenikohtaukset hoidettaisiin tehokkaasti,
niin tällä voisi olla ennalta ehkäisevää vaikutusta tähän hermopäätteiden herkistymiseen, ja siten estää jatkuvan migreenin kehittymiseen. Tämä on kuitenkin vain teoriaa, eikä sitä ole osoitettu oikeaksi.

��������������������������������
Tavallisimmat migreenitriggerit
rofessori Carl Dahlöf, GöteNaisten kuukautiset ovat seu������������������������������������
borg Huvudvärkklinikenin
neuraavaksi tavallisin migreenikohtausta
rologian ylilääkäri, on tutkinut
laukaiseva tekijä. Hyvänä kolmosena
työryhmieen migreenikohtaukon 50 %:lla nälkä eli kiireessä väliin
sia laukaisevia tekijöitä. Kuvan ”migjäänyt ateria ja siitä seurannut sokereenibarometri” kertoo tulokset ruotritasapainon lasku.
salaistutkimuksesta, jotka julkaistiin
Kaukana näiden seikkojen peräsHuvudvärk -kirjassa v. 1999.
sä seuraavat barometrilla klassisemTavallisimmaksi ärsyttäväksi temat laukaisevat tekijät kuten sään
kijäksi on noussut 76 %:lla väes­töstä
vaihtelut, voimakkaat valot ja hajut.
stressi, ehkä nimenomaan stressitiPienellä osalla väestöä tavallisimpiin
lanteen päättyminen. Professori Dahlaukaiseviin tekijöihin kuuluvat erilöfin mukaan migreenikohtaus on hylaiset ruoka-aineet ja mausteet, joita
vin tyypillinen työviikon jälkeen joko
käytetään mm. kiinalaisissa ruokalaperjantai-iltana tai lauantaina.
jeissa, esim. natriumglutamaatti.
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2003
�� ��
�
���
������
������
�����
������
������
������
����
����
����
����
�������
��
����
������
����
������ �����������
������
������
������
�������
������
��
P
Ref. C.Dahlöf et al, Huvudvärk, 1999
��� ������ ������ ��� ���
������
����
�����
����
����
������
����
������
����
������ ��������
������
������
����
�������
������
�
���
�����
������
������
������
������
���� ������
������
��
����
������
��
��� ���
���
Suklaa on barometrilla mukana ja sen katsotaan laukaisevan koh­
tauksen 15 %:lla ruotsalaisväestöstä.
Suklaa puhuttaa listalta ehkä eniten.
Todennäköisemmin se liittyy migreenikohtausta ennakoivaan oireistoon;
ennakko-oireina esiintyy yleisesti
makeanhimoa jopa 1–2 vuorokautta ennen varsinaista migreenisärkykohtausta.
Professori Dahlöf on julkaissut työryhmänsä kanssa kirjan
”MIGRÄN” tänä vuonna. Kirja kattaa kokonaisuuden varsin hyvin. Hinta on n. 43 €.
10
Leif Lindberg
työterveyslääkäri
Lääkäriasema Diacor, Helsinki
Auttaako akupunktio?
Historiaa
Akupunktio lienee syntynyt hoitomuotona sattumalta ja hyvin kauan sitten. Jokaiselle on tuttua,
miten kipeän kohdan vaistomainen painelu tai hieronta helpottaa. Samoin kivuliaat ihmiset ovat
huomanneet, että kipeä paikka voi
”sähköttää” tuntemuksia muualle kehoon. Näin ovat todennäköisesti löytyneet akupunktiopisteet
ja myöhemmin on alettu kokeilla, mitä tapahtuu, kun ihopistettä
käsittelisi lämpöenergialla tai jopa
läpäisisi sen. Ajan myötä on myös
huomattu, että kivun lisäksi joitakin sairauksia voi hoitaa samalla periaatteella. Vanhimmat akupunktioon liittyvät arkeologiset
löydökset ovat ainakin 7000 vuotta
vanhoja ja löytyneet Keltaisen joen
laaksosta Kiinasta.
Vaikutusmekanismeista
Akupunktiovaikutus on todellista.
Kun on neulotettu vääriä pisteitä, ei kivun lievitys ole ollut tehokasta. Pahoinvointioireen kohdalla on saatu samanlaisia tuloksia.
”Lumepistehoito” on siis tehottomampaa.
11
Akupunktiohoidon vaikutusmekanismeja on tutkittu. Tulokset
näyttävät, että pisteiden ärsyttäminen lisää ns. A-delta hermosäikeiden toimintaa. Nämä hermot
vievät viestin selkäytimen takaosaan, josta ”matka” jatkuu ns. Csäikeitä pitkin ylöspäin keskushermoston ylemmille tasoille.
Nämä C-säikeet estävät kipu­
aistimusta selkäydintasolla. Vaikutuksena näyttää siis ainakin olevan
sisäinen kivun puudutusmekanismi. Se selittää myös, miksi vaikkapa peukalohangassa olevalla Hegupisteellä voi olla päänsärkyä lievittävä vaikutus.
Akupunktion on todettu lisäävän omien kipua estävien aineiden,
endorfiinien erittymistä aivoissa ja
lisäävän myös hermoston välittäjäaineiden, mm. serotoniinin eritystä. Tämä on yksi selitysmalli sille,
että akupunktio auttaa migreenissä. Migreenikohtaushan nykykäsityksen mukaan johtuu juuri tämän
välittäjäaineen paikallisesta puutostilasta.
On myös todettu, että joidenkin elimellisten sairauksien yhtey­
dessä on vastaavien akupunktiopisteiden sähköisessä johtumisessa häiriöitä. Sama ilmiö liittyy
myös korva-akupunktioon.
Hoitomuodoista ja
tekniikasta
Akupunktiohoidon
perinteisin
muoto on pisteiden ärsyttäminen
neuloilla, mutta myös muita keinoja käytetään. Moksabustiossa pisteitä ärsytetään kytevällä massalla. Japanilainen shiatsu-hoito perutuu pisteiden ärsyttämiseen painelemalla.
Lappalaiset ovat aikanaan käyttäneet moksabustiota muistuttavaa hoitoa, jossa kytevää käävän
sisusta, taulaa, käytettiin samalla tavalla. Kuppaamisessa on mielestäni kyse akupunktiohoidon variaatiosta. Siinä pisteitä ärsytetään
tekemällä ihon pintaan pieniä haavoja. Jopa hieronta muistuttaa osin
vaikutuksiltaan akupunktiota.
Itse hoito tapahtuu Suomessa
lähes yksinomaan neuloilla. Useimmiten käytetään kertakäyttöneuloja turvallisuussyistä, mutta myös
instrumenttien tavoin puhdistettavia teräsneuloja käytetään vielä.
Pisteiden valinta perustuu ikivanhoihin kiinalaisiin pistekarttoihin ja tunnustellen löydettäviin lihaskipupisteiden valintaan. Itse
olen myös käyttänyt pinta-anatomian tuntemustani ja käyttänyt
tietämieni hermojen kulkureittejä

Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2003
pistevalintoina.
Neulojen määrä hoitokerralla
on tavallisesti 10–15 neulaa ja hoito kestää 20–30 minuuttia, mutta
voi kestää kauemminkin. Ohuet
neulat näpäytetään nopealla liikkeellä ihon läpi ja, usein potilas
ei edes huomaa niiden laittamista.
Joskus taas neulan laittaminen voi
tuntua kovastikin, mutta kipu laukeaa nopeasti.
Ollessani 1983 Tampereella
yliopiston täydennyskoulutuskeskuksessa kurssilla käytti kiinalainen opettaja tapaa, jossa hän pisti
neulan kipeään lihaspisteeseen ja
otti sen sitten pois. Hoitorupeama
kesti siksi vain 5–10 minuuttia!
Hän perusteli hoitotapaa seuraavasti: neula tekee lihakseen pienen haavan ja keho alkaa parantaa
haavaa. Haavan seutuun syntyy n.
80 millivoltin jännite, joka toimii
sitten hermoärsytyksenä.
Lisä-ärsytyksenä
käytetään
neulojen pyörittämistä hoidon aikana. Jotkut käyttävät sähkövirtaa
tehostamassa hoitoa, toiset lasertekniikkaa neulojen sijasta. Lasertekniikkaa on käytetty erityisesti
kroonisessa kivussa.
Monet potilaat ovat hoidon jälkeen varsin rentoutuneita, jopa
uneliaita, jotkut taas ylihilpeitä.
Tavallisimmin hoitoa annetaan
6–12 kertaa noin 3 kuukauden aikana, mutta itse olen toteuttanut
3–5 hoitokerran kaavaa viikon välein. Jos kaksi hoitoa ei tuo mitään
apua, luovun yrityksestä ja kokeilen hoitona jotain muuta. Ylläpitohoitoja toteutetaan yleensä 2–6
kuukauden välein.
Mihin akupunktiota
käytetään?
Tavallisimmat hoidettavat oireet
ovat selkäkipu, nivelkivut, päänsärky, astma, allerginen nuha,
kuukautis- ja ruoansulatushäi­riöt.
Tiedän akupunktiota kokeillun
jonkinlaisella menestyksellä huumevierotukseen riippuvuusoireita
lievittämään.
Suomessa eräät lääkärit hoitavat akupunktiolla varsin laajaa kirjoa eri sairauksia. Tuloksista minulla ei ole tietoa.
Tutkimukset ovat osoittaneet,
että akupunktio on tehokkainta
migreenin, tensiopäänsäryn ja leikkauksen jälkeisen kivun hoidossa.
Tutkimukset ovat valitettavasti olleet kuitenkin melko pieniä ja siksi
varmaa tieteellistä näyttöä hoidon
tehosta ei ole.
Itse hoidan pääasiassa migreeniä, jännitysniskaa tai jännityspäänsärkyä ja alaselän kipuja
sekä iskiasta. Olen myös hoitanut
astmaa, kroonista poskiontelotulehdusta, kolmoishermosärkyä ja
yrittänyt vieroittaa tupakoinnista.
Eräs potilaani käy muutaman vuoden välein hakemassa tukea tupakkahimon hallitsemiseksi. Akupunktio on aina ollut kuitenkin tukihoito muiden hoitojen rinnalla.
Akupunktio on
turvallista
Akupunktiohoidon aiheuttamista
komplikaatioista on julkaistu tutkimus 15 vuoden ajalta. Keskeistä
on, että vakavammat seuraukset,
kuten maksatulehdus, keuhkopussin puhkaisu, paikallinen bakteeritulehdus tai selkäydinvaurio
ovat johtuneet ammattitaidottomuudesta. Kun seurattiin 55.000
akupunktiohoidon seurauksia lääketieteellisen koulutuksen saaneiden käsissä ei todettu yhtä ainoaa
vakavampaa seuraamusta.
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2003
Kuva Fysioterapiapalvelu Maarit Eskola Oy,
Lappeenranta
Näistä tavallisimpia olivat neulan jääminen paikalleen (on sattunut minullekin), ohimenevä verenpaineen lasku, mustelma, pahoinvointi tai pieni verenvuoto.
Korva-akupunktiossa käytetyt nastaneulat ovat aiheuttaneet
enemmän tulehduksia ja siksi niitä olisi syytä välttää.
Tulehdusvaaran takia akupunktiota on syytä välttää sydämen vakavammista läppävioista
kärsivillä. Verenohennuslääkitys
tai verenvuototauti voivat myös
olla vasta-aiheita. Raskauden aikaisessa akupunktiossa on noudatettava varovaisuutta raskauden alku- ja loppukolmanneksen
aikana.
Lopuksi
Akupunktio on turvallinen ja tehokkuutensa puolesta kilpailukykyinen hoitovaihtoehto migreenin
ja jännityspäänsäryn hoidossa. Sen
avulla voidaan saavuttaa tuloksia
myös tilanteissa, joissa perinteiset
hoidot eivät ole auttaneet.

12
Matti Hannuksela
professori, allergologi
Hajusteet tuoksuvat,
herkistävät ja
ärsyttävät
Kleopatran hurmaavat
tuoksut
Jo 3000 vuotta sitten nykyisen
Iranin luoteisosassa sijainneessa Meediassa mausteita käytettiin pilaantuvan ruoan hajun peittämiseen. Niitä tarvittiin myös ihmisten lian hajun häivyttämiseen.
Kreikkalainen historioitsija Herodotos kertoo, kuinka Persian kuningas pesi tuohon aikaan hiuksensa vain kerran vuodessa, syntymäpäivänään. Hänen alamaisensa eivät liene olleet sen pesuintoisempia. Niinpä kuningas ja hänen hoviväkensä käyttivät hajusteita runsain mitoin.
Myös muinaiset ylhäiset egyptiläiset osasivat kallisarvoisten
tuoksujen käytön. Heidän tuoksuaineensa olivat pääasiassa puista saatavia hartseja. Niillä he myös
balsamoivat vainajansa, sillä heidän uskomuksensa mukaan Osiris-jumalan ohi ei päässyt taivaaseen ilman ruumista. Papit uhrasivat jumalille hartsista tehtyjä tuok13
suja aamulla, mirhamia iltapäivällä
ja kalleimpia kukkaistuoksuja illalla. Egyptin kuulun hurmaajakuningattaren Kleopatran kerrotaan
vietelleen rakastajia hajuvesillä ja
oopiumilla.
Aleksanteri Suuri toi parfyymit Kreikkaan neljännellä vuosisadalla ennen ajanlaskumme alkua.
Silloisissa juhlissa ilma kyllästettiin tuoksuilla. Hajuvesiä suihkutettiin juhlahuoneisiin. Valkoisten
kyyhkysten siipiin siveltiin tuoksuvia voiteita ja päästettiin sitten
lentämään sisätiloissa. Tuoksua
suorastaan satoi ilmasta juhlavieraiden päälle. Juhlavieraille annettiin lisäksi pieniä, alabasterista tai
kullasta tehtyjä tuoksurasioita.
Roomaan parfyymit saapuivat Julius Caesarin hallitusaikana. Siellä tuoksuja käytettiin ylettömästi. Yksin Nero poltti enemmän suitsukkeita kuin Saudi-Arabia kykeni tuottamaan. Roomaan
tuli kauppoja, joissa myytiin tuoksuaineita ja muita kauneudenhoitotuotteita kuten kasvonaamioi-
ta, akne- ja ryppyvoiteita, hiusvärejä sekä kulmakarvojen ja silmäripsien pidentämiseen tarkoitettua vettä.
1500-luvulle tultaessa parfyymeitä osattiin jo tislata yrteistä ja
muista tuoksuvista kasveista. Ne
olivat hyvin suosittuja Euroopan
hoveissa. Katarina de Medici,
tuo kuuluisa myrkyttäjä ja vehkeilijä, kätki koruihin myrkkyjuomia
ja hajusti käsineensä peittääkseen
myrkyn hajun. Renessanssiajan
Ranskassa hajuvesiä käyttivät niin
miehet kuin naisetkin. Kurtisaanit,
silloiset seksityöläiset olivat ihastuneet nerolin tuoksuun, jota saatiin appelsiininkukista tislaamalla.
Sanotaan, että suurin syy hajuvesien suosioon ei ollut turhamaisuus
tai ihmislian epämiellyttävä tuoksu
vaan tarve peittää huonosti parkittujen turkisten ja muiden nahkatuotteiden levittämä kalman haju.
Ranskalainen diplomaatti Jean
Nicot (huom. siitä nikotiini) toi
tupakan Ranskan hoviin vuonna
1556. Sen savua leijui kaikkialla,

Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2003
Voimme vain aavistella millaisessa
maailmassa koirat elävät.
ja sen hajua yritettiin peittää yhä
runsaammalla parfyymimäärällä.
Vastoin yleistä luuloa aurinkokuninkaan, Ludvig XIV:n (1643–
1715) hovissa parfyymejä ei juuri käytetty. Ei Ludvig XIV niitä vihannut, mutta jostakin syystä hän
ei hyväksynyt ylettömyyksiin paisunutta tuoksuttelua. Hovinaisten
oli viisainta olla käyttämättä hajuvesiä ollenkaan. Marie Antoinette tosin rakasti ruusua ja orvokkia
ja tuoksui niiltä vapaasti – mitäpä
valtakunnan ensimmäiselle naiselle ei sallittaisi.
Suurempia muutoksia tuoksuaineissa ei tapahtunut ennen
1800–1900 -lukujen vaihdetta. Silloin kehitettiin parempia tislausmenetelmiä ja parfyymejä opittiin
valmistamaan myös synteettisesti. Tuolta ajalta on muun muassa
kielon synteettinen tuoksu. 1900luvun alkupuolella Eurooppaan
syntyi monta tunnettua parfyymitaloa, joista mainittakoon Chanel,
Coty ja Guerlain. Viime vuosikymmenten suosikkituoksut ovat vaihdelleet 1970-luvun hippien patsulista Marilyn Monroen ”yöpukuun”, Chanel No 5:een.
epäpuhtauksia. Ihmisnenä aistii
parhaimmillaan aineen, jota on ilmassa muutama miljardisosa. Kemialliset analyysimenetelmät ovat
tuhat kertaa huonompia. Ihmisen
hajuaisti on korvaamaton muun
muassa etsittäessä kosteusvahinkojen aiheuttamia mikrobikasvustoja.
Ihmisen hajuaisti on surkea,
kun sitä vertaa eläimiin ja hyönteisiin. Voimme vain aavistella,
millaisessa maailmassa esimerkiksi koirat elävät. Koirasta on tullut
mainio apulainen huumeiden ja
ruumiiden etsinnässä. Luonnossa
elävien eläinten hajuaisti on varmaan vielä tarkempi kuin koiran,
joka on jo osittain jalostuksen pilaama. Urosperhoset havaitsevat
naaraan jopa kilometrien päästä.
Perhosnaaraiden feromoneja, kemiallisia seksiviestejä on onnistuttu valmistamaan myös synteettisesti. Esimerkiksi omenatarhoissa käytetään pyydyksiä, joissa pienessä teltassa on feromonilähde ja
tahmea lattia. Teltan tuoksu voittaa naaraiden kutsun. Urokset lentävät telttaan ja tarttuvat kiinni liimaan. Naaraat eivät hedelmöidy
eivät muni ja niin omenat säästyvät toukilta.
Ihmisen hajuaisti on
huono
Ihminen pystyy erottamaan 2000–
4000 eri tuoksua. Hajuaistin herkkyydessä on suuria eroja ihmisten
välillä. Tarkkaa nenää tarvitaan
muun muassa alkoholien ja viinien laadun arvioinnissa, kahvipaahtimoissa ja vesilaitoksilla. Teknillisen korkeakoulun LVI-laboratoriossa toimii n.s. hajupaneeli, jossa
on kerrallaan 15 henkilöä. Heidän
tehtävänään on havaita sisäilman
Hajusteallergiasta
ihottumaa
Korkean elintason maissa 2–3 %
väestöstä on herkistynyt hajusteisiin. Kyseessä on kosketusallergia, joka ilmenee ihottumana alueilla, jotka altistuvat hajustetuille
tuotteille. Tavallisimpia aiheuttajia
ovat deodoranttien, partavesien,
käsi- ja kosteusvoiteiden sekä siivousaineiden tuoksuaineet. Deo-
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2003
doranttiallergia näkyy ja tuntuu
ihottumana kainaloseuduissa. Pesuaineiden ja voiteiden tuoksujen
aiheuttamat oireet ovat epämääräisempiä. Allergia pahentaa perusihottumaa tai hidastaa sen parantumista. Hajusteallergisilla ei
yleensä ole limakalvo-oireita, ellei
sellaisiksi lasketa huulipuikkojen
ja -rasvojen sekä hammastahnojen huuli- ja suunympärysekseemaa. Joillekin ilmaantuu ihottumaa myös silmäluomiin.
EU:ssa on vaadittu hajusteiden
ilmoittamista tuoteselosteissa tarkemmin kuin merkinnällä ”perfume”. Tärkeitä allergiaa aiheuttavia
kemiallisia aineita niin luonnonhajusteissa kuin synteettisissäkin hajusteissa on vain puolisen tusinaa.
Sellaisia ovat isoeugenoli, eugenoli, myski, geranioli ja sitronellaali.
Lähivuodet näyttävät, johtavatko
vaatimukset merkitsemispakkoon.
Kosketusallergia tutkitaan lapputesteillä. Eurooppalaisessa perussarjassa käytetään kahdeksan
tuoksuaineen seosta (cinnamic alcohol, cinnamal, hydroxy citronellal, alpha-amyl-cinnamal, geraniol,
eugenol, isoeugenol ja oak moss
absolute), joka löytää 85–90 % todellisista allergioista. Useimpien
maiden lapputestien perussarjassa
on lisäksi Myroxolon Pereirae (perunbalsami), etelä-amerikkalaisesta puusta saatava hartsipitoinen
tuoksuaine. Se antaa joskus myönteisen tuloksen vaikka hajusteseos
jää kielteiseksi.
Joka neljäs tai viides hajusteallerginen reagoi lapputestissä myös
luonnonhartsiin. Todellisia hartsiallergisia on sitäkin enemmän, sillä testi ei poimi kaikkia hartsiallergisia. Hajuste- ja hartsiallergian samanaikainen esiintyminen johtuu
14
Joka toinen meistä alkaa voida pahoin, väsyy tai saa päänsärkyä ja muita yleisiä
ruumiillisia oireita ympäristömme tavallisista tuoksuista.
siitä, että tuoksuaineissa ja luonnonhartsissa on samoja bentsoehapon ja kanelihapon estereitä.
Hartsiallergian tavallisin merkki on laastariallergia. Kangaslaastarien liiman perusaine on luonnonhartsi. Sitä on sidosaineena
myös useissa metalliteollisuuden
leikkuunesteissä, samoin öljymaaleissa ja maskaroissa. Valistuneet
kuluttajat tietävät, että purukumin perusaine on saatu puunjalostusteollisuuden sivutuotteena syntyvästä puuhartsista. Purukumi on
kuitenkin turvallinen herkku hartsiallergisellekin.
Tuoksuherkät koetaan
häiriköiksi
Joka toinen meistä alkaa voida pahoin, väsyy tai saa päänsärkyä ja muita yleisiä ruumiillisia oireita ympäristömme tavallisista
tuoksuista kuten tupakansavusta,
tunkkaisesta sisäilmasta, lakan,
maalin, kopiokoneen, pakokaasun
tai työtoverin parfyymin, partaveden tai hien tuoksusta. Tällaisella
herkkyydellä ei ole toistaiseksi vakiintunutta termiä. Termi tuoksuherkkyys kuvaa ilmiötä ehkä parhaiten. Kyseessä ei ole allergia,
vaikka herkkyys usein sekoitetaankin siihen.
Työtehoa heikentävä tuoksu
voi olla niin heikko, ettei sitä edes
huomata. Sellainen on esimerkiksi
myskin kaltainen tuoksuaine, galaksolidi. Myös myski itse ärsyttää
voimakkaasti.
Vesivahingoissa rakenteiden
bakteeri- ja homemäärät nousevat
voimakkaasti. Huoneilmaan erittyy
niiden myrkkyaineita, toksiineita,
joiden kemiallista rakennetta ei
juuri tunneta. Niiden joukossa on
ilmeisesti sellaisia kemikaaleja, jotka aiheuttavat erityisen runsaasti
limakalvo-oireita ja psyykkistä pahoinvointia. Niin sanottu sairas rakennus -oireyhtymä lienee ainakin
osittain tuoksuherkkyyttä.
Tuoksuherkkyys on perinnöllinen ominaisuus. Se on hyödyttänyt esi-isiämme varoittamalla pilaantuneesta ruoasta, villieläimistä
ja muusta epätavallisesta ja mahdollisesti vaarallisesta asiasta ja
taannut siten paremmat mahdolli-
suudet selvitä hengissä. Herkkyyttä ei pystytä mittaamaan objektiivisin keinoin eikä siihen ei ole toistaiseksi käytettävissä kunnollista
hoitokeinoa. Antihistamiinit auttavat usein ainakin jonkin verran,
mutta aivan liian moni joutuu oireittensa voimakkuuden takia käpertymään kotinurkkiinsa uskaltamatta lähteä edes kauppaan. Työpaikat onnistutan tavallisesti saamaan siedettävän tuoksuttomiksi
mutta nipottajan ja häirikön maineelta ei suojaa mikään.
Tuoksujen sisältämät aineet
Parfyymiöljy
– saatu tislaamalla tuoksuvista yrteistä (kukista, harvemmin muista
kasvien osista)
– kasviuutteet sisältävät satoja tuoksuvia kemikaaleja
– synteettisiä tuoksuja käytetään yhä enemmän halvemmissa
teknokemian tuotteissa, joskus myös kalliissa hajuvesissä
Öljy
– erityisesti hierontaöljyjen ja aromaterapiaan käytettävien
tuoksuöljyjen pohjana on jokin kasviöljy, esimerkiksi manteli-, avokado-,
jättihelokki-, kurkkuyrtti-, jojoba-, kukui-, oliivi-, seesami-, soija- tai
vehnänalkioöljy.
Alkoholi
– toimii parfyymiöljyn liuottimena ja laimentimena
Vesi
Sidosaine (fiksatiivi, fiksatoni)
– sitoo tuoksun ihoon tunneiksi
– esim. bentsyylialkoholia käytetään fiksatiivina, säilytteenä ja
varsinaisena tuoksuaineena

15
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2003
Hajuvedet ja muut tuoksut jaotellaan
niiden parfyymiöljymäärän perusteella
yleensä seuraavasti:
Tuote
Parfyymiöljyn määrä
Hajuvesi, parfyymi
Eau de parfym
Eau de toilette After shave ja pre shave -tuotteet
Vartaloemulsiot
15–30 %
8–15 %
4–8 %
3–5 %
2–3 %
Parfyymiöljyjä tislataan muun muassa seuraavista kasveista
KasviTieteellinen nimiTuoksun lähde
Appelsiini
Basilika
Bergamotti
Eukalyptus
Fenkoli
Greippi
Inkivääri
Jasmiini
Kamomillasaunio
Kaneli
Kardemumma
Kataja
Koivu
Korianteri
Laventeli
Meirami
Mintut
Mirha
Mustapippuri
Myrtti
Mänty
Patsuli
Porkkana
Rosmariini
Ruusu
Santelipuu
Sitruuna
Teepuu
Timjami
Tuoksupelargoni
Ylang Ylang
Citrus aurantium
Osimum basilicum
Citrus bergamia
Eucalyptus globulus
Foeniculum vulgare
Citrus paradisi
Zingiber officinalis Jasminum officinale
Anthemis nobilis
Cinnamomum zeylanicum
Elettaria cardamomum
Juniperus communis
Betula sp
Coriandrum sativum
Lavendula officinalis
Origanum majorana
Mentha sp, Calamintha sp, Monarda sp
Commiphora myrrha
Piper nigrum
Myrtus communis
Pinus sylvestris
Pogostemon patchouli
Daucus carota Rosmarinus officinalis
Rosa sp
Santalum album
Citrus limonum
Melaleuca alternifolia
Thymus vulgaris
Pelargonium graveolens
Cananga odorata
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2003
Kukka
Lehti
Hedelmän kuori
Lehti
Hedelmä
Hedelmä
Juuri
Kukka
Kukka
Lehti, kuori
Siemen
Kukka, marja
Kuori, puu
Siemen
Kukka
Kukka
Kukka
Pihka
Siemen
Kukka
Vuosikasvaimet
Lehti
Siemen
Kukka
Kukka
Puu
Hedelmän kuori
Lehti
Kukka
Lehti, varsi
Kukka
16
Hajusteita tiedetään käytetyn jo
3000–4000 vuotta sitten.
Hajusteita tiedetään käytetyn
jo 3000–4000 vuotta sitten. Ylhäisön keskuudessa niitä on käytetty
ajoittain ylettömästi, muun muassa keisarivallan Roomassa ja renesanssiajan Ranskan hovissa.
Ihmisen hajuaisti on moniin
eläimiin ja hyönteisiin verrattuna
huono. Silti me pystymme erottamaan 2000–4000 erilaista tuoksua. Suhteellisesta huonoudestaan
huolimatta ihmisnenä on 1000 kertaa herkempi kuin kemialliset määritysmenetelmät.
Hajusteallergiaa on 2–3 %:lla
väestöstä. Allergia ilmenee kosketusihottumana, esimerkiksi käsiihottumana, sen huomaamattomana pahentajana tai parantumisen
hidastajana.
Joka toinen meistä saa epämiellyttäviä ruumiillisia tai psyyk-
kisiä oireita lähiympäristön tavallisista tuoksuista, myös vesivahinkohomeista ja -bakteereista. Sitä
voidaan sanoa tuoksuherkkyydeksi. 
Artikkeli julkaistu Allergia & Astma
-lehdessä 4/03.
Uusi ääni
neuvontapuhelimessa
E
rikoissairaanhoitaja
Tuija
Uusluoto Eurajoelta aloittaa
Migreeniyhdistyksen neuvontapuhelimen hoitamisen vuoden 2004 alussa.
Tuija on tavattavissa keskiviikkoisin joko klo 8-12 tai 16-20. Ajan
voit tarkistaa soittamalla neuvontapuhelimen vastaajaan, jossa Tuija kertoo seuraavan päivystysajan.
Tuija on sairastanut migreeniä
yli 20 vuotta. Nyt hänen sairautensa on hallinnassa hyvän lääkityksen sekä asiantuntevan lääkärin
17
ansiosta. Tänä päivänä Tuija tekee hoitotyötä pätkissä nykyajan
malliin.
”Pidän neuvontatyötä hyvin
haasteellisena ja tärkeänä osatekijänä migreeniä sekä muita päänsärkymuotoja sairastavien ihmisten hyvän hoidon onnistumissa.
Pyrin työssäni neuvomaan ja ohjaamaan asiakkaitani oman ammattini ja kokemuksieni pohjalta”,
sanoo Tuija.
Tuija siteeraa Martti Lindgvistin kirjaa Auttajan varjo: ”Minun
kuten asiakkaanikin elämään pätee se, ettei kukaan voi elää vain
omassa varassaan. Kun on minun
vuoroni tarvita apua, haluan olla
valmis sen pyytämiseen tietoisena
siitä, että vain autettavaksi suostuvalla on oikeus auttajana toimimiseen.”
Neuvontapuhelin 050 400 8787.
Ellet voi soittaa päivystysaikana, voit kysyä myös sähköpostilla:
[email protected].
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2003
K
y
s
y
a
s
i
a
n
t
u
n
t
i
j
a
l
t
a
Dosentti,
neurologian
erikoislääkäri
Markus Färkkilä,
HYKS
Neurologian
erikoislääkäri
Tarja Suomalainen
Lahden
Diakonialaitoksen
lääkäriasema
1. Miten päästä triptaaniriippuvuudesta?
Päänsärky-lehdessä 1/2003
”Kysy asiantuntijalta” -palstalla dos. Markus Färkkilä sanoo, että ”tästä pääsee helpolla eroon, kun lopettaa tai vähentää triptaanien käyttöä”.
Minusta asia ei ole näin helppo jos on todella migreenityyppiä ja on vielä riippuvuus. Jotain lääkettä pitää saada tilalle, että selviää päivän haasteista. Minulla ei ole varalla muuta kuin tulehduskipulääkkeet,
jotka eivät juuri tehoa tai niitä menee liian paljon. Olen
pari vuotta käyttänyt Imigrannenäsuihketta, jota on mennyt
lähes päivittäin eli noin 23–24
kpl/kk viime aikoina. Nyt olen
juuri siirtymässä käyttämään
Maxalt Rabitabia, josta ei ole
vielä juuri kokemusta.
Minulla on myös monia muita sairauksia: colitis-ulcerosan
vuoksi leikattu paksusuoli ja
peräsuoli ja 15 cm ohutsuolta, keliakia, krooninen haimatulehdus (johon lääkkeet),
sappirakko poistettu (syöpä),
kohtu ja munasarjat leikattu
(syöpä), aktiivi hiivatulehdus
ruoansulatuskanavassa (tällä hetkellä). Verensokeri nousee ja laskee nopean suolentoiminnan vuoksi. Ruokamassa poistuu 6–8 tunnissa ohutsuoliavanteen pussiin.
Sairauksien takia on paljon
stressiä. Migreeniä on ollut 13vuotiaasta asti, ei oksennuksia. Neurologi ei ole kyennyt
auttamaan eikä estolääkitys
ole onnistunut. Käytän kuitenkin Propralia 4 x 1/2 tabl./vrk
ja 2 tabl. Klotriptyliä iltaisin.
Onko mitään tehtävissä? Olen
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2003
73-vuotias nainen.
Kaikkien päänsärkyasiantuntijoiden mielestä ensisijainen toimenpide on lääkevieroitus triptaaneista ja vasta sen toteuduttua voi toivoa että migreenitilanne helpottuu. Riippuvuudesta ja lääkkeen
liikakäytöstä poispääsy on vaikeaa mutta ainoa keino vähentää
migreeniä on vähentää triptaaneja. Triptaanien käytön vähentäminen ja niistä vieroittaminen on
selvästi helpompaa kuin vanhoista ergotamiineista Cafergotista ja
Anervanista. Vieroitusvaiheessa
kyllä joutuu kärsimään muutamia
migreenisärkyjä mutta sen jälkeen
migreeniä on vähemmän kuin aiemman triptaaniriippuvuuskierteen aikana. Tämä tepsii noin 80
%:lla, lopuilla 20 %:lla migreenikierre jatkuu.Tällöin ei aloiteta uusia migreenikohtauslääkkeitä vaan
jokin estolääke. Myös muita estolääkkeitä kuin Propral ja Klotriptyl
voi kokeilla. MF
2. Voiko Imigran-suihke tehdä
kurkun kipeäksi?
Kurkkuun tulee valkoisia
täpliä, jotka tulevat ja menevät. Elokuussa minulla oli kyllä vilustumistakin ja sain kaksi antibioottikuuria, mutta ne
eivät tehonneet. Angiinaa ei
ole eikä vieraita bakteereja
nieluviljelysssä, CRP on alle 3.
Kurkku punoittaa edelleen ja
sen takia yritän siirtyä käyttämään Maxaltia.
On epätodennäköistä, että kurkkuoireet johtuvat Imigranista mutta jos käyttö on yli 20 suihketta
kuukaudessa, kyllä kurkunärsytystäkin voi tulla. MF
3. Piilosairas – päivällä terve
aamuyöllä sairas?
18
Lähetä kysymyksesi seuraavaan lehteen
huhtikuun 15. päivään mennessä.
Voiko estolääkitys aiheuttaa aamuyön migreenikohtauksen klo 3 ja 5 välillä? Otan estolääkkeen n. klo 21.30 illalla.
Haluaisin lisää tietoa estolääkityksen aiheuttamasta riippuvuudesta. Erilaisia estolääkityksiä kuten triptylit, propraalit, epilepsialääke (Rivatril) ja
masennuslääkkeet on kokeiltu
ja ne auttavat parhaimmillaan
2–3 vuotta. Taukoja on pidetty,
mutta sitten jäin lääkekoukkuun. Mielestäni estolääkkeissä on kaikissa keskushermostoon vaikuttavaa rauhoittavaa
ainetta. Missä hoidetaan lääkeriippuvaisia migreenipotilaita, jos kotiin annetut ohjeet
eivät riitä? Ns. täsmälääkkeet
auttavat 9–24 tuntia, mutta
joskus joutuu ottamaan lisäksi ibuprofeenia, parasetamoli
ei auta, diclofenaakki-suppo
auttaa vaihtelevasti.
Beetasalpaajat (Propral), amitriptyliini (Triptyl) ja epilepsialääkkeet valproaatti, gabapentiini, lamotrigiini tai topiramaatti vaikuttavat kaikki keskushermostoon
mutta eivät aiheuta lääkeriippuvuutta sanan varsinaisessa merkityksessä. Sen sijaan Rivatril-valmiste sisältää bentsodiatsepiinia,
johon voi kehittyä lääkeriippuvuus. Se ilmenee vieroitusoireina,
kun lääkkeen käyttöä yrittää vähentää tai lopettaa. Usein päänsärkypotilaan suurin lääkevieroitusongelma kuitenkin syntyy kohtausten hoitoon jatkuvasti – lähes
päivittäin – käytetyistä lääkkeistä
kuten Anervanista, triptaaneista
tai ihan tavallisista tulehduskipulääkkeistä, erityisesti jos ne sisältävät kodeiinia tai kofeiinia. Tässä
tilanteessa ainoa keino on lopettaa
liiallinen lääkitys. Jos se ei onnistu
19
kotona, niin käytetyistä lääkkeistä riippuen vieroitus voi tapahtua
joko psykiatrisella tai neurologisella osastolla. Tällöin tarvitaan hoitavan lääkärin lähete, jossa ongelma
kuvataan. MF
4. Migreeni ja allergia?
Ihotestit eivät mielestäni
paljasta yhteyttä migreeniin.
Mitä testejä avuksi? Tupakka,
alkoholi, hajusteet ja suklaa
ovat pahimpia, mutta lisäksi
on jotain muuta, mitä. Ravintoterapeutin ohjeita olen kokeillut mutta tuloksetta. Onko
kenelläkään ehdotuksia? Muut
migreeniä sairastavat, mistä
te olette saaneet apua omaan
migreeniinne?
Mitään varmaa migreenidieettiä ei
ole olemassa. Allergiatesteillä ei
voi selvittää migreeniherkkyyden
syitä. Jotkut ovat hyötyneet sokerittomasta dieetistä, jotkut ovat
jättäneet jotain muuta pois, mutta ainoa kaikille migreenipotilaille
hyödylliseksi osoitettu dieetti on
alkoholin välttäminen, kaikki muu
ruokavalio on yksilöllistä eikä hyödytä kaikkia. Useimmat voivat syödä kaikkea mutta aterioiden on oltava säännöllisin väliajoin toistuvia
ja pieniä. MF
Horton special
Sarjoittaista päänsärkyä sairastavien syyskuisessa tapaamisessa käsiteltiin kysymyksiä, jotka
ovat askarruttaneet monia muitakin kuin seminaariin osallistuneita. Haastateltavaksi asettui
neurologian erikoislääkäri Tarja Suomalainen Lahdesta.
Seuraavassa tapaamisen aikana esille nousseita kysymyksiä:
Kuinka paljon lääkkeitä voi
kohtauksen aikana käyttää ja
mitä tehdä kun sarja jatkuu
viikkoja ja kuukausia?
Kohtauslääkityksen suositeltuja
maksimiannoksia ei saa omin päin
ylittää. Heti sarjan alussa kannattaa aloittaa estolääkitys, jolla pyritään taltuttamaan kohtausten uusiutuminen. Särkyjakson katkaisussa tehoavat nopeimmin kortikosteroidit laskevin annoksin. Samaan aikaan aloitetaan hitaamman vasteen antava estolääkitys,
jota jatketaan kunnes särkyjakso
alkaa rauhoittua. Kortisonia suositellaan käytettäväksi enintään kaksi kuuria vuodessa sivuvaikutusten
takia. Seuraavaa sarjaa varten on
hyvä pitää alkulääkitys varastossa
ja reseptit voimassa. TS
Mitä on odotettavissa estolääkityksestä?
Lääkevasteen teho on yksilöllinen:
yleensä n. 50–70 %:lle löydetään
toimiva lääkitys, joka lyhentää tai
lieventää sarjaa. Valitettavasti n.
10 % ei saa riittävää apua estolääkityksestä. Estolääkkeissä on erilaisia vaihtoehtoja ja joskus yhdistetään kaksi tai kolmekin lääkettä.
Toimivan estolääkityksen löytyminen voi kestää vuosia. Ei kannata tyytyä huonosti toimivaan lääkitykseen vaan hakea sopiva yhdistelmä yhdessä hoitavan lääkärin kanssa.
Estolääkitysten sivuvaikutukset tulevat usein esiin, kun hoito aloitetaan tai kun annosta nostetaan. Ne lievenevät tavallisesti käytön myötä. Estolääkkeiden
käyttöön saattaa liittyä säännöllistä laboratorioarvojen, verenpaineen, sydänfilmin tai lääkkeiden
plasmapitoisuuden seurantaa, jonka tarkoitus on saada ajoissa kiin-

Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2003
Ei kannata tyytyä huonosti toimivaan lääkitykseen vaan
hakea sopiva yhdistelmä yhdessä hoitavan lääkärin kanssa.
ni elimistölle haitalliset sivuvaikutukset. TS
keavalla tavalla, on siitä syytä mainita hoitavalle lääkärille. TS
Entä jos särky vaihtaa puolta?
Milloin pää pitäisi kuvata?
Samalla henkilöllä särky on useimmiten aina samalla puolella. N. 20
%:lla se siirtyy toiselle puolelle
tautihistorian aikana ja n. 20 %:lla
puoli voi vaihdella eri sarjojen välillä. Hortonin päänsärky voidaan
diagnosoida tyypillisen oirekuvan
perusteella eikä pään kuvaamista
aina tarvita mutta usein pää kuvataan, jos taudinkuva on epätyypillinen tai hoitovaste on huono.
On myös muistettava, että sarjoittainen päänsärky ei suojaa muilta
sairauksilta joten, jos päänsärky
alkaa käyttäytyä aiemmasta poik-
Vaikuttavatko ikääntyminen
tai vaihdevuodet Hortonin
esiintymiseen?
Verisuoniperäiset päänsäryt usein
lievittyvät iän mukana ja näin on
sarjoittaisen päänsärynkin kohdalla teoriassa mutta valitettavasti ei aina. Vaihdevuodet eivät välttämättä lopeta särkyjaksoja kuten
migreenissä usein käy. TS
Kuinka Hortonin kanssa voi
selviytyä työelämässä?
Hortonin päänsärky on varsin invalidisoiva sairaus. Vaikka kohtaukset esiintyvätkin usein vain öisin, vaikuttaa huonosti nukuttu
yö seuraavan päivän työtehoon
ja tarkkuuteen etenkin sarjan jat­
kuessa. Sarjan alussa kannattaa
tehokas hoito aloittaa nopeasti ja
mikäli töistä selviytyminen on vaikeaa, keskustella lääkärin kanssa
sairaslomasta. TS
Aiheuttaako aivoverisuonen
pullistuma Hortonia tai päinvastoin?
Hortonin päänsärkypotilailla ei
esiinny aivoverisuonipullistumaa
muuta väestöä enempää. Molempien sairauksien esiintyminen samanaikaisesti samalla potilaalla on
todennäköisesti onneton yhteensattuma. TS

Uutta riboflaviinista
K
ommenttina Markus Färkkilän vastaukseen Päänsärky-lehdessä 1/2003 voin kertoa, että riboflaviinia migreenin estohoitoannoksin on ollut
elokuusta 2003 lähtien saatavilla
Suomen markkinoilla nimellä Riboflavin Medifront®, käyttöannos
on 200 mg x 2. Se ei ole virallisesti lääkkeeksi rekisteröity valmiste, mutta sen pystyy kirjoittamaan
Lääkelaitoksen erityisluvalla. Lääkevalmistetta on tukkuvalmisteena saatavissa Tamrosta, ja kun lääkäri on kirjoittanut reseptin ja täyttänyt erityislupapyynnön Lääkelaitokselle, apteekit mielellään auttavat sen tilauksessa. Erityislupaprosessi vie muutaman päivän. Sadan
tabletin purkki maksaa 59 , joten
hoitokustannus on n 1.20 /vrk.
Lisäksi tulee erityisluvan käsittelymaksu n. 20  joka kerta lääkettä
hankittaessa, joten sitä kannattaa
kirjoittaa kerralla vuoden tarpeeseen. Lääkevalmiste ei toistaiseksi ole SV-korvattava.
Riboflaviini on vesiliukoinen
b-vitamiini, jonka ylimäärä poistuu elimistöstä munuaisten kautta eikä sillä tiedetä olevan mitään
käytön vasta-aiheita. Sen puoliintumisaika on noin 14 tuntia eikä
sillä ole todettu myrkytysoireita.
Matala-annoksista riboflaviinihoitoa pidetään turvallisena raskauden ja imetyksen aikana, vaikka
riboflaviini siirtyy aktiivisten kuljetusmekanismien välittämänä istukan läpi sikiöön. 400 mg vuorokausiannoksella ei ole virallista
näyttöä riboflaviinihoidon turvallisuudesta raskauden tai imetyksen
aikaisessa käytössä, joten hoidon
tulee kussakin tapauksessa perustua yksilölliseen arvioon hyötyjen
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2003
ja haittojen suhteesta. Ainakin tällä hetkellä Keski-Euroopassa tiedän sitä käytettävän raskauden ja
imetyksen aikana lähes ainoana
käyttökelpoisena migreenin estolääkkeenä.
Riboflaviinin suurin haittavaikutus on virtsan mahdollinen
värjäytyminen oranssin väriseksi.
Muutos ei ole pysyvä eikä siitä ole
lääketieteellistä haittaa. Suurilla
annoksilla on harvinaisina haittavaikutuksina kuvattu myös iholla
tuntuvia parestesioita ja kutinaa.
Yliherkkysreaktio on mahdollinen
mutta varsin epätodennäköinen.
Riboflaviinilla ei ole todettu yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden tai aineiden kanssa, joten se
voidaan helposti yhdistää muihin
lääkehoitoihin.
Erkki Säkö, Neurologian erikoislääkäri,
Turun Päänsärkykeskus Oy
20
Merja Riska
LL
Lääkäriasema Sofianova
Migreeniä sairastavan
kokonaisvaltaisesta
hoidosta
T
yössäni olen kohdannut paljon migreenistä kärsiviä potilaita. Heitä on usein hoidettu
loputtomasti erilaisilla lääkkeillä. Siitä huolimatta oire nousee
aika ajoin esille.
Sairautta voidaan tarkastella
laajemminkin kuin erillisenä oireena, joka pitää nopeasti saada pois.
Kysymys miksi keho reagoi oireita
tuottavalla tavalla on kiinnostava.
(Jokaisella ihmisellä on mahdollisuus sairastua monenlaisiin sairauksiin, sillä meillä jokaisella on
geeniperimässämme aineksia useisiin sairauksiin. Erityisesti nuorella ihmisellä usein vain yksi sairaus
pulpahtaa pintaan.)
Oire ei ole vain irrallinen osa
ihmistä. Hoidon ei pitäisi tähdätä
vain oireen poistamiseen vaan ihmisen käsittämiseen ja käsittelemiseen kokonaisuutena. Keholle
ei pitäisi tehdä mitään ”väkisin”,
vaan kehon omilla ehdoilla, ohjaamalla ja tukemalla elimistön omia
paranemisprosesseja. Hoidon tai
hoitojen yhdistelmän tulee toteutua niin, että se on potilaan kannalta paras mahdollinen.
Migreenin hoidossa tarvitaan
apua akuuttiin oireeseen, kokonaistilanteen epätasapainon korjaamista ja ehkä vielä aineenvaihdunnan tasapainottamista. On
mielenkiintoista ja taudin kokonaisvaltaisuutta kuvaavaa, että
monella migreenistä kärsivällä on
ummetusongelma tai muita ruoan­
sulatuskanavan toiminnan häiriöi­
tä.
Migreeniä sairastava tarvitsee
vastaanotolla aikaa. Silloin käydään läpi koko oireiston kirjo vaikuttavine tekijöineen, kehon reaktiotavat, muut oireet ja sairaudet.
Oire toimii ikään kuin viitoittajana,
merkkinä korjattavasta epätasapainosta. Hoito auttaa tasapainottavana tekijänä, liikkeelle panevana voimana kehoa korjaamaan terveydellisen hairahduksen itse.
Kaikki hoidot eivät auta, joskus ei auta mikään hoito. Mitään ei
tapahdu vastoin kehon omaa tahtoa.

Oire ei ole vain irrallinen
osa ihmistä.
21
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2003
Ei ole helppoa meillä
päänsärkijöillä
K
uka sellaisen päänsärynkin uskoisi: vaikka heti ottaisit päänupista kuvan, ei mitään näy!
Ehkäpä se onkin tuuli kun
siellä korvien välissä viheltää.
Kaikkein kaameinta on se, että
yhtenä hetkenä olet elämäsi kunnossa, täysissä sielun ja ruumiin
voimissa, omnipotentti suorastaan… ja seuraavana hetkenä jo
pitelet päästäsi kiinni kaksin käsin ja toivot ettei niin kamalasti
hetkuttaisi. Eikä se vielä mitään,
mutta kun naapurin rouvan hajuvesi jotenkin salakavalasti seinän
takaa leijuu nenään ja pistää yökkimään. Ja kun hamuilet puolisokkona lääkekaapille, ottaa saranoiden ujellus korviin ja saa kalloluut
säröilemään. Puhumattakaan siitä
mikroskooppisesta valojuovasta
oven alta – on kuin hitsauspillillä
sohittaisiin silmään.
Ja se särky, miten sitä asiaa
tuntemattomalle kuvailisi? Vasara? Moukari? Tärypora? Joku selvästi pyrkii ulos, ja kovaäänisesti
pyrkiikin.
Yhtä aaltoliikettä on heikkopään elämä: hyvästä huonoon ja
huonosta hyvään. Tasapainoilua
poppaskonstista toiseen: kuumaa
kahvia, kylmää käärettä. Ei kahvia, kuumia kääreitä. Ei kääreitä,
ei kahvia, oletkos kokeillut päälläseisontaa (huom. lääkkeenomainen tuote, vaikutusta ei ole kliinisesti testattu).
Voisihan sitä ruveta elämään
neuroottisesti: tilkitä ovet ja ik-
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2003
kunat, öljytä lääkekaapin saranat,
lakata syömästä ja juomasta – eihän koskaan voi tietää, missä sapuskassa se pelottava aikapommi
piilee. Kuitenkin, ennemmin tai
myöhemmin Se iskee. Niin tuttuna, niin kammottavana, juuri sellaisena kuin pahimmissa painajaisissasi muistitkin.
Seuraavana aamuna, jos olet
onnekas, kömmit taas ihmisten ilmoille, silmät ristissä, tutisten,
kuin mankelin läpi kulkeneena.
Tuttava sanoo huolettomasti: on
mullakin kerran päätä särkenyt, ei
se niin kamalaa ole.
Marika Lindroos
[email protected]
22
Ta p a h t u m aka len teri
13.3. klo 15.00
Suomen Migreeniyhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous. Itä-Pasilan Palvelukeskus, Junailijankuja 3. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 9.
pykälässä mainitut asiat.
Vuosikokouksessa luennoi johtava työpaikkalääkäri
Jukka Arajärvi aiheesta Migreenipotilas työterveyshuollon asiakkaana.
28.2. klo 13–16
Vertaisiltapäivä trigeminusneuralgiaa sairastaville ja omaisille.
Runeberginkatu 15 A 1, 00100 Helsinki
Luento vt. neurologian professori Seppo Soinila,
HYKS Neurologian klinikka.
Tervetuloa keskustelemaan ja vaihtamaan
kokemuksia.
Ilmoittautumiset 20.2. mennessä
[email protected] tai (09) 8775 3024.
20.–21.3.
Vertaisviikonloppu migreeniä sairastaville ja heidän
omaisilleen.
Loma- ja kurssikeskus Onnela, Rantatie 34, Tuusula,
www.onnela.com.
Viikonloppupaketin hinta on 72 € / henkilö, sisältää
ohjelman, majoituksen ja ruokailut.
Lisätietoja ja sitovat ilmoittautumiset jo 1.2. mennessä [email protected] tai (09)8775 3024.
24.4. klo 13–16
Vertaisiltapäivä basilaarimigreeniä ja hemiplegistä migreeniä sairastaville ja omaisille.
Runeberginkatu 15 A 1, 00100 Helsinki
Tervetuloa keskustelemaan ja vaihtamaan
kokemuksia.
Ilmoittautumiset 16.4. mennessä
[email protected] tai (09) 8775 3024.
TUETUT LOMAT
8.–13.3.2004
ITSETUNTOA JA HYVÄÄ KUNTOA.
Runnin kylpylä, 74595 Runni (lähellä Iisalmea)
www.runninkylpyla.fi
Omavastuuosuus aikuiset 19 €/vuorokausi, lapset
6–15 v 6 €/vuorokausi
Hakemus lähetettävä viimeistään 5.1.
21.–26.11.
LUMOAVAT LEIDIT
Kylpylä Kivitippu, 62600 Lappajärvi,
puh. (06) 561 5000, www.kylpylakivitippu.fi
Omavastuuosuus aikuiset 20 €/vuorokausi, lapset
6–15 v. 8 € /vuorokausi.
Hakemus lähettävä viimeistään 1.9.2004.
Hakulomakkeita saa Migreeniyhdistyksestä (09) 8775 3024 tai [email protected] ja ne palautetaan osoitteella Suomen Migreeniyhdistys, Sähköttäjänkatu 2B, 00520 Helsinki. Tuen saajat valitsee Lomayhtymä.
Alueet
Alajärvi
18.2. klo 18.00
Päänsärky ja hyvä hoito. Nelimarkka-museo.
Neurologi Heikki Teirmaa, Medipa Oy.
Helsinki
13.1., 10.2., 16.3., 20.4. klo 18.00
Vertaisryhmä. Suomen Migreeniyhdistyksen toimisto, Sähköttäjänkatu 2 B, Itä-Pasila.
27.1. ja 17.2. klo 18.00
Jatko sovitaan ryhmässä.
Vertaisryhmä Hortonin neuralgiaa (sarjoittaista päänsärkyä) sairastaville. Suomen Migreeniyhdistyksen toimisto, Sähköttäjänkatu 2 B, Itä-Pasila.
14.1. alkaen joka toinen keskiviikko klo
17.30–18.30
Taideterapiaa. Migreeniyhdistyksen toimisto, Sähköttäjänkatu 2 B, Itä-Pasila.
Hahmota elämää kuvien avulla; apunasi tervey-

23
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2003
denhoitaja, taideterapeutti Riitta Savolainen. 50 €
/ 5 kertaa. Lisätietoja ja ennakkoilmoittautuminen
Migreeniyhdistyksen toimisto (09) 8775 3024 tai
[email protected].
22.1.–30.4. klo 17.00–18.30
Joogaryhmä. Korppaanmäentie 25, Pikku-Huopalahti. 70 € / kausi.
Ohjaajana Cora Tiitinen. Ilmoittautumiset Joogaterapiayhdistykseen ma ja ke klo 11–13 puh (09) 637 573
tai [email protected]. Ryhmä sopii myös
aloittelijoille.
Vesivoimisteluryhmä. Helsingin Ammattikorkeakoulun Fysioterapian laitos,
Vanha viertotie 23. Ryhmä kokoontuu torstaisin klo
15, alkaa helmikuussa.
4,60 € / kerta. 10 ensin ilmoittautunutta mahtuu mukaan.
Alkamispäivä ja ilmoittautumiset Migreeniyhdistys
tammikuun alussa puh. (09) 8775 3024.
13.3. klo 15.00
Migreenipotilas työterveyshuollon asiakkaana.
Itä-Pasilan Palvelukeskus, Junailijankuja 3
Johtava työpaikkalääkäri Jukka Arajärvi, Sanoma Oy.
Luennon jälkeen Suomen Migreeniyhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous.
Hyvinkää
11.2. klo 18.00
Migreeni ja hyvä hoito. Veteraanitalo, Asemankatu 42.
Neurologian dosentti, ylilääkäri Esko Kinnunen, Hyvinkään sairaala
Hämeenlinna
15.1. klo 19.00 (huom. aika)
Migreenin hoito. Hämeen Ammattikorkeakoulu
Wetterhoff, Wetterhoffinkatu 2.
Neurologi Jaana Autere, Kanta-Hämeen keskussairaala.
Yhteistyössä KeskusApteekin kanssa.
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2003
Iisalmi
16.3. klo 18.00
Migreeni ja hyvä hoito. Kulttuurikeskus, Karl Collan -sali. Kirkkopuistonkatu 9.
Neurologi Juha Onatsu, Iisalmen sairaala.
Puh. (017) 83 861
Joensuu
Migreeni-ryhmä. KuntoHovi, Nepenmäenkatu 2.
Ryhmän ohjaajana on fysioterapeutti. Sisältö koostuu
venyttely-, rentoutus- ja itsehoitoharjoittelusta.
Tarkemmat tiedot ja ilmoittautumiset
puh. (013) 1722 514. www.kuntohovi.fi
Lahti
28.1. klo 18.00
Ikäihmisten päänsärky. Kaupunginkirjaston auditorio, Kirkkokatu 31.
Neurologi Tarja Suomalainen, Diakonialaitoksen lääkäriasema.
Oulu
12.5. klo 18.00
Lasten ja nuorten päänsäryt. Aleksinkulma, Aleksanterinkatu 9.
Lastenneurologi Leena Vainionpää, OYKS.
Tampere
21.1. ja 18.2. klo 18.00
Vertaisryhmä. Kirjastotalo Metson kahvila, Pirkankatu 2. Ensimmäisellä kokoontumiskerralla keskustellaan työssä ja opiskelussa selviytymisestä. Jatkoteemat sovitaan yhdessä. Pöydällä Päänsärky-lehtiä.
9.3. klo 18.00
Migreenin hoito. Tampereen yliopisto, Kalevantie 4.
Neurologi Petteri Maunu, TAYS Kipupkl.
24
Turku
Uintitekniikkakurssit
14.1.–3.3.
klo 18–19 tekniikkakurssi
klo 19–20 vapaa- eli krooliuintikurssi 
10.3.–28.4.
klo 18–19 tekniikka edistyneille
klo 19–20 tekniikkakurssi
Liikuntaviraston järjestämät uintitekniikkakurssit, 8
kertaa, 36 €.
Mukana Migreeniyhdistyksen edustaja.
Tiistaisin ja keskiviikkoisin tammikuun 2. viikko alkaen klo 17.30–18.30 TULES-Migreenijoogaryhmä. Awitas/TYKY-palvelut, Linnankatu 88
12 kertaa, 96 € sisältää materiaalin (Lääkärin lähetteellä kela-korvaus n. 38 %).
Ohjelma www.awitas.fi/yhteydenotto-lomake
Ilmoittautumiset [email protected] 
(tai 040 590 7060)
Valkeakoski
22.1.klo 18.00
Naisten päänsäryt. Valkeakoski-opisto, Kauppilankatu 2. Gynekologi Leena Larva, Aino lääkäriasema.
Yhteistyössä opiston kanssa.
Tekniikkakursseilla perehdytään eri uintitekniikoiden (rinta- selkä- ja vapaauinti) perusteisiin. Vapaauintikurssilla keskitytään ainoastaan vapaauinnin
tekniikkaan. Tekniikka edistyneille on tarkoitettu eri
uintitekniikoita jo hieman hallitseville.
Ilmoittautumiset su 11.1.04 klo 12–16 Impivaaran
uimahallilla. Ma 12.1. 2004 alkaen voi ilmoittautua
myös puhelimitse p. (02) 262 3587/uinninvalvonta.
Kurssit on tarkoitettu ensisijassa turkulaisille, ei-turkulaiset voivat ilmoittautua 18.1. alkaen. Heille kurssimaksu on + 50 %.
20.1. ja 24.2. klo 18.00
Vertaisryhmä Hortonin neuralgiaa (sarjoittaista päänsärkyä) sairastaville. Ravintola Koulun
kahvila (pääovelta portaat ylös ja vasemmalle). Tiedustelut Antti Saarikoski puh. 040 507 7150.
To 22.1. ja ti 24.2. klo 18.30
Vertaisryhmä. Ravintola Koulun kahvila (pääovelta
portaat ylös ja vasemmalle).
Tiedustelut Hilkka Kettinen puh. 050 535 5155.
Vertaistukiryhmä raskaana oleville ja
hiljattain synnyttäneille.
Tiedustelut ja ilmoittautumiset 18.1. 2004 mennessä
Marika Lindroosille puh. 040 870 9927 tai
(02) 236 9691.
25
Tulethan kaikkiin
tilaisuuksiimme tuoksutta.
Yhteyshenkilöt
Alavus: Forssa: Hämeenlinna: Jyväskylä: Kuopio: Lappeenranta: Oulu: Pori: Rauma: Salo: Seinäjoki: Turku: Valkeakoski: Seija Jokela 050 360 3253
Eija Nummi 040 751 3325
Monika Ijäs 050 528 5229
Sirkka Varpula (014) 214 112
Taina Grönqvist 050 348 9492
ja Tania Rautio 040 701 1093
Riitta Nikulainen 0400 970 164
Marja-Leena Kinnunen 040 574 5242
Elisa Rosu 040 737 2653
Tuija Uusluoto 050 400 8787
Leena Kanerva 050 520 1958
Anu Kaappola (06) 412 1616
Hilkka Kettinen 050 535 5155
Seija Huttunen 040 539 9564
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2003
P a l v e l u h akemisto
Päänsäryn asiantuntijoita
ESPOO
HELSINKI
Neurologian erikoislääkärit
Markus Färkkilä
Helena Haapaniemi
Keskustornin lääkäriasema
Keskustorni, 7. krs, 02100 Espoo
Ajanvaraus (09) 5305 0600
Neurologian erikoislääkärit
Markus Färkkilä
Hanna Harno
Mikko Kallela
Teija Silen
Postitalon Lääkäriasema,
Helsingin Päänsärkykeskus
Mannerheiminaukio 1 B 2. krs,
00100 Helsinki
Ajanvaraus (09) 5305 0500
Neurologian erikoislääkäri
Christine Hedman
Lääkärikeskus Mehiläinen,
Leppävaara
Alberganesplanadi 1, 5. krs,
02600 Espoo
Ajanvaraus (09) 3482 2222
Lastentautien ja lastenneurologian
erikoislääkäri
Taina Nieminen-von Wendt
Lasten ja Nuorten Lääkäriasema
Pikkujätti, Tapiola
Länsituulentie 1 a 2. krs. 02100 Espoo
Ajanvaraus (09) 5305 0300
FORSSA
Neurologian erikoislääkäri
Markku Nissilä
Forssan Lääkärikeskus
Puistolinna C 25, 30100 Forssa
Ajanvaraus (03) 422 0290
HAUKIPUDAS
Neurologian erikoislääkäri
Hannele Havanka
Haukiputaan Lääkärikeskus
Jokelantie 1, 90830 Haukipudas
Ajanvaraus (08) 563 5700
Heinola
Neurologian erikoislääkäri
Tarja Suomalainen
Heinolan lääkäriasema
Savontie 7, 18100 Heinola
Ajanvaraus (03) 714 3606
Lastentautien ja lastenneurologian
erikoislääkäri
Taina Nieminen-von Wendt
Lasten ja Nuorten Lääkäriasema
Pikkujätti, Itäkeskus
Asiakkaankatu 11 B 31,
00930 Helsinki
Ajanvaraus (09) 5305 0400
Dextra, Munkkivuoren Lääkärikeskus
Raumantie 1 A, 00350 Helsinki
Ajanvaraus (09) 561 6111
IISALMI
Neurologian erikoislääkäri
Juha Onatsu
Iilab
Pohjolankatu 8, 74100 Iisalmi
Ajanvaraus (017) 825 111
JYVÄSKYLÄ
Neurologian erikoislääkärit
Matti Ilmavirta
Torikeskuksen Lääkäriasema
Yliopistonkatu 38, 40100 Jyväskylä
Ajanvaraus (014) 446 1611
KUOPIO
Neurologian erikoislääkäri
Juha Onatsu
Suomen Terveystalo
Vuorikatu 22-24, 70100 Kuopio
Ajanvaraus (017) 5858 300
LAHTI
Neurologian erikoislääkäri
Christine Hedman
Hemo Oy
Aleksanterinkatu 13, 15110 Lahti
Ajanvaraus (03) 878 0811
Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2/2003
Neurologian erikoislääkäri
Tarja Suomalainen
Lahden Diakonialaitoksen
lääkäriasema
Sibeliuksenkatu 6, 15110 Lahti
Ajanvaraus (03) 813 2288
OULU
Neurologian erikoislääkärit
Hannele Havanka
Marja Repo-Outakoski
Oulun Diakonissalaitos, Tutko
Sepänkatu 21, 90100 Oulu
Ajanvaraus (08) 313 2611
PORI
Neurologian erikoislääkäri
Tapani Jolma
Porin Lääkärikeskus
Itsenäisyydenkatu 33, 28100 Pori
Ajanvaraus (02) 522 533
PORVOO
Neurologian erikoislääkäri
Teija Silen
Porvoon Lääkärikeskus,
Porvoon Päänsärkykeskus
Piispankatu 22, 06100 Porvoo
Ajanvaraus (019) 521 1545
Vastaanotot ke ja pe
RIIHIMÄKI
Neurologian erikoislääkäri
Christine Hedman
Lääkäriasema Tuma Oy
Hämeenkatu 24-26, 11100 Riihimäki
Ajanvaraus (019) 753 355
RAUMA
Neurologian erikoislääkäri
Olli Oksaranta
Lääkärikeskus Minerva
Kalliokatu 4, 26100 Rauma
Ajanvaraus (02) 838 0800
SEINÄJOKI
Lastenneurologian erikoislääkäri
Teija Salokorpi
Seinäjoen lääketieteellinen
Tutkimuslaitos
Vapaudentie 26, 60100 Seinäjoki
Ajanvaraus (06) 418 2111
26
Uutta tietoa kivusta:
www.kivuton.info
Neurologian erikoislääkäri
Heikki Teirmaa
Etelä-Pohjanmaan Päänsärkykeskus
Hautapakankatu 13, 60310 Seinäjoki
Ajanvaraus (06) 414 8223
Neurologian erikoislääkäri
Olli Oksaranta
Pulssi, Neurocenter
Humalistonkatu 11, 20100 Turku
Ajanvaraus (02) 261 6300
Ravitsemus­
terapeutti
TAMPERE
Lastentautien erikoislääkäri, LT
Pirjo Anttila
Laillistettu ravitsemusterapeutti, ETM
Susanna Isomäki
Pulssin Lastenlääkäriasema
Humalistonkatu 11, 20100 Turku
Ajanvaraus (02) 261 6400
Suora numero (02) 261 6322
(päivystykset ja soittopyynnöt)
Ars Medicina, Iso Roobertinkatu 8 A,
00120 Helsinki. puh. (09) 6811 390
Neurologian erikoislääkärit
Markku Nissilä
Timo Pietilä
Marja-Liisa Sumelahti
Erkki Säkö
Tampereen Päänsärkykeskus
Satakunnankatu 22, 33210 Tampere
Ajanvaraus (03) 366 4344
TURKU
Neurologian erikoislääkärit
Anu Anttinen
Harri Hirvonen
Markku Nissilä
Olli Oksaranta
Vesa Sonninen
Erkki Säkö
Turun Päänsärkykeskus Oy
Brahenkatu 11, 20100 Turku
Ajanvaraus (02) 414 0444
Turun Lasten ja nuorten poliklinikka
Linnankatu 28, 20100 Turku
Ajanvaraus (02) 269 1167
VANTAA
Lastenneurologian erikoislääkäri
Mirja Hämäläinen
Diacor, Tikkurila
Unikkotie 5 a A 01300 Vantaa
Ajanvaraus (09) 7750 8660
Lastenneurologian erikoislääkäri
Teija Salokorpi
Lasten ja Nuorten Lääkäriasema
Pikkujätti, Myyrmanni
Iskoskuja 3 B 50, 01600 Vantaa
Ajanvaraus (09) 530 501
����������������������������
�������������������
���������������������������������
���������������������������������
HELSINKI
Dextra, Munkkivuoren
Lääkärikeskus, Raumantie 1,
00350 Helsinki.
Ajanvaraus puh. (09) 5601 6111
Medivire Ruoholahti Työterveys- ja
Lääkäriasema, Itämerenkatu 15 B,
5 krs, 00180 Helsinki
puh. 020 581 4500
JOUKKOKIRJE