Yleiskaavalausunto 2050 Seppo Posti

Transcription

Yleiskaavalausunto 2050 Seppo Posti
Sivu 1 / 5
Helsingin kaupungin kirjaamo
[email protected]
MIELIPIDE YLEISKAAVALUONNOKSESTA 2050
TAUSTAA
Olemme asuneet Puistolassa vuodesta 1981. Meille Malmin lentokenttä on ollut monien
retkiemme kohde. Lentoaseman ravintolasta on ollut kiinnostavaa seurata koneiden nousuja ja
laskuja. Olemme ymmärtäneet lentokenttäkokonaisuuden muodostavan ainutlaatuisen rakennetun
kulttuurimaiseman – rakennuksineen ja kenttineen. Malmin lentokentän ympäristö on tärkeä
lähivirkistysalue lukuisine lintu- ja kasvilajeineen. Helsinki-päivinä 12.6. olemme olleet mukana
Satakielikierroksilla, joissa verkkaiseen tahtiin käveltiin kentän ympäri lintuasiantuntijoiden
opastuksella.
MALMIN LENTOKENTÄN JA SITÄ YMPÄRÖIVIEN VIHERALUEIDEN HÄVITYS
Olemme poimineet tähän mielipiteemme alkuun muutamia otteita Yleiskaavaluonnoksen
erityisesti Malmin lentokenttäaluetta koskevilta sivuilta. Otteet ovat alempana kirjoitettu kursiivilla ja
niihin liittyvät kannanottomme punaisella normaalifontilla.
URBAANI PUUTARHAKAUPUNKI HISTORIALLISESSA YMPÄRISTÖSSÄ
Tämä väliotsikko on lähtökohtaisesti valheellinen. Mitä tarkoitetaan historiallisella ympäristöllä,
jos olennaisimmat osat ovat hävitetty?
Kaikessa suunnittelussa huomioidaan hyvän katutilan syntyminen, koska mielenkiintoinen ja
viihtyisä katutila houkuttelee liikkumaan kävellen ja pyörällä. Arvelemme täysin tasaiselle paikalle
rakennettujen talojen ja katujen muodostavan varsin tuulisen ympäristön, joka on valtaosan
vuodesta märkä ja loskainen. Tympeää ylisanoilla maalailua.
Urbaani puutarhakaupunki pitää sisällään niin maanläheistä kuin tiiviimpääkin rakentamista ja
vehreitä katutiloja, parvekkeita ja terasseja. Uusi alue rakentuu monipuolisena tarjoten koteja
monenlaisille asukkaille. Yli puolet vuodesta vehreys on tyhjä sana. Kaavaluonnokseen on liitetty
kuvia – piirrettyjä ja Etelä-Saksassa kuvattuja – aivan kuin parhaimmissa (pahimmissa) asuntojen
myyntiesitteissä. Kaikissa kuvissa on kesä, puut vihreitä, kukat kukkivat ja ihmiset kulkevat Tpaidoissaan ja istuskelevat nurmikoilla. Yhtään talvikuvaa – edes hahmotelmaa ja kuvitteellista ei
kaavaluonnoksessa esiinny. Johdatteleva myyntiteksti ja sitä täydentävät epärealistiset kuvat eivät
kuulu mielestämme asiatyyliin. Arvelemme, että tolkuton visiointi on tehty poliittisia päättäjiä – ei
tavallisia asukkaita varten.
Riittävän tiivis rakentaminen mahdollistaa palveluiden ja elävän ympäristön muodostumisen
uudellakin alueella. Riittävän tiivis tarkoittaa tässä tapauksessa tiiviimpää rakentamista kuin missään
Sivu 2 / 5
muualla Helsingissä, 25000 asukasta 2,5 km2 alueella ylittää kolminkertaisesti kaikkien tuntemiemme
Helsingin lähiöiden asukastiheyden. Kuvien kuvitelmat antavat täysin valheellisen kuvan koko
alueesta. Mielestämme on törkeää harhaanjohtamista kuvata kuviteltua lentokenttäaluetta
kaavaluonnoksessa esiintyvin ilmaisuin. Parempi kuvaus kuin ”urbaani puutarhakaupunki” olisi
slummiutuva Koillis-Helsinki.
Malmin lentokenttä vaikutusalueineen on suuri aukko koillisen Helsingin kaupunkirakenteessa.
Lentokenttä on meidän meremme – avoin maisema, jota mekin tarvitsemme samoin kuin muutkin
ihmiset vaikkapa meren äärellä asuvat tai Longinojan kupeessa asuvat tai Tuomarinkylän peltojen
varrella asuvat.
Malmin lentokenttä on listattu RKY (2009) -kohteeksi. Rakennetun kulttuuriympäristön inventointi
on osa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja se tulee huomioida yhtenä suunnittelun
lähtökohtana. Malmin lentokentän rakennuksista lentoasema ja lentokonesuoja ovat
valtakunnallisesti ja paikallisesti merkittäviä, korkeatasoisia julkisia rakennuksia. World Monuments
Fund´ln lausunto ja kannanotto tukevat täysin edellä kirjoitettua.
Lentokentän alueen rakentaminen edellyttää suurelta osin maaperän lujittamista ja tarvittavilta
osin pilaantuneen maan kunnostamista. Savimaalla rakennukset perustetaan paaluille. Kitkamaaalueilla perustaminen voidaan toteuttaa anturoin. Mahdolliset maanalaiset tilat toteutetaan
vedenpitävin rakentein. Kohteen pohjatutkimuksia tehtiin kentän rakentamisvaiheessa, jolloin
todettiin kenttäalueen kelpaavan pohjaolosuhteittensa puolesta lentokenttätoimintoihin, mutta ei
asuntotuotantoon. Mitään uutta tarkempaa pohjatutkimusta ei liene tehtykään. Kentän juhlallisiin
avajaisiin valmistuneessa kirjassa kuvataan kentän pohjaolosuhteita seuraavasti:
Helsinki-Malmin lentoaseman alueen maaperässä esiintyy voimakasta pilaantumista muutamissa
kohdissa, joihin on historian aikana keskittynyt pilaavaa toimintaa. Pinta-alaltaan suurin osa
kenttäalueen maaperästä on pilaantumatonta. Maankäytön muuttuessa nykyisestä pilaantuneet
alueet puhdistetaan. Pidämme mahdollisena sitä, että pilaantunut maa-aines onkin varsin laajalla
alueella. Kentän kuivatusta varten rakennettiin 39 km salaojaa. joka risteilee koko kentän alueella.
Maahan päästetyt liuottimet, polttoaineet ja öljyt ovat voineet levitä salaojaverkon kautta varsin
laajalti. Edellisestä seuraisi väistämättä varsin merkittäviä massanvaihto-operaatioita. Jos 1,29 km2
alueella kentän alla olevaa maa-ainesta jouduttaisiin vaihtamaan vaikkapa 3 metrin syvyydeltä, siitä
tulisi yhteensä noin 4 000 000 m3 ongelmajätettä.
Sivu 3 / 5
Lentokentän rakentuminen antaa koilliselle Helsingille kauan kaivatun nosteen, lisää Malmin
kokonaisvaltaista kehityspotentiaalia ja tarjoaa uuden, houkuttelevan kaupunginosan palveluineen
pikkukaupunkimaisessa ympäristössä. Kentän alue tulee erottumaan olemassa olevasta rakenteesta
omaleimaisena, koillisen Helsingin asuntotarjontaa monipuolistavana pikkukaupunkina, joka koostuu
niin kerrostaloista, pienkerrostaloista, townhouseista kuin kaupunkipientaloistakin. Viheralueet ja
kentän kulttuurihistoriallisesti tärkeät suojellut rakennukset ovat tärkeä osa uuden alueen
identiteettiä. Vertailun vuoksi tällaisia pikkukaupunkeja ovat esimerkiksi Riihimäki, Imatra ja Raahe,
kun sellaiset kaupungit kuten Kemi, Pietarsaari ja Loviisa olisivat todellisia kääpiöitä
”lentokenttäkaupungin” rinnalla. Mielestämme houkuttelevuus on kaukana kaavaillusta kohteesta.
Arvelemme, että viheralueet jäävät lähes olemattomiksi.
Urbaani puutarhakaupunki tarkoittaa kohtalaisen tiiviinä, mutta vehreänä rakentuvaa
”pikkukaupunkia”, jossa jokaisella asunnolla ei ole omaa puutarhaa, mutta muunlainen vehreys on
kaikkien asukkaiden ulottuvilla. Nykyaikaisessa urbaanissa rakenteessa vehreyttä voi perinteisten
puistojen, pihojen ja katupuiden lisäksi olla rakennusten julkisivuissa, viherkatoissa ja monenlaisissa
terassiratkaisuissa. Tällainen vehreyden ja vihreyden korostaminen ei vastaa todellisuutta – yli
puolet vuodesta on kaikkea muuta kuin vihreää. Mitä se vihreä olisi rakennusten julkisivuissa ja
katoissa? Meillä on mielestämme aivan riittävästi hometaloja tälläkin hetkellä. On vastuutonta
visioida ja luoda mielikuvia jostain viherseinistä tai turvekatoista. Niistä aiheutuu ainoastaan
ongelmia.
Tavoiteltava asukasmäärä on saavutettavissa, vaikka alueella olisi myös kaupunkiympäristöön
sopivia kytkettyjä- ja erillispientaloja. Osa rakenteesta voi olla townhouse-tyyppistä rakentamista,
joka muodostaa verraten tehokasta ja silti pienimittakaavaista ympäristöä. Tällaista rakennetta on
menestyksellä toteutettu mm. Alppikylän ja Ormuspellon alueilla. Kokeiltu on. Mutta se pieni ero
näihin mainittuihin on asukasmäärä per km2. Malmin kentälle voitaisiin ahtamalla saada mahtumaan
neljä Alppikylää – siis 8000-10000 asukasta.
Myös kerrostalorakenteen suunnittelussa kiinnitetään huomiota erityisesti mielenkiintoisen ja
vehreän, mutta tiiviin ympäristön rakentumisessa. Vehreä ja tiivis = 10-kerroksinen tornitalo
hehtaarin tontilla.
Uudelle kaupunginosalle syntyy luontevasti kulttuurihistoriallinen keskusta vanhan
lentoasemarakennuksen ja lentokonesuojan lähiympäristöön. Kokemuksestamme tiedämme, että
arkkitehdeillä on rikas ja vilkas mielikuvitus. Mutta edellä oleva teksti on kyllä melkoinen saavutus.
Ettäkö kulttuurihistoriallinen keskus vanhan ympärille? Kuinka?
Rky-alueenakin (2009) listatun historiallisen kentän rakenne kiitoratoineen on yhtenä
lähtökohtana uuden alueen suunnittelussa. Vanha lentokenttä näkyy kaupunkirakenteessa ja
kaupunkikuvassa. Vanhoja kiitoratalinjauksia näkyy kaupunkirakenteessa osin uusina
katulinjauksina, osin vihreinä ”näkymäakselipuistoina” yhdistämässä kentän alueen virkistyksen
avainalueita, Lentokenttäpuistoa ja Fallkullaa sekä Longinojanlaaksoa ja Tattarisuon metsää,
toisiinsa. Olevat kiitoradat kuuluvat lentokenttäalueeseen. Lentoasemarakennuksen ja vanhan
hangaarin merkitys ilman ympäröiviä lentokoneita ja lentoliikennettä on ummehtunut ajatus.
Lentoasema on kokonaisuus. Olevien kiitoratojen korvaaminen niiden suuntia noudattelevilla kaduilla
ja katujen ristiminen vaikkapa tunnettujen lentäjien nimillä jää historian lehdille yhdeksi muistoksi
Suomen kaupunkisuunnittelun epäonnistumisista.
Sivu 4 / 5
Alueen suunnittelussa tulee hakea ratkaisuja, joissa sekoittunut kaupunkirakenne palvelee
asukkaiden arjen sujuvuutta. Emme ymmärrä tämän toteamuksen ajatusta. Sekoittunut
kaupunkirakenne ja arjen sujuvuus…? Näillä asioilla ei ole mielestämme mitään todellista kytkentää
toisiinsa. Tarpeettomia virkkeitä, jotka eivät oikeastaan tarkoita mitään.
Alueen suunnittelussa huomioidaan virkistysreittien monipuolisuus ja kierrettävyys. Alue tukeutuu
osin jo olemassa olevaan virkistysverkostoon ja palveluihin, kuten Fallkullan kotieläintilaan ja
liikuntapalveluihin lähiympäristössä. Käyttäjämäärät kasvavat huomattavasti nykyisestä, joten sekä
Longinojan ympäristön, Fallkullan alueen että lentokentän ympäristön virkistyspaikkoihin ja reitteihin
on panostettava erityisesti. Oma arviomme on, että jos kaavaluonnoksen mukaan toimitaan, niin
mihinkään reittiin ei tarvitse hirmuisesti panostaa, koska jäljelle ei ole jäänyt oikeastaan
minkäänlaista viheraluetta tai luonnoksessa maalailtuja virkistysalueita.
Luonnoksessa maalaillaan ihmisten silmien eteen aivan mahdottomia asioita. Kielikuvat ovat
uskomattomia koreudessaan: Rakennettavien alueiden ja uusien puistojen suunnittelussa voidaan
ottaa huomioon ekosysteemipalvelujen ja ekologisen laadun kehittäminen sekä vihertehokkuus. Mitä
tarkoittaa vihertehokkuus? Jos 25000 ihmistä sullotaan 2,5 km2 aluelle ja he liikkuvat – niin kuin
luonnoksessa on kaavailtu – jalan ja polkupyörillä uusilla urbaaneilla viherpoluilla, niin arvelemme,
että polut loppuvat kesken.
Malmilaiset pyöräilevät jo nyt paljon ja pyöräliikenne on osa elävää katukuvaa. Mihin
tutkimukseen tämä väite mahtaa perustua? Pyöräilevätkö malmilaiset erityisen paljon verrattuna,
mihin?
Uuden alueen ytimestä tulee olla laadukas ja suora yhteys Malmin asemalle siten, että
liityntäliikenne polkupyörällä on aidosti houkutteleva vaihtoehto. Arvelemme, että suurin osa
ihmisistä ei talvella pyöräile.
Tavoitteena on luoda Malmista kaupunginosa, jossa auton omistaminen ei arjen sujuvuuden
kannalta ole välttämätöntä. Taas kerran – arjen sujuvuus – mitä sillä tarkoitetaan. Mielestämme
arjen sujuvuutta on se, että voit vapaasti valita itsellesi sopivimman kulkemisen tavan. Merkittävä
osa arjen sujuvuutta on se, että pääset liikkumaan muuallekin kuin Malmin asemalle polkupyörällä.
Vaikkapa kesämökille Päijänteen rannalle.
HALUAMME LENTOKENTÄN SÄILYVÄN
Ylempänä mainitun kentän avajaisiin valmistuneen kirjan sivuilta voimme lukea kuinka Helsingin
kaupunginvaltuusto päätti lentokentän rakentamisesta Tattarinsuolle, koska Tuomarinkylää tarvittiin
asutustarkoituksiin. Ratkaisevana perusteena oli erittäin huono rakennusmaa – Tattarinsuo.
Sivu 5 / 5
Presidentti Kyösti Kallion Malmin lentokentän vihkimissanat 15.5.1938 päättyivät seuraavasti:
Mielestämme lentokenttä ja sen viereiset lähiliikunta- ja virkistysalueet tulee säilyttää.
1.
Liikennekulttuurihistoriallinen arvo on huomattava. Valtakunnallisesti merkittävän
rakennetun kulttuuriympäristöalueen tuhoaminen on vähintäänkin moraalitonta.
2.
Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132 ei toteudu Yleiskaavaluonnoksessa.
Erityisesti 39 § ”Yleiskaavan sisältövaatimukset”, jossa kaavan laatijoilta edellytetään olevan
yhdyskuntarakenteen hyödyntämistä, edellä kohdassa 1 mainittujen arvojen vaalimista ja
virkistyskäyttöön osoitettavien alueiden riittävyyden varmistamista.
3.
Kentän ympärillä olevat vihreät alueet ovat Koillis-Helsingin ainoita ulkoilu- ja
virkistysalueita runsaine lintu- ja kasvikantoineen ja – lajeineen.
4.
Lentokentälle ei ole osoitettu edes väistötiloja puhumattakaan korvaavasta
lentokenttäalueesta.
5.
Lentotoiminnan lopettamisesta on tehty hallinnollinen päätös, joka voidaan muuttaa.
Helsingissä 26. helmikuuta 2015
Ritva ja Seppo Posti
(osoite)
[email protected]