docJätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2014
download 
Report Transcription
Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2014
Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2014 Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamot Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A 00520 Helsinki puhelin 09 156 11 faksi 09 1561 2011 www.hsy.fi Copyright Kartat, graafit, ja muut kuvat: HSY Kansikuva: HSY / Kai Widell Edita Prima Oy Helsinki 2015 Esipuhe Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) puhdistaa Helsingin metropolialueen yli miljoonan asukkaan jätevedet kahdella puhdistamolla: Helsingin Viikinmäessä ja Espoon Suomenojalla. HSY:n jätevedenpuhdistamoiden toiminta-alueella asuu yli 20 % Suomen asukkaista ja puhdistamoiden rooli Suomen jätevedenpuhdistuksen ympäristökuormituksen hallinnan ja kehityksen kannalta on ollut ja on edelleen merkittävä. HSY:n molemmat puhdistamot purkavat puhdistetut jätevedet Itämereen ja näin ollen myös vastuu toiminnan kehittämisestä on nähty jo vuosia Itämeren hyväksi tehdyksi työksi. HSY:ssä on jatkettu myös vuonna 2014 pitkäjänteistä työtä jätevedenpuhdistuksen kehittämiseksi. Energiansäästöön ja puhdistusmenetelmien kehittämiseen tähtäävät toimet ovat olleet keskeisimpiä kehittämiskohteita. Erityisesti vuonna 2014 keskityttiin fosforinpoiston tehostamiseen liittyviin kehityshankkeisiin. Uuden Blominmäkeen rakennettavan puhdistamon suunnittelussa hyödynnetään kehittämishankkeiden tuloksia. Puhdistamon kehittämisen lisäksi vuoden 2014 aikana on tehty kehittämistyötä HSY:n viemäriverkoston kokonaiskapasiteetin hallinnan osalta. Tässä puhdistamoiden yhteisraportissa on kattavasti kuvattu jätevedenpuhdistuksen kokonaispäästöt ja ympäristövaikutukset koko Helsingin Metropolialueen osalta. Raportoinnin ensisijaisena lähtökohtana on valvontaviranomaisten edellyttämien tietojen esittäminen, minkä vuoksi tietyt kaaviot ja taulukot esitetään aikaisempien, vakiintuneiden mallien mukaisesti. Lisäksi raportissa esitellään jätevedenpuhdistuksen keskeisimmät tutkimus- ja kehittämishankkeet sekä annetaan yleistasoinen katsaus vuoteen 2014. Jätevedenpuhdistuksen vuosiraportointia tukee HSY:n julkaisusarjassa ilmestyvä erillinen energiaan ja kasvihuonekaasupäästöihin pureutuva vuosiraportti. Helsingissä 16.3.2015 Jukka Piekkari Vesihuollon toimialajohtaja Tommi Fred Jätevedenpuhdistuksen osastonjohtaja Tiivistelmä Pääkaupunkiseudun jätevedet puhdistetaan kahdella Suomen suurimmalla jätevedenpuhdistamolla: Helsingin Viikinmäessä ja Espoon Suomenojalla. Puhdistamoiden toiminnasta vastaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY). Pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistuksen vuosiraportin tarkoituksena on tarjota sekä valvoville viranomaisille että kuntalaisille kokonaiskuva jätevedenpuhdistamoiden toiminnasta sekä puhdistustehokkuudesta vuonna 2014. Jätevedenpuhdistamoiden toimintaa ohjaavat laitoskohtaiset ympäristöluvat. Vuonna 2014 sekä Viikinmäen että Suomenojan puhdistamot täyttivät kaikki ympäristöluvan määräykset. Vesistöön johdetun jäteveden biologinen ja kemiallinen hapenkulutus, typpi-, fosfori- ja kiintoainepitoisuudet ja poistotehot olivat lupamääräysten mukaisia. Vuosi 2014 oli pääkaupunkiseudulla sateisuudeltaan normaali, mikä vaikutti puhdistamojen toimintaan positiivisesti. Puhdistamojen yhteenlaskettu tulovirtaama oli n. 130 milj. m3, mikä vastaa hyvin pitkän aikavälin keskiarvoa. Typpikuormitus mereen oli 973 tonnia ja fosforikuormitus 33 tonnia. Kesällä 2014 Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla otettiin käyttöön laajennusosa, 9. biologinen prosessilinja, mikä kasvatti laitoksen kapasiteettia noin 12 %. Laajennus parantaa laitoksen toimintaedellytyksiä etenkin suuren virtaaman tilanteissa. Työt Suomenojan puhdistamon puhdistetun jäteveden sisältämän hukkalämmön hyödyntämiseksi etenivät. Fortum otti lämpöpumppulaitoksen tuotantokäyttöön vuoden 2015 alussa. HSY:n jätevedenpuhdistuksen kehittämishankkeissa painopiste oli vuonna 2014 energiankulutuksen hallinnassa ja ravinnepäästöjen vähentämiskeinojen selvittämisessä. Energiankulutuksen tarkempaa seurantajärjestelmää kehitettiin varsinaisten energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden lisäksi. Sekä typen että fosforin poiston tehostamista selvitettiin pilottihankkeissa. Jätevedenpuhdistusosastolla käynnistyi viemäriverkoston kapasiteetin kokonaishallintaan tähtäävä hankekokonaisuus ja sen osalta työ koko viemäriverkoston mallintamiseksi käynnistettiin. Viikinmäen puhdistamon sähköenergian tuotanto oli 26,9 GWh. Sähköntuotannon omavaraisuusaste nousi energiankulutuksen vähentymisen ansiosta Viikinmäessä tasolle 70 %. Myös Suomenojan puhdistamon tuottama biokaasun määrä kasvoi edelliseen vuoteen nähden. Suomenojan tuottama biokaasu jalostetaan Gasum Oy:n toimesta liikennepolttoaineeksi. 4 Julkaisija Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Tekijät Riikka Korhonen, Anna Kuokkanen, Paula Lindell, Eija Lehtinen, Aninka Urho Päivämäärä 31.3.2015 Julkaisun nimi Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2014 - Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamot Avainsanat Jätevedenpuhdistus, jätevedenpuhdistamo, ravinnepäästöt, ympäristölupa, yhdyskuntien ravinnekuormitus Sarjan nimi ja numero: HSY:n julkaisuja 3/2015 issn–l 1798-6087 isbn (nid.) 978-952-6604-95-4 isbn (pdf) 978-952-6604-94-7 issn (nid.) 1798-6087 issn (pdf) 1798-6095 Kieli: suomi Sivuja: 60 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, 00066 HSY puhelin 09 156 11, faksi 09 1561 2011 www.hsy.fi Sammandrag Avloppsvattnet i huvudstadsregionen renas vid de två största avloppsreningsverken i Finland: Viksbacka i Helsingfors och Finno i Esbo. Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster (HRM) svarar för reningsverkens verksamhet. Syftet med årsrapporten om avloppsvattenreningen i huvudstadsregionen är att ge både de övervakande myndigheterna och kommuninvånarna en helhetsbild av avloppsreningsverkens verksamhet samt rengöringseffektiviteten under år 2014. Verksamheten vid avloppsreningsverken styrs av anläggningsspecifika miljötillstånd. År 2014 uppfyllde både Viksbacka och Finno reningsverk samtliga bestämmelser enligt miljötillståndet. Det renade avloppsvattnets biologiska och kemiska syreförbrukning, kväve- och fosforhalterna, halten av suspenderade ämnen samt avledningseffekten var i enlighet med bestämmelserna i miljötillståndet. År 2014 var regnmängden normal i huvudstadsregionen, vilket påverkade reningsverkens verksamhet positivt. Reningsverkens sammanlagda inkommande flöde var cirka 130 miljoner m3, vilket motsvarar långtidsmedelvärdet väl. Kvävebelastningen till havet var 973 ton och fosforbelastningen 33 ton. Sommaren 2014 tog man i bruk en utbyggnadsdel vid Viksbacka avloppsreningsverk, den nionde biologiska processlinjen, vilket ökade anläggningens kapacitet med cirka 11 procent. Utbyggnaden förbättrar anläggningens verksamhetsbetingelser i synnerhet i situationer med stort flöde. Arbetena för att utnyttja spillvärmen i avloppsvattnet som renats vid Finno avloppsreningsverk framskred. Fortum inledde produktionen vid värmepumpsanläggningen i början av 2015. Utgivare Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Författare Riikka Korhonen, Anna Kuokkanen, Paula Lindell, Eija Lehtinen, Aninka Urho Datum 31.3.2015 Publikationens namn Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2014 - Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamot Nyckelord Avloppsvattenrening, avloppsreningsverk, näringsämnesutsläpp, miljötillstånd, samkommunernas näringsbelastning Publikationsseriens titel och nummer: HRM:s publikationer x/2015 issn–l 1798-6087 isbn (hft) 978-952-6604-95-4 isbn (pdf) 978-952-6604-94-7 issn (hft) 1798-6087 issn (pdf) 1798-6095 Språk : finska Sidor: 60 Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster PB 100, 00066 HSY telefon 09 156 11, fax 09 1561 2011 www.hsy.fi I HRM:s utvecklingsprojekt för avloppsreningen låg tyngdpunkten under 2014 på hantering av energiförbrukningen och på undersökning av metoder för att minska näringsämnesutsläppen. Utöver de egentliga åtgärderna för bättre energieffektivitet utvecklades ett system för noggrannare uppföljning av energiförbrukningen. Effektivisering av både kväve- och fosforreningen utreddes i pilotprojekt. På avdelningen för avloppsrening startades en projekthelhet som syftar till övergripande hantering av avloppsledningsnätets kapacitet. Arbetet för att modellera hela avloppsledningsnätet inleddes. Viksbacka reningsverk producerade 26,9 GWh elenergi. Tack vare den minskade energiförbrukningen ökade självförsörjningsgraden i fråga om elproduktionen till 70 procent i Viksbacka. Också mängden biogas som produceras vid Finno reningsverk steg jämfört med det föregående året. Gasum Oy förädlar biogasen som produceras vid Finno reningsverk till trafikbränsle 5 Abstract Wastewater in the Helsinki Metropolitan Area is treated at two of Finland’s largest wastewater treatment plants: Viikinmäki in Helsinki and Suomenoja in Espoo. The operation of the wastewater treatment plants is the responsibility of the HSY Helsinki Region Environmental Services Authority. The purpose of the annual report on wastewater treatment in the Helsinki Metropolitan Area is to provide both supervisory authorities and city residents with an overview of the operation and treatment efficiency of the wastewater treatment plants in 2014. Published by Helsinki Region Environmental Services Authority Author Riikka Korhonen, Anna Kuokkanen, Paula Lindell, Eija Lehtinen, Aninka Urho Date of publication 31.3.2015 Title of publication Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2014 - Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamot The operation of the wastewater treatment plants is governed by plant-specific environmental permits. In 2014, the Viikinmäki and Suomenoja wastewater treatment plants both complied with all environmental permit regulations. The biological and chemical oxygen consumption and the nitrogen, phosphorus and solids content as well as the removal efficiency of treated wastewater all met the permit regulations. Keywords Wastewater treatment, wastewater treatment plant, nutrient emissions, environmental permit, community nutrient load In 2014, the rainfall in the Helsinki Metropolitan Area was normal, which had a positive impact on the operations of the wastewater treatment plants. The combined inlet flow of the wastewater treatment plants was approx. 130 million m3, which is very close to the long-term average. The nitrogen load on the sea was 973 tonnes, and the phosphorus load 33 tonnes. isbn (print) 978-952-6604-95-4 isbn (pdf) 978-952-6604-94-7 issn (print) 1798-6087 issn (pdf) 1798-6095 Publication series title and number: HSY publications 3/2015 issn–l 1798-6087 Language: Finnish Summer 2014 saw the implementation of the Viikinmäki wastewater treatment plant’s extension, the ninth biologi-cal process line, which increased the plant’s capacity by approx. 11%. The extension improves the plant’s opera-tional capabilities, particularly in high flow situations. Work continued for the utilisation of waste heat from wastewater treated at the Suomenoja plant. Fortum started production use of the heat pump plant at the beginning of 2015. HSY’s development projects for wastewater treatment in 2014 focused on the management of energy consumption and investigating the methods of reducing nutrient emissions. A more accurate system for monitoring energy consumption was being developed in addition to taking actual measures to improve energy efficiency. Increasing the efficiency of nitrogen and phosphorus removal was investigated in pilot projects. The Wastewater Treatment department started a large project aiming at the overall management of the sewer system capacity and, with regard to this, started working on modelling the entire sewer system. 6 Pages: 60 Helsinki Region Environmental Services Authority PO Box 100, 00066 HSY Tel. +358 9 156 11, Fax +358 9 1561 2011 www.hsy.fi The production of electricity at the Viikinmäki wastewater treatment plant totalled 26.9 GWh. Thanks to reduced energy consumption, the level of self-sufficiency in the production of electricity at Viikinmäki rose to 70%. The amount of biogas generated at the Suomenoja wastewater treatment plant also increased from the previous year. The biogas generated at Suomenoja is refined into traffic fuel by Gasum Oy. Sisällys Tiivistelmä 4 OSA I Jätevedenpuhdistamojen toiminta 1Jätevedenpuhdistamot 1.1 Toiminta-alue ja -tavoite 1.2Viikinmäki 1.3Suomenoja 2 Puhdistamoille tuleva kuormitus 2.1Jätevesimäärä 2.1.1 Puhdistamoiden hydraulisen kapasiteetin riittävyys 2014 2.1.2 Helsingin sekaviemäröity verkosto 2.2Tulokuormitus 2.3Teollisuusjätevedet 3Tarkkailu 3.1Käyttötarkkailu 3.2 Kuormituksen tarkkailu 4 Päästöt vesistöön 4.1Lupaehdot 4.2 Päästöt vesistöön 4.3 Lupaindeksi ja OCP-indeksi 4.4 Muut haitalliset aineet 4.5 Biologisesti käsitellyn veden hygieeninen laatu 4.6 Purkualueen tarkkailu ja kalatalousvelvoitteet 5 Päästöt ilmaan 5.1 Voimatuotannon päästöt 5.2 Prosessin kaasumaiset päästöt 5.3Haju 5.3.1Hajukartoitukset 5.3.2Hajuvalitukset 5.4Melu 6Kemikaalit 7Energia 8 Liete 9Jätteet 9.1 Välppäjäte ja hiekka 9.2 Muut jätejakeet ja vaarallinen jäte 10 Häiriötilanteet ja riskienhallinta 10.1Erikoistilanteet 10.2 Työturvallisuus ja riskien hallinta 2014 10.3 Ympäristöriskeihin varautuminen 11 Toiminnan kehittäminen 2014 11.1 Energian säästö ja ilmastonmuutos 11.1.1 Energiaseurannan kehittäminen 11.1.2 Kaasumoottorin ja ORC-laitteiston hankinta 11.1.3 Rejektiveden erilliskäsittely 11.1.4 Puhdistetun jäteveden lämmöntalteenotto Suomenojalla 10 10 10 11 12 12 13 13 14 16 17 17 17 18 18 20 20 22 24 24 25 25 26 26 26 26 27 27 29 31 32 32 32 33 33 32 33 34 34 34 34 34 34 11.2 Puhdistamoiden perustoiminnan kehittäminen 11.2.1 Viikinmäen mädättämöiden huolto 11.2.2 Fosforin poiston tehostaminen 11.2.3 Suomenojan kaasuntuotannon tehostaminen 11.2.4 Viikinmäen puhdistamon laajennus 11.2.5 Viikinmäen puhdistamon purkutunnelin kahdentaminen 11.2.6 Blominmäen uusi kalliopuhdistamo 11.2.7 Suomenojan muut kehittämistoimet 11.2.8 Haitta-aineet jätevedenpuhdistuksessa -hanke 11.3 Viemäriverkoston kokonaiskapasiteetin hallinta 11.3.1 Viemäriverkoston mallinnus 11.4 Vuotovesien vähentämistoimenpiteet 11.4.1 Verkoston saneeraukset HSY:n viemäröintialueella 11.4.2 Ylivuotojen vähentäminen 12 Puhdistamoiden tarkkailu 2015 ja luvitus 34 34 34 35 35 35 35 35 35 35 35 36 36 36 38 OSA II DATA 13Ympäristöluvat 14 Käyttötarkkailun tulokset 2014 15 Jätevesitarkkailun tulokset 16 Näytteenotto ja tulosten laskeminen puhdistamoiden tarkkailussa 17 Jätevesitarkkailussa käytetyt määritysmenetelmät 17.1 Viikinmäen jätevedenpuhdistamon tarkkailussa käytetyt määritysmenetelmät 17.2 Suomenojan jätevedenpuhdistamon tarkkailussa käytetyt analyysimenetelmät 18 Haitallisten aineiden pitoisuudet jätevedessä 19Raskasmetallipitoisuudet 20 Prosessikemikaalien kulutus 21 Sähköenergian tuotanto, kulutus ja osto 22 Lietteen laatu, määrä ja jatkokäsittelypaikka 23Jätteet 40 41 45 47 49 49 50 51 57 58 59 60 62 Kuva 1 Jätevedenpuhdistuksen viemäröintialue 10 Taulukko 1 Kuntakohtaiset jätevesimäärät 2014 12 Kuva 2 Viikinmäen jätevedenpuhdistusprosessi Kuva 3 Suomenojan jätevedenpuhdistusprosessi 11 Taulukko 2 Laitosten mitoitus ja toteutunut kuorma 2014 14 11 Taulukko 3 Nestemäisten jätteiden vastaanotto HSY:n viemäröintialueella 2014 Kuva 4 Jäteveden tulovirtaamat v. 2005–2014. 12 16 Taulukko 4 Viikinmäen lupaehdot ja niiden täyttyminen 2014 18 Kuva 5 Jäteveden virtaamat ja lämpötilanvaihtelut 2014 Viikinmäessä13 Kuva 6 Jäteveden virtaamat ja lämpötilanvaihtelut 2014 Suomenojalla13 Kuva 7 Tulokuormitus: Biologinen hapenkulutus (t/a) 2005–2014 15 Kuva 8 Tulokuormitus: Fosfori (t/a) 2005–2014 15 Kuva 9 Tulokuormitus: Typpi (t/a) 2005–2014 15 Kuva 10 Vesistöön johdetun jäteveden biologinen hapenkulutus ja poistoteho. Viikinmäki 19 Kuva 11 Vesistöön johdetun jäteveden biologinen hapenkulutus ja poistoteho. Suomenoja 19 Kuva 12 Vesistöön johdetun jäteveden fosforipitoisuusja poistoteho. Viikinmäki 19 Kuva 13 Vesistöön johdetun jäteveden fosforipitoisuus ja poistoteho. Suomenoja 19 Kuva 14 Vesistöön johdetun jäteveden kemiallinen hapenkulutus ja poistoteho. Viikinmäki 19 Kuva 15 Vesistöön johdetun jäteveden kemiallinen hapenkulutus ja poistoteho. Suomenoja 19 Kuva 16 Vesistöön johdetun jäteveden kokonaistyppipitoisuus ja poistoteho. Viikinmäki 20 Kuva 17 Vesistöön johdetun jäteveden kokonaistyppipitoisuus ja poistoteho. Suomenoja 20 Taulukko 5 Suomenojan lupaehdot ja niiden täyttyminen 2014 18 Taulukko 6 Typen ja fosforin kokonaispäästöt mereen 2014 20 Taulukko 7 Lupaindeksi ja OCP-indeksi 22 Taulukko 8 PRTR-päästöt vesistöön 23 Taulukko 9 Biologisesti käsitellyn jäteveden hygieeninen laatu 24 Taulukko 10 Ilmapäästöt vuonna 2014 25 Taulukko 11 Hajuvalitukset vuonna 2014 26 Taulukko 12 Kemikaalinkulutuksen tunnuslukuja 27 Taulukko 13 Energiankulutuksen tunnuslukuja 30 Taulukko 14 Vuotovesiä vähentävät toimet HSY:n viemäröintialueella37 Taulukko 15 Viikkovirtaamat Viikinmäen puhdistamolla 2014 41 Taulukko 16 Viikkovirtaamat Suomenojan puhdistamolla 2014 42 Taulukko 17 Kuukausivirtaamat Viikinmäen puhdistamolla 2014 43 Taulukko 18 Kuukausivirtaamat Suomenojan puhdistamolla 2014 43 Taulukko 19 Ohitukset Viikinmäen viemäröintialueella 2014 44 Taulukko 20 Ohitukset Suomenojan viemäröintialueella 2014 44 Taulukko 21 Jätevesitarkkailun tulokset 2014 Viikinmäki 45 Taulukko 22 Jätevesitarkkailun tulokset 2014 Suomenoja 46 Kuva 18 Vesistöön johdetun jäteveden kiintoainepitoisuus ja poistoteho. Viikinmäki 20 Kuva 19 Vesistöön johdetun jäteveden kiintoainepitoisuus ja poistoteho. Suomenoja Taulukko 23 Haitalliset aineet jätevedessä 51 20 Kuva 20 Päästöt mereen: Biologinen hapenkulutus (t/a) vuosina 2005–2014 Taulukko 24 Jäteveden ja lietteen raskasmetallimäärät sekä -pitoisuudet Viikinmäki 57 21 Kuva 21 Päästöt mereen: Fosfori (t/a) vuosina 2005–2014 21 Taulukko 25 Jäteveden ja lietteen raskasmetallimäärät sekä -pitoisuudet Suomenoja 57 Kuva 22 Päästöt mereen: Typpi (t/a) vuosina 2005–2014 21 Taulukko 26 Prosessikemikaalien kuukausikulutus ja vastaanotettu sako- ja rasvakaivoliete 2014, Viikinmäki 58 Kuva 23 Pääkaupunkiseudun OCP-päästöt mereen 2005–2014 22 Kuva 24 Polymeerin vuosikulutus 27 Kuva 25 Ferrosulfaatin vuosikulutus, tonneja 28 Kuva 26 Ferrosulfaatin keskimääräinen syöttömäärä, g/m 28 3 Kuva 27 Metanolin vuosikulutus, tonneja 28 Kuva 28 Metanolin keskimääräinen syöttömäärä, g/m 328 Kuva 29 Alkalointikemikaalien vuosikulutus, tonneja 28 Kuva 30 Alkalointikemikaalien keskimääräinen syöttömäärä, g/m 328 Taulukko 27 Prosessikemikaalien kuukausikulutus 2014, Suomenoja58 Taulukko 28 Sähköenergiankäytön ja -tuoton jakautuminen kuukausittain vuonna 2014, Viikinmäki 59 Taulukko 29 Sähköenergiankäytön ja -tuoton jakautuminen kuukausittain vuonna 2014, Suomenoja 59 Taulukko 30 Mädätetyn ja koneellisesti kuivatun jätevesilietteen analyysitulokset, Viikinmäki ja Suomenoja 60 Taulukko 31 Kuivatun lietteen määrät ja jatkokäsittelypaikka, Viikinmäki61 Kuva 31 Sähköenergian kulutus, tuotanto ja omavaraisuusaste Viikinmäessä 29 Taulukko 32 Kuivatun lietteen määrät ja jatkokäsittelypaikka, Suomenoja61 Kuva 32 Sähköenergian kulutus, tuotanto ja omavaraisuusaste Suomenojalla 29 Taulukko 33 Jätteiden määrät ja toimituspaikat vuonna 2014, Viikinmäki ja Suomenoja Kuva 33 Jätevedenpuhdistamoiden sähköenergian kokonaiskulutus30 Kuva 34 Kuivatun lietteen määrä pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistamoilla31 Kuva 35 Kuivatun lietteen määrä kuiva-aineena pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistamoilla 32 Kuva 36 Hiekan määrä pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistamoilla32 Kuva 37 Välppäjätteen määrä pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistamoilla32 8 62 OSA I Jätevedenpuhdistamojen toiminta 1Jätevedenpuhdistamot 1.1 Toiminta-alue ja -tavoite Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) on Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan muodostama ympäristösuojelutoimintojen kuntayhtymä. HSY:n puhdistamoihin liitetty viemäröintialue on kuitenkin laajempi sisältäen HSY:tä ympäröiviä kuntia niin lännessä, idässä kuin pohjoisessakin. Jätevedenpuhdistamoina alueella toimivat Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamot. Oheisessa kuvassa (Kuva 1) on esitetty HSY:n jätevedenpuhdistuksen viemäröintialue. Alueella syntyvät jätevedet vastaavat lähes 1,1 miljoonan asukkaan kuormitusta. Viikinmäen puhdistamolla puhdistetaan Helsingin, Vantaan keski- ja itäosien, Sipoon, Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liitoslaitoskuntayhtymän (KUVES), Mäntsälän Ohkolan kylän sekä Pornaisten alueelta tulevat jätevedet. Suomenojan puhdistamolle tulevat puhdistettavaksi Es- Kuva 1 Jätevedenpuhdistuksen viemäröintialue 10 poon, Kauniaisten, Länsi-Vantaan ja Kirkkonummen jätevedet. Siuntion jätevesiä johdettiin 9.9.2014 alkaen Suomenojan puhdistamolle Kirkkonummen kautta. Kuormituksen merkittävimmät komponentit ovat jäteveden sisältämä orgaaninen lika-aine sekä ravinteet fosfori ja typpi. Jätevedenpuhdistuksen päätavoitteena on näiden kolmen kuormituskomponentin poistaminen puhdistamoiden lupaehtojen ja toiminnallisten tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteen saavuttamiseksi puhdistamoiden tekninen toiminta on hyvällä tasolla ja riskejä hallitaan ennakoivalla toimintatavalla. 1.2Viikinmäki Viikinmäen jätevedenpuhdistamo on vuonna 1994 käyttöön otettu aktiivilietelaitos, jossa jätevedenpuhdistuk- sen vaiheina ovat mekaaninen, kemiallinen ja biologinen puhdistus. Ravinteista fosforin poisto toteutetaan kemiallisesti ns. rinnakkaissaostus¬periaatteella. Fosforin saostuskemikaalina käytetään ferrosulfaattia, jota annostellaan sekä hiekanerotusaltaaseen prosessin alussa että kaasunpoistoaltaaseen ennen jälkiselkeytystä. Biologinen typen poisto toteutetaan Viikinmäessä kaksivaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa typpeä poistetaan aktiivilieteprosessissa denitrifikaatio-nitrifikaatioperiaatteella ja toisessa vaiheessa biologisissa denitrifikaatiosuodattimissa. Nitraatin pelkistämiseksi biologisissa suodattimissa käytetään metanolia ja nitrfikaatioprosessin alkaliteettitason ylläpitämiseksi prosessia tuetaan ajoittain kalkin syötöllä. Orgaaninen lika-aines (BOD) poistetaan osittain prosessin alkuvaiheessa kemiallisesti kiintoaineen erotuksen myötä ja osittain biologisessa vaiheessa bakteeritoiminnan avulla. Vuonna 2014 laitoksella otettiin käyttöön yhdeksäs biologinen linja, joka lisäsi laitoksen puhdistuskapasiteettia noin 12 %. Viikinmäen jätevedenpuhdistamo toimii pääasiassa maan alle louhitussa luolastossa. Kaaviossa (Kuva 2) on esitetty Viikinmäen jätevedenpuhdistusprosessi sekä sivutuotteena syntyvän lietteen prosessointi. Viikinmäessä puhdistetut jätevedet johdetaan 16 kilometrin pituisessa kalliotunnelissa avomerelle. Varsinainen purku tapahtuu noin kahdeksan kilometrin päässä Helsingin eteläkärjestä yli 20 metrin syvyydessä, Katajaluodon edustalla. 1.3Suomenoja Suomenojan jätevedenpuhdistamo on niin ikään aktiivilietelaitos, joka on nykyisen tyyppisenä prosessina otettu käyttöön vuonna 1997 varsinaisen puhdistustoiminnan käynnistyttyä jo vuonna 1964 lammikkopuhdistamona. Fosforinpoisto toteutetaan myös Suomenojalla kemiallisesti ns. rinnakkaissaostusperiaatteella. Fosforin saostuskemikaalina käytetään ferrosulfaattia, joka syötetään prosessin alkuun karkeavälppien jälkeisten ruuvipumppujen imualtaaseen. Typenpoisto tapahtuu biologisesti aktiivilieteprosessissa esidenitrifikaatio-nitrifikaatioperiaatteella. Denitrifikaatioprosessia tehostetaan lisäämällä metanolia lisähiililähteeksi aktiivilieteprosessin alkuosaan. Nitrifikaation vaatiman alkaliteettitason ylläpitämiseen Suomenojalla käytetään soodaa. Orgaaninen lika-aines poistetaan osittain prosessin alkuvaiheessa kemiallisesti kiintoaineen erotuksen myötä ja osittain biologisessa vaiheessa bakteeritoiminnan avulla. Puhdistamon prosessissa ei ole tapahtunut muutoksia vuonna 2014. Suomenojan jätevedenpuhdistamo on perinteinen kattamaton ulkolaitos. Ohessa (Kuva 3) on esitetty Suomen ojan jätevedenpuhdistusprosessi sekä sivutuotteena syntyvän lietteen prosessointi. Puhdistettu jätevesi johdetaan Suomenojalta 7,5 km pitkässä purkutunnelissa Gåsgrundet -saaren edustalle. Kuva 2 Viikinmäen jätevedenpuhdistusprosessi SUOMENOJAN JÄTEVEDENPUHDISTUSPROSESSI Metanoli Sooda Ferrosulfaatti VÄLPPÄYS HIEKANEROTUS HIENOVÄLPPÄYS ESI-ILMASTUS ILMASTUS ESISELKEYTYS Sekaliete Ylijäämäliete Polymeeri Virtaaman tasauslammikko Gasum KOMPRESSORIT JÄLKISELKEYTYS POISTOTUNNELI Rejekti Lämpö, sähkö ESISAKEUTUS Biokaasu Polymeeri Rejekti Liikennepolttoaineeksi M = kaasumoottori G = generaattori G Maakaasu M KAASUN KÄYTTÖ Rejekti LIETTEEN MÄDÄTYS JÄLKISAKEUTUS LIETTEEN KUIVAUS LIETTEEN KOMPOSTOINTI Kuva 3 Suomenojan jätevedenpuhdistusprosessi 11 2 Puhdistamoille tuleva kuormitus 2.1Jätevesimäärä Taulukko 1 Kuntakohtaiset jätevesimäärät 2014 Kunta Jäteveden virtaamaan vaikuttaa alueen asutuksen tuottama ns. peruskuormitus, joka on suhteellisen vakaa muuttuen asutuksen ja teollisuuden kehityksen kautta. Verkostoon päätyvä ns. hulevesi tuottaa puolestaan vuotuisesti sateisuuden kautta vaihtelevan kuormitusosuuden. Huleveden vaikutuksesta puhdistamoille tulevan jäteveden määrä voi lähes kolminkertaistua päivätasolla. Helsingin kantakaupunki, Herttoniemi ja Munkkiniemi ovat ns. sekaviemäröityjä alueita, mikä tarkoittaa, että hulevedet ja jätevedet päätyvät saman viemärin kautta Viikinmäen puhdistamolle. HSY:n toiminta-alueiden muut osat ovat erillisviemäröityjä alueita, missä hule- ja asutusjäteveden viemärit ovat erillisiä. Myös näillä alueilla esiintyy huleveden aiheuttamaa lisäkuormitusta huonokuntoisen verkoston sisään vuotavan huleveden muodossa. Viimeisen kymmenen vuoden jätevesivirtaamakehitys on esitetty kuvassa (Kuva 4.) Vuonna 2014 Kaisaniemen mittausaseman kokonaissademäärä oli 593 mm, mikä on hieman pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella. HSY:n jätevedenpuhdistamoille tuli vuonna 2014 jätevettä yhteensä 129,6 milj. m3, josta Viikinmäkeen 95,4 milj.m3 ja Suomenojalle 34,2 milj.m3. Jätevesimäärä väheni n. 1 % vuodesta 2013 vastaten pitkän aikavälin keskiarvoa. HSY:n oman toiminta-alueen jätevesimäärä oli yhteensä 115 milj. m3. milj. m3 Helsinki 70,60 Vantaa 18,49 Espoo 26,48 Kauniainen 0,50 Sipoo 1,60 Kirkkonummi 2,28 Siuntio 0,08 Pornainen 0,26 Mäntsälä 0,11 Järvenpää 3,15 Kerava 3,21 Tuusula 2,78 vesiosuuskunnat 0,05 yhteensä 129,60 (Kuva 5 ja Kuva 6). Jäteveden alhaisempi lämpötila hidastaa mm. typenpoiston nitrifikaatioprosessia. Ohessa (Taulukko 1) on esitetty vuoden 2014 virtaamien jakaantuminen HSY:n jätevedenpuhdistamoiden viemäröintialueen kuntien kesken. Kuvaajissa näkyy selvästi yksittäisten rankimpien sadepäivien vaikutus puhdistamoiden tulovirtaamaan: tammikuussa 1 päivä, toukokuussa 1 päivä, elokuussa 2 päivää ja marraskuussa 1 päivä. Joulukuun loppupuolella näkyy se, että iso osa joulukuussa sataneesta lumesta suli ennen vuoden vaihdetta. Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamoiden vuoden 2014 jätevesivirtaamat ja jäteveden lämpötilavaihtelut osoittavat että virtaaman kasvaessa jäteveden lämpötila laskee Vuoden 2014 Viikinmäen keskimääräinen vuorokautinen tulovirtaama oli 261 467 m3 ja suurin vuorokausivirtaama, 481 331 m3, 10.1.2014. 160 140 Tulovirtaama Mm 3/a 120 100 80 60 40 Kuva 4 Jäteveden tulovirtaamat v. 2005–2014. 20 0 2005 2006 2007 2008 2009 SUOMENOJA 12 2010 2011 VIIKINMÄKI 2012 2013 2014 21 600 000 Tulovirtaama, m 3/d 15 400 000 12 300 000 9 200 000 Lämpötila, ºC 18 500 000 6 100 000 3 0 0 01.01 01.02 01.03 01.04 Tulovirtaama, m /d 3 01.05 01.06 01.07 01.08 01.09 01.10 01.11 01.12 Lämpötila, °C Kuva 5 Jäteveden virtaamat ja lämpötilanvaihtelut 2014 Viikinmäessä 160 000 20 140 000 18 Tulovirtaama, m 3/d 14 100 000 12 80 000 10 60 000 8 Lämpötila, ºC 16 120 000 6 40 000 4 20 000 2 0 0 01.01 01.02 01.03 01.04 Tulovirtaama, m /d 3 01.05 01.06 01.07 01.08 01.09 01.10 01.11 01.12 Lämpötila, °C Kuva 6 Jäteveden virtaamat ja lämpötilanvaihtelut 2014 Suomenojalla Suomenojan vuorokautinen tulovirtaama oli keskimäärin 93 710 m3 ja suurin vuorokausivirtaama, 149 243 m3 mitattiin 11.1.2014. Puhdistamoiden vuoden 2014 viikkovirtaamataulukot on esitetty luvussa 14. 2.1.1 Puhdistamoiden hydraulisen kapasiteetin riittävyys 2014 Jätevedenpuhdistamoiden hydraulinen kapasiteetti on riippuvainen jälkiselkeytykseen käytettävissä olevasta allasalasta ja tämän lisäksi aktiivilieteprosessin selkeytyksen teho vaihtelee aktiivilietteen laskeutuvuuden ja laadun mukaan. Mikäli selkeytyksen kapasiteetti ylittyy, joudutaan osa puhdistamolle tulevasta jätevedestä johtamaan esiselkeytettynä biologisen käsittelyn ohi. Ohitustilanteissa Viikinmäessä on käytössä ns. ohitusvesien suorasaostus, joka parantaa ohitettavan veden laatua erityisesti fosfori- ja kiintoainepitoisuuksien osalta. Kummallakaan laitoksella ei ollut puhdistamo-ohituksia vuonna 2014. 2.1.2 Helsingin sekaviemäröity verkosto Helsingin kantakaupungin sekaviemäröintialueen jätevesipäästöt liittyvät voimakkaisiin sadantatilanteisiin. Tällöin myös jätevesi on normaalia laimeampaa. Vuonna 2014 Helsingin sekaviemäriverkoston ylivuotoja arvioitiin mallinnuksen avulla tapahtuneen yhteensä n. 85 000 m3, josta asumisjäteveden osuus oli noin 1,4 % eli n. 1 200 m3. Tämä asumisjäteveden aiheuttama ainekuormitus lisätään laskennallisesti Viikinmäen puhdistamon aiheuttamiin päästöihin. Päästömäärä oli vuonna 2014 alle puolet edellisen vuoden (3 000 m3) määrään nähden, mikä selittyy sateisuuden vaihtelulla: vuonna 2014 rankkoja ja pitkäkestoisia sateita oli tavanomaista vähemmän. Suurin yksittäinen kuormittaja oli Etelärannassa sijaitseva ylivuotokaivo, joka aiheutti kaksi kolmasosaa mallilla tarkasteltavien ylivuotokaivojen jätevesipäästöistä. Tämä on alin ylivuotokohta, josta pääsee jo pienilläkin sateilla viemärivettä ylivuodon kautta mereen. 13 Ylivuotolaskennan lisäksi mallinnuksen avulla pyritään löytämään verkoston mahdollisia pullonkauloja sekä testaamaan mahdollisia verkostomuutoksia ennen investointeja, jotta sekaviemäröintialueen ylivuotoja pystyttäisiin pienentämään. Mallin ajot toteuttaa ulkopuolinen konsultti FCG Finnish Consulting Group Oy. Mallia on tarkoitus edelleen tarkentaa. Jatkokehittäminen on käymässä läpi hankintaprosessia, johon tulee sisältymään myös mallinnussimulaattorin vaihdos. Tämän johdosta vuoden 2014 laskennoissa Mike Urban -mallin päivityksissä on rajoituttu vain edellisvuonna tehtyihin verkostomuutoksiin. 2.2Tulokuormitus HSY:n jätevedenpuhdistamoiden mitoitusarvot ja vuoden 2014 tulokuormitus lupaparametrien osalta on esitetty ohessa (Taulukko 2). Tulokuormitusta voidaan kuvata myös asukasvastineluvulla (AVL), jonka arvo 1 vastaa sellaista vuorokausikuormitusta, jonka biologinen hapenkulutus BOD7ATU on 70 g happea. BOD7ATU kuvaa jätevedessä olevan orgaanisen lika-aineen aiheuttamaa hapentarvetta seitsemän vuorokauden aikana. Vuoden 2014 asukasvastineluvut on laskettu ympäristöhallinnon julkaisussa ”Yhdyskuntajätevesien puhdistuslaitosten päästöjen seuranta ja raportointi -hyvien menettelytapojen kuvaus 17.11.2011” esitetyllä tavalla. Julkaisun mukaan asukasvastineluku on puhdistamolle tulevan jäteveden tarkkailunäytteiden BOD7ATU -tuloksista ja näytteenottoajankohdan virtaamatiedoista viiden vuoden ajalta laskettujen asukasvastinelukujen 90 persentiili (prosenttipiste). 90 persentiili ilmoittaa muuttujan arvon, jonka alapuolelle jakaumassa jää 90 % tapauksista. Tulokuormitukseen vaikuttavat jätevedenpuhdistamon viemäröintialueen asutuksen ja teollisuuden tuottaman ainekuormituksen muuttuminen. Peruskasvun ainekuormaan tuottaa asutuksen lisääntyminen toiminta-alueella. Lisäksi pitkällä aikavälillä on havaittavissa myös asukasvastineen muutos erityisesti typen kohdalla. Tämä johtuu ravinnon koostumuksen muutoksesta ja erityisesti lihan kulutuksen kasvusta. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon kuormitusennuste ja mitoituskuorma päivitettiin 9. biologisen käsittelylinjan suunnittelun yhteydessä vastaamaan toteutunutta kuormituskehitystä. Haja-asutusalueilla jätevedet käsitellään joko ns. pienpuhdistamoissa tai jätevedet kerätään erillisiin sako- tai umpikaivoihin ja kuljetetaan loka-autoilla lokajätteiden vastaanottoasemille. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon yhteydessä olevalla loka-asemalla vastaanotettiin vuonna 2014 em. sako- ja umpikaivolietteitä yhteensä 11 036 m3. Nämä lietteet ovat mukana laitoksen raportoidussa tulokuormassa samoin kuin Metsä-Tuomelan kompostointilaitoksen rejektivedet. Viikinmäen puhdistamolla otettiin vastaan myös 13 583 m3 ravintoloiden ja suurkeittiöiden rasvanerottimista loka-autoilla kerättyjä rasvajätteitä sekä 21 867 m3 muita nestemäisiä jätteitä. Nämä erät vastaanotetaan tuloveden näytteenottoa seuraaviin vaiheisiin puhdistamolla, joten ne eivät näy laitoksen raportoidussa tulokuormituksessa. Suomenojan viemäröintialueen loka-asemat sijaitsevat verkostossa ennen jätevedenpuhdistamoa ja ne ovat siten kaikki mukana laitoksen raportoidussa tulokuormituksessa. HSY:n viemäröintialueella vastaanotettujen nestemäisten jätteiden määrät on esitetty seuraavalla aukeamalla (Taulukko 3). Taulukko 2 Laitosten mitoitus ja toteutunut kuorma 2014. Viikinmäen mitoitusarvot päivitettiin vuonna 2014 yhdeksännen biologisen linjan toteutuksen yhteydessä. Laitos Tulokuormitus Yksikkö VIIKINMÄKI Virtaama m3/d Mitoitus 310 000 261 467 84 % BOD7ATU kg/d 69 000 64 830 94 % Kok.P kg/d 2 100 1 804 86 % Kok.N kg/d 15 500 13 194 85 % Kiintoaine kg/d 75 500 79 204 105 % Asukasvastineluku SUOMENOJA % 1 102 260 Virtaama m /d 110 000 93 710 85 % BOD7ATU kg/d 16 800 18 669 111 % Kok.P kg/d 670 716 107 % Kok.N kg/d 3 800 5 897 155 % Kiintoaine kg/d 24 200 23 200 96 % Asukasvastineluku 14 Toteutunut 2014 3 330 013 35 000 30 000 BOD 7ATU t/a 25 000 20 000 15 000 10 000 Kuva 7 Tulokuormitus: Biologinen hapenkulutus (t/a) 2005–2014 5 000 0 SUOMENOJA VIIKINMÄKI 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 6 354 6 639 6 428 7 037 7 247 7 142 7 117 7 234 7 111 6 814 23 580 20 949 23 517 22 950 21 921 21 358 23 983 23 651 20 536 23 663 1 200 1 000 Fosfori t/a 800 600 400 200 Kuva 8 Tulokuormitus: Fosfori (t/a) 2005–2014 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 SUOMENOJA 238 254 262 274 269 283 285 280 272 261 VIIKINMÄKI 727 699 657 639 651 664 631 661 615 658 8 000 7 000 Typpi t/a 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 Kuva 9 Tulokuormitus: Typpi (t/a) 2005–2014 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 SUOMENOJA 1 642 1 768 1 962 2 112 2 057 2 070 2 182 2 288 2 217 2 152 VIIKINMÄKI 4 213 4 271 4 355 4 588 4 383 4 509 4 676 4 881 4 529 4 816 15 Taulukko 3 Nestemäisten jätteiden vastaanotto HSY:n viemäröintialueella Vastaanotetut jätteet 2014 m3/a Viikinmäen viemäröintialue Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Sako- ja umpikaivot 11 036 Rasvakaivot 13 583 Murskattu biojäte Glykoli ja permeaattitiviste 500 19 916 Kekkilä Metsä-Tuomela kompostointilaitoksen rejektit 1 565 Muut 1 451 Viikinmäki yhteensä 48 051 Kulomäen loka-asema, Vantaa 32 986 Viikinmäen viemäröintialue yhteensä 81 037 Suomenojan viemäröintialue Suomenojan loka-asema, Espoo Koskelon loka-asema, Espoo Kirkkonummen loka-asema, Veikkola 48 970 71 352 11 896 Suomenojan viemäröintialue yhteensä 132 218 YHTEENSÄ 213 255 2.3Teollisuusjätevedet Teollisuusjätevesien tarkkailun tarkoitus on turvata viemäriverkon, jätevesipumppaamoiden sekä puhdistusprosessin häiriötön toiminta ja säilyttää lietteen jatkojalostusmahdollisuudet. HSY:n teollisuusjätevesien valvonta-alueeseen kuuluvat Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa, Sipoo, Pornainen, Mäntsälän Ohkola, Kerava, Tuusula ja Järvenpää. Teollisuuslaitokset on velvoitettu ympäristöluvissa ja teollisuusjätevesisopimuksissa tarkkailemaan omien jätevesiensä laatua. Teollisuuslaitosten tekemän tarkkailun rinnalla HSY tekee myös omia jätevesiselvityksiä teollisuuslaitosten lisäksi jätevesipumppaamoilla ja viemäriverkossa. Valvonnassa kiinnitetään erityisesti huomiota sellaisiin haitallisiin ja vaarallisiin aineisiin, jotka sitoutuvat lietteeseen tai kulkeutuvat jätevedenpuhdistusprosessin läpi vesistöön. HSY:llä oli vuoden 2014 lopussa voimassa olevia teollisuusjätevesisopimuksia Viikinmäen ja Suomenojan viemäröintialueella yhteensä 68 kpl. Muita poikkeavien jätevesien vuoksi tarkkailtavia kohteita olivat kaatopaikat, pilaantuneiden maiden kunnostustyömaat (PIMA-kohteet), louhintatyömaat ja huoltoasemat. Teollisuusjätevesien yhteenlasketun osuuden arvioidaan olevan Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamoiden tulovirtaamasta noin 7 %. Viiden suurimman teollisuuskuormittajan yhteenlaskettu orgaanisen aineen (BOD7ATU) osuus oli vuonna 2014 noin 11 % Viikinmäen puhdistamolle tulevasta orgaanisen aineen kuormasta. Suomenojalla teollisuuden osuus puhdistamon ravinnekuormituksesta vaihteli 0,6–2,1 %:iin. Suurin yksittäinen Suomenojan puhdistamon kuormittaja oli Ämmässuon kaatopaikka kompostointilaitoksineen. Sen orgaanisen aineen (BOD7ATU) kuormitus oli 3 % ja typen kuormitus 8 % puhdistamon tulokuormasta. Ämmässuolta tulevien jätevesien määrä vuonna 2014 oli 457 949 m3, mikä oli 1,3 % Suomenojan tulovirtaamasta. Teollisuusjätevesien valvonnasta ja tarkkailusta on laadittu erillinen vuosiraportti, joka toimitetaan viranomaiskäyttöön tämän puhdistamoraportin kanssa. 16 3Tarkkailu 3.1Käyttötarkkailu 3.2Kuormituksen tarkkailu HSY:n molemmilla jätevedenpuhdistamoilla puhdistusprosessin ohjaus ja seuranta perustuvat pitkälle automatisoituihin prosesseihin. Erilaisten jatkuvatoimisten mittausten ja analyysilaitteiden avulla käyttöhenkilökunnalle tuotetaan jatkuvaa tietoa puhdistusprosessien eri vaiheista ja tilasta. Jatkuvatoimisilla analyysilaitteilla mitataan mm. ortofosfaattia, kokonaisfosforia, ammonium- ja nitraattityppeä sekä alkaliteettia. Jatkuvatoimisia mittalaitteita on mm. liuenneen hapen, veden ja lietteen kiintoaineen, pH:n ja sähkönjohtavuuden määrittämisessä. Jatkuvatoimisten laitteiden antamaa prosessien tilannekuvaa täydennetään laboratorioanalyyseillä, joita käytetään myös laitteiden antamien tulosten oikeellisuuden arviointiin ja laitteiden kalibrointiin. Vuonna 2014 Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamoiden kuormituksen tarkkailut perustuivat vuonna 2009 hyväksyttyihin tarkkailuohjelmiin. Päästöt vesistöön ja poistotehot laskettiin puhdistamolle tulevasta ja käsitellystä vedestä otettujen käyttötarkkailunäytteiden analyysituloksista luvussa 16 esitetyllä tavalla. Kuormituslaskennan perusteena olevat analyysimenetelmät on kuvattu luvussa 17. Puhdistamoilta otetaan käyttötarkkailunäytteet laboratorioon vuoden alussa päätetyn näytteenottosuunnitelman mukaisesti keskimäärin kaksi kertaa viikossa. Näytteenotto on kuvattu tarkemmin luvussa 16. Viikinmäessä kuormituslaskentaan on valittu käyttötarkkailunäytteistä yksi näytekerta viikossa. Valinnan tekee riippumaton tutkimuslaboratorio, joka ilmoittaa valitsemansa näytepäivät HSY:lle neljännesvuosijaksoa seuraavan kuukauden alussa. Viikinmäen käyttötarkkailunäytteet analysoitiin 2014 Metropolilab Oy:ssa. Suomenojan kuormituslaskentaan käytetään kaikkien käyttötarkkailunäytteiden tuloksia. Suomenojan näytteet analysoitiin erikoisanalytiikkaa lukuun ottamatta HSY:n Suomenojan jätevesilaboratoriossa. Käyttötarkkailunäytteistä ja automaatiojärjestelmien keräämistä mittaustuloksista ja kulutustiedoista laaditut käyttötarkkailun tulokset on esitetty raportin osassa II. Tuloksissa esitetään puhdistamoiden virtaama-, energia- ja kemikaalien kulutustietoja ja lietteen sekä energian osalta myös tuotantotietoja. 17 4 Päästöt vesistöön 4.1Lupaehdot Kuormituslaskennan perusteella vuonna 2014 täytettiin kaikki lupaehdot molemmilla puhdistamoilla kaikilla laskentajaksoilla sekä pitoisuus- että poistotehovaatimusten osalta. Samalla täytettiin myös VN asetuksessa 888/2006 määritellyt raja-arvot. Vuoden 2014 kuormituslaskennan tulokset on esitetty laajemmin luvussa 15. Taulukko 4 Viikinmäen lupaehdot ja niiden täyttyminen 2014 BOD7ATU Viikinmäki mg/l Kok.P poistoteho % mg/l Kok.N CODCr poistoteho % poistoteho % ≥70** ≤75* ≥80* ≤15* LUPAEHTO ≤10* ≥95* ≤0,3* ≥95* Vuosi 2014 mg/l Kiintoaine poistoteho % mg/l 6,3 97 0,22 97 91 46,0 92 6,5 I/2014 6,1 97 0,21 97 90 45 92 6,9 II/2014 7,9 97 0,26 96 90 52 92 10,1 III/2014 5,6 98 0,22 97 93 46 92 4,3 IV/2014 5,8 98 0,19 97 92 41 93 5,2 *) neljännesvuosikeskiarvona **) vuosikeskiarvona Taulukko 5 Suomenojan lupaehdot ja niiden täyttyminen 2014 BOD7ATU Suomenoja mg/l Kok.P poistoteho % mg/l Kok.N poistoteho % poistoteho % CODCr mg/l Kiintoaine poistoteho % mg/l LUPAEHTO ≤10* ≥95* ≤0,4* ≥93* ≥70** ≤75* ≥85* ≤15* Vuosi 2014 4,9 98 0,35 95 75 42 91 6,4 I/2014 6,4 97 0,34 95 70 47 90 8,2 II/2014 4,5 98 0,31 96 78 38 93 5,2 III/2014 3,9 98 0,37 95 78 41 92 5,6 IV/2014 4,8 97 0,38 95 72 41 91 6,7 *) neljännesvuosikeskiarvona **) vuosikeskiarvona 18 10,0 100 100 10,0 99 8,0 98 99 98 8,0 97 6,0 96 97 96 6,0 95 4,0 94 95 94 4,0 93 2,0 92 93 2,0 92 91 91 0,0 mg/l 2010 2011 BOD7ATU mg/l 2012 2013 2014 90 0,0 % mg/l BOD7ATU poistoteho % 2012 2013 2014 0,40 100 99 99 98 98 97 0,30 97 96 95 0,20 96 0,20 95 94 94 93 0,10 92 93 0,10 92 91 0,00 mg/l 2010 2011 Kok.P mg/l 2012 2013 2014 91 90 0,00 % mg/l 90 2010 2011 Kok.P mg/l Kok.P poistoteho % Kuva 12 Vesistöön johdetun jäteveden fosforipitoisuus ja poistoteho. Viikinmäki 2012 2013 2014 Kok.P poistoteho % 50 100 99 99 98 40 98 40 97 97 96 30 30 96 95 94 20 95 20 94 93 92 10 93 10 92 91 0 mg/l 2010 2011 CODCr mg/l 2012 2013 2014 CODCr poistoteho % Kuva 14 Vesistöön johdetun jäteveden kemiallinen hapenkulutus ja poistoteho. Viikinmäki % Kuva 13 Vesistöön johdetun jäteveden fosforipitoisuus ja poistoteho. Suomenoja 100 50 % BOD7ATU poistoteho % Kuva 11 Vesistöön johdetun jäteveden biologinen hapenkulutus ja poistoteho. Suomenoja 100 0,30 2011 BOD7ATU mg/l Kuva 10 Vesistöön johdetun jäteveden biologinen hapenkulutus ja poistoteho. Viikinmäki 0,40 90 2010 91 90 0 % mg/l 90 2010 2011 CODCr mg/l 2012 2013 2014 % CODCr poistoteho % Kuva 15 Vesistöön johdetun jäteveden kemiallinen hapenkulutus ja poistoteho. Suomenoja 19 18,0 100 18,0 100 15,0 95 15,0 95 12,0 90 12,0 90 9,0 85 9,0 85 6,0 80 6,0 80 3,0 75 3,0 75 0,0 70 0,0 70 % mg/l mg/l 2010 2011 Kok.N mg/l 2012 2013 2014 2010 Kok.N poistoteho % Kok.N mg/l Kuva 16 Vesistöön johdetun jäteveden kokonaistyppipitoisuus ja poistoteho. Viikinmäki 10,0 2011 2012 2013 % 2014 Kok.N poistoteho % Kuva 17 Vesistöön johdetun jäteveden kokonaistyppipitoisuus ja poistoteho. Suomenoja 100 10,0 100 9,0 99 9,0 99 8,0 98 8,0 98 7,0 97 7,0 97 6,0 96 6,0 96 5,0 95 5,0 95 4,0 94 4,0 94 3,0 93 3,0 93 2,0 92 2,0 92 1,0 91 1,0 91 0,0 90 0,0 90 % mg/l mg/l 2010 2011 mg/l 2012 2013 2014 2010 Kuva 18 Vesistöön johdetun jäteveden kiintoainepitoisuus ja poistoteho. Viikinmäki 2011 2012 mg/l poistoteho % 2013 2014 % poistoteho % Kuva 19 Vesistöön johdetun jäteveden kiintoainepitoisuus ja poistoteho. Suomenoja 4.2Päästöt vesistöön HSY:n hallituksen asettama toiminnallinen tavoitetaso jätevedenpuhdistukselle on määritetty ravinnekuormitukselle Itämereen. Toiminnallinen tavoite on puhdistamoiden yhteinen ja sillä on lupaehtoja tiukempi, ohjaava vaikutus ravinteiden poistotasoon. Pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistuksen typpipäästö Itämereen oli vuonna 2014 yhteensä 973 tonnia (v. 2013 942 tonnia) ja fosforipäästö yhteensä 33 tonnia (31 tonnia). HSY:n toiminnalliset tavoitteet vuonna 2014 olivat typelle 1 200 tonnia ja fosforille 40 tonnia. Toiminnan tulosohjauksessa on käytetty vielä tätäkin alempaa kuormitustasoa. Toiminnallisten tavoitteiden laskennassa huomioidaan poikkeustilanteiden kuormitus kuten viranomaisraportoinnissakin. Oheisissa kuvissa (Kuva 20 - Kuva 22) on esitetty aikasarjat mereen johdettujen päästöjen osalta. 20 Taulukko 6 Typen ja fosforin kokonaispäästöt mereen 2014 2014 Viikinmäki Suomenoja YHT HSY tavoite Typpi (Kok. N) t/a 424 549 973 < 1100 Fosfori (Kok. P) t/a 21 12 33 < 32 4.3Lupaindeksi ja OCP-indeksi Suomen suurimpien kaupunkien jätevedenpuhdistamoiden toimintaa on usean vuoden ajan arvioitu lupa- ja OCP-indekseillä. Lupaindeksi kertoo laitoksen lupaehtojen saavuttamisen vuositasolla. Indeksi on saavutettujen lupaehtojen prosentuaalinen osuus vaadituista lupaeh- 1 200 1 000 BOD 7ATU t/a 800 600 400 Kuva 20 Päästöt mereen: Biologinen hapenkulutus (t/a) vuosina 2006–2014 200 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 SUOMENOJA 173 172 174 160 153 170 182 169 170 VIIKINMÄKI 678 710 764 604 939 593 763 564 606 45 40 35 fosfori t/a 30 25 20 15 10 Kuva 21 Päästöt mereen: Fosfori (t/a) vuosina 2006–2014 5 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 SUOMENOJA 10 9 11 10 10 11 12 11 12 VIIKINMÄKI 24 20 25 22 29 20 26 19 21 1 400 1 200 typpi t/a 1 000 800 600 400 Kuva 22 Päästöt mereen: Typpi (t/a) vuosina 2006–2014 200 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 SUOMENOJA 461 485 553 466 520 571 641 597 549 VIIKINMÄKI 469 512 610 404 634 472 593 345 424 21 30 000 doista. Molemmilla HSY:n laitoksilla on tällä hetkellä 29 numeerista lupaehtoa. OCP = BOD7ATU + 18 * Nkok + 100 * Pkok Taulukko 7 esittää vuoden 2014 OCP-indeksin toteuman Viikinmäessä ja Suomenojalla. Kuvaajassa (Kuva 23) on esitetty pääkaupunkiseudun OCP-päästöjen kehittyminen edellisen kymmenen vuoden osalta. 4.4Muut haitalliset aineet Erilaisia ns. haitallisia aineita päätyy jätevedenpuhdistamoille kotitalouksien ja teollisuuden jätevesien mukana. Haitallisia aineita on esimerkiksi kotitalouksien pesu- ja puhdistusaineissa, tekstiilien suoja-aineissa, palonestoaineissa, elintarvikkeissa ja esimerkiksi kuluttajien käyttämissä lääkkeissä. Nämä aineet hajoavat puhdistusprosessissa, kulkeutuvat puhdistamolta vesistöön, sitoutuvat lietteeseen tai päätyvät ilmapäästöinä ilmakehään. Näiden aineiden pitoisuuksia ja niiden aiheuttamaa kuormitusta seurataan jätevedenpuhdistamoilla tarkkailuohjelmien mukaisesti. 25 000 OCP-päästö, t/a OCP-indeksillä mitataan jäteveden käsittelyn tasoa kokonaisvaltaisesti. Puhdistamoiden OCP-indeksin avulla lasketut tunnusluvut ovat suoraan vertailukelpoisia, koska menetelmä ei ota kantaa lupaehtoihin tai purkuvesistöön. OCP-indeksin laskennassa huomioidaan puhdistetun jäteveden biologinen hapenkulutus (BOD7ATU) sekä kokonaistyppikuormitus ja kokonaisfosforikuormitus mereen. Kutakin parametria painotetaan niiden vesistössä aiheuttaman hapentarpeen suhteessa. Näin ravinteita tehokkaasti poistavat puhdistamot saavat suhteellisesti parempia OCP-indeksituloksia esimerkiksi asukasvastiketta kohden laskettuna. Samaa laskentatapaa käyttäen voidaan tarkastella joko puhdistetun jäteveden pitoisuuksia (mg/l) tai päästöjä (t/a). OCP-indeksit lasketaan vesistöön johdetun jäteveden pitoisuuksien tai päästöjen vuosikeskiarvoista seuraavasti: 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2005 2007 2009 SUOMENOJA 2011 2013 VIIKINMÄKI Kuva 23 Pääkaupunkiseudun OCP-päästöt mereen 2005–2014 Euroopan päästö- ja siirtorekisteriä koskeva E-PRTR asetus (166/2006) velvoittaa suuria jätevedenpuhdistamoita raportoimaan kynnysarvon ylittävien aineiden vesistöpäästöt kotimaansa viranomaisille. Viranomaiset raportoivat ne edelleen Euroopan Unionin komissiolle ja päästöistä muodostuu avoin päästörekisteri. Raportoitavat päästöt vesistöön on esitetty ohessa (Taulukko 8). Päästöt on laskettu kaikista biologisesti käsitellystä vedestä mitatuista pitoisuuksista lukuun ottamatta kokonaistyppi- ja -fosfori- sekä TOC (=CODCr/3) -päästöjä, jotka on laskettu neljännesvuosikuormien keskiarvoista, missä on mukana myös verkosto- ja pumppaamo-ohitusten aiheuttama kuormitus. Taulukkoon on laskettu myös laitosten yhteenlasketut haitallisten aineiden vesistöpäästöt. Kynnysarvo on kuitenkin laitoskohtainen. Määritettyjen haitallisten aineiden pitoisuudet on esitetty luvussa 18 Puhdistamoille tulevien ja käsiteltyjen vesien raskasmetallipitoisuudet sekä -määrät on esitetty luvussa 19. Taulukko 7 Lupaindeksi ja OCP-indeksi Viikinmäki OCP-indeksi mg/l Suomenoja VUOSI Lupaindeksi % OCP-indeksi t/a 2005 100 120 2006 100* 121 11 550 100 270 9 501 2007 100 112 11 900 100* 280 9 895 2008 100* 124 14 250 100 304 11 223 2009 100 109 10 056 100 289 9 599 11 630 Lupaindeksi % 82 OCP-indeksi mg/l 310 OCP-indeksi t/a 9 724 2010 79 158 15 269 100 326 10 613 2011 100 108 11 117 100 316 11 556 2012 100 122 14 048 100 332 12 925 2013 100 89 8 763 100 339 12 030 2014 100 108 10 366 100 328 11 242 * Lupavaatimukset kiristyivät kesken vuotta 22 Taulukko 8 E-PRTR-päästöt vesistöön 2014 PRTRno. AINE VIIKINMÄKI Käsitellyn veden pitoisuus mg/l Päästö vesistöön kg/a SUOMENOJA YHTEENSÄ Käsitellyn veden pitoisuus mg/l Päästö vesistöön yhteensä kg/a Päästö vesistöön kg/a Kynnysarvo kg/a 12 Kokonaistyppi x) 4,40 423 765 16 548 595 972 360 50 000 13 Kokonaisfosfori x) 0,22 21 316 0,35 11 972 33 288 5 000 17 Arseeni 0,0012 115 0,0012 41 156 5 18 Kadmium 0,00006 5,7 0,00005 1,7 7,4 5 19 Kromi 0,00053 51 0,0013 44 95 50 20 Kupari 0,0072 688 0,0089 304 992 50 21 Elohopea 0,00021 20 0,00022 7,5 28 1 22 Nikkeli 0,0077 736 0,009 318 1 054 20 23 Lyijy 0,0003 29 0,0002 6,8 35 20 24 Sinkki 35 Dikloorimetaani (DCM) 40 AOX 50 Orgaaniset tinayhdisteet kokonaistinana 52 0,036 3 439 0,032 1 095 4 533 100 <0,0003 nd <0,0003 nd nd 10 0,045 4 299 0,038 1 300 5 598 1 000 0,00000253 0,24 <0,000001 nd 0,24 50 Tetrakloorietyleeni (PER) <0,0005 nd <0,0005 nd nd 10 58 Trikloorimetaani <0,0005 nd <0,0005 nd nd 10 64 Nonyylifenoli ja nonyylifenolietoksylaatit <0,0001 nd <0,0001 nd nd 1 70 Di-2-etyyliheksyyliftalaatti (DEHP) 0,00103 98 0,0005 18 117 1 71 Fenolit (kokonaishiilenä) <0,0077 nd <0,0077 nd nd 20 72 PAH-yhdisteet neljä yhdistettä yhteensä <0,000010 nd <0,000010 nd nd 5 73 Tolueeni BTEX:nä 0,0005 48 <0,0005 nd 48 200 76 TOC xx) 17 1 623 888 14 480 218 2 104 107 50 000 79 Kloridit 83 Fluoridit 87 Oktyylifenolit ja oktyylifenolietoksylaatit 71 6 782 122 55 1 881 240 8 663 362 2 000 000 0,25 23 881 0,20 6 841 30 722 2 000 <0,00003 nd <0,00003 nd nd 1 Päästöt on laskettu käsitellystä vedestä määritettyjen pitoisuuksien keskiarvoista ja vuoden kokonaisvirtaamasta. x) Kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipäästöt on laskettu vesistöön johdettujen neljännesvuosikuormien keskiarvoista (kg/d), joissa on mukana kaikkien ohitusten aiheuttamat päästöt xx) Suomenojalla TOC = CODCr/3 23 Taulukko 9 Biologisesti käsitellyn jäteveden hygieeninen laatu Vaihteluväli pmy/1 ml Viikinmäki Lämpökestoiset koliformiset bakteerit Fekaaliset streptokokit Suomenoja Lämpökestoiset koliformiset bakteerit Fekaaliset streptokokit 32–3 400 Keskiarvo pmy/1 ml 509 13–740 150 200–1 700 790 31–500 180 4.5Biologisesti käsitellyn veden hygieeninen laatu Puhdistamoiden biologisesti käsitellystä vedestä määritettiin kerran kuukaudessa lämpökestoiset koliformiset bakteerit ja fekaaliset streptokokit, jotka kuvaavat veden hygieenistä laatua. Lämpökestoiset koliformiset bakteerit viittaavat ulosteperäiseen likaantumiseen. Fekaalisia streptokokkeja esiintyy myös kasvikunnassa. Ohessa (Taulukko 9) esitetään vuonna 2014 mitattujen pitoisuuksien keskiarvot ja vaihteluvälit. kailun suoritti Helsingin kaupungin ympäristökeskus. Tutkimustulokset julkaistaan kahden vuoden välein erillisenä raporttina ympäristökeskuksen julkaisusarjassa. Vuosien 2014–2015 tulokset raportoidaan keväällä 2016. 4.6Purkualueen tarkkailu ja kalatalousvelvoitteet Kalataloudellisen tarkkailun tavoitteena on seurata jätevedenpuhdistamojen vaikutuksia kalastukseen ja kaloihin. Vuonna 2014 kalataloustarkkailu toteutettiin laajana yhteistarkkailuna, jossa ovat mukana HSY:n lisäksi Helsingin Satama Oy, Helen Oy, Helsingin Liikuntavirasto sekä Espoon kaupungin tekninen keskus. Tarkkailu tehtiin ”Helsingin ja Espoon edustan merialueen kalataloudellinen yhteistarkkailuohjelma vuosina 2012–2023” ohjelman mukaisesti. Tarkkailun toteuttamisesta vastasi vuonna 2014 tarkkailuohjelman tekijä, Kala- ja vesitutkimus Oy. Kalataloustarkkailu raportoidaan kahden vuoden välein. Vuosien 2014–2015 tulokset raportoidaan keväällä 2016. Jätevesien vaikutusta merialueilla seurattiin vuonna 2014 ensimmäistä kertaa ”Pääkaupunkiseudun merialueen yhteistarkkailu” ohjelman mukaisesti. Yhteistarkkailussa ovat mukana HSY:n lisäksi Helsingin Satama Oy, Helen Oy, Arctech Helsinki Shipyard Oy, Fortum Power and Heat Oy, Suomenojan voimalaitos, Espoon tekninen keskus sekä Helsingin ja Espoon kaupungin ympäristökeskukset. Tark- 24 Fortum Power and Heat Oy:n Suomenojan voimalaitoksen jäähdytysvesiä johdettiin Suomenojan purkutunneliin vuonna 2014 yhteensä 14 759 487 m3. 5 Päästöt ilmaan 5.1 Voimatuotannon päästöt Voimatuotannon kaasumaiset päästöt liittyvät molemmilla jätevedenpuhdistamoilla omaan energiantuotantoon. Päästöjä syntyy tuotetun biokaasun polttamisesta kaasumoottoreilla, kaasukattiloissa sekä ylijäämäkaasun polttimilla. Lisäksi päästöjä syntyy kevyestä polttoöljystä, jota käytetään apupolttoaineena kattiloissa ja dieselkaasumoottorissa. ka jalostaa biokaasusta maakaasulle asetettujen vaatimusten mukaista biometaania ja siirtää biometaanin maakaasuverkoston kautta liikennepolttoaineeksi. HSY ostaa Gasum Oy:ltä maakaasua, jota käytetään kaasukattiloissa lämmön tuottamiseen. Puhdistamolla olevaa kahta ylijäämäpoltinta ja yhtä kaasumoottoria koekäytetään kuitenkin säännöllisesti biokaasulla mahdollisia poikkeustilanteita varten. Suomenojan voimatuotannon päästöt on laskettu Viikinmäen puhdistamolla kehitetyllä laskentamallilla, jonka perusteet löytyvät Helsingin Veden ja Vesi- ja Viemärilaitosyhdistyksen raportista ”Ilmapäästöjen laskenta Kunnalliset puhdistamot 11.10.2007”. Myös tätä laskentamallia on päivitetty edelleen voimatuotannon päästöjen korrelaatiokertoimien osalta Viikinmäessä vuonna 2013 tehtyjen mittausten perusteella. Viikinmäen voimatuotannon päästöt on mitattu viimeksi vuonna 2013, ympäristöluvan mukaisesti. Kaasumoottoreiden ja kattiloiden osalta mitattiin hiukkasten ja kaasumaisten päästöjen pitoisuudet ja päästöjen määrä. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon vuositason päästöjen laskentamalli päivitettiin uusien mittaustulosten perusteella ja vuoden 2014 päästölukemat on laskettu tämän laskentamallin avulla. Suomenojalla tuotettu biokaasu myydään suurimmaksi osaksi puhdistamon tontilla sijaitsevalle Gasum Oy:lle, jo- Raportoitavat voimatuotannon ilmapäästöt vuonna 2014 on esitetty yhdessä prosessin kaasumaisten päästöjen kanssa (Taulukko 10.) Taulukko 10 Ilmapäästöt vuonna 2014 Ilmapäästöt 2014 Päästöt Viikinmäki kg/a Prosessi Voimatuotanto Hiukkaset Metaani, CH4 Hiilimonoksidi, CO Hiilidioksidi, CO2 bio Hiilidioksidi, CO2 fossil Dityppioksidi, N2O Suomenoja kg/a Yhteensä Prosessi 198 198 158 028 35 616 193 644 0 87 101 87 101 voimatuotanto 59 757 47 870 742 2 554 738 50 425 480 12 496 653 0 2 839 188 781 2 839 57 076 Yhteensä kg/a 16 16 214 2 578 62 335 255 979 6 504 6 504 93 605 191 271 12 687 924 63 113 404 35 188 781 HSY yht. 35 2 874 57 076 245 857 Ammoniakki, NH3 NMVOC 3 083 0 3 083 1 105 0 1 105 4 188 331 42 666 42 997 316 3 117 3 434 46 431 Rikin oksidit, SOX 5 3 024 3 029 2 242 244 3 273 1,2-dikloorietaani, EDC 1 1 0 0 1 Dikloorimetaani, DCM 3 3 1 1 3 Heksaklooribentseeni, HCB 0 0 0 0 0 Typen oksidit, NOX Pentaklooribentseeni, PCB Tetrakloorieteeni, PER 0 0 0 0 0 20 20 7 7 27 1 1 0 0 1 Tetrakloorimetaani, TCM 1,1,1-trikloorietaani 1 1 0 0 1 17 17 6 6 23 Trikloorimetaani 2 2 1 1 3 Bentseeni 11 11 4 4 15 Trikloorieteeni, TRI Mitatut päästöt on merkitty lihavoinnilla. 25 5.2Prosessin kaasumaiset päästöt Kaasumaisia prosessipäästöjä syntyy molemmilla jätevedenpuhdistamoilla jätevedenpuhdistus- ja lietteenkäsittelyprosessin eri vaiheissa haihtuvien aineiden päästöinä, kun jäteveden sisältämät orgaaniset hiilivedyt haihtuvat. Typpioksiduulipäästöjä syntyy typenpoistoprosessissa. Vuonna 2012 Viikinmäessä otettiin käyttöön jatkuvatoiminen prosessin kaasumaisten päästöjen mittauslaite. Viikinmäen osalta vuoden 2014 samoin kuin edeltävän vuoden 2013 prosessipäästöjen raportointi on tehty mittaustulosten perusteella. Suomenojan jätevedenpuhdistamon prosessipäästöt on laskettu Viikinmäen puhdistamolla aiemmin kehitetyllä laskentamallilla. Mallilla lasketaan sekä prosessi- että voimatuotannon ilmapäästöt. Laskentamallissa on käytetty Viikinmäen vuosien 2013 ja 2014 mittausten tuloksia. Jätevedenpuhdistusprosessin kaasumaiset päästöt vuodelta 2014 on raportoitu yhdessä voimatuotannon päästöjen kanssa (Taulukko 10). Viikinmäen prosessin mitatut päästöt poikkesivat joitain osin selvästi edellisen vuoden arvoista. Hiilidioksidin ja typpioksiduulin mitatut päästöt olivat suuremmat ja metaanipäästö pienempi kuin edellisvuonna. Ammoniakin pitoisuuksia ei ole raportoitu pitoisuuksia merkittävästi pienentäneen mittaushäiriön johdosta. Dityppioksidin (typpioksiduuli eli ilokaasu) kokonaispäästöt ylittävät Euroopan päästö- ja siirtorekisteriä koskevan E-PRTR asetuksen (166/2006) mukaisen raportoinnin kynnysarvon molemmilla puhdistamoilla. Metaanin kokonaispäästöt ylittävät kynnysarvon Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla. 5.3Haju 5.3.1Hajukartoitukset Ympäristölupien mukaan molempien puhdistamoiden hajuvaikutuksia on tarkkailtava vähintään kerran vuodessa tehtävin hajukartoituksin. Luvan mukaisesti tarkkailun on ajoituttava arvioitavissa olevan voimakkaimman hajukuorman ajalle. Yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen hajukuormitus ajoittuu loppukesään, kun jätevesi on lämpimimmillään. jupaneelin asiantuntijajäsenet ovat läpäisseet standardin SFS-EN 13725 mukaisen n-butanoli-hajutestin. Viikinmäkeä koskevassa hajupaneelissa hajuhavainnot vaihtelivat hajuttomasta (26 kpl) selvään (1 kpl). Havaintoja tehtiin kaikkiaan 36 havaintopaikalla, joista kauimmaiset sijaitsivat puhdistamon poistopiipulta n. 1 400 m koilliseen. Selvää hajua havaittiin yhdessä paikassa noin 700 metrin etäisyydellä jätevedenpuhdistamon poistopiipusta lounaaseen ja heikkoa hajua 9 paikassa enimmillään 1 100 metrin etäisyydellä poistopiipusta. Voimakasta hajua ei paneelipäivänä havaittu lainkaan ja jatkuvaa haju oli vain aivan puhdistamoalueen läheisyydessä. Havaintopäivänä tuulen nopeus oli enimmillään 1,3 m/s ja puuskissa 4,9 m/s, ja hajujen leviämistilanne neutraali. Vallitseva tuulen suunta oli pohjoisesta. Suomenojalla hajun voimakkuus hajupaneelissa vaihteli hajuttomasta (28 kpl) voimakkaaseen (1 kpl). Havaintoja tehtiin kaikkiaan 41 havaintopaikalla, joista kauimmaiset sijaitsivat 1,5 km:n etäisyydellä puhdistamosta länteen. Voimakasta hajua havaittiin vain itse puhdistamon alueella yhdessä paikassa. Selvää hajua havaittiin neljässä paikassa enintään 350 metrin etäisyydellä jätevedenpuhdistamosta ja heikkoa hajua 11 paikassa enintään 400 metrin etäisyydellä puhdistamosta. Tätä suuremmilla etäisyyksillä hajua ei kyseisissä olosuhteissa havaittu. Tuulen nopeus oli suurimmillaan 0,9 m/s, ja puuskissa 2,7 m/s, ja hajujen leviämistilanne lievästi epävakaa. Vallitseva tuulen suunta oli pohjoisesta. Hajukartoitusten tulokset ovat samansuuntaisia kuin aikaisempinakin vuosina. 5.3.2Hajuvalitukset Jätevedenpuhdistamoihin kohdistuneita hajuvalituksia ei tullut vuonna 2014. Puhdistamoiden lisäksi jätevesijärjestelmässä hajuja voi vapautua verkoston tuuletusaukkoista, pumppaamoilta ja paineviemärien purkukaivoista. Verkoston tuulettumista ei voida kokonaan estää, koska tällöin verkoston korroosio kiihtyy. Hajuvalituksia tuli 31 kpl vuonna 2014 jakautuen seuraavasti: Taulukko 11 Hajuvalitukset vuonna 2014 Hajuvalitukset Helsinki Espoo 2014 Verkosto Pumppaamot Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica toteutti hajuselvitykset elokuussa 2014. Viikinmäessä tarkastelu tehtiin 28.8. ja Suomenojalla 27.8. Hajujen leviämistä laitosten ympäristöön tutkitaan aistinvaraisesti maastohajupaneelimenetelmällä etenemällä laitokselta tuulen suuntaan. Hajuja pysähdytään havainnoimaan muutamien kymmenien metrien välein. Vastaava menetelmä on ollut käytössä vuodesta 2007 alkaen. Kaikki ha- 26 Yhteensä Vantaa Yhteensä 13 8 4 25 3 2 1 6 16 10 5 31 Kaikkiin valituksiin reagoidaan selvittämällä hajun lähde sekä ryhtymällä tarvittaviin toimiin. Pumppaamoiden kohdalla se tarkoittaa mahdollisesti hajusuodatinten asentamista ja verkostokohteissa esim. tuuletuksen parantamista. 5.4Melu Viikinmäen ympäristöluvan mukaan melu tulee mitata aina toiminnassa tapahtuneitten melua merkittävästi lisänneiden muutosten jälkeen. Tällaisia muutoksia ei tehty vuonna 2014. Suomenojan ympäristöluvan mukaan melu on mitattava kolmen vuoden välein ja aina toiminnassa tapahtuneitten melua merkittävästä lisänneiden muutosten jälkeen. Melumittaukset tehtiin 2013. Nykyisen ympäristöluvan perusteella melumittaukset tulee tehdä seuraavan kerran v. 2016. 6Kemikaalit Fosforin saostukseen käytettävän ferrosulfaatin, typenpoiston lisähiilenä käytettävän metanolin ja lietteenkuivauksen polymeerin suhteelliset annokset on esitetty oheisessa taulukossa (Taulukko 12). Saostuskemikaalin kulutus oli molemmilla puhdistamoilla maltillista suhteessa puhdistamon kuormitukseen ja puhdistustulokseen. Suomenojalla alkalointikemikaalin suhteellista kulutusta on saatu laskettua kehittämällä prosessin ohjausta ja optimoimalla syöttömäärää. Viikinmäen alkalointikemikaalin suhteellinen kulutus on kasvanut, johtuen tulevan jäteveden koostumuksen ja prosessiolosuhteiden muutoksista. Pääosa typenpoistosta tapahtuu aktiivilieteprosessissa, jäteveden omaa hiiltä hyödyntäen, minkä johdosta tulevan jäteveden laatu vaikuttaa merkittävästi metanolin tarpeeseen. 160 140 120 100 80 t/a Viikinmäessä käytettävät prosessikemikaalit ovat ferrosulfaatti, metanoli, polymeeri sekä tarvittaessa alkalointikemikaalina sammutettu kalkki. Suomenojan puhdistamolla käytettävät prosessikemikaalit ovat vastaavasti ferrosulfaatti, sooda, metanoli ja polymeeri. Kemikaalien kulutus mahdollistaa lupaehtojen mukaisen puhdistustuloksen saavuttamisen, mutta niiden kulutusta on jatkuvasti optimoitava, jotta kemikaalien käyttö on teknistaloudellisesti oikealla tasolla. Kemikaalien kulutus kuukausittain vuonna 2014 on esitetty luvussa 20. 60 40 20 2010 2011 2012 2013 2014 SUOMENOJA 51 49 40 43 50 VIIKINMÄKI 96 103 83 108 87 Kuva 24 Polymeerin vuosikulutus Taulukko 12. Kemikaalinkulutuksen tunnuslukuja Polymeerin kulutus kuivattavaa lietetttä kohden Ferrosulfaatin annostelu tulevaa fosforikuormaa kohden Metanolin kulutus poistettua kokonaistyppeä kohden Viikinmäki Suomenoja 4,2 7,2 kg/kgTS 14 16 kg/kgP 1,50 1,65 molFe/molP 0,74 1,15 kg/kgN 27 16 000 140 14 000 120 12 000 100 g/m 3 t/a 10 000 8 000 6 000 20 2 000 - - SUOMENOJA VIIKINMÄKI 2010 2011 2012 2013 2014 3 338 4 187 4 504 4 027 4 080 10 247 9 941 8 522 9 237 9 378 2011 2012 2013 2014 SUOMENOJA 102 115 116 115 119 VIIKINMÄKI 110 97 74 96 98 6 000 60 5 000 50 4 000 40 g/m 3 t/a 2010 Kuva 26 Ferrosulfaatin keskimääräinen syöttömäärä, g/m3 Kuva 25 Ferrosulfaatin vuosikulutus, tonneja 3 000 30 2 000 20 1 000 10 - 2010 2011 2012 2013 2014 SUOMENOJA 1 594 1 761 1 945 1 938 1 836 VIIKINMÄKI 1 838 2 930 2 905 2 882 3 247 Kuva 27 Metanolin vuosikulutus, tonneja 2010 2011 2012 2013 2014 SUOMENOJA 49 48 47 55 54 VIIKINMÄKI 20 29 25 30 34 Kuva 28 Metanolin keskimääräinen syöttömäärä, g/m3 4 000 45 3 500 40 3 000 35 30 g/m 3 2 500 t/a 60 40 4 000 2 000 1 500 25 20 15 1 000 10 500 5 - 2010 2011 2012 2013 2014 SUOMENOJA 765 883 1 519 1 211 1 000 SUOMENOJA VIIKINMÄKI 260 499 590 1 203 2 550 VIIKINMÄKI Kuva 29 Alkalointikemikaalien vuosikulutus, tonneja 28 80 2010 2011 2012 2013 2014 23 24 39 35 29 3 5 5 12 27 Kuva 30 Alkalointikemikaalien keskimääräinen syöttömäärä, g/m3 7Energia HSY:n molemmilla puhdistamoilla Viikinmäessä että Suomenojalla prosessien sivutuotteena syntyvä raaka-sekaliete mädätetään biokaasuksi hapettomissa olosuhteissa. Viikinmäen puhdistamolla biokaasu hyödynnetään omissa voimalaitoksissa ja sen avulla tuotetaan jätevedenpuhdistuksen vaatimaa sähkö- ja lämpöenergiaa. Vuonna 2014 biokaasua tuotettiin Viikinmäen puhdistamolla yhteensä 13,1 milj.m3, josta käytettiin kaasumoottoreilla yhteensä 11,5 milj.m3, kattiloilla 1,2 milj.m3 ja ylijäämäpolttimilla 0,3 milj.m3. Viikinmäen kokonaissähkönkulutus vuonna 2014 oli 38,5 GWh, josta itse tuotetun sähkön osuus oli 26,9 GWh ja ostosähkön osuus 11,6 GWh. Uuden ORC-laitteiston avulla tuotettiin sähköä vuoden 2014 aikana 0,3 GWh. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon oma lämmöntuotanto oli yhteensä 36,7 GWh, josta kaasulla tuotettiin 27,8 GWh. Lämmöntalteenoton kautta energiaa saatiin talteen 8,8 GWh ja polttoöljyllä lämpöä tuotettiin 0,1 GWh. Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitokselle lämpöä toimitettiin 2 GWh. Suomenojalla biokaasua tuotettiin yhteensä 4,0 milj.m3, josta myytiin Gasum Oy:lle suurin osa, 3,9 milj.m3. Kaasumoottorilla biokaasua käytettiin 0,06 milj.m3, kattiloilla 0,02 milj. m3 ja 0,01 milj.m3 ylijäämäpolttimella. Suomenojan puhdistamolla sähköä kulutettiin yhteensä 12,3 GWh, josta itse tuotettiin 0,1 GWh. Suomen ojan puhdistamon oma lämmöntuotanto oli yhteensä 10,9 GWh, josta maakaasulla tuotettiin 8,9 GWh ja biokaasulla 0,2 GWh. Lämmöntalteenoton kautta energiaa saatiin talteen 1,8 GWh. Lämpöä toimitettiin SYKE:n tutkimusasemalle ja verkko-osaston tukikohdalle yhteensä 0,4 GWh. Jätevedenpuhdistamot ovat merkittäviä energian kuluttajia ja pääosassa energian kulutuksessa ovat biologisen puhdistusprosessin ylläpitoon tarvittavan ilmastuksen toteuttaminen, lietteen linkous ja erityyppiset pumppaukset. Viikinmäen kohdalla energiaa sitoutuu myös maanalaisen laitoksen ilmanvaihtoon ja valaistukseen. Molemmilla laitoksilla energian kulutuksen vähentäminen on yksi HSY:n strategisia tavoitteita. Energian säästöön liittymistä kehittämistoimenpiteistä kerrotaan tarkemmin luvussa 11.1. Kuukausittaiset sähköenergian tuotanto- ja kulutustiedot vuodelta on esitetty luvussa 21. Taulukossa 13 on esitetty laitosten energiankulutukset suhteutettuna käsiteltyyn jätevesimäärään, poistettuun orgaaniseen kuormaan ja poistettuun OCP-kuormaan. Näiden lukujen perusteella molempien laitosten toimintaa voidaan pitää energiatehokkaana. 50 000 16 000 14 000 40 000 12 000 10 000 MWh MWh 30 000 20 000 8 000 6 000 4 000 10 000 2 000 0 0 2010 Ostettu sähköenergia Tuotettu sähköenergia Omavaraisuusaste 18 037 20 661 53 % 2011 15 329 2012 19 200 24 773 21 500 62 % 53 % 2010 2011 2012 2013 2014 11 658 Ostettu sähköenergia 8 687 8 168 7 657 12 400 12 314 27 180 26 874 Tuotettu sähköenergia 5 452 4 598 5 122 320 137 39 % 36 % 40 % 3% 1% 2013 12 116 69 % Kuva 31 Sähköenergian kulutus, tuotanto ja omavaraisuusaste Viikinmäessä 2014 70 % Omavaraisuusaste Kuva 32 Sähköenergian kulutus, tuotanto ja omavaraisuusaste Suomenojalla 29 Taulukko 13. Energiankulutuksen tunnuslukuja Viikinmäki Suomenoja 0,40 0,36 Energiankulutus poistettua BOD7ATU-kiloa kohden 1,67 1,87 kWh/kg BOD7ATU Energiankulutus poistettua OCP-tonnia kohden 232 206 kWh/tn OCP Energiankulutus virtaamaa kohden 60 000 50 000 MWh 40 000 30 000 20 000 10 000 0 2010 2011 2012 2013 2014 SUOMENOJA 14 139 12 766 12 779 12 720 12 451 VIIKINMÄKI 38 698 40 103 40 700 39 176 38 532 Kuva 33 Jätevedenpuhdistamoiden sähköenergian kokonaiskulutus 30 kWh/m3 8Liete Kuivattua yhdyskuntajätevesilietettä muodostui 2014 Viikinmäen puhdistamolla yhteensä 64 386 tonnia (29 % TS) ja Suomenojalla yhteensä 22 003 tonnia (29 % TS). Kuivatun lietteen käyttötarkkailutulokset on esitetty luvussa 22. Viikinmäen kuivatusta lietteestä kuljetettiin Sipooseen, Metsäpirtin kompostointikentälle jatkojalostettavaksi 59 907 tonnia eli 93 % tuotannosta. Se jatkojalostettiin maatalous- tai viherrakennuskäyttöön sopiviksi tuotteiksi. Menetelmänä käytettiin kompostointia. Käyttövalmiit kasvualustat valmistettiin lisäämällä kompostoituun lietteeseen käyttäjien toiveiden mukaisia lisäaineita: saven- sekaista hiekkaa, turvetta tai biotiittia. Keravan ja Järvenpään kaupunkien yhteenlaskettu lietteiden osuus oli yhteensä 4 479 tonnia, josta kuljetettiin kaupunkien ja Envor Oyj:n välisen lietteenkäsittelysopimuksen mukaisesti 1 761 tonnia kompostoitavaksi Envor Oy:lle Forssaan ja 2 718 tonnia Kekkilä Oyj:n Nurmijärven toimipisteeseen. Metsäpirtin kompostikentän valumavedet pumpataan takaisin Viikinmäkeen. Kuivatun lietteen määrät ja jatkokäsittelypaikka kuukausittain on esitetty luvussa 22. Suomenojan jätevedenpuhdistamon lietteen jatkokäsittely on hoidettu Metsäpirtin kompostointikentällä Sipoossa. 30 000 100 000 90 000 25 000 80 000 70 000 20 000 t/a t/a 60 000 50 000 40 000 15 000 10 000 30 000 20 000 5 000 10 000 0 0 2010 2011 2012 2013 2014 SUOMENOJA 21 044 22 380 22 548 22 371 22 003 VIIKINMÄKI 61 940 61 310 61 945 63 270 64 386 Kuva 34 Kuivatun lietteen määrä pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistamoilla 2010 2011 2012 2013 2014 SUOMENOJA 5 682 6 490 6 990 6 488 6 381 VIIKINMÄKI 17 343 17 780 17 345 17 716 18 672 Kuva 35 Kuivatun lietteen määrä kuiva-aineena pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistamoilla 31 9Jätteet 9.1 Välppäjäte ja hiekka Viemäriverkoston kautta pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistamoille päätyy vuosittain noin 1 500 tonnia kiinteää, viemäriin kuulumatonta ainesta. Jätevedenpuhdistuksen mekaanisessa vaiheessa kiinteät aineet poistetaan siten, että sekajäte eli välpe poistetaan ensin ja sen jälkeen hiekka erotellaan vedestä. Näin jätevedenpuhdistusprosessia ei kuormiteta ylimääräisellä kiintoaineella, joka voi aiheuttaa tukkeumia ja laitteistojen ja putkistojen kulumista. Viikinmäen tapauksessa välppäys on yksivaiheinen keskikarkeavälppäys (10 mm), kun taas Suomenojalla välppäys tehdään kahdessa vaiheessa ja jälkimmäinen vaihe on ns. hienovälppäys. Välpe ja hiekka pestään ja kuivataan ennen poiskuljetusta, ja vesi palautetaan jätevesiprosessiin. Välppeen käsittelytapa muuttui vuonna 2014. Aiemmin Viikinmäen välppäjäte kuljetettiin Riihimäelle Ekokemin laitokselle, ja Suomenojan välppäjäte vietiin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen. Heinäkuusta 2014 alkaen molempien laitosten välppäjäte on toimitettu Vantaan jätevoimalaan. Hiekkajäte kuljetetaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen molemmilta puhdistamoilta. 9.2 Muut jätejakeet ja vaarallinen jäte Kierrätykseen kelpaavan puun ja metallin keräyksen hoitaa molempien puhdistamoiden osalta Kuusakoski Oy. Vaaralliset jätteet viedään käsiteltäväksi Ekokemille Riihimäelle. Sekajäte viedään Vantaan jätevoimalaan. Taulukko vuoden 2014 jätemääristä on esitetty luvussa 23. 400 1 400 350 1 200 300 1 000 800 t/a t/a 250 200 150 600 400 100 200 50 0 0 2010 2011 2012 2013 2014 SUOMENOJA 78 85 93 60 38 VIIKINMÄKI 272 265 234 224 214 Kuva 36 Hiekan määrä pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistamoilla, tonneja vuodessa 32 2010 2011 2012 2013 2014 SUOMENOJA 474 462 442 456 485 VIIKINMÄKI 676 724 640 667 659 Kuva 37 Välppäjätteen määrä pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistamoilla, tonneja vuodessa 10 Häiriötilanteet ja riskienhallinta 10.1Erikoistilanteet Vuonna 2014 erikoistilanteita raportoitiin 11 kpl. Erikoistilanteita ovat kaikki työtapaturmat. Erikoistilanteet käydään jälkikäteen läpi tarkoituksenmukaisen ryhmän kanssa etsien ratkaisuja, joilla poikkeamatilanne voidaan jatkossa estää. 10.2 Työturvallisuus ja riskien hallinta 2014 Työtapaturmia sattui yhdeksän, joista neljä oli lieviä, eivätkä ne aiheuttaneet sairaslomia. Tapaturmat tutkittiin ja niiden perusteella on kehitetty toimintatapoja ja ohjeistuksia. Erityisesti mikrobialtistukseen liittyvää ohjeistusta kehitettiin kattavammaksi. HSY on mukana kansallisessa Nolla tapaturmaa -foorumissa, jossa jaetaan käytännön työkaluja ja tietoa työsuojelun parantamiseksi. Työturvallisuutta kehitetään pysyvin menettelyin, joita ovat riskinarvioinnit, turvallisuuskierrokset ja henkilöstön kannustaminen turvallisuushavaintojen kirjaamiseen. Turvallisuuskierroksia pidettiin yhteensä 14 kpl; laitoksilla, pumppaamoilla sekä Metsäpirtin kompostointikentällä. Kierrosten tarkoituksena on varmistaa, että työtilat ja -olosuhteet ovat kaikin puolin turvallisia ja henkilöstö oppii havainnoimaan työturvallisuuden kannalta oleellisia asioita yhteisten periaatteiden mukaisesti. 10.3Ympäristöriskeihin varautuminen Viemäröinnin ympäristöturvallisuussuunnitelman (SSP eli Sanitation Safety Plan) laadinta käynnistettiin loppuvuonna 2012. Työ kattaa jäteveden ympäristö- ja terveysriskit sekä verkostossa, pumppaamoilla että laitoksilla. Sanitation safety plan- eli SSP-hankkeessa luotiin Water Safety Plan WSP:lle rinnakkainen jätevesihuollon riskien hallintatyökalu. Työkalu on tulevaisuudessa nettipohjainen ja sen tarkoitus on ohjata riskiarvioinnin tekijää huomioimaan perustoiminnan riskitilanteet sekä niiden merkittävyys ja todennäköisyys. Vuoden 2014 aikana parannettiin vuonna 2013 tehdyn SSP:n mukaisen riskiarvion kautta ilmenneitä kehityskohteita esimerkiksi lisäämällä ohjeistusta sekä varautumistasoa. HSY toimi valtakunnallisen SSP-hankkeen projektikoordinaattorina, ja on osallistunut työkalun kehittämiseen ja testaamiseen. Työtä ohjasi ulkopuolinen jätevesihuollon asiantuntijoista koostuva ohjausryhmä. Valtakunnallisen hankkeen rahoitti sosiaali- ja terveysministeriö, ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä Vesilaitosyhdistyksen kehittämisrahasto. Vuonna 2013 aloitettu kahdeksan kilometriä pitkän Suomenojan purkutunnelin tarkistus ROV-kuvauksella saatettiin loppuun. Vuonna 2014 kuvattiin 1,3 km purkutunnelin loppupäästä mantereelle päin. Seuraava kartoitus Viikinmäen purkutunnelille tehdään vuosina 2015–2017. Molemmilla laitoksilla pidettiin jokavuotinen työturvallisuuspäivä. Päivän teemoina oli mm. kemikaaliturvallisuus, sähköturvallisuus, mikrobiologiset altisteet ja vuoden aikana tapahtuneet erikoistilanteet. Vuonna 2014 jätevedenpuhdistusosastolle hankittiin molemmille laitoksille sekä Metsäpirttiin defibrillaattori, 33 11 Toiminnan kehittäminen 2014 11.1 Energian säästö ja ilmastonmuutos 11.1.1 Energiaseurannan kehittäminen Jätevedenpuhdistusosaston energiankulutuksen seurannan kehittämisprojektia jatkettiin vuonna 2014. Energiankulutuslukemia pystytään jatkossa tarkastelemaan entistä tarkemmin laitosten eri kulutusalueilta. Jatkossa myös lämpöenergiankulutus ja -tuotanto pystytään selvittämään tarkemmin ja kehittämään tuotannon optimointia. Automaatiojärjestelmästä pystytään seuraamaan sähkön- ja lämmöntuotantoa ja kulutusta reaaliajassa. Energianseurannan kehittämistä jatketaan myös tulevina vuosina. 11.1.2 Kaasumoottorin ja ORC-laitteiston hankinta Kaasumoottorikantaa uudistamalla ja vahvistamalla on saatu lämmön- ja sähköntuotantoa tehostettua. Hyötysuhteeltaan paremmilla ja tehokkaammilla biokaasumoottoreilla on parannettu toimintavarmuutta ja nostettu energiaomavaraisuutta. Vuoden 2014 aikana saatiin myös ORC-laitteisto tuotantokäyttöön. Näin uuden kaasumoottorin pakokaasulämpö saadaan hyödynnettyä sähköntuotannossa. Aiempina vuosina toteutetut projektit ovat tukeneet tavoitteita toimintavarmuuden parantamisesta ja energiantuotannon lisäämiseksi uusiutuvista energialähteistä. Vuosien 2015–2016 aikana hankitaan kaksi uutta biokaasumoottoria. Uudet kaasumoottorit korvaavat jo käyttöikänsä päässä olevat vanhat moottorit. 11.1.3 Rejektiveden erilliskäsittely Viikinmäen typenpoiston tehostamiseksi rejektivesien erilliskäsittelyä tutkittiin Demon -prosessin pilottihankkeen avulla. Hanke päättyi keväällä 2014 ja Demonprosessin osalta hanke ei johtanut täyden mittakaavan prosessisovelluksen hankintaan. Vuoden 2014 toisella puoliskolla käynnistettiin toisen potentiaalisen pilotoitavan prosessivaihtohankkeen (Anita Mox) valmistelut. Hanke sai myös ympäristöministeriön RAKI-rahoitusta kaudelle 2015–2016. Pilottiprosessissa n. 10–15 % Viikinmäen puhdistamon linkojen erotusvedestä käsitellään deammonifikaatioon perustuvassa biologisessa aktiivilieteprosessissa ja pilotin koko vastaa n. 100 000 asukkaan suomalaisen jätevedenpuhdistamon täyden mittakaavan prosessia. Menetelmällä pyritään poistamaan 34 erotusvesien mukana laitoksen sisällä kiertävää typpeä energiatehokkaasti ja samalla vapauttamaan typenpoistokapasiteettia kuormituksen kasvun vaatimuksiin itse pääprosessista. Pilotoinnin pääasiallisena tavoitteena on toimia Viikinmäen täyden mittakaavan investoinnin tukena sekä tuottaa tietoa Blominmäen puhdistamon jatkosuunnittelulle. 11.1.4 Puhdistetun jäteveden lämmöntalteenotto Suomenojalla Fortum rakensi vuoden 2014 aikana Suomenojan voimalan yhteyteen lämpöpumppulaitoksen, jossa puhdistetun jäteveden lämmöstä tuotetaan kaukolämpöä. Laitoksen lämpötuotanto on vuodessa noin 300 GWh. Tuotantomittakaavan talteenotto käynnistyi vuoden 2015 alussa. 11.2Puhdistamoiden perustoiminnan kehittäminen 11.2.1 Viikinmäen mädättämöiden huolto Viikinmäen mädättämöt ovat olleet yhtäjaksoisesti käytössä laitoksen käyttöönotosta asti, noin 20 vuotta. Tarkoituksena on tyhjentää vuorollaan jokainen neljästä mädättämöstä, tarkistaa mädättämön rakenteellinen ja toiminnallinen kunto sekä huoltaa sekoittajat. Ensimmäinen mädättämö tyhjennettiin syksyllä 2013. Vuonna 2014 Viikinmäen mädättämöiden kunnon tarkistukset jatkuivat suunnitelman mukaisesti. 11.2.2Fosforin poiston tehostaminen Vuonna 2014 tutkittiin 10 kk kestäneessä ympäristöministeriön rahoittamassa RAKI-hankkeessa kiekkosuodattimen toimivuutta erittäin alhaisten fosforipitoisuuksien saavuttamiseksi lähtevässä jätevedessä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kiekkosuodattimen tehokkuutta fosforin ja kiintoaineen poistossa sekä kemikaalilisäyksellä että ilman. Tavoitteena oli saavuttaa lähtevän jäteveden kokonaisfosforipitoisuus joka on alle 0,1 mg/l, jolloin pystytään varautumaan mahdollisiin tulevaisuudessa tapahtuviin fosforin päästörajojen tiukentumisiin. Lisäksi tutkimuksessa saatiin käyttö- ja mitoitustietoja sekä Viikinmäen että suunnitteluvaiheessa olevalle Blominmäen jätevedenpuhdistamolle. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon osalta työ sisälsi myös esisuunnitelmatasoisen sijoituspaikkavertailun ja -suunnittelun. 11.2.3Suomenojan kaasuntuotannon tehostaminen Suomenojan puhdistamolla jatkettiin vuonna 2013 käynnistynyttä kaasuntuotannon tehostamiskokeita BioCat+ arkkibakteerien avulla. BioCat+ laitteisto syöttää lämmitettyä, vedessä elävää bakteerimassaa mädätysprosessiin. Bakteeriymppäyksen tavoitteena on tehostaa mädättäjämikro-organismien aineenvaihduntaa. Alustavien analyysien perusteella kaasuntuotanto Suomenojalla on lisääntynyt ajoittain, mutta ei jatkuvasti, ja kaasuntuotannon vaihteluille etsitään selittäjää. 11.2.4Viikinmäen puhdistamon laajennus Viikinmäen jätevedenpuhdistamoa laajennettiin rakentamalla 9. biologinen linja, joka sisältää aikaisempia linjoja vastaavat aktiiviliete- ja jälkiselkeytysaltaat. Linja otettiin käyttöön kesällä 2014. Linjan käyttöönotto kasvatti biologista tilavuutta noin 12 %. Se lisää laitoksen toimivarmuutta erityisesti huippuvirtaamatilanteissa. 11.2.5Viikinmäen puhdistamon purkutunnelin kahdentaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon purkutunnelin ohitusmahdollisuus välillä Viikinmäki-Viikki on tunnistettu yhdeksi puhdistamon toiminnan riskitekijäksi. Toiminnallista riskitason alentamiseksi on Viikinmäen purkutunneli kahdennettava välillä Viikinmäki-Viikki. Hankkeen esisuunnittelu käynnistettiin vuonna 2014 tunnelin geoteknisellä esisuunnittelulla, missä purkutunnelille löydettiin kaksi mahdollista sijoituskohtaa. Hanke on investointina ajoitettu vuoteen 2020–2021. 11.2.6Blominmäen uusi kalliopuhdistamo Blominmäen kalliopuhdistamo korvaa Suomenojan puhdistamon vuoden 2020 aikana. Vuoden 2014 aikana puhdistamon tilasuunnittelu vietiin loppuun. Tilasuunnittelu toimii louhintasuunnitelmien lähtökohtana. Suunnittelu eteni tilasuunnittelun lisäksi pääputkisto ja –koneistojen 3D-suunnittelulla. Puhdistamon työtunnelien louhintaurakat käynnistyivät vuoden 2014 loppupuolella. Vuoden 2013 lopussa aluehallintovirastolle jätetty puhdistamon ympäristölupahakemus eteni vuoden 2014 aikana lausunto-vaiheeseen. 11.2.7Suomenojan muut kehittämistoimet Suomenojalla otettiin käyttöön kaksi uutta hiekkapesuria, joiden asennustyöt alkoivat jo vuonna 2013. Kompressori asemalle 2 hankittiin uusi kompressori, jolla puhdistamon toiminnallista riskitasoa lasketaan. Lisäksi parannettiin toimistorakennuksen ilmastointia ja toteutettiin riskienarvioinnin perusteella automaation päälaitteiden sijoittelun hajauttamista. Resurssitehokkuushankkeen tiimoilta Suomenojalla testattiin 2014 syksyllä rehuteollisuuden sivutuotteena syntyvän glyserolin käyttöä metanolin korvaavana hiilenlähteenä. Koeajo toteutettiin laitosmittakaavaisena. Koeajon tulokset osoittivat, että glyserolilla ei voida korvata nykyisen kaltaisessa typenpoistoprosessissa metanolia. Kokeessa vaste oli teoreettista laskentaa heikompi ja hitaampi. 11.2.8Haitta-aineet jätevedenpuhdistuksessa -hanke HSY:n osallistui vuoden 2013 lopussa käynnistyneeseen Vesilaitosyhdistyksen ja Envieno ky:n koordinoimaan ”Haitta-aineet jätevedenpuhdistuksessa” -hankkeeseen. HSY:n molemmat puhdistamot toimittivat hankkeeseen näytteitä. Hankkeeseen osallistui Suomessa yhteensä 63 jätevedenpuhdistamoa, joiden AVL ylitti 10 000. Hankkeessa analysoitiin laajasti haitallisia aineita, joiden selvittämistä jätevedenpuhdistamoilta edellytetään tai ko. aineet ovat ns, seurattavien aineiden listalla. Osa näistä haitallisista aineista on tunnistettu jo aiemmissa tutkimuksissa. Lisäksi tutkimuksessa oli mukana sellaisia haitallisia aineita, joille on asetettu raja-arvoja tulevissa säädöksissä tai joille on ehdotettu raja-arvoja säädösluonnoksissa. Uusia aineita olivat dioksiinit, heksabromosyklododekaanit, PFOS, cybytryne, cypermethrin, aclonifen, terbutryn, bifenox, estradioli-hormonit sekä diklofenaakki. Analyyseille oli asetettu tavoitemääritysrajat, joiden perusteella analyysilaboratoriot kilpailutettiin. Hankkeen tulokset koottiin julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, joka on mahdollista ladata vesilaitosyhdistyksen verkkosivuilta. Koska osallistujia hankkeessa oli paljon, voidaan tulosten perusteella arvioida erittäin hyvin, mikä ko. haitallisten aineiden poistoteho ja päästötaso ovat sekä mitä aineita jätevedenpuhdistamoilta tulisi jatkossa analysoida ja mitkä voidaan sulkea pois jatkotarkastelun piiristä. Hankkeen jatkona käynnistyi vuonna 2014 haitta-aineet lietteissä hanke, johon HSY osallistui molempien puhdistamoidensa osalta. 11.3Viemäriverkoston kokonaiskapasiteetin hallinta Vastuu HSY:n viemäriverkoston kokonaiskapasiteetin hallinnasta siirtyi jätevedenpuhdistamoille vuoden 2014 alusta. Vuoden 2014 aikana viemäriverkoston kapasiteettikysymykseen paneuduttiin niin organisatorisesti tehtäviä siirtämällä kuin konkreettisten hankkeiden kautta. 11.3.1 Viemäriverkoston mallinnus Tärkein osatekijä viemäriverkoston kokonaiskapasiteetin hallinnan kannalta on ajantasaisen viemärimallin käyttöön- 35 otto. Viemärimallinnuksen osalta olemassa olevien mallien tilanne oli hajanainen ja epäyhtenäinen. Vuoden 2014 aikana toteutettiin viemärimallinnuksen kehittämissuunnitelmatyö. Sen perusteella päädyttiin toteuttamaan viemärimalli ns. avoimen mallin periaatteiden mukaisesti. Avoin malli edellyttää HSY viemärimallin standardointia ja työ käynnistettiin vuoden 2014 lopulla. Varsinainen mallien rakentamistyö käynnistyy vuoden 2015 aikana. Siihen asti laskennoissa käytetään olemassa olevia viemärimalleja. 11.4Vuotovesien vähentämistoimenpiteet 11.4.1 Verkoston saneeraukset HSY:n viemäröintialueella Jätevesiverkoston sisään vuotavat ns. vuotovedet kuormittavat jätevedenpuhdistusjärjestelmää tarpeettomasti: 36 verkostoon päätyvä hulevesi lisää pumppaamoiden ja verkoston ylivuotojen riskiä. Puhdistamolle johdettuna vuotovesi kuluttaa sekä kapasiteettia varsinaiselta jätevedeltä että energiaa pumppausten yms. prosessoinnin myötä. Oheiseen taulukkoon on koottu tiedot HSY:n viemäröintialueella tehdyistä verkoston saneeraustoimenpiteistä ja muista vuotovesiä vähentävistä toimenpiteistä. 11.4.2Ylivuotojen vähentäminen Helsingin keskustan sekaviemäriverkon saneerausten yhteydessä selvitetään mahdollisuudet erillisviemäröinnin järjestämiseen. Kauppatorin - Etelärannan alueella sijaitsee viemäriverkoston alin ylivuotokohta, josta tapahtuu valtaosa sekaviemäriverkon ylivuodoista. Etelärannan vesihuollon yleissuunnitelma laadittiin v. 2014, jossa tarkasteltiin myös ylivuotojen vähentämiseen tähtääviä ratkaisuja. Vuonna 2015 suunnittelu jatkuu ja täsmentyy. Taulukko 14 Vuotovesiä vähentävät toimet HSY:n viemäröintialueella Viikinmäen toiminta-alue Viemärisaneeraus (m) Kaivojen korjaus (kpl) Muut toimenpiteet/lisätietoa Helsinki 1 134 300 Viemärikuvaus 114 km. Pukinmäen jätevesipumppaamon saneeraus valmistui Itä-Vantaa Vantaa yht. 2 629 Ei toimenpiteitä Viemärikuvaus Vantaa yht. 29 km. Tammiston alueella aloitettu vuotovesiselvitys. Saneerattu 6 jätevesipumppaamoa. Sipoo 200 10 Viemäriverkoston systemaattisia kuvauksia jatkettu. Takaisinvirtaus venttiileitä asennettu ylivuotoputkiin 2 kpl, mikä on vähentänyt vuotovesimäärää: 18 % (2014) ja 30 % (2013). Kaikkien toimenpiteiden vaikutus vuotovesiin n. 1–5 %. Pornainen Ei toimenpiteitä Ei toimenpiteitä Ei toimenpiteitä Mäntsälä Ei toimenpiteitä Ei toimenpiteitä Ei toimenpiteitä Tuusula 2 738 110 Huonokuntoisten kaivojen korjauksella on on ollut suurin merkitys vuotovesien vähentymiseen: sillä on saatu selviä vuotokohtia korjattua. Saneerausohjelmaa päivitetään vuosittain 5 vuodeksi eteenpäin. Kerava 342 25 Sekaviemäröintimaksun seurauksena n. 400 kiinteistöä 600:sta on lopettanut hulevesien johtamisen viemäriverkkoon. Pitkän aikavälin saneerausohjelman lisäksi tarkempaa saneerausohjelmaa päivitetään vuosittain 10 seuraavalle vuodelle. Järvenpää 410 32 Saneeraus perustuu pitkän ja lyhyen aikavälin saneerausohjelmaan. Lyhyen aikavälin ohjelmaa päivitetään vuosittain. Vuotovesitutkimusta tehdään n. joka toinen vuosi. Vuotovesien määrän on todettu vähentyneen 2000-luvulla. Suomenojan toiminta-alue Viemärisaneeraus (m) Kaivojen korjaus (kpl) Muuta Espoo ja Kauniainen 2 395 Ei toimenpiteitä Viemärikuvaus 29 km. Saneerattu 2 jätevesipumppaamoa. Länsi-Vantaa Vantaa yht. 2 629 Ei toimenpiteitä Viemärikuvaus Vantaa yht. 29 km. Tammiston alueella aloitettu vuotovesiselvitys. Saneerattu 3 jätevesipumppaamoa. Kirkkonummi Ei aluesaneerauksia Ei toimenpiteitä Laadittu saneerausohjelma, jonka osana aloitettiin pumppaamoaluekohtainen seuranta ja koekäytettiin siirrettävän virtaaamamittarin käyttöä vuotovesien jäljittämiseksi. Vuotovesimäärä vähentynyt: 36 % (2013) ja 30 % (2014) Siuntio 450 17 Tehty savukokeita Haagan ja Sudenkaaren alueella. Kahdelle pumppaamolle asennettu takaisinestoventtiilit. Toimenpiteet vähentäneet jätevesimäärää 10–20 %. 37 12 Puhdistamoiden tarkkailu 2015 ja luvitus Puhdistamoiden käyttö- ja kuormitustarkkailut perustuvat edelleen vuonna 2009 hyväksyttyihin tarkkailuohjelmiin. Ehdotukset uusiksi tarkkailuohjelmiksi on esitetty Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamoiden lupamääräysten tarkistamista varten jätetyissä ympäristölupahakemuksissa. Vuonna 2015 kuormituslaskennassa käytettävien vesinäytteiden kaikki analyysit teetetään Metropolilab Oy:ssä. Suomenojan lietenäytteiden perusanalyysit tehdään edelleen valvontapalvelut yksikön laboratoriossa Suomenojan jätevedenpuhdistamolla. Lupahakemukset jätettiin vuoden 2013 lopussa EteläSuomen aluehallintoviranomaiselle (ESAVI) samaan ai- 38 kaan kuin uuden laitoksen lupahakemus Blominmäestä. Vastineet ympäristölupahakemuksista annettuihin lausuntoihin lähetettiin ESAVI:lle 27.2.2015. Merialueiden yhteistarkkailu toteutetaan vuonna 2013 laaditun ”Pääkaupunkiseudun merialueen yhteistarkkailuohjelman 27.9.2013” mukaisesti. Ohjelma on lähetetty 3.12.2013 Uudenmaan ELY-keskukselle hyväksyttäväksi. Kalataloudellista tarkkailua jatketaan Uudenmaan ELYkeskuksen hyväksymän ”Helsingin ja Espoon edustan merialueen kalataloudellinen yhteistarkkailuohjelma vuosina 2012−2023” mukaisesti. OSA II DATA 13Ympäristöluvat Viikinmäen jätevedenpuhdistamon jätevesien purkulupa ja muut ympäristövaatimukset perustuivat vuonna 2014 seuraaviin päätöksiin: • Länsi-Suomen Ympäristölupaviraston päätös (nro 56/2004/1, 18.10.2004) • Länsi-Suomen Ympäristölupaviraston päätös (nro 21/2006/1, 13.10.2006) • Vaasan hallinto-oikeuden päätös ( nro 06/0137/3, 22.5.2006) • Länsi-Suomen Ympäristölupaviraston päätös (nro 5/2008/1, 12.2.2008) puhdistamon hajupäästöjen osalta • Viikinmäen puhdistamon ympäristökuormituksen tarkkailuohjelma 2009. Laadittu 29.7.2008 Suomenojan jätevedenpuhdistamon jätevesien purkulupa ja muut ympäristövaatimukset perustuivat vuonna 2012 seuraaviin päätöksiin: • Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 27.6.2007 antama päätös nro 26/2007/1 (Dnro LSY2006-Y-368) • Uudenmaan ympäristökeskuksen 9.12.2009 hyväksymä Suomenojan jätevedenpuhdistamon tarkkailuohjelma (Dnro 0195Y0241-121) 40 14 Käyttötarkkailun tulokset 2014 Taulukko 15 Viikkovirtaamat Viikinmäen puhdistamolla 2014 Viikko Aika Tulovirtaama m3/vko Q max m3/d Q min m3/d 1 30.12.13 - 5.1.14 2 052 663 330 434 274 805 2 6.1.14 - 12.1.14 2 548 996 481 331 260 609 3 13.1.14 - 19.1.14 1 956 656 318 108 247 138 4 20.1.14 - 26.1.14 1 681 420 253 194 208 202 5 27.1.14 - 2.2.14 1 675 139 275 784 190 458 6 3.2.14 - 9.2.14 1 769 274 289 413 226 915 7 10.2.14 - 16.2.14 1 920 430 313 623 251 868 8 17.2.14 - 23.2.14 1 979 850 303 235 260 755 9 24.2.14 - 2.3.14 2 057 166 318 220 275 446 10 3.3.14 - 9.3.14 2 131 517 346 478 290 456 11 10.3.14 - 16.3.14 2 209 480 347 352 302 933 12 17.3.14 - 23.3.14 2 163 404 377 807 279 288 13 24.3.14 - 30.3.14 2 086 590 321 727 283 701 14 31.3.14 - 6.4.14 2 032 917 318 545 267 875 15 7.4.14 - 13.4.14 2 007 929 310 367 271 879 16 14.4.14 - 20.4.14 1 879 346 296 881 216 426 17 21.4.14 - 27.4.14 1 816 555 279 669 230 747 18 28.4.14 - 4.5.14 1 884 351 302 053 244 798 19 5.5.14 - 11.5.14 2 171 794 382 249 262 189 20 12.5.14 - 18.5.14 1 951 496 334 694 239 622 21 19.5.14 - 25.5.14 1 773 273 270 889 231 906 22 26.5.14 - 1.6.14 1 710 795 277 280 210 736 23 2.6.14 - 8.6.14 1 619 832 247 657 211 381 24 9.6.14 - 15.6.14 1 878 864 376 217 222 240 25 16.6.14 - 22.6.14 1 562 769 254 196 196 319 26 23.6.14 - 29.6.14 1 666 472 271 571 199 706 27 30.6.14 - 6.7.14 1 619 066 293 059 188 944 28 7.7.14 - 13.7.14 1 396 429 257 588 175 713 29 14.7.14 - 20.7.14 1 330 303 199 878 180 742 30 21.7.14 - 27.7.14 1 338 152 200 701 165 089 31 28.7.14 - 3.8.14 1 410 107 221 475 180 854 32 4.8.14 - 10.8.14 1 414 000 228 605 183 911 33 11.8.14 - 17.8.14 1 572 455 266 837 184 854 34 18.8.14 - 24.8.14 2 227 895 450 955 253 088 35 25.8.14 - 31.8.14 2 169 708 368 829 229 596 36 1.9.14 - 7.9.14 1 578 306 242 710 205 457 37 8.9.14 - 14.9.14 1 596 102 300 662 192 110 38 15.9.14 - 21.9.14 1 463 424 220 877 195 378 39 22.9.14 - 28.9.14 1 996 858 361 629 235 965 40 29.9.14 - 5.10.14 1 569 400 235 117 210 556 41 6.10.14 - 12.10.14 1 696 786 316 900 203 292 42 13.10.14 - 19.10.14 1 759 139 349 474 215 871 43 20.10.14 - 26.10.14 1 655 065 252 123 215 105 44 27.10.14 - 2.11.14 1 627 450 266 078 211 693 45 3.11.14 - 9.11.14 2 149 220 437 110 248 578 46 10.11.14 - 16.11.14 1 785 271 285 218 217 342 47 17.11.14 - 23.11.14 1 596 485 243 464 215 296 48 24.11.14 - 30.11.14 1 734 282 262 368 225 805 49 1.12.14 - 7.12.14 1 666 861 263 437 218 105 50 8.12.14 - 14.12.14 2 253 251 389 357 282 794 51 15.12.14 - 21.12.14 2 626 735 431 015 323 177 52 22.12.14 - 28.12.14 1 786 052 317 956 222 513 1 29.12.14 - 4.1.15 2 408 458 447 862 236 035 41 Taulukko 16 Viikkovirtaamat Suomenojan puhdistamolla 2014 Viikko Aika Tulovirtaama m3/vko Q max m3/d Q min m3/d 1 30.12.13 - 5.1.14 790 079 134 505 100 257 2 6.1.14 - 12.1.14 896 200 149 243 100 142 3 13.1.14 - 19.1.14 759 752 128 344 95 417 4 20.1.14 - 26.1.14 647 130 97 959 87 857 5 27.1.14 - 2.2.14 604 221 91 419 82 939 6 3.2.14 - 9.2.14 614 811 98 099 85 019 7 10.2.14 - 16.2.14 674 691 102 217 86 201 8 17.2.14 - 23.2.14 691 947 105 213 92 082 9 24.2.14 - 2.3.14 755 598 120 342 96 037 10 3.3.14 - 9.3.14 742 647 109 525 101 369 11 10.3.14 - 16.3.14 766 035 113 629 104 635 12 17.3.14 - 23.3.14 747 810 121 601 97 725 13 24.3.14 - 30.3.14 735 953 113 335 96 851 14 31.3.14 - 6.4.14 664 873 97 520 90 094 15 7.4.14 - 13.4.14 654 926 97 118 91 544 16 14.4.14 - 20.4.14 629 659 100 975 76 107 17 21.4.14 - 27.4.14 602 648 92 366 77 479 18 28.4.14 - 4.5.14 575 590 88 465 75 777 19 5.5.14 - 11.5.14 697 412 130 153 86 307 20 12.5.14 - 18.5.14 709 336 110 290 88 059 21 19.5.14 - 25.5.14 624 676 95 000 79 886 22 26.5.14 - 1.6.14 584 720 88 333 73 545 23 2.6.14 - 8.6.14 560 354 85 291 71 318 24 9.6.14 - 15.6.14 621 485 104 604 79 046 25 16.6.14 - 22.6.14 541 339 89 314 59 570 26 23.6.14 - 29.6.14 548 775 82 311 72 969 27 30.6.14 - 6.7.14 549 360 91 243 59 819 28 7.7.14 - 13.7.14 487 997 75 003 61 706 29 14.7.14 - 20.7.14 458 420 67 594 60 722 30 21.7.14 - 27.7.14 465 560 68 921 61 362 31 28.7.14 - 3.8.14 482 202 72 731 63 342 32 4.8.14 - 10.8.14 506 621 77 002 66 111 33 11.8.14 - 17.8.14 563 864 88 846 74 360 34 18.8.14 - 24.8.14 742 106 146 078 82 886 35 25.8.14 - 31.8.14 817 798 144 794 91 552 36 1.9.14 - 7.9.14 632 539 104 982 78 888 37 8.9.14 - 14.9.14 584 737 87 470 76 951 38 15.9.14 - 21.9.14 563 592 84 149 74 281 39 22.9.14 - 28.9.14 711 851 118 779 83 543 40 29.9.14 - 5.10.14 648 485 108 333 84 806 41 6.10.14 - 12.10.14 651 289 102 553 87 122 42 13.10.14 - 19.10.14 630 771 97 285 82 150 43 20.10.14 - 26.10.14 662 580 109 756 78 392 44 27.10.14 - 2.11.14 611 354 91 670 82 458 45 3.11.14 - 9.11.14 799 878 148 816 99 403 46 10.11.14 - 16.11.14 719 213 110 302 92 813 47 17.11.14 - 23.11.14 645 233 96 790 85 503 48 24.11.14 - 30.11.14 647 216 100 720 84 396 49 1.12.14 - 7.12.14 639 141 94 002 88 458 50 8.12.14 - 14.12.14 819 627 135 309 100 653 51 15.12.14 - 21.12.14 965 327 145 810 131 444 52 22.12.14 - 28.12.14 738 890 130 271 90 673 1 29.12.14 - 4.1.15 821 809 153 137 92 060 42 Taulukko 17 Kuukausivirtaamat Viikinmäen puhdistamolla 2014 Kuukausi Biologisesti käsitelty jätevesi m yht. m max m /d 190 459 481 332 283 564 8 790 490 8 790 490 3 yht. m Puhdistamon Ohitus Kokonaistulovirtaama verkostossa virtaama (sis. pumppaamot) min m /d 3 tammi kesk m3/d Ohitus esiselkeytyksen jälkeen 3 3 d 3 helmi 226 916 318 221 273 077 7 646 144 7 646 144 maalis 275 446 377 807 304 215 9 430 661 9 430 661 huhti 216 426 318 545 274 711 8 241 344 8 241 344 touko 229 150 382 249 273 812 8 488 193 8 488 193 kesä 196 319 376 217 241 057 7 231 734 7 231 734 heinä 165 089 257 588 200 986 6 230 567 6 230 567 elo 180 854 450 955 256 596 7 954 492 7 954 492 syys 192 110 361 629 236 782 7 103 482 7 103 482 loka 203 292 349 474 237 274 7 355 500 7 355 500 marras 215 296 437 110 258 294 7 748 810 7 748 810 joulu 218 105 431 015 297 232 9 214 179 9 214 179 95 435 598 95 435 598 yhteensä vuodessa keskimäärin vuorokaudessa m 3/ vuosineljännes m3 vuosineljännes 1 625 25 868 920 8 180 23 969 451 68 775 21 357 318 8 666 24 327 155 87 246 95 522 845 261 476 d = niiden vuorokausien lukumäärä, jolloin ohitusta on tapahtunut Taulukko 18 Kuukausivirtaamat Suomenojan puhdistamolla 2014 Kuukausi Biologisesti käsitelty jätevesi min m3/d max m3/d kesk m3/d yht. m3 Ohitus esiselkeytyksen jälkeen Puhdistamon Ohitus Kokonaistulovirtaama verkostossa virtaama (sis. pumppaamot) m3 yht. m3 d m 3/ d m3 /kk tammi 83 089 149 243 105 586 3 273 157 3 273 157 helmi 82 939 120 342 96 681 2 707 080 2 707 080 10 1 2 707 090 maalis 96 037 121 601 106 004 3 286 114 3 286 114 140 2 3 286 254 76 107 100 975 90 413 2 712 402 2 712 402 huhti touko 75 777 130 153 92 270 2 860 373 2 860 373 kesä 59 570 104 604 80 896 2 426 884 2 426 884 3 273 157 2 712 402 3 1 2 860 376 2 426 884 heinä 59 819 91 243 69 564 2 156 469 2 156 469 2 156 469 elo 63 342 146 078 91 351 2 831 884 2 831 884 2 831 884 syys 74 281 118 779 89 512 2 685 346 2 685 346 2 685 346 loka 78 392 109 756 91 594 2 839 415 2 839 415 2 839 415 marras 84 396 148 816 99 466 2 983 977 2 983 977 2 983 977 joulu 88 458 145 810 111 004 yhteensä vuodessa 3 441 113 3 441 113 34 204 214 34 204 214 keskimäärin vuorokaudessa 3 441 113 153 4 34 204 367 93 710 d = niiden vuorokausien lukumäärä, jolloin ohitusta on tapahtunut 43 Taulukko 19 Ohitukset Viikinmäen viemäröintialueella 2014 BHK7ATU kg Ohituspaikka Jakso Ohitus Helsingin kantakaupunki, sekaviemäröity alue I 1614 18 1 3 II 8158 65 2 10 III 67372 387 11 61 IV 8599 210 6 33 3 1 0 8 22 6 0 1 III 1403 235 6 45 IV 50 13 0 2 8 2 0 0 17 3 0 1 87 246 940 26 165 0,09 0,16 0,01 0,04 0,09 0,16 0,01 0,04 Ohitus HSY:n verkosto I II Ohitus HSY:n ulkopuolinen verkosto Määrä m3 I Kok.P kg Kok.N kg II III IV Verkosto-ohitukset yhteensä Verkosto-ohitusten osuus vesistökuormituksesta % Ohitus esiselkeytyksen jälkeen I II III IV Ohitukset esiselkeytyksen jälkeen yhteensä Laitosohitusten osuus kuormituksesta % Kaikki ohitukset, osuus vesistökuormituksesta % Taulukko 20 Ohitukset Suomenojan viemäröintialueella 2014 Ohituspaikka Jakso HSY:n verkosto I II BHK7ATU kg Määrä m3 Kok.P kg Kok.N kg 110 21 1 7 3 0 0 0 40 8 0 2 III IV HSY:n ulkopuolinen verkosto I II III IV Verkosto-ohitukset yhteensä Verkosto-ohitusten osuus vesistökuormituksesta % Ohitus esiselkeytyksen jälkeen I 153 29 1 9 0,0004 0,017 0,008 0,002 0,0004 0,017 0,008 0,002 II III IV Ohitus esiselkeytyksen jälkeen yhteensä Laitosohitusten osuus kuormituksesta % Kaikki ohitukset, osuus vesistökuormituksesta % 44 15 Jätevesitarkkailun tulokset Vuoden 2014 jätevesitarkkailun tulokset puhdistamoittain on koottu seuraaviin taulukoihin. Puhdistustulokset neljännesvuosittain. Taulukko 21 Jätevesitarkkailun tulokset 2014 Viikinmäki Jakso Kokonaisvirtaama Ohitus verkostossa Puhdistamolle tuleva virtaama Ohitus esiselkeytyksen jälkeen Biol. käsitelty virtaama BOD 7ATU tuleva BOD 7ATU puhdistamo-ohitus BOD 7ATU biol.käsitelty BOD 7ATU vesistöön BOD 7ATU tuleva BOD 7ATU puhdistamo-ohitus BOD 7ATU biol.käsitelty BOD 7ATU vesistöön BOD 7ATU poistoteho Fosfori tuleva Fosfori puhdistamo-ohitus Fosfori biol. käsitelty Fosfori vesistöön Fosfori tuleva Fosfori puhdistamo-ohitus Fosfori biol. käsitelty Fosfori vesistöön Fosfori poistoteho Typpi tuleva Typpi puhdistamo-ohitus Typpi biol. käsitelty Typpi vesistöön Typpi tuleva Typpi puhdistamo-ohitus Typpi biol. käsitelty Typpi vesistöön Typpi poistoteho Kiintoaine tuleva Kiintoaine puhdistamo-ohitus Kiintoaine biol. käsitelty Kiintoaine vesistöön Kiintoaine tuleva Kiintoaine puhdistamo-ohitus Kiintoaine biol. käsitelty Kiintoaine vesistöön Kiintoaine poistoteho COD Cr tuleva COD Cr puhdistamo-ohitus COD Cr biol. käsitelty COD Cr vesistöön COD Cr tuleva COD Cr puhdistamo-ohitus COD Cr biol. käsitelty COD Cr vesistöön COD Cr poistoteho Lämpötila, tulokanava Alkaliteetti esiselkeytetty Alkaliteetti biol. käsitelty Ammoniumtyppi tuleva Ammoniumtyppi esiselkeytetty Ammoniumtyppi biol. käsitelty Nitrifikaatioaste Nitraattityppi tuleva Nitraattityppi aktiivilieteprosessin jälk Nitraattityppi biol. käsitelty Fosfaattifosfori tuleva Fosfaattifosfori aktiivilieteprosessin jälk Fosfaattifosfori biol. käsitelty Kokonaisrauta tuleva Kokonaisrauta biol. käsitelty m3/d m3/d m3/d m3/d m3/d kg/d kg/d kg/d kg/d mg/l mg/l mg/l mg/l % kg/d kg/d kg/d kg/d mg/l mg/l mg/l mg/l % kg/d kg/d kg/d kg/d mg/l mg/l mg/l mg/l % kg/d kg/d kg/d kg/d mg/l mg/l mg/l mg/l % kg/d kg/d kg/d kg/d mg/l mg/l mg/l mg/l % °C mmol/l mmol/l mg/l mg/l mg/l % mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l I /2014 II/ 2014 287 432 263 401 18 90 287 414 263 311 0 0 287 414 263 311 63 896 70 612 0 0 1 746 2 079 1 746 2 080 222,3 268,2 6,1 7,9 6,1 7,9 97 97 1 873 1 908 0,0 0,0 60,7 69,5 60,7 69,5 6,52 7,25 0,21 0,26 0,21 0,26 97 96 13 681 13 936 0 0 1 385 1 414 1 385 1 415 47,6 52,9 4,8 5,4 4,8 5,4 90 90 81 425 87 130 0 0 1 980 2 661 1 981 2 662 283,3 330,9 6,9 10,1 6,9 10,1 98 97 162 494 168 011 0 0 12 817 13 796 12 818 13 797 565 638 45 52 45 52 92 92 11,9 14,1 4,6 5,2 1,8 2,1 33,0 38,7 36,2 42,5 1,4 1,4 97 97 0,1 0,0 12,5 15,1 1,7 2,4 3,0 3,2 0,2 0,2 0,1 0,1 10,1 14,1 0,6 1,0 III/ 2014 232 145 748 231 397 0 231 397 61 856 0 1 282 1 289 267,3 5,5 5,6 98 1 714 0,0 52,0 52,2 7,41 0,22 0,22 97 12 413 0 850 851 53,6 3,7 3,7 93 75 133 0 990 996 324,7 4,3 4,3 99 138 732 0 10 597 10 608 600 46 46 92 17,7 5,0 1,9 38,4 40,4 0,6 99 0,0 13,1 1,6 3,4 0,2 0,1 6,4 0,5 IV/2014 264 426 94 264 331 0 264 331 62 957 0 1 525 1 528 238,2 5,8 5,8 98 1 722 0,0 50,9 51,0 6,51 0,19 0,19 97 12 745 0 994 994 48,2 3,8 3,8 92 73 126 0 1 384 1 385 276,6 5,2 5,2 98 146 905 0 10 795 10 798 556 41 41 93 15,5 5,3 2,1 39,1 42,5 0,8 98 0,0 15,6 1,8 3,3 0,2 0,1 11,1 0,5 2014 261 706 239 261 467 0 261 467 64 830 0 1 658 1 661 249,0 6,3 6,3 97 1 804 0,0 58,3 58,4 6,92 0,22 0,22 97 13 194 0 1 161 1 161 50,6 4,4 4,4 91 79 204 0 1 754 1 756 303,9 6,6 6,6 98 154 035 0 12 001 12 005 589,7 45,9 45,9 92 14,7 5,0 2,0 37 40 1,0 98 0,0 14,1 1,9 3,2 0,19 0,07 10,4 0,6 45 Taulukko 22 Jätevesitarkkailun tulokset 2014 Suomenoja Jakso I-2014 II-2014 III-2014 IV-2014 2014 Kokonaisvirtaama m3/d 102 961 87 908 83 410 100 701 93 710 Puhdistamolle tuleva virtaama m3/d 102 959 87 908 83 410 100 701 93 710 Ohitus esiselk., ei näytteissä m3/d 0 0 0 0 0 Ohitus esiselk., on näytteissä m3/d 0 0 0 0 0 Ohitus pumppaamoilta m3/d 0 0 0 0 0 Ohitus verkostosta m3/d 1,7 0,03 0 0 0,4 Biol. käsitelty virtaama m3/d 102 959 87 908 83 410 100 701 93 710 BOD 7ATU tuleva kg/d 19 338 19 244 17 757 18 336 18 669 BOD 7ATU esiselkeytetty kg/d 9 365 9 853 8 241 9 268 9 182 BOD 7ATU ohitus kg/d 0,32 0,01 0 0 0,08 BOD 7ATU biol.käsitelty kg/d 658 400 324 479 465 BOD 7ATU vesistöön kg/d 658 400 324 479 465 BOD 7ATU tuleva mg/l 188 219 213 182 200 BOD 7ATU esiselkeytetty mg/l 91 112 99 92 98 BOD 7ATU biol.käsitelty mg/l 6,4 4,5 3,9 4,8 4,9 BOD 7ATU vesistöön mg/l 6,4 4,5 3,9 4,8 4,9 BOD 7ATU poistoteho % 97 98 98 97 98 Fosfori tuleva kg/d 744 724 680 715 716 Fosfori esiselkeytetty kg/d 347 351 320 366 346 Fosfori ohitus kg/d 0,01 0 0 0 0 Fosfori biol. käsitelty kg/d 34,6 27,6 30,8 38,2 32,8 Fosfori vesistöön kg/d 34,6 27,6 30,8 38,2 32,8 Fosfori tuleva mg/l 7,2 8,2 8,1 7,1 7,7 Fosfori esiselkeytetty mg/l 3,4 4,0 3,8 3,6 3,7 Fosfori biol. käsitelty mg/l 0,34 0,31 0,37 0,38 0,35 Fosfori vesistöön mg/l 0,34 0,31 0,37 0,38 0,35 Fosfori poistoteho % 95 96 95 95 95 COD Cr tuleva kg/d 47 302 45 639 42 540 44 210 44 923 COD Cr esiselkeytetty kg/d 24 313 23 237 19 438 22 930 22 480 COD Cr ohitus kg/d 0,78 0,01 0 0 0,20 COD Cr biol. käsitelty kg/d 4 856 3 365 3 408 4 156 3 946 COD Cr vesistöön kg/d 4 856 3 365 3 408 4 156 3 946 COD Cr tuleva mg/l 459 519 510 439 482 COD Cr esiselkeytetty mg/l 236 264 233 228 240 COD Cr biol. käsitelty mg/l 47 38 41 41 42 COD Cr vesistöön mg/l 47 38 41 41 42 COD Cr poistoteho % 90 93 92 91 91 Kiintoaine tuleva kg/d 24 422 23 353 23 392 21 632 23 200 Kiintoaine esiselkeytetty kg/d 11 114 11 637 10 333 11 178 11 066 Kiintoaine ohitus kg/d 0,40 0,01 0 0 0,10 Kiintoaine biol. käsitelty kg/d 839 453 469 674 609 Kiintoaine vesistöön kg/d 839 453 469 674 609 Kiintoaine tuleva mg/l 237 266 280 215 250 Kiintoaine esiselkeytetty mg/l 108 132 124 111 119 Kiintoaine biol. käsitelty mg/l 8,1 5,2 5,6 6,7 6,4 Kiintoaine vesistöön mg/l 8,2 5,2 5,6 6,7 6,4 Kiintoaine poistoteho % 97 98 98 97 97 Typpi tuleva kg/d 6 279 5 970 5 445 5 894 5 897 Typpi esiselkeytetty kg/d 5 656 5 557 4 842 5 429 5 371 Typpi ohitus kg/d 0,10 0 0 0 0,03 Typpi biol. käsitelty kg/d 1 855 1 287 1 204 1 667 1 503 Typpi vesistöön kg/d 1 855 1 287 1 204 1 667 1 503 Typpi tuleva mg/l 61 68 65 59 63 Typpi esiselkeytetty mg/l 55 63 58 54 58 Typpi biol. käsitelty mg/l 18 15 14 17 16 Typpi vesistöön mg/l 18 15 14 17 16 Typpi poistoteho % 70 78 78 72 75 Ammoniumtyppi tuleva mg/l 46 52 49 47 48 Ammoniumtyppi esiselkeytetty mg/l 44 51 49 45 47 Ammoniumtyppi käsitelty mg/l 2,3 1,6 0,97 1,81 1,7 Nitrifikaatioaste % 96 98 99 97 97 Nitraattityppi biol. käsitelty mg/l 16 12 13 15 14 Alkaliteetti biol. käsitelty mmol/l 1,1 1,2 1,1 1,1 1,1 Fosfaattifosfori suodatettu biol. käsitelty mg/l 0,08 0,13 0,19 0,15 0,14 Lämpötila, biol.prosessissa °C 11,1 13,5 16,7 14,3 13,9 46 16 Näytteenotto ja tulosten laskeminen puhdistamoiden tarkkailussa Näytteenotto Viikinmäen jätevedenpuhdistamon jätevesinäytteet on otettu automaattisilla näytteenottolaitteilla 24 tunnin kokoomanäytteinä virtaaman suhteessa. Bakteerimääritykset on tehty kertanäytteistä ja metallimääritykset sekä AOX-määritykset kuukauden kokoomanäytteistä. Lieteja lietevesinäytteet on otettu kertanäytteinä. Lietenäytteiden metallimääritykset on tehty kuukauden kokoomanäytteistä. Suomenojan jätevedenpuhdistamon jätevesinäytteet on otettu automaattisilla näytteenottolaitteilla 24 tunnin kokoomanäytteinä virtaaman suhteessa. Bakteerimääritykset ja elohopeamääritykset on tehty kertanäytteistä. Muut metallimääritykset on tehty kuukauden kokoomanäytteistä. Liete- ja lietevesinäytteet on otettu kertanäytteinä. Näytteenottopisteet Tuleva jätevesi VIIKINMÄESSÄ tarkoittaa jätevettä, joka on otettu tulopumppauksen jälkeen puhdistamon tulokanavasta ennen minkäänlaista käsittelyä. SUOMENOJALLA tarkoittaa karkeavälpättyä jätevettä. Tulevassa jätevedessä on mukana linkojen rejektivedet. Esiselkeytetty jätevesi (VMK & SOJA) tarkoittaa jätevettä, joka on välppäyksen ja hiekanerotuksen lisäksi käsitelty esi-ilmastus- ja esiselkeytysyksiköissä. Esiselkeytetyssä vedessä on mukana ferrosulfaatti. Ohitusvesi (VMK) on mekaanisesti ja kemiallisesti käsiteltyä esiselkeytettyä vettä. Käsitelty jätevesi (VMK &SOJA) tarkoittaa mekaanis-kemiallis-biologisesti puhdistettua jätevettä. Vesistöön johdettu jätevesi (VMK & SOJA) tarkoittaa jätevettä, jonka laatu on määritetty laskennallisesti ottamalla huomioon käsitellyn jäteveden laatu ja ohitetun jäteveden laatu. Yksittäisen näytepäivän tuloksessa on huomioitu kyseisen näytepäivän laitosohitus ja jakson tuloksessa on huomioitu kaikki mahdolliset ohitukset. Kokonaisvirtaama (VMK & SOJA) tarkoittaa jakson aikana puhdistamolle tulevan vesimäärän sekä verkostoissa ja pumppaamoilla tapahtuneiden ohitusten vesimäärien summaa. Tulosten laskeminen kuormitustarkkailussa: Yhdistelmätaulukko II: neljännesvuosittain Tuleva kuormitus [kg/d] (SOJA & VMK) on tarkkailuvuorokausien kuormitusten [kg/d] summa jaettuna tarkkailuvuorokausien lukumäärällä. Verkosto- ja pumppaamo-ohituksilla (VMK) tarkoitetaan HSY:n toiminta-alueella tapahtuvia verkostoylivuotoja ja pumppaamoiden ylivuotoja, muiden viemäröintialueen kuntien ilmoittamia verkosto- ja pumppaamoylivuotoja sekä Helsingin kantakaupungin sekaviemäröintialueella tapahtuvia ylivuotoja. • HSY:n toiminta-alueen verkosto- ja pumppaamoylivuotojen aiheuttama kuormitus [kg/d] lasketaan ajankohtaa lähinnä otettujen tulevan jäteveden näytteiden pitoisuuksien ja ylivuotomäärien tulona. • Helsingin kantakaupungin sekaviemäröintijärjestelmän ylivuotojen aiheuttama kuormitus [kg/d] lasketaan arvioidun ylivuotomäärän ja sateiden aikaisten viemärivesien keskimääräisten pitoisuuksien tulona. Sateiden aikaisten viemärivesien keskimääräiset pitoisuudet on määritetty Mike Urban mallin käyttöönoton yhteydessä ja ne vastaavat Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle tulevan veden sadejakson pitoisuuksia. • Muiden viemäröintialueen kuntien verkosto- ja pumppaamoylivuotojen aiheuttama kuormitus [kg/d] lasketaan sovittujen vakiopitoisuuksien ja ylivuotomäärien tuloina. Vakiopitoisuudet ovat: BOD7ATU 200 mg/l, kokonaisfosfori 5,0 mg/l, kokonaistyppi 40 mg/l, kiintoaine 240 mg/l ja CODCr 600 mg/l. Verkosto- ja pumppaamo-ohituksilla (SOJA) tarkoitetaan HSY:n toiminta-alueella tapahtuvia verkostoylivuotoja ja pumppaamoiden ylivuotoja ja muiden viemäröintialueen kuntien ilmoittamia verkosto- ja pumppaamoylivuotoja. • Kaikkien pumppaamo- ja verkostoylivuotojen aiheuttama kuormitus [kg/d] lasketaan laskentajakson tulevan jäteveden keskimääräisten pitoisuuksien ja ylivuotomäärien tulona. Laitosohituksella (SOJA & VMK) tarkoitetaan ohitusta esiselkeytyksen jälkeen. Kuormitus [kg/d] lasketaan laskentajakson keskimääräisen ohitetun jäteveden määrän [m3/d] ja ohitustilanteissa mitattujen tarkkailunäytteiden pitoisuuksien keskiarvon tulona. 47 Ohitusten aiheuttama kuormitus [kg/d] (VMK & SOJA) lasketaan kaikkien verkosto- ja pumppaamo-ohitusten sekä laitosohitusten kuormitusten summana. Käsitellyn jäteveden aiheuttama kuormitus [kg/d] (VMK & SOJA) on tarkkailuvuorokausien kuormitusten summa jaettuna tarkkailuvuorokausien lukumäärällä. Päästö vesistöön [kg/d] (VMK & SOJA) lasketaan käsitellyn jäteveden ja ohitusten aiheuttamien kuormitusten summana. Keskimääräinen pitoisuusarvo [mg/l] (VMK & SOJA) lasketaan virtaamalla painottaen eli jakamalla ao. keskimääräinen kuormitus sitä vastaavalla keskimääräisellä vesimäärällä. Poistoteho [%] (VMK& SOJA) = 100 * (tuleva kuormitus [kg/d] - kuormitus vesistöön [kg/d]) / (tuleva kuormitus [kg/d]) Vuosikeskiarvot [mg/l] ja [kg/d] (VMK & SOJA) lasketaan neljännesvuositulosten keskiarvona. 48 17 Jätevesitarkkailussa käytetyt määritysmenetelmät 17.1 Viikinmäen jätevedenpuhdistamon tarkkailussa käytetyt määritysmenetelmät Määritykset tehtiin vuonna 2014 MetropoliLab Oy-nimisessä laboratoriossa, osoite Viikinkaari 4. Laboratorio on mittatekniikan keskuksen akkreditoima (akkreditointi-todistus Nro T058/A16/2008). Myös valtaosa Viikinmäen jäteveden puhdistamon näytteistä tehtävistä määrityksistä on akkreditoitu. Oheisessa luettelossa on akkreditoitujen määritysten perässä merkintä (*). Laajennettu kokonaismittausepävarmuus (95 % luotettavuustasolla) on ilmoitettu menetelmän perässä suluissa. Vedet ja lietteet pH (*)(vesi) SFS 3021:1979 (± 0,2 pH-yks.) pH (liete) SFS-EN 13037(± 0,2 pH-yks.) Sähkönjohtavuus (*) SFS-EN 27888:1994 (± 5 %) Alkaliteetti (*) SFS-EN ISO 9963-1/1996 (± 10 %) BOD7 (*) SFS-EN1899-1:1998 (± 15 % ja ± 2 mg/l, kun pit. <15 mg/l) Kemiallinen hapenkulutus, CODCr (*) ISO 15705:2002 (± 15 %) Kiintoaine, SS (*) SFS-EN 872:2005 (± 10 %) Kokonaistyppi (*) (vesi) SFS-EN ISO 11905-1 (± 15 % ) Kokonaistyppi (*) (liete) Kjeldahl (± 10%) Kokonaisfosfori (*) (vesi) SFS 3026 mod. DA (± 15 %) Kokonaisfosfori (liete) SFS-EN ISO 11885:2009 (+ 15 %) Nitraatti- ja nitriiittitypen summa (NO2-NO3)(*) SFS-EN ISO 13395/DA (± 15 %) Ammoniumtyppi (NH4-N/l) (*) ISO 7150:1984, disc. anal. (± 15 %) Fosfaattifosfori (PO4-P/l) (*) SFS-EN ISO 6878:2004 (± 15 %) Kloridi (Cl/l) (*) Sis.menet. DA (± 10 %) Sulfaatti (SO4/l) (*) Sis.menet. (± 10 %) AOX (µg/l) (*) EN ISO 9562:2004 (± 15 %) Asetaatti (*) SFS-EN ISO 10304-1: 2009 mod. (± 15 %) TOC (*) SFS-EN 1484:1997 (± 15 %) Lämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit SFS 4088:2001 Fekaaliset streptokokit SFS 3014:1984, kumottu Kiintoaine, SS (*) bioliete, lietevesi SFS-EN 872:2005, suodatin Whatman GF/A (± 10 %) Kuiva-aine, TS ja sen tuhka (*) Sis. menet. perust. SFS 3008:1990 (± 10 %) Mädättämölietteen alkaliteetti, haihtuvat hapot, VFA Sis. menet.,titraus (laboratorion sisäinen menetelmä) Metallit Metallimääritykset (kokonaismetallit) (*) SFS-EN ISO 17294-2:2005 tai SFS-EN ISO 11885:2009 (± 10–25 %); Elohopea (*) SFS-EN ISO 17294-2:2005 (± 20 %) Elohopea (liete) (*) AMA:sisäinen menetelmä (± 20 %) 49 17.2Suomenojan jätevedenpuhdistamon tarkkailussa käytetyt analyysimenetelmät Määritykset tehtiin perusanalyysien osalta suurimmaksi osaksi HSY:n jätevedenpuhdistusosaston valvontapalvelut yksikön laboratoriossa Suomenojan jätevedenpuhdistamolla. Laajennettu kokonaismittausepävarmuus (95 % luotettavuustasolla) on ilmoitettu menetelmän perässä suluissa. pH (vesi) SFS 3021;1979 (± 0,2 pH yks.) pH (liete) SFS-EN 12176; 1998 (± 0,2 pH yks.) Sähkönjohtavuus SFS-EN 27888;1994 (± 5 %) Sameus SFS-EN 27027;1994 Kiintoaine (SS) SFS-EN 872;1996, (suodatin Whatman GF/A) (±17 %) Kuiva-aine (TS) ja sen hehkutusjäännös lietteistä SFS 3008;1990 (± 10 %) Ammoniumtyppi NH4-N SFS 3032;1976 indofenolimenetelmä (± 15 %) Tislausmenetelmä isoille pitoisuuksille (SFS 5505) (± 15 %) Nitraattityppi NO3-N UV-abs.menetelmä (Standard Methods) (± 12 %) Kokonaistyppi Ntot SFS 5505;1988 poltto (± 15 %) Suodatettu ortofosfaatti PO4-P SFS 3025;1986 (kumottu), (suodatin Whatman 0,45 µm) (± 10 %) Fosfori P tot SFS 3026;1986 (kumottu) (± 10 %) Kemiallinen hapenkulutus CODCr O2 SFS 5504;1988 valmiit putket (± 20 %) Biologinen hapenkulutus BOD7atu O2 SFS-EN 1899-1;1998, elektrodimittaus (± 20 %) Alkaliteetti SFS-EN-ISO 9963;1996 (± 10 %) Mädättämölietteen alkaliteetti, haihtuvat hapot Kaksivaiheinen titraus (sis.menetelmä) ALIHANKINNAT: Metropolilab Kloridi Cl Sulfaatti SO4 Fekaaliset streptokokit Lämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit Metallimääritykset (vesi, liete) Elohopea 50 18 Haitallisten aineiden pitoisuudet jätevedessä Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamoiden vesistä tehtyjen haitallisten aineiden analyysitulokset vuodelta 2014 on esitetty seuraavassa taulukossa. Analyysit on teetetty Metropolilab Oy:ssa. Haitallisten aineiden tutkimukset sisältyvät puhdistamoiden tarkkailuohjelmiin. Taulukko 23 Haitalliset aineet jätevedessä T = puhdistamolle tuleva jätevesi L = biologisesti käsitelty jätevesi, SOJA = Suomenojan puhdistamo, VMK = Viikinmäen puhdistamo Nro Dir Aine [2] PRTR 2008/ SOJA T SOJA L VKM T VKM L VKM T VKM L VKM T 13.5.14 13.5.14 13.5.14 13.5.14 14.8.14 14.8.14 ka. 2014 105/EY 25 C01 Alakloori µg/l 26 C09a1 Aldriini µg/l <0,010 <0,010 27 C03 Atratsiini µg/l <0,003 <0,003 30 C08 Klorfenvinfossi µg/l <0,010 <0,010 32 C09 Klorpyrifossi µg/l <0,010 <0,010 33 C09b1 DDT µg/l <0,010 <0,010 34 C10 1,2-dikloorietaani (EDC) µg/l <0,3 <0,3 <0,3 35 C11 Dikloorimetaani (DCM) µg/l <0,3 <0,3 <0,3 36 C09a2 Dieldriini µg/l <0,010 <0,010 37 C13 Diuroni µg/l <0,05 <0,05 39 C09a3 Endriini µg/l <0,010 <0,010 Halogenoidut orgaaniset yhdisteet (AOX:nä) [10] µg/l 55 38 40 <0,010 <0,010 42 C16 Heksaklooribentseeni (HCB) µg/l <0,010 <0,010 44 C18 1,2,3,4,5,6-heksakloorisykloheksaani (HCH) µg/l <0,010 <0,010 45 Lindaani µg/l <0,010 <0,010 48 C26 Pentaklooribentseeni µg/l <0,010 <0,010 49 C27 Pentakloorifenoli (PCP) µg/l <0,010 <0,010 Polyklooratut bifenyylit (PCB-yhdisteet) µg/l <0,040 <0,040 50 <0,3 <0,3 83 45x) 51 C29 Simatsiini µg/l <0,005 <0,005 52 C29a Tetrakloorietyleeni (PER) (-eteeni) µg/l <0,5 <0,5 <0,5 53 C06a Tetrakloorimetaani (TCM) µg/l <0,5 <0,5 <0,5 57 C29b Trikloorietyleeni (trikloorieteeni) µg/l <0,5 <0,5 <0,5 58 C32 Trikloorimetaani (kloroformi) µg/l <0,5 <0,5 <0,5 61 C02 Antraseeni µg/l <0,020 <0,020 62 C04 Bentseeni µg/l <0,4 <0,4 <0,4 51 Nro Dir Aine [2] PRTR 2008/ SOJA T SOJA L VKM T VKM L VKM T VKM L VKM T 13.5.14 13.5.14 13.5.14 13.5.14 14.8.14 14.8.14 ka. 2014 105/EY 64 C24 Nonyylifenoli ja nonyylifenolietoksylaatit (NP/NPE-yhdisteet) µg/l 0,34 <0,1 C24a nonyylifenoli (4-nonyyli-fenoli) [8] µg/l <0,1 <0,1 67 C19 Isoproturoni µg/l <0,02 <0,02 68 C22 Naftaleeni µg/l 0,045 <0,020 Orgaaniset tinayhdisteet (kokonaistinana) µg/l 0,0092 <0,001 Di-2-etyyliheksyylifta- µg/l laatti (DEHP) 5,8 0,54 69 70 C12 71 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 0,095 <0,020 0,084 <0,020 0,008 0,00243 0,0121 0,0026385 4,2 1,9 6,2 <0,30 Fenolit (kokonaishiilenä) [14] mg/l 0,0539 <0,0077 0,0231 0,0077 0,0308 <0,0077 C28 Polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAHyhdisteet) [15] neljä yhdistettä µg/l 0,282 <0,010 0,084 <0,010 0,003 <0,010 Tolueeni µg/l 1,7 <0,5 C30 Tributyylitina ja tributyylitinayhdisteet [16] tinana µg/l 0,00033 <0,000082 0,00037 <0,00008 <0,00008 <0,00008 75 Trifenyylitina ja trifenyylitinayhdisteet [17] tinana µg/l <0,00034 <0,00034 <0,00034 <0,00034 <0,00034 <0,00034 76 Orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) (kokonaishiilenä tai COD/3) mg/l 81 20 Trifluraliini µg/l <0,010 <0,010 79 Kloridit 82 83 72 73 74 77 C33 <0,5 17xx) mg/l xx) 57 55xx) 71xx) Syanidi mg/l <0,005 <0,005 Fluoridi mg/l 0,5 0,2 <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 0,04 <0,03 0,25 <0,020 0,11 <0,020 0,087 <0,010 <0,010 <0,010 0,2 0,3 87 C25 Oktyylifenolit ja oktyy- µg/l lifenolietoksylaatit 88 C15 Fluoranteeni µg/l 0,044 <0,020 89 C09a4 Isodriini µg/l <0,010 <0,010 91 C28d Bentso(g,h,i)peryleeni µg/l 0,094 <0,010 72 C28a Bentso(a)pyreeni µg/l 0,042 <0,002 0,019 <0,002 0,003 <0,002 72 C28b1 Bentso(b)fluoranteeni µg/l <0,010 <0,010 0,036 <0,010 <0,010 <0,010 72 C28b2 Bentso(k)fluoranteeni µg/l <0,010 <0,010 0,015 <0,010 <0,010 <0,010 72 C28e Indeno(1,2,3-cd)pyreeni µg/l 0,23 <0,010 0,014 <0,010 <0,010 <0,010 D01 klooribentseeni µg/l <0,5 <0,5 <0,5 D02 1,2-diklooribentseeni µg/l <0,3 <0,3 <0,3 D03 1,4-diklooribentseeni µg/l <0,1 <0,1 D05 dibutyyliftalaatti (DBP) µg/l 0,21 <0,10 D10 dimetoaatti µg/l <0,02 <0,02 D11 MCPA (4-kloori-2metyylifenoksietikkahappo) µg/l <0,02 <0,02 D12 metamitroni (4-amino- µg/l 3-metyyli-6-fenyyli1,2,4-triarsiini-5-oni) <0,02 <0,02 0,07 <0,01 Fenoli 52 mg/l <0,1 0,21 <0,10 2,1 <0,10 0,03 0,01 0,04 <0,01 Nro Dir Aine [2] PRTR 2008/ SOJA T SOJA L VKM T VKM L VKM T VKM L VKM T 13.5.14 13.5.14 13.5.14 13.5.14 14.8.14 14.8.14 ka. 2014 105/EY Muut VOC:t: MTBE µg/l <0,5 <0,5 <0,5 TAME µg/l <0,5 <0,5 <0,5 bromidikloorimetaani µg/l <0,5 <0,5 <0,5 etyylibentseeni µg/l <0,5 <0,5 <0,5 bromoformi µg/l <0,5 <0,5 <0,5 styreeni µg/l <0,5 <0,5 <0,5 Dibromikloorimetaani µg/l <0,5 <0,5 <0,5 1,3- ja 1,4-ksyleeni µg/l <0,5 <0,5 <0,5 1,2-Ksyleeni µg/l <0,5 <0,5 <0,5 Vinyylikloridi µg/l 0,23 <0,15 <0,15 1,1,1-trikloorietaani µg/l <0,5 <0,5 <0,5 1,1,2,2-tetrakloorietaani µg/l <0,5 <0,5 <0,5 1,1,2-trikloorietaani µg/l <0,5 <0,5 <0,5 1,1-dikloorietaani µg/l <0,5 <0,5 <0,5 1,1-dikloorieteeni µg/l <1,0 <1,0 <1,0 1,2,3-triklooribentseeni µg/l <0,5 <0,5 <0,5 1,2,4-triklooribentseeni µg/l <0,5 <0,5 <0,5 1,2-dikloorieteeni cis µg/l <0.5 <0.5 <0,5 1,2-dikloorieteeni trans µg/l <0.5 <0.5 <0,5 1,2-diklooripropaani µg/l <0.5 <0.5 <0,5 1,3,5-triklooribentseeni µg/l <0.5 <0.5 <0,5 1,3-diklooribentseeni µg/l <0.5 <0.5 <0,5 1,3-diklooripropeeni cis µg/l <0.3 <0,3 <0,3 1,3-diklooripropeeni trans µg/l <0.1 0,11 <0,1 1,4-diklooribentseeni µg/l 2-kloorieteenivinyylieetteri µg/l <0.5 <0.5 <0,5 1-hekseeni µg/l <0.5 <0.5 <0,5 1-okteeni µg/l <0.5 <0.5 <0,5 dekaani µg/l <0.5 <0.5 <0,5 pentaani µg/l <0.5 <0.5 <0,5 DIPE µg/l <0.5 <0.5 <0,5 ETBE µg/l <0.5 <0.5 <0,5 MEK µg/l 2,1 <1,0 <1,0 MIBK µg/l <1,0 <1,0 <1,0 TAEE µg/l <0,5 <0,5 <0,5 TBA (t-butanoli) µg/l 27 4,0 <3 Muut PAH:t: PAH yhteensä µg/l 0,76 <0,1 2,2 <0,1 0,7 <0,1 2-metyylinaftaleeni µg/l 0,033 <0,020 0,049 <0,020 0,056 <0,020 1-metyylinaftaleeni µg/l 0,027 <0,020 0,039 <0,020 0,044 <0,020 biphenyyli µg/l 0,019 <0,020 0,051 <0,020 0,059 <0,020 53 Nro Dir Aine [2] PRTR 2008/ SOJA T SOJA L VKM T VKM L VKM T VKM L VKM T 13.5.14 13.5.14 13.5.14 13.5.14 14.8.14 14.8.14 ka. 2014 105/EY 2,6-dimetyylinaftaleeni µg/l 0,067 <0,020 0,13 <0,020 0,065 <0,020 asenaftyleeni µg/l <0,010 <0,010 0,031 <0,010 <0,010 <0,010 asenafteeni µg/l <0,010 <0,010 0,036 <0,010 0,039 <0,010 2,3,5-trimetyylinaftaleeni µg/l <0,010 <0,010 <0,010 <0,010 <0,010 <0,010 fluoreeni µg/l 0,044 <0,010 0,072 <0,010 0,039 <0,010 fenantreeni µg/l 0,053 <0,020 0,22 <0,020 0,11 <0,020 antraseeni µg/l <0,020 <0,020 0,27 <0,020 <0,020 <0,020 1-metyylifenantreeni µg/l <0,020 <0,020 0,45 <0,020 <0,020 <0,020 Pyreeni µg/l <0,010 <0,010 0,23 0,019 0,086 <0,010 bentso(a)antraseeni µg/l <0,010 <0,010 0,038 <0,010 <0,010 <0,010 kryseeni µg/l <0,010 <0,010 0,056 <0,010 <0,010 <0,010 bentso(e)pyreeni µg/l 0,047 <0,010 0,018 <0,010 <0,010 <0,010 peryleeni µg/l 0,016 <0,010 0,012 <0,010 <0,010 <0,010 dibentso(a,h) antraseeni µg/l <0,010 <0,010 <0,010 <0,010 <0,010 <0,010 pcb:t yhteensä µg/l <0,040 <0,040 pcb 28 µg/l <0,010 <0,010 pcb 52 µg/l <0,010 <0,010 pcb 77 µg/l <0,040 <0,040 pcb 101 µg/l <0,010 <0,010 pcb 105 µg/l <0,010 <0,010 pcb 118 µg/l <0,010 <0,010 pcb 126 µg/l <0,010 <0,010 pcb 138 µg/l <0,010 <0,010 pcb 153 µg/l <0,010 <0,010 pcb 156 µg/l <0,010 <0,010 pcb 169 µg/l <0,040 <0,040 pcb 180 µg/l <0,010 <0,010 pcb 195 µg/l <0,040 <0,040 PCB:t Muut kloorifenolit: kloorifenolit yhteensä µg/l <0,06 <0,06 2,6-dikloorifenoli µg/l <0,010 <0,010 2,4-dikloorifenoli µg/l <0,010 <0,010 2,4,6-trikloorifenoli µg/l <0,010 <0,010 2,4,5-trikloorifenoli µg/l <0,010 <0,010 2,3,4,6-tetrakloorifenoli µg/l <0,010 <0,010 2,6-diklooribentsamidi (BAM) µg/l <0,02 <0,02 atsinfossi-metyyli µg/l <0,05 <0,05 bentatsoni µg/l <0,05 <0,05 bromasiili µg/l <0,02 <0,02 DEA (desetyyliatratsiini) µg/l <0,01 <0,01 DIA (deisopropyyliatratsiini) µg/l <0,03 <0,03 Muut torjunta-aineet: 54 Nro Dir Aine [2] PRTR 2008/ SOJA T SOJA L VKM T VKM L VKM T VKM L VKM T 13.5.14 13.5.14 13.5.14 13.5.14 14.8.14 14.8.14 ka. 2014 105/EY diklorproppi µg/l <0,02 <0,02 fenmedifaami µg/l <0,02 <0,02 fluatsifoppi-P-butyyli µg/l <0,05 <0,05 fluatsinami µg/l <0,03 <0,03 heksakinoni µg/l <0,003 <0,003 kinometionaatti µg/l <0,02 <0,02 linuroni µg/l <0,02 <0,02 malationi µg/l <0,02 <0,02 mekoproppi µg/l <0,02 <0,02 metalaksyyli µg/l <0,02 <0,02 metatsaklori µg/l <0,01 <0,01 metributsiini µg/l <0,01 <0,01 penkonatsoli µg/l <0,02 <0,02 pirimikarbi µg/l <0,01 <0,01 propatsiini µg/l <0,01 <0,01 sulfoteppi µg/l <0,02 <0,02 terbutylatsiini µg/l <0,003 <0,003 triadimefoni µg/l <0,02 <0,02 triasulfuroni µg/l <0,01 <0,01 DDD µg/l <0,010 <0,010 DDE µg/l <0,010 <0,010 endosulfaani sulfaatti µg/l <0,010 <0,010 endosulfaani, alfa- µg/l <0,010 <0,010 endosulfaani, beta- µg/l <0,010 <0,010 heptakloori µg/l <0,010 <0,010 heptaklooriepoksisi endo trans µg/l <0,010 <0,010 heptaklooriepoksisi exo cis µg/l <0,010 <0,010 klordaani, cis- µg/l <0,010 <0,010 klordaani, oksy- µg/l <0,010 <0,010 klordaani, trans- µg/l <0,010 <0,010 mireksi µg/l <0,010 <0,010 2,4-D µg/l <0,01 <0,01 bitertanoli µg/l <0,05 <0,05 diflubentsuroni µg/l <0,01 <0,01 Orgaaniset tinayhdisteet: Monobutyylitina, MBT ng/l 9 <1 5,4 3,6 7,9 Dibutyylitina, DBT ng/l 5,5 <1 7,9 1 13,2 2,7 1,6 Tributyylitina, TBT ng/l 0,8 <0,2 0,9 0,2 <0,2 <0,2 Tetrabutyylitina, TetraBT ng/l <1 <1 <1 <1 <1 <1 Mono-oktyylitina, MOT ng/l <1 <1 <1 <1 <1 <1 Dioktyylitina, DOT ng/l <1 <1 <1 <1 <1 <1 Trisykloheksyylitina, TCHT ng/l <1 <1 <1 <1 <1 <1 Monofenyylitina, MPT ng/l <1 <1 <1 <1 <1 <1 Difenyylitina, DPT ng/l <1 <1 <1 <1 <1 <1 Trifenyylitina, TPT ng/l <1 <1 <1 <1 <1 <1 55 Nro Dir Aine [2] PRTR 2008/ SOJA T SOJA L VKM T VKM L VKM T VKM L VKM T 13.5.14 13.5.14 13.5.14 13.5.14 14.8.14 14.8.14 ka. 2014 105/EY Oktyyli- ja nonyylifenolit sekä niiden etoksilaatit: 4-tert-Oktyylifenoli= oktyylifenoli ((4-(1,1,3,3-tetrametyylibutyyli)fenoli)) ng/l <30 <30 <30 <30 <30 <30 4-n-Nonyylifenoli = 4-nonyylifenoli kts. VPD ylhäällä ng/l <100 <100 <100 <100 310 <100 4-t-Oktyylifenolimonoetoksilaatti ng/l <30 <30 <30 <30 <30 <30 4-t-Oktyylifenolidietoksilaatti ng/l <30 <30 <30 <30 <30 <30 iso-Nonyylifenolimonoetoksilaatti ng/l 120 <100 <100 <100 170 <100 iso-Nonyylifenolidietoksilaatti ng/l 170 <100 <100 <100 <100 <100 Bisphenol A ng/l 750 70 90 70 60 50 Dimetyyliftalaatti (DMP) ng/l <100 <100 <100 <100 980 <100 Dietyyliftalaatti (DEP) ng/l 2 100 <100 1700 <100 11000 910 Di-n-oktyyliftalaatti (DOP) ng/l <100 <100 <100 <100 <100 <100 butyylibentsyyliftalaatti (BBzP) ng/l 120 <100 140 <100 2900 280 Kevyet hiilivedyt C5-C10 µg/l <20 <20 Kokonaishiilivedyt mg/l <0,5 <0,5 Muut ftalaatit: Hiilivedyt: x) =kuukauden kokoomanäytteiden keskiarvo ka.2014 xx) 56 19Raskasmetallipitoisuudet Taulukko 24 Jäteveden ja lietteen raskasmetallimäärät sekä -pitoisuudet Viikinmäki Pitoisuudet: Tuleva T1 µg/l Kadmium Käsitelty L µg/l Kuivattu liete mg/kgTS 0,18 0,06 Kromi 3,7 0,53 28 Kupari 86 7,2 363 0,28 0,21 0,38 4,7 7,7 21 Lyijy 3,2 0,3 15 Sinkki 145 36 583 2,1 1,2 4 Elohopea Nikkeli Arseeni Tulovirtaama milj.m /a 95,4 3 liete määrä t/a 64 386 TS% Määrät: Kadmium 0,6 29,0 Tuleva T1 kg/a Käsitelty L kg/a Kuivattu liete kg/a 17 5,7 11 Kromi 353 51 523 Kupari 8 207 687 6 778 Elohopea 27 20 7,1 Nikkeli 449 735 392 Lyijy 305 29 280 13 838 3 436 10 886 200 115 75 Sinkki Arseeni Raskasmetallipitoisuudet on laskettu tulevan ja käsitellyn veden osalta kuukauden kokoomanäytteiden tulosten keskiarvona. Yksittäisen tuloksen ollessa alle määritysrajan on keskiarvon laskennassa käytetty arvoa, joka on puolet määritysrajasta. Taulukko 25 Jäteveden ja lietteen raskasmetallimäärät sekä -pitoisuudet Suomenoja Pitoisuudet: Kadmium Kromi Kupari Elohopea Tuleva T1 µg/l Käsitelty L µg/l Kuivattu liete mg/kgTS 0,18 0,05 0,5 5,6 1,3 34 86 8,9 314 0,25 0,22 0,41 30 Nikkeli 8,3 9,3 Lyijy 2,8 0,2 13 Sinkki 136 32 531 2,1 1,2 Arseeni Tulovirtaama milj.m3/a liete määrä t/a 22 003 TS% Määrät: Kadmium 4 34,2 29,1 Tuleva T1 kg/a Käsitelty L kg/a Kuivattu liete kg/a 6 1,7 3,2 Kromi 192 44 216 Kupari 2 942 304 2011 9 7,5 2,6 284 318 192 Elohopea Nikkeli Lyijy Sinkki Arseeni 96 6,8 83 4 652 1 095 3 400 72 41 26 Raskasmetallipitoisuudet on laskettu tulevan ja käsitellyn veden osalta kuukauden kokoomanäytteiden tulosten keskiarvona. Yksittäisen tuloksen ollessa alle määritysrajan on keskiarvon laskennassa käytetty arvoa, joka on puolet määritysrajasta. 57 20Prosessikemikaalien kulutus Taulukko 26 Prosessikemikaalien kuukausikulutus 2014, Viikinmäki Kuukausi Puhdistamolle tuleva virtaama Ferrosulfaatin kulutus m3 kg g/m3 Sammutetun kalkin kulutus Metanolin kulutus kg kg Polymeerin kulutus g/m3 kg Tammi 8 790 490 680 100 77 126 700 298 900 34 7 835 Helmi 7 646 144 683 000 89 87 400 178 900 23 6 961 Maalis 9 430 661 798 200 85 171 900 268 300 28 9 044 Huhti 8 241 344 852 500 103 129 700 327 900 40 7 590 Touko 8 488 193 900 300 106 272 000 298 900 35 8 048 Kesä 7 231 734 745 100 103 228 000 259 700 36 6 912 Heinä 6 230 568 667 800 107 220 800 213 100 34 6 823 Elo 7 954 492 732 000 92 178 400 211 900 27 6 881 Syys 7 103 483 959 400 135 269 300 274 300 39 6 568 Loka 7 355 500 867 600 118 369 600 337 300 46 6 005 Marras 7 748 810 739 400 95 235 800 243 000 31 6 374 Joulu 9 214 179 752 400 82 260 400 334 400 36 8 481 95 435 598 9 377 800 98 2 550 000 3 246 600 34 87 521 Yhteensä Taulukko 27 Prosessikemikaalien kuukausikulutus 2014, Suomenoja Kuukausi Puhdistamolle tuleva virtaama Ferrosulfaatin kulutus Soodan kulutus m3 kg kg g/m3 Metanolin kulutus g/m3 kg Polymeerin kulutus g/m3 kg Tammi 3 273 157 338 550 103 101 520 31 171 120 52 3 750 Helmi 2 707 080 334 820 124 87 740 32 162 320 60 4 500 Maalis 3 286 114 389 600 119 128 660 39 176 660 54 4 500 Huhti 2 712 402 323 300 119 76 340 28 161 840 60 3 000 Touko 2 860 373 325 650 114 53 060 19 168 640 59 4 500 Kesä 2 426 884 273 400 113 34 620 14 145 080 60 3 750 Heinä 2 156 469 277 950 129 40 980 19 149 840 69 3 000 Elo 2 831 884 362 100 128 64 960 23 127 020 45 3 750 Syys 2 685 346 346 950 129 102 820 38 155 660 58 4 500 Loka 2 839 415 402 450 142 108 320 38 139 860 49 4 500 Marras 2 983 977 336 350 113 103 720 35 138 120 46 4 500 3 441 113 368 850 107 97 460 28 139 740 41 5 250 34 204 214 4 079 970 119 1 000 200 29 1 835 900 54 49 500 Joulu Yhteensä 58 21 Sähköenergian tuotanto, kulutus ja osto Taulukko 28 Sähköenergiankäytön ja -tuoton jakautuminen kuukausittain vuonna 2014, Viikinmäki Kuukausi Tammi Ostettu, MWh 1 365 Tuotettu, MWh Käytetty prosessissa, MWh 1 997 3 069 Kokonaiskulutus, MWh 3 362 Helmi 835 2 160 2 698 2 995 Maalis 844 2 603 3 149 3 448 Huhti 744 2 470 2 857 3 213 Touko 1 026 2 323 2 951 3 349 Kesä 958 2 041 2 647 2 998 Heinä 1 039 1 843 2 485 2 882 Elo 1 029 2 169 2 801 3 199 Syys 1 053 2 072 2 729 3 125 Loka 872 2 407 2 851 3 279 761 2 541 2 675 3 302 1 132 2 247 2 726 3 379 11 658 26 874 33 639 38 532 Marras Joulu Yhteensä Taulukko 29 Sähköenergiankäytön ja -tuoton jakautuminen kuukausittain vuonna 2014, Suomenoja Kuukausi Ostettu, MWh Tuotettu, MWh Käytetty jätevedenpuhdistamolla, MWh Muualle myyty sähkö, MWh Tammi 1 260 11 1 143 129 Helmi 1 124 32 1 051 105 Maalis 1 290 1 1 164 127 Huhti 1 138 3 1 030 110 Touko 1 164 12 1 056 119 Kesä 1 041 10 944 107 Heinä 991 4 893 102 Elo 1 094 17 995 116 Syys 1 066 13 967 111 Loka 1 115 8 1 006 118 Marras 1 129 11 1 023 117 joulu 1 172 14 1 042 145 13 583 137 12 314 1 406 Yhteensä 59 22Lietteen laatu, määrä ja jatkokäsittelypaikka Taulukko 30 Mädätetyn ja koneellisesti kuivatun jätevesilietteen analyysitulokset, Viikinmäki ja Suomenoja Viikinmäki 2014 pienin pH keskiarvo Suomenoja 2014 suurin pienin keskiarvo suurin 7,1 7,8 8,1 7,6 7,9 8,2 kuiva-aine % TS 27 29 30 28 29 31 hehkutusjäännös % 44 46 48 40 42 45 kokonaistyppi g/kgTS 30 32 34 35 41 46 kokonaisfosfori g/kgTS 20 29 37 36 39 46 kalium g/kgTS 0,87 1,3 1,7 0,93 1,2 1,5 kalsium g/kgTS 27 41 60 13 18 20 alumiini g/kgTS 3,8 4,8 5,7 3,5 5,3 6,7 magnesium g/kgTS 2,3 3,0 3,6 1,7 2,2 2,8 rauta g/kgTS 83 109 140 75 96 130 koboltti mg/kgTS 6 7 8 - - - elohopea mg/kgTS 0,33 0,38 0,48 0,3 0,4 0,6 kadmium mg/kgTS 0,5 0,61 0,7 0,2 0,5 0,8 kromi mg/kgTS 22 28 36 21 34 45 kupari mg/kgTS 330 363 420 220 314 360 lyijy mg/kgTS 11 15 20 11 13 16 mangaani mg/kgTS 350 398 470 250 344 390 nikkeli mg/kgTS 18 21 25 20 30 51 sinkki mg/kgTS 540 583 640 360 531 810 arseeni mg/kgTS 3 4 5 3,0 4,3 6,0 60 Taulukko 31 Kuivatun lietteen määrät ja jatkokäsittelypaikka, Viikinmäki Kuukausi Kuivattu liete Lietteen jatkojalostus Kompostointi HSY Metsäpirtti, Sipoo tonnia tonnia Kompostointi Envor Group Oy, Forssa % tonnia Kompostointi Kekkilä Oyj, Nurmijärvi % Tammi 5 698 5 245 92 454 8 0 0 Helmi 4 638 4 261 92 377 8 0 0 Maalis 5 527 5 065 92 462 8 0 0 Huhti 5 685 5 229 92 455 8 0 0 Touko 6 006 5 586 93 0 0 420 7 Kesä 5 159 4 784 93 0 0 375 7 Heinä 5 322 4 940 93 0 0 381 7 Elo 4 840 4 537 94 0 0 303 6 Syys 5 658 5 365 95 0 0 294 5 Loka 5 032 4 667 93 13 0 352 7 Marras 4 638 4 341 94 0 0 297 6 6 183 5 887 95 0 0 295 5 64 386 59 908 1 761 3 2 718 4 Joulu Yhteensä 93 Taulukko 32 Kuivatun lietteen määrät ja jatkokäsittelypaikka, Suomenoja Kuukausi Kuivattu liete Lietteen jatkojalostus Kompostointi HSY Metsäpirtti, Sipoo tonnia % Tammi 1 903 100 Helmi 1 674 100 Maalis 1 870 100 Huhti 1 923 100 Touko 1 985 100 Kesä 1 784 100 Heinä 1 376 100 Elo 1 817 100 Syys 2 093 100 Loka 2 069 100 Marras 1 749 100 Joulu 1 761 100 22 003 100 Yhteensä Marraskuussa kokonaismäärästä toimitettiin HSY:n Ämmässuon kaatopaikalle 325 t kompostointikokeisiin 61 23Jätteet Taulukko 33 Jätteiden määrät ja toimituspaikat vuonna 2014, Viikinmäki ja Suomenoja EWC-koodi Jätelaji 190801 Välppäjäte 293 0 190801 Välppäjäte 66 247 Ämmässuon kaatopaikka HSY 190801 Välppäjäte 300 238 Vantaan jätevoimala, Vantaan energia 190802 Hiekkajäte 214 38 190805C Mädätetty ja kuivattu liete 59 908 22 003 190805C Mädätetty ja kuivattu liete 2 718 190805C Mädätetty ja kuivattu liete 1761 200101 Paperi, kartonki ja pahvi 5 200101 Paperi, kartonki ja pahvi (Viikinmäessä tuhottavat encorelle) 0,12 170201 Kierrätyspuu 200140 Metalli 24,7 34,0 200301 Sekajäte 38,5 13,1 200108 Biojäte 12,5 Ämmässuon kaatopaikka HSY 200136 Elektroniikkaromu 1,50 Kuusakoski Oy 200135 Elektroniikkaromu 0,10 Ekokem Oy, Riihimäki 130899 Kiinteä öljyinen jäte 0,44 130208 Käytetty voiteluöljy 13,4 130205 Käytetty voiteluöljy 7,0 Ekokem Oy, Riihimäki 130703 Polttoöljy, liuotinjäte 0,4 Ekokem Oy, Riihimäki 200121 Loisteputket ja loistelamput 0,069 Ekokem Oy, Riihimäki 160603 Paristot 0,040 Ekokem Oy, Riihimäki 160601 Lyijyakut 0,7 Ekokem Oy, Riihimäki 160209 kondensaattorit 0,02 Ekokem Oy, Riihimäki 80111 Kiinteä maalipitoinen jäte 0,3 Ekokem Oy, Riihimäki 160506 Laboratoriojäte 160303 Pesuainejäte, laboratoriojäte: elohopeapitoiset mittarit 160305 Pesuainejäte, palava neste 160507 Fosforihappo, ruosteenpoistoaine 160504 Aerosolit 0,04 Ekokem Oy, Riihimäki 170904 Rakennusjäte 36,3 Kuusakoski Oy YHTEENSÄ 62 Viikinmäki t/a Suomenoja t/a 0,2 65 364 Ämmässuon kaatopaikka HSY Metsäpirtti, Sipoo, HSY Envor Group Oy, Forssa Lassila & Tikanoja Oy 2,4 Paperinkeräys Oy/Encore Kuusakoski Oy 0,21 Kuusakoski Oy Ämmässuon kaatopaikka HSY/Vantaan jätevoimala Ekokem Oy, Riihimäki Ekokem Oy, Jämsänkoski 0,02 0,1 Ekokem Oy, Riihimäki Kekkilä, Nurmijärvi 6,9 1,5 Toimitettu Sortti, HSY 0,019 Ekokem Oy, Riihimäki 0,11 Ekokem Oy, Riihimäki 0,02 Ekokem Oy, Riihimäki 22 620 HSY:n julkaisuja ı HRM:s publikationer 3/2015 ISSN-L 1798-6087 ISSN 1798-6087 (nid.) ISSN 1798-6095 (pdf) ISBN 978-952-6604-95-4 (nid.) ISBN 978-952-6604-94-7 (pdf) Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, 00066 HSY, Opastinsilta 6 A, 00520 Helsinki Puh. 09 156 11, Fax 09 1561 2011, www.hsy.fi Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster PB 100, 00066 HRM, Semaforbron 6 A, 00520 Helsingfors Tfn. 09 156 11, Fax 09 1561 2011, www.hsy.fi Helsinki Region Environmental Services Authority P.O. Box 100, FI-00066 HSY, Opastinsilta 6 A, 00520 Helsinki Tel. +358 9 15611, Fax +358 9 1561 2011, www.hsy.fi
