Lajikeluettelo 2015

Omenat – Kesälajikkeet
Borgovskoje, V (VI), kesä
(Peltosalmen imelä) Venäläistä alkuperää.
Ehdottomasti talvenkestävimpiä kesälajikkeitamme.
Hedelmä keskikokoinen, usein pitkulainen, kypsänä
keltainen ja hyvin lievästi punaviiruinen. Maku
puhtaan makea, lähes hapoton, lasten suosiossa.
Hyvin terve ja satoisa lajike.
Esteri, V (jopa VI), kesä
Kannan emopuu löydetty Kyyjärveltä. Hedelmä pieni,
litteänpyöreä, oranssinruskehtava, pinnalla
korkkiutumaa. Maku erittäin miellyttävä voimakkaan
päärynäarominen, makea. Puu isokokoinen ja hyvin
terve ja talvenkestävä pohjoisillakin alueilla.
Todennäköisesti sama lajike kuin Långsjön
päärynäomena ja Korobovka.
Junost, V, kesä
(Oktjabrenok) Venäläinen risteytysjaloste (Keltakaneli
x Valkea kuulas) Moskovan hedelmäkoeasemalta v.
1938. Huomionarvoinen lajike Keski- ja PohjoisSuomeen. Hedelmä keskikokoa pienempi, keltainen,
pinnaltaan vahainen. Malto pehmeää, mehevää,
heikosti mausteista, makeaa. Hyvä ruvenkestävyys.
Sopii luomuviljelyyn.
Norland, VI, kesä
(Resque x Melba) Hedelmä pitkänomainen, täysin
tummanpunainen kesäomena. Maku hapahko, mutta
aromikas. Runsassatoinen ja tulee aikaisin satoikään.
Menestynyt hyvin Pohjois-Suomessa mm Sallassa ja
Sotkamon kauppaviljelmillä. Sadekesinä saattaa
saada omenarupea.
Pirja, V, aik. Kesä
Suomalainen risteytysjaloste (Huvitus x Melba).
Hedelmä pienehkö, kauniin punaviiruinen. Malto
pehmeä ja hienorakeinen. Maku hyvin miellyttävä,
Melba-arominen. Hedelmät kypsyvät aikaisin,
lämpiminä kesinä jo heinäkuun lopulla. Puu on
hillittykasvuinen ja talveentuu aikaisin. Omaa jonkin
verran alttiutta ruvelle. Osoittautunut hyvin satoisaksi
ja talvenkestäväksi vielä V vyöhykkeelläkin.
Rescue, V, kesä
Puu on keskikokoinen, valkokukkainen. Ovaalinpyöreä
hedelmä on pieni, läpimitaltaan noin 3,5-4 cm, ja
ohut kuori vahapeitteisen kirkkaan punanen. Kypsyy
aikaisin elokuun lopulta alkaen ja säilyy kolmisen
viikkoa, jonka jälkeen jauhottuu. Hyvä siideriomena,
mutta sopii makeahkona myös tuoreomenaksi.
Ylenpalttinen valkoinen kukinta. Hedelmät hyvän
makuisia.
Tshudnoje, V, kesä
(Ihmeellinen) Kookas 120-140 g kesäomena. Korkea
talvenkestävyys. Ruvenkestävä. Sato alkaa
kolmantena vuonna 100 kg/puu. Pieni ja kääpiöivä
puu, korkeus n. 2-2,5 m. Omena vihreänkeltainen,
peitevärinä voimakasta tummaa punaa. Erinomaisen
makuinen.
Omenat – Syyslajikkeet
Särsö, V, syys
(Cloetta) Ruotsista lähtöinen hieno syyslajike.
Hedelmä keskikokoinen tai suuri, litteänpyöreä,
sileäpintainen, oranssi-pisteinen tai viiruinen. Malto
kiinteä, hienon happoinen, maku todella miellyttävä.
Hedelmä kypsyy syys-lokakuussa ja säilyy pari
kuukautta. Puun kasvutapa on luontojaan hyvä, hyvät
oksakulmat, aikaissatoinen, terve, soveltuu hyvin
luomuviljelyyn. Menestyy jopa VI-vyöhykkellä, ei ole
ollut pakkasvaurioita edes kovina pakkastalvina.
Osennaje nizkorosloje, V, syys
(Syys-matalakasvuinen) Keskikokoinen (80-120 g)
syysomena. Korkea talvenkesto, ruvenkestävä. Sato
alkaa 3-vuotiaana. Omenan pyöreä, väri
keltaisenvalkoinen, jossa aavistus punaista. Hyvin
satoisa. Hedelmät pyöreitä, kellahtavan valkeita lievin
punerruksin. Malto happamanmakeaa, hyvän
makuista. Lajike on puolikääpiöivä saavuttaen vain
2,5 metrin korkeuden.
Ahosen lakkaomena, IV, syys
Ahosen taimistolta Karstulasta. Hedelmä
keskikokoinen, litteänpyöreä, kauniin lakanpunainen,
punapisteinen. Malto kiinteä ja mehukas. Maku
sopivan happoinen, viinimäisen makea, lievästi
suomuuraimen aromia. Vaikuttaa hyvin terveeltä
lajikkeelta.
Prizemlennoje, V, syys
Luontaisesti kääpiöivä omenahybridi Tseljabinskistä.
Omena keskikokoinen tai kookas 90-110 g.
Erinomainen talvenkestävyys Uralilla. Aikaissatoinen,
sato alkaa 2-vuotiaana. Satoisa, 130 kg/puu. Voidaan
suositella hyvin pohjoiseen. Hedelmän pohjaväri
vihreänkeltainen, kirkkaan punainen peiteväri peittää
hedelmän lähes kokonaan. Maku hapokkaan imelää,
aromista ja raikasta. Puolikääpiöivä puun korkeus
vain 2,5 m
Renown, V, aik. syys
Englantilainen marjaomenalajike, jota Suomessa on
kokeiltu parikymmentä vuotta. Kukat valkoiset.
Hedelmät n. 4-5 cm kokoiset, litteänpyöreät.
punaoranssiset. Maku hyvin lievästi happoinen ja
voimakkaasti sokerinen ja hyvin mehuisa. Todellinen
pieni herkkuomena tuorekäyttöön. Oikea lasten
herkku. Hyvä pölyttäjä.
Talvilajikkeet
Plastun, V, talvi
Luontaisesti kääpiöivä pieni puu, korkeus 1,5-2 m.
Omena isokokoinen 160 g. Hyvä ja aromikas
syöntiomena. Malto valkeaa ja hienorakeista ja
melkoisen kovaa, mehukasta. Pohjaväri kellanvihreä,
päivänpuolella oranssinruskehtavaa läpikuultavaa
peiteväriä. Maku lievästi happoinen, runsassokerinen,
lieväarominen. Kevytsyöntinen ja miellyttävä.
Säilyvyys n. 3 kuukautta. Ei ole esiintynyt rupea.
Hedelmät kestävät puussa hyvin pakkasta. Poimittava
lokakuussa.
Sariola, V, syys/talvi
Eräjärvellä Nisulan talossa 1900-luvun alkupuolella
syntynyt lajike. Hedelmä keskikokoa pienempi,
litteänpyöreä. Pohjaväri keltainen, peitevärinä
juovittaista punaa. Malto kovaa ja tiivistä. Maku
makean viinihappoinen, hienoarominen.
Korkealaatuinen herkkuhedelmä. Tulee myöhään
satoikään, mutta kääpiöpuuna sato alkaa jo aikaisin.
Vaatii pölyttäjän. Puu kehittyy korkearakenteiseksi.
Hyvä pakkasen ja taudinkestävyys. Sopii luomuviljelyyn.
Koristeomenapuut
Dolgo, V
Alunperin venäläinen lajike. Hillittykasvuinen ja
keskikokoisensi jäävä puu. Kukinta runsas, valkoinen.
Hedelmät n. 3 cm, soikeita voimakkaan
kirkkaanpunaisia. Malto kellertävää, happoista ja
hyvin soseutuvaa. Mehuihin ja hilloihin Dolgo antaa
punaisen värin. Sopiva Rose-tyyppisten viinien
valmistukseen höyrymehusta. Melko kestävä rupea
vastaan. Hyvä pölyttäjä aikaisin kukkiville lajikkeille.
Mainio pikkupihan koristepuu.
Makamik, VI
Isabellanomenapuu (Malus x adstringens) on
tunnetuimpia koristeomenalajikkeitamme. Se on
lähtöisin Ontariosta Kanadasta ollen Isabella
Prestonin risteytyksiä vuodelta 1933. Kukkien väri on
alussa tummanpunainen, kukinnan jatkuessa
vaaleneva, ja kukkiessaan kesäkuussa 4,8 cm
läpimittaisin kukin pysähdyttävän upea. Puun lehdet
ovat punertavat. Hedelmät ovat kirkkaanpunaisia ja
läpimitaltaan keskimäärin 2,6 cm
Luumut
Podarok sankt Petersburg, IV
Venäläinen myrobalaani. Lajikkeen kehitystyössä on
ollut mukana mm Pavlovskin tutkimusasema Pietarin
lähellä. Otettu lajikekokeisiin venäjällä 1995 ja
rekisteröity lajikkeeksi 1999. Kukkii toukokuussa
ennen lehtien puhkeamista. Kukinta valtavan runsas,
upea koristekasvi kukkiessaan. Hedelmä 14-16 g,
lähes pyöreä, kullankeltainen. Malto keltaista,
mehukasta ja tiivistä. Maku makea, runsaan
luumuarominen. Kypsyy elokuun loppupuolella
Päärynät
Detskaja, IV, aik. kesä
Venäläinen lajike Moskovasta (hybridi n:o 8 x Djushes
Letnij). Hyvin aikainen kesäpäärynä, kypsyy
elokuussa. Hedelmiä voi säilyttää n 3 viikkoa.
Aikaissatoinen ja satoisa. Hyvä ruven- ja
talvenkestävyys. Kookas puu. Hedelmä keltainen ja
kooltaan 70-80 g. Malto kermanväristä, pehmeää ja
mehukasta, maku makea.
Kafedralnaja, vähintään IV, kesä
Moskovan Timirjazovin akatemiassa kehitetty hieno
kesäpäärynä. Lajike otettiin Venäjällä koeviljelyyn
1990. Talvenkestävyys on erinomainen ja ruvenkestävyys
hyvä. Kypsyy elo-syyskuun vaihteessa ja
säilyy parisen viikkoa. Satoisa ja aikaissatoinen.
Hedelmien koko on 100–130 g. Keltaista pohjaväriä
peittää kirkas puna. Malto on vaaleaa, tiivistä ja
erittäin mehukasta, hienorakeista. Maku erittäin hyvä,
mietohappoinen ja arominen. Puu keskikokoinen.
Lada, IV, aik. kesä
Lajike on erinomaisen talvenkestävä ja hyvin rupea
kestävä. Hedelmät ovat 100–110 g leveän
päärynämäisiä Väritys on pohjaltaan
vaaleankeltainen, kirkas vaalea puna peittää
hedelmän valopuolta. Malto kellertävää, mehukasta ja
hienorakeista. Maku hyvä, makeanhappoinen ja
lievästi arominen. Ladan kukkanuput ovat kauniin
vaaleanpunaisia.
Lel, IV (V), kesä
Venäjän Barnaulista lähtöisin oleva kesäpäärynä.
Koeviljely aloitettiin 1993 ja lajike nimettiin Venäjän
lajikerekisteriin 1998 mm Altain ja Krasnojarskin
alueille. Kypsyy elokuussa. Hyvä ruven ja talven
kestävyys. Hedelmä keltapunaviiruinen, pienehkö,
65–75 g, erittäin hyvä kesäinen syöntihedelmä. Malto
valkoista, pehmeää, mehukasta, suussa sulavaa.
Maku makeahkoa mausteista. Puu keskikokoinen tai
suuri.
Tshizhovskaja, vähintään V, myöh. kesä
Risteytysjaloste Moskovan Timirjazovin akatemiasta
(Olga x Lesnaja krasavitsa). Hedelmä suurehko 130–
150 g. Muoto säännöllisen pitkulainen, vain lievästi
kantaan päin suippeneva. Malto pehmeää,
mehukasta, ei juurikaan kivisoluja. Maku erittäin
makea ja aromikas. Kypsä syyskuun puolivälissä. Ei
ole esiintynyt päärynärupea. Talvenkestävyys erittäin
hyvä, tuottanut satoa mm. Sallassa.
Vekovaja, IV (V), syys
Mielenkiintoinen syyspäärynälajike Uralilta, Hedelmä
suuri 160–180 g, vihertävänkeltaisia, toispuoleisesti
punaisia. Hyvän makuinen. Makupisteet 4,4 asteikolla
0-5. Malto mehukasta imelänhappoista, miellyttävää.
Talvenkestävyys on erinomainen ja ruvenkestävyys
hyvä. Puu leveähkö, kasvu keskivoimakasta.