Mitä on itsemääräämisoikeus?

Susanna Hintsala
Kehitysvammaliitto
Mitä itsemääräämisoikeus on
lainsäädännössä ja käytännössä?
Itsemääräämisoikeus
• Itsemääräämisoikeudella
tarkoitetaan yksilön oikeutta
päättää itseään koskevista
asioista.
• Päätettävät asiat voivat olla suuria
tai pieniä.
– Oikeus valita, kenen kanssa ja missä
asun.
– Oikeus päättää, mitä syön.
– Oikeus päättää, miten pukeudun.
– Oikeus päättää, missä vietän vapaaaikani.
18.9.2015
2
Perus- ja ihmisoikeudet
•
Lähes kaikilla perus- ja ihmisoikeuksilla on itsemääräämisoikeuteen
liittyviä ulottuvuuksia.
– Yhdenvertaisuus lain edessä
– Oikeus yksityisyyteen: oikeus kotirauhaan
– Liikkumisvapaus: oikeus päättää, missä asun ja missä liikun.
– Oikeus osallisuuteen ja vaikuttaa itseään koskevaan
päätöksentekoon.
– Kenenkään vapautta ei saa riistää mielivaltaisesti eikä
vapaudenriiston perusteena saa olla vammaisuus tai sairaus.
– Kaikilla on oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja
omaisuuden suojaan.
18.9.2015
3
YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia
koskeva yleissopimus
• Suomi on allekirjoittanut YK:n vammaisten
ihmisoikeussopimuksen vuonna 2007. Sopimusta
ei ole vielä saatettu virallisesti voimaan.
• Ratifioinnin esteeksi on muodostunut puutteellinen
lainsäädäntö itsemääräämisoikeuden edistämisestä
ja rajoittamisesta.
• Ratifioitu sopimus tulee asettamaan Suomelle
tiukan velvollisuuden kohdella vammaisia ihmisiä
yhdenvertaisesti muiden kanssa.
Itsemääräämisoikeuteen liittyviä artikloita
• 12 artikla. Yhdenvertaisuus lain edessä.
• 14 artikla. Henkilön vapaus ja turvallisuus.
– Vammaisuus ei missään tapauksessa oikeuta
vapaudenriistoon.
• 17 artikla. Henkilön koskemattomuuden
suojelu.
• 19 artikla. Eläminen itsenäisesti ja osallisuus
yhteisössä.
• 22 artikla. Yksityisyyden kunnioittaminen.
Itsemääräämisoikeutta edistävä
kansallinen lainsäädäntö
• Voimassa kaksi lakia, joissa
otetaan kantaa
itsemääräämisoikeuden
edistämiseen ja toteuttamiseen.
• Sekä laissa sosiaalihuollon
asiakkaan asemasta ja
oikeuksista että laissa potilaan
asemasta ja oikeuksista on
säädöksiä, joissa velvoitetaan
palvelun järjestäjät
kunnioittamaan asiakkaan
itsemääräämisoikeutta.
Itsemääräämisoikeuden
rajoittaminen lainsäädännössä
• Rajoittamisesta säädetään tällä hetkellä hyvin
epämääräisesti.
• Itsemääräämisoikeuslain valmistelu
käynnissä.
• Tavoitteena on itsemääräämisoikeuden
edistäminen ja sen rajoituksista säätäminen
mahdollisimman tarkkarajaisesti.
Tämänhetkinen valmisteluvaihe
• Toukokuussa -15 Sosiaali- ja
terveysministeriö velvoitettiin valmistelemaan
välivaiheen lakiesitys.
• Kesäkuussa oltiin päädytty Kehitysvammalain
muuttamiseen väliaikaisratkaisuksi.
• Tavoitteena oli saada YK:n vammaisten
sopimus ratifioitua tänä vuonna.
• Heinäkuussa lakiehdotus kehitysvammaisten
erityishuollosta annetun lain muuttamisesta.
• Kuulemistilaisuus oli 21.8.
Kehitysvammalain muutosten
tarkoitus
• Vahvistaa itsemääräämisoikeutta.
• Ehkäistä ennalta rajoitustoimenpiteiden
käyttöä.
• Turvata välttämätön hoito- ja huolenpito.
• Varmistaa, että potilaan ja asiakkaan
perusoikeuksia rajoitetaan vain silloin kuin se
on välttämätöntä.
• Edistää turvallisuutta sosiaali- ja
terveydenhuoltoa annettaessa.
9
Itsemääräämisoikeus
käytännössä
Opittu avuttomuus (Seligman)
• Kun koetaan, ettei voi vaikuttaa…
• Jos emme saavuta haluamaamme
lopputulosta, päädymme hyvin nopeasti
uskomaan, että emme pysty vaikuttamaan
elämäämme.
• Opimme avuttomiksi.
• Tämä taas voi johtaa passiivisuuteen tai jopa
depressioon.
Apua tarvitseva ihminen on aina
riippuvainen kumppaneistaan
• Kumppanin asenne ratkaisee
– Haluaako hän kuulla ja ymmärtää henkilön
mielipiteitä?
– Onko hänellä tarvittavia taitoja?
• Asenteisiin vaikuttaminen on
pitkäjänteistä työtä
• Ei ole olemassa ”one size fits for all” –
ratkaisua
– ”viikon viittomat” tai ”päiväjärjestyskuvat
seinällä” eivät ole ratkaisu, tarvitaan
yksilöllisiä ratkaisuja
– niiden lisäksi tarvitaan pitkäjänteistä,
yhteisön omaan arkeen nivoutuvaa
kehittämistyötä, johon kaikki sitoutuvat
• Itsemääräämistä ja päätöksentekoa
pitää saada harjoitella joka päivä
Ihmisoikeuksien vastaisia
esimerkkejä
• Kaikki asukkaat eivät haluaisi asua yksikössä, mutta
he eivät tiedä, että voisivat vaihtaa asuinpaikkaa.
• Vastoin tahtoa asumisyksikön vaihto kilpailutuksen
takia.
• Kotiintuloajat, jotka myös aikaisia ja joista poikkeukset
vähäisiä.
• Ruokailuun liittyviä sääntöjä.
• Asukkailla ei avaimia ulko-oveen.
• Ovet sisältäpäin/ulkoapäin lukossa yöaikaan.
• Kaikki eivät saa oveaan lukkoon ilman apuvälinettä.
• Yhteisessä tietokoneessa ei ole apuvälinettä.
Lähde: Kynnys ry, Via -projekti
Ihmisoikeusmyönteisiä ratkaisuja
• Eräässä yksikössä asukkaille oli
järjestelmällisesti haettu henkilökohtaisia
avustajia yksikön ulkopuoliseen toimintaan.
Näin he pystyivät liikkumaan vapaasti.
• Ovien lukitsemisesta luovuttiin, kun todettiin,
ettei sille ollut todellisuudessa enää tarvetta.
Lähde: Kynnys ry, Via -projekti
Perustehtävän määrittely
yksilökeskeisen työotteen näkökulmasta
Avusta
Luo
mahdollisuuksia
Erillään muusta yhteisöstä
Turvaa
Tunnista
vahvuudet ja
kiinnostuksen
kohteet
Eristyksissä palvelujen
maailmassa
Kuva: http://www.centreforwelfarereform.org/innovations/five-basic-tasks.html
Lähde: O´Brien Framework for Accomplishment Workshops 1986
Luo yhteyksiä
ihmisten
välille
ASIAKASKESKEINEN TYÖOTE
EDELLYTTÄÄ LÄHITYÖNTEKIJÖILTÄ
Jatkuva ajattelu- ja työskentelytapa
läpi kaikkien työvuorojen eikä vain
tiettyinä hetkinä tai aktiviteetteina!
SILMÄT AUKI
24/7
OMAN
TOIMINNAN
JATKUVA
TARKASTELU
JAAMME
OPPIMAMME
KÄYTÄMME
HAVAINTOPÄIVÄKIRJAA
OSALLISUUTEEN KUULU:
MITEN TUKEA
OSALLISUUTTA
OMASSA
LÄHIYHTEISÖSSÄ?
UUSIEN
MAHDOLLISUUKSIEN
TARJOAMINEN
HENKILÖN
OSALLISTUMISEN
LISÄÄMINEN
=LISÄÄ ONNISTUMISIA
VÄHENNÄ
VAIKEUKSIA
Uudet kokemukset ja
oppiminen henkilölle
sopivalla tavalla
VÄHÄN JA
USEIN
Tärkeää henkilölle itselleen
(omat valinnat):
Tärkeää henkilön kannalta
(onnellisuus, turvallisuus, terveys):
VAAKA-TYÖVÄLINE
Yllä olevan tiedon perusteella selvitettäviä asioita:
Itsemääräämisen ja päätöksenteon
tukemisen vaiheet (Jones & Thurman 2008)
1. Mieti, mitä päätöksiä hän voi tehdä päivittäin
esim. mitä syön, mitä puen, mihin toimintaan
osallistun (Päätöksenteon tarkistuslista)
2. Mieti, millä kommunikoinnin ja
vuorovaikutuksen keinoilla voit tukea hänen
itsemääräämistään ja päätöksentekoaan
3. Tarkista, että käyttämäsi keinot sopivat
kyseiselle henkilölle ja ovat hänelle
merkityksellisiä (Osallisuuden tarkistuslista - 10
kysymystä yhteiseen keskusteluun)
www.tikoteekki.fi
Keinoja vuorovaikutukseen ja
kommunikaatioon
•
HYP
–
–
•
–
–
–
Vahvistaa vaikeasti kehitysvammaisen ja/tai autistisen ihmisen kommunikoinnin perustaa
ja vuorovaikutuskumppanin taitoja
Ihminen tulee hyväksytyksi omana itsenään, hänen aloitteensa huomataan ja niihin
vastataan
Elämään tulee lisää laatua, vuorovaikutussuhde vahvistuu
Syvällistä perehtymistä vuorovaikutukseen varhaisten taitojen varassa viestivän ihmisen
kanssa. Kokemuksellista oppimista.
OIVA
–
–
–
–
•
Pysähtymistä hetkeen, jonka ainoa tavoite on yhdessäolo – läsnäolon taitojen
vahvistamista
Voimauttava vuorovaikutus
–
•
Lisää mukavia yhdessäolon hetkiä yhteisön arkeen
OIVA-ohjaajakoulutus, OIVA-vuorovaikutusmalli ja OIVA-videoklinikka
Lisää sekä puhevammaisten ihmisten että työntekijöiden hyvinvointia
Tavoitteena yhteisön vuorovaikutuskulttuurin muutos
Yhteisön sitoutumista yhteiseen kehittämisprosessiin. Esimiehen ja organisaation tuki
ovat tärkeitä.
YKSILÖKESKEINEN SUUNNITELU (PERSON CENTERED PLANNING)
Valmisteilla itsemääräämisoikeuden
käsikirja (Kehitysvammaliiton IMO-hanke)
Käsitemäärittely: Mitä itsemäärääminen on
Lainsäädäntö: Lait ja säädökset
Itsemääräämistä tukevat työkäytännöt
Videot: Tarinoita itsemääräämisestä
Itsemääräämiskyvyn arviointi
Yksikkösuunnitelma
Yksilösuunnitelma