kävelyn oppimisikä voi ennustaa vanhuuden laatua”

Transcription

kävelyn oppimisikä voi ennustaa vanhuuden laatua”
Su 24.5. klo 11
Jumalanpalvelus
vieraina Ana ja Eliel Vargas
0600
950 50
1,48 /min+pvm/mpm
Ma 25.5. klo 13
Poikkea peremmälle
€
Lämpimästi tervetuloa!
Autamme tietokoneasioissa.
Myös asiakaskäynnit!
Ilmarisenkatu 2
www.pelastusarmeija.fi
Vaihde 040 750 7550
KESKIVIIKKONA 20.5.2015
Jyväskylän yliopiston tohtorikoulutettava Taina Poranen-Clark:
tänään
”Kävelyn oppimisikä voi
ennustaa vanhuuden laatua”
Riina Sydänmaanlakka
Riina Sydänmaanlakka
n Varhaislapsuuden hidas
motorinen kehitys saattaa
ennustaa kognitiivista heikentymistä vanhuudessa. Yksinkertaistettuna tämä tarkoittaa, että kävelyn oppimisikä enteilee, miten pää pelaa
eläkeiässä.
❞
Maailma
avartuu, kun
lapsi pääsee
kokemaan
enemmän.
Jyväskylän yliopiston terveystieteiden laitoksen tohtorikoulutettava Taina Poranen-Clark selvittää väitöskirjatutkimuksessaan varhaisen
kehityksen ja fyysisen aktiivisuuden yhteyttä fyysiseen
ja kognitiiviseen toimintakykyyn vanhuudessa. Selvitys
kävelyn oppimisiän vaikutuksesta vanhuuden muistiin
ja oppimiskykyyn on osa tätä
tutkimusta.
– Mitä aikaisemmin lapsi lähtee liikkeelle, sitä nopeammin ja paremmin hän pääsee tutkimaan ympäristöään.
Maailma avartuu, kun lapsi
pääsee kokemaan enemmän.
Kaikki tämä kehittää aivoja ja muokkaa hermoyhteyksiä. Puhutaan reservikapasiteetin rakentumisesta jo näin
varhaisessa vaiheessa. Reservikapasiteetti tarkoittaa, että aivojen rakenteissa ja toiminnassa on yksilöllisiä eroja, Poranen-Clark sanoo.
Hänen mukaansa reservikapasiteetti on yhteydessä myöhemmässä elämässä
muun muassa siihen, kuin-
Taina Poranen-Clarkin mukaan keskimääräistä hitaammasta kehityksestä voidaan alkaa
puhua, jos kävelyn oppimisikä venyy yli 17 kuukauden.
ka merkittävästi normaali,
ikääntymiseen liittyvä kognitiivinen heikentyminen tai
dementoivat sairaudet vaikuttavat toimintakykyyn.
– Aivojen rakenne kehittyy varhaislapsuudesta varhaiseen aikuisikään saakka.
Tässä mielessä lapsuus on
merkittävää aikaa ihan vanhuuteen saakka, PoranenClark sanoo.
Tutkimuksessa 1 279 henkilöä osallistui kognitiivisiin
testeihin 64 vuoden iässä.
Tietokoneella tehdyissä
testeissä mitattiin reaktionopeuksia, työmuistia, tarkkaavaisuutta sekä oppimiskykyä.
Noin neljänsadan tutkittavan
neuvolakorteista saatiin tieto
kävelyn oppimisiästä, ja tätä
vertailtiin kognitiivisten testien tuloksiin.
Ympäristö vaikuttaa
kehitykseen
Poranen-Clarkin mukaan
keskimääräinen ikä kävele-
mään oppimiseen on 12 kuukautta. WHO:n tutkimuksen
mukaan kävelyn oppimisen
ikähaitari on 8–17 kuukautta.
Keskimääräistä hitaammasta
kehityksestä voidaan siis alkaa puhua, jos oppiminen venyy yli 17 kuukauteen.
Tutkimuksessa otettiin
huomioon sosioekonomiset
tekijät, jotka ovat yhteydessä myöhemmän iän muistin
tasoon.
Näitä ovat muun muassa
koulutus, sosioekonominen
tausta ja ammatti.
– Monesti paremmin koulutetun ihmisen työ muokkaa aivoja tehokkaammin,
ja vanhuuden kognitiiviset
kyvyt ovat näin paremmat.
Toisaalta sosioekonominen
tausta vaikuttaa myös kävelemään oppimiseen sitä kautta, kuinka virikkeellinen ympäristö lapselle tarjotaan. Jos
ympäristö on hyvin passiivinen, oppiminenkin voi hidastua, Poranen-Clark sanoo.
Hän korostaa, että kognitiivinen toimintakyky vaikuttaa merkittävästi siihen,
kuinka ikääntyvä ihminen
pystyy toimimaan arjessa itsenäisesti.
– Kaikki tavoitteellinen
toiminta vaatii kognitiota,
toiminnan ohjausta. Kognitiivisen toimintakyvyn heikentyminen vanhuudessa heikentää helposti ikääntyneen
henkilön elämänlaatua.
Omista kognitiivisista kyvyistään kannattaa Poranen-Clarkin mukaan huolestua siinä vaiheessa, jos sanat hukkuvat toistuvasti tai
lähipiirin henkilöiden nimet
unohtuvat.
– Kyllähän tietysti nuoremmillakin unohtuu nimet,
avaimet ja muut tavarat. Mutta jos läheisetkin alkavat
huomautella muistihäiriöistä, asiaan kannattaa puuttua.
Poranen-Clarkin mukaan
oman lapsensa kehitystä voi
tukea olemalla lapsen kanssa
mahdollisimman paljon vuorovaikutuksessa ja antamalla
hänelle mahdollisuuksia kokeilla ja innostua.
– Haasteiden antaminen
aivoille kasvattaa reservikapasiteettia. Monipuolinen liikunta ja harrastaminen ihan
koko elämänkaaren ajalla voi
vaikuttaa vanhuuteen saakka, Taina Poranen-Clark korostaa.
MIKKO JÄRVINEN
PUNK-SKENEN
JÄLJILLÄ
s.4
JONAKSEN
TUOTTEISSA ON
AINA JOKIN JIPPO
s.16
MIKÄ SEURA ON
KALA JA KULAUS,
VILLE RÄIHÄ?
s.18–19
henkilökohtaista
Miten ja missä asut?
n Omakotitalossa Tuohimutkan alueella.
tä viitisentoista vuotta ja sen jälkeen lähdin opiskelemaan terveystiedettä. Valmistuttuani terveystieteiden maisteriksi innostuin kunnolla näistä tutkimusjutuista ja jäin Jyväskylän yliopistoon tohtorikoulutettavaksi.
Keitä perheeseesi kuuluu?
n Aviomies, kolme lasta ja Taisto-koira.
Mistä ilahdut?
n Ystävällisistä sanoista.
Minkä asian unohdit viimeksi?
n En muista. Vasta unohdin jotakin, mutta en muista, mikä se asia oli.
Mitä teet kaikkein mieluiten?
n Kävelen metsäpolkuja koirani kanssa, mielellään
joku perheenjäsen mukana. Tykkään vaeltamistouhusta. Jos olisi mahdollista, kuljeskelisin metsäreittejä päivät pääksytysten.
Mikä sinusta tulee isona?
n En varmaankaan tiedä vielä, elämä vie. Tähänkin asti se on vienyt aika moneen suuntaan. Valmistuin vuonna -93 luokanopettajaksi. Tein opettajantyö-
Entä suutut?
n Välinpitämättömyydestä. Siitä, ettei muita ihmisiä
oteta huomioon.
– Käyn päivittäin Taisto-villakoiran kanssa kävelyllä ja ulkoilemassa. Taisto on todella ihana, meidän perheen keskipiste. Sellainen piristysruiske koko perheelle, Taina PoranenClark kertoo.
Parhautta kesässä?
n Aurinko ja lämpö. Jonnekin pitäisi taas tänä kesänä päästä vaeltamaan, ehkä tällä kertaa Englantiin.
JASIN ABAHASSINE
ON PUKUKOPIN
HENGENLUOJA
Matkustatko paljon?
n Vähintään kerran vuodessa tulee pistäydyttyä jossakin.
s.23