7.1 Rakennustekniset rakennusosat

Transcription

7.1 Rakennustekniset rakennusosat
Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015
Osa 7
RAKENNUSTEKNISET RAKENNUSOSAT
Ohjaus ja
koordinointi
Lähtötietojen
hankinta ja
mallintaminen
Laadunvarmistus
Inframallintaminen
Suunnittelu ja
rakentaminen
Vuorovaikutus
ja yhteistyö
Tekniikkalajien
yhteensovittaminen
(yhdistelmämalli)
A-Insinöörit Suunnittelu Oy/Minna Salonsaari, Jarkko Savolainen,
Liikennevirasto/Heikki Myllymäki
5.5.2014
2 (14)
YIV 2015 OSA 7 RAKENNUSTEKNISET RAKENNUSOSAT
Dokumentin versiohistoria
Versio
Päiväys
Tekijä
Kuvaus
1.0
5.5.2015
Heikki Myllymäki, Minna Salonsaari,
Jarkko Savolainen
Ohje
3 (14)
YIV 2015 OSA 7 RAKENNUSTEKNISET RAKENNUSOSAT
SISÄLLYSLUETTELO
1.
Yleistä.......................................................................................................................................................................... 4
Ohjeen käyttö .................................................................................................................................................... 4
Suunnitteluprosessi ........................................................................................................................................... 4
Lähtötietomalli .................................................................................................................................................. 5
Lähtötiedon toimittaminen rakennusteknisten rakennusosien mallintamiseen .............................................. 6
Suunnitelmamallin laatiminen .......................................................................................................................... 6
Mallintamisen tarkkuustasot ............................................................................................................................ 6
Yhdistelmämallin laatiminen ............................................................................................................................. 6
Tietomalliselostukset ........................................................................................................................................ 6
2.
Tietomallintaminen eri suunnitteluvaiheissa ............................................................................................................. 7
Esisuunnittelu .................................................................................................................................................... 7
Yleissuunnittelu ................................................................................................................................................. 7
Väyläsuunnittelu ............................................................................................................................................... 7
Rakennussuunnittelu ........................................................................................................................................ 8
Muita yksityiskohtia .......................................................................................................................................... 8
3.
2.5.1.
Osien numerointi ja nimeäminen ................................................................................................................. 8
2.5.2.
Koordinaatisto............................................................................................................................................... 8
2.5.3.
Formaatit ...................................................................................................................................................... 8
2.5.4.
Suunnittelun aikaiset työmallit ..................................................................................................................... 8
Tietomallin sisällön tarkkuus eri suunnitteluvaiheissa ............................................................................................... 9
4100 ERITTELEMÄTTÖMÄT RAKENNUSTEKNISET RAKENNUSOSAT .................................................................. 9
4200 Sillat ........................................................................................................................................................ 10
4300 Laiturit .................................................................................................................................................... 11
4400 Perustus- ja tukirakenteet ...................................................................................................................... 12
4500 Ympäristörakenteet................................................................................................................................ 12
4600 Rakennelmat ja kalusteet ....................................................................................................................... 13
4700 Vesiliikenteen rakenteet ja padot .......................................................................................................... 14
4800 Maanalaisten tilojen betonirakenteet ................................................................................................... 14
4 (14)
YIV 2015 OSA 7 RAKENNUSTEKNISET RAKENNUSOSAT
1. YLEISTÄ
Ohjeessa käsitellään Infra 2015 rakennusosanimikkeistön rakennusteknisiä rakennusosia (RO 4000). Ohje
painottuu väylähankkeisiin ja ohjeen käyttöalue on taitorakenteissa muut kuin siltarakenteet.
YIV 2015 osan 7 aihetta käsitteleviä ohjeita ovat Liikenneviraston Siltojen tietomalliohje (Liikenneviraston
ohjeita 6/2014), jossa käsitellään yksityiskohtaisesti siltojen tietomallinnus sekä Helsingin kaupungin
rakennusviraston taitorakenteiden tietomalliohje (1.8.2014), joka käsittelee HKR:n katu- ja puisto-osaston
taitorakenteiden tietomallipohjaista suunnittelua sen sisällön ja laajuuden sekä rakenteen määrittelyssä.
Saatavien kokemusten pohjalta YIV :n osaa 7 tullaan päivittämään ja täydentämään.
OHJEEN KÄYTTÖ
Tämä ohje määrittää infrahankkeissa käytettävien rakennusteknisten rakenneosien tietomallien tietosisällön
tarkkuuden projektin eri vaiheissa. Ohjetta voidaan soveltaa kaikissa urakkamuodoissa ja
suunnitteluvaiheissa. Hankekohtaisesti voidaan kuitenkin sopia tietomallintamisen koskevan esimerkiksi vain
uudisrakenteita hankkeen sisällä. Samoin näistä ohjeista voidaan poiketa yhteisymmärryksessä hankkeen
sisällä.
Tilaajan tulee huolehtia tehtäviä määritettäessä, että hankkeen tietomallivaatimukset ovat yksiselitteisiä.
Mikäli toimija katsoo, ettei voi esimerkiksi teknisen esteen vuoksi täyttää annettuja vaatimuksia, on siitä
erikseen sovittava tilaajan asiantuntijan kanssa.
SUUNNITTELUPROSESSI
Infrahankkeen tietomallipohjaisessa suunnitteluprosessissa mallinnusta käytetään suunnittelun eri vaiheissa.
Tämän dokumentin tarkoitus on ohjeistaa rakennusteknisten rakennusosien mallintamista siten, että
mallintamisen laajuus ja tarkkuustaso on kaikissa hankkeissa samanlainen. Mallintamisen taso hankkeen
sisällä voi vaihdella eri suunnittelualojen kesken.
Tyypillisessä infrahankkeessa väyläsuunnittelijan tuottama väylämalli toimii pohjana kaikille muille
tekniikkalajimalleille ja on keskeinen osa myös monia suunnitteluun liittyviä analyyseja ja simulointeja. Siksi
on tärkeää, että väylämalli tehdään teknisesti oikein kaikissa projektin vaiheissa. Väylämalli on yksi tärkein
osa rakennusteknisille rakennusosille laadittavaa lähtötietomallia.
Mallinnettaessa tulee käyttää kyseisen rakennusosan mallintamiseen tarkoitettuja työkaluja; rakenneosat
tulee mallintaa käyttäen asianmukaisia ohjelmistokohtaisia objekteja niin, että kaikista mallinnetuista
rakenneosista ja järjestelmistä voidaan tunnistaa niiden merkitys. Rakenneosat tulee mallintaa siten, että
tietoa siirrettäessä osan sijainti, nimi / tyyppi ja geometria siirtyvät myös muiden osapuolten ohjelmistoihin.
Jos edellä mainitut seikat ei syystä tai toisesta ole mahdollisia, on poikkeavat mallinnustavat dokumentoitava.
Yleisissä vaatimuksissa ei määritetä käytettäviä ohjelmistoja tai ohjelmistokohtaisia teknisiä toimintatapoja.
Rakennusteknisten rakenneosien siirto tapahtuu IFC formaatissa. Tilaajakohtaisesti näihin vaatimuksiin
voidaan asettaa lisävaatimuksia.
5 (14)
YIV 2015 OSA 7 RAKENNUSTEKNISET RAKENNUSOSAT
Yleiset, kaikille suunnittelualoille yhteiset vaatimukset, on esitetty YIV 2015 mallinnusohjeiden osassa
2 Yleiset vaatimukset. Kunkin suunnittelualan suunnittelija on vastuussa oman työnsä
vaatimustenmukaisuuden tarkastamisesta. Yhtenäisillä menettelytavoilla on tavoitteena laatia
yhdenmukaisia tietomalleja ja varmistaa tiedon siirtyminen vaiheesta toiseen.
LÄHTÖTIETOMALLI
Lähtötietomallin sisältö jakaantuu kolmeen erilliseen kokonaisuuteen; Muilta tekniikkalajien suunnittelijoilta
saatu suunnitteluvaiheen suunniteltu aineisto, nykytilamalli ja edellisen suunnitteluvaiheen viiteaineisto.
Jokainen osa-alue muodostaa oman kokonaisuuden, joista voidaan laatia yhtenäinen lähtötietomalli.
Muilta tekniikkalajien suunnittelijoilta tarvitaan mallipohjaisen suunnittelun lähtötiedoksi
suunnitteluvaiheen mahdollisten väylien ja liittyvien tekniikkalajien suunniteltua aineistoa. Kunkin
tekniikkalajin suunnittelija vastaa omien aineistojen toimittamisesta. Aineisto koostuu mm. seuraavista
suunnitelmista:
- Rakenteeseen liittyvät väylät
- Rakenteeseen liittyvät muut rakenteet
- Valaistus ja sähköistys
- Telematiikka
- Varaukset (Läpiviennit)
- Kuivatusjärjestelmät
- Vesihuoltojärjestelmät
- Energian siirtojärjestelmät
- Ympäristösuunnitelma
- Mahdollinen muu aineisto
Suunnitellun aineiston tarkkuus vastaa kyseisen suunnitteluvaiheen tarkkuutta. Siltojen suunnitteluun
liittyvistä aineistoista on kerrottu tarkemmin julkaisussa Siltojen tietomalliohje (Liikenneviraston ohjeita
6/2014).
Lähtötietomalliin liitettävässä nykytilamallissa kuvataan olemassa oleva tilanne rakennuspaikalta maaston,
rakenteiden ja geoteknisten olosuhteiden osalta sekä rakennuspaikan läheiset suunnitteluun vaikuttavat
asiat (rakennukset, suojeltavat kohteen yms.) Nykytilamalli ei sisällä suunniteltua aineistoa ja se voidaan
laatia erillisenä tehtävänä tai osana suunnitteluvaiheen toimeksiantoa. Nykytilamalli päivittyy suunnittelun
edetessä lähtötietojen lisääntyessä ja tarkentuessa. Tarkennettu malli siirtyy sellaisenaan seuraavaan
suunnitteluvaiheeseen. Nykytilamallin aineisto koostuu mm. seuraavista:
- Maastomalli
- Maaperämalli
- Väylät ja väylärakenteet
- Kunnallistekniikka
- Kaavoitustiedot
- Ympäristötiedot
- Rakenteet ja rakennukset
- Mahdollinen muu aineisto
Nykytilamallin mukaan liitetään tietomalliselostus johon kirjataan mallin käyttöön, formaatteihin ja koontiin
liittyvät keskeisimmät tiedot. Nykytilamalli laaditaan YIV 2014 inframallivaatimukset- ja ohjeet osan
3. Lähtötietojen vaatimukset mukaisesti.
Edellisen suunnitteluvaiheen viiteaineistona pidetään edellisen suunnitelmavaiheen suunnitelmia kyseisestä
rakenteesta sekä siihen liittyvien väylien ja tekniikkalajien suunnitelmia. Viiteaineisto luovutetaan
suunnittelijalle koostetusti yhtenä mallina.
6 (14)
YIV 2015 OSA 7 RAKENNUSTEKNISET RAKENNUSOSAT
Suunnittelun lähtötietomallin sisällön laajuus ja tarkkuus vaihtelee suunnitteluvaiheen mukaan. Tärkeintä on
saada suunnitteluvaiheen kannalta oleellisin ja suunnitteluvaiheen ratkaisuihin vaikuttava tieto rakenteen
suunnittelijalle. Taitorakenteiden lähtötietoja tarkemmin käsittelevä julkaisu Taitorakenteiden lähtötietoohje (Liikenneviraston julkaisu xx/2014) julkaistaan vuoden 2014 aikana.
LÄHTÖTIEDON TOIMITTAMINEN RAKENNUSTEKNISTEN RAKENNUSOSIEN
MALLINTAMISEEN
Suunnittelun alussa laaditaan lähtötietomalli jonka avulla väyläsuunnittelija pääsee nopeasti käsiksi
suunnitteluasioihin. Näin varmistetaan suunniteltavan väylän suunnitteluvaiheen tietojen nopea
toimittaminen liittyvien suunnittelualojen suunnittelijoille. Laajoissa hankkeissa kohteeseen tulee usein
paljon erilaisia rakenteita. Tämä lisää yhteensovitustyötä, jota voidaan ratkaisevasti helpottaa tietomalleilla.
Rajapinnat eri tekniikkalajien välisten mallien suhteen tulee pitää selvinä, jotta ristiriidoilta ja ylimääräiseltä
työltä vältytään. Myös määrä- ja kustannusarvioiden tekeminen mallipohjaisesti onnistuu, kun osamallit eivät
sisällä samoja asioita.
SUUNNITELMAMALLIN LAATIMINEN
Suunnitelmamalli laaditaan tämän ohjeen vaatimusten mukaan. Teknisiä ohjeita suunnitteluvaiheisiin on
esitetty mm. julkaisussa Siltojen tietomalliohje (Liikenneviraston ohjeita 6/2014).
MALLINTAMISEN TARKKUUSTASOT
Tietomallintamisen tarkkuustaso riippuu käsiteltävän hankkeen suunnitteluvaiheesta, suunnittelualan
tekniikkalajimallista ja tietomallien hyödyntämistarpeista. Tarkkuustaso määräytyy pääsääntöisesti
hankkeen suunnitteluvaiheen mukaan. Tässä ohjeessa annetaan perusvaatimus mallinnusvaatimuksille
suunnitteluvaiheisiin.
YHDISTELMÄMALLIN LAATIMINEN
Kaikissa suunnitteluvaiheissa laaditaan rakennuspaikan yhdistelmämalli, jolla osoitetaan tekniikkalajien
yhteensovittaminen rakennuspaikalla. Yhdistelmämalli on rakenteen kokonaisuuden kannalta kaikkein
oleellisin malli. Yhdistelemällä eri tekniikkalajien mallit sovituin määräajoin, voidaan havaita suunnitelmien
ristiriitaisuudet mahdollisimman aikaisin. Yhdistelmämalli on selkeä parannus 2D suunnitteluun verrattuna
jolloin on verrattain hankala huomata suunnitelmien ristiriitaisuutta ennen toteutusta. Yhdistelmämallin
rooli korostuu tiheään rakennetun infrastruktuurin alueilla.
Yhdistelmämalli sisältää lähtötietomallin, rakennusteknisen rakennusosan tuotemallin, liittyvien
tekniikkalajien mallit sekä rakenteeseen kuuluvien maarakenteiden mallit (esim. luiskat ja keilat).
Rakennuspaikan yhdistelmämalli on ”pala” inframallia. Yhdistelmämallia laatiessa tulee käytettävä
mittayksikkö sopia huomioiden eri ohjelmistojen erilaiset mittakaavat ja tiedostojen siirto-ominaisuudet.
Mallista tulee myös tarkkaan ilmetä, mitkä osat kuuluvat mihinkin tekniikkalajiin. Yhdistelmämallin laajuus
määräytyy toimeksiannon mukaisesti suunnitteluvaiheittain.
TIETOMALLISELOSTUKSET
Malliselostuksen tarkoituksena on kertoa lyhyesti, mitä tietoa malliaineisto sisältää ja miltä osin aineisto
poikkeaa oletetusta kyseisen suunnitteluvaiheen malliaineiston sisällöstä. Malliselostuksen tarkoituksena on
7 (14)
YIV 2015 OSA 7 RAKENNUSTEKNISET RAKENNUSOSAT
auttaa mallia hyödyntäviä tahoja saamaan käsitys mallin tietosisällöstä ja sen jaottelusta. Malliselostus
laaditaan aina tietomallin laatimisen yhteydessä.
Malliselostus tehdään erikseen lähtötietomallin aineistolle ja suunnittelumalliaineistolle. Lähtötietomallin
malliselostus on käyty läpi mallinnusohjeiden osassa 3 Lähtötietojen vaatimukset. Yleinen sisältöohje
malliselostukselle on esitetty mallinnusohjeiden osassa 2 Yleiset vaatimukset. Esimerkki sillan
tietomalliselostuksesta on esitetty julkaisussa Siltojen tietomalliohje (Liikenneviraston ohjeita 6/2014).
2. TIETOMALLINTAMINEN ERI SUUNNITTELUVAIHEISSA
ESISUUNNITTELU
Esisuunnittelua tehdään hyvin erityyppisistä ja -kokoisista hankkeista. Hankkeiden erilaisuuden vuoksi
tarkkojen, kaikissa kohteissa pätevien mallinnusohjeiden antaminen on vaikeaa. Kaiken kaikkiaan
esisuunnitteluvaiheessa mallinnuksen rooli ei ole kovin merkittävä. Mallintamisen tarkkuus on kuitenkin
luonnostelun tarkkuudella. Tärkeää on toimia sovitussa koordinaatistossa, jotta esimerkiksi
vaihtoehtovertailut on mahdollista viedä paikkatietopohjaisiin tietovarastoihin. Näin suunnitelmia voidaan
hyödyntää esimerkiksi paikkatietoon sidottujen palautteiden keräämiseen.
Esisuunnitteluvaiheessa mallinnusta tehdään esimerkiksi siltakohteissa siltapaikkaluokissa I-II. Siltojen
tarkkuus esisuunnitteluvaiheessa on määritelty tarkemmin julkaisussa Siltojen tietomalliohje
(Liikenneviraston ohjeita 6/2014).
YLEISSUUNNITTELU
Yleissuunnitteluvaiheessa tietomalli on vielä varsin pelkistetty ja yksinkertaistettu. Sen avulla voidaan tutkia
geometriaa, tilavarauksia ja suunnitelman sovittamista ympäristöön. Yleissuunnitteluvaiheessa tietomalli
laaditaan siten, että sillä pystytään esittämään havainnollisesti ja riittävällä tarkkuudella rakenteiden sijainti
ja mahdolliset yksittäiset sillat sekä muut merkittävät rakenteet joilla on merkitystä kustannusten ja
havaittavuuden kannalta. Yleissuunnitteluvaiheessa tehdään rakennetulla alueella mallipohjainen tarkastelu
olemassa oleviin rakenteisiin.
Yleissuunnitteluvaiheessa mallinnettavasta rakenteesta mallinnetaan näkyvissä olevat rakenteet sekä
merkittävät varusteet ja laitteet. Rakenteisiin liittyvät maastorakenteet kuten päätyluiskat mallinnetaan
niissä kohteissa missä sitä vaaditaan. Siltojen tarkkuus yleissuunnitteluvaiheessa on määritelty tarkemmin
julkaisussa Siltojen tietomalliohje (Liikenneviraston ohjeita 6/2014).
VÄYLÄSUUNNITTELU
Väyläsuunnitelmavaiheen mallinnus esittää hankkeen perusratkaisun riittävän yksityiskohtaisesti
suunnitteluratkaisujen ja tilantarpeiden osalta. Tietomallin avulla tehdään sopivuusvertailu kohteen
kaavoituksessa varattuun tilaan. Määrälaskennan tekeminen malliaineistoon pohjautuen tulee olla
mahdollista, joten mallinnettavalla rakenteella tulee olla tilavuusominaisuudet.
Väyläsuunnitteluvaiheessa rakennusteknisistä rakenneosista mallinnetaan näkyvissä olevien rakenteiden
lisäksi alusrakenteet kokonaisuudessaan sekä niihin liittyvät maastorakenteet, kuten päätyluiskat. Varusteet
ja laitteet mallinnetaan tarkoituksenmukaisilta osiltaan. Raudoituksia tai pieniä detaljeja ei tässä vaiheessa
mallinneta. Rakenteiden ulkonäön ja arkkitehtuurin havainnollistamiseen kannattaa panostaa. Malliaineiston
perusteella voidaan esimerkiksi luoda erilaisia havainnekuvia ja animaatioita, joilla rakenteita visualisoidaan
8 (14)
YIV 2015 OSA 7 RAKENNUSTEKNISET RAKENNUSOSAT
erilaisissa valaistusolosuhteissa. Siltojen tarkkuus väyläsuunnitteluvaiheessa on määritelty tarkemmin
julkaisussa Siltojen tietomalliohje (Liikenneviraston ohjeita 6/2014).
RAKENNUSSUUNNITTELU
Rakennussuunnitteluvaiheen malli tehdään kohteesta siinä tarkkuudessa, että rakenne voidaan toteuttaa
mallin perusteella. Suunnitelman valmistuttua ratkaisuista voidaan olla varmoja ja lopputuloksena syntyy
rakenteen tuotemalli.
Rakennussuunnitteluvaiheessa rakenne mallinnetaan kokonaisuudessaan varusteineen, laitteineen,
raudoituksineen ja maaperätietoineen. Rakennussuunnitteluvaiheessa mallin tulee olla mittatarkka.
Tilaajalle laaditaan tuotemalli ja mahdolliset erilliset rakennussuunnitelmaa tarkentavat mallit (konepaja,
yms). Rakenteesta tehty tietomalli sisältää vain yhden rakenteen, ellei toisin sovita. Siltojen tarkkuus
rakennussuunnitteluvaiheessa on määritelty tarkemmin julkaisussa Siltojen tietomalliohje (Liikenneviraston
ohjeita 6/2014).
MUITA YKSITYISKOHTIA
2.5.1. Osien numerointi ja nimeäminen
Numeroinnin ja nimeämisen osalta tulee noudattaa yhdenmukaisuutta, saman hankkeen sisällä olevat
taitorakenteet tulee nimetä ja numeroida yhdenmukaisesti. Tietomalliselostuksessa täytyy olla esitettynä
hankkeen sisällä olevien kohteiden numerointi ja nimeäminen koostetusti. Siltojen osalta numeroinnin
päätasona käytetään ohjeen Sillan määrälaskenta TIEH 2100052-v-07 mukaista sijaintikoodia. Siltojen
numerointi ja nimeäminen on määritelty tarkemmin julkaisussa Siltojen tietomalliohje (Liikenneviraston
ohjeita 6/2014).
2.5.2. Koordinaatisto
Rakennepaikan mallin tulee sijaita hankkeen virallisessa koordinaatti- ja korkeusjärjestelmässä. Käytettävä
SI-järjestelmän mukainen mittayksikkö on metri. Mallinnusteknillisistä syistä rakennepaikan mallille voidaan
määritellä paikalliskoordinaatisto. Paikalliskoordinaatiston tulee olla kuitenkin kauttaaltaan koordinaatiston
positiivisella neljänneksellä. Paikalliskoordinaatiston sijainti täytyy ilmaista yksiselitteisesti
tietomalliselostuksessa. Koordinaatiston kääntämistä ei sallita.
2.5.3. Formaatit
Hyödynnettävät ja tuetut formaatit tiedonsiirrossa ovat IFC (Industry Foundation Classes) ja IM (Inframodel),
joka perustuu kansainväliseen LandXML-standardiin. Rakennusteknisten rakennusosien tiedonsiirtomuotona
pyritään pitämään IFC formaatti, mutta joissakin tapauksissa täytynee tietoa vielä siirtää mm. dwg muodossa.
2.5.4. Suunnittelun aikaiset työmallit
Suunnitteluprosessin aikana on tarkoituksenmukaista jakaa suunnitteluosapuolien ja työmaan välillä tietoa
sovitun tasoisessa tietomallimuodossa. Tällaisia informatiivisia, keskeneräisiä suunnittelumalleja kutsutaan
työmalleiksi. Työmallien ei tarvitse aina kulkea hankkeessa hyväksytyn tarkastusprosessin mukaisesti, kunhan
toimintatapa ja siitä mahdollisesti aiheutuvat rajoitukset ovat kaikkien tietoa hyödyntävien osapuolten
tiedossa. Työmallit ovat osa joustavaa ja nopeaa tiedonvaihtoa ja ne kuvaavat aiottua suunnitteluratkaisua,
9 (14)
YIV 2015 OSA 7 RAKENNUSTEKNISET RAKENNUSOSAT
tilavarauksia, tietyn yksityiskohdan havainnollistamista jne. Työmalleja ei kuitenkaan saa käyttää
rakentamiseen, vaan rakentaminen täytyy toteuttaa tarkastetuilla ja hyväksytyillä suunnitelmilla.
Varsinaiseen julkaisu- ja laadunvarmistusprosessin mukaiseen tarkastukseen tietomallit toimitetaan aina
hankkeessa hyväksytyn tarkastusprosessin vaatimusten mukaisesti.
Ohje
Työmalleja voidaan lähettää osapuolille aina tilanteen mukaan niin sovittaessa, mutta hyvin organisoidussa
tietomallihankkeessa työmallit tallennetaan säännöllisesti yhteiseen tietovarastoon esimerkiksi
projektipankkiin. Päivitysten sykli määräytyy hankkeen ja suunnitteluvaiheen mukaan, tyypillisesti
vaihteluväli on yhdestä neljään viikkoon. Näiden mallien ei tarvitse olla kaikilta osin tarkastettuja, eivätkä ne
siksi sovellu käytettäviksi kaikkiin tehtäviin vaan ainoastaan sovittuun tarkoitukseen. Mallin ylläpitäjän tulee
tehdä selväksi kaikille osapuolille, että kyseessä on työmalli. Myös työmallien jakamiseen kuuluu oleellisena
osana käyttötarkoitukseen sopiva tietomalliselostus, jossa on kuvattu mallin sisältö ja käyttötarkoitus.
Työmalli voi olla joko avoimessa formaatissa tai natiivimuodossa, hankkeessa sovitun mukaisesti.
Tarvittaessa voidaan laatia tietomallin luovutussopimus.
3. TIETOMALLIN SISÄLLÖN TARKKUUS ERI SUUNNITTELUVAIHEISSA
Mallinnustaso
Mallinnustarkkuus
0
Ei mallinneta
Mallinnetaan näkyviin jäävät pinnat vain
merkittävissä kohteissa*. Ei vaadita
1
tilavuusominaisuuksia, pintamalli riittää. (vrt. esi- ja
yleissuunnittelu)
Mallinnetaan näkyviin jäävät osat kaikissa
2
kohteissa. Ei vaadita tilavuusominaisuuksia,
pintamalli riittää. (vrt. esi- ja yleissuunnittelu)
Mallinnetaan osat kokonaisuudessaan kaikissa
3
kohteissa. Tilavuusominaisuudet vaaditaan, nk.
tilavuusmalli. (vrt. siltasuunnittelu)
Mallinnetaan osat kokonaisuudessaan kaikissa
4
kohteissa. Täydellinen kuvaus rakenteesta. (vrt.
rakennussuunnittelu)
*Vertaa siltapaikkaluokitusohjeen mukaiset siltapaikkaluokat I ja II. On huomioitava, että merkittävä hanke
ei tarkoita automaattisesti sitä, että yksittäinen hankkeen kohde olisi merkittävä.
4100 ERITTELEMÄTTÖMÄT RAKENNUSTEKNISET RAKENNUSOSAT
4110
Betonirakenteet
4120
Teräsrakenteet
4130
Puurakenteet
Esisuunnittelu
Yleissuunnittelu
Väyläsuunnittelu
Rakennussuunnittelu
0
0
3
4
0
0
3
4
0
0
3
4
Kaikkien erittelemättömien rakennusteknisten rakennusosien kohdalla on sovittava mallintamisen tasosta
erikseen, riippuen rakenteen merkityksestä kokonaisuudessa.
10 (14)
YIV 2015 OSA 7 RAKENNUSTEKNISET RAKENNUSOSAT
4200 SILLAT
Esisuunnittelu
Yleissuunnittelu
4211 Päätytuet
1
1
4212 Välituet
1
1
4213 Sillan
tukirakenteiden
0
0
eristykset
4214 Sillan
tukirakenteiden
0
0
verhoukset
4219 Muut sillan
0
0
tukirakenteet
* Mallinnetaan ominaispaksuuden mukaisesti
Esisuunnittelu
Yleissuunnittelu
4221
Betonirakenteet
1
1
päällysrakenteessa
4222
Betonielementti1
1
rakenteet
päällysrakenteessa
4223
Teräsrakenteet
1
1
päällysrakenteessa
4224 Puurakenteet
1
1
päällysrakenteessa
4225 Kivirakenteet
1
1
päällysrakenteessa
4226
Päällysrakenteen
0
0
pintojen
verhoukset
4229 Muut sillan
1
1
päällysrakenteet
* Mallinnetaan ominaispaksuuden mukaisesti
Esisuunnittelu
Yleissuunnittelu
4231 Eristys
0
0
4232 Eristyksen
0
0
suojaus
4233 Sillan
1**
3**
päällyste
4239 Muut sillan
kannen
0
0
pintarakenteet
* Mallinnetaan ominaispaksuuden mukaisesti
** Mallinnetaan sillan päällysteen yläpinta
Väyläsuunnittelu
3
3
Rakennussuunnittelu
4
4
0
4*
0
4*
3
4
Väyläsuunnittelu
Rakennussuunnittelu
3
4
3
4
3
4
3
4
3
4
3
4*
3
4
Väyläsuunnittelu
0
Rakennussuunnittelu
4*
0
4*
3**
4*
0
4*
11 (14)
YIV 2015 OSA 7 RAKENNUSTEKNISET RAKENNUSOSAT
Esisuunnittelu
Yleissuunnittelu
Väyläsuunnittelu Rakennussuunnittelu
4241
0
0
2
3
Liikuntasaumat
4242 Laakerit ja
0
0
3*
3
nivelet
4243 Koneistot ja
0
1
2
3
ohjaamot
4244
0
0
2
3
Siirtymälaatat
4245 Suojalaitteet
3**
3**
3**
3
4246 Sillan
0
0
0
3
maadoitus
4247
Tukikerroksen
0
1
2
3
katkaisulaite
4248
0
1
2
3
Kuivatuslaitteet
4249 Muut sillan
varusteet ja
0
0
2
3
laitteet
*Vain laakerit mallinnetaan
** Vain kaiteet mallinnetaan
Rakennussuunnitteluvaiheessa kaikkien varusteiden ja laitteiden sijainti, geometria ja tyyppi täytyy käydä
ilmi mallista.
4300 LAITURIT
4310 Laiturien
tukirakenteet
Esisuunnittelu
Yleissuunnittelu
Väyläsuunnittelu
Rakennussuunnittelu
0
1
3
4
Esisuunnittelu
Yleissuunnittelu
Väyläsuunnittelu
Rakennussuunnittelu
4320 Laiturien
päällys- ja
1*
1*
3*
4**
pintarakenteet
* Koskee laiturien päällysrakenteita
** Pintarakenteet mallinnetaan ominaispaksuuden mukaisesti
Esisuunnittelu
Yleissuunnittelu
Väyläsuunnittelu Rakennussuunnittelu
4331 Tihtaalit ja
1
1
3
4
paalut
4332 Nosturiradat
0
0
2
3
4333 Logistiset
0
0
2
3
järjestelmät
4339 Muut
laiturien varusteet
0
0
2
3
ja laitteet
Rakennussuunnitteluvaiheessa kaikkien varusteiden ja laitteiden sijainti, geometria ja tyyppi täytyy käydä
ilmi mallista.
Esisuunnittelu
Yleissuunnittelu
Väyläsuunnittelu Rakennussuunnittelu
12 (14)
YIV 2015 OSA 7 RAKENNUSTEKNISET RAKENNUSOSAT
4390 Muut
laiturirakenteet
1
1
3
4
4400 PERUSTUS- JA TUKIRAKENTEET
4411
Kasuuniperustukset
4412 Siirtymälaatat
4419 Muut
perustusrakenteet
Esisuunnittelu
Yleissuunnittelu
Väyläsuunnittelu
Rakennussuunnittelu
0
0
3
4
0
0
3
4
0
0
3
4
Väyläsuunnittelu
Rakennussuunnittelu
2
4*
3
2
2
4*
4
4
2
4
Väyläsuunnittelu
Rakennussuunnittelu
3
4
Esisuunnittelu
Yleissuunnittelu
4421 Tukimuurit
1
1
(>700mm)
4422 Tukiseinät
0
1
4423 Kivikorit
0
1
4424 Portaat
0
0
4429 Muut
0
0
tukirakenteet
* Verhoukset mallinnetaan ominaispaksuuden mukaisesti
Esisuunnittelu
Yleissuunnittelu
4490 Muut
perustus- ja
0
1
tukirakenteet
4500 YMPÄRISTÖRAKENTEET
Esisuunnittelu
Yleissuunnittelu
Väyläsuunnittelu Rakennussuunnittelu
4511 Meluseinät
1
1
3
4*
4512 Melukaiteet
1
1
3
4*
4513
Tärinänvaimen0
0
0
3**
nusrakenteet
4519 Muut
vaimentavat
0
0
0
3**
rakenteet
* Verhoukset mallinnetaan ominaispaksuuden mukaisesti
* Rakennussuunnitteluvaiheessa rakenteiden sijainti, geometria ja tyyppi täytyy käydä ilmi mallista.
Esisuunnittelu
Yleissuunnittelu
Väyläsuunnittelu Rakennussuunnittelu
4521
0
2*
2*
3**
Ympäristötaide
* Mallinnetaan tilavarauksena
** Ympäristötaiteen mahdollisesti vaatimat paikalla valettavat perustukset mallinnetaan tilamallina,
maanpinnan yläpuolelle jäävä osuus voidaan mallintaa tilavarauksena, pintamallina.
13 (14)
YIV 2015 OSA 7 RAKENNUSTEKNISET RAKENNUSOSAT
4600 RAKENNELMAT JA KALUSTEET
Esisuunnittelu
Yleissuunnittelu
Väyläsuunnittelu Rakennussuunnittelu
4611 Katokset
0
2*
2*
3**
4612 Varastot
0
2*
2*
3**
4613 Suojien
varusteet ja
0
0
0
3**
kalusteet
4619 Muut suojat
0
0
2*
3**
* Mallinnetaan tilavarauksena
** Suojien mahdollisesti vaatimat paikalla valettavat perustukset mallinnetaan tilamallina, maanpinnan
yläpuolelle jäävä osuus voidaan mallintaa tilavarauksena, pintamallina, kun kyseessä on tilattava valmistuote.
Tuotteen sijainti, geometria ja tyyppi täytyy käydä ilmi mallista.
Esisuunnittelu
Yleissuunnittelu
Väyläsuunnittelu Rakennussuunnittelu
4621 Leikki- ja
oleskelualueiden
0
2*
2*
3**
kalusteet ja
varusteet
4622 Liikunta- ja
virkistyspaikkojen
0
2*
2*
3**
kalusteet ja
varusteet
4623
Liikennealueiden
0
2*
2*
3**
kalusteet ja
varusteet
4624 Taideteokset
0
2*
2*
3**
4629 Muut
kalusteet ja
0
0
0
3**
varusteet
* Mallinnetaan tilavarauksena
** Kalusteiden ja varusteiden mahdollisesti vaatimat paikalla valettavat perustukset mallinnetaan tilamallina,
maanpinnan yläpuolelle jäävä osuus voidaan mallintaa tilavarauksena, pintamallina, kun kyseessä on tilattava
valmistuote tai taideteos. Tuotteen sijainti, geometria ja tyyppi täytyy käydä ilmi mallista.
14 (14)
YIV 2015 OSA 7 RAKENNUSTEKNISET RAKENNUSOSAT
4700 VESILIIKENTEEN RAKENTEET JA PADOT
4711
Säännöstelypadot
4712
Tulvapumppaamot
4719 Muut padot
ja patorakenteet
4721 Sulkuportit
4722
Sulkukammiot
4729 Muut
sulkurakenteet
Esisuunnittelu
Yleissuunnittelu
Väyläsuunnittelu
Rakennussuunnittelu
1
2
3
4
0
1
3
4
1
2
3
4
Esisuunnittelu
1
Yleissuunnittelu
2
Väyläsuunnittelu
3
Rakennussuunnittelu
4
0
1
3
4
0
1
3
4
4800 MAANALAISTEN TILOJEN BETONIRAKENTEET
Kaikkien maanalaisten tilojen betonirakenteiden kohdalla on sovittava mallinnustasosta erikseen.