Loppuraportti 2015

Transcription

Loppuraportti 2015
Loppuraportti 2015
Liikennebiokaasua energiatiloilta
Hankkeen toteuttaja ProAgria Pohjois-Karjala ry
Hankenumero 12519
Sisällysluettelo
1. Yhteenveto hankkeesta ....................................................................................................................... 3
2. Loppuraportti ..................................................................................................................................... 3
2.1 Hankkeen tavoitteet...................................................................................................................... 3
2.2 Hankkeen keskeiset toimenpiteet ja toteutus .............................................................................. 4
2.3 Määrällisten tavoitteiden toteutuminen .................................................................................... 35
2.4 Aikataulu ja resurssit.................................................................................................................. 35
2.5 Organisaatio ja yhteistyökumppanit .......................................................................................... 36
2.6 Kustannukset ja rahoitus ........................................................................................................... 36
4. Tulokset ja esitykset jatkotoimenpiteiksi ..................................................................................... 40
Raportin laatijan yhteystiedot .......................................................................................................... 55
2
Loppuraportti 2014
Jul-
1. Yhteenveto hankkeesta
Liikennebiokaasua energiatiloilta elinkeinojen kehittämishankkeella luodaan malli ja edellytykset
energiamaatilalle, joka tuottaa ja käyttää monipuolisesti uusiutuvaa energiaa mukaan lukien liikennebiokaasu ja traktoribiokaasu, sekä malli ja edellytykset maatilojen/kuntien yhteiselle biokaasulaitokselle, joka tuottaa keskitetysti liikennebiokaasua. Lisäksi luodaan uutta pysyvää osaamista maatiloille, kuntiin, seudullisiin kehittämisyhtiöihin ja ProAgria Pohjois-Karjalaan, jotta energiamaatilamalli voisi yleistyä Pohjois-Karjalassa ja maatilat voisivat tulla osaksi kehitteillä olevaa Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkostoa.
Hanke kohdistuu maatalousyrittäjiin ja kuntiin, jotka ovat kiinnostuneita uusiutuvan energian tuottamisesta maatiloilla, uusien teknologisten ratkaisujen tuottajiin ja maatiloilla tuotetun uusiutuvan
energian käyttäjiin. Hanke on osa laajempaa liikennebiokaasun ja muiden liikenteen uusiutuvien
energianlähteiden ja investointien hankekokonaisuutta.
2. Loppuraportti
2.1 Hankkeen tavoitteet
Hankkeen päätavoitteet olivat, että hankkeen toimenpiteiden luomien edellytysten seurauksena maakuntaan syntyy omina hankkeinaan

vähintään yksi maatilojen/kuntien yhteinen biokaasulaitos, joka tuottaa keskitetysti liikennebiokaasua.

vähintään yksi energiamaatila, joka tuottaa ja käyttää monipuolisesti uusiutuvaa energiaa ml.
liikennebiokaasu ja traktoribiokaasu.

uutta pysyvää osaamista maatiloille, kuntiin, seudullisiin kehittämisyhtiöihin ja ProAgriaan,
jotta energiamaatilamalli voisi yleistyä Pohjois-Karjalassa.
Hankkeen määrälliset tavoitteet:

Tuettujen yhteistyötoimien lukumäärä: 5

Uusia tuotteita ja/tai uusia tekniikoita käyttöön ottaneiden tilojen/yritysten lukumäärä: 5
3
Loppuraportti 2014
Jul-
2.2 Hankkeen keskeiset toimenpiteet ja toteutus
Toimenpide 1
Aluksi muodostetaan hankkeen suojissa toimiva ryhmä, joka koostuu energiamaataloudesta kiinnostuneista maatilayrittäjistä koko maakunnan kattavasti, kuntien edustajista, teknologian tarjoajista ja hankkeiden työntekijöistä. Valmistelutyö on jo tehty
kattohankkeessa järjestämällä Polvijärven kunnan kanssa 12.1.2011 seminaari Energiamaatilalta biokaasua ajoneuvoihin. Seminaarissa koottiin yhteistyöryhmä, johon
ilmoittautui 10 maatilaa (6 Polvijärveltä, 2 Kontiolahdelta, 1 Lieksasta ja 1 Kiteeltä), 3
teknologiayritystä ja Polvijärven kunnan johtoryhmä. Ryhmälle perustettiin 15.2.2011
Energiamaatilat-sähköpostilista ja kotisivu Liikennebiokaasu.fi-sivustolle. Hankkeen
aikana ryhmää laajennetaan.
Vuosi 2012
Energiamaataloudesta kiinnostuneiden maatalousyrittäjien, kuntien edustajien ja teknologian tarjoajien ryhmää laajennettiin. Yhteistyössä Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulun vetämän Uusiutuvia
liikenteeseen -hankkeen kanssa ideoitiin viiden päivän biokaasuvalmennuskurssi, jonka Uusiutuvia
liikenteeseen -hanke toteutti 27.1.–28.2. välisellä ajalla. Kurssiin sisältyi Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshankkeessa ideoitu ja yhdessä PKAMKin ja Pohjois-Karjalan Ammattiopiston kanssa toteutettu auton konversio- ja tankkausnäytös. Kurssin osallistujia tuli mukaan yhteistyöryhmään. Myöhemmin keväällä ryhmä laajeni lisää. Hankkeeseen liittyi kevätkaudella kahdeksan
maatilaa, kolme teknologiayritystä (Valtra Oy, Doranova Oy, Metaenergia Oy), yksi ympäristöliiketoiminnan yritys (Envitecpolis Oy) ja yksi yhdistys (Suomen Biokaasuyhdistys ry). Joensuun seudun
kunnat ja Keski-Karjala ovat hankkeessa mukana.
Loppuvuodesta aloitettiin yhteistyö Pikes Oy:n ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun bioenergiahankkeen (Pielisen Karjalan bioenergiaverkostot ja -virrat osana Pohjois-Karjalan energiaomavaraisuutta -hanke eli PKBEV) kanssa. Alkuvuodelle 2013 suunniteltiin Lieksassa toteutettava biokaasuvalmennuskurssi. Lisäksi sovittiin yhteistyöstä Liikennebiokaasu ja Suomi 2013 -konferenssin yhteydessä. PKBEVin kautta hankkeella on yhteys Pielisen Karjalan maatalousyrittäjiin.
Vuoden lopulla päätettiin perustaa Pohjois-Karjalan biokaasun kehittämistyöryhmä ideoimaan ja viemään eteenpäin ratkaisuja biokaasuinvestointeja jarruttavien ongelmiin.
4
Loppuraportti 2014
Jul-
Vuosi 2013
Pohjois-Karjalan biokaasun kehittämistyöryhmään kutsuttiin edustajia Joensuun seudun maaseutupalveluista, MTK Pohjois-Karjalasta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta, PIKESistä, Karelia-ammattikorkeakoulusta, ProAgria Pohjois-Karjalasta sekä maatiloilta. Ensimmäinen kokoontuminen pidettiin 18.1.2013. Siinä käytiin läpi maakunnan tavoitteet liittyen maatilojen biokaasulaitoksiin, hankkeen tavoitteet, ratkaistava rahoituksellinen ongelma, tähän mennessä tehdyt toimenpiteet sekä työryhmän tavoitteet. Päätettiin, että ryhmä keskittyy toistaiseksi maatilojen biokaasulaitosten pilottihankkeiden ongelmien ratkaisemiseen. Ryhmän kokoonpanoa päätettiin laajentaa kutsumalla mukaan Joensuun seudun Leader -yhdistyksen edustaja.
Vuoden alkupuoliskolla hankkeeseen liittyi kaksi maatilaa lisää sekä kaksi elintarvikeyritystä ja Biokymppi Oy.
Pohjois-Karjalan biokaasun kehittämistyöryhmä kokoontui lokakuussa. Ryhmä seurasi MMM:lle
hankkeessa laaditun ja lähetetyn, tulevaa maaseutuohjelmaa koskevan lausunnon mahdollista vaikutusta. Maaseutuohjelman toinen luonnos tuli nähtäville loppuvuodesta. Työ oli tuottanut tulosta: ehdotettuja asioita sisältyi toiseen luonnokseen, kuten 50–60 % investointituki maatilojen bioenergialaitoksille ja mädätysjäännöksen ainakin osittainen huomioiminen ympäristötuen piiriin.
Ryhmässä ideoitiin hankkeelle toimenpiteeksi biokaasunavetan mallin suunnittelu. Mallin tarkoituksena on esittää, miten biokaasulaitos voidaan integroida uuteen navettaan mahdollisimman kustannus- ja energiatehokkaasti.
Karelia-ammattikoulun ja ProAgria Pohjois-Karjalan yhteistyönä alettiin hahmotella tarpeita hankkeen jatkotoimenpiteille, joiden suunnittelua päätettiin jatkaa kehittämistyöryhmässä alkuvuodesta.
Vuosi 2014
Kehittämisryhmä kokoontui vuoden aikana 5 kertaa. Kehittämisryhmässä ovat olleet mukana Vilho
Pasanen MTK, Eero Parviainen ProAgria Pohjois-Karjala ry, Ville Kuittinen Karelia amk, Urpo Hassinen Pohjois-Karjalan Metsäkeskus, Soile Tervakangas ProAgria Pohjois-Karjala, Pertti Iivanainen Liperin kunta, Teuvo Hirvonen Joensuun kaupunki, Teuvo Mutanen Outokummun ja Polvijärven maaseutupalvelut, Anu Laakkonen ProAgria Pohjois-Karjala ja Heidi Tanskanen Pikes. Käsiteltäviä ja
edistettäviä asioita olivat mm biokaasukeskusmallin kehittely Ruotsista saatujen kokemusten pohjalta, ja edellä mainitun mallin työstäminen ideahaun kautta hankkeeksi. Kehittämisryhmä on suunnitellut myös opintomatkoja ja ideoinut jatkohankkeita biokaasun edistämiseksi.
5
Loppuraportti 2014
Jul-
Uusiutuvan energian tuotannon tiimoilta hanke järjesti vuonna 2014 työpajapäivät (12.8.2014 Valtimolla ja 28.10.2014 Nurmeksessa), joissa käsiteltiin työpajamenetelmällä biokaasutuotannon kehittämistä Pohjois-Karjalassa. Nurmeksen työpajassa Tiina Polo esitteli osuuskuntamallia biokaasun
tuotannon, jalostamisen ja jakelun järjestämiseksi Pohjois-Karjalaan. Työpajoissa samoin kuin kehittämisryhmän kokouksissakin keskeisiksi asioiksi ovat nousseet seuraavat asiat:
-
Investointien rahoittaminen (investointituet edelleen alhaiset)
-
Tiedottaminen bioenergia asioissa on erityisen tärkeää. Biokaasussa erityisesti tavalliset autoilijat, mutta myös ammattiautoilijat ja esimerkiksi kuntien päättäjät tarvitsevat oikeaa tietoa
alasta ja sen tuomista hyödyistä. Tiedottamisen lähtökohtana tulee olla todellisia malleja ja
mallilaskelmia biokaasun tuotannosta, jalostuksesta ja biokaasun hyödyntämisestä.
-
Tilakohtaista tai pienryhmissä tapahtuvaa selvitystyötä, työpajoja ja yhteishankkeita tulee jatkaa, niin että maatilamittakaavan laitoksia syntyy
-
Valtakunnallinen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka puuttuu, samoin kuntatasolla tarvittaisiin biokaasun puolestapuhujia.
-
Demonstraatiokohteita tarvitaan.
Valtimon TYÖPAJAN TUOTOKSET 12.8.2014: Tavoitteet, toimenpiteet,
vastuut ja aikataulut vuosille 2014–2020
Ryhmä 1
Tavoite
Toimenpide
Vastuu
Aikataulu
Hankkeet ja yrittäjät
Heti
2014–2015
Kannatta-
Isojen asiakkaiden
Kokemuksista tiedottaminen,
vuus
saaminen; Itella,
asiakkuussopimusten tekeminen
Asiakkuuk-
kunnat, kuljetus-
isojen toimijoiden kanssa
sien edistä-
yritykset, jäteyri-
minen
tykset, bussit, taksit, metsäkoneet,
koulukyydit jne.
käyttämään liikennebiokaasua
1 jakeluasema jo-
Osuuskunnan perustaminen,
Hankkeet, toimiva
kaiselle seutukun-
Tuottaja, jalostus, jakeluketjun
biokaasuntuottaja
nalle, biokaasun
rakentaminen osuuskunnan
(Bio 10), yhteistyö-
puhdistuslaitos
avulla, investoinnin käynnistä-
kumppanit, perustet-
Pohjois-Karjalaan
minen (puhdistamo ja jakeluase-
tava osuuskunta
mat)
6
Loppuraportti 2014
Jul-
Uusien innovaati-
EIP ryhmän muodostaminen,
oiden tuottaminen
olemassa olevien palasten ko-
Hankkeet
2014 syksy
2014–2015
koaminen tuotannon ja jalostuksen käynnistämiseksi
Osuuskunnan pe-
Selvitystyön jatkaminen ja mal-
Hankkeet, sidosryh-
rustaminen
lin syventäminen, opin hakemi-
mät, asiantuntijat
nen ulkomailta, kohderyhmien
kontaktoiminen
Ryhmä 2
Tavoite
Toimenpiteet
Vastuu
Aikataulu
Bio-
Kuntapäättäjien
Bioenergian/biotalouden päät-
Karelia Amk, kunnat,
1-2kertaa vuodessa
kaasu/bio-
tiedon lisääminen
täjäakatemioiden järjestäminen
maakuntaliitto, Ely,
v. 2015 alkaen
kunta- tai seutukunnittain
hankkeet ja muut
energia
osaaminen
kiinnostuneet
Demoinvestoinnit
3 olemassa olevaa tilaa (Val-
maatilayritykset,
maatiloilla
timo, Lieksa, Joensuu)rakenne-
neuvonta, koulutus,
taan demokohteet (EIP), jolloin
Ely, kunnat, perustet-
voidaan hyödyntää korkeampaa
tava osuuskunta
2014–2015
investointitukea. Kaasu toimitetaan Pohjois-Karjalaan rakennettavalle biokaasun puhdistuslaitokselle ja osin hyödynnetään tiloilla
Suunnitellaan ja
Suunnittelu, opiskelijahankinta,
Valtimon Amo, Pikes,
2014–2015
toteutetaan met-
toteutus
Karelia AMK
Kuluttajaneuvonta
Järjestetään ”avoimien ovien ”ti-
Hanketoimijat
2014–2020
ja julkinen tiedot-
laisuuksia kohteisiin, hanketie-
taminen
dotusta järjestetään ml. some
Toteutetaan yritys-
tehdään laskelmia, liiketoiminta-
Metsäkeskus,
2015–2020
neuvontaa
suunnitelmia, tutustutaan de-
ProAgria, seudulliset
mokohteisiin
sidosryhmät
säenergian tuottamiskoulutus
7
Loppuraportti 2014
Jul-
Ryhmä 3
Tavoite
Toimenpiteet
Vastuu
Aikataulu
Biokaasun tuotanto
Selvitetään olemassa
Rakennetaan toimintamalli,
hanke, yrittäjät,
2015–2017
ja jalostus
olevista lähteistä ja
suunnitellaan investointi, hae-
yhteistyökumppa-
tiedoista koti- ja ul-
taan rahoitus investoinnille, ra-
nit
komailta vaihtoeh-
kennetaan puhdistus- ja jakelu-
Gasum
dot, joiden avulla
asemat
luodaan voidaan PKarjalaan rakentaa a)
osuuskunta b)biokaasun puhdistuslaitos c)
raakakaasun siirtomenetelmä jalostukseen ja jakeluun
Markkinointikohtei-
Kartoitetaan kaikki julkisyhteisöt
den selvittäminen
ja yritykset ja sitoutetaan heidät
Hanke
2015
2015–2020
käyttämään liikennebiokaasua.
Tehdään kuluttajatutkimus
otantana potentiaalisista yksityiskäyttäjistä seutukunnittain
Yritysedellytysten
Seutukunnittain haetaan uusia
maatilayrittäjät,
selvittäminen mm.
kohteita, joille tehdään selvityk-
muut yritykset, op-
rahoitus, kannatta-
set, yritysten uusien innovaati-
pilaitokset, hanke
vuus, innovaatiot.
oiden edistäminen EIP työkalun
ja muut sidosryh-
Hakeudutaan EIP ryh-
avulla.
mät
mäksi
8
Loppuraportti 2014
Jul-
Ryhmä 4
Tavoite
Toimenpiteet
Vastuu
Aikataulu
Vaikuttaminen lain-
Valtakunnallisen, pit-
Tiedottaminen poliitikoille ja
Kaikki kehittämis-
Jatkuvaa
säädäntöön ja poli-
käjänteisen energia-
päättäjille sekä toimintaryh-
ja koulutusorgani-
tiikkaan
politiikan ja tukitoi-
mille, jotka vievät asiaa eteen-
saatiot, yhteistyö-
mien turvaaminen
päin
ja toimintaryhmät
Asennemuutoksen
Tuodaan esille onnistuneita esi-
Hanke, neuvonta-,
aikaansaaminen bio-
merkkejä, tiedottaminen
koulutus- ja kehit-
energiaa enemmän
Jatkuvaa
tämisorganisaatiot
suosivaksi
Vaalitilanteen hyö-
Kysymykset vaalitenteissä ja eri-
dyntäminen ja polii-
laisissa tilaisuuksissa
Kaikki
Ennen vaaleja
tikkojen asenteisiin
vaikuttaminen
Paikallispolitiikkaan
Tiedotetaan kuntien hallintoa,
vaikuttaminen
virkamiehiä ja sitoutetaan asiak-
Hanke
2015–2016
Alan toimijat
2014–2015
kaiksi. Objektiiviset tilannekatsaukset ja keskustelut. Yrittäjäjärjestön tilaisuuksissa asioiden
esille tuominen
Medianäkyvyyden li-
Alan tekijät pyrkivät tuomaan
sääminen
esille ongelmakohtia ja hyviä
käytäntöjä. Lehdet, radio, netti,
some, FB ym.
Mikäli Pohjois-Karjalassa halutaan rakentaa toimiva biokaasuketju, tarvitaan investointien rahoittamiseksi sekä julkista- että yrityksistä ja yksityisiltä henkilöiltä tulevaa tukea. Saattaa olla,
että ketjun luomiseksi on perustettava joko osakeyhtiö tai osuuskunta, jossa jäseninä olisivat
sekä biokaasuketjun toimijat että yksityiset- ja yritysautoilijat sekä kunnat.
28.10.2014 Nurmeksessa pidetyssä työpajassa päädyttiin seuraavanlaisiin toimenpiteisiin:
1. Tavoitteet selkeät seuraavalle ohjelmakaudelle
- luodaan asiakkuudet liikennebiokaasulle
- rakennetaan tarvittavat jalostuspaikat a´2 milj. euroa
- rakennetaan maakuntaan tankkauspisteet 2 kpl a´0,5 milj. euroa
- perustetaan maakuntaan laajapohjainen tuottaja-kuluttajaosuuskunta
9
Loppuraportti 2014
Jul-
2. Kehittämishankkeiden rahoitustuki:
- hyödynnetään yleishyödyllisen investointihankkeen tuki (ei saa kilpailla olemassa olevien yritysten kanssa)
- perustetaan EIP-ryhmä toiminnan kehittämiseen: näissä mukana tutkimus tiiviisti
yrityselämän kanssa, maakunnallisessa ryhmässä ei tarvitse olla muita EU-maita
investointituki: 35 % -> 55 % EIP-demonstraatioinvestoinnissa
- Tekes:n rahoitusmahdollisuudet
- kehittämishankkeissa toimenpiteet: tiedotus, koulutus ja yhteistyö
- eri hankkeiden ja rahastojen yhteistyö toivottavaa: kehittämishanke+ investointihanke
Biotalouden koordinointihanke onko tarpeen?
-
SYKE-hankesuunnitelma/Tekes:n EAKR-rahaston kautta valmistelussa/Biokaasun
tuotannon ja käytön optimointi kestävän biotalouden edistämiseksi
3. Innovaatio-näkökulmia tuleviin hankkeisiin
- ”Biotalouden piilevät mahdollisuudet”-hanke?
- yhteistyörakenteiden vahvistaminen ja vuorovaikutus koko maakunnan kesken
- kustannustehokas ketju: raaka-aine -> kaasuntuotanto -> jalostus - > jakelu
- paikalliset metalliyritykset mukaan laitekehitykseen
- luomu-näkökulma innovaatioksi: rikkakasvien tuhoutuminen biokaasutuksessa, suljetun kierron systeemi
- pienet maatilayksiköt
- uudet raaka-ainelähteet biokaasun tuotannossa: aurinko, tuuli, järviruoko…
- keskitetty ja hajautettu järjestelmä yhdessä
- innovatiivisen teknologian tuntemus ja benchmarkkaus (”ei-insinööri mielellään”)
4. Biokaasun tuotannosta ja jalostuksesta pohdintoja
- esim. Parikkalassa
o maatilakytkentäinen separointi
o siirrettävä kuivamädätys-yksikkö
o separoitu neste levitetään nurmille
- Ison biokaasun tuotantoketjun ohella muitakin vaihtoehtoja: satelliitti-maatilojen yhteistyö ja siirrettävä puhdistuslaitos + jalostusasema ->missä märkävarastointi, märkäpaineistus?
- mobiili puhdistusasema, puhdistus-paineistus -> siirto asemalle
- kiertävä auto, joka puhdistaa, paineistaa ja jossa kontit kuljetukseen
- olisiko parempi separoida liete tilalla ja viedä asemalle jatkokäsittelyyn?
- 1000 m3 biokaasua (vastaa n. 600 litraa dieseliä), onko tiloilla varastoja?
- 20 – 30 m3 kaasua/1000 m3 lantaa
- vastaavuus: 1,5 m3 biokaasua = 1 l diesel
- iso ostaja oltava mukana varmistamassa toiminnan jatkuvuutta -> Gasum oltava mukana kuviossa
- kaupunkibussi -> kalliimpi auto; raskas kalusto, jossa pullokalusto alustassa, nostaa
jälleenmyyntihintaa
biokaasun jalostuksen ja jakelun 1. vaihe Joensuun seudulle ja 2. vaihe Kiteelle
10
Loppuraportti 2014
Jul-
5. Osuuskunnan perustaminen
- perustettava osuuskunta: kaasun jalostus + kaksi tankkausasemaa (Joensuu, Kitee) > 2 miljoonaa euroa; 200 autoa tarvitaan/asema
- Esim. Biokymppi kokosi 100 000 euroa pääomia 500 euron osakkuuksilla
Asiakkuuksien hankinnassa ja biokaasuautojen eduista tulisi olla konkreettisia esimerkkilaskelmia.
Esimerkiksi Trafin tilastojen (10.10.2014) mukaan voidaan laskea esimerkiksi Kiteen autokannan
perusteella biokaasun hyödyt CO2 päästöjen suhteen samoin kuin polttoaineen hinnan suhteen:
Kiteellä on tilaston mukaan 5024 bensiini autoa. Jos 20 % näistä autoista korvattaisiin biokaasuautoilla, pystyttäisiin vähentämään keskimäärin 188 2500 litraa bensiinin käyttöä (1004 autoa,
25 000km/v, keskikulutus 7,5 litraa/100 km). Säästö polttoainekuluissa autoa kohti, kun huomioidaan lisäksi biokaasuun kohdistuva vero, olisi keskimäärin 1370 €/auto/v. Vastaavasti CO2 päästöissä bensiiniauton keskimääräinen päästö olisi 4100kg/v/auto ja biokaasuautossa 123kg/v/auto.
Jos vielä lisäksi laskettaisiin muut taloudelliset ja ympäristövaikutukset, niin biokaasuautoiluun siirtymisellä olisi merkittävät vaikutukset työllisyyteen, ravinteiden kierrättämiseen, ympäristön viihtyisyyteen ja aluetalouteen.
Toimenpide 2
Esimerkkimaatilalle tai -maatiloille laaditaan energiamaatalouden kehittämissuunnitelma ja siten luodaan edellytykset uusiutuvan energian tuottamiseen maatiloilla. Perinteisen puuenergian lisäksi energiamaatilalla suunnitellaan tuotettavan uusiutuvaa
energiaa monipuolisesti, kuten maatilan ja maaseudun orgaanisista hyötyjätteistä biokaasua ja biokaasusta liikennebiokaasua, aurinkoenergiaa, tuulienergiaa ja mahdollisesti myös muita energiamuotoja. Erityinen paino hankkeessa on biokaasun saamisessa traktoreiden ja muiden työkoneiden sekä maaseudun autoliikenteen polttoaineeksi, jolloin energiamaatilat olisivat tulevaisuudessa osa Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkostoa.
Vuosi 2012
Kevätkauden aikana tehtiin kolmelle erilaiselle joensuulaiselle esimerkkimaatilalle alustavat selvitykset liikennebiokaasun tuotantoedellytyksistä ja kannattavuudesta. Laskelmat tuotti Toni Taavitsainen/Envitecpolis Oy. Laskelmat perustuivat oletukseen, että kaikilla tiloilla kaikki kaasu jalostetaan
liikennepolttoaineeksi. Kahdella tilalla olisi oman käytön lisäksi pieni ulkopuolinen liikennebiokaasun
loppukäyttäjien sopimusasiakaskunta. Yhdellä tilalla lähtökohtana oli, että tila tuottaisi liikennebiokaasun mahdolliselle jakelijalle myytäväksi. Tässä alustavassa selvitysvaiheessa laskettiin kunkin
tilan tuottaman energiaraaka-aineen määrä (lanta ja nurmi), biokaasutuotannon, jalostuksen ja jakelun energiankulutus ja investointi- ja ylläpitokustannukset sekä arvioitiin investointitukien vaikutus
kannattavuuteen. Lisäksi tehtiin arvioaikataulu investointiprosessin eteenpäin viennille kunkin tilan
11
Loppuraportti 2014
Jul-
tapauksessa. Aikatauluun sisällytettiin esiselvityksen jälkeen yritysryhmäprojektin valmistelu, yritysryhmäprojektin toteutus, ympäristölupa- ja rakennuslupahakemusten laadinta, laitetoimittajien/laitoksen osien kilpailutus ja toteutus.
Esiselvitystyö aloitettiin myös neljännelle, polvijärveläiselle tilalle, jossa kyseeseen tulisi kuivamädätys. Laskelmien laatiminen jätettiin syyskaudelle, jolloin selvityksessä mukana olevan teknologiayrityksen pilotointikokeiden tulokset valmistuvat.
Kolmessa ensimmäisessä esiselvitystyössä laskettiin myös, minkä verran investointitukea pitäisi olla,
että kannattavuusraja saavutettaisiin. Tulokseksi saatiin, että investointituen tason pitäisi olla vähintään 50 %. Tämä ei ole mahdollista nykyisten investointitukisääntöjen puitteissa. Maakunnallisena
tavoitteena on käynnistää 20–40 maatilan biokaasulaitosta vuoteen 2020 mennessä, joten ongelma
vaatii ratkaisua. Ongelman ratkaisumahdollisuuksista pidettiin palaveri Pohjois-Karjalan ELY-keskuksessa 25.6. ELY-keskuksen ei ole mahdollista poiketa maksimituen määrästä, joten tarvitaan
muita ratkaisuja. Palaverissa hahmoteltiin kolme vaihetta: 1) mahdollisuus käyttää Tekes-rahoitusta
pilotointiin teknologiayritykselle, jonka avulla saataisiin ensimmäiset investoinnit käyntiin, 2) vaikuttaminen poliittisesti valtioneuvoston asetuksen määräaikaiseksi muuttamiseksi siten, että se mahdollistaisi korotetun tuki-intensiteetin esimerkiksi yhden vuoden ajalle, jolloin esiselvityksin varustautuneet tilat voisivat päästä heti tuen piiriin, 3) toiminnan muuttuminen valtavirraksi, jolloin pärjätään
normaaleilla tuilla. Vaiheen 1 mahdollisuus käytännössä selvitettiin tämän jälkeen hankkeessa mukana olevan teknologiayrityksen kanssa. Teknologiayrityksen oma investointi pilotointilaitteisiin tiloille tuntui hankalalta, joten päätettiin valmistella malli, jossa osan pilotointiprojektista voisi rahoittaa hankevaroilla. Maatilan investointi jäisi näin merkittävästi pienemmäksi. Mallin valmistelu jätettiin kesälomakauden alkaessa syyskaudella toteutettavaksi, samoin kuin vaiheen 2 eteenpäin vienti.
Polvijärven kunnan kanssa alettiin tehdä alustavaa selvitystä liikennebiokaasua ja lämpöenergiaa
kuntaan keskitetysti tuottavasta biokaasulaitoksesta, jossa raaka-aineen tuottajina ja mädätysjäännöksen vastaanottajina olisi joukko maatiloja. Työ aloitettiin aivoriihellä, jossa mukana olivat kunnan
edustajat, maatilojen edustaja, hankkeessa mukana olevan Doranova Oy:n konsultti ja hankevastaava.
Aivoriihen perusteella muodostettiin alustava idea, jonka mukaan laadittiin alustavat laskelmat. Ideaa
tarkennettiin alustavien laskelmien perusteella ja laskelmien päivitys jäi syyskaudelle.
Polvijärveläiselle maatilalle tehtiin esiselvitystyö pohjautuen hankkeessa mukana olevan teknologiayrityksen laitteistoihin. Esiselvitys osoitti, että kyseisessä tapauksessa taloudellisia edellytyksiä hahmotellulle toiminnalle ei ollut. Laskelmat auttoivat kuitenkin tilan tulevien energiaratkaisujen valinnassa, joten tehdystä selvityksestä oli siten hyötyä tilalle.
Polvijärven kunnalle tehtävää esiselvitystyötä jatkettiin laskelmien päivityksellä.
12
Loppuraportti 2014
Jul-
Uusia esiselvityksiä ei syksyn aikana aloitettu, vaan ohjausryhmän linjauksen mukaisesti aloitettiin
vaikuttamistyö taloudellisen kannattavuuden ongelmien ratkaisemiksi.
Vuosi 2013
Vuoden alkupuoliskolla tehtiin alustava esiselvitystyö kontiolahtelaiselle maatilalle. Selvitys osoitti,
että toteutukseen ei kyseisellä tilalla kannata ryhtyä, mutta asia jätettiin hautumaan ja odottamaan
mahdollista toimintaympäristön muutosta.
Polvijärvellä aloitettiin biokaasulaitoksen toteuttamista edellyttävä selvitystyö toisella maatilalla.
Maatilayrittäjä ei kevään aikana ilmaissut halukkuutta jatkaa selvityksessä eteenpäin.
Joensuulaisella maatilalla jatkettiin viimevuotisen esiselvitystyön jälkeen eteenpäin ja alettiin valmistella toteuttamissuunnitelmaa. Tila oli mukana kolmelle tilalle kaavaillussa yritysryhmähankesuunnitelmassa, josta tehtiin Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle luonnosversio. Yritysryhmähanketta ei kuitenkaan viety eteenpäin huolimatta rahoittajan myönteisestä suhtautumisesta, vaan päätettiin jatkaa
yksistään tämän tilan kanssa. Hankkeessa päätettiin priorisoida tämä kohde.
Syksyn aikana jatkettiin työskentelyä joensuulaisen maatilan kanssa. Konsultointiyhteistyötä jatkettiin Envitecpolisin kanssa. Tilakäynnille otettiin mukaan asiantuntijaksi ja vertaistueksi Markus Moilanen Suomussalmelta, jonka maatilan biokaasulaitoksella hanke ja tilan omistaja vierailivat kevättalvella. Seuraaviksi jatkotoimenpiteiksi sovittiin investointihakemusta varten tarvittavien suunnitelmien, piirustusten ja laskelmien laadinta. Investointia suunniteltaessa oletetaan, että investointitukitaso nousee tulevalla ohjelmakaudella.
Syksyn aikana tehtiin myös yritysryhmähankeaihio investoinnista pienimuotoiseen biokaasun jalostukseen. Toimijat eivät toistaiseksi voineet viedä sitä eteenpäin.
Vuosi 2014
Vuoden alkupuoliskolla ei tehty varsinaisia tilakohtaisia selvityksiä. Joensuulaisen tilan biokaasuhanke jäi ”lepäämään” toisaalta odoteltaessa uusia investointituen ehtoja (Manner Suomen maaseutuohjelma) ja toisaalta tilan omista syistä. MTT:n kehittämä biokaasulaskuri valmistui kevään 2014
aikana. Biokaasulaskurin avulla tehtiin muutamia mallilaskelmia ja kaksi laskelmaa oikeisiin kohteisiin. Biokaasulaskurin lopullinen käyttöönottaminen tapahtunee sitten, kun siihen liittyy kunnollinen
ohjeistus. Marras-joulukuussa tehtiin ja käynnistettiin viisi selvitystä, joissa kahdessa selvitettiin uusiutuvan energian käytön mahdollisuudet ja vaihtoehdot yrityksessä. Kolmessa muussa selvityksessä
tehtiin/on työn alla mallilaskelmat maatilamittakaavan mädätyslaitokseen sekä kuiva- että märkämädätysmenetelmillä. Selvityksiä tekivät Nivaco Oy/Jussi Aellig, Envitecpolis/Toni Taavitsainen. Kaikki
13
Loppuraportti 2014
Jul-
tilakohtaiset selvitykset ovat näyttäneet, että biokaasunlaitoksen rakentaminen on vaikeaa saada kannattavaksi. Kuivamädätysjärjestelmää pystytään kuitenkin rakentamaan ja käyttämään jopa 30–40 %
edullisemmin, joten saattaa olla, että kuivamädätys tulee yleistymään. Hankkeen jatkoajalla tehtyjen
kuivamädätys selvitysten perusteella (budjettitarjoukset muutamilta valmistajilta) voidaan kuitenkin
sanoa, että kuivamädätyslaitteet ovat vielä liian kalliita maatilamittakaavan laitoksille. Pelkän sähkön
ja lämmön tuottaminen omaan käyttöön ei niin ikään riitä kannattavaan tuotantoon, vaan tarvitaan
lisäksi liikennepolttoaineen jalostusmahdollisuus tai Oulun energian tyyppinen Farmivirtajärjestelmä, jossa pientuottaja saa kohtuullisen hinnan tuottamastaan sähköstä (myös maatilamittakaavan
laitokset).
Jatkossa tilakohtaisissa selvityksissä tulisi kartoittaa laajemmin myös muut uusiutuvan energian tuotantomahdollisuudet, jolloin olisi mahdollisuus perustaa ns. hypridienergiatiloja. Esimerkiksi biokaasu + aurinko + pienvesivoima tai biokaasu + aurinko + puuenergia. Lisäksi tilojen energiatehokkuutta tulisi kasvattaa, koska sitä kautta pystytään alentamaan energiakustannuksia ja parantamaan
kilpailukykyä, hallitsemaan energiakuluja, vaikuttamaan ilmastonmuutokseen (fossiilisten polttoaineiden pienempi käyttäminen) ja vähentää ydin – ja tuontienergian määrää. Myös epäsuoraan energian käyttöön tulee kiinnittää enemmän huomiota (esim väkilannoitteiden korvaaminen tehostetulla
lannan käsittelyllä ja käyttämisellä alentaa väkilannoitteiden käyttömäärää ja sitä kautta energiaa
säästyy).
Liikennebiokaasun markkinointia Saksassa
14
Loppuraportti 2014
Jul-
Toimenpide 3
Laaditaan energiamaatilojen pilotti-caseille sopiva malliliiketoimintasuunnitelma, jota
maatalousyritykset voivat jatkossa tapauskohtaisesti tarkentaa ja käyttää apuna tukien
hakemiseen ja liiketoiminnan aloittamiseen. Työssä käytetään hyödyksi muualla Suomessa toteutettujen projektien tuloksia ja esiselvityksiä. Lisäksi käytetään Pohjois-Karjalan elinkeinoympäristön tuntevaa liiketoiminnan konsulttiapua, mistä on hyviä tuloksia jo kattohankkeen liiketoimintasuunnitelmatyössä. Malliliiketoimintasuunnitelmaan sisällytetään liiketaloudellisen tarkastelun lisäksi yhteiskuntataloudellinen tarkastelu, jossa käytetään apuna ruotsalaisia laskentamalleja. Näin saadaan laskettua rahallinen arvo hyödyille (esim. CO2-päästövähennykset eli ”hiilijalanjälki”, hiukkaspäästöjen vähennykset, typpipäästöjen vähennykset, huoltovarmuuden parantuminen
jne.), jotka ovat tulosta uusiutuvan energian tuottamisesta tilalla. Samalla voidaan laskea, mitkä olisivat energiamaatilamallin yleistymisen yhteiskuntataloudelliset vaikutukset maakunnassa. Tämä on uutta Suomessa.
vuosi 2012
Malliliiketoimintasuunnitelmien laatiminen edellyttää edellisessä kohdassa havaitun kannattavuusongelman ratkaisemista. Siitä syystä tähän vaiheeseen ei vielä kevätkaudella voitu siirtyä.
Yhteiskuntataloudellista tarkastelua varten perehdyttiin ruotsalaisiin laskentatapoihin. Aiheesta annettiin idea opinnäytetyöhön: kiteeläinen Marjo Tikka teki Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon
ympäristötekniikan diplomityön liikennebiokaasun tuotannon ja käytön ulkoisista kustannuksista
Pohjois-Karjalassa. Työtä ohjasi Uusiutuvia liikenteeseen -hankkeen projektipäällikkö Ville Kuittinen/PKAMK. Hanketta varten tarvitaan kuitenkin vielä ruotsalaiseen malliin pohjautuva laskentamalli.
Syksyn aikana käytiin läpi muiden maatilojen biokaasutuotantoon liittyvien projektien (ENKAT/Jyväskylä Innovation, BIOTILA/MTT, BioG/OAMK) raportteja. Eri hankkeissa tehtyjen esiselvitysten
ja kannattavuuslaskelmien tulokset tukevat tämän hankkeen päätelmiä taloudellisen kannattavuuden
ongelmasta. Sama koskee myös Ruotsia. Vaikka Ruotsissa on jo lähes koko maan käsittävä liikennebiokaasuverkosto, maatilojen biokaasutuotannolle on samoja kannattavuusesteitä kuin Suomessa.
Linköpingin yliopiston jo toteuttama Biogas på gårdsnivå in Östergötland -hanke muistuttaa Liikennebiokaasua energiatiloilta -hanketta. Siinä tavoitteena oli saada syntymään 4-5 maatilan biokaasulaitosta, mutta näitä pilottilaitoksia ei hankkeen tuloksena kuitenkaan syntynyt taloudellisten resurssien puuttuessa. Projektin aikana tavoitteesta tingittiin, koska ei haluttu tilojen ryhtyvän omalla kustannuksellaan koekaniineiksi. Tuotantosuunnassa painotus siirrettiin Ruotsissa kannattamattomasta
15
Loppuraportti 2014
Jul-
lämmöntuotannosta liikennebiokaasun tuotantoon. Projektissa pääteltiin, että yksittäisen ruotsalaisen maatilan ei kannata lähteä biokaasuinvestointiin, vaan tarvitaan maatilojen yhteistyötä. Hankkeessa tehtiin esiselvityksen parille kymmenelle maatilalle, joista taloudellisesta epävarmuudesta
huolimatta siirtyivät projektointivaiheeseen johtuen uskosta biokaasuun strategisena tulevaisuuden
ratkaisuna ja mahdollisten teknologiainnovaatioiden tuloon. Ruotsin ratkaisuja maatilojen biokaasutuotannon edistämiseksi seurataan hankkeessa tiiviisti, koska ongelmat ovat samankaltaisia.
Vuosi 2013
Edelleen tutustuttiin muiden hankkeiden kannattavuuslaskelmiin erityisesti Jyväskylä Innovationin
järjestämän Nurmesta biokaasua -seminaarin yhteydessä. Kaikista laskelmista on nähtävissä sama
kannattavuusongelma, laskelmien laatijoiden positiivisesta asenteesta huolimatta. Mikäli biokaasun
ja liikennebiokaasun tuotannosta halutaan tehdä malliliiketoimintasuunnitelma, on toimintaympäristöä saatava korjattua (investointitukitaso, mädätysjäännöksen eriarvoinen asema raakalantaan
verrattuna, teknologian hinta ja toimivuus jne.). Näihin asioihin otettiin kantaa hankkeen järjestämässä valtakunnallisessa Liikennebiokaasu ja Suomi 2013 -konferenssissa.
Jäätiin odottamaan uuden maaseutuohjelman sisältöä koskien maatilojen biokaasuinvestointien tukitasoa ja ympäristötuen ehtoja.
Vuosi 2014
Maaliskuussa 2014 annettiin lausunto Manner Suomen maaseutuohjelmaan:
MUUTOSESITYKSET OHJELMALUONNOKSEN TEKSTIIN:
7.4. Investoinnit fyysiseen omaisuuteen
7.4.1. Maatilojen kokonaistehokkuuden parantaminen
Ohjelman teksti: ”Biokaasulaitosten rakentamista edistetään.”
Muutos: ”Biokaasulaitosten ja biokaasujalostamoiden rakentamista edistetään kaikissa
kokoluokissa. Lisäksi edistetään biokaasutraktoreiden käyttöönottoa.”
7.4.3. Ympäristöinvestoinnit
Ohjelman teksti: ”Investointituki lantavarastojen rakentamiseen”
Muutos: ”Investointituki lantavarastojen tai orgaanisten kierrätysravinteiden varastojen
rakentamiseen”
16
Loppuraportti 2014
Jul-
Muutokset tekstiin (alleviivattuna):
Investointitukea voidaan myöntää uusien lantavarastojen tai orgaanisten kierrätysravinteidenvarastojen rakentamiseen, laajentamiseen ja kattamiseen. Jotta lannan tai orgaanisten kierrätysravinteiden kuljetuksiin kuluvaa aikaa voitaisiin vähentää ja edistää lannan tai orgaanisten kierrätysravinteiden levitystä etäällä tuotantotiloista sijaitseville lohkoille, tukea voidaan myöntää myös etävarastojen rakentamiseen. Lantavarastojen tai orgaanisten kierrätysravinteiden varastojen rakentamista
voidaan tukea myös kasvinviljelytiloilla jos ne vastaanottavat ja käyttävät lantaa tai orgaanisia kierrätysravinteita tilan kasvinviljelyyn.
Orgaanisilla kierrätysravinteilla tarkoitetaan tämän lausunnon joka kohdassa biokaasulaitoksen mädätysjäännöstä tai muuta sivutuotetta, jonka raaka-aineena on esim. lanta, nurmi, elintarviketeollisuuden sivuvirrat ja muut orgaaniset materiaalit pois lukien jätevesilietteet, jotka on määritelty maaja metsätalousministeriön asetuksen 7/13, dnro 731/14/2013 kohdassa §11A ja liitteen I tyyppinimiryhmissä 1B4 ja 3A5.
3/4
Tuen tavoitteena on tehostaa lannan ja orgaanisten kierrätysravinteiden käyttöä ja vähentää lannan
typen haihtumista ja lannan syyslevitystä.
7.7. Ympäristökorvaukset
7.7.2. Lannan levitys kasvukaudella
Ohjelman teksti: ”Lannan levitys kasvukaudella”
Muutos: ”Lannan tai orgaanisen kierrätysravinteen levitys kasvukaudella”
Samoin muutos tekstiin kohtaan ”Edellytetyt toimenpiteet” (alleviivattuna):
Tilalla käytettävä lanta tai orgaaninen kierrätysravinne on levitettävä pelloille kasvukauden aikana
keväällä ja kesällä. Jne.
7.7.3. Lietelannan sijoittaminen peltoon
Ohjelman teksti: ”Lietelannan sijoittaminen peltoon”
Muutos: ”Lietelannan ja nestemäisen orgaanisen kierrätysravinteen sijoittaminen peltoon”
Muutos tekstin kohtaan ”Edellytetyt toimenpiteet” (alleviivattuna): Lietelanta, virtsa, lietelannasta
17
Loppuraportti 2014
Jul-
erotettu nestejae tai nestemäinen orgaaninen kierrätysravinne on levitettävä….
7.7.4. Ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen
Muutos kohtaan ”Edellytetyt toimenpiteet” (alleviivattuna):
”Käytettävät materiaalit voivat olla vain lannoitevalmistelain mukaisia orgaanisia lannoitteita,
maanparannusaineita tai kasvualustoja tai lietelannasta erotettua kuivajaetta tai tilan oman tai ulkopuolisen biokaasulaitoksen mädätysjäännöstä, jonka raaka-aineena ei ole MMM:n asetuksen 7/13
§11a:n mukainen jätevesiliete .”
Poistetaan rajaus 20 %.
Muutos kohtaan ”Rajaukset”: Poistetaan tämä kohta kokonaan. Perustelu: vaikeuttaa maatilakohtaisten biokaasulaitosten perustamista.
Manner Suomen Maaseutuohjelma ohjelmakaudella 2014–2020 vahvistettiin joulukuussa 2014.
Maatilan energiantuotantoinvestointeihin on ohjelmassa luvattu 35 % investointituki ja EIP toimenpiteessä oleva investointihanke voi saada lisäksi 20 % lisätuen. Sen lisäksi mädätejäännöstä (nestemäinen orgaaninen lannoitevalmiste) koskevat samat ohjeet kuin tavallisen lietelannan levitystä.
Toimenpide 4
Tuetaan energiamaatilojen investointeja tuottamalla julkista tietoa kyseeseen tulevista teknologioista. Luodaan yhteistyökumppanuuksia teknologioiden testaamiseksi
ja käyttöönottamiseksi. Hankkeeseen ei sisälly liikesalaisuuden suojassa tapahtuvaa
tuotekehitystä.
Vuosi 2012
Maatiloille kyseeseen tulevista biokaasun tuotannon, jalostuksen, jakelun ja käytön teknologioista kerättiin tietoa, jota voidaan käyttää sekä esiselvityksissä että myöhemmin julkaistavaa opasta laatiessa.
Yhteistyökumppaneina tässä työssä olivat teknologiayrityksistä Valtra Oy (biokaasutraktorit) ja Metaenergia Oy (biokaasun tuotanto ja pienimuotoinen jalostus ja jakelu) sekä lisäksi Envitecpolis Oy.
Valtran traktoriteknologiaa esiteltiin kevätkaudella, kun Valtran dual fuel -biokaasutraktori mallia
N101 oli hankkeen käytössä. Valtra luovutti biokaasutraktorin hankkeen käyttöön veloituksetta ja biokaasulla tankattuna. Biokaasutraktorin käytöstä laadittiin yhteistyösopimus ja käyttösuunnitelma.
Biokaasutraktorille hankittiin katsastuskonttorilta Joensuusta tarvittavat siirtoluvat ja traktoria ajettiin biokaasulla Joensuun liikenteessä esittelytapahtumiin ja takaisin säilytyspaikkaan Kukkolan ti-
18
Loppuraportti 2014
Jul-
lalle. Traktorin biokaasulla ajamista kokeiltiin myös Kukkolan pihalla. Metaenergian kanssa aloitettiin yhteistyökumppanuuden rakentaminen tavoitteena testata teknologioita pohjoiskarjalaisilla esimerkkimaatiloilla. Jatkettiin tiedon keräämistä saatavilla ja kehitteillä olevista teknologioista ja käyttökohteista.
Vuosi 2013
Kevättalvella tehtyjen opintomatkojen yhteydessä hankittiin tietoa pienimuotoisista, kehitteillä olevista jalostus- ja tankkausteknologioista, ks. kohta 6.
Seurattiin alan uutta kehitystä Suomessa ja Ruotsissa. Syksyn aikana hankittiin tietoa mm. Bio JJJJ:n
Lerkka-biokaasujärjestelmistä, joita yritys on kehittämässä, sekä ruotsalaisesta Biosling-järjestelmästä.
Vuosi 2014
Toteutetuissa opintomatkoilla tutustuttiin useisiin bioenergiaatuottaviin laitoksiin. Jeppo Biogas
edusti uusinta teknologia märkämädätyksessä. Vastakohtana tälle modernille laitokselle nähtiin tilatason biokaasulaitos ja rakenteilla oleva nanoteknologiaan perustuva biokaasupesuri. Ulkomaan
opintomatkalla tutustuttiin sekä märkä- että kuivamädätyslaitoksiin ja saksan energiapolitiikkaan. Lisäksi osallistuttiin Bioenergy Decentral tapahtumaan, jossa oli laajasti esillä uusiutuvan energian teknologia. Joulukuussa 2014 käytiin tutustumassa MTT Sotkamon tutkimus asemalla BIOGTS:n tekniikalla varustettuun kuivamädätyslaitokseen. Vierailu oli kiinnostava ja se aiheutti myös se, että tilojen
kiinnostus kuivamädätykseen lisääntyi.
Toimenpide 5
Valmistellaan demonstraatioinvestointihankkeet. Yleishyödyllisen investointihankkeen tuella (EAKR tai EMR) suunnitellaan hankittavaksi biokaasun siirreltävä demojalostus ja -tankkausyksikkö sekä demobiokaasutraktori. Investointeja varten selvitetään, mitkä tahot voivat hakea investoinneille rahoituksen ja minne koejalostus- ja
tankkausyksikkö ja kokeilutraktori sijoitetaan milloinkin, jotta niitä voidaan käyttää
mahdollisimman tuloksekkaasti maatilojen ja kuntien perehdyttämisessä liikennebiokaasun tuotantoon, jakeluun ja käyttöön. Rahoitushakemuksia varten selvitetään
tarjolla olevat teknologiset vaihtoehdot.
19
Loppuraportti 2014
Jul-
Vuosi 2012
Demonstraatioinvestointihankkeen valmistelu vei valtaosan hankevastaavan työajasta kevätkaudella.
Työ käsitti hanke-esitysten valmistelun ja niiden esittelemisen Kiteellä, Kesälahdella ja Kontiolahdella. Esittely- ja valmistelukierros käsitti tapaamiset kuntien viranhaltijoiden ja päättäjien kanssa
sekä neuvottelut ELY-keskuksessa ja yhteydenpidon Maaseutuvirastoon. Työ pohjautui Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshankkeessa vuonna 2011 tehtyihin selvityksiin, joiden perusteella todettiin tarvittavan tuen tarve ja toiminnan edellytykset. Koska toimintaa ei olisi voinut käynnistää yritystoimintana kannattavasti, tarjoutui mahdollisuus rakentaa demonstraatioinvestointihanke pohjautuen ELY-keskukselta haettavaan yleishyödylliseen investointitukeen ja rinnalla kulkevaan tiedonvälityshankkeeseen. Kiteen kaupunki, Kontiolahden kunta, Biokymppi Oy, Huoltamo H.
Löfgren Ky, KETI ja P-K:n ELY-keskus olivat mukana valmistelutyössä. Hankesuunnitelman ”Liikennebiokaasun jalostuksen ja jakelun demonstraatioinvestointihanke Kitee-Kontiolahti” luonnos valmistui kunnille kesäkuun lopussa vietäväksi päätöksentekoprosessiin syksyllä. Sen rinnalla valmisteltiin Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshankkeen työajalla ”Biokaasua liikenteeseen”
-tiedonvälityshankkeen hankesuunnitelma. Lisäksi kattohankkeen resursseilla tutustutettiin Kontiolahden ja Kiteen mahdollisia toiminnan toteuttajia tytärasematekniikkaan Tukholmassa sekä maaja biokaasun tankkausasemiin Lappeenrannassa ja Helsingissä, ja tilattiin alustavat tankkausasemien
layoutit kilpailutusvaihetta varten. Teknologisia vaihtoehtoja selvitettiin valmiiksi.
Demonstraatioinvestointihanke käsittää investoinnit biokaasun jalostamoon, kahteen erilaiseen tankkauspaikkaan ja biokaasun kuljetuskalustoon. Maaseutuviraston kanta investointihankkeeseen jäi
vielä avoimeksi, joten varauduttiin kuntien kanssa esittelemään hanketta ja siihen liittyvää maakunnallista kehittämiskokonaisuutta maaseutuvirastolle tarvittaessa.
Hankesuunnitelmat liitteineen viimeisteltiin Kontiolahden kunnalle ja Kiteen kaupungille, jotka tekivät hankerahoituksen hakemisesta ja omarahoituksesta myönteiset päätökset: Kontiolahden kunnanhallitus 27.8., Kiteen ja Kesälahden yhdistymishallitus 11.9. ja Kiteen kaupunginhallitus 3.12.
Vuosi 2013
Suunnitellun viiden vuoden demonstraatiojakson jälkeiselle ajalle toteutettiin kannattavuussimulaatio mahdollisena yritystoimintana. Hanke tilasi Profit-Visio Oy:ltä viiden vuoden talousennusteet, joiden mukaan biokaasun jalostuksesta ja jakelusta voidaan saada kannattavaa yritystoimintaa viiden
vuoden kunnallisen demonstraatiojakson jälkeen, kun asiakaskuntaa on muodostunut tarpeeksi.
Kontiolahden kunta jätti hankehakemukset Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle.
Kevään aikana selvisi, ettei hakemuksia voida toistaiseksi käsitellä, koska tukirahat olivat loppuneet.
20
Loppuraportti 2014
Jul-
Syyskaudella Kiteen ja Kontiolahden valtuustot hyväksyivät vuodelle 2014 talousarviot, joihin rahoituspäätöstä odottamaan jääneet investoinnit edelleen sisältyvät. Sitä ennen hankkeen puolesta päivitettiin kuntien uusien viranhaltijoiden ja päättäjien tietoja suunnitelluista hankkeista.
Vuosi 2014
Valmisteltiin ELY- keskukselle hankeidea hakuun Pohjois-Karjalan biokaasukeskus hankeidea. Ajatuksena oli perustaa Pohjois-Karjalaan biokaasukeskus, jossa asiantuntijuus ja tietämys ao. alalta löytyisivät samasta paikasta. Malli on Ruotsin biokaasukeskusten toiminnasta. Hankeidea ei edennyt arviointia pidemmälle, mutta tiedonvälitys- ja investointihankkeelle alettiin etsiä uutta toteutustapaa.
Syksyllä 2014 pidettiin 2 työpajapäivää, joissa tavoitteena olisi priorisoida toimintatavat liikennebiokaasuketjun rakentamiseen. Valtimolla ja Nurmeksessa pidetyissä työpajoissa luotiin alustavaa
toimintasuunnitelma tulevaisuutta ajatellen. Vuoden 2014 lopulla ja hankkeen jatkoajalla 28.2.2015
saakka valmisteltiin biokaasun jalostuksen ja jakelun sisältävää investointihanketta sekä siihen tiiviisti liittyvää tiedonvälityshanketta. Investointihanke suunnitelmaa käytiin esittelemässä Liperissä,
Kiteellä ja Kontiolahdella. Lisäksi sitä esiteltiin muutoin mm. Nurmeksen kaupungille ja Tiedepuistolle.
Toimenpide 6
Tehdään opintomatkoja kotimaahan ja ulkomaille liikennebiokaasun tuotantoon, jakeluun ja käyttöön tutustumiseksi.
Vuosi 2012
Kevättalvella suunniteltiin yhteistyössä Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshankkeen kanssa opintomatka Suomeen ja Ruotsiin, mutta se jouduttiin peruuttamaan viime hetkellä liian
monien osallistujien peruutusten vuoksi. Kohteina olisivat olleet Haapajärven Ammattiopiston biokaasun jalostamo ja tankkauspiste, Junttilan tila Nivalassa, Skellefteån kunnan biokaasulaitos ja -jalostamo ja tankkausasema, Alviksgårdenin tila Luulajassa, Artic Nova AB Kiirunassa (maatilaluokan
Biosling-jalostamo), Bodenin kunnan biokaasulaitos, -jalostamo ja tankkausasema ja Ammattiopisto
Lappian rakenteilla oleva biokaasulaitos Tervolassa.
14.–15. marraskuuta järjestettiin esiselvityksen tehneille tiloille kaksipäiväinen kotimaan tutustumismatka maatilakokoluokan biokaasulaitoksille. Matkan järjestelyt toteutti Envitecpolis ja matkaoppaana toimi Toni Taavitsainen. Kohteina olivat MTT:n Maaningan biokaasulaitos, Haapajärven ammattioppilaitoksen biokaasulaitos, jossa on liikennebiokaasun jalostamo ja tankkauspaikka, sekä
21
Loppuraportti 2014
Jul-
Junttilan tila Nivalassa, jossa on tuotettu liikennebiokaasua omaan käyttöön usean vuoden ajan. Matkasta on tehty erillinen matkaraportti. Palaute tutustumismatkasta oli positiivista. Matkustamiseen
kulunut aika käytettiin keskusteluihin mahdollisesta yritysryhmähankkeesta.
Vuosi 2013
Kevättalvella tehtiin pienryhmien kanssa kolme kotimaan opintomatkaa. Haapajärven ammattiopistolla tutustuttiin Metaenergian valmistamaan pienimuotoiseen jalostus- ja tankkauslaitteistoon
(Gfuel), joka on sijoitettu ammattiopiston biokaasulaitoksen yhteyteen opetuskäyttöön. Kokoluokaltaan laitteisto olisi sopiva maatilan biokaasuliiketoimintaan, mutta investointihinta ei vielä mahdollista kannattavaa toimintaa. Suomussalmella tutustuttiin omatoimisesti rakennettuun maatilan biokaasulaitokseen, joka tuottaa maatilalle omaan käyttöön sähköä ja lämpöä. Laukaassa osallistuttiin
Jyväskylä Innovationin järjestämään biokaasuseminaariin ja samalla matkalla tutustuttiin Metenerin
rakenteilla olleen pienen kokoluokan jalostus- ja tankkausyksikön teknisiin ominaisuuksiin. Kehitteillä oleva laitteisto on sekä koko- että hintaluokaltaan mahdollinen maatilan mittakaavaan.
Matkayhteistyötä tehtiin ProAgria Etelä-Suomen kanssa, joka järjesti huhtikuussa uusiutuvaan energiaan liittyvän ulkomaan opintomatkan Sveitsiin ja Saksaan. Yhdeltä hankkeeseemme osallistuvalta
maatilalta osallistui matkalle kaksi henkeä. Matkaraportti on hankkeen käytettävissä.
Hanke toteutti 12.–14.11. opintomatkan, jossa kohteina olivat Suomen puolella MTT:n koeasema Sotkamossa, jossa tutkitaan pienellä koereaktorilla biokaasun tuotantoa, Markus Moilasen biokaasumaatila Sotkamossa sekä Ruotsin puolella Piteån energiaviikon seminaari, Alviksgårdenin suuren sikatilan biokaasulaitos, Biosling AB:n biokaasun jalostuslaitteisto ja Bodenin kaupungin biokaasulaitos ja
biokaasun tankkauspaikka. Opintomatkasta on laadittu oma matkaraportti.
Vuosi 2014
Hanke toteutti kotimaan opintomatkan 3.-5.6.2014 yhteistyössä Pielisen Karjalan bioenergiaverkostot ja – virrat hankkeen kanssa. Opintomatkalla tutustuttiin monipuolisesti erilaisiin bioenergiaa
tuottaviin ja tutkiviin laitoksiin ja yrityksiin. Kohteina olivat Laukaalla sijaitseva Metener Oy (biokaasu), Uudessakaarlepyyssä sijaitseva Feora Oy (biodiesel turkiseläinten rasvasta), Jeppo
Biogas(biokaasu), maatilamittakaavan biokaasulaitos Nivalassa(Heikki Junttila), Haapajärven maatalousoppilaitos(CHP, biokaasu, biodiesel rypsistä) sekä Karttulassa sijaitseva HKG Bionear CHP- ja
lämpölaitoksia suunnitteleva yritys. Opintomatka oli mielenkiintoinen ja osallistujia oli mukana 11.
Ulkomaanopintomatka toteutettiin 11.–14.11.2014 Saksaan. Opintomatka kohteina olivat sekä märkäettä kuivamädätyslaitokset. Lisäksi opintomatkalaiset pääsivät tutustumaan Bioenergy Decentral
22
Loppuraportti 2014
Jul-
näyttelyyn ja kuulemaan Saksan maanviljelijäyhdistyksen näkemyksiä saksalaisesta energiapolitiikasta ja biokaasualan kehityksestä Saksassa. Opintomatkalle osallistui 14 henkilöä. 10.12.2014 toteutettiin opintomatka MTT Sotkamon koeasemalla, jossa tutustuttiin BIO GTS:n kuivamädätyslaitokseen.
2012- 2014
Opintomatkoja toteutettiin hankkeen aikana yhteensä 7, joista 4 oli kotimaassa ja 3 ulkomailla. Osallistujia opintomatkoille oli yhteensä 43. Opintomatkoista on laadittu raportit.
Toimenpide 7
Suunnitellaan ja toteutetaan kampanja tankkausasiakkaiden hankkimiseksi maaseudun autoliikenteestä.
Vuosi 2012–2014
Tankkausasiakkaiden hankkiminen maaseudun autoliikenteestä edellyttää ensimmäisen investointihankkeen syntymistä. Pisimmälle päästiin kevätkauden aikana Kiteen ja Kontiolahden demonstraatioinvestointihankkeen valmistelussa, mutta varsinaista asiakkaiden hankintakampanjaa ei vielä
tarvittu. Tähän liittyen kuitenkin KETI teki kiteeläisille ja kontiolahtelaisille yrityksille, Keski-Karjalan maatalousyrityksille sekä Kolin takseille kyselyn, jossa tiedusteltiin kiinnostusta hankkia biokaasuajoneuvoja, kun tankkaus tulee mahdolliseksi. Hanke auttoi kysymysten laadinnassa. Vastauksia
saatiin 61, joista noin puolet kummastakin kunnasta. Valtaosa on kiinnostunut siirtymään biokaasuun
lähivuosina. Nämä yritykset, jotka vastasivat omilla yhteystiedoillaan, muodostavat asiakkaiden hankintakampanjan ensimmäisen kohderyhmän. Kampanjaa ei ole toteutettu, koska hankkeen toteutusaikana ei Pohjois-Karjalaan saatu liikennebiokaasua.
23
Loppuraportti 2014
Jul-
Toimenpide 8
Tuotetaan tietoa maaseudun asukkaille, kouluille, yhdistyksille, yrityksille ja muille yhteisöille uusiutuvan energian tuottamisesta maatiloilla. Tiedonvälitystapoina ovat artikkelit ja julkaisut, internet-viestintä, seminaarit ja esitelmät. Keskeisinä hankeyhteistyökumppaneina tiedonvälityksessä ovat Metsäkeskuksen BIOMAS-hanke ja tämän
hankekokonaisuuden osa 3.
Vuosi 2012
Lehti-ilmoitukset:

Hankkeesta tiedotettiin osana ProAgria Pohjois-Karjalan koko sivun ilmoitusta Karjalaisessa
14.3. Ilmoituksen myötä saatiin hankkeeseen mukaan yksi uusi tila.

Karjalaisen messuliitteessä 5.6. oli ilmoitus hankkeen osallistumisesta Karjalan Messuille. Ilmoituksen pääsisältönä oli biokaasutraktorin ja biokaasuauton esittely.
Itse tuotetut artikkelit:

Hankevastaava kirjoitti hanketta esittelevän artikkelin ”Liikennebiokaasua energiatiloilta”
ProAgria Itä-Suomi -lehden numeroon 1/2012, ja Valtran biokaasutraktoria esittelevän artikkelin ”Biokaasutraktori tulee” numeroon 2/2012.

Agrologit-lehdessä 2/2012 julkaistiin liikennebiokaasua ja biokaasutraktoria koskeva juttu ”
"Suomen ensimmäinen biokaasutraktori Pohjois-Karjalassa", johon kysymykset laati Maaseudun Tulevaisuusriihi -hankkeen harjoittelija Tanja Immonen (PKAMK) ja vastaukset laati hankevastaava.
Lehdistötiedotteet ja tiedotustilaisuudet:

Hanke tiedotti Liikennebiokaasu ja Suomi 2012 -konferenssin yhteydessä Joensuussa näytteillä olleesta biokaasutraktorista ja Valtran ja ProAgrian Pohjois-Karjalan yhteistyösopimuksesta hankkeen puitteissa.
Media:

YLE Pohjois-Karjala (radio) 28.5.: ”Biokaasutraktori pörisee puhtaasti”. Suora lähetys Liikennebiokaasu ja Suomi 2012 -konferenssista sekä myöhempi lähetys valtakunnan verkossa.
24
Loppuraportti 2014
Jul-

YLE Itä-Suomen Uutiset (tv) 28.5.: Tv-uutispätkä biokaasutraktorista Liikennebiokaasu ja
Suomi 2012 -konferenssissa.

Radio Iskelmä Rex 28.5.: ”Traktori kulkee biokaasulla”. Uutinen biokaasutraktorin esittelystä
Liikennebiokaasu ja Suomi 2012 -konferenssissa.

Karjalainen 29.5. ”Biokaasutraktori saapui Pohjois-Karjalaan”.

Maaseudun Tulevaisuus 1.6.: ”Edullinen polttoaine saa valitsemaan kaasuautoilun” ja ”Biokaasutraktori koekäyttöön”. Uutisartikkelit Liikennebiokaasu ja Suomi 2012 -konferenssin tiedotuksen pohjalta. Toimittaja osallistui konferenssiin.
Internet:

Hankkeen esittely on ProAgria Pohjois-Karjalan www-sivustolla kohdassa Hankkeet. Sieltä on
linkki Liikennebiokaasu.fi -sivustolle, jossa hankkeella on oma sivu ajankohtaisia asioita ja lisämateriaalia varten.

Energiamaatilat-sähköpostilistaa pidettiin yllä kaikille avoimena. Listan kautta tiedotettiin
erityisesti maatiloihin liittyvistä liikennebiokaasuaiheista.

Hankkeen tiedot laitettiin Bioenergiatieto.fi-sivuston hankehakemistoon.

Maakaista.fi teki uutisvideon hankkeesta ja biokaasutraktorista.

Tapahtumista ja sittemmin peruuntuneesta opintomatkasta tiedotettiin koulutuskalenteri
Ajuri.fi:ssä.
Tiedotusmateriaali:

Hankkeelle tilattiin liikennebiokaasun hankekokonaisuuteen sopiva logo, jonka teki Nettienkelit.

Hankkeelle tilattiin roll-up messu- ja seminaari- ym. tilaisuuksia varten. Graafisen suunnittelun tekivät Nettienkelit ja kuvatelineen valmistuksen Kopijyvä Oy.

Hankkeelle tehtiin julkaisupohjat.
Tapahtumat:

Hankevastaava esittäytyi ja esitteli hankkeen ProAgria Pohjois-Karjalan toimihenkilöpäivillä
Suhmurassa 27.1.

Hanketta ja Valtran biokaasutraktoria esiteltiin Joensuussa Liikennebiokaasu ja Suomi 2012 konferenssissa Tiedepuistolla 28.5. Mukana oli Valtra Oy:n tekninen asiantuntija Petri Hannukainen. Hankkeesta esittelyyn osallistuivat hankevastaava ja Heikki Nuutinen.

Hankkeella oli oma osasto Karjalan Messuilla Joensuun Areenalla 8.-10.6. Siellä esiteltiin biokaasutraktoria, biokaasuautoa, hankkeen toimintaa sekä aiheeseen liittyen esillä oli myös
25
Loppuraportti 2014
Jul-
maatilojen energiasuunnitelmat. Yleisöä osastolla kävi runsaasti kaikkien kolmen päivän ajan.
Huomionarvoista oli, että monet kävijät kertoivat odottaneensa jo pitkään biokaasun tankkausmahdollisuuden tuloa. Yleinen suhtautuminen oli myönteistä ja tietoa otettiin vastaan hyvin kiinnostuneesti. Messuosastolla työskentelivät hankevastaavan lisäksi Heikki Nuutinen ja
Soile Tervakangas.

Valtakunnallisilla agrologipäivillä, jotka järjestettiin Joensuussa Kukkolassa 30.6., esiteltiin
biokaasutraktoria ja hankevastaavan biokaasuautoa.
Itse tuotetut artikkelit:

Hankevastaava kirjoitti ProAgria Itä-Suomi -lehden numeroon 4/2012 tilannekatsauksen
maatilojen biokaasuinvestointeja koskevista selvityksistä otsikolla ”Liikennebiokaasua energiatiloilta -hankkeessa etsitään uusia taloudellisia ratkaisuja”. Kuvassa Valtran biokaasutraktori Joensuun Tiedepuistolla.
Lehdistötiedotteet ja tiedotustilaisuudet:

5.12. annettiin paikallisille tiedotusvälineille tilannekatsaus Pohjois-Karjalan biokaasun liikennekäytön edistämisestä lehdistötiedotteen muodossa. Tiedote liittyi Joensuun seudun seutuvaltuustolle samana päivänä esitettyyn tilannekatsaukseen.
Media:

YLE Pohjois-Karjala (radio): Uutisointia hankkeessa suunnitellusta Kontiolahden ja Kiteen liikennebiokaasun kokeiluhankkeesta.

Karjalainen 25.8. (ja verkkolehti 24.8.): ”Kontiolahti hankkimassa biokaasun tankkausaseman.”

Pielisjokiseutu 30.8. ”Kontiolahti ekoilee etunenässä.”

Karjalainen 4.12. (ja verkkolehti 3.12.): ”Kiteelle biokaasujalostamo ja tankkausasema.”

Radio Iskelmä Rex 5.12. ”P-K:ssa ei päästy biokaasuun.” Uutisjuttu biokaasun liikennekäytön
edistämisen tilanteesta Pohjois-Karjalassa. Jutussa todetaan Joensuun Kontiosuon jääminen
pois suunnitelmista sekä Kiteen ja Kontiolahden päätökset toteuttaa yhteinen liikennebiokaasun kokeiluhanke.
Esitelmät:

Itä-Suomen jätesuunnittelun toteuttamista tukevat hankkeet -seminaari Varkaudessa
30.10.2012: Hankevastaavan esitelmä Liikennebiokaasua energiatiloilta -hankkeesta ja Pohjois-Karjalan liikennebiokaasun edistämisen hankekokonaisuudesta.
26
Loppuraportti 2014
Jul-

Hankevastaavan esitelmä Joensuun seudun seutuvaltuustolle 5.12.2012, jossa annettiin tilannekatsaus biokaasun liikennekäytön edistämisestä Pohjois-Karjalassa. Seutuvaltuuston kokouksessaan antamassa kannanotossa pidetään tärkeänä, että Kontiolahden kunnan ja Kiteen
kaupungin yhteinen liikennebiokaasun jalostuksen ja jakelun kokeiluhanke saadaan toteutettua vuoden 2013 aikana.
Vuosi 2013
Itse tuotetut artikkelit:

Hankevastaava Anu Laakkonen kirjoitti ProAgria Itä-Suomi -lehden numeroon 1/2013 artikkelin hankkeen ajankohtaisista asioista.

Hankevastaava kirjoitti Maaseudun Tiede -lehden numeroon 2/2013 artikkelin ”Lantaloissa
muhii maaseudun energiavallankumous”.
Lehdistötiedotteet ja tiedotustilaisuudet:

Liikennebiokaasu ja Suomi 2013 -konferenssista tiedotettiin lehdistölle. Tapahtumasta oli
myös lehti-ilmoitus Karjalaisessa.
Media:

Karjalainen kirjoitti Lieksan biokaasukurssista, johon haastateltiin hankevastaavaa.

Paikallislehdet kirjoittivat Rääkkylän Pellonpiennarpäivästä, jossa esiteltiin hanketta.

Liikennebiokaasu ja Suomi 2013 -konferenssi uutisoitiin mm. Karjalaisessa.
Esitelmät

Anu Laakkonen piti Liikennebiokaasu ja Suomi 2013 -konferenssissa esitelmän hankkeesta ja
toimi samalla konferenssin puheenjohtaja ja valtakunnallisen liikennebiokaasupaneelin valmistelijana ja puheenjohtajana.
Tapahtumat

PIKESin PKBEV-hanke järjesti helmi-maaliskuussa Lieksan Vuonislahdessa 5 päivän biokaasukoulutuksen, jonka ideoinnissa ja toteutuksessa hanke oli yhteistyössä. Hankevastaava osallistui tilaisuuksiin ja esitteli biokaasuautoa.

Hankevastaava esitteli hanketta ja biokaasuautoa Pellonpiennarpäivässä Rääkkylässä 29.4.
27
Loppuraportti 2014
Jul-

Hanke järjesti 27.5. neljännen valtakunnallisen Liikennebiokaasu ja Suomi -konferenssin Joensuun Tiedepuistolla. Konferenssiin osallistui 60 henkeä ympäri Suomen. Konferenssin alateemat olivat ”Puhtaan liikenteen puolesta eri puolilla Suomea”, ”Maatilat osana tulevaisuuden liikennebiokaasuverkostoa” ja ”Valtakunnallinen vaikuttaminen”. Konferenssin esitelmät
löytyvät Liikennebiokaasu.fi -sivustolta. Valtakunnallisessa liikennebiokaasupaneelissa käsiteltiin lausuntokierrokselle juuri tullutta luonnosta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaksi 2014–2020. Siitä laadittiin MMM:lle yhteinen lausunto biokaasualan näkökulmasta. Lausuntoa tukivat myöhemmin mm. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja PIKES Oy.
Konferenssiin sisältyi biokaasuajoneuvojen näyttely Tiedepuiston sisäpihalla. Tavallisten biokaasuhenkilöautojen lisäksi näyttelyssä oli biokaasulimusiini ja biokaasupakettiauto (dualfuel).

Hankevastaava osallistui biokaasuautonsa esittelyllä Pohjois-Karjalan Karjakerhon karjapäivään 5.6. osana ProAgria Pohjois-Karjalan osastoa.

Hankkeella oli oma osasto Silva-messuilla 7.-8.6. Joensuun keskustassa. Osastosta vastasi
Marja Pulkkinen ja mukana yhteistyökumppaneina olivat Biokymppi Oy (biokaasupakettiauto) ja Pohjois-Karjalan ammattiopisto (biokaasuhenkilöauto).

Helsingin Senaatintorilla Pohjois-Karjalan esittelytapahtumassa 13.-15.6. hanketta edusti Biokymppi Oy, joka oli paikalla biokaasuautoineen esittelemässä maakunnan biokaasuvisioita.
Lehti-ilmoitukset

Hankkeen opintomatkoista ja muista tapahtumista ilmoitettiin paikallislehdissä, Karjalaisessa sekä Maaseudun Tulevaisuus lehdessä.
Itse tuotetut artikkelit

Uusi hankevastaava Marja Pulkkinen kirjoitti hanketta esittelevän artikkelin ”Biokaasua ItäSuomeen” ProAgria Itä-Suomi -lehden numeroon 4/2013 sekä syksyn 2014 lehteen Kuivamädätysinfoista.
Internet

Opintomatkoista ja muista tapahtumista tiedotettiin koulutuskalenteri ajuri.fi:ssä sekä
ProAgria Pohjois-Karjalan ry:n ja Pikesin Internet- sivuilla.
28
Loppuraportti 2014
Jul-
Esitelmät

Marja Pulkkinen valmisteli esityksen hankkeesta Nurmeksessa järjestettyyn Kohti energiaomavaraista maatilaa – edullisia ratkaisuja uusiutuvista energianlähteistä -työpajaan, joka järjestettiin eri hankkeiden yhteistyönä 28.11.
Tapahtumat

Marja Pulkkinen esitteli hanketta 7.-8.11. Hanketreffeillä Joensuussa.
Vuosi 2014
Kevättalvella järjestettiin yhdessä Pielisen Karjalan bioenergiaverkostot – ja virrat hankkeen
kanssa Biokaasupäivät Joensuussa 15.4.2015 ja Valtimolla 16.4.2014. Biokaasupäivien asiantuntijana toimi Toni Taavitsainen Envitecpolisilta. Tilaisuuksissa oli osallistujia yhteensä 18 ja tilaisuuksissa käydyn keskustelun perusteella voidaan sanoa, että maatiloilla on mielenkiintoa uusiutuvaa energiaa kohtaan. Valtimon biokaasupäivästä julkaistiin Ylä-Karjala lehdessä artikkeli
24.4.2014. Hankkeen tapahtumista tiedotettiin lehti-ilmoituksilla ja Internetissä sekä sähköpostia
hyödyntämällä.
Projektipäällikkö osallistui Biomas Atlas kokoukseen (MTT:n vetämä selvityshanke biomassa atlaksen saamisesta Suomeen), jossa suunniteltiin kuinka Suomen biomassoista saadaan tiedot kartalla ja sitä kautta eri toimijoiden käyttöön. Lisäksi hän osallistui MTT:n ”Nurmesta biokaasua
liikennepolttoaineeksi” – hankkeen päätösseminaariin 13.3.2014.( Nurmesta biokaasua liikennepolttoaineeksi. Bionurmi-hankkeen loppuraportti. Seppälä, Arja, Kässi, Pellervo, Lehtonen, Heikki, Aro-Heinilä, Esa, Nieme-
läinen, Oiva, Lehtonen, Eeva, Höhn, Jukka, Salo, Tapio, Keskitalo, Marjo, Nysand, Matts, Winquist, Erika, Luostarinen, Sari,
Paavola, Teija. MTT Raportti 151 (2014). 97 p. ISBN 978-952-487-546-2
(verkkoversio) http://www.mtt.fi/mttra-
portti/pdf/mttraportti151.pdf
Vuoden 2015 helmikuussa toteutettiin investointihankkeen esittelyt Liperissä, Kontiolahdella ja Kiteellä yhdessä Biokymppi Oy:n kanssa.
29
Loppuraportti 2014
Jul-
Kuvassa Yhdysvaltojen biomassa atlaksen kuva.
Syksyllä 2014 järjestettiin kuivamädätys- ja separointi infot Valtimolla, Liperissä ja Kiteellä. Infotilaisuuksien tavoite oli lisätä tietoa kuivamädätysmenetelmästä ja sen tuomista mahdollisuuksista edullisempana mädätystekniikkana. Tilaisuuksiin osallistui 34 henkilöä.
MTT Sotkamon kuivamädätyslaitos
30
Loppuraportti 2014
Jul-
Toimenpide 9
Tuotetaan suomenkielinen opas liikennebiokaasun tuotannosta maatiloilla.
Vuosi 2012
Toimenpide suomenkielisen oppaan tuottamiseksi liikennebiokaasun tuotannosta maatiloilla on ajoitettu hankkeen myöhempään vaiheeseen, mutta alustavaa ideointia on tehty kuluneella kaudella.
Syksyn aikana perehdyttiin Ruotsissa tuotettuihin oppaisiin sekä muihin soveltuviin oppaisiin oppaisiin. Ruotsin kaasuyhdistys Energigas Sverigeltä saatiin lupa tarvittaessa käyttää Biogasportalen.se sivuston tekstimateriaaleja suomeksi käännettynä.
Vuosi 2013
Perehdyttiin Motivan uuteen maatilan biokaasuoppaaseen, jossa on yleistietoa aiheesta. Hankkeen
tuottaman oppaan tarkoituksena olisi toimia ensisijaisesti tulevaisuuden biokaasuneuvojien työkirjana. Syksyllä ryhdyttiin laatimaan perustieto-opasta biokaasusta tietokortti-mallilla. Tiedot suunnataan erityisesti maatalousneuvojille.
Vuosi 2014
Valmistettiin tietokorttisarja biokaasuntuotannosta. Tietokortit toimitettiin kaikille neuvojille, kuntiin, ja yhteistyöorganisaatioihin. Tietokorttien avulla jokainen pystyy kertomaan asiakkailleen biokaasuntuotannon perusasiat sekä liikennepolttoainekäytön hyödyt. Tietokorttien pohjalta työstettiin
hankkeen loppuvaiheessa jaettava aineisto koulutus- ja tiedotuskäyttöön.
Toimenpide 10
Luodaan edellytykset yhden energiamaatilamatkailukohteen perustamiseksi yhteistyössä maakunnan matkailuasiantuntijoiden kanssa. Haetaan mallia mm. Tanskan
energiamatkailuhankkeista ja toimitaan yhteistyössä mm. Karelia Expertin kanssa.
Vuosi 2012–2014
Energiamaatilamatkailukohteen edellytysten luominen on ajoitettu hankkeessa myöhempään vaiheeseen ja edellyttää jo varsin pitkällä olevaa investointihanketta. Ajatus otettiin kuitenkin alustavasti
esille polvijärveläisen tilan esiselvityksen yhteydessä.
Energiamaatilamatkailukohteeksi suunniteltiin alustavasti ensimmäistä maatilaa, jonka yrittäjät ovat
hankkeessa jatkaneet biokaasulaitoksen suunnittelua. Tavoitteena on, että kyseinen maatila ja sen tuleva biokaasutuotanto olisivat mukana vierailukohteena hankkeen jälkeisessä tulevassa
31
Loppuraportti 2014
Jul-
toiminnassa. Energiamatkailusta on hyviä esimerkkejä ympäri maailmaa:
http://tea.ie/participation-in-inis-mor-eco-tour sekä Suomessa toteutettu Renewable Energy Training and Demonstration Network for Remote Communities in the NPP Area, jota toteutti PohjoisKarjalan ammattikorkeakoulu http://www.northernperiphery.eu/en/projects/show/&tid=105
Toimenpide 11
Verkotutaan valtakunnallisesti ja kansainvälisesti maatiloihin kohdistuvien liikennebiokaasu- ja muiden uusiutuvan energian hankkeiden kanssa. Vaikutetaan yhdessä
maaseudulla tuotetun uusiutuvan energian edistämiseksi, kotimarkkinoiden luomiseksi sekä hallinnollisten ja lainsäädännöllisten esteiden poistamiseksi.
Vuosi 2012–2014
Hankkeessa seurattiin Ruotsin maatiloihin liittyviä liikennebiokaasuhankkeita uutiskirjeiden ja tuotettujen julkaisujen kautta (erityisesti biokaasutraktoriin liittyvät julkaisut) sekä tutustuttiin Suomen
hankkeiden tuottamiin julkaisuihin. Suomalaisten hanketoimijoiden kanssa on verkotuttu jo aikaisemmin kattohankkeessa ja yhteistyötä jatkettiin mm. Liikennebiokaasu ja Suomi 2012 -konferenssin
yhteydessä.
P-K:n ELY-keskuksessa pidetyssä palaverissa, jossa olivat mukana ELY-keskuksen/TEKESin, Metsäkeskuksen ja PIKESin edustajat sekä hankevastaava, hahmoteltiin vaikuttamissuunnitelma maatilojen biokaasuinvestointien helpottamiseksi (ks. toimenpide 2).
Valtran kanssa keskusteltiin biokaasutraktorin käyttöönottoon liittyvien lainsäädännöllisten ongelmien ratkaisemisesta. Tässä vaiheessa Valtra toivoo, että asiaa pidetään esillä keskusteluissa asian
etenemisen vuoksi. On kuitenkin vielä epäselvää, mikä olisi paras ratkaisu Valtran biokaasutraktoreiden tapauksessa. Biokaasutraktoreiden kehityksen kannalta tärkeintä on saada aikaan liikennebiokaasun tuotantoa, jotta tuotteille syntyy kysyntää. Mikäli suunniteltu demonstraatioinvestointihanke toteutuu, jatketaan Valtran biokaasutraktorin koekäyttöä ja mahdollisesti sen myötä voidaan
vaikuttaa myös lainsäädäntöasioihin.
Syyskaudella verkotuttiin uusien kotimaisten hankkeiden
kanssa ja jatkettiin ruotsalaisiin hankkeisiin tutustumista.
Vuosi 2013
Hanke järjesti Joensuussa neljännen valtakunnallisen liikennebiokaasukonferenssin ”Liikennebiokaasu ja Suomi 2013”. Konferenssi luotiin Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshankkeessa ja kolme ensimmäistä tapahtumaa järjestettiin vuosina 2010–2012. Hankkeen loputtua
konferenssin järjestäminen siirtyi Liikennebiokaasua energiatiloilta -hankkeelle vuosiksi 2013 ja
32
Loppuraportti 2014
Jul-
2014. Tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää edelleen valtakunnallista alan toimijoiden verkostoa ja
tapaamista.
Konferenssin perinteisessä valtakunnallisessa liikennebiokaasupaneelissa paneuduttiin tällä kertaa
erityisesti Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman luonnokseen, joka oli samaan aikaan lausuntokierroksella. Paneelin yhteistä lausuntoa biokaasuasioiden näkökulmasta laadittiin konferenssin jälkeen tiiviissä yhteistyössä mm. biokaasulaitosten edustajien ja MTK:n kanssa. Lausunto lähetettiin maa- ja metsätalousministeriölle 31.5.2013 ja se on luettavissa sekä konferenssin sivuilla (Liikennebiokaasu.fi)
että
valtion
hankerekisterissä
(http://hare.vn.fi)
hankenumerolla
MMM030:00/2013.
Merkittävin verkottuminen syksyn aikana tapahtui ruotsalaisen Biogas Norrin ja Bodenin kaupungin
biokaasutoimijoiden kanssa.
Vuosi 2014
Hanke järjesti 5.9.2014 Pohjois-Karjalan bioenergia Forumin. Forumin tavoitteen oli koota yhteen
alan toimijoita ja esitellä sekä ajankohtaiset että tulevaisuuteen suuntautuvat bioenergia aiheet. Forumissa esiteltiin myös uutta CHP tekniikkaa.
Pohjois-Karjalan Bioenergia Forum 5.9.2014 Pakkahuoneella Joensuussa
33
Loppuraportti 2014
Jul-
Toimenpide 12
Luodaan edellytykset energiamaatilamallin yleistymiselle maakunnassa. Tässä toimitaan yhteistyössä kuntien, maakunnan kehittämisyhtiöiden ja ProAgria Pohjois-Karjalan kanssa. Hankkeessa luotu osaaminen ja tuotteet siirretään osaksi maatilojen neuvontaorganisaatioiden normaalia palveluosaamista.
Vuosi 2012–2014
Toimenpide on ajoitettu hankkeen loppuvaiheeseen. Aihepiirin osaamisen siirtoa on kuitenkin alettu
tehdä jo tämän kauden aikana siten, että ProAgria Pohjois-Karjalan työntekijöitä on osallistunut
hankkeen tapahtumiin ja he ovat aloittaneet aiheeseen perehtymisen. Hankkeessa luodun osaamisen
siirtäminen osaksi ProAgria Pohjois-Karjalan palveluosaamista alkoi hyvin Marja Pulkkisen aloitettua
työskentelyn hankevastaavana.
Anu Laakkonen laati katsauksen ruotsalaisista biokaasukeskuksista, jotka voisivat olla esikuvina biokaasun kehittämistyölle Pohjois-Karjalassa. Biokaasunavetan demonstraatio valmistui loppuvuodesta
2014. Se on ladattavissa ProAgria Pohjois-Karjalan internet – sivuilla.
Markus Moilasen biokaasulaitoksen kaasuvarasto Suomussalmella
34
Loppuraportti 2014
Jul-
2.3 Määrällisten tavoitteiden toteutuminen
Indikaattori
Tavoite
Toteutuma
1.10.2011–31.12.2014
1.10.2011–28.2.2015
Tuettujen yhteistyötoimien lu-
5
16
5
0
kumäärä
Uusia tuotteita ja/tai uusia tekniikoita käyttöön ottaneiden tilojen/yritysten lukumäärä
2.4 Aikataulu ja resurssit
2012
Hankkeen toimenpiteet ovat edenneet raportointijaksolla suunnitellusti. Hankevastaava on työskennellyt 40 % työajalla eli kaksi päivää viikossa. ProAgria Pohjois-Karjalassa hankkeen työtä teki toimintajaksolla 12 henkilöä yhteensä 1060,5 h, josta hankevastaavan osuus 752 h. Lisäksi on käytetty
ostopalveluja.
2013
Hankevastaava Anu Laakkonen siirtyi vuoden alusta kokoaikaiseksi Puhas Oy:n vetämän liikennebiokaasuhankkeen loputtua. Kesäkuussa hankevastaavaksi vaihdettiin Marja Pulkkinen ja Anu Laakkonen siirtyi osa-aikaiseksi hankeasiantuntijaksi.
Vuosi 2012–2014
Hankkeelle haettiin jatkoaikaa vuoden 2014 alussa, jolloin toteutusaikaa oli joulukuun 2014 loppuun
saakka. Anu Laakkonen irtisanoutui osa-aikaisesta hankeasiantuntijan tehtävästä 10.3.2014.
Henkilötyövuosia koko hankkeen aikana kertyi 3,13 htv. Hankkeen suunnittelua ja ideointia ovat
tehneet lukuisat yhteistyökumppanit niin kunnissa, kehittämisyhtiöissä kuin yrityksissäkin. Lisäksi
hankkeen toteutuksessa on käytetty ostopalveluita esimerkiksi tilakohtaisissa konsultoinneissa,
opintomatkoissa ja aineiston tuottamisessa.
35
Loppuraportti 2014
Jul-
2.5 Organisaatio ja yhteistyökumppanit
Hankkeen hallinnoijana oli ProAgria Pohjois-Karjala ry. Hankevastaavan paikka laitettiin hakuun alkuvuodesta ja työhön palkattiin Anu Laakkonen, joka siirtyi 1.2. osa-aikaisesti tähän hankkeeseen Puhas Oy:n hallinnoimasta Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshankkeesta. Myös hallinnoivan organisaation henkilöstön osaamista käytetään hankkeen toimenpiteiden toteuttamisessa.
Hankkeella on ohjausryhmä johon kuuluvat seuraavat jäsenet: Jyrki Kuikka (pj., Haukiniemen tila,
Polvijärvi), Pekka Partanen (Maatalousyhtymä Partanen & Tolonen, Kitee), Pertti Iivanainen (Liperin
kunta), Teuvo Mutanen (Polvijärven kunta), Ari Lampinen (Puhas Oy & Suomen Biokaasuyhdistys ry,
jäi pois 2013 alkaen), Terho Sirviö (P-K:n ELY-keskus), Tuomo Hämäläinen (P-K:n ELY-keskus) ja
Eero Parviainen (ProAgria Pohjois-Karjala). Kokouksiin osallistuvat lisäksi ohjausryhmän sihteerinä
toimiva hankevastaava Anu Laakkonen ja syksystä 2013 alkaen Marja Pulkkinen sekä palvelupäällikkö
Kirsi Jaakkola ProAgria (kevääseen 2013 asti) Pohjois-Karjalasta.
Toimenpiteiden toteuttamisessa olivat yhteistyökumppaneina hankkeessa mukana olevat tahot. Yhteistyötä tehtiin myös muiden aihepiiriin läheisesti kuuluvien toimijoiden ja hankkeiden kanssa.
Hanke kuului kolmen pohjoiskarjalaisen liikennebiokaasuhankkeen ryhmään. Ryhmän muodostavat
tämän hankkeen lisäksi Puhas Oy:n "Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshanke" ja
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun "Uusiutuvat liikennepolttoaineet Pohjois-Karjalassa - osaamisen kehittäminen" -hanke. Lisäksi yhteyttä pidetään PIKESin ”Pielisen-Karjalan biotalousverkostot
ja -virrat osana Pohjois-Karjalan bioenergiaomavaraisuutta (PKBEV)" -hankkeeseen. Yhteistyötä tehtiin soveltuvin osin myös ProAgria Pohjois-Karjalan omien hankkeiden kanssa.
2.6 Kustannukset ja rahoitus
Liikennebiokaasua Energiatiloilta- hankkeen toteutukselle haettiin jatkoaikaa keväällä 2014. Samassa yhteydessä hankkeen kustannusjaolle haettiin muutosta. Päätös edellä mainittuihin muutoksiin saatiin 14.5.2014. Hanke jatkuu vuoden 2014 loppuun saakka. Alla olevassa taulukossa on muutospäätöksen mukainen kustannusjako. Samoin vertailubudjetti on korjattu muutospäätöksen mukaiseksi. Muutospäätös edellyttää myös yhteistyön tekemistä Pielisen Karjalan bioenergiaverkostot
ja – virrat hankkeen kanssa.
36
Loppuraportti 2014
Jul-
Haettu euroa
Palkkauskulut ja palkkiot
Hyväksytty euroa
165862
160000
Ostopalvelut
44628
50000
Vuokrat
16150
15000
Kotimaan matkakulut
19987
20000
Ulkomaan matkakulut
24015
25000
Muut kustannukset
29358
30000
Kokonaiskustannukset
300000
300000
Hyväksyttävät kustannukset
300000
300000
yhteensä
Hankkeen hyväksytty rahoitussuunnitelma:
Haettu euroa
EU + valtio
Hyväksytty euroa
240000
240000
EU-osuus
121500
Valtion osuus
118500
Kunnat
30000
30000
Julkinen rahoitus yhteensä
270000
270000
Hyväksytty rahoitus yhteensä
300000
300000
Kokonaisrahoitus
300000
300000
37
Loppuraportti 2014
Jul-
HANKKEEN RAHOITUKSEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU AJALLA 1.10.2011 – 28.2.2015
TUOTOT
EU:n osuus
Valtion osuus
Kunnat
Yksityinen rahoitus
Tot.1.10.201128.2.2015
€
69 344,32
67 632,11
30 541,94
23 421,00
Bud.1.10.2011- %
28.2.2015
€
121 500,00
57,07
118 500,00
57,07
30 000,00
101,81
30 000,00
78,07
TUOTOT YHTEENSÄ
190 939,37
300 000,00
63,65
KULUT
Palkkauskulut ja palkkiot
Ostopalvelut
Vuokrat
Kotimaan matkakulut
Ulkomaan matkakulut
Muut kustannukset
KULUT YHTEENSÄ
166652,69
46855,14
8211,09
13238,16
20255,43
29355,98
285117,93
160 000,00
50 000,00
15 000,00
20 000,00
25 000,00
30 000,00
300 000,00
104,16
93,71
54,74
66,19
81,02
97,85
94,96
38
Loppuraportti 2014
Jul-
3. Hankearviot
3.1. Hallinnoijan arvio
Liikennebiokaasua energiatiloilta – elinkeinojen kehittämishankkeen keskeisenä tavoitteena oli, että
hankkeen toimenpiteiden luomien edellytysten seurauksena maakuntaan syntyy omina hankkeinaan



vähintään yksi maatilojen/kuntien yhteinen biokaasulaitos, joka tuottaa keskitetysti liikennebiokaasua. Tavoite oli lähellä toteutumista niin, että Kontiolahden ja Kiteen kunnat olivat
tehneet tarvittavat päätökset investoinneista, mutta investointitukirahojen loppuminen torpedoi hankkeet.
vähintään yksi energiamaatila, joka tuottaa ja käyttää monipuolisesti uusiutuvaa energiaa ml.
liikennebiokaasu ja traktoribiokaasu. Tavoite ei toteutunut, vaikka pohjaselvityksiä ja suunnitelmia laadittiin useille tiloille. Tällä hetkellä ei investointien kannattavuutta pystytä riittävästi varmistamaan.
uutta pysyvää osaamista maatiloille, kuntiin, seudullisiin kehittämisyhtiöihin ja ProAgriaan,
jotta energiamaatilamalli voisi yleistyä Pohjois-Karjalassa. Tavoite toteutui. Osaamista kasvatettiin laatimalla selvityksiä ja levittämällä tietoa luennoilla, seminaareilla ja infotilaisuuksilla
sekä lukuisilla opintoretkillä.
Hankkeen määrälliset tavoitteet:


Tuettujen yhteistyötoimien lukumäärä: 5 toteutui 16
Uusia tuotteita ja/tai uusia tekniikoita käyttöön ottaneiden tilojen/yritysten lukumäärä: 5 toteutui 0
Hanketta on toteutettu toimintasuunnitelman mukaisesti, kuitenkin tarpeen mukaan joustaen. Hankkeen talous on toteutunut pääosin budjetoidun mukaisesti. Kulujen kertymistä on seurattu tarkasti,
ja siitä on informoitu johtoa ja rahoittajaa.
Se, että hankkeen tavoitteena olleiden investointien toteutus – niin kuntamittakaavassa kuin maatilamittakaavassakin ei onnistunut, johtuu tukipolitiikan heikkouksista. Kannattavuutta ei biokaasuinvestoinneissa kyetä riittävästi varmistamaan nykyisten tukimuotojen pohjalta.
Vaikka juuri tällä hetkellä epävarmuus bioenergian tuotannon ja käytön eri muotojen kehityksessä
onkin ainakin hetkellisesti kasvanut, yleinen muutossuunta ja tavoite on kasvattaa bioenergian ja biokaasun käyttöä, ja siitä näkökulmasta on edelleen tärkeätä levittää tietoa uusista teknisistä ratkaisuista ja toimintamalleista.
Esitän hankkeen hallinnoijana toimineen ProAgria Pohjois-Karjala ry:n puolesta lämpimät kiitokset
hankevastaavina toimineille ja kaikille yhteistyökumppaneille hyvin toteutetusta hankkeesta.
Eero Parviainen
toimitusjohtaja
39
Loppuraportti 2014
Jul-
3.2 Ohjausryhmän arvio
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 painottaa biotalouden edistämiseen
tähtäävien toimenpiteiden tärkeyttä. Samoin Suomen biotalousstrategia sisältää toimenpidesuosituksia, joilla pyritään lisäämään biotalouden toimintaympäristön kilpailukykyä, uutta biotalousliiketoimintaa, osaamispohjaa sekä biomassojen käytettävyyttä ja kestävyyttä. Näiden lisäksi PohjoisKarjalan maaseudun kehittämissuunnitelmassa 2014–2020 tavoitteena on m. ilmastonmuutokseen
ja uusiutuvaan energiaan liittyvän osaamisen kehittäminen ja uusiutuvan energian hajautetun tuotannon tukeminen.
Liikennebiokaasua Energiatiloilta hanke on ollut jatkoa aikaisemminvuosina 2009–2012 toteutetuille valmistelu-, kehittämis- ja koulutushankkeille. Nämä kaikki hankkeet ovat olleet valmistautumista tuleviin laajempiin investointi- ja kehittämiskuvioihin, jotka ohjelmakaudella 2014–2020 tullaan toteuttamaan. Vaikka Liikennebiokaasua Energiatiloilta hanke ei kaikilta osin saavuttanutkaan
sille asetettuja tavoitteita, hanke kuitenkin vaikutti myönteisesti biokaasuun liittyviin asenteisiin järjestämissään tapahtumissa ja koulutuksissa sekä tilakohtaisilla konsultoinneilla ja opintomatkoilla.
Hankkeen kautta on Pohjois-Karjalaan syntynyt uutta pysyvää osaamista ja bioenergia verkostot
ovat vahvistuneet. Yhteistyötoimenpiteiden lukumäärä on ylittynyt. Selvityksiä tehtiin 16 ja kaksi
selvityksistä koski pienvesivoimaa. Pienvesivoimatekniikka on kehittynyt ja erityisesti toisella selvityskohteista on potentiaaliset mahdollisuudet aloittaa pienvesivoimantuotanto. Myös muita hankkeelle asetettuja tavoitteita on lähestytty.
Vaikka investointeja ei toteutunutkaan hankkeen aikana (investointien kalleus ja investointitukien
alhaisuus), niin kiinnostus biokaasuun on lisääntynyt ja yritysten valmiudet biokaasulaitosinvestointeihin ovat parantuneet.
4. Tulokset ja esitykset jatkotoimenpiteiksi
Kevät 2012
Kevätkauden tärkein tulos oli demonstraatioinvestointihankkeen suunnitelman valmistuminen Kiteen kaupungille ja Kontiolahden kunnalle. Mikäli hanke toteutuu, merkitsee se ratkaisevaa päänavausta biokaasun liikennekäytölle maakunnassa ja mahdollistaa jatkokehityksen. Riskinä on vielä
rahoituksen mahdollinen kariutuminen, mikä tarkoittaisi kehityshankkeilla aloitetun kehityksen valitettavaa pysähtymistä.
40
Loppuraportti 2014
Jul-
Tukitoimenpiteiden piirissä on jo nyt kohteita hieman yli tavoitellun määrän. Tärkeintä hankkeen
seuraavalla kaudella olisi saada käyntiin vähintään yksi maatilojen yritysryhmähanke. Kuluneella
kaudella on tuotu esille suurin este maatilojen liikennebiokaasulaitosten toteutumiselle eli kannattavuusrajan vaikea saavuttaminen normaaleilla tuilla. Siten seuraavan raportointikauden tärkeänä toimenpiteenä on kohdan 11 toimenpide eli vaikuttaminen lainsäädännöllisten esteiden poistamiseen
yhdessä sidosryhmien kanssa. Olisi tärkeää saada aikaan väliaikainen korotettu investointituki maatilojen biokaasuinvestoinneille. Mädätysjäännöksen saaminen mukaan erityisympäristötuen piiriin
olisi myös tärkeää. Nyt tuki koskee vain lannan sijoittamista peltoon, mutta ei biokaasulaitoksessa
käsitellyn lannan eli mädätysjäännöksen sijoittamista peltoon.
Seuraavat tukitoimenpiteiden kohteet ovat jo odottamassa hankkeeseen liittyneiden tilojen piirissä.
Olisi tärkeää saada ratkaistua kannattavuusongelma ennen kuin lisää tiloja tulee mukaan.
Aloitettujen selvitysten myötä on käynyt selväksi, että kaikki tilat ovat uniikkeja, joten täysin monistettavaa ratkaisua ei ole mahdollista luoda. Jo tehdyistä selvityksistä on kuitenkin hyötyä seuraavia
selvityksiä tehtäessä.
Syksy 2012
Syyskauden tärkein työ oli Kiteen ja Kontiolahden kokeiluhankkeen valmistelu hakuvalmiiksi ja tärkein saavutus kuntien päätökset rahoituksen hakemisesta.
Maatilapuolella valmisteltiin ensimmäistä yritysryhmähanketta, johon liittyen tehtiin pienryhmän
opintomatka kotimaisiin biokaasukohteisiin.
Kannattavuusongelmaan vaikuttamiseksi laadittiin esitykset biokaasuinvestointien edistämiseksi ja
sitä jaettiin eri vaikuttajatahoille. Valmisteltiin myös maakunnallisen biokaasun kehittämistyöryhmän perustamista.
Koulutusyhteistyötä suunniteltiin PIKES Oy:n Pielisen Karjalan bioenergiavirrat ja -verkostot -hankkeen kanssa.
On epävarmaa, onko vaikuttamistyöllä käytännön merkitystä. Jatkossa tarvitaan laajapohjaista yhteistyötä sekä maakunnallisesti että valtakunnallisesti, että ensimmäiset maatilojen pilottibiokaasuhankkeet saadaan käynnistymään. Tarvitaan myös uusia ideoita ja ratkaisuja investointien saamiseksi kohtuulliselle tasolle. Hankkeessa on priorisoitava ensimmäisten pilottihankkeiden käyntiin
saattaminen.
Tulevaisuuden kannalta on tärkeää kiinnittää huomiota biokaasuosaamisen lisäämiseen maakunnassa koskien sekä yleistä tietoutta että erikoisosaamista.
41
Loppuraportti 2014
Jul-
Kevät 2013
Kontiolahden ja Kiteen kokeiluhankkeen rahoituksen kohtalo ratkaisee olennaisesti, miten hankkeet
tavoitteet etenevät. Kunnat ovat budjetoineet investoinnit vuodelle 2013, mutta ELY -keskuksen rahoituspäätöksen ajankohdasta ei ole tietoa.
Maatilapuolella on hankkeen tässä vaiheessa priorisoitava tila, jolla on tehty selvitystyötä pisimmälle. Tavoitteena on päästä hankkeen aikana biokaasuinvestointien valmistelussa mahdollisimman
pitkälle eteenpäin.
Tulevaisuuden varalle on ryhdyttävä suunnittelemaan, miten jatkossa voidaan varmistaa biokaasuosaaminen neuvontatyössä. Tätä silmällä pitäen hankkeessa suunnitellaan biokaasuneuvonnan
kehittämiseen liittyviä jatkotoimenpiteitä.
Syksy 2013
Tärkeimmät kehittämiskohteet ovat edelleen samat kuin kevätpuoliskolla mainitut. Hankkeen viimeisenä vuonna tulee koota yhteen hankkeen aikana kehitetty osaaminen, jotta sen avulla voidaan
jatkaa työtä mahdollisten tulevien kehittämis- ja investointihankkeiden myötä, ja jotta maatalousneuvojat pystyvät antamaan perustietoa biokaasuinvestoinneista maatiloille.
Vuosi 2014 ajalla 1.1.–28.2.2015
Raportointijaksolla valmistuivat biokaasutietokortit ja ne jaettiin laajasti neuvojille sekä omassa että
yhteistyöorganisaatioissa. Kevään aikana selviteltiin erilaisia vaihtoehtoja biokaasun tuottamisen,
puhdistuksen ja liikennekäytön edistämiseksi. Tästä syystä päätettiin, että Tiina Polo tekee kesän aikana osuuskuntamallista selvityksen, jota sitten työstetään eteenpäin syksylle suunnitellussa työpajassa. Hanke järjesti koulutus- ja infotilaisuuksia biokaasun tuotannosta, Bioenergia Forumin, opintomatkoja koti- ja ulkomaille sekä valmisti demobiokaasulaitosmallin. Loppuvuonna 2014 tehtiin
vielä kolme tilakohtaista selvitystä, jotka liittyvät kuivamädätyksen mahdollisuuksiin.
Ohjausryhmän kokouksessa 19.1.2015 päätettiin, että hankkeen toiminnalle haetaan jatkoaikaa helmikuun 2015 loppuun saakka. Perusteluna jatkoajalle on se, että aivan hankkeen loppuajalla on tullut
runsaasti biokaasuselvitystilauksia ja koska hankkeella on vielä käyttämätöntä resurssia, on aiheellista tehdä ko. selvitykset. Jatkoajalla työstetään myös tulevia liikennebiokaasu investointi- ja tiedonvälityshankkeita ja esitellään niitä kunnissa. Tehtyjen selvitysten perusteella päätettiin, että tarvitaan
esiselvityshanke, jonka tehtävänä on selvittää yleishyödyllisen investointihankkeen hakija ja hankkeen rahoitus sekä tehdä kunta- ja yrityskohtaisia selvityksiä ajoneuvojen hankinnoista ja valmiudesta
käyttää biokaasuajoneuvoja.
42
Loppuraportti 2014
Jul-
4.1 Jatkotoimenpiteet
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 painottaa biotalouden edistämiseen
tähtäävien toimenpiteiden tärkeyttä. Samoin Suomen biotalousstrategia sisältää toimenpidesuosituksia, joilla pyritään lisäämään biotalouden toimintaympäristön kilpailukykyä, uutta biotalousliiketoimintaa, osaamispohjaa sekä biomassojen käytettävyyttä ja kestävyyttä.
Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelmassa 2014–2020 tavoitteena on m. ilmastonmuutokseen ja uusiutuvaan energiaan liittyvän osaamisen kehittäminen ja uusiutuvan energian hajautetun tuotannon tukeminen. Biokaasua kerätään tällä hetkellä Joensuun Kontiosuon kaatopaikalta ja Joensuun Kuhasalon jätevedenpuhdistamon lietteistä.
Biokaasua on hyödynnetty lämmöksi ja sähköksi näissä kohteissa vuositasolla noin 14 GWh. Lisäksi
Kiteen Biokymppi tuottaa tällä hetkellä sähköä noin 2,6 GWh ja lämpöä noin 3,2 GWh eli yhteensä
noin 6 GWh vuodessa. Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelmassa esitetään, miten Euroopan
unionin ja kansalliset ilmastotavoitteet toteutetaan alueellisesti. Ohjelmassa määritellään ne tavoitteet ja toimenpiteet, joilla kasvihuonekaasupäästöjä saadaan maakunnassa vähennettyä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista parannettua. Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelmassa Biokaasun
tuotannon tavoitteena on kasvattaa olemassa olevaa tuotantoa, käynnistää biokaasuntuotanto maatilakokoluokassa ja ottaa maakunnan suljettujen kaatopaikkojen kaatopaikkakaasuhyötykäyttöön.
Lämmön-
ja sähköntuotanto on alkuvaiheessa helpoimmin käynnistettävissä, mutta liikennekäy-
tön osuuden vuonna 2020 tulisi olla jo merkittävä tuotetusta biokaasusta. Liikennekäytön
etuina
ovat erittäin merkittävät ilmasto-ja muut ympäristö hyödyt.
Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelmassa on tavoitteena:
Biokaasun tuotanto 100 GWh lämmöksi, sähköksi ja liikenteen polttoaineeksi. Toimenpiteinä ovat
mm. käynnistää 20–40 maatilakokoluokan biokaasureaktoria, hyödyntää kaatopaikkakaasuja ja
tuottaa ja hyödyntää jätevedenpuhdistamoiden kaasua ja aloittaa biokaasun liikennekäyttö julkisessa liikenteessä, työkoneissa ja muussa liikenteessä.
Näistä lähtökohdista jatkotoimenpiteinä on suunniteltu biokaasun jalostus- ja jakeluverkoston investointi- ja tiedonvälityshankkeita yhdessä kuntien kanssa.
43
Loppuraportti 2014
Jul-
44
Loppuraportti 2014
Jul-
45
Loppuraportti 2014
Jul-
46
Loppuraportti 2014
Jul-
47
Loppuraportti 2014
Jul-
Investointihankkeen rinnalle on suunniteltu tiedonvälityshanke, jonka keskeisimmät tehtävät ovat
tuottaa ja levittää tietoa liikennebiokaasun käyttämisestä sekä hankkia tiedonvälityksen keinoin asiakkaita tankkauspisteille ja edistää maatilamittakaavan biokaasulaitosten syntymistä.
Bioenergiaa Pohjois-Karjalan liikenteeseen
– tiedonvälityshanke
HANKESUUNNITELMA
1. HAKIJA
ProAgria Pohjois-Karjala ry on osa ProAgria yhtymää, johon kuuluvat ProAgria Keskusten Liitto ja
ProAgria keskukset, Svenska lantbrukssällskapens förbund, Faba, Valio Oy Alkutuotanto, ProAgria
Maatalouden Laskentakeskus Oy, osuuskunta ProAgria Palvelukeskus sekä merkittävä määrä sopimuskumppaneita elintarvikeketjun eri toimijoista. ProAgria Pohjois-Karjala ry tekee Pohjois-Karjalan
alueella maaseutu- ja yritysneuvontaa sekä toteuttaa laaja-alaisesti erilaisia kehittämis-, tiedonvälitys- ja koulutushankkeita. ProAgria Pohjois-Karjalalla on alueella vahva yhteistyöverkosto. Henkilöstöä yhdistyksessä on vuositasolla keskimäärin 55 ja henkilöstön koulutuksesta ja kehittämisestä
huolehditaan ja sitä seurataan säännöllisesti.
48
Loppuraportti 2014
Jul-
ProAgria Pohjois-Karjala ry on vakavarainen yhdistys, joka on pystynyt sekä hallinnoimaan että toteuttamaan yhtäaikaisesti niin maakunnallisia kuin ylimaakunnallisia hankkeita.
2. HANKKEEN TARVE JA TAUSTA
Pohjois-Karjassa on toimittu jo kauan biokaasualan edistämiseksi monella eri sektorilla ja erilaisissa
kehittämishankkeissa (Valmisteluhanke v. 2009/ Maaseudun tulevaisuusrahasto, Pohjois-Karjalan
liikennebiokaasun kehityshanke 2010–2012/ EAKR, Koulutushanke ”Uusiutuvia liikenteeseen 2010–
2012/ESR ja Liikennebiokaasua energiatiloilta 2011–2015/EMR).
Uudella ohjelmakaudella uusiutuva energia, energiatehokkuus, biokaasuatuotannon edistäminen ja
liikennebiokaasun käyttöönottaminen ovat esillä niin maakunnallisissa ja alueellisissa kuin myös valtakunnallisissa ohjelmissa.
Tiedonvälitys kehittyvällä alalla Pohjois-Karjalassa, kuten esimerkiksi biokaasuntuotanto, jalostus, jakelu ja käyttöönottaminen, on välttämätöntä asenteiden muuttamiseksi, vaihtoehtoisten ajoneuvojen
käyttöön ottamiseksi ja positiivisten ilmastovaikutusten saamiseksi. Mitä useampi ihminen saa tietoa
biokaasualasta sitä suuremmat vaikutukset saadaan aikaan sekä aluetaloudessa että ilmasto- ja
muissa ympäristövaikutuksissa. Lisäksi tiedonvälityksellä on mahdollisuus kannustaa aloittamaan
uudenlaista yritystoimintaa mm. biokaasuautojen maahantuonnissa, konvertoinnissa ja biokaasuautojen huollossa.
Samanaikaisesti tämän tiedonvälityshankkeen kanssa on haettavana yleishyödyllinen investointihanke, jossa biokaasun jalostus ja jakeluketju on tarkoitus rakentaa. Tiedonvälityshankkeella varmistetaan tulevan yleishyödyllisen investoinnin kannattavuutta hankkimalla sille asiakaskuntaa niin yrityksistä, kunnista kuin tavallisista kuluttajista.
49
Loppuraportti 2014
Jul-
3. HANKKEEN TAVOITTEET
1. Pohjois-Karjalassa tunnetaan liikennebiokaasu ympäristöystävällisenä ja taloudellisesti
kannattavana polttoainevaihtoehtona
2. Pohjois-Karjalaan on muodostunut riittävän suuri biokaasuautokanta
Vuosi
Autojen määrä henkilöautoina
2015
20
2016
60 + taksit+busseja+työkoneita
2017
120+ taksit+busseja + työkoneita
2018
200+ taksit+busseja + työkoneita
3. Biokaasuautojen konvertointia toimintaan on perustettu yritys ja uusia biokaasuautoja on
alueen autoliikkeissä tarjolla
4. Pohjois-Karjalan alueelle syntyy maatilamittakaavan biokaasulaitoksia vähintään 3
5. Bioenergian osuus Pohjois-Karjalan energian käytöstä lisääntyy
6. Pohjois-Karjala on kansainvälisesti tunnettu aktiivisesta biokaasuautoilun kehittämisestä
7. Pohjois-Karjala on osa Sinisen tien ”Vihreää reittiä”, joka luo yhteyden Joensuusta KeskiSuomen ja Vaasan kautta aina Uumajaan ja Mo i Ranaan saakka. Näin Pohjois-Karjalan
voitaisiin yhdistää Ten-T liikenneverkostoon, jossa on asetettu tavoitteet liikennebiokaasun tankkauspisteiden etäisyyksille. Sinisen tien ” Vihreää reittiä” voisi siten jatkossa
markkinoida myös ympäristöystävällisenä poikittaisliikenneväylänä ja matkailureittinä
idän ja lännen välillä.
Hankkeen tuloksia seurataan liikennebiokaasua käyttävien autojen lukumäärällä, kuntien käyttöönottamien biokaasuliikennevälineiden käyttömäärinä, liikennebiokaasua käyttävien taksien lukumäärillä, liikennebiokaasun kulutusmäärillä ja biokaasun tuotantoon ja liikennebiokaasuun liittyvien uusien yritysten lukumäärällä.
4. HANKKEEN TOIMENPITEET JA TOTEUTUSTAPA SEKÄ RISKIT TOTEUTUKSESSA
Liikennebiokaasusta tiedottaminen niin tavallisille autoilijoille, kunnille ja yrityksille. Tiedottamista
hoidetaan järjestämällä erilaisia tapahtumia ja esittelyitä, verkkotiedottamisella ja demonstraatio esityksillä sekä yrityskohtaisilla esittelyillä, joiden tavoitteena on herättää kiinnostus biokaasuautoiluun
ja näyttää esimerkein sen tuomat hyödyt. Lisäksi luodaan biokaasulaskuri- tyyppinen laskelma pohja,
jolla voidaan ”haarukoida” biokaasun liikennekäytön taloudellisia- ja ympäristövaikutuksia yrityksille
ja kunnille. Sosiaalisen median keinovalikoima otetaan laajasti käyttöön.
50
Loppuraportti 2014
Jul-
 Autoliikkeille tiedotetaan alan kehittymisestä
 Tiedotetaan yrityksen perustamiseen liittyvistä tuista ym.
 Tiedotuksen, biokaasuautojen esittelyiden, koeajojen sekä biokaasurallin avulla tehdään biokaasuautoilua tututuksi maakunnassa. Nuorisoasteen infot sekä yliopistotempaukset
 Tiedotus kuntiin toiminnan eduista ja mallien tuomien mm. Ruotsista kuntatoimijoista
 Yleishyödyllisistä investoinneista tiedottaminen
 Muu bioenergiaan liittyvä tiedotus yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa (Metsäkeskus, Metla, Biomassa Atlas ym.) Energia akatemiat, Bioenergia Forum, kuntakohtaiset
tapahtumat ja tempaukset ja biokaasuralli
 Yhteistyö Biogas Region Norrin kanssa
Haetaan ja välitetään tietoa uusista biokaasuntuotantolaitteista ja menetelmistä ja viedään kerätty
tieto biokaasulaitosta suunnitteleville tiloille ja yrityksille. Näin voidaan mahdollistaa BAT- käyttöön
otto ja edulliset vaihtoehdot tuotannossa, jalostuksessa ja tankkausjärjestelmissä.
Tiedotetaan biokaasu osakeyhtiön tai osuuskunnan toteutuksesta ja toiminnasta. Tietoa levitetään
yrityksiin, kuntiin ja yksityisille henkilöille henkilökohtaisilla tapaamisilla ja yleisöinfoilla ja tapahtumilla. Tällä toiminnalla perustettavan osakeyhtiön toiminta vahvistuu ja biokaasuautoilu lisääntyy.
Hankkeen päättymisen jälkeen osakeyhtiö hoitaa tiedotuksen.
Maatiloille suunnatut tiedotustilaisuudet, tilakohtaiset selvitykset ja pienryhmätoiminta. Opinto- ja
tutustumismatkat.
Tiedonvälityshanketta hallinnoi ProAgria Pohjois-Karjala ja sitä toteutetaan yhteistyössä kuntien ja
kuntien kehittämisyhtiöiden ja hankkeessa mukana olevien yritysten kanssa (BioKymppi Oy, Gasum).
Hankkeen yhteistyökumppaneina ovat myös MTK Pohjois-Karjala, Karelia AMK, Suomen metsäkeskus, Itä-Suomen yliopisto ja Luke (Sotkamo, Maaninka). Hanketta toteutetaan osittain ostopalveluin.
Hankkeen rahoitusta haetaan Euroopan maaseuturahastosta ja kunnista.
Hankkeessa tiedotetaan ympäristöystävällisestä liikennepolttoaineesta ja siihen soveltuvasta ajoneuvotekniikasta. Hankkeen tiedottamista hoidetaan hyödyntämällä sosiaalista mediaa ja face to facetapahtumia, jolloin ylenmääräinen paperitulosteiden tuottaminen loppuu.
Suunnitellun hankkeen mahdollisia riskejä ovat:
-
Investointihanke ei toteudu tai siinä tulee odottamattomia ongelmia
Asenteet eivät muutu positiivisiksi biokaasua ja liikennebiokaasua ajatellen
Maatilamittakaavan biokaasulaitoksiin ei saada riittävästi ulkopuolista rahoitusta
Varautuminen riskeihin:
51
Loppuraportti 2014
Jul-
-
Hyvin valmisteltu ja kilpailutettu investointihanke
Ammattimainen, positiivien ja realistinen tiedottaminen
Huolelliset investointisuunnitelmat maatilamittakaavan laitoksiin, omarakenteisiin laitoksiin
innostaminen, kilpailutukset laitoshankinnoissa
5. YHTEYS MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAAN SEKÄ ALUEELLISEEN OHJELMAAN TAI PAIKALLISEEN STRATEGIAAN.
Pohjois-Karjassa on toimittu jo kauan biokaasualan edistämiseksi monella eri sektorilla ja erilaisissa
kehittämishankkeissa (Valmisteluhanke v. 2009/ Maaseudun tulevaisuusrahasto, Pohjois-Karjalan
liikennebiokaasun kehityshanke 2010–2012/ EAKR, Koulutushanke ”Uusiutuvia liikenteeseen 2010–
2012/ESR ja Liikennebiokaasua energiatiloilta 2011–2015/EMR).
Uudella ohjelmakaudella uusiutuva energia, energiatehokkuus, biokaasuatuotannon edistäminen ja
liikennebiokaasun käyttöönottaminen ovat esillä niin maakunnallisissa ja alueellisissa kuin myös valtakunnallisissa ohjelmissa.
Pohjois-Karjalan maakuntaohjelmassa mm. linjataan keskeisiksi toimenpiteiksi uusiutuvan energian
edistäminen ja öljyriippuvuudesta vapautuminen. Itä-Suomen bioenergiaohjelmassa vuosille 2014–
2020 biokaasulle on asetettu tuotannolliseksi tavoitteeksi 400 GWh, josta osa liikennekäytössä. ItäSuomen bioenergiaohjelmassa toimenpiteinä ovat mm. biokaasun käytön edistäminen lämmön ja
sähkön tuotannossa politiikkatoimin ja biokaasun jalostusasteen nostaminen ja alueen liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen edistämällä liikennebiokaasun tuotantoa ja käyttöönottoa alueella. Manner Suomen Maaseutuohjelman 2014- 2020 yhtenä strategisena painopistealueena on biotalouden edistäminen ja tavoitteena mm. parantaa maaseutualueiden elinkeinoelämän kestävyyttä
kehittämällä ympäristötietoisuutta sekä energia- että resurssitehokkuutta. Tavoitteena on myös lisätä
uusituvan energian osuutta ja tehostaa lannan käyttöä. Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014–2020 ”Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta” on asiakirja, jossa on
kirjattu visiot, strategiat ja kehittämissuunnat, joilla toteutetaan Manner Suomen maaseutuohjelmaa
Pohjois-Karjalassa. Pohjois-Karjalan kehittämisohjelman yhtenä painopistealueena on hajautettu
biotalous. Kehittämissuunnitelman mukaan maaseuturahaston rahoitusta kohdennetaan erityisesti
hajautettuun energian tuotantoon ja uusiutuviin bioenergiaraaka-aineiden jalostukseen liittyviin
hankkeisiin maaseudun mikro- ja pienissä yrityksissä sekä alueellisten strategioiden edistämiseen ja
paikallisiin yleishyödyllisiin investointeihin uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi.
Uusiutuvan
energian osalta myös EAKR tukee energian tuotantoon ja jakeluun liittyvää tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa sekä pk - yritysten investointi ja kehityshankkeita.
52
Loppuraportti 2014
Jul-
Erilaiset ohjelmat ja kehittämissuunnitelmat antavat nyt erinomaiset mahdollisuudet edistää Pohjois-Karjalan biokaasun tuotannon, jalostuksen ja jakelun kehittämistä ja laajaa tiedonvälitystä kuntiin, yrityksiin ja kuluttajille.
6. TOIMINTA-ALUE, KOHDERYHMÄ, HYÖDYNSAAJAT SEKÄ AIKATAULU
Bioenergiaa Pohjois-Karjalan liikenteeseen tiedonvälityshanketta toteutetaan pääasiallisesti PohjoisKarjalan alueella. Sen toteutusaika on 2015 – 2018. Hankkeen tarkempi aikataulutus ja tiedotussuunnitelma tehdään, kun päätös yleishyödyllisestä investointihankkeesta saadaan. Kansainvälistä näkökulmaa hankkeeseen tuo yhteistyö Biogas Norr- yhteistyö ja Sinisen tien ”Vihreä reitti” malli. Hankkeen kohderyhmänä ovat biokaasun tuottajat, jalostajat sekä alueen yritykset, kunnat ja yksityisautoilijat. Tiedottamista tehdään laajasti myös nuorisoasteen kouluissa ja yliopistokampanjoissa. Kohderyhmät on valittu siten, että ne ovat potentiaalisia liikennebiokaasun käyttäjiä, autojen maahantuojia
sekä kuntien ja yritysten hankinnoista vastaavia henkilöitä ja päättäjiä.
8. HANKKEEN ERITELTY KUSTANNUSARVIO JA RAHOITUSSUUNNITELMA
Bioenergiaa Pohjois-Karjalan Liikenteeseen- tiedonvälityshankkeen kustannusarvio vuositasolle eriteltynä on seuraavanlainen:
2015
2016
2017
2018
yhteensä
Palkkauskulut
73 200
73 200
73 200
73 200
292 800
Ostopalvelut
30 000
30 000
30 000
30 000
120 000
Vuokrat
10 000
10 000
10 000
10 000
40 000
Kotimaan matkakulut
12 000
12 000
12 000
12 000
48 000
10 000
10 000
10 000
30 000
68 800
Ulkomaan matkakulut
Muut kustannukset
17 200
17 200
17 200
17 200
Hankkeen tulot
0
0
0
0
Kustannusarvio yh-
142 400
152 400
152 400
152 400
teensä
53
Loppuraportti 2014
Jul-
599 600
Bioenergiaa Pohjois-Karjalan Liikenteeseen- tiedonvälityshankkeen rahoitus vuositasolle eriteltynä
on seuraavanlainen:
2015
2016
2017
2018
yhteensä
128 160
137 160
137 160
137 160
539 640
Kuntarahoitus (10 %)
14 240
15 240
15 240
15 240
59 960
Yksityinen rahoitus
0
Kokonaisrahoitus
142 400
152 400
152 400
152 400
599 600
ELY-keskukselta haettava rahoitus
(EU valtio 90 %)
Kuntarahoitus haetaan vuosittain hankkeessa mukana olevilta kunnilta.
8. MITEN HANKKEESSA SYNTYVÄÄ TOIMINTAA JATKETAAN HANKKEEN PÄÄTTYMISEN
JÄLKEEN
Hankkeen käynnistämät ja toteuttamat tiedotukselliset toimenpiteet jatkuvat hankkeen päättymisen
jälkeen perustetussa liikennebiokaasu osakeyhtiössä tai osuuskunnassa osana yrityksen markkinointitoimenpiteitä.
9. TIEDOTTAMINEN
Hankkeesta tiedotetaan tuottamalla normaalit rahoittajan vaatimat raportit ja indikaattoritiedot. Tiedotushankkeen varsinaisen tiedotus ja toimenpiteet on kuvattu hankesuunnitelmassa. Hankkeen
päättymisen jälkeen tiedonvälityshankkeen tuottama aineisto on perustettavan osakeyhtiön käytettävissä ja sen lisäksi hankkeen internet sivuilla.
54
Loppuraportti 2014
Jul-
Eero Parviainen
Katri Karjalainen
Toimitusjohtaja
Varatoimitusjohtaja
ProAgria Pohjois-Karjala ry
ProAgria Pohjois-Karjala ry
Raportin laatijan yhteystiedot
Marja Pulkkinen
Liikennebiokaasua energiatiloilta – hanke
ProAgria Pohjois-Karjala
marja.pulkkinen(at)proagria.fi
puhelin 040 301 2438
”Kato, tää on siisti! Tuosta vihreestä napista kun painaa, niin tää kulkee biokaasulla!”
55
Loppuraportti 2014
Jul-